Sara-Elise Ruokonen on kuurojen urheilun kansainvälistä eliittiä Moniaistinen taidehetki tuo osallistujille iloa ja onnistumisia KESÄ–HEINÄKUU 3/2026 10 22 16 Somesta tuttu Antti Ahtilinna: ”Haluan olla vertaistukena lapsille ja nuorille”. TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA Valmiuslaki uudistuu – miten käy vammaisten turvaamisen
Varat toimintaan saadaan Tukilinja-lehden myynnistä ja lahjoituksista. 25 Kolumni: Salla Fagerström 26 Kirjavinkki 27 TV & elokuvat 28 Apurahafoorumi 33 Ristikko 35 Pähkinöitä ja sarjakuva 2. 18 Musiikista suunta elämälle: Leo Ben Lulu sai apurahan musiikkija studiotarvikkeisiin. 5 Apua opintoihin: Kyselyyn vastanneista 96,1 prosenttia kertoi Tukilinjan myöntämän apurahan olleen opintojen etenemisen kannalta välttämätön. Lehti myös työllistää toimintarajoitteisia ihmisiä toimittajina, kuvaajina ja kuvittajina sekä myynnissä. 30 Myönnettyjä apurahoja Tukilinjan apurahoja helmi–maaliskuussa 2026. Tilaajien osoitetietoja ei luovuteta ulkopuolisille. 14 Tähtäimessä uusi ura: Startti-stipendin saanut Minna Niemikorpi löysi uuden urheilu-uran pistooliampujana. vuosikerta Ilmestyy 6 kertaa / vuosi ISSN 1458–6304 (painettu), 2737–2383 (verkkojulkaisu) Paino Printall Kansikuva Riina Gröhn Tässä numerossa YH TE ISK UN TA IH M ISE T TU KIK O HT EE T VA KIO T Tukilinja edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten yhdenvertaisuutta Suomessa. 30. 10 Valmiuslaki uudistuu: Miten käy vammaisten turvaamisen. 22 Erityistä taidetta: Marketta Moksin ohjaamissa taidehetkissä tärkeintä on, että tehtävät onnistuvat jokaiselta. Sara-Elise Ruokonen on kuurojen urheilun kansainvälistä eliittiä Moniaistinen taidehetki tuo osallistujille iloa ja onnistumisia KESÄ–HEINÄKUU 3/2026 10 22 16 Somesta tuttu Antti Ahtilinna: ”Haluan olla vertaistukena lapsille ja nuorille” Julkaisija / kustantaja Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry Hermannin rantatie 12 B 00580 Helsinki vktt@tukilinja.fi Aikakausmedian jäsen. 3/2026 Painotuote 4041 0820 YM PÄ RISTÖMERK KI MIL JÖMÄRK T 3 Pääkirjoitus 4 Pinnalla: Paralympiajoukkue vierailulla presidentinlinnassa ja muita näkyviä ilmiöitä. 09 4155 1502 ma-pe klo 9–11 tilaajapalvelu@tukilinja.fi Tilaukset 4 kk 50 € 6 kk 60 € 1 v, kesto 110 € Tukilinjan määräaikainen tilaus ei jatku, ellei tilausta uusita. Lisää kiinnostavia vammaisalan uutisia ja lehden aiemmat numerot löydät tukilinjalehti.fisivustolta. 12 Vähemmistöjen vaikeudet: Saamelainen kuuro Màren Saijets on elänyt koko elämänsä kahden vähemmistön risteyksessä. Päätoimittaja Jaana Vainio jaana.vainio@tukilinja.fi Toimitusneuvosto Pinja Eskola Salla Fagerström Sanni Purhonen Heini Saraste Riitta Skytt Ulkoasu Hanna-Mari Jaakkola Tilaajapalvelu Puh. TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA Valmiuslaki uudistuu – miten käy vammaisten turvaamisen. 6 Näkyvyyttä erilaisuudelle: Antti Ahtilinna tarjoaa somessa vertaistukea vammaisille lapsille ja nuorille. Myönnämme apurahoja vähävaraisille henkilöille koulutuksen, työllistymisen ja aktiivisen elämän, kuten harrastamisen, tueksi. 16 Juosten huipulle: Kestävyysjuoksija Sara-Elise Ruokonen on noussut kuurojen urheilun kansainväliseen eliittiin
Tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi apurahojen tarve on kasvanut voimakkaasti. Perinteinen media kuvasi pitkään vammaisia sankareina tai säälin kautta. Nyt hän haluaa olla somessa esikuvana ja vertaistukena lapsille ja nuorille, jotka ovat epävarmoja itsestään liikuntarajoitteen tai ulkonäkönsä vuoksi. Haluankin kiittää sinua lehden tilaaja, että olet mukana mahdollistamassa unelmien toteutumisen. Elossa 24 hja Sointu Borg & Tyrkyt -ohjelmien kautta isommalle yleisölle tutuksi tullut Antti Ahtilinna (s. Kun näet itsesi edustettuna, koet helpommin kuuluvasi joukkoon. 5). Onkin ollut ilahduttavaa, että mediassa on viime vuosina näkynyt enenevissä määrin myös erilaisia toimintakykyjä omaavia henkilöitä. Se vähentää ulkopuolisuuden kokemusta ja vahvistaa kuvaa siitä, että omakin elämä voi olla tavallista – ja samalla ainutlaatuista. SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 5.8.2026 Pä äk irjo itu s KU VA : M IK A LE VÄ LA M PI 3. Omakin elämä voi olla tavallista – ja samalla ainutlaatuista. Se tekee esikuvista samaistuttavia. Alkuvuonna apurahahakemusten määrä on kasvanut yli 30 prosentilla vuoteen 2025 verrattuna. 6) on hyvä esimerkki tästä. Käsiproteesia käyttävä Ahtilinna on avoimesti kertonut, että erilaisuus oli nuorempana hänellekin painava taakka. Vuosi 2025 oli jo hakemusmäärissä ennätysvuosi Tukilinjan 30-vuotisen toiminnan aikana. Anestesiahoitajana leikkaussalissa toiminut kuuro sairaanhoitaja Màren Saijets (s. 12) ja kuurojen urheilun kansainväliseen eliittiin kuuluva kestävyysjuoksija Sara-Elise Ruokonen (s. Jos ei ole koskaan nähnyt omassa tilanteessaan olevaa ihmistä, saattaa olla vaikeampi hahmottaa, mihin kaikkeen voisi itsekin kyetä. Seuraajille tarjotaan huumoria, arkea, osaamista, mutta myös vaikeuksia – omilla ehdoilla. T ukilinjan myöntämät apurahat mahdollistavat monille omien unelmien toteuttamisen. S omessa moni on oman tarinansa omistaja. 16) ovat myös hyviä esimerkkejä siitä, että unelmiaan kannattaa tavoitella ja ne ovat mahdollisia. Joensuulaisella ammattivaikuttajalla ja sisällöntuottajalla on Tiktokissa lähes 90 000 seuraajaa. Jaana Vainio päätoimittaja jaana.vainio@ tukilinja.fi Unelmat tarvitsevat esikuvia H arva tulee omassa elämässään pohtineeksi, miten paljon unelmien syntymiseen vaikuttaa se, että näet jonkun muun todistavan sen olevan mahdollinen. Loppuvuodesta 2025 toteutettuun kyselyyn vastanneista 96,1 prosenttia kertoi Tukilinjan myöntämän apurahan olleen esimerkiksi opintojen etenemisen kannalta välttämätön (s
