TSILARI 6/2015 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 20. vuosikerta Hinta 6 € TSILARI Tsilari_taitto_6-15_009.indd 1 2.12.2015 9.55
Kotikorttelit Lihatukku Veijo Votkin oy tehtaanmyymäLä ma-pe 7-21, la 7-18, su 11-18 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki . at” H in na t 1, 17 €/ pu h. kasta. Me kyl tsörataan. at. Si el lä M is sä Si nä ki n www.taksihelsinki.fi Bungaa snadisti, ni ei tarvii dallaa bulisti. ”Klabbeissa on mulla tonnin sti. Kantsis lakkaa spiidaamasta ja kaivaa luuri . 09-774 33 477, www.votkin.fi chef wotkin’s paLVeLutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki . + 0, 25 €/ 10 s + pv m . Skulaa 0100 0700. 010 766 1047 Tsilari_taitto_6-15_009.indd 2 2.12.2015 9.55. 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki . Ei ne tonnii paina, mut ne bungaa sen...” Otsikko Tuomari Nurmion kappaleesta ”Tonnin sti
KARI VARVIKKO Maximleffateatterin kohtalo. SNADIT Maestro 85-vuotissynttärien kunniaks järkätyllä keikalla toukokuussa 2007. . Valkassa hänen kanssaan musisoivat mm. F o to : V ir ve K u u ta r. Museon buidu on auki viel 29.12. Se öpnattiin Olympianimisenä, mut myöhemmin nimi bytskattiin Piccadillyksi. Levytettyjä sävellyksiä oli kaikkiaan 500, joista iskelmiä 350. Leffateatteri Kino Engel ja rafla Nuevo jatkaa kans rempan jälkeen. . Se öpnattiin vuonna 1974. Joskus kun skulaaminen oli jatkunu pitempään, staran sormetki oli välillä kuin prinssin nakit. VK. Veijaripuolella oltiin puolestaan silloin kun Martti ”Huuhaa” Innanen esitti Erikin Esteri ja Elsa Kohtalon lapsen tai Urjalan taikayön. 1970-luvun alus Maximin bygga oli niin surkees kondikses, ett bygga päätettiin purkaa. Annikki Tähden laulama Muistatko Monrepos’n, Armi, Pikku midinetti, Etkö uskalla mua rakastaa ja Ranskalaiset korot, joka tuli tunnetuksi Helena Siltalan tulkitsemana. Maxim siit tuli 1930-luvulla. M axim on Härmän vanhin leffateatteri, kun se on toiminu samassa mestassa Kluuvigartsalla jo vuodesta 1909. Hermanni-Vallila Seuran joulubileissä Valkan kansiksessa, ala-asteella ja HermanniVallila päivillä Mäkelänkadun skolen pitskulla. . Erik oli valoisa ja lupsakka kundi. Samaan mestaan bygattiin nyya Maxim, mis oli kaks salii. Erik oli 70-90-luvuilla usein nähty vieras läskibassoineen erilaisissa bändien kokoonpanoissa mm. Remppa kestää vuoteen 2017 ja sen jälkeen byggaan tulee byroo, rafla ja buiduja. Sofiangartsan museo boseen S tadin museo Sofiangartsalla meni boseen joulukuun alussa. Alkuperäisen teatterisalin suunnitteli arkkitehti David Frölander-Ulf. Silloin kun Erik rundas bassoaan stagella, jengi hiffas ett siinä oli sydän meges. Sit ku museo on flytannu veks, Sofiankatu nelosen bygga pannaan kondikseen. Lasse Pihlajamaa, Taito Vainio, Matti Viljanen, Aaro Kurkela, Kari Lindqvist, Erkki Karjalainen, Pauli Granfelt, Tapio Manninen ja Olavi Peltonen. Lindströmin sävellyksiä olivat mm. Enää sinne ei pääse tsiigaamaan Stadi-aiheisii gamloi leffoi, mitä näytettiin nonareina. Erik oli Ruotsin kansalainen, mutta syntyperäinen Stadin kundi Tapanilasta, jossa myös hänen faijansa skulasi nuorena Mosabackan lavalla. Tsilari_taitto_6-15_009.indd 4 2.12.2015 9.55. asti. Nyt Maximii uhkaa lopetus, ku vuokrasopimus on päättymässä. 4 TSILARI 5/2015 Erik Lindströmin basso ei enää rundaa M ulla oli ilo tsennata elokuussa delannu muusikko Erik Lindström (93) vuosikymmenien ajan. Vaikka Erik olikin Suomi-jazzin uranuurtajia, hänen panoksensa nimenomaan tanssija iskelmämusiikissa oli suuri. VK. Kun joskus aina näin häntä stadillakin, saatoimme käydä tsufella Stokkalla ja stooria riitti
Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. Ne, jotka rupee pummeil skulaa – se on märkä rätti työttömän turpavärkille. Omistan arvostamalleni heinähattujen Väinämöiselle kniigojeni välityksellä stadilaiset terkkuni ja Hessu puolestaan signeeraa nilsiäläisen kirjailija Antti Heikkisen skrivaamaan pohjoiskarjalaiseen elämänkertaansa Turjailija: ”Karille, ikivanhan tuttavuuden muistoksi Hesan kirjamessuilla 22.10. 0400-447507 kari.varvikko@eepinen.fi Toimitussihteeri Virve Kuutar puh. Tsilari on Aikakauslehtien Liiton jäsenjulkaisu. Hyvä niin. LEDARI SIMPAUTTAJA JA MÄ T sittasin Stadin Slangin ständillä neljänä päivänä kuusi tuntia päivässä Helsingin kniigamessuilla. Se oli sen jälkeistä aikaa, kun Simpauttaja ähersi Pielisen rantamailla ja Alpo Ruuth hengaili Kämpässään Sörkan kartsoilla. Sitt kirjailijan kansallismaisemassa napataan Stadille vaikkapa knubbit kiljua (huh!). 040-767 4212 tsilari@stadinslangi.fi Kimmo Isotalo puh. Pilkettä kuitenki yhä on. Bamlasin, ett jo 70-luvulla skrivasin hänestä juttuu ja dokasimme viikon Jokelan raflassa Jojensuussa. Ja sielussa virnumieltä. Sill Lassil oli muute pyssy mukana, ku mä olin sen kanssa Ruotsissa, Heikki sanoo. Tsilari_taitto_6-15_009.indd 5 2.12.2015 9.55. Megess oli lisäksi Slangin tehopakkaus Marjut ja kliffa joukko slangilaisia avustajia, joille bulit kiitokset. Stadilaista maahisrutjakkeesta ei kuitenkaa tullu millää vaikka se olis tokattu rukkasee ja bylsitty kerran viel. Ja Alpo kerto koska vain voivansa kuvata Impivaaran elämää, jos budjaisi siellä. Kauan sitte ku Heikki Turunen ja Alpo Ruuth heittivät kanssani huulta, Heikki sano, ett se vois ihan hyvi vääntää tekstii kaupunkien köyhistä kasvateista. Heka ei heti muistanu mua. Tiedä häntä vaikka joskus kevätsuuliksen aikaan skujaan tsiigaan tätä pohjoiskarjalaista Kosmoksen pöhheikköpohheemii. Siinä tsitates kuitenki hiffaan, ett shamaani ottaa nykysi selvästi entistä iisimmin. Simpauttaja ei ihannoinut työttömiä eikä pitäny heitä sankareina vaan vaati heidät kuriin. Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 20. 040-725 3788 kimmo.isotalo@alumni.helsinki.fi Risto Kolanen puh. Mulle se esitteli reflukan kerran yöllä himassaan ja sillä se myöhemmin päätti vaelluksensa, totean. 040-715 4042 arno.soisalo@pp.inet.fi Ulkoasu Oy Graaf Ab Paino Oy Fram Ab ISSN 1239-9523 Postiosoite Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Toimiston puh: 045 186 7238 Huom! Toimisto on avoinna vain päivystysaikoina tiistaisin klo 14-18 ja torstaisin klo 12–16. Raittisen Jussi opetti Hekalle joskus slangii. Nyt Heikki bjuudas flinderin kaljaa vanhojen aikojen kunniaks. -15.” . vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoista “till säljaren“, joka tarkoitti lehteä tai sähkösanomaa, jonka yhden kappaleen myyntitulon sai myyjä pitää itsellään. TSILARI 5/2015 5 KARI VARVIKKO JA HEIKKI TURUNEN Päätoimittaja Kari Varvikko puh. Alpo hiilty ja morkkas korpiskrivaajaa uskomattomaks sekoilijaks. 0400-204 844 risto.kolanen@pp.inet.fi Arno Soisalo puh. Ilmanks mä en muista mittää. Hänestä se, ett ei oo duunii on onnettomuus. Sitt kerroin, ett me kaljoteltii joskus aina kimpass Jomppa Ojaharjun ja Lassi Sinkkosen kans Kosmoksessa. Heka jopa kertoo jotenki ihan diggaavansaki stadilaisii. Monen stadilaisen skrivaajan lisäks törmäsin messuilla myös Heikki ’Simpauttaja’ Turuseen, jonka viimeksi treffasin joskus yli kolmekymmentä vuotta sitten. Kun nyt just on se aika, ett jengill ei oo taaskaa duunii, muistan ku Heka sano Alpolle, ett työttömien porukas on paljo siipiveikkoja, jotka pilaavat oikeat duunarit
