Kun lähetät julkaistavaa postia, laita mukaan nimesi ja osoitteesi, vaikka käyttäisitkin nimimerkkiä. Ne perheet, joissa on skidejä, ovat muuttaneet liitosalueille tai landelle. Keskustasta ja perinteisistä kerrostaloalueista on tullut joko rikkaiden, sinkkujen tai maahanmuuttajien valtakunta. Laman pohjalta aletaan hiljakseen kar,'uta kohti parempaa atkaa. Meilläkin tulisi olla omat oikeutemme elämään budjattiin sit kerrostalossa keskustassa tai rintamamiestalossa liitosalueella. Stadiin saa toki tulla muualta tulevat antavat vdrla ja kansainvälistä fi ilistä omaan rakkaaseen kaupunkiimme. Tarkemmat tiedot lehden toimituksesta löydät sivulta 4. Lasse YS$tu&ffiff ffilffiS Mustonen Liemola 050 585 B9B5 Pääkär.!mfrtus Julkaisemme kirjoituksia Stadista ja Stadin slangista. Lehden nimi Tsilari tulee sanoista "till säljaren", ioka tarkoitti lehteä, sähkosa namaa, jonka yhden kappaleen mryntitulon sai myyjä pitää itsellään. Lähiöiden kerostaloissa on siellä täällä havaittavtssa maahanmuuttaj ien ke skittymää. Tähän halutaan ilmeisesti muutosta. Asiaan on olemassa erilaisia suunnitelmia ja projekteja. Lapsiperheiden maarå on pudonnut noin neljännekseen. Aina kun meni ulos, kastui. Joulu-Tsilari on nyt kädessäsi. Valtakunnan tilanne alkaa vatmaankin kohentua. Sen huomaa esimerkiksi Itäkeskuksessa miten ihmeessä jengillä on aikaa ja mahdollisuuksia tsittaa tsufella päir.'ät pääksytysten. Se on taas ollut kovan raadannan tulos. Joka tapauksessa Stadin herrojen tarkoiruksena on estää j oidenkin kaupungino sien j outuminen p elkästään vierasmaalaisten haltuun. .. Erityisen kiitoksen Tsilarin kehityksestä ansaitsee Arska Soisalo, joka on tehnyt paljon sellaista duunia, joka ei näy missään esimerkiksi kiqoittanut juttqa puhtaaksi ja skaffannut fotoja. Niitä voi käydä tsiigaamassa esimerkiksi Helsingin nettisivuilla. Alkuperäiskansan puolestapuhujia on loppujen lopuksi aika vähän. Myös OlliBullin kehitys ta tarttajana voi tervehtiä ilolla. Aineiston lähettäminen suoraan taittajalle on kiellettyä. Stadi on meidän hima. Hyvää Joulua Stärää Uutta Vuotta! Nyt on tullut Joulun aika. Maksimipituus kaksi liuskaa! Toimituksen osoite on: Stadin Slangi ry, Tsilarin toimitus, Hämeentie 67, 00550 Helsinki Sähköposti : tsi lari@stadi nslangi.fi Skrivaa Tsilariin Kannen ja sisäkannen piirros: Jallu Koski Seuraava numero ilmestyy helmikuussa 2010 ja siihen tarkoitettu aineisto tulee olla toimituksessa 20.01 .2010 mennessä. Ensi vuoden mielenkiintoisiin hankkeisiin Helsingissä kuuluu kerro staloasumi sen kehittämi s suunnitelmat. Päätoimittaja Tsilarin toimitus. Mut vuosr2009 alkaa olla historiaa. Kivrjalkaputiikkien kaikkoaminen johtuu paljossa lapsiperheiden puutteesta, eihän sinkku kovin redisti safkaa slumppaa. Lämpömittari oli reilusti plussalla se ilo vielä maksetaan tämän talven aika tosi kalsoina hetkinä. N{ut nyt sit kaikille oikein hyvää Joulua.ia onnea vuodelle 2010! PS. Mut alkuperäistä Stadin friidua ja kundia ei saa sofiaa. Takar,uosien kivijalkakaupat ovat katoavaa perinnettä. Vi era smaal ai sten tap oj a ja elämää voi olla vaikeaa bonjata. Koko mamaskuun strittas vodaa melkein joka päivä. ei sit millään syyllä. Päätoimittaja Stadin Slangi Pertti "Pemu" ry:n pj. Joskus tuntuu siltä, että joku sosiaalitantta halveksuisi alkuperäisiä stadilaisi a ja antarsi enemmän arvoa takarnetsien miehille ja ulkomailta tulleille. HwÄÄ SYKSYÄ Tsilarin kaikille llkiloille. Ennen joka korttelista voi slumppaa leipää, maitoa ja fläsää snadista putiikista, nyt mentävä megamarkettiin joka on usein kaukana himasta. Jäseniltä on ftrllut kliffasti stooria toivottavasti sitä tulee jatkossakrn. Nousu tulee oleman hyvin varovaista laman aiheuttamaa laskua maksetaan vielä r,'uosia. Tänä vuonna Joulun tuloa ei ollut helppoa hiffata. Stadissa kerrostaloissa budjaa nykyisin noin puolet jengistä yhden hengen talouksissa. Mitä sitten tapahtuu vuonna 2010. Vuosi 2010 on ihan just käsillä. Onkohan se pelkästään Thorsin jengin ansiota. Yksi haitta muuttuneesta perherakenteesta koskettaa jo monia. Julkaistavaksi tarkoitettu sähköisessä muodossa
"ijii =.i'$ .,]*. TSTLART 6109 affssonin Ekin alkupalat ä*ilii l4;,{ n d.p 61200e SISÄLT ö SäÅ*åru $Gru*s ru *,fu'åÅ 5Tå ruJ,åK'&LilruEilffiä E Eki Mattssonin piirrokset ja ajatukset ovat kanssasi koko ensi vuoden, joka päivä. Kalenteri perustuu Ekin tunnettuihin piirroskuviin ja h u u liin. Tiedustele Slangin toimistosta. Pääkirjoitus -------------2 Mattssonin Ekin alkupala--**---3 Stadin Slangin hallitus-----------4 Jäsen postia-----------------------5 Bamlausdirikan lööppi--------------6 Eki Mattssonin muistokirjoitus-*6 Palkitut suomalaiset-----------------7 Plopikaan---------------8 Puu kkopu kki--------'-----------------8 Ostaaks täti----------------------------8 Lapsi j a Talvisota--------------------9 Karhiksen jengi-::---------------1 Slangijengi tsyrkassa*------------11 Stokkan joulu ennen---------12-13 Rottajahtia Kalliossa-------------1 4 Kosygin Haagassa-----------------1 5 Stadilaiset Talvikrigussa--1 61 8 Assärykmentti 70 v*--------1 9 Gamlat anonssit-------------------1 I Tu p la möötti--------------------------20 Napoleon ja Aleksant erv-*^--21 Kesä la ndel la------------------22 Stipluija mokii------23 Mä lähin pöndelle**--------24 Slangijengi Lissabon issa-----25 Vincent 500--------------------------26 Oikaisuja Tsilari 4/09-------------29 Larun linkki-------27 Morjens Vi ivi**-.---------------28 Lisätietoa Fen n iasta--------------29 Stadi froogikset----------*--30 Fotoskaba 6i09------------------30 Fotoskaba 5/09 vastaus-----.---3 1 Stad i n kliffat mestal-'-----------32 Sörkän friidun stooreja-----------33 Stadin Slangin kamoja----:-----34 Myynti hi n nasto----------..-----35 Tsilarin döfi s***.------------------36 Stadin valomainokset--------:--37 Leesaa ja blosaa..-----------------38 Stadi froogiksen vastaukset-*-38 Juleruno---------------39 Snygi lahjamesta ---39 Frelssiksen joulupata-------------39 Joululahjavinkkejä----------------40 Amerikan M ikon tarinoita-------41 Kaitsun pakina----:------------41-42 Stadin skvettamäel--^---------42-44 Snygeimmät jou I ubiisit--'---------45 Ka rin pi irros---------------------46 Virve 50 v------------------------46 Koko vuosf Wffi, {..$ ':].i ..: --t1 € i=: ';'::.n .' :::' f oululahjavinkkejä Txå-dkr -sivulla 40. Ekin seurassa likso ku stritti snögeen
