Lasse Mustonen 050 550 5706 Liemola 050 585 B9B5 ff*ffiT L$ n3 ffiffiååä{x a"j*äåux s Stadin Slangi ry järkkää yhdessä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ja Stadin Virka-gallerian kanssa kaupungintalolle bulin Stadin mestat-j u h I an äyttelyn Näyttely öpnatåan iammikuun lopulla ja sitä pääsee tsiigaa neljän viikon ajah. Jussi Pajunenkin o sanonut, et se olis tosi glaidu, jos jengi tulis kyttää näyttelyitä ja frogaa kaikkee stadista ja sen palveluist. Niille ku ei tsennaa tota kaupungintalo_o ia sen Virkagalleriaa,fsilari voi kertoo, et sen mestan osoite on Pohjoisespa 11-13 ja et se Virkagalleria on kaupungintalon ala-aulassa. Se oli paikalliskulttuurii, stadia, Stadi on sen jengi ja sen mestat ja siitä syntyy muistot ja kulttuuri. Siinä staijaa aina pari stadin -duunarii ku jeesaa jengii stadii koskevissa asioissa. Aineiston lähettäminen suoraan taittaialle on kiellettyä. Se o helppo hittaa ja sinne hivaa kans mennä, ku se on niinku stadilaisten oma haussi ja stadin dirigatki o bamlannu, et niist olis kl tffaa, jos stadilaiset niinku jengillä kävis tsiigaamas kaupungintaloo. Ku jengi dallaa niitte oman skoilan ohi, niin ne minnaa heti tuhat hyvää stoorii. KLIFFAA JOULUA Tsilarin lukijoille.. Käupungintalo o kans kaikkien stadilaisten yhteinen haussi ja stadilaiset sitä inadisti pyörittääkin, ku ne bungaa stadille niitte kunnallisveroi. Pemu Mestat, mutsi ja hima *i aa@ &E ffi 4 ,@ 4%1&e ** Kuva:Kimmo Pälikkö SkrlvaaT3llarlin Julkaisemme kirjoituksia Stadista ja StaQin slangista. Taitiemmat tiödot lehden toimifuksesta löydät sivulta +. Niiltä ku frogaa, niin ne svaaraa. iulkaistavaksi tarkoitettu sähköisessä muodossa. fr1',$,1::1 11,,, ,i:, ..., '' |iri ::' :$_.: ji: Vanhat kantakapakat, stailit raflat, omat duunimestat, stadika, steissi, Lintsi, himakartsat, tutut porttarit ja muut. Noi mestat o stadilaisille tosi tärkeit juttui Ekaks tärkein o tietysti mutsi, i'nut tokaks tärkein o jo hima, Stadin mestat muodostaa stadilaisten historiaa, siis omaa historiaa, stadin historiaa 1a koko Härmän kulttuurihistoriaa. Kun lähetät iult<åistavaa postia, laita mukaan nimesi ja osoitteesi', vaikka käyttäisitkin nimimerkkiä. lsitari-tehti on yks väylä tän kulttuurin säilyttämisessä, Niinpä sun, arvoisan Tsilarin lesaajan kantsii snadisti grevaa sun muistojen mestoja ja skrivaa niistä stoorin tai kaks ja stikkaa se tänne toimitukseen, Sit ku snadisti bluggaa jotain, niin rupee bulisti minnaa kaikkee, voi niinku uusintana omassa mielikuvituksessaan tsiigaa omia muistoja ja siitä tulee kliffa fiilis ja lunki olo. Hyvä laiffi o täynnä hyvii muistoja Pemukaan ei glömmaa koskaan Karjalankartsaa, Tai viiden minsan pyskyy jossa se venttas kolmosen skuruu, tai Lintsiä, jonne se smyygas pbmmilla jostain aidan raosta, tai Neumannin tsieguratehdaöäKotkankartsalla tai Semigradskyn snadien skloddien skoilaa, jossa se stroolas suoraan sen punkkaan, niin et son snadisti nolo vieiafin tai Eltsun kansist, tai Eltsun kentsuu, jossa se luffas ja talvel skrinnarit klabbeis jaagas friidui tai Eltsun ajoja, jossa fiudet ja t motskarit kaahas tutraita ja sataa kaameel prätinällä mutsien päivän \kunniaks. Lehden nimi Tsilari tulee sanoisfa "till säliar€n", ioka tarkoifti lehteä, sähkösanomä4 ionka yhden 'kuppaleen myyntitulgn sai mwiä pitää, itsellään. Sitä minnaa vanhoiJuttui, vanhoi kaiffareita, kliffoi bailui. Nyt olis käns kunnon asiaa, ku Stadin mestatnäyttely o tosi buli juttu 1ä StaOin Slangi ry:kin o tehnyt sen hyvaks duunii knubbi svettikses. Ku jengi dallaa niitte tuttujen mestojen ohi tai hengaa niis, niin niille tulee turvallinen ja hiisi fiilis. Maksimipituus kaksi liuskaa! Toirnituksen osoite on: Stadin Slangi rfr Tsilarin toimitus, Hämeentie oz i 00550 Helsinki Sähköposti : tsi I ari @stad i nslangi.fi Kannen piirros, Paavalin kirkko: Kimmo Pälikkö Seuraava numero ilmestyy helmikuussa 2011 ia siihen tarkoitettu aineisto'tulee olla toimituksessa 15.1 .201 1 mennessä. Joku vanha starbu minnaa yhä oman himakartsan jokaisen stebarin, pitskut ja klitsut Vanhan talkkarin kurttunen pläsi o piirtynyt stadin kundin pumppuun ja mieleen kuin kuparilaatta. Yffiffitu&ffiffi ffidsffi Päätoimittaja Pertti "Pemu " Stadin Slangi ry:n pj
3åå * å** ffi.W 'qq*å** *Jarr--:r ---rr-il:-^ a'r--^-:-q HaeiksenHallinSlansin -:*: t ,nadifioulutreffit toteuötaan ' Kaltsintsyrkan iälkeen vapaamuotoisena u kahviiilaisuiltena. Y$Htu&ffiffi ffit'€# Tyyriille kledjuille pokeki oR vinkkelis. Skutsari dilkkaa € Stadin slangin jengille snadin joulupaketin. Skutsari dilkkaa 3 affssonin Ekin alkupalat l,t ,i t,,,{;{il I 61201 SISÄLT ö Pääkirjoitus-----------------2 Mattssonin Ekin alkupala-----------3 Stadin Slangin hallitus--------------4 Jäsenpostia------5 Bamlausdirikan lööppi--------------6 Arthurin lounas------------6 Costan Friidu ja Kundi--------------7 Slobot bombas Stadii----------------8 Stadin mestat----9 Kimmo Pälikkö --------10-11 Työsiä dilkkaamassa------------12 Intti vai ruodis. -----------15 lbsissaan, ei vakavasti------1 4-16 Syyskokous----17 Gamlat anonssit-------------------17 Stadin kundin kaiho-----------18-20 Sakilaisen laulu---------21 J ou I u I a hjavi n kit----------------20-23 Sautskin pakina----------24 Stadin friidun joulu------25 300 joulukuusta---------25 Yöelämää rafloissa --26-27 Minne mennä---ZB Stadi froogikset---------30 Fotoskaba 6110----------30 Fotoskaba 511 vastaus---------31 Stadin kliffat mestat-----32 Sörkän friidun stooreja --33 Stadin Slangin kamoja --34 Myyntihinnasto -----------35 Miks mä en ollu messis----------36 Perästä kuuluu------37-38 Jäsenhakemus -------37-38 Stadi froogiksen vastaukset-----38 Karin piirros-----39 Stadilla kuultua ----------39 Takakansi---------------40 ÄlÄ nnlssan TÄTÄKÄÄN: tr å kahvitilaisuutena. = -ffit S1: Sl €:ir'