No, ku jäsenii on bulisti on myös mielipiteit bulisti. Siinäpä se tyyppi, kenen ansiost tänki kokonen kertsi pysyy pydes ja törkeen aktiivisena, viel nii et kaikki häppeningit vörkkii. Nyt alkaa olla joulun aika ja slangijengiki stiggaa joululahjaa papruun, stedaa himaluukun, iskee töpselinokkaa uuniin ja ottaa muutenki chillisti. Oon huomannu et tässäkää yhdistykses kaikki ei kelaa juttui iha samal taval muiden kaa ja porukast muotoutuu omii kuppikuntii. Ja silti, slangijengist löytyy aina nastaa possee vetään redui ja systeemeit, ku Marjut ei pääse megeen. Mun duuni on saada nää kaikki tyypit vetään yhtä köyttä, Stadin Slangin snaraa. Jouluna skruudataan ja sjungataan joululaului, otetaan relaa ja ladataan akkui. On tos varma totuuden siemenki, mut toisaalt just tää kimpas tekeminen tarkottaa sitä ettei kellekää kipata niskaan kaikkee mahollist, ei edes bamikselle. On monii tyyppei ketä pitäs kiittää ja yritänki aina sanoo bulit tänksit kaikille, jotka on messis hommis. 045 186 7238 Huom! Toimisto on avoinna vain päivystysaikoina tiistaisin klo 14–18 ja torstaisin klo 12–16. 0500 505 054 jesper.hertzen@hbl.fi Riitta Rannikko puh. Mun duuni ei oo sanoo kuka on oikees, kuka vääräs. Jokainen voi ite tsiigaa ja päättää kuin oon onnannu. Keikkoi ja treenei on ollu nii paljon, et osaaminen ja rutiini alkaa olla kovaa luokkaa, vaik kööribossina häärivä Reittamon Matti snadisti spennaaki aina välil keikkojen alla. 050 555 7315 lars.solman@gmail.com Emma Jäntti puh. Sit ku uus vuos koittaa, ni patskut on täys ja taas mennää. . 6 TSILARI 5/2015 NOVIISI BAMIKSEKS S iit on öbaut tasan vuos ku meigä äänestettiin Stadin Slangin bamikseks. Älkääpä siis vetäkö herneit neesaan, vaa nyppäskää hihast ku treffataan ja muistuttakaa meitsii. Ku silloses vuosmöötis kyseltiin ehdokkaiden stailii johtaa, sanoin et must liidaaminen pitää klaaraa sillee, et ei oikeestaa tartte duuna midis. Ku mun kausi alko, kelasin et mikäs täs: nastaa tekemist, treffei, mööttei, redui ja sellast. 0451339625 emma.jantti@gmail.com Kari Varvikko puh. Jos joku jää erikseen kiittämät, ni se ei tasan tarkota sitä etteikö ”kiitti” ois mestallaan. Täs kohtaa täytyy nostaa lätsää taas kerran Marjut Klingalle, toiminnanjohtajalle ketä on aina ja joka paikas ku Slangi dusaa ja busaa. Snygii jouluu ja nastaa uuttavuotta koko slangijengille. Tää tarkottaa tietysti yhteistyötä ja kimpas tekemist, nii et bamis puuttuu juttuihin tarpeen mukaan, jeesaa mis pygee ja yrittää olla keulakuva ja esimerkki. Monet varmaa kelaa et bamiksen pitäis olla enemmän messis tapahtumis ja jutskis ku mitä meitsi on ollu. Mun mielest näin saa olla ja pitääki. Näyttää silt et joku on kateellinen toiselle, yks ei diggaa toisen poliittist vakaumust, jonku mielest hallitus on syvält ku taas toinen diggaa. SAMI GARAM bamis sami@samigaram.com www.stadinslangi.fi BAMIKSEN LÖÖPPI Tsilari_taitto_6-15_009.indd 6 2.12.2015 9.55. Kaikkee on sattunu ja tapahtunu, ihan ku Ifkin himamatsis konsanaan. 0400 447 507 kari.varvikko@eepinen.net Toiminnanjohtaja ja jäsensihteeri Marjut Klinga puh. HALLITUS Puheenjohtaja Sami Garam sami@samigaram.com www.samigaram.com Varapuheenjohtaja Marjatta Salminen merjette.salminen @gmail.com Taloudenhoitaja Kimmo Karvinen puh. 050-512 5077 kimmo.karvinen@pp1.inet.fi Jesper von Hertzen: puh. 045 186 7238 toimisto@stadinslangi.fi Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. Ite voin myöntää et alkuun olin ihan nöösipoitsu ja noviisi bamikseks, mut pikkuhiljaa alkaa löytyy oma staili. 050 368 3246 riitta.rannikko @kolumbus.fi Lasse Solman puh. Vuoden mittaan on käyny kans ilmi et meil on sikanasta oma slangikuoro. Vuoden mittaan on kuitenki osottautunu et bamiksen pitää ottaa kantaa monenlaiseen jutskaan, sellaseenki mikä ei aina oo välttis niin nastaa. Öbaut kolmenkymmenen tyypin rinki heittää keikkaa ja edustaa Stadin Slangii raitapaidat päällä ja smailis huulil, välil bulil, välil snadimmal jengil. Ota Masa relaa vaa, kyl kööri klaaraa
Juhlaristeily Tallinnaan keräsi lähes 300 jäsentä reissuun, ja mukana olleille siitä jäi ainakin kliffa muisto. Perinteisillä slangitreffeillämme on käynyt vuoden aikana lähes tuhat jäsentä, vaikka teemat ovat olleet hyvinkin vakavia: Suomen sotasurmista 100-vuotiaan Bolliksen historiaan monen muun kliffan stoorin lisäksi. Tsekkaa joulun aukiolot! MARJUT KLINGA BYROOVASTAAVA JUHLAVUOSI Juhlavuonna Slangi on näkynyt kans Hagiksen markkinoilla. Silti olen tyytyväinen, että jäsenemme kokevat voivansa vaikuttaa, kun heidän ehdotuksiaan ainakin testataan. Tämän johdosta myös vuoden 2016 Kaisis-illat alkavat 14.1.16 teemalla Muuttuva Stadi ja slangi. 15.12. klo 12–18 . Byroo avoinna ennen joulua . Landelaiset pääsivät fiilistelemään, miten Stadissa osataan arvostaa niin perinteitä kuin eri murteiden käyttöä. Joskus jäsenen idea ei kanna pidemmälle, mutta siitä huolimatta en näe sen tsekkausta tyhmänä. Juhlavuoden saldoksi saadaan myös lähes 30 uuden slangirunon kooste ja hieman viiveellä varmaan myös oma slangibiisikirja. Tsilari_taitto_6-15_009.indd 7 2.12.2015 9.55. Slangibastuihin ei jengi ole löytänyt Sauna Hermannin saunamajurin loistavasta panostuksesta huolimatta, eikä Fillariredukaan toukokuiseen Keskuspuistoon herättänyt intohimoja. Kantavana ideana on kuitenkin koko ajan kulkenut se, että olemme olemassa jäsenten takia. Heikki Paunonen ja Anna Kortelainen, Stadin kundi v 2013 ja Stadin friidu v. 16.12, 17.12 ja 18.12 klo 10–16 . TSILARI 5/2015 7 Byroosta bastuun Stadin Slangi ry:n 20. Kaikenlaista on tullut koettua niin slangilaisten kuin muiden stadilaisten taholta ja onhan joukkoon mahtunut landepaukkujakin. Tulevana vuonna tavoitteena on voimistaa slangin keräämistä ja tallentamista sekä sen osaamisen siirtoa uusille sukupolville. 