Nro 6/2022 | Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti | 27. vuosikerta | Hinta 8 €
Duuni sopii tyypille, jol pysyy monet narut handus ja joka tulee jengin kans toimeen. PS Slangii ei oo pakko bamlaa, mut ois kyl hyvä ees snadisti bonjaa sitä.. Duunari Slangin byrooseen! Stadin Slangi tsögaa osa-aikasta toimistoduunarii vuoden 2023 alust. Tarkemmin duunin sisällöst ja viikon tuntimääräst sovitaan duunarin kans. Jos sust ois kliffa pitää meidän byroota pystys, järkkää tapahtumii ja handlaa tiedotust eri kanavis kimpas vapaaehtosten kans, skrivaa meidän bamikselle: harri.saksala@gmail.com
Kolari 22 Prätkien prätkä M. Jormanainen 34 Slangi blisaa 35 Pluggaajat 36 Skabat 37 Slangijengi 39 Slangi järkkää Stadilaisii ja suosituksii 10 Kniiga golfdorkast T. Larme 38 Sveduslangi R. Koski Kannen suunnittelu: Kirsi Pääskyvuori Kannen kuva: Kalevi ”Pete” Karusuo HTD 9 on Lassi Tilander. Nyberg Stoorei ja slangii 11 Slangilodju H. FO T O : FI N N A /M U SE O V IR A ST O . Kuutar 26 Eka fiudetsetti P. Pluggaa Lassin stoori s. Palminen 6 Yhteystiedot 7 Bamis H. Paunonen 12 Musaskolen födikset M. Pakkanen 14 Topi Bergin muistolle J. 24. Seppälä 15 Skidien arttunäyttelys R. Laiho 20 Stadin fotaaja V. 3 Tsilari 6 | 2022. Kainulainen 28 Taka-Tölikan kundi, osa 2 M. Purkunen 31 Broidi sporttaa N. 8. Saksala 16 Stadin Syke R. Sylvi Saimo melo kultaa naisten 500 metrillä. Paakki 32 Hunnit L. 18. Mulari Gamloista Stadi-fotoista on nyt duunattu värifotokniiga. Karusuo 30 Mie ja slangi J. Pluggaa lisää s. Kolanen 19 Stadilaist pesist J. Kolanen 29 Rehupuntti J. SISIS Vakkarit 4 Snadit 5 Hedari S. Olympiamuistoi s. FO TO : LA SS I T IL A N D ER IN H IM A -A R K IS TO . Kannen idis: Jallu K
. Tähän podcastiin on kreannu snygin äänimaailman Juha Jaakkola Jaksomedialt. Voinee sanoa, että monissa pääkaupungin urheilupiireissä pidetään paljon Helsingin kielestä. Jos haluut kuunnella bulii slangii ja nauttii kunnon stadilaisest intonaatiost, ja jos oot kiinnostunu hyvist stooreist ja kiinnostavist ihmisist, ni ota Fahlerin perhekronikka haltuun Ylen Areenast. Axan faija oli nimittäin patologinen kusettaja, ku bamlas mitä sylki suuhun toi, eikä mikään stoori kuulemma ollu sille liian buli liioteltavaks. . wäkki Tsiigaa vastaukset sivult 35. Näyttely antaa mahiksen kurkkaa maailmaan, ku on kai bulille osalle stadilaisii tuttuu vaan lehtien palstoilt. Ei paljookaan, oli vastaus – tai ainkaan sellast, mikä olis ollu totta. Helsingin kieltä taitamattomille opiksi ja kielen tuntijoille huviksi seuraavat kielinäytteet: Mun palsa on kanis ja aborgat mä möin, ja koisaan kun on kalsa mä fatsin mörskäs yön. Tämän kielen sanakirjaa ei vielä ole olemassa. Sitä eivät taida likimainkaan kaikki helsinkiläiset muista suomalaisista puhumattakaan. Näyttelys voi tsiigaa, millasii kamoi ne on duunis tarttenu, pluggaa päiväkirjaa tai millasii tekstareit horon kännykkään tulee. Menetkö siitä vek ja vähän äkäsää. Tutkimusmatka vei kauas aikojen taakse, ja Kansallisarkisto osottautu hedelmälliseks tietolähteeks. Infoo on kans siitä, mis Stadis on voinu slumppaa seksii ja miten homma on skulannu eri vuosikymmenil. VK FO TO : V IR V E K U U TA R Seksiduunareittein mestoi Stadis. ragee . . Eri mälvää kun muden sydän läpsähti, jotenka hän joutuu koisaamaan tsirrassa. Fahlerin teini-ikänen gimma froogas skoletehtävää varten Axalt, mitä se ite tietää omasta faijastaan ja sen faijasta. SNADIT ”Helsingin kieltä” – gamlaa slangii vuodelt 1927 ”Helsingillä tai Hgin syrjäseuduilla on oma kieli. Eiliset matsit boluplantsulla olivat eri kidet, ne olisivat saaneet kestää himpun enemmän. TL Täst fotost bongaat podcastin. Me menemme kuppilaan skruutaan ja sieltä Eltsuun kyysäämään murtomaata. Virve Kuutar. Ku Axa rupes vähä kaivelee, se hittas kaikenlaist kiinnostavaa juttuu sen omast perheest ja suvust. Faijan vika valhe – nyya podcast Ylellä Axa Fahler duunas podcastin, ku julkastiin Ylen Areenas marraskuun alus. Se on auki 5.5.2023 asti, ineen pääsee ilmaseks. FO TO : LA U R A O JA / JY R I Ö H M A N / Y LE 4 Tsilari 6 | 2022 Slangiopen snadit Bonjaatsä nää. Siel voi pluggaa, mitä funtsaa ne, ku on blisannu seksipalveluit Stadis, miten ne on alottanu duunin, paljonks ne on tseenannu. Jebulis!” Helsingin Lehti 24.5.1927 MS Horo-infoo Stadin museos (Aleksi 16) on näyttely, mihin on kerätty bulisti infoo stadilaisten horojen elämäst. Kyllä sinä sitten olet eri böndi. Helsingin kieltä puhuvat melko laajat piirit kasvavaa ja nuorta polvea sanokaamme alle 25 vuoden
Ekaks voitas treenaa vitutuksetont tammikuuta. Sehän uteli vuonna 1987 legurilta, et jos v-käyrää pitää korkeella, ni onks se hengenvaarallista. Bulein nivaska taitaa olla toi Pasan ja Atmon skrivaama Suuri suomalainen vitutuskniiga. VOIKS VITUTUKSEEN DELAA. Mut mä en päästä niit psyykkaa meikäläist riepomiseen saakka. Kevät ilman vitustust vois olla herkkuu, kesästä ny bamlaamattakaa. Ne julkasee legureitten studeerauksii sillai, et muutki ku ne itte bonjaa. Joitain kyrsii ihan sikana toi Putinin, pläsi joka päivä telkkarissa. Ne väitti, et pessimistei vituttaa enemmän, useemmin ja styrkemmin ku optimistei – ja et pessimistit dokaa enemmän ja delaa aikasemmin. Mä oon snadisti studeerannu tätä aihetta. Suomalaiset on studeerannu, et sellasist skloddeist, joit on kehuttu himassa, tulee optimistisempii ku niist joit on morkattu ja symffattu snadeina. Mut niin kauan ku me ei olla noit heeboi äänestetty hinkuu diktaattoreiks, me voidaan hekottaa räkäst skrattist niille ja niiden systeemeille. ”In Finland we have this thing called vitutus” Mä ku pluggaan hitosti, ni aika tiheesti osuu öögaan tekstei tost härmäläisten födausvammasta. Niiden dirika on leguri nimeltään Pekka Mustonen. Leguri sano, et joo. Totta kai noi jätkät on fittei ja mua säälittää jengi, jota ne monottaa. Jos tyyppii vituttaa stydis ti, ni se on riskaabelisti klesa. No, ei niist kenenkään pärstät mitää hilpeit fiiliksii kenessäkään demokratian diggaajas stendaa. Ainakaan ei oltas delattu vitutukseen ”Se jota ei vituta, saa fippaa ekan stebarin.” . Mä oon hiffannu, et stadilaiset on viime aikoina ruvennu ottaa pulttei sellasistki jutskist, joille me ei voida yhtään mitään. Ekaks voitas treenaa vitutuksetont tammikuuta. ”Mikä jangsterina vituttaa, se fossiilina vituttaa.” Stadilaiset hei, eiköhä oteta nyya ”could be worse”, vitutukseton asenne. Joiltain brennaa päreet aina ku ne näkee Lukashenkan, Erdo?anin tai Orbánin lärvin. Mut jos buli jengi skippais syysvitutuksen, koko kööri vois olla hengissä viel ens vuoden marraskuussa. HEDARI SEPPO PALMINEN FO TO : LA U R A O JA / JY R I Ö H M A N / Y LE 5 Tsilari 6 | 2022 F OTO MAT TI S NE LL M A N. T ää ei oo yhtään pelkkä Väyrysen Paven trabeli. Viis vuotta sitten Pekka ja sen frendi skrivas Duodecimin aviisiin täst vitutusaiheest. Se voi oikasta klabbit ihan tosta vaan alta aikayksikön, ilman et kukaan on fudinu sitä daijuun tai et se ois skitsona dyykannu stogen alle. No, meil on Stadissa sellanen leguriseura, Duodecim. Sen faija Pertti ”Pemu” Mustonen oli aikanaan Tsilarin legendaarinen päätoimittaja. Syksyy ei diggaa ku meikäläiset, siis sellaset ku on födannu lokakuussa. ”Joka toiselle skruippaa skrabaa, sitä vituttaa.” ”Vitutuksest kärsii koko kroppa.” ”Ei kahta vitutust ilman kolmatta.” ”Vitutus on studeeraamisen mutsi.” ”Jengissä vitutus tiivistyy.” ”Vitutus on puol safkaa.” ”Kaikkeen tottuu, paits vitutukseen.” ”Eniten vituttaa kaikki.” Okei, mä arvaan, et siel jo muutama rykii, et mitä helkkarii täl skeidanjauhamisel on muka meitsien kans tekemist. Jos se tuntuu kliffalta, sit helmikuu ja maaliskuu