040 506 0954 raija. 050 585 BgB5 lasse@liemola.com Varapuheenjohtaja Hannu Heiskanen puh. 050 431 7123 enordber@welho.com Gata Mansikka-aho puh. 040 567 1404 moseppal@cc. helsi n ki .fi TAITTO ja SIVUNVALMISTUS n'OlliBull" Anikari PAINOPAIKKA Fram Oy Vaasa ffi&tutffiKil% ä#ru ffi Lasse Liemola Puheenjohtaja Cata Mansikka-aho Hannu Heiskanen Varapuheenjohtaja Mikko Seppälä Jäsen Erkki Nordberg Jäsen Pekka Kurvinen Jäsen Pia Snellman Jäsen llmari Jokinen Toimistonhoitaja, hoitaa myös yhdistyksen jäsensihteerin ja sihteerin tehtäviä ' i lmari.jokinen@stad inslang i.fi + ffi##ffiffi$ SEURAAVAT Sffi#GTTREFFIT. heiskanen@htppalvelut.com Taloudenhoitaja Kimmo Karvinen puh. karvi nen @el isa net.fi JÅSffiruffiT Erkki Nordberg puh. 050-550 5706, m ustopertti @ h otm a i L co m TSILARIN TOIMITUSKUNTA Toimitussihteeri Kari Sautero karisautero@netti.fi Raija Tervomaa puh. fi Erkki Nordberg puh. 050 512 5077 ki m mo. 040 567 1404 moseppal@helsin ki.fi Pia Snellman pia.snell man@kol u mbus.fi T#8ffiåSä# jm TffigL&ffiäru Yffi$ffiäTUS Hämeentie 67 00550 Helsinki i puh (09) 774 1041 toi m isto@stad i nsla n gi .fi tsi lari @stad i nslang i .fi www.stadinslangi.fi T#Fffi$SY# ÅVffi$ru,ru& tiistaisin ja torstaisin klo 14-17 Yffiffitu&ffi# ffif€ffi ffi&AT#gFSåTTAJÅ Pertti o'Pemu" Mustonen puh. 046 B1 1433 katrl. tervom aa@kol u m b u s . 4 ST,qffiäru SLÅrutå å.y *sr fffiKLJSä"ffiTäti 3 4"S,'3 *S5 Yhdistyksen tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen' sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. 0400 428 325 hannu. mansikka-aho@ ed usku nta.fi Pekka Kurvinen pekka. ku rvi nen@el m io.fi Mikko Seppälä puh. F€ÅtL$TUffi Puheenjohtaja Lasse Liemola puh. 050 431 7123 enordber@welho.com \r' Mikko Seppälä puh
,i.;i: 1i+ Sla n&i ry:n kofiswuilla JOULUKUU m$fffiHgfi,ffi ,'*.*ruu i * r')' b' Y ffi.,åM**ffi muutoksiin.. Resoluutio: 300 dpi:tä sä h köpostiosoitteeseen : tsi lari @stad i nsla ng i .fi Valokuvat toimiston osoitteeseen, Kuvat voi lähettää myös CD:lle tai DVD:lle tallennettuina. Hotelli Arthurin lounas. la 12.6.2011 Stadin Friidun, Kundin ja Junnun julkistaminen. Käsinkiryoitettuja tekstejä emme julkaise! Kuvat: JPEG, TIFF, EPS. YS$L&ffiH ffid€# 5 ke 1 5. Slangitreffit, Cafe Piritta. su 19.12, klo 16.00 Snygeimmät jou I u bi isit Paavalin tsyrkassa. ti 15.2.2011 Slang itreffit, Cafe Piritta. Tsilari 3110 ilmestyy Häppis HEINAKUU pidättää Slangijengi oikeuden kesiksellä. 13:30 klo Hotelli Arthurin lounas. ke 19.12. llmoitukset: PD F-m uodossa osoitteeseen : Valmistamme myös tarvittaessa ilmoitukset. Vuosikokous. Slangilsteily. Hotelli Arthurin lounas. Hotelli Arthurin lounas. KESAKUU Jortsuredu landelle. l A s E A{ P O S T I A Sfadin omilla . HUHTIKUU Tsilari 2110 ilmestyy Slangitreffrt, Cafe Piritta Hotelli Arthurin lounas. klo 14.00 Snygei mmät joulubiisit Kaltsin tsyrkassa. 26.1 .20.2.2011 Stadin mestat näyttely Kau pu ng intalo HELMIKUU Tsilari 1110 ilmestyy. TILAISUU KSIIN ILMOITTAUTUMINEN JÄSENEK$I LIITTYMINEN ry$rc ffiN Tekstit: Word + muut tekstinkäsittelyohjelmat sä h kö posti osoitteesee n : ts i lari@stad i nslang i.fi sekä printit ja konekirloituslruskat toimiston osoitteeseen. TIEDOT TAPAHTUMISTA $LANGIKAMOJ EN ESITTELY JA TILAUKSET . Printit myös mielellään disketille tallennettuina. TOUKOKUU Mutsi on bestis, Tuomiokirkossa. Stadilainen museo tms. ke 23.3.2011 Pohj alaiset ja Stadilaiset Le Bonk. TAMMIKUU ti 11 ,1 .201 1 Slangitreffit, Cafe Piritta. 12. ffiNffiffi t:t. MAALISKUU Slang itreffit, Cafe Piritta
Odotettavissa on kiitos kehittyvän audiovisuaalisen tekniikan todella mielenkiintoinen interaktiivinen näyttely. Stadin bossit hiffas ett tätähän tarttee hyödyntää. wffiffiffi ffiffi# ffi$dffi tr sli#ffituF%ffi'ä# Wd ffi &# lööi:i5i 28,11 .201 o Buli tänks kaikille näyttelyn toteutuksesta vastanneille. Eka näyttely järkättiin 1997-98 Jugend-salissa, Siellä kävi arviolta yli 26 000 vierasta Tokan näyttelyn v. {i ,n* /f, ; i ! t ""* t { t{ { :{{'!, { ,J {1{",.t i,: rt* .,.1r' .,,,i i -" iF/, STADIN MESTAT HIMASTA GARTSALLE Stadin slangi on järkänny noin viiden vuoden välein bulin slanginäyttelyn jossa kerrotaan stadilaisten ja slangin historiaa ajoilta, joita jotkut meistä vielä minnaa ja gamlat tsennaa. Näyttelyn avaa Stadin bossi Jussi Pajunen. Kolmannen näyttelyn STADIN MESTAT tilat oli helppo löytää ja saada. Stadi on ollu alusta saakka itse messissä ja yhdessä muiden kimppakavereiden kanssa meillä on tammikuussa 2011 tiedossa yhdistyksen historian bulein häppening. STADIN MESTAT HIMASTA GARTSALLE juhlanäyttely on siis 26.01 .2011 20.02.2011 . 6 ffi'ffi; '"'t! f" ! ,/. Siihen kuuluu tiätty live-proggista, musaja joroesityksii, slangigeimeineeR ja bamlauksineen. Buli tänks sponsoreille, joita ilman tää megahäppis ei olis mahdollinen Joulukuussa meillä on perinteinen Frelssiksen patavahtihugi Manskulla Clas Ohlssonin lafkan edessä. Kliffaa jouluu ja nyyaa vuotta 20111 Seuraava Tsilari ilmestyy helmikuussa. Mä otin kontaktii stadin dirikoihin ja froogasin varovasti voisko kuvitella Kaupungintalon Stadarin sisääntuloaulaa 1a katukerroksen tiloja näyttelytoimintaan VasJaus tuli nopeasti ja slangin hallitus pomppas kattoon riemusta. Nuutisen Antsa bamlaa skoijii läppää ja skruudataa magat täböiks gutaa saggaa. Näyttely oli jymymenestys ja homma hoidettii snygisti. 