22.12 klo 12–16 Kiinni 23–28.12. Vuoden aikana on käyty useammalla alueella omassa Stadissamme kuin vuosikausiin. Moni, joka on pyytänyt meitä messiin, on saanut idean juuri Garamin persoonasta. Nyya puhiksemme on tuonut mukanaan uutta ajattelutapaa. 2015. Stadin Slangi ry suuntaa uudelle vuosikymmenelle juhlien jäsenlehtensä Tsilarin 20-vuotista taivalta. Kliffaa joulua hela jengille ja treffataan taas tammikuussa…. Helsinki-päivänä puhiksemme Garam kävi visiitillä myös Pohjanmaan maakuntapäivillä landetyyliin vossikalla Stadin friidu vierellään ja kliffaa oli. Ps. Illan vieraina mm. Tämä johtaa siihen, että vastaamme jäsenten toiveisiin vievät ne meidät sitten bastuun, skutsiin tai vaikkapa Hollantiin. Seuraavia pyöreitä vuosia pitänee taas juhlia näyttelyn muodossa. Foto: Marjut Klinga. Kuvassa Satu Runne ja Pertti Arajärvi. Perinnepäivien tai Mutsi on bestiksen kokeilut uusissa tiloissa eivät tavoittaneet suuria, innokkaita väkijoukkoja. toimintavuosi alkaa kohta olla lopuillaan ja samalla meikäläisen eka vuosi byroon friiduna. Muistathan hankkia erilaiset joululahjat byroostamme Hämeentie 67. Perinnepäivillä Talissa Ulla Saarnio oli messissä pussihyppelyssä: Foto: Emma Jäntti. Tästä on oltu montaa mieltä, mutta slangin jäsenet asuvat ympäri Stadia, joten sinne meidänkin pitää mennä
Ei se turhaa on stadilainen. He ovat glaiduja, kun slangilaiset ovat tulleet messuille messiin. Kundi lupaa bluggaa meikämannenkin stooreja, josko niistä löytyisiä taustaeväitä vaikkapa Stadin lähihistoriaan. Sitä voidaan jo pitää vaikkapa velvollisuutena, sillä jos tässä skulataan liian vaatimatonta, sitä käy äkkii niin, ett snygein bööna jää kudjuun potslojo. . Fotot: Jaakko Perkiökangas. Slangin ständillä jengiä Petaan ständillä slangijäsenyyttä kansanedustaja, kirjailija Erkki Tuomiojalle. Stadin Slangin kamoja ja henkisiä tuotoksia käyvät tsekkaamass niinikään Stadin kundi Jussi Raittinen, Virpi Hämeen-Anttila ja Torsti Lehtinen, joiden bökkerit ovat myös framilla. Raijalla ja Maaritilla nyyii kniigoi. Esillä on mm. Bamis Sami oli kans messuilla messissä. Tsilarin oma skrivaaja, Palmisen pamina -palstaa pitävä Seppo Palminen myhäilee tyytyväisenä, kun hänen golf-aiheinen kniigapöytänsä myy kuin häkä. Sami Garamin, Raija Tervomaan ja Kari Varvikon teoksia ja kirjailijat ovat myös itse paikan päällä. STADI JA SLANGI KARI VARVIKKO Kliffaa jengii Stadin Kniigamessuilla Stadin Slangilla on ekan kerran oma snadi ständinsa Helsingin Kniigamessuilla lokakuun lopulla. Kartsa bamlaa Tuomiojalle, ett se liittyis Slangiin. Vaiffi Vappu tsiigaa hymyillen sivusta, kun lekuri Ilkka Taipale tsittaa alas ja markkinoi hersyvään tapaansa omaa nyyaa, ansiokasta kniigaansa Venäjä mon Amour. Kniigoissa taidetta ja golfia Kirjailija, graafikko Markku Tantulla on ständinsä, jossa hän blisaa taidettaan ja kirjojaan. Tuttuja skrivaajia Uudenmaan Kirjoittajien kirjailija Riku Räihä slumppaa muistelmieni ekan osan Kääpiöitä ja jättiläisiä kaverilleen toimittaja Tero Kulhialle, entiselle Stadin valtuutetulle, jonka mutsin ”rötösherrojen vihollisen” Liisa Kulhian kaikki tsennas. Vaikkei jengi tuhottomasti tsöpannutkaa slangilaisten henkistä pääomaa, menot ja tulot saatiin suunnilleen podilkkis. Ens vuonna uusiks Slangin ständillä vierailee myös monia jäseniämme. Yritän vakuuttaa, ett sill ei sinänsä oo merkitystä. Tsilari_taitto_6-15_009.indd 8 2.12.2015 9.55. Eki ei stikkaa ajatuksella fogelii, mutt skagaa sitä, että hän ei tsennaa slangia tarpeeks hyvin. Tärkeintä on ett diggaa Stadii kuin himaansa. Tapaan yllättäen kirjailija Heikki Turusen ja shingraamme yläraflaan hetkeksi verestämään muistoja. Me-lehdelle, jota olin toimittamassa 1970-luvun puolivälin jälkeen. Alustava fiilis ensi vuotta ajatellen on, että homma on duunattava uusiks. Tärkeintä kuitenkin oli, että näin 20-vuotisjuhlavuonna jengi sai entistä enemmän tietoa Stadin slangista ja sen toiminnasta. Tanttujen taiteilijasukuun kuuluva Markku piirsi aikoinaan ansiokkaasti mm. Messukeskuksen sisääntuloaulassa moikkaan kirjailija Kjell Westöötä, joka skrivaa kiihtyvällä spiidillä uutta bookiaan. Pressa slumppaa Tervomaan Suomen oppaan Tervetuloa... Sepi snaijaa vetää oikeesta snarasta. 8 TSILARI 5/2015 S tändillä piipahtaa jonkin verran julkkujakin, johtostaarina Stadin gimma presidentti Tarja Halonen. Tuntuu, ett meno kapakkaan kestää ikuisuuden, sillä vastaan lappaa läjäpäin skrivaajia: Laila Hirvisaari, Kari Hotakainen, Matti Rönkä...Kaikkien kanssa on bamlattava ja jokainen tuntuu olevan haltioissaan treffatessaan skribentin naavaisista skutseista
Costa ja Stadi, Stadi ja Costa. Sit pulisti gamlana voi kiikkustuolissa tsittaa, mut hei nyt pidetään kliffaa. Etkä hiffaakaan, ku se jo on niin buli, että tahtoo mopon tai piikin. Nyt me tsöpataan ite flindat ja tsörataan festareille omal bilikalla, tsiikaa kun lauteille nousee Kissit ja Lemmyt, stifloissa ei paina aika mennyt. MUTSI Skidinä venattiin handelin huudella flindalle hakija, kyl me tsennattiin et rikottiin lakia . Täs on vielä skaban satoa, ja lisää saatte pluggaa ens vuoden Tsilareissa. Ja sit yks päivä se froogaa: ”mutsi, voinks mä londaa bilikaa viikonloppuna. Lähettäis frendien kaa munkille.” P.VIRTANEN Tsilari_taitto_6-15_009.indd 9 2.12.2015 9.55. On runoi kliffa skrivaa snadisti ku borkkaa divaa, mut kliffointa on bunkkaa kanssa kultsin, nastoin friidu on se hela boltsin. Tsiigaa ja bonjaa, nää o sun himoja, paikkoja parhaita. Stadi o kliffa, Costa o staili, Kait sä sen hiffaat. Järkkää voi vaik himabileet, tulee niihin vain discohileet, nurkkaan stikkaa stiflat, dokaa vain brenkkuu, kaikil on kenkkuu, kiertää kaikki raflat. OLA Fillarista fiudeen Ekaks se tsöraa snadilla kolmipyöräsellä. Costalle mielii, Stadiin tahtoo. TIINA Himassa Himas kun tsittaa, voi skulaa vaik skittaa, jos sit ei oikein hiffaa, duunaa voi muuta kliffaa. Sit on kunnon fillarin hugi. fyrkat vaihto handuja , ku sullottiin veskoihin flindoja Sit hypättiin dösään, joka skuijas meidät kesään. Pian taas kaipaus kaappaa, joka friidun ja kundin se nappaa. Kaisiksen pudes venattiin ,et Pelle nousis lauteille ja skulais tsipet jengille. Hei, hei, holaa, holaa. Mä ja mun gimmafrendi ,oltiin jotain kuustoist kesää, nyt revitään lähemmäs kuuttakybää. TSILARI 5/2015 9 JUHLAVUOSI Runoskaban satoa Juhlavuoden runoskaban palkitut julkastiin juhlanumbassa
