• 4 / ELO–SYYSKUU 2023 TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA NÄKÖVAMMAISET TYÖLLISTYVÄT MUITA VAMMAISIA PAREMMIN S. 14 LUONTOPOLUT KUTSUVAT Vinkkejä esteettömään retkeilyyn s. 8 KELA SELKOUTTAA s. 6 KALLE SALONEN Juhlaviikkojen Huvila-tähtenä s. 18
• Julkaisija / kustantaja Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry. Hermannin rantatie 12 B 00580 Helsinki vktt@tukilinja.fi Aikakausmedian jäsen. Päätoimittaja Iris Tenhunen (iris.tenhunen@tukilinja.fi) Toimitusneuvosto Pinja Eskola Sari Heino-Holopainen Sanni Purhonen Heini Saraste Riitta Skytt Ulkoasu Paula Karjalainen Tilaajapalvelu Puh. 09–4155 1502 ma-pe klo 9–11 ja 12–14 tilaajapalvelu@tukilinja.fi Tilaukset 4 kk 45 e 6 kk 55 e 1 v 99 e Kesto 99 e/v Tukilinjan määräaikainen tilaus ei jatku, ellei tilausta uusita. Tilaajien osoitetietoja ei luovuteta ulkopuolisille. 27. vuosikerta Ilmestyy 6 kertaa / vuosi ISSN 1458-6304 (painettu), 2737-2383 (verkkojulkaisu) Paino Printall Kansikuva Klaus Welp. TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA TÄSSÄ NUMEROSSA 4/2023 TOIMITUKSELTA 8 s. Kirjoitin tähän lehteen esteettömästä luontoretkeilystä. Olen innokas pyöräilijä ja meloja, mutta metsä ei ole minulle niin tuttu ympäristö. Haastattelin juttuun Tiina Nopasta, jolta sain hyviä vinkkejä retkikohteista. En ole koskaan yöpynyt yksin teltassa ja Tiina kannusti minua toteuttamaan salaisen haaveeni yöstä yksin metsässä. Toinen haastateltavani Jukka Parviainen kertoi luontoliikunnan apuvälineistä. Innostuin erityisesti nojapyörästä, jossa on jousitus ja leveät renkaat. Ehkä sellaisella voisin itsekin uskaltautua maastopyöräilemään! Kaisa Leka Luonnossa sielu lepää! YHTEISKUNTA s. 3 Pääkirjoitus s. 4 Valokeilassa Lyhytkasvuinen poika Mad Max Furiosa -elokuvaan ja muita näkyviä ilmiöitä. s. 6 Kelan uusi kielilinjaus Etusijalla asiakkaan ymmärtämä kieli. s. 7 7 kysymystä Kynnys ry:lle Vastaajana toiminnanjohtaja Antti Tuononen. s. 14 Näkövammaiset työllistyvät 40 % näkövammaisista on töissä. s. 21 Mukaan taiteen verkostoihin Ilman palautetta taiteilija ei kehity. IHMISET s. 8 Luontopolut kutsuvat Keräsimme vinkit esteettömään retkeilyyn. s. 11 Tulilinjalla Kenessä näet johtajanainesta, kysyy Julianna Brandt-Smal. s. 17 Hyvän mielen resepti Kesäherkkuna mehevä, gluteeniton porkkanakakku. s. 18 Kalle Salonen juhlaviikoille Huvilassa jammaavat elokuussa Hammond-urut. s. 22 Blogilinjalla Bloggarina jatko-opiskelija Tuija Saarinen. TUKIKOHTEET s. 12 Haaveiden työssä Emilia Malin palailee töihin lehtikuvaajana. s. 16 Kohti futisturnauksia Tukilinja lahjoitti FC Uniikeille varusteita. s. 24 Tukipointti Käytetty laite on joskus paras valinta. s. 30 Myönnettyjä apurahoja Tukilinjan apurahoja huhti–toukokuussa 2023. VAKIOT 25 Kirjavinkki 26 Leffafriikki 27 Ruudussa 27 Välinevinkki 28 Lukijafoorumi 32 Pähkinöitä 35 Jaloittelua 54 % TÄMÄN NUMERON TEKIJÖISTÄ ON VAMMAISIA TAI OMAISHOITAJIA Painotuote 4041 0820 YM PÄ RISTÖMERK KI MIL JÖMÄRK T
• SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 2.10.2023 Miten tämä sopii yhteen entistä laajemman työllistämisen kanssa? Eikö se koskekaan kaikkia? Viikate viuhahti LOPPUTULOS TÄSTÄ selviää aikanaan. Sitä ennen tarjoamme vahvistavan kurkistuksen Tukilinjan apurahojen tuomiin positiivisiin elämänmuutoksiin. Esimerkkeinä ovat Emilia Malinin paluu lehtikuvaajan töiden pariin (s. 12) sekä bloggarimme Tuija Saarisen tähtäin tohtoriopintoihin. Lukupakettiin kuuluvat kootut vinkit syksyn esteettömiin koko perheen luontoretkiin. Tutustumme myös outsider-taiteen OAF-festivaalin mentorointiohjelmaan, jonka tuloksena on kosketinsoittaja Kalle Salosen uraauurtava Huvila-konsertti Helsingin juhlaviikoilla (s. 18). On ilo kertoa, että Tukilinjakin on vahvasti siivittänyt Salosen muusikonuraa sekä Vimma-palkintoapurahalla että tämänkesäisellä apurahalla uuteen Hammond-soittimeen. Onnistuneesta tukitoiminnasta tulee tosi hyvä mieli paitsi apurahan saajille ja heidän lähipiirilleen, myös meille asiaan vaikuttaneille. Heihin – meihin – kuulut myös sinä, Tukilinja-lehden lukija ja tilaaja. Ihanaa loppukesää! Iris Tenhunen, päätoimittaja iris.tenhunen@tukilinja.fi ELOKUUN ALUSSA olemme kesästä virkeinä laskeutumassa työn ja opintojen arkeen. Haasteitakin on luvassa, sillä yhteisiä kustannuksia karsiva viikate viuhuu nyt kovin lähellä monen toimeentuloa ja sille tärkeitä tukimuotoja. Hallitusohjelmassa kiinnitin huomiota siihen, että edellisen hallituksen voimanponnistukselta, vammaisia työllistävältä Työkanava Oy:ltä, nipsaistiin puolet valtionavustuksesta pois. Ammatillista kuntoutustakin saa jatkossa vain virallisella diagnoosilla, vaikka olennaista lienee tukitarve. Miten tämä sopii yhteen entistä laajemman työllistämisen kanssa? Eikö se koskekaan kaikkia? MYÖS VAMMAISLAIN pitkään uudistuksen voimaan astuminen siirtyi ja erikoissairaanhoidon asiakasmaksut nousevat. Hissija esteettömyysmuutosten määrärahat vähenevät. Hyvääkin on onneksi luvassa: suurin kansanterveysongelmamme eli nuorten mielenterveyskriisi on huomattu ja panostusta siihen on luvassa. Myös perusja toisen asteen koulutuksen erityisja tukiopetusta sekä ammatillisen koulutuksen lähiopetusta vahvistetaan. On aikakin. Tukilinja 4/2023 3
• VALOKEILASSA / TEKSTI Iris Tenhunen OAF tulee jälleen Mainio Outsider Art Festival esittelee 17.–27.8. jälleen Helsingin juhlaviikkojen ystäväfestivaalina yhteiskunnan marginaalissa tehtävää taidetta. Taiteiden yönä 17.8. OAF valtaa Kansallismuseon, jossa festivaalioppaat kutsuvat yleisön yllätyksellisille taidekierroksille. Ohjelmassa on myös WSOY:n ja OAF:n runostage, musiikkiesityksiä ja lyhytelokuvia. Kalenteriin kannattaa merkitä lisäksi ainakin Helsingin juhlaviikkojen ohjelmistoon kuuluva Huvila-konsertti 20.8., jossa kosketinsoittajavirtuoosi Kalle Salonen esiintyy uudella hammond-yhtyeellään Salonen-Gustavson-Gröhn (ks. s. 18). Heidän jälkeensä lavalle astuu legendaarisen Tuomari Nurmion kokoonpano Dumari ja Spuget & Blosarit. Festivaalin ohjelmasta kertoo outsiderart.fi. Parafest Joen yössä Joensuussa voi Taiteiden eli Joen yönä 18.8. sukeltaa erilaisen viihteen maailmaan: Parafest-festivaali tarjoaa musiikkiohjelmaa Sepi Kumpulaisesta burleskiesiintyjä Queen Rebekkaan, punkbluesduo The Brandermenista turkulaisiin Herkkuräbärit-räppäreihin sekä poprock-yhtye Grandefinaleen. Vammaisten tekemää taidetta esittelevä Parafest-festivaaliteltta seisoo Taidemuseon pihalla 16. –19.8. Parafest-tapahtumia löytyy myös Taidekeskus Ahjosta ja kirjastosta. Tapahtuma on ilmainen ja esteetön, ohjelma löytyy osoitteesta www.joensuunparafest.org. HAE DIDAAN! Elokuun loppuun mennessä ehtii vielä hakeutua mukaan esiintymään Kansainvälistä vammaisten päivää juhlistavalle DiDa – Disability Day Art & Action -festivaalille. Se järjestetään Helsingin keskustakirjasto Oodin Maijansalissa perjantaina 1.12. klo 16–20. Tukilinja on mukana tuottamassa festivaalia, jonka teemana on väljästi luonto. Festareilla painotetaan esittävää ja mediataidetta, mutta kaikki taiteenalat ovat tervetulleita. Lähetä vapaamuotoinen hakemus työnäytteineen 31.8.2023 mennessä osoitteeseen info. disabilityday@gmail.com. 4 Tukilinja 4/2023 NUORI TAITEILIJA ESIIN 14-vuotias, autismin kirjoon kuuluva Viktor Bevanda kommunikoi puheella vain jonkin verran ja tarvitsee apua päivittäisiin toimiinsa. Vastapainona Miamissa asuvalla nuorella miehellä on kuitenkin raketin lailla nousukiidossa oleva kansainvälinen taiteilijanura. Hänen maalausvideoillaan on TikTokissa puoli miljoonaa seuraajaa ja värikkäitä öljypastellimaalauksia sekä niiden kopioita on myynnissä monessa verkkokaupassa. Viktor maalaa mielellään eläimiä ja luontoa, myös tilauksesta. TAITEEN RAJAMAILLA Rauman taidemuseo juhlii kunnianhimoisssa kesänäyttelyssään Lintu ja kala! luovuutta, joka ei mahdu valmiisiin kategorioihin. Näyttelyssä nostetaan esiin niin nykykansantaidetta kuin taiteen uusia lupauksiakin, ja mukana on myös vammaisia taiteilijoita. Taiteilijaystävykset Aino Laiho ja Olga Green kutsuvat tarkkailemaan maailmaa viittomakielisen taiteilijan silmin. Paul Gustafsson on kehitysvammainen taiteilija ja Artur Zmijewski tutkii elokuvallaan Singing Lesson (2001) kuurouteen ja ääneen liittyviä normeja. ALICE ANIMOITUNA Netflixin ohjelmistoon kuuluvan aikuisten animaatiosarjan Human Resources 2. kaudella sarjan melko räväkkään henkilökaartiin liittyy ikoniseen vammaistaiteilijaan ja aktivistiin Alice Wongiin perustuva hahmo Alice. Wong tunnetaan taiteensa lisäksi muistelmistaan Year of the Tiger: An Activist’s Life. Animaatiosarjassa Wongin fiktiivinen minä navigoi seksin ja romantiikan aallokoissa ja auttaa hätää kärsiviä vammaisia saamaan tarvitsemiaan palveluja. Sarjassa vammainen henkilö esitetään henkilönä eikä vammansa edustajana, mitä on kiitelty.
• Lyhytkasvuinen poika Mad Maxiin Quaden Bayles on 11-vuotias, Australian alkuperäiskansaan kuuluva nuorimies, jolla on kokemusta jo kahden elokuvan teosta. Kaikki lähti somesta: Quadenia kiusattiin lyhytkasvuisuutensa vuoksi koulussa niin armottomasti, että hänen äitinsä julkaisi somevideon, jossa epätoivoinen nuorimies pyysi veistä voidakseen tappaa itsensä. Videosta tuli viraali ja Quaden sai paljon tsemppiviestejä. Hänet valittiin lopulta esiintymään fantasiaelokuvaan Kolmen tuhannen vuoden kaipuu (2022, katsottavissa C Moressa). Todennäköisesti Quadenin päivät kiusattuna ovat jääneet kauas taakse, sillä nyt hänellä on pieni rooli myös 2024 ensi-iltaan tulevassa apokalyptisessä toimintaelokuvassa Mad Max Furiosa, joka kertoo naistaistelijan tarinan. Furiosastakin tulee elokuvassa vammainen, kun hänen käsivartensa amputoidaan. Festaritärppi Australialaisen Back to Back -teatterin elokuva Shadow (2022) nähdään Tampereen Teatterikesän ohjelmistossa 10.–11.8. Back to Back voitti kansainvälisen Ibsen-palkinnon vuonna 2022 ja Shadow valittiin Edinburghin, Rotterdamin ja Sydneyn elokuvafestivaalien ohjelmistoon. Se on mustan huumorin värittämä, vaikuttava kuvaus yksilön ja yhteisön vastuista. Back to Backin esiintyjät ovat kehitysvammaisia tai heillä on erityisen tuen tarvetta. Elokuva pohjaa ryhmän esitykseen The Shadow Whose Prey The Hunter Becomes (2019). Tukilinja 4/2023 5 ARVOKKAIN PELIPAITA Paralympiakomitea myöhästyi päivän avustushakemuksen lähettämisessä ja jäi ilman 2 miljoonan euron valtionavustusta. Nyt HIFK auttaa täyttämään kassavajetta järjestämällä 18.8. Maailman arvokkain pelipaita -tapahtuman Helsingissä Bolt Arenalla. Se järjestetään jalkapallon miesten Ykkösen HIFK–EIF-ottelun yhteydessä, johon lipulla myös pääsee. Lipputuloilla tuetaan paitsi vammaisten ihmisten matalan kynnyksen urheiluharrastusta, myös Suomen joukkueen matkaa Berliinin Special Olympics -kesämaailmankisoihin. Kisat ovat kehitysvammaisten urheilun suurin tapahtuma maailmassa ja Suomesta lähti sinne 65 urheilijaa. TÄHTITAIVAAN ALLE! Suomen Ladun Nuku yö ulkona -teemapäivänä 26.8. kannustetaan ihmisiä yöpymään ulkoilmassa. Tänä vuonna mukana on myös Paralympiakomitea. Pieksämäellä järjestettävään Nuku yö ulkona -päätapahtumaan nousee esteetön Metsähotelli, jonne voi tuoda oman majoitusvaihtoehtonsa. Järjestäjien taholta tarjolla on niin riippumattoja, ilmaan pystytettäviä telttoja kuin sellaisiakin telttoja, joihin mahtuu apuväline. Metsähotellissa yöpyville on luvassa esteetöntä ohjelmaa ja siellä voi kokeilla luonnossa liikkumisen apuvälineitä. FILMIFESTARIT VAMMAISELOKUVIA ESPOOSSA Espoo Cinéssä (18.–27.8.) on jälleen yhtenä teemana Crip Cine eli vammaisuuden kuvaukset elokuvissa. Aspa-säätiön asukasaktiivien valitsemista elokuvista käydään kolme keskustelua, joissa ovat mukana Sanni Myllyaho, Pinja Eskola ja Maija Lindström sekä moderaattorina Peppi Santaniemi. 7 elokuvan sarjan ja keskustelut avaa 29.8. Kauniit sielut (2021, Ranska). Crip Cinen pääyhteistyökumppanina on vammaisten tyttöjen näkyvyyttä edistävä sivusto vammaisettytytöt.fi, jota sponsoroi Kalevala Koru. LYHYTELOKUVIA RAUMALLA Raumalainen Blue Sea Film Festival on jo 31 vuotta esitellyt mielenkiintoisia laatuelokuvia satakuntalaisille. Mukana on perinteisesti myös yhteisöelokuvia ja sosiaalista mediaa tuottava MEKA TV. Sen kohderyhmänä ovat toimintarajoitteiset henkilöt. 18.8. esitetään kooste MEKA TV:n harrastusryhmissä syntyneitä lyhytelokuvia, joiden teemana on muistitieto. Elokuvateatteri Iso-Hannuun on esteetön sisäänpääsy. CROSS OVER, Kynnys ry:n taidetapahtuma, järjestetään Oodikirjaston Maijansalissa Helsingissä 9.9. klo 12–19. Tapahtuma on maksuton ja esteetön. Ohjelmassa on ainakin tanssia ja piirtämistä yhdistävä workshop, bluesjamit, kirjailija Hannele Cantell sekä räp-artisti Raidén. Luvassa on myös taideaiheinen paneelikeskustelu yhteistyössä Kulttuuria kaikille -palvelun kanssa.
