Yo.HtÅt,vE74 IIy u ää J o ulua G laiducr Jy Seliö!. VUOSIKERTA Hinta: 5€ iiifiiiift, ry sl L L ot N l{uN rrttvÅ' ouN Nt}eft!.,, ---gz K A' /"1 ttv t/ {L Å o 4e u r rÅ'#' yt&n{.at4 ?pas/N 'tavlNK/qANt,t tVffg/4,,, tt trN Tt€öÅ'/4tNN€ rlÅN S/trF$ JAU ft//. Stadin Slangi ry:n perinnekulttuurilehti 13
]oulu on rauhan juhla. Päätoimittaja Stadin Slangi man kundin synttärijuhlana. Joskus nimittäin on hyvä hetkeks hypätä veke arkipäivän oravanpyörästä ja rauhoittaa mielensä. Kaikkien pitäis silloin vähän rauhoittua ja funtsia syntyjä syviä. foulukarkit otetaan esiin jo lokakuussa, konvehtirasioiden keot kasvavat vuoriksi ja skidit alkavat vonkua joulukarkkeja. Pitää kuulemma skaffaa kaikenlaista just nyt. |oulun nimittäin. On kliffaa arvioida, kuka oli eniten fyllassa ja kuka sekstas kenenkin kans muka ihan salaa. Postiluukusta alkaa tulla kaikenlaista liparia, jossa sanotaan, mitä sun pitää slumppaa lahjaks. Hesarin välissä tuli jopa upeelle paprulle printattu lehti, jos oli niin hienoo kamaa, ettei esineiden hintoja uskallettu kertoo kaikelle kansalle. Ne friidut ja kundit edustaa valtuustoissa just meitä. Kaikesta huolimatta /oulu tulee joka vuosi. PS. Se tekee gutaa sielulle. Nyt kantsii kuiteski miettii, miks |ouluu oikeestaan vietetään. Muuten täs käy niin, et landepaukut puoluepomot luulee, et ne voi tehdä Stadille mitä vaan kun kansalaiset ei älähdä mistään. Vaalit meni just niin kuin niiden kuuluikin, suosikit saivat ääniä ja muut ehdokkaat myötätuntoa. I ataaoaiaattaf aaaraatataaaataooaa TSILARI Stadissa 17,11 .2008 Hyväiiloulun Glniduu jygeliä e on n1t sit taas sen aika. . . Lasse 0400-415 156 Liemola 050-585 8985. Isot firmat järjestävät niitä edelleenkin saavathan duunikaverit sitten taas puheenaihetta muutamiksi viikoiksi. Tässä vaiheessa alkaa usein tuntua, et |oulu on enimmäkseen kauppiaiden juhla. Uusille valtuutetuille olis hfuä luoda snadisti paineita. Nyt meil on sit Stadissa ja naapureissakin uudet valtuustot. Firmoissa aletaan bamlata pikkujoulubailuista jo hyvissä ajoin. Fiilistä lisää viel oma gimmakaveri, joka ryysää putiikkeihin aina kun silmä valttaa. Siitä olis hyvä antaa muistutuksia, rakentavasti, tulevaisuutta parantavin viestein ja ehdotuksin. 2 TSILARI lrl",, '. Sitä vietetään maailman kuuluisimHeikki Laurell ff:t't pj. Munt luulo ei oo tiedon väärtti eihän. Yksi syy siihen on erilaisten lafkojen into joulunajan businekseen. |otenkin tuntuu, et |oulu tulee aina vaan aikaisemmin. Se muuten opetettiin jo kansiksessa, jos vaan muistat niin vanhoja juttuja. Kukaan ei tainnu oikeesti jäädä ihan kokonaan ilman ääniä. Heka L
w/ a"av^s nÄ pAK,t v,qRhffiN Eil^rEN JouLhtu oaLwsq. NO OÄ4 O^) ^TOTA nÅ'.tUgr3t<Atz4s/a/, geu rcq prn$s OuA Stttotu PoRIgsA! r aa"' ) @ E\ @ wl. TSITARI t MATTSSONIN EKIN ATKUPALA *OA\KqE IHAN SALETTI
050-512 5077 kimrlo.karvinen@elisanet.h Katriina Koivisto puh. 0400-605 6s3 Pekka fokinen puh. 044-259 500-5 kata. :: : : :rjii,ij?;t+i!i.f:l @@@. h T*lbaE*T# j* T%sLeWW T*trf,4\TW* Hämeentie 67 005s0 HKI puh. 0400 -415 156 heikki.laurell@boy.fi TSItÅRåM TffiZMlT'*%\{.L|T+Tr*, Virve Obolgogiani 010-767 12t2 Arno Soisalo (09)-664 981 Raija Tervomaa 0.10,506 0954 Fjalar Åsten 0400-406 780 ISSN 1239-9523 I L,v{0 ! T'.J 5 Ä,\YY hl T, Pertti "OlliBull" Anikari puh. koivi sto @ gmai l. 050-585 8985 lasse.liemola@liemola,corr Varapuheenjohtaia Virve Obolgogiani pulr.040-767 4212 yo@mimino.fi saxx*wv Pertti "OlliBull" Anikari puh. pekkjok@hotmail.cont Kimmo Karvinen puh. fi 1s11r1v.5f n6l inslangi. 4 %Wmrffiwm ffiWffiffiryw ffiWåffi i Pertti "OlliBull" Anikari Iäsen Katriina Koivisto läsen F4Åå_t$TU* Puheenjohtajn Lasse Liemola puh. 050-344 8108 olli@ollibull.fi Lasse Liemola Puheenjohtaja Virve Obolgogiani Varapuheenjohtaja Raija Tervomaa Iäsen Leo Hakanpää puh. (09)-771101t toimisto@stadi nslangi.fi tsila ri@ s t trdin slan gi. fi T#&feAlsT* &#*År€NA tiistaisin ja torstaisin klo 14-17 ?#ffitu&ffiffiw T#;METUS Pöötoimittaia Heikki Laurell puh. l-.0. Kimmo Karvinen r it::tt:. h TÅt*t"i *Hr*H#'TAiÅ Kimmo Karvinen pnh.050-5125077 kin-r rno.karr.,inen@elis a net. 050-3-t4 8108 olli@oliibull.fi TÅITTO ja SIVUNVAL&'{[STU$ Tuomas Aho pAlN*peåKKe Auranen Oy Forssa Leo Hakanpää läsen Iasen Mnyr,y T ffiWW%TffiTTnå 1&.wqq5 Y1-rdistr,ksen tarkoituksena on Helsingin pul-rekielen eli Staclin sla ngir-r taltioirni nen, tutkimi nen j a yaiiliuinen sekä leikki j a kulttuuriperi r-rteen'n'aalimiuen. corli Pekka |okinen Iäsen Ilmari fokinen Ttt i t r t r s t tn tl t o it l.j tt .1 o l't o r f o a rri,r ijs r /trli-sf,t'ftse it jiise rls ihtee rirt j Lt silfi eer in teht äviö. i1nrari.iokinen@stadiitslangi.fi @&w Raija Tert'omaa pLrh 010-506 0954 rir ij ir. 0{0-50.. tervomaa@kolumb u s