Sitten muutettiin Laruun, jossa lapset kävi koulunsa, ja siellä olen budjannut jokseenkin koko ajan sen jälkeen. Heidän kauttaan Matti seurasi tapahtumia, esim. Sitten alkoi perhe kasvaa, ensimmäinen asunto oli Hämeentie 8589:ssä, Paavalin tsyrkkaa vastapäätä. Teini-ikäisenä ollessani muutettiin Tölikaan Döbelninkadulle. Satama, meri, asevarikko, varastoalueet, laivatelakat, laivastoasema, rantsut... Tsilari_taitto_6-15_009.indd 10 2.12.2015 9.55. Sieltä muutin aikanaan omilleni poikamieskämppään Kallioon, Neljännelle linjalle. Reittamon Matti on yhdistyksemme näkyviä hahmoja vetäessään kirkkokonsertteja tai lauluiltoja eri tapahtumissa. Lapsuus ja nuoruus 15 v ikään asti kului Skattalla, mikä oli unelmaympäristö, varsinkin pojille. Oletko aina asunut Stadissa ja jos niin, missä kaikkialla. Samoin Nummelan Leka oli Matin tuttava ja kuorokaveri, he lauloivat bassoa rinnakkain monet vuodet Helsinki -kuorossa. . Stadissa synnyin. Hän muuten edustaa juuri sitä meidän suurta jäsenryhmää eli 40-luvulla syntyneitä. Nimittäin Lintuniemen Aten perhe oli heidän perheystäviään lapsuudesta saakka. Mutta slangitouhuissa hän on ollut kuulolla oikeastaan yhdistyksen toiminnan alusta lähtien. työläisäitipatsaan syntyvaiheita aika tiiviisti. Foto: Mikko Reijola. SLANGIJENGI Matti skulaa ja vetää kimppashungausta usein Slangin tilaisuuksissa. Stadin Slangin jäsen nro 2491 – Matti Reittamo 10 TSILARI 5/2015 M atti liittyi mukaan virallisesti kuorokaverinsa Solmanin Lassen yllytyksestä, taisi olla joku jäsenhankintakilpailu silloin. Harva tietää, kuinka slangilainen Matti todella onkaan. Skitareita jallitettiin ihan oikeesti laiturin alle rakennetusta koijasta käsin, ja kavereita riitti
Samoin ohjelmien suunnitteluissa ja juontohommissa olen ollut mukana sekä värvännyt lukuisan määrän esiintyjiä tilaisuuksiimme. . Tärkeä huomio on ollut se, että jäsenistön ääntä ja palautteita tilaisuuksista kuunnellaan hyvin tarkalla korvalla, ehdotuksia otetaan vastaan ja toteutetaan myös mahdollisuuksien mukaan. Samoin pysytellään mukana nuorten slangin kehityksessä keräämällä sanastoa tämän päivän kielestä. Nuorison pitää ensin luoda omat perinteensä, joita sitten kunnioittaa. MARJUT KLINGA Yhdistys on nyt hienosti lähtenyt viemään slangisanomaa nuorten piiriin. Toinen ilmiö on se, että niin helposti ollaan arvostelemassa kaikkea tehtyä. Tämähän on kaikkien meidän yhteinen juttu, eikö yhteisillä toimilla ja yhtenäisellä ulospäin näkyvällä kuvalla saataisi vielä parempia tuloksia aikaan. Kuoron johtamisen ohella olen touhunnut myös muissa musiikkijutuissa, trubaduurina ja laulunvetäjänä. . Kaikilla on mahdollisuus päästä mukaan toimimaan ja vaikuttamaan, suunnittelemaan ja toteuttamaan tapahtumia. Mielipiteitä meillä jokaisella on ja saa olla, kritiikkiä voi olla, mutta rakentavasti niin, että on aina annettavana ehdotus, miten asian voisi tehdä vielä paremmin. Matti ja Slangikuoro Slangin syysmöötissä 2014. TSILARI 5/2015 11 . Porukasta puuttuvat alle 40-vuotiaat. Mitä pidät slangitoiminnasta tänä päivänä. Millä saisimme sitä jengiä mukaan. Foto: Mikko Reijola Tsilari_taitto_6-15_009.indd 11 2.12.2015 9.55. Mitä kaikkea olet duunannut yhdistyksessä. . Mielestäni toiminta on tänä päivänä monipuolista ja tarjoaa monenlaisia aktiviteetteja. Mitä muuta tulee mieleesi. Sulkia kyllä riittää jokaiseen hattuun. Toiminnanjohtajaa lukuun ottamatta jokseenkin me kaikki toimijat ja talkoolaiset ollaan mukana harrastustoiminnassa, palkattomasti, ja totta kai yritetään myös parhaamme. Vedät kuoroamme mutta olet mukana myös monissa muissakin tapahtumissa. Yhdistys on nyt hienosti lähtenyt viemään slangisanomaa nuorten piiriin. Ulospäin yleisölle tai jäsenistön piiriinkään ei tietenkään saa välittää kielteistä sanomaa, vaikka omaa mieltä joku kaihertaisikin. Ikuisuuskysymys kaikissa perinneyhdistyksissä. . Olen itsekin ollut mukana muutamissa kouluissa järjestetyissä tietoiskuissa ja perinneleikkitapahtumissa, ja uskon, että tietoa jakamalla joka tasolle löydetään myös kiinnostusta. Parhaimmillaan se on ihan kliffaa, ainakin pitäisi olla, toteaa Matti Reittamo. Hieman on kummastuttanut se, että ulospäin näkyvä kuva slangitoiminnasta on hajanainen, ikään kuin olisi monta yhdistystä tai keskenään kilpailevaa ryhmää. Miksi ihmeessä. Keväällä 2013 kehitettiin Slangikuoro, joka lähtikin hyvin nousuun
Vaarin ja mummon fönärit oli tsyrkalle ja puistoon päin. Elettiin pula-aikaa, silloin se oli suurta herkkua minulle ja Papan messissä olevalle ns. Aluksi he budjasivat vankilan lähellä Violankadulla puutalossa, missä heille syntyi kolme skloddia. Kun olin messissä sain Elannosta jonkun pipariksi menneen bredun tai jopa bakelsin messiin. Leipäreissun jälkeen mentiin usein seuraavaksi Viikin varafongikseen viemään sioille edellisen päivän safkan jämät Sörkästä. luottovangille, joka oli kuormurissa apparina. Siinä budjas ainakin kuusi perhettä. Mutsin vanhemmat budjasivat neljännessä kerroksessa ja me ekassa. KUMMASSA OLI KLIFFEMPAA. Vankilan leivinuunit olivat remontissa silloin, kun mm. pysyivät kesälläkin kalsoina. 12 TSILARI 5/2015 A suin lapsuuteni 11-ikävuoteen saakka Valkassa Sammatintie 6:ssa, Paavalin tsyrkkaa vastapäätä. Vantaanjoesta sinne tuotiin buleja jääpaloja kevättalvella sahanpuruun jemmattuina, näin mölöt, lihat ym. Faijani faija Kalle Janhunen oli metsäduunissa ns. kymppinä ennen kuin flyttas Tyrväältä Stadiin ja vanginvartijaksi Sörkkään. Meidän pitskulle. Elannosta bredua Papalla oli muurialueen sisäpuolella sika nimeltä Jalmari, jonka kylläkin itse muistan vain suolatiinussa kallioon louhitussa klitsussa. Väinö Tanner oli Sörkässä sotasyyllisenä vangittuna. Talo oli fongiksen muurialueen sisäpuolella. Vartijoilla oli lupa pitää snadia maatilkkua ”takavillan” takana. Olin usein messissä kuorkissa, kun Elannon leipätehtaalta tsörattiin vankilaan päivän bredut. Valkan himassa vai Sörkän fongiksessa. Tsilari_taitto_6-15_009.indd 12 2.12.2015 9.55. Tämän jälkeen he flyttasivat fongiksen alueelle taloon, jota kutsuttiin ”takavillaksi”. EKS MINNAA SEPPO JANHUNEN Snadi Seppo fongiksen pitskulla
