www.taksihelsinki. 010 766 1047 TsilariTaitto_617_012.indd 2 22.11.2017 12.40. Tai lataa appi Kantsis lakkaa spiidaamasta ja kaivaa luuri kasta. Skulaa 0100 0700. Me kyll tsörataan. 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki . A pi lla til aa t IL M A IS EK SI ! FREESIN KLIFFA. Bungaa snadisti, ni ei tarvii dallaa bulisti. BERGGA I KONDEKA I MALMI I MÄRSKY I BÖLE I SILTIS I TÖLIKKÄ I VUOKKI urheiluhallit.fi urheiluhallit.fi Tsennaat mestat, tu tsimmaa spessuhintaan! Uintietu -10 % Suomi 100 Lihatukku Veijo Votkin oy tehtaanmyymäLä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki . 09-774 33 477, www.wotkins.fi chef wotkin’s paLVeLutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki . + 1, 62 €/ m in + pv m . Me kyll tsörataan. H in na t: Pu he lu 1, 34 €/ pu h
H in na t: Pu he lu 1, 34 €/ pu h. Edessä keskel Vuoden fotaajaks valkattu Marit Henriksson ja oikeella skaban kakkonen Merryt Santanen. A pi lla til aa t IL M A IS EK SI ! Fo to : Es ko Ve ps ä. + 1, 62 €/ m in + pv m . Tai lataa appi Kantsis lakkaa spiidaamasta ja kaivaa luuri kasta. VAKKARIT 4 Snadit 5 Päikkäri 6 Lööppi 20 Slangilodju 36 Slangi blisaa 37 Skabat 38 Slangijengi 40 Pluggaajat 43 Stadis tapahtuu Kansi: Jallu K.Koski STADILAISIA 12 HENKKA OIS 100V – Varvikon muistoja 14 EI SAAVU ENÄÄ – Kolanen minnailee Seijaa 16 SLANGIJENGI SKRIVAS – Karin ja Sepon nyyat kniigat 26 OSMO K.OKSANEN – upeet jullet 34 PIRTEÄ VANHA ROUVA – kasikybänen Raija EKS MINNAA 15 ÄSSÄRYKMENTTI – Arska ja bamis patsaalla 18 PIPARI JOULUPUSSISSA – Marjutki venannu 19 JOULUMUISTOJA – Rantsu treffannu Tauno P:n 21 SKIDIEN KOLTTOSII – Julle minnailee 31 KILJUSEN SÄHLÄT – Westman hittas Finnen STADIN MESTAT 24 SAMPO-TEATTERI – Kolanen 27 SKIDINÄ BIO HESPERIASSA – H.Mäkinen skrivausskaba 28 HAGIKSEN FRIIDU – Leena 1940-60-luvuilla 30 RÖÖPERIIN – skujaa taas Mäkitie 35 MAALLISET MESTAT – Virve tsögaa joulumusaa SPORTTII JA TRAFIIKKII 22 JOKERIT 50 V – Virve synttärimatsissa 23 KOHTI OLYMPIALAISII – Kibe funtsii mitskui ja kledjui 32 BOLTSI SKRUBUUN – Palminen houkuttelee Tunisiin 33 KANDEE DALLAA – Palminen ei mee sporal 42 JOKOHAN BYTSKAIS – B.Wisser fiuden fillareista s. Skulaa 0100 0700. www.taksihelsinki. 8 Branderskaban tulokset SISIS Bungaa snadisti, ni ei tarvii dallaa bulisti. Me kyll tsörataan. Me kyll tsörataan. 7 Skabaan fotojaan sendanneita. TsilariTaitto_617_012.indd 3 22.11.2017 12.40. Foto: Marjut Klinga. TSILARI 6/2017 3 Slangijengi Costalla s
Bamlaushetken jälkeen yleisö pommitti Ekiä tiukoilla kyssäreillä. Foto: Kimmo Isotalo. Kandee tsekkaa järkkääjien saitilta www.luxhelsinki.fi, mis lyysaa ja miten. Paikalla oli kolmisenkymmentä ystävää. VK 4 TSILARI 6/2017 Erkki Alaja & Kutsumus E ki Alajan uuden knigun julkkari bileet pidettiin 19.10. Ja ettei lyysis tuntus vaan öögis, vaan maga pääsis kans messiin kaamoksen keskel, ni samaan aikaan järkätään safkaproggis Lux Eat. KIMMO ISOTALO Tsilar i onnitt elee! TsilariTaitto_617_012.indd 4 22.11.2017 12.40. Riitta on ollut messissä Stadin Slangin toiminnassa alkumetreiltä asti, hän liittyi jäseneksi v. Täs on messis City-lehti, joka on kekannu kans Syö kympillä -kampanjan. Hänen toimelias kautensa alkoi Tsilarin toimituksen jäsenenä päätoimittaja Leo Nummelan aikana v. Riitta oli myös monen vuoden ajan yhdistyksemme tilintarkastaja. Riitta poikansa kaksoistyttärien Pihlan ja Kiiran kanssa 80-vuotisjuhlissaan. Varsinaista ohjelmaa varten eturiviin oli roudattu futaaja Miklu Forssel, eläköitynyt skrinnaaja Laura Lepistö ja korisjätti Juha Nenonen bamlaamaan knigun teemoista eli urheilusta, urheilumanageroinnista ja –markkinoinnista. Lux Helsinki sai Stadin matkailusäätiölt tänä vuon Helsinki Travel Award -prenikan. Siin Stadin monet raflat järkkää annoksii, ku bungaa kybän, 30 tai 50 egee. 1996 alkupuolella. 1997 1999. Tämän jälkeen seurasivat duunit Töölönlahden rannassa pidettyjen Perinnepäivien puuhanaisena mm. Paikalla oli häppeningin luonteeseen sopien katettu iso läjä kotimaisen urheilun kärkihemmoja, kuten Niemisen Risto ja Bryggaren Artsi sekä kasa toimittajia. Teoksen salongissa. Hän toimi myös monien tilaisuuksien, kuten jorojen järjestelyporukoissa ja myös valvoi paikalla, että ne onnistuivat suunnitelmien mukaan. . Skruudaa kybäl ja tsiigaa lyysist – siin on hyvää proggist tammikuuks, ettei masis iske joulun ja nyyan vuoden bileiden jälkeen. Keskel talvee, ku on muuten pimeet, ni upeet duunit valasee byggii ja muit mestoi 6.-10.1.2018. Bileet pidettiin Kinaporin palvelukeskuksessa, snadisti etuajassa 28.10.2017. . SNADIT Riitta Tähtisen synttärit S tadin Slangi ry:n jäsen no 143 täytti 80 vuotta 2.11.2017. Häneltä riitti tarmoa myös työskennellä Kinaporin palvelukeskuksen vapaaehtoistyöntekijänä parikymmentä vuotta, jossa oli mukana järjestämässä konsertteja, hyväntekeväisyystilaisuuksia ja muita ohjelmallisia tilaisuuksia. ”myyntitykkinä” blisaamassa yhdistyksen tuotteita. Ite paneelijustkailu jäi kuitenkin vähän pliisuks, kun Eki pisti muisteluvaihteen täböllä öögaan: läsnäolijoille tarjottiin stooreja aina Alajan skidivuosista lähtien. Tytöt ovat Riitan puolelta kuudennen polven stadilaisia. Stadisuunnistusskaboissa hän oli useana vuotena ”rastimiehenä”. Tän osion huipentuma oli, kun pitkänlinjan urheilutoimittaja Kalle Virtapohja kertas ensimmäisen muistonsa Ekistä, minkä skriivaja ite kuittas simppelisti: ”että muuten hyvä stoori, mutta kyseessä oli mun broidi.” Eki on omistanut Kutsumus –knigun syksyllä edesmenneelle kaksoisveljelleen Pertti Alajalle. Foto: Tiina Pettersson. ARSKA SOISALO Paneelis (vasemmalt) kustannustoimittaja Jussi Tiihonen, Alaja, Forssel, Lepistö ja Nenonen. Stadin lyysis L ux Helsinki -valofestari järkätään ens vuonna kymmenennen kerran
040-767 4212 tsilari@stadinslangi.fi Kimmo Isotalo puh. Oliko diktaattori Franco hänen frendinsä. 0400-447507 kari.varvikko@eepinen.fi Toimitussihteeri Virve Kuutar puh. Näin franssut pysty kertoo neukuille ettei finnet olleet enää inessä. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. Bamlattiin, ett Hallamaa olis slumpannu tiedusteluaineistosta saamallaan fyrkalla maatilan Andalusiasta. Jossain vaiheessa ulkoministeri Molotov sendas fransmanneille breivin ja vaati niitä luovuttamaan suomalaiset ”sotarikolliset” välittömästi Neukkuihin. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. Myöhemmin hän flyttas Espanjaan, jossa uffari tsennattiin nimellä Ricardo Palma. HANNUN MIELESTÄ Reino ei koskaan tavannu Generalissimo Francoa, mutt Espanjan viranomaiset snaijas iha hyvin mikä jengi oli kyseessä ja miks se stannas Espanjassa. En saanut jämäkästä everstistä kuitenkaan irti sitä mitä halusin: Mihin oli jemmattu kadonneet miljoonat. Operaatioon liitty myös huhu kadonneista miljoonista. . 0400-204 844 risto.kolanen@pp.inet.fi Seppo Palminen puh. ”Francon henkilökohtainen tuttu faija ei ollut.” Reino Hallamaa delas 80-vuotiaana Espanjassa vuonna 1979 ja hänen ja vaiffin tuhkat förattiin Sysmään, staran sukugravariin vuonna 2013. 