5 a TSILARI #|ÄSENPOSTI ryrre*-* Stadin Slangi ry:n omilla kotisivuilla tiedot tapahtumista slangikamojen esittely ja tilaukset tilaisuuksiin ilmoittautuminen jäseneksi liittyminen tietoa yhdistyksestä Kotisivujen osoite on: Tffimv.stadflnsilangfl"ffl Toimintasuunnitelma T\\1.\lIKUU 10.0 l. Kö sinkir j o it ettuj a tekstej ö emm e j ulkai s e! KUVAT: JPEG, TIFF, EPS. Laskiaisjorot, Käpylän tr'ör'äentalo klo 18 .\I.{.{LISKUU Teatteriredu Suomessa 10.03. Keviittorot 2 1.0-1. 2009 ISN= TEKSTIT: Word + muut tekstinkäsittelyohjelmat säh köp o sti os oitteesee n : tsilari (astadi n sl angi. S1ansitrelfit, Juttutupa .\I.\RR.{SKUU 0;.1 l. Slansitreffit, futtutupa TOUKOKUU 12.05. \ineisto Tsilariin nro 512009 Kirppis LOL{KUU Tsilari rlmestn' r'iikolla 41 10. Sianertreiijt, ]uttutupa 21.09. Slaneitrelirt, Juttutupa :6,01. Åir.reisto Tsilariin nro 3 I 2009 12.06. Slan gitrelfi t, futtutupa xEsÄxuu 08.06. -\inersto Tsilariin nro 612009 JOULUKUU Tsilari rhrestn' r'iikolla 50 15. Sn skokous ja slangitrelit, Laulumiehet 16.I l. Printit myös mielellään disketille tallennettuina. {rneisto Tsilariin nro 212009 HUHTiKUU Tsilari ilmestly viikolla 16 18.04. Resoluutio: 300 dpi:tä sähköpostiosoitteeseen : tsilari@stadinslanei.fi L Valokuvat toimiston osoitteeseen. 10, Sirna kartsalta 1;.10. ILMOITUKSET: PDF-muodossa osoitteeseen : ta.lehti@kolumbus.fi Valmistamtne my ö s t arv ittaes s a ilmoitulcs et, Toimitus. S^ansikaraoke, Laulumiehet t 5.09. 26.0 5. \-ihreä Oksa :0. -\ineisto Tsilariin nro 112009 HEL}IIKUU Tsilari ilmestly viikolla 7 0-1,02. Teatteri Arena, Spede ja kumppanit I ;.02. L-usien iäsenten ilta, Laulumiehet 22.09. Slangikaraoke, Laulumiesten rafla Stadisuunnistus/sporaaj elu. Uusien jäsenten iita, Laulumiehet rafla Stadilair-ien museo 2-1.03. fi sekä printit ja konekirjoitusliuskat toimiston osoitteeseen. Kuvat voi lähettää myös CD:lle tai DVD:11e tallennettuina. 12. 10. \-uosikokous ja slangitreffit 31.03. Slangin snadit ioulutrelfit Frelssiksen patavahdit Snr geimmät joulubiisit, Paavalin Tsyrkka I Iahdollisesti j äsenhankintaskaba. Slangitreffit, futtutupa l-1.02. Hallituksella on oikeus tehdii muutoksia t o inint a suunnit elm a an. Stadin Friidun ja Kundin julkistarniner-r Espan lar.alla Tsilari ilmestyy viikolla 26 HEI\AKUU 0+.07, \ Ir-rrretapahtuma Kuopiossa I 1.0;, Kesiiteatteri Lammilla "Maahanmuuttalat" 31.0;, .\ineisto Tsilariin nro 412009 ETOKL-LTsilari ilmestll' viikolla 34 Kotirr-raan redu I 5.08, S-aneitrelht, |uttutupa SYYSKUU 08.09. Sn siorot 24.1 l
Spiikki stikattii koko härmän kansalle eetterissä. raumalaisilla j aaritukset, turkulaisfl ikan tsennaa "kyl määki Turuus" -fraasist, pohoojalaasilla on "Ison talon Antti" -syndrooma, oululaiset froogaa "Ookkonää Oulusta?", karjalaiset selittää "mie ja sie'l Lontoo on tunnettu paikallisesta cokney-kielestä. Tää tehtiin ekan kerran Stadin ja slangin historiassa. Snadi bärtsiläinen EDICO jatkaa slangikniigojen kustantamista. Skulaa lisäinfoa Lasselta puh. Metro FM:ssä lysnataan Olli Anikarin vendaamat slangiuutiset, Sami Garam slangintaa netissä YTV:lle stadin dösäja skuruaikataulut ja Erkki-]ohannes Kauhanen duunas Huoneistokeskukselle Hesariin kokosivun ilmoitustekstit slangiks. Olli ihamäen proggiksessa lysnataan slangipakinoita, ku pluggaa mm. Se duuni sopii sulle ,jolla on snadisti aikaa ja haluu käydä firmoissa bamlaamassa ja lämmittämässä suhteita. Slobosanoja tuli slangiin Stadissa budjanneiden emigranttien myötä. 'a 6 TSITARI @ BAMLAUSDIRIKAN LOOPPI Slangi on Stadinbröndi n f istä tsennaa Stadin. 050-585 8985.. Stadissa bamlataa slangia. On Dami Garamin slangintamat sadut ja stoorit. Skolessa ja monen himassa sen puhuminen oli kielletty. Olemme kasvaneet vaatimattomasta alusta Stadin merkittävämmäksi slangin perinteen vaalijaksi ja jatkajaksi. Ne on funtsinu et meiltä puutuu brändi. Sillon me stadilaiset voitiin todeta: I SIANG/ ON STAD/N BRÄNDI. Stadi-Arskan runot, Molli-]orin biisit, Mika Valtarin ja Outi Pakkasen stadiaiheiset dekkarit ovat klassikoita, joita koko kansa pluggaa ja lysnaa. Stadin bossien mielestä tää ei vielä riitä. Mieluummin sellainen, jota ei oo ihan lähimaastossa ja josta Stadin tsennaa. Yhdistyksen lehteä, TSILARIA postitetaan nykyisin kaikkiin maanosiin. Slangi on ollut gartsoilla ja pitskuilla sakilaisten ja duunarien oma juttu. Stadilaiset haluu muistella gamloi mestoja ja pluggaa niistä. Vieläkin löytry jengiä joka tuhahtelee kuullessaan sanan slangi. Sitä on bamlattu jo sata vuotta, ja se on vuosien saatossa kehittyny ja myös muuttunu ajan virtauksien pyörteissä. Suomesta voidaan plokata monta mestaa, joil on oma kielellinen brändi, josta ne tsennaa. Tänään slangia käytetään mediassa useissa eri yhteyksissä. Olemme koko maan suurin kotiseutuyhdistys. Stadin bossi Jussi Pajunen öppnas viime kesänä Stadi-päivän Kauppatortsalla suomeks, ruotsiks ja slangiks. SiilVlta on skrivattu, siitä on sjungattu, sitä on moglattu, fotattu ja siitä on tehty leffoja sata vuotta. Stadin omassa byrokratiassa on tpppejä, joiden mielestä slangi on alakulttuuria. On alun perin slangiks skrivattuja kniigoja, esimerkiks Eddu lanzonin, Eki Mattsonin ja Raija Tervomaan kirjat. Lasse Liemola Bamlausdirika lasse.liemola@liemola.com @ gsm 050 585 8985 TWry ruryryNililNfl TilrcN $NÄäiläTilT TSI IARI TARVITSEE I LMOITUSHAN KKIJAN. Kirjallisuutta on jo kymmenii teoksii. Maailman kuudesta ja puolesta miljardista asukkaasta vain noin kaksisataatuhatta bamlaa slangia. Siangi on oma erityinen kieli joka on syntynl.t, ja jota puhutaan Suomen pääkaupungissa, Stadissa. Eki Matsson ja Raija Tervomaa. Unohtaa ei voi Finlandiapalkintoon yltän1.ttä Heka Paunosen bulia slangisanakniigaa "Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii'l jossa on 33 000 slangisanaa. Aluksi se oli suomen ja svedun kielten muodostamaa sanastoa. Stadilaisia juuria on levinny ympäri tätä boltsia. Kuulumme Suomen Kotiseutuliittoon, jossa on yli kuusisataa yhdistystä ympäri maan. Myöhemmin saksankielestä ja jopa flaamista otettiin sanoja ja nykyslangiin on tullut englannin kielestä eniten vaikutteita. Tsyrkassa on hiffattu slangin tärkeys sananjulistuksessa ja koko Uusi testamentti on käännetty 60-luvun slangiksi. Esim. Perinnekultturiyhdistys Stadin Slangi on toiminut vasta kolmetoista vuotta
