vuosikerta | Hinta 10 €. Nro 6/2025 | Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti | 30
Tätä mieltä olin kaupunkikuvan muuttumisesta 1960. -KariNykyään nois lodjuis on pyöreet nurkat ja fillarit alla. -Sepi. Freda 26 Vesa Pallasvesa on HTD ja oikee optikko. Ku meet, ni kerro, et sä oot kans slangidiggari. Se fiksaa sun rillis ja hioo uudet linssit sun pokiis
Jarza Tölikanlahdella. FO TO : ES KO KO IV IS TO . 8 Tsilari kävi treffaamas Daniel Sazonovii Ilkka Juva, Seppo Palminen 10 Skönärit ja skiglarit Heikki Paunonen 12 Stadin kova ydin Mikko Seppälä 13 Kinkkinen kniigasuositus Seppo Palminen 14 Jokerit palas himaan Virve Kuutar 15 Joulustoori Antti Tarvainen 16 Pena kertoo stoorin – poikaromsku 1960-luvun slangilla Mikko Seppälä 18 Slangi helää Kapsäkissä Mikko Seppälä 19 Jarza kolmen kompin roskisrumpali Juha-Pekka Kervinen Starbut tsekkas, millanen kundi tää nyya pormestari oikee on. Stadin nyya pormestari on Daniel Sazonov. 1958 Mikko Seppälä 28 Hugge on fyrkkaa Jugis 29 Rehupuntti: Mualiman mennoo Juha ”Jorkki” Jormanainen 34 Sällare jaktmarker Rafu Nyberg Kannen foto: Unsplash 4 Snadit 5 Hedari S. FO TO : JU H A -P EK K A K ER V IN EN . 3 Tsilari 6 | 2025. Saksala 30 Skabat 31 Slangi blisaa 32 Pluggaajat 33 Slangijengi 35 Slangi järkkää Rööperin kundi Jarza on duunannu Tölikanlahden roskiksesta keikkamestan. Palminen 6 Yhteystiedot 7 Bamis H. 20 Tyttönorssien skrivaukset Heikki Paunonen & Jeongdo ”Jeka” Kim 21 Meidän suvun eka tellu Oili Salasto 22 Stadin syke: Kulttuuria joulun alla Risto Kolanen 25 Vintsin Leksa, Valkan snadi nero Olli “Ollibulli” Anikari 26 Iltiksen slangidebatti v
Eka oli ku sen pikku broidi pyys sen fotamaan kiinnostavaa bändii. Ainoo ku saa liksaa on byrooduunari, mut se tekee niin bulisti duunii, ett sen snadi liksa ei kata siit tuntimääräst ku osan. FO TO : V IR V E K U U TA R. Kasöörille ei bungata kirjanpidosta, Tsilarin skrivaajat ei saa senttiikään, vaik niille muualla skrivaamisest bungataanki. Niin me sit alettiin funtsaa: oiskohan Slangijengis yhtään sellast nettiguruu, joka ihan vaan jeesaamisen ilosta ja siks, ett se diggaa slangii ihan kybällä niinku meki, ilmottautuiski vapaaehtoseks duunaa meidän saitin uusiks. Ootsä laskenu, montaks kertaa oot lysnannu, ku bamis Hara shungaa. Voit olla saletis, ett siit duunist saa bulit tänksit ja just siks – ihan sika hyvän fiiliksen itelleski. Sit me alettiin funtsaa, ett me duunataan bulisti kaikkee, mist ei bungata. Näyttelys on skideillekki omii alueita, mis voi braijaa tai tsiigaa muumihahmoi. Bremeril oli käytös monta kameraa. Osa fotoist on keikoilt. Eka stoori julkastiin vuonna 1945. Maisemii se fotas bulilla Linhofin pressikameral, mut jengin ja tapahtumien fotaamiseen oli kätsympii snadit Leica ja Olympus. Siel kerrotaan kans Toven mestoist: miten se byggas mökin saareen, millanen ateljee sil oli, mis se budjas. Sillon ku ne oli viel bulei, snadit cd-kannet sitä ei enää kiinnostanu. Fotot on mustavalkosii, vast näyttelyn vikois kuvis Bremer on innostunu väreist. Pyydettiin jo tarjouksiiki. Näyttelyyn on valkattu muumistooreist sellasii, ku kertoo himast tai siit, ku ei oo himaa, millast on olla yksi tai kimpas. VK Bremer hiffas, ett steissin huudit keräs monenlaisii junnui. Mut enemmän näyttely on kyl aikuisille, niin bulisti siel on infoo. Mut ku fyrkkaa on tosi skniidusti, ni tää on jääny. Gartsoilla se on hitannu jengii tavallisist bilettäjist diinareihin ja punkkareihin. Paljonks se on tseenannu – no ei egeegään Slangilta. 4 Tsilari 6 | 2025 Kuka duunais Slangin saitin uusiks. Ootsä hiffannu, ett Slangin saitti (stadinslangi.fi) kaipais freessaamista. Mestoi esitellään fotois, piirroksis ja filmeis. Bremer on fotannu levynkansiiki. Jos sul alko nyt sydämes väpättää, ett hei, just tos mä haluun jeesaa, ni skrivaa byrooseen: toimisto@stadinslangi.fi. Bremer fotas ekaks steissil junnui ja sit siit tuliki erilaisten junnukulttuurien ja musaskenen fotaaja. No, niin meki! Jo mont vuotta hallitukses on funtsattu, miten niit pitäis betraa, ett ne skulais paremmin klyygas ja tietsikal. Näyttely on pydes 27.9.2026 asti. Arkkitehtuurija designmuseo on järkänny näyttelyn, mis voi mennä haneen vaik syksyn myrskyi, mut funtsaa kans, mitä kaikkee boltsil nyt tapahtuu. Tsiigaa libareiden hinnat ja museon aukioloajat saitilta: https://admuseo.fi. Bremer on kans käyny mestois, mihin on kerääntyny kiinnostavaa jengii niinku Lepakos, Vanhal, erilaisil klubeil. VK Fotoja Stadin yöstä Hakasalmen huvilas on 30.8.2026 asti esil Stefan Bremerin fotoi Stadin yöstä 1970ja 80-luvuilt. Muumilaakso oli Tovelleki mahis päästä veks ahdistavast krigust ympärillä. Libareiden hinnat ja näyttelyn aukiolot voi tsekkaa museon saitilta: https://hakasalmenhuvila.fi/nayttelyt/stefanbremer-helsinki-by-night/ VK Haneen Muumilaaksoon Tove Jansson skrivas muumistoorei kriguaikana, keskel Stadin pommituksii. Se oli Hanoi Rocks. Se on digannu kiivetä korkeelle ja fotaa sielt Stadin öisii näkymii
Tattis taas Tommi. 3. • Älä ihmeessä ota ittees nii helvetin vakavasti. Jos sulle on tärkeintä, mitä muut susta funtsaa, sä et koskaan kasva omaan mittaas. Siit bökkerist mä oon ennenki pölliny idikset, ku omat o ollu finito. On hiton paljon sellast, mitä mä en tajuu. Aina joku jossain innostuu ja onnistuu. 7. 10. Kaheksan kybää. Roikota nää dorkuudet etukannen kuuseen, ni sun jygelis on glaidu ja 2026 pähein vuos evö. • Myönnä, et säki oot aika usein hoomoilasena. Tän hedarin kimpussa mä svettasin ekaks pari päivää. Yrittäminen on snygi skole studeeraa vastuuta ja ihmisyyttä. 9. Boltsi on turvoksis joittenki pönttöjen duunaamii feelui. Vaik äglöötki intohimottomii hörhöi, ni innosta ja kannusta. 8. Riskit on sen, mut voitot se dilkkaa. 5. HEDARI SEPPO PALMINEN Älä ihmeessä ota ittees nii helvetin vakavasti. Onks sul fiilis, et sä oot oman elämäs kynnysmatto, et sä raadat kahelien kusipäiden komennossa. Mä skrivasin faceen, et ei helkkari, mä oon ikuinen pojankloppi, ilkikurinen ja nulikka mainen riiviö. Mä en hiffaa, miks joillain on nii massiivinen hinku olla oikeessa. Ne ku diggaa Stadin slangii ja dilkkaa stadilaisuuden ilosanomaa, kuuluu Stadin Slangi ry:hyn. Pidä breikki ja putsaa sun hengästyneest kuupast kaikki pinttyny skeida. Älä kuiteskaa tsögaa toisten fiboi ja hutei. Runollisel slangil: laiffi on liffaa, ku sen snaijaa – eikä rupee styylaa tosikkojen kans. Mä oon koko elämän flaidannu tylsyyttä ja tavallisuutta vastaan. SNADISTI, mut nää numbat mittarissa M ul oli synttärit lokakuun yhestoista. Siin on jotain mahtavaa idealismii. Duunipäivät pitenee, blisaaminen on tahmeeta, pätäkkää ei paalaannu nurkkiin – mut mikä fiilis! Sun ei tartte tseenaa slabarin slabarii ittees ääliömpien fikkaan. 4. Mulkkuus ei oo sukupuolisidonnainen tsydeemi: on mulkkui äijii ja mulkkui muijii. • Griinaa paljon ja usein. Griinaa ittelles, se on luovuuden ydin. • Anna sun dorkuutes flygaa. • Varmuuden vuoks, älä koskaan bylsi mulkvistin kans. Yrittäjä skuffaa duunikavereit sankareiks ja draijaa korkeella sen kulttuurin flaguu, jota se on ollu byggaamas. Vaik me ollaan boltsin onnellisin kansa, osa meist on mulkvistei. Jos, ni • lopeta toi ruikuttaminen ja rupee yrittäjäks. Tyypeil on ammottava tarve kuuluu johki. Älyköt pluggaa Tsilarii ja rohkeil kapinallisil on kliffaa kimpassa. Stydisti griinaavat ja smailaavat tyypit elää pitempään ku totiset blosarit. 2. Sit mä hitta sin mun biblun hunöörimestalt Tommi Laihon kniigan LAIHON KLINIKKA, KOLUMNIT 2008 – 2020. • Ja usko mua: aina ei voi epäonnistuu. 6. Älä skagaa fibaamist! Törttöily on maailman viileimpii juitsui. Tää hedari on SNADISTI niinku ne kymmenen ukaasii, ku Yläkerran Gubbe skrivas prujuks Moosekselle. Möhliminen on inhimillist ja opettavaist. 1. • Pidä huolta, et kaikki sun frendis liittyy Slangijengiin. SNADISTI, ettei joltain skitsolt brennaa taas hihat. Mä en snaijaa, miks jengi ei luudaa hatkaan kaikist älyvapaist paltsuist, mis se joutuu nuokkumaan. • Kehu ja gratuleeraa tyyppei, ku on duunannu jotain buenoo. • Ploggaa upeit onnistumisii ja juhli onnistujien megges. Kukaa ei oo klaarannu mulle, mist karisma itse asias födaa. 5 Tsilari 6 | 2025. Jo snadina mä bonjasin, et hyvällä tavalla dorkuus on ainoo asia, ku voi frelssaa maailman, et just dorkat duunaa Stadista parempaa mestaa. Mokaajil ja sössijöil on skrebaa ja kanttii
Muut byroon asiat hoituu parhaiten meilis: toimisto@stadinslangi.fi tai skulaamal: 045 186 7238 Byrooduunari Reijo ”Reitsu” Lainela Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. 045 186 7238 www.stadinslangi.fi Harri Saksala, bamis harri.saksala@gmail.com Virve Kuutar, varabamis virve.kuutar@gmail.com Outi Havia outi.havia@kotiposti.net Risto Kolanen ristokolanen@gmail.com Raimo Kuitunen raimo.kuitunen@outlook.com Reijo Lainela Jäsenrekisterinhoitaja, hallituksen sihteeri reijo.lainela@gmail.com Ragnar (Ranccu) Lilius ragnar.lilius@gmail.com Soile Tammisto soile.tammisto@elisanet.fi 1. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen ja Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä stadilaisuuden ilosanoman levittäminen. Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti 30. Jäsenasiat, reduilmottautumiset, ostot lafkasta, Tsilarin osoitteenmuutokset. Byroo on auki tiistaisin ja torstaisin klogu 15-18 (voi tulla muutoksii, himasaitilt hittaat ain vikan tiedon). Voit käydä tsekkaa, mitä kliffaa slangija Stadi-kamaa hittaisit itelle tai vaik frendeille lahjaks. varajäsen Valtteri Hellgren valtteri.hellgren@gmail.com Sirpa Halmela, taloudenhoitaja (hallituksen ulkopuolelta) sirpa.halmela@elisanet.fi Hallitus Toimituskunta Päätoimittaja Seppo Palminen seppo@palminen.com 050 552 1360 Toimitussihteeri Jeongdo Kim tsilari@stadinslangi.fi 044 9888 368 Valtteri Hellgren Risto Kolanen Virve Kuutar Tiina Linna tiina.m.linna@gmail.com Rafu Nyberg rafu.nyberg@gmail.com Mikko Seppälä mikko-olavi.seppala@helsinki.fi Tsilarin vakkarifotaajat Raimo Granberg Marit Henriksson Esko Koivisto Raimo Kuitunen Jarmo Meriä Aki Schadewitz Matti Snellman Taitto Sivupainajainen Kirsi Pääskyvuori Paino Grano Oy ISSN 1239-9523 Aikakausmedia ry:n jäsen Kulttuuri-, mielipideja tiede lehtien liitto Kultti ry:n jäsen 6 Tsilari 6 | 2025. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. varajäsen Lasse Solman lasse.solman@gmail.com 2. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä
Ja tietysti kiitän ja kumarran jengii joka oli ehtiny paikalle. No sit se perusti ehkä Härmän ekan pop/rock lehden joka oli Stump (joku muistaa?) ja pyöritti sitä useita vuosia. Ja kohta taas yks takana. Vuodet vierii. Tää kohta taakse jäävä juhlavuosi sujahti kans vauhdilla. Stumpin jälkeen Reetusta tuli sit Reetu ja se alko levytte leen lättyjä, Tsingiskaaneja ja näitä, ja rundaileen ympäri maata. Se oli sillon Ilkka Sysimetsä ja se skulas urkuja Roosters nimisessä bändissä (josta se tais saada fudut...?). Onhan se kuiteski aikamoinen trippi sieltä Työläisäitipatsaalta tähän päivään. Hyvä niin. Meidän 30v-juhlavuoden pääjuitsu oli tietysti Savoyn konsertti syyskuussa. Mä opin tunteen sen jo paljo enne ennen ku se oli mikään Reetu. Ja semmosta se duunaa edelleen. Vaan äkkii toi 3 kybää on menny, eiks jeh. Ilta oli glaidu ja kliffa!! Ai niin, ja vedettiinhän me siellä kimpassa Reetun Kolmekymppinen Palmisen tosi himmeenä slanginnoksena! Kun tää vuosi on kohta sluut niin tässä bamiksen bulit kiitokset kuluneesta toimisto duunari Reitsulle, taloudenhoitaja Sirpalle sekä kaikille hallituksen jäsenille. Slangin syyskokouksessa toi hallitusjengikin snadisti vaihtu eli muu tama uus jäsen hyppää ens vuoden alussa messiin joten teretulemast vaan! Meitsin kaksvuotisest bamiskaudest vielä toinen vuosi lusimatta mut hyvällä fiiliksellä eteenpäin eiks jeh! Glaiduu Jygelii ja Kliffaa Uutta Vuotta (samma på svenska)!! Skulataan ja bamlataan Hara, bamis 7 Tsilari 6 | 2025. Tsilarin viime numerossa oli koko aukeema niistä pippaloista joten en kelaa sitä kuvioo tässä nyt sen enempää muuta ku et kiitän ja kumarran kaikkii jotka oli messissä funtsimassa prokkista ja niitä jotka kiipes sit lavalle bamlaamaan, lukeen runoja, skulaamaan ja sjungaamaan. Ja vielä oikee juhlavuosi ku Stadin slangilla 30v mittarissa! Kyl kyl. Tosi snygi aviisi! Stumpin snadi byroohan oli Annankadulla ja siellä heilu sen ajan kaikki stadilaiset popparit, kaikki! Norreksen Lasse tais olla 14v ku se alko laatii sitä Stumpin legendaarista karvapäälistaa eli listaa suosituimmista popbändeistä (Topmost oli pitkään ykkönen!!). Paljo kliffaa kuluneisiin vuosiin mahtuu, paljo, kaikenlaista slangisäpinää ja suhinaa. 3 kybää ja Reetu N iin se vaan menee. BAMIS HARRI SAKSALA Onhan se kuiteski aikamoinen trippi sieltä Työläisäitipatsaalta tähän päivään. Muistan ku jo noin vuosi sitten alettiin rakenteleen juhlaprokkista niin äkkii oltiinkin jo tän vuoden puolella ja keskellä monenmoista hulinaa! Oli kevään etkoja Lapinlahdessa, sit tuli Espan lava ja perinteinen Stadin Friidu ja Kundi hulabaluu, missä Reetu eli Frederik sjungas biisinsä Kolmekymppinen, ja tosi staililla! Reetuhan on paljasjalkanen ja jos sallitte niin Reetusta pikku stoori
