TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA Erilaiset pelastajat murtavat vammaisuuden stereotypioita Miten metsästys onnistuu pyörätuolissa. Apuraha vei musiikin tekemisen uudelle tasolle 15 12 Kirjailijana debytoinut Topi Borg ”Olen onnellisempi kuin koskaan” ELO—SYYSKUU 4 / 2025 10
30 Myönnettyjä apurahoja: Tukilinjan apurahoja huhti–toukokuussa 2025. 12 Musiikin tekeminen uudelle tasolle: Muusikko Sami Kekäläinen sai Tukilinjalta apurahan uuteen tietokoneeseen. Lisää kiinnostavia vammaisalan uutisia ja lehden aiemmat numerot löydät tukilinjalehti.fi-sivustolta, joka julkaistaan alkusyksyn aikana. 22 Poikkeus tilastoihin: Vammautuminen ei ole hidastanut Janos Honkosen elämää. 26 Kirjat 27 TV & elokuvat 28 Apurahafoorumi 32 Pähkinöitä 35 Jaloittelua 2. Tilaajien osoitetietoja ei luovuteta ulkopuolisille. 09 4155 1502 ma-pe klo 9–11 tilaajapalvelu@tukilinja.fi Tilaukset 4 kk — 50 € 6 kk — 60 € 1 v, kesto — 110 € Tukilinjan määräaikainen tilaus ei jatku, ellei tilausta uusita. 29. vuosikerta Ilmestyy 6 kertaa / vuosi ISSN 1458-6304 (painettu), 2737-2383 (verkkojulkaisu) Paino Printall Kansikuva Jan Lönnberg / Tammi Tässä numerossa YH TE ISK UN TA IH M ISE T TU KIK O HT EE T VA KIO T Tukilinja edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten yhdenvertaisuutta Suomessa. 5 Tarve kasvussa: Yhä useampi lapsi tarvitsee taloudellista tukea harrastamiseen. 6 Kirjan elämästään kirjoittanut Topi Borg: ”Olen onnellisempi kuin koskaan.” 15 Voiko pyörätuolinkin käyttäjä metsästää. 18 Hybridi-ghoulit ihastuttavat: Taiteilija Neea Haapala loi pehmeiden petojen valtakunnan. Julkaisija / kustantaja Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry Hermannin rantatie 12 B 00580 Helsinki vktt@tukilinja.fi Aikakausmedian jäsen. Päätoimittaja Jaana Vainio jaana.vainio@tukilinja.fi Toimitusneuvosto Pinja Eskola Sanni Purhonen Heini Saraste Riitta Skytt Ulkoasu Paula Karjalainen Tilaajapalvelu Puh. Varat toimintaan saadaan Tukilinja-lehden myynnistä ja lahjoituksista. Jos tahtoa löytyy, löytyy keinotkin, tietää Hannu S. 25 Kolumni: Pinja Eskola 10 Erilaiset pelastajat: Televisiosarjan innoittajana toiminut Illon VPK sai vuonna 2020 Vuoden Toimija -apurahan. 20 Kohti koulutietä: Eemeli aloittaa koulutaipaleensa erityisryhmässä. Lehti myös työllistää toimintarajoitteisia ihmisiä toimittajina, kuvaajina ja kuvittajina sekä myynnissä. 4/2025 Painotuote 4041 0820 YM PÄ RISTÖMERK KI MIL JÖMÄRK T 3 Pääkirjoitus 4 Valokeilassa: Hyvän tähden -hyväntekeväisyystempaus ja muita näkyviä ilmiöitä. Myönnämme apurahoja vähävaraisille henkilöille koulutuksen, työllistymisen ja aktiivisen elämän, kuten harrastamisen tueksi. Laine
Kaikkien kolmen tarinat osoittavat, että mahdollisuudet saattavat muuttaa muotoaan. Muutos voi koskea ketä tahansa ja se voi tapahtua silloin, kun sitä vähiten odottaa. Tällä hetkellä parannettavaa löytyy. T oisin kuin moni saattaa ajatella, toimintarajoite ei sulje pois mielekästä elämää. Jaana Vainio päätoimittaja jaana.vainio@ tukilinja.fi Elämä jatkuu toimintakyvyn muuttumisen jälkeenkin V ammaiset henkilöt esitetään sekä mediassa että popkulttuurissa usein kahden ääripään kautta: vaikeudet voittavina sankareina tai passiivisina säälin kohteina. Harvemmin nähdään, miten vammaiset rakentavat elämäänsä, kokevat iloa, tekevät töitä, harrastavat ja rakastavat – elävät tavallista, monipuolista arkea. M yös Helsingin katukuvasta tuttu ja taiteilijanimellä MC Zen tunnettu muusikko Sami Kekäläinen (s. Yksi ilahduttava poikkeus tästä kuvastosta on Yle Areenasta löytyvä Special Rescue – Asema 63 -sarja (s. Sarjan innoittajana toiminut Illon VPK sai Tukilinjalta Vuoden Toimija -apurahan vuonna 2020. Laine ja Honkonen ovat molemmat myös hyviä esimerkkejä siitä, että toimintakyky ei ole pysyvä tila. Tukilinjalta saamallaan apurahalla Kekäläinen hankki itselleen tehokkaamman tietokoneen, jonka ansiosta musiikin tekeminen on noussut uudelle tasolle. SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.10.2025 Pä äk irjo itu s KU VA : M IK A LE VÄ LA M PI 3. Välillä saatetaan vaatia kekseliäisyyttä ja uutta ajattelutapaa, mutta mikä tärkeintä, mahdollisuudet eivät katoa. Synnynnäinen vamma tai vammautuminen voi tarkoittaa uudenlaista elämää – muuttunutta rytmiä tai sitä, että joitakin asioita on tehtävä uudella tavalla. Heistä molemmat ovat jatkaneet aktiivista elämää loukkaantumisen jälkeenkin. 15) ja Janos Honkonen (s. Molemmat näkökulmat ovat turhan rajoittavia ja yksipuolisia. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Hannu S. Laine (s. 12) elää oman näköistään elämää. Toimintarajoite ei sulje pois mielekästä elämää. Laine on löytänyt uuden tavan metsästää ja Honkonen luo uraa pelialalla. Tanssi on hänelle musiikinteon ohella tärkeä itseilmaisun väline. 10), joka tuo ruutuun kehitysvammaiset palokuntalaiset ja murtaa myös vammaisuuden stereotypioita. 22). Tämä herättääkin kysymyksen: miten yhteiskunta ja ympäristö vastaavat tähän muutokseen
Rahankeräyksen tavoitteeksi he olivat asettaneet euron poljettua kilometriä kohden. Palkittu tarina kuuroudesta Berliinin elokuvajuhlien yleisöpalkinnon voittanut Deaf (Sorda) on draama kuuron äidin Ángelan kamppailusta kasvattaa lapsensa kuulevien maailmassa. Tiimi sai kerättyä lahjoitusvaroja kaikkiaan 4 244 euroa. TEKSTI Jaana Vainio, Sanni Purhonen ja Maria Tuomialho Vammaishistoriakuukausi tulee taas Viime vuonna lanseerattu vammaishistoriakuukausi saa jatkoa syyskuussa. Kyseessä on vuosittain toistuva tapahtumakokonaisuus, jonka tavoitteena on kannustaa yksilöitä, yhteisöjä ja organisaatioita tarkastelemaan yhteistä historiaamme vammaisuuden näkökulmasta. Autismia tunnetummaksi Keväällä autismitietoutta levitettiin Hyvän tähden -hyväntekeväisyystempauksen turvin neljän satakuntalaisen pelastajan pyöräillessä läpi Euroopan. Pelastuslaitoksella työskentelevät Miika Lahtela, Mikko Puolitaival, Jarmo Hirvelä ja Sami Juntunen pyöräilivät yli 3 500 kilometriä Barcelonasta Raumalle. Tiimi jakoi omilla somekanavillaan autismitietoutta omien reissuvideoidensa lomassa. TA PA HT UM A VALOKEILASSA Deaf Lionsille MM-kultaa Suomen kuurojen jääkiekkomaajoukkue Deaf Lions voitti MM-kultaa jääkiekon kuurojen maailmanmestaruuskilpailuissa Kanadan Vancouverissa. Somepäivityksillään he toivat esiin myös autismikirjon vahvuuksia. Tukilinja-säätiö tuki viime vuoden tapahtumaa. Runsaasti kiitosta rehellisestä ja kuuron henkilön kokemuksia kunnioittavasta tarinastaan kerännyt elokuva saa Suomen ensi-iltansa Rakkautta ja anarkiaa -festivaaleilla syyskuussa. Verkostoon kuuluu tutkijoita, taiteilijoita, aktivisteja sekä taideja kulttuuriorganisaatioita ja yliopistoja. Myös Ángelan ja hänen kuulevan kumppaninsa Héctorin (Alvaro Cervantes) suhde joutuu uudella tavalla koetukselle lapsen syntymän jälkeen. Vammaishistoriakuukauden taustalla toimii yksityishenkilöistä ja organisaatioista koostuva verkosto, joka on aloittanut toimintansa vuonna 2022. Heidän matkansa tarkoituksena oli lisätä autismiymmärrystä sekä kerätä rahaa hyväntekeväisyyteen. KU VA M AR IA TU O M IA LH O KU VA KE AN U JA NG 4. Kirkkaimman mitalin lisäksi Suomen joukkue nappasi pistepörssin voiton sekä arvokkaimman pelaajan, parhaan maalivahdin ja nuoren pelaajan palkinnot. Deaf Lionsille finaalivoitto merkitsi kultaista päätöstä joukkueen juhlakaudelle, sillä Suomen joukkue juhlisti tällä kaudella 30-vuotista kisataivaltaan. Elokuvan on ohjannut Eva Libertad ja Ángelan roolissa nähdään kuuro viittomakielinen näyttelijä Miriam Garlo
Yhä useampi lapsi tarvitsee tukea harrastamiseen Monen lapsen ja nuoren harrastaminen on vaakalaudalla perheiden pienituloisuuden vuoksi. ”Perheet, joissa on toimintarajoitteita, ovat muutenkin kovilla. ”Tukilinja tukee kaikenikäisten harrastamista. Tarve on kasvanut entisestään, ja viime vuonna harrastustukijoiden verkoston jäsenet myönsivät yhdessä tukea lähes 11 000 lapselle ja nuorelle. Harrastustukijoiden verkoston tavoitteena on tukea lapsia ja nuoria, joiden perheille harrastusten kustannukset aiheuttavat haasteita. Maksuton harrastustoiminta onkin tervetullut lisä harrastusvalikoimaan, mutta se ei aina vastaa lapsen omiin toiveisiin ja tarpeisiin. Leikkausten seurauksena perheissä saatetaan joutua tinkimään esimerkiksi lasten harrastuksista. Euromääräisesti tukea myönnettiin noin 16 prosenttia enemmän kuin vuonna 2023. Elämätilanne on usein muutenkin kuormittava, kun perheessä on esimerkiksi sairautta. Tukilinjan tavoitteena on verkoston avulla sekä lisätä tietoisuutta toiminnastamme että tuoda toimintarajoitteisten lasten ja nuorten ääni kuuluville. Meiltä voi hakea apua paitsi harrastusmaksuihin myös itsenäiseen harrastamiseen tarvittaviin välineisiin, kuten polkupyöriin.” KU VA JA CK IE HU TC HIN SO N 5. Tämä herättää huolta järjestöissä ja diakoniatyössä. Hallituksen sosiaaliturvaleikkausten myötä pienituloiset lapsiperheet ovat entistä ahtaammalla. Tämän vuoksi eri toimijat tukevat yhdessä lapsia ja nuoria niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. On kuitenkin erityisen tärkeää, että lapset ja nuoret pääsevät harrastamaan. Harrastustukijoiden verkoston tehtävänä on varmistaa, että yhteiskunnalliset rakenteet mahdollistaisivat harrastamisen myös pienituloisille”, kertoo Tukilinjaa verkostossa edustava apurahatoiminnan koordinaattori Sara Liukkonen. Harrastamisen esteet lisääntyvät Harrastamisen ja hyvän arjen esteet ovat lisääntyneet ja voivat kasautua samoille perheille. Tällöin jo pelkkä etuuksien hakeminen ja saaminen voi vaatia paljon työtä, eivätkä perheiden voimavarat välttämättä riitä apurahaasioiden selvittämiseen ja tuen hakemiseen useammalta järjestöltä. Tukilinja-säätiön lisäksi verkostossa ovat mukana Hope ry, Tukikummit, Pelastakaa Lapset ry, SOSLapsikylä ja Kirkon diakoniarahasto. H arrastustukijoiden verkoston jäsenet, joihin Tukilinjakin kuuluu, myönsi viime vuonna tukea 10 825 lapselle – määrä kasvoi lähes 1 700 lapsella edellisestä vuodesta. TEKSTI Jaana Vainio Monien lasten ja nuorten mahdollisuudet harrastamiseen vaikeutuvat tulevaisuudessa entisestään muun muassa kustannusten nousun ja korkeiden harrastusmaksujen takia
6. Näitä kokemuksia puidaan teoksessa tarkkaan. Mietin, että ehkä pystyn tekemään maailmasta paremman paikan vaatimattomalla panostuksellani. Hän haluaa mielellään kuulla, kuinka kirja on vaikuttanut ihmisiin. Vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä. Siihen liittyy fyysisen median siunaus ja kirous. Se on vähän kiusallista, mutta myös hauskaa.” ”Olen onnellisempi kuin koskaan!” Topi Borg tuli tunnetuksi Kirjolla-sarjasta. Olen saanut kirjasta ilmaiskappaleita kustantamolta. Reaktio somessa, erilaisilla sivustoilla ja muuten on ollut positiivista, joten uskon todella voivani tehdä niin.” Borg mainitsee odottavansa erityisesti kirjamessuja ja fanien tapaamista ympäri Suomen. Hänen on pitänyt tehdä se oppiakseen paljon töitä. Aina esimerkiksi uusiin ihmisiin tutustuminen ei ole ollut tuoreelle kirjailijalle helppoa. ”Julkkarit sujuivat täydellisesti, sain pidettyä hyvän puheen. TEKSTI Sanni Purhonen KUVA Jan Lönnberg / Tammi Mietin, että ehkä pystyn tekemään maailmasta paremman paikan vaatimattomalla panostuksellani. Sen lukeminen on hiukan kuin hänelle juttelisi. Sitten otettiin yhteiskuvia jättiläisjulisteen edessä, jossa oli pärstäni ja annoin paljon nimmareita kirjoihini.” Borg on taitava puhuja, jonka sanankäyttö välittyy kirjassa. Kun kirja on ojennettava tutuille henkilökohtaisesti ja he asuvat toisella puolella kaupunkia, pitää heidän luokseen matkustaa bussilla. Kysyn, miten juhlat hänen mielestään onnistuivat. H eti haastattelumme aluksi kysyn Topi Borgilta, miten hän yleensä esittelee itsensä tuntemattomille ihmisille. ”Kirja lähti siitä, että siskoni Sointu uskoi kansan haluavan tietää ajatuksiani. Monet kustantamotkin kiinnostuivat aiheesta. Välillä arki on ollut selviytymistä, jota voi hyvinkin verrata rodeoon. Kirjat muuttavat maailmaa Borg on ehtinyt antaa kirjastaan jo useita haastatteluja ja on syystäkin tyytyväinen sen saamaan näkyvyyteen. Teos kuvaa hänen elämäänsä ja kokemuksiaan autistina neurotyypillisten maailmassa. Nyt hän kertoo kirjassaan Normaaliusrodeo, millaista on kasvaa autistina maailmassa, jossa normit sanelevat suunnan – ja miksi kirjoittaminen on kuin poraamista. Olemme tavanneet ensi kertaa joitain päiviä aikaisemmin julkaisutilaisuudessa. Millaista palautetta kirjasta sitten on tullut läheisiltä ja muilta lukijoilta. Kokonaisuus on varsin onnistunut. Nyt hän on myös kirjoittanut kirjan Normaaliusrodeo. ”Terve! Olen Topi Borg, toivon olevani kohtelias ja rehellinen, joten toivon, että katsot minua ja yrität olla vilpitön.” Ei ole ihme, että esittäytyminen sujuu, onhan Borg jo tottunut esiintyjä ja koko kansalle tuttu tv-persoona suositusta Kirjolla-sarjasta. Mutta mistä kirjoittamisen idea syntyi. ”Äitini itki kirjaa lukiessaan hyvin paljon ja se hidasti lukuprosessia