040-725 3788 kimmo.isotalo@alumni.helsinki.fi Risto Kolanen puh. Hannu bamlaa minnaavansa, ku Guardia Civilin skoudet partio säännöllisesti ekojen vuosien aikana Torren kämpän ja sittemmin El Albaricocal maatilalla, missä perhe budjas lähes 25 vuotta. Landella porukka viljeli ekaks neilikoita ja myöhemmin, sen jälkeen ku KarAir rupes flygaa Costa Del Sol:ille, ruvettiin byggaa hausseja. Eversti skiglas perheineen botskilla Suomesta haneen lopullisesti 1945, ensin Ruotsiin ja sieltä Ranskan tiedustelupalveluun. Pian klaaraantu, ett ekaks Torremolinosin ja myöhemmi Churrianan skoudebamareille oli tehty selväks tsiigaa perheen turvan perään. Nyt myös fransmannien mielestä finskeistä oli tullut heille ”kuuma botlari”. PALSTANIMI: PÄIKKÄRI HUOM. HANNU PRAATAA, että pakomatkan eräässä vaiheessa perhe päätyi Ranskaan, jossa hänen faijansa ja tiedustelupäällikkö, eversti Aladar Paasonen sekä joukko muita ”Stellistejä” teki duunii Ranskan viranomaisille. Nyt yli 40 vuotta myöhemmin tapaan Fuengirolassa hänen kundinsa Hannun, joka snadisti valottaa perheen suhdetta sekä fransmannien että Francon virkakoneistoon. Treffasin Hallamaan ja faxasin hänestä viikon aikana useita juttuja Suomeen. Niinpä 1947 alkupuolella ranskalaiset shingras Hallamaat ja jengin muita härmäläisii miehitysvyöhykkeen äärimmäiseen nurkkaan, Wildbadin kaupunkiin. Se tuntu Hannun faijasta jees-ratkasulta ja vanhemmat päätti flyttaa heti ku rajat olis auki. HALLAMAAN LIIDAAMASSA operaatiossa Svenskin botskeihin pakattiin satoja lodjuja tiedusteluvälineistöä ja arkistoja. 050-552 1360 seppo@palminen.com Arno Soisalo puh. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. MAHDOLLISET KAPPALEET MERKITTY SANALLA ”ISOLLA” TSILARI 6/2017 5 TsilariTaitto_617_012.indd 5 24.11.2017 13.12. Näin siks, että Franco oli avaamassa dörtsejään Eurooppaan. KARI VARVIKKO Toimituskunta Päätoimittaja Kari Varvikko puh. PÄIKKÄRI FRANCON SUOJELUKSESSA: STELLA POLARIS REINO HALLAMAA O llessani toimittajana Iltaset-gasetissa 1970-luvun puolivälissä, päätin flygaa Fuengirolaan tsekkaa mitä kuuluu eversti Reino Hallamaalle, Suomen radiotiedustelun faijalle ja kehittäjälle, joka tsennattiin operaatio Stella Polariksesta. VAKIPALSTA SIVUN VASEMMAN LAIDAN PALSTA KUTEN ED.LEHDESSÄ KAPPALEIDEN ALUISSA KOROSTETTUJA KIRJAIMIA / SANOJA. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. Hallamaat ylittivät Espanjan rajan marraskuussa 1947. 040-715 4042 arno.soisalo@pp.inet.fi Taitto Oy Graaf Ab Paino Oy Fram Ab ISSN 1239-9523 Postiosoite Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 00550 Helsinki Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 22. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. Hallamaille annettiin bonjata, ett duunit oli ny pulkassa ja pitäs shingrata edelleen vaikkapa Espanjaan. Siellä jengin ois iisi budjaa iha rauhassa. Kyseessähä oli manööveri, jossa pyrittiin turvaamaan Suomen puolustusvoimien tiedotustoimintaa, jos Neuvostoliitto miehittäisi Suomen jatkosodan päätyttyä aselepoon syksyllä 1944
Ja skrinnailee edelleen, ja nyt uudessa mestassa! KAIKKI VARMAAN tsennaa mis on Vanha Stuidutalo, siis Vanha. Muuten. Just siellähän oli tää valtaus, oli flyygelin päällä sydeemit, oli stuiduteatteri, oli bändit kuten Hurriganes, oli Vanhan Kuppila ja vaikka mitä. LESTINHEITTÄJÄT, GANGSTERIT ja kovanaamat pääsee ääneen Harri ”Raid” Nykäsen ja Sjöban (Tom Sjöberg) opuksessa Rööperi. Glaiduu Jouluu ja Uutta Vuotta! Skulataan ja bamlataan! ps. R.I.P. Omistan tän lööpin pitkäaikaiselle frendilleni, Viiskulman Digeliuksen (maailman stailein plattaliike!) vetäjälle, stadilaisen musadiggarin ikiystävälle Emu Lehtiselle, joka häippäs yllättäin keskuudestamme. Eli huikeet 120 vuotta täyteen tänä vuonna. Bluesministeri Esa Kuloniemi on tehny hirmuduunin The Renegades luopiotarina kniigan parissa. Mä selitän. Just tosta Rööperin pimeestä puolesta jengi heittää hetulaa tos kniigassa. Parhaat misut ku oli Vanhalla (Elina!), ja paras klubi ikinä. 6 TSILARI 6/2017 TsilariTaitto_617_012.indd 6 22.11.2017 12.40. Salve ei oo iältään mikään mäkkäri ja mitä näitä nyt on, se perustettiin jo vuonna 1897 (tsaari Nikolai II oli sillon puikoissa). Mut pluggaaminen ylipäätään, se kannattaa aina, eiks jeh! . 045 186 7238 toimisto@stadinslangi.fi Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. 045 186 7238 Huom! Byroossa voi käydä päivystysaikoina tiistaisin klo 14–18 ja torstaisin klo 12–16. Jos et usko niin pluggaa toi bökkeri. Slangijengille ihan pakollinen! Sit olis Salven historiikki, siis tän skönärikapakan. Moni tärkee kniiga jäi tietysti tähän hätään tsekkaamatta, niinku esmes Tervomaan Raijan uusin ja Varvikon Karin just ilmestyny Heruli-bökkeri. Ja tulos on täys kybä!! Bökkeri selvittää miten nuoret Birminghamin boitsut simmas tänne Härmlandiaan 60-luvun alussa ja miten ne otti täkäläisen rockkuvion haltuun! Ja nopeesti! “My baby drew up in brand new Cadillac”!! Eka veto stadissa, Stokkalla. Meitsillä oli ilo ja kunnia oppia tsennaamaan Kim Brown kundin muutettua Saapasjalkamaasta takas stadiin (keikoillakin käytiin). Skulaa voi muinakin aikoina. com Riitta Rannikko riitta.rannikko@kolumbus.fi Soile Tammisto soile.tammisto@saunalahti.fi Toiminnanjohtaja ja jäsensihteeri Marjut Klinga puh. Nappaan ekaks syyniin Palmisen Sepon nyyan Snygii slangii. Mut paikoin myös hitsin vänkää! Kandee muistaa, et Rööperi, joka tänään on muodikas hipsterikennosto, oli pitkään sodan jälkeen epäilyttävä, huorien ja rosvojen mesta, ainaski maineeltaan (voin todistaa et siellä budjas myös ihan kunnollista jengiä). Siinä oli vasta herrasmies. Vanha oli tärkee kulttuurimesta 60-luvulta aina 90-luvulle, oikee populaarimusan, politiikan, taiteen, undergroundin ym todellinen alkupiste. Mut miks tommonen kniiga. Borsat vek ja syvä kumarrus!! Bökkeri on staili ja kertoo hienosti vikasta oikeesta skönärikapakasta, joka on komeesti skrinnaillut maailman myrskyjen läpi tähän päivään. Meitsikin heilu Vanhalla, budjasin melkein siellä. Mestasta on nyt skrivattu tuhti kniiga Vanha palaa, skrivaajina Outi Popp ja Asko Mäkelä. Toivottavasti jengille on jääny kliffat fiilikset. Et tommosia. Monenmoista glaiduu slangiin liittyvää juitsuu ollu. HALLITUS BYROO Puheenjohtaja Harri Saksala harri.saksala@gmail.com Varapuheenjohtaja Kari Varvikko kari.varvikko@eepinen.net Taloudenhoitaja Esko Vepsä esko.vepsa@jippii.fi Pirkko Haapala pirkko.haapala@jippii.fi Kimmo Karvinen kimmo.karvinen@pp1.inet.fi Jaakko Perkiökangas jaakkoperkiokangas@gmail. On, on! 300 slangisanaa ja mageet stoorit jokaisen sanan yhteydessä! Ja on just niin passelin kokonen et sopii hyvin fikkaan. Se on muuten oikee snadi buli kniiga. Funtsasin skrivata muutamasta kniigasta, jotka tullu plugattua. Kovaa kamaa, sanoisin. HARRI SAKSALA bamis harri.saksala@gmail.com www.stadinslangi.fi BAMIKSEN LÖÖPPI PLUGATAAN TAAS! K oht finaalissa tää vuosi 2017. Ja samalla meitsin toisen jakson eka vuosi bamlausdirikana