Täst laput kaulaan. Tärkki perseisyys on fudittu huideen.. Tervetuloo. Divaatteks te tsufee vai tsajuu. Ei paukuteltu henkseleitä, et mehä tsennataan jengii ihan helkkaristi, mut tää Sazonov on meille ihan Mr. Moi, mä oon Daniel… Meki käyttäydyttiin hövelisti. Oskari tulee gaidaa teidät tokaan kerrokseen. Ei ees kornii syytä visiitille: no, ku Tsilarin pluggaajilt tuli idis, et viittitteks te jätkät mennä tsekkaa, onks tää Daniel fisu vai fogeli. Nobody. Mut ei. Ei mitää frekkii herjaa, et missä tääl on se skloddi, ku on valkattu Stadin pormestariks. STADILAISIA TEKSTI: ILKKA JUVA, SEPPO PALMINEN FOTOT: ESKO KOIVISTO Tsilari kävi treffaamas Daniel Sazonovii Se on lungi ja välkky stadilainen Ku kaks redaktöörii ja yks fotari (yhteist ikää reilut 220 vuotta) buukkaa ittesä jututtaa 32-vuotiast pormestarii, vois kuvitella, et ikärasismi skrabataan esiin: nii, et onks tää fossiililetka ny ainoo, jonka slangiaviisi enää saa liikenteeseen
Totta kai se voi. Me tehtiinki sen kans diili: perjantaina 12.6.2026 se öpnaa Helsinkipäivän Espan lavalla Stadin slan gilla. Onks mikää muuttunu. Skole oli SYK ja pajalla se studeeras juridii kan maisteriks. Stadi on mulle intohimon kohde. Uuden Suo men poliittinen toimit taja Ilkka treffas ekaa ker taa kaupungin johtajan. Me mel keen kaikki Tsila rin pluggaajat tul laan mestoille stikkaa sille bulii handuu. Pallo peleist se skulaa tennistä, mut boltsin snadein ja sympaattisin golfkertsi Staga&Skrubu toivottaa pormestarin jäse neks. Voi helkkari. Se skrivas joskus ittestää öbaut tällai: –Mä tsennaan Maltsun, Kantsun, Kaarelan, Ko nalan ja Pitskun jokaisen kujan. 9 Tsilari 6 | 2025. Daniel, ooks sä masokisti. Todella kökkö kysymys Ihan siinä ku Esko otti viel muutamii fotoi taideteokset rekvisiittana, tuli jo ku älyvapaa idis kysyy silt jangs terilt, et Daniel, ooks sä yhtään funtsannu, mitä sä rupeet duunaa sit ku sä kasvat buliks. Meggessä oli mum mon muistot ja tatsi reaali sosialismiin. Danielist tuli patriootti ja porvari. –Mä en tiedä. Mut se me tiedetään nyt, et seuraavan kerran ku treffataan Daniel Sazonov, me mennää sen kans bisselle. Kumpikaa ei pyrkiny jatkokaudelle. Ei mikää kolmannen asteen kuulustelu Ehdittii bamlaa vast pari minsaa, ku päästii jo itse asiaan. Mä pystyn keplottelemaan itseni ohi Manskun ruuhkasta ja heit tämään päästäni yksiön markkina vuokran Sörkässä… Patriootti ja porvari Vaikka Daniel on junnu, se on ihan yhtä avoklabbinen stadi lainen ku mekin. Inkerinsuomalaisuus oli Sta linin putsauksissa monen suomalaisen tappotuomio. Sil voi olla oma staili, omat arvot, oma libe raali maailmankuva. Mä tiesin, mihin mä ryh dyin. Partsikassa lippu kunta oli Huipunvaltaa jat. Sen duunimesta oli ekas kerrokses ja se tsennas täst hö sest joka ikisen nurkan. –En oo. Häpeen sietäminen skruudas kundei ja Sta din pormestarin duuni on kaikkee muuta ku kesyy puuhasteluu. Voiks poliitikko olla omien gartsojen dallaaja. Da niel Sazonov haldaa kaikkii niit kielii, mist meitsien retrokieli, tää Stadin slangi on blandattu. Vapaavuori ei digan nu koko pormestarimallii. Vartiai sen kaudella bulis organisaatios brennas koko ajan joku kor neri. Se voi kannattaa, kannustaa, puolustaa ja kritisoida. ”Hyvät herrat, ylipormestari Teuvo Aura.” Seppo oli kuus vuotta Stadin lehdistösihteeri. Dyykkaa minen kaupungin talolle oli toimittajille pa luu seitskyt luvulle. Protokolla päällikkö Harri Sormanen paino nappii ja puol seinää sliidas syrjään. Mi ten me noin umpitollo kysymys voitiin tohon fi naaliin kekkaa! Eihän me it tekkää tos iäs tiedetty, mitä meist tulee bulina. Jangsteri ruuhkassa Sazonov on joteski virkistäväl tavalla stadilainen jangsteri. Sehä oli just oikee vastaus. Mä olin ollu jo neljä vuotta Sta din sosiaali terveys ja pelastusalan apulais pormestari. K ai tää on kerrottava. Daniel Matti Mikael fö das Kättärillä 24.3.1993. Larussa, Haagassa, Munkassa, Tölikassa ja eteläi sis kaupunginosissaki mä oon ai ka hyvä. On. Avara alaaula on endrattu mööttei varten tasa seks auditorioks, Kjmalli sest dirikoinnist on sink sattu pormestarimalliin ja tärkki perseisyys on fu dittu huideen. Sazonovil oli kaks edeltäjää pormes tareina: Jan Vapaavuori ja Juhana Vartiainen. Kai se jäi mulle partsikast: tarttee olla valmis duunaamaan stadilaisten asioit kondikseen. Sen ulkomaiselt kuulostava nimi johtuu siitä, et sen inkerinsuomalaiset parentsit flyttas Suomeen paluumuut tajina 1990luvun alussa
1910). Ongari Ebba Munck Eteläs v. Joo, ja se veegatšubu aina pääl lä, se oli oikeen skibemannin staili”, minnaili Salomaan Väiski (s. Skönärit ja skiglarit Molli-Jori shungas Stadin kundissa: ”Kun rantsussa näin skiglarit ja bulit ongarit, niin skönelle mä kaipasin. FO TO : H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O FO TO : H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O 10 Tsilari 6 | 2025. Ja kun mä pääsin skolasta sain pitkät dongarit, niin sinnehän mä painuinkin.” Enholmin skiglari 1900-luvun alussa. M onet stadilaiset painu kin skönelle. 1919. SLANGILODJU TEKSTI: HEIKKI PAUNONEN Enää ei buleja skiglareita Stadissa nää paitsi Itämeren purjehdustapahtumissa. Sakin Viivi skrivas sen kundikafrulle, ku oli häippässy Stadista: ”Kundit kaveerasivat, että sä painelet skönelle ja siks sä singrasit Hesasta Turkuun, kun sulla oli siellä tiedossa hyyry johonkin nors kin buliin botskiin.” Skipemannit ja skönärit Stadissa oli monta botskirantsuu, mut Bergan ja Sörkan kundit kävi Sörnäis ten satamassa eli Vartšissa tsiigaa skigla reita ja merimiehii: ”Mut se oli liffaa sillon niinku Vartšiinki tuli niit skiglarii, ja siält tuli ne skipemannit, oi keen tosiskönet, niin ku sillon oli, per kele kun puuboblat oli vaan klabbissa ja dongarit oli klabbissa ja ne skönepaidat päällä
Kielitieteessä tällä sii sanoi, ku on duunattu ”fiinimmiks”, kutsutaan hyperkorrekteiks. Niistä skipemanni on gamlempi ku hela Stadin slangi, ja sköne manniiki on käytetty jo 1800 luvun lopusta lähtien. Kaltsissa oli Canjon eli Kanuuna. Yleiskielessä se on ollu shep. Eka ongari, ku kävi Stadissa, oli Ishora. Lähetää liikkeelle sanasta skipeman ni. Niiden bamlauksessa laiva on ollu skip. Tapio Sjöblom (s. Se tulee svedusanoista ångfartyg ja ångbåt, mut muut on kinkkisempii. Skönäri (skönari) on nyyampi, vaik se on sit syrjäyttäny skipemannin ja sköne mannin. Sköne ’meri’ tarkottaa samaa ku svedusana sjö ’meri, järvi’, ja skiglarin vastine svedussa on seglare. Meil oli ne ihan täs kädessä. Ne oli upeita botskei, melkeen 40 metrii pit kii. 1902) kerto: ”Ei mul omaa skiglarii ollu mut yhel kaveril oli semmo ne snadi ja sil me päästii skiglaan vähä kauemmaks rantšust.” Samaa tarkotti kans skiglu. Skönäreillä oli Stadissa omat raflat. Sitä on käytetty kans purje veneistä. En oo ihan saletti seuraavasta selityksestä, vaik se on hyvin mahdollinen. Samanlaista vaihteluu esiintyy muutenkin Stadin slangissa, esmes sanoissa skiti ja šiti ’lika, paska, ulos te; likainen’, ku on saatu svedusanasta skit. Siit on viel muistona Keisarinnan kivi Kauppa tortsilla. Suomen vika buli skig lari, Suomen Jout sen, on museona Aurajoen rannassa. Suomalaiset kundit ei oo hiffannu vaihtelun syytä, ja ne on yleistäny sk:n kans sanojen sjö ja seglare alkuun. Saki laisil oli tiukka rotsi, eikä niil ollu veegatšubuu vaa leveelierinen bresa tai knalli knubbissa. Enkusta se on londattu 1800luvulla sveduun, Stogiks en slangiin, missä se tarkotti takilaa ja pukuu. Enkku slangissa sitä on alettu 1700luvulla käyttää kans kledjuista. Siinäkin gamla asu on ollu [skiit] ja sitä on käytetty kans Uudenmaan svedumurteissa, mut nykysvedussa se ääntyy [shiit]. 1924) vertaili stadilais ten purjeveneitä: ”Toisil oli rutsareista duunattuja skiglareita ja Bräntsikan bontsareilla oli stailija bulija skigluja.” Ongarit Stadin rantsut muuttu, ku rahtii alet tii föraa kans ongareil. Monet ruotsinkielisten kundien vanhemmista on tullu Uudelta maalta. Hietsussa oli Salve, mis ne kävi skruu daa paistettui strömareita. Sitä käyt ti mm. Stadin slangissa on bu listi hyperkorrektei ilmauksii: esmes svedusanasta nubbe ’ryyppy’ on saa tu slangiin nubbi ja siitä kaks hyper korrektii muotoo knubbi ja sknubbi. Ja faija anto meille luvan, että me voidaan leikellä sen vanhoja skragoja niin, et tehdään solmu valmiiksi ja vedetään snara läpi niin, et sen saa tohon kauluksen alle. Sanojen alkuperästä Ongarin alkuperä on iisi nakki. Enää ei buleja skiglareita Stadissa nää paitsi Itämeren purjehdus tapahtumissa. Niis oli kaks salonkii, toinen kun deille ja toinen friiduille, ja ruokasali. Botskin omistaja ja/tai päällikkö on nykysvedussa skeppare [sheppare]. Visiitti ta pahtukin sitte 13.6.1833. Siinä oli stadilaisilla pällistelemistä. Joo, me saatiin fyrkkaa siitä.” Skiglarit Ennen vanhaan ja vielä MolliJorin ai koihin Stadin rantsuissa näki komeita skiglareita, ku föras rahtii Härmään ja Härmästä veks. Vähän sen jälkeen, vuonna 1837, kaks siipiratasbotskii, Furst Menschi koff ja Storfursten, alotti säännöllisen trafiikin Turun, Stadin ja Pietarin vä lillä. Väinö Kalervo (s. Stadin sakilaiset omi niistä dongarit ja raitaskjordan, mut muuten niiden kuteet oli erilaisii. Skiglareista on jäänyt Stadin slangiin pukuu tarkottava sana rigi (prigi, priki, sprigi, spriki jne.) Gamlassa skönäri enkussa se on tarkottanu jo 1400luvul la skiglarin purjeita ja taki laa. Luotsilaitoksen Eläköön -botskin boosu 1890-luvulla. Mut sana skiglari elää edelleen. Nykysvedussa on sana skepp [ääntyy: shep] ’alus, laiva’. Enska Ilmonen (s. 1945): ”Mä näin kerran ku kaks skönäriä vinoili toisilleen Nevernyrkissä.” Skönärien kledjut oli kaikkialla sa manlaiset. Ongelma on se, ett mistä sk on tullu sanoihin sköne (manni) ja skiglari. Sen haussin kundit tseenas fyrkkaa skönäreiltä: ”Laivojen miehistöt tuli Lintulahden katuu ylös ja ne kohtas Kanuunan. Uudenmaan svedumurteissa se on skiptäin. Ja minäki tein bisnestä siellä sen takia, että siihe Kanuunaan ei päässy siihen aikaan ilman skragaa. Klabbissa oli levee lahkeiset dongarit ja päällä sinivalkoraitanen sköneskjorda. Oikeen gamlassa Stadin slangissa oli merimiehist kaks sanaa skipe manni ja skönemanni. Gamlassa svedussa se on ollu skippare ja siitä on saatu gamlaan suomeen skippa ri ja nykysuomeen kippari. Alkuun ne oli siipiratasbotskei. Stadin ruotsinkielisillä on tän sanan alussa vaihdellu sh ja sk. Suomen kenraalikuvernööri, ruhtinas Alexander Menschikoff saapu sillä Stadiin 20.5.1833 valmis telee keisari Nikolai I:n ja sen vaimon Alexandran Suomen visiittii. Mahtavimpii oli kolmi ja nelimastoset skiglarit eli fregatit. Koko reissuun Stogiksesta Pietariin meni kakstoista vuorokautta. Gamlassa svedussa ja Uudenmaan svedumurteissa se on ääntyny [skip]. FOTO: SKILNADENS ATELIER/ HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO 11 Tsilari 6 | 2025. Sjöstä on tullu sköne ja seglaresta skiglari. Svedusta ja/tai skönäreiltä se on saatu Stadin slangiin. Skipemanni on saatu sii tä. Myöhemmin reitti laajeni: botskit koukkas kans Stogiksessa ja Tallinnas sa