2005 mesta oli hetken hakusessa, koska Jugendsaliin oli tulossa muutoksia eikä sitä enää ollu mahista saada näyttelykäyttöön . Tunnin vahtivuoron aikana saa stannaa ja tsiigaa ku kiireiset stadilaiset hössöttää. Stadin slangista toimikunnassa tsittaa hallituksen jäsen Mikko-Olavi Seppalä, slangiproffa Heka Paunonen, Raija Tervomaa sekä OlliBull Anikari. Se oli myös menestys, koska dirikat studas kaikkee häiriköintii ja turvaohjeita säädettii. Kaltsin tsyrkan tapahtuman jälkeen on Hagiksen Hallissa slangitreffit klo 16,00 alkaen. Näyttely byggaa pääosin sekä kuvin, kartoin että tekstein duunatuista seinäkkeistä Stadiin eri vuosikymmeninä kuuluneista esineistä ja rakennelmista. Tänään näyttelyt on siellä jokapäiväistä arkee ja upean byggan tilat on avattu kaikkien stadilaisten käyttöön. Näyttelyn suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa näyttelytoimi ku nta, jota vetää näyttelypääl I i kkö Timo Pakkanen. gsm 050 58 58 985 Affihutrfi n Lounest ffi Arthurin lunssitreffit iärkätään slangiiengille klo 1 3:30 Hotelli Arthurin raflalsa. Slangijengi jeesaa samlaa fyrkkaa niille joilla ei laiffi oo helppoo SNYGEIMMÄT JOU LU BIISIT sjungataa tänä vuonna kahdessa tsyrkassa: Kaltsin tsyrkka 15.12.2010 klo 14:00 Paavalintsyrkka 1 9, 12.201 klo 1 6:00 Libarit dilkataa taas etukäteen, et kaikki mahtuu inee ja tsittaa, Keskiviikkona 15.12. Tää oli eka kerta ku stadilaisten oma bygga avattii kaikille. Lasse Liemola, Bamis 13åurlåur*Uiriltan fäs*e'il,i€rnolä@lierndlä m. Tsiigaa meidän häppäreitä netistä ja slumppaa SLANGIKALENTERI 2011johon 0n merkattu tällä hetkellä tiedossa olevat tapahtumat. ,w. Kandee tulla messiin ja kokee todellinen joulumieli
Valitut saavat kantaa kunniatitteleitään vuoden ajan. Pikkis Kar6n Perustelut. ,:;ift M%. Aänet laskettiin ja tulos julkistettiin Stadin Viikon päatosjuhlissa Fuengirolassa 6.11 .20'l 0. ffi # ffiffiffiffiffi Rffi ffi ffiffiffi trWffiffiffi #ffi # "€Fffiffi.ffiffi-.iSSffi-.ffi w ffiffi ffi ,ffiåF:p' re&ffiw ffi ffi ffi *sffi -$ Mffiffiffi -ffiffi ffitu.#Wffiffi ffi* $ %tr& ffi ffiwwffi ffi 'ffi#ffiffiffi ffi ffi ffi ffi ffi rffi*** tr'%ffi ffi ffi ffi ffi # w# ffituffi ffi ,ffi w Costan Friidun ja Kundin tavoiffaa joko stad i laisten sähköpostin kautta : stadilaiset @ gmail,com Au rin koran n i kon stad i laiset äänestivät vuoden Costan Friidun )a Ku nd in viikon kestäneellä su ljetu I la I i ppuäänestyksel lä. Kundiksi valittiin. ,' ,. Aurinkorann ikon stad ilaisten perustajajäsen, aktiivinen stadilainen, joka rennolla ja reilulla olemuksellaan levittää ympärilleen hyvää mieltä ja iloa stadilaisuuden hengessä. #F% iiiwF-H s. Friiduksi valittiin: Laura Virnes Perustelut: Stadin Sanomien päätoimittaja, joka pitää Aurinkorannikon stadilaisten lippua korkealla edustavasti ja näkyvästi. R 'ffi .,:f:ffiWffilR-W-ffiffi s ffi ffi%,s ffiruffi %*.w#.$ffiffire ##N%ffiffi ,:w. Pikkis Kar6n ja Laura Virnes juuri kukitettuina ja diplomitettuina. Valituiksi tulleet voittivat ru nsaan äänestyksen yl ivoi maisesti
Fisulodjun kans mutsi bjyydas kans sitä botlarisoossii. Sit niihi blandattiin salttii, sokruu, etikkaa ja hapant mehist ja ku soli redi, niin jengi klottas sitä muuhu safkaan, sköteen tai niihi svamppibulkkeihin. Eki oli blokannu Marttojen bukist yhden päivän pula-ajan saftat. Siin olivarmaan kolme ku tsittas pöydän ympäril skruudaamas, kaks skidii ja mutsi. Se oli skrivattu 1943, ku safkaa ja fyrkkaa oli kyl aika hintsustitarjolla. Pemu, ku kans diggaa enempi tommosta stydii safkaa, niinku tsieguraa, kotlettii, porsaankyljyksii, noitte savolaisjurbaanoien kalakukkoo ja jälkkäriks jotain kunnon leivarii, torttuu ja jätskii, niin Pemu kuiteski lupas skrivaa snadin stoorin aiheest. Sitä saitosi skniidusti, ku kaikkee oli niinku snadisti liite. No sit ne skruudas kans burraa. Siin tartettiin 300 grammaa nokkosii, yks lika vodaa, puoltoista luskaa hiivaa, kaks teeluskaa salttii, puoliluskaa kuminoit ja snadisti ruisjauhoo. Sit se stikkas sen nokkossörsselin liemen sekaan ja perään mausteet ja hiivan ja sit se alusti sen taikinan ja baakas siitä rundeija litteit breguija steekas ne spiisis. Ekaks mutsi kuukas nokkoset pehmeiks. Fatsi oli tietysti rindiksel skragaamas ja antamas sloboilte hudaa. Pääsafkas mude bjyydas fisulodjuu. No, mutsi duunas ekaks 20 grammaa oikeet smiree, ku se hittas sen sen skopest ja sit 200 grammaa botlarisosetta, snadisti salttii ja persiljaa, jos se hittas sitä. Sit se kuukas sen milkin ja vodan, vispas jauhot sekaan, murkkarit messiin ja se burra sai kuukata 10 minsaa ja sit sitä skruudattii jonku mehiksen kans. Sit ne tarttitietyst kans smiree. Jos mutsi hinnas se duunas jengille kans tommost röpettasalaattii. Jälkkäriks jengi sai ruusunmarjasubuu, Mutsi blandas kahteen litraan vodaa kolme desii kuivatttui ruusunmarjoi tai snadisti enemmän tuoreit, puoltoist desii ruisjauhoo, sokruu tai sakariiniija salttii. Sit se bankkas ne nokkoset ihan sörsseliks tommoses myllys tai hakkuris. I Tsilarin toimitukses funtsittiin, et miten vois tos skruudaamises ja safkas snadisti niinku spaaraa fyrkkaa. Mude duunas litran vodaa, puoli litraa kuorittuu milkkii, kolme kippoo vehndjauhoo, kolme kippoo murkkariraastet ja salttii. Ekaks se kuiteski duunas botlarisoset ja sit ku botlarisörsseli oli saanut snadisti venttaa, ettei se ois hotlaa, niin se duunas sen sekaan sen smiren ja sit se vatkas helvatist sit mön 1ää 1a duunas saltin ja persiljan fios se hittas sitä) sinne sekaan. Mude kuukas ekaks ne ruusunmarjat vodassa pehmeiks, sit se glemmas ne siivilän läpi, sit siihe liemeen vispattiin jauhot ja se kuukattiin kunnolla ja lopuks duunattiin sokrut, sakariinit ja saltit mekkeen ja ku soli jäähtynyt galsaks, se skruudattiin. Se varmast smaagas aika kliffalt! Mutsi duunas niille kans niinku välitai etusafkaks