Linnan juhlat herättivät keskustelua vammaisten kohtaamisesta Teatterikenttää uudistanut DuvTeatern sai Vimma-palkinnon 18 16 10 Apurahan saanut lavarunoilija Vapaa Sana ”Tämä on minun keinoni vaikuttaa”. TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA HELMI–MAALISKUU 1 / 2026 Miten avotyötoiminnan haasteita voitaisiin purkaa
6 Vapaa Sana: Apuraha mahdollisti Sanna Ruokoselle esikoisalbumin tekemisen. Julkaisija / kustantaja Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry Hermannin rantatie 12 B 00580 Helsinki vktt@tukilinja.fi Aikakausmedian jäsen. Tilaajien osoitetietoja ei luovuteta ulkopuolisille. 16 Vimma-palkinto: DuvTeaternin saamaan palkintoon kuuluu työskentelyapuraha. 09 4155 1502 ma-pe klo 9–11 tilaajapalvelu@tukilinja.fi Tilaukset 4 kk 50 € 6 kk 60 € 1 v, kesto 110 € Tukilinjan määräaikainen tilaus ei jatku, ellei tilausta uusita. 26 Kirjavinkki 27 TV & elokuvat 28 Apurahafoorumi 32 Pähkinöitä 35 Jaloittelua K U VA : CA TA PO RT IN 2. Lisää kiinnostavia vammaisalan uutisia ja lehden aiemmat numerot löydät tukilinjalehti.fi-sivustolta, joka julkaistaan lähiaikoina. 12 Suosio kasvussa: Miten vammaiset kokevat podcastit ja niiden tekemisen. Lehti myös työllistää toimintarajoitteisia ihmisiä lehden toimittajina, kuvaajina ja kuvittajina sekä myynnissä. 10 Muutoksia luvassa: Keskustelua herättänyt avotyötoiminta murroksessa. 30. 20 Kirjoittamisesta lisätuloja: Tarja Perkiö sai aikoinaan apurahan tietokoneen hankintaan. 5 Yhteisöapuraha uudistui: Haku jatkossa keväisin ja syksyisin. 30 Myönnettyjä apurahoja Tukilinjan apurahoja loka–marraskuussa 2025. Päätoimittaja Jaana Vainio jaana.vainio@tukilinja.fi Toimitusneuvosto Pinja Eskola Salla Fagerström Sanni Purhonen Heini Saraste Riitta Skytt Ulkoasu Paula Karjalainen Tilaajapalvelu Puh. 1/2026 Painotuote 4041 0820 YM PÄ RISTÖMERK KI MIL JÖMÄRK T 3 Pääkirjoitus 4 Pinnalla: Kirjailijana debytoineelle Topi Borgille Kunnia-Vimma ja muita näkyviä ilmiöitä. 18 Linnan juhlat: Vammaisaktivistit kohtasivat itsenäisyyspäivän vastaanotolla. 23 Kolumni: Salla Fagerström 24 Onnistumisen iloa: Kaikki ampuu -kurssilla tärkeintä ovat onnistumisen kokemukset. Varat toimintaan saadaan Tukilinja-lehden myynnistä ja lahjoituksista. vuosikerta Ilmestyy 6 kertaa / vuosi ISSN 1458–6304 (painettu), 2737–2383 (verkkojulkaisu) Paino Printall Kansikuva Katri Kallio Tässä numerossa YH TE ISK UN TA IH M ISE T TU KIK O HT EE T VA KIO T Tukilinja edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten yhdenvertaisuutta Suomessa. Myönnämme apurahoja vähävaraisille henkilöille koulutuksen, työllistymisen ja aktiivisen elämän, kuten harrastamisen, tueksi
16) pitkäjänteisestä saavutettavuustyöstään. Kun asiaa katsotaan vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten näkökulmasta, on hyvä muistaa, että ilmaisu on myös saavutettavaa kommunikaatiota. Tällä kertaa sen sai helsinkiläinen DuvTeatern (s. Osan kohdalla kyse on rakkaasta harrastuksesta, toiset taas tekevät esimerkiksi taidetta, valokuvausta tai kirjoittamista työkseen. Vuosittain jaettavaan Vimma-vammaiskulttuuripalkintoon kuuluu Tukilinja-säätiön myöntämä työskentelyapuraha. R eumaa lapsesta asti sairastanut Tarja Perkiö (s. Oli kyse sitten työstä tai harrastuksesta, tuo myönnetty apuraha elämään lisää mielekkyyttä ja hyvinvointia. Itsensä ilmaisu on myös saavutettavaa kommunikaatiota. T ukilinjalta apurahan esikoisalbuminsa tekoon saanut Sanna Ruokonen eli Vapaa Sana (s. Vapaassa teatteriryhmässä työskentelee kehitysvammaisia ihmisiä, jotka jakavat saavutettavan teatterin ilosanomaa myös muille tahoille. Itseään ja ajatuksiaan voi tuoda esiin monin eri tavoin, kuten taiteen, kirjoittamisen ja vuorovaikutuksen keinoin. Vireillä olevat kirjoitusprojektit saavat hänet tuntemaan itsensä hyödylliseksi, ja aiemmin saadun apurahan turvin Perkiö pystyi hankkimaan tietokoneen kirjoitustöitä varten. 6) on löytänyt itselleen sopivan ilmaisumuodon spoken word -vaikutteisesta runomusiikista. 20) löysi kirjoittamisesta paitsi itselleen sopivan ilmaisutavan myös uuden keinon tienata, kun ammatillinen rooli sosiaalityössä hiipui. Hänen suuri haaveensa olisikin päästä esiintymään päättäjille. Vakava sairaus ja vammautuminen tekivät puheesta vaivalloista, ja siksi puhuttu sanataide on hänelle tärkeä ilmaisumuoto. Tukilinjan apurahan saajissa on vuosittain monia vammaisia ja pitkäaikaissairaita ihmisiä, jotka hakevat tukea itseilmaisun mahdollistaviin välineisiin. Mukana toiminnassa ovat olleet muun muassa Suomen Kansallisooppera ja Svenska Teatern. Jaana Vainio päätoimittaja jaana.vainio@ tukilinja.fi Tuki mahdollistaa itsensä ilmaisun A rjen hulinassa tulee harvoin ajateltua, kuinka tärkeä osa hyvinvointia ja identiteettiä itsensä ilmaisu on. Moni toimintarajoitteinen tunnistaa tilanteen, jossa tehdään omaan elämään liittyviä päätöksiä, mutta hänen ääntään ei aidosti kuulla, eikä hänellä ole mahdollisuutta vaikuttaa omiin asioihinsa. Ruokosen tekstit käsittelevät paljon vammaisuutta, mielenterveyttä sekä yhteiskunnan ja ihmisyyden teemoja. SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.4.2026 Pä äk irjo itu s KU VA : M IK A LE VÄ LA M PI 3
Mukana tulee sormihyrrä, melua vaimentavat kuulokkeet sekä tabletti, jossa on kuvapohjainen kommunikointisovellus. Yrityksen mukaan uutuusnuken yksityiskohdat korostavat autismikirjon kokemuksia. Teatteriryhmän ajatuksiin voi tutustua sivulta 16 alkavassa jutussa. Nuorten terveyttä ja hyvinvointia haastavat nykypäivänä muun muassa mielenterveyteen, nukkumiseen ja ruokailurytmiin liittyvät ongelmat. Vammaisnäkökulmasta varsin kiinnostavaa on, että pahantekijää ei tunnisteta ulkonäöltä vaan hänen proteesinsa äänestä. Tarkoituksena on tuoda autismikirjon kokemuksia näkyväksi leikkimaailmassa ja tarjota kaikille lapsille mahdollisuus nähdä itsensä Barbie-nukeissa. Ennen kaikkea se on hienoa kirjallisuutta, jossa kirjailija artikuloi näkökulmansa nerokkaasti. Hän on loistava esikuva”, kommentoi tuomaristoon kuuluva kriitikko Aleksis Salusjärvi. Autismikirjon piirteitä edustava Barbie Leluyhtiö Mattel on laajentanut Barbie Fashionistas -sarjaansa uudella nukella, joka on suunniteltu yhteistyössä yhdysvaltalaisen autismijärjestön kanssa. Elokuva voitti Cannesin elokuvajuhlien Kultaisen palmun ja on vahva ehdokas myös Oscar-palkinnon saajaksi. Panahi on ohjaajana monipuolinen ihmisluonnon tarkastelija, joten kokonaisuuden voi olettaa viestivän muustakin kuin fyysisestä vammasta pahuuden merkitsijänä. Selkokielellä terveydestä Oppimateriaalikeskus Opike on julkaissut selkokielisen Tervettä menoa -kirjan, joka sisältää tärkeää tietoa terveydestä, erilaisista vaivoista ja itsehoidosta. Vuoden 2025 Vimmavammaiskulttuuripalkinto myönnettiin saavutettavuustyöllään ansioituneelle DuvTeaternille. Teoksesta välittyy tekijänsä intohimoinen suhtautuminen kaikkeen elämään ja myös esimerkiksi elokuvataiteeseen. TEKSTI Sanni Purhonen ja Jaana Vainio KIR JA T PINNALLA Kunnia-Vimma Topi Borgin esikoisteokselle Normaaliusrodeo-teoksen kirjoittanut Topi Borg palkittiin KunniaVimmalla. Kirja käsittelee helppotajuisesti näitä teemoja ja käy myös läpi, millaista lääkitystä kannattaa kysyä apteekista ja milloin on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle. Kirjan asiasisällön tarkistuksessa mukana ollut farmasian tohtori Kirsi Pietilä tietää kokemuksesta, miten esimerkiksi apteekin pitää olla valmis vastaamaan myös erityisryhmiin kuuluvien asiakkaiden kysymyksiin. Kirjan selkeä piirroskuvitus sekä eri vaivoihin liittyvät havainnollistavat valokuvat tukevat selkokielisten tekstien ymmärtämistä. Pahis ja proteesi Kotimaansa Iranin hallinnon johtavan kriitikon, elokuvaohjaaja Jafar Panahin viimeisin teos It Was Just an Accident (Yek tasadef sadeh) on kostotarina joukosta ihmisiä, jotka saavat tilaisuuden maksaa takaisin kiduttajalleen. ”Omaäänisesti kirjoitettu kirja opettaa varmasti monille lukijoille paljon autismista. 4
Päätöksistä ilmoitetaan kesäkuun ja marraskuun loppuun mennessä kaikille hakijoille. Toivomme, että jatkossakin lehtemme sivuilta voi lukea mielenkiintoisia juttuja myös yhteisöapurahan saajista.” Yhteisöapurahat ovat tärkeä osa Tukilinjan apurahatoimintaa. Sitä voi hakea vain rekisteröity yhdistys.” Milloin hakea apurahaa. ”Yhteisöapurahojen hakemusmäärät ovat olleet suhteellisen pieniä, ja myös kielteisten päätösten osuus suhteessa saapuneisiin hakemuksiin on ollut suuri. Tukilinjan apurahaa voi hakea esimerkiksi silloin, kun potilasyhdistys tai urheiluseura on perustamassa toimintaryhmää tai järjestämässä uutta tapahtumaa, jossa toimintarajoitteiset henkilöt ovat mukana aktiivisina toimijoina. ”Tuki on tarkoitettu edistämään uusien toimintamuotojen aloittamista tai uuden toimintamuodon juurruttamista osaksi yhteisön perustoimintaa. Taustalla on viime vuosien aikana esille noussut tarve muokata kyseistä apurahaa. Uudistuksen myötä apurahoja myönnetään keväisin ja syksyisin. Yhteisöapuraha uudistui – haku kaksi kertaa vuodessa Tukilinjan yhteisöapuraha kohdentuu jatkossa entistä tarkemmin hankkeisiin, joissa toimintarajoitteiset ihmiset ovat aktiivisia toimijoita. huhtikuuta ja 30. Tukea voi hakea toiminnan kustannuksiin, kuten toimintavälineisiin. syyskuuta. tammikuuta alkaen. Lisätietoja apurahasta löydät sivulta 15. Juttuja apurahan saajista Kiinnostavista hankkeista kerrotaan niin lehdessä kuin Tukilinjan somekanavissakin. ”Pyydämme jatkossa osana apurahaprosessia saajaa toimittamaan lyhyen kuvauksen apurahan vaikutuksista. Olemme todenneet, että hakukriteerejä on aika selkeyttää sekä hakemisen että hakemusten käsittelyn helpottamiseksi”, kertoo Tukilinjan apurahatoiminnan koordinaattori Sara Liukkonen. ”Hakuaikojen avulla pyrimme varmistamaan entistä paremmin yhteisöjen tasavertaisen kohtelun. Hakemuksia voi jättää Tukilinjan nettisivuilta löytyvällä sähköisellä lomakkeella ympäri vuoden. Hakuaika päättyy 30. Toiveenamme on myös, että hyviä apurahahakemuksia saadessamme mahdolliset vuoden toimijat voitaisiin jatkossa nostaa yhteisöapurahojen joukosta”, Liukkonen sanoo. ! T ukilinja-säätiön myöntämä yhteisöapuraha on uudistunut 1. Yhteisöapurahoja myönnetään jatkossa kaksi kertaa vuodessa. Yhteisöapurahoja myönnetään jatkossakin sellaisille pienimuotoisille yleishyödyllisille toimijoille ja yhteisöille, joiden kautta tuki kanavoituu suoraan toimintarajoitteisille yksityishenkilöille. Pienelläkin yhteisölle myönnetyllä tuella voi nimittäin olla suuri vaikutus useiden sairauden tai vamman vuoksi toimintarajoitteisen henkilöiden elämään. TEKSTI Toimitus KUVA Reijo Ruotanen 5. Näitä voivat olla esimerkiksi kuvaus siitä, millainen uusi toimintamalli syntyi, keitä toiminta tavoitti ja mitä opittiin