K A N N EN FO TO Y EH IA EW EI S. Et kyl kantsi sillon duunaa ja hyvä ku ei o purettu. Vois luulla et tää on kaluttu aihe, mut tää oliki näppärä, snygi ja käyttis bökkeri. Rundi Stadis Bökkeri on huolellista duunii. Kaupungin museon Ruiskumestarin talo tuol Krunan Kris tianin kadul on harvoi säilyneitä ja kai keks onneks museona. Mikko Lindqvist: Empire. 1952 saatiin ”gamlan kau punginosan” suojelupäätös, ni vuoden 1958 rakennuslaki vesitti ton suojelu päätöksen. Vaik v. K niiga Empire kiven ja valon Helsinki kertoo, miten Sta dista duunattiin Suomen pääkaupunki. Arkkitehti Martti Välikangas skrivas 1930: ”Helsin gin vanha keskusta, jo pitkään maan ulko puolellakin tunnettu arkkitehto ninen kokonaisuus – voitaisiin vielä kauas tulevaisuudessakin säilyttää pää kaupungin ylpeytenä.” Sit valtio ja stadi slumppas noi Espan ja Senaatin torin väliset korttelit ja tilanne snadisti rauhottu. Kniigan on julkassu Parvskustan tamo. J. Ku Stadin fyllas 400 vuotta 1950 oli sellanenki plääni, siis Nils-Erik Wickbergillä ja muilla harvoil ku ar vosti rakennusperintöö, et ne olis drai sannu empireajalta viel säilyneet gam lat fedubyggat jonneki Meikkuun tai Kumikseen ja duunannu sinne vähän niinku teemapuistona ”historiallisen Stadin”. SE N FF . 192 s. Arkkitehti Carl Ludvig Engel disainas empirestadin. Sen on skrivannu kaupunginmuseon arkki tehti Mikko Lindqvist ku on pitkään hommaillu ton rakennussuojelun kans sa. Et kesti aina vuoteen 1988 ennenku empirekeskusta sai oman suojelukaavan. Kylhä jokasen uuden sukupolven stadilaisen pitää tsennaa tää pääkaupungin kova ydin. Ja sit Yehia Eweisin stärät fotot osottaa, miten kliffalta toi 200 vuotta sitte bygatty Stadi näyttää tänään. Painojälki on niin snygi, et nää sinänsä tutut gamlat painokuvat, kar tat, piirrokset ja maalaukset joteski herää henkiin. Erillisis luvuis tsiigaillaan tietty tota Senaatintorii, sit armeijan kassui ja yli opiston laitoksii, joihin kuuluu Tähtärii ja Kaisaniemee kans. Sit on nasta luku, mis voi pluggaa ja tsiigaa fotoi siit, mimmosii noi empire stadin himat oli. Stadin suojelu on tärkeetä duunii Aikoinaan ton empirestadin suojelu oli kovaa duunii ku jengi halus vaan repii gamlat byggat veks. Hyvä et ne ehtii räpsii fotot purkutaloist en nenku grynderit jo lanas ne. KNIIGAT TEKSTI: MIKKO SEPPÄLÄ Stadin kova ydin Tsilari pluggas uuden kniigan Stadin empirearkkitehtuurist ja Carl Ludvig Engelin duunista. Sit käydään Lap parin dorkalas, jonka tuleva käyttö on ollu viime aikoina tapetilla. Se onki tosi tärkee jobi nykystadissa, ku tääl on taas vallalla sellane karsee hinku byggaa gamlat tortsit täyteen. Kelatkaa vaik noita Kasarmintorin ja Elielinaukion plänei. Kiven ja valon Helsinki. LI TO G R A FI A C . Titteli tuli jo 1812, mut se piti viel lunas taa. Lopuks käydään viel Engelin omas himas Bulsalla. Täs käydään kompaktisti läpi, mitä se empirestaili tai keisarityyli oikeen merkkas ja mikä oli Aleksanteri I:n (1777–1825) ja arkkitehti Carl Ludvig Engelin (1778–1840) rooli täs megaluokan byggausprojektis. 12 Tsilari 6 | 2025. K IR JA N K U V IT U ST A . Muutamis mestois lause uhkaa valahtaa kapulakieliseks jargoniks, mut muuten tää on klaarii asiatekstii. Mut ei siit tullu mitään. Lindqvist skrivaa, miten Stadi ja sen ikoniset tötteröt sai nykysen muotonsa ja mitä kaikkee niitten detskuista voi lesaa. Parvs ja Helsingin kaupunginmuseo 2025. Nehän ei ollu stenuu vaan enimmäkseen fedubyggaa ja on melkeen kadonnu
Sinne seilattiin Afrikan ympäri, ku Suezin kanavaa pitkin pääs vasta vuonna 1869. Ei mikää turha jätkä. Siihen saakka safkaa riitti, mut sit siit tuli pula. Vuosi tai kaksi, enemmänkin. Sen korttelin ko kosen snygin haussin, mis oli ennen kaks levy buiduu, Digelius ja Eronen (nyt vaan Eronen), byggautti Anton Wuorinen niminen kundi. Reissu purkkarilla oli riskaabeli, pitkä ja hidas. Eroosio ja tul vat vei pellot kuralle. Ne ku ei pluggaa, ne on (ÄPYy londaten) ihan paukun paukun. Otto oli Jörn Donnerin (Stadin Kundi 2018) fafa. 1800luvulla skodattiin tykillä fittei merirosvoi. Ai niin, mitä tekemist täl Juhani Mailasalon kniigalla on Stadin slangin kanssa. Tää on kniiga kinkkisest aiheest, siis ekoist suomalaisist, ku kävi keisarillises Tsainassa. A i et miks mä suosittelen tätä kniigaa. Juhani Mailasalo studeeras pajalla Aasian tutkimusta ja Wuhanin universtaalla kiinan kieltä. Se tsittas Lähetysseuran johtokunnas ja kävi vuonna 1907 Hu nanis tsekkaamas, kuin lähetysduuni futaa. 575 sivuu ehtaa nautiskeluu. On. Mä skrivaan vaan tällasist kniigoist, jotka saa mut ottaa presan päästä. 1/3 Mailasalon kniiga kertoo Qingdynas tian ajasta (1644–1911), ku Tsainan osuus boltsin bruttokansan tuotteest oli öbaut kolmannes. Ongarit, siis höyry paatit, yleisty 1880luvulla. Sen idis oli Suomalais Ugrilainen Seura, ku rupes sendaa tutkijoit ulko maille. Vähäks se tsennaa Tsainan tsembaloit. Maailmanpolitiikka on metkaa, ku Xi Jinping, Vladimir Putin ja Donald Trump skabaa siit, et tuleeks niiden liidaamist maista yhtä GREAT, ku ne on ennen ollu. Tsaina oli 1700luvul la boltsin ykkösvaltio kaikil mittareil ja kinkkien elintaso oli korkeempi ku Euroopas. Plugatkaa tää fantsu kniiga Ekat Tsainas käyneet suomalaiset oli skönareit, luultavasti 1730luvulla. Pidgin oli ku Sta din slangi, monist eri kielist blandattu keino bonjaa toismaalaist sen verran et läppä flygas. Taas kävi tsägä Mä itte oon skrivaamas kniigaa Sta din Viiskulmast. Vuosisadan lopul la bygattiin Siperian rata ja eka stoge Pietarist Tsainan rajalle puhku vuonna 1891. Imperialistisen politiikan tuloksena Qingdynastia valtas Taiwa nin jo 1600luvun lopulla, Mongolian seuraavan vuosisadan vaihteessa, sit Tii betin ja ItäTurkestanin eli Xinjiangin. Aluks useimmat diilit tehtiin sitä varten duunatul kielellä, pidginenglannilla. Tuli sisäsii kragik sii ja tuli brittei ja muita muun maalaisii, flaidattiin oopiumikrigut, Hongkong brittiläistettiin 99 vuodeks, venäläi set omi Amurin ja Ulko Mantšurian eli öbaut miljoona neliökilsaa kinkkien maata, handeli avautu pikkuhiljaa ku födas lisää sopimus satamii. Ulkomaan elävät grundas satamiin siirtokuntii. Määränpää oli Kan ton. Pidgin, ihan ku Stadin slangi Kulu kakssataa vuotta ja kinkkei oli nelin kertasesti. Välillä venttailtiin blosiksii Mauritiuk sella ja blisattiin lasti Espanjassa, et saatiin hopeepiastereit = fyrkan kor vikkeit, ku kelpas bungaamiseen missä vaan. 13 Tsilari 6 | 2025. Jäbäst lisää, kuha mä saan ton kniigan kondikseen. Ja kundi, ku 1800luvun lopussa fudi liikkeelle Stadin pajan akateemi sen Tsainan studeeraamisen oli Otto Donner (1835–1909). Kinkkien fyffee onki jenkkien bisneksis jo nii bulisti, et ei tartte kauaa venttaa, ku tittelit dilka taan uudestaan: ”super valta”, ”suurval ta” ja ”mäkioonkovajätkä”. Tän enempää mä en suostu vohkii teidän pluggaamisen hegistä. Tsainan paikallis kommarien pääsihteeri ei päästä bamari kollegoit glömmaa, et kinkki nerot on sentää ke kannu kaikkee kliffaa, niinku ruudin, kompassin, peippörin, posliinin, silkin ja setelifyrkan. TSILARI SUOSITTELEE TEKSTI: SEPPO PALMINEN Kinkkinen kniigasuositus Tää ei oo bökkerin repostelu. Kinkkinen = kiina lainen = vaikea. Joku saletisti kitisee, et onks täl muka jotain tekemist maailman politiikan ja Slangijengin kans. Jos sä et tsennaa kinkkien hissaa, kinkkist sulle on bonjaa tätä boltsin nykymeininkiikää. Siel länsimaisil oli omat buidut, raflat, biblut ja tsyrkat
Himaan paluu siis onnistu snygisti! Dissataanks Jokereit. Byyrei duunas kans Bruno Kallio ja Miro Nalli. Ja ne fanit, ku uskals lähtee tsii gaa niit matsei, minnaa takuulla hui keet pelireissut. Vaik etelä päätyläiset huutaaki nyt, ettei messis oo enää sipoolaista, ne ei taida minnaa, ett ilman sitä sipoolaista koko hallii ei ois. Mut siin, mitä ne huutaa: ”me ollaan Suomen vihatuimpii”, voi kyl olla perää. Ja meno oli sen mukane. Tappara on saanu parhaim millaan 11553 tsiigaajaa. Oli se sit Hartwall tai Veikkaus tai Helsinkihalli tai mikä vaan, ni se on halli, joka on bygattu Jokereit varten. Ne jaksaa staijaa ja huutaa koko matsin ajan. Jokerit palas himaan Buli päivä: perjantai 24.10.2025 – eka matsi pitkäst aikaa Areenalla. Siit tuliki oikeesti buli päivä. Eteläpäädys onneks vaan huudetaan. Fiilis on huikee Jokerifanit on ihan oma jenginsä. FOTO: VIRVE KUUTAR 14 Tsilari 6 | 2025. Ekat pääs skruu daan kakkuu ja halliin jonottiki jengii yli tunti ennen ku matsi ees starttas. Kimpas on kliffempaa, Jokerifaneillaki. Buli voitto Tärkees matsis vastas oli Mestiksen kärjen Joensuun KiekkoPojat. Must ois kyl kliffaa kannustaa omaa jengii positiivisel innol, eikä kiljuu, että vihataan tai dissataan muit. Mut joidenki mielest idäst ei tuu mitään hyvää. Jengii jonotti halliin yli tuntii enne matsii, kaikki oli ihan fiiliksis. Okei, ne skulas slobois, jota moni vi has jo valmiiks. Mistäköhän sen panimon perustaja tuli Stadiin sil lon yli 100 vuot sitte. Jossain niit dissataan ja bulisti. Sillon paukku Mestiksen yleisöenkka: hallis oli huikeet 12114 heeboo tsiigaamas matsii. Sitä kandeis kaikkien stadilaisten käydä joskus tsiigaamas. Tuplasti verkot sai heiluun Aleksi Elorinne ja Oliver Suni. Ja vaik joensuulaiset tasottiki jo alle minuutin päästä, ni eka erä päätty Jokereiden johdos. Handut ylös, handut yhteen! Nous kaa ylös! Ku satapäinen kuoro kajauttaa Katupoikien laulun tai shungaa, miten niiden rakkaudes on kuva narrin, ni ohan siin fiilistä. STADILAISET TEKSTI: VIRVE KUUTAR Jokerit skulaa taas himahallis. Se levitettiin just ennen matsii. Junnujen kundien angsti näkyy sporttikatsomois. Matsis Eteläpäädyn fanit oli ihan in tona. Yhen toisen jengin fanit dokaa Koffii. Siin hurmios, minkä oma halli sai aikaan, Jokerit vei matsii ihan kybällä ja finnas 74. Ja on se elämys landebuugeillekki. Muut ei oo päässy ees yli 10000:n. Jokerit ei skagannu koklaa jotain ihan nyyaa. Ne oli duunannu bulin lakanan, joka peitti koko katsomon: hima taas. E es SMliigas ei oo täl kaudel päästy parempiin lukemiin. FOTO: EIJA MANNINEN Jo u l us t oo r i Jokeri-fanit on pitkään venannu, ett ne pääsis skulaan taas areenalle. Reko Alangon nimiin meni eka himahallin byyri. Tokas eräski Jokerit duunas kolme byyrii, vikaan erään riitti yks. Ei sitä muuten bonjaa, miks tällast jengii ei kirkuen haluta takas Härmän lätkä skenen kärkiskaboihin. Jokerifanit on pitkään venannu, ett ne pääsis skulaan taas areenalle. Mut olihan se liiga, jos sa skulattiin Euroopan kovint lätkää
Aloin yhtäkkii snadisti studata, tsiigasin ylöspäin ni se karhu kääns päätä, vinkkas mulle öögaa ja smaila ten toivotti glaiduu jygelii, se kerto et jouluyönä se lähtee käymään himassa, sen pitää käydä helssaa mutsii ja faijaa ja skruudaa parit skitarit. Tsau! Tulitsä kuusta tsekkaa. Olin pihalla ku snögegubbe enkä saanu enää Goisattuu. Se välkky ku lyysi otti siihen ja jotenki siit tuli kliffa fiilis. Yhtäkii se oliki buli ja snygi, siistein kuusi mitä oli Valkas nähty ikinä. Tuli hyvä fiilis vaik svettis vähän haittaski. Funtsasin et jos ei kerran tuu goi sattuu, ni yht hyvin voi käydä vaik gartsal vetää pari rundii. Kuusi oli niin snadi et tuli styrkka fiilis, tän kantais vaik Korvatunturille. Illalla kundit duunas sen prameeks. Snöge alko hiljaalleen putoilla, Stadi pani parastaan. Jo u l us t oo r i Skole oli ihan Karhupuiston tai Karhiksen, niin ku me sitä skidinä kutsuttiin, hörnan takana. Joo, tulinhan mä, pitäis hittaa sellanen ku tsittaa siihen olkkariin ja minkä jaksaa roudaa tonne Valkkaan. Tää on vähän snärkkinä nyt, mut täl on kuule buli hjärtta, tää onki oikein jygelikuusten jygelikuusi! Gubbe smailas, vinkkas öögaa uu destaan ja pohti:” Funtsaa totakin kar hua tossa, siinä se on kököttäny iät ja ajat, pääsis ees joskus jouluks himaan.” Öö, okei...No mä otan ton. Tsiigasin sitä ja pyörittelin handussa, se välkähti ja sit kuulu se sama snadi murahdus joka lyftas mut bunkasta. MINNAILUU TEKSTI: ANTTI TARVAINEN Snadi jygelikuusi pudessa. Flemarilla moikkasin parit tutut ja toivottelin glaidut jygelit, “Joo, ihan Stadissa ollaan.” M ä tsittasin siin pudessa ku Ville, vähän bulimpi kundi kerto stoorin siit karhupatsaasta. Hyppäsin bun kasta ja vedin kledjut niskaan. Onks, toi snadisti pliisu. FOTO: ANNE PIETARINEN/ HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO. No tää karhu oli sit pannu hanttiin sille kurgolle, mut ottanu hudaa siin skragigses ja muut tunu stemuks. Mul onki kundi sulle täydellinen Kuusi! Gubbe bamlas ja vinkkas öögaa. Yks Snadi oksa oli pudonnut. Perhana, se kuusen snadi oksa oli jääny balsan fikkaan. Kuusiblisari, snadisti tontun näkönen gamla gubbe smailas bulin skeggensä takaa ja sohi niitä kuu sia siinä. Flemarilla moikkasin parit tutut ja toivottelin glai dut jygelit, “Joo, ihan Stadissa ollaan.” “Hei! Faijalla on kuusi!” Kuulin mi ten kundit bailas ku pääsin pitskulle. Lähin dallaa himaan päin. Gamlaan aikaan oli kuulemma ollu joku snadisti fitimpi kur go jolla oli tatsi et se duunaa kaiken stemuks mihin se koskee. Hiki valu balsan niskasta melkeen revaan asti, duunipäivän jälkeen mit tailin kuusia. Mä pistin sen fikkaan. Älä kundi hätäile. Tulin Karhikseen ja tsittasin pen kille. Vedettin verkko veks ja kuusi tsittas ku nakutettu meidän olkkariin. Faija, täält putos jotain! Menin tsiigaa, ja jep. Vaimo ja skidit goisas, niin ku nyt goisataan ku jygeli on tulossa ja kuuset stikattu prameiks. 15 Tsilari 6 | 2025. Mä minnailin tätä stooria ja funt sasin et onks omat skidit jo tarpeeks buleja et hannais niillekin kertoo. Puut oli mintissä ja fresseinä ja koko Karhis dölläs ihan skutsille. Lähin dal laa. Tsiigaas tätä! Gubbe näytti kuusta joka kökötti snadisti vindissä ja näytti siltä et sen gimmafrendi olis just otta nut hatkat. Alko tulla snadisti galsa, ni pis tin handut fikkaan. Yöllä mä heräsin snadiin murahduk seen. Käpöttelin Flemaria pitkin takas Bärtsiin päin ja fiilistelin öistä Stadia joka goisaa. Dallasin karhupatsaan luo ja stikkasin sen oksan siihen jalustalle