Hän oli kerran treenaamassa vankilan urheilukentällä joka oli muurin ulkopuolella kun vartija (oli muuten papan naapuri takavillalta joka käytti valkoista paitaa ja skrakaa) oli ulkoiluttamassa sotasyyllisiä. Papan liksapäivänä, silloin rahat maksettiin ruskeassa kuoressa handuun, minäkin sain vankilan talousbyroon luukulta oman pussini, olisiko siinä ollut pari huggea. Mutkan piti olla näkymättömissä, etteivät vangit saaneet traumoja, en bonjaa. Hän meni koputtamaan puusepän verstaan dörtsiin sovitulla tavalla ja kun vartija avasi dörtsin, latasi sisällä ollut vanki vartijaa kirveellä kaaliin ja otti vartijan pislarin. Vangit menivät ulos itäportille, ottivat portinvartijan pislarin ja pakottivat avaamaan portin. Samanlainen bastuhuone oli vangeilla muurin sisäpuolella, näin vangit eivät päässeet vahingoittamaan itseään. Talon kulmassa katutasossa oli vankeinhoidon myymälä missä myytiin vankien duunamia puuleluja ja huonekaluja. Tämän jälkeen vangista tuli kunnon mies muiden vankien joukkoon. Vaatturiosastolta vanki pyysi saada mennä jollekin asialle vankilan sisällä ja sai luvan. Tämä duuni oli sen verran rankkaa, että he budjasivat siinä vain reilun vuoden. uusivuosi, vappu tai jonkin muun sain viettää Papan ja mummun kanssa takavillassa, kun faijani ja mutsini menivät hakemaan satamasta skönäriltä norsun poikasta minulle. Vankilassa oli kylläkin kliffempaa ja jännempää olla kuin Sammatintiellä. En osunut edes maalitauluun vain penkka pölisi. Bulimman löylyhuone lämpesi erikoisella tavalla, lauteiden alla oli pitkä patteri, josta tuli kuumaa höyryä kun avasi kraanaa. Vankien antama lempinimi Papalle oli krokotiili ja faijalleni krokotiilin poikanen. Muistaakseni lopulta vain kolme vankia onnistui pakenemaan parin-kolmen päivän ajan ennenkuin ne jäi boseen ja takaisin fongikseen. Pappa himansa eli takavillan portailla. Pappa oli tosi stydi kansan mies. Siellä oli jo sisä-WC ja lämmin vodakin. Fongiksen bastu Pappa ja mummo olivat suosittu polkkapari fongiksen ”ravintola Kitulassa” kun tömistystä riitti hypyissä. Tämän tapahtuman jälkeen faijani käynnisti lehdistön kautta vaatimuksen, että fongiksen muureille pitää byggaa konepislari-tornit niin, että niistä vartijat voivat hallita koko muurialueen. Näin vangeilla oli kolme pislaria ja he suuntasivat pakomatkansa kohti Kyliksen kaatista. Vangit haneen Vankilassa tapahtui jonkinmoinen kapina 1950 luvun alkupuolella. Sitten vaatturiosaston vanki meni koputtamaan oman osastonsa dörtsiä, palatakseen takaisin. Faijan mutsin broidi, joka oli Katajannokan fongiksen apulaisdirikana tai dirikana, sanoi faijalleni, ”että tämän vedon jälkeen henkesi ei ole minkään arvoinen rikollisten silmissä”. Vieläkään en ole sitä itselleni saanut. . Tsilari_taitto_6-15_009.indd 13 2.12.2015 9.55. P.S Useiden juhlien aatot mm. Minä brassasin siinä kentän reunalla jotain stebujen kanssa, kun yksi stebu putosi entisen pressan Risto Rytin klabbille. Sillä lailla siinä ”heitettiin löylyä”. Olin tosi pollea saamastani pussista, vaikka papalta puuttui sama summa omastaan. Vankilan vartijoiden basturakennuksessa oli kaksi bastua. Sain skodata Papan pislarilla fongiksen ampumaradalla muutaman laukauksen, Pappa piti myös pislarista kiinni. Pappa kun lyftas yhdellä sormella 100 kiloa maasta ja 400 kiloa suoralle selälle. Painoihan kumpikin yli 100 kiloa. Eläkkeelle jäätyään Pappa flyttas Vaasikselle hoitamaan vapautuneiden vankien asuntolaa. Missään kirjallisuudessa ei mainita, että sotasyyllisyysvangit saivat steppailla vankilan sisäpihankin ulkopuolella. Kun vartija avasi dörtsin, samalla häneltä vietiin pislari. Kauempana olevat skeida-autojen suharit hiffasivat tilanteen. Pakottivat skeida-autot ottamaan heidät kyytiin. Pappa meni vangin luokse (dörtsin takana oli varalla useita vartijoita sille varalle, että pappa joutuisi alakynteen) ja painiottein pisti vangin ”solmuun”. He skujasivat fiudensa tielle poikittain, sammuttivat ne ja lähtivät itse haneen. TSILARI 5/2015 13 Nämä apparina olemiset eivät olleet minulle ihan turhaa duunia. He pysähtyivät tsiikaamaan faijani treenailua fongiksen urheilukentän reunalle, kentän ja reunan korkeuseroa oli siinä kohdassa noin metri. Pressa faijan treeniä tsiikaamassa Faijani oli hiku-urheilija. Vanki joutui ns. Sitä en silloin bonjannut. Hän oli joukosta lähimpänä tsiikaamassa faijani treeniä. Pappa oli stydi kansan mies Skidinä ihmettelin Papan tullessa duunista himaan, kun hänen pislarinsa oli villapaidan alla kotelossa ja virkatakki vielä sen päällä. fönärittömään karhunkoppiin maan alle. Pappa ja mummu pääsivät flyttaamaan takavillasta uudempaan ”rivitaloon” fongiksen alueella. Krokotiili ja poikaset. Kerran vankilaan tuotiin nya vanki, joka käyttäytyi väkivaltaisesti vartijoita kohtaan ja synffas, ”täällä vain akat vartioivat, olisi edes yksi kunnon vartija”. Minä en ollut ennen skoleikää missään lastentarhassa , vaan Vallilan mummun ja vaarin sekä fongiksen Papan ja mummon ”hoidossa”. Vartiotornit bygattiin ja tämän jälkeen vastaavanlaisia joukkopakoja ei ole tapahtunut. Pappa ja mummu budjasivat asuntolan yhteydessä, omassa kaksiossaan
Yhtäkkii vaa hogasin et lennetää ilmas. Mut se on sit eri stoori!” Hampaankoloon on jääny puolueelliset dumarit: ”Alotin ite dumaroinnin, koska mua otti niin daijuu likanen dumarointi. Sit aloin kelaa, että ei mun skidien faijalla Hajime! = Otteluasento! Seuraava stoori kertoo todellisesta Stadin kundista, gartsojen kasvatista, johon voit törmää viel tänäki päivän muualki ku arkistojen fotoissa. ”Mun piti näyttää etten mä pelkää mitää, enkä mä pelänykkää silloi. ”Käytii samal punttiksel Renshinkanin jätkien kans ja päätin vaihtaa kovempitasosten äijien joukkueesee.” Maajoukkuetreeneissä skabaava kundi treenas tietysti lujaa. En mä sitä pistäny hudaa yhtä pahasti mitä se mua, mut kävin vaa palauttamas jätkän takas maanpinnalle. Loppuajan se juos neliössä karkuun, mut en onnistunu saamaan tuomareilt pisteitä. Karaten oikee tarkotushan on oppii puolustaa itteesä ja sitä mä sielt lähin hakemaan ja sen myöski sain.” Karaten treenaaminen ei kuitenkaan lahjakkaalla urheilijalla ja kovalla skabailuhengellä varustetulla skloddilla jääny siihen. Eikä tää kundi oo ihan kuka tahansa kundi. Skabailuajoilt äijäl on plakkaris kolme SM mitskuu ja useita eri kansallisii mitskuja. Skruudasin huonosti ja sen vuoks puski anemiaa