Kehitystyön tuloksia nähtiin vuonna 2024 Livsfarligt på allvar! -esityksessä, joka toteutettiin yhteistyössä Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ja Svenska Teaternin kanssa. Kankaanpään runoutta on nähtävissä Viittomakielisen kirjaston verkkosivuilla. – Tällainen huomionosoitus laittaa nöyräksi ja kertoo, miten paljon he arvostavat paraurheilua, kommentoi Inkki Inola. Vuonna 2024 hän voitti pääpalkinnon runollaan ”Kapinaruno” Kuurojen Kulttuuripäivillä, ja esiintyi Ylen Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelmassa. Esityksessä kuvailutulkkaus, viittomakieli ja selkokieli otettiin osaksi näyttämöllistä ilmaisua jo prosessin alusta lähtien. TEKSTI Sanni Purhonen ja Jaana Vainio TA PA HT UM A PINNALLA Topi Borgin elokuvakerhossa nimekkäitä vieraita Suurena elokuvafanina tunnettu Topi Borg on katsonut elämänsä aikana huikeat 12 000 elokuvaa. Viittomakielistä runoutta Tampereella 6. kesäkuuta järjestettävä Annikin Runofestivaali juhlii maamme kielellistä moninaisuutta ja kansainvälisyyttä teemalla Babel Suomi. Lämminhenkisessä tapaamisessa juhlistettiin myös joukkueen menestystä: maastohiihtäjä Inkki Inola ja opashiihtäjä Reetu Inkilä saavuttivat hopeaa 10 kilometrin perinteiseltä hiihtomatkalta, ja alppihiihtäjä Nette Kiviranta nappasi hopeaa pujottelussa. Borgin vieraana ensimmäisen kauden jaksoissa nähtiin Tarja Halonen, Jasper Pääkkönen, Erika Vikman, Johannes Brotherus, Sointu Borg, Jukka Hildén, Fathi Ahmed, Zaida Bergroth, Ona Huczkowski ja Pihla Viitala. Hän esiintyy myös festivaalin päätösklubilla. KU VA : GIM M EY AW AL LE T PR O DU CT IO NS O Y Paralympiajoukkue vierailulla presidentinlinnassa Milano-Cortinan talviparalympialaisissa kilpaillut Suomen paralympiajoukkue sai kutsun tasavallan presidentti Alexander Stubbin ja rouva Suzanne Innes-Stubbin viralliselle vastaanotolle presidentinlinnaan. Heistä Kankaanpään moni muistanee myös Vammaisten päivän DiDa-festivaalin toisena tuottajana. Tavoitteena oli luoda taiteellisesti vahva kokonaiselämys, joka on samalla saavutettava sokeille, kuuroille ja viittomakielisille katsojille sekä henkilöille, joilla on kielellisiä tai kognitiivisia haasteita. Uusi esitystaiteellinen työtapa on saanut inspiraationsa Britanniasta. Uusi työmenetelmä lisää saavutettavuutta Vimma-palkittu DuvTeatern on julkaissut tiksitiksi.fiverkkosivuston levittääkseen tietoa luovan saavutettavuuden työtavasta taidekentällä. Tapahtumassa ovat mukana myös viittomakieliset runoilijat Satu Kankaanpää ja Juhana Salonen. Yle Areenassa nähdyn Topi Borgin elokuvakerho -ohjelman isäntä valitsi omien sanojensa mukaan vierailleen pelkkää laatutavaraa – marginaalisia taideleffoja, ikivihreitä suomiklassikoita ja aivoja nyrjäyttäviä dokumentteja. Elokuvien sijaan ohjelman ydin oli kuitenkin niiden aikana käyty keskustelu. KU VA : M AT TI PO RR E / TA SA VA LL AN PR ES ID EN TIN KA NS LIA KU VA : CA TA PO RT IN KU VA : NIK KO M ÄK IN EN 4
Ilman apurahaa opiskelua varten välttämätön hankinta olisi ollut 99,3 prosentin mielestä vaikeaa, osan mielestä jopa mahdotonta. Vastaajien psyykkinen (98,5 %) ja sosiaalinen (99,2 %) hyvinvointi lisääntyivät merkittävästi. Olen pystynyt hoitamaan myös omia asioitani esimerkiksi Kelassa ja työeläkeyhtiössä sekä käyttämään sähköpostia, kuuluu yksi vastauksista. Opiskeluapurahan vaikutus kestää pitkään TEKSTI Hanna-Mari Jaakkola Tukilinjan teettämä kysely paljasti, että opiskelua varten saatu apuraha vaikuttaa tuensaajien elämään laaja-alaisesti. Ilman apurahaa en todennäköisesti olisi valmistunut aikataulussa, enkä olisi päässyt opiskelemaan unelma-ammattiani ammattikorkeakoulussa. Vastaajat kokivat, että apuraha oli välttämätöntä opintoihin hakeutumisessa (88,5 %), opinnoissa etenemisessä (96,1 %) ja valmistumisessa (92,0 %). Opiskeluvälineet auttoivat opiskelussa ja arjen hallinnassa Valtaosa eli 95,7 prosenttia vastaajista ei saanut opiskelua varten muuta rahoitusta. Opiskeluvälineet helpottivat myös sujuvampaa asiointia arjessa. Kyselyyn vastanneista 28,4 prosenttia oli kirjannut apurahakohteeksi opiskelun. Vuonna 2025 opiskeluun myönnettiin 183 apurahaa. Tuki ei ainoastaan auttanut opiskelussa vaan helpotti myös työllistymistä ja yleistä arjen hallintaa. Elämäni on jälleen omassa hallussa, enkä tarvitse yhteiskunnan tukea. Yhteiskunnan palveluiden käyttö vähenikin apurahan ansiosta 76,7 prosenttia. Apurahan vaikutukset olivat kohdallani kauaskantoiset, avasi eräs vastaajista tilannettaan. Osallisuus lisäsi yleistä hyvinvointia Opiskelujen myötä osallisuuden ja arjen hallinnan lisääntyminen kasvatti yleistä hyvinvointia. Apurahan vaikutukset olivat kohdallani kauas kantoiset. Apurahaa voi hakea esimerkiksi opiskeluvälineisiin ja omakustanteisten opintojen, kuten avoimen yliopiston koulutusmaksuihin. – Tarvitsin tietokonetta opintojen loppuun saattamiseen. Suurin osa koulutehtävistä oli tietokoneella tehtäviä. Apuraha opiskeluun Tukilinja myöntää apurahoja pitkäaikaissairauden, vamman tai neurologisen poikkeavuuden vuoksi toimintarajoitteisille opiskelijoille. Opinnot ja valmistuminen helpottivat työllistymistä, jolloin 93 prosentilla vastaajista taloudellinen tilanne parani. – Apurahan avulla pystyin opiskelemaan uuden ammatin ja valmistumaan. 5. Tukea saatiin esimerkiksi tietokoneen hankkimista varten. – Valmistumiseni jälkeen olen työllistynyt opiskelemalleni alalle. – Minut hyväksyttiin ammattikorkeakouluun. ! KU VA : PE XE LS / M IK HA IL NIL O V T ukilinja teetti viime syksynä yhteistyössä Value Clinicin kanssa kyselyn, jossa tutkittiin apurahojen vaikutuksia avustusten saajien elämään. En olisi päässyt edes kokeisiin ilman tukea, kertoo yksi kyselyyn vastanneista
Hän tekee somesisältöä, jossa arkiset tilanteet kääntyvät huumoriksi ja ymmärrykseksi. Antti Ahtilinna osaa nauraa itselleen. 6