(09)-77a 1041 toimisto@stadinslangi. J A KtJ LTTUU R'YHOIS TYS V U ADESTA T SSS ffi ffiA$_LsäeJS 2*#S Outi Pakkanen Jäsen llmariJokinen Toimistonhoitaja, hoitaa myös yhdistyksen jäsensihteerin ja sihteerin tehtäviä. fi Cata Mansikka-aho puh.046-810 1433 katri.mansikka-aho@ eduskunta.fi Erkki Nordberg puh.050-431 7123 enordber@welho.com Outi Pakkanen puh.040-765 5326 outi.pakkanen@welho.com TALOUDENHOITAJA Kimmo Karvinen puh.050-512 5077 kimmo.karvinen@elisanet. fi www.stadinslangi.fi TOIMISTO AVOINNA tiistaisin ja torstaisin klo 14-17 Pöiitoimittaja Pertti Mustonen TSILARIN TOIMITUSKUNTA Erkki Nordberg puh.050-431 7123 enordber@welho.com Outi Pakkanen puh.040-765 5326 outi.p akkanen@welho. fi tsilari@stadinslangi. ' i lmari.jokinen@sta{inslangi.fi STADIN SLANCI rv an FFffiUSTFTTU t 14"9.1995 Yhdistyksen tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen, HALLITUS Puheenjohtaja Lasse Liemola puh.050-585 8985 lasse.liemola@liemola.com Varapuheenjohtaja Raija Tervomaa puh.040-506 0954 raij a.tervomaa@koiumbus. s o i s al o @ppJnetfr Raija Tervomaa puh.040-506 0954 raij a.ten'ornaaZ kolumbus. fi ISSN 1239 -9523 ILMOITUSMYYNTI TAITTO ja SIVUNVALMISTUS Pertti "OlliBull" Anikari PAINOPAIKKA Auranen Oy, Forssa MUISTA! KIRKOSSA, VALLILASSA. com Arno Soisalo puh, (09)-664 981 arno. Lasse Liemola Puheenjohtaja Erkki Nordberg Jäsen Raija Tervomaa \årapuheenjohtaja Hannu Heiskanen Jäsen Kimmo Karvinen Jäsen Cata Mansikka-aho Jäsen Pertti "0lliBull" Anikari Tervetuloa!. fi TOIMISTO ja TSILARIN TOIMITUS Hämeentie 67 00s50 HKI puh. 4 YffiHä-&K$ ffi/Sffi b *":i l#,'{;de Tffi[&4åTLJ5 flt /, {// ff[Irt{,:\}/t*ti{/i PER'IV'VE. puh.0400-428 32s hannu.heiskanen@htppalvelut.com Kimmo Karvinen puh.050-512 5077 kimmo.karvinen@elisanet. fi JÄSENET Pertti "OlliBull" Anikari puh.050-344 8108 Hannu Heiskanen
**) Paikka varmistuu myöhemmin. Resoluutio: 300 dpi:tä sä hköpostiosoitteeseen : tsilari@stad i nslang i.fi Valokuvat toimiston osoitteeseen, Kuvat voi lähettää myös CD:lle tai DVD:lle tallennettuina. Hallituksella on oikeus tehdä muutoksia toimintasu un nitelmaan. Etsitkö vanhoja koulukavereita. LtA Slansi rv:n koti#viilla Jos muistat miehen, skrivaa Tsilariin LL] LL Toimitus. :g.g -så Y& Htruffiffi$AB AruNHftffi ffireffiffiffiN J A S E A{ P O S T rA Sfadin omilla . Mu ista ki rjoittaa yhteystietosi. llmoitukset: PD F-muodossa osoitteeseen : Valmistamme myös tarvittaessa ilmoitukset. Lähetä osoitteeseen tsi lari @ stad i n s langi .fi Tsennaako joku Viljo Heinosen. TIEDOT TAPAHTUMISTA SLANGIKAMOJEN ESITTELY JA TILAUKSET TILAISUUKSIIN ILMOITTAUTUMINEN ;ÄSerueKSI LIITTYMINEN TIETOA YHDITYKSESTÄ Tekstit: Word + muut tekstinkäsittelyohjelmat sä h köpostiosoitteeseen : ts i lari@stad i ns lan g i.fi sekä printit ja konekirjoitusliuskat toimiston osoitteeseen. Olisko kliffa tavata. TSILARI ## ti // i //_i 610g r'/ , Uttt/;o,5#*r,6t; 5 JOU LU KU U Slangitreffit Hagiksen hallissa Tsilari ilmestyy viikolla 51 Frelssiksen patavahdit 16.12 23 12 klo 14,00 16,00, 20.12. Käsinkirjoitettuja tekstejä emme julkaise! Kuvat: JPEG, TIFF, EPS. Kaipaatko oman pitskun tyyppejä. Pistä "etsintäkuuIutus" Tsi lariin. Printit myös mielellään disketille tallennettuina. Snygei m mät joulubiisit, Paavalintsyrkka klo 15 ja 18, TAMMIKUU 2O1O Slangitreffit, J uttutupa, ti 1 9.1 .2010 -) Päivämäärä varmistuu myöhemmin
Siinä on Eki Mattssonin riemukkaita piirroksia "Stadin S!ara"kundista, jonka kaikki tsennaa Tsilarista. Eki Mattsson on poissa. Eletää näil pykälil, keskitytää sisältöön ja häppiksiin, joit ens vuonnaki on vilt tulossa. Tsilarin päätoimittaja vaihtuu, Heka Laurellih jäädessä veke tän joulunumeron jälkeen,. Hallituksen ja jäsenistön kannalt mitää katastrofii ei syntyny, meidän säännöt on toiminu hyvin kohta '15 vuotta. Hallitus uusiutu, erovuorosist taloudenhoitaja Kimmo Karvinen jatkaa, Raija, Outija Olli hyppäs kyydist vek. Tänä vuonna on kaksi esitystä klo 15 ja klo 18.00. Me gamlat toivotetaa teidät tervetulleiksi liidaamaa Stadin eiku Suomen eiku maailman parasta jengii. Ekistä ja hänen elämäntyöstään enemmän seuraavassa Tsilarissa. L-asse Liemola Bamis Ps. Tsilarin painoon mennessä tuli suruviesti: Stadin kundi, Stadin Slangin kunniajäsen, graafikko, kirjailija, slangipakinoitsija, kunkkujen kunkku Eki Mattsson poistui keskuudestamme "lkuiseen ltään". Jengin puolesta Raija. 0n aina kliffa nähdä vuosien mittaa tutuiks tulleita slangilaisii. llmas oli historian siipien havinaa: pitkään funtsittu sääntömuutos tuotii jengin pähkäiltäväks ennen varsinaist mööttii. Kliffa lahjavihje, niinku myös SNYGEIMMÄf ;OUt-UBllSlT CD-levy, joka äänitettii lokakuun lopussa Paava lintsyrkassa . Ekin piirrokset ja maalaukset ovat saaneet runsaasti tunnustuksia eikä sovi unohtaa Ex libriksiä, joista yhden vuoden 1999 Stadin kundi teki saman vuoden Stadin friidulle, tasavallan presidentti Tarja Haloselle. Fiilis oli snadisti erilaine kuin kuukausittaiset slangitreffit, joist on muodostunu odotettu ja suosittu kohtaamistapahtuma. Eki oli Ylen aikaisen ensimmäisiä slangipakinoitsijoita, ja hän ehti ihastuttaa kuulijoita pitkälti toistakymmentä vuotta lämpimillä, humoristisilla ja usein reippaastikin kantaa ottavilla pakinoillaan. TSEL&Rä 6lSS Loppuvuoden tapahtumii : l$ Pelastusarmeijan patavahtiprojekti ja viime vuonna megasuosion saanu Snygeimmät joulubiisit Paavalintsyrkassa 20.12. Bamlausta riitti puolest ja vastaan ja lopulta äänestettii, Lopputulos oli meille valmisteljoille snadi pettymys, enemmistö oJi muutoksen kannalla, mut vähemmistöön jääneit oli riittävä määrä hylkäämää sääntömuutos. SLANGIKALENTERI2010 on tän vuoden uutuus. Ne on kaikki ollu täysillä messis erilaisis tapahtumis ja Tsilarin toimituskunnassa. ,..,I *e-fi€ MTSTARI IAHTI Stadin Slangil on kerran kuussa treffi-ilta. viemässä Ekille slangikalenterin lämpimäispainoksen, hän jaksoi vielä sanoa muutaman sanan ja hymyillä tietysti, Taitavana graafikkona ja taiteilijana Eki rikastutti yhdistystämme sen syntyajoista alkaen monin tavoin. Kun pienellä joukolla piipahdimme 21.11. **. 4.6.1923 27.11 .2009 Marraskuun lopussa meidät tavoitti surusanoma. Bulit tänksit I Uusiks jäseniks valittii yks friidu, Pia Snellman ja kaks kundii, Mikko Seppälä ja Pekka Kurvinen. Kehitysduuni jatkuu ja sisältoö kehitetään. Siel on kaverii, joitten kans on liffa bamlaa slangii" (Ekin pakinasta Jäbän tavallinen arki) Erkki "Eki't Mattsson. Eki menehtyi Terhokodissa 27.11.2009 taisteltuaan urhoollisesti vaikeaa sairautta vastaan. Libarit dilkataa etukäteen kumpaankin 800 kpl ni kaikki mahtuu tsittaa. Mutta Eki olikin sisukas sissi, sodankäynyt sankari. Stadin Slangin puolesta osanottoni omaisille. Varabamikseks valittii yksimielisesti Stadin skutsari Hannu Heiskanen, joka on vetäny tyylikkäästi tapahtumatoimikuntaa eli häppäriä. Ekissä slangijengi menetti luotettavan ystävän, vaatimattoman, rauhallisen vanhanajan herrasmiehen, miehen jolla oli suuri sydän. Toimituskuntaa uudistetaa ja täydennetää niin, et saadaa ammattimaisempi ote,'enemmän ajankohtasta infoo, mut myös gamloi stoorei Stadista. Mä haluun toivottaa koko jengille Gutaa Jouluu 'ja Kliffaa Nyyaa Vuotta 2010. UUDET ET Slangijengi kokoontu sääntömääräiseen mööttiin Laulumiesten raflaan rnarraskuun lopussa 24.11 . Otamme sydämestämme osaa Erkki "Eki" Mattssonin läheisten suruun ja toivotamme Ekille hyvää ja turvallista matkaa. Uudeks päätoimittajaks on lupautunu kaikkien tsennaama Pertti "Pemu" Mustonen. Gamlat naamat, jokunen nyyaki ilmesty paikalle. Tuttuja ovat yhdistyksemme logo, monet kuvat, tarinat ja laulujenkin sanat. Eki"elää keskuudessamme pakinoiden ja "Stadin Staran"kautta. Tsilari on uudistunu, sen on valistunut pluggarijo varmaan hiffannu
