TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA HUHTI–TOUKOKUU 2/2026 Kanteleliiton toiminnanjohtaja Sanni Virta ”Kulttuurialalla on nyt hyvä hetki nostaa esiin taiteen saavutettavuutta” Vammaiset yrittäjät kohtaavat usein haasteita jo alkuvaiheessa Apuraha mahdollisti kuurojen futsalmaajoukkueen MM-kisamatkan Miten vammaisten digiturvaa voidaan parantaa. 17 14 10
14 Digiturvallisuus: Vammaiset voivat jäädä haavoittuvaan asemaan, jos digitaitoja ja saavutettavuutta ei huomioida riittävästi. Tilaajien osoitetietoja ei luovuteta ulkopuolisille. 5 Merkittävä vaikutus: Kyselyyn vastanneista 96 prosenttia kertoi osallisuutensa yhteiskuntaan lisääntyneen Tukilinjan apurahan myötä. Päätoimittaja Jaana Vainio jaana.vainio@tukilinja.fi Toimitusneuvosto Pinja Eskola Salla Fagerström Sanni Purhonen Heini Saraste Riitta Skytt Ulkoasu Paula Karjalainen Tilaajapalvelu Puh. 09 4155 1502 ma-pe klo 9–11 tilaajapalvelu@tukilinja.fi Tilaukset 4 kk 50 € 6 kk 60 € 1 v, kesto 110 € Tukilinjan määräaikainen tilaus ei jatku, ellei tilausta uusita. Varat toimintaan saadaan Tukilinja-lehden myynnistä ja lahjoituksista. 30. Julkaisija / kustantaja Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry Hermannin rantatie 12 B 00580 Helsinki vktt@tukilinja.fi Aikakausmedian jäsen. 20 Syntynyt vammaisaktivistiksi: Monessa mukana oleva Selinä Nera nostaa sosiaalisessa mediassaan esiin vammaisten kohtaamia esteitä. 30 Myönnettyjä apurahoja Tukilinjan apurahoja joulukuussa 2025 ja tammikuussa 2026. vuosikerta Ilmestyy 6 kertaa / vuosi ISSN 1458–6304 (painettu), 2737–2383 (verkkojulkaisu) Paino Printall Kansikuva Jussi Helttunen Tässä numerossa YH TE ISK UN TA IH M ISE T TU KIK O HT EE T VA KIO T Tukilinja edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten yhdenvertaisuutta Suomessa. 2/2026 Painotuote 4041 0820 YM PÄ RISTÖMERK KI MIL JÖMÄRK T 3 Pääkirjoitus 4 Pinnalla: Aisti Sport valittiin Vuoden urheiluseuraksi ja muita näkyviä ilmiöitä. Lehti myös työllistää toimintarajoitteisia ihmisiä lehden toimittajina, kuvaajina ja kuvittajina sekä myynnissä. 26 Kirjavinkki 27 TV & elokuvat 28 Apurahafoorumi 32 Pähkinöitä 35 Jaloittelua 2. 10 Kivikkoinen polku: Vammaisilla yrittäjillä on usein vaikeuksia saada alkupääomaa. 25 Kolumni: Pinja Eskola 17 MM-kisoissa: Kuurojen miesten futsalmaajoukkue sai apurahan kisamatkan kuluihin. 22 Varusteet kuntoon: Näkövammaiskiekkoa pelaava Nika Fennander hankki Startti-stipendillä varusteita. Myönnämme apurahoja vähävaraisille henkilöille koulutuksen, työllistymisen ja aktiivisen elämän, kuten harrastamisen, tueksi. Lisää kiinnostavia vammaisalan uutisia ja lehden aiemmat numerot löydät tukilinjalehti.fi-sivustolta. 12 Kuurosokean yleisneron tarina: Tietokirjailija Hannu Salmi löysi Frans Leijonin tutkiessaan sukunsa historiaa. 6 Yhdenvertaisuuden asialla: Sanni Virta on päässyt työssään pohtimaan esimerkiksi valintakokeiden saavutettavuutta
Pyöreitä vuosia tänä vuonna juhliva Tukilinja on jo 30 vuotta tukenut pienituloisia vammaisia ja pitkäaikaissairaita ihmisiä parantaakseen heidän osallisuuttaan yhteiskunnassa. Vastaajista 96 prosenttia kertoi osallistumisensa yhteiskuntaan lisääntyneen, ja peräti 99 prosenttia koki omatoimisuutensa arjessa kasvaneen. Ei riitä, että neuvotaan olemaan varovainen ja käyttämään kaksivaiheista tunnistautumista, jos palvelu ei ole saavutettava tai jos asiointi edellyttää sellaista laiteja sovellusketjua, jossa yksikin este katkaisee kaiken. T ukilinja toteutti viime syksynä kyselyn (s. Kyselyssä korostuivat arjen toimintakyky ja yhteiskunnallinen osallisuus. Yhä useammin tukea haetaan tietokoneisiin ja kännyköihin, jotka mahdollistavat paitsi yhteydenpidon myös asioinnin. Jaana Vainio päätoimittaja jaana.vainio@ tukilinja.fi Arki helpottuu, kun digi toimii S iinä missä asiointi aikoinaan alkoi jonottamisesta, nykyisin ensimmäinen vaihe on lähes poikkeuksetta kirjautuminen. Digitaalisuuden lisääntyminen näkyy myös apurahahakemuksissa. Lähes kaikki vastaajat kuvaavat, että ilman apurahaa hankinnan tai palvelun saaminen olisi ollut vaikeaa tai jopa mahdotonta. 5), jolla selvitettiin apurahan vaikutuksia saajiensa elämään. Kun palvelut siirtyvät verkkoon, vastuu ei voi siirtyä pelkästään käyttäjälle. Yhä useammat arjen perusasiat – ajanvaraus, etuudet, pankkiasiat, yhteydenpito – vaativat laitteita, koodeja ja taitoa tunnistaa aito palvelu huijauksesta. Tällöin järjestelmä altistaa ihmisen turhille riskeille. SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 3.6.2026 Pä äk irjo itu s KU VA : M IK A LE VÄ LA M PI 3. Tukea myönnetään asioimisen ja yhteydenpidon lisäksi työllistymiseen, opiskeluun ja harrastuksiin – niihinkin tarvitaan yhä useammin tietokonetta, kuten sivulta 30 alkava apurahakohteiden listaus osoittaa. Digitaalisuuden lisääntyminen on vuosien varrella näkynyt myös apurahahakemuksissa. Jos ei voi asioida itse, joutuu jakamaan tunnuksia, tulkitsemaan viestejä jonkun toisen kautta tai luottamaan vieraisiin. D igiturvallisuus ja saavutettavuus ovat samaa kokonaisuutta. Lisää aiheesta voit lukea sivulta 14 alkavasta jutusta, jossa pureudutaan digiturvallisuuteen liittyviin haasteisiin
Seura haluaa nostaa esiin sitä, että myös eri rajoittein toimivilla ihmisillä lapsesta aikuiseen on oikeus unelmointiin. Samuel Beckettin (1906–1989) absurdissa klassikossa tuhotun maailman raunioilla asuvat kellariinsa piiloutuneet viimeiset eloonjääneet: sokea Hamm ja häntä palveleva Clov. Pipsa asuu vanhempiensa, pikkuveljensä Jyrin ja pikkusiskonsa Evien kanssa. Sarjassa hänen audiologinaan toimii Britannian Gladiaattorit-ohjelman Furyna tunnettu, kuurona syntynyt ja sisäkorvaistutetta käyttävä Jodie Ounsley. Sanastossa suositaan suomenkielistä ja selväsanaista kieltä, kuten ”lukivaikeus” ja ”matematiikan vaikeus” ”dysleksian” ja ”dyskalkulian” sijaan. Jokainen seuran tuoma harrastusmahdollisuus tai tapahtuma luo lisää näitä mahdollisuuksia. Jyrin kuulonalenemaa käsittelevä juoni on kehitetty yhteistyössä National Deaf Children’s Society -järjestön kanssa. Pipsa Possu on käännetty yli 40 kielelle, ja sarjan virallisella