vuosikerta Hinta 6 € TSILARI Tsilari_taitto_6_13_15.indd 1 3.12.2013 11.16. TSILARI 6/2013 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 18
joulukuuta 2011 20:28:23 Tsilari_taitto_6_13_15.indd 2 3.12.2013 11.16. Tsilari_taitto_4_13_15korjattu.indd 1 3.9.2013 10.04 TSILARI 5/2013 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 18. Siihen tarkoitetun aineiston tulee olla toimituksessa 10.1. SKRIVAA TSILARIIN! . mennessä. Kaupoissa loka–joulukuussa www.helsingin.fi h e l s i ng i n m a k k a r at e h ta a n Joulumakkara Pressa Halosen puhe mutseille TSILARI 3/2013 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 18. Tsilarin seuraava numero 1/2014 ilmestyy helmikuun puolivälissä. Julkaisemme kirjoituksia Stadista ja Stadin slangista. Kun lähetät julkaistavaa postia, laita mukaan nimesi ja osoitteesi, vaikka käyttäisitkin nimimerkkiä. Tasan Stadin parhait. vuosikerta Hinta 6 € TSILARI Stadin Friidu & Stadin Kundi Skloddit duunissa TSILARI 4/2013 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 18. (09) 774 33 44 lihatukku@chef-wotkins.com | www.chef-wotkins.com TEHTAANMYYMÄLÄ puh. Toimituksen postiosoite on: Stadin Slangi ry, Hämeentie 67, 00550 Helsinki. Kirjoitukset on lähetettävä sähköisessä muodossa osoitteeseen tsilari@ stadinslangi.fi. joulukuuta 2011 20:48:05 Kluuvikadun jouluvalot 1930-luvulla. LIHATUKKU VEIJO VOTKIN OY RAVINTOLAPALVELUT Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Puh. vuosikerta Hinta 6 € TSILARI Onko slangi kieli. (09) 774 33 477 ma-pe 7–18, la 7-15 tehtaanmyymala@chef-wotkins.com Fläsää, tsieguraa, bradarii, metukkaa, broiskujubinoit, tekumekuslarbaa, ryynärii... CHEF WOTKIN’S PALVELUTISKIT JA MYYNTIPISTEET Taksidata ilmo 18. Foto Helsingin kaupunginmuseo. vuosikerta Hinta 6 € TSILARI Strömarilodjusta Joraamisesta Tsilari_taitto_5_13_15.indd 1 10.10.2013 13.38 Pynn nen ilmo 18
VAKKARIT 4 Snadit 5 Ledari 6 Bamiksen lööppi 24 Fundeerauksia 33 Sörkän friidun stooreja 37 Skabat 42 Sautski 43 Häppikset Kansi K. Koski. 8 SISIS Tsilari_taitto_6_13_15.indd 3 3.12.2013 11.16. TSILARI 6/2013 3 STADILAISIA 4 KLAUDE BREMER – fyllas 75 v 7 CARLTONIN PIKKOLO – oli Palle 13 ANNI SINNEMÄKI – slangitsyrkassa STADI JA SLANGI 14 HEKA PAUNONEN – ja slangisanakirjan synty 26 STADIN PIENTEATTERIT – Risto Kolasen palsta 32 GAMLA SLANGI – Kolmen sällin seikkailut SNAKKAILUA 16 KU ARZI OLI RUODIKSESSA 20 LÄNSIMETRO JA UFFEVEE 30 MIKS KANDEE GOLFAA – Seppo Palminen kertoo EKS MINNAA 17 KAMPINTORIN HUOLTSIKA – Antti Aallon muistoissa 18 KUNDIT ROSKISDYYKKAREINA – Jussi Lahtinen selvittää 21 KÄPYKÄN KRISTIKA – ja Pertti Udd 22 HUMIKSEN SIMMIS – Arska Soisalo skrivaa JOULUJUTTUJA 4 ARVO POHJOLAN JOULURUNO 25 PUKIN NAAMARI – ja Jalde Salminen 28 VIRVE JOULUKADULLA 34 KLASSIKKO: – Nikki Pitkäsillan joulustoori Kliffaa joulua! Ylermi Runko in memoriam Kluuvikadun jouluvalot 1930-luvulla. Foto Helsingin kaupunginmuseo
Tulee nekin aikanaan! . Snadisti on silti pitänyt antaa periksi. Meillä galsa. Mutsi oli joutunu tsirraan. Slurkit talutteli joulupukkeja Valkan piiriin. Ei kuusta. Palloileen. Sporttipuolikin on edelleen handussa, lähihistoriaan kuuluu muun muassa simmauksen veteraanisarjojen SMtitteleitä. Pitskulla. Omat vuotensa Klaude toimi myös yhdistyksen bamlausdirikana ja hallituksen jäsenenä. Moni ei hiffaa, että Klaude käy edelleen duunissa vaikka ikää on redisti yli normikansalaisen eläkevuosien. Näin sitä meistä itse kukin pehmenee! Onnitellaan nyt sit kaikki Klaudea vähän jälkijunassa. Ei lahjoja. Ei ollu hogannu ottaa naamaria vek. 4 TSILARI 6/2013 SNADIT S tadin Slangin perustajajäseniin kuuluva Klaude Bremer täytti marraskuun alussa 75 vuotta. Suksittiin himaan. Stadin Slangissa Klaude duunas aikanaan paljon. Ihmisillä hyvä tahto ja Valkassa rauha. Yhtään skabaria ei ole enää kisakondiksessa. ARVO POHJOLA S tadin Slangi ry:n ”slangiakatemiaksi” nimetty työryhmä järkkää vuoden 2014 alussa bulin slanginkeruun Stadin skoleissa. Nyt niitä on 75. MIKKO SEPPÄLÄ Klaude Bremer sai taas lisää vuosirenkaita. Lähettiin Valkkaan. Koko homman on funtsannu ja fiksannu slangintutkijat, proffa Heikki Paunonen ja dosentti Terhi Ainiala, sekä äikänmaikka Minna Harmanen. Palkinnot dilkataan kaupungintalon Virka-galleriassa Mikael Agricolan päivänä 9.4.2014. Slangijengi muistaa Klauden värikkäänä veitikkana. Klaude täytti vuosia – gratulis! BULIN SLANGINKERUUN Slangiakatemia järkkää Heikki Paunonen ja Terhi Ainiala. Takana on myös uraa urheilussa, vesipalloa, uintia ja autourheilua. . Bosessa ja auki. Tammi-helmikuussa ysiluokkalaisille järkättävässä keruussa on megessä Aleksis Kiven peruskoulu, Alppilan yläasteen koulu, Helsingin normaalilyseo, Helsingin yhteislyseo, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu ja Tehtaanpuiston yläasteen koulu. Slangi samlataan sähkösellä kaavakkeella ja sen tulokset jemmataan Kotimaisten kielten keskuksen kokoelmiin. Takavuosina friidun komentovalta ei tähän yltänyt. Palkintofyrkat tulee Stadin Slangilta. Ankeeta. Tsilari_taitto_6_13_15.indd 4 3.12.2013 11.16. Ja himassa on yks friidu, joka komentaa viikonloppuisin landelle Raaseporiin. HEKA LAURELL Jouluaatto Jouluaatto. Piironginlodjua. Tai sit otetaan snadisti ennakkoo ja onnitellaan jo kasikymppisistä. Kahta sorttia. Edellisestä vastaavanlaisesta lomakekyselystä on kulunu 25 vuotta. Moni tietää, että mies on tehnyt pitkän uran toimittajana, kansanedustajana ja ties missä hommassa. Sneppiskaba, Töölön Lahden uinti, Perinnepäivä monine muine lajeineen on ollut paljossa Klauden ideoimaa. Lodjua. Gartsalla jouluohjelmaa. Parhaat slanginbamlaajat pääsevät rahapalkinnoille. Joululodjut. Joka holesta pursu. Joulusafkat. Rapatuilla. Oltiin broidin kanssa kaksistaan himassa. Joulupukki spyttas. Kolme flaidista. Nyt tavoitteena on paitsi systemaattisesti tallentaa 2010-luvun koululaisslangia myös saada sellainen aineisto, jota voi verrata vuonna 1989 kerättyyn aineistoon. Joulupukkien jäsentenvälistä
LEDARI PEMU TSILARI 6/2013 5 Päätoimittaja Pertti Mustonen puh. Sit illalla o hiisi fiilis ja voi snadisti ruveta tsiigaa ympärilleen. Eli kantsis näin joulun alla treenaa sitä, et olis niinku glaidu ja redi ja messissä duunaamassa kaikkee kliffaa. Viisaat filosofit, niin ku toi Himanen, bamlaa, et laiffi on sitä, et levaa, laiffi o levaamista varten ja levaaminen on sitä, et duunaa ja hänkslää kaikkee aamust iltaan niin et otsa svettaa. Ja sit ei muuta ku treenaa snadisti hyvää joulumieltä, skriinaa spegelin edessä, pörröttää skidien knubbia ja ottaa gimmafrendiä revasta kiinni ja antaa kunnon joulupusu. . Niitte ei tartte olla kalliita ja niitä voi duunaa itekkin. Siis lootraaminen ja löhöäminen on hengenvaarallista ja tuplasti hengenvaarallista on jos lootraamisen lisäks skriinaa ja tsymffaa sitä jengii ku on innostunut ja ku ottaa osaa kaikkeen bailaamiseen ja buleihin tsembaloihin, kuten jouluun, ku on kaikist bulein tsembalo. 