Slangin kautta tarkastellaan sitä, miten Sörkan kundit käyttivät kaupunkrtllaaja millaisia merkityksiä he sille antoivat. Kaupunkiteoreettisesti ansiokasta on, että artikkeli kytkee yhteen monia teollistumisen aikakauden ja populaarikulttuurin muutoksen teemoja työväenluokkaisen nuorison näkökulmasta. Asiantuntrjaraatr valitsi Paunosen, Vuolteenahon ja Ainialan artikkelin Industrial urbanization, working-class lads and slang topont:ms in early twentieth-century Helsinki parhaaksi vuonna 2008 Urban History -lehdelle tarjofuksi artikkeliksi. Hankkeella on Suomen Akatemian rahoifu s (2007 -2009). T$ILARI 6/09 Kansai nvälinen palkinto suomalaisil !e paikannimltutkijoi I le Profess ori Heikki Paunonen, filosofian tohtori Jani Vuolteenaho ja dosentti Terhi Ainiala ovat voittaneet Cambridge University Pressin Urban History -lehden Dyos Prize -palkinnon. Jani Vuolteenahon ja TerhiAinialan artikkelissa tutkitaan Sörkan kundien käyttämää slangia sekä erityisesti slangiasuisten paikannimien ja kaupunkiympäristön muutoksen suhdetta 1900-luvun alussa ennen toista maailmansotaa. Tutkimus on tehfy osana Kotimaisten kielten futkimuskeskuksen hanketta Nimimaiseman muutos Helsingin sosiolingvistisesti moninaistuvissa kaupunginosissa. Professori Heikki Paunonen Sörkan kundit rnaailnralla Heikki Paunosen. Kielitiedettä ja kaupunkimaantiedettä edustavan kolmikon tutkimus ilmestyi Urban History -lehden numerossa 36:3 (2009). Sydämelliset onnittelut hienosta duunista! Filosofian tohtori Jani Vuolteenaho Dosentti TerhiAiniala Toirnituskunta ja lukq at. Kirj oittalat osoittavat slangin käytön sekä murtaneen että vahvistaneen kaupunkiympäristön sosiaalisia rajoja. Mon itieteistä kielentutklmusta Uudenlaista monitieteistä menetelmää hyödyntäen artikkelissa rakennelaan nimistön ja kielioloj en kautta elävä kuva Helsingistä j a sen työläiskaupunginosista vuosina 1 9001939 . Slanginimien käytössä näkyy, kuinka lapsuuden lähiympäristö hintapitskuineen (Sörkan r,.uokratalojen pihat) laajenee kulmille ja kartsoille jaPitkänsillan eteläpuolellekin, Espalle ja muualle keskustaan, jossa köyhistä oloista tulevat p oj at ti enaavat r ahaa vaikkap a j y n s s cire i n ci eli ke n g änki i 1 lottaj ina. Sörkan kundien kaksikielisissä 'sakeissa'kielirajat ovat ylittyneet, mutta toisaalta on tehty kielellistä eroa suhteessa työväen luokan tyttöihin, opettajiin ja kasvattajiin, ylempiin sosiaaliluokkiin sekä erityisesti maalaisiin. Brittiläisen kaupunkihistorioitsijan Harold James Dyosin mukaan nimetty palkinto on myönnetty vuodesta 1992 alkaen, Aiempina vuosina palkinto on jaettu englanninkielisissä mais sa työskenteleville tutkijoille, joten kyseess ä on suomalaisessa tiefeessä h arv i n ai nen ku nnianosoitu s
Taisi käydä niin, että kortit loppuivat kesken ja hänen piti välillä tulla himaan tdryttdmaån salkku. Ikävä kyllä yhtä ainutta näistä korleista ei ole tallessa, sillä ne taisivat lentää salkun kanssa roskikseen, kun faija ja mutsi muuttivat Liisankadulta r,uon nal 9 59 . Sen kortin myyntiä piti rajorttaa sillä kaikki halusivat ostaa just sitä mallia. Fyrkkaa teki kuiteskin mieli joten aloitin kaupanteon koulun j älkeen iltapäivisin. Kaupanteko aloitettiin pikkujoulun eli eka adventin jälkeen ja bisnestä tehtiin parina vuotena. "Olen vähän myöhässä kun matkalla piti tappaa pari ryssää", sanoi pukki. Rajoitukseksi kekattiin, että j okaista po s sukorttia varten piti ostaa m1'ös kirkkokortti, ja näir-r päästiin niistäkin eroon. h3ä*[]tL Os # es efdecEe=c €" å s'q.rs sr åis f c g a,rgeddisseg* åi'gs rE eÅ-{s.x E €r fn sr*'ddei re'fegiier f=s-rrfiiis; Fs ec s s .s "\rs . Vihdoin ovelle kolkuteltiin ja sisään astui pukki pukeutuneena nurinpäin käännettyyn turkki in, karvalakkiin j a p ahvinaamari in. \'aikka vanhat tädit kyllä ostivat kirkkoko rttej amuut e nk i n . Skrivan n ut Pau li Ervasti Faija oli en tiedä mistä onnistunut hankkimaan ison määrän joulukortteja sekä ruskean pahvisen pystymallisen saikun niitä varten. Arvo eno, joka oli lomalla rintamalta, oli lupautunut joulupukiksi, mutta oli myöhässä. Siis ei rahana itsellemme vaan joululahjojen ja kamojen ostamistavarten. Fitsel it I iffasti skutsis sa si u n Säs, vooguilla botut Iungisti gunsas. Harvemmin oli setäihminen avaamassa ovea. lähti dösä11ä kauppareissulle Sotunkylään (nyk. Oli paljon södejä tonttukorlteja, joista yhdessä oli myös tontulta karkuun juokseva j ouluporsaan kuva. Soitin tuttujen tätien ovikelloa ja kun ovi avattiin niiasin ja kysyin "Ostaaks täti joulukortteja?" tai samma pä svenska. Broidi kiersi koko kylän ja tienasi mahtavan potin. a) r.o*i *'St ^ dli{f.' F*, b" {.sd å t& "'e" qxi""å" r] åå P räl I äkän rantsu u n d u u n atti i n red ut, bofuss afillari, shafkat, vedut. Fibboran braasuun fatsi stikkas, stidillä grevaten mude hittas. tank-s ffeeee cedesp .q$så?rgs täti louXu . Metski böijas, fillari prakas, fi b b o r a sch i n gr aa, fai i askagas. 8 Mun&an kundi, j:feik&i Nara, kerfoi penkoneensa arki stoj aan ja töytäneenså Faven {unnnt j a n ka fäirefrr jåsenisfdmr?Te fJoksi. Metski bongas, fillarin ston3äs, bärtsi I I ä sn ad i b roi d i h en gas. Kauppa kävi hyvin kun korltivalikoima oli laala. Broidille ja mulle luvattiin, etld saadaan pitää myynnistä tulevat fyrkat joululahj arahana. Botuun krääsät mutsi draiiaa, fai j a r utsaa Vartsi n kai j aan . Minkälaista terapiaa tarj ottaisiin nykypäivän pumpulissa kasvatetuille lapsille vastaavanlaisessa tilanteessa, kysyi mieheni Esko. Sorunki Vantaalla), jossa me kakruina vietettiin kesäJa hiihtolomat perhetuttujen maatilalla. T$iltÅRil S/&ffi Joulukinkkuja oli näihin aikoihin hintsusti saatavilla joten pelkän porsaan kuvan näkeminen teki gutaa. f -{}'ddlt dee s'ee gg de*Esp rsp: ee s.efe' jjge. Jungelh dilkkaa mude sl<yfän fisun, fai j å ko r kkaa po r kkafl i s u n . \a --'>. Hurjan noloa oli jos kohdalle sattui leikkitai koulukaverin isobroidi ja olin jo ehtinyt niiata. Silloin pikkuveli Pekka sukelsi hetekan alle, eikä tullut sieltä vastaanottamaan lahjansa ennen kuin pukki oli lähtenyt pois. Senkin jälkeen jotkut tädit pysäyttivät minut kadulla ja kysyivät enkö taas tulisi myymään niitä kauniita ja edullisia j oulukorttej a. Kädessään hänellä oli iso punaisella maalilla sotketfu puukko. Rantsussa mutsi, duunaa, tvettaa, n u rtsi I I a fai j a, b u n kkaa, svettaa. Mun broidi, joka oli vanhempi ja ronskimpi. ffiuxffikk*pLåkkm Joulukuusen aino at koristeet olivat messinkiset sorvinlastut kun Järvisen evakkoperhe Terijoelta odotti joulupukkia. g * s r f s r Fn re r { { F F"; t sr ef.:ff # *. Ekaks pelkkä ajatus mennä soittamaan vieraiden ihmisten ovikelloja hirvitti minua, ujoa kansiksen kolmasneljäsluokkalaista pikkufriidua. Skcine stä |yysas suuliksen stroolis, revafi kkassa fyrkkaa sn ad i sti hool i s. Melko pian rohkaistuin ja kiertelin reippaasti lähitienoon rappukäytävät ja korttelikaupat. HauskaaJoulua Glad Jul toivottaa Maj-Britt "Maippi" Järvinen