Ruokonen joutui opettelemaan sekä kävelemisen että puhumisen uudelleen. ”Katsoin elämää aiemmin sivusta – en ollut elämäni päähenkilö, vaan sen tarkkailija”, Ruokonen kertoo. Lapsena hänen aivoistaan löytyi kasvain, jonka seurauksena hän halvaantui toispuoleisesti. S poken word -vaikutteista runomusiikkia esittävä lavarunoilija Sanna Ruokonen, 34, taiteilijanimeltään Vapaa Sana, palkittiin viime vuonna OAF-festivaalien Positive Impact -vaikuttajapalkinnolla. Lapsena aivokasvaimen vuoksi vammautunut runomusiikin tekijä kääntää kipukokemukset ja ulkopuolisuuden tunteet voimaksi, antaen äänen niille, jotka jäävät usein katveeseen. Napakan kommentin takaa paljastuu hieman ujo mutta herkästi hymyilevä nuori nainen, jonka violeteista korvakoruista muodostuu sana Love eli rakkaus. TEKSTI Riitta Skytt KUVAT Katri Kallio ja Riitta Skytt ”Tämä on vihaisen vammaisen ränttäysrunoutta” Oman elämänsä muukalainen Lappeenrannassa syntynyt Ruokonen on päätynyt Keravalle monen mutkaisen ja kivikkoisen polun kautta. ”Haluan tuoda esiin, että tajutkaa ihmiset, millä tavalla te elätte ja miten maailma pyörii. Olisi mahtavaa päästä esittämään lavarunoutta päättäjille! 6. Vakava sairaus lieveilmiöineen sai hänet vuosien ajan tuntemaan itsensä ulkopuoliseksi. ”Minuun oli iskenyt masennus, enkä pystynyt kertomaan asioista puhumalla. ”Olisi mahtavaa päästä esittämään lavarunoutta päättäjille!” puuskahtaa Ruokonen. Silloin runous oli se, joka puhui puolestani.” Tukilinjan tuella syntyvä esikoisalbumi ja syksyllä julkaistu ensimmäinen single ovat vasta alkua Sanna Ruokosen Vapaa Sana -projektille. AP U R A HA KOH DE Sanna Ruokonen eli Vapaa Sana sai apurahan esikoisalbuminsa tekemiseen. Teini-iässä, vaikeassa elämäntilanteessa epilepsialeikkauksen jälkeen, hän kuitenkin löysi oman tapansa ilmaista itseään. Tämä on minun keinoni vaikuttaa.” Juttelemme viihtyisässä keravalaisessa kahvilassa, jossa Ruokonen toisinaan istuu kirjoittamassa
Lavarunoilija Sanna Ruokosen tekstit käsittelevät paljon mielenterveyttä, vammaisuutta sekä yhteiskunnan ja ihmisyyden teemoja. Sanna Ruokonen • 34-vuotias lavarunoilija, spoken word -artisti Keravalta • Poetry Slam SM -finalisti vuodelta 2023 • Palkittu OAF-festivaalien ja Espoon kaupungin Positive Impact -vaikuttajapalkinnolla vuonna 2025. KU KA . • Valmistelee parhaillaan esikoisalbumiaan Tukilinjan tuella. • Esikoissingle Muuttunut nainen julkaistiin suoratoistopalveluissa 2025. • Sosiaalinen media: Instagram @vapaasana.poetry Tiktok @vapaasana Facebook @sanna.ruokonen www.vapaasana.fi 7
Olet kuin kirkas sädehtivä tähti, joka loistaa yötaivaalla”, kiittelee puolestaan toinen. ”Vihainen vammainen kuulostaa minulta”, hän vastaa. Omien tekstiensä lisäksi Ruokonen on tehnyt sanoituksia muille esiintyjille, kuten Jyrki Iivanaiselle kappaleeseen Sinä olet kaunis. ”Olet kulkenut pitkän ja kivikkoisen polun ja selvinnyt siitä upeasti. Jos tekstini käsittelee rakkautta, voin kysyä yleisöltä, ovatko he kokeneet rakkautta. Kysymys naurattaa Ruokosta. Tässä maailmassa ihmisiä luokitellaan, ei oteta huomioon, ja minulle tulee siitä hirveä olo”, Ruokonen sanoo selvästi tuskastuneena. Olen huomannut, että lavalla olen aidoimmillani. Sitten rukoilen, siunaan niitä ihmisiä, jotka ovat tulleet paikalle”, hän sanoo. Ensimmäisenä vuonna olin keikan jälkeen niin väsynyt, etten pystynyt puhumaan kunnolla. Turvassa esiintymislavalla Esiintyminen ja keikkailu ovat raskaita kenelle tahansa. ”Saatan rukoilla viikkoa aikaisemmin, että sinne tulisi ihmisiä, joiden pitää kuulla viestini. Tekstit käsittelevät usein mielenterveyttä ja vammaisuutta. Enää esiintyminen ei tunnu yhtä raskaalta. Sanojen vapaus Mutta mitä lavarunous tai spoken word, eli puhuttu sana, oikeastaan ovat. ”Lavalla annan ihan kaikkeni ja esiinnyn koko kehollani. Sitä käytettiin taustamusiikkina Suomen Downin syndrooma ry:n videolla, joka julkaistiin kansainvälisen Downin syndrooma -päivän kunniaksi vuonna 2024. ”Vaikka välispiikit ovat minulle välillä tahmeita, niissä saatan vähän improvisoida. Haluaisin kokeilla erilaisia tapoja, jopa kokeilla oikein kunnon huutamista. Koin, että minulla oli paljon asiaa, joka pitää saada ulos, ja sitä eivät voi esittää ketkään muut kuin minä”, Ruokonen sanoo. ”Puhun paljon vammaisuudesta ja haluan viedä oikeuksia eteenpäin. ”Sanna, sä oot jo voittaja. Se on myös hänen lokakuussa julkaisemansa esikoissinglen nimi. Hän on opiskellut Helsingin Evankelisen opiston lauluntekijälinjalla, ja keväällä 2025 hän valmistui Ikaalisten käsija taideteollisuusoppilaitos Saskystä musiikkimanageriksi. Koin, että vammani oli tiellä, enkä uskaltanut käyttää halvaantunutta kättäni. Käsi ylös.” Yleisön palaute näkyy muun muassa Instagramissa. Lajia on kutsuttu jopa lyyriseksi stand upiksi. Kisojen Facebook-sivulla häntä kuvailtiin lavarunoilijaksi, jonka kutsumus on repiä sanoja selkärangasta, jotta edes yksi ihminen yleisöstä voimaantuisi. Lavarunous on usein kirjoitettu minämuotoon – puhuja kuvaa, tilittää tai tunnustaa omia tuntojaan. ”Halusin tehdä jotain omaa. Ruokosen omat tekstit käsittelevät usein mielenterveyttä ja vammaisuutta. Ruokonen löysi lavarunouden Youtuben kautta. Ruokonen aistii herkästi yleisön reaktiot. Monipuolinen tekijä Aivan pystymetsästä Ruokonen ei kiivennyt esiintymislavalle. Hän käy myös dialogia yleisön kanssa. Runoilija Jenni Haukio on verrannut hänen sanoituksiaan Finlandia -palkitun Juha Hurmeen runoihin. Lavalla haluan tuoda sitä esiin, ja se tulee niin voimalla. Kun ensimmäisen kerran sain kuulokemikrofonin, se antoi tilaa ottaa myös käsi mukaan. Semmosta rokimpaa.” Nyt on pakko kysyä: onko hän vihainen vammainen vai suorastaan raivoisa rampa. Kurssin myötä hän osallistui Tampereella avoimiin Poetry Slamin SM-kilpailujen karsintoihin, jotka voitettuaan hän pääsi finaaliin vuonna 2023. Ennen keikkaa tarvitsen rauhallisen tilan, jossa voin rauhoittua. Tänä päivänä Ruokonen kokee olevansa muuttunut nainen. Sun lavarunous on avannut mieliä ja sydämiä”, hehkuttaa eräs kommentoijista. Se on turvallinen tila – tämä on minun hetkeni ja nyt esitän sen minkä haluan tuoda ilmi.” Lavarunous on myös hyvin vuorovaikutuksellinen laji. Miten Ruokonen valmistautuu lavalle. Yksinkertaisimmillaan kyse on runosta, jonka kirjoittaja itse esittää. Se on eräänlainen runohybridi, jossa yhdistyy laaja tyylien kirjo. 8. Kappaleessa Muuttunut nainen Ruokonen lausuu tekstinsä, ja musiikin säveltänyt Heli Raami vastaa lauluosuuksista. Lavarunouteen voi sekoittaa laululyriikkaa, musiikkia, räppiä, näytelmäkatkelmia tai tarinankerrontaa. ”Olen kirjoittanut Instagramiin, että tämä on vammautuneen naisen ränttäysrunoutta. Oikeastaan lavarunous pakenee kaikkia määritelmiä, aivan kuten Ruokosen taiteilijanimi Vapaa Sana. Hän innostui aiheesta ja hakeutui lavarunoilija ja yhteisöpedagogi Juho Kuusen ohjaamalle kurssille
Lisäksi hän etsii parhaillaan keikkamyyjää ja vakituisia säestäjiä. ”Olen miettinyt, mihin suuntaan olen menossa. Kunhan albumi valmistuu, Ruokonen aikoo keskittyä Vapaa Sana -projektiin kehittämällä esiintymistään ja syventämällä tekstejään. Tukilinjan apurahan ansiosta albumi on nyt hyvässä vaiheessa ja viimeisiä silauksia vailla. Muuttunut nainen Banaanilaatikot vinossa pinossa purkamatta odottaa siihen mihin jätit ne Kun autoit mua muuttamaan Miksi purkaisin niitä kun haluan hieroa silmiini vielä totuutta että kerrostalon kaksiossa on yht´äkkii naarasleijona Olin pitkään erilainen omissa silmissä muukalainen nyt oon muuttunut nainen Tänään taivaalla näen auringon Ei enää tuule läpi yön läpi kylmän kammion Nykyään mun sisällä on niin suuri valopallo et se peittää keskipäivän terassin kuumuuden Synnyin uudelleen, vaikka väitit etten tuu sitä päivää näkemään Mut hei kissalla on yhdeksän elämää Muutos tapahtuu kun nähdään oma käytös Mulle se oli omien varjojen loppunäytös Tänään se on mä, jolla on ruokakaapit täynnä mul on niin voimakas elämän nälkä Olin pitkään erilainen omissa silmissä muukalainen nyt oon muuttunut nainen Äänitys-, miksausja masterointivastaava, tuottaja: Kimmo Komu Säveltäjä: Heli Raami Sanoittaja: Sanna Ruokonen ES IK O IS SIN GL EN SA NO ITU S Lapsuudessaan Sanna Ruokonen sairastui vakavasti ja vammautui. Esikoisalbumi Tukilinjan tuella Ruokonen on tehnyt esikoisalbumiaan jo pari vuotta. Se teki puheen tuottamisesta työlästä, ja siksi puhuttu sanataide on hänelle tärkeä ilmaisumuoto. Haluan puhua ihmisille enemmän hengellisestä aspektista. Vaikka minulla on aika tummiakin tekstejä, niissä on aina läsnä myös toivo.” 9. Apurahan ansiosta esikoisalbumi on viimeisiä silauksia vailla
Lisäksi työsuhteen tulisi kerryttää ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja eläkettä. Heidän työtehtävänsä voivat olla ihan samoja kuin kaikilla muillakin. Samoin heidän pitäisi saada myös työterveyshuolto”, toteaa vammaisaktiivi ja Vantaan kaupunginvaltuutettu Laura Elina Nykyri, joka on yksi aloitteen alullepanijoista. ”Pitäisi olla mahdollisuus yhdistää palkkaa ja eläkettä. ”Vaadimme, että avotyötoiminnassa käyvät saisivat kunnon korvausta eli työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Työosuusrahaa tai palkanmaksua tulisi hänen mukaansa harkita tapauskohtaisesti. Avotyötoiminta murroksessa Monelle vammaiselle avotyötoiminta tuo arkeen rytmiä, osallisuutta ja tärkeitä ihmissuhteita. 10. Joissakin paikoissa on tällä hetkellä käytössä työosuusraha, jolloin työntekijä saa työpäivästä 3–12 euron korvauksen. Toisaalta se on työtä ilman kunnollista korvausta ja normaaliin työsuhteeseen liittyviä etuja. Nykyri nostaa kuitenkin esiin kysymyksen siitä, onko oikein, että työssä käyvä on pelkän eläkkeen varassa. Sosiaalihuoltolakia ollaan uudistamassa, mikä vammaisten osalta tarkoittaa työtoimintaa säätelevien lakien muuttumista. Kansalaisaloite vaatii, että avotyötoimintaan ja muuhun kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvat henkilöt olisivat työehtosopimuksen piirissä. TEKSTI Elise Tykkyläinen KUVA Anna Shvets Sosiaalihuoltolakiesityksen on tarkoitus mennä lausuntokierrokselle keväällä 2026. On kuitenkin tärkeää, että vammaisella henkilöllä on mahdollisuus käydä työssä. ”Jos tästä maksettaisiin yhdenvertaisesti muiden työntekijöiden kanssa, niin on toki järkevää käydä työssä. Siinä mielessä se on hyvä juttu. Korvaus ei siis välttämättä kata edes kaikkia työssä käymisestä koituvia kustannuksia, kuten esimerkiksi matkoja ja ruokia. Monet näistä työtehtävistä avotyötoiminnassa ovat kuitenkin rinnastettavissa tavallisiin työtehtäviin.” Avotyötoiminta vapaaehtoista Sosiaalija terveysministeriön neuvotteleva virkamies Susanna Rahkonen on kuullut aloitteesta, mutta tieto aloitteen sisällöstä tulee Tukilinjan kautta. Monet syrjäytyisivät ihan täysin, jos työtoimintaa ei olisi. V ammaisten avotyötoiminta on noussut viime aikoina otsikoihin: palkattomuus puhuttaa ja vammaisaktiivit ovat nostaneet kansalaisaloitteen toiminnan lopettamiseksi nykymuodossaan. Työtoiminta tuo kyllä mielekästä tekemistä ja kehittää toimintakykyä. Osa on päässyt ihan tavallisiin työpaikkoihin, kun työkyky on aluksi kehittynyt työtoiminnan kautta.” Monet vammaiset saavat työkyvyttömyyseläkettä