Otava 1963. Yks sen ajan hittikniigoi oli Pena kertoo stoorin (1963). Se oikee Pena oli vissiin joku sen oman boitsun frendi. Kannessa on Rautapalon oma maalaus. Rautapalo oli födannu Munkki saares ja sen faija Oskari Rapp oli sekin ollu taiteilija. 16 Tsilari 6 | 2025. Romskuis ja runois ruvettiin skrivaa puhekieltä. Pena kertoo stoorin – poikaromsku 1960-luvun slangilla Kirjailija-taidemaalari Tauno Rautapalo (oik.) budjas Pohjois-Haagassa. Tauno Rautapalo: Pena kertoo stoorin. Ja siithän jengi sai kiksei. KLASSIKKO TEKSTI: MIKKO SEPPÄLÄ Stadin slangi nous näkyviin 60-luvul, ku ei oltu enää niin tiukkapiposii ton kirjakielen kanssa. Voittajaks valkattiin Pe na kertoo stoorin, ku kerto 15vuotiaasta jannusta ku oli ottanu hatkat skolesta ja himasta. Täs kniigas kyl flaidataan oikeen olan takaa. Sen oli skrivannu Tauno Rautapalo (1914–1998), taidemaalari ja nuoriso kirjailija, jolle tää oli jo seittemäs toista bökkeri. Aihe pohjautu todelliseen esikuvaan ja oli kytenyt Rautapalon mielessä jo kuus vuotta. KUVA HAAGAN TAIDESEURA O tava julisti kevääl 1962 nuo risoromskujen skaban, johon sendattiin jotai 109 kässä rii. Täs fotos se jubaa taiteilija Taavetti Häyrisen (vas.) kanssa Haagan Taideseuran vuosinäyttelyssä 1980
Myöhemmin siitä tuli pelkkä inisi jä. Sit ku se palaa Svenkun botskille, ni siel onkin Penan oma faija venttaamassa. Se smyygaa puskissa ja tsiigaa, ku jeparit paimentaa jurrista jengii: ”se toinen kännikala rupes kai kessa rauhassa stritille siihen keskelle kartsaa. Ja Inkku oli sentään vaan friidu.” Pena kelaa et se vois etevänä kahjarina rö kittää pahikset ja sen jälkeen singraa Sveduihin ja ottaa siel pestin johonki kippoon. Ne tsemppaa Penaa. Kritiikeis kniigaa sit verrattiin kahteen just vuonna 1962 ilmestyneeseen romskuun, jois kans viljeltiin tota Stadin nuorisoslangii. Se hautoo kostoo sille jampalle ku veti Inkkuu dunkkuun: ”koikkashan se bulsa körmy Inkun knokikseen niin kun semmosen sankarin stailiin sopi. Se pani handut fikkaan ja kaivo kummarilla reikää laituriin. Sit se morkkaa tinnerijengii: ”Joillain jannuilla ja pimuilla oli semmonen älytön tapa. Muutaman vuoden perästä suurin osa stuidareista tsittaa jossain konttorissa ja duunaa jobia, johon ne olis pystyny paljo snadimmallakin pingotuksella.” Aluks Pena budjaa Kaltsin faijan botskilla, jonne tulee kans sen gimma frendi Inkku. D. Pena ottaa hatkat Kertoja Pena on 15vuotias skolekundi ku on kova knekkaa ja pluggaa. Otavan mukaan täs oli ”voimakas ja aito kertomus helsinkiläisnuorisosta sen omalla kielellä”. Eikä se yhtään ragee, vaan on tosi kliffa sille Penalle ja ne luudaa sit kimpassa takas himaan Tölikaan. – Kun stuidu skribat on ohi rupee tiedot rapiseen. 17 Tsilari 6 | 2025. Mut Inkku ja yks kundi pökrää niin pahasti, et Pena skulaa tsir ran mestoille. Pena funtsii skolesta: ”Tyypin klopoon ahdetaan semmo nen määrä tietoa, että jos se kaikki edes osapuilleen pysyis siellä niin kaikki stuidut olis einsteinejä sorkka kun sorkka. Niil synkkaa silleen et ne rupee duu naa muille snadisti jäynää ja huudattaa heti aamutuimaan rokkii automaatti grammarista eli jukeboxista: ”Lössi lens melkeen kattoon. James Deanii se ei diggaa: ”Kundi on mun mielestä vetelä kun pystyyn nostettu lapama to ja täys estoja.” Ja Elviksest sil on kans varmat mielipiteet: ”Jumat siitä kaverista lähti ääntä sillon rokkiaika na. Se kävi äi jän kraiveliin ja skuttas sitä suoraan handulla pitkän matkaa, ja lopuks se sparkkas sitä ahteriin semmosella voi malla, että se flykas ilmassa ainaskin viis metriä ja putos sitte mahalleen kartsalle. Vaikka eihän oikeestaan kundilta, joka bunkkaa ruusunvärisessä valon heittimin valaistussa hausissa, juuri muuta voi ventata.” Pena skruudaa Lauttiksen sillan korvan baarissa ja treffaa myyjäpimun, jol on naskalikorot ja mustat irtoripset. Pena on bokrauksen oppiskole mestari ja treenannu kans tota jiu jitsuu, mut se on oikeestaan kiva kundi. Jumat että se anto sille känni kalalle kiivaan äkkilähdön. Pena on reilu kaveri Täs kniigas kyl flaidataan oikeen olan takaa. Yhel pikkukundil me nee pasmat snadisti sekasin ku Pena moikkaa sitä: ”Se rupes filmaan. Joteski se on saanut lemput skolesta ja ottaa samal hatkat himasta. Silloin se kieli oli todella rikas ta.” Sit se gubbe shungaa slangistygen, mut Pena tsennaa sen jo, ku sen faija on shungannu sitä samaa stygee: ”Oi mutsi mutsi, pist eldis lamppuun, mä kohta kohta jo kolaan vek, valkoisen rigin kai mulle slumppaat, kun mun kalsaan skraveriin stikataan...” Pena hengaa Lauttiksen rantsussa ja simmaa Drumpsikan Hattuun: ”Ja mulle tuli mieleen se ikivanha sta din kundien leppoisa runo: – Fogelit sungaa, kuuset kungaa, pihka döfaa, on kiva kun on kesis...” Pena braijaa pikku kundien kanssa: ”Totta kai mä stikkasin poltsin takas jos mä satun saamaan sen kiinni. – Mä rupesin duunaan smörgaria ja kantrasin mai don snadista flisusta lasiin ja leikkasin nakkeja, mutta joka kerta kun baari mimmi ja mä vilkastiin toisiimme mei tä rupes kriinattaan niin huisista, että pimun täytyi haihtua keittiön puolelle ja mun handut rupes studaan niin etten mä meinannu saada palaa suuhun.” Stoori slyyttaa silleen, et Gresan kaijalla Pena dyykkaa sköneen ja pe lastaa yhen Svenkun. Salingerin Sieppari ruis pellossa, jonka toi Pena Saarikoski oli kieli poskessa kääntäny. Mutta nepä ei ole. Lopus on viel jännä flaidisseeni mis Pena vetää Eiran pudessa daijuun sitä vihollisjengin korstoo. – Jepari tykkäs siitä hirveen matalaa. Se ei yhtään diggaa ku sen kaverit loo naa toisten bilikoita eli sieppaa kärryjä tai kantaa fikkassa knivuu eli jungoo. Ne haisteli sitä myrkkyä, ja sitte kun ne oli puolipökerryksissä ne kuvitteli olevansa kännissä, ja duu nas kaikkea älytöntä sen tiliin: rikko ikku noita, varasti autoja, järkkäs tuho polttoja, ja niin päin pois.” Öisel Kauppatoril Pena jeesaa gub bee, ku on flenskassa ja snakkaa Penal le: ”Minäkin olen stadin kundi, vähän vaan vanhempaa painosta, niiltä ajoil ta, jolloin slangista yritettiin suorittaa tieteellistä tutkimusta ja peräti väitös kirjoja. Ja se bamlaa näist sen sählingeistä Svenkulle ja sen kipparifaijalle. Ne oli Heikki Soinisen Ulkopuolella leirin ja J. Mut sit Puniksen baa rin pahikset puskee yöllä botskiin ja tulee flaidis, mis Inkku ja Pena vetää niit daijuun. Äkkiä se keksi, että oli nastaa stikata kaijareita sköneen. Ja kyllähän mä tein tahallaan pari sporjaria ja menin nokalle hiekkaan kun snadi kiero silmänen sheriffi tulitti mua nallarilla mutsinsa takaa.” Sit se luudaa Gresassa tsiigaa botskei. Lössi rupes kriinaan huisisti ihan ku ne olis tsiikannu jotain vänkää pätkää.” Pena on snärkki et miten siinä bots kin kragingissa on käyny ja et se ite föra taan kasvikseen eli kasvatus laitokseen. Se vilkas mua joka kerta kun musari flykas ja posahti sköneen.” Pena diggaa rokkii ja palaa himaan Penan stooris vilahtelee sen idoleita ku on sen ajan levylaulajii, knekkaajii ja leffastaroi mut kans kirjailijoita ja poikakirjojen sankareit
Tää stoori oliski voinu sijottuu yhtä hyvin viime krigun jälkeiseen aikaan, sillonki oltiin köyhii ja klesoi mut va rovasti haaveiltiin paremmasta. Elsa Saisio kan nattelee hommaa keskushenkilönä, tarjoilija friiduna. Sitä bamlaa kaikki hahmot. Kliffaa, et niitten uus proggis ankkuroi tuu just omille huudeille. Se on välil puna vankina lusinu Sörkan giba, välil turkuu bam laava kieltolakikyttä eli nuuskija ja sit se on kans nynny teinikirjailija Mika Waltari. Mut täs kuullaan kyl erilaisii suomen murteita, kaikkihan oli jostain Stadiin flytannu. Kapsäkin musakomediassa Sörkka svengaa ja slangi helää. No ei se tietenkään oo mitään autent tista 1920luvun slangii, eikä sellases ois mitää mieltä. Pointtihan on, et Stadin kieli ilmasto oli ihan toisenlainen sata vuotta sitte. K aikki varmaan tsennaa Val gasta Allotrian byggan, mis on jo pitkään budjannu musa teatteri Kapsäkki. Stadi oli puoliks ruotsin kielinen, ja siit just födas se slangi. Replat on välillä niin tiheenä slangii et tuntuu et se kohoo pääosaan. Laulukomedia sijottuu 1920-luvun salakapakkaan. Jutun on ohjannu Reetta Ristimäki farssistailiin. Enempi sellasta sna disti kankeeta perusslangii, ilmauksii vissiin 1900luvun jokaselta vuosikym meneltä. Spittaa ja jatsii vuonna 1926 Juttu on kyl enempi sellasta kieltolaki fantasiaa. Ihan kingisti klaaraa Karlo Haapiainen, ku siftaa roolist toiseen karseel faartil, jopa kesken flai dausseenin. Kaikki shungaa stärästi. Vieruskaverillakaan ei ollu mitään vaikeuksii bonjaa, mist on kyse. Ja viel 20luvulle, josta on Valgas ja Sörkas muistona monta sillon modernii stenu byggaa. Lopuks pirtukahvila Paratiisista kuoriutuu jatsimesta, ja jentoista kuoriutuu itse tietosii jazztyttöi. Nää näyttelijät ei niin tavota sitä ruotsin klangii. FOTO TERO VIHAVAINEN STADI JA SLANGI TEKSTI: MIKKO SEPPÄLÄ Vieruskaverillakaa ei ollu mitään vaikeuksii bonjaa, mist on kyse. Ja sit ku juttu si jottuu vuoteen 1926, ni miten se musa voi svengaa. Messis on kans Hanna Vahtikari, Henrik Hammarberg ja Dallapén kapu Juha Hostikka. Slangi helää Kapsäkissä Stadin slangi on melkeen pääosassa musateatteri Kapsäkin ja Greta Tuotannon uudes kimppaproggikses Sörkka svengaa. Historiallisii henkilöit vi lahtelee kapakan kundeina. Tästä sä voit bongaa koko ensemblen. Käsi ohjelma ei tätä tsennaa, mut ton kuple tin skrivannu Oskari Nyström oli aito Sörkan trubaduuri. Sehän alko meillä merk kaa jazzin groovea vast 50luvun alus. Ollaan köyhii ja kolhittui, mut jazz tarjoo lupauksen paremmasta. Ja jo rattiin jazzii. Anneli Kanto on skrivannu stoorin, mis sörkkalaisii prässää mil lon slurkit ja millon frelssis ja kaikki haaveilee veks, on se sit Karjalaan tai Tölikaan. Joukos on pari gamlaa stygee, joist eteski toi ”Kieltolaki laulu” tuo kliffasti aitoo ajankuvaa. Svengaaks slangi Entäs se slangi. Biisit on uusii ja ne on säveltäny Marko Puro. Jotkut sanavalinnat jäi kyl snadisti kiusaan, ku tuntu et niitten merkitys oli funtsittu pieleen. 18 Tsilari 6 | 2025. Linjoilla budjannu duunarisälli skrivas ja shungas kup lettei 20luvun alun Sörkan elämän menosta