Juubelissa ollu lössi lysnas ku jotku Lärvatsalo skoobarit skulas ja takas himaan shingratessa kukaa ei minnannu mitää. Samassa raflassa oli myös fiini, koko Stadin viikon esillä oleva Seija ja Hannu Karttusen kokooma Stadista kertova fotonäyttely 100+. Kliffaa hei! Viikon bileet Viikon bileet starttas maanantaina La Alegria -raflassa, jossa stadilaiste jubileerauhan julisti Costalaiste pääbamari Juhani Metsä. Keihäsmatkojen aikaan jengillä oli Espanjaan flygatessa messissä aina omat eväät – ruisleipää ja lenkkii. Ilmane vinkku virtas pitkänokkasesta karahvista. Sitte ku stagelle ilmesty gamloihin jumppakuteisiin somistunu SLANGIJENGIN REISSUT KARI VARVIKKO Vuodesta 2010 vuoteen 2018 valitut Costan Friidut ja Kundit. Fuengirola programmiin oli yhdeksi päiväksi sovitettu myös Córdoban reissu Andalusiaan. Isäntien junailema juhlaohjelma oli myös suksee. Samassa tilaisuudess julkistettiin viikolle skrivattuje murre-, slangija vitsiskabojen tulokset. Tuolla jossain sillivalaat tsimmas kohti Gibraltarii ja ulappaliitäjät flygas heräävässä sinessä. Foto: Juhani Metsä. lokakuuta, meininki oli toinen – ja snadisti samanlainenki. Siell saatto skruudaa mummon muussii ja lihapullii, tai pari eguu tsieguralla. Ja gamlaa stenuu, taidetta ja kulttuurii riitti. Historiallisesti tämä jo Rooman aikane vanha stadi oli tsiigamise arvoinen, mutta huonompiklabbiset ei hivannu lähtee pitkälle dösareissulle, jossa loppupäässä olis dallailtava pitkin kartsoja ja tortseja. Tokaks tuli Esko Vepsä ja kolmanneks Kari Varvikko. Jussi piti kiinni etiketistä ja niinpä ensin piti huitaista huiviin tarjotut cavat. Niin Costan kuin härmänki stadilaine korkkasi pieteetillä. Kurvin kundin sprookauksen sujuvuus ja jopa nippeli/ numeromuisti oli sillai klassista, ett vielä jälkeenkipäin sitä fundeerattiin, ett mite se pysty heittää tollai hetulaa. TSILARI 6/2017 7 >> TsilariTaitto_617_012.indd 7 22.11.2017 12.40. Corrida de toros – härkätaistelu venttas areenalla. Yhtenä päivänä konsuli Katariina Hautamäki-Huuki Madridin suurlähetystöstä ja varakunniakonsuli Anneli Talsi Málagan konsulaatista bamlas konsulitoiminnasta ja vastas eri frookiksiin. Ku flygattii tsiigaa Costadilaista menoo... Slangiaiheisen skrivauksen finstas Ilmari Ahto snygillä stoorilla ”Stadilaisuutta huntin Suomessa”. Costan Friiduksi skramlattii Eila Vatanen ja Kundiksi Pekka Patovirta. Kliffat päättäjäiset Viikko sluutattiin Nuriasolin tyylikkäässä raflassa. Mutt yhteinen stadilais/ spanis henki dallas Sierra Nevadan snögepeitteiste huippuje tuntumassa, Mijas-vuoren juurella suuliksen noustessa ku aplari Alboráninskönen horisontissa. Stadissaki tsennattu Pikkis bändeineen hallitsi musan ja joraajiaki riitti. Ylärivi vas. Safka oli gutaa; alkusalaatti, flesu/fisuvaihtoehdot, puol putelii vinkkuu, kakkuu, tsufetta jonka megessä joko brändii tai liköörii. Harri ”Pikkis” Karen, Juhani Metsä, Tuomo Lintulaakso, Mikael Kantvik ja Pekka Patovirta. Sitä oltii ny omie Costadilaiste styyraamassa botskissa. Edessä vas. Hela setti bungas vain 26 eurolitoo. Kuvasta puuttuvat: Timo Hertola, Erkki West ja Pentti Vanninen. Sitt joku hiffas grundaa oman suomalaise kiskan. Costadilaiset oli snadisti äimän käkenä tai hoomoilasena, ku Esko Vepsä bamlas stadilaisuudesta. K u Stadin Slangin 36 friiduu ja kundii landas Aurinkorannikon stadilaisten vieraaksi Fuengirolaan siellä fiiratun juhlaviikon kunniaksi 23.-28. Oili Salasto, Toini Lehtinen, Anneli Metsä, Helena Kantvik, Lea Patovirta ja Eila Vatanen. Sitt jengi rupeski äänestää Costan Friidusta ja Costan Kundista. Suurin osa porukasta kuitenki lyftas busaan. Stadin Slangin varabamis Kari Varvikko toi fullsat olleelle kapakalle slangipläjäyksen ja bamlas vapaamuotoisesti Stadin Slangista ja slangista yleensä
Stara kompastui ja löi kaatuessaan nuppinsa, mutt tsirra skujas spiidii paikalle. Vaikka loppusijoitus oli vasta 11., hommaan oltiin tyytyväisii. TsilariTaitto_617_012.indd 8 22.11.2017 12.40. Koko homman tvettas itelleen Refla, toiseks tuli Tres Rayes ja kolmanneks Bensku. Costadilaiset on puuhajengii Aurinkorannikon Stadilaiset grundattiin vuoden 2009 tammikuun alussa. Isännät haasto myös Stadin Slangin skabaan megeen ja kuinka ollakaan saimme kasaan tarvittavat neljä ”kesämökkistiggaajaa”. Aune sano matsin jälkeen, ett heidän jengille tuli yllärinä, ett Stadi viikon mölkkykisa ei ollutkaa mikään pikkuskaba. Skriinauksella ei ollu rajaa. Skulaajia oli kaikkiaan 12 joukkuetta. Hammasta purtiin ja skarpattiin. Riihimäkiki sai samalla pointsit himaan! Mölkkyä skulaamassa Mölkkystadikalla Plaza de la Hispanidad -aukiolla rafla Bermejon edustalla skulattii perinteinen Stadi Open 2017 mölkkyturnaus. Ja pelit etenivät kahdessa lohkossa eli 6 ja 6 joukkuetta. Se oli ihan symppistä. Kuka Stadissa kulkee handukkain. Vuoden tärkein tapahtuma on parhaillaan menossa oleva Stadin viikko, jolle nyt myös Stadin Slangi ekaa kertaa tuli messiin. Ja slepataan ehkä pianki himaan. Stadilaisten pääbamari Juhani Metsä kertoo, että jengi treffaa aina tiistaisin ja miitinkiin tulee 50-80 stadilaista. Hokattiin, ett mökkiläisissä on rautaa, vaikka mölkyt onki vedua. Stadin Slangin pirtsika mölkkyjoukkue. Viikottain on tapaamisten lisäksi Asahi-joga, mölkkyja petankkitreenit, retkiä Andalusiaan jne. Kiitos Costadilaiset Fuengirolassa on pysyvästi noin 4 000 suomalaista. Tuskinpa ne tsittaiskaa näissä suomalaisten kudjuissa. Oli hienoo hiffata, että suomalaisilla on sydän oikeessa mestassa. Upea lähes 2000 vuotta vanha kirkko-moskeijakompleksi mykisti laajuudellaan ja upeilla holvauksillaan. Päivän lämpötila 20 astetta ei haitannut holviston rauhassa. Nyt sitte Costa Del Solissa ventataan tulevii haasteita. Lisäks pari kolmekymppistä heinähattujangsteria tsittas asvaltilla ja pummas. Paikalle marssineet flädärit litteeksi pläjäytetyt lätsät knuburassaan kruunas gimurojen taivuttelut. Härmäläisii – kuis muute. Paikalla oli myös tukijengii ja kaikki sai matsin jälkeen vetää napaansa buenoo spanjuurin flesasoppaa. Stadin Slangin puolesta halaus ja handunpuristus. Kaarin Laiso, Paavo Laiso, Aune Mäkinen ja Maikki Vepsä. Ku stydi bisse bungaa 27 senttii törppö ja vinkku ei sitäkää, jotku Suomikundit kypsyy. Sen sijaan jengillä oli snadeja dogeja, jotka steppaili snarassa. Rantsukartsalla lähes jokane pari dallas handu handussa. Foto: Esko Vepsä. Snadisti kliffaa fiilistä kuitenki synkensi parin friidu saama smagatauti ja oman 82-vuotiaan kämppäkafruni Jorman vetäessä lipat. Niin. Paitsi tietysti homppelit. Ilona ja Maukka jelppas Jorman hotellihuoneeseen, tvettas tän ja duunas koisiin. Yhteisö ei ole yhdistys ja sen vuoksi sillä ei ole jäsenrekkaria, mutta postitusluettelon perusteella sen jäsenmääräksi voi reknata noin 250 friidua ja kundia, joille sendataan viestejä viikottain. Solei, solei! Spanjuulisii dokuja en hitannu. Slangia vastaan skabas jopa MM-tasolla pelaavia ja treenaavia joukkueita! Meidän jengi finstaski alussa alkulohkoa koko turnauksen hopeajoukkueen ja isäntien toisen joukkueen Stadi 1:n. Mutt hauskaa oli. Tässä yhteydessä haluan erityisesti esittää bulit tanksit Slangijengiimme kuulumattomalle riihimäkeläiselle Ilona ja Mauri Harjunmäen pariskunnalle, joka tuli jelppaamaan Jormaa, ku se ite ei onnannu dallaamaan. 8 TSILARI 6/2017 Redulle Cordobaan lähti suurin osa ryhmästämme. Kaikki jututtamani Slangin jäsenet diggas reissusta. Hommalla oli onneks happy end ja Jorma on tätä skrivatessani hoidossa jo Stadin Hartmannin lasaretissa. Kannustusjengille bulit kiitokset! Järjestäjien puolesta Oili Salasto diggas kliffaa fiilinkii. gimmaryhmä, joka rupes rundaa ja voikkaa ohjaajan tahtii kuin 1930-luvulla, yleisö oli tukehtuu brenkkuusa. Oili totes, ett Costalaiste vieraatki Stadin Slangilaiset oli nii innoissaan, ett ne funtsas josko haastaisi jatkossa Costadilaisia Stadii. Vas. Slangi stiggaajiin kuulu Paavo ja Kaarin Laiso, Maikki Vepsä ja Aune Mäkinen. Parin sadan metrin päässä hotlastamme Stella Mariksesta puden britsillä nuokku tai mölis kymmenkunta densaa. Boltsi on hukassa. Käsikynkkää saattaa joku onnekas steppailla, mutt handu handussa. Kun Costalla oli vuosikymmenii sitte jokunen härmäläiste Suomibaari, oli ne ny vaihtunu suoranaisiin ostareihi ja tuottavii rafloihi, joissa eilen sjungas tuomari Nurmio, tänään Matti Nykänen tai Antti Sarpila ja Andalusian Swing Band & Bianca. Fugessa en hiffannu kuin heteroja. Se tuntu ihan himmeeltä ku gimmat ei sekstannu keskenää ja kundit hiplannu Tom of Finland flesojaan. Jos ne niminä ny jotain sanoo Tsilarin bluggaajille