Stadilainen on r lpeä stadilaisuudestaan, mutta ei ieuhki eikä leveile. Osa stadilaisrsta puhuu slangia, joko aina tai tarpeen vaatiessa. Stadin friidun ja kundin valinta on tullut Helsinkipäivän olennaiseksi osaksi, ja erilaiset näyttell't ja tapahtumat johdattelevat niin vanhat kuin uudetkin stadilaiset aidon kaupunkiperinteen äärelle. Stadilaiseksi voi s1'ntyä jalat paltaina. Toiset puhuvat suomea tai ruotsia. Stadi on perinteisesti ollut erilaisten ihmisryhmien sulatusuuni. Uskon, että jokaisella omanlaisensa, omien juurien ja lähtökohtien mukaan sopivaksi muotoutunut. Tai ihan mitä muuta kieltä tahansa. mutta stadilaiseksi r-oi mr-ös kasvaa. Hyvä, lämmin ja hellä joulumieli kuuluu toivottavasti mahdollisimman monen j ouluvarustukseen. Toivotan kaikille stadilaisiile rentoa, avointa ja suvaitsevaista joulua! I Jussi Pajunen Kaupunginjohtaja. 7 a TSITARI Kaupunginjohtaja Jussi Pajus en tervehdys Stadin Slangi ry:n joululehdessä 2008 HyYä ffi&adf,il€rflffiffi Qtad,Lalnen on rento, avoin \-' la >u\-artse\-arnen. Yhteiskunnan yleinen hy väks,vntä ei kuitenkaan ole saanut nokkelaa nuorisoa hylkäämään slangia, \raan se on aina ollut askeleen edellä kehittäessään slangiin uusia ilmaisuja. on jo toistakymmentä vuotta o1lut slangin ja stadilaisuuden nä1'ttävä puolestapuhuja. Stadilainen rakastaa kotikaupunkiaan ta pitää siitä hn ää huolta. Tai englantia, r'end.jää, somalia tai kiinaa. Kuluneet vuosikymmenet ovat sittemmin patinoineet slangin salonkikelpoiseksi kieleksi, jolla on kirjoitettu niin Raamattua, sarjakuvia kuin keittokirjojakin. Slangi elää eläköön slangil Stadin Slangi ry. Keitokseen sisältyi ripaus nuorille ominaista kapinaa, joka sai äideiltä ja opettajilta osakseen asiaankuuluvaa paheksuntaa. Tai savoa tai karjalaa. Kasvavassa ja yhä monikulttuurisemmaksi muuttuvassa kaupungissa kotiseutuhengen vaaliminen on hatunnoston arvoinen asia. Millainen on sitten aito stadilainen joulu. Stadilaisia asuu r-ain Helsingissä. Viime vuosisadan alussa suomenja ruotsinkieliset nuoret vahvistivat yhteenkuuluvuuttaan kehittämällä slangin omaksi kielekseen
Kokouksen avasi klo 18:00 puheenjohtaja Lasse Liemola toivottaen paikalla olevat jäsenet tervetulleiksi. å 8 TSITARI $äffidfi Mn rcrcug 2@@8 t} ffiRIA T#VAUHTIA Stadin Slangi ryrn syyskokouksessa oli våriå ja vauhtia. Kokoukser-r pr-rheenjohtajaksi valittiin Reino Riutta ja sihteeriksi Fjalar Ästen. Klaude Bremer sai yhdistykseltä synttärilahjaksi viirin ja rehuja. Ja valittiin uusia jäseniä hallitukseen ! " Stadin Slangi ry:r-r sääntömääräinen slvskokous pidettiin tiistaina 25.11.2008 ravintola Laulurniehissä. räs. Ääntenlaskijoiksi valittiin Mirja Ryske ja Seppo Toy+l Kwmiajösenet, slnngipro.fft Hekn Pounottctt,frr -sr/pcl.{r'ttLt.t'khomrne Eki Mattsson snivot rnikuvttt nplodit. esitvslista sekä toir-r-rintasuunSeuraar.irksi todettiin koKaisiteltrl\ lir asioitti olivat rnm. Kokor-rsväelle jaettiin r.uodelle 2009. Siellä tehtiin kunniajäseniä ja annettiin viirejä. svttiin esitr-slrstir rruutoksitta. Paikalle oli saapunut 6l nitelmajatalor-rsirrvioehdotus koukser-r laillisur-rs ja h1'r'äkjäsentä. Ritva-Kl,llikki Kupiainen on töyttärt\tt 70 yhdistys antoi kukkia ja viirin.. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Pentti Friman ja Niartti Inkinen
Jäsenn.iaksu on l0 €. 9 a TSITARI toimintasuunnitelma, talousarvioehdotus, puheenr ohtaj ar-r j a r-arapLlheenj ohtai an r-alinta, hallituksen ero\-Lloroisten iäsenten tilalle kolmen jäsenen valintar sekä tilintarkastaiien ta hei.1.irr \ JrJnr icitcn\ar valintir. Stadin Slangin uusi Mansikka-Aho kuuluu sanosaan. rnirtkakorvaukset. K it--. Koska kokoukselle ei ollut esitetty muita asioita, puheenjohtaja päätti kokouksen klo 20:75. Seur;raraksi taloudenhoit.ria Kinrnro Karvinen esitteli r utr.ien 1009 talousarvion. -:,.räksvi vksini^e-i::>:.-;---iuksen ehdOLL--\\il>e --ri:., :..: Pl LiemOla luor .:::',:;istr ksen standaarit Ri:r:-K.,l rkki Kupiaiselle (nrr .i, i.r il,aus Bremerille (no 9 t heroirn -[)-r-uotispäiviensä kunrir.rksi, Yhdistysrutiineja T;rnrirn j.rlkeen puheenjohtaia Lienrtrla esitteli toimintasr-u-rr.r nitelnrirn, j oka h1väks1.ttiin seilarisenaan. kouiulaisilla ia opiskeliloiila -; €. Pr-,heei:'rrittaialle ia hallituksc:r :>::r^llc ci makseta korvauks-.r. Hallituksen erovuoroisten jäsenten tilalle valittiin vuosiksi 2009-2010 Hannu Herskanen, Kata Mansikka-Aho ja Erkki Nordberg. lheeni ohtaj a Lasse Lielt..-.i estli kcrkoukselle h;-.r:L-{s.n ehdotuksen, ettir g:.:.:i-io E:kkr \lattsson jir frtt::s>,.,:1 I-rerkki PaunoIlall :l-:::-:c:r:tl rhdistl'kSen enSl::-r'-r-.--s kr-rnniajäsenik.l. Liittr-mismaksu on 1,; €. T Heikki Laurell Arska Soisalo rks en to imih enkilö inä t o imiv at a Fjatle Åsten sihteerinä. Raija Tervomaan siirryttyä varapuheenjohtajaksi, valittiin hänen tilalleen hallitukseen vuodeksi 2009 Outi Pakkanen. Tilintarkastajille maksetaan itrhtuullisen laskun nrukaal. Sekin hn äksrttiin sellaiseri ) l'l \-Lir',rossi1 oli yhdistyksen pul'Lee::rtrittajan, hallituksen täsente:: ja tilintarkastajien palklrt-,:'.'