Ei pummaa. Kriminaalii vai ei Mut hei, eiks stadin kamojen hakkaa mine oo kriminaalii. Niitä mun juttusille bulimmin tu leekii. Nykyään Rööperin kundi. Kiitti muuten! Jarza on Stadin nakuklabbi. Kelaa, koht 60 vuotta! Mä taidan olla boltsin kaheksas ihme. Siis Tölikanlahden puolel, rantsubaanal. Mä oon roskisrumpali. Oltiin kuustoist vee. Tää roskis on artistin instrumentti, työkalu. Maijapartio tsöraa välil rantsu baanaa. Sillon ku ittelle sopii. Duunia Jarza on painanu ainski rep sikkana ja byggalla. Mä skulaan vaan tätä roskist. Se on Stadin roheimman roskis rumpalin paras ja ainoo keikka mesta. Sillon mä opin dokaan. Sit se vaan heitti et ”kaikki kondikses” ja polkas ykkösen silmään. Se saundaa kliffemmalt. Peltiset kompit raikaa mont kertaa viikos sillon ku suulis skriinaa. Siin vasurilla, snadisti pu sikon takana stondaa vihree peltine roskis. En muita. Se lipes enem pi bailaamisen ku treenaamisen puolel. Siit asti oon ve täny. Tää fiilis tsittaa mulle just. Jarza skulaa omaks ja muitten iloks. Puistorumpalin titteliiki Jarzalle on tarjottu, mut se ei rimmaa. Stadin sitkein roskisrumpali Jarza heittää keikkaa Tölikanlahdella. Tää fiilis tsittaa mulle just, Jarza funtsaa. Ne bongas ekana mieleen. Yks ehtoo kurvas prätkäjepari toho vieree. Ja meuhkaamine yleises puistos! No, Jarskin keisis ei oo. Nykyään perkussio solisti paukuttaa meneen ehta rumpukapuloil. Ei muuta. Jos stikkaa vodaa tai tulee frosti, sit on paussi. Enempi vähempi stedisti, omal karul stailil. Ainski kybä vuotta on Jarza vetäny proggistaan. Yks stikkas mulle nivaskan gamloi kapuloit. Ottaa huikkaa. Sooloilu ponkas faarttiin kuivist oksist katkotuil skeboil. Ne on tsekannu rumpalilt henkkarit. V iel satku metrii kohti ooppe raa. Vuos kerta viisyks. STADILAISET TEKSTI JA FOTOT: JUHA-PEKKA KERVINEN Jarza kolmen kompin roskisrumpali Sä tsennaat Jarzan saundin Finlandiatalon huudeil. Jarza kaivaa kapulat eväskassist, ku inspis iskee. Bamlaa jengin kans. Riisu potan boltsast ja lysnas. Tö likan lahti ja Hespiksen puistika. Mesta on vaan niin timangi. Täs baanal kruisaa oikeit rumpa leit. Ekat kompit jangsteri hakkas jengis, mist piti tulla rokkibändi. Saundi elää sen mukaan, mitä se on skruudannu.. Useempaaki kertaan. Tän on ammattijäbät eli skoudet tsekannu. Etenki donnien. Tölikanlahti ja Hespiksen puistika
Niissä on ollu kaks sarjaa: slangisanojen keruu ja slangiskrivaukset. No, mä menin juttelee Anskun kanssa, ja tarinoitiin me aika paljon. Kundi delas ja Ansku lens kadulle. TYTTÖNORSSIEN SKRIVAUKSET HEIKKI PAUNONEN & JEONGDO ”JEKA” KIM K uljin tossa yhtenä päivänä Mecheliinii pitkin, ku satuin tsiduun yhteen puistoon, ja siellä mä näin mun vanhan frendin, yhen Anskun. Se Anskua kyl vieläki vituttaa ku se sai lemput duunista vaan sen takii, et yhen ison pampun kakru oli ihan ti kussa vetäny autolla sen dösän kylkee. Spurguja on joka pleisissä, ja ne on nykyään iha denareita. Stadin kundin tarinoita Entiset tyttönorssit alko rahottaa slanginkeruuskaboja Tyttönorssissa vuodesta 1975 lähtien. Nimet muutettu. Toi sana “vanha” voihan honata ainaki kahella tavalla; Ekaks Ansku on aika vanha, tommoset viiskyt vuotta, ja tokaks mä oon tuntenu sen melkeen koko ikäni, neljätoista vuotta. Sit se pääsi dösäkuskix, ja nousi veks pohja sakoista. Ne tsögas Heikki Paunonen ja Jeongdo “Jeka” Kim. Tsilari julkasee tänä vuonna joka numerossa yhen vuoden 1975 skrivauksen. Oli sillö ittelläänki ol lu spurgu kausi sodan jälkee, ku se ei ollu saanu duunii mistään, mut se oli dokannu vaan punkkua ja koskista. Spurgu ja on joka pleisissä, ja ne on nykyään iha denareita. Vähän aikaa me viel juteltiin, ja sit Ansku häipy syömään, ja mä lähin liitää himaan safkalle. Sitä se sauhus, et ei sillo kolkyluvulla, ku se oli liikkunu Hakiksen jengissä, hakattu tsilareita, jotka yritti ajaa jengiläisiä pois pits kuila. Tyttönorssien skrivaukset on säilytetty papruisina Kansallis arkistossa. Spurgu tsittaamassa penkillä Varsapuistikossa 1970. Se on nykyään tsilarina yhessä talossa Tölikassa, mut se oli ollu sairaalassa pari viikkoo, sen jälkee ku yx raggari jengi oli hakannu sen. FO TO : EE VA R IS TA /H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O 20 Tsilari 6 | 2025. Sit se oli menny yhelle raksalle duunii, mut ku sielt sai niin heikosti hugeja, se oli menny nykyseen duunii, tsilariks. Muutenki Anskun mielestä ei Stadi oo enää samaa ku historiassa
Meidän suvun eka tellu Skidinä kyläiltiin paljon sukulaisten ja frendien kesken. Siihen aikaan sokru oli lähes aina palasokrua ja kretaakin käytet tiin enemmän ku nykyään. Tellu kehitty aika faartilla ja sassiin oli väritellujen huki. Tän ajan ihmiset ei vissii hiffaa tällasest laiffist mitää. Ja mitä viel mahdetaa keksii. Silloin börjas jo muillakin poppoilla himassa olee omat tellut jota tsiikkaa. Foto on 1960-luvulta. On kännyt, tietsikat, netti nii ees päi. Tellun takii kyläreissut senkun lisäänty. Enne kyläreissut tehtiin sporalla tai dallaamalla. Oi niitä kliffoi aikoi... Ei enää jubailtu, puhumattakaan kortti illoist. Nyt ku askaa funtsin, nii mielestäni nää ravailut osittain korvas mm. Ei se oo totta. Olihan se fiinii ku nyt jollakin sukulaisella oli tellu, mustavalkone. Toivon himasta tuli nyt lähes ainoo suvun treffaamisplatsi. Tellu tuli kuvaan joskus 50luvun alun tienoilla. Ku joku börjas heittää hetulaa kuulu heti supinaa, piti stoppaa. Kun sufestendaa börjas kolot taa, käväs kukin hukillaan tsögessä. Nyt voit sittaa olkkarin sohvalla ja treffaa frendei lähtemättä minnekään. Minnaan tapauksen ku mun eno oli kylässä meillä. Vanhemmat vaan päätti, ett tänään mennään jonnekki skulaa marjapussii tai muuten vaa bamlaa kuulumisii. Kakruille mehua. Ruvettiin sufelle ja ennen kuin mutsi minnas sprookkaa noista holeista eno oli jo kaatanu sufen tassille ja siitä edelleen byysille voi, voi. Stadissa tellu tuli kuvaan 50-luvun alun tienoilla. Juuri ennen proggiksien alkuu börjas dörtsi klogu ringaan. Perheet samlas ja otti platsinsa olk karissa. Ei ollu jääkaappei eikä kalzaa joista duunaa tarjottavii kunyks kaks änkes joskus 10 päinenkin sakki vaikka vain sufelle. Kylään saatto men nä ilman tiima varauksii, toisin ku tänä päivänä, kilautettii vaa dörtsiklogua. Toivon vaimo Lahja oli päivän baakannut lendii ja sufe oli valmiiks kuukattuna erillisessä tsögessä. FOTO: VÄINÖ ALEKSI KANNISTO/ HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO. Olihan se fiinii ku nyt jollakin suku laisella oli tellu, mustavalkone. Kyläreissut harveni ja samalla tärkeet kuulumiset väheni. Stularit tokattiin kuten kinoissa, ett kaikki pysty tsiidaan. Tiima kulu ja porukka nosti kytkintä, otti rotsinsa ja lähti lätkimään ”tattista ja hyvää yötä toistellen”. Näin ajat muuttu. Faijan broidi Toivo oli eka suvusta joka skaffas tellun. Meitä oli kaiken kaikkiaan 20 naamaa, kun räk nättiin vanhemmat ja skidit messiin. Mun kohalla kretan käyttö sluuttas jo alle 10vuoti aana, ku faija spiikkas, ett saa mustan fledan, ku drinkkaa sufen ilman kretaa. Moni nautti sufensa ”tassilta ryystäen” ja sillo piti aina olla sokrupala haavissa. Meille oli tsöpattu nyyat kupit joiden tasseissa oli holet. Aina hitattiin sko pesta lendii ja sehän riitti. fo nen. Mun faijan sisarus parvesta neljä oli stopannut perheen sä Stadiin. 21 Tsilari 6 | 2025. MINNAILUU TEKSTI: OILI SALASTO M e skidit oltiin aina fölis
Se tekee karismaattisen näyt telijän tehosta suurta, kun hän julistaa tuhoa. KUVA: KAI KUUSISTO 22 Tsilari 6 | 2025. Häntä esittää pateettisesti Kati Outinen. Monitaiteinen näyttämöteos mielensisäisestä sodasta kuvitteellises sa kaupungissa. Kaiken keskellä fiktiivinen diktaat tori ottaa tuhotun kaupungin ja naiset haltuunsa. Aldebas on Syyriasta kotoisin oleva tanssija ja koreografi. Sodan kokeneet neljä tanssijaa ilmaisevat koreografian kautta sodan vaikutuksia. Alpo Aaltokosken koreografia on paremmin liiketeatteria kuin varsi naisesti tanssia. Ukrainalainen tanssiryhmä tunnetaan tunteikkaan tarinallisista teoksistaan ja kansainvälisistä yhteistyö projekteista. Mutta vaikka heidän kehonsa ovat päässeet turvaan, heidän sielunsa elävät edelleen sodan kauhuja. Hän esiintyy vain videolla, pariin otteeseen suuren kasvokuvan kautta. Baltic Circle jatkoi esitystaiteen riemua. He ymmärtävät, että se mitä heille tapahtui, oli illuu sio, joka antaa todelliselle maailmalle varoittavan viestin: Emme halua elää tällaista painajaista. Kuvassa Nina Bulgakova (vas.), Kateryna Zhuravlova, Anastasiia Mostova ja Angela Aldebs (oik.). Esitys alkaa fantasiamaailmasta, jossa naiset joutuvat kuvitteelliseen eu rooppalaiseen rauniokaupunkiin – tun temattomaan kaupunkiin, josta kuiten kin voi tunnistaa piirteitä tunnetuista länsimaisista, sodan runtelemista kau pungeista. STADIN SYKE TEKSTI RISTO KOLANEN Hätätila muistuttaa sodasta mielissämme Hätätila kertoo neljästä naisesta, jotka ovat kokeneet sodan synnyin maassaan. Niin myös ohjaaja. Nyt he asuvat pohjoisessa valtiossa kaukana sekasorrosta. Yhdessä kohtauksessa oli mykkäelokuvan keinotekoisten liik keiden tuntu läsnä. Kulttuuria joulun alla Liikkeellä marraskuussa täytti kahden viikon ajan Stoan, Caisan, Bragen ja Teatterimuseon saleja. Teos sai innoituksensa Albert Camus’n näytelmästä L’État de siège (1948), jonka voi ymmärtää ”hälytys tilana”. Tanssillinen virtaavuus puuttuu. Syntyy konflikti, jossa nai set kapinoivat diktaattorin auktoriteet tia vastaan ja etsivät keinoja selviytyä ja paeta. Esityksen kaikki neljä tanssijaa, ukrainalaiset Nina Bulgakova, Anastasia Mostova, Kateryna Zhuralova ja syyrialainen Angela Aldebas ovat kokeneet sodan omassa maassaan. Alpo Aaltokoski Companyn ja Kannel talon yhteistuotanto, irakilaisen Bakr Hasanin käsikirjoittama ja oh jaama Hätätila on muistutus ja puheen vuoro sodan vaikutuksista, jotka ovat läsnä mielessä silloinkin, kun ihminen itse on fyysisesti turvassa. Lopulta naiset keräävät voimansa ja vapautuvat peloistaan. Se on lähes sanaton, mutta kuulimme kaksi esitys monologia, joi ta ei välitetty jostain syystä katsojille. Siitä, mitä neljä naista näki, voi olla totta minä hetkenä hyvänsä. Liikkeen kieli on kulmikasta, nykivää ja käyttää paljon stillasentoja. Aleksanterin teatteriin tulee remontti, joka uhkaa erityisesti tanssin harjoitustiloja. Teos etenee liikkeen, ääni maisemien ja visuaalisen kerronnan keinoin
Hän hakeutui töihin opettajaksi pieniin maalaiskyliin, joissa useimmat eivät tunnistaneet häntä kuuluisaksi runoilijaksi. Arja Saijonmaan lauluja vapaudelle Aika unohtumattoman illan Arja Saijonmaan laulujen ja tarinoiden kanssa Vuotalossa saimme viettää Cécile Orblin (oik.) ja Laura Hännninen ovat valovoimaisia, monitaitoisia Vala-näytelmässä. Runoilija, pasifisti, yhteiskunnal linen keskustelija Katri Vala näki sisällis sodasta alkaneen sodan ihan noinnin, Lapuan liikkeen väkivallan vuodet ja oikeistolaisen saksalais mielisyyden nousun. Hän taisteli, vaikka sairasti tuberkuloosia, kärsi köyhyy destä, mahdottomista työ olosuhteista ja yksinäisyydestä. 23 Tsilari 6 | 2025. KUVA: JARI KOSKELA/VUOTALO. KUVA: KARI SUNNARI. Arja Saijonmaan tumma ääni eeppisiin lauluihin on säilynyt vahvana. Ohjaus on Hanna Rytin ja näyttämöllä nähdään Cécile Orblin ja Laura Hänninen. Vakava ja koominen kulkevat käsi kädessä. ”Tahdon palaa korkeana” Kulttuuritoimitus.fi:n vuoden erin omaisiin esityksiin valitsema Vala! oli tänä syksynä mahdollista nähdä Hel singissä, kun se sai uusintaensiiltansa KokoTeatterissa. Hän oli runoudessaan aikaansa edellä; moni aikalainen palasi takaisin mitalliseen runoon, Katri Vala ei. He kirjoittavat käsiesitteessä, että Valassa oli myös huumoria. Hän ei ollut hiljaa, vaan taisteli sanoin. Cècile Orblin on valtavan hurmaava ja Valaan samaistuva esittäjä pääosassa. Hän paheksuu valtion pitävän runoilijan seli baatissa, kun rauhanaaatetta ajavaa miestä pidetään vankilassa. Hänen voimakkaat runokuvansa rytmittävät esitystä sekä puhuttuna että laulettuna Hännisen sävellyksi nä. Esitys kuvaa Katri Valan lyhyttä ja hengästyttävää elämää, josta hänen runoutensa nousee savumerkkeinä meille. Hänninen esittää useita naisten ja miesten sivuosia taitavasti. Esitys on paitsi syvä ja koskettava, myös lennokas ja haus ka kokonaisuus. Karin Wadenström keksi 19vuo tiaana itselleen kirjailijanimen: Katri Vala. Hanna Ryti ja Cécile Orblin ovat kirjoittaneet näytelmän yhteisessä dia logissa Minna Maijalan kirjan Katri Vala – kulkuri & näkijä syntyprosessin kanssa