Marraskuun lopulla on perinteiset pikkujygelit, johon myös Joulupukki on ehtiny flygaa porotokallaa lappalaiste Korvikselta. VIRVE KUUTAR Finnaajat stagella vasemmalta: Kari Varvikko, Jentta Ilanmaa / Karjalan Heili, Virve Kuutar, Airi Vilhunen / Kumposti, Markus Aaltonen / Risteysasema. Alue käsittää EteläEuroopan, Afrikan ja Lähi-idän. Toiminnasta yleensä voit lesaa sivuilta costadilaiset.net. Tommi Heinon upeat kuvat tukevat tarinaa, josta tekevät mielenkiintoisen persoona ja aihe. . Voi olla, että me rundataan joku snadi redukin Stadin ympäristössä. Lehdestä välittyy intohimo ja ammattitaito myös ulkoasullisesti.” Eikä glaidut uutiset lopu tähän. Paikallisuus on vahvasti läsnä, ja juttu onkin erinomainen esimerkki paikallistuntemuksen hyödyntämisestä hyvien aiheiden löytämiseen.” Ja tän saman stoorin on Tsilaristki saanu pluggaa slangiks. Perusteluis skrivataan: ”Kari Varvikon kirjoittama juttu koukuttaa alusta lähtien. Napakka otsikko vetää mukaan ja ingressi on kuin runo. Lehti pitää onnistuneesti yllä niin entisten katupoikien kieltä kuin uusiutuvaa slangia ja tämä kieliperinteen vaaliminen on kulttuuriteko. Sen tehtävä on ajaa porukan etuja Espanjassa, kuin myös Suomessa, esimerkiksi sosiaalihoitajan saamiseksi rannikolle. Costadilaiset julkaisevat Aurinkorannikolla Stadin Sanomia kolme kertaa vuodessa. Costalaiste taiteilija Kari Nyström on duunannu porukalle joulutsetit, joide blisaustuotto on vuosittain lahjoitettu hyväntekeväisyyteen. Viikon aikana ohjelmaa riittää joka päivälle. Kerran vuodes julkastujen lehtien sarjan finnas seinäjokelainen Risteysasema, 3-6 kertaa julkastujen kumpulalainen Kumposti ja yli kuus kertaa ilmestyvien sarjan joensuulainen Karjalan Heili. . Foto: Kari Varvikko. Jussi sanoo, ett kaikki duuni mitä tehdään on vapaaehtoista. Kunniakirjoja jakamassa kilpailuraadin edustajana Ylen ohjelmapäällikkö Reijo Perälä, ja edessä keskellä Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo. Niinku me duunaritki. Me ollaan aina snaijattu, ett pluggaajat diggaa Tsilarii. Toinen buli happening on Wara Mantan lakitus vapunaattona rantsukartsalla. Stadilaisten yhteisö on jäsenenä Aurinkorannikon Suomalaisyhteisöjen Neuvottelukunnassa, johon kuuluvat suurimmat yhdistykset rannikolla. Tsilari sai omas sarjassaan kunniamaininnan! F innaajat palkittiin Turun kniigamessuil 6.10.2017. Vuoden kotiseutujutun prenikan sai Hermanni-Vallila Seura ry:n julkaiseman Hermanni-Vallila-lehden 1/2017 stoori ”Hermannin sähkötön kaupunkisissi”. Dumarit halus lyftaa Tsilarin ensin siks ku piti kielivalintaa rohkeena. Joku vuosi sitte Fuengirola. Viime maaliskuussa ASN junaili Ulkosuomalaisparlamentin aluekokouksen Fuengirolassa. TSILARILLE GLOORIAA Kotiseutuliitto järkkäs ekaa kertaa skaban, mis ne tsögas parhaita kotiseutulehtii ja -stoorii. Puuharyhmä järkkää programmit. TSILARI 6/2017 9 Tsilarilta bulit tattikset toimituskuntalaisille: Kimmo Isotalo, Risto Kolanen, Seppo Palminen ja Arska Soisalo sekä vakkariskrivaajille: Jaska Koroma, Ralf Nyberg, Heikki Paunonen, Raija Tervomaa, taiteilija Jallu Koskelle ja kaikille pluggaajille, jotka on vuoden 2017 aikana sendannu Tsilariin kliffoi stoorei ja upeit fotoi. Skrivaajana Tsilarin päätoimittaja. Tänä vuonna siihen osallistu yli 500 tsiigaajaa. Se julkastiin just sopivasti numeros 5/2017 ennen ku saatiin infoo, ett stoori oli finnannu Kotiseutuliiton skaban. KARTSA JA VIRVE TsilariTaitto_617_012.indd 9 22.11.2017 12.40. Puuhabamari Juhani Metsä ja vaimo Anneli tekivät ison duunin touhutessaan hyvin onnistuneen Stadin viikon ja Stadin Slangin visiitin. Kerronta on värikästä ja kuvailevaa, teksti soljuu ja on helppolukuista. Skabaan sendattiin 108 lehtee, joist 58 osallistu kans stooriskabaan. Viimeksi meitä oli Salvessa koolla 50 henkeä. Skabas oli kolme sarjaa sen mukaan, montaks kertaa vuodes lehdet ilmestyy. Sitte kun olemme tsiiganneet tapahtumat, menemme jengillä skruudaan. fi aviisi kehas jengin olevan aktiivisin kotiseutuyhdistys rannikolla. Sillo valitaan Costan Friidu ja Kundi. Kesäaikaan Costalaiset kokoontuvat Espalle viettämään Helsinki-päivää. Tietenkään me ei voidaa skagaa skrivaa stadilaisten omaa kieltä, ku duunataan lehtee stadilaisille! Kunniamaininnan perusteiluis skrivattiin: ”Pääosin slangiksi kirjoitettu lehti tuo esiin slangin kerroksellisuuden, eri aikakaudet ja kielen muutoksen. Raadin arviointikriteereit oli paikallisuus ja vaikuttavuus, sisällön monipuolisuus ja kiinnostavuus, vuorovaikutus ja lukijoiden aktivoiminen sekä visuaalisuus. Kieli on erinomaista. Espalla treffataan ens kesänä, eiks jeh! skriinaa Jussi. Foto: Elina Kuismin / Kotiseutuliitto. Mut tosi kliffaa oli hiffaa, ett Tsilarii arvostaa muutki
Etusijalla oli päivittää näkymät, jotka Slangijengi sai lahjaksi pari vuotta sitten. Tavoitteena oli löytää uusia otoksia kaupunkia yli sata vuotta sitten mestarillisesti kuvanneen Signe Branderin kuvakulmista. Merryt Santanen/ Kauppahalli Hyvä päivityskuva tämäkin. Keskustaa siirretään niin Pasilaan kuin Kalasatamaan ja kantakaupungissakin rakennetaan ja puretaan. Signe vetää pidemmän korren edelleen erityisesti ihmisten kuvaajana. Kaunis valo, pilvet ja heijastus. Kisasaalis onnistui kuitenkin tuomaan uusia sävyjä tuttuihin kohteisiin. Myös klassisen tyylikäs sommittelu ja rajaus rakentavat mainiosti siltaa vanhoihin kuviin. Suosikkeja olivat Hakaniemi ja Kauppatori, missä pystyy edelleen vertaamaan hyvin kaupunkikuvan muutosta. Rantaa mukaileva kurvi tuo oman lisänsä. Lähes kaikki päivittivät myös mustavalkoisen historian värilliseksi. Marit Henriksson / Siltavuorensatama Nykyaika ja perinne kohtaavat värikkäästi. Etualaa hallitseva asfaltti ja autot luovat hyvän kontrastin eri aikakausia edustaville rakennuksille. Kaupunkikuvamme muuttuu taas nopeasti. Signe Branderpalkinto voisi sekä innostaa kaupunkikuvan ahkeraan tallentamiseen että kunnioittaa osaltaan ainutlaatuisen kaupunkikuvaajamme muistoa. . Näin vaikka osallistua sai sekä uusilla kuvilla että kotialbumista kaivetuilla muistoilla. Etualan soittajat ja torikahvilan väki tarjoavat silmälle kiintoisia yksityiskohtia, tarkastella nyt ja ehkä vielä sadankin vuoden päästä samalla mielenkiinnolla kuin tarkastelemme nyt Signe Branderin otoksia. Myös tiivistynyt kaupunkirakenne ja korkeat talot estävät monin paikoin samojen kuvakulmien tavoittamisen. Moni herkutteli kesän ja ruskan sävyillä. . Marit Henriksson / Siltavuorenranta Arkista menoa maaliskuisessa Helsingissä, aika tarkasti Signen jäljillä. Kamera kannattaa pitää mukana ja suunnata niin tuttuihin kuin uusiin kohteisiin. Ruskaa hehkuvat puut täydentävät näkymää hienosti ja luovat siihen syvyyttä. Marit Henriksson / Hakaniemen tori Elävä ja vilkas kesäinen toripäivä. Kynnystä lie nostanut sekä rajoitetut kuvauskohteet että uusien kameroiden luoma erilainen perspektiivivaikutelma kuin Branderin aikana. 10 TSILARI 6/2017 SUOMI 100V PEKKA PUNKARI Fotoskabaa Signen jäljillä Tammikuussa julistettu Fotoskaba haastoi nykykamerat ja piironginlaatikot täydentämään Helsinki-kuvaa Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi. . KILPAILUN PALKITUT Vuoden fotaaja – Marit Henriksson Tuomarina kisassa toimivat pitkään valokuvakoulutuksessa työskennelleet ammattilaiset Raimo Kuitunen ja Pekka Punkari, jotka perustelivat voittajakuvia näin: . Vaikka kisa tältä erää päättyi, toivon sen jatkuvan vapaassa muodossa. Branderin fotot, joille haettiin päivityksiä, julkaistiin Tsilarissa 1/2017. Kulkijat ja kulkuneuvot muuttuvat alati. TsilariTaitto_617_012.indd 10 22.11.2017 12.40. Vaikka kuvattavien oli pysyttävä paikallaan jopa useita sekunteja, esiintyvät kuvien henkilöt hänen kuvissaan hämmästyttävän luonnollisina. Kuvia arvioitaessa virisi myös ajatus valita paras Helsinki-kuvaaja jatkossa vaikka vuosittain. Yllättävää tämä on siksi, että hänen aikanaan filmien niukka herkkyys rajoitti tai usein suorastaan esti liikkuvien kohteiden tavoittamisen. H aasteen kovuudesta kertoo, että kisa-aikaa jouduttiin jatkamaan kuvien vähyyden takia maaliskuusta elokuun loppuun asti