YouTubekanavalla on yli 43 miljoonaa tilaajaa. KU VA : PIK I RA NT AN EN /TE AT TE RI SIP ER IA Leikki on taas loppu Aiemmin loppuunmyyty menestysesitys Leikin loppu saapuu Kansallisteatterin Maalaamosaliin yleisön pyynnöstä toukokuussa. Käyttäjä valitsee 11 erilaisesta vaihtoehdosta ne symbolit, jotka helpottavat hänen arkeaan. Tuen tarve näkyväksi Erilaisten oppijoiden liitto on julkaissut kaksi uutta työkalua oppimisen vaikeuksien ymmärtämiseksi. TEKSTI Sanni Purhonen ja Jaana Vainio TY Ö KA LU JA PINNALLA Aisti Sport valittiin Vuoden urheiluseuraksi Vuoden urheiluseura Aisti Sport on tehnyt työtä sen eteen, että Suomessa olisi entistä enemmän liikettä, kannustusta ja osallistumista. Tavoitteena on tarjota yhteinen ja arjessa toimiva kieli, sillä aiemmin kielenkäyttö on ollut hajanaista ja ristiriitaista, mikä on vaikeuttanut sekä ymmärrystä että tuen saamista koulussa, työelämässä ja palveluissa. Korttia voi käyttää oppilaitoksissa, työelämässä, viranomaisasioinnissa ja erilaisissa palvelutilanteissa. Jyri saa kuulolaitteen Suosittu lasten animaatiosarja Pipsa Possu (Peppa Pig) on kertonut pienen possun tarinaa jo yli 20 vuoden ajan. Kortin takana olevat symbolit, kuten ”selkeät ohjeet” tai ”lisää aikaa”, kuvaavat yksilöllisen tuen tarpeita. Aisti Sportin motto on ”Meillä kaikilla on unelma”. Näytelmän ohjauksesta vastaa Heikki Huttu-Hiltunen, joka on tehnyt aiemminkin kiinnostavaa yhteistyötä Heikkisen kanssa. Oppimisvaikeussanasto puolestaan kokoaa ja selkeyttää oppimisen vaikeuksiin liittyvien termien käyttöä. Aisti Sportissa vammaiset ja vammattomat harrastavat ja toimivat yhdessä tasavertaisesti. 4. Vantaalainen urheiluseura sai alkunsa 2017, kun perustajajäsenet halusivat järjestää enemmän harrastusmahdollisuuksia erityisesti näkövammaisille. Kun näitä rooleja näyttelevät pyörätuolia käyttävä Pekka Heikkinen ja pakolaisena maahan tullut Bakr Hasan, saa tunnettu teos uusia tasoja. Jyri nousee tulevan juonikuvion keskiöön, sillä hän saa kuulolaitteen osittaisen kuulonaleneman vuoksi. Lavalla nähdään myös Marika Heiskanen ja Tuukka Huttunen. Lukikortti kuvaa, millaista apua oppimisen vaikeuksia kokeva tarvitsee asioidessaan
Vastaajista 96 prosenttia kertoi osallisuutensa yhteiskuntaan lisääntyneen, ja 99 prosenttia koki omatoimisuutensa kasvaneen. ”Saamallani tietokoneella olen pystynyt pitämään yhteyttä eri puolilla Suomea asuviin ystäviini ja saanut paljon uusia ystäviä. Vastaajista 96 prosenttia koki, että yhteiskuntaan osallistuminen lisääntyi apurahan myötä. Apurahat kohdistuvatkin tilanteisiin, joissa tuki todella antaa mahdollisuuksia. 5. Vastausten piirtämä kuva on selkeä. Minulla ei ole kavereita tietokoneen ulkopuolella, joten avun saamisella on merkittävä vaikutus elämääni. Olen myös käynyt viranomaissivuilla katsomassa omien asioitteni käsittelyä ja päätöksiä”, kertoo eräs kyselyyn vastannut. Vastauksia kertyi lyhyessä ajassa 549 kappaletta. Apurahat mahdollistavat aktiivisen osallistumisen TEKSTI Jaana Vainio KUVA Jussi Helttunen Tukilinjan toteuttama kysely vahvistaa apurahojen vaikutuksen saajiensa elämään. Apuraha voikin olla suora väline yhdenvertaisempaan osallistumiseen. Vastaajista 96 prosenttia kertoi osallistumisensa yhteiskuntaan lisääntyneen, ja peräti 99 prosenttia koki omatoimisuutensa arjessa kasvaneen. Tukea myönnetään työllistymiseen, opiskeluun, harrastuksiin ja aktiiviseen elämään, kuten asioimiseen ja yhteydenpitoon. En ole enää niin yksinäinen”, avaa tilannettaan eräs vastaaja. Mahdottomasta mahdollista Lähes kaikki vastaajat kuvaavat, että ilman tukea hankinnan tai palvelun saaminen olisi ollut vaikeaa tai jopa mahdotonta. Psyykkinen hyvinvointi lisääntyi 98 prosentilla, sosiaalinen hyvinvointi koheni 96,4 prosentilla, ja 89,8 prosenttia vastaajista kertoi fyysisen hyvinvointinsa parantuneen. Näistä 470 oli apurahan saaneilta ja 79 hakemuksen tekemisessä auttaneilta yhteyshenkilöiltä. T ukilinja toteutti viime syksynä kyselyn, jossa haluttiin selvittää, miten myönnetty tuki on vaikuttanut apurahansaajien elämään. Nykypäivänä esimerkiksi digiasiointi on suurelle osalle ihmisistä välttämätön osa arkea. Tukilinjan myöntämä apuraha ei ole vain taloudellinen helpotus, vaan monelle ratkaiseva tuki arjen sujumiselle, osallisuudelle ja hyvinvoinnille. ”Omalla kannettavalla tietokoneella olen pystynyt maksamaan laskuja suoraan kotoa käsin. Lisäksi vammaisten henkilöiden kokema syrjintä ja esteet nousevat esiin esimerkiksi palveluissa, työelämässä ja sähköisten palvelujen saavutettavuudessa. Iso vaikutus hyvinvointiin Suomessa vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden arki ei ole yhdenvertainen – ei palveluiden, osallisuuden eikä omaan elämään vaikuttamisen osalta. Kyselyssä korostuvat arjen toimintakyky ja yhteiskunnallinen osallisuus. Vaikuttavuuskyselyn mukaan Tukilinjan apuraha tulee tarpeeseen, parantaa hyvinvointia ja vahvistaa osallisuutta. Apurahan saajat raportoivat laajasti myös tuen tuomia myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiinsa
Vaikka eihän sitä opiskelijan yksin pitäisi joutua tekemään. ”Olen ollut aina vähän semmoinen, että jos jokin asia on epäselvä tai esteellinen, niin otan yhteyttä ja selvitän asioita. Taideja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU myönsi Virralle Vuoden taideja kulttuurialan asiantuntija -palkinnon loppuvuodesta 2025. Musiikkiopistoon hakiessa, kun vanhemmat kysyivät mitä soitinta haluaisin opiskella, sanoin, että mullahan on jo kantele, jonka soittoa halusin jatkaa. Kohtuulliset mukautukset täytyy saada, jotta voi olla samalla viivalla muiden kanssa. Taidealan yhdenvertaisuuden eteen riittää kuitenkin vielä rutkasti tehtävää. Niin siitä tuli soittimeni.” Pioneerityötä opiskeluaikoina Musiikkiopistosta tie vei Tapiolan lukion musiikkilinjalle ja Sibelius-Akatemiaan. Hänen soittimen6. Jälkikäteen olen miettinyt, että olihan se aikamoista pioneerityötä.” T oiminnanjohtaja-kulttuurituottaja Sanni Virta, 32, on alojensa todellinen moniottelija. Lyhytkasvuisen ja liikuntavammaisen Virran opiskelu ei aina sujunut esteettömästi, mutta vanhemmat ja ystävät kannustivat