Minä olen se, jonka vanhemmat pelkäsivät, millainen tulevaisuus minulla on. Hänellä dysmelia ilmenee oikean käden puuttumisena. Vaikka voitto ei tällä kertaa tullut Itä-Suomeen, hän ylsi finaaliin saakka. Ohjelmassa etsittiin uutta sosiaalisen median tähteä. TEKSTI Riitta Skytt KUVAT Riina Gröhn Yhdellä kädellä Tyrkkyjen finaaliin Instagramissa Ahtilinna kertoo panikoineensa ja itkeneensä silmänsä turvoksiin käsikirjoittaessaan ja tuottaessaan videota. Minä haluan olla esikuva ja vertaistuki sille, joka sitä tarvitsee. Yksi kahdeksasta kilpailijasta oli joensuulainen Antti Ahtilinna. Jo ensimmäisessä jaksossa kävi selväksi, että nyt tehtiin hommia tosissaan. Kilpailijoiden piti kuvata itsestään esittelyvideo, jossa he kiteyttävät henkilöbrändinsä ydinviestin. Sain sieltä paljon vertaistukea omaan tekemiseeni. Minä olen se pieni, tulevasta tietämätön ja epävarma lapsi. – Antti on vienyt mun sydämen, Borg kommentoi. Tyylikäs mustavalkoinen video valittiin koko porukan parhaaksi. Antti Ahtilinna Joensuusta tarjoaa somessa vertaistukea vammaisille lapsille ja nuorille, jotka kokevat erilaisuutta. Tie Tyrkkyjen finaaliin ei ollut helppo. Koin, että olin jo voittanut siinä, kun pääsin mukaan ohjelmaan. Se on yhteisnimitys kaikille synnynnäisille yhden tai useamman raajan eroavaisuuksille. Kakkoskaudella nähtiin esimerkiksi, kuinka paljon työtä puolen minuutin laadukas Tiktokvideo vaatii. Miten verkostoidutaan, ja kannattaako omat tragediat kääntää otsikoiksi. Nappaako paikan parrasvaloissa ahkerin puurtaja vai valovoimaisin säteilijä. Sointu Borg kehui Ahtilinnan tarinankerronnan taitoa ja teknistä osaamista. Aina ei tarvita ykköspaikkaa todistamaan, että unelmiaan kohti kannattaa pyrkiä. Näkyvyyttä erilaisuudelle Somessa Ahtilinna haluaa olla vertaistukena lapsille ja nuorille, jotka ovat epävarmoja itsestään liikuntarajoitteen tai ulkonäkönsä vuoksi. M ediapersoona Sointu Borg etsi uutta sosiaalisen median tähteä Ylen ohjelmassa Tyrkyt, jossa somevaikuttajat kilpailivat managerointisopimuksesta. Minä haluan olla se, kenet itse olisin tarvinnut pienenä. Hän oli yksi Sointu Borg & Tyrkyt -ohjelman kakkoskauden kilpailijoista. 7. Lopulta ydinsanoma hioutui. – Teen tätä itselleni ja heille, jotka kokevat olevansa niiden ”raamien” ulkopuolella, joihin oman erilaisuuden takia eivät koe kuuluvansa. – Se oli minulle tosi iso juttu! Oli sikasiistiä ystävystyä ihmisten kanssa, jotka tekevät sosiaalista mediaa eri tavoilla. Ahtilinnan oma erilaisuus on dysmelia. – Minä olen 26-vuotias Antti
Media-alan opinnot Karelia-ammattikorkeakoulussa ovat loppusuoralla, terveys on reistaillut ja huhtikuussa revähti etureisi. Kannustan kaikkia käymään puhumassa pienistäkin asioista. Kotiin päästyäni editoin sen, ja siitä se lähti. Ahtilinna on kertonut avoimesti siitä, kuinka erilaisuus on ollut hänellekin painava taakka. Harrastuksiin ovat kuuluneet myös salibandy ja lumilautailu. Huumorivideolla viraaliksi Ahtilinnan lapsuuden perheessä on aina harrastettu liikuntaa ja urheilua. Se on ollut yksi parhaista päätöksistä pitkään aikaan. Ajatus jäi hautumaan. – Olin Vuokatissa hiihtolomalla ja päätin kuvata sieltä materiaalia. Hän katselee vakavana ruudun ohi kertoessaan kevään olleen tavallista raskaampi. Vasta sen jälkeen hän kiinnostui tosissaan somesta. Se on poikkeuksellisen suuri määrä suomalaiselle sisällöntuottajalle. Liikunnalliselle miehelle hiljaiselo toipilaana on ollut hankalaa. Ennen media-alan opintoja Ahtilinna suoritti liikuntaneuvojan perustutkinnon. – Opinnäytetyö on edelleen työn alla. 8. Samalla Ahtilinna oppi videoiden leikkaamista ja editointia. Lisäksi hän treenaa kuntosalilla ja juoksee eripituisia matkoja. Pienetkin askeleet eteenpäin ovat isoja voittoja. Urheilu on Antti Ahtilinnalle tärkeä osa elämää. Nelivuotiaasta lähtien hän pelasi jalkapalloa ja junnuna lätkää. Hän ei pelkää näyttää herkkyyttään, vaikka kuvaileekin sisältöään itseironiseksi ja mustan huumorin sävyttämäksi. Vahva itsetunto välittyy Ahtilinnan sosiaalisessa mediassa. Raskas kevät Juttelemme Ahtilinnan kuulumisia Teamsin välityksellä. Kuvaan huumorin kautta arkisia tilanteita, joihin on helppo samaistua. – Menin sitten puhumaan ammattilaisen kanssa. On ollut sairastelukierrettä ja burnoutin poikasta. – Uskallan murtaa sitä jäätä, mitä minunkaltaiseni ihmiset kokevat arjessaan. Ystävät kysyivät, oliko hän ikinä miettinyt somesisällön tekemistä omasta elämästään. Liikunta on jäänyt vain murto-osaan normaalista – pikajuoksu mietityttää ja on nyt hyllyllä. Viime vuonna yksi videoista levisi kansainväliseksi ja keräsi yli kymmenen miljoonaa tykkäystä. Koska hän pelasi paljon videopelejä, hän perusti Tiktokiin tilin, jonne alkoi tehdä pelivideoita. Kuvaan huumorin kautta arkisia tilanteita, joihin on helppo samaistua. Somessakin Ahtilinna avautui siitä, että päätti hakea apua. Liikunta on myös keino tukea omaa jaksamista ja mielen hyvinvointia. Hänen huumorinsa selvästi puhuttelee seuraajia. Tavoitteena on herättää positiivisia reaktioita ja auttaa ymmärtämään erilaisuutta ja näkemään sen täysin normaalina. Nyt Ahtilinnan videot ovat keränneet Tiktokiin lähes 90 000 seuraajaa ja Instagramiin noin 6 500. Vasta aikuistumisen myötä hän on oppinut hyväksymään itsensä
Erikoistunut valoja videokuvaukseen. Hän tarkistaa huolellisesti yrityksen taustat ja mahdolliset kytkökset. Ahtilinnakin on törmännyt kiusaamiseen. Mietin joskus, millainen esikuva voisin tulevaisuudessa olla esimerkiksi omalle lapselle. Somen algoritmit ja yleisö suosivat sisältöä, joka erottuu massasta. Sisällöntuotanto on hänelle luovaa työtä, jossa yhdistyvät ideointi, kuvaaminen ja vuorovaikutus seuraajien kanssa. Samalla se paljasti, kuinka huonosti sisällöntuottajien työtä yhä ymmärretään. 9. Vaikka vaikutan yleensä semmoiselta ilopilleriltä, niin kyllä sosiaalisessa mediassa pitää osata näyttää myös haavoittuvuutensa. • Ollut mukana Ylen ohjelmissa Tyrkyt (kausi 2) ja Elossa 24h (kausi 8). Valmistumisen jälkeen Ahtilinna haluaisi löytää työn, joka ei olisi paikasta riippuvainen ja jota voisi tehdä myös etänä. Haluan olla isä, joka uskaltaa näyttää tunteita. Myös yritykset ovat huomanneet, että monimuotoinen sisältö puhuttelee asiakkaita. – En millään tavalla ota niitä itseeni. • Harrastaa jalkapalloa, kuntosaliharjoittelua ja juoksua. Hän on tietoinen siitä, että on monelle nuorelle seuraajalle esikuva. – Kaikki ovat tervetulleita minun kanavalleni. Antti Ahtilinna • 26-vuotias joensuulainen osa-aikainen yrittäjä, sisällöntuottaja ja ammattivaikuttaja sosiaalisessa mediassa. Työ vaatii jatkuvaa näkyvyyttä, suunnittelua ja vuorovaikutusta seuraajien kanssa. Somessa Antti Ahtilinnan videot keräävät tuhansia seuraajia. Ajattelen, että sillä ihmisellä on itsellään huono olo. Kannatan kaikkien ihmisten tasa-arvoa ja tasavertaisia oikeuksia. Siinä yhdistyvät yleisön tuntemus ja yhteistyö yritysten kanssa. Hän kertoo ansaitsevansa somen kautta jo sen verran, että pärjää opiskelijana. – Sellaisiin en lähde, jotka