Tumma ääni ja eeppinen ilmaisu tekivät vaikutuksen. Hän toimi useiden vuosien ajan YK:n pakolaisavun lähettiläänä. ”Maestro&Bettina”sarjassa 8.11. Ylioppilasteatteriin Saijonmaa liit tyi, tuli johtajaksi ja lähti maailman kiertueelle kreikkalaisen säveltäjä Mikis Theodorakiksen kanssa. Juvosen elämästä ja taiteesta” semi naarissa Oodissa 4.11., jonka Kansan Sivistysrahasto järjesti puhujien kanssa. K U VA : T U A V IIT A N IE M I. Runoilija Helvi Juvosen sateenkaarikristillisyys Tärkeä osa Helvi Juvosen elämää ja persoonaa oli hänen hengellisyytensä, kristillinen vakaumuksensa. Se tuntui ristiriitaiselta, koska kirkko tuomitsi homoseksuaalisuuden. Saijonmaa on tehnyt pitkän kansainvälisen uran, saavuttanut menestystä muun muassa Melodifestivalenissa kappaleella Högt över havet, ja hän on esiintynyt suosi tuissa TVohjelmissa niin Ruotsissa kuin muun muassa Elämäni biisi oh jelmassa Suomessa. Se puhutteli häntä sekä tiedollisesti, kaunokirjallisesti että hengellisesti, sanoo FM Katri Viitaniemi kirjassaan Kirkas ja hiljainen (S&S 2025). Juontaja on kokenut tvtoimittaja Bettina Sågbom, ja itse illan formaatti seurasi tvohjelmien kaavaa. Silti Helville oli etenkin viimeisinä vuosinaan tärkeää osallistua jumalan palveluksiin, päästä ehtoolliselle, vei sata virsiä ja kuulla Raamatun sanaa ja sen tulkintaa. Hän on julkaissut omaelämäker tansa Laulu vapaudelle (En sång om frihet), ja aiemmin saunakirjan, joka on innoittanut esimerkiksi KAJ:ta, jo ka ylisti häntä euroviisuhitissään Bara bada bastu. Jumala on kir jeissä läsnä, siunauksen toivotuksissa ja he rinnastavat ”Jumalan rakkauden ihmisten väliseen rakkauteen” Tärkeä oli Psalmi 139: Minä kiitän sinua siitä, että olen tehty ylen ihmeellisesti. Viitaniemi pitää kiinnostavana ja hieman odottamattomana, että usko näyttää lujittuneen ja kirkollinen vakau mus vakiintuneen, kun Helvi tutustui ja rakastui Sirkka Meriluotoon, Aila Meriluodon sisareen. Tärkeä ajattelija Helville oli mystik ko Angelus Silesius (Johan Scheffler), jonka kirjoittamassa virressä 430 tiivistyy ”Helvin sateenkaariteologia”: – Rakkaus, sä kuvaksesi / minut kerran tänne loit (Johann Sheffler). Sama kirjoittaja puhui mielenkiin toisesti ”Iloni on pohjajäätä – Helvi Katri Viitaniemi on tutkija, tietokirjailija, joka on tehnyt hienon kirjan runoilija Helvi Juvosesta. Helvi ja Sirkka löysivät toisistaan ”kumppanin myös jakamaan hengellisyyttään”. Helvi Juvonen ei taatusti halunnut ”parantua”, koska ei kokenut homosek suaalisuudessaan mitään väärää. Silti Jumalasta puhuttiin tästedes vain armahtavana ja rakastavana, ei koskaan tuomitsevana. 24 Tsilari 6 | 2025. Kansan Sivistysrahaston ja puhujien järjestämässä seminaarissa esitettiin myös Kanerva Cederströmin ja Riikka Tannerin dokumentti elokuva Juvosesta 35 vuoden takaa. Suh de kirkkoon olikin ymmärrettävästi ristiriitainen. Arja Saijonmaa on sitoutunut ural laan rauhaan, vapauteen ja ihmis oikeuksiin. Koti oli tapa kristillinen, toisaalta isä kiinnostui myös Jehovan todistajista. Suvaitsemattomuus, tekopyhyys ja tuomitsevuus suututti vat. Äiti siirsi kristillistä perintöä iltarukoukseen. ”Helville kävi päin vastoin”. Vain mikrofoni tuppasi unohtumaan aina käteen, kun piti siirtyä haastattelusohvalle. ”Sinä olet vaimo, jonka minun Jumalani on minulle antanut” (kirje Meri luodolle elokuussa 1948). Välil lä musiikkia Petri Somerin pianon säestyksellä, välillä puhetta ruotsiksi. Laulaja on 80vuotiaana hyvässä kunnossa. Heil le tuntui olevan selvää, että ”Jumalan silmissä heidän rakkaudessaan ei ole mitään väärää”. Hän esitti Chilestä kotoisin ole van kansanmusiikkitaiteilija Violeta Parran laulun Jag vill tacka livet (Miten voin kyllin kiittää). Mies kuuli loppuvuonna 1970 Saijonmaan tulkinnan kappaleestaan Salaisella ran nalla. Raamattu olikin Helvin tärkein kirja läpi elämän. Eikö rakastumi nen toiseen naiseen vienytkään kauem mas kirkosta ja Raamatusta, tutkija ky syy
”Tiesittekö, että galaksi Messier 31 on Andromedan tähdis tössä sijaitseva kierteisgalaksi. Funtsailee naku klabbi Valkan kundi. ”No mikäs se tähtisumutin sitte on?” Stikkas pisamanaamane skutsarin kloddi, jolla oli aina risat byysat, mut snygit tsengat. ”Linnunratahan taas on galaksi, jossa Maa ja meidän aurinkokuntamme si jaitsevat. Muutama päivä sit oli mitskus toistakyt graadii lämpöö, suulis brennas. Ei kyl bonjattu yhtää, mut joteski halus kuulla lisää, mitä tää puhuva jauhosammutin bamlas. Kylhän me dilkataa aina kimppasmörgarit. Mä duunasin borgan tippuu ja flöidasin muutaman biitin bleeguu breguu. Sillä tarkoitetaan useimmiten kaasusumua, jonka eri tyyppejä ovat: emissiosumu, heijastussumu, plane taarinen sumu ja pimeä sumu. Sen takii se kait on jemmannu botnevillat turkkii inee. Linnunradassa on satoja miljardeja tähtiä.” Nyt ei kukaa enää froogannu mitää. Keli stikkas häränrevaa. Äijä on ikui ne optimisti, eikä suotta. Vintsin Leksa ekaks bamlas meille, et kuka oli Leonardo da Vinci. Nyt stikkas vodaa ja blosis tuntu fitin galsalt. Tämän vuoksi meren jumala Poseidon suuttui ja lähetti meripeto Keton tekemään tuhojaan. ”Andro meda on tähtisumu ja kreikkalaisessa mytologiassa Etiopian kuninkaan Ke feuksen ja Kassiopeian tytär. Mei dän viereisee taloon muutti kerran yks pikkujäbä, josta tuli pihan kakaroiden lemmikki. Tuli jostai mielee et, jos nerojen ne ro, Leonardo di ser Piero da Vinci eläis vielä, se olis täyttäny tänä vuon na 573 vuotta. ”Nii, mut mikä se linnunrata sitte on?” Stikkas siihen Räkis, jonka oikee nimi oli OlliPekka, mutta ku sen klyy varist valu aina snadi keltanen mato, ni sen takii se oli saanu tän lemppari nimen. Se alko bam laa meille tolloille duunari kakaroille, jotka tsennattii vaan Pekka ja Pätkä ja Pecos Bill. 25 Tsilari 6 | 2025. Ainoa kei no saada Keto lopettamaan, oli uhrata meripedolle kuningas Kefeuksen oma tytär.” Tuli snadin tietopankin suusta, ku Renlundin jerkkubuidun hyllylt. Muodoltaan Linnunrata on kiekon muotoinen sauvaspiraali galaksi ja kooltaan keskimääräistä galaksia suurempi. ”Ai jaa?!” Kuulu yht’aikaa koko jengin suusta. ”No jaa, tähti sumu eli nebula on yleisnimitys kaikille tähti taivaalla sumumaisina ilmeneville koh teille. Se on Aurinko kunnan sisältävää Linnun rataa lähinnä oleva suuri galaksi ja samalla myös pohjoisen tähtitaivaan kirkkain tähtisumu.” Me pihan kloddit tsiigattii tätä pikkuheppuu, niin ku sika suklaakakkuu. Lappalaine tsit taa aina tos vieres ja tuijottaa, et jos vaik jotai tippuis lattialle. Vintsin Leksa, Valkan snadi nero Horjuttii taas citylappalaisen kans aamulenkilt himaa. Siitä tuli korttelin lemmikki, jonka seminaarei aina välil jäätii lysnaa. Onkoha nykykloddeist tullu entist tyhmempii, ku tää fitti skole kiusaamine on vaa lisääntyny. MINNAILUU TEKSTI JA PIIRROS: OLLI “OLLIBULLI” ANIKARI O li pakko duunaa pitkät kalsa rit klabbii. Kaikki vaa tuijotti munnari auki tätä pitskun Leonardo da Vincia, jonka lempinimen heppu aika pian sai muodossa: Vintsin Leksa. Linnun radan ulkopuolisena, sumumaisena nä kyvää kutsutaan galaksiksi.” Stikkas Pätkä snadin seminaarin. Aika jännä homma oli, että kukaa ei koskaa kiusannu tätä pitskun oudoin ta pikku heppuu. Pätkä vendas Räkikseen päin ja taas saatii uutta infoo avaruudest. Sit joku huus koval äänel: ”Kuka vi ka kaltsil, on paskahousu!” Koko jengi, lukuunottamatta tätä dallaavaa tieto kniigaa, sai klabbeihi liikettä. Näin jälkeen päin, monen vuoden kokemuksel autisteist joita mä tsörasin skoletaksil, uskallan väittää, et Vintsin Leksa oli eka autisti, jonka koskaan oon hiffannu. ”Mikä se antrometalli on?” Froogas yks jenkkitukka snadi kundi. Alkuun kaikki oli ihan äimä nä, ku kloddi avas eka kertaa suunsa ja alko pitää esitelmää jostai galakseist. Pikkujäbä oli kait ekaluokal kansik ses, mut se bamlas hyvää ”agricolaa”, niinku kirjakielt tai jotai. Mä rupesin minnailee Valkan pikku Leonardo da Vincia. Kassio peia kehui olevansa nereidejä kau niimpi. Me pihan kloddit tsiigattii tätä pikkuheppuu, niin ku sika suklaakakkuu. Ku han se ekaks bamlas meille, et kuka oli Leonardo da Vinci. Tää meidän pöly pallo ei kyl galsast kelist tyk kää doolii
HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO 26 Tsilari 6 | 2025. Se oli nääs Kaltsi ku tokkas järkun mellaan, mä panin vaan venduvei. Silloinhan se entinenkin kundi, ku oli tryggiksessä duunissa, sai hela dagessa hugge ja fimtsika liksaa. Ei tarttis brassata stadinkundia, jos ei kerran erota huggea eikä tisikaa. Snai jaaks. FOTO: IVAN TIMIRIASEW 1914. Mun broidin kanssa mä siellä olin. Tämä juttu tässä välillä vaan sen tähden, että se Jugis honais, ett kyllä stadin tsennaan vähän joka kantilta ja ettei mua ihan halvalla boseen sti kattais. GAMLA SLANGI GAMLAA SLANGII TSÖKAS MIKKO SEPPÄLÄ Iltiksen slangidebatti v. Ei sitä olis kukaan löysänny fikkastaan noin vaan niinku driksaks. Mä olen kyllä kans dilkannu Työsiä ja trokannu sähkäreitä kapina aikana Roban kulmassa ja ne makso sillon fimtsikan kipale. Kyllä se tarkotti huggea. Kyllä mä puheeni vastaan, eikä mun sentähden tartte jemmaan smiitata. Tisika oli silloin siihen aikaan vilt buli fyrkka. Jugikselle Mä vaan näin hiisisti tahtoisin sille Jugikselle vähän klaarata asiaa, ettei se flöittais niin vilt, ku se sano siinä jouluskribauksessaan, että joku raha bisi muka olis tokannu tisikan driksaa. 1957 ja 1958. Yks friidu Gresasta Jugis vastaa Kyllä tästä voi Yleisönosastossa skriba ta, jos on jotakin hanttiin pistämistä. Aina kun ne loppu välillä, niin mä venttasin siinä kulmas sa sen aikaa ku broidi tsökas uusia ja se sano mulle, etten mä sleppais siihen ketään muita, muuten ne hiffais ett siin onkin verna skrubu. Sillon nää Jugiksen stoorit herätti monen vanhan stadilaisen muistot. Ei pitäs tsjymffaa ketään flöittariks, kun ei tsennaa ittekkään asiaa stärästi. Yks ja toinen kuuskymppinen entinen sakilainen stikkas breivin lehteen ku ne halus oikoo Jugiksen juttuja tai muuten vaan minnailla omia skloddiaikojaan. Se on vilt stärä osasto. Mä pluggaan ne kyllä aina. Jugis IltaSanomat 3.1.1958 Pikkuskloddit venttaa Höblän ees Heikingartsal et ne pääsis dilkkaa delareita. Ei ny folkkiksellekaan tarttis eikä sais ihan mitä vaan krääsää kaveeraa. Mä olen itse kyllä vaan yks stadin friidu, mutt kyllä mä snaijaan yhtä sun toista. 1958 Tsilarissa on tänä vuonna voinu lesaa Jugiksen slangipakinoita, ku alunperin ilmesty Iltiksessä v
Kyl mä ehkä voin tjennata sua, koska mä olen jo stara ja mun mutsi venttas mua siel Eirassa, paljon enne esaa maailman krag ninkia, vaan kyl mä sitten budjasin kymmeniä vuosia Skattalla. Olis niin paljo kaveerattavaa, mutt mä funtsaan kans, että koska ne tän ildiksen konttorista käskee mei dän flyttaa tonne ”Henkilö kohtaista” osastolle, ku tää on ihan ku bytskais brevuja. Kaltsi Sildikseltä IltaSanomat 13.1.1958 Broidi sano mulle, etten mä sleppais siihen ketään muita, muuten ne hiffais ett siin onkin verna skrubu. Kyll mä olen kans slepannu siit Kaisiksen tjelumäest edes takasin pitkässä köörissä ku tultiin klubbalta ja sitt sieltä mentiin slumppaamaan niitä aseman piirakoita ja skruutat tiin ne siinä gartsalla luudatessa. Monen kundin pärstä oli kun Hangon Kek si, kun ne tsiikas niitä jedareita ja friiduja, kun ne oli klabbit pystys. Ei pitäs mennä tsjymffaan ke tään flöittariks, kun ei tsennaa it tekkään asiaa stärästi. Mä luulen, ett se taitaa vähän ska gata ja sen sydän studaa, ku me ollaan niinkun sen mestoilla. Nääks kyll moni stadin kundi ja kaippari snaijas ja bonjas sitä liffaa aikaa, kun 10 pennillä sai törtsin burkkareita, niit karkkareita ilma paprua. Mutt ku tässä mailmassa ja hela landessa on ihan liikaa tota politiik kaa sun sittiksiä sun budjetteja, eikä ne itsekään oikeen pääse tjärroille, ett mitä ne venttaa, eikä millään jellaa, niin se on niin liffaa kaveeraa näin välillä, kun nää budjetit ne aina stemmaa. 