svamppibulkkii. Yks litra botlarisosetta, puoli kilsaa tuoretta tai suolattuu fisuu, kaks sipluu, salttii Ja valkopippurii la snadisti smörjaa. Et sillo ku kaikkee oli hintsusti ja slobojen bombarit treenas bombaa Stadin skeidaks, niin kyl sillokin mutsin duunaamat safkat smaagas tosi gutalle. Ekaks se duunas nokkosbreguu. Eikä se bungannu paljon mitään. Soli sit sitä tekosmiree. Röpetat ekaks skaalattii ja raastettii ihan snadiks. Se kuulu Martta-liiton bukisarjaan ja jengi oli kyl lesannu sitä urakalla, koska siitä oli otettu ainaski neljä painosta. Pemu wffiffitu&ffiffi ffid-ffiffi #. Vodan se käytti taikinan liemeks. Sen se blandas milkist, jauhoist, saltist ja tomskusoossist, Sit ne bulkit skruudattiin sen soossin kans. Se kuukas viis kuppii svamppii, viis botlarii, yhe siplun, puoli kuppiijauhoo, yhe egun ja salttii. Soli niinku pikabu rraa. Eki, ku on tosi fiksu starbu, skaffas Pemulle Pula-ajan ruokaohjeita -bukista pula-ajan menuun. Mut himas mutsi duunas safkaa. Sautski, ku on noitte lihisten ja gutan safkan ekspe*ti, oli viisaasti vaiti, mut lupas kyl sordnaa safkajutun Tsilariin, jos semmonen duunataan. Sit se stoppas koko skeidan skötemyllyyn ja kahen luskan avulla se duunas niit svamppibulkkei. Mude bjyydas niitte bulkkien kans myös soossii
'j Kimmo Pälikkö on B-kloddisen perheen ainoo kundi. Pälikkö kävi konstukertsissä )a Helsingin suomalaisessa .työviksessä Erkki * Hervon koutsaamana. Hän on järkänny Stad'iai'hei sia rLKatoavaa kau pu n,kiä" -tai denäyttelyjä vuodesta lg7oja ruunnitellu myös Stadi-aiheisia fritsuja. ' ffif-ffiffi :t 1r lä 1i ?$ s r,l # *; Läntisen Brahikå i, Jö#fattnsart fiäffi lgiffi ,;f;;li,l:I : Kimmo Pälikkö on julfaissui useita konstuaiheisia kniigoja. Päikkö bluggas 60-luvun slyytissa Malmin kauppiksessa meikonominia Markkinoi nti-instituutissa mainoshoitajan spettarit. Päiväduunin ohella Kimmö leesas Vapaässa Taidekou I ussa ja TAI Kissa. Samaan aikaan hän maalasi myös useita muotokuvia . Hän alotti Stadissa akvarelliensa.esittelyn "Katoavaa kaupunkia" -näyttelyssä 1 970luvulla. Krigun jälkeen perhe smiittas Somerolle. Linja-autoasema v.1972.. Kimmo on tallentanu Stadia grafiikan keinoin, pi i rtämäl lä ja maalaamal la. 10 ': " * o, Kimmo Pälikkö on , stadi lai nen kuvataitei I ija. Pälikkö toimii myös mai kkand taideku rssei I la, eri laisissa häppiksissä ja on julkaissut useita konstu kn iigoja." Teksti : OlliBull Anikari .Fotot: Kimmo Pälikön maalauksia. , Suomen Taidepiirtäjäin Liiton, nykyisen'Grafian tdiriga Kimmosta tuli 1 960-luvulla. Hänellä on ollut vuodesta1 983omä galleria, joka blisaa Kimmon omaa tuotantoa. Pälikkö on opiskellut Helsi ngi n työvi ksessä, Vapaassa taidekoufLssa 1 ja Taikissa. Pälikkö on duunann.u lähes 1400 erilaista postikorttia, joita on painettu : yli 90 miljoonaa kappaletta.
com. / **-wq -tE:;:tr;#s ' ..r* ffiffi+*::il?;, * w: **l;;{* r4i ffi ffirl. TS$tu&ffiff ffid€ffi Pasilan fedutsyrkka, 70-luvulla. Espan gamla kiska; Espan puisto. Melkeen kaikki myöhemmätki etskut 4O-vuoden ajalta on Kimmon duunaamia. Faijan kuoleman jälkeen Pälikkö handlas perikunnalle singsanneen pesuainefabri i kki Tolu 0y:n vetovastuun. a rt-helsi n ki . Jo 11-kesäsenä Pälikkö oli piirtäny Tolu-pesuaineen ekan etiketin. Perikunta blisas Tolu Oy:n vekka vuonna 1 987 Vuonna 1978 Kimmo Pälikkö duunas KP-art Oy:n, buulaagin, jonka kautta on markkinoinu ja blisannu duunejaan. Vuon na 1982 1aätyään kokonaan vekka vieraan duunista, Pälikkö pani KP-art Oy:n kimppaan oman taidegallerian, joka oli Senaatintortsan kantilla 1985-20 10 nimellä ARTHelsinki. Tarteen lisäks Pälikkö on muusikf0. Kimmo on skulannu nokkahurluu, figelii ja klarinettii omaks ja muiden iloks, ekaks snadissa jortsubändissä ja sittemmin bulimmassa "Suomipojat" -nimisessä bändissä. .i. € w-F ffi€ 's $ F *fu 'h =-: $ s.J € fu LL $ re E *E *$ $$g$ tut tuq Varsinainen leipäduuni oli 1972 Helios Oy:n mainonnan )a markkinoinin vastaavana, jossa duunissa hän oli vuoteen 1982. Se" naatintortsalla staijannu galleria smiittas byggan rempan takia Pukinmäkeen. Vuonna 2008 Kimmo Pälikölle dilkattii vuoden kunniamerkonomi-titteli. Gam mel i n vodafabri ikki Pohjois rantsu n botski kaijat, Lenitan karikatyyri on mukana Skarppien vuosinäyttelyssä. Puköun kehystämö ja studio vorkkii edelleen, vaikka Kimmo on jo 70-kesänen starbu. Erilaisia postikortteja Kimmo on duunannu lähes 1400. Pälikkö on julkassu pitkän matkaa toistakymment kniigaa, ffiffi.evoluutiokriittisiä, kreatioh istisia kn i igoja. Kimmolla on *'KATOAVAA KAUPUNKIA" näyttely' Sanomatalon Mediatorilla 11 .-" 30.1 .2011 , kimpassa SKARPIT Killan (Suomen karikatyristien la pilapiirtäjien kilta) vllosinäyttelyn, "PARASTA JALKEEN 1 .1 .2010" kanssa. Näyttelyssä valitaan vuoden 201'0 suomalai nen kari katyyrityyppi Dörtsit on auki yleisölle maanantaista perjantaihin klogu 7 -2L ja viikendinä klog u9-22. Kimmon tuotantoo voi tsögailla netissä saitilla: \* www. lneen ei bungaa mitään ;f i' % = -= *' T $ä€$ $ 5$ $ ; :$å'^f tu$tutu% € * E F s tu