050-550 5706 mustopertti@hotmail.com Toimitussihteeri Mikko Seppälä Puh. Jos aina ketuttaa, hatuttaa ja tsymffaa muita, niin ei kauan täällä viivy. Tiedättekste, miks friidut levaa pidempää ku kundit. Jos sä kuulut siihen myrtsiin jengii, ku bamlaa, et koko laiffi o ihan fittiä, niin ku myrtsi jengi just joulun alla funtsii, sillo sun kantsis ihan ekaks stannaa ja frogaa itseltäs, et mitä toi laiffi sit oikee on. Siks ne pysyy kondiksesa eivätkä delaa ekaan sydäriin kuten nää seslongilla goisaavat skriinaavat ja tsymffaavat fatsit tekee. Ja näin joulun alla laiffiin kuuluu jelppaa gimmafrendiä steedaamisessa, tsöbaa handelista kinkkuu, safkaa ja muuta joulukamaa, ronttaa himaan joulukuusi, koristella se, klemmaa joulutähti just oikeeseen mestaan, duunaa rosollia ja joulusillii tai strimarii ja tietysti jotain lahjoja. 040-767 4212 vo@mimino.fi Raija Tervomaa puh. 0400-204 844 risto.kolanen@pp.inet.fi Virve Kuutar puh. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n on tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. Ekaks pari varoituksen sanaa niille starbuille, ku goisaa vaan himassa ja antaa gimmafrendin duunaa kaikki joulutsaggat, slumppaa lahjat, steedaa, pölkkäröidä ja tvettaa mestat kondikseen ja starbu vaan goisaa seslongilla ja lesaa gazettaa ja skriinaa ja tsymffaa sen gimmafrendii. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoista ”till säljaren”, joka tarkoitti lehteä tai sähkösanomaa, jonka yhden kappaleen myyntitulon sai myyjä pitää itsellään. Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 18. Se on muuten just niin, et kaikki se mitä börjaa duunaa, on just sitä kliffaa vaik se ekaks tuntuis tosi fitiltä ja turhalta. Sit vaan tiedoks vielä niille ku tsymfaa muuta jengii, et fitit o kaikist lyhytikäisempii. 040-773 7834 pirjo.tuohimaa@gmail.com Arno Soisalo arno.soisalo@pp.inet.fi Ulkoasu Oy Graaf Ab Paino Oy Fram Ab ISSN 1239-9523 Postiosoite Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Toimiston puh: 09-774 1041 Toimisto avoinna tiistaisin ja torstaisin klo 14–18. Siinä se starbu tekee elämänsä virheen. 040-567 1404 tsilari@stadinslangi.fi Risto Kolanen puh. Just siks, et ne steedaa himassa, duunaa safkat, tiskaa, tampaa matot ja luffaa handeleissa slumppaamassa kaikkee, just siks, et ne on aktiivisii ja duunaa koko ajan kaikkee. 040-506 0954 raija.tervomaa@kolumbus.fi Pirjo Tuohimaa puh. Tsilari_taitto_6_13_15.indd 5 3.12.2013 11.16. SNADI JOULUSAARNA T ämä pääkirjoitus on tarkoitettu niille, jotka eivät diggaa joulua, tai lähtevät haneen jouluks tai joita hatuttaa joulu tai jotka pilkkaa niitä joista joulu on kliffa ja joista joulu on vuoden bulein tsembalo
Oma Facebook-sivumme on vakiintunut tasokkaana yhdistyksen tarkoitusta palvelevana vuorovaikutuskanavana. Ens vuonna taas täysillä uusiin kujeisiin. Uusi Slangikuoromme, jonka friidut ja kundit on jo ekan näyttönsä antaneet, tuo Jengiin oman ilonsa ja ulottuvuutensa. Uskomme asiaamme, ja saamamme palaute on ollut myönteistä sekä rakentavaa. Yhtäältä tuoreena tarkoituksellisena esimerkkinä käy Slangiakatemia, joka tarjoaa opetusta ja valistusta sekä pyrkii tukemaan slangitutkimista. Olemme siirtyneet jaettuun johtamisja toimintatapaan, jota leimaavat yhteisöllisyys, itseohjautuvuus, henkilökohtainen vastuu ja sitoutuminen. Myönteisen jäsenmäärän kehityksen sekä jäsenten monipuolistuneiden tarpeiden ansiosta hallituksemme on pitänyt arvioida duuninsa monin osin uusiksi. Avoimiin yleisötilaisuuksiin panostamme yhä enemmän. Kimpassa voi käydä vaan hyvin! . Vielä kerran kiitän kaikkia yhteiseen hyvään uhrautuvuudesta. Jatkuvasti lisääntyvien duunien mahdollistamiseksi yhdistyksen toimistonhoitaja on siirtynyt osa-aikaisesta kokoaikaiseksi syksyn alussa. Samalla ainoan työsuhteisen työntekijämme toimenkuva on täsmentynyt: hän vastaa yhä itsenäisemmin yhdistyksen tilaisuuksien suunnittelusta, valmistelusta, toimeenpanosta ja eritoten viestinnästä. 050 555 7315 lars.solman@gmail.com Toimistonhoitaja ja jäsensihteeri Ilmari Jokinen puh. Tätä pyyteetöntä, epäitsekästä duunipanosta ei mitenkään voi liikaa kiittää. Tilaisuudet nojaavat edelleen suurimmin osin paitsi hallituksen myös jäsenistön vapaaehtoisuuteen. Foorumiin liittäminen ei edellytä jäsenyyttä, mutta ylläpitomme tsekkaa tulokkaat samoin kuin keskustelun yhdistyksen tarkoitusta vaalivan hyvä hengen ja maun säilymisen. 09-774 1041 toimisto@stadinslangi.fi Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. 044 383 8749 sanna.lehtinen @eduskunta.fi Marjatta Salminen puh. Toisaalta musiikki on aina ollut erottamaton osa slangin kehitystä ja levitystä. Iloksemme niin jäsenistömme kuin muitten sidosryhmienkin halu yhteiseen hyvään kantaa: kiitän sekä jäseniämme että ulkoisia toimijoitamme ja tukijoitamme nöyrimmin. Perinteisten toimintamuotojen lisäksi olemme keränneet jengiä kimppaan muiden muassa dallausreduihin, kulttuuri-iltoihin, kaupunginosayhdistyksiin tutustumisiin sekä firmavierailuihin. 050-512 5077 kimmo.karvinen@elisanet.fi Risto Kolanen puh. Jokaviikkoisten Slangitreffien sekä jorojen ja monen muun möötin luontevaksi pitopaikaksi on vakiintunut Stadin elämänlaatua snygeimmillään viestivä, perinteinen Kaisun rafla. BAMIKSEN LÖÖPPI PEKKA KURVINEN BAMIS pekka.kurvinen@elmio.fi PUH. 09-774 1041 Toimisto avoinna tiistaisin ja torstaisin klo 14–18. www.stadinslangi.fi 6 TSILARI 6/2013 LÄJÄPÄIN S tadin Slangi ry:n vapaaehtoisuuteen perustuva poikkeuksellisen vilkas kenttä on entisestäänkin laajentunut. Yleishyödyllinen yhdistyksemme ei tavoittele voittoa ja rahoitetaan edelleen pääosin jäsenmaksuin. 040-567 1404 moseppal@mappi.helsinki.fi Lasse Solman puh. 040-773 7834 pirjo.tuohimaa@gmail.com Taloudenhoitaja Kimmo Karvinen puh. Uusi toimintatapa vaatii jatkuvaa, luottamuksellista vuorovaikutusta, jolloin kuukausikokoukset eivät ole itseisarvo vaan pikemminkin areena, jossa suunnan luomisen ohella sinetöidään kasvotusten, sähköpostija puhelinkeskustelujen toimet. 0400 204 844 risto.kolanen@pp.inet.fi Sanna Lehtinen puh. 0500 561 652 Tsilari_taitto_6_13_15.indd 6 3.12.2013 11.16. 0400 359 449 merjette.salminen @gmail.com Mikko Seppälä Puh. Kehitys näkyy erityisesti laadukkaassa, vaihtuvassa ohjelmatarjonnassa, joka myös vaatii fyrkkasatsausta. Sääntöjemme mukaan tarkoituksenamme on sekä slangin että kaikkinensa kotiseutuperinteen vaaliminen ja kehittäminen. Mutta ilman hengenvetoo homma ei skulaa. Slangistemut vierii korkeelta ja kovaa. HALLITUS Puheenjohtaja Pekka Kurvinen pekka.kurvinen@elmio.fi Varapuheenjohtaja Pirjo Tuohimaa puh. Otetaan joulu iisisti, pidetään huolta itsestämme ja läheisistämme