• 6 Tukilinja 4/2023 YHTEISKUNTA Kela selkouttaa esimerkiksi lukivaikeuden, kehitysvamman tai muistisairauden takia. “Selkokieleen on Kelassa panostettu jo pitkään, mutta nyt tunnistamme tätä tarvetta entistä enemmän”, kertoo kielenhuoltajana Kelassa työskentelevä Essi Lehtinen. “Linjauksessa todetaan, että sellaiset asiakasryhmät ja tilanteet tunnistetaan, joissa selkokieli on erityisen käyttökelpoista. Lisäksi selkokielen käyttöä asiakasviestinnässä kehitetään ja lisätään.” Kelan selkomateriaali koostuu suomenja ruotsinkielisistä esitteistä. Saatavilla on 8 esitettä, joiden sisältö kattaa kaikki Kelan etuudet. Samat esitteet löytyvät verkkosivuilta. Lisäksi Kelan sivuja on mahdollista selata selkokielellä. Selkokieltä tuottaa Kelassa kuuden hengen kielenhuoltotiimi, jonka jäsenet ovat osallistuneet Selkokeskuksen koulutuksiin. Selkokeskus myös tarkistaa Kelan esitteet vuosittain. Parannettavaa löytyy Lehtinen on teettänyt kyselyn Kelan yhteistyökumppaneille ja niille Kelan asiantuntijoille, jotka työssään kohtaavat selkokielistä materiaalia tarvitsevia asiakkaita. Yleisesti ottaen esitteille annettiin hänen mukaansa hyvät arvosanat, mutta kehitettävääkin löytyi. Esitteitä pidettiin joissakin palautteissa liian pitkinä ja yleisluontoisina eivätkä ne antaneet vastausta asiakkaan konkreettiseen tilanteeseen. Parannusehdotuksia tuli esimerkiksi kuntoutusvaihtoehdoista, koulumatkatuesta ja toimeentulotuesta kertoviin osuuksiin. “Vammaistuet ja kuntouttamisen vaihtoehdot aiomme ensimmäiseksi irrottaa omiksi esitteikseen. Myös hakemusten täyttämiseen ja liitteiden keräämiseen toivottiin kattavammat ohjeistukset. Muutokset eivät kaikkien esitteiden osalta käy kovin helposti, mutta toiveet on huomioitu.” Pienin askelin Keskustelua on käyty myös siitä, pitäisikö yksittäisistä etuuksista olla erillisiä esitteitä. Näin asiat voitaisiin kertoa vielä seikkaperäisemmin. ”Toivoisin myös, että verkkosivuille saataisiin vielä näkyvämmin tärkeitä etuussisältöjämme ja selkokielisiä ohjeita tukien hakemiseen. Tämä etenee pienin askelin.” Toistaiseksi selkokielistä palvelua on saatavilla vain kirjallisena. Asiakaspalvelussa toimivat asiantuntijat ovat kuitenkin Lehtisen mukaan harjaantuneet kommunikoimaan ymmärrettävällä ja selkeällä ulosannilla. “Asioiden yksinkertaistaminen on osa asiakaspalvelijan ammattitaitoa ja he ovat siinä todella hyviä. Puhelinpalvelusta ja kasvokkain palvelusta on tullut hyvää palautetta. Itse kieli-ihmisenä kannattaisin silti sitä, että selkokieltä olisi sekä kirjallisena että puhuttuna tarjolla mahdollisimman laajasti.” Kelan viestinnän uusi kielilinjaus painottaa entistä monikielisempää ja selkeämpää viestintää. Luvassa on selkokielen ohella tietoa saamenja viittomakielillä, englanniksi ja muilla eniten käytetyillä vierailla kielillä. TEKSTI Elise Tykkyläinen KELAN VIESTINTÄYKSIKKÖ on tänä keväänä laatinut uuden kielilinjauksen parantaakseen asiakasviestintänsä kielivalikoimaa. Linjauksessa tähdennetään suomen ja ruotsin selkeää käyttöä, mutta edellytetään, että tietoa on saatavilla myös viittomakielillä, selkokielellä ja saamen kielillä sekä perustiedot palveluista myös englanniksi ja muilla yleisesti käytetyillä vierailla kielillä. Monikielisen viestinnän tärkeys nousee linjauksen mukaan esiin erityisesti kriisitilanteissa. Selkoviestintää lisätään Selkokieli on suunnattu paitsi suomen kieltä vieraana kielenä käyttäville, myös niille, joille yleiskielen ymmärtäminen on liian vaikeaa Kelan selkokielinen ”Pikaopas vammaistukiin ja palveluihin” on tähän asti paras kooste aiheesta! Selkosivut neuvovat selkeästi, mitä tukia eri elämäntilanteissa voi saada, joten niistä kannattaa kenen tahansa aloittaa. Asuminen Opiskelijat ja asevelvolliset Sairastaminen ja kuntoutus Toimeentulotuki Työttömyys Eläkkeet Lapsiperheet Ulkomailta Suomeen tai Suomesta ulkomaille
• 7 kysymystä TEKSTI Elise Tykkyläinen KUVA Kynnys ry Kynnys ry 50 vuotta Kynnys ry toi vammaisten ihmisoikeusliikkeen Suomeen 1970-luvulla Kalle Könkkölän johdolla. Missä mennään nyt? Tukilinja 4/2023 7 1. Mitkä ovat Kynnyksen tähän asti suurimmat saavutukset? “Radikaalisuus ja aloitteellisuus suomalaisen yhteiskunnan muutoksessa, kun vammaisille ihmisille alettiin vaatia samoja oikeuksia kuin muillekin. Vammaiset ihmiset alkoivat puhua itse omasta puolestaan ja tarkastella vammaisuutta yhteiskunnallisena kysymyksenä.” ”Vammaisten itsenäistä elämää ovat edistäneet aloitteet ja keskustelut monista yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista. Näitä ovat esimerkiksi opiskelumahdollisuuksien parantaminen, eri liikennevälineiden ja rakennetun ympäristön esteettömyys, vammaisten seksuaalisuus ja seksuaalivähemmistöjen asema, kulttuuripalvelujen saavutettavuus, vammaisten oma kulttuuri ja henkilökohtainen apu.” 2. Miten Kynnyksen toiminta on muuttunut Kalle Könkkölän jälkeen? “Jatkamme Kalle Könkkölän viitoittamaa tietä. Säilytämme paljon entistä, mutta samalla uudistamme vähitellen yhdistystä niin, että muuttuisimme maailman mukana muuttaaksemme edelleen maailmaa.” 3. Mitkä ovat tärkeimpiä asioita Kynnyksen työpöydällä tällä hetkellä? “Valmistaudumme 50-vuotisjuhlavuotemme tapahtumiin. Varaudumme myös uuden vammaispalvelulain muutosten mahdollisesti kasvattamaan työmäärään palkkaamalla uuden juristin.” 4. Miten uusi vammaispalvelulaki muuttaa vammaispalvelujen kenttää? “Tässä vaiheessa sitä on vaikeaa tai jopa mahdotonta arvioida. Talouden sopeuttamisesta ja uuden vammaispalvelulain soveltamisesta uutisia odotellessa voi vain toivoa parasta ja pelätä pahinta.” 5. Millainen on vammaisten oikeuksien tämänhetkinen tilanne Suomessa? “Vammaispalvelulain toteutumisessa on edelleen alueellisia eroja. Palveluiden myöntäminen voi perustua puutteelliseen tai liian tiukkaan lain tulkintaan. Jopa hallinto-oikeuden myönteisen päätöksen jälkeen vammaisella ihmisellä saattaa olla vaikeuksia saada tarvitsemansa palvelu.” 6. Millainen on vammaisten työllisyystilanne? “Selvästi muita heikompi – vain noin kolmannes muun väestön keskimääräisestä työllisyysasteesta.” ”Työllisyystilanteen kohentaminen edellyttää parempaa esteettömyyttä ja saavutettavuutta koko yhteiskunnassa. Vammaisten työntekijöiden tai työnhakijoiden yksilöllisten tarpeiden ei pitäisi joutua mukautumaan palvelujärjestelmään vaan päinvastoin.” 7. Mihin toivot uuden hallituksen tarttuvan vammaisten osalta? “Suomessa tarvitaan pitkäjänteistä vammaispolitiikkaa. Sen tueksi pitäisi tehdä hallituskaudet ylittävä valtioneuvoston periaatepäätös, joka linjaisi yhteisiä tavoitteita ja toimenpiteitä ja sitouttaisi valtion niiden edistämiseen. Periaatepäätöksen toteutumista myös seurattaisiin ja osallistettaisiin vammaiset henkilöt tähän heitä edustavien järjestöjen kautta.” ”Uutta vammaispalvelulakia ja sote-uudistustakin tulisi seurata vammaisten henkilöiden näkökulmasta. Seurannassa esiin tulevat ongelmat tulisi myös korjata, jotta oikeudet toteutuisivat tosiasiallisesti.” Kuka? Antti Tuononen Toiminnanjohtaja Kynnys ry
• HARRASTUKSET Luontopolut kutsuvat Uusia esteettömiä luontoretkien kohteita syntyy nyt Suomeen kuin sieniä sateella. Kokosimme vinkit, joilla myös toimintarajoitteiset retkeilijät ja lapsiperheet pääsevät kesän makuun. TEKSTI Kaisa Leka Kaisa Leka on yhdessä miehensä Christofferin kanssa tehnyt pitkiä pyöräilyja melontareissuja, joista he ovat julkaisseet myös palkittuja matkakertomuksia. 8 Tukilinja 4/2023 K U V A : C H R IS TO F F E R L E K A .
• Tukilinja 4/2023 9 Juttu jatkuu seuraavalla sivulla... Sisäisen retkeilijänsä voi löytää vain kokeilemalla. U lkoiluvillitys valtasi suomalaiset koronavuosina ja suosituimpiin retkikohteisiin on saatu jopa jonottaa. Samalla yhä useammille liikuntaja toimimisesteisille on avautunut mahdollisuus nauttia luonnosta, kun uusia, esteettömiä luontokohteita on perustettu ja vanhoja kehitetty. Tässä jutussa keskitytään rakennetun ympäristön, kuten luontopolkujen ja tulipaikkojen, fyysiseen esteettömyyteen. Monissa kohteissa on alettu kuitenkin huomioida myös näköja kuulovammaisia kävijöitä. Etsi sopiva reitti Uuteen retkikohteeseen suunnatessa kannattaa etsiä verkosta etukäteen tietoa reitin pituudesta, maaston muodoista ja kohteen palveluista. Hyvänä lähteenä toimivalla Metsähallituksen luontoon.fi-sivustolla esteettömät kohteet on jaettu ”esteettömiin” ja ”vaativiin esteettömiin” reitteihin. Joillakin muilla sivustoilla puhutaan myös ”helppokulkuisista” reiteistä, joiden symbolina käytetään lastenvaunua. Kohteiden vertailu voi tuntua hankalalta – vaativa ja helppokulkuinen kun ovat käsitteinä kovin suhteellisia. Ääripäinä yksi nauttii rauhallisesta nuotion tuijottelusta järven rannalla, toinen hikoilusta epätasaisessa maastossa. Madalla kynnys Jos edellisestä luontokokemuksesta on kulunut aikaa, muistot voivat myös olla ankeita. Lapsuuden partioretkien muhkurainen maasto, kutisevat hyttysenpuremat ja märät varusteet eivät ehkä houkuttele poistumaan kaupungista. Kun retken suunnittelee itse, siitä voi kuitenkin tehdä omannäköisen ja nykyaikaiset retkivarusteet voivat myös yllättää iloisesti. Tiina Nopanen, jonka Instagram-tilillä (@toinenjalkaulkona) retkeillään luonnossa reisiproteesin kanssa, suosittelee alkuun matalan kynnyksen retkikohdetta: ”Luontoon.fi-sivustolta löytyy hyvin tietoa kansallispuistojen palveluista, kuten telttailupaikoista ja huusseista. Se on helppoa retkeilyä.” Testattuja retkikohteita PORVOO • Varlaxudden, virkistysalue meren rannalla, esteetön polku ja nuotiopaikka. • Liesjärven kansallispuisto: 3,8 km pitkä esteetön reitti, nuotiopaikkoja ja telttailualue. • Kurjenrahkan kansallispuisto: monipuolinen esteetön reitti, sopii hyvin ensimmäiseksi retkikohteeksi. PUNKAHARJU • Karjalankallionhuilaus, vaativa esteetön reitti tutkimuspuistossa. • Helposti yhdistettävissä helpompaan Hakin reittiin. HOSSA • Useita esteettömiä reittejä, vesillä liikkumista ja vuokramökkejä. INARI • Juutuan luontopolku: vaativa esteetön polku Jäniskosken sillalle, nuotiopaikka. Linkkejä tietoon • luontoon.fi/esteeton • retkipaikka.fi/esteeton-retkeily/ • virkistys.info (virkistysalueyhdistysten sivusto) • paralympia.fi/liikunta/luontokaikille • valineet.fi (apuvälineiden vuokrauspalvelu) • tukiliitto.fi/malike/ Lataa opas • Esteettömän retkeilyn opas (Paralympiakomitea.fi) • Helppokulkuisia retkipaikkoja pääkaupunkiseudulla (www.kvtuki57.fi) • Helsingin seudun esteettömät luontoelämykset (myhelsinki.fi) Sosiaalinen media • facebook.com/groups/luontokaikille Vinkkejä ja keskusteluja esteettömästä luontoretkeilystä • instagram.com/toinenjalkaulkona • palmuasema.fi/category/luonto/ Nopanen korostaa, että retken ei tarvitse olla suorittamista. Teltan voi pystyttää tukikohdaksi rauhalliseen paikkaan ja tehdä sen ympäristössä päiväretkiä kevyemmän repun kanssa: ”Lähde liikkeelle pienesti! Ei heti aluksi tarvitse kävellä kymmentä kilometriä päivässä.” Tutustu etukäteen Myös helppokulkuisiksi mainituissa kohteissa vastaan voi tulla kummallisia kömmähdyksiä, kuten esteetön tulipaikka, jonka puuvajaan pääsee vain portaita pitkin, tai esteetön grillikatos, jonka yhteydessä ei ole esteetöntä vessaa. Lastenvaunuissa kulkeva ei näitä tarvitse, mutta pyörätuolilla kulkeva tarvitsee. Hyvin suunnitellullakin retkellä voi siis tulla vastaan yllätyksiä, mutta se on nimenomaan luonnossa liikkumisen viehätys. Tuttu kesäinen retkikohde on lumen peittämänä aivan uusi maailma. Surkea sadesää muuttuu meren rannalla dramaattiseksi luontoelämykseksi ja eväspusseja nuuhkimaan tuleva siili tekee telttayöstä leirintäalueella seikkailun. Tärkeintä on lähteä ulos, vaikka ihan lähiympäristöön. Sisäisen retkeilijänsä voi löytää vain kokeilemalla. Kyltit ovat tärkeitä Selkeä kyltitys on esteettömässä kohteessa Nopaselle olennaisen tärkeä. ”Kun on huono jalkapäivä, minulle on todella tärkeää tietää, jäänkö paikalleni lepäämään vai jatkanko laavulle, johon voi olla vielä vaikka viisi kilometriä.” ”Käytän paljon maastokarttoja ja etsin niistä paikkoja, joihin voi mennä koiran kanssa. Etenkin korona-aikana, kun metsät pursuilivat retkeilijöitä, löysimme maastokarttoja tutkimalla omia polkuja.” Tiina Nopanen retkeilee yleensä yhdessä puolisonsa ja koiransa kanssa, mutta on tehnyt telttaretkiä myös yksin. Ensimmäisestä sooloretkestä haaveilevalle hän vinkkaa: ”Kannattaa aloittaa yksin telttailu kesällä, kun yöt ovat valoisia!” Vuokravälineillä liikkeelle Liikuntaesteitä on monenlaisia, mutta useimmat aloittelevat retkeilijät pohtivat samoja kysymyksiä: Mitä jos reitti on liian muhkurainen tai mäkinen? Mitä jos apuvälineet uppoavat pehmeään hiekkaan? Entä jos en jaksa kantaa varusteita perille? Moniin pulmiin tarjoaa vastauksen verkkopalvelu valineet.fi, josta löytää apuja toimintavälineitä vammaisurheiluun ja -liikuntaan. Palvelussa ovat mukana Paralympiakomitea, Kehitysvammaliiton Malike sekä alueellisia toimijoita.