ovat omia arvojani vastaan. Ahtilinna on osa-aikainen yrittäjä, joka tekee sisällöntuotannon lisäksi myös kuvauskeikkoja. Ahtilinna sanoo, että somessa jokaisen on osattava itse päättää, mihin vetää rajan. Vaikuttaja on usein yrittäjä, jonka työ on luovaa sisällöntuotantoa. Vastuullinen henkilöbrändi Vammaiset sisällöntuottajat saattavat saada ikäviä kommentteja somessa. Ahtilinna ei tee yhteistyötä kenen kanssa tahansa. Ja sitten, kun taustalla on taloudellinen vakaus, olen toivottavasti perheellinen ukkomies, hän pohtii. • KU KA . Hän kertoo vain vilkaisevansa trollikommentit ja oppineensa suodattamaan ne pois mielestään. – Tulevaisuudessa näen itseni työelämässä. Tiktokissa hänellä on lähes 90 000 seuraajaa. Teen näitä juttuja, mitä nyt teen – olen jollain tavalla vaikuttanut positiivisesti ihmisiin, Suomeen ja maailmaan. Seuraajille tärkeintä ei ole täydellisyys vaan aitous ja todentuntu. Sisällöntuotannon ammattilainen Tyrkyt-ohjelma herätti somessa keskustelua kaupallisuudesta ja vaikuttajatyön luonteesta. Pari kertaa olen vastannutkin, että haluatko tulla juttelemaan siitä, miten voit. • Valmistunut liikuntaneuvojaksi ja viimeistelee media-alan opintoja Karelia-ammattikorkeakoulussa
– Teemana tässä valtakunnallisessa harjoituksessa on väestönsuojelu sotilaallisen uhan tilanteessa, kertoo pelastusylitarkastaja Markku Hutka Lupaja valvontavirastosta. Tavoitteena on saattaa valmiuslaki vastaamaan nykyaikaista käsitystä yhteiskunnan kokonaisturvallisuudesta. Aluekoot harjoituksissa vaihtelevat yksittäisistä maakunnista useiden maakuntien yhteistyöalueisiin. Myös Lupaja valvontavirasto järjestää alueellista varautumista tukevia valmiusharjoituksia. Lain uudistaminen aloitettiin syksyllä 2022. Oikeusministeriön mukaan laki halutaan sopusointuun perustuslain kanssa. Myös suoraan sotilaalliseen uhkaan liittyvää harjoittelua on tulossa. Valmiuslaki kaipaa kipeästi päivittämistä Suomen valmiuslakia on viimeksi päivitetty neljä vuotta sitten hybridiuhkien varalta. Ministeriöiden ja presidentin kanslian edustajista sekä oikeudellisista Valmiuslaki uudistuu harjoitusten keskellä Valmiuslakia uudistetaan, jotta Suomi olisi turvassa poikkeusoloissa. – Kiinnostus väestön suojaamiseen liittyviin koulutuksiin on lisääntynyt. 10. Osa lain toimivaltuussäännöksistä periytyy jopa sotien jälkeisistä laeista. Tarkkaa tilastoa valmiusharjoitusten määrästä ei sisäministeriön mukaan ole, mutta kasvua on nähtävillä. – miten käy vammaisten turvaamisen. Syksyllä Kuopiossa järjestettävässä erillisessä paikallisessa harjoituksessa miehitetään nykyaikainen väestönsuoja. Siellä otetaan huomioon vammaisten erityisolosuhteita ja heidän liikkumistaan. Samalla hoitolaitokset harjoittelevat asukkaidensa siirtoa väestönsuojiin. S uomessa pidettävien valmiusharjoitusten painotus on nykyisin kallistunut siviiliväestön turvaamiseen poikkeusoloissa. Uudistamisen keskeisenä taustana on kaiken kaikkiaan vallitseva turvallisuustilanne, voimassa olevan lain säätämisen jälkeinen yhteiskunnallinen ja teknologinen kehitys sekä korona-ajan soveltamiskokemukset. Uudistamisen tarpeen ovat todenneet muun muassa perustuslakivaliokunta ja valtioneuvoston oikeuskansleri, kertoo lainsäädäntöneuvos Timo Makkonen oikeusministeriöstä. Evakuointisuunnitelmissa huomioidaan myös erityisryhmät. Syksyllä on tulossa myös yksi iso valtakunnallinen valmiusharjoitus, johon osallistuvat niin hyvinvointialueet kuin kunnat, kaupungit ja järjestötkin. Vammaisjärjestöjen mukaan uudistus ei saa kuitenkaan tarkoittaa palvelujen katkeamista. Hyvinvointialueet järjestävät tänä vuonna kymmenittäin harjoituksia, jotka liittyvät poikkeusoloihin tai väestön suojaamiseen ja pelastustoimiin. – Nykyisen valmiuslain valmistelemisen jälkeen kansainvälisessä turvallisuustilanteessa on tapahtunut muutoksia, jotka on syytä ottaa huomioon. TEKSTI Elise Tykkyläinen KUVA Adobe Stock Vammaisten kannalta katsoen puuttui kaikki konkretia. Myös painotus väestön suojaamiseen liittyviin kysymyksiin alueellisissa valmiusharjoituksissa on lisääntynyt. – Tärkeää on, että jokaisesta huolehditaan ja myös vammaiset huomioidaan. Esteettömyys, avun jatkuvuus ja osallisuus on varmistettava etukäteen, ei kriisin keskellä. – Evakuointiharjoituksissa on otettu vammaiset huomioon esimerkiksi kuljetuskaluston näkökulmasta. Yleisesti harjoitusten määrässä on ollut nousua viime vuosina, toteaa sisäministeriön pelastusosaston varautumisjohtaja Jussi Korhonen
– Hyvinvointialueen on varauduttava häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin ennakkoon tehtävillä valmiussuunnitelmilla ja muilla toimenpiteillä yhteistyössä alueensa kuntien ja samaan yhteistyöalueeseen kuuluvien muiden hyvinvointialueiden kanssa. Tulisi paljon ongelmia, jos tulisi tosipaikka eteen. – Käytännössä luku legitimoi sen, että vammaisten henkilöiden palveluita ei poikkeusoloissa tarvitsisi turvata. Ne voivat olla elintärkeitä sosiaalipalveluja. Samalla täytyy turvata perusja ihmisoikeudet myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. – Erityisesti yksilölliset palvelut ja niiden jatkuvuuden turvaaminen on tärkeää myös mahdollisissa kriisija poikkeusoloissa. Tämän jälkeen mietintö asetettiin julkiselle lausuntokierrokselle, joka päättyi vuoden 2026 helmikuun lopussa. Niitä tuli myös vammaisjärjestöiltä, joiden joukosta mietintö saa kylmää kyytiä. Kynnys ry katsoo, ettei uusi lakiehdotus huomioi vammaisten ihmisoikeuksia riittävällä tavalla. – Tyypillisesti vammaiset eivät ole mukana sellaisissa harjoituksissa, joissa ihmisiä siirretään väestönsuojiin. Kriisitilanteessa niitä ei pystytä enää paikkaamaan, kommentoi Alava. Tässä suunnittelussa on otettava huomioon eri asiakasryhmien erityistarpeet. – Osallistaminen tulisi huomioida jo suunnitteluvaiheessa alusta alkaen. Toivomme, että nämä vammaisjärjestöjen antamat lausunnot johtavat konkreettisiin täsmennyksiin, Alava toteaa. Kyse on viime kädessä Valmiuslaki uudistuu harjoitusten keskellä siitä, että perusoikeudet toteutuvat myös häiriötilanteissa, Alava muistuttaa. luku, joka käsittelee sosiaalija terveydenhuollon turvaamista, saa myös kritiikkiä. – Lain toimivuuden kannalta on olennaista muun