BYROO: Jäsenasiat, redu ilmottautumiset, ostot lafkasta, Tsilarin tilaukset ja osoitteenmuutokset. varajäsen valtteri.hellgren@gmail.com Risto Lindgren, taloudenhoitaja (hallituksen ulkopuolelta) ja jäsenrekisteri risto.lindgren@pp.inet.fi Tarja Valli, sihteeri (hallituksen ulkopuolelta) toimisto@stadinlangi.fi 6 Tsilari 6 | 2022. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. Muut byroon asiat hoituu parhaiten meilis: toimisto@stadinslangi.fi tai skulaamal: 045 1867238. Toimituskunta Päätoimittaja Seppo Palminen seppo@palminen.com 050 552 1360 Toimitussihteeri Tiina Linna tsilari@stadinslangi.fi 050 435 2778 Valtteri Hellgren Risto Kolanen Virve Kuutar Mikko Seppälä mikko-olavi.seppala@helsinki.fi Tsilarin vakkarifotaajat Raimo Granberg Marit Henriksson Jussi Jalkanen Esko Koivisto Raimo Kuitunen Jarmo Meriä Matti Snellman Taitto Oy Graaf Ab Paino Grano Oy ISSN 1239-9523 Aikakausmedia ry:n jäsen Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti 27. Tsilari / Stadin Slangi ry, Hämeentie 67 A, 00550 Helsinki. Voit käydä tsekkaa, mitä kliffaa slangija Stadi-kamaa hittaisit itelle tai frendeille lahjaks. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. Byroos päivystää Tarja Valli. Byroo on auki tiistaisin ja torstaisin klogu 14–17 (voi tulla muutoksii koronatilanteen takii, himasaitilt hittaat aina vikan tiedon). Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen ja Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä stadilaisuuden ilosanoman levittäminen. 045 186 7238 www.stadinslangi.fi Hallitus Harri Saksala bamis harri.saksala@gmail.com Soile Tammisto varabamis soile.tammisto@elisanet.fi Outi Havia outi.havia@kotiposti.net Risto Kolanen risto.kolanen@pp.inet.fi Virve Kuutar virve.kuutar@gmail.com Ragnar Lilius ragnar.lilius@gmail.com Timo Alarik Pakkanen santaclaus@kolumbus.fi Lasse Solman 1. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. varajäsen lasse.solman@gmail.com Valtteri Hellgren 2. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh
Kaikki hiffaa et Stadissa on paljo toimivia juitsuja, mut kans paljo semmosta mikä ei toimi, ei niin yhtään. Kohta vuosi vekslaa uuteen ja sillon sitä funtsii et mitä kaikkee glaiduu ja snygii toi nyya voi tuoda tullessaan. Ja täällä Käbiksessä varikset ja harakat. Slangikuvioissa se tarkottaa et jaksetaan painaa jatkossakin duunia stadilaisen perinneja paikalliskulttuurin puolesta. Mut omakehullakin on joteski rajansa, eiks jeh. Ja meitsikin nykyään. Eli duunattavaa riittää. BAMIS HARRI SAKSALA 7 Tsilari 6 | 2022. Oisko niin et sille on nauranu Koffin hevosetkin jo pitkään. Jep, ikuisista!! Niinku viime kesänäkin, se oli ihan kreisiä, tuntu niinku puistoissa snadit polutkin ois kaivettu auki! Eli meitsistä, starbusta ku dallailee stadilla mielellään ja paljon, noi gartsaduunit vois hoitaa tosi paljo siistimmin (hei kuuleeks kukaan?) Mut on myös juitsuja joista ei enää jaksa oikein edes uikuttaa. Mut tosi glaiduu loppuvuotta, jygelii ja semmosii!! . Ja ikävää stoppia oli jatkunu jo sen verran pitkään et starttikin snadisti yski. Ja nyt pidetään toi suunta hei! Taas on tänäkin vuonna noteerattu et Stadissa ei aiheet lopu katsomosta huutelijoilta. TÄN VUODEN VIKA V uosi vetelee viimesii. Ku suulis alko skriinaa ja päästiin Lapinlahteen mutsinpäivän etkoille ja kohta jo Espan lavalle julkistamaan vuoden Stadin Friidua ja Stadin Kundia (Minna ja Remu), niin oltiinkin taas jo kliffan duunaamisen puolella. Jokainen snaijaa, et noi on ihan perusjuttuja, miks tää kertsi on ylipäätään pydessä!! Ja onhan se niin, et kuka esmes slangin puolesta pitäis älämölöä muut ku me, joille se on tärkee juitsu ja joille Stadi on myös enemmän ku joku vaan mesta. Se on myös useille meistä hima. Täällä riittää juitsuja joista voi uikuttaa. Täytyy sanoo et vielä alkuvuonna korona liidas juitsuja sen verran stydisti et ei voitu duunailla just mitään. Turha elvistely ei tunnu oikein stadilaiselta, eihän. Niinku tää kaupungin käyttämä slougan: ”Tässä tehdään maailman toimivinta kaupunkia”. Ja ihan bueno et uikutetaan, eiks vaan. Hara bamis (rela, mut silti svengaa) pee äs: Ai niin, Stadin slangin syyskokous valitsi meitsin jatkamaan yhdistyksen bamiksena! Buli tänks luottamuksesta!! Turha elvistely ei tunnu oikein stadilaiselta, eihän. Mut, mut. Ei snärkätä vaan plugataan innolla Tsilarii, osallistutaan slangitapahtumiin, ollaan meggessä, tavataan frendejä ja sitä rataa. Mites se on Slangilla menny, joku kysyy. Esmes meitsi jaksaa marista näistä ikuisista gartsa duuneista
Se on aina ollu sporttinen kundi, yleisurheilija, lyhyiden matkojen luudaaja, ihan fakiiri keilaajana ja se oli jo sillo skulannu golfii parikyt vuotta. Se on symppis vaikuttaja, mut pureva kommentoija ja Monipuolisesti dorka Lassi Tilander saa HTD-spettarin numero 9 Jengi on kyselly, et mikä näiden Dorkan paprujen perusidis ny oikeen olikaan. Kaikes mitä se bamlaa, on sellanen sanomisen riemu. Se tsiigaa maailmaa laajasti. Mikä Lassis sit on mun mielest parasta. Se on ny 88 vee, kaks snögegubbee. Ekaks klaarataan, et ne on saletisti hyvällä tavalla dorkii ja sit duunataan niist sympaattinen stoori Tsilariin. FO T O : JA R M O M ER IÄ 8 Tsilari 6 | 2022. Niin skrivaajakin. DORKAN PAPRUT TEKSTI SEPPO PALMINEN FOTOT LASSI TILANDERIN HIMA-ARKISTO M ä oon tsennannu Lassi Tilanderin tollaset nelkyt vuotta. Ku se rupes golfaajaks, Suomes oli äbaut 500 skulaajaa. Ny niit on 160 000. No, ei tollasiin kysymyksiin voi vastaa muuta, ku et ”totta helkkarissa mä skrivaan”. No, ku startattiin, ni se oli snadisti niinku testi koko jengille, et bonjaaks ne tota tsoukkii, et dorka itse asias on Stadin slangin kaunein ja snygein hellittelysana. Dallaa kierroksesa ja kantaa bägisä. Minkään stantun tiukkiksen muistelmien nimi ei ois GOLF DORKA LASSI TILANDER. Sen jälkeen spettarit on dilkannu itte ittesä nimittäny Dorkien komitea yksmielisil päätöksil. Eli taas jengii, ku ei