Rakennusmiehenäkin työskennelleellä Borgilla on osuva vertaus kirjoittamiselle. Kirjoittajana minua tietysti kiinnostaa, millaista kirjan tekeminen Borgista oli. Hänen mukaansa tavoitteena oli kuvata tavallinen, inhimillinen kasvutarina. Hän veikkaa seuraavan kirjansa olevan hyvin erilainen kuin omaelämäkerta. Sitten löytyy suoni, josta voi tulla öljyä tai vettä, mitä maan alta löytyykään. Häneltä olen oppinut korruption vastaisen näkökulman. Entä onko hänellä kirjoitusrutiineja. Vaikka kirjoittaisi roskaa, tärkeintä on jatkaa, jotta lihakset ja aivot oppivat siihen. Siis sen, etten saa pettää rakennetta tai valehdella hahmoille eli tässä tapauksessa oikeille ihmisille, joita olen tavannut. Mikä siinä oli erityisen helppoa tai haastavaa. ”Yksi inspiraationi on yhdysvaltalainen kirjailija, journalisti, televisiokäsikirjoittaja ja tuottaja David Simon. Minulla ei tainnut olla blokkia kirjoittaessani.” Borg pitää kirjoittamisesta ja aikoo jatkaa sitä. Aluksi yritin kirjoittaa maanisesti, aina kappaleen loppuun syömättä tai taukoja pitämättä. Minun täytyy olla rehellinen, muutoin se on pelkkää eskapismia.” 7. Se on vähän kuin taikatemppu. Teoksessa käydään päiväkirjamaisen seikkaperäisesti läpi myös, millaista oli, kun Kirjolla-sarjasta tuli ehkä hiukan yllättäen hitti ja Borgista julkkis. Teos ottaa lisäksi kantaa autistien oikeuksien puolesta. Hän sai inspiraatiota kirjoittamisen rutiineihin tutkimalla maineikkaiden tekijöiden kirjoitusneuvoja, kuten nobelisti Toni Morrisonia tai Stephen Kingiä. Myös hänen pitkäaikaisella suosikillaan Haruki Murakamilla on järkkymätön rutiini. Kirjoittaminen kuin poraamista Borg sanoo pohtineensa kirjan kokonaisuutta paljon kirjoitusprosessin aikana. Borg kuvaa miten oppii uusia taitoja ja alkaa kehittää itseään ennen kaikkea läheistensä tuen kautta. Sitten huomasin, että se ei käy. ”Sanoisin, että kirjoittaminen on poraamisen kaltaista, sitä täytyy vaan jatkaa ja jatkaa. Täytyi kirjoittaa 2–4 tuntia päivässä, jotta löytyi hyvä rytmi. Siinä kerrotaan, millaista on syntyä rakastavaan perheeseen, kun poikkeaa hiukan massasta
Se on hyvä keino altistua maailmalle ja elämälle erittäin yltäkylläisellä tavalla. Eräs taiteen tarkoituksista on siis luoda eheä kokonaisuus yhdestä erillisestä asiasta. Sanavalintani herättää huomioita. Minulla on viimein ystäviä. Borg jatkaa ajankohtaisten taidevinkkien luetteloaan, joka on monipuolinen. ”Olen niin iloinen, kun One Piece -anime viimein jatkuu. Vastaan: olen onnellinen. KU VA : TA M M I 8. Elän arvokkuudella, rakkaudella ja voimalla, katsoen muita silmiin.” Hienon ja tyhjentävän kysymys-vastaus-parin jälkeen toivon vielä Borgilta terveisiä kirjaan liittyen. Se on täynnä musiikkia, väkivaltaa, seksiä ja yhteiskuntakommenttia. Erilaisten ihmisten ottaminen mukaan töihin rikastuttaa työntekoprosessia.” Eeppiset elokuvafestivaalit Yksi asia, joka käy Normaaliusrodeota lukiessa nopeasti selväksi, on, että Borg on intohimoinen popkulttuurin ystävä ja elokuvafani. Pystyn ilmaisemaan tahtoani ja saan ihmiset ymmärtämään sen. Minulla on niin iso lista, ettei se varmaan koskaan loppuisi.” Onnellisuuden salat Haastattelu alkaa olla loppupuolella. Kaikki mukaan työelämään Borgin motto kirjoittajana ja henkilönä on selkeästi rehellisyys. Niinpä pyydän häntä puffaamaan syyskuun Rakkautta ja anarkiaa -festivaalia. Myös televisiossa hänet voinee siis nähdä jatkossakin. Olen yhä yksinäinen, mutta olen onnellisempi kuin koskaan ennen elämässäni. Hän kuvaa sitä valintana, jossa on päätettävä, kulkeako edessään olevasta ovesta vai pysytellä sen takana. Borg toteaa huomanneensa, että oli valehdellut näistä asioista pitkään myös itselleen, sillä masennuksen, kivun tai itsekkyyden myöntäminen ei ollut helppoa. Muutenkin odotan uusia elokuvia ihmisiltä, joita arvostan, kuten ihmeellisen Kelly Reichardtin ja ikonisen Wes Andersonin uutuuksia”, Borg kertoo. Elän hyvin terveellisesti, mieleni ja kehoni on tyyni. Oli miten oli, R&A on puhdas siunaus, koska siellä näytetään valtavirran ulkopuolisia elokuvia. Selväjärkisyyteni tekee minut onnelliseksi. Hän kuitenkin paljastaa, että yksi tulevaisuuden projekti on jo kuvattu ja toinen on kesken. Hän ei arkaile lähestyä kirjassa kiusallisia tai vaikeita aiheita, kuten työttömyyttään ja masennusjaksojaan. Kirjoista suosittelen erityisesti japanilaista klassikkoa, Naoki Higashidan teosta Miksi minä hypin, kun on kyse autismista. Tällä hetkellä luen Tove Ditlevsenin Kööpenhaminatrilogiaa. Kirjan lopussa on pitkät listat hänen suosittelemiaan sarjoja, kirjoja, animea ja elokuvia. Seuraavaksi turvaudun yhteen vakiokysymykseeni: mihin sellaiseen kysymykseen Topi Borg haluaisi vastata, jota häneltä ei ole kysytty. Kun katsoo viisi elokuvaa päivässä, se on erittäin eeppinen kokemus. Borg on kuitenkin päässyt pitkälle vaikeista kausistaan. ”Tällä hetkellä suosittelen Ryan Cooglerin henkeäsalpaavaa Sinners-elokuvaa. ”Lukija, kun olet kyllästynyt kirjaan, pyydän, että annat sen jollekulle muulle, etkä heitä sitä roskiin tai syrjäiseen koloon tomuttumaan!” Erilaisten ihmisten ottaminen mukaan töihin rikastuttaa työntekoprosessia. Pystyn näkemään, kuulemaan ja tuntemaan nykyhetken, minua rakastetaan ja minä rakastan. Ymmärrän, että pärjään yksin ja yhdessä muiden kanssa. Se on kuin eläisi viisi erillistä elämää.” Borgin mukaan taide auttaa häntäkin keskittymään yhteen kokemukseen elämässä, joka yleensä jatkuu jatkumistaan. ”Puffaa! Kuulostaa marinaditäytteiseltä lampaanpaistilta tai joltain sellaiselta. Utelen vähän tulevista projekteista. Maailmassa, jossa äänekkäät enemmistöt usein hallitsevat, Borg tahtoo edistää rohkeasti vähemmistöjen asemaa ja puhua moniarvoisen työelämän puolesta. ”Vain yhden ihmislohkon ottaminen töihin on mielestäni taakse jäämistä. Borg on oppinut pitämään yllätykset visusti salassa. ”Haluaisin vastata simppeliin kysymykseen: oletko onnellinen
Ota yhteyttä apurahat@tukilinja.fi, p. Startti-stipendejä voi hakea keväällä 30.4. Linkki Startti-stipendin hakulomakkeeseen löytyy sekä Paralympiakomitean että Tukilinjan nettisivuilta. mennessä. Apurahoja voivat hakea sekä yksityishenkilöt että yhteisöt ympäri vuoden. 09 4155 1508 (ma, ti ja to klo 12.00–14.00) TUKILINJAN APURAHAT on tarkoitettu tukemaan vähävaraisten, toimintarajoitteisten ihmisten osallistumista yhteiskuntaan. Alla esittelemme yhden monista tukimuodoistamme, Startti-stipendit.. Haluan päästä opiskelemaan / töihin / toimintaan! Onnistuakseni tarvitsen jotain, mihin minulla ei ole varaa. mennessä ja syksyllä 31.10. Niillä edistetään koulunkäyntiä, opintoja, harrastamista ja työllistymistä. Tukea voivat hakea sekä aktiiviharrastajat että pienet yhdistykset ja seurat, jotka tarjoavat matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia. Voimmeko auttaa sinua. Yhteisöja yhteistyöapurahat . Lisätietoa Hakuohjeet: www.tukilinja.fi . ALKUUN PÄÄSET tutustumalla hakuohjeisiin nettisivuillamme osoitteessa www.tukilinja.fi. Jos sait kokoon kolme ruksia, kannattaa tutustua apurahan hakuohjeisiin nettisivuillamme www.tukilinja.fi/apurahat Tukilinjan apurahat auttavat osallistumaan Startti-stipendit Tukilinja jakaa vuosittain kymmeniä Startti-urheilustipendejä vammaisurheiluun ja -liikuntaan yhteistyössä Suomen Paralympiakomitean kanssa. Minulla on toimintarajoite, joka johtuu sairaudesta tai vammasta. Sieltä löydät myös vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin. Apurahat . Startti-urheilustipendi Sähköposti: piia.korpi@paralympia.fi Hakuohjeet kaikkiin apurahoihimme löytyvät nettisivuilta www.tukilinja.fi/apurahat Jäikö kysyttävää
Sarjan innoittajana toiminut Illon VPK sai Tukilinjalta Vuoden Toimija -apurahan vuonna 2020. Kyseessä oli Special Rescue – Asema 63 -sarja, jossa seurataan kehitysvammaisten vapaapalokuntalaisten arkea. E n tiedä, onko tällaiselle sarjalle tarvetta, kun Toisenlaiset Frendit on jo tehty”, oli ensimmäinen vastaus, jonka ohjaaja-käsikirjoittaja Tarja Jakunaho sai, kun hän esitteli Ylelle ideaansa uudesta dokumenttisarjasta. Hän perusteli näkemyksensä siitä, että vammaisten moninaista representaatiota tarvitaan, eikä toimintakykynormista eroavia voi tunkea tiettyyn muottiin. TEKSTI Pinja Eskola KUVA Jarmo Puskala 10. Jakunaho ei kokeneena media-alan ammattilaisena luovuttanut, vaikka ideaan suhtauduttiin aluksi epäillen. Kun Erilaiset pelastajat murtavat vammaisuuden stereotypioita Special Rescue – Asema 63 -sarja nostaa esiin kehitysvammaiset palokuntalaiset ja murtaa vammaisuuden stereotypioita. Idea sarjaan syntyi kuin itsestään, sillä Jakunaho oli tuntenut Illosta löytyvän Special Rescuen vetäjät Markku Salmisen ja Katariina Ristimäen jo pidemmän aikaa
”Yllätyin, miten nopeasti he olivat luontevasti kameran edessä”, Jakunaho toteaa, vaikka sarjaan osallistuneet Joni ja Juha myöntävät kameran edessä olemisen jännittäneen. Vaikka Rescuen toimintaan mahtuu ohjaajien vähäisyyden vuoksi rajallisesti osallistujia, on turvallisuuskursseille tervetullut kuka vain. Se näyttää vammaiset aktiivisina toimijoina, joilla on unelmia, halu kuulua ja osallistua – ennen kaikkea kykyä siihen. Vuoden Toimija -apurahoja ei haeta tavanomaisen hakulomakkeen kautta, vaan Tukilinjan tukitoiminta ottaa vastaan yleisöltä ja yhteistyökumppaneilta tulevia ehdotuksia. ”Rescueen pääseminen ei ole diagnoosiperusteista, vaan mukaan voivat tulla kaikki, jotka kokevat tarvitsevansa arjessa erityistä tukea. Juha ja Jonikin kertovat saavansa toiminnastaan positiivista palautetta. Jakunaho esitteli jalostuneemman idean, oli Yle heti innoissaan. Erilaisten pelastajien tarina Sarjan innoittajana toimineen Special Rescuen tarina alkoi erityistarpeita omaaville pidetyistä turvallisuuskursseista. ”Pilottikursseilla olemme nostaneet porukkaa paloauton kyytiin myös pyörätuoleissa”, kertoo Salminen. Kaikki on rescuelaisten omaa arkea, ei suuremman draaman kautta käsikirjoitettua. Ja Special Rescuelta kysytään säännöllisesti, pääsisikö mukaan”, toteaa Salminen. Yhdellä niistä osallistujan omainen kysyi, eikö toimintaa voisi laajentaa. ”Osaan toimia tulipalon sattuessa tai jos joku joutuu veden varaan”, Joni toteaa. Jakunaho haastatteli Salmista ja Ristimäkeä siitä, millaisia harjoituksia he kulloinkin ajattelivat tehdä. asti. Aluksi hänen mukaansa haettiin raameja, kuten montako henkilöä pystytään ottamaan toimintaan mukaan ja miten käytännössä toimitaan. Meni lopulta kuitenkin useampi vuosi, ennen kuin sarjaa päästiin kuvaamaan. Apurahan saaja voi olla vammaisalan yhdistys, kuten potilastai vammaisjärjestö, urheiluseura tai esimerkiksi työryhmä. Jos joku ei tahtonut olla kuvattavana tai ottaa mikrofonia sinä päivänä, se oli ok. Toiminnan vetäjät Salminen ja Ristimäki palkittiinkin vuoden 2025 Pelastusalan viestintäteko -palkinnolla. Ainoa vaatimus on, että liikkumisen tulee onnistua itsenäisesti.” Useilla rescuelaisilla on arjessaan henkilökohtaista apua, mutta avustajat eivät Keskiössä yhdenvertainen kohtaaminen Vaikka Spessuiksi kutsuttu joukko ei osallistu VPK:n pelastustehtäviin, on heillä silti oma paikkansa – opettaa vammaisille tärkeitä arjessa selviämisen taitoja. Tämän jälkeen hän käsikirjoitti tietojensa pohjalta kohtauksia, joita olisi mielekäs kuvata. Vuoden Toimija -apuraha voidaan myöntää Tukilinjan painopisteiden mukaiseen toimintaan, kuten työllistymisen, opiskelun tai harrastustoiminnan tukemiseen. Sarjan tavoite on murtaa käsitystä vammaisuudesta ja toisaalta kannustaa järjestämään erityistarpeita omaaville suunnattua palokuntatoimintaa laajemmin. Vuoden Toimija -apuraha Tukilinja jakaa vuosittain Vuoden Toimija -apurahoja sellaisille vammaisalan toimijoille, joiden toiminta on innovatiivista ja joiden toiminnalle on selkeä yhteiskunnallinen tarve, mutta ei riittävää rahoitusta. Paloasemalta televisioruutuihin Sarjassa kamera seuraa seitsemän toimeliaan rescuelaisen arkea sekä töissä, kotona että rakkaan harrastuksen parissa, ja se tehdään heidän ehdoillaan. ”Ilman Tukilinjalta saamaa apurahaa emme olisi kyenneet aloittamaan toimintaamme”, kertoo toimintaa vetävä Markku Salminen. Rescuelaisille matka oli erityisen tärkeä, sillä he olivat ensimmäistä kertaa ulkomailla”, sanoo Salminen. ”Kiinnostusta toimintaan on, sillä kaikille avoimilla turvallisuuskursseilla on aina paljon porukkaa. ”Aina joku tulee nykimään hihasta, että teette hyvää duunia.” osallistu harrastukseen. Näiden joukosta valitaan jatkoselvittelyyn toimijoita, joiden toiminta täyttää palkitsemistyyppiselle apurahalle asetetut kriteerit. Spessut levittävät tehokkaasti tietoa palokuntaharrastuksesta ja turvataidoista. Pilottikursseilla olemme nostaneet porukkaa paloauton kyytiin myös pyörätuoleissa. Ehdotuksia otetaan vastaan 31.10. Sarjan aikana päästään seuraamaan myös hienoa hetkeä: rescuelaiset kutsutaan Erasmus-vaihtoon Italiaan ja siellä paikalliselle ystäväpalokunnalle. 