vuosikerta | Hinta 10 €. Nro 6/2025 | Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti | 30
Tätä mieltä olin kaupunkikuvan muuttumisesta 1960. -KariNykyään nois lodjuis on pyöreet nurkat ja fillarit alla. -Sepi. Freda 26 Vesa Pallasvesa on HTD ja oikee optikko. Ku meet, ni kerro, et sä oot kans slangidiggari. Se fiksaa sun rillis ja hioo uudet linssit sun pokiis
Jarza Tölikanlahdella. FO TO : ES KO KO IV IS TO . 8 Tsilari kävi treffaamas Daniel Sazonovii Ilkka Juva, Seppo Palminen 10 Skönärit ja skiglarit Heikki Paunonen 12 Stadin kova ydin Mikko Seppälä 13 Kinkkinen kniigasuositus Seppo Palminen 14 Jokerit palas himaan Virve Kuutar 15 Joulustoori Antti Tarvainen 16 Pena kertoo stoorin – poikaromsku 1960-luvun slangilla Mikko Seppälä 18 Slangi helää Kapsäkissä Mikko Seppälä 19 Jarza kolmen kompin roskisrumpali Juha-Pekka Kervinen Starbut tsekkas, millanen kundi tää nyya pormestari oikee on. Stadin nyya pormestari on Daniel Sazonov. 1958 Mikko Seppälä 28 Hugge on fyrkkaa Jugis 29 Rehupuntti: Mualiman mennoo Juha ”Jorkki” Jormanainen 34 Sällare jaktmarker Rafu Nyberg Kannen foto: Unsplash 4 Snadit 5 Hedari S. FO TO : JU H A -P EK K A K ER V IN EN . 3 Tsilari 6 | 2025. Saksala 30 Skabat 31 Slangi blisaa 32 Pluggaajat 33 Slangijengi 35 Slangi järkkää Rööperin kundi Jarza on duunannu Tölikanlahden roskiksesta keikkamestan. Palminen 6 Yhteystiedot 7 Bamis H. 20 Tyttönorssien skrivaukset Heikki Paunonen & Jeongdo ”Jeka” Kim 21 Meidän suvun eka tellu Oili Salasto 22 Stadin syke: Kulttuuria joulun alla Risto Kolanen 25 Vintsin Leksa, Valkan snadi nero Olli “Ollibulli” Anikari 26 Iltiksen slangidebatti v
Eka oli ku sen pikku broidi pyys sen fotamaan kiinnostavaa bändii. Ainoo ku saa liksaa on byrooduunari, mut se tekee niin bulisti duunii, ett sen snadi liksa ei kata siit tuntimääräst ku osan. FO TO : V IR V E K U U TA R. Kasöörille ei bungata kirjanpidosta, Tsilarin skrivaajat ei saa senttiikään, vaik niille muualla skrivaamisest bungataanki. Niin me sit alettiin funtsaa: oiskohan Slangijengis yhtään sellast nettiguruu, joka ihan vaan jeesaamisen ilosta ja siks, ett se diggaa slangii ihan kybällä niinku meki, ilmottautuiski vapaaehtoseks duunaa meidän saitin uusiks. Ootsä laskenu, montaks kertaa oot lysnannu, ku bamis Hara shungaa. Voit olla saletis, ett siit duunist saa bulit tänksit ja just siks – ihan sika hyvän fiiliksen itelleski. Sit me alettiin funtsaa, ett me duunataan bulisti kaikkee, mist ei bungata. Näyttelys on skideillekki omii alueita, mis voi braijaa tai tsiigaa muumihahmoi. Bremeril oli käytös monta kameraa. Osa fotoist on keikoilt. Eka stoori julkastiin vuonna 1945. Maisemii se fotas bulilla Linhofin pressikameral, mut jengin ja tapahtumien fotaamiseen oli kätsympii snadit Leica ja Olympus. Siel kerrotaan kans Toven mestoist: miten se byggas mökin saareen, millanen ateljee sil oli, mis se budjas. Sillon ku ne oli viel bulei, snadit cd-kannet sitä ei enää kiinnostanu. Fotot on mustavalkosii, vast näyttelyn vikois kuvis Bremer on innostunu väreist. Pyydettiin jo tarjouksiiki. Näyttelyyn on valkattu muumistooreist sellasii, ku kertoo himast tai siit, ku ei oo himaa, millast on olla yksi tai kimpas. VK Bremer hiffas, ett steissin huudit keräs monenlaisii junnui. Mut enemmän näyttely on kyl aikuisille, niin bulisti siel on infoo. Mut ku fyrkkaa on tosi skniidusti, ni tää on jääny. Gartsoilla se on hitannu jengii tavallisist bilettäjist diinareihin ja punkkareihin. Paljonks se on tseenannu – no ei egeegään Slangilta. 4 Tsilari 6 | 2025 Kuka duunais Slangin saitin uusiks. Ootsä hiffannu, ett Slangin saitti (stadinslangi.fi) kaipais freessaamista. Mestoi esitellään fotois, piirroksis ja filmeis. Bremer on fotannu levynkansiiki. Jos sul alko nyt sydämes väpättää, ett hei, just tos mä haluun jeesaa, ni skrivaa byrooseen: toimisto@stadinslangi.fi. Bremer fotas ekaks steissil junnui ja sit siit tuliki erilaisten junnukulttuurien ja musaskenen fotaaja. No, niin meki! Jo mont vuotta hallitukses on funtsattu, miten niit pitäis betraa, ett ne skulais paremmin klyygas ja tietsikal. Näyttely on pydes 27.9.2026 asti. Arkkitehtuurija designmuseo on järkänny näyttelyn, mis voi mennä haneen vaik syksyn myrskyi, mut funtsaa kans, mitä kaikkee boltsil nyt tapahtuu. Tsiigaa libareiden hinnat ja museon aukioloajat saitilta: https://admuseo.fi. Bremer on kans käyny mestois, mihin on kerääntyny kiinnostavaa jengii niinku Lepakos, Vanhal, erilaisil klubeil. VK Fotoja Stadin yöstä Hakasalmen huvilas on 30.8.2026 asti esil Stefan Bremerin fotoi Stadin yöstä 1970ja 80-luvuilt. Muumilaakso oli Tovelleki mahis päästä veks ahdistavast krigust ympärillä. Libareiden hinnat ja näyttelyn aukiolot voi tsekkaa museon saitilta: https://hakasalmenhuvila.fi/nayttelyt/stefanbremer-helsinki-by-night/ VK Haneen Muumilaaksoon Tove Jansson skrivas muumistoorei kriguaikana, keskel Stadin pommituksii. Se oli Hanoi Rocks. Se on digannu kiivetä korkeelle ja fotaa sielt Stadin öisii näkymii
Tattis taas Tommi. 3. • Älä ihmeessä ota ittees nii helvetin vakavasti. Jos sulle on tärkeintä, mitä muut susta funtsaa, sä et koskaan kasva omaan mittaas. Siit bökkerist mä oon ennenki pölliny idikset, ku omat o ollu finito. On hiton paljon sellast, mitä mä en tajuu. Aina joku jossain innostuu ja onnistuu. 7. 10. Kaheksan kybää. Roikota nää dorkuudet etukannen kuuseen, ni sun jygelis on glaidu ja 2026 pähein vuos evö. • Myönnä, et säki oot aika usein hoomoilasena. Tän hedarin kimpussa mä svettasin ekaks pari päivää. Yrittäminen on snygi skole studeeraa vastuuta ja ihmisyyttä. 9. Boltsi on turvoksis joittenki pönttöjen duunaamii feelui. Vaik äglöötki intohimottomii hörhöi, ni innosta ja kannusta. 8. Riskit on sen, mut voitot se dilkkaa. 5. HEDARI SEPPO PALMINEN Älä ihmeessä ota ittees nii helvetin vakavasti. Onks sul fiilis, et sä oot oman elämäs kynnysmatto, et sä raadat kahelien kusipäiden komennossa. Mä skrivasin faceen, et ei helkkari, mä oon ikuinen pojankloppi, ilkikurinen ja nulikka mainen riiviö. Mä en hiffaa, miks joillain on nii massiivinen hinku olla oikeessa. Ne ku diggaa Stadin slangii ja dilkkaa stadilaisuuden ilosanomaa, kuuluu Stadin Slangi ry:hyn. Pidä breikki ja putsaa sun hengästyneest kuupast kaikki pinttyny skeida. Älä kuiteskaa tsögaa toisten fiboi ja hutei. Runollisel slangil: laiffi on liffaa, ku sen snaijaa – eikä rupee styylaa tosikkojen kans. Mä oon koko elämän flaidannu tylsyyttä ja tavallisuutta vastaan. SNADISTI, mut nää numbat mittarissa M ul oli synttärit lokakuun yhestoista. Siin on jotain mahtavaa idealismii. Duunipäivät pitenee, blisaaminen on tahmeeta, pätäkkää ei paalaannu nurkkiin – mut mikä fiilis! Sun ei tartte tseenaa slabarin slabarii ittees ääliömpien fikkaan. 