Lämpimät sävyt ja sillan graffitit luovat kuvaan vaikuttavan kontrastin. Paisti, että näemme sen nyt värillisenä. Heikki Byman / Hakaniemi Lintuperspektiivi ja sommittelu erinomainen, kuva-alan jakaminen horisontaalisesti kolmeen osaan hyvä ratkaisu. Vain paloasema on entisellään muu ja koko elämänmuoto aivan toisenlainen kuin reilut sata vuotta sitten. Niukka resoluutio rajoittaa valitettavasti yksityiskohtien toistoa. TSILARI 6/2017 11 Marit Henriksson / Kauppatori, satamarata Sillan sijoittaminen kuvan vasempaan alakulmaan rakentaa voimakkaan diagonaalin joka vie katsetta näkymään, joka ei juuri ole muuttunut Signen ajasta. Merryt Santanen / Klippan Laskevan talviauringon valo, heijastus vedessä ja rauhallinen sommittelu päivittävät tutun näkymän nykyaikaan upeasti. Jussi Jalkanen / Yrjönkatu Mustavalkoinen toteutus vie vahvasti Signen jäljillä. Etualan ruohoinen mäki suhteessa taka-alan rakennuksiin luo kuvaan hienosti kolmiulotteisuutta. Kuva muistuttaa mainiosti, että kaupunkikuva muuttuu joka päivä. Timo Aalto / Paloasema Tarkka linkki Branderin ajasta nykyhetkeen. Seppo Reinikainen / Maurinkatu Juryn mielestä kilpailun paras päivityskuva. Linjat suorassa ja näkymä muutenkin kuin Signen kameralla nyt. Myös kuvan henkilö esikuvansa mukaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. TsilariTaitto_617_012.indd 11 22.11.2017 12.41. Tiiviistä rajauksesta huolimatta kuvaan mahtuu paljon hauskoja huomioita liikennemerkeistä kadun ja rakennusten yksityiskohtiin. Diagonaaliset linjat kohti pakopistettä toimii hyvin ja ohjaa katseen lähestyvään ratikkaan. Myös etualan jalankulkijat täydentävät hyvin kokonaisuutta. Kamera laukaistu oikealla, ratkaisevalla hetkellä
H enkka oli suomalainen ikoni, joka toi lohtua jo krigun aikana sjungatessaan stagella stygen Syyspihlajan alla vuonna 1942. Foto: Pemu Mustosen albumi. Pemu muistelee faijapuoltaan Arto Terosen ja Jouko Vuollen skrivaamassa kniigassa Suomi syntymälahjana – Itsenäisyyden lapsia (2016): ”Henryn mielestä laulun pilaaminen turhalla tunteilulla ja eleillä oli vastenmielistä. Moni tän päivän härmäläinen on pitänyt Henkkaa snadisti jäykkänä ja totisena fabuna. Iskelmiä, valsseja ja tangoja skulas Lasse Pihlajamaan pelimannit, Henry, Svea, Pertti. 12 TSILARI 6/2017 Henry Theel PESUNKESTÄVÄ STADIN KUNDI Aho-Yhtymän byggasta Aleksis Kiven kadun numerosta 42 lähtöisin olevan pesunkestävän Stadin kundin, iskelmälaulaja Henry ”Henkka” Theelin syntymästä tuli marraskuussa kuluneeksi sata vuotta. Jopa Georg Malmsten hiffas krigu jälkee olevansa entine kingi, eikä Theelin suosiolle mahtanu mitään pari vuotta vanhempi Virtakaan, jonka hallitsija-aika tuli vasta 1950-luvulla. Krigusta oli vielä snadisti aikaa ja iltamissa ei saannu joraa ennenku oli ekaks esitetty pari timmee jotain programmii. ”Punertaa marjat pihlajain kuin verta niillä ois...” sai Stadin kartsoilla myöhemmin sodan jälkeen muodon ”Punertaa byysat Marjatan kuin verta niillä ois...” Henkan italialaistyyppinen tenori viihdytti jengii lähes puoli vuosisataa. Suomen Tino Rossina tsennattu Henkka oli 1940ja 50-luvuilla kansa buli suosikki ja varsinki sen plattoi digattii ja hetkittäin se finstas ittesä Olavi Virran. Ola oli kuitenki Henka esikuva. Foto: Jouko Laitinen. Esiintymisessä piti olla ripaus ylevää etäisyyttä ja ylhäisyyttä ja ennen kaikkea kaunis laulu tuli laulaa kauniisti, ei turhia tulkiten.” Henkka keikalla Itelläni mulla on ekat muistikuvat Henkasta 1950-luvun alusta, jolloin tää oli megessä faijani, manageri Klaus Varvikon junailemilla viihderundeilla; iltamissa jortsustageilla ja työväentaloissa ympäri härmän eri landemestoja. Joilla muuten Henkkaki Pauli Granfeltin yhtyeen vanhempana tenorina silloin tällöin piipahti. ”Henry Theel oli hahmona valmis, parhaimmillaan kuin jumalten heimoa, jäykemmillään enemmän seipään kuin patsaan näköä.” Vielä Henkan eläessäki Tapani Kansa joskus skriinas ja matki kundii esiintyessään Hermanni-Vallila Seuran estradeilla. Faktaa on, että Henry Theel oli poikkeuksellise lahjakas sjungaaja. STADILAISIA KARI VARVIKKO TsilariTaitto_617_012.indd 12 22.11.2017 12.41. Laulaminen oli hänelle vakava toimitus. Pertti ”Pemu” Mustonen, Stadin entinen tiedotuspäällikkö ja Tsilari aikaisempi päätoimittaja on Henkan ottopoika
Välillä Pikku-Kalle steppas kehään ja leikki Markus-setää. Köyhän laulajan nimisävelmästä tuli yksi Henkan parhaista levymenestyksistä. Hän teki muutaman levytyksen myös Kullervo Linnan Humppa-Veikkojen solistina. Huivi nuppiin, punaa ja pisamia poskiin ja vot! homma lähti käyntiin. Ennenkuin rupesin pitämään jöötä, hän oli usein juonut rahat jo etukäteen ja oli lähes tyhjätasku, kun kiertue oli ohitse.” Himassani, eräänlaisena broidipuolenani budjas vuosikymmenet myös Suomen snadein artisti PikkuKalle Hydén (116 cm). Faijan puolelta kundin sukujuuret ulottuvat Belgiaan, mutta helsinkiläissyntyisenä piti itseään aina stadilaisena. Henkka kuitenki luisti usein ja oli paukussa muulloinki. Muusikoiden ainoa vapaapäivä viikolla oli maanantai ja sillo ne sai sovitusti vetää brenkkuu niin paljo ku hotsitti. Faijan puolelta kundin sukujuuret ulottuvat Belgiaan, mutta helsinkiläissyntyisenä piti itseään aina stadilaisena. Kaikkiaan Henry Theel levytti yli 500 kappaletta. 1970-luvun alusta lähtien Henkka oli Pauli Granfeltin bändin vakituinen solisti. Henry Theel symppas aarioita ja olis halunnu olla ku italialainen Beniamino Gigli tai suuri ihanteensa svenski Jussi Björling. TSILARI 6/2017 13 solistina Henry Theel. Muina päivinä dokaamisesta oltiin tarkkoja. Syyspihlajan alla, Tropiikin yössä, Liljankukka, Hiljaa soivat balalaikat, O sole mio, Zacatecas, Köyhä laulaja, Metsätorpan Marjatta, Napolilainen katulaulaja ja Tiritomba. Tai ku metrin pätkäne Kaltsi sjungas ja joras Kalle Tappisen, niin Pikku-Pirkko ihasteli haltioituneena. Henkka oli sjungannu Punaisessa Myllyssä ja esittäny siellä myös PikkuPirkkoa eli bamlannu snadin likan äänellä. Aikaisemmin hän touhusi akrobaattina ja klovnina Punaisessa myllyssä ja Sirkus Sariolassa. Ihan skloddina koisasin usein sermillä eristetyssä vannassa, ku jengii oli niin paljo etten mahtunu mihinkää muualle bunkkaan. Mutsini kertoo buukissani Kääpiöitä ja jättiläisiä (2014): ”Olimme Henryn kanssa sopineet, että hän ei saa förskottia vaan koko palkka maksetaan vasta kiertueen loputtua. Lisäksi reissulla hynästä vastannu mutsini tarjos usein koko porukalle kunnon rybarit. Ja jengi skriinas. Henkka ja Kalle tsennas toisesa jo näiltä ajoilta. Theel tuli tutuksi myös Punaisen Myllyn revyyteatterista ja elokuvarooleista, joista tunnetuimmat Serenadiluutnantti (1949), Köyhä laulaja (1950), Vain laulajapoikia (1951). Yhden kerran pelastin miehen kapakan tiskivuorosta, kun hänellä ei ollut rahaa millä maksaa viinansa, mutta yleensä olin aika tiukka. Hänen tsennatuimpia stygejää oli mm. Kesäisin jortsukiertue saattoi viedä kuukauden tai jopa koko kesän. Levytyksiä yli 500 kappaletta Henry Theel (14.11.1917 – 19.12.1989) levytti ja ja esiintyi aina 1980-luvulle saakka. Iso kundi krohisi ja krähisi, tais yrittää tsökaa jotai äänialaaki, mutta ulosanti oli totaalisesti häippässy. Pihinä kuulosti enemmänki Pikku-Pirkolta. Henkalla olis ollu mahis laulaa myös oopperassa, mutta kundi tsiigas, että hän tseenaa paremmi viihdesjungaajana. Vuonna 1945 hänestä tuli kymmenen vuoden ajaksi Toivo Kärjen sävelmien tärkein tulkitsija. Henkka kasvoi suomenruotsalaisessa himassa. Sittemin äänihuuli hoidettiin kondiksee leikkaamalla. Foto: Pemu Mustosen albumi. Ensimmäisen kerran Henkka nousi menestykseen vuonna 1942 levyttämällä Arvo Koskimaan tangon Syyspihlajan alla. Yhtenä aamuna seurasi, ku Henkka selvitteli kurkkuaan. Siinä tuli tsiigatuksi ja kuulluksi kaikenlaisii kylppärimeininkejä. . Kun Henkka sai kuukauden kuluttua tilin, hän oli onnensa kukkuloilla. Henry, Pertti ja Chico. Kaltsi sjungas keikoilla kupletteja. Henkka esiinty joskus Pikku-Pirkon äänellä myös keikoilla. TsilariTaitto_617_012.indd 13 22.11.2017 12.41