Aiempina vuosina palkinto on jaettu englanninkielisissä maissa työskenteleville tutkijoille, joten kyseessä on suomala,sessa fiefeessä h a rv i n ai n en ku n n i an osoifus. Mon ltieteistä kielentutklmusta Uudenlaista monitieteistä menetelmää hyödyntäen artikkelissa rakennetaan nimistön ja kieliolojen kautta elävä kuva Helsingistä ja sen fyöläiskaupunginosista r,uosina 1900-1939. Kielitiedettä ja kaupunkimaantiedettä edustavan kolmikon tutkimus ilmestyi Urban History -lehden numerossa36:3 (2009). Sörkan kundit rnaai!malla Professori Heikki Paunonen Heikki Paunosen, Jani Vuolteenahon ja TerhiAinialan arlikkelissa tutkitaan Sörkan kundien käyttämää slangia sekä erityisesti slangiasuisten paikannimien ja kaupunkiympäristön muutoksen suhdetta 1900-luvun alussa ennen toista maallmansotaa. Slanginimien käytössä näkyy, kuinka lapsuuden lähiympäristö himapitskuineen (Sörkan vuokratalojen pihat) laajenee kulmille 1a kartsoille laPitkänsillan eteläpuolellekin, Espalle ja muualle keskustaan, jossa köyhistä oloista tulevat p oj at ti enaavat r ahaa vaikkap a j y n s s cire i n ci eli ke n gänki i I I ottaj ina. Asiantuntijaraatr valitsi Paunosen, Vuolteenahon ja Ainialan artikkelin Industrial urbanization, working-class lads and slang toponvms in early twentieth-centurlt Helsinki parhaaksi r,uonna 2008 Urban History -lehdelle tarjotuksi artikkeliksi. Kaupunkiteoreettisesti ansiokasta on, että artikkeli kytkee yhteen monia teollistumisen aikakauden ja populaarikulttuurin muutoksen teemoja työväenluokkaisen nuorison näkökulmasta. Sörkan kundien kaksikielisissä 'sakeissa'kielirajat ovat ylittyneet, mutta toisaalta on tehty kielellistä eroa suhteessa työväen luokan tyttöihin, opettajiin ja kasvattajiin, ylempiin sosiaaliluokkiin sekä erityisesti maalaisiin. Hankkeella on Suomen Akatemian rahoilus (2007-2009). Slangin kautta tarkastellaan sitä, miten Sörkan kundit käyttivät kaupunkitilaa ja millaisia merkityksiä he sille antoivat. Sydämelliset onnittelut hienosta duunista! 7 Filosofian tohtori JaniVuolteenaho Dosentti TerhiAiniala mituskunta ja lukryat. Kirj oittalat osoittavat slangin käytön sekä murtaneen että vahvistaneen kaupunkiympäristön sosiaalisia rajoja. Brittilä,sen kaupunkihistorioitsijan Harold James Dyosin mukaan nimetty palkinto on myönnetty vuodesta 1992 alkaen. Tutkimus on tehty osana Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen hanketta Nimimaiseman muutos Helsingin sosiolingvistisesti moninaistuvissa kaupunginosissa. TSILAR! 6/CI9 Kansainvälinen palkinto suomalaisi I le pai kan n i nn itutkijo! I $e Professori Heikki Paunonen, filosofian tohtori Jani Vuolteenaho ya dose ntti Terhi Ainiala ovat voittaneet Camhridge University Pressin Urban History -lehden Dyos Prize -palkinnon
. Arvo eno, joka oli lomalla rintamalta, oli lupautunut joulupukiksi, mutta oli myöhässä. Silloin pikkuveli Pekka sukelsi hetekan alle, eikä tullut sieltä vastaanottamaan lahjansa ennen kuin pukki oli lähtenyt pois. Sofunki Vantaalla), jossa me kakruina vietettiin kesäJa hiihtolomat perhetuttujen maatilalla. Soitin tutfujen tätien ovikelloa ja kun ovi avattiin niiasin ja kysyin "Ostaaks täti joulukortteja?" tai samma pä svenska. Fitsel it I iffasti skutsis sa si u n Säs, vooguilla botut Iungisti gunsas. Siis ei rahana itsellemme vaan joululahjojen ja kamojen ostamistavarten. Metski bongas, fillarin ston3äs, bärtsi I I ä sn ad i b roi d i h en gas. Fibboran braasuun fatsi stikkas, Skrivannut Pauli Ervasti ffiuxrukkc*$*Lxkkå Joulukuusen ainoat koristeet olivat mes sinkiset sorvinlastut kun Järvisen evakkoperhe Terijoelta odotti joulupukkia. Yffifitu&ffiä ffi/ffis Joulukinkkuja oli näihin aikoihin hintsusti saatavilla joten pelkän porsaan kuvan näkeminen teki gutaa. Sen kortin myyntiä piti rajoittaa sillä kaikki halusivat ostaa just sitä mallia. Ikävä kyllä yhtä ainutta näistä korteista ei ole tallessa, sillä ne taisivat lentää salkun kanssa roskikseen, kun faija ja mutsi muuttivat Liisankadulta vuonn al9 59 . fiDbora scntngraal ratJa sKaSas. Taisi käydä niin, että kortit lopPuivat kesken ja hänen piti välillä tulla himaan tayttamåån salkku. a} -.l+ 6f. Kädessään hänellä oli iso punaisella maalilla sotkettu puukko. Senkin jälkeen jotkut tädit pysäyttivät minut kadulla ja kysyivät enkö taas tulisi myymään niitä kauniita ja edullisia j oulukorttej a. Minkälaista terapi aa taqottai siin nykypäivän pumpulissa kasvatetuille lapsille vastaavanlaisessa tilanteessa, kysyi mieheni Esko. "Olen vähän myöhässä kun matkalla piti tappaa pari ryssää", sanoi pukki. Botuun krääsät mutsi draiiaa, fai j a r utsaa Vartsi n kai j aan . LlL*glLh-"måt1 P räl I äkän rantsu u n d u u n atti i n red ut, botu ssa fi I I ari, sh afkat, ved ut. Hurjan noloa oli jos kohdalle sattui leikkitat koulukaverin isobroidi ja olin jo ehtinyt niiata. Fyrkkaa teki kuiteskin mieli joten aloitin kaupanteon koulun jälkeen iltapäivisin. Kaupanteko aloitettiin pikkujoulun eli eka adventin jälkeen ja bisnestä tehtiin parina vuotena. Haruemmin oli setäihminen avaamassa ovea. Vaikka vanhat tädit kyllä ostivat kirkkokofitej a muutenkin. Broidille ja mulle luvattiin, ettå saadaan pitää myynnistä tulevat fyrkat joululahj arahana. Rantsussa mutsi, duunaa, tvettaa, n u rtsi I I a fai j a, b u n kkaa, svettaa. Jungella dilkkaa mude slyfän fisun, fai j a korkkaa porkkafl i su n . Sköne stä |yysas suu liksen stroolis, revafi kkassa fyr kkaa sn ad i sti h oo I i s. Faija oli en tiedä mistä onnistunut hankkimaan ison maarån joulukorlteja sekä ruskean pahvisen pystymallisen salkun niitä varten. Mun broidi, joka oli vanhempi ja ronskimpr, lähti dösä11ä kauppareissulle Sotunkylään (nyk. HauskaaJoulua -GladJul toivottaa Maj-Britt "Maippi" Järvinen. B Munkan kundi, J-leikf<f l{cta, kerfoi penkoneenså arkrsroiaan ja Jöytaneenså Faven rLÅn:fit ianka I äheffi jäsenisfc ftz t ne ffoksi. a) stidillä grevaten mude hittas. Kauppa kävi hyvin kun korttivalikoima oli laa1a. Broidi kiersi koko kylän ja tienasi mahtavan potin. Vihdoin ovelle kolkuteltiin ja sisään astui pukki pukeutuneena nurinpäin käännettyyn turkkiin, karvalakkiin j a pahvinaamariin. Rajoitukseksi kekattiin, että j okaista possukorltia vafi en piti ostaa myös kirkkokortti, ja näin päästiin niistäkin eroon. Oli paljon södejä tonttukortteja, joista yhdessä oli myös tontulta karkuun juokseva j ouluporsaan kuva. # ff.,ss;rer d* *g$gs crgddddrs "q *d* &lpee rs $'Å gd'g ,g Ec "gre tre rddci fe$rYd'ess $3s-ssis,d'us* f* es e s s.g ss " g * c s $c e du ep r$ $ g d+ ds å$sf.Fdå $ $ r € f {.$'dd}} $cs e'g'e pä d*rp+g;e e.gp se sp$erdde,#. Metski böijas, fillari prakas, fi b bo r a sch i n gr aa, fai i askagas. Maj-Britt "Maippi" Järvinen Ostaaks tätit da sese uedss* sse*$dd* iAull ukOrtt&, Vd de eg g$3des$.ee d. Ekaks pelkkä ajatus mennä soittamaan vieraiden ihmisten ovikelloja hirvitti minua, ujoa kansiksen kolmasneljäsluokkalaista pikkufriidua. Melko pian rohkaistuin ja kiertelin reippaasti lähitienoon rappukäytävät ja korttelikaupat