4. Mulkkuus ei oo sukupuolisidonnainen tsydeemi: on mulkkui äijii ja mulkkui muijii. • Griinaa paljon ja usein. Griinaa ittelles, se on luovuuden ydin. • Anna sun dorkuutes flygaa. • Varmuuden vuoks, älä koskaan bylsi mulkvistin kans. Yrittäjä skuffaa duunikavereit sankareiks ja draijaa korkeella sen kulttuurin flaguu, jota se on ollu byggaamas. Vaik me ollaan boltsin onnellisin kansa, osa meist on mulkvistei. Jos, ni • lopeta toi ruikuttaminen ja rupee yrittäjäks. Tyypeil on ammottava tarve kuuluu johki. Älyköt pluggaa Tsilarii ja rohkeil kapinallisil on kliffaa kimpassa. Stydisti griinaavat ja smailaavat tyypit elää pitempään ku totiset blosarit. 2. Sit mä hitta sin mun biblun hunöörimestalt Tommi Laihon kniigan LAIHON KLINIKKA, KOLUMNIT 2008 – 2020. • Ja usko mua: aina ei voi epäonnistuu. 6. Älä skagaa fibaamist! Törttöily on maailman viileimpii juitsui. Tää hedari on SNADISTI niinku ne kymmenen ukaasii, ku Yläkerran Gubbe skrivas prujuks Moosekselle. Möhliminen on inhimillist ja opettavaist. 1. • Pidä huolta, et kaikki sun frendis liittyy Slangijengiin. SNADISTI, ettei joltain skitsolt brennaa taas hihat. Mä en snaijaa, miks jengi ei luudaa hatkaan kaikist älyvapaist paltsuist, mis se joutuu nuokkumaan. • Kehu ja gratuleeraa tyyppei, ku on duunannu jotain buenoo. • Ploggaa upeit onnistumisii ja juhli onnistujien megges. Kukaa ei oo klaarannu mulle, mist karisma itse asias födaa. 5 Tsilari 6 | 2025. Jo snadina mä bonjasin, et hyvällä tavalla dorkuus on ainoo asia, ku voi frelssaa maailman, et just dorkat duunaa Stadista parempaa mestaa. Mokaajil ja sössijöil on skrebaa ja kanttii
Muut byroon asiat hoituu parhaiten meilis: toimisto@stadinslangi.fi tai skulaamal: 045 186 7238 Byrooduunari Reijo ”Reitsu” Lainela Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. 045 186 7238 www.stadinslangi.fi Harri Saksala, bamis harri.saksala@gmail.com Virve Kuutar, varabamis virve.kuutar@gmail.com Outi Havia outi.havia@kotiposti.net Risto Kolanen ristokolanen@gmail.com Raimo Kuitunen raimo.kuitunen@outlook.com Reijo Lainela Jäsenrekisterinhoitaja, hallituksen sihteeri reijo.lainela@gmail.com Ragnar (Ranccu) Lilius ragnar.lilius@gmail.com Soile Tammisto soile.tammisto@elisanet.fi 1. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen ja Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä stadilaisuuden ilosanoman levittäminen. Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti 30. Jäsenasiat, reduilmottautumiset, ostot lafkasta, Tsilarin osoitteenmuutokset. Byroo on auki tiistaisin ja torstaisin klogu 15-18 (voi tulla muutoksii, himasaitilt hittaat ain vikan tiedon). Voit käydä tsekkaa, mitä kliffaa slangija Stadi-kamaa hittaisit itelle tai vaik frendeille lahjaks. varajäsen Valtteri Hellgren valtteri.hellgren@gmail.com Sirpa Halmela, taloudenhoitaja (hallituksen ulkopuolelta) sirpa.halmela@elisanet.fi Hallitus Toimituskunta Päätoimittaja Seppo Palminen seppo@palminen.com 050 552 1360 Toimitussihteeri Jeongdo Kim tsilari@stadinslangi.fi 044 9888 368 Valtteri Hellgren Risto Kolanen Virve Kuutar Tiina Linna tiina.m.linna@gmail.com Rafu Nyberg rafu.nyberg@gmail.com Mikko Seppälä mikko-olavi.seppala@helsinki.fi Tsilarin vakkarifotaajat Raimo Granberg Marit Henriksson Esko Koivisto Raimo Kuitunen Jarmo Meriä Aki Schadewitz Matti Snellman Taitto Sivupainajainen Kirsi Pääskyvuori Paino Grano Oy ISSN 1239-9523 Aikakausmedia ry:n jäsen Kulttuuri-, mielipideja tiede lehtien liitto Kultti ry:n jäsen 6 Tsilari 6 | 2025. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. varajäsen Lasse Solman lasse.solman@gmail.com 2. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä
Ja tietysti kiitän ja kumarran jengii joka oli ehtiny paikalle. No sit se perusti ehkä Härmän ekan pop/rock lehden joka oli Stump (joku muistaa?) ja pyöritti sitä useita vuosia. Ja kohta taas yks takana. Vuodet vierii. Tää kohta taakse jäävä juhlavuosi sujahti kans vauhdilla. Stumpin jälkeen Reetusta tuli sit Reetu ja se alko levytte leen lättyjä, Tsingiskaaneja ja näitä, ja rundaileen ympäri maata. Se oli sillon Ilkka Sysimetsä ja se skulas urkuja Roosters nimisessä bändissä (josta se tais saada fudut...?). Onhan se kuiteski aikamoinen trippi sieltä Työläisäitipatsaalta tähän päivään. Hyvä niin. Meidän 30v-juhlavuoden pääjuitsu oli tietysti Savoyn konsertti syyskuussa. Mä opin tunteen sen jo paljo enne ennen ku se oli mikään Reetu. Ja semmosta se duunaa edelleen. Vaan äkkii toi 3 kybää on menny, eiks jeh. Ilta oli glaidu ja kliffa!! Ai niin, ja vedettiinhän me siellä kimpassa Reetun Kolmekymppinen Palmisen tosi himmeenä slanginnoksena! Kun tää vuosi on kohta sluut niin tässä bamiksen bulit kiitokset kuluneesta toimisto duunari Reitsulle, taloudenhoitaja Sirpalle sekä kaikille hallituksen jäsenille. Slangin syyskokouksessa toi hallitusjengikin snadisti vaihtu eli muu tama uus jäsen hyppää ens vuoden alussa messiin joten teretulemast vaan! Meitsin kaksvuotisest bamiskaudest vielä toinen vuosi lusimatta mut hyvällä fiiliksellä eteenpäin eiks jeh! Glaiduu Jygelii ja Kliffaa Uutta Vuotta (samma på svenska)!! Skulataan ja bamlataan Hara, bamis 7 Tsilari 6 | 2025. Tsilarin viime numerossa oli koko aukeema niistä pippaloista joten en kelaa sitä kuvioo tässä nyt sen enempää muuta ku et kiitän ja kumarran kaikkii jotka oli messissä funtsimassa prokkista ja niitä jotka kiipes sit lavalle bamlaamaan, lukeen runoja, skulaamaan ja sjungaamaan. Ja vielä oikee juhlavuosi ku Stadin slangilla 30v mittarissa! Kyl kyl. Tosi snygi aviisi! Stumpin snadi byroohan oli Annankadulla ja siellä heilu sen ajan kaikki stadilaiset popparit, kaikki! Norreksen Lasse tais olla 14v ku se alko laatii sitä Stumpin legendaarista karvapäälistaa eli listaa suosituimmista popbändeistä (Topmost oli pitkään ykkönen!!). Paljo kliffaa kuluneisiin vuosiin mahtuu, paljo, kaikenlaista slangisäpinää ja suhinaa. 3 kybää ja Reetu N iin se vaan menee. BAMIS HARRI SAKSALA Onhan se kuiteski aikamoinen trippi sieltä Työläisäitipatsaalta tähän päivään. Muistan ku jo noin vuosi sitten alettiin rakenteleen juhlaprokkista niin äkkii oltiinkin jo tän vuoden puolella ja keskellä monenmoista hulinaa! Oli kevään etkoja Lapinlahdessa, sit tuli Espan lava ja perinteinen Stadin Friidu ja Kundi hulabaluu, missä Reetu eli Frederik sjungas biisinsä Kolmekymppinen, ja tosi staililla! Reetuhan on paljasjalkanen ja jos sallitte niin Reetusta pikku stoori