• 10 Tukilinja 4/2023 Tiina Nopanen retkeilee sekä puolison kanssa että yksin. Myös koira on usein mukana. Kokenut retkeilijä uskaltaa maastokartan vinkeillä poiketa myös muille kuin esteettömille reiteille. K U V A T: T U O M O N Y K Ä N E N . Sähkötoimisuus avuksi Paralympiakomiteassa apuvälineneuvojana työskentelevä, itsekin pyörätuolilla liikkuva Jukka Parviainen kertoo myös luontoliikunnan edistämisen olevan Paralympiakomitealle tärkeää. Kesäretkeilyyn on sieltä vuokrattavissa paljon apuvälineitä, esimerkkeinä sähköavustettu maastokäsipyörä ja maastopyörätuoli, jousitettu nojapyörä sekä tavalliseen pyörätuoliin kiinnitettävä nokkapyörä, jonka avulla voi liikkua pehmeällä ja epätasaisella alustalla. ”Olemme viime vuosina hankkineet sähköavusteisia luontoliikunnan apuvälineitä ja ne ovat vuokravälineistämme selvästi suosituimpia. Ne toimivat niin monille erilaisille käyttäjille”, Parviainen vinkkaa. Talviretkeilijöiden suosikkina taas ovat Wheelblades-minisukset, jotka voi kiinnittää yhtä hyvin pyörätuoliin, rollaattoriin kuin lastenrattaisiin. Väline kotiovelle Vuokraaminen on Paralympiakomiten varauskalenterin (valineet.paralympia.fi) kautta helppoa, sillä välineitä voi tilata verkkosivuilta suoraan kotiin. Etukäteen sopimalla luontoliikunnan apuvälineisiin pääsee tutustumaan Helsingissä ja Vuokatissa, ja eri puolilla Suomea järjestetään myös testitapahtumia. Kesälomia varten välineet kannattaa varata mahdollisimman ajoissa. Yksi käyttäjä voi vuokrata välineen korkeintaan kolmeksi viikoksi. Lyhyt vuokraus vaikkapa päiväksi onnistuu myös, kunhan varaus on tehty etukäteen. Itsenäisyys houkuttaa Jukka Parviainen kertoo tahtovansa liikkua retkellä itsenäisesti, vaikka kumppanin reppu olisikin pakattu vähän painavammaksi. ”Meillä on kaverini kanssa sanaton sopimus, ettei hän auta minua ennen kuin pyydän. Hän tietää, että yritän aina viimeiseen asti itse. Pyydän apua vasta, jos on aivan pakko.” Teltan ja muiden painavampien varusteiden kantamiseen on nyt kehitetty sähköistetty, yksipyöräinen vetokärry, jossa on lantiolle tulevat vetovaljaat. Kärry ei ole vielä vuokrattavissa Suomessa, mutta se voisi tulevina vuosina olla mainio apuväline esimerkiksi proteesinkäyttäjille. Pyydän apua vasta, jos on aivan pakko.
• TULILINJALLA / KOLUMNI Julianna Brandt-Smal Kolumnisti Julianna Brandt-Smal, 29, Turku. Toimintarajoite Lievä CP-vamma, laaja-alainen hahmotushäiriö, keskivaikea lukihäiriö. Ammatti Työssä Nuorten mielenterveysseura Yeesi ry:ssä. Opiskelee Humakissa työyhteisöjen kehittäjäksi. Kenet näet johtajana? KYSEESSÄ ON piilossa oleva rakenteellinen ongelma, joka tunnistetaan heikosti. Samaan kategoriaan menee Kelan työkyvyttömyyseläkkeen tyrkyttäminen vammaisille. Minullekin tipahti semmoinen pyytämättä postiluukkuun ollessani vasta 16-vuotias. Suurin vammaisten työllistymisen kipukohta löytyy kuitenkin asenteistamme. Enkä tarkoita tällä pelkästään sisäistettyjä ajatusmalleja, työelämän rakenteellista syrjintää vaan myös sitä, miten kunnianhimoisesti ympärillämme puhutaan meille mahdollisista urapoluista. Ei riitä, että pääsemme työelämään tekemään osa-aikaista duunia (vaikka pystyisimme kokoaikaiseen) tai palkattomaan harjoitteluun. On yksi asia nähdä meidät rivityöntekijöinä kuin johtajina. Kuinka moni on rehellisesti edes ikinä tullut ajatelleeksi, että vammainen voisi toimia johtajana? Vammattomille ihmisille tai kelle vaan? TYÖELÄMÄN INKLUSIIVISUUDEN ei tule pysähtyä vammaisiin rivityöntekijöinä. Meidän tulee uskaltaa unelmoida isommin, pidemmälle, ja meille tulee antaa siihen konkreettisia mahdollisuuksia. Näköalapaikat ja vallankahva – täältä siis tullaan! Olen vasta viime vuosina myöntänyt itselleni, että todella tahdon johtajaksi. Ajatus kutkuttaa: vammainen queer-nainen johtajana, olettehan valmiita? Lapsuudenkodissani haaveammattejani ei koskaan lytätty, vaikka esimerkiksi rekkakuskin ammatti kosahtaa realistisesti siihen, etten voi ajaa autoa. Minun annettiin maalailla taivaanrantaa ja rakentaa pilvilinnoja omasta tulevaisuudestani. Ei koskaan sanottu, että minusta ei voi tulla jotakin. Tiedän, että monen vammaisen lapsen ja nuoren kohdalla näin ei välttämättä ole. Mietitään miten voisi sensitiivisesti selittää vammaiselle lapselle, ettei tästä voi tulla astronauttia tai pörssiyrityksen johtajaa – vammaisuutensa takia. Entä jos kerron sinulle salaisuuden: välillä tuntuu, että sain ”syntymälahjana” alemmuuskompleksin suhteessa vammattomiin, joten potentiaalin näkeminen on meidän kohdallamme entistä tärkeämpää. Meistä on ihan mihin vaan, koska emme voi tietää, mitä tulevaisuuden työelämä pitää sisällään! HALUSIN PIENENÄ niin rekkakuskiksi, laulajaksi kuin eläinlääkäriksikin. Erityisesti haave rekkakuskin ammatista hymyilyttää minua. Teini-iässä kiinnostuin myös tarjoilijan ammatista, kunnes minulle selvisi, etten vammani puolesta olisi kykenevä siihen. Muistan vieläkin yläasteen opinto-ohjaajan tunnilla kuulemani sanat: ”Tässä on sinulle lista ammateista, joita en suosittele sinulle vammasi takia”. Tuon kohtaamisen jälkeen kaikki käytännönläheinen työ pelotti ja jännitti. Ajattelin, että tieni olisi vain päntätä teoriaa ja syventää kirjaviisauttani. Päädyin kuitenkin mutkien kautta sekä erityisesti isäni yllätykseksi suorittamaan lukion jälkeen toisenkin toisen asteen tutkinnon: Opiskelin Etelä-Pohjanmaan Opistolla nuorisoja vapaa-ajan ohjaajaksi. Kaksi vuotta meni asuessa tuon kansanopiston pihapiirissä lukuisten kämppisten kanssa. En ollut siellä, missä olin ajatellut olevani. Myöhemmin tarkasteltuna se oli kuitenkin työurani käänteentekevin paikka. SAIN KOULUTUKSESTA paljon, mutta merkittävintä oli se, että tutustuin nykyiseen supervoimaani itsevarmuuteen. Aloittaessani amiksessa olin ujo, jopa arka 19-vuotias, joka ihmetteli, mitä ihmettä oikein teki jossain Ilmajoen lehmänlannan hajuisessa kyläpahasessa. Miksen ollut päässyt korkeakouluun johonkin isoon kaupunkiin elämään urbaania ja hauskaa elämää? Koulutuksessamme ei käytetty kirjoja vaan kaikki tehtiin aitoina ryhmänohjaustilanteina sekä työssäoppimisina. Siinä ei auttanut kuin ottaa ”fake it until you make it!” -asenne. ”Mua jännittää, ettei musta ole näin käytännönläheiseen opiskeluun mun vamman takia…” sanoin amiksen pääsykokeissa opettajille. Olin sisäistänyt vammaisuuteen liittyvän stereotypian, joka on voimissaan edelleen – vammaiset eivät voi tehdä käytännöllistä työtä vaan meitä painostetaan käyttämään älyämme ja työllistymään sitä kautta. Väitän, että vammaisia nuoria ohjataan enemmän lukioon kuin ammattikouluihin, enemmän yliopistosaleihin kuin ammattikorkeakoulun tunneille. Enemmän yrittäjiksi kuin palkkatyöhön. Tukilinja 4/2023 11
• UNELMAT TODEKSI Kuka Emilia. Toimintarajoite Pitkäaikaissairaus. Tukilinja-apuraha Järjestelmäkamera kuntoutujalle, joka on ammatiltaan valokuvaaja. Emilia kuvaa uudella kamerallaan usein arjen hetkiä ja läheisiään. 12 Tukilinja 4/2023
• Tukilinja 4/2023 13 Kameran kanssa olen edelleen kokonainen lehtinainen. Haaveiden työssä Emilia palailee työelämään tekemällä kuvauskeikkoja. Työvälineenä on Tukilinjan apurahalla hankittu ammattitasoinen kamera. TEKSTI Emilia KUVAT Emilian kotialbumi KOIN ENSIMMÄISEN sairastumisepisodini keväällä 2013. Siitä on nyt kulunut 10 vuotta. Sairastumista edeltävänä vuonna olin saanut ensimmäisen oman alan työpaikkani. Olin opiskellut Tukholman yliopistossa journalistiikkaa ja niinpä pääsin lopulta Ruotsin radiolle töihin uutistoimittajaksi suomenkieliselle kanavalle. Tavoitteeni oli täyttynyt, olin haaveammatissani. Työ sisälsi useiden uutisten lukemista jokainen arkipäivä. Haastattelin ihmisiä eri aiheiden parissa ja otin kuvia. Kaikesta huolimatta en voinut tuolloin hyvin ja kova stressi vei veroja. Ennen pitkää oma kroppani ja mieleni sanoivat yhteistyösopimuksensa irti ja romahdusta seurasi usean kuukauden mittainen sairaalajakso Suomessa. Olin kuitenkin onnekas, sillä toivuttani pääsin suorittamaan maisteriopintoni loppuun kotimaan kamaralla, Tampereen yliopistossa. Tällä kerralla ainevalintani oli visuaalinen journalismi eli tutummin lehtikuvaus. Olin jo pitkään kokenut, että tekisin tulevan työurani kertomalla ihmisille tarinoita kameran välityksellä. Gradu sairaalassa Ennen kuin valokuvaajan opintoni oli suoritettu, koin elämäni toisen sairastumisepisodin, joka vei minut jälleen kuukausiksi sairaalaan. Yllättävää kyllä, sairaalajakson päätteeksi jätin myös graduni. Toipumisaikanani juhlistettiinkin valmistujaisiani kiitettävän arvosanan saaneen päättötyöni merkeissä. Kaiken edellä mainitun olin saavuttanut opintolainalla rahoittamani, harrastajatasoisen kameran avulla. Sillä olin kuvannut ammatikseni niin Ruotsissa kuin Suomessakin. Kuvat päätyivät muun muassa Ruotsin radion verkkosivuille, Postimuseon näyttelyyn ja kerran myös Helsingin Sanomiin. Tämä kamera kulki mukanani myös seuraavat neljä vuotta toimiessani eräässä koulussa tiedottajan tehtävissä. Työ kuntouttaa Kun reilu vuosi sitten jäin terveyshuolieni vuoksi määräaikaiselle kuntoutustuelle, tiesin että tuloni tippuisivat. Toimeentulo riittäisi arkipäiväiseen, mutta säästöön siitä ei juurikaan jäisi. Olin kuitenkin niin väsynyt ja huonokuntoinen olemaan työelämässä, ettei vaihtoehtoja ollut. Haaveeni uuden kameran hankkimisesta sai siis jäädä, vaikka vanha harrastajakamerani oli käytöstä kärsinyt eikä sen laatu oikein riittänyt täyttämään ammattitason vaatimuksia. Valokuvaamista kuitenkin jatkoin. Suusta suuhun tehdyn markkinoinnin avulla sain viime vuoden aikana tehtäväkseni muutaman valokuvauskeikan, joista saadut tienestit ovat mukava lisä muuten pieneen toimeentulooni. Koin näistä työkeikoista myös suurta tyytyväisyyden tunnetta, sillä yksi ottamani kuva päätyi esimerkiksi erään elämänkertateoksen kanteen. Haaveena työväline Syksyllä 2022 luin kirjastossa artikkelin henkilöstä, joka oli saanut Tukilinjalta avustusta näyttelymatkaansa New Yorkiin. Inspiroiduin tuosta henkilötarinasta kovasti. Päätin, että omakin pitkän ajan haaveeni on käyttää koulutustani journalistiikan ja lehtikuvauksen parissa ja valokuvata oma näyttely. Jos nyt en pääsisi aivan New Yorkiin asti, ainakin koettaisin saada kuvani ihmisten nähtäväksi. Kaksitoista vuotta sitten hankkimani kamera veti kuitenkin viimeisiään eikä uuden hankkimiseen ollut pienillä tuloilla mahdollisuutta. Niinpä päätin hakea Tukilinjalta avustusta digitaaliseen järjestelmäkameraan, jotta voisin tavoitella haaveitani ja mahdollisesti myös ansaita pieniä lisätuloja. Avain tulevaisuuteen Joulukuussa 2022 sydäntäni lämmitti kovin postiluukusta kolahtanut kirje, jossa kerrottiin, että apurahahakemukseni oli hyväksytty. Tänä keväänä olen tehnyt paljon tutkimustyötä sopivan kameran löytämiseksi, ja lopulta valitsemani käytetty kamera saapui pakettina kotiini. Sen jälkeen olen harjoitellut uuden kameran käyttöä kaikkine uusine kommervenkkeineen. Tekniikka on reilussa 10 vuodessa kehittynyt huomattavan paljon ja uutta opeteltavaa riittää. Toimittajan työtä ajatellen sairaus on vienyt sanoiltani voimaa, mutta kameran kanssa olen edelleen kokonainen lehtinainen. Hitaasti kiiruhtaen Tällä hetkellä valokuvaan vielä enimmäkseen harrastuksena. Ohessa on kuva, jonka otin ystävästäni Hassesta joulun aatonaattona 2021. Se oli ensimmäinen joulu, jonka pieni Hasse-koira vietti kotona. Sama kuva on kirjoituspöydälläni kehyksissä. Se muistuttaa aina minua tuosta maagisesta ajasta ja sen tunnelmasta. Ottamani kuvat tuovat päiviini paljon iloa. Mutta eihän sitä koskaan tiedä, minkälaisiin uusiin seikkailuihin työurankin saralla Tukilinjan avustuksella hankkimani uusi kamera minut vielä joskus vie. Juuri nyt kuntoutan itseäni, mutta avaimet tulevaisuuteen ovat jo takataskussa. Kiitos Tukilinja! Hasse-koira tuli Emilian elämään syksyllä 2021.
• 14 Tukilinja 4/2023 TYÖLLISYYS NÄKÖVAMMAISENA TYÖELÄMÄÄN Hänen mukaansa näkövammainen henkilö tulisikin työelämässä ottaa vastaan ammattinsa, ei vammaisuuden edustajana. Työllistymiseen on myös tarjolla monia palveluja. Tilastot kaunistelevat Vastajulkaistussa Euroopan vammaisfoorumin Oikeus työhön -raportissa virallisesti työmarkkinoilla olevista vammaisista henkilöistä 56,9 prosenttia on Suomessa työllistynyt palkkatöihin. Tilastointi on kuitenkin hämäävää: Moni työelämään tähtäävä vammainen elää toimintarajoitteisuuteen perustuvilla tulonsiirroilla eikä häntä tilastoida työnhakijaksi. Toimintarajoitteisuuden pohjalta ei myöskään tehdä kattavia tilastoja. Todellisuudessa vammaisten henkilöiden työllisyysasteeksi on Suomessa arvioitu vain noin 20 prosenttia. Näkövammaiset työllistyvät joka tapauksessa muita vammaisia paremmin. Tätä selittää moni tekijä: Kaikissa ammateissa näkö ei ole keskeistä. Näkövammaisten työllistymistä on myös perinteisesti tuettu ja he ovat keskimääräistä useammin (14 %) työllistyneet yrittäjinä. Liitto auttaa Työnhaku tapahtuu näkövammaisenakin TE-toimiston kautta, mutta Näkövammaisten liitosta saa neuvontaa ja valmennusta työnhakuun. ”Kaikki ovat yksilöitä. Ei ole olemassa näkövammaisten omia ammatteja. Yksilölliset palvelupolut kuuluvat vammaisille niin kuin muillekin, ja osaamme täällä kertoa myös Näkövammaiset työllistyvät kaksi kertaa useammin kuin vammaiset ihmiset keskimäärin. Kyselimme, mistä se johtuu. TEKSTI Sari Heino-Holopainen ”NÄKÖVAMMAISISTA ON työllistynyt täysin tai osa-aikaisesti 41 prosenttia. Paljon on kuitenkin tehtävänä vielä, että päästään samalle viivalle muun väestön kanssa”, sanoo Näkövammaisten liiton työelämäpalvelujen päällikkö Taru Tammi. 20 % Vammaisten ihmisten työllisyysaste Suomessa. 41 % Näkövammaisten työllisyysaste. 77,8 % Suomalaisten keskimääräinen työllisyysaste huhtikuussa 2023. Sokevassa valmistetaan suosittuja katuluutia.