Asukaskortit olivat tärkeä juttu, sillä ne jeparit lukivat heti, ja jos niissä oli sakkoja saanut tai etsintäkuulutettu henkilö, niin tulivat heti hakemaan kundin boseen. Yksi hoiti tsupit, eli kävivät joka aamu poliisilaitoksella asiakaskorttien kanssa ja sitten luffas asiakkaiden asioilla. Asiakkaat olivat jo huonetta tilatessa ilmoittaneet, miten paljon oli baguja. Liina pujoteltiin laukkujen kantokahvojen läpi ja koukkuihin niin monta laukkua kuin mahtui. Koukussa olevat laukut duunattiin rinnan päälle ja liinan keskikohdalla olevat selkäpuolelle. Duunivuorot olivat 7–15 ja 15–23 ja sitten oli vielä yövuorot jotka sattuivat joka neljäs päivä. Laskut kyllä kirjoitettiin kuudennessa kerroksessa olevassa konttorissa mutta piccoloiden tehtävä oli käydä ne sieltä noutamassa. Toinen tärkeä asia oli tsekata, ettei erinimiset ja eri sukupuolta olevat henkilöt asuneet samassa huoneessa. Meillä oli kahden pyörän kosla, ja sitten oli sellainen pellavaliina, jossa molemmissa päissä oli koukut. Matkaa assalta Hotelli Carltoniin ei ollut bulisti, mutta funtsasin monesti, että kuinka pitkäksi voi kundin handut venyä. Matkaa assalta Hotelli Carltoniin ei ollut bulisti, mutta funtsasin monesti, että kuinka pitkäksi voi kundin handut venyä. Siitä sai taas hotelli sakot. EKS MINNAA PALLE Stadin kundi Piccolona Olin jo 1952 ollut monessa duunijemmassa tsupparina, mutta tämä näytti ihan nyyalta. Etummaiseen tuli enemmän asiakkaita, takimmaista hoiti aina tsuppivuorossa oleva kundi jos ei ollut keikalla. Tsilari_taitto_6_13_15.indd 7 3.12.2013 11.16. Silloin portieri luffas äkkiä Keskuskadun poikki duunipaikalleen. Sillä liinalla saattoi yksi henkilö kantaa seitsemän matkalaukkua. Nuorelle Stadin kundille, joka oli vuosikausia blisanut vappukukkia, trokannut iltalehtiä Assalla, samlannut erilaista jerkkua Pasilan kaatopaikalta ja förannut lastit Jätkiksen romikseen, sekä plokannut keräykseen paperia muiden himasta, semmoiselle kundille, tämä oli jännä duunimesta. Kuitenkin syksyn tullessa lastensuojeluviranomaiset hiffasivat, että me kundit ollaan alle 16-vuotiaita ja tehdään 24 tunnin työvuoroja, joten piccolot saivat lemput. Samalla tsugella saattoi tulla useampia henkilöitä. Joskus portierit tsittasivat duuniaikana hotellia vastapäätä olevassa ravintola Centralissa, jonka omisti kapteeni Ekman. Ravintolan nurkkapöydästä oli hyvä näköyhteys Carltonin päädörtsille. TSILARI 6/2013 7 M eitä oli aina kaksi piccoloa duunissa. Kaksi portieriä Portieriä oli kaksi, herrat Osse (Osenius) ja Bloku (Blåfield). Sitten liina lyftattiin olkapäille. Sain heti luurankotakin ja koppalakin jossa oli hotellin nimi. Assalta Carltoniin Hissiä oli kaksi, joista toinen oli lähempänä vastaanottotiskiä. Jos asiakas halusi maksaa laskunsa, tai hotellin johtaja rouva Syväri kysyi portieriä, oli meidän piccoloiden velvollisuus mennä portaille heiluttamaan handujamme. . Tässä tapasi paljon ihmisiä. Ei ne lemput mun hommia haitanneet, olin tullut siihen tulokseen, että tää on mun juttu ja olin parin päivän kuluttua toisessa hotlassa duunissa ja sillä alalla tulin olleeksi 40 vuotta. Jos vielä jäi kartsalle laukkuja, niin pari meni kainaloon ja pari handuun. He ottivat vastaan huonevaraukset sekä laskuttivat asiakkaat. Joskus päästiin vaksien kanssa assalle asiakkaita vastaan. Maksaessaan laskunsa asiakas jätti yleensä myös tippiä, ja näin fyrkka kulkeutui Centralin hoteisiin. Toinen suhas hissillä asukkaita ja se oli paras homma, sillä siitä sai tippiä
Vuonna 1944 Runko oli yksi niistä 400 skolelaisesta, jotka osallistuivat Stadin ilmapuolustukseen slobojen suurpommitusten aikana helmikuussa. Ja Elanto on koko ajan messissä. Kaupunkisuunnittelun diriga Sen lisäksi, että Ylermi Runko oli 40 vuotta duunissa Elannossa, hän oli 25 vuotta Stadin ehkä tärkeimmän lautakunnan, kaupunkisuunnittelulautakunnan, bamlausdiriga – vuodesta 1968 vuoteen 1993. Vuonna 1968 Elannon uudeksi päädirigaksi valkatiin Mauno Koivisto, mutta kun Manu oli samaan aikaan valkattu duuniin Suomen Pankkiin, niin hän luopui Elannon pääjohtajuudesta. PEMU MUSTONEN STADIN KUNDI Tsilari_taitto_6_13_15.indd 8 3.12.2013 11.16. Samana vuonna Stadin Friiduks valkattiin Ragni Malmstén, jonka fatsi Georg Malmstén sjungaamalla ”Stadin kundi”-biisiä oli myös noussut samaan suurten kundien jengiin. Vuonna 1994 kaupunkisuunnitteluvirasto bailas olemassaolonsa 30-vuotisbailuja Kansakoulunkatu 3:n pitskulla. Molemmat olivat karskeja ja stydejä ja ajoivat heikompien asiaa. Runko oli oikeastaan koko Stadin disainauksen kantafatsi. Jokainen lähiö sai oman Elantonsa Runko oli samanlainen periaatteiden starbu kuin edeltäjänsä, Väinö Tanner. Jo snadina kova Ylermi Runko oli jo snadina kova kundi, snadisti yrmeä, munde mutrussa ja öögissa kipinää. Runko födas Stadissa, levas Stadissa, teki duunia Stadissa ja delas Stadissa, Käpylänrinteen palvelutalossa. 8 TSILARI 6/2013 Y lermi Runko budjas sen mutsin kanssa Castréninkartsalla Bärgassa. Intohimot roiskuivat ja mielipiteitä sinkoili. Juhlien aikana talon pitskulle istutettiin kaupunkisuunnittelun puu muistuttamaan tapahtumasta ja viraston työstä ja tehtävästä. Mutta Runko ei ollut ynseä, vaan rehellinen, tasapuolinen ja ystävällinen omalla jöröllä tavallaan. Niinpä Rungosta tehtiin päädiriga. Elanto levisi just niinku elanto jokaiseen Stadin osaan, melkein joka kartsalle. Runko muisteli, että koko jengi oli vilpittömän kiinnostunut Stadin kehittämisestä. Kluuvikartsalle tuli Elannon ruokala, tuli pikamyymälöitä, muovikasseja ja maitotölkkejä. Runko kertoi, että lautakunnan alkuaikoina miitingit olivat tosi pitkiä. Lautakunnan jäsenet bamlas sydämen kyllyydestä Ja Runko salli sen. Joku toimittaja kutsui Runkoa nimellä ”Ylermi, ynseä isäntä”. Kokoukset kestivät viisi kuusi tuntia, mutta minulla ei ollut kiire mihinkään”, Runko kertoi aikoinaan. Runko omistautui sataprosenttisesti stadilaisten palvelijaksi. ”Minä olin varannut aina koko lautakuntapäivän sille. 1960-luvulla hän oli jo hallinnollinen diriga. Ylermi Runko in memoriam Huhtikuun seitsemäntenä päivänä 2013 delas todellinen Stadin Kundi, Bärkan kasvatti, karski karju Stadin ytimestä, Elannon entinen pääjohtaja Ylermi Runko. Snadi Ylermi ynseä isäntä oli suu mutrussa ilmatorjuntaduunissa. Virasto oli perustettu 1964 ja ekat vuodet menivät snadisti duunimenetelmiä treenattaessa. He olivat sielunveljiä. Totuus ja rehellisyys olivat pääasioita. Slobot pudottivat yli 10 000 pommia, mutta Stadiin niistä tipahti vain kolmannes. Samoissa hommissa oli myös toinen stadilainen kuuluisuus, näyttelijä Lasse Pöysti, ei mikään skagis hänkään. Vasta Rungon aikana päästiin tosiduuneihin. Hän pääsi samana vuonna duuniin Elantoon, konttorin työnsuunnittelijaksi, sitten reikäkorttiosaston päälliköksi. Juhlapuhujina olivat Runko ja virastopäällikkö Lars Hedman, jota Runko ihaili suuresti. Nyt Stadista hittaa Dublinereita, Wokki-rafloja, olohuonerafloja, kahviloita, pubeja, pikaruokaloita, kesäterasseja, menomestoja ja Food labeja ja vaikka mitä. Kaikki olivat messissä duunaamassa Stadia paremmaksi. Runko ei missään vaiheessa luopunut Tannerin ajan vanhoista huonekaluista eikä Tannerin aatteistakaan. Runko ei myöskään ollut mikään skagis. Ylermi Runko oli Stadin Kundi myös virallisesti: Stadin Slangi ry nimesi hänet näin vuonna 1997, järjestyksessä toisena. Ylermi kävi skoilensa, sai pitkät dongarit, meni liikemiesten kauppaopistoon ja valmistui diplomimerkonomiksi 1950. Elanto slumppas stadin keskustan vanhat perinteelliset raflat, Fennian ja Kappelin ja vuosikymmenten aikana kuluttajien tottumusten hyökyaallossa muutos on seurannut muutosta. Puu sopii hyvin myös Ylermi Rungon muistopuuksi. Kaupunkisuunnittelu oli Rungon ainoa vapaa-ajanduuni. . Elannon bisnes laajeni
TSILARI 6/2013 9 ”Kokoukset kestivät viisi kuusi tuntia, mutta minulla ei ollut kiire mihinkään”, Runko kertoi. Tsilari_taitto_6_13_15.indd 9 3.12.2013 11.16