Tauon jälkee päätettii, et enää ei dallata siin pölys, jonka edellä menijät nostattt, vaa pantii mars-mars tahtii luudaten kahen komppanian ohi. Skruudattii breguu ja divattii tsaikk aa. ,' ',,,,...',, ,,, ',,r .'.., '' ,' i''i't,'' .'.:,Ji$dfräiSg*,,,$u$ffE6,..r..':, ' :vakinäinen'tAta*iii'",' " i ,PerUSSana:,|.'Ugftffii,n,, ,, , ,,Ruffin,våliän aikäifi ' " ''fuötiljäkoj:ne,fi ,,ruo,tu*äkil,.,,' ,,,{ä itos, öI i:,, sotävä'ki' neh,' r,, ,' :ä$ .et*ot mu u*äti='''' -ni "",,,,' ,' tlfi#t *','$,otäväkil"'-',"''. Mä olin viestin moku ja marssin sturuodus. Muutama kundi spuglas, ku kondis pragas. Sen mä oon kyl hiffannu omist kloddienkloddeist, et ne o rrrelkee yhtå paljo himas ku intis, niil o kaikki illat ja viikendit leedii. Huisin paljo putos sällejä muilt komppanioilta, mut meilt ei yhtåkåå, ku meiän alikessut anto fillarinsa sellaselle hanulle, joka meni bleegiks eli klyyvari alko vaalenee. Kaikki Turun aselajit oli messis, mut vaanmosurit Ja mokut dallas. Kuulemma joka ikäluokast shingraa kvrnrnenen prossaa folkasta vek ennen tåytta inttiaikaa. Liffaahan se ruodisaika oli ainaski j älkeepäin minnailles, muttei siel kyl friidut olis sillon gyntänny, siit mä oon saletti. rr,_..._,..:-.,:::i -tta.....,,.,.,,,t ii:. :,, i:i iii iiii ..i:i = S: ..1. Akkiihä siihe sitte tottu, ku joka aamu oli samanlainen. S amallaalikessu otti kantaakseen hanun repun ja kifrun. Mul oli käytössä hestika, vanha koni ja tsårcat, klabbeissa tolppaplåågat, joilla må kletrasin ylös puhelintolppaan ja löin tolpan huippuun parilla spigulla plotskin, niinku katoks. Niit alkoki svimppaajo viiden kilsan jälkee nii, et me jouduttii daIIaa niitte yli. Kyl kapiaiset skriigas et me ollaa viel kolrne vuorokautta armeijan rikoslain alasii, muttei kukaa ollu lysnaavinaan. Soli vinkee se koni, ku må sittasin tsärralle ni se lähti heti ja stannas taas seuraavan tolpan kohalle. Onks friidut nykyää stydimpii, r ai kundit kleinimpii ku ennen. Pari kifrukomppanraa marssi meidän edella ja faartli oli sen ven an, et ne snadimmat hanut viimesis ruoduis joutu luudaa. Jo eka aamu oli karsee kokemus tavalliselle gartsakundille, ku klogu krrrrdelt kymmenen alikessuu karju taytta kurkkuu "FIEn qÄfYYS!" Minsa arkaa ja ilman skjordaa, vain bn'sat klabbiin ja pitskulle. Mut ntä oon lysnnnu, et intis tsrituttais puntpuliin ja oonha mä blugannu Stadarist, ettei ntkviset mokut osaa simmaa, eikii ne osaa kuorii botlureit. Konnari kävi duunaamas dörtsit bosee ja sano öbnaavansa ne vasta Stadissa. Sit mä oon funtsinnu sitäki, et mites friidut r oi .-eynttää siin ku sällitki. Jokku ei osaa edes sitoo tsengan nauhoikaa. Varotteli mennessään, et älkää söndratko mestoi. ArzrBo1l. =r. Ikimuistoisin marssini oli Auran assalta Raasiin, 34 kilsaa heinäkuun helteellä, kifru varustus ja täyspakkaus selässä. Emrnä oo viittiny skiiaa kloddienkloddeille omist r-rrodisajoist, ku ne takuulla väittäis et mä flöittaan. =.-,, .,,, ",, ' '.ffitå-fi'd€fiiuuri +t -'ö5ä,',,l' ,,r ',$ffiiläsn tintöä'i., r=.=.=i;'-r, i ',jöho6.,ku u.lu u'idukköffi,. " lrnate ri ä,äilhu offi ;'t'-;i';"n'r,',.' 't TU'l,6g .,ffi,f.U$ffi d$,fil,,t-i",''',i :,,',,i,' l ',,ffi äikits,E#l$ta Väs -' ;'1r' ;'i .l' idfi, tt',' lfl ,", i r' ii-',r ,,"s u.b ut' t.t,,t =', '','-1.' 't'.',t,i'''t ..,. S ,i. Entäs Se , ku jotai alkaa ottaa onttoon onteloon nii, ettei hotsita enää. Mulla kävi mäihä, ku mä finnasin muutamat skotauskabat ja sain titarin luokat suoritetfuu. # ,:Ruoais' å iötävå*i,, ,, "' '' arfflgrjä,' värU$mi :'' .i'i' ,päl*€lu$., ",. tt " l .:''.P fU S nA.1r' .,.,,,'.,...:,,,',:-n,,1r,, "'. Siitä aamuluudaus kassun r rnpäri. J otku draisas röökin j a taas lähettii. Siihen arkaa skiiattii, et stoge skuj aa maailman pisimmän tunnelin läpi, nääs ku slobot duunas fonerien eteen luukut, nii ettei ulos nähny ku skitun pytyn läpi. t' ."' r'i','i;itt'iltui-t,t , 'EiXfW,Or d,b e ffii' " g'i. Kleinimpienki kondis koheni sitä mukaa, mitä enemmän marssittii j a sulkeisis luudattii. Heikkilän kassulta ois pitäny viel marssii muodos Turun assalle, mut viestikomppanian kakskymmenta hanua tilas taxit portille ja otskas ku siviilit konsanaa. Kolmen kuukauden jälkee botskista takas komppantaan bytskaamaa siviilikledjut niskaan .Ja lysnaamaa tokan divisioonan komentajan, eversti "Arre" Enrothin bamlaamista. Niit aikoi ku minnaa ni kyl se aika huisii oliki. F$$tu&ffi$ ffid€# Intti, siit rnul ei oo faktaa tietoo, ku mä oon käynny vaa ruodiksen. Sitä kriguu Raasis kesti panviikkoo, budj attuteltois ja sillee. Stogessa otettii ekaks plotskinen vodakannu, kaadettii vodat vek ja täytettii se shiivalla, jota kundit oli jemmannu tätä tilaisuutta varte. Niist tuli vilt lomiksli ja loppuajaks komennus laivaston krigubotskin kipinäks. Peräs tuli myrkkybusa, joka blokkas pökränneet.Pualesmatkas oli ainoo puolentimman tauko. .r:::::=:-: :i:: -i:=::t:=: :l= -J:ir-:ii'-t '-,' ': ' '-t .:i ii; ri t,.,it ,,, ,,. i_': $ :lii ...,ii...i$ :::i -::=.: =:= -.-11.-5.. $ .,.=.i=''.'+ ii',.,-.,,i. Kyllähä ruodiksest sais skrivattuu vaik romssun, mut jääköö se muitte duuniks. 13 Raasis oli lootrit olot, mäjouduin duunihommiin. Ei muuta ku sliibaamaa feltalle, et"tääl o nii fittii, mä haluun himaan" ia se o sillä klaari
Siinä maailmassa urheilun tärkeys saa terveemmät mittasuhteet. # & tr * Suomen Jääklekkomaajou kkueen päävalmentajamme Jukka Jalonen on sanonut, että NHL-pelaajien haryoittelussa ja pelaamisessa huokuu ulospäin ilo Ja hauskuus. Lautailijat laskivat kisoissa hyvällä huumorilla, nauttivat onnistumisistaan ja olivat samalla aivan varmasti todellisia huippu-urheilijoita. Olympiakisassa nähtyjä temppuja ei yksinkertaisesti voin ut suorittaa ilman vuosien haryoittelua ja kovaa kuntoa. Lasten urheilu on parhaimmillaan juuri tätä iloa ja nautintoa.. Juuri nämä Jukan mainitsemat pelaajat toivat viime talvena maallemme yhden niistä harvoista olympiamitaleistamme. :i.r*r .. ffi,åklre ffiffic# tuffi#':; ry_ #6-'# w fu *# ,## *_ Oheinen otsikko on Vancouverin olympiakisojen aikaisesta Helsingin Sanomien "Yläkulma" -kolumnista (Tommi Hannula, HS 1e.2 201 0) Kirjoituksessa todetaan, että Suomen ensimmäinen olympiamitali tuli lajissa, jonka urheilijoiden keskuudessa alkuperäinen urheiluja olympiahenki ovat vielä edes jotenkin voimissaan. ,f .