muassa se, että valmisteluvaiheessa ja erityisesti täytäntöönpanovaiheessa, kuten valmiusharjoittelussa, on kattavasti ja asianmukaisesti otettu huomioon erilaiset väestöryhmät, kuten vammaiset henkilöt. • 11. – Ydin lausunnossamme on, että esteettömyys, palvelujen jatkuvuus ja osallistaminen pitää olla sisäänrakennettuna valmiudessa ja varautumisessa jo etukäteen. Ensinnäkin järjestöt muistuttavat, että YK:n vammaissopimuksen mukaan vammaisjärjestöt tulisi osallistaa päätöksentekoon jo valmisteluvaiheessa. Vammaisten kannalta katsoen sieltä puuttui kaikki konkretia, Heini toteaa. – Tavoitteena on, että hallituksen esitys eduskunnalle voitaisiin antaa vuoden 2026 elokuussa, Timo Makkonen arvioi. Se jättää paljon kysymysmerkkejä ja huolen siitä, miten kriisitilanteissa pärjätään, jos keskeiset arkea ja toimintakykyä tukevat palvelut lakkaavat, Heini huomauttaa. Ehdotelma eteenpäin Oikeusministeriö kokoaa parhaillaan lausuntopalautetta ja arvioi jatkovalmistelutarpeita. Mietinnön teossa mukana ollut sosiaalija terveysministeriön edustaja, hallitusneuvos Anne Kumpula kertoo, että vammaisten huomioiminen kriisitilanteissa on hyvinvointialueiden vastuulla. Liki 700-sivuinen mietintö sisältää paljon pulmakohtia. Vammaiset ja heitä edustavat järjestöt tulisi ottaa nykyistä vahvemmin mukaan valmiusharjoituksissa ja varautumisessa, sanoo Invalidiliiton juristi Ranja Alava. asiantuntijoista koostuva työryhmä sai kesällä 2025 valmiiksi mietintönsä, joka sisältää ehdotuksen uudeksi valmiuslaiksi. Molemmat tahot ovat silti sitä mieltä, että valmiuslain uudistaminen on kuitenkin tärkeää. – Pidän todella erikoisena sitä, että vammaisjärjestöjä ei ole osallistettu tässä asiassa, ihmettelee Kynnys ry:n järjestöpäällikkö Annina Heini. Vammaisjärjestöiltä kritiikkiä Oikeusministeriöstä kerrotaan, että lausuntoja saatiin yli 300. – Yhteiskunnan varautumisen pitää vastata tämän ajan riskeihin ja oloihin. Invalidiliitto muistuttaa oikeusministeriötä sellaisista henkilöistä, jotka tarvitsevat jatkuvasti henkilökohtaista avustajaa tai kotiin tuotavaa palvelua. Miten sinne konkreettisesti päästään. – Ongelma oli kauttaaltaan se, ettei vammaisia henkilöitä ollut erikseen huomioitu, eikä toimenpiteitä pohdittu heidän näkökulmastaan. Väestönsuojathan eivät ole esteettömiä. Mietintöä arvioitiin vielä loppuvuodesta 2025 uuden työryhmän voimin sisäministeriön aloitteesta. Lakiehdotelman 14
– Työskentelin samassa leikkaustiimissä kahden kirurgin kanssa, jotka molemmat olivat kuuroutuneita. Saijets kävi peruskoulunsa Rovaniemen kunnallisessa kuulovammaisten koulussa. Saijets on toki käyttänyt myös viittomakielentulkkia työssään, mutta leikkaussalissa tulkilta vaaditaan hyviä hermoja – etenkin silloin, kun kirurgi avaa potilaan. – Aluksi kohtasin ennakkoluuloja, mutta näytin, että kyllä kuuronakin voi tehdä tällaista työtä, Màren Saijets sanoo. 12. Valmistuttuaan hän sai heti töitä Lapin keskussairaalasta, ja kokemusta on ehtinyt kertyä niin psykiatriselta osastolta kuin tehohoidostakin. Myös Saijets on lapsena ruokkinut poroja. Meillä on oma kulttuuri ja rikas kulttuuritarjonta: elokuvia, tanssia ja musiikkifestivaaleja. – Isän oli pakko sulautua saamelaisyhteisöön. Ymmärsimme hyvin toisiamme. Pyrin osallistumaan näihin tapahtumiin. Saamelainen kuuro Màren Saijets on elänyt koko elämänsä kahden vähemmistön risteyksessä. – Joskus tulkit ovat pyörtyneet kesken leikkauksen, Saijets hymähtää. Hän käytti saamenpukuakin juhlissa, muistelee Saijets. Hän on toiminut myös anestesiahoitajana leikkaussalissa. M àren Saijets syntyi kuurona Kemissä vuonna 1974 inarinsaamelaisen äidin ja savolaisen isän lapseksi. Saijets päätyi opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Niinpä nuoripari aloitti yhteisen taipaleensa Lapissa. Kahden totuusja sovintoprosessin leikkauspisteessä Saijetsin sukujuuret ovat syvällä Saamenmaassa. Kalastus on säilynyt rakkaana harrastuksena koko elämän ajan – aina, Màren Saijets tuntee vähemmistöjen vaikeudet Viittomakieliset kuurot ja saamelaiset ovat vähemmistöjä, joita Suomessa ei ole aina kohdeltu hyvin. – Yhteinen kielemme on pohjoissaame, jota äiti opetti minulle. Poronhoito ja yhteys luontoon ovat saamelaiskulttuurin ikiaikaisia kulmakiviä. Opintojen jälkeen Saijets palasi pohjoiseen ja työskenteli 13 vuotta Rovala-opistossa Rovaniemellä. Hän kouluttautui Helsingissä viittomakielen opettajaksi ja luki Helsingin yliopistossa erityispedagogiikkaa sekä kasvatustiedettä. Sukulaisia löytyy Norjasta asti. – Kaverit suosittelivat minulle hoitoalaa, ja olinkin joskus ollut Oulussa sairaala-apulaisena. Vanhemmat olivat tavanneet Lappeenrannassa, mutta saamelaisnaiselle elämä etelässä ei ollut vaihtoehto. 2000-luvun alussa hän alkoi miettiä alanvaihtoa. TEKSTI Salla Fagerström KUVAT Salla Fagerström ja Màren Saijetsin kotialbumi Màren Saijetsin mielestä saamelaisilla on Suomessa parempi asema kuin kuuroilla. Juhlapäivinä pukeudumme saamelaispukuun
Tuoreeseen yhdistykseen oli liittynyt saman tien 17 kuuroa. Suomessa on meneillään kaksi historiallista totuusja sovintoprosessia: saamelaisten ja viittomakielisten kuurojen. Kummalla on Suomessa parempi asema tänä päivänä, saamelaisilla vai viittomakielisillä. – Olisin maailman onnellisin, jos sieltä löytyisi saamelaisia kuuroja, hän huokaa. Pohjoissaamen lisäksi Suomessa puhutaan koltanja inarinsaamea. Menneinä vuosi kymmeninä kuurojenkouluissa on ollut saamelaisia oppilaita, mutta nykyään heitä on todella vaikea löytää. Màren Saijetsilla on suorastaan eturivin paikka vääryyksiin. Kuvaava esimerkki on se, että viittomakielen opetusta on todella vaikea saada, mutta saamen kieliä voi opiskella peruskoulussa, ammattikoulussa ja lukiossa. Nykyään kuuroille lapsille leikataan mahdollisimman pian sisäkorvaistute ja he integroituvat osaksi yleisopetusta, joko tukitoimien kanssa tai ilman. Norjan Karasjoelle, 20 kilometriä Suomen rajalta, perustettiin hiljattain kuurojen yhdistys. Kyse tuskin on siitä, etteikö kuuroja enää syntyisi saamelaisperheisiin. Ymmärsimme hyvin toisiamme, Màren Saijets kertoo. 13. Toiveikas Saijets aikoo vierailla Karasjoella kesällä. Kuurojen pitää aina tilata tulkki joka paikkaan. – He saavat palveluita omalla kielellään. Löytyisikö Karasjoelta saamelaisia kuuroja. Molemmissa prosesseissa selvitetään näihin vähemmistöihin kohdistunutta kaltoinkohtelua. kun lumi sulaa, hän suuntaa pohjoiseen Tenojoen rantaan. – Viittomakielisten osalta yhdenvertaisuus ei toteudu lainkaan, koska yhteiskunta ei kohtele kuuroja oikein. • – Työskentelin samassa leikkaus tiimissä kahden kirurgin kanssa, jotka molemmat olivat kuuroutuneita. Silloin hän ei olisi enää ainoa lajiaan. – Saamelaisilla, vastaa Saijets heti. Toista saamelaista kuuroa Saijets ei Suomesta tiedä, ei ainakaan sellaista, joka osaisi myös jotain saamen kieltä. Saamelaisilla on vahvempi kulttuuriympäristö ja he saavat kulttuurirahoitusta enemmän kuin kuurot