määrätietoista naista eteenpäin. Virta on opiskellut Taideyliopistossa kaksi tutkintoa: musiikin maisteriksi hän valmistui vuonna 2021 ja taiteen maisteriksi vuonna 2024. Hänen töihinsä kuuluu paljon myös kouluttamista ja luennointia. Oliko se aina selvä valinta. Haastattelua tehdessämme hän työskentelee vielä projektikoordinaattorina tänä keväänä päättyvässä Taiteilijan taikasauva -hankkeessa, joka edistää vammaisten ja viittomakielisten yhdenvertaista toimijuutta kulttuurin ja taiteen kentällä. Virta on myös Kanteleliiton toiminnanjohtaja ja toimii Kansanmusiikki-instituutissa tuottajana. Soitan 39-kielistä kanteletta. Töidensä kautta Virta on päässyt muun muassa säännöllisesti tuottamaan Musiikkitalon kesäohjelmaa ja Kaustisen kansanmusiikkifestivaalia. Nykyään hänen tekemisessään yhdistyy kaksi intohimoa: taide ja kulttuuri sekä yhdenvertaisuus ja vammaisuuskysymykset. TEKSTI Sanni Purhonen KUVAT Jussi Helttunen Yhdenvertaisuuden asialla sa on ehkä hiukan eksoottiselta kuulostava kantele. ”Kyllä niin voi sanoa. Kun pääsin opiskelemaan Sibelius-Akatemiaan, siellä oli esimerkiksi yksi siviilipalvelusta suorittava henkilö, jonka tehtävänä oli auttaa kuljettamaan konserttikanteletta. Viime vuoden taideja kulttuurialan asiantuntijana palkittu Sanni Virta kertoo olevansa monin tavoin onnekas tyyppi. Kaiken tämän päälle Virta tekee omaa musiikkia ja on julkaissut kaksi levyä. Aloitin viisikielisellä kanteleella, jota olen soittanut neljävuotiaasta muskarilaisesta asti
• Valmistunut Taideyliopiston SibeliusAkatemiasta musiikin maisteriksi vuonna 2021 ja Taideyliopiston Arts Management, Society & Creative Entrepreneurship -ohjelmasta taiteen maisteriksi vuonna 2024. 7. Sanni Virta • Työskentelee tällä hetkellä Kanteleliiton toiminnanjohtajana, tuottajana Kansanmusiikki-instituutissa sekä projektikoordinaattorina Taiteilijan taikasauva -hankkeessa. KU KA . • Julkaissut kaksi levyä. • Sai vuonna 2025 taideja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry:n myöntämän taideja kulttuurialan asiantuntija -palkinnon
Krista Virtanen Muodin huipulle -ohjelmasta suunnitteli asuni. Virta toteaa kouluttaneensa oikeastaan kaikki Arts Management -vuosikurssinsa opiskelijat huomioimaan saavutettavuuden. Nyt järjestöpuolen asiantuntijatehtävät ovat vieneet mukanaan. Kanteleliitto on lisäksi ajanut soittimelle omaa liputuspäivää. 8. Suomessa sen soittoa harrastavat tuhannet lapset ja nuoret, ja sitä opetetaan seitsemässäkymmenessä musiikkiopistossa kautta maan.” Kanteleen kuuntelusta kiinnostuneille Virta vinkkaa, että pop-musiikkia ja nykykansanmusiikkia yhdistelevä Maija Kauhanen sai pari vuotta sitten Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinnon. Liitto on tehnyt mahtavaa työtä siinä, että kantele ei jäänyt museoon vaan se on soitin soitinten joukossa. Virta innostuu puhuessaan aiheesta. Kokemus oli hieno. ”Minulla oli silloin vuoden aikana kaksi isoa leikkausta. Haaveissa on joskus tutkimuksen jatkaminen. On ollut hienoa nähdä, että opiskelijoiden diversiteetti on lisääntynyt. Kanteleen päivän aloite ja sen eteen tehty työ olivat syy sille, miksi Virta sai pari vuotta sitten kutsun Linnan juhliin. Olen toki ollut hyvin etuoikeutettu ja onnekkaiden tähtien alla. Muita kiinnostavia nimiä ovat esimerkiksi Ida Elina, Senni Eskelinen, Hanna Ryynänen ja Maija Pokela. Siskoni oli siellä avecinani, ja se on ihana yhteinen muisto. Hän tekee töitä muun muassa sen eteen, että kantele saataisiin Unescon listoille suojeltavaksi perintökohteeksi. Merkitsi paljon muistaa, että elämässä on muutakin kuin kuntoutuminen. Työssään Virta on päässyt pohtimaan esimerkiksi valintakokeiden saavutettavuutta ja sitä, miten viestitään, että taiteilijan ammatti ylipäänsä on mahdollinen vammaiselle henkilölle. Vaikka kutsu ei liittynyt mitenkään vammaisuuteen, olin siellä rollaattorilla, enkä yhtään häpeillyt. Representaatio tuntui myös tosi tärkeältä. Se on myös mahtava ammattilaissoitin, muinainen, mutta samalla moderni ja elää tosi relevanttina 2020-luvulla. ”Jokainen saa kanteleesta heti kauniin äänen ja pääsee musiikin tekemisen äärelle, mikä on tosi hieno juttu. Myöhemmin hän teki gradun siitä, miten vammaisten yhdenvertaisuus toteutuu taiteen perusopetuksen musiikkioppilaitoksissa. Otin kutsusta kaiken irti, se on sanottava!” Sanni Virta on päässyt työssään pohtimaan esimerkiksi valintakokeiden saavutettavuutta. Kannustava lähipiiri on siinä todella iso tekijä.” Kanteleen sointi puhuttelee Yhdenvertaisuuden ohella kantele on Virralle keskeinen asia. ”Onko sillä väliä, jos jonkun soittotekniikan pystyy toteuttamaan muilla kuin perinteisillä tavoilla, jos pääsee kuitenkin samaan lopputulokseen
Pitkäjänteinen työ ei voi tietenkään kehittyä vain hankkeiden varassa vaan on ihan kaikkien vastuulla. Mitä taikasauvalla tehdään. Kulttuuriala heijastelee vammaisten työllisyyttä laajemminkin. ”Tuntuuhan se ihan todella mahtavalta ja hassulta kun tietää, että meitä on niin monia, jotka tekevät vastaavaa työtä. Vastaanotto on ollut innostunutta. Se tietopaketti ja verkosto, minkä hankkeessa saa, on taiteilijan taikasauva. ”Opetellaan taiteilijan työkaluja, kuten esimerkiksi hyvien apurahahakemusten tai somemateriaalien tekemistä. Varsinkin taiteen korkeakoulut ovat portinvartijan asemassa ja ilman koulutusta taas on vaikea työllistyä. ”Kaiken ydin on asenneilmapiiri ylipäätään vammaisuutta kohtaan yhteiskunnassa. Sen saamisesta hän on selvästi yhä hiukan hämillään. Taikoja tekemässä. Pitäisi nähdä, että vammaiset ovat myös tekijöitä ja aktiivisia toimijoita, jotta yhä useampi uskaltaisi hakeutua taiteen harrastamisen pariin. Se on merkki, että vaikuttamistyössä on aidosti onnistuttu. Eli miksi juuri minut huomioitiin. Mutta on upeaa, että yhdenvertaisuustyö saa julkisuutta!” Upeaa, että yhdenvertaisuustyö saa julkisuutta! 9. Lisäksi tuotamme oppimateriaalin hankkeen koulutuksista. Virta työskentelee vielä toukokuun loppuun asti projektikoordinaattorina muusikko Riikka Hännisen ideoimassa ja kehittämässä Taiteilijan taikasauva -hankkeessa. Sen sijaan, että vaikkapa kuljetuspalveluissa ihmetellään, voiko vammainenkin käydä töissä tai takahuoneesta lavalle on ihan jäätävät paloportaat.” Virta on myös huomannut, että kulttuurialalla on nyt hyvä hetki nostaa esiin taiteen saavutettavuutta ja moniarvoisuutta. Meillä oli myös apurahahaku, jolla työllistettiin 13 vammaista tai viittomakielistä taiteilijaa.” Virta toteaa, että taidealalla vammaisia yleisöryhmänä on ruvettu jo monin paikoin huomioimaan. Yksi hyvä signaali kulttuurialan heräämisestä yhdenvertaisuuteen on tietysti Virralle myönnetty TAKU:n palkinto. Tekijän näkökulma kuitenkin unohtuu edelleen helposti. Virta toivoo voivansa jatkaa asiantuntijatehtävissä Taiteilijan taikasauva -hankkeen jälkeenkin. Hankkeen tapahtumia ja puheenvuoroja on käynyt kuuntelemassa alan isoja toimijoita, joille nämä teemat eivät ole entuudestaan tuttuja