11. Se, miten paljon siihen kukin pystyy osallistumaan, vaihtelee yksilön kykyjen mukaan.” M IK Ä. Oikeus työhön on jokaisen perusoikeus, ja se kuuluu kaikille. Laissahan ei myöskään pakoteta siihen, että yksilön olisi mentävä juuri avotyötoimintaan. Työja elinkeinoministeriön edustaja on mukana työryhmässä. Samaan sääntelyyn tulee vammaisten henkilöiden työtoiminta. Ylipäätään osallisuus yhteiskunnassa on tärkeää. Onko vammaisen henkilön kanssa yksilönä sovittu jostakin työstä. Sen alatyöryhmässä käsitellään työja toimintakykyä edistäviä palveluita ja esimerkiksi työtoimintaa. En myöskään osaa vielä sanoa, lähdetäänkö avotyötoimintaa täysin kieltämään”, Rahkonen kertoo. Uuden sosiaalihuoltolakiesityksen on tarkoitus mennä lausuntokierrokselle keväällä 2026, ja uudistuksia on odotettavissa vuoden 2026 aikana. Sosiaalihuoltolakiin kehitetään nyt uutta palvelua, joka kohdistuu niihin henkilöihin, jotka eivät kykene osallistumaan työvoimapalveluihin tai avoimien työmarkkinoiden töihin. Siitä voisi siis ihan hyvin luopua”, Rahkonen sanoo. Avotyötoiminta Avotyötoiminnalla tarkoitetaan työsuhteen ulkopuolella tapahtuvaa toimintaa, jota tehdään avointen työmarkkinoiden työpaikalla. Avotyötoiminnan käsitettä ei käytetä missään laissa, eikä sen järjestämisestä säädetä. Uusi muoto vielä auki Sosiaalija terveysministeriön asettamassa työryhmässä käsitellään parhaillaan sosiaalihuollon palveluiden uudistamista. Avotyötä tekevä henkilö on työpaikalla sosiaalihuollon palvelun asiakkaana, ei työntekijänä. Avotyötoiminnassa ei solmita työsopimusta. ”Palvelun alustava nimi on sosiaalihuollon työja toimintakykyä edistävä toiminta. ”Pyrimme mahdollistamaan sen, että vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta voi jatkua. ”Tässä tulisi katsoa, onko työ normaalia työsuhteista työtä. Avotyötoiminnan käsittely laissa on vielä auki, eikä siitä nytkään vielä säädetä kovin tarkasti. Tällöin voi tulla kyseeseen olettama työsuhteesta, jolloin se toteuttaisi kaikki työsuhteen ehdot ja siitä tulisi maksaa palkka
Podcastit muuttamassa maailmaa Podcast, tuo tutkimusten mukaankin valtaosan suomalaistenkin korvilla oleva audioviihde, on noussut suureen suosioon. Miten vammaiset kokevat podcastit ja ennen kaikkea niiden tekemisen. Juontajien henkilökohtaiset tarinat tekevät haastavasta aiheesta helposti ymmärrettävän ja samaistuttavan. Jos vieraana on asiantuntijoita, voiva juontajat toimia äänitorvena kysymyksille, joita kuulijat eivät muuten uskaltaisi tai voisi esittää. 12. L ukuisat kotimaiset ja kansainväliset tutkimukset osoittavat podcastien olevan ainutlaatuisia oppimisen välineitä, usein moninkertaisesti tehokkaampia kuin vaikkapa oppikirjojen lukeminen. Vaikka podcastit jakavat mielipiteitä, on selvää, että ne ovat tulleet jäädäkseen. Siihen on monia syitä. Hostit eli juontaTEKSTI Pinja Eskola KUVAT Ville Taipale ja Silvia Salakka jat tiivistävät jakson aiheen helposti käsiteltävään muotoon tässä informaation täyttämässä maailmassa
Usein palkatonta toimintaa Vaikka kuka vain voi tehdä podcastin, ei se lopulta ole yksioikoisesti helppoa. Videopodcastit ovat merkittävä saavutettavuustekijä kuulovammaisille ja kuuroille, mutta koska visuaalisuus ei ole niissäkään yhtä suuressa osassa kuin esimerkiksi televisio-ohjelmissa, koetaan ne usein vähemmän kuormittaviksi. Hän koki, ettei erityisperheitä juuri näytetty mediassa, ja kuvaus aidosta arjesta haasteineen puuttui.. Hän on hauska tyyppi, ja yhdessä meillä pysyy langat käsissä.” Molemmat podcastit – sekä Kompleksinen kaksikko että Omassa kuplassa – lähtivät liikkeel13. Pian saimme kuitenkin viestejä terveydenhuollon ammattilaisilta. Yleisön tavoittaminen vie aikaa, ja markkinointiin on panostettava. Ruokaselle ja hänen juontajaparilleen on tärkeää olla kasvotusten, jotta keskustelun flow säilyy. ”Kerromme oman tarinamme ja murramme sen avulla vammaisuuteen liittyviä ennakkoluuloja”, summaa Ruokanen.. Sofia Ruokanen muistelee podcastin alkuaikoja samaan tapaan. ”Keskustelu vieraan kanssa sallii useamman näkökulman, ja periaatteessa kuka vain voi tehdä podia.” Hän ei tahtonut ryhtyä siihen yksin, sillä resurssit olivat ja ovat kipukroonikkona vähäiset. ”Alun perin ajattelimme, että tarjoavamme vertaistukea muille samassa tilanteessa oleville. Monet ovat jopa laittaneet viestin, jossa kertoivat lähteneensä opiskelemaan sotealaa podcastimme ansiosta”, Ruokanen kertoo selvästi liikuttuen. ”Yhteistyökumppanimme eivät ole vaikuttaneet sisältöön, mutta toisaalta he ovat nimenomaan auttaneet minimoimaan podcastin kuluja”, Ruokanen sanoo. Kompleksinen kaksikkokaan ei ole lyönyt rahoiksi tuotteliaasta toiminnastaan huolimatta. Uusimman kauden kaksi jaksoa on toteutettu Asuntosäästön kanssa kaupallisessa yhteistyössä, mutta?podcastin jatkosta ei olla varmoja.. Kuuntelijoistamme yhdistyksen jäseniksi halunneiden jäsenmaksut auttavat kulujen hoidossa”, Toiviainen summaa. ”Podcast on kehittynyt ajan saatossa valtavasti, ja nykyään me saadaan yhteisöltä enenevässä määrin ehdotuksia aiheiksi”, toteaa Toiviainen. ”Tapasimme, kun Ville keräsi varoja projektiinsa, ja meillä klikkasi heti. Kaupallisia kumppanuuksia voi olla hankala saada, sillä vammaisuutta ei nähdä mediaseksikkäänä aiheena. Mielessä kyti idea podcastista.. ”Podcast sallii asioiden käsittelyn meidän omasta näkökulmastamme ja lähtökohdistamme”, pohtii Kompleksinen kaksikko -podcastin toinen juontaja Karla-Maria Toiviainen.. Podcast on intiimi media, sillä sitä voi kuunnella missä vain, milloin vain. Tehtävänjakokin sujui luonnostaan, sillä Villellä oli kokemusta editoinnista, ja minua kiinnostivat somehommat”, Toiviainen kertoo. Vertaistukea ja tietoa Ketkä vammaisten tekemiä podcasteja oikein kuuntelevat?. ”Yksin en olisi podcastin tekemisestä selvinnyt, mutta onneksi Sonja lähti mukaan. He äänittävät yleensä etänä, mutta jos kaksikko sattuu olemaan samassa kaupungissa, saattavat he vuokrata studion ja äänittää useamman jakson kerralla. Omasta näkökulmasta Perinteisen median kirjoittamat jutut vammaisuudesta ovat usein kapeita ja sortuvat helposti kliseisiin.. Se nähdään usein marginaalisena asiana, vaikka tarinoita ja kokemuksia on valtavasti.. Hänen mukaansa idea podcastiin lähti halusta lisätä ymmärrystä kroonisesta kivusta ja tarjota vertaistukea. ”Minulle on yhä mysteeri, miten podcasteista voisi saada rahaa niin, että niillä voisi elää”, toteaa Ruokanen.. Editointi vie aikaa, etenkin, jos se ei ole tuttua. Hän kaipasi tavallisia tarinoita siitä, millaista perhearki on toimintakykynormista eroavan lapsen kanssa. Toiviainen on samoilla linjoilla – heitä kuuntelevat niin kroonisen kivun kanssa elävät ja heidän läheisensä kuin heidän kanssaan työskentelevät henkilötkin. Omassa kuplassa -podcastin ensimmäiset tuotantokaudet mahdollisti Vammaisperheyhdistys Jaatinen, mutta sote-järjestöjen leikkaukset ovat aiheuttaneet sen, ettei tukemista voitu jatkaa. Monelle vammaisen lapsen saaminen voi olla järkytys. Jos takana ei ole tuotantoyhtiötä tai kaupallisia kumppaneita, joutuu kaiken tekemään itse.. ”Perustimme yhdistyksen podcastin pyörittämistä varten. Kuulokkeet korvilla tilasta tulee yksityinen ja oma. Yhteisössä on voimaa Karla-Maria Toiviainen kertoo idean omasta podcastista muhineen mielessä jo pidempään, sillä podcast mediana kiehtoi sen luonteen vuoksi. le aiheista, jotka kiinnostivat niiden juontajia tai tuntuivat ajankohtaisilta omassa elämässä.. Omassa kuplassa -podcastia yhdessä Sonja Niskasen kanssa pitävä Sofia Ruokanen on samoilla linjoilla. Sitten kuvioihin tuli hänen juontajaparinsa Ville Taipale. Ylimääräiset ärsykkeet ovat poissa ja voi keskittyä pelkkään puheeseen, joskin tunnelmaa on mahdollista luoda myös erilaisilla äänimaisemilla
14. Toiviainen kokee, että mikäli puhutaan aiheista, joista ei muuten juuri keskustella, on myös tärkeää valmistautua ja tutustua käsiteltävään ilmiöön silloin, kun puhutaan muuten kuin puhtaasti omasta kokemuksesta.. Se oli herättelevä: teholta selviäminen ei ole itsestäänselvyys. ”Juontajalla on kuulijoille vastuu tiedon oikeellisuudesta”, Toiviainen pohtii. Sonja Niskasen ja Sofia Ruokasen Omassa kuplassa -podcast kertoo vammaisperheiden elämästä. Ruokanen puolestaan toteaa eniten keskustelua virinneen ensimmäisestä jaksosta. Airikka Nurmelan kanssa keskustelimme erityisesti siitä, miten hermoston tilaan pystyy vaikuttamaan itse”, pohtii Toiviainen.. Keskustelut vieraiden kanssa ovat antaneet perspektiiviä.. Podcastin tekeminen on myös aikaa vievää paitsi äänityksen myös suunnittelun näkökulmasta. ”Hermostojakso kiinnosti, sillä CRPS on neurologinen kipusairaus, jossa keskushermoston kipureseptorit ovat jatkuvassa hälytystilassa. ”Meitä tullaan kiittämään milloin missäkin tilanteessa.”. Apuraha podcastin tekemiseen Sofia Ruokasen ja Sonja Niskasen Omassa kuplassa -podcast oli vuonna 2022 yksi Vuoden Toimijoista. Toisaalta Ruokanen nostaa esiin, miten vammaisaktivistien sisältö somessa on auttanut häntä itseään ymmärtämään ja käsittelemään asioita.. Hän kertoo, että vaikka podcast on vienyt paljon aikaa muutekin kiireisestä arjesta, on palaute se, minkä vuoksi työtä jatketaan.. Ruokanen kertoo, miten podcastin ympärille muodostunut yhteisö näkyy arjessa. Lääkärikäyntejä käsittelevässä jaksossa pureudutaan käytännön vinkkien kautta oman asian ajamiseen. Palaute auttaa jaksamaan Podcastilla ei rikastu, mutta miksi niitä tehdään?. Podcast on auttanut myös muita löytämään yhteisöä, sillä podcastin Instagram-tilillä on ollut esimerkiksi ystävähakuja. ”Yhteisön ja palautteen vuoksi”, Ruokanen toteaa. ”Eräs kuulija laittoi viestin, kuinka lapseni kokemus oli antanut lohtua teholla.”. Riittävät resurssit Mihin muuhun podcastin teossa voi mennä rahaa kuin tilavuokraan. Äänenlaatuun panostaminen on tärkeää, joten hyvästä mikrofonista ja mahdollisesta mikseristä voi joutua pulittamaan sievoisen summan. ”Jos olisin aiemmin tiennyt sen, mitä tiedän nyt, olisin esimerkiksi tarkempi lapseni yksityisyydestä.” Toiviainen puolestaan kertoo, miten podcastin tekeminen on auttanut häntä käsittelemään omaa tilannettaan. Hän arvelee kyseisten jaksojen suosion johtuvan siitä, että jokaisella osittain näkymättömissä olevaa ja vähän tunnettua sairautta sairastavalla on kokemuksia kohtaamattomuudesta. Tukilinja myönsi 1 000 euron apurahan podcastin tuottamisesta syntyviin kuluihin ja toiminnan kehittämiseen. Toiviainen toteaa heidän saaneen eniten palautetta Miten kohdata lääkäri -jaksosta sekä jaksosta, joka käsitteli hermoston toimintaa. Kokonaisuutena Omassa kuplassa on auttanut ihmisiä ymmärtämään, mitä läheinen käy läpi saadessaan vammaisen lapsen.. Mikäli haluaa ulkoistaa editoinnin tai käyttää rahaa markkinointiin, on niillekin budjetoitava oma siivunsa.. ”Asiantuntijoiden kanssa käydyt keskustelut ovat auttaneet ymmärtämään kivun takana olevia mekanismeja ja toimimaan sen kanssa”, hän summaa.