ja verta tuli nenästä joka päivä. ”Reissattii broidin kaa sen möhköl kakspääl, mut koska se yleensä sattu olee sen ajovuoron tulles hirvees jurris, ni ei sii auttanu ku ite ajaa. Sitä kautta sain sit kutsun maajoukkuetreeneihin.” Renshinkan – Mestareiden seura löyty BBC:n pukuhuoneesta. Kartsa on aina ollu melkonen huimapää ja aikamoinen rasavilli. Halusin olla aidosti oikeudenmukanen!” Musta vyö Karateuran kohokohdaks äijä nimeää paluunsa takasin karaten parii. Aloin treenaa karatee ja jälkeepäin kävin maksaa velat takas. ”Treenattii sen aikasen MMmestaruuden haltijan JP Väyrysen kans Finnish openii. Nykyää saisin shokin!” Prätkällä Eurooppaan Kaverin piikki ja oma Monkey vaihtui isompaan, tilalle tuli prätkä ja Euroopassa ajelu kokoontumisajoista toisee. ”Olin laittanu homman jäihin sinisel vyöl. Väykkä heitti et ei oo saanu pariin vuoteen pataan keneltkää ja sä tuut mestoille ja vedät kolme mawaa kuulaan. Se oli menoo, mut selvittiin”. Silloin vielä tuollainen pakoilu sallittiin ja äijä vei voiton. Väykkä lähti finaaliin ja mä pronssimatsiin Hollannin maajoukkueäijää vastaan. Perhe tuli kuvioihin ja treenimäärät väheni väkisin, mut laatu parani. Rökitin jätkän sen verran hyvin, et kundi oli ihmeissään tapahtuneesta selkäsaunasta. 14 TSILARI 5/2015 T ää kundi on entinen kilpakarateka, urheilukalastaja, miljoonabisneksiä dilkkaava äijä ja mikä tärkeintä mun faija; Kari ”Kartsa” Jäntti. Broidi piti vyötäröltä kii ja mä roikuin stongas. Onneks kamppailutreeneist oli hyötyy nois tilanteis. ”Vuos oli 1977, ku menin messiin Meidokaniin ja sielt se kaikki lähti. Vihreel vyöl otin matsii kakkosdanin mustavöistä kaverii vastaan ja rökitin sen. Oranssivöisenä lähdin ekan kerran kansallisii kisoihin ja siitä alko skabaaminen. Itse Finnish openin lohkon loppuottelussa jätkä käytti taktikoi, heitti muutaman rääppäsyn päätä kohti ja sai niistä pisteet. ”Alpeilt sattu iskee aikamoinen blosis. Useimmat kehäs päihitetyt vastustajat oli MM ja EM mitskujen haltijoita. Karaten vyöarvot Valkonen Keltanen Oranssi Vihree Sininen Ruskee Mustat – 1-10dan Karate = Tyhjäkäsi Mawa = Mawasiger, potku STADILAISIA EMMA JÄNTTI Tsilari_taitto_6-15_009.indd 14 2.12.2015 9.55. Skidinä se paineli mm. Frendit sit suositteli apteekist vähä stydimpii B-vitskui ja verenvuoto lakkas niiden avulla. Kun kysyn, mitkä oli kaikkein raffeimmat ajat, saan hetken funtsaamisen jälkeen vastauksen: ”Nuorena ku treenas aamul enne skolee ja illal skolen jälkee. Pikkubroidina mä jouduin käymää seivaa jätkän millo mistäki tilanteest. Painettii helposti 1000 km kaks päällä samaan menoon.” Yks hurjimpii kokemuksii lienee rundi Alpeilla. Kartsa asu sen faijan ja broidin kaa seiskakerrokses ja siel se kiipeili ikkunalaudalla ja huuteli frendeille. kyttii hanee sen frendin piikillä ja kytät jäi jälkeen, ku kundi paineli menee petonipossujen välist. Ja varmaan myös siit, et yksinkertasesti uskals mennä areenalle ja olee valmiin ottaa erää. Ne matsit saatiin sovittuu jo sillä.” Karate Kartsa kertoo, et karate tuli sen elämää sitä kautta, kun se sai pataa yksis kotibaluissa: ”Yks vanhempi jätkä veti mua dunkkuu ja sillon mä päätin, et mua ei enää koskaan kukaan vedä turpaa. Mut kivaa se treenaaminen oli aina silti, tuli verta tai ei.” Kaikkein kovimpaa äijä treenanas 15 kertaa viikossa, jonka ohel painettii duunii ja skolee. Rundeil yleensä sattu ja tapahtu: ”Broidil oli tapan jurris hölmöillä
Myynti on siitä kliffa laji, et siin pärjää vanha urheilija, koska se on fiilislaji. Abo = Ahven Luukkonen = Hauki Tane = Taimen Emma ja faijansa Kartsa. Rakas harrastus on tarjonnu myös duunii: ”Olin neljä vuotta kalastusoppaana lähinnä Hangossa, mutta tulihan sitä vietyä porukoita kalaan myös pitkin Suomenlahtea ja saaristomerta. TSILARI 5/2015 15 voi olla sininen vyö – kyllä se on oltava musta!” Ensimmäisen dan:n mustan suorittamisen vyökoetilaisuus eli kradut meni nappiin. Ykkösmotto meitsin laiffis on myös tän jätkän opettama neuvo: ”Muista et kun sä teet hyvää muille, se tulee sulle elämäs aina bäckii, taval tai toisel!” Yame! = Lopetus! . Tsilari_taitto_6-15_009.indd 15 2.12.2015 9.55. Buli Luukkonen. Sen aikanen Karateliiton dan-kollegojen bamis Kimmo Koski, piti kradutilaisuuden päätteeks puheen, että Jäntin Karin paritekniikka on ollut niin esimerkillistä, että tätä matskuu tullaan käyttää opetusvideoissa. Mihin oppaani sanoi: sori Kari kun toi on noin pieni! Totesin sen olevan minulle iso. Turhaan ne frendit pelotteli”, kertoo nykyään kolmen dan:n mustan vyön haltija. Mun kaa samois vyökokeis oli neljättä danii hakemas olevii tyyppei. Kartsa treenas BBC:llä appiukkonsa Ollin ja sen broidin Sepon kanssa. Suomesta suurin on 11,5 kg Luukkonen.” Äijäl on itellä kokemusta myös fisuopastushommista, eikä tässäkään lajissa ihan löysin rantein mennä: ”Sillon ku musta tuli kalastushullu, jotain tapahtu. Sieltä sit yks toimari ja finassidirika bongas mut myyntireiskaks 1998. ”Bamiksena toimin Renshinkanilla 9 ja puol vuotta. Arapaima Thaikuissa. Vaikein urheilukala on kuitenkin paljon tavoiteltu 38 kg Arapaima Thaikuista. Ensimmäisen dan:n mustan vyön suorittamisen jälkeen tuli myös kutsu Mestareiden Seuran pressan hommiin. ”Mua oli frendit pelotellu, ettei musta lähe ekal kerral. Varsinkin kun ylenin aika hyvään tahtiin myyntineuvottelijasta suurasiakkaiden key account manageriksi.” Ja tottavie, Kartsa on valittu TeliaSoneran parhaaks myyjäkski myyntiskabassa. Bulit fisut Isoin fisu ei ookkaan ihan pienimmästä päästä, nimittäin kaikkein suurin kala, mitä maailmalla on tullut ylös virvelillä vedettyä, on 80 kg painava Mekong giant catfish;”Se nostettii ylös 2011 Thaikku-reissulla. Se hulluus vaan iski ja ja vei messii! Siit lähtie päivät, jolloi stikkaa vodaa, on ollu nastoja ja aamuyöllä jaksaa herää vaikka tavallisesti väsyttäiski, koska tietää että silloin isot fisut on liikkeellä”. No mä vastaan, et smailaten tietenkin! Ei naama mutkalla kauppaa duunata.” Niinpä, näinhän se menee elämässä muutenki. ”Harkkarit kyselee usein, et miten sä teet ton. Sen jälkee päätin jättäytyy niin sanotusti eläkkeelle. Jää enemmän aikaa kalastaa!” kertoo urheilukalustusta jo 45 vuotta harrastanut sälli smaili naamalla