11. ”Meillä oli siellä yhteisiä harjoituksia ja meidät otettiin lämpimästi vastaan. Spessut ovat myös käyneet esimerkiksi leireillä demonstroimassa kehitysvammaisille turvataitoja, kuten simuloimalla keittiöpalon sammutuksen. Paikallisilta palokuntayhdistyksiltä löytyy usein kalustoa ja halua auttaa organisoinnissa. Jakunahon sinnikkyys kannatti, sillä sarja ei toista vammaisuuden kulahtaneita kliseitä. Voit lähettää ehdotuksesi sähköpostitse osoitteella yhteisoapurahat@tukilinja.fi tai tukilinja.fi-sivuston kautta. Kansalaisopistot sitoutuvat kursseihin vuodeksi kerrallaan, joten kynnys aloittaa on pieni. Sarjasta on saatu paljon kiitosta. Sarja on kiinnostanut myös katsojia, sillä ensimmäinen jakso keräsi TV1:llä noin 275 000 katsojaa
Tanssi on musiikinteon ohella hänelle tärkeä itseilmaisun väline ja työkalu, jonka avulla omaan kehoon voi muodostaa lempeää suhdetta. Toisinaan biiseissä on rocktai hevivivahteita ja joskus itse musiikki on hyvin kokeellista. Perinnöllisen lihassairauden kanssa elävälle Kekäläiselle lempeä kehosuhde ei ole itsestäänselvyys. Kaiken ytimessä leikkiminen Kasvaessaan Kekäläinen kuunteli rock-musiikkia, kuten kaikki muutkin. Kekäläinen harrastaa inklusiivista tanssia ja toimii tanssiyhdistys Kaaos Companyn hallituksessa. N imi Sami Kekäläinen voi olla monelle vieras. Tilanne on toki eri silloin, kun hän työskentelee yhdessä toisen kanssa tai kaipaa palautetta.. Kekäläisen musiikillinen tausta on moninainen: keikoillaan hän voi laulaa niin ikivihreitä kuin räppiäkin. Kekäläinen fiilistelee asioita, joita hänen kehonsa kykenee tekemään ja pysähtyy sen tuntemusten äärelle.. Kekäläinen elää vauhdikasta, hiukan boheemia elämää. Harrastus lisää myös pystyvyyden tunnetta. 12. Jos olet kulkenut kesäisin puistoissa tai toreilla, olet saattanut kuitenkin kuulla hänen äänensä. TEKSTI Pinja Eskola KUVAT Jarmo Puskala Musiikki tienä vapauteen Muusikko Sami Kekäläinen sai Tukilinjalta apurahan uuteen tietokoneeseen. Myös nykyinen taiteilijanimi MC Zen saattaa olla monelle tuntematon. Esiintyessä vamma vaikuttaa myös siihen, että keikkaa varten on mietittävä avustajien vuorot.. Hän ei muista varsinaisesti unelmoineensa muusikon urasta, mutta haaveili itsensä luovasta toteuttamisesta. Kaltaisiaan hän ei kuitenkaan nähnyt lavoilla. Kekäläinen kokee, ettei häntä ole kyseenalaistettu vammansa vuoksi musiikintekijänä. Moninaisuus kuvaa hyvin sitä, mikä musiikissa on hänelle olennaista – mahdollisuus leikkiä ja kokeilla. Representaation puute onkin välillä hidastanut Kekäläistä. Kekäläinen ihaili monia muusikoita, mutta koki ja kokee yhä, ettei yltäisi samanlaisiin suorituksiin kuin he. Teknologisen kehityksen ansiosta Kekäläinen kykenee tekemään musiikkia ilman, että hänen täytyy selittää visiotaan kenellekään. Vammansa vuoksi Kekäläinen tarvitsee apua monissa arkisissa asioissa, mutta luomisprosessissa ohjat ovat hänellä. Musiikkimaailmakaan ei ole kuitenkaan ableismista vapaa: keikkapaikat eivät ole läheskään aina esteettömiä, ainakaan esiintyjälle. Erityisesti lauluharrastus ja esiintymiskokemus ovat muovanneet suhdetta paremmaksi. Hänen arkensa ei noudata tavanomaista vuorokausirytmiä – hän tekee freelancerina käännösja tekstityshommia erilaisille yhdistyksille. Sen ansiosta hänen äänensä kuuluu nyt vahvempana kuin koskaan. Kekäläinen on lumettomilla keleillä tuttu näky Helsingin sykkeessä, jossa hän vetää laulukeikkoja joko yksin tai yhdessä muiden kanssa. AP U R A HA KOH DE Sami Kekäläiselle myönnettiin apuraha tietokoneeseen, jota hän käyttää harrastamiseen ja pienimuotoiseen työskentelyyn
KU KA . Sami Kekäläinen • 30-vuotias muusikko ja freelancekääntäjä • Asuu yksin Helsingissä tuetun asumisen yksikössä • Biisi, joka voisi kertoa elämästäni: The Doors – Strange Days • Esikuva: David Bowie • Musiikkia kuunneltavissa: Spotify (MC Zen -nimellä) ja Youtube (Alchemical Productions -kanavalla) 13
Tässäkin projektissa, jossa Kekäläinen hoitaa biisien kirjoittamisen, laulun, räpin ja tuotannon, näkyy hänen rakastamansa leikillisyys. Musiikillinen tekeminen on noussut uudelle tasolle. Hänen lempibiisinsä, MC Zen ja Urbaani Unelma -projektin alkuaikoina vuonna 2022 syntynyt Lauttasaaren satakieli on energinen ja kepeä kappale vahvoilla riimeillä. Laulu ei kulje, ellei kehoa osaa käyttää. Päädyin katselemaan kurssitarjontaa ja totesin tämän olevan jotain, mitä tahdon. ”Olisi hienoa päästä tekemään musiikkia esimerkiksi elokuviin tai peleihin”, hän pohtii. ”Kaverini haki HEO:on. Se kuvaa kehittymistä. Yliopisto saisi odottaa.” HEO-vuoden aikana Kekäläinen oppi paljon musiikista ja ymmärsi sen kehollisuuden. Opiskelukavereista tuli Kekäläiselle tärkeitä ja hän ymmärsi yhteisön merkityksen. ”Olemme energinen ja?mukaansatempaava livebändi.” Kohti uusia haasteita HEO-vuotensa jälkeen Kekäläinen on hiljalleen alkanut kuvata itseään muusikoksi ja puhuu projekteistaan ylpeydellä, joskin vanhat tuotokset saattavat välillä saada hänet irvistämään. Uusimpana lisäyksenä kokoonpanossa on mukana myös live-dj. Myös uudet aluevaltaukset kiinnostaisivat. ”Minulla on parempi kone kuin koskaan aiemmin, ja sen myötä myös musiikillinen tekeminen on noussut uudelle tasolle”, Kekäläinen toteaa silmät loistaen. Tahdoin kokeilla. Kekäläinen tahtoo vahvistaa omaa ääntään laulajana ja muusikkona – jatkaa aloittamaansa kehityskulkua. Sen synnyinhetkellä Kekäläisen elämään mahtui valon lisäksi myös kaoottisuutta ja huonoja elämänvalintoja.. ”Olin aiemminkin saanut apua ja tukea harrastukseni parissa. Oli kuitenkin aivan eri asia olla sellaisten ihmisten ympärillä koko ajan, joiden sydän sykki samalle asialle.” Opiskeluvuotenaan Kekäläinen oppi, kuinka kivaa on tehdä taidetta porukalla. Yhteisö auttoi löytämään äänen Vaikka Kekäläinen aloitti musisoinnin jo teininä, ei ura muusikkona ollut itsestään selvä. Esimerkiksi enoni on se, joka suositteli minulle alussa sovellusta, jota käytän yhä. Bändissä nimittäin yhdistyy monia elementtejä, joiden ei äkkiseltään ajattelisi sopivan yhteen: laulu, rap, djembe ja kitara. Kekäläinen sai Tukilinjalta viime vuonna apurahan tietokoneen hankintaan, jotta hän voisi toteuttaa paremmin musiikillisia intohimojaan. Erityisen merkittäväksi Kekäläinen koki vuotensa Helsingin evankelisessa opistossa (HEO) musiikintekijöiden linjalla. Muusikolle tärkeitä ovat hänen välineensä, jotka yleensä mielletään soittimiksi. ”Kun kirjoitin ensimmäiset biisini 17-vuotiaana, ei minulla ollut selviä tavoitteita. Kekäläiselle tärkein väline on kuitenkin tietokone, tekeehän hän ison osan musiikistaan ja sävellystyöstään koneella. Vaikka Kekäläisen suurin intohimo on laulaminen, on hän kunnostautunut viime vuosina myös säveltämisessä ja tehnyt musiikkia esimerkiksi useisiin tanssiesityksiin.. Pelkästään jo kokonaisuuden hahmottumisen ja valmiin tuotoksen näkeminen oli huikeaa.” Kekäläisen elämässä mikä vain voi toimia inspiraationa. Oivallus muuttui konkretiaksi vuonna 2021, kun hän perusti musiikillisen kokoonpanon, joka sittemmin sai nimekseen MC Zen ja Urbaani Unelma. Uusimpaan sävellystyöhönsä hän keksi äänittää erään esiintyjän pyörätuolin pinnoja. ”On upeaa voida yhdistää elementtejä eri genreistä ja hyödyntää taitojensa laajaa repertuaaria”, Kekäläinen sanoo. Jos kuuntelee hänen aiempia sävellyksiään, eron myös huomaa.. Hän haki Helsingin yliopistoon opiskelemaan filologiaa ja pääsi sisään. 14. Kuten elämässä yleensäkin, myös tämä tuli eteen vahingossa. Bändin kokoonpano riippuu keikasta. Hän sai myös ensikosketuksen esiintymiseen ja rakastui siihen
Tämä koko Suomeen levinnyt vieraslaji haittaa lintujen pesintää. Hänet kiidätettiin Kanta-Hämeen keskussairaalaan Hämeenlinnaan ja sieltä Tampereen yliopistolliseen keskussairaalaan. Hän ei pystynyt nousemaan ylös. Hannu S. S en piti olla aivan tavallinen päivä, yksi tuhansista samanlaisista. Se tulee elämässä mikä on tullakseen, ja sen kanssa pitää elää. Onneksi puhelin oli taskussa, ja Laine sai soitettua apua. Laine, eläköitynyt liikkeenjohdon konsultti, kiipesi ase selässä passitorniin hausjärveläisen pellon laidalla ja asettui odottamaan supikoirien tuloa. ”Metsästyksestä en luovu” TEKSTI Salla Fagerström KUVAT Elsa Kosonen 15. ”Oli hyvä heti alkuun saada selvät rajat jatkoelämälle. Jos on tahtoa, löytyy keinotkin, tietää Hannu S. Supikoirien metsästys on tärkeää riistanhoitotyötä. Seuraavana päivänä hänet leikattiin ja sitä seuraavana päivänä kirurgi totesi, että Laineen kävelyt oli kävelty. Hän halvaantui metsästysonnettomuudessa kymmenen vuotta sitten. Kohtalokkaasta päivästä on nyt kulunut kymmenen vuotta, ja perspektiivi elämään on laajentunut enemmän kuin edeltävinä vuosikymmeninä yhteensä. Olen perusasenteeltani fatalisti. ”Kolme selkänikamaa oli kappaleina”, Laine muistelee. En paljoakaan miettinyt sitä, että pitikö tämän käydä juuri minulle.” Voiko pyörätuolin käyttäjä harrastaa metsästystä. Jotain odottamatonta tapahtui, ja puoli tuntia myöhemmin Laine heräsi poski maassa. Laine
Metsästyksestä ei tarvitsisi luopua. Niin sitten istuin pyörätuolissani passissa”, Laine kertaa. Kuntoutuksen jälkeen Laine joutui asumaan pari kuukautta kunnan vanhainkodissa, sillä kunta viivytteli asunnon välttämättömien muutostöiden kanssa. Samana viikonloppuna metsästyskaverit olivat virittelemässä rusakkojahtia Laineen kodin lähelle. Laineen ystävä oli saanut merkin maahantuojalta vinkin, että eräältä Sydän-Savossa toimivalta kauppiaalta sai tilattua invavarusteltuja mönkijöitä. Uusi elämä alkoi näpsäkällä riistalaukauksella. Jarkko lupasi melko lailla alkuvaiheessa, että sieltä lähtiessäni suoriudun kaikista normaaleista arjen tehtävistä ilman apua. Kuntoutus ulottui myös ampumatekniikkaan. Onnistui se”, Laine muistelee. ”Fysioterapeutti Jarkko Pekkala opetti minulle pyörätuolielämän parhaat tekniikat muun muassa siirtymisiin, pyörätuolin käyttöön ja pukeutumiseen monien toistojen ja tiukan prässin avulla. Laine viritti myöhemmin nokkapyörään varustekorin ampumaratareissuja varten. Hankinta laitettiin vireille heti kevättalvella 2015. Se oli käänteentekevä paikka. ”Opin, että liikkumisessa voima ei ole tärkeintä, vaan oikean suoritustekniikan hallinta. 15 000 haulikonlaukausta myöhemmin Pyörätuolin myötä Laineen metsästysharrastus sai aivan uusia sävyjä. Perusratkaisu oli niin onnistunut, ettei Laine keksi mönkijässä mitään paranneltavaa kymmenen vuoden jälkeenkään. Sen sijaan Laine alkoi suunnitella, miten loppuelämästä tulisi mahdollisimman hyvä. ”Kaveri ilmoitti, että kantajat hoidetaan paikalle. Hän järjesti Laineelle muun muassa Strickerin nokkapyörän, joka helpottaa pyörätuolilla liikkumista sorateillä ja epätasaisilla alustoilla. Se tunnettiin hyvänä passipaikkana. Mutta ampumaan Laine tiesi pystyvänsä. Sen lupauksen hän piti.” Pekkala ymmärsi asiakkaansa elämäntyyliä. Laine ei kuitenkaan päässyt pois kotoaan, koska hissi oli vielä asentamatta. Nimitinkin hänet orjapiiskuriksi”, Laine muistelee huumorilla. ”Toki olen tehnyt pieniä muutoksia: lisännyt maavaraa isommilla pyörillä ja alustan korotus15 000 haulikonlaukausta kymmenessä vuodessa. ”Kauppias, kaverini ja minä suunnittelimme pari tuntia lisävarustepakettia. Finlandia-hiihdot, ratsastusvaellukset ja koskenlaskut olivat taakse jäänyttä elämää. Vanhasta tekniikasta pois oppiminen oli hankalinta. Koska keskivartalon lihakset eivät toimi, Laine vyöttää itsensä tuoliin tiukasti. Kun myyjä toi valmiin laitteen kotiini, kokeilin heti, onnistuuko siirtyminen suunnitellusti. ”Siitä huolimatta joskus takapuoli muljahtaa johonkin suuntaan ja aiheuttaa pummin, jos sattuu laukaisemaan juuri silloin.” Kymmenessä vuodessa Laine on ampunut yli 15 000 haulikonlaukausta ja 2 000 kiväärinlaukausta. Siinä on myös pieni lava, jolla riistaa voi kuljettaa. Helmikuussa 2015 Laine palasi kotiin pitkäksi venyneeltä syksyiseltä supikoirajahdiltaan. ”Nyt olen lähes samalla tasolla, mihin pääsin ennen muutamalla sadalla vuosittaisella laukauksella.” Metsästyksessä kenties tärkein varuste on Polaris Ranger -merkkinen rattimönkijä, jolla Laine voi liikkua hankalassakin maastossa. Ensilaukaus postilaatikolta Onnettomuuden jälkeen Laine vietti kaksi kuukautta TAYS:n neurologisessa kuntoutuskeskuksessa. 16. Laine joutui harjoittelemaan uuden ampumatekniikan. Ei aikaakaan, kun ajokoiran ajama rusakko pomppi tähtäimeen. He ehdottivat, että Lainekin asettuisi passiin postilaatikkonsa lähelle. Erityisesti haulikkoammunnassa asetta pitää liikuttaa nopeasti. Kallein niistä oli pyörätuolinostin