Onnistuaksemme tarvitsemme jotakin, johon meillä ei ole rahoitusta. Apurahoja myönnetään kaksi kertaa vuodessa. Ota yhteyttä apurahat@tukilinja.fi, p. 09 4155 1508 (ma, ti ja to klo 12.00–14.00) Voinko hakea yhteisöapurahaa. Yleishyödyllisen yhdistyksen jäsenet ovat sairauden, vamman tai neurologisen poikkeavuuden vuoksi toimintarajoitteisia. ja 30.9. YHTEISÖAPURAHALLA VOIDAAN myös edistää uuden toimintamuodon juurruttamista osaksi yhteisön perustoimintaa. 15. Jos sait kokoon kolme ruksia, kannattaa tutustua yhteisöapurahan hakuohjeisiin. TUKI ON TARKOITETTU edistämään uusien toimintamuotojen aloittamista. Tarkemmat ohjeet hakemuksen laatimiseen löydät verkkosivuiltamme: tukilinja.fi – apurahat – yhteisöapurahat Hakuohjeet kaikkiin apurahoihimme löytyvät nettisivuilta www.tukilinja.fi/apurahat Jäikö kysyttävää. Toiminta, johon tukea tarvitaan, on uutta tai käynnistyvää. Hakuaika päättyy 30.4. Tukilinjan yhteisöapurahan haku on nyt käynnissä! Tukilinjan yhteisöapuraha on uudistunut 1.1.2026 alkaen. YHTEISÖAPURAHOJA MYÖNNETÄÄN sellaisille pienimuotoisille yleishyödyllisille toimijoille ja yhteisöille, joiden kautta tuki kanavoituu suoraan sairauden tai vamman vuoksi toimintarajoitteisille yksityishenkilöille. Tavoitteena on tukea toimintarajoitteisten ihmisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia koulutukseen, työllistymiseen ja aktiiviseen elämään
Haastateltaville illan suuri yllätys on jo paljastettu. TEKSTI Sanni Purhonen KUVAT Stefan Bremer ja Jaana Vainio AP U R A HA KOH DE DuvTeatern sai Vimma-palkintoon kuuluvan työskentelyapurahan. ”Palkinnon saaminen tuntui jännältä ja hyvältä. Vapaa teatteriryhmä saikin Vimma-palkinnon pitkäjänteisestä saavutettavuustyöstään. Mikaela Hasán avaa teatterin historiaa. ”Det är bara teater!” DuvTeatern on pitkän linjan toimija, joka on uudistanut suomalaista teatterikenttää ainutlaatuisella tavalla. Kyseessä on helsinkiläinen vapaa teatteriryhmä, jossa työskentelee kehitysvammaisia ja vammattomia taiteilijoita sekä muita esittävän taiteen ammattilaisia. K ulttuurikeskus Caisassa on iloinen tunnelma kansainvälisenä vammaisten päivänä 3. Mukana juttelemassa ovat teatterin taiteellinen johtaja Mikaela Hasán, toiminnanjohtaja Sanna Huldén, viestijä Sara Sandén sekä näyttelijät Yvonne Heins ja Roy Eriksson. 16. Oli tärkeää, että se tuli koko työstä ja pitkäjänteisestä työskentelystä”, haastateltavat summaavat yhdessä. Urheilutermein: Miltä nyt tuntuu. Paikalle hiljalleen valuva yleisö ei vielä tiedä, että teatteri on tämän vuoden Vimma-palkinnon ja Tukilinja-säätiön myöntämän 5 000 euron työskentelyapurahan voittaja. Palkintoon kuuluu Tukilinja-säätiön myöntämä työskentelyapuraha. Iloinen puheensorina käy kahdella kielellä. Haastattelen vain hieman ennen DiDa-juhlan ohjelman alkua DuvTeaternin työntekijöitä ja näyttelijöitä. joulukuuta. Yhteistyö on voimaa Mutta mistä kaikki alkoi
Sen aikana DuvTeatern on muun muassa jakanut tietoa saavutettavista työtavoista ja järjestänyt aiheeseen liittyviä seminaareja ja keskusteluja. Kaikki lähtee ideoista DuvTeaternin työskentelytapa on kokonaisvaltaisen osallistava. Teatterin tekijät pohtivat jatkuvasti, miten taiteen kentästä saataisiin vielä saavutettavampi. Myös esitystä seurannut Stefan Bremerin valokuvanäyttely on saanut kansainvälistä yleisöä”, kertoo Hasán. Kyse ei myöskään enää ole vain yksittäisistä projekteista vaan kokonaisvaltaisesta työskentelytavasta. 17. Vimma-palkinnon työskentelyapuraha tullaan joka tapauksessa käyttämään taiteelliseen työskentelyyn. Ensimmäinen näytäntö yleisölle järjestettiin vuonna 1999. ”Kaikki lähti liikkeelle draamakerhosta vuonna 1995. Kiinnostus tämänkaltaiseen toimintaan on kasvanut paljon siitä, kun he aloittivat työskentelynsä. ”Mutta vielä suurempi yleisö olisi hienoa! Lisäksi olisi kiva tehdä romanttista komediaa tai jotakin sellaista uutta”, Yvonne Heins säestää. Näyttelijät improvisoivat paljon ja kaikki alkaa heidän ideoistaan. Yhtäkkiä näyttelijämme tunnistettiin televisiosta. Osa näyttelijöistämme on ollut mukana toiminnassa siitä saakka. ”On ollut hienoa, kun on saatu niin paljon yleisöä”, Roy Erik sson toteaa. ”Kansallisoopperan kanssa yhdessä toteutettu Mustien siipien lintu – variaatio Carmenista (2011) avasi meille aikanaan toden teolla ovia. Tietoa saavutettavista työtavoista Haastattelun aikaan loppuaan lähestyy kolmivuotinen hanke TIKSI – saavutettavuus taiteellisena strategiana ja inspiraationa. Lisäksi Anna Blom teki vuonna 2012 esityksestä lyhytdokumentin En rovfågel flyger in (Hiljainen oopperalaulaja). Samalla saavutettavan teatterin ilosanomaa on saatu levitettyä yhä laajemmalle. Elokuva taidemuotona kiinnostaa DuvTeaternia enemmänkin, ja työn alla on pidempi leffa, vaikkei siitä vielä paljasteta sen enempää. Silloin taidekin on mielenkiintoisempaa”, Mikaela Hasán tiivistää. Elokuva on kiertänyt kansainvälisissä tapahtumissa. Hankkeen myötä teatterin tuotantoihin on esimerkiksi sisällytetty viittomakieli ja kuvailutulkkaus, mikä on ollut jännittävää ja uutta näyttelijöillekin. ”Tarvitaan lisää huumoriakin! Pitää ymmärtää, että kaikki ovat erilaisia omalla tavallaan”, Heins päättää. Elokuvassa Irina von Martens esittää kaikki roolit ylilehtorista palvelijaan ja emäntään. Mikä työskentelyssä on parasta. Suurempia yleisöjä Entä mistä kaikesta teatterin näyttelijät vielä haaveilevat. Runoprojektikin on suunnitteilla. Mukana toiminnassa ovat olleet muun muassa Suomen Kansallisooppera ja Svenska Teatern. Nimen DuvTeatern ja kyyhkyslogon keksi pitkäaikainen näyttelijämme Irina von Martens.” Alkuvuosien jälkeen teatterille on kertynyt pitkä liuta vaikuttavia yhteistyökumppaneita. ”Det är bara teater”, kuten heidän tunnuslauseensa kuuluu. Esimerkiksi Inne i överläraren Irina von Martens stora hjärna lyhytelokuva sai alkunsa, kun jokainen näyttelijä kirjoitti ensin haaveammatistaan. Aina voisi silti tehdä enemmän. Silloin aloimme ymmärtää, miten tärkeää ja antoisaa tällainen työskentely voi olla. Vimma-raadin palkintoperustelut DuvTeatern on pitkän linjan toimija, joka on uudistanut teatterikenttää Suomessa ainutlaatuisella tavalla. Siinä riittää sekä opittavaa että paljon potentiaalia. ”Toivoisin, että moniarvoisuuden merkitys ja erilaisista taustoista tulevien näyttelijöiden arvo nähtäisiin. Teatteri on kehittänyt työskentelyprosessiaan kunnianhimoisesti sekä saavutettavasti ja keksinyt samalla aina uudelleen sen, mitä kaikkea teatteri-ilmaisu voi parhaimmillaan olla
Tänä vuonna juhlahumussa näkyivät vammaisvaikuttajat, heidän symboliikkaa kantavat asunsa ja se, miten eri tavoin vammaisuus yhä kohdataan. Turkoosi on kuurojen yhteisön tunnusväri, ja tumma sininen liitetään sivistykseen. Olin valinnut pukuuni tummansinistä ja mustalla pitsillä peitettyä turkoosia. Laukussani oli Carl Oscar Malmin kuva. Edustin itse juhlissa Suomen viittomakielistä yhteisöä Kuurojen Liiton puheenjohtajan ominaisuudessa. Tämän vuoden vieraista hehkutettiin etukäteen Tourette-aktivisti Katariina Räikköstä ja Tieto-Finlandian voittanutta Riikka Leinosta, joiden kauniit puvut kertoivat omaa tarinaansa vammaisten henkilöiden maailmasta. 18. TEKSTI Salla Fagerström KUVAT Valentina Morales Buschmann ja Päivi Kluuskeri L innan juhlat olivat jälleen vuoden katsotuin televisioohjelma: tällä kertaa sitä seurasi 3,1 miljoonaa katsojaa. Puvun vyötäröltä ikään kuin valui alaspäin turkoosinvärisiä lehtiä. Vammaisaktivistit kohtasivat Linnan juhlissa ”Laukussani on kuva Carl Oscar Malmista, joka on kuurojenopetuksen ja Suomen viittomakielten isä. Puvun toteutti Metropolian vestonomiopiskelija Janita Majava. Hän perusti Suomeen ensimmäisen kuurojen koulun vuonna 1846, ja häntä pidetään kotimaisten viittomakieltemme isänä. Idea lähti siitä, että tänä vuonna on Malmin syntymän 200-vuotisjuhlavuosi, ja Linnan juhlien teemana oli koulutus ja sivistys”, kertoo miehensä Kaj Fagerströmin kanssa juhliin osallistunut Salla Fagerström. Linnan juhlien teemana oli tänä vuonna koulutus ja sivistys, joten suunnittelin asuni sen mukaisesti. Siksi juhlat ovat upea tilaisuus tuoda esiin vammaisvaikuttajia. Linnan juhlat ovat paitsi vuoden seuratuin juhla myös testi yhdenvertaisuudelle
Kättely meni kuitenkin oikein hyvin, ja Räikkönen ihastutti yleisöä ja mediaa iloisella välittömyydellään. Kaikki Mariankadulta saapuneet vieraat ohjattiin kättelyjonoon, joka kiersi portaikon kautta toisen kerroksen Atriumiin ja sieltä edelleen Valtiosaliin, jossa presidenttipari otti vieraat vastaan. ”Hidden Disabilities -avainnauha kertoo, että sen kantajalla on näkymätön vamma tai sairaus.” 19. Hän sai käyttää hissiä vaikka käveli kättelyyn omin jaloin. Kun Leinosen tapaus tuli tasavallan presidentin kanslian tietoon, he reagoivat heti ja ilmoittivat keskustelleensa työntekijän kanssa. Vasta juhlien jälkeen luin lehdestä, että CP-vammaista Leinosta oli kielletty käyttämästä hissiä, koska hänellä ei ollut mitään liikkumisen apuvälinettä. Vaihdoimme lyhyesti kuulumisia ja otimme yhteiskuvan juhlahumussa. Tapa se on tämäkin lisätä tietoisuutta siitä, että kaikki vammat eivät näy päällepäin, eikä henkilön toimintakyvystä pidä tehdä oletuksia. 1 800 vieraasta lähti sellainen puheensorina ja hälinä, että autismikirjon henkilölle aistikuormitus kävi melkoiseksi. Katariina Räikkönen halusi puvullaan kannustaa ihmisiä ymmärtämään erilaisuutta ja tuoda auringonkukkasymbolin myös yritysten ja järjestöjen tietoisuuteen. Räikkönen?asettui osaksi iltaa rauhaisampaan salonkiin ja jutteli mielellään tunnelmistaan. Portaita edettiin askelma kerrallaan, ja välillä jono pysähtyi pidemmäksi aikaa. Hän oli kuin entisajan linnanneito metsänvihreässä juhlaleningissään, jonka vasemmassa olkaimessa ja lantiolla kukkivat keltaiset auringonkukat. Välittömyys ihastutti Toisenlaisen hissikohtelun sai Katariina Räikkönen, jolla oli mukanaan avustajan työntämä pyörätuoli. Hissiä valvonut henkilökunnan edustaja oli tehnyt oletuksen, että Leinonen pystyy kyllä aivan hyvin kulkemaan portaat itsekin. Myöhemmin illan aikana pyörätuoli osoittautui tarpeelliseksi. Presidenttiparin kättely oli jännittänyt häntä etukäteen, sillä Tourette voi olla arvaamaton stressaavissa tilanteissa. Virheellisiä oletuksia Presidentinlinnan sokkeloissa ei ole aivan helppo löytää haluamiaan ihmisiä, mutta törmäsin onnekkaasti Finlandiapalkittuihin kirjailijoihin Riikka Leinoseen ja Sofia Tawastiin naistenhuoneen edessä. Jokainen voi kuvitella, että väentungoksessa sellaisessa muodostelmassa eteneminen on melkoisen hankalaa, jos liikkumisen tai tasapainon kanssa on haasteita