Alkuvuosi 2023 oli raskas, mutta käännekohta uuteen elämään. Niemikorven ensimmäinen laji oli ratsastus, joka toi hänelle lihasten hallintaa sekä nopeutta uusien asioiden sisäistämiseen ja oppimiseen. Tukilinjan Startti-stipendin avulla hän pääsi matkustamaan luokittelutilaisuuteen. – On kiva tietää, että sillä on hyvä olla. Oli aikaa myös miettiä, mistä uusi harrastus AP U R A HA KOH DE Minna Niemikorpi sai Startti-stipendin luokittelutilaisuuden matkakuluihin. Kun itse pääsin surustani yli, totesin päätöksen olleen oikea. – En saanut kansainvälistä luokitusta ja menetin silloin suomalaisenkin luokituksen. Muutoksen myötä hän menetti identiteettinsä. Kun ei ollut hevosta, lähes päivittäiset tallilla käynnit jäivät pois. Ensimmäinen tavoite on kansainvälisen luokituksen saaminen, jonka jälkeen pöytyäläisnainen voisi tavoitella lajissa arvokisaunelmiaan. 14. Kun teen, teen aina satakymmenenprosenttisesti. Hän oli aina ollut ratsastaja, kunnes yhtäkkiä ei enää ollutkaan. Stipendejä jaetaan vuosittain 30 000 eurolla. Lohtua tilanteeseen toi se, että hänelle tärkeä hevonen pääsi mahtavaan kotiin. Pistooliammunnasta uusi urheilu-ura Ratsastus vaihtui pistooliammuntaan ja antoi Minna Niemikorvelle uuden urheilijaidentiteetin. En olisi pystynyt enää sitä hommaa tekemäänkään. M inna Niemikorpi, 53, löysi kolme vuotta sitten uuden urheilu-uran pistooliampujana ja tekee kovasti töitä kehittymisensä eteen. Jouduin pistämään hevosen pois uuteen kotiin, ja se oli henkisesti ihan katastrofi, Niemikorpi muistelee. Niemikorpi rakasti ratsastusta ja panosti siihen täysillä, mutta lopulta hänen kehonsa ei sitä enää kestänyt. ! Kansainvälisille areenoille ei pääse ilman luokitausta. Tarkoitus on madaltaa alkuvaiheen kustannuskynnystä. TEKSTI Heidi Lehikoinen KUVAT Heidi Lehikoinen ja Anssi Mäkinen Startti-stipendit Tukilinjan ja Suomen Paralympiakomitean Startti-stipendit on tarkoitettu tavoitteellisen urheilu-uransa alussa oleville vammaisille liikkujille ja urheilijoille sekä seuroille ja yhdistyksille, jotka järjestävät paraurheilutai soveltavan liikunnan toimintaa tai käynnistävät sitä. Suomen mestari ja SE-nainen odottaa nyt tilaisuutta saada luokitus, joka avaa tien maailmalle
Hän pääsi mukaan Suomen ampumaurheiluliiton talenttiryhmään, joka on tuonut leirejä sekä neuvoja ja apua urheiluun. Tulokset nousevat vähän turhan pikkuhiljaa, mutta nousevat kuitenkin. Olen soitellut sponsoreita, mutta se on hankalaa tässä kohtaa, kun kaikilla menee heikosti. Tukilinjalta Startti-stipendi mahdollisti Niemikorvelle viime syksynä matkan luokittelutilaisuuteen Kroatian Osijekiin. • Pistooliammunta tuntui heti Minna Niemikorvesta omalta lajilta. Kesäkuussa 2023 Niemikorpi kävi aloittelevien naisten pistooliammuntapäivässä Niinisalossa. – Nyt on aika tyhjä olo ja huono fiilis. Tuli sellainen olo, että tätä haluan kokeilla enemmänkin. ratsastuksen tilalle. 15. Seuraavaa tavoiteltavaa olisi kansainvälisillä areenoilla, mutta sinne ei ilman luokitusta pääse. Itsetuntoa nostaa aika paljon, kun huomaan pystyväni olemaan tuloksellisesti vammattomien kanssa samalla tasolla, Niemikorpi summaa. Kyllä se heti kolahti. – Tuen saaminen on haastavaa. Luokitteluprosessi vie aikaa ja energiaa Matka pistooliampujana on ollut mielenkiintoinen ja opettavainen. Minulla ei ole sellaista myyntivalttia. Yrityksistään huolimatta Niemikorpi ei tällä hetkellä tiedä, missä hän pääsee seuraavan kerran luokitusta hakemaan. Tuntuu, että matto on vedetty jalkojen alta ihan kunnolla. Hän tietää, että liikunnan merkitys varsinkin toimintarajoitteisella ihmisellä on valtava. Hän alkoi miettiä, uskaltaisikohan aloittaa pistooliammunnan. – En käy töissä ja tulot ovat tosi pienet, joten stipendi auttoi aika paljonkin. – Ammunta oli aina vähän kiinnostanut, mutta ikinä ei ollut ollut aikaa ja resursseja siihen. Talenttiryhmän leirit antavat paljon Vaikka kansainvälistä luokitusta ei vielä ole, on Niemikorpi jatkanut tinkimätöntä työtä kehittyäkseen lajissa paremmaksi. Kansainvälisiä luokitustilaisuuksia on harvakseltaan. Kun leirit ovat Turussa, pääsen yöksi kotiin. Kansainvälisiin kilpailuihin tähtäävä ampumaurheilija tarvitsee luokituksen, jonka saaminen vaatii työtä ja aikaa. – Oli hienoa päästä ryhmään ja tykkään olla leireillä. Yritin ampua näyttöjä MM-kisoihin, mutta se kaatuu nyt siihen, etten saa luokitusta. Niemikorvelle liikunnan ja urheilun harrastaminen antaa arkeen paljon sisältöä. Ruutipistoolilla ampuminen sujui. Heinäkuun lopussa ostin oman aseen. Leirejä on yhdeksän kertaa vuodessa. En tiedä, millainen tulevaisuudenkuva on. Tilanne on turhauttava, sillä Niemikorpi on luokassaan jo kolminkertainen Suomen mestari ja SE-nainen. Sillä tiellä olen. Se antaa sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia. – Kyllähän sitä aina haaveilisi, että paremminkin menisi. Kun luokitusta ei ole, en voi sanoa olevani kansainvälisen tason ampuja tai maajoukkueampuja. Ampumaurheiluharrastusta aloit taessa suurin kuluerä ovat ase ja muut ammuntaan liittyvät välineet. Saan haastaa itseäni ja huomata, että pystyn tekemään juuri sitä mikä itseäni kiinnostaa. – On myös mielenterveydellisesti tärkeää, että pääsee pois kotoa ja liikkuu omien kykyjensä mukaan. – Tällä hetkellä olen vähän tyhjän päällä. Tilanne on kilpa-ampujalle raskas, sillä luokitteluprosessit paperitöineen ovat pitkäkestoisia. Kehoni ei vaan oikein meinaa kestää, kun päivät ovat pitkiä. Se on näkynyt tuloksissa muun muassa niin, että hänen oma SE-tuloksensa on parantunut pisteellä. Myös kilpailuja leirimatkat ovat harrastajalle kuluerä, sillä kilpailumaksut, liikkuminen ja majoitukset tuovat kustannuksia