Se oli saanut jostain bollaansa, että joraaminen oli syntii, jolla böönat iski meit viattomii ja pehmoi jällei. Stadin teiniyhdistyksen enda jobi oli meidän kundien mielestä pitää lukuu siitä, minkä skolen hugi olis järkkää jortsut ja dilaa sen mukaan sitten duunit. Niinpä se tsennas Rafun fiilikset kun omat fikkansa. Jortsuluvan saanti ja siitä seuraavat säpinät Jortsujen järkkäämislupa Rafulta ei ollukkaan sitten ihan iisii kamaa. Norssi oli tietyst varsinkin böönien mielestä ehta joromesta, sillä olihan siel paljo meit barskei kundei eikä jätkäskolena sussuja lainkaan. – Mut ei silti Rafu ihan toope ollut. Piti snajuu, et maltti on valttii. 10 TSILARI 6/2013 Kliffaa Norssis on jortsut Fimtsikaluvulla oli Stadin teineil kliffaa, kun joka lauantaina oli jossakin skoles jortsut. Foto vuodelta 1931, Helsingin kaupunginmuseo. Olis ollut ihan nuijaa, jos kahes skoles olis ollut yhtsillee jorot. Norssin vaksi, jota me sanottii Apelliks, koska sen etunimi börjas A:lla ja Pelli tuli sitten. Sillä oli sit vakthavande öga ja hyvä snaju. Olikin ihan fiksuu tehdä Apellin kanssa diili, Norssi. Vake diggas meit kundei, vaikka se oli ollut slurkkinakin. Tsilari_taitto_6_13_15.indd 10 3.12.2013 11.16. Se snajus kuiteskin, että Norssin Turnarit tartti fyrkkaa, jotta ne olis päässy jumppaskaboihin joihinkin landestadeihin ja ettei Norssin Konventin hommat skulannut ilman fyrkkasponssii. Jos erehdyit ryntään kansliaan doolil hetkel, olit ihka toope torvelo. EKS MINNAA JUSSI LUUKKO M utta Norssissa jorojen järkkääminen ei ollut ihan iisi jobi, sillä meidän rexi Rafu oli kunnon kristitty ja ussan maikka
Sitten joku päätti näyttää, että oli särmää joraakin. Ei se ihan bökränny, mut mutkii duunaten dallas takasin riviin mutisten vain: ”Ei se mitään.” – Varmasti tuplan tarkotus oli tehdä vaikutus johonkin böönaan. Solisteista tulee mieleen ekaks Brita Koivunen. – Myöhemmin sitten hiffattiin, että lauantaina bailut ja maanantaina Ykällä nya rotsi. Näin kun lupa oli saatu, börjas vasta tosi duunit. Näin oli kyseessä ”Ohjelmalliset iltamat” eikä verolliset jortsut. Kerran tuli niin söde bööna, että oli pakko laskee ilman slibaria förbi. TSILARI 6/2013 11 että se vinkkaa silloin, kun Rafulla oli jostain syystä redi fiilis. Jorolupaa rexiltä kysyttäessä oli tietysti saatava diili myös skolen mussaluokan pianon londaamisesta. Mutta Ahlströmin Ana, joka järkkäs niitä bailuja totes vain: ”Oha meil himas piano.” Ana budjas Ratastreetin toises endas ja niin Anan himasta sitten raijattiin piano estradille. Kunnes kerran sitten Ykä uhrautu ja teki ekaks diilin vake Apellin kanssa, et tuuletus öpnataan vasta kun tuhat flisuu kokista olis kitattu. Joskus kun saatiin mahis jorata molemmis jumppasaleis, pyydettiin snadinpaan skolen oma kundi ”Benny” Skogman pumppuineen. – Mutta nyt meille riitti se, että muutama styrkkahabanen gorilla bääras kilkuttimen skolen ylimmästä kerroksesta alimpaan. Sitten se orkkakin alkoi skulaan Oli jo aikakin, että orkkakin tuli lavalle. Tokaks Ykä sijoitti buffan niin, ettei kellään ollu mahiksia föraa yhtään flindaa. Mitä sitten vielä . Tsilari_taitto_6_13_15.indd 11 3.12.2013 11.16. Joroissa piti olla myös proggista Ennen jorauksen alkua piti olla jotakin proggista, koska silloin ei tarvinnut bungaa veroja. Buliin jumppasaliin oli duunattu nya lattia, jolla ei tsengoilla saanut luudata saati sitten joraa. – Siitä se joraaminen sitten alkoi ja kohta blyykikin kundi saattoi mennä meeduun, kun paanallakin alkoi olla jengii niin, että tartti vaan nojaa eikä funtsaa foxin steppejä. – Mutta ihminen se on norssikin, vaikka myös fisuksi mainitaan. – Rexi oli snajunnut, ettei pianokieltokaan joroja voinut tyrmätä. Yks kikka oli venaa orkan bilikaa ja jeesiä intrumenttien kantamista ikään kuin orkkaan kuuluvana. Meillä oli hyvä mäsis tänkin suhteen, sillä edellisenä vuonna oli Rafu sanonut pokkana: ”Niet”. Kundit tsiidas vaan orkkaa ja böönat venas puolapuiden edes, jotta joku uros hiffais ja tulis hakeen. Sekin oli byggattava salin yhteen höörnaan. Me muut vaan funtsattiin: ”Piruetti liruetti lärvilleen lasarettiin”. Piirros Tapani Talari. Förstaks oli tietysti tehtävä diili orkan kanssa. Tietysti sillä oli tuttu bööna tai sitten kundi oli ollut Blunkan tanssiskoles. Meidän tsäkä oli, että joku näppärä jälli oli jorokiellon Rafulta saatuaan kerjänny donana kovalevyjä, joita sitten piti snadeil nageleil naputella lattiaan. Jostain syystä rexin luotto meidän hiluihin ei ollut ihan kohdillaan. Funtsas kai, et jorot tyssäis siihen. Slabojen dilkkaus hoitu sillä, että stadin teinikunnille brifattiin 25 flibaria per skole. Mutta Norssin dörtsillä oli styrkkiä jäbii, joita ei niin vaan peipattu. Edelleen tarttiin muutama näppärä nahka pitään narikkaa ja tietysti myös buffan kingi. Tietysti bailuihin pyrki aina myös pummeja. Jobit ei sluutannu vielä tähän. Mutta jumppasalin partsil staijas yhä vaan jengi, joka ei funtsannukkaan lähtee joraan. Sitten piti saada valvovaks opeks joku sopivaks hiffattu hyväuskoinen ja positiivinen hönö, vaikka klaariahan oli kuiteskin se, että Rafu itte tulis tsiidaan, ettei hanut fiffaa mitään holtitonta. Tietysti jengi vain staijas estradin edes eikä edes koviksilla ollu kanttii lähtee heti joraan. Kaikki slabat myytiin Norssin joroihin aina finiin ja tilittäjä toi fyrkat meedussaan ja pääsi ineen. – Tietysti oli fiksuu järkkää myös mahis, että dörtsin ulkopuolella voi bungaa tokaan kertaan myytäviä flibareita, mikä ei tietenkään ollut ihan lain paragraafien mukaista. Me Turnarit (lesaa Tunarit) oltiin ehta jumppareita, joten proggrammina oli huimii temppui. – Tietyst orkka tartti myös estradin, jolla skulaa. Siihen aikaan oli tapana sökaa vain joku stadin besta orkka ja solisti, kuten Erik Lindström, Olli Häme tai Ronnie Krank. Streetil huilates tietysti kundit skulas jonkun stygen ihan kartsalla dallaajien iloksi. Joku kundeista pimahti ja stikkas steparilla fönarin plisaks. – Kantsi venaa, sil oikeel hetkel kun kävi pokkaamas niin lupakin heltis. Narikkanahkoiksi oli tunkoo vaikka kuinka paljon, mutta buffaa pitään ei ollut kellään hinkuu, koska sieltä oli aina förattu flisui niin, ettei sen pito ollut kantsinut. Ne tyyty blyygeinä kundeina vaan stsiidaan friidui ja diggaan musaa. – Minnaan vielä näin gamlana hanunakin nimen ”Harriet”. Minnaan kun kerran Leimuvirran Ola tokasi ennen loppumarssii: ”Mä teen vielä tuplan.” Sitten se vipus ittensä rekille, veivas pari jätkää, irrotti handut ja rundas puolitoista volttii suoraan pöntölleen