bonjaustestii lävistäny. Tarkotus on tsögaa ja hittaa stadilaisii, ku dallaa omii gartsoi. Yli viis vuotta sitten se kysy multa, et voisiks mä skrivaa sen muistelmat, jos mä saan vapaat handut. Mut jos sä haluut tsennaa heebon ihan poskettoman hyvin, sun kantsii skrivaa siit kniiga. Dorkan paprui dilkkas aluks Tsilarin toimitus, aina siihen saakka ku päätoimittaja Kari Varvikko smiitas seuraavaan ulottuvuuteen – siis delas. Legendan bökkeril ku ois niiden mielest pitäny olla enemmän rispektii spriidaava nimi. Sit se pani pystyyn oman mainosbyroon. Golfii se skulaa vieläki. Kirjamessuilla kaikki halus legendan kans kimppafotoon. Lassin muistelmii on ventattu Aikaa se vei, mut kyl siit kniiga födas. Kaikki ei hiffannu koko idistä. Ku golfaaja haluu tsennaa kaiffarin, se skulaa sen kans rundin golfii. Se oli 80-luvun alussa mainospäällikkönä pillerifabriikki Medicassa. Jotkut sitä on nyrpistelly ja paheksunu. Dorkien komiteal ei oo ku yks dilkkaamist rajottava orderi: tosikko ei voi ikinä, ei koskaan, saada Dorkan paprui
Lassi kertoo maailmast: Millaseen Suomeen golf roudattiin, kuka sen toi ja mistä. Ruodiksen jälkeen Lassi rupes Gulf Oilin koulutuspäälliköks. Muistelmien skrivaajana mut vakuutti jo kniigan yks kappale ja rubari, ku niputtaa Lassin asenteen ja tavan funtsii elämää. Bluffaajille ei blumstereit Lassi antaa kyytii pullistelulle ja näköalattomuudelle. Ne antautuu kimpassa golfkentsun nöyryytettäviks. Dorkan paprut Lassi tseenaa kaikil mittareil. Toi on ihan tolkutont hölmöilyy. paljonki. Piirros: Olli Aninkari. Snadien golfboltsien lisäks Lassi pyöritti bulei keilaboltsei. Dorkan paprut, HTD-spettari numero 9, dilkataan Lassi Tilanderille tän Tsilarin julkkareissa maanantaina 12.12.2022 kello 17. FO TO : K A I K IL A PP A . Tällasii fotoi Lassin albumeist löytyy parikymmentä. Skulaajina Anssi Kankkonen, Mikael Piltz, Juha Selin ja Riku Soravuo. Mitä tapahtu sitä ennen ja sen jälkeen. Mutta niis on neroutta. Lassi on yhtä aikaa piikikäs ja yleissivistävä. Joukkueen kipparina tällä kertaa Venezuelan MM-kisoissa. Niitten stooreista vois lesaa ilman minkäänlaist pullisteluu: täl golfklubil duunataan enemmän handelii ku Suomalaisel klubil, Svenska Klubbenil ja Pörssiklubil yhteensä. Ne oppii tsennaamaan toisesa, luottamaan toisiisa ja nauttimaan toistesa seurasta. Tällä kertaa sen oli kinkkist välttää sarkasmii ja ironiaa. Mesta on Sörkan Ruusu -niminen rafla, Pääskylänrinne 3, Kurvista snadisti alaspäin. Elämys on yhteinen. Ja sit legenda halus kniigaan lassimaisen testamentin, siis et millai golf säilyy elossa seuraavatki 600 vuotta. Elämään tarttee kuuluu jutskii, joille voi antautuu. Jos jollain niist on jotain blisattavaa, silt tsöbaa mielellään. Jangsterina Lassin lempilaji oli 400 metrin aidat. Stikkaaks Lassi jotain sellast, mitä golfaajat tai golfii skulaamattomat ei oikee oo tsennannu. Se serveeraa hervottoman setin hetkii, mestoi ja tyyppei – tuttui ja tutuks tulevii elitistei. Mä oon käyny skulaamas hyvällä tavalla dorkassa jengissä melkeen kaikilla tän maan klubeilla. Galsaa kyytii saa kans bluffaajat, tärkimykset, mahtailijat, pikkusielut ja puuteribebat. Lassi järkkäs koko shown, ku sen idoli Jack Nicklaus käväs Helsingin Golfklubilla heinäkuussa 1987. Golf koplaa ihmisii. Lassin sanoin: golf on yltiörehellist touhuu. Golfin lumo on leikin lumoo. Ku se jutskaa historiast, sil on metka jenkkifanin näkökulma. Braijaaminen on sattumaa, epävarmuutta ja se saa sut spennaamaan.” ”Tosikot väittää ilme nollilla, et dorkuudel ei oo mitään käyttöö tosielämäs, et mitä kauempana dorkat pysyy esimerkiks bisneksestä, sitä parempi kaikille. Sitä ei hodeta hymistely tai lipominen, vaik muistelmat ois bjuudannu tuhannen taalan mestan äglöttäviin imelyyksiin. filosofi. Joo, 9 Tsilari 6 | 2022. Hyvällä tavalla dorkilla on kyky sitoutuu, dyykkaa ja lumoutuu. Dorkuuden ilosanoma ”Luovii tyyppei pidetään usein outoina ja dorkina. Tai sit joku niist voi paljastuu täydeks ääliöks, just sellaseks, johon ei voi luottaa ja joka saa skimbaa hevonkuuseen kaikkine vastenmielisyyksineen.”
Tämä kirja antaa kyytiä pullistelulle ja näköalattomuudell e. Yhen mokan kirjan muistelija Lassi Tilander muuten tekee – ja heti alkusivuilla: ”Tämä kirja on omistettu kaikille meille, jotka olemme osaltamme pitäneet golfin elossa ensimmäiset 600 vuotta…” Miten niin. Lassilla on meriittei ja tatsii vaikka muille jakaa. Golfdorka tarjoilee omaperäisen kattauksen hetkiä, paikkoja ja ihmisiä. Onko tämä siis golfkirja. Dyykkausta piisaa Mulle kaikist fantsuint antii kniigassa on sellaiset golfmaailman ulkopuoliset jutskat ja stoorit, joit Tilanderin rikas elämä jollain tapaa skrevaa. Miks muka vaan golfdorkille. Mä en tosin millään lailla paheksu tota jaloo, jo kunnioitettuun ikään ehtinyttä urheilumuotoo. Lassi Tilander tunnetaan monipuolisena ja sympaattisena golfvaikuttajana sekä purevana kommentoijana ja golffilosofina. No, sitähän tulee repostelleeks bökkerii, ku ei oo kuiteskaan mikään varsinainen golfkniiga. Tää jos mikä, on aito elämäkertaopus, jossa äänessä on groussin ja kiehtovan uran jos jonkinlaisis kiemurois duunannu kaveri. Ansionsa mukaan saavat bluffaajat, tärkimykset, mahtailijat, pikkusielut ja puuteripyllyt. Ja kaikist siisteint on harkittu dyykkailu eurooppalaiseen politiikkaan ja kulttuurielämään glaidult 1920-luvulta alkaen. Lassi Tilanderin mukaan se oli dorkista dorkinta aikaa – ja onneks dyykkausta piisaa. Lassi kieltäytyy hymistelystä ja lipomisesta, vaikka muistelmat tarjoavat tuhannen taalan paikan iljettäviin imelyyksiin. Onneks, koska mitä meikäläinen olis sellasest voinu sanoo. Mähän oon itte saanu Tsilarilta HTD:n eli Hyvällä Tavalla Dorkan spettarin kolmantena stadilaisena. Niillä eväillä mä suosittelen GOLFDORKA LASSI TILANDER -kniigan lesaamist kaikille golfin frendeille – pro-tasosist vastaalkajiin – mut ehdottomasti kans meikäläisen tyyppisille ei-golfaajille. Aiheesta on harvoin kirjoitettu mitään näin piikikästä ja yleissivistävää. Se vaan ei yksinkertasesti oo mun laji. Kirja huipentuu lassimaisiin aakkosiin, testamenttiin, joka niputtaa golfdorkan elämänfilosofian suorapuheiseksi jälkisäädökseksi. Siit tulee GOLFDORKA LASSI TILANDER -niminen kniiga, jonka voi nakkaa tosta vaan skabaan vuoden urheilukniigaks, ja se voi sen skaban jopa finstaa! TSILARI SUOSITTELEE TEKSTI TIMO ALARIK PAKKANEN 10 Tsilari 6 | 2022. kysyn minä. Kyllä niitä mun frendei on pilvin pimein, ku tsennaa, et mä en oo golfaaja mitenkään mitattuna. Meriittei ja tatsii vaikka muille jakaa Mut just siks, tai ehkä siitä huolimatta, mä uppouduin haltioituneena todellisen golfdorkan mielenkiintoseen elämänstooriin, jota se on itte vielä liki ysikymppisenä kertomassa. Tämä kirja kertoo maailmasta – millaiseen Suomeen golf