Ensimmäinen saalis oli alle 10-vuotiaana ammuttu räkättirastas noin 70 vuotta sitten. Esimerkiksi Riistakeskuksella on lain nojalla oikeus myöntää vaikeasti liikuntavammaiselle lupa liikkua moottoriajoneuvolla aseen kanssa maastossa, ampua ajoneuvosta ja tietenkin kuljettaa asetta mukana kulkuvälineessä. Minulle on rasittavaa se, että pitää pyytää apua, mutta sille en voi mitään. Laineen mielestä metsästykseen liittyvä lainsäädäntö onkin hyvin vammaisystävällinen. Maastoliikennelaki puolestaan turvaa vaikeasti liikuntavammaiselle henkilölle oikeuden kulkea maastossa moottoriajoneuvolla ilman maanomistajan lupaa. ”Isämme osti veljelleni ja minulle ilmakiväärin äitimme kauhistukseksi. Esteettömyys palvelee kaikkia metsästäjiä Laine metsästää pääosin ajojahdeissa passimiehenä ja kyttäämällä eli päivystämällä riistan liikkeitä sopivassa paikassa. Rikoksen voi nyt tunnustaa, kun se on vanhentunut aikoja sitten”, Laine hymähtää. Hausjärvellä on hyvä peurakanta, kuten monin paikoin Etelä-Suomessa. Yritys myös asentaa ja myy lisävarusteita pyörätuolinkäyttäjien kulkupeleihin. Silloin eteeni oksalle pyrähti helmipöllö. Olen ampunut autosta ainakin pari peuraa ja muutamia rusakoita”, Laine kertoo. Luontoelämykset ja läheinen suhde luontoon ovat monelle metsästyksen kulmakiviä. Sen Laine suolistaa, nylkee ja paloittelee kotona, kuten aina. Pöllö kallisteli päätään puolelta toiselle ja vilkaisi muutaman kerran ympärilleen”, Laine kertaa. Katselimme toisiamme silmästä silmään noin metrin etäisyydeltä. Tämähän on nykyisin laitonta touhua ja oli ilmeisesti silloinkin. Metsästyslaki kieltää autosta ampumisen, mutta laki huomioi myös poikkeustapaukset. Hän on luonnollisesti myös Riihimäen Metsästysmuseon hallituksen varajäsen ja muutenkin aktiivisesti mukana toiminnassa. Ampumakoulutusta Laine sai maineikkaalta Ole Melartilta, joka sattui asumaan samoilla kulmilla Hausjärven Lavinnossa. Hänen kehotuksestaan Laine hankki Saksasta käytetyn nelivetoisen Mercedes-Benz Viton. Tuskin edes hengitin. Olen myös käyttänyt sitä kylmillä ilmoilla metsästyksessä. Jänis on kevyt otus käsiteltäväksi. Kun tähtäimeen osuu jänis ja riistalaukaus onnistuu, Laine siirtyy mönkijällä saaliin viereen ja poimii sen maasta noukintakouralla. On toki mahdollista tehdä esimerkiksi esteetön kyttäkoppi, mutta on mahdoton vaatimus tehdä kaikki kyttäkopit esteettömiksi”, Laine toteaa. palikoilla, asentanut tehokkaat lisävalot ja pidennyksen lavaan, että siihen saa kerralla kolme peuraa kyytiin.” Vammaisystävällinen lainsäädäntö Kuntoutuksen aikana Laine tutustui mieheen nimeltä Jukka Tala, jonka firma Talart Oy valmistaa laadukkaita, räätälöityjä pyörätuoleja. Ensimmäinen oikea riistalaukaus kohdistui rusakkoon 16–17-vuotiaana. ”Se on minun kaltaiselleni paras ratkaisu, mitä maailmasta saa. ”Ennen kytälle lähtöä on syytä varmistaa, että joku kaveri ehtii töihin, jos kaato tulee. Joskus kyttäys palkitaan valkohäntäpeuralla. Peuroja kyttäämässä ollut Laine istui sen ajan ”passitornissa” eli suureen koivuun 3–4 metrin korkeudelle köytetyllä pikkuruisella istumalavalla. Tietenkin pitää huolehtia siitä, että ajelusta ei aiheudu vahinkoa maanomistajalle, eli pelloille voi mennä vasta, kun sato on korjattu”, Laine summaa. Myyntimiehenä Tala tunnisti heti Laineen tarpeet. Talartissa siihen asennettiin Braunin Swing Away -hissi ja melkoinen määrä muita invavarusteita. Niin Laineellekin. Peura jäi sinä iltana saamatta, mutta jäihän illasta ainutkertainen muisto.” 17. Näin on pärjätty, kiitos hyvien ystävien.” Pyörätuolin käyttäjät ovat jonkinlainen harvinaisuus metsästäjien joukossa, mutta väestön ikääntyessä esteettömyys palvelee kaikkia harrastajia. Ensin sillä ammuttiin isän valvovan silmän alla, mutta aika pian pääsimme lähimetsään räksäjahtiin. Sanomattakin on selvää, että metsästys on hänelle elämäntapa. ”Olin istunut lavalla jo varmaan pari tuntia ja ilta alkoi hämärtää. Siinä ei ollut mitään kaiteita eikä ampumatukia. Pystyn liikkumaan autolla helposti, turvallisesti ja täysin itsenäisesti missä vain. ”Kun voin ihan hyvin kytätä autossa tai mönkijästä, niin en ole koskaan edes ajatellut, että minulle pitäisi tehdä esteetön kyttäkoppi.” Helmipöllön katse Laine on toiminut valtakunnallisen riistaneuvoston puheenjohtajana ja julkaissut kirjan nimeltä Suomalaisen metsästyksen tulevaisuus. Muutaman minuutin se siinä ihmetteli ja lensi sitten pois. ”Esteettömyyden parantaminen on hyvin pitkälti metsästysseurojen käsissä, koska seurat rakentavat ja hoitavat metsästykseen liittyviä fasiliteetteja: ampumatorneja, kyttäkoppeja, nylkyja paloittelutiloja. Silloin Laine tarvitsee ystävien apua. ”Liikuntavammainen saa siis ajella vapaasti metsissä ja pelloilla autoilla, mönkijöillä ja moottorikelkoilla ilman lupia. Ilmavoimien aseteknikko Melartilla oli sormensa pelissä toisen maailmansodan aikana, kun Suomen 31 hävittäjää ampuivat alas yhteensä 1 800 viholliskonetta. ”Minä en uskaltanut liikahtaakaan. Kun häneltä kysyy mieleenpainuvinta metsästystapahtumaa, hän kertoo eräästä illasta 30 vuoden takaa
Valitsen kankaan myös värin ja kuvion mukaan.” Haapala esittelee sylissäni lojuvaa otusta, jonka vartalo on ommeltu fleecestä, huovasta ja velboakankaasta. Populaarikulttuurissa ghoulit ovat ihmisen kaltaisia olentoja, jotka kamppailevat oman luontonsa ja yhteiskunnan odotusten kanssa. Se ei ole yhtään pelottava – ennemminkin paijattava. 18. Emme halua häiritä muiden keskittymistä, joten vetäydymme juttelemaan Haapalan kanssa rauhalliseen, sermein rajattuun soppeen. Viime vuonna OAF palkitsi kollektiivin Vuoden yhteisönä. Interaktiivisia halighouleja Haapala toteuttaa ghoulit ompelemalla ne käsin pehmeistä kankaista. ”Minun Ghoul Worldissäni ghoulit eivät ole todellisia hirviöitä – nämä ovat ihmis-eläin -hybridejä. Ghouleista inspiroituneena hän alkoi kehittää omaa Ghoul Worldiään ja sen asukkaita. ”Kyllästyin vaatteisiin, jotka ovat täynnä maalitahroja. Suuren ja valoisan työtilan seinillä on maalauksia ja piirustuksia, kaappien ja pöytien päältä on työvälineitä sekä monenlaisia, eri tekniikoilla tehtyjä hahmoja. Rakastuin sarjaan ja sen ideaan. ”Se sai alkunsa vuonna 2015, kun löysin Youtubesta Tokyo Ghoul -animen ja siitä kertovat mangasarjat. E lokuun puolivälissä alkavan OAF Outsider Art Festivalin ilmoituksessa leijuu outo pitkäraajainen hahmo. Opiskellessaan Kaarisillassa, Haapala kiinnostui tekstiiliveistoksista. ”Esimerkiksi televisiopää-ghoul koostuu osittain ihmisen DNA:sta, mutta se on kombinaatio sähköankeriaan sekä hain ja koiran DNA:ta.” Luova taiteilijakollektiivi Haapala on valmistunut kuva-artesaaniksi Kaarisilta ry:stä vuonna 2018. Populaarikulttuurissa ghoulit ovat ihmisen kaltaisia olentoja. Erilaisia ghouleja esiintyy tietokonepeleissä, elokuvissa, sarjakuvissa ja roolipeleissä. Nykyisin hän työskentelee kolmena päivänä viikossa lahtelaisessa Studio Viis -kollektiivissa, joka koostuu tukea tarvitsevista ammattitaiteilijoista ja taidementoreista. Hänen ghoul-teoksensa käsittelevät muun muassa geneettisiä teemoja, mutaatioita, sukupuolta ja evoluutiota. Kangas on yllättävän vaikea materiaali. ”Kankaan täytyy olla riittävän paksua. Hän on valmistanut näyttelyyn interaktiivisia hämähäkki-ghouleja, joita Halittavat hybridi-ghoulit ihastuttavat TEKSTI JA KUVA Riitta Skytt Taiteilija Neea Haapalan luoma Ghoul World on pehmeiden petojen valtakunta, jossa käsin ommellut olennot taistelevat yksinäisyyttä ja eläinten hyväksikäyttöä vastaan. Festivaalien nettisivulla kerrotaan, että kyseessä on televisiopää-ghoul, jonka on luonut taiteilija Neea Haapala. Näyttelyssä on esillä esimerkiksi vihreäasuinen Käärijäghoul, latinankieliseltä nimeltään Callidryas arvalis, joka kuuluu viherpapukaijaghoulien lajiin. Haapala haluaa tarjota näyttelyvieraille myös aistikokemuksia, sillä hänelle itselleen on erityisen tärkeää, miltä asiat tuntuvat. Perinteisesti ghoulit tunnetaan kauhutarinoiden hirviöinä, jotka lymyilevät pimeässä ja syövät ihmislihaa. Sana ghoul tulee arabian sanasta ghul, joka tarkoittaa aavikon demonia tai petoa. Etenkin ghoulhahmot tekivät minuun syvän vaikutuksen”, Haapala kertoo. Se vähän luikertaa ja kiemurtaa. Perusteissa nostettiin esiin sitä, kuinka Studio Viis on tuonut yhteen taiteilijoita ja yleisöä, sekä luonut yhteisöllisiä taidekokemuksia Lahdessa ja Etelä-Suomessa. Siellä täällä työskentelee taiteilijoita, jotka ovat syventyneet töihinsä. Ghouleissani on ihmisen DNA:ta, mutta niihin on sekoitettu myös eläinten DNA:ta”, Haapala kuvailee. Sen avonaisesta suusta roikkuva kieli on kuin veitsen terä ja pää on kummallisen kulmikas. Hänellä on OAF:ssä esillä Ghoul World, jossa näitä olentoja pääsee katsomaan lähempää. Mutta katsopa tuota käsintehtyä tikkiä! Nämä ovat pehmeitä, kuten näiden kuuluukin olla, koska sisällä on pelkkää vanua.” Haapalasta on mahtavaa saada töitään mukaan Outsider Art Festivalille. Toiminta on osa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen vammaispalvelujen päiväaikaista työtoimintaa. Kiveriön kaupunginosassa sijaitseva Studio Viis on luovan näköinen ympäristö. Haluan tehdä taidetta, joka ei ole sotkuista – siksi teen taideteokseni ompelemalla. Hän nostaa syliini pehmoisesti luikertavan ghoulin, jolla on pitkät, valkoiset kynnet
Tämän vuoden ohjelma tarjoilee omaäänisiä ja rohkeita festivaalielämyksiä. • Taiteilija Neea Haapalan ghouleja on esillä Kulttuurikeskus Caisan Galleriassa ja Pertin Valinnan gallerian näyttelyssä. ”Olen eläinrakas, mutta en voi itse ottaa eläimiä. • Avajaisia juhlitaan Taiteiden yönä 14.8. ”Olen heittänyt vitsiä siitä, että jos rakennetaan laite ja painetaan nappulaa, jolloin kaikki ihmiset vaihtaisivat paikkoja eläinten kanssa. Helsingin Leipätehtaalla, Kulttuurikeskus Caisassa ja Tekstin talolla. Minä niin vihaan sitä!”, hän puuskahtaa. ”Massiivinen eläinten tuottaminen pelkästään lemmikeiksi pitäisi lopettaa koko maapallolla! Eläimiä myös jalostetaan sairaiksi ja niitä hylätään. Sitä ja sen ystäviä ei suljeta häkkeihin eikä lukkojen taakse. Nämä huolehtivat minustakin. Outsider Art Festival OAF • OAF on Helsingin juhlaviikkojen ystäväfestivaali, joka järjestetään 14.-24.8.2025 Helsingissä ja Espoossa. Festivaalin tuottaa outsidertaiteen tuotantotalo Pertin Valinta. Sitten kysytään ihmisiltä, että miltä tuntuu olla lehmän sijaisena tai vaikka turkiseläimen.” Haapala rutistaa tiukasti televisiopää-ghouliaan. www.outsiderart.fi voi pitää olkapäällä tai sylissä näyttelyä kierrellessä. M IK Ä. Eläinten puolesta Taiteensa kautta Haapala ottaa vahvasti kantaa eläinteollisuutta vastaan. Ne ovat kirjaimellisesti minun perheeni ja ne ovat minulle kaikki kaikessa.” 19. Se myös käsittelee monialaisesti ulkopuolisuuden teemaa. Samalla ne halaavat ja suojelevat yksinäisiä. Ghoul on se eläin mistä minä huolehdin ja muuta eläintä en tarvitse