G. Enempää ohjeita meidän vanhempien ei pid äantaa. Saan seurata pienen, väsyneen teliIXT'3å31',' r3ilXäffi :Välaisen paloa lauantaiaamun iääharjoitukseen ja vähän pidemmän aikaa harrastaneen lapsen pelaamista. Pitää tulla paremmaksi urheilijaksi. === ffi ffii .. Perheessämme saa myös löhöillä sohvalla ja viettää laatuaikaa hyvän sarjakuva ki rjan ääressä. ... Onhan tähän panostettu aikaa Jarahaa. Tänään pitää voittaa juuri tämä peli. Me vanhemmat asetamme monesti lastemme urheilemiselle paineita. Valmentajalla on omat tavoitteensa. Vakavuuden urheiluun tuomme ikävä kyllä yleensä me aikuiset. Urheilevan lapsen arki ja paineet Saan olla päivittäin mukana urheilevien lasten arjessa. Lapset harrastavat myös muuta liikuntaa. Kaikille lapsille annamme haryoituksiin mentäessä saman ohjeen: nauti urheilemisestasi, yritä aina parhaasi ja kuuntele valmentaj aa. Masa oli lomalla hiihtämässä Lapissa eikä ollut joukkueen treeneissä, mutta hän tulee sotkemaan _4 Årio"n pLruajien peli;. ::: Lapset voivat urheilla tosissaan, mutta eivät vakavasti. pihaleikkejä ja pelejä, lasketteluä, ulkoilua, pyöräilyä, puissa kiipeilyä, lumisot?ä, pulkkamäessä käyntiä ja muuta reippailua
Juuso totesi puheenvuorossaan lopuksi, että: "Kyllä treeneissä saa vaatia. Monipuolista, laadukasta ja määrällisesti riittävää liikuntaa sekä urheilua. Liikunnallinen elämäntapa juurtuu lapselle, kun hän saa kodista positiivisia kokemuksia I i iku n nast a ia kan n ustusta urheilemiseen. Katoaako leikki Ja ilo lasten urheilusta ohjatussa joukkuetoiminxei nassa. Valmentajien )a vanhempien tulee tukea ja auttaa lapsia omassa harrastuksessaan. Urheiluseurassa voi myös opetella omien rajojen kokeilemista ja esimerkiksi sääntojen noudattamista. Nauttra u rheilem isestaan . r todellakaan. wffiffitu&ffiffi ffif-ffiffi 16 Hävittiin tämä 'peli! Maailma 'kaatuu päälle! Seurojen kiekkokouluissa on tuhahrsiä osallistu11[, OSä noin joka kolmas jatkaa harrastamista seuran juniorijoukkueessa. Miksi. Tosissaan, ei vakavasti! Turkka Teryomaa nuorisopäällikkö Suomen Jääkiekkol iitto ;f. Juuso pohti, että urheilemrnen ja urherluseuratoiminta erittäin merkittävää lasten kasvussa terveiksi aikuisiksi. Seuratoimintaan osallistumisen aloitusikä on pudonnut yhdellä vuodella joka syntymävuosikymmen jo pitkään. lnnostaa ja kasvattaa jo syntynyttä liekkiä Vanhempien tulee ,luoda perhee$een urheilulle Ja liikunnalle myönteinen ilmapiiri. Arkiliikunnalla on tässä suuri rooli. # Vaatiminen on välittämistä, mutta ei niille pienille pelaajille tarvitse ...tuilla". Tuleeko toiminnasta liian totista. urheiltrat' Lapsille tulee syntyä into ja palo omaan tekemlseensä. ,assar voi sanoaf_,ffi tämä on taas tätä kt hattutäti pehmosälä sekä Lopuksi Lainaan tähän loppuun kokeneen jääkiekkomiehen Juuso Wahlstenin sanoja taannoin eräässä seminaarissa. Asiantuntijat kannustavatkin siihen, että kymmeneen ikävuoteen saakka lapsen tulisi harrastaa vähintään kolmea eri tyyppistä urheilulajia Tämä ei tarkoita sitä, että lapsi pitäisi viedä kolmen eri lajin harjoituksiin, vaan nimenomaan sitä, että lapselle tarjotaan mahdollisuus monipuoliseen urheilemiseen. Lasten pitää antaa urheilla. Mitä enemmän lapsi saa myönteisiä kokemuksia harrastuksessaan, sitä enemmän hän jaksaa harjoitella sitten, kun kilpaurheilulliset vaatimukset kasvavat. Lapset tulevat nykyään harrastuksen pariin aiempaa nuorempina, yleensä alle kouluikäisinä. Mitä enemmän saamme innokkaita lapsia pysymään rakkaan lajimme parrssa, sitä suurempi mahdollisuus maallamme on voittaa jääkiekkomitali myos vuoden 2014,201 B, 2022 ja2o26 olympialaisissakin
-*r EF ,j1. id-,"s ffi t\ 'Pffi i''ntir : KAF{vr *Y ffi KY $s*nå*mm fu eåäå*Kå å$swffinxåä€. Jäsenmaksu 25.00 € opiskelijat 5,00 €, Ka n nattavan henkilojäsenen jäsenmaksu 35,00 €, Ka n nattavan yhteisojäsenen jäsenmaksu 150,00 €, ffi ffi Jäsenmaksut laskutetaan ja maksetaan yhtenä eränä vuoden alussa. Onks toi Saba jotain 50-luvun kevytlevitettä. Liitrymismaksu 15,00 € ei peritä Stadin Mestat -näyttelyn yhteydessä liittyviltä, opiskelijat 00,00 €. &W: ffi: '1fiäH#r ;;;,:,.;. 17 Stadin Slangi Ry:n sääntömääräinen syyskokous 29.11.201 Puheenjohtajan vaali: Lasse Liemola 31 ääntä, Kari Varvikko 16 ääntä. Anohssit poimi: OlliBull ffi rEm Wl* fffit|Dr ålW g& [*s* ^&& iw .:' iäffigå ' tffi !ffi sffi tffix3 ffi ffi r"!il twr \\1.\t w rilI r. Kolme jäsentä erovuoroisten (Kimmo Karvinen, Cata Mansikkaaho, Erkki Nordberg) tilalle, Vaalin tulos: Kimmo Karvinen 36 ääntä, Cata Mansikka-aho 33 ääntä, Erkki Nordberg 33 ääntä, Kari Varvikko 19 ääntä, Toim i n na ntarkastaj ien {entisten tilintarkastajien) vaali, Va rs i n aiset toi m i n nantarkastajat: Eila Bertell ja Heikki Katajarinne valittiin yksimielisesti. Hiffaa teksti: " puolirasvainen " Kotiliesi 1950. Heidän varahenkilönsä: Sirkka Muranen ja Kalevi Äi1ata valittiin yksimielisesti. Syyskokoukseen osallistui kiitettävästi Stadin slangin aktiivijäseniä. wt& ffii ffi ffi ffi äå.s#i ffiffis ffiffie Gåh€E",ÅT ÅN*NSSIT *-4MtÅT åH*NSSåT, CÅlvltÅT ÅN ruffiffiKrc Okan tsufen mä minnaan, mut en Okan tsaju u, Hiffaat sä Olympiarenkaat pakkauksessa. Kotiliesi 1950