Usein omaa asiantuntijuutta ja ammattitaitoa halutaan yhä käyttää, vaikka olisi jäänyt työkyvyttömyyseläkkeelle. Silloin on vielä mahdollisuus tehdä yritystoimintaa oman ansaintarajan puitteissa.” Ongelmat päättäjien tiedossa Myös Työja elinkeinoministeriön viime vuonna valmiiksi saadussa selvityksessä Suomen kasvurahoituksen tilannekuvasta todetaan, että erityisesti pienillä yrityksillä on vaikeuksia saada rahoitusta. TEKSTI Elise Tykkyläinen KUVA Joel Lumijärvi Yrittäjyyden polulla kohdataan usein esteitä jo heti alkuvaiheessa. Kiirehän tässä tulee sen suhteen, koska viimeinen vuosi tätä hallituskautta on meneillään”, Winqvist hoputtaa. Sinikka Winqvist esittää ratkaisuksi räätälöityä rahoitusmallia ja vahvempaa neuvontaa. 10. ”Henkilökohtaisten takausten vaatimus rasittaa yrittäjiä. Tilanne on myös päättäjien tiedossa. ”Nykyisen hallituksen ohjelmaan on kirjattu suunnitelma edistää vammaisten henkilöiden yrittäjyyttä, mutta asialle ei ole vielä tehty mitään tällä hallituskaudella. Yleisesti ottaen pienen summan eli noin 2 000–10 000 euron saaminen yritystä varten on hankalaa. Tämä kohdistuu usein vammaisiin, sillä esimerkiksi työkyvyttömyyseläkettä ei aina huomioida lainaa hakiessa tulona. Ohjaus yritystoimintaan pitäisi olla vahvaa. Matkalla vastaan tuli rahoituksen ja pankkiasioinnin esteitä, jotka koskettavat monia muitakin vammaisia yrittäjiä. Olen myös kuullut, että vammaisille yrittäjille ei ole edes luvattu avata yritystiliä.” Rahoitusta myös säätiöiltä Winqvist työskenteli vuonna 2016 valtakunnallisessa STEA-rahoitteisessa Yritystä!-projektissa ja lisäksi viime vuoden lokakuussa päättyneessä Me osataan! Omilla taidoilla työelämään -ESR+hankkeessa. Pankit ovat tukijärjestelmän jälkeen usein ensisijainen vaihtoehto.” Yrittäjyyden polulla kohdataan Winqvistin mukaan usein esteitä jo heti alkuvaiheessa, kun lähdetään tekemään liiketoimintasuunnitelmaa Uusyrityskeskukseen. Lisäksi on joitakin säätiöitä, jotka myöntävät rahoitusta. Invalidiliitto hallinnoi Yritystä!-hanketta ja oli osatoteuttajana Uudellamaalla toimineessa Me Osataan! -hankkeessa. Mentoreitakin olisi hyvä olla. Pankit ovat kuitenkin monelle vammaiselle usein ensisijainen vaihtoehto, kun etsitään rahoitusta omalle yritykselle. Rahoitusmallien tulisi olla sellaisia, ettei henkilö joudu laittamaan henkilökohtaista omaisuuttaan vakuudeksi, vaan rahoitusmallien pitäisi perustua yritystoimintaan ja sen tuottavuuteen.” Kivikkoinen polku mikroyrittäjyyteen Harri Pynnönen halusi vammautumisen jälkeen työllistää itsensä yrittäjänä. Kirjoitimme myös lausuntoja Kelalle yrittäjien elinkeinotukihakemusten liitteeksi. ”Tulisi luoda vammaisille yrittäjille sopiva rahoitusmalli ja palkata Uusyrityskeskuksiin vammaisille yrittäjyyttä suunnitteleville henkilöille oma yritysja elinkeinoneuvoja. Ei välttämättä ymmärretä, että ihminen pystyy tekemään työtä, vaikka olisi työkyvyttömyyseläkkeellä. Ja kun summat ovat pieniä, niin ne pitää maksaa nopeasti takaisin, ja niissä voi olla korkeammat korot”, Winqvist selvittää. P andemia-aika ja maailman epävakaa yleistilanne ovat viime vuosina saaneet pankit varpailleen. Winqvist ehdottaa pulmaan ratkaisua. Starttirahaa ei saa työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla. Mikroyrittäjiksi haluavat kohtaavat yhä enemmän vaikeuksia haaliessaan rahoitusta, sillä pankit ovat erittäin varovaisia. Tämän on pannut merkille Invalidiliiton liikenteen ja yrittäjyyden asiantuntija Sinikka Winqvist. Finnveralta ja Business Finlandilta haetaan aika vähän lainoja. ”Siellä ei tunneta vammaisgenreä. Tiedottamista Uusyrityskeskuksen suuntaan pitäisi lisätä. Jos yritystä varten pitää laittaa kaikki omat takuut, niin moni ei siihen lähde. Näiltä tahoilta voi saada sellaista tukea, jota ei tarvitse maksaa takaisin. Lainaa on myös vaikea saada ilman vakuuksia, ja niitä vammaisilla ei useinkaan ole, kun ei ole säästöjä vähäisen työelämäkokemuksen vuoksi. ”Ohjasimme yrittäjiksi haluavat usein Tukilinjan suuntaan. ”Mikroyrittäjät eivät yleisesti ottaen saa rahoitusta yhtä helposti kuin suuremmat yritykset
”Minulle suositeltiin, että perustaisin myös osakeyhtiön rinnalle. ”Sinikka Winqvist kertoi minulle, että eläkevakuutusyhtiö on tapauksessani velvollinen kouluttamaan ja auttamaan. Yrittäjyys alkoi liiketoimintasuunnitelman teolla ja rahoituksen etsimisellä. Jos ei itse usko omaan tekemiseen, niin ei usko kukaan muukaan. Ravintoloitsija Harri Pynnönen sai Tukilinjalta avustusta aloittaessaan yritystoimintaansa. 