• Tukilinja 4/2023 15 Hieronta, stand up -komiikka, muusikkous ja papin ura ovat esimerkkejä näkövammaisten yli 60 ammatin kirjosta. muista kanavista. TE-toimistojen kautta pääsee välityömarkkinoille ja TE-toimiston kautta menee tie myös uuteen Työkanavaan”, Tammi kertoo. Työnantajia liitto tukee esimerkiksi työterveysneuvotteluissa ja työolosuhteiden mukautustarpeen arvioinnissa. Työnhakijaa koko työnhakuprosessin läpi tukevat työkykykoordinaattorit ovat Tammen mukaan myös tärkeä tuki. ”Meillä on liiton työelämäpalveluissa viisi työelämäasiantuntijaa, joista kolme on kouluttautunut työkykykoordinaattoriksi. Asiantuntijamme tekevät tiivistä yhteistyötä eri tahojen kanssa työelämäpolkua tehtäessä ja sitä kuljettaessa” Ammattikirjo laaja Näkövammaisten ammattikirjo on takavuosista laajentunut. He eivät toimi enää pelkästään hierojina tai käsityöläisinä vaan 60:llä eri alalla mm. tulkkeina, notaareina, IT-ohjaajina, koirakouluttajina, muusikkoina, verkostomyyjinä ja asiantuntijatehtävissä. Erityisesti asiantuntija-ammateisse työllistytään entistä useammin työsuhteeseen. Näkövammaisia asiantuntijoita löytyy erityisesti sosiaalija terveyssekä IT-alalla. Kouluttautuminen kannattaa, sillä työllistyminen on Tammen mukaan sitä todennäköisempää, mitä korkeampi koulutusaste on. ”Niin oudolta kuin se voi kuulostaakin, myös kuljetusalalla työskentelee näkövammaisia, luonnollisesti asiantuntijatehtävissä.” Aikuisena vammautuneen henkilön on Tammen mukaan tärkeää pystyä jatkamaan omassa työssään. Työtehtävät kenties muuttuvat. Voidaan tehdä mukautusratkaisuja ja ottaa käyttöön apuvälineitä. Apuvälineet kuluitta Apuvälineet työhönsä näkövammainen työntekijä hakee itse Näkövammaisten liiton työelämäpalvelujen avulla. Yksilölliset apuvälineet, kuten tietotekniset apuvälineet, ovatkin työssä pysymisen kannalta olennaisia. Apuväline esimerkiksi puhuu tekstin tietokoneruudulta ääneen. Työpäivää helpottavat myös työympäristön ja työtehtävien mukautukset sekä hyvin toimivat kuljetuspalvelut. Henkilökohtaista avustajaa voidaan tarvita seminaareihin ja työmatkoille tukemaan verkostoitumista. ”Tärkeä viesti työnantajille on se, että apuvälineet eivät maksa heille mitään ja mukautusratkaisuihinkin on mahdollista saada tukea”, Tammi painottaa. Keskustele vammasta Tammen mukaan työnantajat eivät yleensä tiedä paljoakaan vammaisista työntekijöiden palkkaamisesta, työkyvystä tai tukimuodoista. Asia aktualisoituu vasta, kun vammainen työnhakija tulee haastatteluun. Näin saattaa yllättäen käydä, sillä työhakemuksessa ei tarvitse mainita vammasta ja siitä kertominen voi helposti johtaa siihen, että kutsua haastatteluun ei tule. Jos tieto kuitenkin tulee esiin vasta työhaastattelussa, tilanne vaatii avointa selvittelyä. ”Voi syntyä suuri möykky työnantajan ja työnhakijan välille, jos vammastaan ei kerro. Tässä tilanteessa hakija voi todeta avoimesti, että voit kysyä näkövammastani, jos haluat”, Tammi neuvoo. Kannattaa kertoa myös käyttämistään apuvälineistä, sillä on työnhakijan etu, että työnantaja ymmärtää, miten hän käytännössä työskentelee. ”Kaikki eivät tiedä sitäkään, että sokea voi käyttää tietokonetta.”
• UNELMAT TODEKSI Kohti turnauksia Mikko Koivisto toimii nykyään seuran puheenjohtajana. ”Hyvin olemme saaneet tukea LoPalta. Paitsi että olemme saaneet valmentajia junioreista, olemme saaneet pidettyä harjoitusajat samalla paikalla. Meidän pelaajille tutut rutiinit ovat tärkeitä”, Pasi Latva toteaa. Kun FC Uniikit aloitti toimintansa keväällä 2018, joukkuetta markkinoitiin mm. paikallisessa perhekeskuksessa ja erityiskoulussa. Moni noin kymmenestä vakituisesta pelaajasta on ollut mukana alusta saakka. ”Lohjalla ei ollut entuudestaan hirveän paljon urheilutoimintaa erityisryhmille. Kysyntää oli ja pelaajat ovat viihtyneet tosi hyvin. On tärkeää, että on oma joukko, johon tuntee kuuluvansa”, Pasi Latva sanoo. Pasi ja Saara Latvan poika Lauri aloitti FC Uniikeissa syksyllä 2018. ”Ennen olin puolustajana, mutta nykyään hyökkään, koska olen siinä aika hyvä. Saan melkein joka treeneissä tehtyä ainakin yhden tai kaksi maalia”, Lauri kertoo. Pelejä kilpailuhenkinen Lauri toivoisi paljon lisää. Soveltavassa jalkapallossa ei Suomessa kuitenkaan pelata sarjaa vaan yksittäisiä turnauksia. ”Kolme kertaa olemme olleet Hämeenlinnassa SM-turnauksessa ja kaksi kertaa on voitettu. Voittaminen on minulle tärkeintä. Oma sarja olisi hyvä juttu, olisi oikeasti jotain, mihin voi panostaa.” Nuorille pelaajille halutaan jatkossa perustaa oma ryhmä, ettei joukkueen ikähaitari olisi niin suuri. Tätä silmällä pitäen FC Uniikit haki keväällä Tukilinja-säätiön ja Paralympiakomitean Startti-stipendiä. Apurahalla se hankki maalivahdin hanskoja sekä sisäpeliin tarkoitettuja futsal-palloja, koska talvisin treenataan sisätiloissa. Kesäksi hankintalistalla oli uusia palloja ja ensiaputarvikkeita. Tukilinjan apurahalla menestyksekäs FC Uniikit hankki varusteita. TEKSTI Lauri Jaakkola KUVAT Levi Vepsä KUN URHEILUSEURAAN perustetaan joukkue erityistä tukea tarvitseville harrastajille, on tärkeää, että ryhmällä on riittävästi valmentajia. Pelaajien taito-, ikäjo kokoerot voivat olla suuria ja osa tarvitsee enemmän tukea kuin toiset. Lohjan Pallon soveltavan jalkapallon joukkueessa FC Uniikeissa tämä puoli on hoidettu mallikkaasti. ”Olemme saaneet valmentajiksi seuramme tyttöjunioreita. He ovat tulleet mukaan noin 15-vuotiaina ja lopettaneet siirtyessään opiskelemaan Lohjan ulkopuolelle. Sitten tulee uudet tilalle”, kertoo FC Uniikkien joukkueenjohtaja Pasi Latva. ”Nytkin on neljä innokasta tyttöjunioria remmissä. He hoitavat treeneissä tekniikkapuolen, mikä on heillekin hyvää kouluttautumista. Minä ja vaimoni Saara olemme sitten tukena pelaajille, jotka kaipaavat enemmän tukea.” Yksi toimivan systeemin taustatekijöistä on se, että joukkuetta perustamassa ollut FC Uniikit halutaan perustaa juniorijoukkue, koska pelaajien ikäja kokoerot ovat suuria. 16 Tukilinja 4/2023 Startti-stipendi Tukilinja myöntää yhteistyössä Suomen Paralympiakomitean kanssa apurahoja toimintarajoitteisille liikunnan harrastajille vuosittain noin 30 000 eurolla. On tärkeää, että on joukko, johon tuntee kuuluvansa.
• HYVÄN MIELEN RESEPTI Tukilinja 4/2023 17 Somekonkarin syyskakku 4.–10. syyskuuta vietettävän keliakiaviikon teemana on Syksyn satoa gluteenittomasti. Maiju Hannolin, 60, jakaa meille gluteenittoman porkkanakakun reseptin hänen ja Kati Jaakosen ruokakirjasta Gluteenittomat helpot reseptit. Jaakonen ja Hannolin ovat monelle tuttuja sosiaalisesta mediasta. Ruoan monitoiminainen Jaakonen on suosittu Hellapoliisi ja Hannolin on Pinkit korkokengät. Hannolin, seuraajien kesken Maiju, on tuottanut sisältöjä someen jo 18 vuotta. Instagramissa hänellä on yli 9 000 seuraajaa, TikTokissa 18 000 ja Facebookissa 2 700. Sairastuttuaan 11 vuotta sitten keliakiaan hän perusti Facebookiin keskusteluryhmän ”Gluteenittomat tuotteet ja ruokapaikat”, jossa hän on edelleen yksi ylläpitäjistä. Ryhmässä on nykyisin 17 500 jäsentä. Instagramin tarinoissa Maiju juttelee päivittäin elämästään kuin puhuisi ystävilleen. Aamuisin hän toivottaa hyvää huomenta, koska on saanut palautetta, että monelle yksinäiselle hän on ainoa, joka sitä toivottaa. “Seuraajat ovat kertoneet, että tuon iloa heidän päiväänsä ja olen pelastanut jopa masennuksesta. Silloin ymmärrän, etten tee tätä turhaan”. “Somen kautta voi tutustua ihmisiin. Jos koet yksinäisyyttä, somessa kannattaa verkostoitua. Olen löytänyt sieltä aikuisiällä ihania ihmisiä. Suurin osa ystävistäni on tullut somen kautta.” TEKSTI Riitta Skytt KUVAT Maiju Hannolin Gluteeniton porkkanakakku AINEKSET: Pohja: 4 munaa 2 dl sokeria 2 dl vaaleaa luomusiirappia 4 keskikokoista porkkanaa 4½ dl hienoa gluteenitonta jauhoseosta 2 tl leivinjauhetta ½ tl kardemummaa ½ -1 tl kanelia 1 tl vaniljasokeria 2 dl sulatettua voita, margariinia tai öljyä Kuorrutus: 200 g tuorejuustoa 4 dl tomusokeria 2 tl vaniljasokeria 2 tl limen kuoriraastetta NÄIN LEIVOT: Riko munat kulhoon. Sekoita joukkoon sokeri ja vaalea luomusiirappi. Kuori ja raasta porkkanat. Lisää kulhoon porkkanaraaste, hieno gluteeniton jauhoseos, leivinjauhe, mausteet ja sulatettu voi, margariini tai öljy. Sekoita tasaiseksi taikinaksi. Vuoraa irtopohjainen, halkaisijaltaan 24 cm kakkuvuoka leivinpaperilla ja kaada taikina vuokaan. Paista 175-asteisessa uunissa keskiritilällä noin tunti. Anna kakun jäähtyä ja nosta se tarjoiluvadille. Valmista kuorrute: Vatkaa tuorejuuston joukkoon tomuja vaniljasokeri ja hyvin pestyn limen kuoriraaste. Levitä kuorrute jäähtyneen porkkanakakun pinnalle hieman epätasaisesti. Koristele halutessasi pienillä naposteluporkkanoilla tai sokeriporkkanoilla. Säilytä kakku jääkaapissa tarjoiluhetkeen saakka. Maiju Hannolin eli Pinkit korkokengät antaa somessa vinkkejä gluteenittomasta ruoanlaitosta. Porkkanakakku on herkullisen mehevä tarjottava.
• Kuka? Kalle Salonen, 41, Espoo. Toimintarajoite Williamsin oireyhtymä. Ammatti Kosketinsoittaja, säveltäjä OAF Akatemian taiteilija URUT AUKI – SALONEN SOITTAA! UNELMAT TODEKSI 18 Tukilinja 4/2023 Kalle Salosen, Pekka Gröhnin ja Jukka Gustavsonin sormet syyhyävät päästä soittamaan kolmea Hammondia Helsingin juhlaviikkojen Huvilakonserttiin 20.8.
• Tukilinja 4/2023 19 Enää ei varmaan kukaan tuu sanomaan, että Kalle laita nyt se volume hiljemmalle. “Kyllä se on komee juttu pistää kolme Hammondurkua läjään ja lavalle Helsingin juhlaviikoille. Siinä on vähän sellasta historian meininkiä.” TEKSTI Riitta Skytt ja Helsingin juhlaviikot 2023 KUVAT Klaus Welp O utsider Art Festival (OAF) lähti vuonna 2020 liikkeelle outsider-taiteen tuotantotalo Pertin Valinnasta. Tammikuussa 2023 se perusti OAF Akatemian, joka mahdollistaa outsider-taiteen tilaamisen tekijöiltä toimeksiantoina. Koneen säätiön rahoittama taideohjelma tukee kuuden outsider-taiteen tekijän työskentelyä tarjoamalla heille 15 000 euron apurahan, mentorin ja ohjelman koordinaattorin tuen. Tilatut teokset esitetään Outsider Art Festivaaleilla vuosina 2023–2025. Ensimmäinen OAF Akatemian esittelemä taiteilija on muusikko Kalle Salonen, 41. Hän soittaa Hammond-sähköurkuja ja säveltää. Salosen mentorina toimii pitkän linjan musiikkituottaja ja multi-instrumentalisti Hannu Pikkarainen. Myös Tukilinja on mukana tukemassa Kalle Salosen muusikkoutta: hän sai keväällä Tukilinjalta apurahan uuteen Hammond-soittimeen. Palkitut uranuurtajat Jo vuonna 2014 Saloselle myönnettiin Kynnys ry:n Vimma-palkinto, johon kuuluu Tukilinjan 5000 euron työskentelyapuraha. Raadin palkintoperustelujen mukaan Salosta luonnehti elämänmittainen omistautuminen musiikille. Hän on murtanut omalla esimerkillään kehitysvammaisia kohtaan tunnettuja ennakkoluuloja tekemällä laadukasta ja ammattitaitoista musiikkia. Myös itse OAF-festivaalille on myönnetty Vimma-palkinto vuonna 2022. Palkintoperusteluissa mainitaan, että tapahtuman myötä taiteen maailmaan on tullut uusia ääniä ja todellisuuksia. Se on tärkeää paitsi vammaisille henkilöille itselleen myös korvaamattoman arvokasta kulttuurille. MENTOROINTI = Vuorovaikutusta, jossa tavoitteena on mentoroitavan ammatillinen kehitys kokeneemman ammattilaisen avulla. OUTSIDER ART = Taidemaailman virallisten kanavien ulkopuolella tehty taide. HAMMOND-URUT = Laurens Hammondin (1895–1973) kehittämä sähköinen kosketinsoitin. Kalle Salonen löytää kiehtovia soundeja, kuten traktorin jyrinää tai työkalujen kalketta kadultakin. “Jos jossain on junttakone, niin tykkään kuunnella sitä. Se on kuin teknoa.” Yhteistyö kantaa Helsingin Hakaniemessä, Pertin Valinnan neuvotteluhuoneessa on valoisa iltapäivä. Korona-aikojen terävät kyynärpäätervehdykset unohtuvat, kun Kalle Salonen ottaa lempeästi kädestä ja sanoo: “Hei, mä olen Kalle.” Vaikka takana on rankka pressipäivä kuvauksineen ja muine kiireineen, Salonen on hyväntuulinen ja läsnäoleva. Edes ympärillä häärivä dokumenttikuvaaja ei häntä häiritse. Pöydän ääressä Salosen mentori, pipopäinen Pikkarainen hörppii kahvia. Salonen ja Pikkarainen ovat jo vuosia työskennelleet yhdessä. Pikkarainen on tuottanut kaksi Salosen säveltämää levyä, Cat Sliden, 2013, ja Barracuda Manin, 2016, joilla hän myös soittaa eri instrumentteja. Molemmat levyt ovat saaneet erinomaisia arvosteluja. “Mehän ollaan julkaistu myös singlejä ja tehty paljon keikkoja ja konsertteja. Uutta on nyt se, että me voidaan keskittyä Kallen sävellystyöhön tarkemmin”, sanoo Pikkarainen.
• 20 Tukilinja 4/2023 Tämmönen urkuri Aikoinaan Pertin Valinnan toimitusjohtaja Teuvo Merkkiniemi tutustutti miehet toisiinsa. “Teuvo alkoi puhumaan, että on tällainen Pikkarainen ja mä mietin, et mikä se sellainen mies on ja sitten menin tutustumaan”, kertoo Salonen. “Teuvo sanoi, että Lyhty ry:ssä on tämmönen urkuri, mikä alkaa tekemään levyä”, kertoo puolestaan Pikkarainen. “Sanoin, että on kaks asiaa – en ole koskaan tuottanut instrumentaalilevyä ja toinen, en ole koskaan tehnyt kehitysvammaisten kanssa töitä, että en tiedä kuinka onnistun. Teuvo sanoi, että sittenhän sen näkee, et kokeillaan – no loppu on sitten historiaa.” Liitto taivaassa Se on enemmän kuin historiaa. Käsi sydämellä voi sanoa, että herrojen yhteistyö on taivaassa solmittu liitto. Esimerkiksi Barracuda Man -levyllä Salosen sähköurkujen keinuva soundi ja Pikkaraisen hivelevä kitara soivat kuin sunnuntai-iltapäivä rakkaan kuumassa kainalossa. “Kutumusaa”, kehuu netissä musiikkibloggari Rajatapauksia. OAF Akatemian ja Pikkaraisen taiteellisella tuella Saloselta valmistuu nyt kolmas levy. Groovia Huvilassa Myös yksi Salosen suurista unelmista toteutuu elokuun 20. päivä. Silloin Salonen avaa Helsingin juhlaviikkojen Huvilassa aivan erityisen illan, jonne hän on säveltänyt musiikkia kolmelle Hammond-urulle ja rytmisektiolle. Salosen kanssa Hammondeja soittaa kaksi pitkän linjan konkaria: Wigwam-yhtyeestä tuttu Jukka Gustavson ja J. Karjalaisen bändissä soittava Pekka Gröhn. Yhdessä he muodostavat uuden kokoonpanon nimellä Salonen-Gustavson-Gröhn. Huvilan lavalle nousevat myös Salosen luottopuhaltajat Antero Priha ja Panu Syrjänen sekä rumpalina tuottaja Pikkarainen. Luvassa on ennenkuulumaton kattaus groovaavaa rytmimusiikkia suurella urkusoundilla. Mä luulen, et se vie aika hyviin tunnelmiin. Kalle Salosen ja Hannu Pikkaraisen yhteistyö on toiminut jo monta vuotta. OAF Akatemian tuella ja Pikkaraisen mentoroimana Saloselta valmistuu nyt uusi levy. Kolme Hammondia “Kyllä se on komee juttu pistää kolme Hammond-urkua läjään ja lavalle juhlaviikoille. Siinä on vähän sellasta historian meininkiä. Tää on siinäkin mielessä hyvä juttu, että enää ei varmaan kukaan tuu sanomaan, että Kalle laita nyt se volume hiljemmalle tai älä nyt soita sitä Hammondia!” Salonen kommentoi. Huvilan erikoisillan päättää rockmusiikin keskeinen biisintekijä, Tuomari Nurmio. Hän avaa lavalla laulukirjansa kohdasta ”sota ja diktatuuri” ja esittää painavia lauluja yhdessä Blosarit-puhallinryhmän ja Spuget-yhtyeensä kanssa. Kuinka sävelet syntyvät Pikkarainen kertoo, kuinka Salosen musiikki syntyy: “Kallella voi olla jotkut biisit valmiina ja sitten niitä lähdetään työstämään yhdessä – osa taas on sellaisia, mitä tehdään enemmän kimpassa. Sävellystyö on sitä verkkojen laskua veteen ja verkkojen nostoa... yhdessä katsomista, että mitä sinne on tullut ja siitä sitten äänittämistä. Nyt tehdään ensimmäistä kertaa musiikkia kolmelle Hammondille ja se tulee antamaan paljon rajoja, mutta myös vapauksia.” “Mä luulen, et se vie aika hyviin tunnelmiin. Toivon, että Hammondit saa huutaa ja soida leveesti ja ettei yleisö kuuroudu”, Salonen sanoo ja hekottelee tyytyväisenä. Hammondit valloillaan OAF Akatemian ensimmäisen ohjelmakauden teemana on valta. Salonen ja Pikkarainen vilkaisevat toisiinsa, heitä selvästi huvittaa. “Kyllä nyt on kysymys Hammondien vallasta”, Pikkarainen toteaa. “Se on iso valta”, myötäilee Salonen. Aina ei voi tietää, milloin nämä herrat ovat tosissaan.