Äidit, vaimot itkemässä; rakkaintaan, kun kuopattiin. Tungos oli kamalaa; kaikki ihmeen sekavaa. Kiireisesti matkalaukkuun; tavaroita sullottiin. Kolmentoista kellarissa; Lapinlahden kadulla. Aamupäivän hämärissä; sireenit soi Helsingissä. Kun asemalle marssittiin; me murhemielin kuljettiin. Sinne jäi mun nallekulta; suukon saivat nuket multa. Ja perille kun saavuttiin; niin väkijoukot huomattiin. Leikit eivät olleet mitään; nyt ol katse huomiseen. Pommikoneet taivahalla; kansaa kulki ulkosalla. Usein olin näkemässä; sankareit' kun haudattiin. Sitten koti jätettiin; kaiho mielin lähdettiin. Uutta Luojan päivää; yöksi oottamaan. Mutta vihdoin aikanaan; junaan päästiin nousemaan. Tuli uusi elon aamu; hetkeks' kotiin palattiin. Turvapaikaks' Äänekoski; tuli mulle lapsuuden. Turvalliseks moni katsoi; Vanhan hautuumaan. Moni kysyi, kuka tietäis; missä ensi yönsä viettäis. Laiturit ol' mustanaan; kansaa maalle matkaavaa. Jonkun sadan metrin päässä; ensi tuhot koettiin. Sitten Suomi-aatteen koti; on se ollut ainainen. Kysyi myöskin pieni poika; miks' käy sedät kuolemaan. Sylissä sl,ksyn synkeän; Antin-päivän hämärän, vuonna kolkyt' yhdeksän; hyökkäs'joukot Venäjän. Murhemielin sydämissä; oltiin sodan melskehissä. Tykit ryskyi, salamoi; pommit putos', tuhon toi. Vilteistä meill' teltta tehtiin; lapset huopiin käärittiin. Silloin ymmärs' lapsonenkin; mik' on hinta vapauden! Leo Siekkinen, Espoo 30.1 1 .2009. Lasiin nojas' pieni poski; kyyneliä vierien. Miksi, miksi, kysyi äidit; vaimot, siskot, lapsoset. Pelko sykki sydämissä; leikkikoulun lapsilla. Miksi kylmään hautaan vaipuu; mies, tuo äsken lämpöinen. Sinne myöskin meidän perhe; lähti nukkumaan. Sotajoukot vyöryi itään; evakoita pohjoiseen. Juna lähti, yski, ryski; suuntana ol' Äänekoski. Siksi, rakas poika-kulta; että lapset elää saa! Silloin valtas' suomi-henki; pienen pojan sydämen. Tuli ilta, pimevs; hetken pieni hengähdyt. Kun päättyi rauha suloinen ja alkoi sota verinen. Kellarissa hämärässä; kuolemaa me pelättiin. Kauan saatiin odottaa; meidän junaa noutavaa. FS$råRE €l** rÄPSr JA TALVTSOTA Ken kerran kokenut on sen; hän muistaa niin kuin eilisen. Tuskin sitä sentään; "ryssä" pommittaa. Koiran unta nukuttiin; kun kylmissämme väristiin. Hietasekä Ruoholahti; Linja-autoasema, siinä oli pommituksen; ensi kohteita
Silmät ympyriäisinä katselimme tietokoneluokkaa ja kateeksi kävi kun näki musiikkiluokan, keskellä luokkaa hieno rumpusetti ja ympärillä skittaa, sekä muuta soitinta. Ruotsin kieli on mukana ihan alusta asti ja englanti tulee mukaan tokalta luokalta. 10 Meidän jengi kokoontuu mielellään. Ois se kummasti jelpannut meikäläisenkin kielitaitoa jos olisi ollut muutakin opetusta kuin suomenkieli. I @e tr, Karhiksen jengin luokkakuva 2009 Reijo Laaksonen, Pentti Riikkula, joukon vieras, Reino Riutta Kauko Neva-aho, Lauri llmanen, Kauko Jokinen, Leo Hakanpää.. Me aloitettiin skola juuri ennen talvisodan alkua. 22 päivä syyskuuta kundit treffas skolan kulmalla ja ei kun skoleen jossareksijo odotti. Meitä oli seitsemän kundia ja skolen kulmalla messiin tuli yks vieraskin meitä kymmenkunta vuotta nuorempi kundi, mutta kertoi että hänkin on käynyt samaa skolaa. Eikä siinä kaikki, reksi lupasi kutsua meidät ensi vuonna skolen satavuotisjuhliin, Ja Yarrnaan mennään kun kutsu käy. Tutut slangilaiset lauloivat kuorona. Nyt päätimme mennä tutustumaan Kallion kansikseen. Kyl1ä meidän nuoriso on hyvissä käsissä. Riutan Reiska sen idean sai ja soitti koulun reksille Tuomo Säävälälle ja sopi treffeistä. Oli siellä huomioitu myös kieliongelmaiset. l ..* Kuka gamloi e# F minnäa. Skolaan joka on meille kaikille yhteinen. Siellä toimi täyspäiväisesti luokka lukihäiriöisille, myös dysfasia ja autismioppilaat oli huomioitu. Oli siellä myös oma kieliluokka, missä luettiin ranskaa Ja saksaa. Tapailemme säännöllisen epäsäännöllisesfi kerran tai kaksi vuodessa ja muistelemme vanhoja hyviä aikoia. Täytyy sanoa että kyllä skolenkäynti on muuttunut sitten meidän ajan. Kaiken kaikkiaan kiva kokemus. Karhiksen jengin puolesta skrivasi Kauko Jokinen TSilLARI 6/$S Laulajat kuuntelevat äänittäjä jarmo Jylhän "lämpimäisiä". Sieltä jotkut jatkoi oppikseen, joku ammikseen ja osajäi jatkoluokille. Sitä kuvaa se, että Laaksosen Rede Mikkelistä ja Hakanpään Leksa Turusta oli heti valmiita tulemaan kun kutsu kävi. Karhåk$ sffi j e*gin skoleredu Meitä on kymmenkunta kundia jotka asuimme Karhiksen (Karhupuiston) ympärillä lapsuutemme ja nuoruutemme, oli meitä palion enemmänkin, mutta aika on tehnyt tehtävänsä. sitä ;' . Käytiin myös safkasalissa siellä oli tarj o11a hyvännäköistä makkarakeittoa, jota skidit otti ihan mielellään, toisin kun me sitä ohravelliä, mutta pakko oli silloin jotain nälkäänsä syödä. stidillä..
Olli Seppälä on slan,eintanu Katekismuksen ja Biblian tekstejä ja se kaveeras kuin jokaisel on oma slangi, sen oma on 1960-luvulta. Sitte Pilvi Listo "ruli kolmatta linj aa tsyrkkaan". Lisäksi arvomme 2 henqen ulkomaan lomamatkan henkilöiden keskän, iotka hankkivat vähintään viisi uutta jäs,qq!ä Jokaisesta 5 hengen rekrytoinnista såa lisäarvan arvontakoriin.* äAHmffi MffiSSälhå. Se funtsaili uskonnon opetust moneltaki kantilta ja rykkäs, et aF vojen opettaminen on siinä tärkeetä. Kaltsin kiinalaisen seurakunnan kööri sjungas -7-rir4ffi=-r:*lq { l r rl /-t1!/ ,rl/,ur(1//t r '""r--"':lFålkitsery$tt* fylsyi Kiinalainen kuoro sjungaa Bergan tsyrkassa "Sana kartsalta" -tilaisuudessa, pari biisii niin heleesti, et taputuksist ei meinannu tulla loppuu. r.oitiin alkajaisiks lysnaa Sibben musaa tsyrkan klokuist. Tsau, sano Arajärven Pena. Messissä oli kans Tervomaan Raija *r\"/l 11 LL;1",, 1a u YLlltl /r .1 1 : I : I A r i : /' :4'! =A '\li i ": l;r ;i 4 \.*ri\r ; L i'\*sL lL * L\.^.11 1 1 t tl 1q lll , lU r* /t 1 I -\./* J *\-'l vl ^:1tl '.LL L"* lsetms?le ffivKvrSem rasen*n rekrytoåråtifah!alfa 1 "7.20$9 3G.6.20'l $ välisenä aikana uuden jäsemere hanlckf;nmåsesfa" Jäsenhankkiia saa iokaisesta uudesta iäsenmaksunsa maksaneesta iäsenestä nalkinhoksi 7 € arvoisen Stadin Slanöin rv:n etusetelin. Yli parituntinen ilta sluutas Käbiksen papin iltarukoukseen Ja sit veisattiin taas kimpassa. Aänihän rneille on rullu tutuks radiosta jo monen kymmenen vuoden ajan. Ens vuonna vissiin treffataan. Tänvuotiset Stadin kundi ja friidu oli kans messissä. Esa foras bamlaamaan tyypin toisensa jälkeen. Lahjakortti on voimassä 2010 loppuun. Taivas ja enkelit kyl löyty monestaki viisusta. Ossi Ahlapuro oli ihan yhtä snygi ku sen ääniki. Maarit Niiniluoto tsögas Jumalaa iskelmist atna 1930-luvulta asti, muttei oikeen hitannu. , Farve$$& &ffi käåfra fEygaa!. TS|LART 6/09 11 5 I angijenffi[ äEynffiqmffisffi N KARTSALTAII A S ll r': ] v Slangrjengi kokoontu A/eksis Kiven päivänä jo kuudennen kerran lysnaamaan sanaa kaftsalta Kaltsin tsyrkkaan, Penktt täytty niinku joka vuos ennenki ja parituntinen sessio sku/as seki ihan niinku enneki, Ku ihan hiljaa oltiin. Se suri kans leipäjonoja, mut kiitti samalla tsyrkkaa, ku jakaa leipåå niille, ku on sitä ilman. Oli muutenki vänkää, et tsyrkas sai kerranki taputtaa