11. Mutkaton tämä polku ei ollut. Sairaus ajoi Pynnösen pyörätuoliin. Mikroyrittäjyys Mikroyrittäjyydellä tarkoitetaan erittäin pientä yritystoimintaa, jossa työskentelee alle kymmenen henkilöä. Olisin päässyt suoraan työkyvyttömyyseläkkeelle mutta en halunnut. Silloinen pankkini ei kuitenkaan suostunut avaamaan minulle yritystiliä lainkaan, vaikka minulla ei ole minkäänlaisia maksuhäiriömerkintöjä missään. Rahaa toki aina tarvitaan homman pyörittämiseen, ja kannattaa olla realistinen sen suhteen.” M IK Ä. Aloittelin tekemällä kylmäsavutuotteita, ja sain myös Tukilinjalta avustuksen. Tukilinja auttoi alkuun Kokki ja ravintoloitsija Harri Pynnönen sairastui vuonna 2012 selkäydinja aivotulehdukseen. Hän ei aluksi ollut lainkaan työkykyinen. Olen kuullut, että tällaista on sattunut muillekin.” Pynnönen antaa omat neuvonsa yrittäjiksi mieliville. Tukilinjan puolelta kaikki sujui hienosti, mutta eläkevakuutusyhtiölle piti aika pitkään selvitellä asioita ja käydä haastattelussa.” Pulmia Pynnönen kohtasi myös pankin kanssa. Hän työllistää kesäisin kahdeksan nuorta, joilta hän kertoo saavansa myös paljon hyviä ideoita. Yli 90 prosenttia suomalaisista yrityksistä on mikroyrityksiä. Innostus yrittäjyyteen heräsi kuitenkin myöhemmin. Apua ja tukea tuli myös Invalidiliiton asiantuntijalta. Mikroyrityksen liikevaihto tai taseen loppusumma on enintään kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Tuntui siltä, että minulla on vielä annettavaa. ”Kuntouduin sen verran, että pystyin ajattelemaan työntekoa. ”Tuotteen pitää olla kunnossa, ja täytyy uskoa omaan tuotteeseensa ja tekemiseensä. Piti vaihtaa pankkia, jotta yritystilin avaaminen onnistui. Sain eläkevakuutusyhtiöltä rahaa laitteisiin. Hommasin vuonna 2017 katuruokavaunun, jotta pääsisin sinne missä ihmiset ovat, eikä heitä tarvitsisi houkutella johonkin tiettyyn paikkaan.” Pynnönen perusti Harri’s Food Factory -nimisen mikroyrityksen, joka toimii pääpainotteisesti kesäkaudella
Tietokirjailija Hannu Salmi löysi Frans Leijonin tutkiessaan sukunsa historiaa. 12
Frans Leijon (1878–1947) oli poikkeuksellinen henkilö. Sinnikkäällä työllä Salmi löysi Fransin jäljille. Kartanon isäntä, filantrooppi Reinhold Jägerhorn kiinnitti huomiota kuurosokeaan villilapseen ja järjesti pojan Pietarsaaren kuurojenkouluun, opettajatar Anna Heikelin huomaan. Frans Leijonin elämään vaikutti onnellisten sattumien ketju. ”Frans oli sellaisen yhteisön jäsen, johon minä en kuulu. Luterilaiset kirkonkirjat eivät seuranneet baptisti-Fransin elämää. Luottamus toiseen ihmiseen oli hänen elämänsä kantava voima. ”Tämä kertoo, miten tärkeää on antaa jokaiselle mahdollisuus koulutukseen”, Salmi toteaa. Hannu Salmi sai ohjelman käsikirjoituksen käsiinsä, kun hänen jatko-opiskelijansa löysi sen Ylen arkistosta. Hän oli monella tavalla vähemmistöä. Villilapsesta yleisneroksi Kaksivuotiaana kuuroksi ja sokeaksi tullut Frans oppi jo varhain arvioimaan omia taitojaan ja rajojaan. Hän navigoi ympäristössään tuntoja hajuaistin avulla, nelinkontin kulkien, ja oli hyvinkin toimintakykyinen. Ja niin kävikin. Olisi ollut helppoa nostaa hänet jalustalle ja rakentaa hänen ympärilleen sankarimyytti. Sen todistavat postikortit ja lyhyet kirjeet, joita Frans kirjoitti aakkossabluunallaan. ”Tämä on ollut hyvin henkilökohtainen projekti. Kommunikoinnissa käytettiin myös kirjainlevyä, joka näytti aakkonen kerrallaan vastaukset. En yrittänyt pakottaa Fransia mihinkään muottiin edustamaan jotain ilmiötä.” Fransin kautta avautui kokonainen maailma, josta Salmi ei aiemmin tiennyt mitään. Tulkkia ei ollut, vaan Heporauta luki paperilta Fransin etukäteen kirjoittamia vastauksia. Isäni on tietääkseni ainoa elossa oleva, joka on tavannut Frans Leijonin”, Salmi kertoo kahvikupin takaa. Hänelle oli tärkeää saada kirja valmiiksi ennen kuin isä täyttäisi 90 vuotta. Ensimmäinen niistä oli äidin ja isäpuolen muutto Yläneen Vanhakartanon palkollisiksi. Hän katosi kirkonkirjoista Pietarsaareen muutettuaan, samoin väestökirjanpidosta. Mutta Salmi halusi toimia toisin. ”Sitä lukiessani tiesin heti, että kirja täytyi lopettaa Fransin lausahdukseen 'Olen onnellinen, että olen saanut niin paljon rakkautta osakseni'.” Kuurosokeana Frans oli monessa asiassa toisten ihmisten avun ja hyväntahtoisuuden varassa. Ääni syvältä marginaalista Tietokirjailijan ikuisuushaasteena on löytää oikeat lähteet oikeista elämänvaiheista. Fransista kasvoi yleisnero, joka kehitteli kaikenlaisia keksintöjä ja rikkoi rajoja. ”Frans heittäytyi elämään kuin rokkistara yleisön joukkoon ja luotti siihen, että hänet otettaisiin kiinni”, Salmi luonnehtii hymyillen. Frans Leijon – Kuurosokean ihmeellinen elämä lumosi Finlandia-raadin, vaikka voitto menikin toiselle teokselle. Sen saivat naapuruston asukkaatkin huomata, kun kuriton kuurosokea vekara kulki pihoilla omena-, marjaja munavarkaissa ja päästi lehmiä karkuteille. En osaa viittomakieltä. Heporauta haastatteli Fransia radio-ohjelmassa vuonna 1936. T urkulaisessa kahvilassa istuu ystävällinen mies, jota moni tervehtii ohi kulkiessaan. Asiaa toki auttoi sekin, että Frans Leijon oli jo omana aikanaan kuuluisa ja hänestä löytyi lehtijuttuja, haastatteluja sekä muiden kirjoittamia muisteloita. Kirjailija Hannu Salmi seurasi isosetänsä jälkiä 25 vuoden ajan ja löysi itselleen ennestään tuntemattoman maailman. Tästä huolimatta häntä ylisuojeltiin ja aliarvioitiin, eikä häntä otettu mukaan edes tavallisiin töihin ja askareisiin. Hän piti hyvää huolta laajasta ystäväpiiristään. Heidän kommenttinsa auttoivat ymmärtämään Fransin kokemusmaailmaa sokeana ja kuurona. Frans Leijonin jäljittäminen osoittautui kuitenkin keskivertoa työläämmäksi. Myös Salmen isä ja sedät muistivat Fransin lapsuudestaan. Hänellä oli uskomaton tuntoaisti, päässälaskutaito ja avaruudellinen hahmotuskyky, kyky skaalata erilaisia esineitä mittakaavassa. Hannu Salmi tunnetaan Turussa hyvin, eikä ihme: hän on Turun yliopiston kulttuurihistorian professori ja palkittu tietokirjailija, jonka kynästä syntyy toinen toistaan kiehtovampia kirjoja. Salmi on ollut useasti ehdolla Tieto-Finlandiaan, viimeksi syksyllä 2025. ”Suomen historiasta on vallalla kanonisoitu näkökulma, mutta marginaalista kaikki näyttää erilaiselta”, hän pohtii. Välittävien aikuisten ansiosta Fransin luontainen lahjakkuus alkoi kukoistaa, ja hän sai kielen, jolla kommunikoida. ”Hän oli kuurosokea, baptisti ja suomenkielistä työväestöä ruotsinkielisellä alueella”, Salmi summaa. TEKSTI JA KUVA Salla Fagerström 13. Yritin ymmärtää häntä niillä vajavaisilla keinoilla, jotka minulla oli.” Siksi Salmella oli kaksi testilukijaa: Suomen Kuurosokeat ry:n Anne Metsäpuro ja Näkövammaismuseon Kari Huuskonen. Ihmeellinen Frans Leijon Kuurosokea yleisnero Frans Leijon oli legenda jo eläessään: originelli keksijä ja käsityöläinen, joka ei suostunut katoamaan marginaaliin. Lähimmäksi isosetäänsä hän pääsi Fransin ystävän, kirjailija Elsa Heporaudan ansiosta. ”Historioitsijana haluan kirjoittaa tavalla, joka kunnioittaa menneisyyden ihmistä. Salmelle oli tärkeää, että Fransin oma ääni kuuluisi kirjassa