• Tukilinja 4/2023 21 Taiteilijaksi kehittymisessä verkostoituminen ja palaute on olennaista. Vammaisten taiteilijoiden yhdenvertaisuushankkeiden tavoitteena on myös taiteen monipuolistuminen. TEKSTI Sanni Purhonen KUVAT OAF OLEN KIRJOITTAJANA tottunut työskentelemään ryhmässä. Menin jo teini-ikäisenä mukaan keravalaiseen Leino-ryhmään, ja sittemmin olen työstänyt runokokoelmiani jo julkaisseiden runoilijoiden sparrausryhmissä. Runojen tekeminen on yksinäistä hommaa eikä monellakaan meistä ole pysyvää suhdetta kustantamoon tai kustannustoimittajaan. Kokoelmaa työstäessä deadlinet ja toisilta kirjoittajilta saatu palaute ovat ainakin minulle todella tärkeä tuki. Olen myös luovan kirjoittamisen opettaja. Hyvin usein kurssieni osallistujat pohtivat eniten juuri sitä, miten saada tekstinsä julkaisukuntoon tai kuinka lähestyä kustantamoa. Mentorit ja managerit Tätä taustaa vasten vammaisten taiteentekijöiden keskuudessa viime vuosina yleistyneet mentorointija managerointihankkeet tuntuvat luontevalta osalta taiteilijoiden yleistä verkostoitumistarvetta. Vammaisten taiteilijoiden kohdalla tähän tuo oman lisänsä se, ettei heillä välttämättä ole aiemmin ollut mahdollisuutta verkostoitua osaksi ”virallista” taidekenttää. Jos pääsyä perinteisiin tukiverkostoihin ei esimerkiksi opiskelujen kautta ole, voi mentorointi ja muiden samassa asemassa olevien taiteilijoiden vertaistuki olla entistä tärkeämpää. Taidealan koulutus on monesti vieläkin esteellistä. Käsitykset esimerkiksi siitä, kuka voi olla taiteilija ja miten taiteen laadukkuus määritellään, saattavat yhä olla valitettavan kapeita. Outsiderista sisäpiiriläiseksi Kun Outsider Art Festivalin (OAF) toiminnanjohtaja, tuottaja Heini Merkkiniemi Pertin valinta -toiminnasta kysyi halukkuuttani lähteä kuratoimaan tapahtuman kirjallisuusohjelmaa yhdessä kriitikko Aleksis Salusjärven kanssa, ei vastausta tarvinnut kauan miettiä. Viime vuonna Kynnys ry:n Vimma-palkinnolla huomioitu tapahtuma on noussut lyhyessä ajassa näkyväksi esimerkiksi siitä, mitä kaikkea outsider-kentän innovaatioiden ja niitä ymmärtävien ammattilaisten yhteisponnistuksella voi saavuttaa. OAF on Helsingin juhlaviikkojen ystäväfestivaali, joka on saanut lukuisia tunnustuksia ja yhteistyökumppaneita. Voidaan sanoa, että vaikka se esittelee outsider-taidetta, siitä on jo tullut suurelle yleisölle näkyvä, tunnettu tapahtuma. Insider. Kuratointi etuoikeutena Entä sitten oma roolini ohjelman kuraattorina? Pyrin siinä pitkälti samaan kuin kriitikkona, opettajana tai antaessani kollegalle palautetta. Mielenkiintoisen ja omaperäisen ohjelman valinta tällaiseen tapahtumaan ei mielestäni ole kovin vaikeaa vaan etuoikeus. Minulla ei ollut juuri ennakko-odotuksia siitä, millaista materiaalia saisimme nähtäväksemme, mutta olin varma, että tehtävä olisi kiinnostava. Nyt voin paljastaa, että tämän elokuun festivaaleille on tulossa joukko huikean taitavia ja monipuolisia esiintyjiä. Tehtäväksemme jää ennen kaikkea antaa heille mahdollisuus ja tukea heitä siinä, että juuri heidän äänensä ja persoonansa pääsee tapahtumassa esiin parhaalla mahdollisella tavalla. Kuten yksi OAF:n ja Pertin Valinnan taustavaikuttajista, Teuvo Merkkiniemi, totesi Kalle Salosen mentorille: pitää vain uskaltaa kokeilla, niin nähdään mitä tapahtuu. Taiteessa ylipäänsä on mielestäni pitkälti kysymys uskalluksesta ja kokeilemisesta. Kuka on outsider? Aleksis Salusjärvi puhuu OAF:n kirjallisuusohjelmasta usein ”kirjallisuuden ulkopuolisena kirjallisuutena”. Oma näkökulmani ulkopuolisuuteen on hiukan toinen. Vaikka olen kirjoittajana päässyt joihinkin piireihin, en runoilijana ja vammaisena henkilönä ole koskaan todella kokenut olevani kirjallisuuden järjestelmän sisäpiirissä. Olen saavuttanut kannukseni opiskelemalla, kirjoittamalla, kovalla työllä ja tietysti tuurilla. Minulle OAF-festivaalin taiteilijat ja muut vammaiset taiteilijat ovat ennen kaikkea vertaisiani. Toivon, että hyvän onneni ansiosta pystyn auttamaan myös heitä eteenpäin. Vertaistuki vahvistaa OAF-festivaalin kuratointitehtävän ohella olen ollut jonkin verran mukana myös Tilaa taiteilijuuteen -hankkeessa, joka edistää vammaisten ja viittomakielisten taiteilijoiden yhdenvertaisuutta. Sen toteuttamistapoja ovat esimerkiksi saavutettavat taiteilijaresidenssit sekä vertaistuki taiteilijatapaamisten, työpajojen ja mentoroinnin muodossa. Kuten todettua, taidemaailman rakenteiden ulkopuolelle jätettyjen taiteilijoiden keskinäinen vertaistuki voi olla vammaisille taiteilijoille äärimmäisen tärkeää. Sitä se on ollut minullekin. Olemme osa samaa alakulttuuria. Luomme paitsi esteettömiä polkuja taiteen ammattilaisiksi myös samalla omat verkostomme. Tietoa portinvartijoille Olen Tilaa taiteilijuuteen -hankkeessa mukana kriitikkona ja sitä kautta itsekin taidealan portinvartijana. Vedämme yhdessä ihmisoikeuksiin perehtyneen vapaan kirjoittajan Sanni Myllyahon kanssa kurssin, jossa käsitellään vammaisuudesta ja taiteesta kirjoittamista. Tätä juttua kirjoittaessani kurssi on vielä kesken. Se, että kurssille on tarvetta, osoittaa että vammaisuuteen ja vammaisiin taiteilijoihin ei oikein osata suhtautua myöskään kritiikin kentällä. Kritiikki on kuitenkin vallankäyttöä ja äärimmäisen olennaista siinä on se, ketkä taiteilijat saavat sen kautta näkyvyyttä. Kritiikki kasvattaa Aivan samoin kuin vammaiset taiteilijat tarvitsevat mahdollisuuksia päästä mukaan taiteen sosiaalisille kentille, he ansaitsevat muiden lailla mahdollisuuden saada laadukasta – ja kriittistä – kritiikkiä. Kiltteyssyrjintä ja päähän taputtelu on harvan ammattilaisen toive. Kritiikissä kuten mentoroinnissakin on tärkeää, että vaikka vammaisuus aiheena olisi vieras, arvioijan on uskallettava perehtyä siihen. Mikäli kurssimme rohkaisee arvostelijoita kirjoittamaan vammaisten taiteilijoiden teoksista, olemme onnistuneet. Esteiden purkua Paljon on vielä tehtävää varsinkin asenteissa vammaisia taiteilijoita kohtaan sekä käytännön esteiden purkamisessa taiteellisen työn tieltä. Kuten monet mentorointihankkeet näyttävät, alkuun on silti päästy. Väitän, että lopputuloksena on aiempaa mielenkiintoisempi, moniarvoisempi ja laadukkaampi taidemaailma. Mukaan taiteen verkostoihin Kiltteyssyrjintä ja päähän taputtelu on harvan ammattilaisen toive.
• BLOGILINJALLA / Tuija Saarinen Kuka? Tuija Saarinen, 52, Rauma. Toimintarajoite Työkyvyttömyyseläkeläinen. Toimenkuva Freelance-toimittaja, tähtäimessä jatko-opinnot. Bloggaa Tukilinjan Blogilinjalla elo–syyskuussa 2023. (www.tukilinja.fi). Minun tarinani Sitä merkitystä, mikä myönteisellä apurahapäätöksellä minulle oli, on vaikea kuvata sanoin. Sairaalan kanttiinissa kirje edusti minulle toivoa ja tulevaisuutta. Tästä selvittäisiin ja mentäisiin eteenpäin! Taskussani oli nyt seitsemän maksusitoumusta, joilla saisin yhteensä 77 edestakaista matkaa Turkuun. Innostuminen on minulle hieman hankala asia. Ylivirittyneisyys saattaa johtaa hypomaniaan, maniaan ja siitä edelleen ketjureaktiona psykoosiin, niin kuin nytkin kävi. En kuitenkaan halunnut nähdä varoitusmerkkejä, ja tilannetta buustasi vielä minulle kirjoitettu pitkä kortisonikuuri. Kevätlukukausi meni osastolla ja kotona toipuessa. Tukilinjassa ymmärrettiin tilanteeni ja postitin maksusitoumukset heille takaisin odottamaan sitä, että aloittaisin taas opinnot. Tukilinja auttoi minua silloin, kun olin haavoittuvimmillani. Tuella oli valtava merkitys niin konkreettisesti kuin henkisestikin. VAIKKA OLENKIN pysyvällä eläkkeellä ja 52-vuotias koen, että minulla on vielä paukkuja työelämään. Saan tehdä rakastamaani työtä toimittajana osa-aikaisesti ja erityisesti pidän ihmisläheisten, elämänmakuisten juttujen kirjoittamisesta. SAIN TUKILINJALTA apurahan talvella 2015. Vanhempani tulivat vierailemaan suljetulla osastolla Harjavallassa, jossa olin toipumassa psykoosista. He toivat postini, jonka joukossa iso kuori oli. ”Hakemuksenne on käsitelty ja Teille on myönnetty apuraha opiskelun aiheuttamiin matkakustannuksiin välillä Turku-Rauma.” Maksusitoumusten arvo oli yli 1400 euroa. Muistan laittaneeni hakemukseen jotain sen tapaista, kuin ”Joskus saatan olla sellaisessa kunnossa, että pelkkä suihkussa käyminen tuntuu mahdottomalta ajatukselta, mutta jaksan silti kevyesti kirjoittaa 10-sivuisen kirjallisuustieteellisen esseen”. Opiskelu on aina ollut minulle elämän kipinä ja tuo hakemukseen kirjoittamani lause kuvaa ehkä parhaiten suhdettani asiaan. OLEN OLLUT nyt reilut 10 vuotta työkyvyttömyyseläkkeellä. Minulla diagnosoitiin vuonna 2007 kaksisuuntainen mielialahäiriö. Sitä ennen olin kärsinyt lähinnä masennuksesta ja ollut tiukasti kiinni työelämässä toimittajana ensin radiossa, sitten sanomalehdessä. Onneksi olen pitkän tauon jälkeen taas saanut palata kirjoittavan toimittajan hommiin, sillä se on niin vahva osa identiteettiäni. Sekin on kipinä elämässäni. Huolimatta kaksisuuntaisesta pystyin koko ajan opiskelemaan avoimessa yliopistossa. Psykoterapeuttini kertoi tuosta mahdollisuudesta. Se tuntui hyvältä ratkaisulta, koska avoimessa yliopistossa saatoin opiskella ensin etänä mahdollisimman pitkälle. Opiskelin jaksamiseni mukaan pikkuhiljaa ja projektissa meni melkein 14 vuotta ennen kuin sain tarvittavat pisteet kokoon yliopistoon hakeutumiseksi. En halunnut luovuttaa, vaan luin välillä tenttiin jopa osastolla. SYKSYLLÄ 2014 pääsin Turun yliopistoon opiskelemaan kotimaista kirjallisuutta, mikä oli minulle pitkäaikaisen unelman täyttymys. Tempauduin inspiroivaan ilmapiiriin täysillä ja tunsin olevani juuri oikeassa paikassa. En kuitenkaan enää pystynyt opiskelemaan etänä ja kulkeminen Raumalta Turkuun useamman kerran viikossa tuli eläkeläiselle ja äidille kalliiksi. Aloin selvitellä rahoitusmahdollisuuksia ja Tukilinja tuli vastaan googlettelun seurauksena. Laitoin hakemuksen menemään ja sain siihen myös minua hoitaneen psykiatrisen sairaanhoitajan suosituskirjeen. Kandin paperit sain 2017 joulukuussa ja kotimaisen kirjallisuuden maisteriksi valmistuin viime syksynä. Parhaillaan valmistelen tutkimussuunnitelmaa, jolla haen tohtoriopintoihin. Väitöskirjassa aion jatkaa graduni teemaa eli Minna Canthin vastaanoton tutkimusta. Olen todella otettu mahdollisuudesta avata arkeani Blogilinjalla. Olen havainnut käytännössä, miten tärkeää tällaiselle helposti väsyvälle ihmiselle on asioiden priorisointi, ja varmasti tämä tulee olemaan yksi blogini aiheista. Olen herkästi innostuva ja elämäni ”suuri tragedia” onkin siinä, että minun on muistettava hillitä itseäni, jotta mopo ei karkaisi käsistä. Koen kuitenkin, että elän tällä hetkellä täyttä elämää sairaudestani huolimatta. Toivotan sinut tervetulleeksi kurkistamaan elämääni ja sen haasteisiin seuraavan parin kuukauden ajan. Tavataan Blogilinjalla! 22 Tukilinja 4/2023
• Voimmeko auttaa sinua? 1. Minulla on toimintarajoite, joka johtuu sairaudesta tai vammasta. 2. Haluan päästä opiskelemaan / töihin / toimintaan! 3. Onnistuakseni tarvitsen jotain, mihin minulla ei ole varaa. Jos sait kokoon kolme ruksia, kannattaa tutustua apurahan hakuohjeisiin nettisivuillamme www.tukilinja.fi/ apurahat TUKILINJAN APURAHAT AUTTAVAT OSALLISTUMAAN! TUKILINJAN APURAHAT ON tarkoitettu tukemaan vähävaraisten, toimintarajoitteisten ihmisten osallistumista yhteiskuntaan. Niillä edistetään koulunkäyntiä, opintoja, harrastamista ja työllistymistä. Apurahoja voivat hakeasekä yksityishenkilöt että yhteisöt ympäri vuoden. ALKUUN PÄÄSET TUTUSTUMALLA hakuohjeisiin osoitteessa www.tukilinja.fi. Sieltä löydät myös vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin. Alla esittelemme yhden monista tukimuodoistamme, Startti-stipendit. Startti-stipendit Tukilinja jakaa kymmeniä Startti-urheilustipendejä vuosittain vammaisurheiluun ja -liikuntaan yhteistyössä Suomen Paralympiakomitean kanssa. Tukea voivat hakea sekä aktiiviharrastajat että pienet yhdistykset ja seurat, jotka tarjoavat matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia. Linkki Startti-stipendin hakulomakkeeseen löytyy sekä Paralympiakomitean että Tukilinjan nettisivuilta. Keväällä Startti-stipendejä voi hakea 30.4. mennessä ja syksyllä 31.10. mennessä. LISÄTIETOA: Hakuohjeet www.tukilinja.fi (Apurahat – Yhteisöja yhteistyöapurahat – Startti-urheilustipendi). Sähköposti: piia.korpi@ paralympia.fi Mikäli kysyttävää jää, voit ottaa yhteyden apurahatoimintaan: apurahat@tukilinja.fi | p. 09-4155 1508