Täst laput kaulaan. Tärkki perseisyys on fudittu huideen.. Tervetuloo. Divaatteks te tsufee vai tsajuu. Ei paukuteltu henkseleitä, et mehä tsennataan jengii ihan helkkaristi, mut tää Sazonov on meille ihan Mr. Moi, mä oon Daniel… Meki käyttäydyttiin hövelisti. Oskari tulee gaidaa teidät tokaan kerrokseen. Ei ees kornii syytä visiitille: no, ku Tsilarin pluggaajilt tuli idis, et viittitteks te jätkät mennä tsekkaa, onks tää Daniel fisu vai fogeli. Nobody. Mut ei. Ei mitää frekkii herjaa, et missä tääl on se skloddi, ku on valkattu Stadin pormestariks. STADILAISIA TEKSTI: ILKKA JUVA, SEPPO PALMINEN FOTOT: ESKO KOIVISTO Tsilari kävi treffaamas Daniel Sazonovii Se on lungi ja välkky stadilainen Ku kaks redaktöörii ja yks fotari (yhteist ikää reilut 220 vuotta) buukkaa ittesä jututtaa 32-vuotiast pormestarii, vois kuvitella, et ikärasismi skrabataan esiin: nii, et onks tää fossiililetka ny ainoo, jonka slangiaviisi enää saa liikenteeseen
Totta kai se voi. Me tehtiinki sen kans diili: perjantaina 12.6.2026 se öpnaa Helsinkipäivän Espan lavalla Stadin slan gilla. Onks mikää muuttunu. Skole oli SYK ja pajalla se studeeras juridii kan maisteriks. Stadi on mulle intohimon kohde. Uuden Suo men poliittinen toimit taja Ilkka treffas ekaa ker taa kaupungin johtajan. Me mel keen kaikki Tsila rin pluggaajat tul laan mestoille stikkaa sille bulii handuu. Pallo peleist se skulaa tennistä, mut boltsin snadein ja sympaattisin golfkertsi Staga&Skrubu toivottaa pormestarin jäse neks. Voi helkkari. Se skrivas joskus ittestää öbaut tällai: –Mä tsennaan Maltsun, Kantsun, Kaarelan, Ko nalan ja Pitskun jokaisen kujan. 9 Tsilari 6 | 2025. Daniel, ooks sä masokisti. Todella kökkö kysymys Ihan siinä ku Esko otti viel muutamii fotoi taideteokset rekvisiittana, tuli jo ku älyvapaa idis kysyy silt jangs terilt, et Daniel, ooks sä yhtään funtsannu, mitä sä rupeet duunaa sit ku sä kasvat buliks. Meggessä oli mum mon muistot ja tatsi reaali sosialismiin. Danielist tuli patriootti ja porvari. –Mä en tiedä. Mut se me tiedetään nyt, et seuraavan kerran ku treffataan Daniel Sazonov, me mennää sen kans bisselle. Kumpikaa ei pyrkiny jatkokaudelle. Ei mikää kolmannen asteen kuulustelu Ehdittii bamlaa vast pari minsaa, ku päästii jo itse asiaan. Mä pystyn keplottelemaan itseni ohi Manskun ruuhkasta ja heit tämään päästäni yksiön markkina vuokran Sörkässä… Patriootti ja porvari Vaikka Daniel on junnu, se on ihan yhtä avoklabbinen stadi lainen ku mekin. Inkerinsuomalaisuus oli Sta linin putsauksissa monen suomalaisen tappotuomio. Sil voi olla oma staili, omat arvot, oma libe raali maailmankuva. Mä tiesin, mihin mä ryh dyin. Partsikassa lippu kunta oli Huipunvaltaa jat. Sen duunimesta oli ekas kerrokses ja se tsennas täst hö sest joka ikisen nurkan. –En oo. Häpeen sietäminen skruudas kundei ja Sta din pormestarin duuni on kaikkee muuta ku kesyy puuhasteluu. Voiks poliitikko olla omien gartsojen dallaaja. Da niel Sazonov haldaa kaikkii niit kielii, mist meitsien retrokieli, tää Stadin slangi on blandattu. Vapaavuori ei digan nu koko pormestarimallii. Vartiai sen kaudella bulis organisaatios brennas koko ajan joku kor neri. Se voi kannattaa, kannustaa, puolustaa ja kritisoida. ”Hyvät herrat, ylipormestari Teuvo Aura.” Seppo oli kuus vuotta Stadin lehdistösihteeri. Dyykkaa minen kaupungin talolle oli toimittajille pa luu seitskyt luvulle. Protokolla päällikkö Harri Sormanen paino nappii ja puol seinää sliidas syrjään. Mi ten me noin umpitollo kysymys voitiin tohon fi naaliin kekkaa! Eihän me it tekkää tos iäs tiedetty, mitä meist tulee bulina. Jangsteri ruuhkassa Sazonov on joteski virkistäväl tavalla stadilainen jangsteri. Sehä oli just oikee vastaus. Mä olin ollu jo neljä vuotta Sta din sosiaali terveys ja pelastusalan apulais pormestari. K ai tää on kerrottava. Daniel Matti Mikael fö das Kättärillä 24.3.1993. Larussa, Haagassa, Munkassa, Tölikassa ja eteläi sis kaupunginosissaki mä oon ai ka hyvä. On. Avara alaaula on endrattu mööttei varten tasa seks auditorioks, Kjmalli sest dirikoinnist on sink sattu pormestarimalliin ja tärkki perseisyys on fu dittu huideen. Sazonovil oli kaks edeltäjää pormes tareina: Jan Vapaavuori ja Juhana Vartiainen. Kai se jäi mulle partsikast: tarttee olla valmis duunaamaan stadilaisten asioit kondikseen. Sen ulkomaiselt kuulostava nimi johtuu siitä, et sen inkerinsuomalaiset parentsit flyttas Suomeen paluumuut tajina 1990luvun alussa
1910). Ongari Ebba Munck Eteläs v. Joo, ja se veegatšubu aina pääl lä, se oli oikeen skibemannin staili”, minnaili Salomaan Väiski (s. Skönärit ja skiglarit Molli-Jori shungas Stadin kundissa: ”Kun rantsussa näin skiglarit ja bulit ongarit, niin skönelle mä kaipasin. FO TO : H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O FO TO : H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O 10 Tsilari 6 | 2025. Ja kun mä pääsin skolasta sain pitkät dongarit, niin sinnehän mä painuinkin.” Enholmin skiglari 1900-luvun alussa. M onet stadilaiset painu kin skönelle. 1919. SLANGILODJU TEKSTI: HEIKKI PAUNONEN Enää ei buleja skiglareita Stadissa nää paitsi Itämeren purjehdustapahtumissa. Sakin Viivi skrivas sen kundikafrulle, ku oli häippässy Stadista: ”Kundit kaveerasivat, että sä painelet skönelle ja siks sä singrasit Hesasta Turkuun, kun sulla oli siellä tiedossa hyyry johonkin nors kin buliin botskiin.” Skipemannit ja skönärit Stadissa oli monta botskirantsuu, mut Bergan ja Sörkan kundit kävi Sörnäis ten satamassa eli Vartšissa tsiigaa skigla reita ja merimiehii: ”Mut se oli liffaa sillon niinku Vartšiinki tuli niit skiglarii, ja siält tuli ne skipemannit, oi keen tosiskönet, niin ku sillon oli, per kele kun puuboblat oli vaan klabbissa ja dongarit oli klabbissa ja ne skönepaidat päällä