. hallituksen jäsen Cata nuoreen laulavaan kanlengiä oli paikalla reippaasti kaikkiaan 61 persoonaa.. Liittr-n-rismaksuer ei p.'g111i koululaisilta ja oprskehjoilta. Täsennr.rksut ia liittvmrsmaksr-r :äiin ät ennallaan. Reiska Riutt a puheenj ohtaSkutsari Hannu Heiskanen Hagiksen hallista v alittiin hallituks een. Erovuorossa ollut puheenjohtara Lasse Liemola valittiin vksintielisestr ratkamaan puheeniohtajana seuraar-aksi kaudeksi 1009-1010 Koska r-arapuhggniohtaja Viri'e Obolgogiani erosr kesken kauden varapuheentohtajan tehtär'ästä, r-alittiin 1'hdistvkselle varapuheenjohtajaksi jäljellä olevaksi kaudeksi eli vuodeksi 2009 Raija Tervomaa. Tilintarkastajiksi valittiin vuodeksi 2009 Heikki Katajarinne ja Fjalar Ästen sekä heidän varamiehikseen Sirkka Muranen ja Kaler i Äl1ata. Hallitukselle i;itettiin kuitenkin mahdollisr-rus tehdii muutoksia tarpeen \-aatre:si1. Ensimmä iset kunniajäsenet Tänrån i iri-ee::',
Lintsin Valoviikko-karnevaalien vikana päivänä Peacock-teatterissa stagella tsiigattiin monipuolista proggista. Tirija nähtiin stagei _ myöhemminki. |a lanteetki sil kungas ihan niinku stadilaisten biisis niil entisil friiduil. Illan yllärinä oli Aron. OliVihreel oksal kans messis verbaalii akrobatiaa. Shungaajii oliki Oksalla moneen makuun. Proggiksen arvoo nosti viel se, ett yks friiduist oli ite funtsinu siihen koreografian. Friidujen lisäks nuori kundi Damien Harper shungas oman biisinsä ja skulas skittaa. Niin gimis on Stadi.. Matleena on opiskellu Sveduis Cirkus Cirköris, mikä on alan tsennatuimpii skolei. Kyll stagel sai tsiigaa komeit nuorii kundeiki. Ja tais katsomos friidujen s1'dämis studaa, ku Aron shungas vikana biisinään Are you lonesome tonight, Vihreen Oksan avas Stadin Slangin bamis, iteki Vihreelt Oksalt baanansa aikoinaan hitannu Lasse Liemola. Messiin se oli ottanu frendinsä Wilhelmin, joka skulas toista skittaa. Messis Oksal joras toinenki friiduryhmä: Street and Show Dance Minit. lunioritaikuuden Suomen mestari Miikka Pelkonen stikkas stagella tsettei siihen malliin, ett yleisö vaan tsiigas ja ihmetteli. Ku imitaattori Tuomo Heikkilä shiftas stagelle kulisseista, ni kuulosti ihan silt ku Aira Blues Broidit ja Lasse. 10 TSITARI u.;1";it]r1-r.r+ Matleena Laine. Tänä vuonna Vihree Oksa palas juurilleen Lintsille. Tuija säesti nuorta friiduu Sindry, Sari-Anneli Parviaista ja Kasperii, eli Eero Taipaletta. Siitä voi joku hittaa kans oman baanansa tahtiin. Se osaa paitsi shungaa ja skulaa pianoo, säestää kans muitaki shungaajii. Mestaan, mist se on alunperinki lähteny 1950ja 60-luvuilla. Ja sen kyl hiffas, ett skolet ei o menny hukkaan tän friidun kohal. Proggiksen jälkeen kuuli, ett monet oli digannu eniten just Miikaa. Mut ei niit siks oltu blokattu esiintlyn, ett ne ois ollu vaan snygin näkösii. Juontajina stailit Blues Broidit alias fussi |alkanen ja Olli Anikari hehkutti moneen kertaan, ett stagella nähtiin kauniit nuorii friidui. Sen joraajat oli snadei, mutt sai bulit aplodit, ihan ansaitusti. Ekan jororyhmän jälkeen stagelle dallas friidu, jotka slangijengi jo tsennaaki eli Tuija Rantalainen. Kyl ne osas joraa, duunaa temppui, shungaa, skulaa tai kuka mitäki. Vikan biisin eli Karnevaalihumua se oli skrivannu ihan Vihreet oksaa varten. Sirkustaitelijoita stagella nähtiin muitaki: fani Hurmerinta akrobaatti, fani Suihkonen jonglööri ja Matleena Laine trapetsitaiteilija. Tuijan proggis oli omii biisei. Varsinaisen proggiksen alotti friidujengi RUSH I joraamalla. Vikana proggikses oli friidu, joka ite skrivaa biisinsä ja skulaa kans pianoo: Marika Ara. N1't Marika shungas englanniks, mut ois ollu kliffa lysnaa biisi ranskakski, ku seki tält shungaajalt sujuu. ffiåÅNÅT Lintsin Peacock a Stadin Slangi ry järkkäs jo kolmannen kerran Vihreen Oksan, mis nyyille kpyille annetaan mahis päästä stagelle. Show and Dance group Minit. Kundi, joka nä1ttää ja kuulostaa ite Kingiltä, mikä on hiffattu ihan Memphisis asti
|ussi |alkaseita suju erilaiset temput, vaikk eväänä olleen bisseflisan taikominen vek ja takas. a TSITARI 11 ffi #€cs#ffi rÄHTf,TN issa 79.70.2008 SanrLrlin ors skriinannu. Illan lopuks kaikille dilkattiin diplomit ja vihreet oksat. Ja proggis endas tietty slangijengin omaan biisiin l/lln gimis on Stadi,jonka aikana kaikki esiintyjät tuli takas stagelle staijaan ja kiittään yleisöö. Oli kans kliffaa, ett ku Stadin -_Slanei rv tärkkää proggiksen, ni stagel kuultiin slangiiki. Kasper.. Joo, ilman eetä, ku Olli oli skulannu sen bluussin Cmunnarilla. lani Hurnterinta. Stadin Slangin messis olleet järkkääjät toivoo, ett ens vuon ois taas uus tilaisuus tsiigaa upeita nyyii kykyi stagella ja tarjoo niille mahis hittaa oma baanansa tähtiin. )tika Pelkonen. I Teksti ja kuvat: Virve Obolgogiani Wilhelm ja Damiem Harper. Iani Suihkonen. Sindy. Kasperin toine hahrno oli Stadin kundi, joka shungas siit, miten se hittas sr-radist hattukaupast makeen iättähaturr. Ganrla skönäri Kasper lausu Arska Turtiaisen runon, mis skönäri ei tsennaa enää Stadii r-riinku enne ia shingraa lopuks takas skönelle. Ja ku OlliBull oli skulannu munnaril bluesii malliks, niin lussi duunas ilmapalloist blusin. Blues Broidi lussi Jalkanen. Pakoliiset roudaustauot tärttrklift-asti, ku Biues Broidit närtti, ett ne osaa muutaki ku heittää huulta. fa Tut'rntt'r;t ntessis stagelle dallas nt-rbeiisti Ahtisaari ja jopa ite pressaki sekä monia muita kaikkien tsennaamii hemmoi