”Hyvä on sitten, siinä tapauksessa se aika ei ole kaukana, jolloin minä ilmestyn ohuesta ilmasta sinun rannallesi ja näytän sinulle lentämisestä seikan tai pari. 16 TSILARI 5/2015 J a läpäsin jotenki rimaa hipoen, mitä ei kyl pysty sanoon kaikist sen ajan kaippareista siellä. Ja hyvä niin. jotta oppisit lentämään kaikkialle Haluutsä siis niinku vaan räpiköidä rantsustenujen välis, vai haluutsä oikeesti olla lokki Joonatan. Ehkä sen takii sit aikanaan, jo aika monta vuotta sen jälkeen, sit ku mä törmäsin Richard Bachin hohdokkaaseen kirjaan Lokki Joonatan, ni se kyl kummasti säväytti. Stadin kaks lajii Mut asiaan: siis jos mennään oikeen tolleen kunnolla tohon sen aikasen Stadin lintutieteeseen, ni siel oli oikeestaan kahta lajii lintuu. Puluja ne oli, emmä tiä miten sä niit nykyään nimittelet, mut sellasii pulleenlaiskoi pullapuluja ne oli. Tai siis nythä ne on siel niitten skidejä, ne oli kato kovii naamoi sikiämää. Siellä mulla tuli käytyä toi elossa pysymisen korkeakoulu. Itest kiinni Yks niist on toi sellanen kohta siel loppupuolella, mis kirjan sankaritsempparin eli lokki Joonatanin oppilas lokki Fletcher snaijaa et eihän tän elon tääl tarviikkaa olla pelkkää vanikan nielemist ja muuta pakkopullaa, vaan et se onki ihan vaan sust itestäs kiinni miten hurjii immelmannei sä päätät tääl elon tsemppimestoilla flygailla. Turha sitä on enää tän päivän skideille yrittää selittää. Tai tipuista, miten vaan. Sen kilvoittelu kohti oppimista oli alkanut. Ja kylhä meist aika moni jässi just silleen sen näkyy ottavan. SNAKKAILUA VEIKKO TIAINEN Lokeista ja muistakin tipuista Tsilari_taitto_6-15_009.indd 16 2.12.2015 9.55. Lokit tsemppas rantsuissa Mut venttaas, niihi lokkeihin mun piti viel palata. Lokit oli mulle kuitenki stydi juttu, niinku mä tos jo vähän selitin. Rajat voi tietty olla pirun ahtaat, jos sä vaan jäät siihen kykkiin etkä saa persettäs penkist ylös. Tai fogeleista. Ei oo varmaan meil kovin monella ikävä niit aikoja. Ne oli kato kaikki kyl sellasii tipuja sillon viiskytluvun Rööperin perukoilla , dockan ja sataman kyljessä. Et sä siis haluut kuulla multa Stadin linnuista. Ai et siis linnuista. Ne tsemppas siel rantsus samoil nurkil missä mä itekki, ja niis oli kyl jotenki sitä särmää mitä tarttee siihe et pystyy klaaraa hommii. Se menee kato sen verran paljo yli hilseen, et eihän tollast oo missään voinu olla. Eikö mitään rajoja, Joonatan. Mut sit täytyy heti lisätä, et mulle ne oli kumminkin niitä äänii joita ilman ei oo oikeeta suolasen veden fiilistä, sitä et on just siinä mestassa mis merenrantsun kasvatin kuuluu stondaa! Ja sit tää toine sen ajan lintutipu. Mut siin on muutama mun mielest aika välkky honaus siitä, miks me kaikki sittiäiset tääl ylipäätänsä tsempataan. En mä nyt täs valita, mut siit rantsust ku lähti sisämaahan päin, eli siis käveli Munkkisaarest junanradan yli Tehtaankadun alkuun, siihen vanhan Fasun tehtaan ja Carl Knieffin lihakaupan kulmille, ja siit sit klyyvari vinos eteenpäin Sepänpuistoon, ja stailisti Nubiksen yömajan nurkan kautta koukaten, siit Viiskulmaan ja Johanneksen tsyrkan suuntaan, ni kyl siel vallitsevat tipujengit oli joka paikas puluja. Haluutsä siis niinku vaan räpiköidä rantsustenujen välis, vai haluutsä oikeesti olla lokki Joonatan tai lokki Fletcher, joka oli just alkanu bonjata tätä systeemii! ”Eikö mitään rajoja, Joonatan?” Se ajatteli. Jos joku näit nimittelee jokskuks kirjekyyhkyks tai sellaseks huuhaaks ni siitä vaa, mut kyl nää kaikki oli kirjekyyhkyjen pahasti deekikselle jämähtäneit pikkuserkkui, ei siel ollu ekaakaan tsempparii. Ei siin tarvii olla ku taivas takarajana. Emmä niihin kyl kuluttais yhtään tän enempää aikaa tai painomustettakaa. Ei nyt silleen niinkää se et siinäki lokit rämpii jotenkute elossapysymisen tsempissä, eikä ehkä viel sekää, vaik siin joku niist näytti flygaavan parin immelmannin irtiottoon muusta jengistä. Siel oli tiätty lokkei rantsut täys, siis paskarastaita niinku me skidinä niit kutsuttii, ja ne piti sit jumalatonta mekkalaa aamusta iltaan, karmeeta rääkymist täytyy kyl sanoo. ” se ajatteli hymyillen. Kantsii funtsii Ja sitä ennen, se mitä Joonatan oli oppinut seniorilokki Tsiangilta: ”Tsiang puhui hitaasti ja katseli nuorempaa lokki Joonatania hyvin tarkkaavaisesti. Ja ne samat pärstät on siel taatusti ihan samoilla mestoil viel tänäänki norkoilemas. Säännöstelykupongeist oltiin vast päästy veks, ja meno oli sitä mitä se oli. Missähän niitäki piruparkoja luuhaa! No joo, tipuja siel oli runsas populaatio, sellasii kais tiedät, millasii tipuja pyöri sillon, sotien jälkeen Munkkisaaren-Hernesaaren ja Jätkiksen satamis kauppalaivojen tuntumas
Eiks se ois aika stailii! . F o to : V ir ve K u u ta r. Täyty uskaltaa heittäytyy ja kattoo mitä sielt sen takaa löytyy. Ei se tietty se sun klyyvari tartte olla just sinne skönen suuntaan, ei se aina ollu mulla itelläkään, mut johonki sellaseen, mikä sust itestäs tuntuu oikeelta. Mut sit kantsii kans aika sassiin alkaa duunaa hommaa siihen malliin, ettei sult kumminki jää tääl eväitä boseen mätäneen. TSILARI 5/2015 17 yhtä nopeasti kuin ajatus, se sanoi, sinun on lähdettävä siitä tiedosta, että olet jo saapunut perille…” No siin onki meil funtsimista. Se mitä sä oot kato niit eväitä saanu ni käytä nyt jässi niitä! Meil oli siel Munkan rantsus se sköne siin stondaamas koko ajan klyyvarin edessä, ja horisontti houkutti. Tsilari_taitto_6-15_009.indd 17 2.12.2015 9.55. No, siinä nää vuosikymmenet onki menny. Voisitpa sit sanoo elänees. Kantsii kans funtsii
Tarjoillaanko katsomossa jatkossa myös katkarapuvoileipiä. Tärkeintä on, että mesta uudistuu, sillä muuten se jää vaatimusten jalkoihin ja pelkäksi törkeen kalliiksi museoksi. Vepsäläinen kävi kuulemma kans repimässä reilusti penkinvartta ittelleen, joten jos meni sahatilaisuus ohi, niin design-kaman shoppailumahis on vielä käsillä. Totta kai rempas pitää kuiteski muistaa vanhat arvot, eikä mennä spedeilemään ja maalaamaan Stadikan seiniä punasiks tai jotain. Ite olin tietty myös faijan kanssa mestoilla sahat kainalossa – nyt vaan pitää pohtia, että millaset kunkkutuolit näistä lautakasoista landelle väännetään. No, uutta Tölikkää odotellessa. Erik von Frenckellin unelmasta valmistuneet kisapaikat on nyt klosattuna aina vuoteen 2018 saakka. Siellä se Aatu-sedän vuoden 1936 kisastadikka rempattiin stailisti uudestaan vuoden 2009 yleisurheiluskaboja varten. Foto: Kari Isotalo. 