Kielitieteessä tällä sii sanoi, ku on duunattu ”fiinimmiks”, kutsutaan hyperkorrekteiks. Niistä skipemanni on gamlempi ku hela Stadin slangi, ja sköne manniiki on käytetty jo 1800 luvun lopusta lähtien. Kaltsissa oli Canjon eli Kanuuna. Yleiskielessä se on ollu shep. Eka ongari, ku kävi Stadissa, oli Ishora. Lähetää liikkeelle sanasta skipeman ni. Niiden bamlauksessa laiva on ollu skip. Tapio Sjöblom (s. Se tulee svedusanoista ångfartyg ja ångbåt, mut muut on kinkkisempii. Skönäri (skönari) on nyyampi, vaik se on sit syrjäyttäny skipemannin ja sköne mannin. Sköne ’meri’ tarkottaa samaa ku svedusana sjö ’meri, järvi’, ja skiglarin vastine svedussa on seglare. Meil oli ne ihan täs kädessä. Ne oli upeita botskei, melkeen 40 metrii pit kii. 1902) kerto: ”Ei mul omaa skiglarii ollu mut yhel kaveril oli semmo ne snadi ja sil me päästii skiglaan vähä kauemmaks rantšust.” Samaa tarkotti kans skiglu. Skönäreillä oli Stadissa omat raflat. Sitä on käytetty kans purje veneistä. En oo ihan saletti seuraavasta selityksestä, vaik se on hyvin mahdollinen. Samanlaista vaihteluu esiintyy muutenkin Stadin slangissa, esmes sanoissa skiti ja šiti ’lika, paska, ulos te; likainen’, ku on saatu svedusanasta skit. Siit on viel muistona Keisarinnan kivi Kauppa tortsilla. Suomen vika buli skig lari, Suomen Jout sen, on museona Aurajoen rannassa. Suomalaiset kundit ei oo hiffannu vaihtelun syytä, ja ne on yleistäny sk:n kans sanojen sjö ja seglare alkuun. Saki laisil oli tiukka rotsi, eikä niil ollu veegatšubuu vaa leveelierinen bresa tai knalli knubbissa. Enkusta se on londattu 1800luvulla sveduun, Stogiks en slangiin, missä se tarkotti takilaa ja pukuu. Enkku slangissa sitä on alettu 1700luvulla käyttää kans kledjuista. Siinäkin gamla asu on ollu [skiit] ja sitä on käytetty kans Uudenmaan svedumurteissa, mut nykysvedussa se ääntyy [shiit]. 1924) vertaili stadilais ten purjeveneitä: ”Toisil oli rutsareista duunattuja skiglareita ja Bräntsikan bontsareilla oli stailija bulija skigluja.” Ongarit Stadin rantsut muuttu, ku rahtii alet tii föraa kans ongareil. Monet ruotsinkielisten kundien vanhemmista on tullu Uudelta maalta. Hietsussa oli Salve, mis ne kävi skruu daa paistettui strömareita. Sitä käyt ti mm. Stadin slangissa on bu listi hyperkorrektei ilmauksii: esmes svedusanasta nubbe ’ryyppy’ on saa tu slangiin nubbi ja siitä kaks hyper korrektii muotoo knubbi ja sknubbi. Ja faija anto meille luvan, että me voidaan leikellä sen vanhoja skragoja niin, et tehdään solmu valmiiksi ja vedetään snara läpi niin, et sen saa tohon kauluksen alle. Sanojen alkuperästä Ongarin alkuperä on iisi nakki. Enää ei buleja skiglareita Stadissa nää paitsi Itämeren purjehdus tapahtumissa. Niis oli kaks salonkii, toinen kun deille ja toinen friiduille, ja ruokasali. Botskin omistaja ja/tai päällikkö on nykysvedussa skeppare [sheppare]. Visiitti ta pahtukin sitte 13.6.1833. Siinä oli stadilaisilla pällistelemistä. Joo, me saatiin fyrkkaa siitä.” Skiglarit Ennen vanhaan ja vielä MolliJorin ai koihin Stadin rantsuissa näki komeita skiglareita, ku föras rahtii Härmään ja Härmästä veks. Vähän sen jälkeen, vuonna 1837, kaks siipiratasbotskii, Furst Menschi koff ja Storfursten, alotti säännöllisen trafiikin Turun, Stadin ja Pietarin vä lillä. Väinö Kalervo (s. Stadin sakilaiset omi niistä dongarit ja raitaskjordan, mut muuten niiden kuteet oli erilaisii. Skiglareista on jäänyt Stadin slangiin pukuu tarkottava sana rigi (prigi, priki, sprigi, spriki jne.) Gamlassa skönäri enkussa se on tarkottanu jo 1400luvul la skiglarin purjeita ja taki laa. Luotsilaitoksen Eläköön -botskin boosu 1890-luvulla. Mut sana skiglari elää edelleen. Nykysvedussa on sana skepp [ääntyy: shep] ’alus, laiva’. Enska Ilmonen (s. 1945): ”Mä näin kerran ku kaks skönäriä vinoili toisilleen Nevernyrkissä.” Skönärien kledjut oli kaikkialla sa manlaiset. Ongelma on se, ett mistä sk on tullu sanoihin sköne (manni) ja skiglari. Sen haussin kundit tseenas fyrkkaa skönäreiltä: ”Laivojen miehistöt tuli Lintulahden katuu ylös ja ne kohtas Kanuunan. Uudenmaan svedumurteissa se on skiptäin. Ja minäki tein bisnestä siellä sen takia, että siihe Kanuunaan ei päässy siihen aikaan ilman skragaa. Klabbissa oli levee lahkeiset dongarit ja päällä sinivalkoraitanen sköneskjorda. Oikeen gamlassa Stadin slangissa oli merimiehist kaks sanaa skipe manni ja skönemanni. Gamlassa svedussa se on ollu skippare ja siitä on saatu gamlaan suomeen skippa ri ja nykysuomeen kippari. Alkuun ne oli siipiratasbotskei. Stadin ruotsinkielisillä on tän sanan alussa vaihdellu sh ja sk. Suomen kenraalikuvernööri, ruhtinas Alexander Menschikoff saapu sillä Stadiin 20.5.1833 valmis telee keisari Nikolai I:n ja sen vaimon Alexandran Suomen visiittii. Mahtavimpii oli kolmi ja nelimastoset skiglarit eli fregatit. Koko reissuun Stogiksesta Pietariin meni kakstoista vuorokautta. Gamlassa svedussa ja Uudenmaan svedumurteissa se on ääntyny [skip]. FOTO: SKILNADENS ATELIER/ HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO 11 Tsilari 6 | 2025. Sjöstä on tullu sköne ja seglaresta skiglari. Svedusta ja/tai skönäreiltä se on saatu Stadin slangiin. Skipemanni on saatu sii tä. Myöhemmin reitti laajeni: botskit koukkas kans Stogiksessa ja Tallinnas sa
K A N N EN FO TO Y EH IA EW EI S. Et kyl kantsi sillon duunaa ja hyvä ku ei o purettu. Vois luulla et tää on kaluttu aihe, mut tää oliki näppärä, snygi ja käyttis bökkeri. Rundi Stadis Bökkeri on huolellista duunii. Kaupungin museon Ruiskumestarin talo tuol Krunan Kris tianin kadul on harvoi säilyneitä ja kai keks onneks museona. Mikko Lindqvist: Empire. 1952 saatiin ”gamlan kau punginosan” suojelupäätös, ni vuoden 1958 rakennuslaki vesitti ton suojelu päätöksen. Vaik v. K niiga Empire kiven ja valon Helsinki kertoo, miten Sta dista duunattiin Suomen pääkaupunki. Arkkitehti Martti Välikangas skrivas 1930: ”Helsin gin vanha keskusta, jo pitkään maan ulko puolellakin tunnettu arkkitehto ninen kokonaisuus – voitaisiin vielä kauas tulevaisuudessakin säilyttää pää kaupungin ylpeytenä.” Sit valtio ja stadi slumppas noi Espan ja Senaatin torin väliset korttelit ja tilanne snadisti rauhottu. Kniigan on julkassu Parvskustan tamo. J. Ku Stadin fyllas 400 vuotta 1950 oli sellanenki plääni, siis Nils-Erik Wickbergillä ja muilla harvoil ku ar vosti rakennusperintöö, et ne olis drai sannu empireajalta viel säilyneet gam lat fedubyggat jonneki Meikkuun tai Kumikseen ja duunannu sinne vähän niinku teemapuistona ”historiallisen Stadin”. SE N FF . 