Fyrkka esiintyi konserteissa ja teki nauhoituksia Yleisradiolle, muttei levytyksiä. / Mä en voi olla kertomatta en.(...) Menestys Mosse Vikstedtin suojeluksessa Simola oli paljasjalkainen helsinkiläinen kanttorin tytär. Kaikki esiintymispaikat ovat olleet liian isoja: näen vain sellaisen massan, en ihmisiä. – Olen yksinäinen, niin, niin yksinäinen / Mutta jos kesytät minut / Niin tulosi haluan tietää silloin / Odotus antaa jo onnentunteen /Sydäntäni lämmittää(...) . Seija Simola muistoissamme Seija Simolan (1944-2017) muistoa kunnioittaen. Linnavallin sovitus oopperahitistä Et itkeä saa Argentiina on suositun laulun yksi kauneimmista ja laulajan dramaattiselle olemukselle sopiva. Seuraava LP Rakkaustarina sisälsi Kun aika on, joka saavutti suurta suosiota radiossa. Kuvaaja saattoi nauhoitustilanteessa taltioida tunnelmallisia ja rentoja panoramakuvia kulissien takaa. Levytykset, niiden koskettavat ja ajatuksia herättävät laulut soivat radiossa ja levysoittimissa vielä tänäänkin. Läpimurtovuonna 1969 Simola aloitti vahvalla singleyhdistelmällä Rakkaus kasvoista kasvoihin / Sulle silmäni annan. IN MEMORIAM KUN AIKA ON…. Siitä alkoi lauluyhtye Fyrkka, johon kuuluivat eri aikoina Pepe Willberg, Pave Maijanen, Kalle Fält ja Markku Johansson. Vuonna 1972 hän oli esityksellään Kaukainen laulu neljäs. Esko Linnavalli ja Aarno Raninen vaikuttivat paljon ujon lahjakkaan, likinäköisen laulajan laulu-uraan. Takavuosien laulajatähtemme poistuvat nyt jonossa taivaallisemmille laulumaille. Pariisin finaalissa tulos jäi kisassa 18. sijalle, mikä tuntui takaiskulta. Levyt Polydorille eivät kääntäneet uraa enää nousuun, vaikka viimeinen Esa Kaartamon sovittama kolmas nimikkoalbumi Seija (1986) oli hänen omasta mielestään paras. Tunti-ohjelmasarjan taltiointi on Simolan huikea osoitus laaja-alaisuudestaan laulajana. Eksoottinen linja jatkui ranskalaisella Maritza-laululla, joka sisältyi ensimmäiseen LP-levyyn Seija Simola 1. 1966 Leo Lindblomin orkesterin kanssa pian hiipuvalle Levytukulle. RISTO KOLANEN Seija Simola tuli neljänneksi Suomen Euroviisuissa 1972, esiintymislavan reunalla juontaja Aarre Elon kanssa. Äänitysstudio keikkojen sijaan Poikkeava arkistolöytö on joulukuulta 1969, jolloin Wigwam ja Eero Koivistoinen esittävät Seija Simolan kanssa kaksi rocknumeroa psykedeelisesti valuvien kuvioiden välkkeessä. 14 TSILARI 6/2017 TsilariTaitto_617_012.indd 14 22.11.2017 12.41. Foto: Alvar Kolanen. Kymmenen vuoden menestysbuumi huipentui Suomen euroviisuedustukseen Reijo Karvosen sävellyksellä Anna rakkaudelle tilaisuus, jonka sanat olivat heidän yhteistyötä. – Kun aika on niin saavuthan sä silloin luo, / mä ilmoitan kun on päivä tuo, /kun aika on, niin heti saat sen tietää. Olen ujo ja arka likinäköinenkin vielä, niin etten saa kontaktia yleisöön. Itselleni läheisin Simola-laulu on Kesytetty (1979), jonka sanat pohjautuvat ranskalaisen Antoine Saint de Exupéryn ikivihreään pienoisromaaniin Pikku Prinssi. Ensi nauhoitus oli v. Laulaja ei ollut hetken iskelmähitin tekijä, jota ei muisteta. Vuonna 1973 tuli taas uusi nimikko-LP Seija. Harvinaisen lahjakas viihdetaiteilija sai aikaan tasokkaita levytyksiä, mutta lopetti sitten uransa kesken kaiken omasta halustaan ja lausui Pekka Nissilälle: – Taiteilijanakin on äänitysstudio ollut aina minun omin paikkani, siellä olen aina viihtynyt, en koskaan keikoilla. Saman vuoden viisuissa hän sijoittui Linnavallin sävelmällä One, Two, Three toiseksi. Simola osallistui usein, yksin tai ryhmässä, Eurovision laulukilpailun Suomen karsintaan. M inuun kolahti hyvin nuorena ikimuistettava, ihana tulkinta sanoina ja elegisenä Nino Rotan elokuvasävelenä Kun aika on (= A Time For Us). Se sisältyi 1977 hänen albumiinsa Seijan kauneimmat laulut. Varsinainen tähtikausi alkoi tarkasti eksoottisia laulajia haistaneen, juuri kuolleen tuottajavelho Johan ”Mosse” Vikstedtin Discophon -levy-yhtiössä, joka edusti maassa amerikkalaista RCA–levymerkkiä . Yritän laulaa jotakin ihanaa biisiä kauniisti, eikä se vaan toimi.” (Muusikko 5/2005)
Vasemmalta eversti Ahti Kurvinen Kaartin Jääkärirykmentin komentaja, kenraali Jarmo Lindberg, everstiluutnantti Vesa Volanen Kaartin pataljoonan komentaja. Jäljellä olevista ässäläisistä ei tänä vuonna kukaan jaksanut osalllistua. Foto: Kari Hakala. EKS MINNAA ARSKA SOISALO Ässä-rykmentin tilaisuus 13.10.2017 K auniina lokakuun perjantaiiltapäivänä kokoontui klo 13:00 Ässä-Rykmentin perinnetoimikunnan kutsusta Alli Tryggin puistossa olevan muistomerkin (Haavoitttunut leijona) äärellä joukko em. Samalla oli kulunut 78 vuotta, kun JR 11 eli Ässä-rykmenttiä ryhdyttiin lastaamaan juniin mm. Pj. Foto: Kari Hakala. Harri Saksala ja Arno Soisalo Ässän muistomerkin vierellä kukituksen jälkeen. Harjun ruumishuoneen laiturilta Helsingin Vallilassa. TSILARI 6/2017 15 TsilariTaitto_617_012.indd 15 22.11.2017 12.41. Kaartin soittokunta oli myös juhlistamassa tilaisuutta, koska oli Suomi 100 vuotta -juhlavuosi. Syönnin lomassa luki Ässän veteraani Sulo Tuusvuoren tyttären poika Henri Nousiainen isoisänsä muisteluita sotataipaleiltaan. Seppelten ja kukkalaitteiden laskun jälkeen tilaisuus jatkui Työväentalon ravintola Graniittilinnassa ”Ässän sopan” merkeissä. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg puhumassa tilaisuudessa. Tilaisuutta kunnioitti läsnäolollaan Puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg, joka piti paikalla juhlapuheen. Takana Helsingin kaupunginvaltuutettu Harry Bogomoloff. joukko-osastossa palvelleiden omaisia ja rykmentin perinteistä kiinnostuneita henkilöitä. Foto: Kari Hakala. . Määränpää oli Karjalankannaksella Kuolemajärvi niminen paikkakunta