Osallistuin innolla ja tein parhaani siinä missä pystyin. Saatoin myös kannustaa ja hurrata urheilukentällä ystävääni, vaikken enää pystynyt juoksemaan. V uosikymmeniä taaksepäin katsellessa voi todeta vaikean reuman tuoneen kaikkina aikoina omat haasteensa ja myös keinot selviytyä niistä. Koko opiskeluajan reuma riehui ja tulehdutti kaikki nivelet. Tuota ensimmäistä sairaalamatkaa Heinolan Reuman osastolla kesti peräti kolme kuukautta. 16-vuotiaana minulta leikattiin ensimmäisen kerran polvet, mikä jätti isot arvet molemmin puolin lumpioita. Minä juoksentelin luistelukentän laidalla kavereiden kanssa, vaikka lääkäri oli kieltänyt minulta luistelun. Tarja Perkiö matkalla Etelä-Ranskassa Villa Rothschildin puutarhassa vuonna 2022. TEKSTI JA KUVAT Tarja Perkiö AP U R A HA KOH DE Tarja Perkiö on saanut vuosien varrella apurahan muun muassa tietokoneen ja kameran hankintaan. Uhmalla ujoutta piiloon Koti-ikävä sairaalajaksolla taisi ilmetä ainakin pahantekona. Lukion jälkeen hain ja hämmästyksekseni pääsin Joensuun yliopistoon opiskelemaan. Diagnoosi oli nivelreuma, joka alkuun oireili vain kipeänä polvena. Tärkeintä on ollut nähdä itsensä muunakin kuin vain reumaatikkona ja ymmärtää, että kivusta ja sairaudesta huolimatta elämästä saa nauttia. ”Meidän on lähdettävä sairaalaan, joka on aika kaukana kotoa”, äitini totesi eräänä iltana ollessani yhdeksänvuotias. Vieläkin vähän uhmakkaana riideltyäni vanhempieni kanssa ilmoitin heille lähteväni etsimään idän eksotiikkaa. Yläasteella kapinahenki kasvoi ja täytyi yrittää esittää kovaa, lintsata koulusta ja pistää muiden edessä opettajille vastaan, vaikka sisimmässäni olin ujo ja hauras ja kaikesta sairastelusta varmasti hämilläni. Silti jokainen pysähdys on vahvistanut Tarja Perkiön tahtoa etsiä iloa, kirjoittaa, matkustaa ja nähdä itsensä muunakin kuin ”pelkkänä reumaatikkona”. Murrosikäiselle leikkaus oli henkisesti kova juttu. 20. Liimasimme purkkaa hissin peiliin ja karkasimme hoitajilta yläkerran kahvioon tai suuren sairaalan moniin hyviin piilopaikkoihin aina kun silmä vältti, vaikka olisi pitänyt mennä aamuisin alakerran sairaalakouluun. Sain liikunnastakin numeroksi kahdeksan, koska tykkäsin liikkua. Kivun kanssa matkaaja Lapsena reuma vei juoksuaskeleet ja toi arvet polviin, nuorena aikuisena se repi nivelet rikki ja sysäsi välillä masennukseen. Arvet hävettivät Varttuessa alkoivat myös ulkonäköpaineet. Silloin päätin, etten koskaan tule pitämään minihametta! Sain kuitenkin kohtalaisen päästötodistuksen ja jatkoin lukioon. Häpesin ja ujostelin arpiani. Sairaus otti koville 1990-luku oli sairauden kannalta aktiivista aikaa. Kouluvuosina en muista koskaan harmitelleeni sitä, etten voinut osallistua reuman takia kaikkeen siihen mihin muut. Myöhemmin kipeytyi ja turposi toinenkin polvi, ja sitä seurasivat lopulta kaikki nivelet
Virallinen diagnoosi oli kaamosmasennus. Sairaan kivaa Ranskan Rivieralla (2024) käsittelee puolestaan matkoja ja oman identiteetin etsimistä. Halusin itse päättää kuka minua hoitaa, oli sitten kyseessä nivelpistokset tai mielen asiat. Niinpä pitkäaikaista tulehdusta ei saatu kuriin, vaan suuri osa nivelistä tuhoutui. Opiskelun ohessa tein kuitenkin sijaisuuksia Joensuun sosiaalitoimistossa, jossa samalla vähän aikuistuin. Aloitin lääkkeet, ja muutaman viikon päästä olo alkoi ihmeekseni kohentua. Ranteet ja seitsemän sormea kymmenestä jäykistettiin. Kirjoittaminen oli aina ollut minulle tärkeää ja auttoi nytkin. Fyysinen sairaus otti koville, mutta tahdonvoima kasvoi. Pysähtymisiä tarvitaan Jos leikkauskierteestä jotain myönteistä voi sanoa, niin pitkät toipumisjaksot pakottivat väkisin pysähtymään. Lääkkeiden syönti loppui ja olo helpotti muutettuani kandin todistus taskussa takaisin kotipaikkakunnalle ja lähelle perhettä. Hyvää reumaa rauhoittavaa nykylääkitystä ei tuolloin vielä ollut. Olin vaan heidän kanssaan valikoiva ja jollei kemia kohdannut, niin jätin homman sikseen. Tuolloin ei ollut edes sosiaalista mediaa, johon paeta. Monet kerrat Reumasairaalan suuren valkoisen rakennuksen lasitetulla parvekkeella istuin kasvot aurinkoon päin, kipsi tai sidokset jalassa ja ymmärsin, etten pääse tätä hetkeä karkuun kainalosauvojen kanssa, vaan on selvitettävä asiat pääni sisällä. Psykiatri kyseli kummallisia kysymyksiä ja antoi lääkereseptin. Kesti pitkään ja olin jo melkein vuodepotilas ennen kuin sain mennyksi lääkäriin. Opiskelujen loppuvaiheessa sairastuin ensimmäistä kertaa masennukseen. 21. Söin lääkettä kaikkiaan neljänä talvena muutaman kuukauden, jotta jaksoin pimeän ajan yli. Vaihdettiin tekonivelet polviin, kyynärpäihin, rystysiin ja nilkkoihin. Masennusjaksot väistyivät, kun opin ennakoimaan niitä ja tarvittaessa antamaan itselleni hengähdystaukoa muista kiireistä, jos voimavarat eivät riitTarja Perkiön omakustannekirja Sairaan kivaa Pariisissa (2021) kertoo unelmien toteuttamisesta vaikeuksista huolimatta. Kaamosmasennusta Kymmenien leikkausten ja sairastamisen vastapainoksi opiskelijabileet kiinnostivat enemmän kuin yhteiskuntatieteet. Tahti oli kuitenkin sellainen, että välillä piti käydä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä juttelemassa terapeuteille. Kokemus siitä, että selvisin noista vaikeista ajoista kerta toisen jälkeen, vahvisti minua. Paljot hoitotoimet lapsena vaikuttivat näin myöhemminkin
Pysähdyin kirjoittelemaan ja tutkimaan mieltäni. Sen sijaan kirjoittaminen lisääntyi, sillä pystyin tekemään sitä fyysisen ja henkisen jaksamiseni puitteissa. Yksi parhaista asioista Ranskassa ovat eri puolilla kaupunkia järjestetyt torit, joita kierrellessä näkee paikallista elämää. Toki edelleen toisinaan kipuilen myös henkisesti. Sain kuin sainkin apua ja niskan kolme ylintä nikamaa jäykistettiin. Heti tulee liikuttua enemmän mikä taas tekee hyvää jäykälle kropalle. Samalla tarttuu mukaan tuoretta ruokaa. Reissussa kipeät niskat ja jännittyneet lihakset rentoutuvat muutamassa päivässä, kun on lämmintä ja valoisaa. Voi, miten hyvää itsetunnolle tekikään, kun sain kirjoittaa ja sain teksteistäni hyvää palautetta – ja vielä rahaakin! Tukilinjan avustuksista, kuten tietokoneesta, oli vuosien varrella paljon hyötyä kirjoittajan matkallani. Kipu helpotti, mutta sen pahimpina hetkinä pitkään paikalla ollessa olin päättänyt, että jos tästä tilanteesta vielä selviän hengissä, teen sitä mitä eniten rakastan. Kivulle vastapainoa Ensimmäiset hermokivut niskan ja pään seudulla kaatoivat minut lähes vuodepotilaaksi. Tukilinja on tukenut Tarja Perkiötä vuosien varrella myöntämällä tietokoneen, tulostimen sekä reumakäsille sopivan kameran. Pariisista ja Ranskasta tuli seuraavana vuosikymmenenä niin tärkeä voimavara, että palasin sinne aina kun mahdollista. täneet. Vähitellen uskaltauduin myös julkaisemaan kirjoituksiani. Ranska ruokkii kirjoittamista, tiedonhalua ja uteliaisuutta. 22. Minä istun yhdellä sen monista penkeistä, kirjoittelen ja arvailen vieraiden pensaiden nimiä tai nuuhkin vieressä avautuvan ruusupuskan keltaisia nuppuja. Ja ajattelen kiitollisena, että reuman kanssa matkaamista en ole voinut valita, mutta tämän matkan minä valitsin itse. Minä selvisin, pistin tilit sileäksi ja lähdin silloisen mieheni kanssa kahdeksi kuukaudeksi Pariisiin. Se edustaa iloa, valoa ja vastavoimaa. Tunsin olevansa hyödyllinen. Henkiselle jaksamiselle oli tärkeää, että oli aina jokin uusi kirjoitusprojekti tekeillä ja välineet siihen. Tarja Perkiö haaveilemassa ja katselemassa näkymää Mont-Boronvuorelta kauas Nizzaan ja Ranskan Rivieralle 2023. Olin oppinut tunnistamaan rajan, kun en selvinnyt enää yksin, ja uskalsin pyytää tarvittaessa apua. Puistoissa lounastetaan, liikutaan, leikitään tai ollaan vaan. Tahdoin määritellä itsessäni niitä muita piirteitä, jotka eivät liittyneet sairauteen. Ammatillinen roolini sosiaalityössä hiipui, sillä työ muiden ihmisten olosuhteiden ja ongelmien ratkomisessa osoittautui liian haasteelliseksi, kun itselläkin oli kovia kipuvaiheita. Toinen suosikkini ovat puistot. Kävin terapiassakin, mutta matkustaminen on antanut vaihtelua ikuiselle fyysiselle kivulle ja sairastamiselle. Osin tiedostamattani halusin kovasti olla muutakin kuin reumaatikko
Niin kauan kuin instituutioiden ei tarvinnut mukautua meihin, pysyimme ulkopuolella ja näkymättöminä – ja niin kauan kuin olimme ulkopuolella ja näkymättömiä, kukaan ei nähnyt todellista voimaamme.” HEUMANN EI TYYTYNYT ableistisen yhteiskunnan ahtaisiin normeihin, vaan pakotti maailman taipumaan tahtoonsa. Vammaisyleissopimuksen ja suomalaisen vammaispalvelulain erityisyys on siinä, että ne tunnistavat vammaisten henkilöiden oikeuden laadukkaaseen ja ihmisarvoiseen elämään. Kaikki tällainen ”wokehömpötys” määrättiin lopetettavaksi. Tuosta nuoresta opettajasta kasvoi kansainvälinen vammaisoikeuksien ikoni Judith Heumann (1947–2023). ELÄMÄNVAIHERAJAUS ON yksi tapa kertoa, että tämän päivän Suomessa raha on tärkeämpää kuin ihmisoikeudet. Jos vammaispalvelut siirretään yleislain piiriin, niiden saatavuus vaarantuu. Palveluja myönnetään vain, jos tuen tarve poikkeaa siitä, mikä kyseisessä elämänvaiheessa on tavanomaista. 1950-luvulla amerikkalaiset opetusviranomaiset yrittivät kieltää koulunkäynnin pyörätuolia käyttäneeltä tytöltä, koska tyttö oli heidän mielestään fire hazard, tulipaloriski. Kun sama tyttö myöhemmin valmistui opettajaksi, häneltä yritettiin evätä työpaikka täsmälleen samalla perusteella. Pidämmekö puolemme. SUOMESSA KEHITYS on ollut huolestuttavan samansuuntaista, joskin se on kätketty sivistyneempään taloudellisen pakon savuverhoon. Salla Fagerström Kirjoittaja on Vimma-palkittu tietokirjailija ja toimittaja, joka tarkastelee maailman menoa viittomakielisen silmin. 23. Tosiasiassa tämä on megaluokan miina, joka on nyt upotettu suomalaisen hyvinvointivaltion lainsäädäntöön. Hallitus perusteli elämänvaiherajausta 20 miljoonan säästöillä, lainsäädännön selkeyttämisellä ja vammaispalvelulain aseman vahvistamisella erityislakina. Ne ovat tulosta määrätietoisesta ihmisarvon puolustamisesta. Donald Trump aloitti toisen presidenttikautensa tammikuussa 2025 ja hyökkäsi ensi töikseen moninaisuutta, yhdenvertaisuutta, inkluusiota ja saavutettavuutta edistävää DEIA-ohjelmaa vastaan. Vammaisten henkilöiden palveluiden järjestämistä ohjaa jatkossa ensisijaisesti sosiaalihuoltolaki ja muutama muu laki, ei vammaispalvelulaki. Ko lum ni MONET SUURET sankaritarinat ovat saaneet alkunsa vääryydestä. Muistelmissaan (2020) Heumann kirjoitti noidankehästä: ”Koska yhteiskunta oli niin esteellinen, vammaisten ihmisten oli vaikea päästä ulos ja toimia – ja se teki meistä näkymättömiä. Judith Heumann ja Kalle Könkkölä eivät ole enää täällä, mutta me olemme. Se todennäköisesti sulkee palveluiden ulkopuolelle ihmisiä, joilla olisi niihin subjektiivinen oikeus. Vammaisten henkilöiden oikeudet ottavat jättiläisen loikan taaksepäin. Ennen pitkää palveluja aletaan evätä, koska rahaa ei ole. Ne voidaan myös ottaa pois, jos vallan vahtikoirien valppaus herpaantuu. Elämänvaiherajaus on keinotekoinen, syrjivä ja ristiriidassa YK:n vammaisyleissopimuksen kanssa. Judith Heumann ja Kalle Könkkölä kääntyisivät haudoissaan, jos tietäisivät, että vammaisten henkilöiden subjektiivisia oikeuksia kavennettiin niin sanotulla vammaispalvelulain elämänvaiherajauksella, jonka eduskunta hyväksyi joulukuussa 2025. Sen seurauksena muun muassa kuurosokeita lapsia auttavilta järjestöiltä vietiin rahoitus (HS 26.12.2025), ja runsaasti muitakin vammaisten sekä vähemmistöjen oikeuksia heikentäviä toimenpiteitä on tehty. Käytännössä tämä tarkoittaa, että viranhaltija saa oikeuden arvioida, johtuuko ihmisen tuen tarve ”normaalista ikääntymisestä” vai ”aidosta vammaisuudesta”. Hänen tarinansa on tärkeä muistutus: vammaisoikeudet eivät synny eivätkä edisty itsestään. Silloin tapahtuu juuri se, mistä Judith Heumann varoitti: vammaiset henkilöt katoavat näkyvistä ja kuuluvista. Hänen perintönsä elää yhä Yhdysvaltain vammaislainsäädännössä (ADA) ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa sopimuksessa (UNCRPD). Askel kohti näkymättömyyttä Vammaisoikeudet eivät synny eivätkä edisty itsestään. Judith Heumann menehtyi maaliskuussa 2023. Kun ne kirjataan lakiin, takana on aina pitkä taistelu. Eduskunta näyttää unohtaneen, että YK:n vammaisyleissopimus sitoo lainsäätäjää. Siksi meidät oli helppo sivuuttaa ja jättää huomiotta