192 s. Arkkitehti Carl Ludvig Engel disainas empirestadin. Sen on skrivannu kaupunginmuseon arkki tehti Mikko Lindqvist ku on pitkään hommaillu ton rakennussuojelun kans sa. Et kesti aina vuoteen 1988 ennenku empirekeskusta sai oman suojelukaavan. Kylhä jokasen uuden sukupolven stadilaisen pitää tsennaa tää pääkaupungin kova ydin. Ja sit Yehia Eweisin stärät fotot osottaa, miten kliffalta toi 200 vuotta sitte bygatty Stadi näyttää tänään. Painojälki on niin snygi, et nää sinänsä tutut gamlat painokuvat, kar tat, piirrokset ja maalaukset joteski herää henkiin. Erillisis luvuis tsiigaillaan tietty tota Senaatintorii, sit armeijan kassui ja yli opiston laitoksii, joihin kuuluu Tähtärii ja Kaisaniemee kans. Sit on nasta luku, mis voi pluggaa ja tsiigaa fotoi siit, mimmosii noi empire stadin himat oli. Stadin suojelu on tärkeetä duunii Aikoinaan ton empirestadin suojelu oli kovaa duunii ku jengi halus vaan repii gamlat byggat veks. Hyvä et ne ehtii räpsii fotot purkutaloist en nenku grynderit jo lanas ne. KNIIGAT TEKSTI: MIKKO SEPPÄLÄ Stadin kova ydin Tsilari pluggas uuden kniigan Stadin empirearkkitehtuurist ja Carl Ludvig Engelin duunista. Sit käydään Lap parin dorkalas, jonka tuleva käyttö on ollu viime aikoina tapetilla. Se onki tosi tärkee jobi nykystadissa, ku tääl on taas vallalla sellane karsee hinku byggaa gamlat tortsit täyteen. Kelatkaa vaik noita Kasarmintorin ja Elielinaukion plänei. Kiven ja valon Helsinki. LI TO G R A FI A C . Titteli tuli jo 1812, mut se piti viel lunas taa. Lopuks käydään viel Engelin omas himas Bulsalla. Täs käydään kompaktisti läpi, mitä se empirestaili tai keisarityyli oikeen merkkas ja mikä oli Aleksanteri I:n (1777–1825) ja arkkitehti Carl Ludvig Engelin (1778–1840) rooli täs megaluokan byggausprojektis. 12 Tsilari 6 | 2025. K IR JA N K U V IT U ST A . Muutamis mestois lause uhkaa valahtaa kapulakieliseks jargoniks, mut muuten tää on klaarii asiatekstii. Mut ei siit tullu mitään. Lindqvist skrivaa, miten Stadi ja sen ikoniset tötteröt sai nykysen muotonsa ja mitä kaikkee niitten detskuista voi lesaa. Parvs ja Helsingin kaupunginmuseo 2025. Nehän ei ollu stenuu vaan enimmäkseen fedubyggaa ja on melkeen kadonnu
Sinne seilattiin Afrikan ympäri, ku Suezin kanavaa pitkin pääs vasta vuonna 1869. Ei mikää turha jätkä. Siihen saakka safkaa riitti, mut sit siit tuli pula. Vuosi tai kaksi, enemmänkin. Sen korttelin ko kosen snygin haussin, mis oli ennen kaks levy buiduu, Digelius ja Eronen (nyt vaan Eronen), byggautti Anton Wuorinen niminen kundi. Reissu purkkarilla oli riskaabeli, pitkä ja hidas. Eroosio ja tul vat vei pellot kuralle. Ne ku ei pluggaa, ne on (ÄPYy londaten) ihan paukun paukun. Otto oli Jörn Donnerin (Stadin Kundi 2018) fafa. 1800luvulla skodattiin tykillä fittei merirosvoi. Ai niin, mitä tekemist täl Juhani Mailasalon kniigalla on Stadin slangin kanssa. Tää on kniiga kinkkisest aiheest, siis ekoist suomalaisist, ku kävi keisarillises Tsainassa. A i et miks mä suosittelen tätä kniigaa. Juhani Mailasalo studeeras pajalla Aasian tutkimusta ja Wuhanin universtaalla kiinan kieltä. Se tsittas Lähetysseuran johtokunnas ja kävi vuonna 1907 Hu nanis tsekkaamas, kuin lähetysduuni futaa. 575 sivuu ehtaa nautiskeluu. On. Mä skrivaan vaan tällasist kniigoist, jotka saa mut ottaa presan päästä. 1/3 Mailasalon kniiga kertoo Qingdynas tian ajasta (1644–1911), ku Tsainan osuus boltsin bruttokansan tuotteest oli öbaut kolmannes. Ongarit, siis höyry paatit, yleisty 1880luvulla. Sen idis oli Suomalais Ugrilainen Seura, ku rupes sendaa tutkijoit ulko maille. Vähäks se tsennaa Tsainan tsembaloit. Maailmanpolitiikka on metkaa, ku Xi Jinping, Vladimir Putin ja Donald Trump skabaa siit, et tuleeks niiden liidaamist maista yhtä GREAT, ku ne on ennen ollu. Tsaina oli 1700luvul la boltsin ykkösvaltio kaikil mittareil ja kinkkien elintaso oli korkeempi ku Euroopas. Plugatkaa tää fantsu kniiga Ekat Tsainas käyneet suomalaiset oli skönareit, luultavasti 1730luvulla. Pidgin oli ku Sta din slangi, monist eri kielist blandattu keino bonjaa toismaalaist sen verran et läppä flygas. Taas kävi tsägä Mä itte oon skrivaamas kniigaa Sta din Viiskulmast. Vuosisadan lopul la bygattiin Siperian rata ja eka stoge Pietarist Tsainan rajalle puhku vuonna 1891. Imperialistisen politiikan tuloksena Qingdynastia valtas Taiwa nin jo 1600luvun lopulla, Mongolian seuraavan vuosisadan vaihteessa, sit Tii betin ja ItäTurkestanin eli Xinjiangin. Aluks useimmat diilit tehtiin sitä varten duunatul kielellä, pidginenglannilla. Tuli sisäsii kragik sii ja tuli brittei ja muita muun maalaisii, flaidattiin oopiumikrigut, Hongkong brittiläistettiin 99 vuodeks, venäläi set omi Amurin ja Ulko Mantšurian eli öbaut miljoona neliökilsaa kinkkien maata, handeli avautu pikkuhiljaa ku födas lisää sopimus satamii. Ulkomaan elävät grundas satamiin siirtokuntii. Määränpää oli Kan ton. Pidgin, ihan ku Stadin slangi Kulu kakssataa vuotta ja kinkkei oli nelin kertasesti. Välillä venttailtiin blosiksii Mauritiuk sella ja blisattiin lasti Espanjassa, et saatiin hopeepiastereit = fyrkan kor vikkeit, ku kelpas bungaamiseen missä vaan. 13 Tsilari 6 | 2025. Jäbäst lisää, kuha mä saan ton kniigan kondikseen. Ja kundi, ku 1800luvun lopussa fudi liikkeelle Stadin pajan akateemi sen Tsainan studeeraamisen oli Otto Donner (1835–1909). Kinkkien fyffee onki jenkkien bisneksis jo nii bulisti, et ei tartte kauaa venttaa, ku tittelit dilka taan uudestaan: ”super valta”, ”suurval ta” ja ”mäkioonkovajätkä”. Tän enempää mä en suostu vohkii teidän pluggaamisen hegistä. Tsainan paikallis kommarien pääsihteeri ei päästä bamari kollegoit glömmaa, et kinkki nerot on sentää ke kannu kaikkee kliffaa, niinku ruudin, kompassin, peippörin, posliinin, silkin ja setelifyrkan. TSILARI SUOSITTELEE TEKSTI: SEPPO PALMINEN Kinkkinen kniigasuositus Tää ei oo bökkerin repostelu. Kinkkinen = kiina lainen = vaikea. Joku saletisti kitisee, et onks täl muka jotain tekemist maailman politiikan ja Slangijengin kans. Jos sä et tsennaa kinkkien hissaa, kinkkist sulle on bonjaa tätä boltsin nykymeininkiikää. Siel länsimaisil oli omat buidut, raflat, biblut ja tsyrkat
Himaan paluu siis onnistu snygisti! Dissataanks Jokereit. Byyrei duunas kans Bruno Kallio ja Miro Nalli. Ja ne fanit, ku uskals lähtee tsii gaa niit matsei, minnaa takuulla hui keet pelireissut. Vaik etelä päätyläiset huutaaki nyt, ettei messis oo enää sipoolaista, ne ei taida minnaa, ett ilman sitä sipoolaista koko hallii ei ois. Mut siin, mitä ne huutaa: ”me ollaan Suomen vihatuimpii”, voi kyl olla perää. Ja meno oli sen mukane. Tappara on saanu parhaim millaan 11553 tsiigaajaa. Oli se sit Hartwall tai Veikkaus tai Helsinkihalli tai mikä vaan, ni se on halli, joka on bygattu Jokereit varten. Ne jaksaa staijaa ja huutaa koko matsin ajan. Jokerit palas himaan Buli päivä: perjantai 24.10.2025 – eka matsi pitkäst aikaa Areenalla. Siit tuliki oikeesti buli päivä. Eteläpäädys onneks vaan huudetaan. Fiilis on huikee Jokerifanit on ihan oma jenginsä. FOTO: VIRVE KUUTAR 14 Tsilari 6 | 2025. Ekat pääs skruu daan kakkuu ja halliin jonottiki jengii yli tunti ennen ku matsi ees starttas. Kimpas on kliffempaa, Jokerifaneillaki. Buli voitto Tärkees matsis vastas oli Mestiksen kärjen Joensuun KiekkoPojat. Must ois kyl kliffaa kannustaa omaa jengii positiivisel innol, eikä kiljuu, että vihataan tai dissataan muit. Mut joidenki mielest idäst ei tuu mitään hyvää. Jengii jonotti