tuotiin, kuka sen toi ja mistä. Jälkimmäinen sai skrivaajan opit jo 70-luvulla Stadin sillosen tiedotuspäällikön, kaikkien meikäläisten tsennaaman Pertti ” Pemu” Mustosen byroossa. M utta mitä siit tulee, ku sen saman opuksen sit arvostelee kundi, jonka oma golfura tyssäs heti kättelyssä kylkiluun murtumaan golfkurssin ekana päivänä. Tällä kertaa hänen on vaikea vältellä sarkasmia tai ironiaa. Onneksi niin ei käynyt, ku asial on ollu menneitä mainiosti muisteleva ”kasi-kasi”, Tilander ja kirjoittamisen hallitseva skribentti, ittekki golfdorka Palminen. Mua on jo pitkään hatuttanu useimmiten korkeintaan nelikymppisten, siis vasta jokusen vuoden elämänuraa duunanneiden kloppien, muusikkojen, urheilijoiden ja muiden julkkisten tapa skrivauttaa ittestään elämäkerta. Sitäkin. Kniigast bonjaa, et Lassi on herrasmiehii ja kulttuuripersoona, eikä pelkästään golfpiireissä. GO LF DO RK A LA SS I TIL AN DE R GOLF DORKA SEPPO PALMINEN LASSI TILANDER Näköalaa kaikilta vuosikymmeniltä SYYSKUU_Lassi Tilander kannet 2.indd 1 SYYSKUU_Lassi Tilander kannet 2.indd 1 6.9.2022 15.46 6.9.2022 15.46 Snygit muistelmat – ei pelkkä golfbökkeri Mitä siit tulee ku nuorempi golfdorka skrivaa kirjoihin ja kansiin Grand Old Golfdorkan liki yheksänkymmenen vuoden muistelot. GOLFDORKA LASSI TILANDER TÄTÄ KIRJAA ON ODOTETTU. Mä en mitenkään väheksy kenenkään saavutuksii, mut et ELÄMÄKERTA, ku sitä elettävää laiffii on edessä vielä vähintään saman verran! Ainoo tapa saada tollaset ”mukaelämäkerrat” houkutteleviks ja myyntitilastojen kärkeen on maksaa Karit ja Jarit skrivaamaan ne. Siis vain kaikille golfareille, golfin pelaajille, golfin harrastajille, golfdiggareille, golfentusiasteille, golfdorkille… Voihan sen niinki ottaa – siis tän kniigan – mut kyl sillo jää anti puolitiehen, jos sinnekään. . Jengi tsennaa Lassin luovana mainonnan toimentajana ja bulin frendipiirin ympäröimänä velmuna. Se kuuluu suomalaisen golfin Hall Of Fame -kunniagalleriaan ja kuuluis varmaan eurooppalaisenki, jos sellanen ois olemassa. Se oli muuten vuosi 1989. Palminen on muuten HTD Femma. Turhaa studasin Mä ku tsennaan tän arvosteltavan kniigan skrivaajan, eli Palmisen Sepon, ni mä snadisti studasin, et tuleeks tästä kahden dorkan keskinäinen muisteluopus, mis ne funtsaa kaikkii kentsui, joil ne on snadii kalpeet boltsii yrittäny skrubuun skuffaa. Mitä tapahtui sitä ennen, mitä sen jälkeen
Ne bamlas yläluokan ruotsii, sellast, ku ennen bamlattii Turus, mut nyt ei enää missään muualla kun Stadissa. Stadi oli pitkään ruotsinkielinen kaupunki, mut sit ku tääl tarvittii duunareita, alko eka buli muutto Stadiin 1860-luvulla. Vaik Stadi oli pitkään snadi, tääl on aina bamlattu monii kielii ja murteit. Tänne flyttas landelta suomenja ruotsinkielistä jengii. Se yhdisti erikieliset kundit samaks jengiks. Ja kun 1860-luvul Stadis alko syntyy suomenkielist sivistyneistöö, ne alko bamlaa kirjakieltä. Niist ei oo enää jälkeekää. Kaikki muut kielet ja murteet on tuotu Stadiin muualta. Se on kans skrivannu siit, miten gamla Stadin slangi synty Stadin duunarikaupunginosis 1800-luvun lopulla. Siel oli bulisti duunareita Ruotsista. SLANGILODJU HEIKKI PAUNONEN 11 Tsilari 6 | 2022. Vanha Stadin slangi ei ollu minkään kielen, suomen tai ruotsin, murre vaan niiden uniikki sekotus, ihan oma kieli. Vuonna 1713 slobot valtas Stadin. Mut niiden skloddit ei halunnu puhuu niit vanhempien murteit, vaan ne alko bamlaa slangii. Niil oli Skattalla Stadin eka narinkka. Sveduks sanottii friidun va kiva, kunden dorka ja suomeks friidu oli kiva, kundi dorka. Pietari Buli tsiigas sen botskista, ku Stadi brennas. Heikki Waris on haastatellu gamloi stadilaisii 1920-luvulla. Suomenkieliset kundit alko kans bamlaa sitä sveduslangii, mut sit siihen tuli nopeesti bulisti uusii sanoi suomestaki. Se narinkka on kans eka slangisana ja saatu sloboilt kolmesataa vuotta sitten. . Stadin ainoo oma kieli K un Kustaa Vaasa grundas Stadin 1550, tääl bamlattii vaa Uudenmaan rannikon svedumurteit. Kaikki stadilaiset singras hanee, osa Stokiksee asti, mut sitä ennen ne stikkas Stadin eldaa. Stadi on niiden sulatusuuni. Stadiin on aina flytattu muualta. Se on kans ainoo Stadissa syntyny kieli. 1740-luvulla bygattii Viaporii. Vanha Stadin slangi oli Suomen ekan urbaanin sukupolven irtiotto vanhemmista, ku bamlas murteita, ja maikoista, ku bamlas kirjakieltä. Ku Suomi liitettii Venäjään 1809, Stadiin alko flyttaa sloboja, ekojen joukossa Sinebrychoffit. Kundeille se oli niiden oma kieli. Ruotsinkieliset kundit on bamlannu slangii ainaki jo 1870-luvulla. Oli maroosiryssiä, oli slobojen lafkoja, ja kundit kaveeras kasakoiden kans ja sai niilt safkaa. Ne puhu niiden omii murteit, ku ne oli siel landel oppinu. Gresalainen Väinö Tanner (1881–1966) on skrivannu, et se ja sen kaverit bamlas slangii 1880-luvulla ja melkeen kaikki sanat oli sveduu. Osa niist jäi Stadiin budjaa. Se narinkka on kans eka slangisana ja saatu sloboilt kolmesataa vuotta sitten. Kun Stadista tuli Suomen pääkaupunki 1812 ja Verstas flyttas Turusta Stadiin 1828, Stadiin muutti virkamiehii ja proffii ja niiden perheet. Korkee kaltsi sen takana oli kartoissaki oli Narinksbacka ’Narinkkamäki’. Siks Stadin slangi on Helsingin ainoo oma kieli. Stadin kundit puhu sitä, vaik mutsit himassa ja maikat skolessa symffas sitä. Slobot miehitti Stadii 1713– 1721. Niis budjas sekasin suomenja ruotsinkielist ja kakskielist jengii, ja Stadin slangi oli suomalais-ruotsalaisten kundiporukoiden yhteinen kieli, ”Sörkan ja Rööperin esperantoo”
Joka päivä ku normiskole slyyttas, Ogeliin steppas oudonnäköst hiipparii ja siimafledaa. Ja viime vuonna Konsa flyttas Arabian uuteen Soiva-byggaan. 2000 Janne Murto, blosari niinku Klasuki. Sit ne kekkas Arabian gamlan keramiikkatehtaan, remppas sen ja flyttas sinne vuonna 95. Ja se levytti Urho-nimel semmose kreisin hitin ku "Teryleeniä". Sen dirika oli Klasu Järvinen, Ogelin yhteiskoulun mussanmaikka. Arabian musaskolen katsi on korkeel ja skaala laaja. Klasun jälkeen reksiks valkattiin v. STADIN MESTAT TEKSTI JA FOTO MIKKO SEPPÄLÄ 12 Tsilari 6 | 2022 Ana ja Pate Kivimäki ja gamla Arabian musaskole.. Basti oli siviilis matikan ja fyssan maikka ja iltasin musaskolen teknikko. Pop/ Jazz-musaopisto toimi siel OYK:n byggas ekat 13 vuotta. Skolen vaiheet sä hittaat kans netistä: tsekkaa popjazz.fi/PJK50. toi Kati Outinen, maailmal kaikkei tsennatuin suomalaine näyttelijä. Upi oli kans kova vääntää slangii ja julkas 80-luvul musaslangin sanastonki. Upi oli OYK:n stuidu ja rupes sit rumpumaikaks. Kaikki tsennas komppi-Klasun teeveen Levyraadist, ja Ogeliin ryysäs ni paljo populaa, et ne alko tsökaa bulimpaa byggaa. Veskat ja lodjut öpnattiin ja sit alko se tilutus, törähtely ja rymistely. 1972 uniikki musaskole, mis sai treenaa nii jazzii ku poppii. Suvereenistist bökkerist hittasin snadin feelun, ku OYK:n legendaarise äikänmaikan nimi o lipsahtanu väärään muotoon – se oli Ilmo Nukarinen. Klasu skulas ite klaraa ja gryndas jo 1967 OYK Brass Bandin, ku heitti keikkaa Kremlissä asti. Ogelis hääri alusta asti broidikset Upi ja Basti Sorvali. Vuonna 85 musaskole flyttas Ågelin Suusikselle eli Ogelin Seurikselle ja ne öpnas konsalinjan ku sai dilkkaa joromuusikoille diplomei. Jazzprinsessoi ja hevimonstereit Janne Mäkelä on skrivannu juhla kniigan reilul meiningil. Svengii suonis – Pop & Jazz konsa fyllas 50 Tän skolen kautta on luudannu jotai 40 000 tyyppii, vaik kaikille ei o stikattu paprui. Nuksun liidaaman näyttiksen kasvattei on mm. Ku se vaa o rytmimusaa. Siel on viihtyny kimpas nii hämyt ku rokut, jazznörtit, hevarit ja räppärit. O geliin gryndattiin v