Rutiinit luovat turvaa ja uudet taidot automatisoituvat. Koululta vanhemmat toivovat sitä, että Eemeli oppii kommunikoimaan entistä selkeämmin ja että hänen puheestaan alkavat saada selvää muutkin kuin vanhemmat ja sisarukset. Alkujärkytyksen jälkeen kaikki meni sitten yllättävän hyvin”, kertoo äiti Elina Sahala. Tärkeät sisarukset Siskot Ansa ja Lahja ovat Eemelille hyvin tärkeitä. ”Saimme tietää Eemelin vammasta noin kaksi viikkoa ennen syntymää. Palvelujen viidakossa Äiti on Eemelin omaishoitaja eläinlääkärityön ohella. Vaikeinta oli silloin, kun Eemeli oli kaksivuotias ja perheen nuorin lapsi oli juuri syntynyt koronapandemian ollessa päällä. Poika itse ei vielä täysin hahmota tulevaa kouluun menoaan, sillä se on hänen mielestään varmasti vasta miljoonan vuoden päässä. Kouluun menon tuoma suuri muutos on se, että lapsi alkaa mennä kouluun kuljetettuna, ja näin vanhempien kontaktit opettajaan vähenevät. ”Päiväkodin opettaja sanoi, että Eemeli on ihan valmis kouluun. Hän aloittaa koulun juuri näinä päivinä. Hän on keskushenkilö, kun neuvotellaan terapiasta ja hän hakee Eemelin tuet. S eitsenvuotias Eemeli on suloinen ja valoisa poika. Kuusivuotiaana hän siirtyi erityisryhmään. Se antaa toivoa, että koulussakin menee hyvin. Vanhemmat toivovat, että tulevassa koulussa hänellä olisi ennen kaikkea mahdollisuus kasvaa omana itsenään. Eemelillä on ihan omat juttunsa ja oma persoonansa”, vanhemmat kertovat. Vanhemmat suhtautuvat tulevaisuuteen toiveikkaasti. Eemelin koulupolku alkaa TEKSTI JA KUVA Heini Saraste Eemeli on sosiaalinen ja positiivinen mietiskelijä, joka aloittaa koulutaipaleensa erityisryhmässä. Eemeli on sosiaalinen ja positiivinen mietiskelijä. Vanhemmat toivovat, että hän saa olla koulussa oma itsensä, löytää sieltä ystäviä ja oppii ilmaisemaan itseään yhä selvemmin. Silloin elettiin todella rankkaa lapsiperhearkea. Konkreettista tietoa vammaisuudesta ja mahdollisuuksista on tällä hetkellä paljon enemmän kuin ennen.” 20. ”Tulevia asioita on tietysti vaikea ennakoida, mutta yleisesti ottaen olemme eläneet hyvää aikaa ja olemme saaneet, mitä olemme tarvinneet ja osanneet vaatia. Välillä pikkusisko houkuttelee isoveljen mukaan kepposteluun. Myös teekutsuihin ja nukkeleikkeihin Eemeli otetaan mukaan ja välillä pelataan Afrikan tähteä. Kolmevuotiaana Eemeli meni päiväkodin tavalliseen lapsiryhmään henkilökohtaisen avustajan kanssa. Hän myös käy keskusteluja erilaisten palveluntuottajien, kuten taksikuskien ja kuljetuspalvelun kanssa. Se tuntui hyvältä.” Eemelille on tärkeää, että asiat tehdään samassa järjestyksessä ja aina ajallaan. Pian Eemelin syntymän jälkeen äiti myös verkostoitui Vammaisperheyhdistys Jaatisen ja myöhemmin Kehitysvammatuki 57 ry:n kanssa, niistä hän sai tukea toisilta vanhemmilta. Isällä Jaakko Heikkisellä ei ollut mitään kokemusta vammaisuudesta ennen Eemelin syntymää. ”Alussa katsoimme asioita enemmän diagnoosin kautta, mutta emme enää. Elinalla oli jonkin verran, sillä hän oli toiminut vammaisten henkilöiden avustajana. Tavoitteena on, että täysi-ikäisenä Eemeli pystyy muuttamaan pois kotoa ja saa oman paikkansa tässä yhteiskunnassa. Eemeli on vaihtanut päiväkotia moneen otteeseen ja aina sopeutunut hyvin uuteen ympäristöön
Myös luokan sisällä voi olla valtavia eroja sekä tuen tarpeissa että oppimisessa ja esimerkiksi turvallisuudessa. Tämän takia osa perheistä muuttaa lähemmäksi koulua. Hänen mukaansa myös koulukuljetukset ovat iso ongelma. Entä kun lapsi kasvaa ja saa uusia diagnooseja tai kun tulee kehityspyrähdys. Eemelillä oli sikäli helppoa, että hänen vammansa laatu tiedettiin jo varhain. Eniten vanhempia pelottaa, tuleeko hän ymmärretyksi ja tulkituksi oikein. Osa lapsista taas saa tarkemman diagnoosin ennen koulun alkamista. Koulusta voidaan esimerkiksi soittaa, ettei lapsi pärjääkään siellä kyseisenä päivänä. Vaikka välillä tulee takapakkia, on myös monia ilonaiheita. Lapsi muuttuu, kasvaa ja oppii uutta. Vanhemmat toivovat ennen kaikkea aitoa kohtaamista. ”Olemme kaiken kaikkiaan turvallisella mielellä. Tulevaa ensimmäistä luokkaa johtaa kokenut erityisopettaja sekä joukko muita aikuisia. ”Inkluusio ei ole autuaaksi tekevä voima, myös erityisluokkia ja -opettajia kaivataan”, sanoo Riikonen. Toivomme myös, että Eemeli saisi ihan omia kavereita.” Vanhempien mielestä ei ole niinkään tärkeää oppia lukemaan ja kirjoittamaan. Positiivista palautetta kaivataan Työssäkäyvä vanhempi joutuu olemaan usein kokopäiväisessä valmiustilassa. ”Kuten Elinankin tapauksessa, vanhemmat joutuvat usein sukkuloimaan tukija kuntoutusterapiaviidakossa. Vanhemmat ovat oppineet lukemaan lapsensa ilmeitä ja eleitä, mutta oppivatko opettajat. Toiveissa aitoa kohtaamista ”Koulua mietitään vammaisperheissä perusteellisesti usein jo ennen esikoulun aloittamista”, sanoo perheiden tuen johtaja Katja Riikonen Kehitysvammatuki 57 ry:stä. Sekin huolettaa. Miten järjestelmä mukautuu. Ryhmässä on 8–10 lasta. Koulumatka saattaa kestää pienillä oppilailla pahimmillaan jopa kaksi ja puoli tuntia. Riikosen mukaan olisi tärkeää saada auttavat tahot saman pöydän ääreen, jotta ratkaisuja voitaisiin tehdä yhdessä. Miten järjestelmä kykenee mukautumaan siihen. Päiväkotihenkilöstön vanhemmat tapaavat päivittäin useamman kerran, mutta koulussa kohtaamisia on vähemmän. Usein juuri äidit pyörittävät kokonaisuutta, jossa on monta palveluntarjoajaa. Lisäksi opettajan ja oppilaan henkilökohtaisilla kemioilla on suuri vaikutus. Suurin huoli on se, tuleeko lapsi ymmärretyksi. Yksi vanhempien peloista on se, että opettajat eivät ymmärrä heidän lastansa. 21. ”Vanhemmat toivoisivat koululta enemmän positiivista palautetta. ”Koulun aloittamisen jälkeen alkaa usein perheen elämässä monesti tasaisempi aika”, Riikonen toteaa. Oleellista on, että lapsessa nähdään jotain arvokasta juuri omana itsenään”, Riikonen sanoo. Pitäisi kertoa, mitä hyvää on tapahtunut juuri sinä päivänä. Tärkeämpää on se, että Eemelistä tulee onnellinen ihminen, joka osaa nauttia elämästä. Tällöin hänet on haettava kotiin kesken työpäivän. Entä mitä tehdä sitten, jos järjestelmä ei toimi. Vanhempi on usein laivan kapteeni yksinään, kun hän joutuu ymmärtämään monimutkaista järjestelmää”, Riikonen sanoo
Poikkeus tilastoihin ”Sinullahan ei ole muuta kuin aikaa” on monelle vammaiselle tuttu oletus. Tämän tietää myös Janos Honkonen, jonka tahti ei näytä hiljentyneen vammautumisen jälkeenkään. Todellisuudessa vammaisen elämä voi olla varsin aktiivista, jos hän saa tarvittavat palvelut. TEKSTI Pinja Eskola KUVAT Samppa Heikkinen, Heli Hintikka ja Mikko Saario 22
Kymmenen vuotta sitten omien sanojensa mukaan ”monialakoheltaja” Honkosen elämä muuttui kertaheitolla pään kohdatessa tiiliseinän. ään, joiden hän vitsailee olevan kuin legoukolla.. J oskus mietin, olenko koomassa teholla ja kaikki tämä on vain kuvitelmaa”, toteaa Janos Honkonen, 50, reflektoidessaan elämäänsä, joka ei ole noudattanut tyypillisiä käsikirjoituksia ennen, eikä jälkeen vammautumisen. Älä ota mallia Lapsilla on unelmia – niiden realistisuus on asia erikseen. Olisi ollut helpompaa, jos hän olisi suoraan aloittanut osa-aikaisena. ”Suunnitelmani ennen vammautumista oli, että kun toimistotyöt alkavat tympiä, voin mennä tekemään töitä ulkoilmassa hommia ja toisinpäin.” Suunnitelma ei ihan onnistunut, sillä vamma muutti liikkumisen lisäksi hienomotoriikkaa. Esimerkiksi avustajien sopimuksia olisi joutunut säätämään, ja siihen minulla ei olisi ollut voimia.” Nykyään Honkonen tekee 80-prosenttista työaikaa ja voi hyvin.. Nuorena Honkonen haaveili olevansa meribiologi, scifikirjailija ja työskentelevänsä pelien parissa. Hän tiesi, ettei toista tilaisuutta ehkä enää tulisi. Hänen taipaleensa vammautuneena ei muistuta edes etäisesti perinteistä passiivisen olemisen kuvastoa, jota kulttuurimme meille syöttää. ”Olin oikeastaan aina tiennyt, että jossain vaiheessa tuuri loppuu ja toimintakyky muuttuu”, hän toteaa. Honkonen ei kuitenkaan pysähtynyt. Reissu, jossa hän oli pudota aution tehdashallin katolta, muodosti lähtökohdan tarinalle, joka julkaistiin urbaania tutkimusmatkailua käsittelevässä Murtumia maisemassa -novellikokoelmassa. Ainoastaan yhden asian Honkonen kokee sen häneltä vieneen: innon matkusteluun. ”Jostain syystä ne eivät anna minulle enää sahaa käteen”, hän nauraa ja liikuttaa samalla käsi23. Suhtautuminen oli hänen mukaansa neutraalia. Ennen vammautumistaan Honkosella ei juuri ollut kokemusta vammaisuudesta. Honkosen kohdalla motivaattori kuntoutumiseen oli kuitenkin uusi työ häntä kiinnostavalla alalla. ”Kuntoutuslaitoksesta päästyäni otin puolentoista viikon sairausloman ja lähdin sen jälkeen tekemään töitä täysipäiväisesti. Jos kiikarissa ei olisi ollut uutta työtä käsikirjoittajana kauan haaveena siintäneellä pelialalla, olisi koko kuntoutusprosessi saattanut Honkosen mukaan olla huomattavasti haastavampi ja totuttelu uuteen tilanteeseen noudattanut ehkä tutumpaa kaavaa.. ”Jo kuntoutusosastolla kyselin, että kauanko tämä kestää, että voinko sanoa pääseväni neljän kuukauden kuluttua töihin.” Honkoselle todettiin, että yleensä tässä vaiheessa pohditaan hieman muita asioita, kuten arjen sujuvuutta. Vammautuminen siis muutti hänen urasuunnitelmiaan, mutta ei tarkoittanut työttömyyttä. Nykyään monet aiemmista harrastuksistani ovat muuttuneet mahdottomiksi, joten matkailussa vaivan ja palkkion tasapaino ei ole riittävä.” Muutoin hän kokee vamman ainoastaan rauhoittaneen häntä.. Sillä kerralla todellisuudessa kävi kuitenkin parempi tuuri kuin fiktiossa. Jälkiviisaana voi kuitenkin sanoa, että siinä kohtaa täysi työviikko oli virhe.” Honkonen ei ollut hahmottanut uuden elämäntilanteen tuomia muutoksia. Unelma-ammattien lisäksi Honkosen työhistoriaan ovat mahtuneet urat niin toimittajana kuin hiukan epätyypillisemmällä alalla ympäristönhoidossa. Kulttuurisesti vammautuminen nähdään usein menettämisenä, ja Honkosenkin tuttavapiiri tuntui ottaneen vammautumisen vakavammin kuin hän itse. Honkonen myöntää juuri työn olleen suuri motivaattori kuntoutumiseen.. Lääkärin lausunnon mukaan hän neliraajahalvaantui. Honkosen vapaa-ajan harrastukset olivat seikkailullisia, kuten sukellusta ja kiipeilyä. ”Siinä kohtaa, kun tajusin voimien hiipuvan, oli hankalaa muuttaa tilannetta. ”Matkani olivat olleet aina seikkailun täyteisiä
”Teatteriharrastuksen aloittamisessa ei jännittänyt yleisö, vaan se, kestääkö kroppa”, kertoo Janos Honkonen. Pelialalla oli paljon pieniä virtuaalitapahtumia, joihin hänen oli helppo osallistua. 24. Vaikka tilanne on osin parantunut, on olemassa vahvoja oletuksia siitä, kenelle esimerkiksi pelaaminen kuuluu. Tietokonettakin on helppo käyttää päähiiren avulla. Usein ajatellaan, että vammaisen palkkaaminen vaatisi työnantajalta kohtuuttomia toimia. Honkonen kuitenkin tiesi, että hänen osallistumisensa ainakin kansainvälisiin tapahtumiin hankaloituisi. Tämä avustaja käytti aikaa siihen, että korvausta vastaan rakenteli pienapuvälineitä esimerkiksi vessakäynnin helpottamiseen. Vammaiset joutuvat usein taistelemaan saadakseen osallisuuteen vaadittavat tukitoimet. Honkonen nostaa esiin tärkeän huomion: vammaisen henkilön palkkaaminen on usein työnantajille lopulta halvempaa, sillä heistä voi saada palkkatukea.. Samaa ei voi sanoa virtuaalitodellisuudesta, joka on monin tavoin ainakin fyysisesti vammaisten ulottumattomissa. Hän kritisoi sitä, miten paljon palvelujen saanti riippuu siitä, kuinka hyvin henkilö osaa sanoittaa tarpeitaan. Honkosen kohdalla puhutaan lähinnä muutamien kynnysten poistamisesta ja liikuteltavan rampin hommaamisesta. Tai jos tietää, että todennäköisesti joutuu selittämään itseään paljon, voi kirjoittaa listan siitä, mitä joutuu yleensä kertomaan.. Asumispalveluyksikössä, jossa hän asuu, oli hyvin teese-itse-henkinen henkilö, joka tykkäsi rakennella kaikenlaista. Kaikki on kiinni paitsi siitä, kuinka hyvin osaa sanoittaa itsensä, myös siitä, kuka hakemuksia käsittelee. Hän ei ole kuitenkaan itse sitä kohdannut, vaan mukautukset ovat aina hoituneet neuvottelemalla. Nykyään pelialalla työskentelevä Honkonen huomaa ableismia jatkuvasti – ei tosin niinkään työympäristössä, vaan asenteissa koskien pelien saavutettavuutta. Kirjoittajana Honkosella on luonnollisesti etulyöntiasema. Mukautumista on myös muunlaista. Vammaisten patistaminen etätöihin ei kuitenkaan ole ratkaisu, vaan työympäristöstä tulisi tehdä esteetön ja tarjota vammaisille vain mahdollisuus etätyöhön.. ”Monesti lääkärit ovat hämmentyneitä siitä, kuinka perillä olen asioista.” Honkosella kävi tuuri myös muutoin. Kun rajoituksista luovuttiin, muut iloitsivat. Asenteita tulisi muuttaa Honkonen tiedostaa vammaisten työmarkkinoilla kohtaaman ableismin olevan yleistä. Honkonen vinkkaa, että koska lääkärikäynnit ovat usein ahdistavia, kannattaa käydä asiat läpi paperilla tai vaikkapa äänimuistiossa etukäteen, jos pelkää unohtavansa olennaisen seikan. ”Usein ajatellaan, että vammaisen palkkaaminen vaatisi työnantajalta kohtuuttomia toimia.” Todellisuudessa mukautukset ovat usein pieniä asioita. Järjestelmä voi vammauttaa toimintakykyä enemmän Järjestelmä, jonka varassa vammaisten palvelut ovat, ei ole reilu. Honkonen tiedostaa olevansa onnekas. Silti hän tietää olevansa poikkeuksellisen hyvässä asemassa, kun ei ole joutunut taistelemaan asioista. Honkosen tilannetta helpottaa sekin, että hän on yleensä ottanut omin neuvoin asioista selvää. Siinä ohjaimen käyttöön tarvitaan hienomotoriikkaa, eikä saavutettavampaa ohjainta ole helppo saada osaksi VR-järjestelmiä. Honkonen nostaa esimerkiksi koronapandemian ja sen myötä kaiken siirtämisen verkkoon. Konsolin saa helposti kiinni erityisohjaimeen