halliin yli tuntii enne matsii, kaikki oli ihan fiiliksis. Okei, ne skulas slobois, jota moni vi has jo valmiiks. Mistäköhän sen panimon perustaja tuli Stadiin sil lon yli 100 vuot sitte. Jossain niit dissataan ja bulisti. Sillon paukku Mestiksen yleisöenkka: hallis oli huikeet 12114 heeboo tsiigaamas matsii. Sitä kandeis kaikkien stadilaisten käydä joskus tsiigaamas. Tuplasti verkot sai heiluun Aleksi Elorinne ja Oliver Suni. Ja vaik joensuulaiset tasottiki jo alle minuutin päästä, ni eka erä päätty Jokereiden johdos. Handut ylös, handut yhteen! Nous kaa ylös! Ku satapäinen kuoro kajauttaa Katupoikien laulun tai shungaa, miten niiden rakkaudes on kuva narrin, ni ohan siin fiilistä. STADILAISET TEKSTI: VIRVE KUUTAR Jokerit skulaa taas himahallis. Se levitettiin just ennen matsii. Junnujen kundien angsti näkyy sporttikatsomois. Matsis Eteläpäädyn fanit oli ihan in tona. Yhen toisen jengin fanit dokaa Koffii. Siin hurmios, minkä oma halli sai aikaan, Jokerit vei matsii ihan kybällä ja finnas 74. Ja on se elämys landebuugeillekki. Muut ei oo päässy ees yli 10000:n. Jokerit ei skagannu koklaa jotain ihan nyyaa. Ne oli duunannu bulin lakanan, joka peitti koko katsomon: hima taas. E es SMliigas ei oo täl kaudel päästy parempiin lukemiin. FOTO: EIJA MANNINEN Jo u l us t oo r i Jokeri-fanit on pitkään venannu, ett ne pääsis skulaan taas areenalle. Reko Alangon nimiin meni eka himahallin byyri. Tokas eräski Jokerit duunas kolme byyrii, vikaan erään riitti yks. Ei sitä muuten bonjaa, miks tällast jengii ei kirkuen haluta takas Härmän lätkä skenen kärkiskaboihin. Jokerifanit on pitkään venannu, ett ne pääsis skulaan taas areenalle. Mut olihan se liiga, jos sa skulattiin Euroopan kovint lätkää
Aloin yhtäkkii snadisti studata, tsiigasin ylöspäin ni se karhu kääns päätä, vinkkas mulle öögaa ja smaila ten toivotti glaiduu jygelii, se kerto et jouluyönä se lähtee käymään himassa, sen pitää käydä helssaa mutsii ja faijaa ja skruudaa parit skitarit. Tsau! Tulitsä kuusta tsekkaa. Olin pihalla ku snögegubbe enkä saanu enää Goisattuu. Se välkky ku lyysi otti siihen ja jotenki siit tuli kliffa fiilis. Yhtäkii se oliki buli ja snygi, siistein kuusi mitä oli Valkas nähty ikinä. Tuli hyvä fiilis vaik svettis vähän haittaski. Funtsasin et jos ei kerran tuu goi sattuu, ni yht hyvin voi käydä vaik gartsal vetää pari rundii. Kuusi oli niin snadi et tuli styrkka fiilis, tän kantais vaik Korvatunturille. Illalla kundit duunas sen prameeks. Snöge alko hiljaalleen putoilla, Stadi pani parastaan. Jo u l us t oo r i Skole oli ihan Karhupuiston tai Karhiksen, niin ku me sitä skidinä kutsuttiin, hörnan takana. Joo, tulinhan mä, pitäis hittaa sellanen ku tsittaa siihen olkkariin ja minkä jaksaa roudaa tonne Valkkaan. Tää on vähän snärkkinä nyt, mut täl on kuule buli hjärtta, tää onki oikein jygelikuusten jygelikuusi! Gubbe smailas, vinkkas öögaa uu destaan ja pohti:” Funtsaa totakin kar hua tossa, siinä se on kököttäny iät ja ajat, pääsis ees joskus jouluks himaan.” Öö, okei...No mä otan ton. Tsiigasin sitä ja pyörittelin handussa, se välkähti ja sit kuulu se sama snadi murahdus joka lyftas mut bunkasta. MINNAILUU TEKSTI: ANTTI TARVAINEN Snadi jygelikuusi pudessa. Flemarilla moikkasin parit tutut ja toivottelin glaidut jygelit, “Joo, ihan Stadissa ollaan.” M ä tsittasin siin pudessa ku Ville, vähän bulimpi kundi kerto stoorin siit karhupatsaasta. Hyppäsin bun kasta ja vedin kledjut niskaan. Onks, toi snadisti pliisu. FOTO: ANNE PIETARINEN/ HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO. No tää karhu oli sit pannu hanttiin sille kurgolle, mut ottanu hudaa siin skragigses ja muut tunu stemuks. Mul onki kundi sulle täydellinen Kuusi! Gubbe bamlas ja vinkkas öögaa. Yks Snadi oksa oli pudonnut. Perhana, se kuusen snadi oksa oli jääny balsan fikkaan. Kuusiblisari, snadisti tontun näkönen gamla gubbe smailas bulin skeggensä takaa ja sohi niitä kuu sia siinä. Flemarilla moikkasin parit tutut ja toivottelin glai dut jygelit, “Joo, ihan Stadissa ollaan.” “Hei! Faijalla on kuusi!” Kuulin mi ten kundit bailas ku pääsin pitskulle. Lähin dallaa himaan päin. Gamlaan aikaan oli kuulemma ollu joku snadisti fitimpi kur go jolla oli tatsi et se duunaa kaiken stemuks mihin se koskee. Hiki valu balsan niskasta melkeen revaan asti, duunipäivän jälkeen mit tailin kuusia. Mä pistin sen fikkaan. Älä kundi hätäile. Tulin Karhikseen ja tsittasin pen kille. Vedettin verkko veks ja kuusi tsittas ku nakutettu meidän olkkariin. Faija, täält putos jotain! Menin tsiigaa, ja jep. Vaimo ja skidit goisas, niin ku nyt goisataan ku jygeli on tulossa ja kuuset stikattu prameiks. 15 Tsilari 6 | 2025. Mä minnailin tätä stooria ja funt sasin et onks omat skidit jo tarpeeks buleja et hannais niillekin kertoo. Puut oli mintissä ja fresseinä ja koko Karhis dölläs ihan skutsille. Lähin dal laa. Tsiigaas tätä! Gubbe näytti kuusta joka kökötti snadisti vindissä ja näytti siltä et sen gimmafrendi olis just otta nut hatkat. Alko tulla snadisti galsa, ni pis tin handut fikkaan. Yöllä mä heräsin snadiin murahduk seen. Käpöttelin Flemaria pitkin takas Bärtsiin päin ja fiilistelin öistä Stadia joka goisaa. Dallasin karhupatsaan luo ja stikkasin sen oksan siihen jalustalle
Otava 1963. Yks sen ajan hittikniigoi oli Pena kertoo stoorin (1963). Se oikee Pena oli vissiin joku sen oman boitsun frendi. Kannessa on Rautapalon oma maalaus. Rautapalo oli födannu Munkki saares ja sen faija Oskari Rapp oli sekin ollu taiteilija. 16 Tsilari 6 | 2025. Romskuis ja runois ruvettiin skrivaa puhekieltä. Pena kertoo stoorin – poikaromsku 1960-luvun slangilla Kirjailija-taidemaalari Tauno Rautapalo (oik.) budjas Pohjois-Haagassa. Tauno Rautapalo: Pena kertoo stoorin. Ja siithän jengi sai kiksei. KLASSIKKO TEKSTI: MIKKO SEPPÄLÄ Stadin slangi nous näkyviin 60-luvul, ku ei oltu enää niin tiukkapiposii ton kirjakielen kanssa. Voittajaks valkattiin Pe na kertoo stoorin, ku kerto 15vuotiaasta jannusta ku oli ottanu hatkat skolesta ja himasta. Täs kniigas kyl flaidataan oikeen olan takaa. Sen oli skrivannu Tauno Rautapalo (1914–1998), taidemaalari ja nuoriso kirjailija, jolle tää oli jo seittemäs toista bökkeri. Aihe pohjautu todelliseen esikuvaan ja oli kytenyt Rautapalon mielessä jo kuus vuotta. KUVA HAAGAN TAIDESEURA O tava julisti kevääl 1962 nuo risoromskujen skaban, johon sendattiin jotai 109 kässä rii. Täs fotos se jubaa taiteilija Taavetti Häyrisen (vas.) kanssa Haagan Taideseuran vuosinäyttelyssä 1980