Ja nyt on taas keikkaa ja niillä jengii. Ne kaikki skulas futista ToTessa ja kävi Ogelin musaluokat. Ana on pelkästää skulannu beissii. Sua pyydetään tuuraajaks. Mansessa ne skagas et Ogelist ja Arabiast tulee liianki kovii soittajii, ja nyt niit on Stadi pullollaan. Pate on musahommien ohel opettanu skittaa Estradas. Joku harrastaja ku veivaa ominpäin, se voi haldaa jonku stailin tosi hyvin, sil voi olla oma näkemys ja persoonallisuus ku kantaa. Samaa plokkaamist ja arraamist Ana oli treenannu jo konsalla Frank Zappan platoilt. Hyvä esimerkki siit, mihi nää teoriatunneil tsitanneet tarkkakorvaset jäbät kynttää: ne on plokannu Tuomari Nurmion biisit levyilt nuoteiks. Sellasii hahmoi niinku vaik toi Kaija Koo, Anna-Mari Kähärä, Jimi Tenor, Tommi Lindell, Nina Tapio, Essi Wuorela, Johanna Försti, Maija Vilkkumaa, Redrama, Saara Aalto, Johanna Iivanainen, Emma Salokoski, Yona... Ja sessiomuusikoit, ku tuuraa keikoil, skulaa studiois ja telkkariohjelmien orkissa. Ana skulaa Yonan bändis ja muit aktiivisii kokoonpanoi on Jätkäjätkät, Asa Bäänd II ja Orkestra Suora Lähetys. 13 Tsilari 6 | 2022 Janne Mäkelä: Rytmioppia. Broideist kaks, Pate ja Ana, kävi viel Sibiksen ja innostu musasta nii et valmistu Arabiast muusikoiks ja musapedagogeiks. Gammelin musikantit Kivimäen neljä broidii budjas 80-luvul Gammelis iha Arabian tehtaide huudeil. Ogelin/Arabian musaskolee on käyny hitsin monii muusikoit ja artis tei. SKS Kirjat. Ne skulas skittaa, beissii, kannui ja pianoo ja sai himas iha kivan mökän aikaseks. Patel oli pitkään jazzpumppu Korpi Ensemble mut nyt se on täböil semmoses 10-henkises orkas ku Vesterinen Yhtyeineen. – Ihan hyvin. Manselaiset skagas et Ogelist ja Arabiast tulee liianki kovii soittajii.. 323 s. Ne skulaa kaikil staileil Arabian konsa on kuiteski skole, ni sielläki ne joutuu klaaraa aika puisevii tenttei ennenku paprut lyödään handuun. Mä treffasin niistä kaks, Pate ja Ana Kivimäen. Pop & Jazz konservatorio 1972–2022. Semmosten bändien ankarii kepittäjii niinku Kingston Wallin, Waltarin, Amorphiksen, HIMin, Rasmuksen, Ultra Bran, Stratovariuksen, Nightwishin, Children of Bodomin. No mimmosii muusikoit Arabia sitte kasvattaa. Muusikkojen liitto ja Taiken apurahat jeesas pahimman ajan yli. Helsinki 2022. Slangijengi salettii tsennaa nää broidikset Sakilaiset-bändist. Jazzarei ta niinku Iiro Rantala, Lenni-Kalle Taipale, Verneri Pohjola, Linda Fredriksson... Mut ammattimuusikot on niinku kameleonttei, ne voi skulaa mil tahansa stailil ja omaksuu biisit lennos. Soittareil ne kävi ensteks Paavalin musaskolessa ja sit Pop&Jazzilla. Pakko froogaa et miten muusikot pärjäs koronasulun aikaan. – Monipuolisii ja joustavii, jäbät vastaa. Ja Pate jeesas aikoinaa Eki Kauhasta ja arras sen slangibiisit platalle. – Skebaa, rumpui ja koskettimii soittaa aika moni, mut ku sä skulaat bassoo ni keikkaa pukkaa kivasti. Sen Zappacoverbändi skulaa muute taas tammikuus Tavalla Zappan synt tärikeikan – kandee käydä tsekkaa! . Ja Ogelin stuidui oli muute kans slangifriikki Eki Kauhanen vaik se oli enempi korisku musajamppa. Eli Ana ja Pate hittas Dumarin halki, poikki ja pinoon -tyyppisest räimeest suht fiksut soinnut ku stikattii sitte kniigaan
Ku on kauhee häsä pääl, nii sillon on välist hyväks, et joku voi snadisti rauhottaa jengii. Tollasii juttui ei saa fyrkalla mistää, ja varsinki niille, ketkä tos oli völjys, noi nauhat on edelleen elävä muisto Topist. Jouko ”Jokke” Lipsanen, Markku ”Make” Saarela, Jani ”Tupis” Laiho ja kaikki vanhat duuni-, sportti-, musaja bastufrendit. Topi Berg 18.8.1956–21.7.2022 T opi diggas Stadin slangist ja siks me haluttii minnaa Topii skrivauksel, ku on duunattu slangiks. Siin ajas vaihtu pressatki Kekkosest Koiviston kautta Ahtisaareen ja Halosen kaut Niinistöö. Sit kesäl, ku Urhis laitto dörtsit boseen, ni Topi suuntas Stadikalle. Topi bamlas, et Lintsil on, Topil ei. Kundi oli tullu mäelle jo seitkytluvun puolvälis ja teki duunii sähkärinä Lintsil yli nelkyt vuot, ympäri vuoden. Snadi jengi veti niit biisei joskus nauhalleki vanhan ulkoilman bäkkäril Topin kans, ja onneks veti. Se skulas skittaa ja duunas biiseiki. Ja se paino duunii. Kiitti Topi vuosist, frendit minnaa ain. Vauhtii löyty etenki säbämatseis duunifrendien kaa ja futismatseis. Se oli frendi muutenki. 14 Tsilari 6 | 2022. Ja meist tos on fiksu kela, ku tol iisimmäl otteel saa lopult enemmä hommii valmiiks, ku hosumal. Lintsil oli vaa yks Topi. Lintsil onki jääny vanhojen frendien keske elää Topin vastaus kyssäriin, et onks kiire. Meist lintsiläisist tuntuu, et oli kysees sit duunit, sportit, musat tai bastut, nii siin ympäril olevat frendit merkkas Topille paljo. Topi oli Slangijengiski messis. Topi osas omal hyväl taval rauhottaa sitä häsää ympäril. Siel pääs tsimmaa ja puntille. Bastuhommat oli Topille muuteki lähel sydänt; gubbe kävi Sompasaunalki melkei loppuu asti. IN MEMORIAM JANI LAIHO FO TO : TO PI BE R G IN H IM A -A LB U M IN FO TO IS TA JA N I LA IH O . Topi oli myös siin jengis, ku diggas löylyist eikä se todelkaa lähteny lauteilt, vaik olis ollu stydimmätki löylyt. Ja Urhis siin Brakun vieres oli Topille tärkee mesta. Sportin lisäks Topi diggas musahommist. Jos Urhiksen kaikkii uintikilsoi jossai lasketaa, nii Topi staijais varmaa vielki korokkeel. Kevääl pitäis saada mestat kondiksee kiireel snögen jälkee ja kesäl on tupa täys, ja kaiken pitäis ain skulaa ku Buickki. Mut löyty Topist vauhtiiki, se oli kova äijä sporttaa. Ne ketkä tsennaa mäen duunei, ni tajuu, ett siel on aika häsä välil, varsinki kevääl ja kesäl. Urhiksel tai Sompal ei muute varmaan moni tsennais Topii Topina, niis se tsenaattii ain nimel ”Lintsi”. Topi oli pitkään völjys Lintsin jengis, ku skulattii Särkän porukoit vastaa. Topin muisto ei ihan heti himmene. . Topi oli meille ja kaikille lintsiläisille hyvä duunifrendi – monelle enemmänki, ku pelkästää duunifrendi