niin se olikin sitten nokka pokka. Enhän mä tiennv et se oli kallista jubee. Nyt en vaan muista olenko menossa ostoksille, vai tulossa sieltä?". Koivuhalko oli tappava ase, mutta sen käyttö vaati kokemusta 1a voimaa ja sen takii me pikkukundit voitiin vaan olla hanslankareina isoille j ätkille. Meil oli kundien kans ihan omat kikkamme, joilla me jeesattii gosareita rottien hävittämisessä ja ilmeisesti gosarit olivat tyytyväisiä, koska ne eivät koskaan puuttuneet meidän rottajahtiin. Pilvisinä päivinä käytettiin rotankolojen suuaukoilla syöttinä silakanperkeitä. Pengerkadulla, lähellä Hesarii oli yks fotoliike, josta sai ostaa sellasii sekundafilmin pätkii. Sen jälkeen hesarikerroksen läpi tehtiin snadi hole, jotta saatiin filkkaa näkyviin. Joku tosi buli j a stydi jätkä otti halkopinosta metrisen halon ja kletras varovasti roskien polttouunin päälle ja jäi sinne kytikseen. Gosarit yrittivät parhaansa mukaan myrkyttää rottia hengiltä, mutta ei se oikeen tehonnut valtavaan rottakantaan. Se eldas varrnaan paremmin ja herkemmin kuin ruuti ja ilmeisesti sen takia sen blisaaminen ainakin pikkujätkille sittemmin kiellettiin. se vaan dunkkas pikkuj ätkän klyl-variin sellaselt, et rotat vois olla ihan hulluna siihen. Dunkkis oli ihan hirvee j a varmaan myrkyllinen. Niitä piisas, sillä siihen aikaan melkeen jokaisen himassa skruudattiin silakkaa. Kaikki rotat eivät päässeet haneen, sillä kolon suuaukolla oli joku venaamassa luftarin kanssa. Snadi pätkä tätä filkkaa kierrettiin rullalle ja sit tän filkkarullan ympärille kierrettiin muutama rundi hesarii. Mä knutasin keman mun isolta broidilta palasen homejuustoo syötiks ja broidi ku sai selville mihin sitä juustoo oli hävinny niin paljon. Me pikkujätkät oltiin vähän aikaa kans ihan hiljaa ja sit yht'äkkii alettiin futaa ja hakkaa niitä peltiroskiksii ihan hullun lailla. Toinen tosi kliffa menetelmä oli kärtsärit ja luftarit tai sitten jokin syötti ja luftarit. Se filkka oli tosi herkästi syttyvää ja se eldas lähes-ulkoon räjähtämä11ä. Tän stoorin skrivas: Erkki Sipola Pellikanlahdentie 3 59800 Kesålahti Km$ $ä*sffiffi Gamla snadisti dementoitunut herrasmies, oli pyörinyt jo puoli tuntia Stokkan pyörivässä dörtsissä, ennen kuin joku älysi mennä kysymään: "Onko herralla kaikki hyvin?" "Kyllä kilto-s. Tätä kärtsärijuttua käytettiin vain silloin kun suulis skriinas. T'*SäL&R[ S/SS Rotta kun sai tupsarin klanettiin, niin se oli nirri veks. Tämmösen kärtsärin kun stikkas muutamaan rotankoloon, niin ei tarvinnut pitkää aikaa venaa kun rottaa alko tsuppaa koloistaan ulos. Naapuriraban pihan päällyste oli valettu sementistä ja r,'uosien mittaan routa ja rotat olivat kaivaneet betonikakun alle onkaloita, joissa rotat budjas ja lisäänty hei vilt. Kun brennarilla brennattiin vähän atkaa holesta, niin filkka yritti syttyä eldaamaan, mut ku se ei saanu happee, niin se kärtsäs vaan ku joku intin savupanos. Se olikin sitten pelkkää pannarii, kun rotta sai halon klanettiin. Niiden listimiseen oli erilaisia menetelmiä, joista tehokkaimmat olivat koivuhalot, kärtsärit ja luftarit. Jos hy.rä tsägä kävi, niin muutama rotta hätäpäissään tsuppas jostain esiin
Mitä jengiä oli, kun niillä oli borsat päässä. Taas griinattiin, hyväJukka! Tsiigatkaa kundit, Häkkisen Kisse näytti sormellaan meille. Gosari Pena antoi kloddrjengille yleensä puu-urakan. Veturinkuljettaja Koivulan skidit Seppo ja Sirpa tulivat ulos polleina, kun vieraat olivat 1ähteneet. Tappari karjasi takaisin mutsille; OO HILJAA, nämä on Sloboja tai ne änkee meille, kun karjut siellä. Sattumalta olivat valinneet tämän kohteen. Oliko toi yks Humphrey Bogart, kysyi "Neljännes-ki1o". Koppalakit rupesivat aukomaan fiudejen dörtsejä. Samalla Saarelaisen Jukka rupesi kehuu meille; mitäs tdmä, -.: i 'r:*. Toki siellä muitakin oli tseenaamassa leffarahaa Kino Haagaan. Uskotaan, uskotaan, sanottiin Jukalle. Saunapuut luotiin pilkottuina yleensä E,lannon kuorma-autolla Ohjaajantien 5-7 R-rapun eteen, mistä ne fedut stikattiin glitsun fonsterin luukusta ineen. Jengille selvisi sekin, miksi gosarin kundit Make ja Mara olivat puettu niin tiptop sinä päivänä. Musse jatkoi; se on eri linna kun "Nokka". Aleksei jengeineen halusi tsiigaa ensin Suomalaisen taloyhtiön basfun ja menivät meidän glitsuun. Sanottiin; mene jo kotiin siitä tai gosari rupeaa taas kehumaan sua. Gosari yIlättyi tähän täysin. Hyvä, sano Jukka. Hitto! just silloin Rynöskän muija karjasi partsilta Tapparille ja Seijalle; SYÖMÄÄxt tutt<aa SYÖvtÄÄxt Tää11ä on just kaalisoppa valmis. r ff mutta kun mun mutsi on Auroran sairaalassa duunissa, niin siellä kävi Nikita Sergejevits Hrustsov ja se sekstasi mun mutsin handulle. Kisse möläytti; voi jummi-jammi!, näkisipä iso broidi Denkku. Isännöitsijä Nevaja oli siitä Penalle kertonut. Lopettakaa jo huudettiin. Tode höläytti meille; missä Urkki. Elettiin kuusikymmenluvun alkupuolta 1963. TSILARI 6/09 15 "s T ä * ä tT Try ..E$F i *Gf €' T = ==-* =FW 'w ##s f:a-. Mutta se oli taas mennyt tsuppariksi Koistiselle. Gosarin kotona käytiin saunaja pesutupamaksut maksamassa "tisuri" päivisin säännöllisesti. Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin astui fiudesta ulos. Silloin Orellin Juha sano; on munkin faljalla tuollainen koppalakki, siihen kaikki sano yhteen ääneen; tiedetään...tiedetään, että se on Ratsupoliisi "King" Ruhalta. Jukka suuttui ja tuli ihan punaiseksi. Politbyron jengi teki lähtö ä veturinkulj ettajalta. Tämä yllättävä vierailu oli kyl1ä talkkarilla tiedossa. Johonka taas Klasu laukas; ei näkynyt, griinattiin. Siihen Atomi-Musse; se on linnassa. å l* ,i* Markku Poutanen Nää jenkkifiudet oli järkytys Haagassa, Mut niin oli Kosyginkin, Neuvostol i iton pääm i n isteri Aleksei Kosygin kävi Pohjois-Haagassa. Ruvettiin taas griinaa, siihen Tode sano; tuo se mutsis tänne, ettdnäyttaa sitä handua meille. Pääministerin o1i tarkoitus tutustua Suomalaisiin uusiin liitosalueisiin Stadissa. Tsiigattiin kun Ohjaajantietä pitkin valui toistakymmentä upean mustan fiuden letka, oli Tshaikkaa, Cadillacii ym, ja pysähtyi meidän basfuraban eteen. Jengi griinas kippurassa, nehän diggaa siitä, anna huutaa, tsiigataan, sanoi Kenne. Häkkisen veljekset Kenne ja Kisse, sekä Holmströmin veljekset Tode ja E,de olivat useasti keikalla. Tode nälvi lisää Jukalle ja alkoi snadi frakis. Puhe oli ollut vasta tunnin kuluttua vierailusta Veturinkulj ettaj a Koivulan kotona, mutta aikataulu oli niin tiukka ja tulivat etu ajassa. "Neljänneskilo" dallas taas tapansa mukaan snadissa myötäisessä, kotiin päin. Gosari hääräsi kontallaan saunaluukun edessä ja vihreä Nortti tippu huulesta, kun Kosygin sano tetson päässä sen takana; "trast zuit tavares". Keikasta tseenasi kuorma-auton lavallisesta fimtsikast, huggee. Siihen Tappari lisäsi meille; sitä ei faija hyväksy, että kun se tulee himaan ja mutsi syöttää Sloboille sen kaalisoppaa. Pena nousi ylös ja pyyhki handut housuihin, sekä löivät lapaa, daa, daa, molempia nauratti. Taloyhtiömme bastu oli puulämmitteinen PohjoisHaagassa -50-60-luvulla, ennen siirtymistä sähkölämmitykseen. Gosari oli taas lämmittämässä basfua. Mentiin kaikki väliin. Se on tosi juttu ja vakuutti meille näin; "vannon, kautta kiven ja kannon tat mörökölli mut skruudatkoon". Kenne kääri jo hihoja, ettå pääsee messiin frakikseen