Myöhemmin siitä tuli pelkkä inisi jä. Sit ku se palaa Svenkun botskille, ni siel onkin Penan oma faija venttaamassa. Se smyygaa puskissa ja tsiigaa, ku jeparit paimentaa jurrista jengii: ”se toinen kännikala rupes kai kessa rauhassa stritille siihen keskelle kartsaa. Ja Inkku oli sentään vaan friidu.” Pena kelaa et se vois etevänä kahjarina rö kittää pahikset ja sen jälkeen singraa Sveduihin ja ottaa siel pestin johonki kippoon. Ne tsemppaa Penaa. Kritiikeis kniigaa sit verrattiin kahteen just vuonna 1962 ilmestyneeseen romskuun, jois kans viljeltiin tota Stadin nuorisoslangii. Se hautoo kostoo sille jampalle ku veti Inkkuu dunkkuun: ”koikkashan se bulsa körmy Inkun knokikseen niin kun semmosen sankarin stailiin sopi. Se pani handut fikkaan ja kaivo kummarilla reikää laituriin. Sit se morkkaa tinnerijengii: ”Joillain jannuilla ja pimuilla oli semmonen älytön tapa. Muutaman vuoden perästä suurin osa stuidareista tsittaa jossain konttorissa ja duunaa jobia, johon ne olis pystyny paljo snadimmallakin pingotuksella.” Aluks Pena budjaa Kaltsin faijan botskilla, jonne tulee kans sen gimma frendi Inkku. D. Pena ottaa hatkat Kertoja Pena on 15vuotias skolekundi ku on kova knekkaa ja pluggaa. Otavan mukaan täs oli ”voimakas ja aito kertomus helsinkiläisnuorisosta sen omalla kielellä”. Eikä se yhtään ragee, vaan on tosi kliffa sille Penalle ja ne luudaa sit kimpassa takas himaan Tölikaan. – Kun stuidu skribat on ohi rupee tiedot rapiseen. 17 Tsilari 6 | 2025. Mut Inkku ja yks kundi pökrää niin pahasti, et Pena skulaa tsir ran mestoille. Pena funtsii skolesta: ”Tyypin klopoon ahdetaan semmo nen määrä tietoa, että jos se kaikki edes osapuilleen pysyis siellä niin kaikki stuidut olis einsteinejä sorkka kun sorkka. Niil synkkaa silleen et ne rupee duu naa muille snadisti jäynää ja huudattaa heti aamutuimaan rokkii automaatti grammarista eli jukeboxista: ”Lössi lens melkeen kattoon. James Deanii se ei diggaa: ”Kundi on mun mielestä vetelä kun pystyyn nostettu lapama to ja täys estoja.” Ja Elviksest sil on kans varmat mielipiteet: ”Jumat siitä kaverista lähti ääntä sillon rokkiaika na. Se kävi äi jän kraiveliin ja skuttas sitä suoraan handulla pitkän matkaa, ja lopuks se sparkkas sitä ahteriin semmosella voi malla, että se flykas ilmassa ainaskin viis metriä ja putos sitte mahalleen kartsalle. Vaikka eihän oikeestaan kundilta, joka bunkkaa ruusunvärisessä valon heittimin valaistussa hausissa, juuri muuta voi ventata.” Pena skruudaa Lauttiksen sillan korvan baarissa ja treffaa myyjäpimun, jol on naskalikorot ja mustat irtoripset. Pena on bokrauksen oppiskole mestari ja treenannu kans tota jiu jitsuu, mut se on oikeestaan kiva kundi. Jumat että se anto sille känni kalalle kiivaan äkkilähdön. Pena on reilu kaveri Täs kniigas kyl flaidataan oikeen olan takaa. Yhel pikkukundil me nee pasmat snadisti sekasin ku Pena moikkaa sitä: ”Se rupes filmaan. Joteski se on saanut lemput skolesta ja ottaa samal hatkat himasta. Silloin se kieli oli todella rikas ta.” Sit se gubbe shungaa slangistygen, mut Pena tsennaa sen jo, ku sen faija on shungannu sitä samaa stygee: ”Oi mutsi mutsi, pist eldis lamppuun, mä kohta kohta jo kolaan vek, valkoisen rigin kai mulle slumppaat, kun mun kalsaan skraveriin stikataan...” Pena hengaa Lauttiksen rantsussa ja simmaa Drumpsikan Hattuun: ”Ja mulle tuli mieleen se ikivanha sta din kundien leppoisa runo: – Fogelit sungaa, kuuset kungaa, pihka döfaa, on kiva kun on kesis...” Pena braijaa pikku kundien kanssa: ”Totta kai mä stikkasin poltsin takas jos mä satun saamaan sen kiinni. – Mä rupesin duunaan smörgaria ja kantrasin mai don snadista flisusta lasiin ja leikkasin nakkeja, mutta joka kerta kun baari mimmi ja mä vilkastiin toisiimme mei tä rupes kriinattaan niin huisista, että pimun täytyi haihtua keittiön puolelle ja mun handut rupes studaan niin etten mä meinannu saada palaa suuhun.” Stoori slyyttaa silleen, et Gresan kaijalla Pena dyykkaa sköneen ja pe lastaa yhen Svenkun. Salingerin Sieppari ruis pellossa, jonka toi Pena Saarikoski oli kieli poskessa kääntäny. Mutta nepä ei ole. Lopus on viel jännä flaidisseeni mis Pena vetää Eiran pudessa daijuun sitä vihollisjengin korstoo. – Jepari tykkäs siitä hirveen matalaa. Se ei yhtään diggaa ku sen kaverit loo naa toisten bilikoita eli sieppaa kärryjä tai kantaa fikkassa knivuu eli jungoo. Ne haisteli sitä myrkkyä, ja sitte kun ne oli puolipökerryksissä ne kuvitteli olevansa kännissä, ja duu nas kaikkea älytöntä sen tiliin: rikko ikku noita, varasti autoja, järkkäs tuho polttoja, ja niin päin pois.” Öisel Kauppatoril Pena jeesaa gub bee, ku on flenskassa ja snakkaa Penal le: ”Minäkin olen stadin kundi, vähän vaan vanhempaa painosta, niiltä ajoil ta, jolloin slangista yritettiin suorittaa tieteellistä tutkimusta ja peräti väitös kirjoja. Ja se bamlaa näist sen sählingeistä Svenkulle ja sen kipparifaijalle. Ne oli Heikki Soinisen Ulkopuolella leirin ja J. Mut sit Puniksen baa rin pahikset puskee yöllä botskiin ja tulee flaidis, mis Inkku ja Pena vetää niit daijuun. Äkkiä se keksi, että oli nastaa stikata kaijareita sköneen. Ja kyllähän mä tein tahallaan pari sporjaria ja menin nokalle hiekkaan kun snadi kiero silmänen sheriffi tulitti mua nallarilla mutsinsa takaa.” Sit se luudaa Gresassa tsiigaa botskei. Lössi rupes kriinaan huisisti ihan ku ne olis tsiikannu jotain vänkää pätkää.” Pena on snärkki et miten siinä bots kin kragingissa on käyny ja et se ite föra taan kasvikseen eli kasvatus laitokseen. Se vilkas mua joka kerta kun musari flykas ja posahti sköneen.” Pena diggaa rokkii ja palaa himaan Penan stooris vilahtelee sen idoleita ku on sen ajan levylaulajii, knekkaajii ja leffastaroi mut kans kirjailijoita ja poikakirjojen sankareit