27 Tsilari 6 | 2025. Tisikoita nääs sopi huggeen kymmenen eikä niinkuin ”friidu” meinaa että tisikaan kymmenen huggea, sehän olikin jo tiia (vrt. Muistaks ne dongarit, kun kundeil la oli siihen aikaan klabbissa, se oli sitä stailia. Ei se ollu klapattua. Mä smiitasin smyygissä vek aina. Nääs ne kundit koitti slangaa meitä friiduja niillä piirakoilla. Skattan kaveri IltaSanomat 9.1.1958 Skattan Kaverille Tattis vaan buugauksesta. Oon mä kans dilkannu ”skitu bladua”, jota dilkkarit sai handuunsa siin kauheas döfäs, siellä Heikinkadun sjelussa. Silloin kun mä trokasin Tyäsiä Krunassa bungas se fiman (fait tarin) gibale ja Hesa, Suometar ja Hyysis tisikan, ja driksana tisika olikin jo huisin buli fyrkka. Eri lande. Tuli niin haiju olo. Mä buugaan sulle Gresan friidu. Kyll Sä taidat olla orginaa li stadinkundi, ku Sä kaveeraat niin kivasti. Eihän ne nääs tästä mitään tsee naa ja mä tjennaan kans, ihan ku me skruutattais ton ”Jugiksen” bregua, ku me kaveerataan tällä orginaalilla staililla paremmin ku se. En mä koskaan jääny tsiikaamaan niitä kraginkeja, ku mä en tykänny siitä, kun ne rupes flaidaan. Eikä silloin ollukkaan friiduja, silloin oli jenttoja, joiden kans me snadit kundit braijattiin, ja sussuja, joilta bulit kundit sknutas sekstikoita. Mä griinasin litsku, kun sä stikkasit ihan nastaan ja päin lärviä tota Jugista, kun se flöjttas siit tisikast. fima ja femma) eikä tisika. Oliks sä messissä kans, toisten friidujen kans, tsiikaamassa kun kundit kragas Sörkassa, Röbassa, Krunassa, Tölikassa ja Skattalla, missä pantiin reilusti nystyrällä daijuun. Yks friidu Gresasta IltaSanomat 27.1.1958 Friidulle Gresasta Mä en kyl hogannu bluggaa Ildik sestä sitä Jugiksen juttua, jossa kaveerattiin siitä tisikan driksas ta, mut musta tsennaa siltä kun Gresan friidun käsitys olis menny liite vindiin sen tisikan arvon suh teen. Eiks je. Friidulle Gresasta Mä lyftaan tjubua tai bresaa sulle, kun sä stikkasit vanhaan stailiin tähän Ildikseen, bonjaaks, sille Ju gikselle. Se oli nääs silloin, kun kaveerattiin et tä: ”fiman karkkarit, tisikan Bork karit ja fimtsol levariin”. Ei silloin kukaan röökannu eikä dokannu. Se olis liffaa, jos stadin ”entis ajan stadin friidut” järjestäs ”van hat jorot”, niin mä voisin saada ildislomaa gimmalta ja me voitas sittaa pärstät vastakkain kaveeraa massa. Ja sitt ku saatiin piikki fikkis pengaa, ku oli saatu liksa siitä dilk kaamisesta, niin mentiin slumppaan baislari murkkuja siitä Fladdan baigu rista, siitä, ku oli sen Freddan kulman ja Fladdan skolen melliksessä. Mun melkein teki mieli liipaa, ku tuntu, niinku fogelit ois sjungannu vaan ja tuli mieleen gesis. Kyll elämä oli sillon kivaa ja gutaa. Eikä se ”Jugis” vaan ole vieläkään hirvannu aukaista päätään. Ja silloin oli huisin kivaa. Mä frågan sult, et oliks sä mes sissä, kun me Kaisiksessa talvisin slepattiin siit tselumäest ja kun frii duilt repes brallat eli byygat. Nääks me friidut ny ollaan semmosia, ett me griinataan ja liipataan siin samas
Kun Stoola oli pressana niin se duunas nikkelihuggen, joka sitten muuttu kupariks. Kun kaikki nykyään joutuu funtsaan sen asian kans, että mistä sitä oikein hittais, kun kaikki on vilt kallista ja hintaa ei oo fikkassa yhtään. Ja ne ei tokkaa sitä pankkiin kaan kun ne skagaa, että ne ei siellä säily kun ne ei oo ite kyttäämäs. HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO. 28 Tsilari 6 | 2025. Gamlaa slangii tsökas Mikko Seppälä. Ja kun venttaamme, niin kai se vielä duunataan vedustakin. Ja sitten kun ne saa sitä, tulee ne niin skniiduiksi ettei hirvaa koisaak kaan yöllä, kun ne skagaa että se snu tataan heiltä vek. Luudasin vaan ohi ja vislasin että: koska sä bunnaat sen nikkelihuggen, jonka sä mult oot loo nannu. Mutta ellei sitä olis, niin ei olis muutakaan slabaa. Tämmönen kireä slabaaika panee funtsaamaan, ja kyllä mäkin nyt kumarrun plokkaamaan huggen landesta, jos siinä hokaan. V. 1954. FOTO N. Snellu on huggen faija ja sen foto onkin kymppi tonnissa, mutta se onkin semmonen papru että harvoin se flygaa kenenkään handuun. Samoin kun niille, jotka on yrittäny smellaa pankin dynulla. Hugge on fyrkkaa Friidu on skramlannu fyrkkaa ja stikkaa ne jemmaan Elkan säästökassaan. GAMLA SLANGI TEKSTI JUGIS Gamlan slangin palstal Jugis pakinoi täl kertaa pätäkästä. Ne kaikki on joutunu boseen ja sittaamaan Kakolaan, kun ei ne rahabisset oikein bonjaa niitä kaikkia kikkoja, vaan ovat spidinä kun joku yrittää saada halvalla slabaa fikkaansa. Niin kun se yks skut sari ennen viimestä krakingia duunas femmoja, mutta dekkarit hokas ne mestat ja otti staran boseen ja kaveeras sille, et skutsari pysyköön lestissään. 1958, vähä ennenku noi markat leikattiin penneiks. Kyllä se spaaraaminen on paras kik ka, mutta silloin se ei käy, kun ei ole mitään spaarattavaa ja fikkat on tyhjät slabasta. Kyllä se fyrkka semmosta on, että se panee kundin kun kundin luudaan perässään, ja sitä tsökataan ja yrite tään saada kasaan. Me nyt kaikki tsennaamme huggen, tämän nykyisenkin, vaikka se onkin jerkkua ja on niin snadi, ettei se stikkaa heti öögaan. Hugge on kans fyrkkaa ja se on siitä liffa, kun se tulee aina snadimmaksi ja snadimmaksi. Jotku kundit on itte yrittänyt duu naa slabaa, mutta dorkasti siinä on ai na käyny. Ja sitten näitten krankingien jälkeen se duunattiin jer kusta. Jugiksen stoori julkastiin IltaSanomissa 3.1.1958. Niin kun Stoolakin, vaikka se on puolta snadimpi kun Snellu. Tää on skrivattu v. Eli sen ajan huntti olis meille jotain kolme egee. Ja toiset spaaraa sitä ja koisaa sen päällä, ja sitten kun ne delaa niin klenurit ja muut krakaavat siitä. Mutta sil loin kun oli vilt hintaa liikkeellä, ei semmosta funtsannukkaan, jos hittas kartsalla huggen. Ennen se oli hopeaa ja hengas kuldiskannassa. K un mä oon skrivannu tähän Il dikseen kaikenmoisia juttuja, niin mä skrivaan nyt nyyan jutun ja kaveeraan fyrkasta. Ja papruakin se on ollu, mutta kun Stoola oli pressana niin se duunas nikkelihuggen, joka sit ten muuttu kupariksi
STADILAINEN REHUPUNTTI JUHA ”JORKKI” JORMANAINEN Tietokirjailija Jorkki on umpistadilainen, mut budjaa Tervossa, keskellä ei mitään. Joskus se snadisti pullistelee. Nyya sontaluukun skidien proggiski on Transukoira. Ei ne rehuil kasva, eikä niit kiin nosta pätkääkää miten flesun skruudaamine vaikuttaa ilmastoon. Iltapäiväläpyskät o täynnä stoorei friikeist ja niiden petihommist. Jokanen jengi pysy omis nurkissa eikä huudellu hommistaan. Seiskytluvul meikäläine hääri viel vauhkona hameväen kans. Yks o ollu therianit. Ne o jengii, jotka funtsaa, et ne o elukoit. Tsilari jää jännityksel venttaan millanen kassamagneetti leffast tulee. Varmaan kliffaa murjasta, et mummu otti poskeen ja anto pesää fyrkasta. Kledjut o ekologist puuvillaa ja klabbeis Bondil o valkoset tennissukat ja kierrätyssandaalit. Sankarihommat menee aina persiilleen ja härs keilt muikuilt dunkkaavan supersankarin loppurepliikki on: ”Voe vitun, vitun vittu, vituiks män”. Se ei oo snygii, mut se sopii sille. Ku vekkari oli herättäny ja aamujumppa oli orkkuu vailla valmis, friidu sopers: Juha, sä oot ELÄIN, PETOELÄIN. Nykymaailmas o kaikenlaisii villityksii. Sit sil on miesnuttura, pyöreet rillit ja pujoparta. Vituiksmännillä o aina meges kalakukkoo ja smöree tuohirepus. Sit meil kotimaas o ihan oma supersankari, savolaine Vituiksmän. Yks o ollu theria nit. Entä sitte, ku gamlana lastenlapset tulee uteleen, et mitä mummi teki aikanaan duunikseen. Vegesafkan ansiost Bondil o maga klesana ja se sprägäilee jatkuvast. Bond o nii ekologinen, ettei se reissaa flygareil, ku flygaa minen rassaa ilmastoo. Ekaks Bond o todennäkösest värilline, klenkkaa snadisti ja on muunsukupuoline. Bond skruudaa friteerattuu jäkälää, härkäpapu/ viherorakassalaattii ja suolatont nokkosel maustettuu nyhtö kauramifupataa. Lisäks ekologisuuden vuoks Bond ei skujaa fiudel, vaan fillaroi kierrätetyl friidujen fillaril. Mualiman mennoo 29 Tsilari 6 | 2025. Safkana ei oo kaviaarii, hanhenmaksaa tai filee Mignonii, no can do. Nykymaailmas o kaikenlaisii villityksii. Enää ei saa skruudaa flesuu, ei kinkkuu, ei tsieguraa eikä juustoo. My name is BOND, JAMES BOND Täl boltsil o yks stara, jonka tuntee jokanen jamppa. Skolesafka o koht vaan keitettyy parsakaalii ja höyrytettyy härkist, joka o alun perin töpselinokkien safkaa. Sit ne dallaa neljäl raajal ja lipittää mölöö teevadist tai skruudaa kupist dogien keksei. Löysä se ei oo. Enne maailmas oli äijii ja mui jii ja skloddei, friidui ja kundei. Yks syy on keltases lehdistös. Sit niis on ihannoivii haastattelui ”seksityöläisist”. Kasvavas iäs olevat jangsterit tarttee protskuu, flesupullii ja ruskeet soossii, makkarapataa, broiskuu, kunnon knakuu, smöree, juustoo ja palvikinkkuu. Siin o tosi upee malli jangsterimisuille rahakkaast työurast. Bond reissaa rahtibotskil tai stogel turistiluokas. Tää porukka vetää jonkun elukkanaamarin feissilleen ja liistraa hännän peffaan. Raflas Bond tilaa kyypparilt vehnäorasjuissii jäämurskal, stirred, not shaken. Koska jengi o niin monimuotost ja sairaan ilmasto tietost, ni Bondinki pitää miellyttää hela jengii. Mut täähä o ihan gamla keissi. Se on tietty James Bond, salanen agentti 007. Mihin hittoon se dyykkaaki, sarkastist stadilaisuutta se draisaa aina megessä. On Superman, Spi derman, Heman, Batman, Aquaman ja Iron Man. Tsilari sai haltuun huippusalaset seuraavan Bondin speksit. On transuja, biporukkaa, queerei, inter sukupuolisii (onks ne Inter Milanin kannattajii?) ja muun sukupuolisii. Meitsien antisankari sählää PohjoisSavon fantsuis maise mis. Petihommii ei näytetä olleskaan, ku agentil ei ota eteen. Nykyään o kaikkee ihmejengii, joist mä en tsennaa mitään. M eno täl nykyboltsil aikaa olla sellast, ettei fleda pysy kuupas. Tää vähemmistöjengi hilluu medias, niiku ne omistais tän boltsin. Se on ny skrivannu 50 kniigaa. Vituiks o männy kans terveyssafkavouhotus mediois. Nykyään Bond leffojen oikeudet, myös luovat sellaset, omistaa Amazon MGM. Oli heteroit, homppeleit ja lepakoit. Joskus ku mä sain vokoteltuu misun kämpille, stoori oli aina sama. Esimerkis, milt tuntuu, ku o sladdi hanuris ja toinen munnaris. Maailmal o myös muit supersankareit
Onnittelut finnaajalle! 30 Tsilari 6 | 2025. Ne, ku vastaa Fotoskabaan oikein, osallistuu arvontaan, ja finnaaja saa tsögaa Slangilafkasta minkä vaan kaman, ku bungaa max. SKABAT FOTOSKABA Missäs kundi skimbailee. Se saa tsögaa palkinnon byroost. Sendaa sun vastaus viimeistään 11.11.2025: sähköpostiin: tsilari@stadinslangi.fi tai Stadin Slangi ry / Tsilari, Hämeentie 67, 00550 Helsinki. Alue oli Sörnäisten seurakuntaa vuoteen 1941 asti, jolloin se jaettiin Kallion ja Paavalin seurakunniksi. 20 egee. Fotoskaba 5/2025 vastaus Dörtsi on Paavalinkirkon, jonka on suunnitellut arkkitehti Bertel Liljequist 1930. Tsyrkassa sjungataan slangiksi snygejä joulubiisejä ja glaidu seurakunta järkkää virsiä&viiniä-iltoja, Pop Paavali -konsertteja ja muita kliffoja happeningejä. MARIT HENRIKSSON TEKSTI: PERTTI ”PEMU” MUSTONEN Fotoskaban 5/25 finnas Keijo Reunanen
Kandee käydä Slangin byroossa tsiigaamas, mitä kaikkee muuta kliffaa siel blisataan: bulisti kniigoi Stadista, musaa, kledjui, tarroi, karttoi, korttei ym. Tsekkaa ite ja slumppaa lahjaks! Tilaa kamat vaik netis: stadinslangi.info. Slangikalenteri 2026 15 egee.. SLANGI BLISAA Kaltsin kaltsit Aulis Nyqvist 15,Mutsi ja mä Raija Tervomaa 10,Skloddi Matti Kainulainen 10,Kun Eki oli snadi Eki Mattsson 8,Skrivaa snygisti slangin skrivausopas Heikki Paunonen, Virve Kuutar 20,Sloboa Stadissa Stadin slangin etymologiaa Heikki Paunonen 30,Mut sulle sattuu aina Raija Tervomaa 10,Skloddit braijaa Raija Tervomaa 10,Himaföneri Arvo Pohjola 10,Slangimusa ei delaa koskaan 10,Nopeammin Korkeammalle, Raija Tervomaa 15,Stadin Slangi juomapullo 10,Stadin Slangin Lafka on slangikamojen aarreaitta
Oli hoikka ja notkea uuma ja silmissä brennas elämän huuma. Viime keväänä yks Aristoteleen kantapään lysnaaja oli hogannu oulu laisesta aviisista reklaamin ”myydään auto kahdilla renkailla”. Järkytyn kuvasta. Ja sit viel 50luvun alku puolel, ku tilois oli jo vuoskymmenii toiminu H. Kauhistun aikaa, mitä se minussa aikaan saikaan. Jos on, olisin kiitol linen, jos skrivaisitte niistä Pluggaajien palstalle. Mä funtsasin, ett ne on lapsenkielen muotoja, ku muuttuu viel ”oikeiks”. Kiukuttaa! Siis elän. Ei ollu leuan alla helttaa, ei ollu tätä magaa, kuin kupolitelttaa. 32 Tsilari 6 | 2025. Benkku ja Cride ja niiden kaverit käyttää niitä edelleen. Nyt sitte vuoros Larissan kynnet ja Milan bjyyti – mätsää jotes ki turkiksiin ja miksei minkä tahansa gamlan kaman ehostamiseen. Heikki Paunonen Smedut ja klogut rulettaa vieläki Viime Tsilari vitoses Virve Kuutar ju tussaan Klogut vai lärvit kondikseen kaipas Hämis 20:n kadonneita kello seppiä. Oon siit saakka seuraillu liikkeen vaiheit. Vanhas paikas, Hämis 20:ssä, mäkin ehdin ainaski pariin kertaan korjautta maan kloguni. Näkisinpä vielä lihaksia vahvoja. Ei oo enää missään, sileetä ihoa, koska mä aloin tällaiseks lihoa. Riippuvia helttoja, lihaksia velttoja, poimuja, ryppyjä, läskikahvoja. Kääriydyn sen piiloon ihan! Nostatan sen mustan vihan, jota tunnen Aikaa kohtaan, joka tähän johtaa. Toisaalt jutus friidujen vaiheet spegelin edes huokuu stydisti tyttö/naisenergiaa, ja diggasin – vaik varttunees iäs oon itekin – viimesen lauseen realistisest loppukaneetist meist gamliksist. Mut ei ne oo muuttunu. RANTSUN RUNOT TEKSTI: ANJA ”RANTSU” RANTAMÄKI PLUGGAAJAT Yhtii mun kavereita Kun mun pojanpojat Benkku ja Cride oli 2000luvun alussa snadei, ne käytti kummallisii muotoja. Benkku sano es mes kerran, ett ”mä tapasin yhtii mun kavereita”, eikä yksii mun kavereita. Joskus olin magee, sen muistan kyllä, kun kledjutkin näytti staileilta yllä. Onks muut Tsilarin pluggaajat kuullu tämmösii muotoja. Ne on vaan näi nä mekaanisille kloguille kovina aikoi na singrannu työhuoneensa ahtaampii tiloihi Hämis 4:ään, siihe UFFin vieree, mihin se nastasti sopiiki. Se, ett kieli muuttuu, on gamla totuus, mut hyvin harvoin päästään muutoksen alkulähteille. Uuden väljän mekon ostan. Ja Salatuis elämis yks nuori kundi sano kans vii me keväänä suunnilleen ”ei kai kahtia lentolippuja varten [niin paljon rahaa tarvita]”. Josepoffin turkisliike, faija asens firaabelihommina sinne hälytys laitteet ja sain skidinä pari kertaa olla touhus mukana. Jukka Forslund Ei kai kahtia lentolippuja varten Kiukkuruno Spigelistä tsiigaan omaa kuvaa, vanhaa gimmaa rapistuvaa. Viimeks yks Criden kaveri sano syyskuussa, ett ”oltiin yhdissä häissä”. P.S. Täst voi tehdä vaa yhden päätelmän: kieli muuttuu. Ähh, nyt mä puen kledjut ylle, daisarit liivin tukeen nostan. Mutt minkäs mä sille voin, kun aika vie mun sisuni, nyt klabbeja vaklaa roikkuvat tisuni. Budjattiin nimittäin seuraavas talos, Hämis 22/Viides linja 1. Asiallinen huoli, mut painaa smedut duunii vieläki