Tsilari_taitto_6_13_15.indd 12 3.12.2013 11.16. Veroslabat oli tullut skolejoroihin pakollisiksi ja pari slurkkia tuli tsekkaan, että kaikki skulas parakraafien mukaan. Ressun pihalla staijas jengii ku pipoo, eikä ollut mitään mahista päästä ineen. – Eli pitäisi stikkaa röökille. Mutta sitten syksyllä 1959 tapahtui Ressun jortsuissa dooli jutsku. Jotkut rexit alkoivat vaatia jopa bileiden vakuuttamista jyken teon varalta. Näin siis mährättiin kaikkien kannalta poskettoman stärä homma. Nyt sliboi ei voinut blisata tokaan kertaan. Tämän episodin jälkeen vähitellen erilaisen jäynän teko skolebileissä yleistyi niin, ettei stadin rexeillä ollut enää kanttii antaa lupaa yleisten jortsujen järkkäämiseen. – Slurkit olivat pokanneet sen Maijaankin, kun se ei ollut hiffannut liueta paikalta, koska se ei ollut nakellu stepujakaan. Saliin oli duunattu uudet stydit neonputket, jotka lyysas niin, että saivareistakin tuli blindejä kundien klaneilla. Olis kliffaa staijaa välil kartsalla ja vetää raitista ilmaa inee. Arvaa kumpi läävä oli fullbuukattu ja tuliko ryysis, kun luudattiiin paikasta toiseen rexin vaihtaessa salii. Sillon kun rexi oli väijymässä, että kaikki oli OK, oli snadi probleemi ton lysiksen kanssa. . Kun tulit takasin ineen, vilautit vain handuus. Kirjoittaja on Helsingin Normaalilyseon johtava rehtori vuosimallia 1986–2002 ja Norssin Turnarien puheenjohtaja vuosimallia 1957 Mutta ihminen se on norssikin, vaikka myös fisuksi mainitaan. Sisällä ei ees yritetty tändaa röökii. Mutta sillon kun oli tupla jortsusalit, kaikki skulas. Tietysti piti pitää yhtä kundii tsiidaamassa korridoorissa, jotta ehdittiin hyvissä ajoin tendata tuikut. Ei muuta kun dörtsillä stemppeli handuun ja out. Lisäksi rexi oli duunauttanut teräsveräjät estämään raboista ylösmenon. Foto Helsingin kaupunginmuseo. Norssit välkällä joskus 30tai 40-luvulla. Oli varmaan funtsinut, että kundit luffais kuitenkin jonkun böönan kanssa ylös sekstailemaan. – Tietysti styrkat portsarit oli tyssänny asiattomat jo ulkodörtsillä. Siinä sitten meni useampikin fönari sököksi. Joku kundeista pimahti ja stikkas steparilla fönarin plisaks. Toisessa salissa eldas putket ja toinen sali oli pimee. Flisui ei ollu fikkois eikä dörtsillä ees tarvinnu kranskaa posii. Itse en ollut näissä geimeissä meedussa, mutta ”Dandy” oli maanantaina skolessa kovaa kamaa, kun se välkkärillä latas stooria. Sekin homma oli hoidossa. 12 TSILARI 6/2013 Sitten joku hiffas, että tääl ines on ku bastus. Iisit jorot ilman strapelii kunnes kerran Norssin jortsuis ei koskaan ollut mitään strapelia eikä muutakaan häikkää
Kieli on Rimmisen omintakeista kieltä, jossa kuuluu paljon tämän päivän slangin, helsinkiläisen puhekielen piirteitä. . ”Oi Alppila” on melankolisempi, ja alkaa: – Elämäni on ollut rauhallista täällä / Pasilan ja Linnanmäen välisessä laaksossa. – Minä seison saattamassa sinua / pysäkillä kirkon takana / aikataulun mukaan /eroamme minuutin päästä – Vaan kun astut tuohon vaunuun / palaat takaisin vääjäämättä. – Sinä keväänä me olimme kypsiä / kokonaan valvotut yöt / kolmiodraaman kirjallisuusesseet / Onnelliset lapset / joiden päälle satoi ruusuja pelkkiä laudatureja (…) – Sen kaiken piti olla vasta alkua / mutta onko rakkaus / koskaan myöhemmin / tehnyt niin kipeää / Ne olivat onnen päivät / kukaan meistä ei nähnyt eteensä / sillä iltapäivisin Hämeentiellä aurinko / sokaisee kirkkaasti suoraan päin, Hämeentie-runo loppuu. – Nenäpäivä viestii minulle Helsinkiin sopivaa laajaa suvaitsevaisuutta, inhimillisyyttä ja kykyä anteeksiantoon. Toinen kokoelma Aleksis Kiven katu ilmestyi talvella 2009. – Leikimme rapuja / jaoimme toisillemme titteleitä / raskaanteollisuuden varaministeri / bossa nova pehmeästi soi / harrastimme asioita joiden oletimme / kuuluvan aikuisuuteen / integraalilaskentaa, ylimielisyyttä, kulttuurihistoriaa / joimme viskiä / olimme julmia toisillemme. TSILARI 6/2013 13 RISTO KOLANEN STADILAINEN S innemäki on syntynyt vuonna 1973, ja koki nuoruuden edellisen laman aikana. Siitä Anni luki aika täydelle tsyrkkaväelle kaksi runoa, ”Hämeentie” ja ”Oi Alppila”: – Siihen aikaan olivat muotia / lyhyt hame ja polven yli sukat / tukka poninhännällä minä hymyilin / Hämeentien pölyisessä auringossa / pojille jotka miellyttivät minua. ANNI SINNEMÄKI: Stadiin sopii laaja suvaitsevaisuus Kansanedustaja, runoilija Anni Sinnemäki puhui Slangitsyrkassa Kalliossa Aleksis Kiven päivänä 10.10. Niille jotka asuvat yksiöissä Aleksis Kiven kadun teemoina toistuvat rakkaus, ystävyys, yksinäisyys ja yhteisyys, Stadissa ja maailmalla, matkoilla. Aleksis Kiven kadun teemoina toistuvat rakkaus, ystävyys, yksinäisyys ja yhteisyys, Stadissa ja maailmalla, matkoilla. – Lumen peittämänä sunnuntaina / voisi kuvitella kävelevänsä / hiljaisen maaseutukaupungin katuja / kellot soittavat niille / jotka asuvat yksiöissä. Tsilari_taitto_6_13_15.indd 13 3.12.2013 11.16. Foto annisinnemaki.net. Puhe oli hyvin henkilökohtainen, omasta ”X-sukupolven” nuoruudesta, siitä miten omat runot kiertyvät Kallion ilmaisulukioajan ja myös Kallion kirkon seudun ympärille. Hän on julkaissut kaksi runokokoelmaa. Rimmisen lisäksi Sinnemäki puhui päivänsankarin Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä. 2003 ja koostui Ultra Bran sanoituksista, Hanna Brotheruksen tanssiteosten teksteistä ja muista. – Kesällä raitiovaunussa / muualta tulleet ihmiset / ovat täynnä kysymyksiä sen reitistä / joka kumma kyllä on äärettömyys (…) Ja tiivistyy kunnianosoitukseksi loppuun: – Aleksis Kiven katu on maailman / kaunein katu, leveä ja tyhjä. Vihreiden kansanedustaja ja ex-puheenjohtaja toimi työministerinä 2009–2011. (Runosta ”Hämeentie”) Päälle satoi ruusuja pelkkiä laudatureja Ultra Bra-sanoittajana läpilyönyt Sinnemäki mainitsi yhtenä itselleen tärkeänä helsinkiläisenä kirjana Mikko Rimmisen Nenäpäivän (2010). Ensimmäinen, Sokeana hetkenä ilmestyi v. Kokemisen tapa, tunnelmat, vaikutelmat korostuvat. / Nouseva aurinko valaisee / konepajan rakennusten tiilet /aamuselta haettujen keskiolutpullojen / hohtavat ruskeat kyljet. ”Kirjan elämästä Stadissa”
Samoihin aikoihin ylioppilas J. Tsilari_taitto_6_13_15.indd 14 3.12.2013 11.16. Kilpailun jälkeen haastattelin vielä monia siihen osallistuneita, ja myös monet muut ottivat oma-aloitteisesti minuun yhteyttä. Olen kaikkiaan saanut tietoja sadoilta tai jopa tuhansilta eri-ikäisiltä stadilaisilta. Tietoja tuhansilta stadilaisilta Stadin slangin suursanakirjassa jokaisen sanan, sananmuodon ja lauseesimerkin perässä on henkilönnimi, joka osoittaa sen, keneltä tieto on peräisin. Ilman heidän panostaan Stadin slangin suursanakirjaa ei nykymuodossaan olisi olemassa. Kilpailuun osallistui yli kaksisataa stadilaista, joista vanhimmat olivat syntyneet 1800-luvun puolella, ja sanalippuja kertyi yli 50 000. Ensimmäinen slanginkeruukilpailu järjestettiin Helsingin toisessa normaalikoulussa, entisessä Tyttönorssissa, vuonna 1975, ja keruuperinne on jatkunut sen jälkeen Helsingin kouluissa säännöllisenä. Koulujen slanginkeruut Uudemman slangin tallennuksessa avainasemassa ovat olleet Helsingin koulut. Silti on ollut hyvin antoisaa työskennellä yhdessä monen sellaisen slanginpuhujapolven kanssa, jotka eivät enää ole keskuudessamme. Osittain käytössä on ollut myös vanhaa kirjallista materiaalia. Sanakirjan valmistuttua luovutin kaiken keräämäni aineiston Kotimaisten kielen keskukseen, missä SLANGIPROFFA HEIKKI PAUNONEN Miten Stadin slangin suursanakirja on syntynyt Stadin slangista puhuttaessa keskustelu usein kääntyy siihen, että samasta sanasta on useita erilaisia muotoja. Kaikkien vanhempien stadilaisten tavoittaminen ja haastatteleminen ei kuitenkaan ollut käytännössä mahdollista. Nyyssönen keräsi satoja slangisanoja Sörnäisistä. Hyvin usein silloin päädytään myös kiistelemään siitä, mitkä muodoista ovat oikein, mitkä väärin. Monien kohdalla on myös tietoja siitä, missä päin Helsinkiä he ovat asuneet. Lehden konttoreissa jaettiin postikortin kokoisia lappuja, joihin osanottajat saattoivat kirjoittaa slangisanoja. Kirjan lopussa on lähdeluettelo, jossa jokainen nimi on mainittu. Useimmiten sen yhteydessä on kerrottu myös kyseisen henkilön syntymävuosi, jos se on ollut minulla tiedossa. Tähän ilmiöön törmäsin monesti Stadin slangin suursanakirjan aineistoa kerätessäni, ja sen vuoksi pidin tarpeellisena varautua siihen sanakirjaa kirjoittaessani. Ehdotin silloin, että seura järjestäisi juhlan kunniaksi suuren slanginkeruukilpailun. Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirja finnas Tieto-Finlandian vuonna 2001. Hyvin merkittävä mahdollisuus avautui vuonna 1976, kun Kotikielen Seura täytti sata vuotta. 14 TSILARI 6/2013 O n ymmärrettävää, että jokainen katsoo asioita omasta näkökulmastaan: monien mielestä oikeaa slangia on se, mitä itse puhuu, kun taas toisten slangi on väärää. Kahdessa pilalehdessä, Kurikassa ja Tuulispäässä, oli 1900-luvun alkupuolella slangiasuisia kirjoituksia, ja Kurikassa ilmestyi lisäksi ensimmäinen slangisanasto, Eerikki Meriluodon ”Sakilainen sanakirja”. Nämä yhteydenotot lisääntyivät vielä 1980-luvun puolella, kun Helsingin Sanomissa ilmestyi kirjoitus, jossa kerrottiin, että keräsin vanhaa Stadin slangia tekeillä olevaa sanakirjaa varten. Helsingin Sanomien päätoimittaja Simo-Pekka Nortamo innostui asiasta, ja kilpailu julkistettiin näyttävästi Helsingin Sanomissa. Seuraava suuri slangiskaba järjestetään Stadin Slangin suosiollisella myötävaikutuksella tammi–helmikuussa 2014
Sekin on kunnioitettavaa. Sen vuoksi en myöhemminkään ole suostunut erotuomariksi, vaikka minulle varsinkin sanakirjan ilmestymisen jälkeen usein soitettiin aamutunneilla kapakasta ja tivattiin, mikä eri muodoista on oikea. . Sanottakoon se nyt mahdollisimman selvästi: yhtäkään sanaa tai sananmuotoa tai lause-esimerkkiä en ole itse sanakirjaan omasta päästäni keksinyt. Niitä on kaksikymmentä: rigi, riggi, riki, brigi, briki, drigi, driki, krigi, prigi, priki, trigi, triki, frigi, sbrigi, sprigi, spriki, skrigi, skriki, strigi ja striki. Kenen slangi näissä tapauksissa olisi oikeaa, kenen väärää. Lähdekritiikki on keskeinen osa yliopistossa saamaani tutkijankoulutusta, ja siitä olen pyrkinyt pitämään tiukasti kiinni kaikessa kirjoittamisessani. Tämä poikkeus silti sallittaneen. Toivon, että kaikki stadilaiset, niin vanhemmat kuin nuoremmatkin, antavat arvon toistensa kielelle, vaikka se olisi erilaista kuin oma kieli. Itse olen syntynyt vuonna 1946, samoin kuin vaimoni, ja omasta kokemuksestamme tiedämme, että myös me ja meidän ikätoverimme pidimme nuorina ja pidämme yhä omaa slangiamme arvokkaana. Stadin slangi on muuttunut paljon viimeisten vuosikymmenien aikana ja muuttuu yhä edelleen, mutta sen kova ydinaines on säilynyt muuttumattomana jo yli sata vuotta. Olen suuren kiitoksen velkaa kaikille niille stadilaisille, joiden ansiosta Stadin slangin suursanakirja on nähnyt päivänvalon. Vaihtelu kuuluu slangiin Lähdetietojen eli henkilönnimien liittäminen mukaan sanakirjaan oli välttämätöntä aineiston luotettavuuden takaamiseksi. Kaikki paljasjalkaisia paitsi Eki Yksi keskeinen periaate minulla on ollut sekä sanakirjan aineistoa kerätessäni että kirjaa kirjoittaessani: lähtökohtana on ollut se, että kaikki ne, joiden kieltä on kirjaan tullut, ovat olleet paljasjalkaisia stadilaisia. Tästä periaatteesta olen pitänyt tiukasti kiinni, eikä siitä ole poikkeuksia kuin korkeintaan Eki Mattsson, joka tietääkseni muutti perheineen Stadiin vauvaikäisenä. 1898), skragasta Matti Oinonen (s. Kragasta on puhunut muun muassa Walter Virtanen (s. 1908). Joka vaiheessa olen pyrkinyt olemaan tarkkana siitä, mitä kirjaan on pantu, ja että kaikki tiedot on tarkistettu. Eniten erilaisia rinnakkaismuotoja on muuten pukua tarkoittavasta sanasta priki tai spriki. Nykynuorison ja Tuomari Nurmion sanoin: vähän rispektii! En ole myöskään rajannut Stadin slangin suursanakirjan aluetta niin, että se käsittäisi vain vanhan Stadin slangin. Vähän rispektii! En myöskään sanakirjaa kirjoittaessani voinut enkä halunnut ryhtyä erotuomariksi, joka päättää, mitkä Stadin kundien ja friidujen käyttämistä muodoista ovat oikein, mitkä väärin. Olen koonnut Stadin slangia aina 1970-luvun alkupuolelta alkaen. Toivon, että myös slanginkäyttäjät osaisivat arvostaa toisten stadilaisten slangia vaikka se poikkeaisikin siitä, mihin itse on omilla kulmillaan kasvanut. Tsilari_taitto_6_13_15.indd 15 3.12.2013 11.16. Yksi on sanonut liffa, toinen kliffa. Periaatteena on ollut se, että kaikki syntyperäisten, paljasjalkaisten stadilaisten käyttämät muodot ovat yhtä oikeita, olkoonkin, että yksi käyttää toista muotoa kuin toinen. Siinä mielessä olen ollut vain kerääjän, tallentajan ja kirjurin roolissa. Tämä olisi lisäksi tehnyt vääryyttä Stadin slangin luonteelle. 1899), kliffaa puolestaan Kullervo Linna (s. Yksi sanoo tai on sanonut esimerkiksi solmiota kragaksi, toinen skragaksi. Siihen on nimenomaan alusta lähtien kuulunut vaihtelu: samasta sanasta on käytössä ollut useita eri muotoja. En suinkaan halua olla se, joka sormi pystyssä menee sanomaan stadilaisuudestaan ylpeille nuorille vuosaarelaisille kundeille ja kimmoille, että teidän kielenne ei ole minkään arvoista, kun se ei ole samanlaista kuin meillä viisikymmentä tai sata vuotta sitten. Slangissa siitä on myös tullut käyttöön suuri määrä erilaisia rinnakkaismuotoja. Sana on lainattu merimiesten kielestä Stadin slangiin ja samalla sen merkitys on muuttunut: se on alkanut tarkoittaa pukua. Koska Stadin slangissa on runsaasti vaihtelua, oli jokainen tieto varmennettava. Stadin slangin suursanakirjan aineiston kokoamiseen meni yli kaksikymmentäviisi vuotta, ja sen kirjoittaminen työn ohessa vei suurimman osan 1990-lukua. Sanan alkuperäinen asu on ollut rigi, joka merimiesten kielessä on tarkoittanut purjelaivan koko varustusta. TSILARI 6/2013 15 se on kaikkien stadilaisten käytettävissä. Liffaa on käyttänyt muun muassa Ema Paajanen (s. Miten Stadin slangin suursanakirja on syntynyt Toivon, että kaikki stadilaiset, niin vanhemmat kuin nuoremmatkin, antavat arvon toistensa kielelle, vaikka se olisi erilaista kuin oma kieli. 1911). Kaikilla niillä on ollut käyttäjänsä, kuten sanakirjasta voi nähdä. Kun olen koonnut slangia Helsingin kouluissa systemaattisesti vuodesta 1975 aina tähän päivään asti, tiedän, että jokainen sukupolvi arvostaa omaa stadilaisuuttaan ja siihen keskeisenä osana kuuluvaa slangiaan