Nuo ranskaksi lauletut biisit ovat sikäli "aitoja'l että Erja hallitsee ranskan kielen täydellisesti. Pia trokasi arpoja samalla vankkumattomalla staililla kuin ennenkin, ei ole mikään pakko, mutta ostettava on. 12 TSILARI ;rf irri l:r..rs Stadin Slangin Slysjorot olivat taas tapaus, nuo syksyiset bileet. fengi alkoi tsennata knebessään houkuttelevaa tuoksua, eikä kulunut kuin hetki, kun jengi pääsi mättämään skruudattavaa lautaseileen ja viinitupakin oli ahkerassa käyössä. Illan lämmittelymusasta vastasi skittaansa loistavasti skulannut Jussi Hämäläinen. lengiä lappasi sisään tuvan täydeltä ja, kun jokainen oli hitannut itselleen mestan, missä tsitata, Lasse sprookas skabat alkaneiks. Sitten koitti hetki, jota olikin ventattu. Teksti: Kosti Koskela, Martti lnkinen Kuvat: Yirve Obolgogiani Iorataan, Ilman tätä friiduu ei hyvin piti handussaan ois tänä vuon syysjoroi ollukaan, tahtipuikkoo niin, ett kaikki skulas. Lisäksi hän tsennaa jazzin salat ja sanat, on pirteä, mukaansa tempaava, todellinen ilopilleri. Safka maistui ja pian olivat kulhot tyhjät. RaJlan pitäjä Pirjo anto arpajaisissa Jlisan palkinnoks.. Tuttuun tlyliin, sisääntulossa Seppo halasi melkein joka friidun tervetulotoivotuksin. Estradille saapui ihastuttava "ranskatar", mademoiselle Erja Uitto bändeineen ja siitä se lähti. Ne vietettiin Laulumiesten raflassa 1.11.-08. I Glaidu ilta kaikkiaan
13 ) TSITARI Gutaa saftaa. Snt ail a at, a ran skatar Erj a. KIITOS! Stadin Slangi ry kiittöä s euraavia yrityksiä j a yksityisiä henkilöitö lahj o it uksi st a ar p aj ai siimm e : Lihatukku Veijo Votkin Oy Urheiluhallit Oy / Malmin uimahalli Ravintoia Ralli Mimino Art Tirorepekka Oy "Olli-Bull" Anikari Eki Mattson ravintoloitsij a Pirjo Hagelin sekä vapaaehtoisduunareita arvokkaasta työ stänne. Ft 09576935 tsfunnus 0957693-5 :./ -\---# ?-ffi,4ruSp#S?r #y. TEL: +358-(0)9-77 40 55# FAX: +358-(0)9-77 40 557 7 I{YI-ASÄÄ RENKATU 25 C AASBO HåtSIruKI, F I N LÅN D vAT NA. .\ltke r nt nr p o.j en myy.j at
Tämä patsas on taitelija Aarre Aaltosen suunnittelema, ja se tuntee mYös nimen Leijonapatsas. Patsaan jalustassa on kaiverrettuna viesti: |alkaväkirykmentti 11 eloonjääneet pystYttivät tämän patsaan sodassa 1939-1940 kaatuneiden sankaritovereidensa muistoksi 13.10. TSITARI a 14 perustamisen 69,vuosipäivä 'i fi t , fffi-' Arno Soisalon hilj ainen hetki Assä-r)tkmentin ri.'-. kärsien kovat tapPiot, mutta isänmaan vapaus oli turvattu. i0.2008 saatiin viettää aurinkoisessa slyssäässä. :tu?j ffi Fqn ?.le"S F{ '-å *ftgi w w ffi n111 r Ässä-rykmentin perustamisen 69. vuosipäivää 1 3. Tehtåvä oli kuitenkin täytett,v hyokkaajä ei saanut lyötyä isänmaataan Puolustaneita, eikä saanut haltuunsa. " :,t=: .f,., ',i-d .'$f .::,.; :4+. Perinteikäs muistotilaisuus Ässän patsaalla, Alli Tryggin puistossa alkoi klo 13:00 Kaartin signalistin soitettua alkufanfaarin. Kallion kirkkoherra emeritus Esa Siljamäki johdatti patsaalle kokoontuneet Assä-veteraanit, kutsuvieraat ja muun yleisön hiljaiseen hetkeen muistamaan viime sodissamme kaatuneita. Ässän patsaalla puhui toisen polven ässäläinen, Perinnetoimikunnan puheenjohtaja Kari Salminen. Stadin kundit vahvennettuna reservillä itäiselta Uudeltamaalta oiivat sata viisi Päivää käyneet ankaraa Puolustustaistelua j outuen Ylivoiman pakottamana perääntYmään pääasemasta Hatjalahdelta aina Viipurinlahden länsirannalle. Lisäksi jalustaan on kaiverrettu paikannimet Hatjalahti, Uuras, Ylä-Sommee, Viipurinlahti. "Kuusikymmentä kahdeksan vuotta sitten paljastettiin edessämme näk1vä muistomerkki Ylipäällikön seurueineen ollessa paikalla. Hän Palautti puheessaan mieliin mm. Isänmaan vapaus oli ollut uhattuna, ja sitä oli ollut pakko asein puolustaa. Ässä-rykmentin muistomerkin perustamisen. 1940. Helsinkiläinen ASSA-rykmentti oli suorittanut tehtävänsä lä 13.10.2008
Ässä-rr-kmentin perustamisen 69. Kaartin signalistin Iltasoitto päätti patsastilaisuuden. \-iimeiset sotilaat o1i kotiutettu juhannuksen paiklieilla ra srtä ennen oli tehti' paätös muistomerkin aikaansiranrisesta i a käynnistettr vlrtrien kokoanrinen. TSILARI 15 haluamaansa ViipuriHelsinki tietä, eikä näin ollen päässrt tavoitteisiinsa. Tämär-r rnuistomerkin aikaansaanrirren on mr'ös upea suoritus ia osoitus stadilaisten sotilaiden aser-elihengestä ja aktirr isuudesta. Åsevelievs oli nä1ttänyt voimansa." Setiraavaksi laskettiin patsaalle seppeleet ja kukkateri'ehdykset: Ässä-rykmentti, Helsingin kaupunki, Kaartin lääkärirykmentti ja Kaartin Pataljoona, aser-eliyhteisöt ja Stadin Slangi n'. Päir'ärahat olii'at sotilaiden :rinoa tulonlähde niillä tämäkin muistomerkki osaksi rahoitettiin. r'uosipäivän muistotilaisuus jatkui asevelitapaamisen merkeissä lähes 40 osallistujan voimalla Helsingin T1'ö'r'äentalon ravintola Paasitornin kabinetissa, jossa nautittiin perinteistä ÄslXt,r.tooouu PalanPainikkei Teksti ja fotot: Reino Janhunen Assä-rykmentin p er inn eyhdi styks en tiedott aj a sss Haavoittunut le ij ona kukitettuna 1 3. Talvisodan ankaruutta kuvaavat r-ahr.uuslur.ut sodan viimeiseltä päir'ältä kertor,at karr-ra kieltä. Rivissä oli jältellä r'1i kahdestatuhannesta miehestii retlut seitsemänsataa. . 1 0.2008.