Vammaiset voivat jäädä haavoittuvaan asemaan, jos digitaitoja, saavutettavuutta tai tietoturvaa ei huomioida riittävästi. Riippuvuus toisista ihmisistä ja toisaalta digitaalisista palveluista asettaa vammaiset erityisen haavoittuvaan asemaan. Ne muuttuvat jatkuvasti taitavammiksi, ja esimerkiksi verkko-osoitteessa voi olla vain yhden kirjaimen ero oikeaan osoitteeseen. Ennen kaikkea on hyvä käyttää kak14. Henkilö voi olla myös riippuvaisempi muista ihmisistä, jos palvelu ei ole saavutettava. Digiturva ei ole itsestäänselvyys KU VA SS A O N KÄ YT ET TY AP UN A TE KO ÄL YÄ . Digipalvelut ovat jo osa arkea, mutta kaikille ne eivät ole yhtä turvallisia. TEKSTI Pinja Eskola D igipalvelut ja niiden käytön hallinta ovat olennainen osa arkea palveluiden siirtyessä entistä enemmän verkkoon. Miten vammaisten turvallisuudesta ja palveluiden saavutettavuudesta huolehditaan? Digiturvallisuus lähtee omasta toiminnasta: on oltava tarkkana huijausviestien kanssa. Salasanojen hallintaohjelmat ovat hyvä lisä. Moni vammainen on haavoittuvassa asemassa, sillä heiltä saattaa tutkimusten mukaan puuttua tarvittavia digitaitoja
On mietittävä myös ei-sanallista ilmaisua. Jos Oiman nykyinen toimintaympäristö lakkaisi toimimasta hyökkäyksen tai vian seurauksena, siirrettäisiin palvelu toiselle alustalle ETA-alueen sisällä. Kaikki eivät esimerkiksi halua, osaa tai pysty hakemaan tietoa viranomaisten sivuilta. Nordealla on käytössään näkövammaisille tarkoitettu puhuva Nordea IDlaite. ”Silloin huomasimme erityisesti, miten misja disinformaatio saavat tilaa, jos faktatieto ei tavoita ihmisiä”, toteaa THL:n erikoissuunnittelija Maiju Mikkonen. Aiemmin OP:lla oli oma OP Saavutettava, joka kuitenkin lakkautettiin, sillä tahdottiin panostaa pääkanavien saavutettavuuteen. Hän muistuttaa, ettei yksi ja sama viestintäkanava tai viesti tavoita kaikkia. Esimerkiksi Oimassa on varauduttu siihen simulaatioiden avulla, joita järjestetään kerran vuodessa. Luonnonilmiötkin aiheuttavat kriisejä teknologiaan nojaavassa maailmassa. Tällöin tukena toimiva henkilö käyttää asioinnissa omia tunnuksiaan, ja näin ollen voidaan aina myöhemmin selvittää, kuka tiliä on käyttänyt.” Palveluiden saavutettavuus Jotta esimerkiksi identiteettivarkauksilta on mahdollista suojautua paremmin, on tärkeää, että palveluihin pystytään kirjautumaan itsenäisesti. Räätälöimme myös Oiman käyttökoulutuksia erilaisille toimintakyvyille”, kertoo Viivi Lakkapää Oiman viestinnästä. Niissä on varavirta yllättävien sähkökatkojen varalle. Kriisitilanteet haastavat Myös luonnonilmiöt aiheuttavat kriisejä teknologiaan nojaavassa maailmassa. sivaiheista tunnistautumista. Kaksivaiheisen tunnistautumisen ohella vahva tunnistautuminen eli pankkitunnuksiin tai muuhun kuin pankkiasiointiin suositeltava mobiilivarmenteeseen nojaava tunnistautuminen on arkipäivää. Ei tunnuksia muille OP Pohjolan johtava asiantuntija Kati Piilo muistuttaa, kuinka tärkeää on, etteivät muut pääse käsiksi pankkitunnuksiin. Vammaiset ja ikäihmiset soittavat apua turvapuhelimella, ja monet käyttävät hengitystä tukevia laitteita. Laajemmat kriisit liittyvät kyberhyökkäyksiin, jossa ihmisten henkilötietoihin yritetään päästä käsiksi tai kaataa järjestelmiä. ”Tunnistamme, että kolmannen osapuolen apuohjelmistot – kuten näkövammaisia avustavat visuaaliset tulkkaussovellukset – ovat välttämättömiä monille käyttäjille, mutta ne vaativat erityistä huomiota tietosuojan näkökulmasta.” Käyttäjän on tärkeää itse huolehtia, että käytettävät apuohjelmistot ovat tunnettuja ja luotettaviksi tiedettyjä. ”On pyrittävä selkeään kieleen, sillä esimerkiksi hankalien termien tai ilmaisujen käyttö voi vaikuttaa siihen, ettei viestiä ymmärretä tai se ei tunnu itselle kohdennetulta”, toteaa Mikkonen. Pystyäkseen viestimään tehokkaasti viranomaistahojen on kiinnitettävä huomiota myös omaan viestintään. Myös inhimilliset virheet voivat aiheuttaa laajoja verkkokatkoksia, kuten kuluneen vuoden aikana on useammankin kerran nähty. Sen sijaan vammainen voi jäädä kotiinsa jumiin, sillä sähköllä toimivat ovet eivät aukea. Palvelun ytimessä on Visman tietoturvamalli, joka takaa, että kaikki järjestelmässä käsiteltävä data on suojattu alan tiukimpien standardien mukaisesti. Nyt pääkanavat ovat monikäyttöisempiä kuin OP Saavutettava oli. Toinenkin vaihtoehto on. Olemme varmistaneet palvelumme yhteensopivuuden esimerkiksi NVDA-, JAWSsekä Voiceover-järjestelmien kanssa. Kun asia on painavaa, kannattaa tekstin oheen miettiä muitakin viestintäkeinoja. Oiman henkilöstö panostaa siihen, että vammaiset henkilöt kykenisivät navigoimaan palvelussa itsenäisesti. Saavutettava viestintä avainasemassa Kriiseistä selviämisen keskiössä on viestintä, joka antaa ihmisille ohjeet haastavissa tilanteissa navigoimiseen. Testaamme niitä simulaatioiden avulla ja muokkaamme palveluja myös käyttäjiltä tulleen palautteen pohjalta. ”Läheiselle voi antaa käyttöoikeudet omaan tiliin, jolloin läheinen voi esimerkiksi nostaa tililtä rahaa ja maksaa laskuja. Siksi saavutettavuuteen on panostettava. Kuvitus ja sen kohdentaminen tietylle ihmisryhmälle ovat keskeisiä tiedonvälityksessä. Korona on oiva esimerkki viime vuosien pidempiaikaisista kriiseistä, vaikka se ei olekaan verrattavissa esimerkiksi sotaan. Kaikilla hyvinvointialueilla käytetään henkilökohtaisen työnantajamallin hallinnointiin Oima-palvelua. Palvelua käyttävät myös työnantajamallin työnantajat eli vammaiset itse. ”Teemme töitä erilaisten yritysten, kuten Prove Expertisen ja Eficoden kanssa, tehdäksemme palveluistamme saavutettavia. ”Monikanavainen toiminta ja yhteistyö eri järjestöjen kanssa auttaa tiedon leviämistä mahdollisimman laajalle.” Lisäksi on olemassa väestöryhmä, jota digiviestit eivät tavoita mutta jotka voidaan saada kiinni perinteisen postin kautta. ”Mikäli avustaja pääsee käsiksi vahvan tunnistautumisen välineisiin, voi hän esimerkiksi tehdä tilisiirtoja vammaisen nimissä ja muutenkin monitasoista hallaa.” Piilon mukaan apua voi kuitenkin käyttää esimerkiksi laskun tietojen syöttämiseen, jos voi itse käyttää tunnistautumiseen tarvittavia välineitä. Kuvat ja kuvitettu tieto, ääneen puhuttu sisältö tai tekstitetyt videot, joissa käydään jokin asia läpi, ovat tärkeitä saavutettavuuskeinoja. OP tarjoaa pistekirjoitetun avainlukulistan ja tekee jatkuvasti töitä sen eteen, että eri palvelut OP-Mobiilissa ja verkkopankissa toimisivat mahdollisimman tehokkaasti kaikille. Lakkapään mukaan Oima on suunniteltu käsittelemään palkanmaksuun tarvittavia tietoja äärimmäisellä turvallisuudella. Ajanjakso opetti viranomaistahoille paljon viestinnästä. 15