Lisäksi avustajan työssä ollaan vahvasti osana toisen arkea, niinpä henkilökemia merkitsee enemmän kuin missään muussa työssä. Näin saataisiin myös useammat vammaiset töihin.. HYVIÄ AVUSTAJIA EI OLE koskaan tullut ovista ja ikkunoista. Minulle on myönnetty 16 avustajatuntia vuorokaudessa. Vaikka avustajaksi ei tarvita koulutusta ja periaatteessa kuka vain voi geneerisesti sopia avustajaksi, ei se tarkoita, että työ sopisi kenelle tahansa. Minä mietin tätä säännöllisesti, sillä tarvitsen vähintään osittaista apua monessa arjen askareessa synnynnäisen CPvammani vuoksi. Hyviä avustajia ei ole koskaan tullut ovista ja ikkunoista. Toisissa paikoissa avustajalta vaaditaan fyysistä voimaa ja hyvää kuntoa, toisissa paikoissa avustajana voi toimia, vaikka omakin keho kiukuttelisi. Hallitus ei kuormita vammaisia ainoastaan leikkaamalla suoraan palveluistamme, vaan myös välillisesti. Periaatteessa minulla olisi siis mahdollisuus tarjota noin 2,5 avustajalle täyspäiväinen työ. Kyse ei ole siitä, ettei minulla olisi tällä hetkellä tarpeeksi avustajatunteja, vaikka monella myös niiden riittämättömyys voi haastaa arjessa selviämistä. USEAT AVUSTAJAT TEKEVÄT töitä opintojensa ohessa. Jos työllisyyttä tahdotaan lisätä, ei yritetä tunkea kaikkia samaan muottiin vaan kannustetaan tekemään työtä voimavarojen mukaan. kelijoiden tai osatyökykyisten yksinkertaisesti ole järkevää ottaa yksittäisiä tai harvoja vuoroja, sillä käteen jää vähemmän kuin pelkillä tuilla.. Näin ollen heidän mahdollisuutensa ottaa työtä vastaan voi vaihdella rajusti jopa kuukauden mukaan. RATKAISU EI OLE muuttaa esimerkiksi asumispalveluyksikköön. ”Kuka vain sopii avustajaksi” on lause, jonka luen usein internetin keskustelupalstoilta. Hallituksen tekemien leikkausten, esimerkiksi asumistuen suojaosan myötä, avustajien löytäminen on ollut lähes mahdotonta. OLETKO KOSKAAN MIETTINYT, kuinka pääset ylös sängystä. Koska sijaisena olevat ihmiset eivät istu kotona odottamassa, josko heitä tarvittaisiin töihin, on heillä luultavasti jo muita menoja.. Kuka minua auttaisi. Tämän vuoksi heidän mahdollisuutensa palkata täyspäiväisiä avustajia Pinja Eskola Kirjoittaja on sanavalmis ja tarkkasilmäinen mediatutkimuksen maisteriopiskelija, freelance-toimittaja ja media-alan moniammattilainen. Ko lu m ni 25. Vaikka saisimme tarpeeksi tunteja arkemme toteuttamiseen, olemme yhtä pulassa kuin ilman positiivista päätöstä, jos kukaan ei tee tarvittavia vuoroja. En ole lainkaan yllättynyt siitä, miten hallituksen työllistämispolitiikka on saanut aikaan juuri päinvastaisen tilan, sillä työttömyys on lisääntynyt. Käytännössä tämä asia ei kuitenkaan toimi niin. Monella vammaisella on vähemmän?avustajatunteja kuin minulla. Hyvä työnantaja kuuntelee ja kysyy työntekijöiltään, miten he kykenevät ottamaan töitä vastaan. Omalla kohdallani kyse on siitä, ettei työvoimaa yksikertaisesti ole. Eri työympäristöt vaativat erilaisia taitoja ja fyysisiä ominaisuuksia. Ihmiset sairastuvat ja lomailevat, joten tarvitaan sijaisia. Kun jokainen vastaanotettu vuoro nakertaa tukia, ei opisovat minuakin vähäisemmät. Heidän avuntarpeensa on silti yhtä akuutti. Hänen pohdintoihinsa voi tutustua myös Instagramissa @kynaniekka-tilillä. Useissa niissä on jo nyt riittämätön määrä henkilöstöä suhteessa asukkaisiin ja odotusajat ovat epäinhimilliset. Kaikki ovat nimittäin kusessa, jos avustaja palaa loppuun. Henkilöstön vaihtuvuus aiheuttaa turvattomuutta ja työntekijöiden kiire johtaa liukuhihnamaiseen kohteluun.
Kaikeksi onneksi tarinoissa on myös mustaa huumoria, joka estää kokonaisuutta luisumasta kauttaaltaan synkäksi tai tuskan kuvausta liian piinaavaksi. Monen novellin loppu jätetään tarkoituksellisen avoimeksi. Tietokirjoja kirjoittaneen taidehistorioitsija Thomas Schlesserin esikoisromaani on ollut suurmenestys ja se on käännetty useille kielille. Taiteen analysoinnin ohella kaiken taustalla kuljetetaan Monan perheen ja sairastumisen perimmäisten syiden tarinaa. Se menee kaikkine ongelmineen ja käänteineen välillä jopa turhan alleviivaavaksi. Osa kertomuksista muistuttaa selvästi koronapandemian ajoista. KIRJAT TO IM ITU KS EN VA LIN TA Thomas Schlesser: Monan katse Romaani. Kuten tarinassa käy nopeasti ilmi, monella tunnetulla taiteilijalla on ollut erilaisia sairauksia ja vammoja, jotka ovat vaikuttaneet heidän elämäänsä ja töihinsä eri tavoin. Bakteerikammoisen henkilön on pakko matkustaa metrossa kutittavasta ihottumasta kärsien, äiti hoivaa kuumeista lastaan, itsekeskeinen terapeutti ei tahdo millään jaksaa keskittyä kuuntelemaan potilastaan tai kuollut tuttava on krematoriohoitajan tuhkattava, päivän viimeinen asiakas. Novelli sopii lajityyppinä erinomaisesti kuvaamaan terveydentilan usein hetkellistä muutosta ja yksittäisten henkilöhahmojen subjektiivisia tuntemuksia. Lotta Toivanen. 191 s. Neurooseja TEKSTI Sanni Purhonen Taiteen äärellä 10-vuotias Mona lakkaa yllättäen hetkeksi näkemästä. 26. Usein näin syntyvä tunnelma on hiukan ahdistava tai neuroottinen, mutta samalla hyvin tunnistettava, omassa kehossa saakka. Samalla lukijakin voi halutessaan kuvitella taudista paranemisen ja sitä seuraavan vapauttavan helpotuksen tunteen. Romaanissa on mukana kuvaliitteet teoksista, joihin Mona ja ukki tarkemmin perehtyvät. Kaikki novellit eivät silti pohjaa poikkeusolosuhteisiin, vaan ruumiillisuus on perustavan arkinen kokemus. Otava, 2025. Sen sijaan hän alkaa kuljettaa lapsenlastaan kuuluisissa taidemuseoissa – Louvressa, Orsayn museossa ja Pompidou-keskuksessa – joka keskiviikko tutustumassa yhteen teokseen, jotta Mona oppisi uutta niin maailman kauneudesta kuin kauheudesta. Teksteissä tehdään tarkkoja havaintoja pienessä tilassa. 406 s. Säikähtäneet vanhemmat vievät tytön tietysti lääkärin tutkimuksiin ja isoisä lupaa huolehtia terapiassa käymisestä koulun jälkeen. Loviisa Pihlakosken esikoisteos on novellikokoelma eri tavoin sairauden, ruumiillisuuden tai ihan vain ihmiskehon ja mielen rajallisuuden kanssa tekemisiin joutuvista ihmisistä. Kirja yksityiskohtaisine kuvauksineen onkin herkkua eritoten kaikenlaisen taiteen ystäville. Siltala, 2025. Loviisa Pihlakoski: Sairastapauksia Novellikokoelma. Kukapa ei joskus olisi ollut esimerkiksi sairaana, nälkäinen, pelännyt kuolemaa tai kipua. Oikeasti Monan ukilla ei ole aivan perinteisin terapeutti mielessään. Suom
Kakkoskaudella vaikuttaisi olevan luvassa entistä synkempiä mysteerejä. Tositapahtumiin perustuva sarja kertoo yhdestä Iso-Britannian tunnetuimmasta ympäristötuhotapauksesta. Sundance-festivaaleilla ensi-illassa ollut elokuva on saanut kriitikoilta kiittävän vastaanoton. Animaatio-ohjauksesta vastaa Luca Bruno ja visuaalisesta ilmeestä Mikko Pitkänen. Michael Shanksin bodyhorror ohjauksessa muutto maaseudulle koettelee pitkään yhdessä olleen pariskunnan Millien ja Timin (tosielämän pari Alison Brie ja Dave Franco) suhteen rajoja. FLEAK: KEKSELIÄS YSTÄVÄNI, 5.9. Kukaan ei tee viittomisesta numeroa, vaan se on arkipäivää. Hänen epäsosiaalisuutensa saatetaan helposti nähdä kylmyytenä, mutta hän on vain huono huomaamaan tiettyjä sosiaalisia vihjeitä. WEDNESDAY Netflix Aavemaisen Addamsin perheen karmivaan Wednesday-tyttäreen keskittyvä sarja saa jatkoa. Erilaisten eli usein yliluonnollisten nuorten sisäoppilaitokseen sijoittuvassa sarjassa nähdään vertauskuvallista vammaisuutta ja diversiteettiä: Wednesday on selvästi neurokirjolla, vaikkei asiaa sanota suoraan. Enempiä paljastamatta, näkövammalla on tarinassa tarkoitus. Elokuva kertoo 11-vuotiaasta Tuomaksesta, joka joutuu onnettomuuteen ja menettää kävelykykynsä. Sarjan päähenkilöllä on downtyttö, jota näyttelee oikeastikin downin syndrooman kanssa elävä, katsojien sydämet valloittanut Venla Ronkainen. TV&ELOKUVAT TEKSTI Pinja Eskola ja Sanni Purhonen ELOKUVA BRING HER BACK, 15.8. TOXIC TOWN Netflix Tositapahtumiin perustuva brittiläinen minisarja kertoo pienen kylän eriskummallisista tapahtumista: yhtäkkiä siellä syntyy rypäs epämuodostuneita tai muutoin vammaisia lapsia. Jo ensimmäisestä kaudesta lähtien sarjassa on kuitenkin nähty tärkeää representaatiota. TOGETHER, 29.8. Leffan taustalla oleva Anima Vitae on yksi Suomen menestyneimmistä animaatiostudioista. Elokuvan on ohjannut Jens Møller. Ohjaajina Danny ja Michael Philippou. Kauhuelokuvassa sisaruksille Andylle ja Piperille (Billy Barratt ja Sora Wong) paljastuu hirvittävä rituaali heidän uuden sijaisäitinsä (Sally Hawkins) syrjäisessä kodissa. Naapuriperhe Bakerin isä on viittomakielinen ja koko perhe viittoo suvereenisti. Elokuva on päässyt teatterilevitykseen myös Yhdysvalloissa. Kun uunituoreet äidit kohtaavat toisensa, he ymmärtävät kyseessä olevan muuta kuin sattuma. Sitten yliluonnollinen kohtaaminen käynnistää äärimmäisen muutoksen heidän rakkaudessaan, elämässään ja kirjaimellisesti myös lihassaan. Isä on perheen pää ja kaukana siitä stereotyyppisestä vammaisesta, joka nähdään huolenpidon kohteena. Sarja kuvaa koskettavasti vanhempien huolta lapsestaan ja sitä, miten raskasta suuria voimia vastaan on taistella. Vauhdikkaiden juonenkäänteidensä ohella sarja tarjoilee jotain tärkeää: arkista vammaisrepresentaatiota, jossa toimintakyvyn poikkeamisesta ei ole tehty numeroa. Veristä kokonaisuutta ei voi suositella herkimmille katsojille. GINNY & GEORGIA Netflix Sarja keskittyy pääasiallisesti nuorena äidiksi tulleen, vähintäänkin kyseenalaisen elämän eläneen Georgian ja hänen tyttärensä Ginnyn haastavaan suhteeseen ja edesottamuksiin. Piperia näyttelevä Wong on hahmonsa tavoin näkövammainen ja tämä on hänen ensimmäinen elokuvaroolinsa. Myöhemmillä kausilla ei enää yritetty pelastaa koko maailmaa, vaan keskityttiin johonkin mielenkiintoisempaan, nimittäin henkilöhahmoihin. IVALO YLE Areena Suomen mittapuulla suurimpiin sarjasatsauksiin kuuluvan Ivalon ensimmäisen kauden juonet olivat mahtipontiset ja ajoittain turhan suuret. TV 27. Silloin hänen elämäänsä ilmestyy Fleak, pieni, pörröinen ja leikkisä vieras toisesta ulottuvuudesta