. Sitä kriguu Raasis kesti pari viikkoo, budjattii teltois ja sillee. Kyllähä ruodiksest sais skrivattuu vaik romssun, mut jääköö se muitte duuniks. Kolmen kuukauden jälkee botskista takas komppniaan bytskaamaan siviilikledjut niskaan ja lysnaamaa tokan divisioonan komentajan, eversti ”Ärre” Enrothin bamlaamista. Liffaahan se ruodisaika oli ainaski jälkeepäin minnailles, muttei siel kyl friidut olis sillon gyntänny, siit mä oon saletti. Pualesmatkas oli ainoo puolentimman tauko, skruudattii breguu ja divattii tsaikkaa, jotku draisas röökin ja taas lähettii. Stogessa otettii ekaks plotskinen vodakannu, kaadettii vodat vek ja täytettii se shiivalla, jota kundit oli jemmannu tätä tilaisuutta varte. Mulla kävi mäihä, ku mä finnasin muutamat skotaus-skapat ja sain titarin luokat suoritettuu, niist tuli vilt lomiksii ja loppuajaks komennus laivaston krigubotskin kipinäks. Tsilari_taitto_6_13_15.indd 16 3.12.2013 11.16. Niit aikoi ku minnaa ni kyl se aika huisii oliki. Kleinimpienki kondis koheni sitä mukaa, mitä enemmän marssittii ja sulkeisis luudattii. Sen mä oon kyl hiffannu omist kloddienkloddeist, et ne o melkee yhtä paljo himas ku intis, niil o kaikki illat ja viikendit leedii. Heikkilän kassulta ois pitäny viel marssii muodos Turun assalle, mut viestikomppanian kakskymmentä hanua tilas taxit portille ja otskas ku siviilit konsanaa. Niit alkoki svimppaa jo viiden kilsan jälkee nii, et me jouduttii dallaa niitte yli, peräs tuli myrkkybusa, joka plokkas pökränneet. Kaikki Turun aselajit oli messis, mut vaa mosurit ja mokut dallas. Kyl kapiaiset skriigas et me ollaa viel kolme vuorokautta armeijan rikoslain alasii, muttei kukaa ollu lysnaavinaan. Konnari kävi duunaamas dörtsit bosee ja sano öbnaavansa ne vasta Stadissa, varotteli mennessään, et älkää söndratko mestoi. Äkkiihä siihe sitte tottu, ku joka aamu oli samanlainen. 16 TSILARI 6/2013 SNAKKAILUA ARZI I ntti, siit mul ei oo faktaa tietoo, ku mä oon käynny vaa ruodiksen, mut mä oon lysnannu, et intis stritattais pumpuliin ja oonha mä bluggannu Stadarist, ettei nykyiset mokut osaa simmaa eikä ne osaa kuorii botlareit, jokku ei osaa edes sitoo tsengan nauhoikaa. INTTI VAI RUODIS. Siihen aikaa skiiattii, et stoge skujaa maailman pisimmän tunnelin läpi, nääs ku slobot duunas fönerien etee luukut nii, ettei ulos nähny ku skitun pytyn läpi. Mä olin viestin moku ja marssin eturuodus, pari kifrukomppaniaa marssi meidän edellä ja faartii oli sen verran, et ne snadimmat hanut viimesis ruoduis joutu luudaa. Ikimuistoisin marssini oli Auran assalta Raasiin, 34 kilsaa heinäkuun helteellä, kifru varustus ja täyspakkaus selässä. Sit mä oon funtsinnu sitäki, et mites friidut voi gynttää siin ku sällitki, onks friidut nykyää stydimpii vai kundit kleinimpii ku ennen. Huisin paljo putos sällejä muilt komppanioilt, mut meilt ei yhtäkää, ku meiän alikessut anto fillarinsa sellaselle hanulle, joka meni bleegiks eli klyyvari alko vaalenee, samalla alikessu otti kantaakseen hanun repun ja kifrun. Tauon jälkee päätettii, et enää ei dallata siin pölys, jonka edellä menijät nostatti, vaa pantii mars-mars tahtii luudaten kahen komppanian ohi. Soli vinkee se koni, ku mä sittasin tsärralle ni se lähti heti ja stannas taas seuraavan tolpan kohalle. Jo eka aamu oli karsee kokemus tavalliselle gartsakundille, ku klogu kuudelt kymmenen alikessuu karju täyttä kurkkuu HERÄTYS! Minsa aikaa ja ilman skjordaa, vain byysat klabbiin ja pitkulle, siitä aamuluudaus kassun ympäri, muutama kundi spuglas, ku kondis prakas. Emmä oo viittiny skiiaa kloddienkloddeille omist ruodisajoist, ku ne takuulla väittäs, et mä flöittaan. Entäs se, ku jotai alkaa ottaa ontoon onteloon nii, ettei hotsita enää, ei muuta ku liibaamaa feltalle, et ”tääl o nii fittii, mä haluun himaan” ja se o sillä klaari. Kuulemma joka ikäluokast shingraa kymmenen prossaa folkasta vek ennen täyttä inttiaikaa. Raasis oli lootrit olot, mä jouduin duunihommiin, mul oli käytössä hestika, vanha koni ja tsärrat, klabbeissa tolppapläägät, joilla mä kletrasin ylös puhelintolppaan ja löin tolpan huipppuun parilla spigulla plotskin niiku katoks. Konnari kävi duunaamas dörtsit bosee ja sano öbnaavansa ne vasta Stadissa, varotteli mennessään, et älkää söndratko mestoi
TSILARI 6/2013 17 V iime vuosisadan alussa hevonen oli ylivoimaisesti yleisin kulkuväline maassamme. Vakavimmat järjestyshäiriöt koettiin Stadin bensa-asemilla, mm. Se oli funktionalistinen asema, joka sopi Lasipalatsin kanssa hyvin katukuvaan. 40 autoa ja asukkaita yli 100 000. Ratkaisevan äänen antajaa on etsitty vuosikymmenien ajan, mutta lopullista totuutta ei ole saatu selville. Bensiinipumpun keksiminen teki jakelusta turvallisemman ja helpomman. Auto oli vain varakkaiden hyötynä ja huvina. Bensiini oli pakattu kanistereihin tai tynnyreihin ja sitä jaettiin kärryistä, joita kauppiaat työntelivät kaupungilla. HUOLTSIKAT ANTTI AALTO Bensaa suonissa Kimmo Pälikön maalaus vanhasta linja-autoasemasta vuodelta 1974. päivänä vuonna 1956 käytiin Suomen jännittävimmät presidentinvaalit. Kampintorilla aivan välituntikalliomme edessä. Auto oli kummajainen, joka sai hevoset pillastumaan ja ihmiset hermostumaan. Keskellä sijaitsi kulmista pyöristetty toimistotila, josta lähti matalammat siivekkeet vastakkaisiin suuntiin. Bensiiniasemat olivat aluksi lämmittämättömiä pieniä kojuja. Suomessa oli kaksi muita suurempaa öljy-yhtiötä: osakeyhtiö Masut (1911), joka oli Shellin edeltäjä, sekä Rekord Bensin (1920), myöhemmin Esso. Auton kehittämisen myötä kerosiiniteollisuuden eli puhdistetun petrolin ylijäämätuotannon arvo nousi, ja tuotetta nimitettiin bensiiniksi. Toisen alle oli sijoitettu siisti rivi huoltohalleja, toisen alle jakelumittarit. Välitunnit vietimme oheisessa Kimmo Pälikön maalauksessa näkyvällä kalliolla tai pelaamalla futista tai pesistä Kampin kivikkoisella hiekkakentällä. Urho Kekkosen katu) ”Musikassa”, siis Helsingin Yhteiskoulu ja Realilukiota. Katselimme kahinointia näköalapaikalta. Kampintorin suuri huoltoasema rakennettiin erityisesti linja-autojen tarpeita ajatellen. Kiitos Kimmo Pälikölle, joka ystävällisesti antoi Tsilarin käyttöön maalauksensa. Kävin 1950-luvulla koulua Kampinkadulla (nyk. Rakennus valmistui vuonna 1936 ja oli tasaisen vaaleaksi rapattu. Urho Kekkonen asui perheineen samassa Hämäläisen Osakunnan talossa. Bensiiniasemat olivat yleislakkotaistelun eturintamassa. Tsilari_taitto_6_13_15.indd 17 3.12.2013 11.16. Tämän vuoksi bensiiniasemat olivat taistelun eturintamassa. Vain kaksi viikkoa presidentinvaalien jälkeen, juuri kun Kekkonen astui virkaansa, Suomessa alkoi yleislakko. . Maailmansotien välinen aika merkitsi uusien teknisten mahdollisuuksien kehittämistä ja hyväksikäyttöä. Suomessa ei koskaan ollut tynnyreitä, joista bensiini olisi valutettu suoraan autoihin. Lakko kesti kolme viikkoa ja sen saavutukset jäivät vähäisiksi. Kun Turun kasarmi muutettiin linja-autoasemaksi, kasvoi huoltoja tankkauspaikan tarve ydinkeskustassa. Ajoneuvojen lisääntymisen myötä kasvoi suurempien asemien tarve, ja niiden ulkomuotoon tuli kiinnittää huomiota. Lakkolaisten pyrkivät vaatimustensa vauhdittamiseksi estämään yksityisautoilun. Vuonna 1907 Stadissa oli n. Helmikuun 15. Maalaisliiton ehdokas Urho Kekkonen voitti ratkaisevan kolmannen kierroksen äänestyksen luvuin 151–149