Yleishyödyllisen yhdistyksen jäsenet ovat sairauden, vamman tai neurologisen poikkeavuuden vuoksi toimintarajoitteisia. Onnistuaksemme tarvitsemme jotakin, johon meillä ei ole rahoitusta. Tarkemmat ohjeet hakemuksen laatimiseen löydät verkkosivuiltamme: tukilinja.fi – apurahat – yhteisöapurahat Hakuohjeet kaikkiin apurahoihimme löytyvät nettisivuilta www.tukilinja.fi/apurahat Jäikö kysyttävää. TUKI ON TARKOITETTU edistämään uusien toimintamuotojen aloittamista. YHTEISÖAPURAHOJA MYÖNNETÄÄN sellaisille pienimuotoisille yleishyödyllisille toimijoille ja yhteisöille, joiden kautta tuki kanavoituu suoraan sairauden tai vamman vuoksi toimintarajoitteisille yksityishenkilöille. Tukilinjan yhteisöapurahan haku on nyt käynnissä! Tukilinjan yhteisöapuraha on uudistunut 1.1.2026 alkaen. Hakuaika päättyy 30.4. Ota yhteyttä apurahat@tukilinja.fi, p. ja 30.9. Apurahoja myönnetään kaksi kertaa vuodessa. Tavoitteena on tukea toimintarajoitteisten ihmisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia koulutukseen, työllistymiseen ja aktiiviseen elämään. Toiminta, johon tukea tarvitaan, on uutta tai käynnistyvää. YHTEISÖAPURAHALLA VOIDAAN myös edistää uuden toimintamuodon juurruttamista osaksi yhteisön perustoimintaa. 09 4155 1508 (ma, ti ja to klo 12.00–14.00) Voinko hakea yhteisöapurahaa. Jos sait kokoon kolme ruksia, kannattaa tutustua yhteisöapurahan hakuohjeisiin.
Vuoden 2025 kesällä koittivat ensimmäiset MM-kisat, jotka järjestettiin Italian Montesilvanossa. Joukkueenjohtaja Kronqvistin mukaan mitalisijat ovat olleet lähimpinä PBM-kisoissa. ”Vuonna 2010 osallistuimme ensimmäistä kertaa kuurojen futsalin EM-kisoihin Sveitsin Winterthurissa”, Kronqvist muistelee. Joukkue on käynyt kahdesti sekä EM-kisoissa että Pohjoismaiden ja Baltian maiden (PBM) mestaruuskisoissa. Monipuolisen pelaajamateriaalin takia viittomakielentulkki on ollut luonteva osa joukkuetta. ”Aivan alusta alkaen joukkueen toiminnassa on ollut kuuroja ja huonokuuloisia pelaajia. AP U R A HA KOH DE Kuurojen miesten futsalmaajoukkue sai apurahan kisamatkan kuluihin. Futsal rantautui Suomen kuurojen keskuuteen 2000-luvun alkupuolella ja saavutti nopeasti suosiota. Silloin kisoihin pääsi mukaan suoralla ilmoittautumisella, mutta tulijoita oli niin paljon, että myöhempiin EM-kisoihin joukkueet on valittu karsintojen kautta. Vaikka menestys jäi vielä odottamaan, kisamatka vahvisti joukkueen uskoa tulevaan. Arvokisamenestys on vielä antanut odottaa itseään. Ensimmäiseksi valmentajaksi ryhtyi ruotsalaisMambat kohtasivat maailman huiput syntyinen Henrik Nordell, ja ensimmäiset harjoitusmaaottelut pelattiinkin Ruotsia vastaan. 17. TEKSTI Salla Fagerström KUVAT Pasi Rahikka Futsal on kuurojen parissa todella kilpailtu laji. ”Futsal on kuurojen parissa todella kilpailtu laji. Pelkästään Euroopasta löytyy kuurojen futsalmaajoukkue yli 30 eri maasta. S ata vuotta sitten eräs jalkapallohullu Uruguaysta keksi keinon, jolla kuningaslajia voisi harrastaa vuodenajoista ja sääilmiöistä riippumatta: sitähän voidaan pelata sisällä! Näin syntyi futebol de salão eli futsal, jolla on nykyään miljoonia harrastajia ympäri maailman. Joukkueessa on aina käytetty viitottuja ja puhuttuja kieliä”, kertoo väistyvä joukkueenjohtaja Antti Kronqvist. Kuurojen SM-kisoja alettiin järjestää vuonna 2010, mutta jo hieman ennen sitä sai alkunsa kuurojen miesten futsalmaajoukkue Mambat. Tämä on erittäin suuri määrä kuurojen urheilussa kaikki palloilulajit huomioiden.” Italian Montesilvanossa pelatut kuurojen futsalin MM-kisat tarjosivat Mamboille kovatasoisia vastustajia ja unohtumattomia kokemuksia
Tämä osoittaa, että jokaisella pelaajalla ja taustatiimillä on aito halu ja tahto edustaa Suomea”, Kronqvist toteaa. Kronqvistin mukaan joukkueen erityisenä haasteena onkin varainhankinta, jotta omavastuut saataisiin mahdollisimman pieniksi. Se on kallista, sillä joukkue saa vuosittain kovin vaatimattoman määrärahan toimintaansa. ”Useimmiten pelaajat joutuvat kustantamaan itse matkat, ruokailut ja majoitukset leirien aikana. Kallis tie kansainvälisille kentille Pelaajat harjoittelevat valtaosin itsenäisesti. ”Pelkästään yhden pelaajan omavastuu Italian MM-kisoihin olisi ollut yli 2 000 euroa ilman varainhankintaa ja tukijoita. Muutoin Mambat ovat sponsorien ja avustusten varassa, eikä niiden hankkiminen ole kovin yksinkertaista tänä päivänä. Maajoukkueleirejä on karsintaja arvokisavuosina vähintään neljästä kuuteen. Jos kisaja leirimaksut ovat liian suuria, se voisi sulkea hyviä pelaajia pois. Pelaajat lähestyivät myös yrityssponsoreita, joista moni halusi tukea Mamboja vaikeasta taloustilanteesta huolimatta. 18. Kovalla työllä omavastuun määrä saatiin laskettua 800 euroon per pelaaja. Italian reissusta muodostui Mamboille tärkeä opintomatka. Summa ei sisällä kotimaan leirikuluja.” Kustannushaasteita taklattiin varainhankintakampanjoilla ja talkoilla. He pelaavat futsalia kuulevien joukkueissa eri puolilla maata. Vaikka joukkueenjohto pyrkii pitämään omavastuut pieninä, tulee pelaajille lähes väistämättä kuluja toimintaan osallistumisesta. ”Tukilinjan antama tuki oli merkittävä, ja se käytettiin kokonaan pelaajien omavastuiden lyhentämiseen”, Kronqvist kiittää