Muistojen kultaa: Hieno teos Hermannista Stadi on sadassa vuodessa muuttunut oikein roimasti. Tässä tuhossa ei jäljelle jätetty kuin vankila. T oista oli rakentamisen meininki 1950ja 1960-luvuilla. TsilariTaitto_617_012.indd 16 22.11.2017 12.41. ”Hermannin nuorisoseura ” Vapaaherra (hieno titteli) Herman Sigfrid Standertskjöld-Nordenstam omisti 1800-luvulla Kumpulan kartanon ja siiheen liittyviä maa-alueita, joilta hän ryhtyi vuokraamaan asuntotontteja. Vanhat talot nurin kokonaan ja koko kaupunginosa uusiksi. PEKKA HURME TSILARI SUOSITTELEE 16 TSILARI 6/2017 Kari Varvikko esitteli nyyaa kniigaansa Valkan biblussa. Näin kävi yhdelle stadin merkittävälle, historialliselle kaupunginosalle, Hermannille. Foto: Marjut Klinga. Ainutlaatuinen kaupunginosa ja elämänmuoto muuttui täysin 1950-luvun lopussa, puutalot hävitettiin, kivitalot tilalle, raha ratkaisi. . Kaupunginosa tunnetaan sanonnasta ”Tervetuloa Hermannin Nuorisoseuraan” ja koko alueen keskellä sijaitsevasta Helsingin Keskusvankilasta, ”Sörkan vankilasta”, joka siis sijaitsee Hermannin kaupunginosassa. Puhutaan täydennysrakentamisesta. Kari Varvikon Puutalojen Hermanni on todellinen kulttuuriteko, josta kiitokset ansaitsee myös kirjan kustantaja Laaksonen. Hämeentie) itäpuolelle Vallilaa vastapäätä pääasiassa vuokrapuutalojen asuinalue, Hermannin, Herulin kaupunginosa. Asuinalueiden suomalaiseksi nimeksi vahvistettiin Hermanni vuonna 1909. Kuvien lisäksi Varvikko kirjoittaa kaupunginosan historiaa: ketkä Hermannissa asuivat aikoinaan, mitä he tekivät työksensä, kuka talot omisti. Kirjassa on aivan loistava 120 valokuvan kokoelma, kertomus Hermannin puutaloista 1910-luvulta lähtien katu kadulta kuitenkin niin että eri kaduista ja niiden taloista on kuvat myös tältä päivältä! Hieno idea, sillä muuten vanhojen puutalojen paikkoja olisi mahdoton hahmottaa tämän päivän Hermanniin. Hermanni rakennettiin 1910ja 1920-luvuilla puutaloja täyteen. Siten syntyi Itäisen Viertotien (nyk. Näin syntyivät alueet Hermanstad I ja II, jotka esiintyvät painetussa kartassa 1892. Siksi Kari Varvikon uusin kirja Puutalojen Hermanni (Kustantaja Laaksonen 2017) on erinomaisen huolella ja lämmöllä tehty teos Hermannista, siitä puutalojen Hermannista, jota ei enää ole, ei ole ollut enää vuosikymmeniin. Olennaista taustatietoa kuville ja kuvateksteille. Maaston muoto sääteli koko elämänpiiriä kuten myös itse Vanhankaupunginlahti, meri ja saaret. Jyrkkä rinne alas Vanhankaupunginlahteen antoi taloille, kaduille ja koko rakentamiselle aivan oman leimansa. Uusia lähiöitähän ei enää tsennaa ollenkaan ja nythän bygataan innolla uusia taloja vanhojenkin mestojen sekaan. Erinomainen lahjakirja kaikille stadilaisille, Herulin ja Valkan kundeille ja kimmoille erityisesti. Upea kulttuuriteko Toimittaja, kirjailija Kari Varvikko on asunut Herulissa nuorena kundina ja nyt taas aktiivisena asukasyhdistysihmisenä, jolle Hermanni on sydämen asia
Sit se hiffas, ettei kniigaa voi vaan itelleen skrivaa. Nuoremmat oppii täst kniigast snadisti vanhempiesa ja isovahempiesa slangii ja sen, ettei me fossiilit mitään tiukkiksii niuhottajii olla. Ja totta kai stadin slangil: ”Kurvin kundi skrivas tän kniigan ekaks snadisti niinku itelleen. Ne sano, et ethä sä ny siihen ketään muita tartte. Ja böndel födanneit varten meil pitää olla kniiga, jost ne voi tsiigaa stadin slangin alkeet. Se on gartsojen kommunikaatioo, sitä bamlataan ja skrivataan korvakuulolt ja se on poskettoman kliffaa. Palminen kehuu omaa kniigaansa Mä kysyin Tsilarin toimitusjengilt, et voiks joku skrivaa jotain mun uudest kniigast. Et se muistais spaissaa bamlaustaan snygil määräl stadilaisten haldaamaa slangii, snadisti samal stailil ku se skrivaa pakinoit Tsilariin. Stadin kniigamessuil se tuli ulos, Snygii slangii. . Jos sil oli fiilis, et sana on snygi, se otettiin meggeen, muuten se stikattiin huideen.” Tän kniigan stadilainen antaa lahjaks toiselle stadilaiselle, tuliaisiks landelaiselle ja opiks skloddeille, et ne elämästä jotain bonjais. M uahan on tituleerattu Suomen viime vuosien luetuimmaks golfkirjailijaks. Skrivaa ite, sähän siit eniten tiedät. Ai et miten se nää retrosanat valkkas. No, emmä o ruvennu hanttiinkaan paneen, ku tietty kaikki skrivaajat haluu, et niil ois paljon pluggaajii. TSILARI 6/2017 17 TsilariTaitto_617_012.indd 17 22.11.2017 12.41. Mul oli oma ständi siel kirjamessuil, mut Snygii slangii promottiin kans Stadin Slangin ständil. Meille buleille ikäluokille kysees on päivitys sellaseen slangiin, ku on bonjattavaa, yhteist ja retroo. Hogas se muutaki. Ja sit ne, ku on födannu jossain muualla ku Stadissa, voi käyttää kniigaa stadin slangin alkeiskurssina ja tietty oppii stadilaist suorasukast elämisen filosofiaa. Siks tää on ny jännä mesta, ku mä sinksaan aiheen mun toiseen intohimon kohteeseen, stadin slangiin. Ja et skloddit varmaan diggaa (tai sit ei) tätä meiän bamlaamaa retrokielt. Retrokieliset funtsaukset ja stoorinpätkät antaa esimerkkei, kuin stadin slangi simppelisti pelkistää, kiteyttää ja snygiyttää jutskan ku jutskan. Et melkeen kaikki stadilaiset tarttee stadin slangin kertaust. Okei, voin mä skrivatakki. SEPPO PALMINEN TSILARI SUOSITTELEE SEPPO PALMINEN Tämä kirja koukuttaa voimakkaasti stadin slangin ihanuuteen Snygii slangii ISBN 978-952-67314-7-6 256 sivuu, sidottu, kovakantinen Kirjapaino: Libris (Stadissa), 2017 Kustantaja: palminen.com Stadin Slangi ry:n jäsenet saa sen byroosta jäsenhintaan. Se on yhen sorttinen stadin slangin kertauskirja, oppikirja, pluggauskirja ja retrosanakniiga
Möreällä äänellä se froogas, onks oltu kilttei kakrui. Tapa taitaa olla jo unhoon jäänyt. Jäljet johtavat kuusijuhlaan, jonka perinne syntyi Jyväskylän opettajaseminaarissa. 18 TSILARI 6/2017 TsilariTaitto_617_012.indd 18 22.11.2017 12.41. H e olivat kumpikin duunissa Liikennelaitoksella ja bileet pidettiinkin Valgan sporahallilla. Biisissä sjungattiin, kuinka pukki antaa kakruille pienet ”muistiaiset” ja niinpä pukki kaiveli säkistään punaisia paprupusseja, joita hän jakoi kaikille ”kilteille” friiduille ja kundeille. Ketäpä nykyajan skidiä joku omena tai pipari kiinnostaisi niin paljon, että sitä jalat tutisten ventattaisiin. Foto: Rautiaisen kotialbumi. Hannikainen oli ystävystynyt ystävällisen joulupukin kanssa. Jyväskylästä opettajien myötä niin koko kuusijuhla kuin ystävällinen joulupukki on lähtenyt ympäri Suomen maata”, Erja Kosonen toteaa. Hanasaaren sähkiksen (Suvilahti) pikkujouluissa 1961 skideille jaettiin snadit joulupussit. Lopuks pukki pyys jengii sjungaa ja mehän sjungattiin ekaks joulupuu on byggattu ja sitten tietty Jouluguben oma biisi. Dörtsi aukes ja sisään dallas buli punatakkinen kundi (tai ainakin oletin sen olevan kundi). . Sjungattiin joulubiisei, nurkassa seisoi tosi buli kuusi, piparit tuoksuivat ja jopa puuro maistui hyvältä. Kilttei kakrui. Esimerkiksi 50-luvulla opettajan uran Kokkolassa aloittanut Erkki Keskinen muistelee, että takavuosina joulupussissa oli usein juuri omena, pipari ja ehkä pari irtokarkkiakin. Kukaan ei uskaltanut ääneen tunnustaa, ett kyl sitä on välil duunattu jotain vähemmänkin kilttii. Ja ikuisuuden venaamisen jälkeen kuului kolketta dörtsiltä ja hieman alkoikin jo pelottaa. Mistä lie ollut kyse. Ylen Katariina Porasen skrivaamassa nettiartikkelissa (julkaistu 20.12.2016) kerrotaan joulupussiperinteestä tarkemmin: ”Musiikin lehtori Erja Kosonen Jyväskylän yliopistosta kertoo, että tapa on saanut alkunsa maan ensimmäisestä kansakoulunopettajaseminaarista. Ne olivat oppilaille tärkeitä muistamisia.” Vieläks pussei dilkataan. Hän oli säveltänyt ja sanoittanut Joulupukki-laulun, joka esitettiin saamieni tietojen mukaan ensimmäisen kerran noin vuonna 1910 Joulupukki-laulussa ystävällinen joulupukki jättää lapsille ”muistiaiset, pienet joulumaistiaiset”. EKS MINNAA MARJUT KLINGA Joulumuistoja Skideinä vuoden glaiduimpia hetkiä oli, kun pääsimme mutsin ja faijan kanssa heidän duunimestansa järkkäämiin joulujuhliin. Musiikin lehtori P.J. Omena, piparkakku ja karamelli ovat olleet pienen paperipussin sisältö