• Tukipointti Teksti: Sara Liukkonen Blogi: Tukipointti (www.tukilinja.fi) Vanhass a vara parempi ! 24 Tukilinja 4/2023 Tukea voi hakea myös laitteen huoltoon ja korjaukseen. MONILLA ON MIELIKUVA siitä, että Tukilinja myöntää apurahoina lähinnä toimintavälineitä, kuten tietokoneita tai harrastusvälineitä. Näin usein onkin, mutta tuki voi olla myös muuta. Yleisimmin myönnetty apuraha on tietokone, joka hankitaan laskutusluvalla liikkeestä. Mullistuneen maailmantilanteen vuoksi on kuitenkin syntynyt komponenttipula ja uusia tietokoneita on viime vuosina ollut sopivaan hintaan vaikeammin saatavilla tai ne ovat olleet kalliimpia kuin ennen. Tästä syystä yhä useampi Tukilinjan apurahalla hankittu tietokone hankitaan nyt käytettynä tehdaskorjattuja tietokoneita myyvästä liikkeestä. KÄYTETTY LAITE ON hyvä valinta esimerkiksi silloin, kun kuvankäsittelyharrastuksen alkutaipaleella oleva apurahan saaja hankkii tietokonetta vaativaan käyttöön, mutta apurahamme ei aloittavalle harrastajalle kattaisi ammattitason laitteen hintaa kokonaisuudessaan. Näin saadaan hankittua toivottu laite – ja mikä parasta, valinta on myös ympäristön kannalta kestävämpi. Kestävää tukea Kun aloitin Tukilinjassa yli 10 vuotta sitten, lähes ainoita käytettynä hankittuja tuotteita olivat autot. Nyt osin vertaiskaupan – eli esimerkiksi tori.fi:n kautta tehtävän kaupankäynnin – kasvun myötä Tukilinjan apurahalla hankitaan käytettynä monia muitakin välineitä, esimerkiksi polkupyöriä, kameroita ja ompelukoneita. Myös monet yritykset ovat alkaneet myydä käytettyjä tuotteita, jolloin hankinta onnistuu Tukilinjan laskutusluvalla yhtä mutkattomasti kuin uuden ostaminenkin. Parhaassa tapauksessa tuotteelle saa myös takuun, kuten uudelle. ÄLKÄÄ YMMÄRTÄKÖ VÄÄRIN : uusiin tuotteisiin saa ja kannattaa monissa tilanteissa edelleen hakea apurahaa – mutta on upeaa, että markkinoille on tullut vaihtoehtoja, jotka tuovat monet todella kalliit tuotteet tarjolle edullisempaan hintaan. Näin ne ovat myös niiden saatavilla, joilla ei vastaavaan tuotteeseen muuten olisi taloudellista mahdollisuutta. Haluan samalla muistuttaa apurahan hakijoita siitä, että Tukilinjalta voi uuden laitteen sijasta hakea tukea myös laitteen huoltoon ja korjaukseen. Mikäli hakijalta jo löytyy vaikkapa kunnostuksen tarpeessa oleva polkupyörä, joka mahdollistaisi asioinnin, koulumatkat tai liikuntaharrastuksen, voi sen korjaaminen olla kustannuksiltaan ja ympäristön kannalta mielekkäämpää kuin uuden hankinta. TILAA E-LASKU Tukilinja on siirtynyt sähköiseen tilauslaskutukseen, joka säästää sekä toiminta-kulujamme että luontoa. Se on myös varma ja tietoturvallinen tapa hoitaa laskut. Saat Tukilinjan laskun verkkopankkiisi ottamalla esiin viimeisimmän laskusi ja tekemällä verkkopankissasi e-laskusopimuksen Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry:n kanssa. Kiitos, kun autat meitä auttamaan! EHKÄ MEILTÄ SEURAAVAKSI aletaan hakea apurahoja laitteiden vuokraustai leasingkuluihin, kun tämän tyyppiset kiertotalouden ratkaisut yleistyvät kaikkien kuluttajien käytössä. Kuluttamisen muuttuminen ekologisempaan ja kestävämpään suuntaan näkyy myös Tukilinjan apurahatoiminnassa. Haluamme ehdottomasti kannustaa tuen saajia kestäviin valintoihin! Samalla kuitenkin tiedostamme, että Tukilinjan apurahat mahdollistavat pienituloisille hakijoille usein jotain sellaista, mitä heidän ei omilla tuloillaan olisi lainkaan mahdollista hankkia. Heidän ei välttämättä tarvitse olla vihreän siirtymän eturintamassa. Vielä viimeiseksi haluan mainita yhden kestävän ja ympäristöä säästävän apurahakohteen: Tukilinjan apurahaa voi hakea myös aineettomiin kohteisiin, kuten harrastusten kausimaksuihin ja opintomaksuihin. Apuraha ei tarvitse olla tuote – se voi mielellään olla myös lapsen harrastusmaksun kaltainen sijoitus tulevaisuuteen.
• Tukilinja 4/2023 25 KIRJAVINKKI HANKALA NUORUUS INHA KIRVESMURHA KARANTEENISSA TIE OMAISHOITAJAKSI Toimit uksen valinta ORHAN PAMU: RUTTOYÖT Romaani. Suom. Tuula Kojo. Tammi 2023. 825 s. Nobelisti Orhan Pamukin eeppisessä tarinassa kuvitteellisella Mingerin saarella puhkeaa rutto vuonna 1901. Sulttaani määrää karanteeniin saaren asukkaat, joista puolet on muslimeja, toinen puoli kristittyjä. Syyllisiä ja salaliittoteorioita taudin kantajista etsitään milloin miltäkin puolelta. Karanteeni on myös poliittinen, sillä jotkut ajattelevat hyötyvänsä karmivasta kulkutaudista. Sairauden ohella epätoivo leviää tehokkaasti ihmisten keskuudessa. Sitten tapahtuu murha, ja Sherlock Holmesia rakastava sulttaani odottaa rikoksen ratkeavan kuin kirjoissa ikään. Tämän tarinan sankariksi nousee kuitenkin mahtimiesten sijasta neuvokas prinsessa Pakize. Romaanin kehyskertomuksessa prinsessan lapsenlapsenlapsi ja tutkija selvittää sukunsa ja koko Mingerin asukkaiden kohtaloa. Pamukin yksityiskohtia pursuava teos yhdistelee taidolla dekkaria ja kuvitteellista historiaa. Koronapandemia tekee siitä myös karmivan ajankohtaisen ja samanaikaisesti ajattoman tuntuisen kokonaisuuden. Sanni Purhonen L AURA FINSKA: MUUT ESILLE TULEVAT ASIAT Romaani. WSOY 2023. 432 s. Matilda yrittää opiskella. Elämässä ja mielessä eniten tilaa vievät kuitenkin pakkoneuroosit ja niiden synnyttämät oireet sekä yksityiskohtaiset listat eri asioista. Matildalla on kaikesta huolimatta melko intohimoinen suhde Lukaan, joka ajaa työkseen ratikkaa. Parin tulevaisuus vaikuttaa epävarmalta, sillä epäluotettavalla Lukalla on huumeongelma. Kirjan kolmas kertojanääni annetaan Lukan pikkuveljelle, teini-ikäiselle Rafaelille. Hänellä on veljensä lisäksi kestämistä maanisdepressiivisen taiteilijaäidin edesottamuksissa. Päähenkilöiden lisäksi romaanin kertojana toimii välillä jopa ratikka. Laura Finskan esikoisteoksessa ehdottomasti parasta on vivahteikas, yksityiskohtainen ja humoristinen kieli. Se kulkee Helsingin tutuilla kulmilla eteenpäin vastustamattomasti kuin spora. Kertomuksen henkilöhahmot ovat väliin sympaattisia mutta enimmäkseen ärsyttäviä. Aivan kuten monet ihmiset myös tosielämässä. Sanni Purhonen TERHI KUNNAS: RAKKAANI EI TUOTA PUHETTA Tietokirja. Avain 2023. 180 s. Terhi Kunnaksen rakas aviomies ja perheenisä saa massiivisen aivoinfarktin. Kohtauksen seurauksena puhekyky menee ja toinen puoli kehosta halvaantuu. Vaimo yrittää pysyä positiivisena, vaikka puolison kuntoutuminen on hidasta. Puhetta ei kuukausienkaan päästä juuri kuulu takaisin ja ennen hyvin läheisen pariskunnan suhde mullistuu. Hoitaa pitäisi myös neljä lasta, koira ja omakotitalo. Pian naisen omakin mieli alkaa vajota masennuksen kouriin. Kunnaksen oman perheensä tilanteesta kirjoittama yleisönosastokirjoitus sai aikanaan paljon huomiota. Nyt hän on kirjoittanut tarinan valmiiksi päiväkirjansa pohjalta. Kysymyksessä ei kuitenkaan ole mikään voittoisa paranemiskertomus vaan pikemmin kuvaus suuresta muutoksesta ja rakkauden hiipumisesta sen myötä. Pääosassa ei ole sairastunut mies vaan hänen perheensä. Kirja voi varmasti tarjota monelle vastaavaa kokeneelle tärkeää vertaistukea. Sanni Purhonen S ALLA FAGERSTRÖM: KYMMENEN KIRVEENISKUA Tietokirja. Like 2023. 320 s. Vuonna 1914 Fiia Åberg katoaa mökistään ja vanhan naisen lisäksi sieltä katoaa myös omaisuutta. Kun asiaa aletaan tutkia, epäilyt kohdistuvat pian taloon murtautuneeseen kuuroon Ida Saariseen. Sitten vanhus löytyy murhattuna ja epäilty on todella pulassa. Myöhemmin hän tunnustaa, mutta peruu tunnustuksen. Pian tarina alkaa saada entistä uskomattomampia käänteitä. Kuuro viittomakielinen tutkija Salla Fagerström kiinnostui Saarisen kohtalosta. Hän ei ollut kuullut tapauksesta aiemmin, vaikka viittomakielisten yhteisö on tiivis ja tietoinen historiastaan. Tutkimusten lopputuloksena on viihdyttävä ja kiinnostava tosirikosteos, joka käy läpi kiehtovan mysteerin. Samalla se kertoo paljon kuurojen henkilöiden historiasta, heihin Suomessa kohdistuneista vääryyksistä ja ennakkoluuloista. Teos vuorottelee historian ja kirjailijan nykypäivään sijoittuvan selvitystyön välillä. Lukija pääsee ratkomaan arvoitusta yhdessä hänen kanssaan. Sanni Purhonen Karanteenikokemuksia sadan vuoden takaa ja tositarina kuurosta naisesta, joka tunnusti kirvesmurhan.
• Loppukesän elokuvatähti on ruotsalainen Rolf Lassgård. Syksyn lehtiä 26 Tukilinja 4/2023 LEFFAFRIIKKI / TEKSTI Sanni Purhonen ELOKUVATEATTERIT KESYTTÄMÄTÖN 4.8. Vuosi on 1933, ja yhteiskunnalla on tietyt odotukset siitä, kuinka nuorten naisten tulisi käyttäytyä. Seitsemäntoistavuotias Maren (Emilie Kroyer Koppel) on kuriton, joten hänet lähetetään Sprogøn naisten laitokseen ”sopeutumaan”. Tarinan on ohjannut Malou Reymann. TOINEN NÄYTÖS 11.8. Evalle (Lena Olin) tarjoutuu mahdollisuus työkeikkaan, josta hän ei voi kieltäytyä – suuri tähtinäyttelijä, eksentrinen Harald Skoog (Rolf Lassgård) on saanut aivohalvauksen ja tarvitsee kuntoutusta omassa kodissaan. Ohjaajana Mårten Klingberg. LAPUA 1976 1.9. Toni Kurkimäen elokuva on tositapahtumiin pohjautuva rakkaustarina ihmisistä, jotka joutuvat keskelle Lapuan Patruunatehtaan räjähdystä. Kaisa (Linnea Leino) palaa vuosien jälkeen takaisin kotiseudulleen. Hän kohtaa nuoruuden rakkautensa Matin (Konsta Laakso) ja vanhat tunteet heräävät eloon molempien työskennellessä tehtaalla. KUOLLEET LEHDET 15.9. Aki Kaurismäen uutuus kertoo kahden yksinäisen ihmisen (Alma Pöysti ja Jussi Vatanen) yrityksestä löytää rakkaus. Heidän tietään kohti tätä päämäärää varjostavat miehen alkoholismi, kadonneet puhelinnumerot, tietämättömyys toistensa nimistä tai osoitteista ja elämän yleinen taipumus asettaa esteitä onneaan etsivien tielle. THE CREATOR 29.9. Tulevaisuudessa keskellä ihmiskunnan ja tekoälyvoimien välillä riehuvaa sotaa karaistunut entinen erikoisjoukkojen agentti Joshua (John David Washington) suree vaimonsa (Gemma Chan) katoamista. Hänet värvätään etsimään ja tuhoamaan tuntemattomassa paikassa oleileva Creator, joka on kehittänyt edistyksellisen tekoälyn. Ohjaus on Gareth Edwardsin. BIRD BOX BARCELONA Menestyselokuvan jatko-osa seuraa isää (Mario Casas) ja tytärtä (Naila Schuberth), jotka yrittävät selvitä dystooppisessa tulevaisuudessa. Tarinan ovat ohjanneet ja käsikirjoittaneet Álex ja David Pastor. Netflix. MIES, JOKA RAKASTI JÄRJESTYSTÄ Hannes Holmin ohjaamassa draamassa (En man som heter Ove, Ruotsi 2015) naapuruston ihastuttava ja vihastuttava pihapoliisi (Rolf Lassgård) tietää, miten asioiden tulee olla. Uudet naapurit eivät tätä tosin ymmärrä. YLE Areena. HULLU KUNINGAS 11.8. 1700-luvun lopulle sijoittuvassa Nicolas Hytnerin elokuvassa (The Madness of King George, Britannia 1994) kuningas Yrjö III (Nigel Hawthorne) alkaa osoittaa hulluuden merkkejä ja valtataistelu kruununperimyksestä käynnistyy. Teema Fem. Espoo Ciné palaa pysyvästi takaisin alkuperäiseen ajankohtaan elokuun viimeiselle kokonaiselle viikolle. Järjestyksessään 34. festivaali järjestetään 18.–27.8.2023. Crip Ciné -vammaisteema on jälleen mukana. Rakkautta & Anarkiaa on puolestaan vuorossa syyskuussa 14.–24.9. Ohjelmistossa on Berliinin elokuvajuhlien pääpalkinnon Kultaisen karhun voittanut Nicolas Philibertin dokumentti On the Adamant (Ranska, 2023). Se kuvaa lämpimän rehellisesti Seinessä kelluvan mielenterveyskuntoutujien keskuksen elämää. NETTIELOKUVAT FESTIVAALIT TV-ELOKUVAT Toimituksen valinta
• Välinevinkki Apuväline: Punkinpoistajakortti SafeCard Edustaja: www.ettonet.fi Hinta: 3,95 € TEKSTI JA KUVA: Clas von Bell Tukilinja 4/2023 27 RUUDUSSA / TEKSTI Iris Tenhunen HORMONIT TV1, 3.9. Johanna Vuoksenmaan uusi 8-osainen draamakomediasarja kertoo gynekologi Elenasta, 47 (Karoliina Blackburn), joka alkaa kärsiä erikoisista oireista ja epäilee olevansa kuolemansairas. Elämänsä käännekohdassa on myös julkkiskirjailija ja psykoterapeutti Patrik, 55 ( Robin Svartström), joka kärsii masennuksesta nuoren puolison lähdettyä. He aloittavat tuhoon tuomitulta vaikuttavan suhteen, jossa keskeiseen rooliin nousevat myös hormonit ja niiden puute. EPÄNORMAALI TV2 JA AREENA, 4.9. 15-vuotiaana Carolina sai tietää syntyneensä ilman munasarjoja, kohtua ja emätintä. Kun kaverit elivät huoletonta nuoruutta, juhlivat ja ryhtyivät seksisuhteisiin, Carolina käpertyi ja kadotti elämänhalunsa lääketieteen nöyryyttävissä tutkimuksissa ja kivuliaissa toimenpiteissä. Seurantadokumentissa hän kirjoittaa 10 vuotta myöhemmin elämästään kirjaa, ettei ketään kohdeltaisi enää samoin. LUOTTAMUKSELLA RONJA SALMI TV2 JA AREENA, 11.9. 4-osaisessa dokumenttisarjassa toimittaja Ronja Salmi seuraa kuutta poikkeuksellisen täysillä uraansa panostavaa nuorta aikuista. Anniina hakee lääkikseen seitsemättä kertaa, Jonttu ei luovu huippuratsastajan unelmastaan edes vakavan onnettomuuden ja elämänmuutoksen jälkeen. Muiden tavoitteina ovat raha, taiteilijana menestyminen ja juoksijanura. Onko totta, että kun annat kaikkesi, sinut palkitaan? ETSIJÄT TV1 JA AREENA, 28.9. Outoa mutta lämmintä huumoria on luvassa kotimaisessa komediasarjassa, joka kertoo pikkukaupungin huoltamolla kokoontuvasta kadonneiden etsijöistä ja rikosmysteerien ratkaisijoista. True crime -harrastajat eivät itsekään ole ihan tavallisimmasta päästä: joukossa on peliriippuvainen Yolo, todellisuudesta irti oleva Karita ja salaliittoja jahtaava Saikku. Kun he lähtevät metsään etsimään rikoksen uhria, mitä tahansa voi tapahtua. EROPÄIVÄKIRJAT TV2 JA AREENA, 19.10. Vertaistukea ja voimaa tarjoava realitysarja seuraa viiden eronneen, Ellan, Kukka-Maarian, Oskun, Outin ja Samin, elämää eron jälkeisessä shokissa, hämmennyksessä, vihassa ja syyllisyydessä. Tunteet on kohdattava, jotta erosta pääsee yli ja uusi elämä voi alkaa. Ohjelmasarjan tärkeimpänä sisältönä toimivat päähenkilöiden itse kuvaamat materiaalit. He osallistuvat myös parisuhdekouluttaja Marianna Stolbown vetämään eroseminaariin, joka antaa heille työkaluja. Punkki irti kortilla PUNKIT OVAT inhottavia otuksia ja sellaisen kiinnitettyä itsensä ihmiseen tai kotieläimeen se on syytä saada pois mahdollisimman nopeasti. Tähän tarkoitukseen on tarjolla erilaisia apuvälineitä, muun muassa pihtejä. Nyt esiteltävänä on hieman erilainen ratkaisu, punkinpoistajakortti. PUNKINPOISTAJAKORTTI ON luottokortin kokoinen ja tapainen esine, jonka avulla voidaan poistaa punkki tai sen varhaisempi kehitysvaihe nymfi. Kortissa on omat hahlonsa eli suippenevat rakonsa punkkien ja nymfien poistamiseen sekä lisäksi suurennuslasi. Litteänä kortti on kätevä pitää mukana vaikkapa lompakossa. PUNKIN POISTAMINEN tämän kortin avulla on ohjeitten mukaan helppoa. Kortin hahlo työnnetään punkin alle ja punkki vedetään pois rauhallisesti liukuvalla liikkeellä. Valitettavasti tällä kertaa tuotetta ei päästy kokeilemaan tositilanteessa, sillä punkkeja ei tullut testaajan eikä kotieläinten iholle. Valmistajan mukaan kortti on muotoiltu niin, että sitä voidaan käyttää kaikilla kehonosilla eikä se tartu eläinten karvoihin. Lähetä vinkkejä toimivista apuvälineistä osoitteeseen: bell@tekstiviestit.fi Toimituksen valinta
• LUKIJAFOORUMI / OSOITE: toimitus@tukilinja.fi 28 Tukilinja 4/2023 FACEBOOK FACEBOOK Vapaapä ivänä on kiva vain vaeltaa ja rentout ua. Kisaura alkuun! Olen Iina Pukkila,18-vuotias pararatsastaja Kirkkonummelta. Olen huhtikuussa 2023 aloittanut kansainvälisen kilpailu-urani Belgiassa. Harjoittelen päätoimisesti Belgiassa pararatsastuksen huippuvalmentajan tiimissä. Harjoittelun ohella suoritan lukio-opintoja. Sain Tukilinja-säätiöltä apurahan kilpailukustannuksia varten kesäkuussa 2023. Apurahalla on minulle todella suuri merkitys ja sain sen juuri oikeaan aikaan, koska apuraha mahdollistaa minulle vielä yhdet kansainväliset kilpailut kesällä 2023, jonka aikana kerään kvaalituloksia mm. Euroopan mestaruuskilpailuja varten. Ilman apurahaa olisin voinut osallistua kolmeen kansainväliseen kilpailuun ja apurahan ansiosta voin nyt osallistua 4 kilpailuun ennen EM-kisoja. Aloitin vasta tällä kaudella kilpailemisen kansainvälisellä tasolla enkä ole vielä tehnyt kansainvälistä läpimurtoa paraurheilijana. Taloudellisen tuen saamisella uran tässä vaiheessa on iso merkitys ja on hienoa, että Tukilinja-säätiö tukee myös sellaisia urheilijoita, jotka ovat vasta aloittamassa kansainvälistä kilpauraansa. Iina Pukkila (Instagram: iinapukkila_paradressage) ”Taloudellisen tuen saamisella uran tässä vaiheessa on iso merkitys.” Iina Pukkila on nuori kouluratsastajalupaus, joka valmentautuu Belgiassa. TUKILINJALLE Kiitos oikein paljon myöntämästänne apurahasta tietokoneen hankintaan. Olen siitä päätöksestä hyvin tyytyväinen ja kiitollinen. Tietokoneesta tulee olemaan minulle paljon hyötyä ja iloa tehdessäni mediataidetta, kuvan käsittelyä ja säveltämistä. Ne ovat minun suurin intohimoni ja uuden tietokoneen avulla saan levitettyä taiteen riemua myös ympärilleni. KIITOS! Casimir Kaarre