Toinen oli ruotsinkielinen Jalkaväkirykmentti 10, JR ]0, jgnka yksi pataljoona oli helsinkiläisiä miehiä. Dl. 10. 4, jonka sotilaat olivat Suomen Valkoisen Kaartin varusmiehiä, 4. Jatkaväkirykmentin kirjavahvuuden mukainen kokoonpano 59::kitäärikomppanla' 13.10.1939. Divisioonan 14. {Talvisodan Historia t, tosi e'r 'Irun'lrrrtrrr r\u^v'r'rrPqrrv !"ttäåål?l;t??t?å-*t;u;"13 $',st0trsf'$ä:#,F,{få#diå3'år?l t/'v--t\ttvt ffi-l(lsl)7.lalkar äkirr krnentin kir/----'/ LzLr / *jar ahr trrt' oii=i siten ollut l I Xtzll | --r: f Xl "qSS rliestä. 1939. -Helsingin Sotilasäiirin oerusti s-iihen kaksi 'rvkmenttiä. ^.-, '' Kuva 1. nokäskv annettiin torstaina I 2.ro.igzg. Uudenmaan Sotilaslääni muodosti reserveistään sodan ajan 4. D k eh ttätäyden ny sP ata lj oonan, KT-P 4. joka olt ruotsinkielinen, -4. JR I l. Divisioonan ryhmi,t',?1r.i:'gTfii7llt;ttå, Sliffå?åå'Xi'åsiinrlkomarw#, JALKAVÄK IRYKMENTIN I(OKOON PANO PYKHENTI N KOM ENTAJA KOMENTOTST i4 + 9) (4 +6) l,rytil,r,ayrt.nsä Pääasemaa vastaan joulukuussa 1939. D kevYtosaston, Kev. D kenttätYkistörYkmentin kaksi hauPitsiPatteristoa, jotka olivat ruotsinkielisiä, sekä muita joukkoja, muun muassa ilmatoriuntaj oukkoj a, Pioneerijoukkoja, kuljetusmuod-ostelmia Ja rannikkojoukkoja. Toinen oli suomenkielinen Jalkaväkirykmentti I l. pataljoonarr I ' Fl-<-l I .-t F Z\,,,, 1 lLEh ?i: iX-?'*Yl;lH,i3ill?,: l-n,0, t'de5r,,, L@-il-' Fmru;,1ååll uli,,ru:ili; tt lU t,o L [ri,-.l -1v -å kiväårikomppaniaa ja ko| ' \ -/ -T-I--]_ I nekiväärikomppania' lg t,tl tr Sf Ensimmäisen p.ataljooL ffi,r, i4+e) (4+6) HJJ,?,H"t'i]i,"'*flln"i I n,,J,U iSM#i :,1#fräå'.gårhrxr; ' u,ffi;,t i,$g&qs i :jii:fril#å:ffi j ft f W$ \Humolioki \\trTiiiiinsuori. (TSH 2' 50). Os. #i Puolustusministeriö antoi gi ry Maakuntien miehetepäitivät, etteiväf 9e.0e 1e39 määrävksen' i p a i iääöi/ Åö i n p o i al py stv Å;;: .' ; ; r,;,, tTi.X # l}åi' ;Yil:H:ilå Ennakkouulo oli alueen poikien:e{a Jaiyatt<ln jatkamaan p.alvenuorison urheitultisen menon ja meiningin iustaan'Liikekannallepason urheilullisen menon F melntngln lustaan' LttKeKannallepahuomioon ottaen täysin perusteeton. D kenttätYkistörYkmentin toisen, kevYen patteriston, II/KTR 4, tStadin Peeston', 4. l" \l\ \tt \ U \ Koivusoori IUF ]I n l\ / UiiU' miestä. ' 1__-^ ffilåtr'-'r\ xo,noro%rfi(*nno^ \tääiriå1i;iii'r.ä-pp;"i; \^+t-*ti HKO \ Koikkoro Vh r /Hl31rrrhoenl \(kranaatinhetttnkomppallla ,("\Nfu#','1fiS' n,^l :,i';'J"ii**l?'å;';lll sinsin poliisilaitos lähti jakaÅaan reserviläisille käskvkortteia. Sotilaspiiri Perusti SuojeluskuntaPiirin kanssa myös runsaåsti muita jq"Lkoja, muun muassa: -4. g'4{'o \ Hotoro qTaisteluvahvuus olisi \WS' \K \,uyffill:,?i:"i1:Åå1"å1; Kuva 2, Kartta 1.4. Sen alaisina oli kaksi sotilaspiiriä, ioista Helsingin Sotilaspiiriin kuului Pääkaupungin lisäksi 29 eteläisön Uudenmaan rannikkoalueen kauPunkia Ja kuntaa. Helsingin Sirojelusk"trntaPi iri alkoi p e r u s t a a j o u k k o j a perjantaina I 3. LiikekannallePanos sa tapahtuvasta joukkojen Derustamisesta vastast puolestaan Helsingin SuojeluskuntaPttrl omlne älayksiköineen. 16 YSäL&ffiä ffi/ffi# pioneerij oukkueen 45 siten ollut 64.97 Prosenttla Kun stadil et Talvigriguun iflhll Helsingin KauPunki kuului vuonn a 1939 Puolustusvoimien rauhan aJan alueiaon mukaan Uudenmaah Sotilaslääniin. 'Assärvkmentti', ionka kaksi Patätioonaa koostuivat helöinkilaisistä. i<t,ug) f#*--l [-2_lteil W ' ..' t L---J-l7' l;1,;1"1 Ässä-rykmentti 'ull'uon(x-ktql'*is'ulsuomal'aise'njalkaväki[<(44) E--Tr I l(rv/l(4to'lftur ,vr..ä"ii" [lrLä"är,\.Lrs l=tos) ffi l% 3i:fft#,.31x.::'i,*:i: A t+s) .-_---.1.-,^, L o" Fa1in rykmentti, .l ,J1,.tl' Y ^:'-^"':':*-.t.. Reserviläisien palvelukseen kutsumisesta huolehti Poliisi, joka toimitti heille liikekannallep anomääräYks et yleensä kotiin. jolloin H9l@ kuitenkäan ollut Talvisol-d I (22) I " dan alkaessa kirjar ahr tttt* ' I ' tellsan-rukaisessatäydessä kokoonp an_g-s s?,..mutta silti *lt'el 4@--1-., , E;rt--l tls+t \ ar'Si' lähellä sitä
On kuitenkin otettava huomioon Se, että poliittiseen toimintaan osallistuminen oli 1920ja 1930 luvulla Pitkänsillan pohjoispuolellakin varsin laimeaa. Jopa ennen joulua rykmentin komentajaksi tullut everstiluutnantti Kustaa 17 Inkala oli hänkin hypännyt nuorempana korkeutta. Ne ajat, jolloin siitä fuli nuorison puhetavassa pilkkua osoittava välimerkkisana, olivat vasta Ässä-rykmentti1äisten lastenlasten ja heidän teiniensä ihan ikiomajuttu. Loppupeleissä se kuitenkin käskettiin puolustukseen Summan eteläpuolelle Kuolemajärven pitäjän alueelle, josta divisioonan vastuualue ulottui etelään aina Suomenlahden rannikolle saakka. Pikajuoksijoita, hyppääjIä, ja heittäjiä kuhisi eri komppanioissa. ju 5./IIIJR 1 1. Kun Assä-rykmenttiä synnytettiin perustamispaikoilla, sen miehet kiroilivat enemmän kuin itkivät tai jokeltelivat. ja 5.komppania 4. Sieltä marssittiin rykmentin komentaj an katselmukseen. Rykmentin Kranaatinheitinkomppania sekä Kolonnat, hevosvetoiset kuljetusmuodo stelmat, perustettiin kansakoululla, jonka osoite oli Kirstinkatu 16. Tässä laskelmassa on lisäksi otettava huomioon eräs asia. Toisaalta myös esikuntakomppanioiden, kuormaston ja'töpinän' miehet joutuivat osallistumaan vastaiskuihin. Kunnallisvaalien äänestyskäyttäyfyminen poikkesi näissä kaupunginosissa merkittävästi koko Helsingin ääne styskäyttäytymi s estä SDP:n hyväksi. p. Assä-rykmentti kolkutteli sieltä sitten Johanneksen asemalla', j oka sijaitsee Koiviston radan varella noin 20 kilometriä Viipurin eteläpuo1e11a. Noin 3 000 miehen vahvuiseen rykmenttiin oli sijoitettu runkomiehitykseksi yli 2AA suojeluskuntalaista, joka oli noin 6.67 prosenttia rykmentin koko vahvuudesta. Useammat kuin monet olivat poikasina, teini-ikäisinä ja nuorukaisina harrastaneet erilaisia urheilulajeja, yleensä Työväen Urheiluliiton, TUL:n seuroissa. Suojeluskuntapiirin harvalukuis i sta reserviläisistä, noin I 200 miehestä, se oli kuitenkin merkittävä, 16.66 prosenttia. Samainen komppania tarkkuutti niil1ä kiväärinsä 13.11.1939, jolloin oli jo kulunut kolme viikkoa patruunoiden jakamisesta. Rykmenttiin oli lisäksi sijoitettu tavanomaista runsaammin aktiiviupseereita. Talon paikalla on nykyisin lasten leikkipuisto. Tämä kuitenkin selittynee pääkaupungissa palvelleen aktiiviupseeriston runsaslukuisuudella. Nekin, jotka kävivät, antoivat silti pääosin tukensa vasemmistolle. Perustamispaikan nykyinen osoite on Kirstinkuja 2t Sturenkatu 6. Rykmentin kolmas pataljoona, III/JR I 1, jonka miehistö oli Porvoon ja Loviisan reserviläisistä, perustettiin Vallilan Ruotsinkielisellä Kansakoululla osoitteessa Nilsiänkatu 3. Rykmentin I Pataljoona, IiJR 11, toisen pataljoonan esikunta, E/II/JR 11, toisen pataljoonan 4. perustettiin Porthaninkadun Ruotsinkielisellä Kansakoululla osoitteessa Porthaninkatu 8. JR 1l pohjoispuolella taisteli osin Helsingissä perustettu JR 10 ja eteläpuolella Järvenpäässä perustettuJR 12. Sieltä rykmentti marssi jalan yli 20 kilometrin