Siihen tämä homma siis perustuu, että kaikki pystyvät. Ampumakoulun ohjaajia on jokaisella kurssikerralla kolme. Pohjois-Hämeen Ampujat ry:n haulikkokerhon organisoimia, kolme osallistumiskertaa sisältäviä, kursseja järjestetään keväisin ja syksyisin. P irkanmaalla Tampereen lähistöllä sijaitsevassa Kokkovuoren haulikkoampumakeskuksessa on järjestetty erityisryhmille suunnattuja Kaikki ampuu -kursseja jo noin viidentoista vuoden ajan. Kurssilaiset kokoontuvat ampumaradalle harjoituksiin kahden viikon välein. Erityisryhmien ampuessa on oltava valvoja ampujan molemmilla puolilla varmistamassa, että toiminta on turvallista. Ampumaseura on hankkinut ohAmpumaradalla jokainen saa onnistua Kokkovuoressa toimiva haulikkokerho tarjoaa erityisryhmille mahdollisuuden harrastaa ampumista turvallisesti ja tasavertaisesti. ”Entinen ratamestarimme kehitti tämän idean, että kaikki pystyvät ampumaan haulikolla. Osa osallistujista tulee kursseille itsenäisesti, osa avustajan tai vanhemman kanssa. TEKSTI Maria Tuomialho KUVAT Pohjois-Hämeen Ampujat ry:n haulikkokerho 24. Tärkeintä on, että osallistujilla on säänmukainen vaatetus, ja aina osallistujat ovat olleet hyvin säänmukaisesti pukeutuneita”, kertoo kymmenen vuotta ampumakoulun ohjaajana toiminut Juhani Siltanen. Kullakin kurssilla on 8–15 osallistujaa, jotka tulevat Pirkanmaan alueella sijaitsevista hoitolaitoksista. Ohjaajien merkitys korostuu, sillä osallistujat ampuvat harjoituksissa oikeilla haulikoilla. Kurssilla tärkeintä ei ole osumat vaan onnistumisen kokemus. ”Kun ruutiaseiden kanssa touhutaan, on oltava varovainen ja pitää tietää mitä tekee
Jos olkapää jää muutaman sentin irti tukin perästä, voi tulla vahinkoa solisluuhun. Tarvittaessa ohjaaja pitää aseesta kiinni kurssilaisen kanssa ja siten varmistaa turvallisen suorituksen.” Parasta vilpitön ilo Kursseilla tärkeää on myös yhdessäolo ja yhteinen kahvihetki. Samoin on katsottava, että poski on kiinni aseessa, ettei poskeen satu. Heiltä saa palautteen kurssista heti suoraan ja täysin spontaanisti. Jokaisella kierroksella ammutaan samanlaiset sarjat. Osa kiekoista on kiinnitetty metallisiin tikkuihin, ja osa kiekoista ammutaan ilmaan. 25. Ohjaaja huolehtii turvallisuudesta Kurssilaiset ampuvat jokaisella kerralla omalla vuorollaan kaksi kierrosta, ja jokaisen kierroksen tulokset merkitään ylös. Viimeiselle kerralle kurssin päättäjäisiin varataan myös runsaasti makkaraa. Jos sinulla on mielessäsi aihe, joka voisi kiinnostaa Tukilinja-lehden lukijoita, laitathan sähköpostia osoitteeseen jaana.vainio@tukilinja.fi. Erityisryhmäläisten kanssa avustaja tai ohjaaja myös huutaa äänimerkin mikrofoniin ampujan puolesta, jotta kiekko voidaan lähettää ilmaan ammuttavaksi. Lukijan vinkki Tähän juttuun on saatu vinkki lehden lukijalta. Erityisryhmien kiekon ammunta poikkeaa hieman perinteisestä, sillä normaalisti kiekot lähtevät heittimestä vaihteleviin suuntiin, ja ammunta perustuu vartalonhallintaan sekä vaistoon – aikaa liipaisimen painamiseen on nimittäin vain 0,2 sekuntia kiekon lähtemisen jälkeen. Pohjois-Hämeen Ampujat ry:n haulikkokerhon erityisryhmille suunnattu toiminta on saanut positiivisen palautteen lisäksi myös tunnustusta. Erityisryhmien kurssilla kiekonheitin heittää kiekon aina samaan suuntaan, ja ohjaajat neuvovat kurssilaisille, mihin pitää tähdätä. ”Harjoituksissa käyvät usein samat ihmiset. jaajille myös ensiapukoulusta ja ohjaajat on koulutettu toimimaan erilaisissa ensiaputilanteissa.” Lyhyt reagointiaika Kurssilaiset ampuvat haulikolla kiekkoja. ”Kaikkein parasta kursseissa on se vilpitön ilo, jota ne antavat itselle ja kurssilaisille. ”Ohjaaja pitää huolen turvallisuudesta. Kurssista on saatu erittäin hyvää palautetta ja toivottu sitä, että Kaikki ampuu -kursseja jatketaan”, Siltanen kertoo. Toisille annetaan ladattu haulikko käteen, ja ohjaaja huolehtii, että varmistin on pois päältä ja sormi tarvittaessa pois liipaisimelta. Kaikkein parasta kursseissa on se vilpitön ilo, jota ne antavat itselle ja kurssilaisille. Toiset taas lataavat aseen itse ohjaajan valvonnassa”, Siltanen kertoo. Ammutaan esimerkiksi kaksi kertaa tikun päässä olevaan kiekkoon ja kerran ilmassa lentävään kiekkoon tai kolme kertaa tikun päässä olevaan kiekkoon ja kaksi kertaa ilmassa lentävään kiekkoon. On tärkeää, että olkapää on kiinni tukin perässä. On katsottava tosi tarkkaan, ettei se ole yhtään irti ja varmistettava, että se pysyy siinä. Seura on saanut Esteettömyysteko 2014 -kunniakirjan Lempäälän Vammaisneuvostolta vuonna 2015. Ampumamatka on 15 metriä. Heitä oppii lukemaan ja käyttäytymään itse sen mukaan. Tarjolla on aina kahvia, mehua ja pullaa. Kunkin kurssikerran tulokset lasketaan yhteen, ja viimeisellä kerralla parhaat palkitaan esinepalkinnoin
Stefanie Tuurnan esikoisteos Maamaa erottuu oitis edukseen säeromaania lähestyvällä muodollaan. Tällainen rakenne sopii erinomaisesti sanojen hakemisen ja änkytyksen kuvailuun. Tarinan päähenkilön Esmen menneisyydessä on tapahtunut trauma, jonka takia hän ei saa nukutuksi. Kuitenkin olemme Esmen puolella. Nuortenkirja. Epätoivoisena hän on päätynyt klinikalle. Opettajat taas pelkäävät kiusaajia vähintään yhtä paljon kuin toiset oppilaat. Esme pohtii toistuvasti, kumpia hän ja hänen kohtalotoverinsa laitoksessa ovat: potilaita vai vankeja. Päähenkilön erilaisuus puheongelmiin yhdistettynä tekee pojasta koulun julmien kiusaajien suosikkikohteen. Teos sisältääkin runsaasti kiinnostavia viittauksia japanilaiseen kulttuuriin sekä Suomen ja Japanin kulttuurieroihin ylipäätään. Otava, 2025. Unelle tyypillisesti loppu jättää tilaa lukijoiden omille tulkinnoille. Kenties tohtorin motiivit ovat kyseenalaisia. Muiden ihmisten edessä änkytys kuitenkin ottaa vallan, eivätkä sanat tahdo millään tulla ulos. Asettelunsa ansiosta kirja on myös huomattavasti nopealukuisempi kuin sivumäärästä voisi päätellä. Kosmos, 2025. 26. Näiden teemojen pohdinta on kokonaisuudessa juonta olennaisempaa. Stefanie Tuurna: Maamaa. Esmen valvomisesta rasittunut mieli temppuilee, eikä lukija voi aina tietää, mikä on totta ja mikä harhojen sävyttämää. Varoituksena todettakoon, ettei kiusaamisen kuvausta kirjassa todellakaan himmailla ja se yltyy myös fyysiseksi väkivallaksi. Kaikeksi onneksi taiteellisesti lahjakas Akira onnistuu ehkä sittenkin löytämään ystäviä elokuvaprojektin myötä. Johanna Valjakan kiinnostava esikoisromaani tutkii hoivan ja vallan sekoittumista. Kuten päähenkilön nimestäkin voi päätellä, Akira on taustaltaan puoliksi japanilainen. Romaanin keskeinen kuvasto liittyy usein veteen, mikä sekin vaikuttaa viittaukselta alitajuntaan. Nopeasti alkaa vaikuttaa siltä, että ilmassa on jotain pahaenteistä. KIRJAT TO IM ITU KS EN VA LIN TA TEKSTI Sanni Purhonen Änkytystä Univaikeuksia Johanna Valjakka: Klinikka O Romaani. Molemmat vaihtoehdot tuntuvat mahdollisilta. Akira on fiksu lukiolainen, jonka pääasiallista seuraa ovat vanha ja uskollinen polkupyörä – tuttavallisemmin Kurukuri – sekä sanelukone. Se olikin ansaitusti yksi vuoden 2025 lastenja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaista. Välillä päähenkilön henki tuntuu olevan uhattuna. Tiivis teos saa paljon irti siitä, että tarinassa käsitellään juuri univaikeuksia. 176 s. Akiran eronneilla vanhemmilla on omat ongelmansa, eivätkä he vaikuta siksi heti tajuavan, mitä koulussa on oikeasti tapahtumassa. Vaikka kuvatut asiat olisivat rankkoja, kirja soljuu eteenpäin vaivatta ja varsin runollisesti. Pieni sekavuus ei menoa haittaa, sillä surrealistiset havainnot ja yllättävätkin käänteet taipuvat hyvin unen ja unettomuuden logiikkaan. Nauhurille ja omaan tahtiin puhuminen onnistuu. Mitä enemmän hänen taustaansa paljastetaan, sitä enemmän kirja saa myös dekkarimaisia sävyjä. Vai hoidetaanko sittenkään. 399 s. Tohtori Orellin unihäiriöklinikalla asiakkaita hoidetaan huolellisesti
Asukkaat käyttäytyvät yhä oudommin ja yövuoron henkilökunta kieltäytyy tulemasta töihin. On virkistävää nähdä, kuinka jo 20 vuotta vanhaan sarjaan on haluttu aitoa representaatiota. Tourette oli tuolloin vielä vähemmän tunnettu ominaisuus kuin nykyään, joten Davidson joutui kohtaamaan paljon ennakkoluuloja. Silti sarja näyttää monia vammaisille tuttuja elementtejä, kuten ylihuolehtivat vanhemmat. Lidén sai roolistaan Ruotsin parhaille näyttelijöille myönnettävän Guldbagge-ehdokkuuden. Toinen kausi on nyt nähtävissä, ja pääsemme seuraamaan fiktiivisen sairaalan ensiapuosastoa yhden päivän ajan. Makaaberin kiinnostuksenkohteensa lisäksi hän on televisioruudussa harvinaisuus, onhan hän pyörätuolia käyttävä akateemikko. THE PITT HBO Max Oletko kaivannut todenmukaisimmaksi sairaalasarjaksi tituleeratun The Pittin huikean joukkion pariin. Monien vaiheiden jälkeen hänestä kuitenkin kasvoi tasa-arvon lähettiläs. Davidson (Robert Aramayo) oli lahjakas jalkapalloilija, jolla kuitenkin diagnosoitiin nuorena vaikea Tuoretten syndrooma. Sarjassa hienoa on se, miten se kuvaa esimerkiksi neuromoninaisuutta nostamatta mitään tikun nokkaan. Yksinäinen Frankensteinin hirviö (Christian Bale) matkustaa 1930-luvun Chicagoon pyytääkseen uraauurtavaa tutkijaa tohtori Euphroniousia (Annette Bening) luomaan hänelle kumppanin. Skoglund. Pariskunnan elämää värittää itseriittoisen anopin ja hissukkamaisen mutta hyväsydämisen isän lisäksi Mandyn veli Connor. Sarjaan palaa myös neuroepätyypillisten yhteisöltä kiitosta saanut tohtori Melissa King, jossa monet yhteisön jäsenet ovat nähneet itseään. TV&ELOKUVAT TEKSTI Pinja Eskola ja Sanni Purhonen ELOKUVAT HOIVAKOTI (6.2.) Monikan (Anki Lidén) muuttaessa hoivakotiin alkaa tapahtua kummia. ALICE IN BORDERLAND Netflix Mangaan perustuvan japanilaisen scifisarjan Alice in Borderlandin kolmannella kaudella joukkoon liittyy Ryuji Matsuyama, yliopistoprofessori, jolla on pakkomielle kuolemasta. SEITSEMÄN Yle Areena Uusintana nähtävässä kotimaisessa komediasarjassa Seitsemän (2001) rivitaloyhtiön lottoporukka voittaa historian suurimman voittopotin. THE BRIDE! (6.3.) Ohjaaja Maggie Gyllenhaalin kuvia kumartamaton versio yhdestä maailman kiehtovimmista tarinoista. Viikkojen odotus ennen maksua johtaa kuitenkin kommelluksiin ja konflikteihin. TV 27. I SWEAR (27.3.) Kirk Jonesin ohjaus ja käsikirjoitus pohjaa aktivisti John Davidsonin elämään. Onnekkaista voittajista yksi, uransa lopettanut jääkiekkoilija Keijo Mäntylä on vammautunut ja käyttää pyörätuolia. Keijoa näyttelee Pekka Heikkinen, joka vammautui itse moottoripyöräonnettomuudessa vuonna 1998. Kauhuleffan on ohjannut Mattias J. Suoraan sanoen Connor tuntuu kevytversiolta Sheldonista ja näin niin sanotusti kiintiövammaiselta. Monikan poika Joel (Philip Oros) tajuaa, että jotain on vialla. Näiden lisäksi Ryuji on moniulotteinen antisankari, joka nähdään villeissä toimintakohtauksissa. Harmillisesti hahmoa näyttelevä Kento Kaku ei ole oikeasti pyörätuolin käyttäjä. GEARGIE’S AND MANDY’S FIRST MARRIAGE HBO Max Young Sheldonin spin off-sarja seuraa Cooperin sisaruskatraan vanhimman, Georgien, ja tämän vaimon Mandyn edesottamuksia nuoren parin asuessa Mandyn vanhemmilla. Gyllenhaalin vahva visuaalinen ote ja aiempi yhteistyö Jessie Buckleyn kanssa herättävät varmasti katsojien mielenkiinnon