Lähtölaukauksen pamahdettua suomalaisjuoksija liimautui nopeimpien kilpasiskojen kintereille. Viime syksynä hän toi Tokiosta kotiin kultaa ja hopeaa. Hänellä on neljä mitalia Deaflympicskisoista, useita EM-mitaleita ja yksi maailmanennätys. Kärjessä pinkoivat kiinalaiset hirmuista vauhtia. 37 minuuttia myöhemmin Ruokonen ylitti maaliviivan neljäntenä. Hän oli kuurojen naisten 3 000 metrin esteiden hallitseva maailmanennätysnainen, mutta kymppitonnia hän ei ollut vielä koskaan juossut arvokisoissa. Kestävyysjuoksija Sara-Elise Ruokonen on kuurojen urheilun kansainvälistä eliittiä. TEKSTI Salla Fagerström KUVAT SKUL K omazava Olympic Parkin stadion kihisi kisajännitystä, kun 26-vuotias Sara-Elise Ruokonen valmistautui 10 000 metrin juoksuun Tokion Deaflympics-kisoissa. Yllättäen tuomaristo kiinnostui kilpailijoiden kengistä, ja useat jalkineet todettiinkin sääntöPitkä tie pitkänmatkanjuoksijaksi KU VA : SK UL /JA RI M AL KA M ÄK I 16
Hänelle laitettiin sisäkorvaistute kahden vanhana, ja perhe sai viittomakielen opetustakin. Lukiovuosina Ruokonen löysi tiensä takaisin kuurojen maailmaan. Hän kehittyi nopeasti ja uskalsi pian mennä haastaviakin ratoja. Tokion kisat alkoivat voitokkaalla suunnistuksen parisprintillä, kun Ruokonen ja hänen parinsa Juuso Toivonen nappasivat kultaa. Näin tapahtuikin, ja huippu-urheilijapulasta kärsinyt liitto otti nuoren lupauksen siipiensä suojiin. KU VA : SK UL /JA RI M AL KA M ÄK I 17. Pikkuhiljaa kestävyysjuoksusta tuli päälajini. Ruokosen kilpasuunnistusdebyytti tapahtui Paimion Louna-Jukolassa vuonna 2015. Yleisurheilun rinnalle tuli pian suunnistus. Kestävyysjuoksusta päälaji Matka Tokion mitalihumuun alkoi oikeas taan jo vuonna 2009 Salon Kuusjoelta. Kansainvälistä kisakokemusta Sara-Elise Ruokonen syntyi kuurona. Suunnistuksessa kuurous helpottaa keskittymistä, mutta toisaalta kuulevien kisoissa sisäkorvaistute auttaa, koska muuttuvia tekijöitä ja kommunikaatiota on enemmän. Tokion jälkeen Ruokosen nilkka operoitiin suunnitellusti. Jännitystä riitti loppuun saakka: eroa toiseksi tulleisiin ukrainalaisiin oli lopulta vain kaksi häviävän pientä sekuntia. Seura oli tilanteen tasalla ja järjesti tytölle valmentajan, joka toi harjoitteluun tavoitteellisuutta. Koska lähtömerkit annetaan äänellä, Ruokoselle voi tulla pieni reagointiviive lähdössä. Naapurin kyydissä Ruokonen pääsi iltarasteille ja oppi suunnistuksen salat. Silloin urheiluseura Kuusjoen Humu järjesti lasten urheilukoulun, johon osallistui myös 10-vuotias Sara-Elise Ruokonen. Voitosta teki erityisen makean se, että Ukraina oli edellispäivänä ottanut miesten ja naisten kolmoisvoitot henkilökohtaisessa sprintissä. Se sopi yhteen Ruokosen kunnianhimon kanssa. Mutta Ruokosella ei ollut kontakteja muihin viittomakielisiin, joten viittomat jäivät vähitellen pois perheen arjesta. – Kilpailin lähes kaikissa lajeissa, mutta alusta asti näkyi, että pidemmät matkat ovat vahvuuteni. – Sieltä sain isoja oppeja sprinttiin, ja siitä tulikin selkeä ykkösmatkani. Leikkausta saatiin siirrettyä, ja parissa kuukaudessa Ruokonen onnistui rakentamaan varsin hyvän kilpailukunnon. Hän osoittautui luonnonlahjakkuudeksi. Hän valmistui viime vuonna liikuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta. Ruokosen mielestä kuurojen ja kuulevien kisoissa ei oikeastaan ole isoa eroa. Vuoden 2025 Deaflympicskisoissa Sara-Elise Ruokonen kilpaili muun muassa 10 000 metrin juoksussa ja sprintissä. Kuulevien puolella taso on kovempi. Siksi hän pyytää joskus kisajärjestäjiltä mukautuksia, kuten esimerkiksi pitkänmatkan kisassa paikkaa ulkoradalta. • Alusta asti näkyi, että pidemmät matkat ovat vahvuuteni. Omat ennätyksetkin odottavat rikkomistaan, ja horisontissa häämöttävät Kreikan Deaflympicsit vuonna 2029. Tokion kisoihin Ruokonen lähti todella haastavasta asetelmasta. Näin hän ei jää pussiin hitaamman lähtönsä takia. Nilkkavaivan takia hän ei pystynyt harjoittelemaan täysipainoisesti. Lyhyemmillä matkoilla sisäratapaikka ja muiden juoksijoiden näkeminen auttaa häntä ajoittamaan lähtönsä. Ruokonen aloitti osuutensa vahvasti 30 sekunnin erolla seuraaviin ja yllättyi siitä itsekin. jen vastaisiksi ”pomppukengiksi” – niin myös kärkikaksikon. Ruokonen pääsi heti edustamaan Suomea kuurojen U20-EM-kisoissa Saksassa 2016. Nilkkaa uhkasi leikkaus, ja hetken näytti jopa siltä, että Tokio jäisi väliin. Tuliaisina oli hopeaa 1 500 metriltä ja pronssia 800 metriltä. Siitä seurasi heille hylkäys ja Ruokoselle makoisa hopea. Haastavista asetelmista Tokioon Vuonna 2021 Ruokonen juoksi kuurojen naisten uuden maailmanennätyksen Kalevan kisoissa 3 000 metrin esteillä – aika oli 10.30,53. Eräissä kisoissa hän tapasi kuurot juoksijasisarukset, joiden äiti kehotti Ruokosta ottamaan yhteyttä Suomen Kuurojen Urheiluliittoon. Hän lähti ennakkosuosikkina vuoden 2022 Deaflympics-kisoihin Brasilian Caxias do Suliin ja lunasti odotukset: kultaa ropsahti sekä 3 000 metrin esteistä että 5 000 metrin juoksusta. Seuraavana vuonna Angelniemen Ankkuri nappasi hänet riveihinsä. Huuliltalukutaito tuki sisäkorvaistutetta niin hyvin, että Ruokonen kävi peruskoulunsa ja lukionsa kuulevien kanssa ilman tulkkia. Voitto alkoi näyttää mahdolliselta. Kuntoutusta motivoi tavoite sprintin SM-plakettitasosta ja kuulevien EM-sprintistä