Nina Apuraha antoi inspiraatiota Kiitos kun autoitte minua hankkimaan läppärin opintoihini. Tuuli 28. Opiskelun ja asiakastyön aikana prosessoin paljon niitä elämänkokemuksiani, jotka olivat aina johtaneet alisuoriutumiseen ja uskaltamattomuuteen. Opiskelumotivaationi nousi entisestään, vaikka se on ollut hyvin korkea siitä asti, kun olen hakenut opiskelemaan. Minulle tuli onnenitku ja tuntui jotenkin epätodelliselta, että te pystytte auttamaan minua tämän asian kanssa. Kompleksisesta traumataustasta ja vakavasta masennuksesta on mahdollista kulkea kohti omia voimavaroja, vahvuuksia ja innostumista oikea-aikaisen tuen turvin. Tällä hetkellä suunnittelen sosiaalityön opintoja yliopistossa – ellen sitten päätä suuntautua täysin terapiatyöhön. Nyt olen valmistunut ammattikorkeakoulusta, aloittanut terapiaopinnot ja saanut vakituisen työn vaativan sosiaalityön kentältä. Kiitos Tukilinjalle tämän mahdollistamisesta! Pirkko Liike on lääke Suuret kiitokset apurahasta, joka mahdollistaa minun käyntini uimahallissa ja kuntosalilla. Kiitän teitä tästä avusta, jonka minulle olette antaneet. Apuraha oli kohdallani yksi kannustin, joka rohkaisi tavoittelemaan omia unelmiani. Te olette inspiroivia ja ihania ihmisiä. APURAHAFOORUMI Mukava retki pohjoiseen Saimme apurahan mielenterveyskuntoutujille järjestämäämme retkeen Pohjois-Suomeen. Sairastan IIH-sairautta, minkä takia kärsin aivopaineesta. Minna Rahallista arvoa isompi vaikutus Apuraha oli osana käynnistämässä aivan valtavan myönteistä muutosprosessia ja oli paljon ilmeistä rahallista arvoaan suurempi positiivinen vaikutin. Retkeilijät olivat onnellisia ja tyytyväisiä, kun pääsivät käymään pohjoisessa – osa elämänsä ensimmäistä kertaa. Se oli hieno reissu, joka muutti monen kuntoutujan elämän. Se sai minut tuntemaan, että jokin taho todella uskoo mahdollisuuksiini vielä keski-iässäkin tavoittaa niitä asioita, joihin itse en koskaan uskonut pystyväni. Päädyin opiskelemaan hevosalan ammattitutkinnon ja työllistyin itsenäisenä yrittäjänä. Päätin jatkaa opiskelua. Se on rajoittanut elämistä, menemistä ja ollut haasteena esimerkiksi töiden saamiseksi. Olen pystynyt käyttämään omaa elämääni yhtenä esimerkkinä myös potilastyössä. Teidän ansiostanne tuli tunne, että joku välittää, rohkaisee ja antaa siivet inspiraatiolle
Kaiken kaikkiaan olen nyt onnellinen. Yritysystävät Alla olevat toimijat ovat lähteneet yritysystävinä mukaan tukemaan Tukilinjan toimintaa ostamalla itselleen parhaiten sopivan vaihtoehdon tarjolla olevista paketeista. Elämäni on mennyt kovaa vauhtia hyvään suuntaan. Halusin kouluttautua. YR IT YS YSTÄV Ä Duunia Henkilöstöpalvelut Oy Kardisan Oy Puritas-passit Suomen Rakennusasiantuntijat Oy Tilipalvelu Korpilahti Ylöjärven musiikkiterapia Oy Hyvä kiertämään Sain apurahan kannettavan tietokoneen hankintaan. Toivon, että pystyisin olemaan esimerkkinä heille, jotka kamppailevat elämässään tällä hetkellä. Olen onnellinen siitä, että saan elää ”normaalia” arkea, sillä sitä se ei aiemmin ole valitettavasti ollut. Oma tietokone mahdollisti kouluun hakemisen sekä töiden etsimisen. Haluan pystyä näyttämään ja kertomaan että kaikki voi muuttua parempaan. Olen ollut aktiivisena järjestökentällä ja saanut paljon hyvää aikaan kehittäessäni paikallista vapaaehtoistoimintaa. Kaikki yritysystävämme löydät osoitteesta tukilinja.fi. Toivon, että kokemusasiantuntijana pystyn olemaan esimerkkinä nuorille, ettei heidän tarvitse käydä läpi samaa kivistä tietä mitä itse olen kulkenut. Ilman tietokonetta tämä ei olisi ollut mahdollista. Olin tuolloin jännittävässä tilanteessa. Pääsin ensin töihin päiväkotiin ja kuukautta myöhemmin viriteltiin jo oppisopimus. Ennen kun pääsin töihin, olin tehnyt vapaaehtoistyötä Commusovelluksen kautta. Ja onnellinen, että uskalsin pyytää apua, kun oli vaikeaa. Hakeuduin ja pääsin myös SPR:n ystäväkurssille. Janne Apurahalla hankittu kitara on ollut merkittävä tuki sekä kuntoutumiselleni että opiskelulleni. – Rauli – 29. Jaksamiseni oli parantunut ja olin valmis ottamaan uusia askeleita elämässäni
S.A., TAMPERE Kameran objektiivi 25-vuotiaalle media-alalta vasta valmistuneelle henkilölle, jolla on vuorovaikutuksen haasteita. OPISKELU H.I., HELSINKI Apuraha taidekoulun lukukausimaksuun 23-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. T.E., JYVÄSKYLÄ Tietokone peliharrastukseen sekä mahdollistamaan ravintolaja cateringalan opinnot, joihin kuuluu myös verkko-opiskelua. Hän harrastaa myös vertaistukea tarjoavien mediasisältöjen tekemistä, joissa ohjelmistot ovat tarpeellisia. Tuki on tarveharkintaista ja sillä pyritään ehkäisemään syrjäytymistä. Apurahoja myönnettiin yhteensä 970. APURAHAT • harrastaminen • opiskelu • aktiivinen elämä • työllistyminen Huhti-toukokuussa myönnettiin 180 apurahaa, joiden kokonaissumma oli 104 085 euroa. www.tukilinja.fi 180 33 % 58 % 13 % 2 6 % Huhti-toukokuussa myönnettiin 180 apurahaa työllistymiseen, harrastamiseen, opiskeluun ja aktiiviseen elämään. S.S., JOENSUU Ompelukone kuntoutujalle, joka hankkii pientä lisätuloa käsityöharrastuksen kautta. P.M., HELSINKI Tietokone taidealan korkeakouluopiskelijalle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. Lehteen mahtuu vain osa tukipäätöksistä. Kuvauskaluston avulla hän voi laajentaa kuvagalleriaansa ja tehdä tulevaisuudessa sähköisen portfolion, joka auttaa työnhaussa ja voi mahdollistaa myös pienimuotoisen yrittämisen. 30. T.S., OULU Tietokone harrastustoiminnan välineeksi 24-vuotiaalle kuntoutujalle, joka harrastaa pelistriimausta ja hankkii pientä lisätuloa kuvittamistyön avulla. T.S., TURKU Tietokone 20-vuotiaalle kuntoutujalle tuleviin terveysalan korkeakouluopintoihin. Hän tekee satunnaisesti keikkaa valokuvaajana. HUHTI-TOUKOKUU TYÖLLISTYMINEN M.M., PIRKANMAA Osa-apuraha objektiiviin henkilölle, jolla on useita toimintakyvyn rajoitteita. 1 593 Tukilinja-säätiölle tuli vuonna 2024 yhteensä 1 593 apurahahakemusta. K.S., TAMPERE Kannettava tietokone 21-vuotiaalle kuntoutujalle opiskelun ja musiikkiharrastuksen välineeksi. U.M., HELSINKI Kameran objektiivi kuntoutujalle, joka on ammatiltaan kuvataiteilija. Harrastus mahdollistaa hänelle pienen lisätulon saamisen kuvitustöiden avulla. Apurahan saajan taiteellinen työskentely on tavoitteellista, ja hän tähtää ammattimaiseen näyttelyja julkaisutoimintaan. H.S., TAMPERE Tablettitietokone kuntoutujalle kuvataideharrastuksen välineeksi. H.M., LAHTI Piirtonäyttö ammattitaidon kehittämisen ja kevytyrittäjänä työskentelyn välineeksi 24-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee graafista-alaa ammattikorkeakoulussa. T.M-P., JYVÄSKYLÄ Apuraha ohjelmistolisensseihin media-alan opiskelijalle, jolla on tarkkaavuuden ja vuorovaikutuksen rajoitteita. H.R., OULU Apuraha autokoulun maksuihin 19-vuotiaalle pinto3 % APURAHAT Tukilinjan apurahoja voivat hakea vamman tai pitkäaikaissairauden vuoksi toimintarajoitteiset henkilöt sekä heitä tukevat pienimuotoiset hankkeet. Hän tarvitsee tietokonetta mm. oman taiteen tekemiseen ja sen dokumentointiin. K.P., HELSINKI Tietokone kokemusasiantuntijan ammattiopintoihin kuntoutujalle, joka on toiminut aktiivisesti kokemusasiantuntijana pidemmän aikaa ja osallistunut muun muassa kokemusasiantuntijuutta kehittäviin hankkeisiin. Loput apurahat löytyvät Tukilinjan nettisivuilta. Hänellä on kokemusta esiintymisestä, ja tietokoneen avulla hän saa äänitettyä ja julkaistua omaa musiikkiaan ja edistettyä tulevaisuuden haaveena olevaa muusikon uraa. P.M., TAMPERE Apuraha matkakustannuksiin 25-vuotiaalle kuntoutujalle, joka on parhaillaan korkeakouluopintoihin liittyvässä opiskelijavaihdossa
J.J., JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone opiskelun apuvälineeksi 24-vuotiaalle kuntoutujalle, joka jatkaa kesken jääneitä korkeakouluopintojaan tavoitteenaan jatkaa maisteriopintoihin kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen. M.M., HELSINKI Tietokone kuntoutujalle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. APURAHAT 58 % Huhti-toukuussa yli puolet apurahoista myönnettiin harrastamiseen. Hän opiskelee kokemusasiantuntijaksi, ja hänen on tarkoitus hakea opiskelemaan korkeakouluun. M.J., HELSINKI Kannettava tietokone opiskelun välineeksi kuntoutujalle, joka opiskelee yliopistossa ja jonka opinnot ovat pro gradu -vaiheessa. B.J., TURKU Tietokone opiskelun välineeksi 27-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. R.M., VAASA Tietokone kuntoutujalle, joka opiskelee yliopistossa matemaattisluonnontieteellisessä tiedekunnassa. H.M., TAMPERE Kannettava tietokone täydennyskoulutuksen ja asioinnin välineeksi henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. Vammaispalvelut osallistuu harrastepyörätuolin hankintahintaan. S.T., JOENSUU Tietokone opintoihin henkilölle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. R.J., IISALMI Kannettava tietokone liiketoiminta-alan opiskelijalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. K.M., TAMPERE Kannettava tietokone opiskelun välineeksi kuntoutujalle, joka opiskelee yliopistossa. "Apurahalla hankkimallani tietokoneella olen hoitanut asioitani ja pitänyt yhteyttä ystäviini." Jaana jen käsittelyn ammattiopiskelijalle, jolla on tarkkaavuuden haasteita. T.K., ESPOO Tablettitietokone opiskelun ja ammattiosaamisen kehittämisen välineeksi 21-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee media-alaa ammattikoulussa. Hän opiskelee ammattitutkintoa. Tietokone mahdollistaa opintojen loppuun saattamisen. K.S., ESPOO Apuraha pyörätuolikoripallotuolin hankintaan 22-vuotiaalle korkeakouluopiskelijalle, jolla on liikuntakyvyn rajoitteita. 31. J.L., IISALMI Apuraha kuntosalimaksuihin kuntoutujalle, joka on aiemmin kisannut voimannostossa. F.S., JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone ja kuulokkeet kuntoutujalle etänä toteutettavien ammattiopintojen välineeksi. M.S., JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone opintojen ja monipuolisen harrastamisen tueksi henkilölle, joka käyttää pyörätuolia liikkumisen apuvälineenä. T.I., JOENSUU Apuraha autokoulun suorittamiseen 20-vuotiaalle kuntoutujalle, joka on suuntaamassa logistiikka-alan ammatilliseen koulutukseen. Apurahan saaja on uudelleen kouluttautumassa toimintakyvyn rajoitteen vuoksi. Apurahan saaja on aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja, ja pyrkii omalla vaikuttamistyöllään edistämään vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden asemaa. S.M., KUOPIO Apuraha taidetarvikkeisiin kuntoutujalle, joka valmistelee taidenäyttelyä. H.M., KUOPIO Apuraha kalastustarvikkeisiin 10-vuotiaalle koululaiselle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. Hän opiskelee luovaa alaa ammattioppilaitoksessa ja harrastaa käsitöiden tekemistä. Hän ylläpitää suosittua Youtube-kanavaa. Hän pelaa pyörätuolikoripalloa maajoukkuetasolla. R.S., TAMPERE Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka on viimeistelemässä kandidaatin opintoja yliopistossa, ja jonka tarkoituksena on syksyllä jatkaa maisterin opintoja. Lisäksi hän käyttää tietokonetta taideharrastuksessaan. K.S., TURKU Ompelukone opiskelun ja harrastustoiminnan välineeksi henkilölle, jolla on tarkkaavuuden ja vuorovaikutuksen haasteita. P.H., PORI Kannettava tietokone 21-vuotiaalle kuntoutujalle työja opiskelupaikan hakemista varten. HARRASTAMINEN K.I., JOENSUU Apuraha kuntosalimaksuihin 18-vuotiaalle nuorelle, jolla on tarkkaavuuden haasteita. P.N., KUOPIO Kannettava tietokone kuntoutujalle avoimen yliopiston verkko-opiskelun ja asioinnin välineeksi. V.O., RAUMA Tietokone harrastustoiminnan välineeksi 15-vuotiaalle koululaiselle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. K.J., MIKKELI Apuraha judoharrastuksen maksuihin ja judopukuun henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita. Ajokortti mahdollistaa opiskelumatkat ja keikkatyön. Hän tarvitsee tietokonetta saadakseen kesken olevat sosiaalialan ammattikorkeakouluopinnot suoritettua loppuun. S.N., PORI Apuraha ajokortin hankintaan 19-vuotiaalle opiskelijalle, jolla on vuorovaikutuksen ja tarkkaavuuden rajoitteita