0n daijuun pantu bolsun s/oboa, ja himaan smiitataan nyt stogella. Sen kolme skloddii, Jussi, Kalle ja Risto, omaksuu 50-luvun aikana tän suht remakan ja snadisti roisin ohj elmiston, Risto ottaa skebatuntiiki Tölikas budj aavalt lojarilt Kullervo Kulmalalta. Muutaman vuoden pääst Kullervon pikkubroidi Torsti Kulmala paåsee stuiduks Kalliosta, ja glaidu jengi on kooss. Torsti Kulmala on krigun jälkeen Forssan kaupungin dirika ja sitte kaupunkisuunnittelij a Stadis, Jenkeis ja Kanadas. Teksti: Mikko Seppälä styge 'Niin gimis on Stadi', jonka tekstin on muka skrivannu joku Jussi Isomeri ja sävel on "trad." "Toi on mun runo", Lehmuksela hämmästyy. Hankolaiset shung aa ja skulaa pöytäjuhlis eli sitseis, mut pluggaa samal pläget: Kulmalan broidiksist tulee juristei, Kullervo menee Elkan lojariks. Mistä täs on oikeen kyse. Sitä jrrrppi se homma, mut aikansa kuluks se skrivas sit tällase kliffan S+aÅ;,tu kÅ/,r,r"d^,rv k ail,rfr, 6i,ww owstaii. Nimittäin aika moni niist biiseist, mitä nåå kolme gentlemannimusikanttii sitseissään shungas, oli slansii. Stuiduskaboje jälkeen musatouhu jatkuu Stadissa, Esossa eli Helsingin yliopiston Eteläsuomalaises osakunnas. Krigu oli edenny sellaseen pisteeseen, et Sörkan, Valganja Käbiksen duunareist koottu Ässä-rykmentti flaidas ja hengas Karj alan Karhumäellä. !', i;**..4..t*. Ässä-rykmentti 13,10.1940 ohimarssil la Hämeentiellä. Lq42, V ?Å)cb Le)r,t rw+,yt t*, sit kul#duti ljä:" tiymm.ttia vuotia. :it:i::l ::i:,.:'::i ffiMd,fim frmfl&w*ffiffffifu bfrfl$fm tur#mm Tsilari ryhty penkomaan ja otti selaää Stadin epäairallisen kansallisstygen'Stadin lundin kaiho' eli'Niin gimis on Stadi' taustasta ja oaiheista. Stygee ei sekään oo aikasemmin kuullu. Se on myös Isomeren tav:oin kova*i glåa ja diri kana Suomalaises Pursiseuras -ja sielhä shungataan ja. Solttu nimeltä Veikko Lehmuksela ei päässy singraa him aan Valgaan jouluks, Yaa se j outu jäämään s inne rintamalle. : Sit tulee krigu, ja nää kaikki on tietty reservinupseereit. Mä oon itekki tsiigannu ne läpi ja siel oli iha perus pöytäjuhlastyger, mut atka vilt stadilaista:'MorJens Viivi', 'Oi mutsi mutsi', 'Kaikki .v Stadin kundin dokaa brenkkuu' ja'Stadin kundin kaiho' kuulu näitten garffareitten lempparibiiseihin. Nt ii,,kuy H a4rktw ?lafyt iw B ra,ln tkypn,lr'wfyt i*Vfuan, je,h,rlt*, ru rttwvtw, Si,a),Lii' grå*ww jw rtr4>p*w, voildtÅ, yd^ffu k tva?{tu*, et+a' fi**$Åa, ?u'wlt,,A, fuvwv,a', StÅlii, Iri;.Å4^+ w tttynyw, lilrfu+wgLt^yw, glrt+w rtk"ov jw yJdai"ww !h*d.0,0r, 7wanMrLul+M+, Nvwe,w gltuWrfu k;l+&o*, ElÅ,,tvtÅ,01tuy fun* jw gu"tt*, .,' i ,, ,dfu jw p+,*rlili* gol,tÅ,tv ja' afuw dr ol,W ti',Åfi), tkruÅjÅaa', ^;Å//v tilfv gi,ww wSMt, Ykvtolfifrtwy t*vaÅL, 'WgMilw,W Kwrh'u,,ra,rij,lu 23, 12. Kffiffitu&ffiffi ffif€ffi ,ffiffiiy|fi:mtiiki jouluna 1942 ', , ,' Ir{iinku kaikki vissiin tsennaa, alussa oli sana. Ku, kig.t slyyffaa, Kulm alat ja Isomeri on jo dirikatason herroi mut aina välil ne treffaa pirskeis, mis ne arna kirnpas skulaa ja shungaa näit stuiduj en stlr€ei. Tää Isomeri on konserttitason pianisti. Nyt rigi skreddarille förataan ja jenkktsfai/i siihen duunataan, Nää kruunun dongarit ne lyödään hengariin Ja loput repuusel//e blisataan. Isomerest tulee semmone lekuri ku panee leegot kondikseen. Se Torsti lesaa vaffnuude vuoks viel inssin paprut. Aina ku se paukkaa takas Stadiin ni se tulee Isomeren luo ja tempasee näit slangishungei. W tol^tort,wY trlvoÅL, U{ Ww tety w vuLkt'rr*w, W v,r,;dÅ, S ork,k"ottv tfu w, t;/rj^l, l,ka,t+t,, kryU^ht f*w, W Å4w*ilrilutubö,rra*. Uskomaton stoori. Eson stuidut shungaa slangiks Hanko, 2}-Iuwn puoliväli. Krigust on jääny haaviin ,uusii'biisei j ä'i$sii''tekstei. Skolekundit Kullervo Kulmala ja Hurtti Isomeri tseenaa fyrkkaa ja skulaa leffateatteris. Joskus ne treffaa Byggan kabineteis, mut usein pirskeet pidetään hammaskirurgi Hurtti Isomeren bulis luukus Korkeevuorenkadul, Johanneksen tsyrkan tuntumas. Laulumies Kulleryo Kulmala on ollu Asevelilehden toimitukses ja se tsennaa .nä'ä,'käi{{ii"rnasi tekstit. Telkkarin Lettiåadist fulee Alan Miesten eti Petri Hohenthatin, Vesa Nuotion ja Hannu Kåilssonin vetämä Hurtti Isomeren skloddit hittas iha våhå arkaa sitte fau ansa gamloj en paprujen joukosta näit Kullervo Kulmalan 50ja 60-1uvul duunaamii laulumonisteit. Siel on myös tä11anen'Masin sjungi': 0i masi, masi, sfadi odottaa, jo kiskot Miltää, sfogo savuaa
Nubishan oli se pultsareitten yömaja Pursarilla, iha 1ähimestoil. Vesa lrluotio on Finnlevyn tiedotuspää11ikkö, mut tota stygee ei kukaan 19 tunnu tsenna avan Petri Hohenthal kuitenki arraa sen, ja bändi purkittaa sen marraskuus I97 9 Alan Miesten älppäri11e Yhtä soittoa se duunattii iha poikkeuksellisesti suorakaivemrksena ja purkitettii kerral. A/lutt' riemu kattoon veikot ja sarkka pohjaoff, hei! Laulun mahti murehet jo unholahan vei! Siitä nåå jermut mukaili Lehmukselan runoon nuotin. Levyraadin jälkeen puhelimet alkaa skulaa sekä Isomerel et Nuotiol. päivänä 197 9 toimittajaPirkko Kinnunen, Ilta-Sanomien vakkari ar,'us tal avi ihdepuo len jutuis, reissaa Hesarin kollegansa Kaija Olli1an kans Chymokse bileisii Lappeenrant aar\ ku Marianne-karkki fyllaa 30 vuot. Kiukaast kaivetaa nokine tikku, jostai hitataa pahvinpala, johon laulun teksti j uhlallisesti tallennetaan. Samas stoges samoihi kekkereihi on menos myös uus kolmen trubaduurin bändi nimeltAlan Miehet. 