Kisajärjestelyt sujuivat kuitenkin ammattitaidolla ja italialaisella charmilla. Muutama muu maa perui osallistumisensa MM-kisoihin, joten Mamboilla kävi tuuri ja joukkue pääsi arvalla mukaan kisoihin. Paikan päällä odotti elämys, jonka pelaajat muistavat vielä vanhoina vaareinakin: lämpöä oli yli 30 astetta, halleissa ei ollut tuuletusta ja ilmankosteus oli Salomaan arvion mukaan ”yli 100 prosenttia”. Mambojen maaottelukokemus tällä kokoonpanolla oli jäänyt vähäiseksi, ja se kostautui MM-kisoissa. ”Pelaajilta jäi miesten finaalipeli sekä kisojen päättäjäiset näkemättä. ”Meiltä puuttui selkeä avainpelaaja, jonka ympärille olisi rakennettu joukkue. Alkulohkon vastustajat osoittautuivat erittäin taitaviksi, erityisesti Ruotsi ja Kuwait. ”Molemmat pystyivät pelaamaan monipuolisesti erilaisilla taktiikoilla ja muuttivat taktiikkaansa jopa kesken pelin”, Salomaa kertoo. Jälkeenpäin ymmärrettiin, miten kovassa seurassa Mambat olivat pelanneet alkulohkonsa: kaikki vastustajat sijoittuivat lopulta kisojen kymmenen parhaan joukkoon. Montesilvanon matka oli upea kokemus ja joukkuehenki todella hyvä, vaikka joukkueenjohtaja olisikin toivonut Mamboille enemmän onnistumisia peleissä. Hellettä ja hurjia haastajia Entä ne Montesilvanon kisat. Kaikki vastustajat sijoittuivat kymmenen parhaan joukkoon. ”Loukkaantumiset sotkivat taktiikkaa, ja ohut pelaajamateriaali söi terävyyttä peleissä, mutta valmentaja Matti Anttonen teki parhaansa”, Salomaa kehuu. Italian reissusta muodostui Mamboille tärkeä opintomatka, jossa mitattiin myös omaa tasoa suhteessa maailman huippuihin. 19. ”Tällaista on urheilu joskus”, hän toteaa tyhjentävään tapaansa. Muilla mailla heitä oli yksi tai useampi”, Salomaa arvioi. Se olisi kruunannut upean kisakokemuksen”, harmittelee Salomaa. Mambojen kanssa Adrianmeren rannalle matkusti Oskari Salomaa, joka toimi joukkueenjohtajana. Sekaannuksilta ei kuitenkaan vältytty, sillä niukan budjetin takia joukkueen täytyi palata Suomeen jo ennen kisojen päätöspäivää
Sekin rajoitti normaalia opiskelijaelämää ja sosialisointia. Voin puhua myös niiden puolesta, jotka eivät itse siihen pysty. Syntynyt vammaisaktivistiksi Turkulaiselta Selinä Neralta, 25, ei vaikuttamisen paikkoja puutu: hän on Varhan hyvinvointialueen varavaltuutettu, Turun kaupungin varavaltuutettu ja Kynnys ry:n hallituksen puheenjohtaja. Some liikuttaa ja herättää massoja Nera opiskelee julkisoikeutta. Hänellä on äiti, isoveli ja pikkusisko, joiden kanssa välit ovat hyvin läheiset. ”Uskon ja toivon, että somepostauksillani on vaikutusta ja ne ovat herättäneet keskustelua.” Somen kautta ei voi suoraan mitata, kuinka asenteet muuttuvat, mutta postausten tilastoista voi päätellä, kuinka viesti leviää. Lisäharmia tuotti koronapandemia, joka osui juuri Neran opintojen alkuun. Sisarukset pyörivät yhteisissä leikeissä, eikä Nera kokenut olevansa mitenkään erilainen. ”En voi nostaa kättäni, joten minun täytyi miettiä, miten pyydän puheenvuoroa”, Nera muistelee. E lettiin vuotta 2014, kun Turun nuorisovaltuuston kokoukseen rullasi hyvin ujo tyttö. Kaksi vuotta valmisteltu ohjelma tarjoaa avaimia esteettömään yhteiskuntaan, jossa vammaiset naiset ja tytöt voivat toteuttaa unelmiaan. Kaarinan lukioon avautui uusi, yliopistoon valmentava linja. Se on vuonna 2016 perustettu valtakunnallinen vammaisten naisten yhdistys, joka järjestää vertaistukitapahtumia eri ikäisille naisille. ”Pienryhmää pidettiin minulle helpompana, vaikka minulla ei ollut oppimisvaikeuksia. Nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä minua ärsyttää eniten se, että tällainen laki meni läpi, vaikka YK:n vammaissopimusta valvova komiteakin moitti sitä. Rakennus oli yksikerroksinen, joten hain ja pääsin sinne.” Lukion jälkeen Nera pääsi todistusvalinnalla Tampereen yliopistoon opiskelemaan hallintotieteitä. ”Olen pettynyt uuteen vammaispalvelulakiin. Esteellisen yhteiskunnan karu todellisuus iski vasten kasvoja koulun alkaessa. Muutoin palvelut pyritään järjestämään muun muassa sosiaalihuoltolain kautta. Lapsiahan ei yleensä kuunnella, vaikka tiesin itse oman tilanteeni. Minäkin voisin olla samassa asemassa kuin he, jos olisin syntynyt erilaiseen kotiin.” Vammaiset naiset haavoittuvassa asemassa Selinä Nera työskentelee järjestötyöntekijänä Rusetti ry:ssä. Hänen oli pakko saada äänensä kuuluviin asiassa. Kandityössään hän tutki perusja ihmisoikeuksien vaikutusta uuden vammaispalvelulain tulkintaan. Kun minun piti siirtyä yleisopetukseen, koulu ei halunnut maksaa minulle avustajaa. ”On tosi opettavaista kertoa esimerkkejä ihmisten kokemuksesta ja arjesta. Hän aloitti opintiensä Turussa Hannunniityn koulussa pienryhmässä, avustajan kanssa. ”Kaikki Turun keskustan lukiot olivat esteellisiä pyörätuolin käyttäjälle. Sosiaalinen media on tänä päivänä todella tärkeä vaikuttamisalusta. Häntä huolestuttaa se, että mahdollistamisen sijaan laki ennemminkin rajaa ihmisiä ulkopuolelle, koska sen kohderyhmänä ovat vain todella vaikeavammaiset. ”En päässyt mukaan retkille tai saanut lisäaikaa tehtävien tekemiseen”, Nera muistelee. TEKSTI JA KUVA Salla Fagerström 20. ”Sitten aloin käydä niissä kokouksissa ilman avustajaa ja pyysin muita osallistujia auttamaan. Minut ohjattiin Katariinan kouluun (erityiskoulu Turussa).” Kun peruskoulusta oli selvitty, seuraava haaste oli esteettömän lukion löytäminen. Moitteista ei välitetty, eikä lain valmistelussa puhuttu mitään ihmisoikeuksista”, Nera ihmettelee. Nuorisovaltuustosta alkoi huikea vaikuttajan ura, mutta ensin hänen piti voittaa itsensä. Sillä tavalla minusta tuli rohkeampi.” Neran lapsuudenperheessä vammaisuus ei ollut mikään ongelma. ”Esimerkiksi viime kesänä oli päiväkirjaklubi. Sitä järjestettiin eri kaupungeissa, ja siellä osallistujat lukivat omia vanhoja päiväkirjamerkintöjään.” Viime syksynä Rusetti ry:n syyskokous hyväksyi yhdistyksen ensimmäisen naispoliittisen ohjelman. Tutut ongelmat olivat sielläkin vastassa: kaikki tilat eivät olleet esteettömiä. Sen kautta voidaan muuttaa suurtenkin massojen asennetta, lisätä tietoisuutta erilaisten ihmisten kohtaamisesta sekä esteellisen yhteiskunnan haasteista. Näin tekee myös Selinä Nera: hän kertoo vammaisten kohtaamista esteistä, ja ne ovatkin tulleet monille yllätyksenä. Hän oli 13-vuotias Selinä Nera, joka oli kyllästynyt huonosti toimiviin taksipalveluihin. Naispoliittinen ohjelma on syntynyt suuresta tarpeesta