Lisäksi minun piti hoitaa kynnet mekaanisilla työvälineillä ja hioa kovettumat raspilla. V.T. Kiitos! Mervi Uudelle työuralle Hain apurahaa läppäriin uudelleenkouluttautumiseni lähestyessä. Apuraha yrittäjyyden tukena Olin niin onnellinen saatuani apurahan. Päädyin myös opiskelemaan hetken aikaa musiikkipedagogiikkaa ja pääinstrumenttini oli basso. Nyt hoitoni ovat entistäkin laadukkaampia. Tultuani parempaan kuntoon olen virkistänyt toisia kuntoutujia esimerkiksi ohjaamalla vertaistukiryhmiä ja jakamalla omaa selviytymistarinaani. Ilman saamaani tukea opintojen aloitus olisi estynyt. Nyt voin rakentaa työuraani uusiksi. Äänitän myös kotistudiossa itse kaikki tarvittavat instrumentit. Olen koulutettu kokemusasiantuntija mielenterveyden alueella ja ollut eläkkeellä jo parikymmentä vuotta. Apurahan myötä olen saanut opintoni alkuun, jotka etenevätkin hyvää vauhtia. Se sopi parhaiten myös omaan perhetilanteeseeni. Jalkatuen ansiosta työskentely on ergonomisesti parempaa. Sairaudestani huolimatta pääsin opiskelemaan kosmetologiksi, ja olen nyt toiminut itsenäisenä kosmetologiyrittäjänä. Kiitos todella paljon teille kaikesta! Simo 28. Pystyn hoitamaan kynnet ja kovettumat paljon helpommin ja tarkemmin. Pitkän kuntoutumisen ja toipumisen jälkeen opinnot toteutettiin etänä. Ennen kuin sain apurahan jalkahoitovälineisiin, jouduin tekemään hoitoja pitäen jalkaa sylissäni pyyhkeen päällä. Aion julkaista musiikkiani, ja olenkin jo julkaissutkin yli 25 teosta. APURAHAFOORUMI Uutta pontta musiikin tekoon Kiitos tuesta! Olen säveltänyt yli 120 kappaletta ja päässyt keikkailemaan apurahalla ostamillani välineillä
29. S.P. Tätä edistämään Curlingbutik on perustanut turvapanta.fi-verkkokaupan, josta löytyvät turvapantojen lisäksi muut luistelutarvikkeet. Olen vieläkin ihmeissäni, että onko tämä todellista ja on se! Heidi Hyvä kiertämään Sain suureksi ilokseni teiltä postitse päätöksen myönnetystä apurahasta. Alkukesästä 2025 lähtien kaikkien luistelutuotteiden tuotot on ohjattu Tukilinjalle. Hämäläinen Oy Rakennustoimisto O.Hämäläinen on vuonna 2014 perustettu asiantuntijayritys, joka tarjoaa projektinjohdon, rakennuttamisen ja valvonnan palveluja luotettavasti ja tehokkaasti. Curlingbutik – tuoteyhteistyö Curlingbutik on curling-välineisiin ja -varusteisiin erikoistunut verkkokauppa, ja samalla aktiivinen lasten ja nuorten turvallisemman luistelun puolestapuhuja. Kaikki yritysystävämme löydät osoitteesta tukilinja.fi. Durat Oy Ensiö Oy Koneurakointi Rantamaula Ky MOJ Oy / Rukakatsastus Ocon Oy Tassel Consults Testify Oy Tunne Askeleet Uhrman Group Oy Apurahan mahdollistama harrastus piristää ja antaa lisävoimia arkeen. Tämä oli tosi iso ja tärkeä juttu itselleni. Toivotan teille kaikille sisäistä valoa ja kynttilöiden loistetta! N.N. Apuraha auttaa minua eteenpäin kuntoutumisessani ja sen myötä työllistymisessä. YR IT YS YSTÄV Ä Rakennustoimisto O. Läppäri auttaa monessa Kiitos todella paljon, että sain apurahan tietokoneeseen opintojani ja vapaaehtoistoimintaa varten. Yritysystävät Alla olevat toimijat ovat lähteneet yritysystävinä mukaan tukemaan Tukilinjan toimintaa ostamalla itselleen parhaiten sopivan vaihtoehdon tarjolla olevista paketeista. Tällä tuella on suuri merkitys, sillä toivon, että voin olla tulevaisuudessa avuksi myös muille kuntoutujille
Stipendi biljardivarusteiden ja välineiden hankintaan sekä niihin mahdollisesti tarvittavien muutostöiden kuluihin lyhytkasvuiselle henkilölle, joka on aloittanut kilpatavoitteellisen biljardin harrastamisen. P.J. APURAHAT 12 % Hakemusmäärät kasvoivat 12 prosentilla vuodesta 2024. Linkki ry Stipendi koripallovarusteiden ja -välineiden hankintaan koripalloseuralle, jossa on käynnistynyt nuorten soveltavan koripallon joukkuetoiminta. 30. Ryhmässä harjoitellaan monipuolisesti liikuntataitoja, kuten motorisia perustaitoja, välineenkäsittelyä, tasapainoa, kehonhallintaa sekä ryhmässä toimimisen taitoja. Turun Jyry ry Stipendi soveltavan voimistelun ryhmän välinehankintoihin, ryhmän markkinointikuluihin sekä ohjaajien kouluttamiseen urheiluseuralle, joka on käynnistämässä sporttiryhmää kouluikäisille lapsille. M.E. Rantaperkiön Isku Stipendi soveltavan voimistelun ryhmien välinehankintoihin sekä esiintymisvarusteisiin monilajiseuralle, jossa on käynnistetty kaksi uutta Special rhytmic -ryhmää. YHTEISÖT JyPK JJK Juniorit ry Stipendi jalkapallon varustehankintoihin ja uuden toiminnan markkinointikuluihin jalkapalloseuralle, jossa on aloitettu soveltavan jalkapallon ryhmiä eri ikäisille jalkapalloilijoille. Fotbollsföreningen ÅIFK r f Stipendi varustehankintoihin jalkapalloseuralle, jossa on aloitettu soveltavan jalkapallon ryhmätoiminnan 7–10-vuotiaille. Ryhmässä on tarkoituksena harjoitella muun muassa urheilun perustaitoja kuten hyppimistä, tasapainoa, suunnanmuutoksia sekä ketteryyttä ikään ja liikuntatasoon katsomatta. Apurahoja myönnettiin yhteensä 996 kappaletta. Suomen Vesihiihto ja Wakeboard Stipendi aloittelijatason Sit ski -vesisuksen ja -tuolin hankintaan sekä mahdollisiin muutostöihin yhdistykselle, joka on aloittanut soveltavan vesihiihdon. L.A. 1 784 Tukilinja-säätiölle tuli vuonna 2025 yhteensä 1 784 hakemusta. Stipendi näkövammaistenniksessä tarvittavien välineiden ja varusteiden hankintaan henkilölle, joka on aloittanut lajin kilpatavoitteellisen harjoittelun. G.J. STARTTI-STIPENDIT SYKSY 2025 YKSILÖURHEILIJAT K.A. Espoon Jäätaiturit ry Stipendi soveltavan luistelun ryhmän toiminnan markkinointiin luisteluseuralle, jossa on käynnistetty soveltavan luistelun ryhmä. Stipendi oman heittotuolin hankinnan kuluihin henkilölle, joka on aloittanut parayleisurheilun, keskittyen heittolajeihin. kertaa järjestettävän kansainvälisen vammaisten päivän taideja kulttuuritapahtuman kuluihin. DiDa/ Kynnys ry Apuraha 10. Tampereen Pyrintö ry Stipendi kaikille avoimen, soveltavan liikunnan ryhmätoiminnan käynnistämisen kuluihin yleisseuralle. Oma kelkka mahdollistaa kehittymisen lajissa. Stipendi näkövammaistenniksessä tarvittavien välineiden ja varusteiden hankintaan 26-vuotiaalle opiskelijalle, joka on aloittanut lajin kilpatavoitteellisen harjoittelun. Stipendi heittotuolin hankinnan kuluihin 26-vuotiaalle henkilölle, joka on aloittanut parayleisurheilussa keihäänheiton. Festivaalin tarkoituksena on lisätä tietoisuutta YK:n kansainvälisestä vammaisten päivästä (3.12.) ja esitellä vammaisten ja viittomakielisten taiteilijoiden tekemää korkeatasoista taidetta. K.J. Stipendi oman jääkiekkokelkan hankintaan 13-vuotiaalle nuorelle, joka on aloittanut parajääkiekon harrastamisen. V.V. M.J. M.E. Stipendi oman heittotuolin hankinnan kuluihin henkilölle, joka on aloittanut parayleisurheilun, keskittyen heittolajeihin. Stipendi yksilöllisen kilpauimapuvun hankintaan 16-vuotiaalle lyhytkasvuiselle nuorelle, joka on aloittanut tavoitteellisen kilpauinnin. Stipendi frisbeegolfissa käytettävän, kehittymistä tukevan heittoanalyysityökalun hankintaan 13-vuotiaalle nuorelle, jolla on liikuntavamma
Apuraha taidetarvikkeisiin ja uimahallimaksuihin kuntoutujalle, jolla on haasteita liikuntakyvyssä. Kannettava tietokone ammattiin valmistuvalle henkilölle, jolla on tarkkaavuuden ja liikuntakyvyn haasteita. Apuraha nettilukion suorittamiseen 26-vuotiaalle henkilölle, jolla on tarkkaavuuden haasteita. Tietokone 29-vuotiaalle kuntoutujalle, joka työskentelee kevytyrittäjänä pelikasvatusalalla. Hän työskentelee osuuskunnan kautta graafisena suunnittelijana. 31. S.K. Hän opiskelee korkeakoulussa ja työskentelee pienimuotoisesti vetämällä taidepajoja. P.I. Hän haluaa suorittaa lukion päästäkseen jatko-opintoihin. APURAHAT 20 % loka-marraskuun apurahoista myönnettiin aktiivisen elämän tukemiseen. Hän on aloittamassa korkeakouluopinnot toisella paikkakunnalla ja ajokortti tukee opinnoissa jaksamista. Järjestelmäkamera ammattimaisen harrastustoiminnan välineeksi kuntoutujalle, jolla on tarkkaavuuden haasteita. Tuki on tarveharkintaista ja sillä pyritään ehkäisemään syrjäytymistä. • Harrastaminen 55 % • Opiskelu 20 % • Aktiivinen elämä 20 % • Työllistyminen 4 % • Kuntoutus 1 % Loka-marraskuussa myönnettiin 176 apurahaa, joiden kokonaissumma oli 100 497 euroa. H.A. A.K. ”Ilman apurahaa olisi harrastusmatka todennäköisesti jäänyt tekemättä.” Poiminta vaikuttavuuskyselystä LOKA-MARRASKUU TYÖLLISTYMINEN V.R. Kameran objektiivi valokuvausharrastuksen välineeksi henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. T.P. H.P. R.H. Hän opiskelee ammattiin valmentavassa opinnoissa. M.K. A.H Apuraha ajokortin hankintaan 18-vuotiaalle lukiolaiselle, jolla on vuorovaikutuksen haasteita. Vammaispalvelut maksaa osan mönkijän hankintahinnasta. Apuraha AMK-valmennuskurssiin kuntoutujalle, joka on pitkään ollut työja opiskeluelämän ulkopuolella. Harrastustoiminnan kautta on mahdollista ansaita pientä lisätuloa. Tietokone mahdollistaa siirtymisen kohti yrittäjyyttä. OPISKELU S.V. R.H. Tietokone musiikkialan opiskelun ja ammattimaisen harrastamisen välineeksi mielenterveyskuntoutujalle, jolla on tarkkaavuuden ja vuorovaikutuksen rajoitteita. A.T Osa-apuraha mönkijän hankintaan 15-vuotiaalle koululaiselle, jolla on liikuntakyvyn rajoitteita. Kurssi parantaa kouluttautumismahdollisuuksia. Järjestelmäkamera ammattimaisen valokuvausharrastuksen välineeksi kuntoutujalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. Apuraha kauneudenhoitoalan omakustanteisiin opintoihin 29-vuotiaalle henkilölle, jolla on tarkkaavuuden ja vuorovaikutuksen haasteita. K.K. V.L. Apuraha työmatkoihin 27-vuotiaalle kuntoutujalle, joka työskentelee vapaaehtoisena päiväkodissa. Piirtopöytä 23-vuotiaalle henkilölle, jolla vuorovaikutuksen ja tarkkaavuuden rajoitteita. Hän harrastaa digitaalista piirtämistä ammattimaisella tasolla. Hän tarvitsee kulkuvälinettä koulumatkoihin. Apuraha autokoulumaksuihin 17-vuotiaalle nuorelle, jolla on useita haasteita toimintakyvyssä. Hänen tavoitteenaan on toimia kauneudenhoitoalalla sivutoimisesti. Kannettava tietokone mielenterveyskuntoutujalle, jolla on liikuntakyvyn rajoitteita. 33 % 55 % 2 % 20 % 1 % 4 % APURAHAT Tukilinjan apurahoja voivat hakea vamman tai pitkäaikaissairauden vuoksi toimintarajoitteiset henkilöt sekä heitä tukevat pienimuotoiset hankkeet. J.Y