'Niin gimis on Stadi' trcotetaa sinkuks. "Tää on vissiin tekstin tekrj ä", kelaa Nuotio ja sinkkuplatan kanteen saadaan nimi. Teosto ei tsennaa sen nimisii. Saunasta stogeen ja platalle Joskus 60-luvun puolivälis entiset inttikäverit Jussi Isomert ja Pertti Kinnunen sattuu Pihlajasaaren raflaan turisee ja naukkailee bisseä. Isomerillä ne shungaa aF na Valgan sijast "Nubiksen, voi jebulis, se stemmaa". Ja sit vaihtu sukupolvi ja alettii brarjaa 'rikkinäist puhelint'. "Kiva biisi, tää me levytetään" , äljåtkelaa. "Sussun" sU aan lauletaan "friidu", joskus "issikka" on ajanmukaistettu "autsikalla". Frendit onnittelee Isomerta: "Jussi, ei me tiedettykään ..et sä. tommone musrikkimies, hienoo et sä tulit Levyraadis toiseks." Isomeri ei bonjaa mist on kyse ennen ku parin päivän kuluttuu tää muinaitrrq :.4 a i4| ,3 &' L'a. oo! . No sitä ei oo rnonisteis säilyny, mut mä oon suht saletti, et Kullervo Kulmala tat on se voinu olla joku toinenki jo sitä ennen hiffas, et tåa Lehmukselan slangiruno menee aika kivasti yhteen sellasen : virolaisen stygen kans, jota kaikki stuidut hoilas, 30-luvul ja hoilaa muuten edelleenki. Seki kuuluu asiaan, et biisien otsikot ja säkeitten kirjoitusasu sinksaa pirskeest toiseen ain tilanteen mukaan. 'Stadin kundin kaiho' on saanu Kulmalan papruis millon nimen 'Vanha merimies muistelee', millon se on'Kakolan kundin sjungi'. Teksti noudattaa suurin piirtein Lehmukselan origin aahr, mitä nyt joku laini on snadisti j ärkätty uusiks et sen on voinu nätisti shungaa melodiaan. Ilta vaihtuu yöks, ja botskei ei nåy missään. wffiffitu&ffiffi ffid-ffiffi Ryyppylauluihin iha niinku kupletteihinki pätee se et uusii tekstei shung ataa semmosel vanhal nuotil mihi ne Yaa sopii. Levyraadin jälkipyykki Biisii 'Niin gimis on Stadi' on shung attu siellä täänä, mut Alan Miesten platan myötä koko Härmä tsennaa sen. Nää gat ffarit ei sen koommin treffaa toisiaan, mut tätäbiisii'Niin gimis on Stadi' ne shungaa tahoilIaan, sekä Isomeri et Kinnunen, millon ne vaa sopivis pirskeis sattuu laulutuulelle niist kumpikaa ei oo mikään muusikko eikä ne tsennaaees nuottei. Mut mikä se 'Stadin kundin kaihon' melodia sit oli tai mistä se tuli. Kinnunen on iha et vaude ja tahtoo skrivaa stygen ylös. Jannut luudaa Pihliksen saunaan, stikkaa eldiksen j a sitsi saa jatkuu. Vappu on sillai 1ähe11ä, et koko sakki siel stoges rupee shungaa. Kuluu toistkymmentd vuotta. Ne on frogannu Pirkko Kinnuseltaki, at mist sä sit tsennaat ton biisin, ja sen mies minnaa et se Isomeri-niminen inttikaveri tan aikoinaan siel Pihlikses shungas. Kysees on 'Ylioppilasriemua': 0n elomme härpyvä muistoisfa pois, Ken mennyttä kauankaan muistella vois. Lauteil ne shungaa, ja kohta Isomeri tempasee vanhast muistist biisin 'Niin gimis on Stadi'. Nyt on Alan Miesten, eli Vesa Nuotion, Petri Hohenthalin ja Hannu Karlssonin, hugi tsökaa esiin pennaa ja papruu. Huhtikuun 29. Tää on niitte toine keikka. Nuotiol po.V9ä11e tupsahtaa papru, jos lukee vaa "Jussi Isometl" . Pirkko Kinnunen heläyttää omal vukill aan stygen jonka on oppinu siipaltaan, 'Niin gimis on Stadi'
Kffi#tu&ffiffi ffid€ffi Hei! Voisiko tämä kuva olla Kalliosta. Ja tää stoori todista a, et totuus voi olla taruu ihmeellisempåa. t. siirty Kinnuselle. Se on arvellu, et tåit "Jussi Isomeri" olis oikeesti iskelmäsäv eltåja lJsko Kempin pseudonyymi, eli salanimi. AikanaanVeka Lehmuksela skulaa myös Jussi Isomerelle, joka bamlaa koko stoorin, miten oli snadina kuullu biisin ja miten se Pihliksen saunan lauteil , Tr. " ;J.. Jussi Raittinen nappaa niist yhden, 'Gartsan gundin', jonka tekstii snadisti muokataal aulul I i s emm ak s . Isomeren nimi jäi kuitenki kummitteleen biisin tekijätietoihi. Raittisen välityksel tää kaveri, Valtteri Sorsa, fuodaan Teostoon nayttåå gamlaa kriguaikast vihkoo mihin se runo on skrivattu. gffi' nnunen skulaa sille 3.,6,$Il,,,,01 son. Jotku toiset on puolestaan epäilly, et itse Arvo Turtiainen, "Stadin Arska", olis petrannu Lehmukselan tekstii. 'Niin gimis on Stadi' on ollu siit lähtien Raittisen leipäheitto ja lempibiisi. Tiedätkö sinä mitään Sörkän Ruusu-nimisestä naisesta joka kuljeskeli Kallion / Sörkän kaduilla joskus 60'luvulla. Biisi tulee 1984 Raittisen ja Eero Luparin bändin platalle Hirvi älä tule tielle, samoin ku 'Stadin kundin kaiho'. Nuotio ei voi ku pahotella älppärin kantee Lehmukselan nimi tuli sitte jo oikein. Lehmuksela innostuu rnenestyksest nii, et se skriva aparl uuttaki shgirunoo. Jussi Raittinen innostu Alan Miesten sinkusta nii et otti biisin välittömästi ohjelmistoonsa. '].{iin gimis on Stadi' on ehta kulkusävelmå, elt se "trad." on siinä ihapaikallaa. ',"" 5arotiolle taas skulaa Veikko Lehmuksela ja tokasee, et tää on hänen teksti, mikä platta tää tåm' möne on. , il:, ' r'l:il a :3:i: !*'.' ' t: ;6 +. Eka vahinko johti toiseen. LeJrmuksela hekottaa. Samal hogataa et Alan Miesten versio ei o iha yks yhteen alkutekstin kans, kolme lainii puuttuu kokonaan onks ne sit unohfunu jo sillon Pihlikses vai vasta stoges. Joka tapaukses Lehmukselan tekstikreditit merkataa nyt Teostonrulliin. iti' :ri-r iFr 'r it; it:1; ,i, 1t,":l ,M ..;r-,"9*. Tarja Sipari fi"1 i:. Vaik Raittinen ja Lupari tsennas et Lehmuksela on skrivannu tekstin, Jussi Isomeri merkattii silti levynkanteen , täI kertaa säveltäjäks. Mut ne erehtyy. Heti ekal keikal yleisön joukost nousee äIjä ku bamlaa, et hei mistä te ootte hänen ässäkaverinsa Veka Lehmukselan tekstin saanu. T ää on 8O-luvun alkuu