Hän näytti plakaattia, jossa lukee englanniksi: Maailmanlaajuinen taidetapahtuma kaikille maailman lapsille, Kids2Santa ylpeänä esittelee kunniatittelin ”Mestaritonttulähettiläs” Marianne Matikalle, joka on epäitsekkäästi auttanut Joulupukkia ja maailman lapsia yhteistyössä ainutlaatuisen Kids2Santa-tapahtuman hyväksi. Miten hän on sen ansainnut. – Timolla on ollut hyviä suhteita Musiikkitaloon. Joulugubbe huudatti skidei. Heitä on peräti 24, joista paikalla oli kuusi. Georg Malmstenin tuttuja lastenlauluja, lasten esittämää pianomusiikkia ja näimme mestaritonttujen kunniaplakaatin jaon. Jygeli on jeesaamisen aikaa Joulupukki muistutti, että on tasan 40 yötä jouluun. ”Rajaton luovuus – Lapsilla se on” Suomalainen Santa Claus, Joulupukki alias Timo Pakkanen järjestää yhteistyössä yleishyödyllisen hyväntekeväisyysjärjestö Kids2Santan kanssa ensimmäisen Maailman Lasten Taiteen Näyttelyn Musiikikitalossa 14.11.–11.12.2022. 12-kesäset pianistilahjakkuudet Emilia Paloranta ja Elvi Timonen Larun Musaopistost skulas flyygelii nelihandusesti. Niiden duunei on näyttelys esillä. Hiffasti varmaan kansikuvan! 15 Tsilari 6 | 2022. TSILARI SUOSITTELEE TEKSTI RISTO KOLANEN FOTOT MATTI SNELLMAN Näyttelyn avausläpät heitti sen suojelija, avaruustähtitieteen proffa emeritus Esko Valtaoja. Maalasin siellä taidetätinä kerran viikossa. . Toteutus muutti muotoa Kysyin Mariannelta, mitä juhlava teksti konkreettisesti tarkoittaa. Edessä päiväkoti Marian skidejä. Ira Hammermanin juontamissa avajaisissa kuulimme mm. M usiikkitalon lämpiön lattialla on paljon lapsia Päiväkoti Mariasta, joka sijaitsee Lönkan loppupäässä ja on pukin erityisessä suojeluksessa. Ei ollut yllätys saada plakaattia, olen ollut ideoinnissa mukana. Minulta kysyttiin, että tiesinkö joulupukin toimistosta, johon tutustuin vanhempien pyynnöstä. Olemme tuttuja jo mainosajoilta, aina siis kuvan kanssa tekemisissä. Lasten teokset alkavat alakerran lämpiössä, mutta kiertävät kuukauden ajan lämpiöstä eteenpäin nauhana pitkin seiniä. Taustalla nimetyt mestaritontut plakaattiensa kanssa. –Lasten kautta, Päiväkoti Marian. Tätä on tehty idea-asteella 3–4 vuotta, mutta se siirtyi korona -aikana. Tunnistin palkituista tontuista Helsingin Taideyhdistyksessä pitkään toiminen kuvataiteilija Marianne Matikan. Muut ovat maailmalla tontun töissä. Lasten teokset on valokuvattu kapalevylle ja siirretty kevyellä painotekniikalla. Kahden peruutuksen jälkeen toteutus on muuttanut muotoa täysin. Valitut ovat tehneet eri tavalla yhteistyötä lasten taideharrastuksen ja hyvinvoinnin eteen. Joka viikko lapset tulevat parijonossa huomioliivit päällä tervehtimään Joulupukkia. Siellä on esillä yli 300 lasten taideteosta yli 20 maasta. Ajatus lanseerattiin ensiideasta ARTag Galleryssa pienessä näyttelyssä. Hän toivoi maailmaan rauhaa – vuonna 2022 keräys menee Suomeen pakolaisina tulleiden ukrainalaisten lapsiuhrien hyväksi. Lapset kertoivat mulle siitä
Sen sijaan kulttuurin ystävät eivät ymmärrä, miksi kaupunki suunnittelee toimivan Savoy-teatterin ulkoistamista. Mukana on upea, vaihtuva joukko eturivin tanssitaiteilijoita. He astuivat toisen jättämään tyhjään tilaan, seurasivat impulssia, joka kiertyy uuteen alkuun. Vieraus ihmisten, sukulaisten välillä on elämässä vain syntynyt olosuhde. Teatteri Jurkan esitys puhut telee kaikkia, jotka ovat rämpineet märässä pusikossa ja miettineet: ”Mitä helvettiä minä täällä teen – ja vielä tuon kanssa”. Tuovinen ja Heslop tanssivat Tom Waitsin ja Astor Piazzolan musiikkiin hyvin kohtalokkaasti täysmustissa asuissa. Hän on roolissa täydessä elementissään. Naistakaan poika ei ole onnistunut saamaan. FO T O : M A R KO M Ä K IN EN . Miksi muuttaa jotain, mikä ei ole rikki. Taivaltaessaan ryteikön keskellä he joutuvat kohtaamaan toisensa, metsän ja itsensä. (Miestä isä ei uskaltaisi edes ajatella!) Tuomo Rämön ohjaama Hirvi metsä kertoo maskuliinisuuden kohtalosta tässä ajassa. P oika, Markus Järvenpää, lähtee isänsä, Timo Torikan, seuraksi hirvimetsälle. Kristiina Halkola esittää ihmishirveä, jonka Markus Järvenpää poika ampuu ensimetsästyksen aikana Teatteri Jurkassa. Kaikille, jotka ovat ottaneet tai antaneet elämän. Musiikkia johtaa bandoneonistitaituri Mikko Helenius. Näytelmän kauneus on sen sukupolvien jatkuvuuden toivossa. Näyttelijä tulkitsee muutoksen hyvin. 16 Tsilari 6 | 2022. Minna Tuovisen ja Martin Heslopin vuonna 2018 alkuun paneman duettoillan pääosassa ovat parien tanssit. Mitä jää annettavaksi tuleville sukupolville. Tilausteosten koreografeina ja tanssijoina ovat Suomen Kansallisbaletin solistitanssijana tunnettu Nina Hyvärinen parinaan palkittu australialainen balettitanssija Jack Traylen, suomalaisamerikkalainen ja kansainvälisilla areenoilla työskentelevä koreografipari Annamari Keskinen ja Ryan Mason, suomalaisenglantilainen queer tanssitaitelija Samuli Emery ja vapaalla kentällä työskentelevä tanssija Sakari Kinnunen sekä nousevat nuoret tanssijat Sofia Ruija ja Alma Äijö. Elli Salon kirjoittama Hirvi metsä on tragikoominen kuvaus sukupolvien törmäämisestä ja maskuliinisuuden perinnöstä. Tyyli vaihtuu komediasta tragediaan, realismista mystiikkaan, erityisesti kun kohdataan ja ammutaan hirvi. Suomalaisen elokuvan, television ja teatterin kokenut tähti Kristiina Halkola liihottelee näyttämöllä eräänlaisena hirviihmisenä, joka lopulta ammutaan. Ja jos hirvet näkevät unia, millaisia ne ovat. Hirvimetsä on kuvaus yrityksestä kurkottaa vierauden yli kohti toista ihmistä. Intensiivinen, vetoava näytelmä kysyy meiltä: Mitä voin opettaa lapselleni. Heillä on alusta saakka melko kitkerä isä-poikasuhde. Timo Torikka tekee muhevan, verevän roolin isänä, joka ei ole onnistunut siirtämään eräja ampumataitojaan pojalleen. Markus Järvenpää kasvaa esityksen aikana nössöpojasta mieheksi, joskin enemmän omin avuin kuin isänsä opeilla. Isien opit voivat siirtyä eteenpäin, kenties uudessa muodossa, joka puhuttelee tulevia sukupolvia. Keskinen ja Mason tanssivat ”leikkaa pois ja sulje STADIN SYKE TEKSTI RISTO KOLANEN Kulttuuria joulun odotukseen Stadin kulttuurinen loppuvuosi vahvistui Liikettä marraskuussa ja Baltic Circle -festivaaleilla. Aleksanterin teatteri saa uuden omistajan, jonka se tarvitsee vanhan rakennuksen kunnostukseen. Henkeäsalpaavaa improtangoa TangoNyky-duettoilta on tarjonnut joka syksy kiehtovia ja yllätyksellisiä tulkintoja tangosta