• MIELIPIDEKYSELY Tukilinja 4/2023 29 BLOGIPOIMURI Mössö on yllättänyt mut taidollaan vaistota ja tietää, koska vointini on tavallista huonompi. Se seuraa mua silloin kuin hai laivaa. Ei jätä yksin, kulkee ja pysyy vierellä. Mun oma hoivakissuni.” Blogilinjalla: Monica (www.tukilinja.fi) INSTAGRAM KYSYMYS Tulisiko vanhusja vammaistyössä työnantajalla olla oikeus tarkistaa työnhakijan rikosrekisteriote? NÄIN VASTATTIIN 1. No tietysti! 88 % 2. Ei, se on yksityisasia, joka ei vaikuta työkykyyn. 1 % 3. Ehkä tätä pitäisi tosiaan harkita. % 4. Työvoimapula on isompi ongelma, joten onko varaa valita? % Mielipidekysely tehtiin Tukilinjan nettisivuilla kesäkuussa. APURAHA TEKEE ILOISEKSI! Taideharrastus kuntouttaa. Kiitos paljon apurahasta. Iloisin terveisin, Tuula Pallasjoki OIKAISU Olipa mahtavaa, että olette nostaneet Tuomas Ruokonen Quartetin ja Mikko Herrasen ja Herrasmiesten kesäkonserteista puffin lehteen (nro 3, s. 5). Minulla olisi kuitenkin oikaisu tekstiin: Tuomas Ruokonen Quartet valittiin avoimen haun kautta, mutta Mikko Herranen ja Herrasmiehet valittiin kutsuperiaatteella. Eli molempia ei valittu avoimen haun perusteella. Kesäterveisin Outi Salonlahti, erityisasiantuntija Kulttuuria kaikille -palvelu PS. Tukilinja on mahtava ja monipuolinen lehti! Olen vasta hiljattain ryhtynyt tilaajaksi ?? ENERGIAA TÖIHIN Hei! Shuffle-tanssikoulu on mulle tosi tärkeä ja tuo mulle arkeen nii paljon energiaa. Niin ihana, että saan siihen tukea ja että pystyn harrastamaan shuffle-tanssia! On kuukauden kurssit ja yksityistunnit ja välillä käy ulkomailta asti shuffle-opettajat opettamassa. ?? Terveisin, Jenna Islanninponi Välkky on luotettava ratsu. HEVOSTELEMAAN! Sain tiedon Tukilinjan apurahasta juuri ennen joulua 2022. Ihana joululahja! Heti tammikuussa ratsastus Välkyllä Tuulensillan tallilla Viljakkalassa Ylöjärvellä. Apuraha mahdollisti ratsastuksen koko kevään. Jo satulaan pääsy ja ratsastus kentällä ja maastossa on ollut kevään parasta antia. Valokuvassa opettajani Kati Kulma-Bremer, tallin apuopettaja Jesse Lehtinen, Välkky talvella ja Snegla keväällä. Aivan huippu issikoita molemmat :) Päivi Pukkinen Viljakkala, Ylöjärvi Cosplayssa pukeudutaan fiktiohahmoiksi.
• MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA huhtikuussa ja toukokuussa 2023 HUHTI-TOUKOKUU 2023 KÄRNÄ J., IMATRA Kannettava tietokone 18-vuotiaalle kuntoutujalle asioinnin ja peliharrastuksen välineeksi. H.L., TURKU Osa-apuraha sähköavusteisen polkupyörän hankintaan liikuntarajoitteiselle henkilölle. Pyörä mahdollistaa liikkumisen kodin ulkopuolella. Vammaispalvelu ei tue hankintaa. DAHLSTRÖM E., HYVINKÄÄ Kannettava tietokone kokemustoiminnan välineeksi henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita. KAINULAINEN S., KOTKA Kannettava tietokone asioinnin välineeksi henkilölle, jolle tietokone on toimintakyvyn rajoitteiden vuoksi välttämätön kirjoittamisen apuväline. Vammaispalvelu ei osallistu hankintaan. SJÖHOLM B., ESPOO Kannettava tietokone asiointiin ja yhteydenpitoon henkilölle, jolla on näkövamma. Vammaispalvelu ei tue hankintaa. SCHWARTZ S., KAJAANI Saumuri harrastamiseen henkilölle, jolla on useita toimintakyvyn rajoitteita. PIRSKANEN S., ORIMATTILA Apuraha laulutunteihin kuntoutujalle, jolla on useita rajoitteita toimintakyvyssä. LAHTINEN E., HELSINKI Apuraha myyntipisteen pystyttämiseen pienyrittäjälle, joka on perustanut uuden yrityksen elintarvikealalle. V.M., TUUSULA Apuraha taidetarvikkeisiin 23-vuotiaalle kuntoutujalle, jolle kuvataide on toimintakykyä edistävä harrastus. I.E., JOENSUU Kamera harrastamisen välineeksi 18-vuotiaalle nuorelle, jolla on oppimisen haasteita ja joka opiskelee ammatillisissa opinnoissa. M.K., KERAVA Kannettava tietokone 19-vuotiaalle kuvallisen ilmaisun opiskelijalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. V.A., ENONTEKIÖ Kannettava tietokone opiskelun ja asioinnin välineeksi 24-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. S.L., PORI Apuraha kuntoutujalle joogaharrastuksen kustannuksiin. KUZMINA E., VANTAA Kitara musiikkiharrastuksen välineeksi ja kannettava tietokone opiskeluun kuntoutujalle, jolle musiikki on toimintakykyä edistävä harrastus. VÄLIAHO P., JYVÄSKYLÄ Apuraha kilpailumatkojen kuluihin, kisakeihääseen ja kuntosalimaksuihin näkövammaiselle parayleisurheilijalle, jonka tavoitteena on menestyä kansainvälisellä tasolla. M.S., KUOPIO Skeittilauta kuntoutujalle, jolle skeittaus on pitkäaikainen harrastus. LAMMELA S, KESKI-POHJANMAA Älypuhelin verkkoasiointiin ja apuraha taidetarvikkeisiin 23-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. ESKELINEN A., IISALMI Apuraha kuntosaliharrastukseen kuntoutujalle. INKINEN S., SALO Apuraha ompelun harrastamiseen kuntoutujalle. R.W., HELSINKI Apuraha kitaraan ja studiovälineisiin kuntoutujalle, joka on ammatiltaan muusikko. YLILAMMI R., SEINÄJOKI Tietokone keikkatyön mahdollistajaksi ja harrastamiseen henkilölle, jolla on useita toimintakyvyn haasteita. T.H., ETELÄ-POHJANMAA Tablettitietokone kuntoutujalle, joka opiskelee ammatillisessa koulutuksessa. L.T., LOHJA Osa-apuraha sähköpyörän hankintaan kuntoutujalle koulumatkojen kulkemista varten. N.L., HYVINKÄÄ Kannettava tietokone 23-vuotiaalle kuntoutujalle keikkatyön välineeksi kuvallisen ilmaisun alalla. A.D., KARJAA Apuraha opiskeluissa tarvittavaan tietokoneeseen kuntoutujalle. M.M., VANTAA Tietokone kuntoutujalle asioinnin ja ammatillisen portfolion työstämisen välineeksi. MAKKONEN K., SAVONLINNA Äänentoistolaitteisto esiintyvälle laulajalle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. L.M., OUTOKUMPU Tietokone 18-vuotiaalle kuntoutujalle ammatillisten opintojen välineeksi. L.E., ULVILA Kannettava tietokone ammatillisten opintojen välineeksi kuntoutujalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. K.S., HELSINKI Apuraha tietokoneen hankintaan harrastuskäyttöön 19-vuotiaalle nuorelle, jolla on oppimisen rajoitteita. K.T., OULU Kannettava tietokone ja ohjelmisto kuntoutujalle ammattimaisen harrastustoiminnan ja opiskelun välineeksi. F.N., HELSINKI Kannettava tietokone pelaamisen ja koulutehtävien tekemisen välineeksi 10-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisen ja vuorovaikutuksen rajoitteita. U.O., JYVÄSKYLÄ Tabletti MOI-sovelluksen käyttöön ja näönkäytön harjoitteluun 3-vuotiaalle lapselle, jolla on useita toimintakyvyn rajoitteita. M.M., HELSINKI Kannettava tietokone omakustanteisiin opintoihin 20-vuotiaalle kuntoutujalle. 30 Tukilinja 4/2023
• AHOKANGAS N., HELSINKI Apuraha järjestelmäkameraan kuntoutujalle, joka opiskelee media-alaa. M.S., KUOPIO Osa-apuraha sähköpyörään 23-vuotiaalle kuntoutujalle. Pyörää tarvitaan opinnoissa ja keikkatöissä. PELTOMAA M., HELSINKI Apuraha musiikkikoulun lukukausimaksuun henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. P.D., HELSINKI Osa-apuraha järjestelmäkameraan henkilölle, joka on suorittanut ammattitutkinnon ja haluaa työskennellä freelancerina. LITMANEN K., POHJOIS-KARJALA Apuraha kuntoutujalle taideja liikuntaharrastusten kuluihin. T.A., LAPPEENRANTA Apuraha taidetarvikkeiden hankintaan 18-vuotiaalle kuntoutujalle, joka on juuri suorittanut ammattitutkinnon. Kuvataiteen harrastaminen tukee ammattitaitoa ja kuntoutumista. K.J., VANTAA Kaiutin kuntoutujalle, joka harrastaa musiikin tekemistä. P.H., HELSINKI Kannettava tietokone yhteydenpidon ja tiedonsaannin välineeksi kuntoutujalle, jolla on käsien käytön rajoitteita. Vammaispalvelu ei tue hankintaa. L.J., SEINÄJOKI Tietokone työntekoa varten henkilölle, joka liikkuu sähköpyörätuolilla. SALONEN K., ESPOO Apuraha kosketinsoittimen hankintaan keikkailevalle muusikolle, jolla on oppimisen rajoitteita. KNUUTINEN V., ORIMATTILA Apuraha laulutunteihin ja kosketinsoittimiin 20-vuotiaalle nuorelle, jolla on oppimisen haasteita. T.T., SIILINJÄRVI Osa-apuraha älypuhelimen hankintaan näkövammaiselle henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. Hän tarvitsee puhelinta näkövamman vuoksi välttämättömänä yhteydenpidon, asioinnin ja terveydenhoidon välineenä. Vammaispalvelu osallistuu laitteen hankintahintaan. KILKKI K., LOHJA Tietokone henkilölle, jolla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden haasteita. Hän on aloittamassa ammattiopinnot. NYYSSÖNEN N., NOKIA Kannettava tietokone 12-vuotiaalle lapselle, jolla on useita haasteita toimintakyvyssä. Tietokone on apuna läksyjen teossa ja harrastamisessa. L.V., POHJOIS-POHJANMAA Kannettava tietokone opiskelun ja harrastamisen välineeksi 14-vuotiaalle koululaiselle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. K.L., LOHJA Tietokoneen näyttö 18-vuotiaalle kuntoutujalle kuvallisen ilmaisun harrastamisen välineeksi. D.J., PORI Tietokone asiointiin ja harrastamiseen kuntoutujalle. S.J., ETELÄ-POHJANMAA Apuraha kisamatkaan 17-vuotiaalle lukiolaiselle, jolla on vuorovaikutuksen haasteita. H.P., JÄRVENPÄÄ Apuraha opintomaksuun kuntoutujalle, joka on valmistumassa ammattiin. JYVÄSKYLÄN KUUROJEN YHDISTYS RY Apuraha tietoteknisiin laitteisiin viittomakielisten ja viittomakieltä käyttävien henkilöiden yhdistykselle. Tietotekniset laitteistot mahdollistavat säännöllisen tiedonsaannin ja vertaistapaamiset, jotka tukevat osallisuutta ja ehkäisevät syrjäytymistä. L.S., PIRKANMAA Kannettava tietokone ja kuulokemikrofoni kuntoutujalle opiskelun sekä netin kautta tapahtuvan sairauden hoidon välineeksi kuntoutujalle, joka opiskelee uuteen ammattiin. VILÉN J., VANTAA Apuraha tanssituntien maksuihin 24-vuotiaalle henkilölle, jolla on oppimisen haasteita. Tanssiminen on hänelle työkykyä tukeva harrastus. LEINSON D., ESPOO Kannettava tietokone 24-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee korkeakoulussa. S.A., HELSINKI Kannettava tietokone, erillinen hiiri ja kuulokkeet ammattiopiskelijalle, jolla on oppimisen haasteita. N.E., JYVÄSKYLÄ Tablettitietokone kerronnan ja muistin tueksi 5-vuotiaalle lapselle, jolla on kielellinen erityisvaikeus. K.S., ÄÄNEKOSKI Kannettava tietokone ja monitoimilaite kuntoutujalle asioinnin ja käsityöharrastuksen tueksi. B.T., VANTAA Apuraha ajokorttiin 24-vuotiaalle henkilölle, jolla on kielellisiä haasteita. Ajokortti mahdollistaa hänelle työllistymisen kuljetusalalle. M.R., KUOPIO Apuraha liikuntaharrastuksessa tarvittaviin välineisiin 22-vuotiaalle kuntoutujalle. H.T., KALAJOKI Osa-apuraha uuden kelaustuolin hankintaan henkilölle, joka opiskelee liikunnanohjaajaksi ja kilpailee 100 metrin kelauksessa. NEUVONEN M., ETELÄ-SAVO Apuraha liikuntaja musiikkiharrastuksen välineisiin kuntoutujalle, joka myös ohjaa muita. JANTUNEN A., TURKU Kannettava tietokone kuntoutujalle omakustanteisiin opintoihin. ABO KECHEH M., VANTAA Pelikonsoli kuntouttavan harjoittelun ja harrastustoiminnan välineeksi. MIETTINEN A., TAMPERE Apuraha taidetarvikkeisiin henkilölle, jolla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden haasteita. Hän opiskelee taidealaa. TANSKANEN T., LOHJA Musiikkiohjelmisto ja -laite kuntoutujalle, joka harrastaa musiikkia ja keikkailee bändin kanssa. Tukilinja 4/2023 31
• MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA PÄHKINÖITÄ / LAATI Jari Haapa-aho KRYPTO SANARISTIT TUKIYHDISTYS KARVINEN RY, HELSINKI Apuraha mielenterveyskuntoutujien vertaistukiyhdistykselle jäsenten keittiötoiminnassa tarvittavaan kodinkoneeseen. Yhdistyksen toimitiloissa on tarjolla kotiruokalounas jäsenistölle. Päivittäin ruokailemassa käy 20–30 kuntoutujaa. LOHILAHTI A., HELSINKI Apuraha jalkapalloharrastuksen kuluihin 11-vuotiaalle lapselle, jolla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden haasteita. PUKKILA I., VIHTI Apuraha kilpailumatkoihin 19-vuotiaalle pararatsastajalle, joka on menestynyt lajin SM-kisoissa. S.A., JOENSUU Apuraha taidetarvikkeiden hankintaan 20-vuotiaalle kuntoutujalle, joka harrastaa kuvataiteita. K.E., TUUSULA Tablettitietokone 6-vuotiaalle lapselle kuntouttavan harjoittelun välineeksi. S.A-K., KUOPIO Kannettava tietokone opintoihin henkilölle, jolla on useita toimintakyvyn rajoitteita. Tietokonetta on suositeltu myönnettäväksi ammatillisen kuntoutuksen välineenä, mutta Kela on tehnyt asiasta kielteisen päätöksen. K.S., JOENSUU Tablettitietokone ammattimaisen kuvataideharrastuksen välineeksi yliopisto-opiskelijalle, jolla on vuorovaikutuksen rajoitteita. L.J., TUUSULA Kannettava tietokone 20-vuotiaalle kuvallisen ilmaisun opiskelijalle, jolla on vuorovaikutuksen rajoitteita. Hän on valmistumassa ammattiin ja tarvitsee tietokonetta freelance-työskentelyyn. SIITONEN L., PIRKKALA Apuraha omakustanteisen sarjakuvakirjan painokuluihin henkilölle, jolla on oppimisen haasteita. E.H., HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle korkeakouluopintoihin. RAJALAMPI E., PIRKANMAA Apuraha omakustanteisiin opintoihin kuntoutujalle. L.K., VANTAA Ompelutarvikkeita 20-vuotiaalle kuntoutujalle, joka harrastaa käsitöitä ja on aloittamassa alan opinnot. K.H., TUUSULA Kannettava tietokone opiskelun välineeksi ammattiopiskelijalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. J.J., KUOPIO Tablettitietokone ja suojakuori yhteydenpidon välineeksi henkilölle, joka liikkuu pyörätuolilla. L.J., KOUVOLA Kannettava tietokone ja monitoimilaite asioinnin ja harrastustoiminnan välineeksi henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. V.M., JYVÄSKYLÄ Apuraha omakustannekirjan painokuluihin kuntoutujalle, 32 Tukilinja 4/2023 7 16 16 2 14 18 8 10 4 3 17 2 14 2 5 1 11 9 11 10 12 8 2 7 4 14 10 2 8 12 9 7 9 12 16 12 9 5 1 9 2 8 8 7 1 5 18 8 13 15 8 7 12 14 8 7 6 2 9 19 3 9 7 8 7 6 5 8 5 10 1 2 9 5 V S A V A O T A K O A L L U P O M O A T U S A A A A T A T R S E P N S Y U U U L R A T E E I T R A V A K O U T O I V A T T A T F Ratkaisut pikkupähkinöille löytyvät seuraavalta aukeamalta.