A.A., JYVÄSKYLÄ Osa-apuraha sähköavusteisen polkupyörän hankintaan henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. P.S., JYVÄSKYLÄ Apuraha uimahallimaksuihin 28-vuotiaalle kuntoutujalle, joka on hakemassa opiskelemaan. T.J., TURKU Polkupyörä 28-vuotiaalle kuntoutujalle ympärivuotisen liikuntaharrastuksen välineeksi. Hän edustaa kilpailuissa Suomea osana Special Olympics -joukkuetta. S.T., HELSINKI Tietokone kuntoutujalle peliharrastuksen, yhteydenpidon ja itsenäisen asioiden hoidon harjoittelun välineeksi. Hän käyttää polkupyörää perheen kanssa liikkumiseen, asiointimatkoihin ja myöhemmin työmatkoihin. N.R., SEINÄJOKI Apuraha matkakuluihin henkilölle, joka liikkuu pyörätuolilla, joka osallistuu Suomen boccia-joukkueen pohjoismaisiin mestaruuskisoihin keväällä 2025. K.J., ESPOO Kannettava tietokone 28-vuotiaalle kuntoutujalle asioinnin ja taideharrastuksen välineeksi. Pyörä mahdollistaa itsenäisen asioinnin kodin ulkopuolella. 32. L.I., KALAJOKI Apuraha polkupyörään 25-vuotiaalle kuntoutujalle, joka tarvitsee pyörää liikuntaan ja asiointiin. M.S., TAMPERE Tablettitietokone kuvataideharrastuksen välineeksi 29-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. O.L., TURKU Apuraha musiikin tuotannossa ja nauhoittamisessa tarvittavaan tietokoneeseen ja studiotarvikkeisiin kuntoutujalle, jolle musiikki on pitkäaikainen harrastus. L.M., TAMPERE Apuraha taidetarvikkeisiin 26-vuotiaalle kuntoutujalle, joka harrastaa piirtämistä. Myös asiointimatkat sujuvat pyöräillen. S.O., OULU Apuraha musiikkiohjelmistoon kuntoutujalle, joka on hakeutumassa media-alan korkeakouluopintoihin. N.N., VARKAUS Apuraha ulkomaille suuntautuvan golfkilpailumatkan kuluihin 18-vuotiaalle opiskelijalle, jolla on oppimisen rajoitteita. APURAHAT PÄHKINÖITÄ LAATI Jari Haapa-aho 10 3 5 5 11 7 3 1 1 3 2 2 4 1 12 12 3 5 15 1 2 4 2 6 5 11 14 15 1 4 8 5 3 13 2 3 12 11 1 7 2 11 8 6 7 11 7 11 2 9 15 3 3 8 11 5 11 9 13 16 11 2 13 5 5 3 5 2 11 5 5 3 11 5 KRYPTO TUKILINJA 4 2025 SANARISTIT 4 2025 A P I A N I R L I U E O T U T T K T S L A A I U R U R E I T I T K O A I K O P U T I U T H A T I L A O S P E K Ö S O T I P A Ö T Krypto Sanaristit Ratkaisut pikkupähkinöille löytyvät seuraavalta aukeamalta. R.L., HELSINKI Apuraha Special Olympics -kilpailumatkan kuluihin 23-vuotiaalle triathlonistille, jolla on liikuntaja oppimiskyvyn rajoitteita. Harrastaminen tukee sekä henkistä että fyysistä hyvinvointia. Vammaispalvelut ei tue hankintaa, mutta hankintaan on rahoitusta myös muiden apurahojen kautta. R.J., PORI Osa-apuraha kolmipyöräisen polkupyörän hankintaan kuntoutujalle, jolla on liikuntakyvyn rajoitteita. L.L., HELSINKI Apuraha ratsastusharrastukseen henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita. H.J., JOENSUU Polkupyörä 24-vuotiaalle kuntoutujalle arjen liikunnan välineeksi, joka harrastaa ulkoilua. H.N., TAMPERE Apuraha taidetarvikkeisiin ja teosten kehystämiseen näyttelyn järjestämistä varten kuvataiteilijalle, jolla on oppimisen rajoitteita. L.J., KOTKA Apuraha uintija kuntosaliharrastukseen 14-vuotiaalle nuorelle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. S.O., JOENSUU Apuraha kuntosalimaksuihin 20-vuotiaalle nuorelle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. Apurahan saaja tekee tietokoneella musiikkia ja kehittää omaa osaamistaan tietoturvan ja tekoälyn osalta. K.U., KESKI-SUOMI Tietokone ja kuulokkeet kuntoutujalle kirjoitusharrastuksen tueksi. Tietokone mahdollistaisi myös etätaidekursseille osallistumisen. R.P., ROVANIEMI Tietokone kuntoutujalle asioinnin ja harrastustoiminnan välineeksi. R.U., TAMPERE Apuraha uimahallikorttiin kuntoutujalle. Apurahan saaja toimii aktiivisesti verkkoyhteisössä, jossa tehdään ohjatusti musiikkia ja pelejä valmiiksi julkaisuiksi
Kiitokset kaikille, jotka saivat tehtävän ratkaistua! Jari Haapa-aho evästää tämänkertaista ristikkopähkinää näin: ”Kun laatii pienehkön ristikon kolmella haastavalla päälauseella, koko tehtävä vaikeutuu. Joutuu käyttämään vaikeita sanoja. LÄÄKE LOISIA VASTAAN VALAMO REPO VÄHÄISIN ASUU PAPUALLA SEPÄN TEKEMÄ HELA PORAA PURJEVENEEKSI! SOIVIAKIN 33. ” ” PULKKIA ARLENE x2 . Muista kertoa postiosoitteesi ja tilinumerosi, sillä vastanneiden kesken arvotaan 35 euron palkinto. Edellisen ristikon palkinnon sai Leila Määttä. JUOTTAA NILSSON EKBLAD -LASI PUOLISOKSI OTETTU NÄKYMÄ TULEVAISUUTEEN JÄRJESTÖN PÄÄMAJA WIENISSÄ MONILLE NETTISIVUILLE ISOLLA HÖYLÄLLÄ KATTEEKSI OIREITA ON MONI KAUPASSA OLEVA Voi sinua raukkaa. . RISTIKKO 4/2025 Lähetä ratkaisulauseet sähköpostitse osoitteeseen toimitus@tukilinja.fi. Syvälle kun poraa, niin kaivo on siinä. PAPUKAIJOJA HIIHTÄNYT HELENA PILKAN KOHTEEKSI JOUTUNUT HÄDISSÄKIN KEKSITYT AUTOT PARRAT SÄILYTYSPAIKKA BARKOV AJAA TASAARVOA TEKEE TASARAKEISTA 10 --1188 JOHTI NOKIAA MacLachlanin rooli Cooper EI OLE PARRASVALOISSA (LINTUS) Nuo koirani ovat maailman uskollimmat Rosan osa Battle Angelissa näyttelijä Rozi HAVAINNOIVA KÄSIN TEHTY VÄÄRENNÖS AKVARELLISTA PATUN KAVERI PENNUILLA Yes sir, alkaa polttaa. MAJOITTAA MANSESSA OLUITA LINTUMIEHIÄ MYÖS 1.3.2.4.5. JOKAISELLA -PELI NIEMIMAA UNTERSEESSÄ ENNEN LATVIAN PANKISTA PAIKAT COLUMBONA KRYPTOVALUUTTA (3.= T) ET TARJOUSRASVA SCHIFFER (ALIN UUSIKSI) MUUSIKKO CARA ROCKYHTYE KOKEMATON KUUSEN OKSALLA KUIN PARTA Se an se ko si ! HUMALAISEN VERBI. Pahalta tuntuu. KIINNITYKSEEN VANHOJA SAVUKKEITA PIKKUKAUPUNKI TSEKISSÄ VIRTAA LONTOON HALKI NAISTENLEHTI ERKI Takuulla ei tarvita pajunoksaa. Tein tarkoituksella pitkästä aikaa ristikon, josta ei ilman googlea selviä.” RISTIKKO TUKILINJA 4 2025 Laatija: Jari Haapa-aho KUUBATTARIA
S.P., LIEKSA Tietokone harrastamisen ja asioinnin välineeksi henkilölle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. Näin tilaat sähköisen laskun: • E-lasku: Tee e-lasku -sopimus Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry:n kanssa verkkopankissasi viimeisimmän Tukilinjan laskun tiedoilla. Testamenttilahjoituksella voit tukea pienituloisten vammaisten ja pitkäaikaissairaiden opiskelua, harrastamista tai työllistymistä – asioita, jotka vahvistavat osallisuutta ja hyvinvointia. P.T., TAMPERE Kannettava tietokone kuntoutujalle itsenäisen asioinnin välineeksi. R.M., KANGASALA Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin välineeksi. K.J., LIETO Kannettava tietokone ja erillinen hiiri kuntouttavan harjoittelun ja asioinnin välineeksi pyörätuolilla liikkuvalle henkilölle, jolla on käsien käytön rajoitteita. Pienelläkin osuudella on iso vaikutus. Kunnioitamme lahjoittajan tahtoa ja huolehdimme siitä, että perintösi käytetään vastuullisesti ja vaikuttavasti. R.A., POHJOIS-SAVO Tablettitietokone yhteydenpidon ja asioinnin välineeksi henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. K.M., KIRKKONUMMI Kannettava tietokone kokemusasiantuntijana toimimisen välineeksi kuntoutujalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. H.M., JÄMSÄ Kannettava tietokone yhteydenpidon ja asioinnin välineeksi henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita ja jonka on vaikeaa hoitaa asiointia kodin ulkopuolella ilman tietokonetta. H.L., VANTAA Kannettava tietokone työnhaun ja harrastamisen välineeksi henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. Tee laskutuksesta helpompaa – vaihda sähköiseen laskuun Tiesithän, että voit saada Tukilinjan lehtilaskun sähköisesti joko sähköpostiisi tai e-laskuna verkkopankkiisi. E-laskun ja sähköpostilaskun lisäksi voit nyt tilata Tukilinjan laskun myös esimerkiksi Kivra-palvelun kautta. Siirtyminen on vapaaehtoista ja saat halutessasi laskusi paperisena jatkossakin. Tukilinja on yleishyödyllinen toimija, joten testamenttilahjoitukset ovat verovapaita ja käytetään kokonaisuudessaan tukitoimintaan. Vammaispalvelut ei tue hankintaa. A-A.W., HELSINKI Älypuhelin ja monitoimilaite sokealle henkilölle asiointiin ja yhteydenpitoon. Vammaispalvelut ei tue hankintaa. Valitsemalla sähköisen laskun autat meitä vastaamaan entistä paremmin kasvaneeseen apurahahakemusten määrään. N.A., TUUSULA Kannettava tietokone kuntoutujalle peliharrastuksen ja yhteydenpidon välineeksi. Hän on aktiivinen toimija aktivisti ryhmässä. J.J., PORI Älypuhelin verkkoasiointiin sekä lukemisen ja liikkumisen apuvälineeksi näkövammaiselle henkilölle. N.M., HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin, opiskelun ja työnhaun välineeksi. J.R., KOUVOLA Älypuhelin verkkoasioinnin välineeksi kuntoutujalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. V.M., TURKU Tietokone 20-vuotiaalle nuorelle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. L.K., JYVÄSKYLÄ Älypuhelin kuntoutujalle verkkoasioinnin, arjenhallinnan ja valokuvausharrastuksen välineeksi. 34. Sähköinen laskutus on tehokas tapa säästää Tukilinjan toimintakuluja. • Sähköpostilasku: Ilmoita tilaajapalveluumme lähettämällä viestiä tilaajapalvelu@tukilinja.fi tai soittamalla numeroon 09 4155 1502 (ma–pe klo 9–11). B.P., SATAKUNTA Kannettava tietokone asioinnin ja yhteydenpidon välineeksi henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. AKTIIVINEN ELÄMÄ S.S., ETELÄ-POHJANMAA Tietokone 6-vuotiaalle lapselle kielellisen kuntoutuksen välineeksi. Jätä perinnöksi mahdollisuus – tee testamenttilahjoitus Tukilinjalle Testamenttilahjoitus on tapa jatkaa hyvää työtäsi myös tulevaisuudessa. Tukilinjan kautta apu menee suoraan sitä tarvitseville. L.T., HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle tietoteknisten taitojen kehittämisen ja työnhaun välineeksi. Lisätietoa testamenttilahjoittamisesta saat toiminnanjohtajaltamme Heikki Laukkariselta, 09 4155 1505 tai heikki.laukkarinen@tukilinja.fi. J.L., KUOPIO Kannettava tietokone yhteydenpidon ja asioinnin välineeksi kuntoutujalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita
N.T., HELSINKI Tietokone kuntoutujalle asiointiin. T.M., HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle, jolla on tavoitteena päästä opiskelemaan ja työelämään. . JALOITTELUA KR YP TO TU KIL IN JA 4 202 5 M I T T A R I Ö Ö I L L Y Ö N N I T P Ö L Y L E T A O P Ö Y S T I U L I N A Ö R L A S E R A R A L D P I I S A T A D U V A L U T T I T L A T T I A T SA NA RIS TIT 4 202 5 A P I A N I R L I U E O T U T T K T S L A A I U R U R E I T I T K O R V E T A I T A P U K O T I P I P U U L A S T I U T H A T I L A S I T A O S E L O T P E L I T A K Ö M P E L S O T I P A Ö T SA NA RIS TIT 4 202 5 A P I A N I R L I U E O T U T T K T S L A A I U R U R E I T I T K O R V E T A I T A P U K O T I P I P U U L A S T I U T H A T I L A S I T A O S E L O T P E L I T A K Ö M P E L S O T I P A Ö T Pikkupähkinöiden ratkaisut (s. M.K., TURKU Kannettava tietokone ja hiiri asioinnin ja yhteydenpidon välineeksi henkilölle, jolla on monia toimintakyvynrajoitteita. 32) Ristikon 3/2025 ratkaisu SARJAKUVA Kaisa Leka T O L P P A T A O S A L O E L O L L I S O U L U H R A U S E T N A K A S T I A A K E S L D I I V A U U S I A N S A R I N I T A T U K A N N I N A S A A V I T S L S M A A L A T T U B A R I T O N I T A N N A M O N E U S A R L E N E H A A V E K P L E K I M U K E T A S A L A A T U N A P P U L A T A T J O U K K U E O T A R E Y T T Ä Ä R I A S K O O L L A V O I T T A J A N O I T Ä I R A K K I T A I H R A L U N D L Y D E N K Ä T Y R I O K O J A K V E S A A M E N T Y Ö T S Y D Ä N S Y T Y K E C . K.M., LOHJA Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin välineeksi. IISALMI Kannettava tietokone ja hiiri itsenäisen asioinnin ja yhteydenpidon välineeksi henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. V.I-S., TURKU Kannettava tietokone kuntoutujalle yhteydenpidon ja asioinnin välineeksi. A.J., HELSINKI Kannettava tietokone asioinnin ja kuntoutumisen välineeksi 28-vuotiaalle henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. L.T., ÄÄNEKOSKI Tietokone asiointiin ja opiskeluun kuntoutujalle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. 35. K.J
Tilisiirrolla Lahjoita haluamasi summa Tukilinja-säätiön tilille FI70 5092 0920 3787 65. LISÄTIETOA Tukilinja-säätiö sr, y-tunnus 2873756-5 Rahankeräyslupa: RA/2020/811 Tukilinjan lahjoittajapalvelu lahjoittajapalvelu@tukilinja.fi Kuukausilahjoittaminen www.tukilinja.fi/lahjoita Ole mukana muutoksessa Auta Tukilinja-säätiötä auttamaan! Tukilinja on vuodesta 1996 alkaen edistänyt vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten yhdenvertaisuutta Suomessa. Yhä useampi jääkin nyt ilman tarvitsemaansa tukea, sillä 60 prosenttia hakijoista saa vain osan hakemastaan apurahasta. Tekstiviestillä Lahjoita 30 euroa lähettämällä tekstiviesti 30 TUKILINJA numeroon 16588. Myönnämme apurahoja vähävaraisille henkilöille koulutuksen, työllistymisen ja aktiivisen elämän, kuten harrastamisen tueksi. Taloudellisen ahdingon lisääntyessä Tukilinjan apurahojen hakijoiden määrä on viime vuosina ollut kasvussa. MobilePaylla Numeroon: 74944 Viesti: Lahjoitus Tee lahjoitus << AKL Posti Oy <<. Käytä viitenumeroa 5555. Varat toimintaan saadaan Tukilinja-lehden myynnistä ja lahjoituksista