Ne kundit jotka ei tsitannu paljoa leffassa spaaras fyrkat kloguun josta ne sit otti leveenä aikaa kun tsupattiin korttelin ympäri. Jos jätti. Ku budjas leffojen lähellä oli ihan tavallista että dyykattiin filkanpätkiä joita tuli kun filkka oli katkennu, niinku ne ennen teki. EKS MINNAA JUSSI LAHTINEN ROSKIS DYYKKARIT Tsilari_taitto_6_13_15.indd 18 3.12.2013 11.16. Joskus kun muutama hugge jäi yli niin tsöpattiin kiskalta irtorööki tai pari. Luxorin nonariin Roballe pääsi 25 huggella. Ja sit brennattiin filkkaan, näin synty kärtsäri joita sitte stikattiin yllättäviin mestoihin – ja sit haneen. Sitte filkka käärittiin papruun niinku karkki ja raaputettiin snadi aukko papruun. Paitsi että sillä snadisti tseenas ni se oli kans skagia. Isommat kundit yllytti jemmaamaan stebarin lehtien sekaan mut ku kerran joutu boseen niin ei sitä enää kantsinu uudestaan yrittää. Mä vedin äkkiä jotain pahvia pään päälle ja kyyristyin lodjun pohjalle ja olin ihan hiljaa. Paprukilosta sai 4 silloista huggee ja 30 huggella pääsi KitCatiin tai Scalaan nonariin. Ku ite oli tseenannu ni blossitki oli hyvii. Kaveri nosti ja mä hyppäsin sisään, ja juuri sillon kuulu ulkopuolelta kosarin ääni jotain et saatanan pojat jolloin se mun kaveri pudotti kannen alas, lähti lujaa haneen ja jätti mut roskiksen sisään. Mut vaikka ne oli skrodempia ni ne oli onneks hitaampia. Oli tärkeetä duunaa renkaita ja saada savu tuleen kneesasta. 18 TSILARI 6/2013 P aprunkeräys oli yks tapa tseenaa leffafyrkkaa. Kosari aukas kannen mut ei hiffannu mua. Yks jännimpiä juttuja oli roskisten dyykkaus. Roskia ei sillon eroteltu joten piti ite läjätä ne, tsögaa nartsa ympärille ja heivata ne keräysmestaan. Roskis oli buli ja sinne piti mennä kaverin kanssa kun siinä oli niin raskas, nostettava kansi. Ja ellei stumpattu annettiin kaverille jämät joka jätti hiet seuraavalle. Jos joutu, onneks harvoin, niiden handuihin, niin ei siinä sen kummempaa: luvattiin ettei enää tulla mutta unohdettiin lisätä ettei enää tänään! Unohtumattomin keikka oli hyvästä filkkaroskiksesta Hallituskatu 17. Kerran stikattiin yks vahingossa ihan jeparifiuden eteen mut sitte oli kyllä luudattava ja kovaa! Kosarit ei tykänny dyykkaajista joten niiden kanssa piti olla varuillaan. Filkka Toinen haluttu löytö oli filkka. Ja mä vaan skagasin ja sittasin lodjun pohjalla ku rotat ravas ihan hulluina kun mä olin säikäyttäny Kaikenlaista sitä tuli snadimpana kundina duunattua
Ja että kerrottas kyllä jos tiedettäis. Me kundit funtsittiin kans ihan tosissaan himassa et mikähän kumma siellä oli oikein eldannu, meidän klitsussa. Kalkki-Malmi putos klabbeiltaan ja vähän aikaa toinen ööga tsiigas vensteriin ja toinen höögeriin. Jonkin aikaa mä siellä piilottelin, sit avasin hiljaa kannen ja ku ei kosaria näkyny mä ryntäsin sieltä ennenku porttarissa nojaileva kosari edes tajus mikä siinä vilahti. Kuva Helsingin kaupunginmuseo. Seuraavalla keikalla kyllä oli kaverin vuoro mennä lodjuun! Cocktailia lesattiin salaa Roskiksista löyty kaikenlaista kamaa, silloin tällöin löyty myös Cocktail-lehtiä ja niitäkös sitte salaa tsiigailtiin klitsun hämärissä jonne niitä jemmattiin ku ei hivannu muuallekaan viedä, himaan kaikkein vähiten. TSILARI 6/2013 19 ne. Yks kundeista, jostain syystä Kalkki-Malmiksi kutsuttu, oli hitannu roskiksesta rautasen kypärän ja se pani sen kypärän päähänsä ja kehu et vaikka lyötäis nyt päähän niin ei tuntus missään. ROSKIS DYYKKARIT Malmin kundit tsökaa oisko dösäpysäkin roskikseen jemmattu jotain kliffaa. Muovi oli sillon vielä guttaperkkaa joten ku löydettiin kassillinen johonkin tarkoitettuja guttaperkkapaloja ni pitihän sitä koklaa et eldaaks ne. Tsilari_taitto_6_13_15.indd 19 3.12.2013 11.16. Ja ku himassa sit illalla mutsi käski tvettaan handut ennen safkaa ja kysy, että mitäs teit koulun jälkeen ni vastattiin: kundien kans vaan! . Vuosi on 1970. Ja ku se kerran siinä uhos ni kajautettiin sitä sit siihen kypärään jollain rautatangolla. Sillon me vasta hiffattiin kaikki et oikeessa kypärässä pitäis olla sisällä pehmusteet! Skoileen jälkeen lähettiin usein rundille roskiksiin ja kamaa löyty, mm: filkkaa (brennattavaksi), lehtiä (paprunkeräykseen, paitsi Cocktailit), pahvilodjuja (futailtiin kartsoilla tai pitskulla), kuminauhoja (duunattiin stribet), sähköjohdon pätkiä (tavuteltiin striben skoteiksi), nartsaa (satoja käyttötarkoituksia, useimmiten johonkin jäynään), pahvia (fillarin räpättimeksi), kahvipakkauksia (tarkistettiin heti oliko bilikakortteja), lasia (kliffaa rikkoa) ja jos raha-arpa löyty niin äkkiä arpatoimistoon tarkistamaan että jospa kuitenkin. Ja kyllä ne eldas niin et koko klitsu oli ihan savussa ja brankkarit suhas tsiigaan et mikähän siel kärtsää
SNAKKAILUA UFFEVEE KISKOT LÄNTEEN Olin vasta aloittanut tokalla luokalla ja ymmärsin että bulit ihmiset aina duunas oikeita asioita – siitä tulisi fiini junarata ja stokella mahtuu monta busalastia jengiä Stadin duunimestoihin. Kuulosti ihan fiksulta, hänkin oli varmasti yhtä fiksu kuin meidän maikka – joka myös on täti. Unohdin pian koko jutun eikä me kundien kanssa enää funtsittu sitä. Foto Helsingin kaupunginmuseo. Setä selitti että Stadin liikenne kasvaa kun enemmän jengiä tulee landelta Stadiin duuniin busalla ja omilla fiudeilla. Tuo setä oli varmasti yhtä viisas kuin meidän maikka skolessa ja nyt hän kertoi tunneleista ja siltojen byggaamisesta. Ja kohta se on valmis. Tai että bulit tekevät joskus asioita monimutkaiseksi. Turkka ravisti knubbia ja huus mulle että lähdetään veks. Kiipesin puuhun niin että näkisin paremmin. Oltiin suunnilleen siinä missä nykyään stondaa Finlandiatalo. Mutta hiffasin että täti halusi että ensin petrattaisiin tieverkostoa ja kiskoverkostoa näihin suuntiin. Tai sitten asioita voidaan tsiikata eri vinkkelistä. Olen skrivannut tästä jossakin muussa yhteydessä, mutta nyt kun Länsimetron byggaaminen alkaa olla loppusuoralla on paikallaan taas muistella. Eki budjas samassa rapussa kuin Turkka. Kentälle oli kerääntynyt porukkaa ja yks gubbe seisoi jonkun korokkeen tai lodjun päällä ja rupes bamlaamaan. Sanoin että jään vielä lyssnaamaan mutta tulen perässä. Vaikka siitä on pitkä aika eikä knubbi enää ole oikein skarppi, minnaan mestan ja ajankohdan koska opin tsennaamaan Turkan tokalla luokalla kansiksessa ja nyt oli skole juuri alkanut. Fundeerasin et olin messissä tosi bulissa jutussa; stadi kasvaa, on finnattu osaaja joka reknaa ja osaa siltojen ja tunnelien raksa-asiat – ja nyt tsennasin niin kuin historian siipien huminaa. 20 TSILARI 6/2013 K ypsyttely kestää joskus kauan. Minnaan hämärästi erään syksyisen iltapäivän jolloin Hesperian puistossa kundien kanssa törmättiin jonkinlaiseen puistokokoukseen, jossa bamlattiin buleja asioita. Täti pluggas papruista pitkä rivi mestoja stadin pohjoisja itäpuolella ja heitteli lukuja ja numeroita niin että hän oli varmasti yhtä fiksu kuin tuo gubbe. Olinkin oppinut että tuossa iässä oppii että jotkut voi olla fiksumpia kuin jotkut. Se oli nainen. Gubbe lateli asukaslukuja ja numeroita ja hintoja ja funtsasin että tuo gubbe on todella fiksu. Silloin siellä oli talvisin lätkäkaukalo ja kesäisin pesiskenttä. Tsilari_taitto_6_13_15.indd 20 3.12.2013 11.16. Olin vasta aloittanut tokalla luokalla ja ymmärsin että bulit ihmiset aina duunas oikeita asioita – siitä tulisi fiini junarata ja stokella mahtuu monta busalastia jengiä Stadin duunimestoihin. Mutta tulihan se siitä. Metroa bygataan. Bulin ongelma on lännen suunnalta. Siitä on yli kuuskyt vuotta ja olin 8 veetä. Kaverit tsiikas ja höras bamlausta kaltsun päältä. Länsimetro. . – Mutta nyt bamlattiin ihan päinvastaisia asioista, ja yhtä vakuuttavasti! Ja jengi taputti handuja! Kun sitten kolmas bamlaaja kiipes korokkeelle minä laskeuduin oksalta jolla olin tsitannut ja lähdin kavereiden perään. Ja nyt vasta tokalla luokalla just aloittanut pikkuskidi, joka tähän asti oli luullut että tulevaisuuden päätökset olis varmasti bulien ja starbujen handussa, funtsas kovasti. Vaikka en bonjannut jutuista paljoakaan olin utelias aikuisten puuhista. Gubbe lopetti ja jengi taputti. Praijattiin jotain kavereiden, Ekin ja Turkan kanssa Hespan puiston kaltsuilla. Meinasin jo kivetä alas puusta kun korokkeelle nousi uusi bamlaaja