Nvk,vinen j uutalaisten hautausmaa sijaitsee Tr-ronelarikujalla Krematoriokappelin vieressä Taivallahteen päin. Toisiin kiviin on Daavidintähder-r lisäksi kaiverrettu siunaava käsipari. S er-rrakunnalia on vapaaehtoisista koostr-n'ia hautausapuja, jotka l-ruolehtivat järjestelyistä ja siitä, että kuolinilmoitus saadaan välittömästi sanomalehtiin. lslamilainen Myös valtaosa Suomen tataareista polveutuu kauppiasja käsityöläissuvuista. Hautaan laskeminen tapahtuu viimeistään kr-rolemaa seuranneena päivänä ennen auringonlaskua. Kaikki vainajat haudataan samanlaisissa yksinkertaisissa karkeasti höylätyissä arkuissa, joita ei ole koristettu eikä sisustettu. Joillakin hautamuistomerkeillä näkee pieniä kiviä, joita on tuotu kun on käyty haudalla. Suomen juutalaiset rupesivat kä)'ttämään arkkuja 1940-luvun alussa. Siltä löit1y monen tunnetun tai kuuluisan katolilaisen hautamuistomerkki. Kalliolle ei hautausmaata voitu perustaa ja näin ollen katoliset haudataan Hietaniemen luterilaiselle hautausmaalle. 16 TSITARI a HGN$ a=.} Iuut alai sten hnut ausmaan siunauskapp eli: ] uutalaist en h aut au s' maan siunauskappeli. Islamilainen hautausmaa Lapinlahdentiellä on tataarien seurakunnan omistuksessa. \/ainajia ei haudata pääliekkäin eikä tuhkaamista sallita. Monet tämän päivän Suon-ien juutalaisista polveutuvat su\.Liista, joilla oli oikeus harjoittaa kiisitvöläisammatteia, kauppaa ja rakennustoirnintaa siihen aikaan kun Viapori, nyk,visin Suomenlinna, rakenr-rettiin. T,vöt aloitettiin 1700 lur.Lrn puolessa r.iilissä, Ruoholahden rantaviiva kulki siihen aikaan hautausmaiden 'u.ieressä ja vainajat kuljetettiin veneillä hautausmariden laitureihin. Juutalaisia hautausmaita 1öytry myös Etelä-Suoir-ren varuskuntakaupungeissa kuten Haminassa, Hämeenlinnassa ja Tr-rrussa sekä entisessä Viipurissar. Katolinen Helsingir-r katolisella seLlrakunnalla ei ole omaa hautausmaata sillä paikka, jonka kaupunki osoitti seurakunnalle, on kalliotontti Krematorion vieressä. Juutalainen Vanha juutalainen hautausmaa sijaitsee islamiiaisten ja ortodoksien hautausmaiden vieressä Lapinlahdentiellai. Siihen ei haudata muita kuin seurakunnan jäseniä muutamia I sl amin h aut au s m a a kat afalkki : I sl am in h aut au sm a an k at afalk ki, jolla arkku on siunauksen ajan niin, että vainajan pää on Meltkaan päin.. Tapa PeriYtll' niiltä ajoilta, jolloin vainajat haudattiin ilman arkkuja ja haluttiin estää villieläimiä kaivamasta vainajia ylös. Vainaj ien muistojuhlia r.ietetään eri aikavälein kuolernan jälkeen. Vanhemrnalla osalla on huomattavan kauniita hautamuistomerkkejä, esimerkiksi jugendtyl'linen kir.inen mänty Mäntylä nimisellä haudalla. Hautausmaa on kaksiosainen, portit ovat kummallakin puolella kappelia. Ainakin Sörkern r.ankilassa on valn-ristettu arkkuja juutalaisten terrpeisiin. Arkuissa ei saa olla n-retallinauloja vaan laudat liitetään puutapeilla. Sankarihautojakin löyt1y sillä juutalaiset puolustivat Suomea sodissa
Seurakunnan imaamin mukaan tällä seikalla ei ole merkitystä, uusi kuu on itsessään sr.mboli. Pyhän Nikolauksen kirkko, joka on seurakunnan kahdesta kirkosta vanhempi, on hautausmaan alueella. Nluitakin merkkejä sekularisoinnista esiinfi kuten se, että omaiset nykyään s1t1ttär'ät ll-nttilöitä haudoille jouluksi, Perhehautoja ei esiinny, paitsi taas yhdellä poikkeuksella. Pyhän Nikolauksen kirkko: Ortodoksisen Pyhän Nikolauksen hautausmaan kirkko.. Ne sijoitettiin aikoinaan tietoisesti näin näk1välle paikalle jotta suomalaiset, jotka sotiemme jälkeen olivat vihamielisiä täällä asuvaa venäläistä väestöä kohtaan, näkisivät että hekin taistelivat ja kaatuivat Suomen puolesta. Hautausmaan Mechelininkadun puolella on sankarihaudat, 60 valkoista puuristiä. Seurakunta tekee työtä erityisesti venäjänkielisten maahanmuuttajien parissa. Seurakunta painottaa, että jokaisen kristityn velvollisuus on huolehtia vanhempien, sukulaisten ja läheisten haudoista. Hautakir-illä islamilainen puolikuu on useimmin käännetty niin, että kuun sakarat osoittavat r-löspäin. Tä11äkin hautausmaalla lölttlsankarihautoja. Taiteilijapari Ina ja Tito Colliander kääntr ir'ät ortodoksiseen uskontoon ja heidät on haudattu tälle hautausmaalle. Panimo on nyttemmin ulkomaisessa omistuksessa mutta haudanhoito j atkuu toistaiseksi. Se sijaitsee juutalaisen hautausmaan naapurissa osoitteessa Tuonelankuja 3. Toisilla sakarat osoittar-at oikealle ja muutamiila r-asemmalle. Islamilaiset eivät siunaa vainaiiaan kappelissa vaan hautausmaalla on kivinen katat-alkiii. Venäläiset emigrantit perustivat vuonna 1927 seurakunnan, joka ei kuulu valtionkirkkoon, vaan johon myös ulkomaaiaiset voivat liittyä sen jäseniksi. Hän oli Karjalan ortodokseja. Suuressa kappelissa pidetään pääsiäisyön messu eikä siellä kuulemma ole väkeä ruuhkaksi asti niin kuin Uspenskin katedraalin luona. Tällä hautausmaalla on myös seurakunnan sankarivainajien sodissa 19391944 kaatuneiden muistomerkki. Sinebrl'choffin suvun hauta oli pitkään hoitamaton, koska ei ollut perillisiä eikä lähisukulaisia Helsingissä. Oven yläpuolella on Ina Collianderin tekemä pieni mosaiikkityö. Ortodoksinen Ortodoksisella hautausmaalla Lapinlahdentiellä on kaksi kappelia, joista pienempi ja niukemmin koristeltu on heti portin r-ieressä. Kirkossa jumalanpalvelukset pidetään kirkkoslaavin kielellä ja saarnat venäjäksi, muut toimitukset voidaan prynnöstä pitää suomeksi. Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen hautausmaa Yllä mainittujen hautausmaiden lisäksi Helsingissä löytyy Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen hautausmaa. A'ioparit, yksin eläneet ja lapset haudataan hautausmaan eri osiin. Kär1ännön sy1.t kuten hissit tai ahtaat porraskiiltär'ät ovat usein esteenä. t::.e i.rr,ii-ti:J TSILARI 17 poikkeuksia lukuun ottamatta. Tuhkaamista ei suvaita mutta tässäkin asiassa on viime aikoina vainajan vaatimuksesta tehn' poikkeuksia. Yksi muistomerkki on niin suurikokoinen että sen sisällä on tilaa kahdelle kiviselle istuinpenkille. Islamrlaiset hautaavat vainajansa ennen auringonlaskua r-iimeistään kuolemaa seuranneena päir-änä. Hautausmaalla on monia suuria ja mahtipontisia muistomerkkejä. Johtajan sihteeri kävi hautausmaalla tarkistuskäynnillä ja sen jälkeen hauta kunnostettiin ja sitä n'hd)ttiin hoitamaan. Molemmat kappelit on omistettu profeetta Elialle (i'enäjäksi Ilja). Vaatimattomamman näköinen on kuuluisan radioäänemme Pekka Tiilikaisen hautakivi. Uudempi ja samalla suurempi kappeli on runsaasti koristeltu mr'ös ulkopuolelta. Kellonummen hautausmaalla Espoossa on islamilaisille oma osastonsa. Ne olivat aikoinaan niin sanotun Liekkihotellin asukkaiden ahkerassa käytössä. Nämä asiat ja paljon muuta mielenkiintoista kuulin opastetulla kävelykierroksella eri uskontokuntien hautausmaille lokakuussa 2008. I Maj-Britt "Maippi" Järvinen Fotot: Arska Soisalo Elian kappeli: Profeetta Elialle omistettu pienempi hautausmaan kappeli. \\Iäinö Aaltonen on suunnitellut eräälle suvulle näkyvän muistomerkin, jonka keskel1ä on kullattu joutsen ja jonka kupolit loistavat kauas. Seurakunnalla ei ollut varoja haudan hoitoon vaan otti yhteyttä panimoon. ]os kuolema on kohdannut muualla kuin kotona, niin arkJiu pvritään kä)rttämään vainajan kotona ennen hautaiaisia. Sen edessä nurmikolla on suorissa riveissä kir-ilaattoja, joilla kuolleen puolesta rukoilevat seisovat lvlekliaan päin kääntyneinä. S1y kieltoon on tilan puute
me aikoina tulliviranomaiset on tullu tarkemmiks, ettei ne enää päästä ees taiteilijaa alueelleen maalaamaan. Se oliki hyvä mesta, ku oli bulit fönsterit ja duunit näky kauas. Joskus voi kyl käydä tsägä, sillä Stadistki lö1t1y viel ainaki yks ehkä jopa ainoo taiteilija, joka viel tsökaa Stadis maisemii ja siirtää niit kankaalle. Wikil on aina samaan aikaan pari-kolme duunii tekeillä, ku se funtsaa, ett voi tulla omalle duunille sokeeksi, jos on vaan yks kerrallaan. Mestat, mitä Wiki maalaa, se valkkaa sen mukaan, mikä omaa öögaa miellyttaa. Niinku näyttelys ollu "Viidenneltä lin. Forstönin. Ku ne on kuivunu, voi dallaa takas gartsalle maalaamaan. Taiteilijan lempimestat Wiki funtsaa, et aluks oli vaikeet luopuu omist tauluist, mutt taiteilija ei voi olla itsekäs, ett pitää vaan kiinni omist duuneistaan. Snögen maalaaminen onki vaikee duuni, varsinki sellasen, ku on just satanu. Ellei o slumpannu himaansa jotain tai tsennaa muita, joil on Wikin tauluja. Moni slangijengiläinen tsennaakin Wikin, Witold B. Ilman niit duuneist tulee kuolleita, bamlaa Wiki. Ku maalaa gartsal, on tärkeet, millane ilma ja valo on. Muista näyttelymestoist Wiki diggas kans Hagelstamii, mis oli h1vä henki, mesta oli avara ja valosa. Näyttelyt onki ainoo mesta, mis pääsee tsiigaan Wikin duunei. Wikin duunei on ollu erilaisis nälttelyis jo vuodest 1978. Snadisti taiteilijan tekniikasta Ku Wiki alkaa piirtää mestaa, sil on messis ruudutettu kangas. s Jos oot dallannu Pariisis, oot satavarmasti stannannu joskus tsiigaaamaan, ku joku maalaa gartsalla kuvii maisemist. Ne ei välttämättä oo mitään kaikkien tsennaamii byggii. Wiki diggaa rantsui, mut harmittelee, ett nykyään niihin on vaikee päästä. Rantsuil maalatut kuvat on siit poikkeus ne on mestoi, mitä kaikki stadilaiset iisisti tsennaa. Nä1'ttelys oli avajaisis vilde jengii treffaamas Wikii ja tsiigaamas tuttui stadilaisii maisemii. 30 vuotta gartsamaalarina Lokakuus oli Uudenmaankadul Galleria Dixis Wikin nä1.ttely: Wiltold B. Kuvien stoorit Wikin duuneis on mielenkiintosii snadei juttui, mitkä hiffaa vaan, ku tsiigaa snadisti tarkemmin. Pohjat Wiki duunaa hiilellä, vetää fiksatiivin päälle ja maalaa ohkasel maalil pohjat. Siit ois kliffaa maalata sama mesta uudestaan, mut siel on n1t vake ja sulut ja siiihen tarvittas satamakapun lupa. Eka nä1'ttely oli Strindbergil, mis oli nä)4telyit seuraavinaki vuosina. Maisemat Wiki valkkaa Stadist ja maalaa gartsalla. Muutenki Wiki diggaa maalaa kantakaupungis. Mut sit ei voi maalaa jos regnaa, tai tulee snögee. Mut Stadis sellasiin maalareihin törmää harvoin. Se on 1970-luvul maalattu kuva Käärmeniemestä Sipoonselälle.Wiki oli siel siirtikas 1950-luvu1. Yks Wikin iempimaalauksii hengaa kyl viel työhuoneen seinäl1ä. Forstön 30 vuotta katumaalarina Helsingissä teidän iloksenne. 18 TSILARI +a'.ii. Suurin osa Stadin rantsuist on boses. Ne on satama-alueita niinku Skattal ja Etelä-Satamas. Se maalaa gartsal talvelki, jos vaan handut ja pumppu kestää. Aluks sillon 1970-luvul Wiki on maalannu viel 15 asteen pakkaseski. ViiWiki, Witold B.Forstön. Se helpottaa perspektiivii, ja saa iisimmin byggat maalattuu suoriks