Matti Herlevi valkattiin ko kouksen bamikseks, sihteeriks Reitsu Lainela. Sit valkattiin ekaks vara jäseneks Oili Salasto, tokaks Valtteri Hellgren. Lopuks tsiigattiin viel tulevaisuuteen. (Gebhardin aukio 1, ineen siit bulien stebujen koh dalta). Sohval voi lysnaa, millasil OP:n soittimil virtuoosit skulaa Brahmsia. Ku Mikko stikkas taas gamloi slangiesimerkkei, ni jengi yleisös smai las. Ja ohan se sivistystäki, nimittäin stadilaisen kuuluu kyl bonjaa slangiiki, sano yks frendi messuil, ku froogasin, mitä se funtsaa. Virve Kuutar Päätettiin, ettei hallitukselle bun gata kokouspalkkioita, mut matka korvauksii voidaan bungaa, jos joku roudaa vaik kamaa kniigamessuille. Jos nyt missasit tän Slangijengin redun, museoon voit mennä tsiigaan itekki mato klogu 1015. Tsilarin kulut, varsinki postitus bungaa bulisti. Monet tuli bamlaamaan ja kiinnostu slangista. Mut opastuksii voit froo gaa Maijulta, virtuaalifriidulta. Päätettiin kuitenki pitää jäsenmaksu ennallaan 35 egee. Reitsu jatkaa kans byroo duunarina ens vuonna. Slangijengi kävi tutustumas OP:n museoon. Me bamlattiin sen kans messujen teeman mukasesti: tuoks slangi iloo ja onks slangi sivistystä. Siel käytiin bulis ti kiinnostavii keskusteluit ja treffattiin tuttui. FOTO: VIRVE KUUTAR Stadis on bulisti kiinnostavii mestoi. Nyt rofei jaagataan netis. Ständil blisattiiin kniigoi, just pai nost saatui jygelikorttei, nyyaa flindaa, tpaitoi ja uutta pelii: Tavataan kellon alla – taas! Tsilareit dilkattiin monta lodjullista. Hara bamlas, mitä ollaan suunni teltu ens vuodelle. Ku bamlattiin ens vuoden menoista, ni funtsattiin, voiks jäsenmaksu ol la 40 egee, jolle budjetti oli laskettu. Tokan vuoden jat kaa bamiksena Hara ja jäseninä Outi Havia, Raimo Kuitunen ja Risto Kolanen. Sit päätettiin 50 egee kannatusjäsenmaksuks ja 150 kannatusyhteisöjäsenmaksuks. 33 Tsilari 6 | 2025. Mist sit vaan hitataan sellasii jäsenii, ku ha luu bungaa kannatusmaksuu. Bamlattiin siitäki, miten ennen joku veti pipon öögille ja lähti ryövään pank kii. Molempiin vastaus on jees. Sit todettiin kans, ett se on meidän lippulaiva, eli moni on jäsen vaan sen takii, ett sais Tsilarin himaan. Messuilt oli kyl tullu paha fiba, ku Slangin ständi (niinku moneen muunki) numba oli jääny veks luettelosta. Lopuks tsiigattiin itekseen taide siiven duunei ja sovittiin, ett järkätään viel slangijengille rundi tsiigaan, mil last taidetta OP on slumpannu. Voi tulla viel runotapahtumaa. Se bamlas OP:n hissast ja museon kamoista. Oli kliffaa, ett tuli kans junnuu jengii ständille froogaileen ja liitty jopa jäseneks. FOTO: SIRPA HALMELA Slangijengi kävi pankin museos Ellamari (oikeel) esittelee, millasii korttei OP:lla on ollu eri vuosina. Jengii opasti nuori frii du Ellamari. RANTSUN RUNOT TEKSTI: ANJA ”RANTSU” RANTAMÄKI SLANGIJENGI Slangijengin ständi oli hyväs mestas, ku sen näki jo kaukaa ja sen edes oli taukotila, ni oli avointa. Virve Kuutar Syyskokous Bamis Hara avas juhlavuoden syys möötin. Tapahtumii on taas tulos perinteisii niinku Mutsien päivän etkot, Stadin Friidun ja Stadin Kundin valinnat, slangitreffei, tsyrkkatapah tumii. Ja viel kiinnostavampaa niihin on mennä kimpassa. Yhtä hyvää seuraa sul ei sit oo, eikä opasta. Ens vuonna sit uusiks. Reitsu ja Lasse Solman valkattiin kaksvuotiskaudeks. Virve Kuutar Slangijengi messis taas kniigamessuil Outi ja Rampe Slangin ständillä blisaamas kniigoi. Museos näki, miten fyrkat on muut tunu oravannahoista muovikortteihin, millasiin lippaisiin skidit on spaarannu fyrkkaa, millasii välineit konttoreis on ollu. Tsilari oli esil kans Kultin ständil ja Kulttistagelle saatiin messiin Sta din Kundi 2025 Mikko Seppälä
eller adjunkten P.P. För å snyfa drar man in förlossningsavdelningana lite här å där så dagens kommande föräldrar får räkna me å plocka fram handukar å värma vatu hima i bastun. Ja hade nog besökt gravana i dagsljus förut åtog mej att fixa gravljusen. Funtsa att va här nån extrem lågkonjunktur, eller stort utspritt spel och dobbel, som förklara mångfalde av just den titeln, men kom sen ti att de bara va utspridd sed. De e tanken som räknas, så här i jultider. Många säjer att vi int kan hanskas me delande i vårt skede. De e som om man sku ha glömt att de man förlänger me dom sunda vanona, e ju dom där sista åren, som ganska få har så mycke nöje av. En gång på 70talet höll vi med dåvarade sambon på att förbereda det vanliga julstöket med gäster på julafton å märkte, at vi int båda sku hinna me ett besök på Gamla begravningsplatsen är hennes föräldrar å farföräldrar va placerade. En av di första grejena ja minns av julfirande, va besöken på gravgårdana på julafton. Dom äldre modellena e ju betydlit trivsammare. Nu e de ju betydlit intressantare å veta att Här hvilar hovrättsasessorn N.N. Men tibaks ti slutplaceringen å gravgårdana. De e skiftande former på stenana å mera info om vem som kojsar därunder. 34 Tsilari 6 | 2025. Före detta hemmansägare ha nog knappast vari en så eftersträvad merit, som man ville påminna familjen om varje jul. På förökningsidan stiplar de på att den här applikationsinriktade speed datingen int hinner skapa tillräcklit långvariga förhållandenför å hinna ti avkomman. Men vid fyratiden såg man int ett smack av namnen på stenana å ja irra en go stund förän ja resingnera å tocka ljusen vi en gravsten lite ditåt. Nå bättre tider e å vänta. Kanske bara konstaterande av faktum, att personen ifråga nu uppsökt de sällare jaktmarkena. Å bakom den uttänjda livslängden ligger ju ett jävla propagerande för sunda livsvanor, så att alla före målgången ska hänga me ti hundraårsstrecke minst. Ja dalla nån gång på gravgården i Houtskär å upptäckte att ganska många stenar hadde titeln f.d. Probleme e ju att vi förökar oss för lite å lever för länge. hemmansägaren. Som titlar ti exempel. Att de va så mycky naturligare förr me både början å finalen på live, nä man födde i ungana i bastun å kola vippen hima i slafen. Samtidit tryter fyrken oxå i anrda ändan, så där får man väl fixa till de bakom bastun. än å bara ha två datum, som beskriver va du ha hona me. Rafu Nyberg HURRISLANGI RAFU NYBERG Probleme e ju att vi förökar oss för lite å lever för länge. Sällare jaktmarker J ultraditioner sitter i ganska länge å kanske de e just de som e meningen me dom
Tsilarin postitus on yhdistyksen bulein fyrkan föraaja ja DIGGARIJÄSENET varmistaa, ettei kaikkien tosi stadilaisten diggaama slangiaviisi kuihdu tai simahda Kustin polkemiseen. Jotku on luudannu maratonin, dyykannu flygarist laskuvarjol, tsörannu fiudella Jenkkilän läpi, duunannu golfkentsulla holarin, plugannu 200 kniigaa vuodessa tai liittyny Kymppikertsiin. Jengi sprettailee erikoisil jutskilla. Jangsterit diggaa nyyaa slangii ja fossiilit gamlaa. 35 Tsilari 6 | 2025. Mut ku 35 egee on jo pelkist Tsilareist tosi skniidusti, ni sä voit apgreidaa (=päivittää) ittes DIGGARIJÄSENEKS ja bungaa vuodest 50 egee. Älä funtsaa enää montaa minsaa! Kamera meggeen ja fotaamaan. Vuonna 2026 Tsilari täyttää 30 vuotta. Toimitus voi lyhentää stoorei. SLANGI JÄRKKÄÄ Stadin Slangi ry on Härmän bulein himahuudiyhdistys. Mut kyl me finstaajille jotku palkinnot kekataan, siis muutaki ku et niiden nimet stondaa kolmossivun alalaidas. Julkasemisest meil ei oo stailina bungaa fyrkkaa, ku tää on vapaaehtost himahuudiduunii. Tää jengi bungaa 150 egee vuodesta ja Tsilarin joka numerost sä voit tsekkaa, millaset tahot satsaa stadilaisuuteen. Siihen kuuluu kliffaa jengii, ku diggaa Stadii ja stadilaisuutta. Katso takista. Ku sun ottama foto valkataan Tsilarin kansikuvaks, sust tulee legenda, Award Winning Photographer. Jos sait sen etanapostis paprulla, ja sul ois meili, ni sendaa sun meiliosote Slangin byrooseen: toimisto@stadinslangi.fi. Sendaa sun slangistoori muokattavana tekstitiedostona (esmes word) meiliin: tsilari@stadinslangi.fi tai skrivaa koneella ja sendaa: Stadin Slangi ry / Tsilari, Hämeentie 67, 00550 Helsinki. Sendaa hyvälaatunen foto (yks foto kerrallaan) ja sun yhteystiedot Tsilarin sähköpostiin tsilari@stadislangi. Jutut julkaistaan skrivaajan omal nimel. Siks et kanteen ei kelpaa ku parhaat kuvat ja parhait kuvii fotaa parhaat fotarit. klogu 12.30 Kantaesitys: Suurista metsistä sumuisten satamien Stadiin, Luuppi, Ostostie 4 Su 21.12. Regulaari jässäri 2026 Slangijengiin bungaa 35 egee. Jos sul on joku syy käyttää nimimerkkii, nii kerro toimitukselle perustelut ja laita oma nimes ja yhteystietos messiin. Tsilarin 1/26 juttujen dedis on 13.1.2026. Se on Stadin Slangi ry:n jäsenaviisi, boltsin ainoo stadiks skrivattu aikakauslehti ja stadilaisuuden stydi äänenkannattaja. Jos, jos, jos, ni sun fotollas on mahikset päästä Tsilarin kanteen. Paavalin tsyrkka. Jos sul on öögaa Stadin snygiydelle. Jos sä osaat fotaa muitaki ku vaakafotoi. Osa kyl flöittaa. Samalla starttaa ME DIGATAAN TSILARII -kampanja. Sendaa sun meiliosote Oothan sä jo bungannu tän vuoden jäsenmaksun. Jos sä satut hiffaa jotain, mitä muut ei oo kekannu. Yhden sivun stooriin mahtuu parhaiten 3 500 merkkii, kahden sivun stooriin 5 500 merkkii. Posti dilkkaa Slangijengille Tsilarin himaan. Ke 24.12. fi vuoden 2025 loppuun mennessä. klogu 12 Työläisäidin joulukukka Työläisäidinpuistossa. Jos sä tsennaat sellasii firmoi tai poppoit, ku vois sponssaa stadilaisuuden idistä, bamlaa ne meggeen. Monen skloddin mielest starbujen retroslangi on tosi skoijii. klogu 15 Snygeimmät joulubiisit. Tätä haastetta ei ykskää klaaraa bluffilla. Slangi järkkää Joulukuu La 13.12. Aikaa on kyl koko vuosi, 24 timmaa vuorokaudes, ku suulberi skriinaa tai ku stikkaa vodaa. Tsilarin toimitus dumaa fotot ja kelvollinen tai kelvolliset pääsee lehden kanteen. Muista vendaa sun kamera sillai, et se tuuttaa pystyfotoi. Kimpassa pidetään pystyssä slangiperinnettä. Ai et miks. Ja jätä foton ylälaitaan tilaa Tsilarin logolle. Sä oot varmaan hiffannu, et Tsilarin kansikuvien krediiteis stondaa melkeen aina samat nimet. Huonolaatuset fotot stikataan roskikseen. Dyykkaa jäseneks Slangijengiin! Me julkaistaan stoorei Stadist ja Stadin slangist. Siis sellaset ku Marit Henriksson, Esko Koivisto, Rampe Kuitunen, Jarmo Meriä, Matti Snellman… Sul on nyt mahis dyykkaa näitten fakiirien jengiin. Jos sul on närvii rundaa Stadii fillarilla, dallaamalla tai millai vaan
Snygeimmät joulubiisit Snygeimmät joulubiisit Paavalin seurakunta Paavalin kirkossa 21.12.2025 klo 15.00 Sjungataan kimpassa snygeimpiä joulubiisejä OHJELMA Avausmusiikki kanttori Valtteri Saarikko Avaussanat, Paavalin srk Stadin Slangi ry:n tervehdys, bamis Harri Saksala Jouluevankeliumi slangiksi, Stadin kundi 2019, ministeri Pertti Salolainen Stadin tervehdys, apulaispormestari Paavo Arhinmäki Loppumusiikki kanttori Valtteri Saarikko Slangikuoro, johtaa Matti Reittamo