18 TSILARI 5/2015 T änä aikana esimerkiks Huuhkajat joutuvat handlaamaan kotimatsinsa evakossa: boltsin potkimista pitää mennä tsiigaamaan Mansen Ratinaan saakka. Sisältä kaikki on kuiteski hyvä vaikka räjäyttää ja kasata uusiks: Stadikkahan oli tunnettu yksistä maailman huonoimmista saniteettija myyntispottijärjestelyistä. Tsilari_taitto_6-15_009.indd 18 2.12.2015 9.55. Lisäks kelailin, että funtsittiinko remppaplääneissä projektin yhdistämistä HIFK:n Helsinki Gardeniin. Stadikan legendaarisen ikävät puupenkit, just ne, joissa ei oikeen pystyny kunnolla nojaamaan, joista sai tikkuja hanuriin ja joista sun oman mestan löytäminen oli taidelaji, koska ne numbat oli mukavasti jemmattu piiloon – revitään pois. Ja sellasella kukaan ei tee yhtään mitään. Mestojen pitää näyttää varsinkin ulkopäin samalta, kun vuonna 1952. Remppamallia ei oo toivottavasti tsiigattu INNO:sta, vaan Berliinistä. Nyt kattamattomien osien eli eteläja pohjoiskaarteen päälle pitäis tulla katto. Tilalle tulee Blatterin jengin hyväksymät kuppi-istuimet, joissa kelpaa köllötellä ja rapsutella mahaa. Samoin Urheilumuseo ja – arkisto pitävät dörtsit säpissä pari seuraavaa vuotta ja huhujen mukaan jopa luopuvat lankapuhelimista. Ja ei niitä penkkejä kyllä oikeesti kukaan tuu ikävöimään. Pikku askarteluleikkihän on paikallaan, kun ne penkit myytii ilman jalkoja. Ulkokuori jäi klassiseksi, mutta sisältö on timanttisen modernia. . Matsien tauolla et ikinä kerenny sekä vessaan että nakkikojulle – usein et ees toiseen ennen ku geimit jo jatku. KIBE SKRIVAA KIMMO ISOTALO Bränikkää Stadikkaa odotellessa Vuoden 1940 olympiaskaboja varten rakennettu Helsingin olympiastadikka meni remonttiin lokakuun loppupuolella. Jos jättikendohalli nousee viereen, niin eikö näitä sporttimestoja olisi voinut rakentaa samaan aikaan ja esimerkiksi yhdistää parkkihallit. Millainen tunnelma on jatkossa, jos katsomossa ei edes kastuta. Stadikkasäätiö antoi viimeisen mahiksen hommata pala Stadin sporttihistoriaa ittelleen ja ne myi flibareita tempaukseen, jossa sai käydä sahaamassa oman penkin tai useamman irti. Yhteensä benchei meni noin 6000 tzibaletta. Kibeki sahas palan Stadin sporttihistoriaa itellensä. Vielä kun yhden penkin keskihinta oli noin 15 egee, ni ihan hyvät hillot siitäkin tuli remppaa varten. Tällä hetkellä fakta on nimittäin se, että nahkakuula pitää koko Stadikkaa elossa ja Huuhkajien matsit on ne, jotka tuo sinne jengiä sekä massia. Buli duuni edessä Stadikan remontti on iso ja pitkä homma, mutta vuonna 2018 pintojen pitäis kiiltää ja pakkelin olla uutta. Mestojen pitää näyttää varsinkin ulkopäin samalta, kun vuonna 1952. Tulevaisuuden Stadikka-plääneissä pitää huomioida ennen kaikkea futis. Mestat uusiks, mut gamlan stailiin Stadikan kaltaisen urheilupyhätön, ja yhden Stadin tunnetuimmista maamerkeistä remontointi on aina kakspiippunen juttu. Saha messissä Stadikalle Vanhojen benchien taru ei kuitenkaan pääty kokonaan
Yhteistyö Stadin Slangin kanssa on ollut hienoa. Tsyrkka on silloin aina fulsat. . 2016, jolloin hänen tilalleen ruoriin tsittaa Kari Kanala. Alkumetreillä seurakunnan friiduissa oli joitakin epäileviä lyylejä, mut pian hiffattii, ett homma on oleva iso suksee. STADILAISIA KARI VARVIKKO Paavalintsyrkan Jorma Parviainen flyttaa eläkkeelle Tsilari_taitto_6-15_009.indd 19 2.12.2015 9.55. Kirkkoherra Parviainen piti eläkkeelle flyttaamisen messun Paaavalintsyrkassa 1. Joulubiisit on ollu stärä juttu. adventtina. Savolaisilta tantereilta, Juice Leskisen himakulmilta Juankoskelta Stadiin eksynyt Parviainen syttyi heti idikselle. M oikka! Aletaaks sjungaa tääl tsyrkas snygeimmät joulubiisit slangiksi?” Paavalin kirkkoherra Jorma Parviainen tsiikas vähän hoo moilasena, kun tsyrkan dörtsistä pamahti inee Stadin Slangin bamis Lasse Liemola. Samalla kun Tsilari uskoo Pohjanmaa/Turku -akselin myös skulaavan tulevien vuosien tsyrkkabiisien osalta, toivotamme Parviaisen Jorkalle rikkaita eläkepäiviä nykyisillä himakartsoilla Okelissa. Täällä Valkassa olemme yrittäneet madaltaa tsyrkan kynnystä ja jalkautuneet entistä enemmän jengin keskuuteen. Lopullisesti starbo shingraa vek Valkasta 1.3. Kanala skujaa Valkkaan kirkkoherraksi Turust, mut juuriltaan kundi on Pohjanmaan poikii. Takana oli kliffat kymmenen vuotta vänkän ja värikkään seurakunnan bamarina. Parviainen toki tsennas Lassen maineen entisten jangsterien idolina, mutta nyt elettii vuotta 2008 ja aika oli toinen. Kartsa tsennataan telkkarista ohjelman Ensitreffit alttarilla asiantuntijana
Se tarjoaa ”elintilaa vastavirran äänille”. Takaikkunasta ulos katselu oli kokeilunarvoinen tirkistelykokemus. Kirjoittaja, myös Heini Uusipaavalniemi myös laulaa hyvin, Petteri Pennilä (vas) katsoo, Sami Vehmersuo säestää Elvismäisesti. Muutama satunnainen ohikulkija ihmetteli pihalla, mitä täällä tapahtuu. Mitä jos hän sanoisi, että olen hieman omituinen, Tuire Tuomiston ohjauksessa kysyttiin. Nimi juontaa juurensa Valtimontielle, jossa ajatus teatterin perustamisesta syntyi. Malja kalliolaisittain Vaihtoehtoinen urbaani kesäteatteri sisätiloissa oli nähtävillä kaksi kuukautta kesällä 2014. Nykyhetki-festivaalilla näin syksyllä 2013 ensimmäisen vinon Valtimo-esityksen. Hanna Kirjavainen toimi pitkään taiteellisena johtajana. Kolme näyttelijää, Eero Enqvist, Pinja Hahtola ja Niina Hosiasluoma esittivät vastakkaisen talon tuuletusparvekkeella, pihalla ja roskalaatikolla yksityiskohtien tarkkuudella ladattuja otoksia, joita he itse ja kertojaääni, Voiceover selostivat reaaliajassa. Istuimme kolmessa rivissä katsoen ikkunasta ulos pihalle, Populuksen takapihalle. Teatteri toimii vierailunäyttämönä ja on merkittävä areena tilattomille teatterija tanssiryhmille. Teatteri esittää paljon viistoa arkidraamaa, usein humoristisia monologeja tai hienoja vierailuesityksiä. No, yksi irtisanottu free-toimittaja tukehtui autonsa ilmatyynyihin, kun hän teki tutkivan toimittajan työtä. Mitään kovin erityistä ei tapahtunut. 20 TSILARI 5/2015 RISTO KOLANEN STADIN SYKE STADIN PIENTEATTERIT 15 Kossunlämmin Valtimonteatteri 15 vuotta Valtimonteatteri on rehevän kansanomainen teatteri, joka on löytänyt kotinsa Aleksi Kiven kadulta, heti siinä kansanravintola Populuksen vieressä. Tsilari_taitto_6-15_009.indd 20 2.12.2015 9.55. – Entä jos yhtäkkiä olisi tilanteessa, jossa naapurini antaisi minusta lausuntoja. Milla Martikainen. Kuva. V uonna 2000 perustettu ryhmämuotoinen ammattiteatteri keskittyy taiteellisesti kunnianhimoisiin pienproduktioihin