Puistatti. Onkos täällä kilttiä lapsii. Tuli joskus myöhemmin mieleen, kuuluiko se kaikki tähän näytelmään Emme kohdanneet sen jälkeen enää koskaan. Firma järkkäs joulujuhlat Laulumiehet-raflaan. Mutt mä olin jotenkin vaivautunut, ei ollu yhtään Taukka mun makuun pistävine silmineen. Minnailin yhtä jygelii 60-luvulta. Ei menny Sörkän sutturaan tollanen tyyli. Diriga meni handu ojos moikkamaan illan staraa ja ohjas sen tsittaamaan yhden pöydän päähän. Se stoori kerto jostain Dulce-nimisestä dooriksesta. froogikseen tuli aina rehellinen vastaus: ”Minä olen!” Ihmettelin ettei skidi koskaan skagannu. Tieshän se ett joulugubbe antaa lahjoja, mitä sitä skagaamaan, Sitt tuli handeleihin oikeita punasii pukin kledjuja ja valkosii skeggejä. Mä tsittasin toisessa pöydässä, enkä tienny, mitä Taukan pöydäss bamlattiin skruudaamisen lomas, mutt glasareit nosteltiin ja kilisteltiin. Säkki ja skeba tietty, ja huopastiflat. Must se oli kauheen vanhaki, ku se oli siinä 60 v ja mä vasta 18. Oma Dulce No ilta jatku ja muutkin joras Taukan kanssa. Nyt ku mä funtsaan sitä, nii oli se aika karsee otus. EKS MINNAA ARJA RANTSU RANTAMÄKI Tauno Palo ja mä Joskus, oisko ollu 1955, mä olin duunis Turkiskeskus Rannelilla. Sill oli sellanen vanha sisäturkki, harmaata lammasta, sen ku duunas nurinpäin päälle alko julgubbe hahmottuu. Se dunkkas vähän brenkulle, ku se sano mulle: ”Rakastan teitä!” Ihme maneeri, just niinku jostain leffasta. ett millast se oli ja on se niin ihana pälä pälä. Mua kuumotti, ku kaikki kyseli. Joulupukiks joutu suvun vanhin mies tai tuttava. S aliss kohahti, kun Tauno Palo astu sisään, jonkun verran myöhästyneenä. Hyvää joulua kaikille lapsenmielisille! Toivoo Rantsu TsilariTaitto_617_012.indd 19 22.11.2017 12.41. niin rakastan nuoruutta.” Mull oli tosi kiusallinen olo, kun se veti tollast roolii. Illan kohokohtana Tauno esitti monologin Naisen kädet. Tytär tsiigas sitä pitkään, mutta hoitaa oman osansa rituaalista ihan korrektisti. Kun pukki bamlas sen naamarin takaa, naamari tärisi ja silmäaukot oli välillä niin vindissä, niin ett se ei hogannu miss skidi stondas. Mähän varmaan punastuin fledaa myöten. Pöydän gimmat alko sellasen silmäpelin, ett mua ihan sgriinatti. Estradilla ja parketilla Sitt Taukka astu estradille, sille oli laitettu snadi pöytä ja sen viereen tuoli. Ja Taukan glasari pysy täynnä, en tiedä tarjottiinks sille, vai tilasko itse. Kun meille tuli sitt ekan kerran tää ”aito” pukki. Sit ykskas ovet pamahti auki ja ovella staijas Kirsti Ortola, Taukan takki ja lierihattu handuss ja se karjas sieltä ovelta: ”Eiks me sovittu, ett sä tuut tänään suoraan kotiin!” Palo nousee, surumielisesti hymyillen, hitaasti pöydästä, nojaa käsiinsä ja sanoo pöytäseurueelle: ”Näin meillä kaikilla on oma Dulcemme.” Funtsatkaa miltä se kuulosti Tauno Palon lausumana. Itse duunattu sbuli tonttulakki knuburaan ja pahvinaamari feissin eteen. No se sai huikeet aplodit, vaikken minnaa, olikse se nyt niin huikee. Meillä hommat hoiti mun isäpuoli, eli meidän skidin vaari. Mä hogaan, ett Taukka nousee sielt mestaltaan ja suuntaa meidän pöytään ja jumankekka, eikösse kumarra mulle ja sano: ”Saanko luvan, neiti.” Siis mulle! Kyllä muut gimmat seurasi silmä tarkkana meidän joraamista. Silloin ei vielä ollu noita hianoi joulupukin kledjuja, eikä skeggei myynnissä. No eihän sill ollu naamarii, sano friidu. Nimikirjoituksia pyydettiin käsivarsiin ja muistilehtiöihin. Tilaisuuteen oli kutsuttu myös Tauno Suuri. Ne skulas hyvin jonkun joulun, kun skidi oli alle skoleikäinen. TSILARI 6/2017 19 Snadi joulustoori 60 luvult. Ku orkka sitt alko skulaa, porukka valu parketille. Naama maskeerattiin ja joulugubbe oli ihan itsensä näkönen. Kun sitt lahjat oli jaettu ja pukki hyvästelty, tytär sanoo : ”Ei toi ollu oikee joulupukki!” Kysyin, ett mitennii ei ollu oikee pukki. Sit se jatko: ”... Sitt se lähti, kumarteli pöytiin sinne ja tänne, otti kiukkuselta muijaltaan Stetsoninsa, laitto sen hiukan kallelleen päähänsä, pukeutui kaulahuiviin, palttooseensa ja singras alistuneen dogin tavoin Ortolan perään. . Sitt se kuskas mut omaan mestaan takas ja sekstas handuu, kiitti ja meni omaan pöytäänsä
Jos krundeja ja klandeja tuli yhtä paljon, heittäjä sai koko potin. TsilariTaitto_617_012.indd 20 22.11.2017 12.41. Jos krundeja ja klandeja tuli yhtä paljon, heittäjä sai koko potin, mutta jos arvottavia kolikoita oli paljon, halkivaihtoehtoon liittyi suuri riski menettää ne kaikki. 1800-luvun puolella oli kuitenkin tavallisempaa heittää bobloja ja ygloja, niin kuin Väinö Tannerkin teki pikku kundina Gresassa. Moni asia elämässä on arpapeliä. Tällainen kaulain muistutti hahmoltaan puolipyöreää kilpeä, jonka kuva oli aikanaan ruotsalaisissa kolikoissa, ja siitä sana klave yleistyi tarkoittamaan myös kolikon klaavapuolta. Niistä olen kertonut jo vuosi sitten slangilodjussa Skrubu (Tsilari 5 ja 6/2016). Monet muistavat sen lapsuudestaan. Vuonna 1889 Robert Louis Stevenson kirjoitti kirjan Veljekset, joka kertoi kahdesta veljeksestä, vastuuntuntoisesta Henrystä ja huithapeli-Jamesista, joka teki kaikki päätökset kultakolikkoa heittämällä. Siinä Aku hurahtaa professori Hupelon markkinoimaan elämänfilosofiaan, jonka mukaan kaikki päätökset tehdään kolikkoa heittämällä. Carl Barks ei kuitenkaan ole ensimmäinen, jonka sankari antaa kolikon ohjata elämäänsä. Eka heittäjä saikin yleensä aina omansa pois, usein enemmänkin. Ruotsin klave tarkoittaa puolestaan lehmien kaulaan ripustettavaa kaulainta tai kytkyttä, joilla ne on navetassa pantu kiinni parteensa. Toinen esikuva on voinut olla Kaksikasvo, Bob Kanen Batman-sarjakuvien päähenkilö, piirisyyttäjä, joka ryhtyy suurrikolliseksi ja antaa kolikon ratkaista, kummassa roolissa hän kulloinkin esiintyy. 14.) Päät ja hännät Englannissa ei tosin ole heitetty kruunaa ja klaavaa, vaan vastaava ilmaus on heads or tails ’päät vai hännät’. Myös Uudenmaan ruotsalaismurteissa on heitetty kruunaa ja klaavaa. Myös krunde ja klande, kolikon kaksi puolta, ovat toistensa vastakohtia: kruuna juontuu itsevaltiaan kuninkaan kruunusta ja klaava parteensa kiinni kytketyn lehmän kaulaimesta. Sitä eivät Stadin kundit ole krundeja ja klandeja heittäessään osanneet aavistaa. Kruunaa ja klaavaa on heitetty vain Ruotsissa ja Suomessa. Ruotsinruotsissa ja ruotsin kirjakielessä vastaava ilmaus on kasta krona och klave. Kolikko ratkaisee Kruunaa ja klaavaa heitti myös Aku Ankka Carl Barksin klassikkosarjiksessa höpsismistä, joka ilmestyi suomeksi vuonna 1954 ja Stadin slangilla 2000. Ruotsin krona tarkoittaa ’kruunua’, niin kuninkaan päässä kuin kolikossakin. Brittikolikon puolet ovat siis ”päät” ja ”peput”. 20 TSILARI 6/2017 HEIKKI PAUNONEN SLANGILODJU Krunde ja klande Kaikki Stadin kundit ja friidut ovat ainakin joskus heittäneet krundee ja klandee tai kruunaa ja klaavaa, jos ei muuten niin mielessään. Oli kolmaskin vaihtoehto: jos kolikoita oli parillinen määrä, voitiin huutaa myös halki. ”Päät” on helppo ymmärtää, ovathan ne koristaneet brittikolikoita vuosisatojen ajan, mutta tails ’hännät’ on hämärämpi. Kanen sarjakuva alkoi ilmestyä vuonna 1942. Skrubussa ja muissa peleissä voittaja pääsi ensimmäisenä heittämään pottiin kertyneet kolikot ilmaan huutaen samalla joko krundet tai klandet. Heads or tails -ilmausta on käytetty ainakin jo 1680-luvulla, ja se aukeaa, kun sana tail on tarkoittanut englannissa 1300-luvulta lähtien myös ihmisen takapuolta. . Siitä on tietoja Ruotsista jo 1700-luvulta. K undeilla krunden ja klanden heittäminen liittyi varsinkin erilaisiin rahapeleihin, skrubuun, viivaan, seinikseen ja aiemmin myös ilmahoitoon. Kaulaimet tehtiin aiemmin puuvitsaksista, mutta myöhemmin myös metallilenkeistä. Myös Tre kronor on tuttu jokaiselle vähänkään lätkää seuraavalle. (Carl Barksin Kootut XI s. Boblat ja yglat Kruunaa ja klaavaa on Stadissa heitetty ainakin 1900-luvun alusta lähtien, luultavasti jo aiemminkin