• R IS T IK K O 4 /2 2 3 Jari Haapa-aho evästää tämänkertaista ristikkoa näin kryptisesti: ”Nyt ratkojalta kysytään oivalluksen lisäksi aika paljon yleisja jopa nippelitietoa”. Lähetä ratkaisusi sähköpostitse osoitteella toimitus@tukilinja.fi. Vastaukseksi riittävät ratkaisulauseet. Muista kertoa myös postiosoitteesi ja tilinumerosi, sillä vastanneiden kesken arvotaan 35 euron palkinto. Kommentit pähkinöistä ovat myös tervetulleita! Ristikon ratkaisu ja voittaja julkaistaan seuraavassa Tukilinjassa. Edellisen ristikon palkkion sai Anne Haimi-Esposito Helsingistä. Kiitokset osallistumisesta kaikille ristikon ratkaisseille! R IS T IK O N 3/ 20 23 R A TK A IS U Tukilinja 4/2023 33 ”Ristikkoa täyttäessä kului aika hyvin lääkärivastaanottoa odottaessa, jäi tosin kotiinkin ratkottavaa. Kiitos!” Pirjo Ingerö, Helsinki ”Selvitin ilman googlea muut paitsi ’konepistoolit’. Kiitos ja hyvää kesää kaikille!” Usko Lahti, Tampere ”Ristikko tosiaan vaati paikoitellen miettimistä, mutta mukavalla tavalla ilman tarvetta googlailla.” Heini Saloinen, Kankaanpää O T I N T A P A N I P A J A L A O L O S I S Ä T K A M M E T T O S I S M U T U K S K I N I M O S T I A I S A A K L E I M A M E T A L L I S A L P A I L L A T E A P A L K K A A R M E I J A T L I A T A S U O R I N K A A S U A S T A I R E A K A V A T O T I L A S M O K K I U R O S A L I T U S K A T A S U Z U K I T A S E S T I L A A P I N E N N E P U U L E V Y T E T E L Ä A L T A I P V I H T O A P A F A R U K E D E S S U O T J A P A N I I M R E T U U T I A A M O S S O T A A L U E M A N A E R A K I K U R A L R I M M E T I T A A L I A A T L I A I N A ??? J.H. Laatija: Jari Haapa-aho VIRTAA NORJASSA NOTKO AASA NAI KUUSISEN 1923 (TUURE) OLI TOYOTAN MALLI 19731999 AJAUTUA KAUEMMAKSI Olen pa. Minä myös. JUHLATILOISTA LÄHIMPÄNÄ MAATA? URITTAA UUDELLEEN! KARRI+ SAMIN SUKU AUTIOMAAKIN MANHATTANIN ALUEELLA RISTIKOITA POSSE HYLÄTTY PERÄSSÄ TANKO! BAHAMALLA PALLOJEN ALLE PölhöKustaa! -POSTI YLIVUOTISET KASKET MONI ENSIO TUORESUOLATTUJA P:LLÄ SOPIMUKSIA GIGOLONKIN ROOLISSA PUISSA TULISIJA SEINEN SIVUJOKI MOUKARI-JURI SARKOJEN VÄLEISSÄ KOHTA LINDEMAN YHDYSVALTOJEN 27. KIILLOTUKSEEN EKAKSI LUETUT? MÄNTTI HUIPUIN SÄVELT. JAMES PUNTTI NYT KOUVOLAA -OIREYHTYMÄ SURREALISTI TÄMÄ YLÖS! HEVOSIN JA HÄRIN ILMAN RIHMANKIERTÄMÄÄ HUULIOTE IBIZA ARKIEHTOITA ARVI SEKOSI! OLDMAN MOLARI VJATKAJOEN VARRELLA SUOJATTI VERNE TÄÄLLÄ RATTOISAA? NÄMÄ MAKSETTAVA VÄLÄHTÄMISTEN TAKIA? SURKEAT ASUSTEET HIENOMPI PUKU ENNEN AIKANAAN IMESKELTY PASTILLI SAATAVISSA TÖLKISSÄKIN LYHTEISTÄ RUKOILIJALTA LOPUKSI KUULTU HALME HÄ . . . . ? MYYMÄLÄKETJU TUNTUMA TULEVA TORVALDS VATSA TAKAA EI NÄTTI
• MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA jolle kirjoittaminen on pitkäaikainen harrastus. JUSELIUS R., JYVÄSKYLÄ Apuraha kuntoutujalle omakustanne-runokirjan julkaisuun. A.S., ESPOO Kannettava tietokone kuntoutujalle valokuvausharrastuksen ja asioinnin välineeksi. L.T., KOKKOLA Tietokone kuntouttavan harjoittelun, yhteydenpidon ja tiedonsaannin välineeksi henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. P.K., VANTAA Osa-apuraha tietokoneen hankitaan kuntoutujalle, joka tarvitsee tietokonetta yhteydenpitoon ja asiointiin. JOKIJÄRVI J., KESKI-SUOMI Järjestelmäkamera kuntoutujalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. Hän on palaamassa aiemman valokuvausharrastuksensa pariin. KAARIO J., KOTKA Järjestelmäkamera kuntoutujalle aktiivisen valokuvausharrastuksen välineeksi. K.M., TURKU Apuraha 23-vuotiaalle kuntoutujalle koiraharrastuksen kurssimaksuihin. K.V., PÄIJÄT-HÄME Kannettava tietokone asiointiin ja yhteydenpitoon näkövammaiselle henkilölle. Vammaispalvelu osallistuu hankintaan. RINTALA T., TAMPERE Tietokone kuntoutujalle harrastustoiminnan ja asioinnin välineeksi. NYMAN J., HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle harrastustoiminnan ja yhteydenpidon välineeksi. M.I., VANTAA Kannettava tietokone kuntoutujalle opiskelun välineeksi. L.C., TUUSULA Apuraha kuntoutujalle liikuntaharrastuksen kuluihin. K.K., TAMPERE Tietokone ja monitoimilaite kuntoutujalle asioinnin ja harrastamisen välineeksi. K.-L. M., ÄÄNEKOSKI Älypuhelin kuntoutujalle valokuvaamiseen ja yhteydenpitoon. M.V., JÄRVENPÄÄ Tablettitietokone asioinnin välineeksi henkilölle, jolla on liikuntakyvyn rajoitteita. JOKINEN M., RAISIO Kannettava tietokone opiskelun apuvälineeksi kuntoutujalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. POUSI J., HAMINA Kannettava tietokone kuntoutujalle asiointiin ja harrastamiseen. T.T., HELSINKI Kannettava tietokone yhteydenpidon ja asioinnin välineeksi kuntoutujalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. HYVÄRINEN J., KUOPIO Älypuhelin kuntoutujalle asiointiin ja yhteydenpitoon. K.J., KUOPIO Kannettava tietokone asioinnin ja musiikkiharrastuksen välineeksi 25-vuotiaalle henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. J.F., KOTKA Tietokone kuntoutujalle tulevien opintojen tueksi. DIALLO T., TAMPERE Kannettava tietokone ammattiopiskelun välineeksi henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoite. L.V-M., Apuraha kuntoutujalle ulkomaisen, omakustanteisen tanssitutkinnon koulutusmaksuihin. H.T., JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone yhteydenpidon, harrastamisen ja opiskelun välineeksi. I.H., HARJAVALTA Apuraha liikuntaharrastukseen kuntoutujalle. V.M., TUUSULA Apuraha taidetarvikkeisiin 23-vuotiaalle kuntoutujalle, jolle kuvataide on toimintakykyä edistävä harrastus. NURMINEN S., ÄÄNEKOSKI Kameran objektiivi valokuvausharrastuksen välineeksi kuntoutujalle, jolla on oppimiskyvyn haasteita. MÄENPÄÄ M., PORI Apuraha kuntosaliharrastukseen kuntoutujalle, jonka harrastustoiminta edistää toimintakykyä. R.P., JÄRVENPÄÄ Kannettava tietokone asioinnin välineeksi kuntoutujalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. P.M., OULU Tietokone harrastamisen välineeksi kuntoutujalle. J.J., OULU Kannettava tietokone kuntoutujalle asiointiin. O.J., IMATRA Kannettava tietokone henkilölle, jolla on näkövamma. K.V., TUUSULA Apuraha taidetarvikkeisiin kuntoutujalle. 34 Tukilinja 4/2023 Tukilinja-säätiö jakoi vuonna 2022 apurahoja ja apuvälineitä yli 558 273 euron arvosta eli noin 46 500 eurolla kuukausittain. Apurahoja voivat hakea vamman tai pitkäaikaissairauden vuoksi toimintarajoitteiset henkilöt sekä heitä tukevat pienimuotoiset hankkeet. Tuki on tarveharkintaista ja sillä pyritään ehkäisemään syrjäytymistä.
• JA LO IT T E LU A / SA R JA K U VA K ais a Le ka Tekijä Kaisa Leka. Toimintarajoite Piirtäjä käyttää jalkaproteeseja. T.H., HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle yhteydenpidon välineeksi. NOHRSTRÖM J., HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin, vapaaehtoistyön ja opiskelun välineeksi. KAUHANEN J., KUOPIO Kannettava tietokone asioinnin ja työnhaun välineeksi henkilölle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. S.P., JÄRVENPÄÄ Kannettava tietokone kuntoutujalle valokuvausharrastuksen ja asioinnin välineeksi. A.X., TURKU Kannettava tietokone asioinnin ja kieliopintojen välineeksi kuntoutujalle, joka käyttää pyörätuolia. ALMENOKSA E., HELSINKI Apuraha kuntoutujalle musiikkiharrastuksessa tarvittavaan tietokoneeseen. LUKKARINEN T., KARKKILA Järjestelmäkamera kuntoutujalle, joka on aloittamassa valokuvausharrastusta. L UU S ER I Ä N B H S E S TO V A V ÄK I S L N E Ä S I K A L A K UK A T O A S I I L O TR I P J I L K E I L Y S AM B A L I L Y T I T ÄO S A T V S A V A O T A K O A L L U P O MO A T U S A A A A T A T R S E P N S Y U U U L R A T E E I T R A V A K O U T O I V A T T A T F R J A A A O K S O T S A S T I T U D O I T I S S A S T A S T U N V S A V A O T A K O A L L U P O MO A T U S A A A A T A T R S E P N S Y U U U L R A T E E I T R A V A K O U T O I V A T T A T F R J A A A O K S O T S A S T I T U D O I T I S S A S T A S T U N Pikkupähkinöiden ratkaisut (s. 32) Huhti–toukokuussa myönnettiin 171 apurahaa, joiden kokonaissumma oli noin 116 400 euroa. Lehteen mahtuu vain osa tukipäätöksistä. Loput huhti–toukokuun apurahat löytyvät Tukilinjan nettisivuilta. www.tukilinja.fi
• << AKL Posti Oy << LISÄTIETOA Tukilinja-säätiö sr, y-tunnus 2873756-5, Rahankeräyslupa: RA/2020/811 Tukilinjan lahjoittajapalvelu lahjoittajapalvelu@tukilinja.fi, p. 09-4155 1510 Kuukausilahjoittaminen www.tukilinja.fi / Lahjoita OLE MUKANA MUUTOKSESSA! Taloudellisen ahdingon lisääntyessä Tukilinja-apurahojen hakijamäärä on yli kolminkertaistunut. Aiempaa useampi jää ilman tukea, jota tarvitsee. LAHJOITA TULEVAISUUS! Myönteiset osallistumisen kokemukset ovat tärkeitä toimintarajoitteiselle lapselle ja nuorelle, mutta vähävaraisessa perheessä kausimaksu tai varustehankinta voivat estää harrastuksen. Koululainen tarvitsee kalliita laitteita paitsi läksyjen tekoon myös sosiaaliseen elämään. Opiskelijalle oikealla hetkellä annettu tuki avaa polun työelämään. Sinä voit auttaa! Lahjoitus tilisiirrolla: Lahjoita haluamasi summa Tukilinja-säätiön tilille FI70 5092 0920 3787 65. Käytä viitenumeroa 5555. Lahjoitus tekstiviestillä: Lahjoita 20 euroa lähettämällä tekstiviesti 20 TUKILINJA numeroon 16588. Lahjoita Mobile Paylla: Numeroon: 74944 Viesti: Lahjoitus