Tää stoori oliski voinu sijottuu yhtä hyvin viime krigun jälkeiseen aikaan, sillonki oltiin köyhii ja klesoi mut va rovasti haaveiltiin paremmasta. Elsa Saisio kan nattelee hommaa keskushenkilönä, tarjoilija friiduna. Sitä bamlaa kaikki hahmot. Kliffaa, et niitten uus proggis ankkuroi tuu just omille huudeille. Se on välil puna vankina lusinu Sörkan giba, välil turkuu bam laava kieltolakikyttä eli nuuskija ja sit se on kans nynny teinikirjailija Mika Waltari. Mut täs kuullaan kyl erilaisii suomen murteita, kaikkihan oli jostain Stadiin flytannu. Kapsäkin musakomediassa Sörkka svengaa ja slangi helää. No ei se tietenkään oo mitään autent tista 1920luvun slangii, eikä sellases ois mitää mieltä. Pointtihan on, et Stadin kieli ilmasto oli ihan toisenlainen sata vuotta sitte. K aikki varmaan tsennaa Val gasta Allotrian byggan, mis on jo pitkään budjannu musa teatteri Kapsäkki. Stadi oli puoliks ruotsin kielinen, ja siit just födas se slangi. Replat on välillä niin tiheenä slangii et tuntuu et se kohoo pääosaan. Laulukomedia sijottuu 1920-luvun salakapakkaan. Jutun on ohjannu Reetta Ristimäki farssistailiin. Enempi sellasta sna disti kankeeta perusslangii, ilmauksii vissiin 1900luvun jokaselta vuosikym meneltä. Spittaa ja jatsii vuonna 1926 Juttu on kyl enempi sellasta kieltolaki fantasiaa. Ihan kingisti klaaraa Karlo Haapiainen, ku siftaa roolist toiseen karseel faartil, jopa kesken flai dausseenin. Kaikki shungaa stärästi. Vieruskaverillakaan ei ollu mitään vaikeuksii bonjaa, mist on kyse. Ja viel 20luvulle, josta on Valgas ja Sörkas muistona monta sillon modernii stenu byggaa. Lopuks pirtukahvila Paratiisista kuoriutuu jatsimesta, ja jentoista kuoriutuu itse tietosii jazztyttöi. Nää näyttelijät ei niin tavota sitä ruotsin klangii. FOTO TERO VIHAVAINEN STADI JA SLANGI TEKSTI: MIKKO SEPPÄLÄ Vieruskaverillakaa ei ollu mitään vaikeuksii bonjaa, mist on kyse. Ja sit ku juttu si jottuu vuoteen 1926, ni miten se musa voi svengaa. Messis on kans Hanna Vahtikari, Henrik Hammarberg ja Dallapén kapu Juha Hostikka. Slangi helää Kapsäkissä Stadin slangi on melkeen pääosassa musateatteri Kapsäkin ja Greta Tuotannon uudes kimppaproggikses Sörkka svengaa. Historiallisii henkilöit vi lahtelee kapakan kundeina. Tästä sä voit bongaa koko ensemblen. Käsi ohjelma ei tätä tsennaa, mut ton kuple tin skrivannu Oskari Nyström oli aito Sörkan trubaduuri. Sehän alko meillä merk kaa jazzin groovea vast 50luvun alus. Ollaan köyhii ja kolhittui, mut jazz tarjoo lupauksen paremmasta. Ja jo rattiin jazzii. Anneli Kanto on skrivannu stoorin, mis sörkkalaisii prässää mil lon slurkit ja millon frelssis ja kaikki haaveilee veks, on se sit Karjalaan tai Tölikaan. Joukos on pari gamlaa stygee, joist eteski toi ”Kieltolaki laulu” tuo kliffasti aitoo ajankuvaa. Svengaaks slangi Entäs se slangi. Biisit on uusii ja ne on säveltäny Marko Puro. Jotkut sanavalinnat jäi kyl snadisti kiusaan, ku tuntu et niitten merkitys oli funtsittu pieleen. 18 Tsilari 6 | 2025. Linjoilla budjannu duunarisälli skrivas ja shungas kup lettei 20luvun alun Sörkan elämän menosta
Ei pummaa. Kriminaalii vai ei Mut hei, eiks stadin kamojen hakkaa mine oo kriminaalii. Niitä mun juttusille bulimmin tu leekii. Nykyään Rööperin kundi. Kiitti muuten! Jarza on Stadin nakuklabbi. Kelaa, koht 60 vuotta! Mä taidan olla boltsin kaheksas ihme. Siis Tölikanlahden puolel, rantsubaanal. Mä oon roskisrumpali. Oltiin kuustoist vee. Tää roskis on artistin instrumentti, työkalu. Maijapartio tsöraa välil rantsu baanaa. Sillon ku ittelle sopii. Duunia Jarza on painanu ainski rep sikkana ja byggalla. Mä skulaan vaan tätä roskist. Se on Stadin roheimman roskis rumpalin paras ja ainoo keikka mesta. Sillon mä opin dokaan. Sit se vaan heitti et ”kaikki kondikses” ja polkas ykkösen silmään. Se saundaa kliffemmalt. Peltiset kompit raikaa mont kertaa viikos sillon ku suulis skriinaa. Siin vasurilla, snadisti pu sikon takana stondaa vihree peltine roskis. En muita. Se lipes enem pi bailaamisen ku treenaamisen puolel. Siit asti oon ve täny. Tää fiilis tsittaa mulle just. Jarza skulaa omaks ja muitten iloks. Puistorumpalin titteliiki Jarzalle on tarjottu, mut se ei rimmaa. Stadin sitkein roskisrumpali Jarza heittää keikkaa Tölikanlahdella. Tää fiilis tsittaa mulle just, Jarza funtsaa. Ne bongas ekana mieleen. Yks ehtoo kurvas prätkäjepari toho vieree. Ja meuhkaamine yleises puistos! No, Jarskin keisis ei oo. Nykyään perkussio solisti paukuttaa meneen ehta rumpukapuloil. Ei muuta. Jos stikkaa vodaa tai tulee frosti, sit on paussi. Enempi vähempi stedisti, omal karul stailil. Ainski kybä vuotta on Jarza vetäny proggistaan. Yks stikkas mulle nivaskan gamloi kapuloit. Ottaa huikkaa. Sooloilu ponkas faarttiin kuivist oksist katkotuil skeboil. Ne on tsekannu rumpalilt henkkarit. V iel satku metrii kohti ooppe raa. Vuos kerta viisyks. STADILAISET TEKSTI JA FOTOT: JUHA-PEKKA KERVINEN Jarza kolmen kompin roskisrumpali Sä tsennaat Jarzan saundin Finlandiatalon huudeil. Jarza kaivaa kapulat eväskassist, ku inspis iskee. Bamlaa jengin kans. Riisu potan boltsast ja lysnas. Tö likan lahti ja Hespiksen puistika. Mesta on vaan niin timangi. Täs baanal kruisaa oikeit rumpa leit. Ekat kompit jangsteri hakkas jengis, mist piti tulla rokkibändi. Saundi elää sen mukaan, mitä se on skruudannu.. Useempaaki kertaan. Tän on ammattijäbät eli skoudet tsekannu. Etenki donnien. Tölikanlahti ja Hespiksen puistika
Niissä on ollu kaks sarjaa: slangisanojen keruu ja slangiskrivaukset. No, mä menin juttelee Anskun kanssa, ja tarinoitiin me aika paljon. Kundi delas ja Ansku lens kadulle. TYTTÖNORSSIEN SKRIVAUKSET HEIKKI PAUNONEN & JEONGDO ”JEKA” KIM K uljin tossa yhtenä päivänä Mecheliinii pitkin, ku satuin tsiduun yhteen puistoon, ja siellä mä näin mun vanhan frendin, yhen Anskun. Se Anskua kyl vieläki vituttaa ku se sai lemput duunista vaan sen takii, et yhen ison pampun kakru oli ihan ti kussa vetäny autolla sen dösän kylkee. Spurguja on joka pleisissä, ja ne on nykyään iha denareita. Stadin kundin tarinoita Entiset tyttönorssit alko rahottaa slanginkeruuskaboja Tyttönorssissa vuodesta 1975 lähtien. Nimet muutettu. Toi sana “vanha” voihan honata ainaki kahella tavalla; Ekaks Ansku on aika vanha, tommoset viiskyt vuotta, ja tokaks mä oon tuntenu sen melkeen koko ikäni, neljätoista vuotta. Sit se pääsi dösäkuskix, ja nousi veks pohja sakoista. Ne tsögas Heikki Paunonen ja Jeongdo “Jeka” Kim. Tsilari julkasee tänä vuonna joka numerossa yhen vuoden 1975 skrivauksen. Oli sillö ittelläänki ol lu spurgu kausi sodan jälkee, ku se ei ollu saanu duunii mistään, mut se oli dokannu vaan punkkua ja koskista. Spurgu ja on joka pleisissä, ja ne on nykyään iha denareita. Vähän aikaa me viel juteltiin, ja sit Ansku häipy syömään, ja mä lähin liitää himaan safkalle. Sitä se sauhus, et ei sillo kolkyluvulla, ku se oli liikkunu Hakiksen jengissä, hakattu tsilareita, jotka yritti ajaa jengiläisiä pois pits kuila. Tyttönorssien skrivaukset on säilytetty papruisina Kansallis arkistossa. Spurgu tsittaamassa penkillä Varsapuistikossa 1970. Se on nykyään tsilarina yhessä talossa Tölikassa, mut se oli ollu sairaalassa pari viikkoo, sen jälkee ku yx raggari jengi oli hakannu sen. FO TO : EE VA R IS TA /H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O 20 Tsilari 6 | 2025. Sit se oli menny yhelle raksalle duunii, mut ku sielt sai niin heikosti hugeja, se oli menny nykyseen duunii, tsilariks. Muutenki Anskun mielestä ei Stadi oo enää samaa ku historiassa