Näistä primääri väreistä saa sekoittamalla kaikki taidemaalarin tarvitsemat väri sävyt, sekä kylmät että lämpimät. Brecht ja Hella Wuolijoki ovat tutustuneet, ja kesää vietetään yhdessä Iitin tilalla. FO TO : N IL S K R O G EL L. Hän oli arvostettu runoilijanäytelmäkirjailija, jota naiset palvoivat. Nina Hyvärinen ja Jack Traylen etsivät toisiaan tanssissa. Esitys nostaa esiin naiset suurmiehen varjosta. Musiikista vastasi Helenius yhdessä 15-henkisen Soul String -jousiorkesterin kanssa. . sisään” -tanssin, jossa oli epävarmaa puhetta ja poistumista. Kolmen värin huoneen maalaukset on tehty sitruunankeltaisella, alizariininpunaisella ja preussinsinisellä. Kolmas rakastettu Ruth Berlau saapuu myös Suomeen Tanskasta, Hanna Vahtikarin karikatyyrisenä hahmona. Kirjailijamestarin sumeat naissuhteet Sirpa Kähkösen Brechtiä jokanai selle -musiikkinäytelmä tuo esille Bertolt Brechtin sumeita puolia. Aiheina ovat olleet viinirypäleet, tomaatit, lumpeet, krysanteemit, pionit ja ruusut. Aikansa kuuluisin kulttuurikommunisti Brecht seurueineen saapui Suomeen keväällä 1940 paetessaan natseja. He käyttivät upeasti narun kiertymistä spiraaliin. Ruija ja Äijö kytköstanssivat liikesarjan, joka kysyi kuinka tarjota ja pyytää tilaa. Hän kävi vuonna 2012 harjoittelemassa kolmen värin teknisiä maalaustehtäviä Montrealissa tätinsä akvarellimaalari Maija Istokin johdolla. Stadin Friiduksi vuonna 2008 valittu Hyvärinen on työskennellyt pitkään ulkomailla. He kuuntelivat ja vastasivat, jakoivat ja tunnistivat tilaa. FO TO : M A R T IN H ES LO P. Kenen nimi muistetaan, kenet unohdetaan. Kolmen värin akvarellimaalausten installaatio Kalasatamassa, osoitteessa Tukkutorintie 6, sijaitsevan Taiteilijatalon Galleria Longa muuttui kolmen värin täyteiseksi huoneeksi, jossa taidemaalari Krista Kortelaisen 49 akvarellioppilaan maalaukset yhdessä muodostivat voimakkaan värillisen soinnun. Ahdistavakin, jos ajattelee sota-ajan naisia, alistumista ja riippuvuuksia. Hän tekee kaikkea, hoitaa myös vaimon ohella lapsia sekä kirjoittaa itse, tutkii ja avustaa. FO TO : H A N N EL E SA LM IN EN Brechtiä esittävä Johannes Korpijaakko saa muusakseen sekä Petriikka Pohjanheimon vaimona että Katariina Lanton sihteerinä. Kuka kirjoitti mestarin klassikot. Pidetty näytelmä menee täysille katsomoille. Se saa lisäesityksiä Musiikkiteatteri Kapsäkissä tammi–helmikuussa 2023. Johannes Korpijaakko on juuri sopivan niljakas Brechtin ei-niin-mieluisaan osaan. Hän vietti täällä ahdasta pakolaiselämää yli vuoden ajan Hella Wuolijoen ja muiden vasemmistolaisnaisten auttamana. Katariina Lantto esittää jäntevän uhmakkaasti kaltoin kohdeltua sihteeriä ja tuen antajaa Grete Steffiniä. Brecht muistetaan, entä naiset. Esitys tuo oikeutta näille naisille, vasta nyt. Musiikkitalon Black Boxin ilta päättyi yhteiseen tanssituokioon yleisön ja orkesterin kesken. Jo samana syksynä hän opetti akvarellimaalauksen muotoa, jossa on hyvin säännönmukainen ohjeellinen maalausprosessi. Eilen ja nyt. Emery ja Kinnunen tanssivat ”jotakin henkeäsalpaavaa” loruissa, hameissa, housuissa. Oma kustanteena julkaistiin keväällä 2013 Pieni maalausopas, joka käsittelee viinirypäleen maalausta kolmella värillä. Reetta Ristimäki tekee uhkean Wuolijoen osan, joka myös työskentelee mestarin kanssa ja menettää tekijä-krediittejä tälle. 17 Tsilari 6 | 2022. Se saa näkemään uusin silmin fasismin olemuksen tavalla, joka vertautuu nykyaikaan. Osallistuja koki kosketuksen osana huikeaa musiikil lista maisemaa. Näyttelijä Petriikka Pohjanheimo tekee ylpeän ja varmaotteisen tulkinnan Brechtin vaimona, kuuluna näyttelijä Helene Weigelinä, joka elää tilanteeseen sopeutuen. Grete odottaa kolme kertaa Brechtin lasta ja hänelle tehdään ”umpisuolen poisto”. Brechtiä jokanaiselle luo ankaran katseen ihmissuhteiden vinoihin rakennelmiin suurten vainojen aikaan. Kortelainen on kymmenen vuoden ajan opettanut kolmen värin maalausta ja sen yhteydessä akvarellimaalauksen haasteisiin liittyvää maalaustekniikkaa. Runoilijoilla Elvi Sinervo ja Elmer Diktonius on omat roolit ja sanomansa historian kulkuun. Krista Kortelainen on Kalasatamassa asuva taidemaalari ja maalauksen opettaja. Brechtiä jokanaiselle on tunteita herättävä esitys. Mitä rakkaus oikeuttaa. Nina Hyvärisen ja Traylenin Etsimässä sivua -tango oli inspiroiva elementti heidän välillään. Avajaisten jälkeen oli taidemaalarin riemukkaat synttäri juhlat
toim. Varsinki 1960– 70 luvuil maailma avautu ja Suomi rupes kasvaa enemmän kohti länttä ku itää, kurkottaa enemmän jenkkilän ku slobojen puoleen. Tosiasiassahan niin ei oo, vaan ennen ihmiset oli köyhempii ja elintaso matalampi, sosiaaliturvaa ei ollu samallai ku nykyään, asunnottomii oli enemmän, ja jokainen joutu tulee toimee enemmän sillain ku parhaiten taisi. Pluggaajalle ne tarjoo kurkkausaukon ja mahdollisuuden tehä matkan menneisyyden Stadiin, ku oli Härmän mittakaavas buli, vaik oliki paljon snadimpi ku nykyään. Satu Savia) ilmesty syyskuussa, just passelisti jygelimarkkinoille. Kesäl skriinas aina suulis ja talvel oli snögee ja galsaa – ainaki muistoissa. Jos et, ni anna se joululahjaks jolleki, ku haluu. TSILARI SUOSITTELEE TEKSTI TIINA LINNA Helsingin kaupunginmuseo teki hyvän duunin Helsinki väreissä – Värivalokuvia 1950–1970luvuilta (Helsingin kaupunginmuseo 2022, toim. Kniiga on jaettu 10 lukuun, joist viimesessä on fotojen tiedot ja niitä ottaneiden fotaajien esittelyt. Kaukokaipuuta menneisyyteen Tätä kniigaa selailles pluggaajas herää tietynlainen kaipuu takas gamloihin hyviin aikoihin, aikoihin, joit ei välttämät ite oo ehtiny edes elää. Avainkaulaskidit säntäili menemään pitskuilla ja kentsuilla, naapurin mutsi saatto kattoo muidenki ku sen omien kersojen perään, ja lähikaupan myyjät tunnettiin nimeltä. Satu Savia Helsinki väreissä – Värivalokuvia 1950–1970-luvuilta Helsingin kaupunginmuseo 18 Tsilari 6 | 2022. Vaikka ihan kaikki ei oo muuttunu nykyaikaan tullessa, on moni juttu fotois sellasii, mitä ei oo olemas enää muual ku kniigois ja gamlois leffois. Vaik bonjaan, ettei maailma 1930-luvul ollu mustavalkonen (paitsi ihmisten kupolis, niin ku se on monil edelleen), eikä 1970-luvul sellane punertava ja palaneen värinen, herää gamlat maisemat ihan eri taval eloon, ku näkee väreis. . Jotenki mul on fiilis, ett 1950–70-luku on kuitenki sellast suomalaisten kollektiivist lapsuutta, ku yhdistää sukupolvii riipumatta siitä, onks se aika just niitten omaa nuoruutta vai ei. Jengi näki usein aidosti nälkää. Pluggaaja pääsee haistelee pakokaasuu Kampin dösa-aseman parkkiksella ja kreosiittii vanhojen makasiinien liepeil, ihmetteleen metrotunnelin rakentamist maan alle ja tunteen blosiksen fledassa Regatan terdekahvilas. Kaikki tietää klassikkobiisin ”Rööperiin”, mis shungataan kadonneest nuoruudest ja lapsuudest, ku tuu enää takas. Ihan ku omil öögil näkee sen, mitä naaman edes on. Fotoist näkyy stadilaisten arki, se jokapäiväinen elämä, ku vaati yhelt enemmän ponnistelui ku toiselt. Jos haluut leväyttää omien öögies eteen kunnon annoksen aitoo nostalgiaa, ni pluggaa tää kniiga. Tsilaris meille on tärkeetä mainita foton yhteydes fotaaja, ni sydäntä lämmittää, ett täs bökkeris niille on omistettu kokonaan oma luku. Toisaalt