Hakija osallistuu tietokoneen avulla etäsoittotunneille. Handpan-soitin keikkabändissä esiintyvälle kuntoutujalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. Apuraha motocrosspyörään harrastusvälineeksi 9-vuotiaalle lapselle, jolla on tarkkaavuuden haasteita. D.H. Apuraha uimaopetukseen 6-vuotiaalle lapselle, jolla on oppimisen ja vuorovaikutuksen rajoitteita. Tietokone ja apuraha kuntosalimaksuihin 24-vuotiaalle rakennusalan opiskelijalle, jolla on vuorovaikutuksen haasteita. M.S. V.P. Tietokone 29-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. 32. T.C. A.P. O.H. T.V. J.H. Tietokone korkeakouluopintojen loppuunsaattamiseen ja pro gradu -tutkielman tekemiseen kuntoutujalle. Tietokone 19-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee ammattiin. Tietokone palvelee opiskelussa ja vapaa-ajan peliharrastuksessa. J.T. Kannettava tietokone opiskelun välineeksi 23-vuotiaalle sosionomiopiskelijalle, jolla on vuorovaikutuksen haasteita. Oppilaitos ei tarjoa asumisyksikössä käytettävää tietokonetta. Kannettava tietokone peliharrastuksen välineeksi 15-vuotiaalle koululaiselle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. Tietokone mahdollistaa sosiaalisen kanssakäymisen esimerkiksi nettipelaamisen muodossa. APURAHAT PÄHKINÖITÄ LAATI Jari Haapa-aho tukilinja 1 2026 krypto 1 13 7 10 1 13 5 10 8 6 17 5 4 7 10 9 4 5 15 13 1 17 7 12 4 7 6 15 6 3 15 6 5 8 11 11 12 6 6 3 14 9 6 18 5 11 6 8 5 6 5 2 18 12 15 12 6 5 16 10 10 3 8 5 5 12 6 9 6 12 5 10 10 5 T T P V A A Ä I S E Ä T O M U S N A E T L A O N L A R U E A I A K A S I A D I T K U V A S U T U S U R A A T O R J T A V A A L A Krypto Sanaristit Ratkaisut pikkupähkinöille löytyvät seuraavalta aukeamalta. A.T. Apuraha uuteen näytönohjaimeen 25-vuotiaalle kuntoutujalle, joka harrastaa pelaamista. Tietokone 13-vuotiaalle nuorelle, jolla on haasteita tarkkaavuudessa. HARRASTAMINEN L.P. Harrastustoiminta kannustaa liikkumaan kodin ulkopuolella. Hän on kouluttautunut muusikoksi ja hänellä on oma bändi. Tietokone harrastamisen välineeksi 23-vuotiaalle kuntoutujalle. M.K. Kannettava tietokone ammattiopintojen loppuun saattamiseen liikuntarajoitteiselle henkilölle, joka kouluttautuu uudelle toimintakyvylleen paremmin soveltuvalle alalle. C.L. Tietokone 20-vuotiaalle tietoliikenteen ammattitutkintoa suorittavalle henkilölle, jolla on oppimisen ja vuorovaikutuksen haasteita. Apuraha musiikkija studiovälineistöön 25-vuotiaalle henkilölle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. E.E. T.V. Peliharrastus tukee kuntoutumista ja sosiaalisia vuorovaikutussuhteita. Tietokone koodausharrastuksen ja itseopiskelun välineeksi kuntoutujalle, jolla on it-alan koulutus. Maastopyörä 19-vuotiaalle opiskelijalle, jolla on haasteita liikkumisessa. Hänen on tarkoitus hakeutua opiskelemaan musiikkia. Apurahansaaja pitää harrastustoiminnan kautta yhteyttä ystäviinsä. R.R. Pyöräily mahdollistaa kivuttoman liikunnan harrastamisen. Järjestelmäkamera kuntoutujalle, joka harrastaa tähtitaivaan valokuvausta. Harrastus on hänelle pitkäaikainen kuntouttava harrastus. Apuraha tietokoneen komponenttiosiin 25-vuotiaalle kuntoutujalle, joka harrastaa pelaamista. Kannettava tietokone opiskelun välineeksi toimintaterapiaopiskelijalle, jolla on tarkkaavuuden haasteita. M.R. Apuraha ratsastusharrastukseen 8-vuotiaalle koululaiselle, jolla on kielellisiä haasteita. W.M. Apuraha kansalaisopiston käsityökursseihin 27-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on oppimisen haasteita. J.N. D.P. Hän on musiikillisesti lahjakas ja käyttää tietokonetta sävellystyössä. T.S. V.I
Edellisen ristikon palkinnon sai Heikki Moilanen. Kiitokset kaikille, jotka saivat tehtävän ratkaistua! Jari Haapa-aho evästää tämänkertaista ristikkopähkinää näin: ”Ei. TAPATTI PALJON KAUPUNKI JA KUNTA NAVARRASSA KALLAS SIBELIUS YÖTAISELU PERÄSTÄ PÄIN ON INTIAN KERALASSA OLEVA TURISTIKOHDE T Hankin pyörän. LIEJUA x2 SAMA JOS,3.= U JA 4.= H SAM -1/2 TIETÄÄ VENÄJÄLLÄ. MARTIN (2.=V) KAUNIS ..ZZZ ZZZ.. Sukuni on ollut täällä aikojen alusta ja pysyy KOSKINEN BART SIMPSONIN SISKO McDonough LOUKATTUJAKIN ohjaaja Christopher KAMPAAMOALALLA PORSINUT LUISUVA NISSANIN HIHNALTA SAMOAJAN ILTAPALA RATSUMIES VIRTAA HALKI PUDASJÄRVEN KERTYNYT VANNINEN NÄYTT. Muista kertoa postiosoitteesi ja tilinumerosi, sillä vastanneiden kesken arvotaan 35 euron palkinto. RISTIKKO 1/2026 Lähetä ratkaisulauseet sähköpostitse osoitteeseen toimitus@tukilinja.fi. PULLASSA NAINEN TÄÄLLÄ JAPANI SEURASI PAAVALIA ” ” JALAKSIN LÄTKÄJUUSO x2 VIULISTI PARAISILLA! REPPU SELÄSSÄ KULJETTUJA. En kirjoittanut mihinkään kuvassa kaksi naamataulua -lausetta. JOS TÄSSÄ, EI OLE HELPPO HERÄTTÄÄ! VOI RAKKAUSKIN OLLA TÄLLAINEN! AMMATTITAI TAPARIKOLLINEN SSUUHHAANNKKOO HA NA KI N SARVETON TÄSSÄ PÄÄKAUPUNGISSA ON SAMA KUIN VESIKALUSTE1SSA TELAMONILLA JUONTAJA BACKMAN LUKEE MONESSA KUTSUSSA PUTAANSUU JOHTI NOKIAA KARALLINEN SATTUA RISTIKKO TUKILINJA 1 2026 33. Muutenkin pyrin tällä tehtävällä kannustamaan selvästi lahjakasta nuorta taiteilijaa uskomaan itseensä.” VÄITÖS YLEENSÄ EI NÄKYVISSÄ PAIKKALEHDISSÄ OSAKEKIRJAN KANTALIPPU HELSINKIÄ ”SYDÄNISKURIT” BALBO Pyydän nöyrästi: Anna euro
Pienelläkin osuudella on iso vaikutus. Vammaispalvelut ei tue hankintaa. Hän työskentelee osa-aikaisesti siivoojana. O.O. Älypuhelin asiointiin henkilölle, jolla on pitkäaikainen toimintakyvyn rajoite. N.O. Kannettava tietokone työnhaun ja asioinnin välineeksi kuntoutujalle, joka on palaamassa työelämään. Tukilinja on yleishyödyllinen toimija, joten testamenttilahjoitukset ovat verovapaita ja käytetään kokonaisuudessaan tukitoimintaan. Lisätietoa testamenttilahjoittamisesta saat toiminnanjohtajaltamme Heikki Laukkariselta, 09 4155 1505 tai heikki.laukkarinen@tukilinja.fi. Kannettava tietokone tiedonsaannin välineeksi kuntoutujalle, joka käyttää pyörätuolia liikkumisen apuvälineenä. Tietokone 20-vuotiaalle kuntoutujalle it-taitojen harjoittelua ja tulevaisuuden opintoja varten. Siirtyminen on vapaaehtoista ja saat halutessasi laskusi paperisena jatkossakin. Älypuhelin näkövammaiselle henkilölle asiointiin ja yhteydenpitoon. Lehteen mahtuu vain osa tukipäätöksistä. Älypuhelin näkövammaiselle henkilölle yhteydenpidon, asioinnin, verkkoasioinnin ja äänikirjojen kuuntelun välineeksi. S.J. Kannettava tietokone kuntoutujalle itsenäisen asioinnin harjoitteluun. Kannettava tietokone asioinnin ja tiedonsaannin välineeksi kuntoutujalle, jolla on liikuntakyvyn rajoitteita. Kannettava tietokone tuettuun asiointiin ja virikkeelliseen vapaaaikaan 22-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. Loput apurahat löytyvät Tukilinjan nettisivuilta: www.tukilinja.fi Julkaisemme jatkossa kaikki apurahan saajat nimikirjaimin varmistaaksemme apurahan saajiemme tietosuojan. 34. E-laskun ja sähköpostilaskun lisäksi voit nyt tilata Tukilinjan laskun myös esimerkiksi Kivra-palvelun kautta. P.N. Vammaispalvelut ei tue hankintaa. Kannettava tietokone ja kuulokkeet kuntoutujalle, joka toimii kokemusasiantuntijana. • Sähköpostilasku: Ilmoita tilaajapalveluumme lähettämällä viestiä tilaajapalvelu@tukilinja.fi tai soittamalla numeroon 09 4155 1502 (ma–pe klo 9–11). U.S. P.L. S.L . R.S. Kannettava tietokone viittomakieliselle kuntoutujalle asioinnin ja vertaisten kanssa tapahtuvat videokommunikaation välineeksi. Sähköinen laskutus on tehokas tapa säästää Tukilinjan toimintakuluja. Tietokone kuntoutujalle asiointiin ja muuhun päivittäiseen käyttöön. Kannettava tietokone asioinnin ja yhteydenpidon välineeksi mielenterveyskuntoutujalle, jolla on liikuntakyvyn haasteita. E.S. Tee laskutuksesta helpompaa – vaihda sähköiseen laskuun Tiesithän, että voit saada Tukilinjan lehtilaskun sähköisesti joko sähköpostiisi tai e-laskuna verkkopankkiisi. Hän käyttää puhelinta ruudunlukuja Siri-ohjelmien avulla. AKTIIVINEN ELÄMÄ T.A. T.A. Kannettava tietokone yhteydenpidon, asioinnin ja peliharrastuksen välineeksi kuntoutujalle. Tukilinjan kautta apu menee suoraan sitä tarvitseville. K.E. Näin tilaat sähköisen laskun: • E-lasku: Tee e-lasku -sopimus Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry:n kanssa verkkopankissasi viimeisimmän Tukilinjan laskun tiedoilla. Vammaispalvelut osallistuu hankintaan. O.S. Tietokone kuntoutujalle asiointiin ja työnhakuun. S.Z. S.E. Valitsemalla sähköisen laskun autat meitä vastaamaan entistä paremmin kasvaneeseen apurahahakemusten määrään. Oma tietokone mahdollistaa myös etäkokouksiin osallistumisen. Jätä perinnöksi mahdollisuus – tee testamenttilahjoitus Tukilinjalle Testamenttilahjoitus on tapa jatkaa hyvää työtäsi myös tulevaisuudessa. Kunnioitamme lahjoittajan tahtoa ja huolehdimme siitä, että perintösi käytetään vastuullisesti ja vaikuttavasti. Hän suunnittelee paluuta osa-aikaiseen työhön. A.H. Testamenttilahjoituksella voit tukea pienituloisten vammaisten ja pitkäaikaissairaiden opiskelua, harrastamista tai työllistymistä – asioita, jotka vahvistavat osallisuutta ja hyvinvointia. Kannettava tietokone kuntoutujalle vertaistuen ja asioinnin välineeksi
20 25 T T P V A A Ä I S E P P Ä L Ä T O M A I S U U S N A S T A S E T L A A T A T O N L A R U E A I A K A R P A A S I A D R E S S I T K U U L T A V A S U O L A T T U S U R A A T O R J T A V A A L A sa na ri st it Tu ki li nj a 120 26 ra tk ai su te ht y 18 .1 1. 32) Ristikon 6/2025 ratkaisu SARJAKUVA Kaisa Leka R E K I T A A L A T A R O L A L I I N A J O U L U T O N T T U A S L A T E E R E T T U S K I S A L I A L A T A S O I A I A S S I I A T R I K A S M I S S Ä L I K A L E U K A I S O T A T O L O T A P U A I A R S I O S T O K S E T T U U M A E K E I M A I L U U R A I V A T A M I M M I A L P O K E V Ä T A M A T E L U L E I L I N L A S O L E S T O O K S I A A U J A N A G E T A K A T T I L A T U R A I N T A O S R I A T K L O T E N E L I S S A A N N U K K A O H U E T L A E T L A O T O S I T U S Ä K I S T I Ristikko Tukilinja 6 2025 ratkaisu APURAHOJA MYÖNNETTIIN LOKA-MARRASKUUSSA NÄILLE PAIKKAKUNNILLE Espoo Eura Hammaslahti Harjavalta Helsinki Hollola Honkola Hyvinkää Hämeenlinna Ii Inkeroinen Joensuu Juankoski Juonikylä Jyväskylä Jämsä Jämsänkoski Kaavi Kajaani Kalajoki Kangasala Katinala Kempele Kerava Keuruu Klaukkala Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lapinjärvi Lavia Leppäkaarre Lohja Loviisa Mellilä Mikkeli Muhos Mynämäki Nastola Nokia Noormarkku Oulu Palokka Pieksämäki Piikkiö Pirkkala Pori Pälkäne Raisio Rauma Rovaniemi Savonlinna Sund Suolahti Säynätsalo Tampere Tohmajärvi Turku Tuusula Ulvila Vaasa Vantaa Varpaisjärvi Viinijärvi Äänekoski 35. 20 25 Pikkupähkinöiden ratkaisut (s. JALOITTELUA tuk ilin ja 1 202 6 kry pto V Ä K E V Ä T E O A Y T Ö K E R Ö T S Ä V Y K I Ö K A S A L S A T O P P I A A L G R A N T P A O T A T U N I S I A T H E E L O T T I A R A I T E E T T T P V A A Ä I S E P P Ä L Ä T O M A I S U U S N A S T A S E T L A A T A T O N L A R U E A I A K A R P A A S I A D R E S S I T K U U L T A V A S U O L A T T U S U R A A T O R J T A V A A L A sa na ri st it Tu ki li nj a 120 26 ra tk ai su te ht y 18 .1 1
Tekstiviestillä Lahjoita 30 euroa lähettämällä tekstiviesti 30 TUKILINJA numeroon 16588. MobilePaylla Numeroon: 74944 Viesti: Lahjoitus Tee lahjoitus. << AKL Posti Oy << LISÄTIETOA Tukilinja-säätiö sr, y-tunnus 2873756-5 Rahankeräyslupa: RA/2020/811 Tukilinjan lahjoittajapalvelu lahjoittajapalvelu@tukilinja.fi Kuukausilahjoittaminen www.tukilinja.fi/lahjoita Ole mukana muutoksessa Auta Tukilinja-säätiötä auttamaan! Tukilinja on vuodesta 1996 alkaen edistänyt vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten yhdenvertaisuutta Suomessa. Yhä useampi jääkin nyt ilman tarvitsemaansa tukea, sillä 60 prosenttia hakijoista saa vain osan hakemastaan apurahasta. Myönnämme apurahoja vähävaraisille henkilöille koulutuksen, työllistymisen ja aktiivisen elämän, kuten harrastamisen tueksi. Käytä viitenumeroa 5555. Varat toimintaan saadaan Tukilinja-lehden myynnistä ja lahjoituksista. Tilisiirrolla Lahjoita haluamasi summa Tukilinja-säätiön tilille FI70 5092 0920 3787 65. Taloudellisen ahdingon lisääntyessä Tukilinjan apurahojen hakijoiden määrä on viime vuosina ollut kasvussa