pddhan ryhmitysalueelleen. Reserviläisi11e jaettiin perustamispaikoilla aseet sekä muut varusteet, mutta ei ilmeisesti patruunoita. Koko 4. Komeassa punatiilitalossa toimii nykyisin Helsingin Yliopiston koulutusja kehittämiskeskus Palmenia. Komppania, 6./II/JR 11 ja 2. Osa miehistöstä asui myös Punavuoressa. Rykmenttiin sijoitettujen suoj eluskuntalai sten mådr å oli sen sijaan Helsingin Suojeluskuntapirrin varsinaisten jäsenten mddtråstå, noin 4 000 miehestä, 4.8 prosenttia. perustettiin Kallion Kansakoululla osoitteessa Nelj äs Linja 1 1I 5. Ässärykmentistä olisi itse asiassa saanut kokoon maajoukkueen lajiin kuin lajiin. Kyseessähän oli vasta YH, toisin sanoen Ylimääräiset harjoitukset, jonka tarkoituksena oli täydentää Karj alankannaksen linnoittamista. Rykmentin toisen pataljoonan 6. Naispuolisten henkilöiden v:11ä alkava paikkakin kyllä tunnettiin, mutta sanaa ei käytetty arkikielessä. Suojeluskuntiin kuului Helsingin asukkaista prosentuaalisesti huomattavasti vähäisempi mdårå asujaimiston asekuntoisista miehistä kuin Suomen minkään muun seutukunnan väestöstä. Kun Talvisota sitten alkoi, Ässä-rykmentti puolusti aluetta, joka ulottui p ääp i irte i n Hatj alahdenj ärven pohjoispäästä Kuolemajärvelle. Kenen joukoissa seisoisivat. Ässä-rykmentin I ja II Patalj oonan henkilöstö asui pääasiassa Pitkänsillan pohjoispuolella: Sörnäisissä, Kalliossa, Alppiharj ussa, Vallilassa j a Hermannissa. Neljännen Divrstoonan tilanne säilyi kiivaiden taistelujen aikana suunnilleen sellaisenaan aina helmikuun 1940 puoliväliin saakka. Rykmentti perustettiin usealla perustamispaikalla, jotka kaikki sijaitsivat Vironniemeä Sörnäisiin yhdistävän Pitkänsillan pohjoispuolella. TS*LARä S/SS verrattuna erinomainen. Rykmentin esikunta, E/JR I 1. Kolmasosa ja välillä jopa puolet äänioikeutetuista ei käynyt edes äänestämässä. Tässä yhteydessä on asiallista huomata myös yksi lingvistinen asia. Aluetta voi hahmottaa kuvan 2 kartasta. Eräässäkin kiväärikomppaniassa patruunoita jaettiin miehille vasta lauantaina 22.10.1939, viikon kuluttua perustamisesta. Rakennuksessa toimii nykvisin Kallion Ala-koulu. Jalkapallo oli kesän suosikkilaj i ja talven j ääpallo, j ota pyöritettiin Brahen kentällä [Brahis]. Paikalla ollut puutalo on nykyisin puretlu ja osoite muutettu. Kentän virallinen nimi on nykyisin Väinö Tannerin Kenttä. Konekiväärikomppania perustettiin Helsingin Työväenopiston talossa osoitteessa Helsinginkatu 26. Eräs tekijä, jokanäytti yhdistävän Assä-rykmenttiläisiä oli ollut ja oli edelleen urheilu. Jalkapallon, jääpallon ja pesäpallon sarjapelaajia oli monen joukkueen veffan. D oli alun alkaen p itänyt ryhmittyä puolustamaan Summan Lohkoa. Se pidettiin Satam aradan varrella Vallilassa liki Harjun Ruumishuonetta, jonka kohdalla rykmentti kuormattiin patalloonittain juniin. Siinä toimii nyt Äshöjdens Grundskola. "Ne kun ajoivat fyöväen asiaa". Harjun Ruumishuoneelta Kuolemajärvelle Ässä-rykmentin yksiköiden sotavalmiustarkastukset pidettiin Hämeentien varrella olevalla Haapaniemen kentällä osoitteessa Haapaniemenkatu 2
JR 11 taisteluvahvuus olisi tällöin ollut enää ainoastaan noin 400 miestä. Tappiot olivat siten olleet kaatuneina, haavoittuneina ja kadonneina'7I.10 prosenttia alkuperäisestä kirjavahvuudesta. Viimeksi mainittu luulo oli alueen poikien sekä nuorison urheilullisen menon ja meiningin huomioon ottaen tietysti täysin perusteeton. Että se siitä f*' "=*/ Ra?ålqh{i li Lafi. Se l',licrncF i auf i6 åc€ oli vain 13.53 prosenttia rykmentin oletetusta kirjavahvuudesta, mutta sentään 20.83 prosenttia rykmentin koko taisteluvah'vrrudesta. Rintama notkui 4. Puna-armeija yritti siellä päästä todellsella apinan raivolla Viipuria puolustaneiden joukkojen selustaan. (Laaksonen 1999, Liite 2) Pitkänsillan pohjoispuolella asuneiden kaupunkilaisnuorukaisten muka valan velvoittamasta bolshevismista ja pullamössöisyydestä. D oikealla, Haminan puoleisella sivustaIIa. Rykmentin miehet eivät siitä huolimatta luopuneet yhdestäkään saaresta, niemen notkosta saati saarelmasta ilman käskyä. Tilanne Viipurinlahdella JR 11 Lohkolla 13,03.1940 kello 11.00. Rykmentti taisteli näissä peräti talvisissa, umpijäisissä ja hyytävän kylmissä olosuhteissa jokaisesta kuopasta j a rantakivestä. JR 11 todellinen kokonaisvahvuus oli 13.03. Viipurinlahti Ässä-rykmentin taistelut Viipurinlahdella alkoivat 29 .02.1940. Kun käsky sitten annettiin, vetäytyminen tapahtui yleensä öiseen aikaan jään yli hiihtäen. Vuosien l9ll ja 1918 tapahtumat olivai koskeneet ja koskettivat vielä monia helsinkiläisiä. Tästä sekä Ässä-rykmentin rekrytointialueen työväenluokkaisesta luonteesta saattoi kummuta epäilyksiä myös koofun j oukko-osaston luotettaluudesta. 18 Tuolloin 4. 194A kaiken kaikkiaan enää 3l upseeria, 2I4 aliupseeria ja 603 miestä, yhteensä 854 miestä, vain 28.94 prosenttia alkuperäisestä noin 2 955 miehen sodan alun todennäköisestä kirjavahvuudesta. Kilpahiihto suoritettiin väli11ä liki rinta rinnan hyökkäävän Punaarmeij an etuosastoj en kanssa. fi Teksti perustuu aineistoon, jonka perusteella eversti, FM Erkki Nordberg, FL Olli Harinen ja VTM Göran Lindgren kirjoittavat kirlaa Talvisodan Assä-rykmentistä sekä sen perinnöstä Suomalaiselle yhteiskunnalle. JR 11 joutui nyt marssimaan puolustukseen noin 10 kilometriä Viipurista koilliseen sijaitsevalle YläSommeelle sekä vähän yli 10 kilometriä kaupungista etelään sij aitseviin Uuraansaaren ja Hannukkalansaareen sekä Piispansaareen. Kirja ilmestyy WSOY:n kustantamana maaliskuussa 201 0. Maakuntien miehet taas epäilivät, etteivät pääkaupungin pojat pysty tappelemaan. Taistelujen. Ne j atkuivat sen jälkeen sen saaristossa sekä rannoilla arna 13.03 .1940 saakka, jolloin Moskovan pakkorauha saatiin lopulta puhkeamaan. Silloin oli Punakapinalla alkaneen Vapaussodan, Sisällissodan tai Kansalaissodan, kuinka vain, päättymisestä kulunut 2I vuotta ja viisi t5l kuukautta. Epilogi Ässä-rykmentti perustettiin perjantain ja tiistain 13.-17.10.1939 välisenä aikana. Yli puolet, 56.59 prosenttia rykmentin taistelijoiden haavoittumisista tapahfui ja liki kolmannes, 29.72 prosenttia heidän sankarikuolemista koettiin Viipurinlahden saarilla sekä sen pohj oisella rantaviivalla. Asemansa järkkymättä pitänyt divisioona j ouduttiin silloin vetämään niin kutsuttuun Väliase-maan. vaatima vero oli raskas. Assä-rykmentin tappiot kohosivat aivan merkittäviksi juuri maaliskuun kolmetoista taistelupäivän atkana, jolloin se taisteli Viipurinlahden saarilla ja pohjoisella rannikolla. Kompp ani at j oufui v at tåyttämään taistelutehtävänsä suurimmaksi osaksi erillisinä osastoina, eikä miehillä ollut käsitystä, mitä ympärillä tapahtui. ,D JR ,ttl''l t ! r' '/' HCrnlchit Vilanir.il valla tai aivan sen tuntumassa. D Lohkon pohjoispuolella sij ainnut Summa murtui Puna-armeijan suurhyökkäyksen voimasta I5.02.-\940. Viimeiset taistot käytiin Viipurinlahden pohjoisrannalla. 4.D ja sen JR 11 pitivåt kuitenkin asemansa rintaman Viipurin puoleisessa osassa joko rantaviio Varko TSilLARil 6/GS AhoLor Kuva 3, Kartta 2