Ben Lulu on esimerkiksi ohjannut opiskeluihinsa kuuluvissa harjoitteluissaan freestyle-räppiä terapeuttisessa tarkoituksessa. Ben Lulu kävi lapsuudessaan pianotunneilla, mutta soittaminen ei tuolloin innostanut ja harrastus jäi. – En ole juurikaan kirjoittanut rakkauslauluja, hän hymähtää. Apurahalla ammattimaisempaa jälkeä Ben Lulu toimii taiteilijanimellä LUBE ja hän kuvailee musiikkiaan ennen kaikkea kokeilevaksi. – Yhtäkkiä lähdin tekemään rap-sanoituksia biisien päälle. Musiikista muuta ajateltavaa Ben Lulu koki vuosia olevansa hukassa. Hän saattaa myös etsiä arkisista äänistä rytmejä ja lähteä pitämään ääniä musiikin päälle. Myöhemmin hän alkoi miettiä, miten voisi yhdistää musiikin työhönsä. Musiikissa ja sen tekemisessä häntä kiinnostaa kaikenlainen kikkailu ja palasten yhteensovittaminen. Alun perin hän tahtoi tehdä töitä miesten ja poikien parissa. Hän ei ole tyyppi, joka alkoi riimittelemään jo pienenä, vaan sanoituksia alkoi syntyä parikymppisenä. Vaikka oma musikaalisuus oli tuolloin vielä talviunilla, on musiikilla ollut aina vahva rooli hänen elämässään. Tekoälyä Ben Lulu ei käytä apunaan, vaikka ymmärtääkin sen nopeuttavan musiikin tekoa ja toisaalta toimivan väylänä toteuttaa luovuutta. Joskus Ben Lulu ottaa lauluillaan kantaa yhteiskunnalliseen tilanteeseen luettuaan esimerkiksi huolestuttavan uutisen. 18. TEKSTI Pinja Eskola KUVAT Jarmo Puskala musiikkia ammattimaisemmin. – Luotto luovuuteen auttoi jaksamaan hankalissa hetkissä. Hän on esimerkiksi ostanut välineistöä, jonka myötä jälki kuulostaa paremmalta. Jälkikäteen ajatellen Ben Lulu toteaa hakeutuneensa opiskelemaan sosionomiksi siksi, että tahtoi auttaa kaltaisiaan nuoria. Inspiraatio syntyy tunteista ja tuntemuksista sekä ympäristöstä tehdyistä havainnoista. Ben Lulu nauttii onnistuessaan jossain, mitä on yrittänyt pitkään, tai löytäessään hienon äänen vahingossa. Osallistuin työryhmän kanssa nimittäin kilpailuun, jossa innovoitiin ratkaisuja poikien hyvinvoinnin lisäämiseksi. Se on mahdollistanut myös muiden auttamisen – Ben Lulu opettaa vapaa-ajallaan muita tekemään musiikkia ja miksailee toisten biisejä. Ben Lulu käveli kuunnellen musiikkia, jotta saisi muuta ajateltavaa, ja kuunteli mitä tahansa jazzista elektroniseen musiikkiin. Ben Lulu tuntee musiikin vahvasti kehossaan ja lähtee helposti liikkumaan rytmin mukana. Tukilinjalta saamansa apurahan ansiosta Ben Lulu on kyennyt tekemään Leo Ben Lulu tietää, miten parantava voima musiikilla voi olla. – Täysin tekoälyllä tehty musiikki tappaa yhteyden, hän pohtii. – Ideoin oman työpaikkani. Ben Lulu innovoi Tampereella maanantaisin ja tiistaisin toimivan, Luotto luovuuteen auttoi jaksamaan hankalissa hetkissä. – Klassinen musiikki oli liian rajoittavaa, hän pohtii nyt. Hän on kiitollinen siitä, että onnistui löytämään luovuuden tunneilmaisunsa kanavaksi. N ykyisin musiikkia elävän ja hengittävän Leo Ben Lulun, 26, lapsuudenkodissa musisointi ei ollut iso asia. Musiikista suunta elämälle AP U R A HA KOH DE Leo Ben Lulu sai apurahan musiikkija studiotarvikkeisiin. Mielessä olivat synkät, jopa itsetuhoiset ajatukset, ja synkkyys oli lamaannuttavaa. Luovuus on auttanut häntä myös omalla uralla. Vanhemmat kyllä kuuntelivat milloin mitäkin, mutta he eivät patistaneet lastaan musiikin pariin tai soittaneet itse mitään instrumenttia. Sen ansiosta hän on tässä pisteessä. Nuorille apua luovuudesta Ben Lulu tietää, miltä tuntuu olla hukassa. Nyt hän yhdistää intohimonsa ja työnsä auttaakseen muita, joilla on suunta hukassa
KU KA . • Motto: Damn bro • Biisi, joka kuvaa minua: Monophonicsin Goliath 19. Leo Ben Lulu • 26-vuotias sosionomi ja muusikko, joka elää arkeaan matkaten Helsingin ja Tampereen väliä. • Harrastaa joogaa, dj-toimintaa, kaupunkipyöräilyä, ruoanlaittoa ja hymyilyä
Jos rahasta ei tarvitsisi huolehtia, hän tahtoisi rakentaa monitoimikulttuurikeskuksen, jossa opetetaan nuorille omavaraista ruoan kasvatusta kaupunkiympäristössä sekä mediatuotantoa, kuten videoiden kuvaamista, editointia, kirjoittamista tai musiikkia. Innostun aina siitä, jos voin jakaa luovuuteen luottamisen filosofiaa. Tiiviisti kerhossa käyviä on toistaiseksi kourallinen, mutta merkitys on suuri. Ideaalimaailmassa heillä olisi myös oma kirjapaino ja tuotantoyhtiö. – Toivon, että tekemiseni ja esimerkkini resonoivat auttaen myös muita päästämään irti ”en mä voi” -asenteesta. Haaveena yhteisöllinen tulevaisuus Ben Lulun aloittaessa musiikin tekemisen hänellä ei ollut ympärillään yhteisöä, joka olisi näyttänyt, miten asiat tehdään. Yleisö on löytynyt itsestään ja lyriikoista on tullut kiitosta. Apua kaipaavia ihmisiä voi tulla vastaan esimerkiksi illanistujaisissa. Lomake ohjeineen löytyy nettisivuilta osoitteesta tukilinja.fi. Pyrimme ennaltaehkäisemään syrjäytymistä tarjoamalla pojille yhteisöllisyyttä ja sosiaalista kuntoutusta esimerkiksi urheilun ja luovien harrastusten parissa. Vuonna 2025 Tukilinja myönsi 52 apurahaa ammattimaiseen harrastamiseen. Vaikka olen itse tehnyt asioita oppien kantapään kautta, autan mielelläni muita, jotka aloittelevat. – Toivon pääseväni tekemään hommia erilaisten artistien kanssa ja toisaalta, että jokainen lähtisi rohkeasti omaa juttuaan kohden. Apurahaa voi hakea ammattimaiseen toimintaan, jonka avulla hakija hankkii pientä lisätuloa esimerkiksi eläkkeen päälle. Toiminta voi olla esimerkiksi kevytyrittäjänä tai freelancerina toimimista. • 13–18-vuotiaille pojille suunnatun ilmaisen RARE Eftiksen. Hän haluaisi myös lisätä vastaavaa toimintaa muualla sekä kouluttaa muita kohtaamaan nuoria luovuuden avulla. 20. Nyttemmin Ben Lulu on löytänyt ympärilleen yhteisön. ! Leo Ben Lulu on opetellut musiikin tekemistä itse. Apurahaa haetaan sähköisellä hakemuslomakkeella. Hän suhtautuu musiikkiin intohimolla ja toivoo mahdollisimman monen löytävän sen pariin, muttei mainosta biisejään. Tuen saajat ovat muun muassa kuvataiteilijoita, muusikkoja ja valokuvaajia. – Monelle nuorelle tämä on viikon kohokohta, Ben Lulu toteaa. – Etsimme nuoria poikia esimerkiksi kiertämällä kouluissa ja nuorisotoimessa puhumassa. Hän on opetellut monet asiat itse. Poikia on tarkoitus tukea ilmaisemaan tunteitaan, ja paperille onkin jo kirjoitettu riimejä. – Nykyisten luovien alojen yritysten, kuten levy-yhtiöiden, toimintalogiikka syrjii monia, Ben Lulu toteaa. Tulevaisuudessa tavoitteena on opettaa myös musiikin tuottamista ja saattaa nuoret yhteen musiikin tekijöiden kanssa. Tulevaisuudessa Ben Lulu toivoo pystyvänsä kehittämään RARE Eftistä. Apuraha ammattimaiseen harrastamiseen Tukilinja myöntää apurahoja ammattimaiseen harrastamiseen pitkäaikaissairauden, vamman tai neurologisen poikkeavuuden vuoksi toimintarajoitteisille henkilöille. Rahoitusta saatiin aluksi puoleksi vuodeksi, ja sitä haetaan nyt lisää. Kyseessä on matalan kynnyksen kerho, jossa yhteisöllinen hengailu toteutetaan luovien ja fyysisten aktiviteettien kautta