entisaikojen Stadi oli siinä mieles stadilaisen kokonen, että kaikki oli pienempää ja kaikkee oli vähemmän. Shungataan nyyast faijast, ku pääty maijan kyytiin, talkkarin pakoilusta ja ekast, salaa saadust ja annetust, suukost. Laulujen Stadi Stadist on tehty paljon biisei, osa käännöstsipaleita. Stadilaista elämänmenoo Näit värifotoi aikojen takaa ei oo ennen tätä bökkerii julkastu missään. Niis on niitten oma fiilis, mut ite kyl funtsaan, ett mustavalkoset fotot on kuitenki snadisti etäisii – ainaki etäisempii ku värifotot. Useimmille omas lapsuudes on huolettomuutta ja vallattomuutta, ku vetää puoleensa, oli siit kulunu aikaa sit enemmän tai vähemmän. Jostain syyst mennyttä on tapana romantisoida ja muutos nähään usein huonona asiana: Ennen kaikki oli paremmin. Se johtuu varmaan siit, ett nuorisokulttuuri tuli tänne Härmäänki just niihin aikoihin, ja siks siit aikakaudest on skrivattu ja shungattu bulisti. Värifotoja Stadista Gamloi fotoi on yleensä totuttu tsiigaan mustavalkosina versioina
https://finna.fi/Record/kavi. Toisena Uuri Ståhlhammar (1935–1994). Täs viel lista jengeist ja kai niist joku oli framil viiskytluvulki. ”Pikkumailan” 1930 ja 1931, joka oli tarkoitettu 2-luokan joukkueille eli ei-mestaruussarjalaisille. Osa näist jengeist skulas aikanaan mutasarjois. Helsingin Toverit (HT), Helsingin Kullervo, Helsingin Kisa-Toverit (HKT), Helsingin Veto, Herttoniemen Urheilijat (HerU), Katajanokan Haukat, Pakilan Veto (PaVe), Pallo-Toverit (PT), PuMu, Roihu, Työväen Mailapojat (TMP), Töölön Vesa. Kliffa sattuma, et noin 15 minsan kohdalla Itä-Länsi-matsis bongasin Kallari Ihalaisen nimen. Kisakatsomossa Itse muistan, et kävin tsiigamas matsei Kaisaniemen ja Hesperian kentsulla. Fillaril sotkettiin ristiin, rastiin Skattalt Munkkaan, Larusta Kulikseen. . Myös Helsingin NMKY, Helsingin Urheilupojat, neljässä lajissa yhteensä 13 SM-kullan jengi Kronohagens IF (Kiffen) skulas vähän aikaa pesistäkin, jota jatkoi Helsingfors Bobollklubb, Polyteknikkojen Urheiluseura (PUS) voitti mm. PuMun pelaajat siirty sodan jälkeen seuraan nimeltä Hukat (1945–47), mut palas takaisin 1949. Molemmat oli SM-tason keilaajia, ja kun budjasin Ruusulan keilahallia vastapäätä, tuli kundit sitä kautta tutuiksi. Härmän kansallispeli Lähetään snadisti hissan kautta dallaan kohti 50-lukuu. elonet_elokuva_1365053?imgid=1 Erkki Karun ohjaaman dokkarin Pesäpallo – Suomen kansallispeli Tölikan kundi toivottaa kaikille kliffaa jatkoo! SPORTTII TEKSTI JARI KOLARI Pesis Stadissa Hiffasin aviisist, siis Tsilarist, froogun, et tsennaisko kukaan 50-luvun stadilaisist pesisjengeistä mitään infoo! No jotain sain skrivattuu. 2010 lähtien nimenä on ollut Aalto-yliopiston urheiluseura (AaltoUS). Kätsä ja uusi mesta, puitteet ok mut ei sielt wanhan ajan fiilistä löytyny. Kaisis oli aika surkee, mut Hespis kliffa ja tiivis fiilis; jos ei pilvissä niin ainaki puunlatvoissa. Kalevi ” Kallari” Ihalainen (1913–1995) oli monitaitopalloilija, ku handlas lätkän, koriksen ja keilailun ja oli aikanaan yksi parhaista pesäpalloilijoista. Skulattiin kaikkee mahdollista – niin kundit kuin kiltsitkin – joko omalla pitskul tai jollain kentsul. 1933). Siel tuli präijättyy koko ihana lapsuus ja nuoruus. Kun Meikun kentsu valmistui 1968, funtsittiin kundien kanssa, mihin helvetin skuttaan se on oikein bygattu. Sit faija sai meille duuninsa kaut kämpän ”Kammion böbilän” vierestä Tölikasta. 19 Tsilari 6 | 2022. Stoge kuningaspallosta pitkäpallon kautta pesikseen alkoi about 1900-luvun alussa kun Tahko Pihkala tsennas baseballin idiksen. (Pesist on pelattu kans Bolliskal ja Eltsus mutta itse en siellä niitä oo nähnyt). Se modas siit nykyisenkaltaisen pesiksen 1922. Leffavinkki Hiffasin Elonetistä todella haadin leffan pesiksest (vm. Eltsus juostii ja hypittii, Stadikal ja Hietsus simmattii, Bolliskal skulattiin fudista ja talvella (tossu)lätkää. Mestana oli kaiketi Kaisis. Tuttui pesiskingei Parin alan kingin kans tultiin hyvänpäivän tutuiksi myöhemmin. O on Tölikan kundi, vaikka Krunikas budjasin parit ekat vuodet viiskytluvun alussa. Lievää muistikuvaa myös et Haapaniemen kentäl ois skulattu. Pesisjengit Katajanokan Haukat ja Pallo-Toverit, jossa Suomen mestaruus 1959 ja PuMu oli kans. Ekaks Sibeliuspuiston läpi, Rajasaaren ohi, sit Meikun hyndan yli jonnekin jorpakkoon. Niin Stadiin perustettiin PeliToverit (PT 1922). PuMu nykyään kolmannella sarjatasolla Suomen-sarjassa, ylempänä Superja Ykköspesis ja alempana viel Maakuntasarja. Pihkala hommaili sotilasurheilun hallintotehtävissä ja piti peliä tehokkaana osana sotilaskoulutusta. fudiksen mestaruuden 1909, bandyssa 1908 ja 1909 ja ns. Alkuun pari sanaa musta itestäni. Katsomos olevist stuidulakeist päättelin, et leffaa kuvattiin kevääl järkättyjen yliopistojen pesis-skabojen aikaan. Pesistä skulattiin joko Hesperian kentsul tai Kaisiksessa. Pikku hiljaa kohti asiaa Helsingin Pallonlyöjät (HPL 1919) oli Suomen eka pallonlyönnin erikoisseura, ja kun friikkei ”joko-joko” -kundei ilmaantui mestoille ku pipoo niin eihän sitä ollu kliffaa skabaa vetää vain itsekseen
Iisa Aaltonen tutkii Stadin hissaa ja kulttuuripolitiikkaa, nyt se on duunis kaupunginmuseos. Elina Maanniitty on kans historioitsija, sitä kiinnostaa mm. TSILARI SUOSITTELEE TEKSTI VIRVE KUUTAR FOTOT HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO, FINNA T imiri budjas Stadissa vuodesta 1890 siihen asti ku se delas vuonna 1927. FO TO : SU N D ST R Ö M ER IC , VA LO K U VA A JA . Nyt Timiristä on skrivattu kniigaki: Ivan Timiriasew – helsinkiläinen valokuvaaja. FO TO : T IM IR IA SE W IV A N 20 Tsilari 6 | 2022. Timirille nimikkomesta Sillon, ku Arska skrivas Timirist, puuhattiin bulisti Signe Branderille nimikkomestaa Stadiin. 1800–1900-lukujen vaihtees. Ainoo, mikä niit Stadin fotaaja Arska Soisalo skrivas Stadin fotaajasta Timiristä snygin stoorin Tsilariin 2/2017. Stadin myndikset ei syttyny meidän idikselle. Ihan niinku Arska, nääki friidut funtsaa, ett Timiri oli ”merkittävä helsinkiläiselämän kuvaaja”. näk. Se finnas niil skaboi ja niit julkastiin monis lehdis. demografia. Timiri kameransa kans tod. Iisa Aaltonen ja Elina Maaniit ty on skrivannu bulin kniigan, mis kerrotaan Timirin elämästä, miten venäläisestä upseerista, kenraalikuveröörien adjutantist tuli Stadin fotaaja. FO TO : SC H O H IN W LA D IM IR Timiri omas himas. Arskan kans me duunattiinki Stadille ehdotus, ett Hagiksen rantsuun ois voinut duunaa Valo kuvaajan ranta -mestan yhteisesti näille kahdelle. Mut Timiri otti kans snygei fotoi, ihan oman duuninsa ohes ja sit eläkkeellä. Fazerin mainosauto Pohjois Esplanaadikadulla 1920-luvul. Saman Tsilarin kannes oli Timirin ottama foto. Signe otti snygei fotoi Stadista, sehän oli sen duuniiki Muinaismuistolautakunnan leivis