Tämä oli Ere Kokkosen viimeinen ohjaustyö perustamassaan Arena teatterissa, sillä hän kuoli vaikean sairauden jälkeen 16.10.2008 Hän oli syntynyt 7.7.i938 Savonlinnassa. Stooria ei kantsi ottaa opiksi omaan lifeen, sillä ne on monesti sbulisti komplikeismpia. Messissä oli sheriffi, kapakka ruusuja, avioliittoon meneviä pareja vihkivä pappi. Tämänkin puserruksen stoori on käsiksen mukaan aluksi flltannut histiksessa moneenkin suuntaan. Wiki saattaa sit froogaa hemmon nimen ja osotteen ja sendaa kutsun seuraavan näl.ttelynsä avajaisiin. No se siitä meistä kukin funtsii menojaan, ja pistää oordinkaan, miten mikäkin homma istuu senhetkiseen programmiin. I Raimo Miettinen. lvluila vain on sellainen fiilis, että osa jengistä t,vkkää bamlata frendien kanssa, mut ei snaijaa kulttuurista hevon paskaa. Vaikk voihan niit tsiigailla gamlois fotois. foskus saa idiksii gartsaltaki, eldväst elämiist. I Teksti ja kuvat: Virve Obolgogiani @@@ Slangilaisia Eren teatterissa ARENASSA 611 .2008 a Net kun snaijaa Slangin jengistä jotain kulttuurista oli slumpanneet mestat tsiikaamaan "PAUKKURAUTA TARJA JA HUULIHARPPUKOSTAI-\{I Kun mä tsiikasrn r-mpärillen niin mä hiffäsin, et monet niistä stadilaisista, ioita olen treffannut muissa r-mpvröissä ei nä1.tä sbonj aavan teatterikulttuuria. Ja ennen kaikkea stoorissa aseilla skodatut kunbdit ei todellisuudessa delanneet, vaan ne oli ns. mut sit laajasta aihepiiristä tartuttiin Villi Länsi stooriin. Stadin Siangi on perustettu vaalimaan stadilaisii perinteit. Aika nä1.ttää minkälainen suunta Arena teatterissa löytyy, toivottavasti yhtä kliffaan suuntaan. Onkohan kaikilla edes jonkinlaista programmisuunnitelmaa, vai stlyraako ne päir.ästä toiseen miten klpvari nä1.ttää, tai fiiliksestä tuntuu. Skegen stikkaamista treenattiin näytännön alussa jossain kulissien takana, vaikka stooirin mukaan stikkaaja oli vasta aloittanut treenaamisen ei näytännön aikana kuulunut tsirran ääntä, ja näimmehän skegen stikkajan jopa estradilla ja TARIA pääsi ehjänä hommasta vek. \ arsinki Sörkas ja Kaltsis hifiäa paljon surullisii tilanteit. ett duuneis nimet on tosi tärkeit, ne se funtsii aina r-ikaks. Varsinki, ku voi siihen lisää ne snadit stoorit stadilaisista ja siit, millast elämä Stadis on. Yleisöö gartsalla foskus joku ohi dallaaja staijaa \\'ikin kohdalle ja rupee jutskaan taiteest yleensä tai Wikin duunist. \ aikk maisemat on oikeit Stadin n-iestoi, ni kuvis olevat tnpit \\-iki luntsii ite. Mut mikään foto ei välitä sitä fiilistä, minkä taiteilija saa maalaukseen. Stoori "Paukkurauta Tarja ja Huuliharppukostaja" oli Ere Kokkosen ohjaama ja hän oli mukana skrivaamassa stooria työryhmässä jossa oli messissä joukko fiksuja gimmoja ja kundeja. Hiffasitko muuten, ett tän Tsilarin kannessa oli Wikin piirtämä kuva. Ja stailisti tekeeki. Stadin maisemat muuttuu, tosi h1vä, ett niit joku tallentaa. ]lr.rt ku tsiigaa kuvaa uudestaan, ni hiI1aa, ett siinähän porttaris staiiaa pariskunta, ia kundil on just flisa handu>. Mut Wikin mielest dokaaminen ja maalaaminen ei sovi yhteen, siin kärsii öögan ja handun synkroni. Ere ohjasi 33 filmiä, joista tunnetumpia olivat 15 Uuno Turhapuro-filmiä. \\-iki bamlaaki. Joku spurgumpi tsiigaaja saattaa tarjota Wikille sknubbitki, ett kulkis sivellin paremmin. Friidu i'aan tsiigaa. a TSITARI 19 jalta, iltaal Ota paukut, gimma!" Ekaks sitä tsiigaa kuvaa ja fur-rtsii, miten Kaltsin ts1'rkan nurkkaan ja Igorin koru handeliin liittn' paukut ja joku gimma. Elokuva oli Eren lempilapsi, mutta hänen uransa alkoi tv-viihteen parista ja hänen uransa studion apumiehestä Mainostv: een viihdepäälliköksi kuvasi hänen nopeuttaan omaksua asioita ja asettua uusiin saappaisiin. \iillä Wiki saa kuviin omat stoorit, r.ähän draamaaki. Fj allen j ärkliäämissä kesäteatterireissuilla on ollut jengiä yli busan kapasiteetin, mut onko syynä ollut reissuun sisältynyt safka, trefiäta trendejä, vai teatteri. Samaa tekee \\riki omalIa sarallaan. poliittisia ruumiita, jotka palasivat lifeen kun poliittinen ilmasto oli asialle suosiollinen. \iis pitää olla snadisti huuntorii messis. Näist hemmoist tulee joskus uskollisii asiakkaitki
Iltaa vietti kerhon johtokunta vaimoineen tutun PARKhotellin maukasta illallista nauttien ja menneitä aikoja muistellen. HlK, ToPo, HIFK, Kiffen, KäPa, Gnistan, Botnia sekä Suomen Palloliitto, SPL:n H:gin piiri, Opetusministeriö, Koripalloerotuomarit, Stadin slangi, S. Slangin väki (ja muutkin) ovat usein kyselleet, että millaisella systeemillä kerho käy matseissa. Lajikirjo on laaja, mutta eniten pyttyjä on dilkattu futiksessa, koriksessa, pesäpallossa, käsipallossa, jääpallossa sekä jääkiekossakin. Spike Lindholm (slangin jäsen), Eino Kaakliolahti, Hilkka Hakola, Kauko Korpela, Tauno Timoska, Lauri Lehtinen, Kari Liimo ja Veikko Niemikorpi he siis nk. Helsingin Pyttykerho $G YWÖItry 'Ja tänäånkin on paikalla Helsingin Pyttykerho joka ottelun paatyttyä jakaa haarikkansa ottelussa hyvän peliesityksen johdosta yhdelle pelaajalle". Pl.ttykerhomme vietti siis lokakuun I p. Jääpalloliitto sekä talon "isäntd" Urheilumuseosäätiö ynnä monet muut yksityiset tahot. lajivastaava eri kohteita (pelejä) joihin voisi olla mielekästä mennä pytynjakoon. Nykypäivinä on astunut kuvaan uudempia lajeja, kuten: salibandy, amerikkalainen jalkapallo ja lentopallokin. Sitten lyödään lukkoon matsit, ollaan ajoissa yhteydessä järjestävään seuraan sekä ko. matsissa eikä paras molarikaan vaan hän voi olla tavallaan "näkymätön' peluri joka on vaikuttanut pelin kulkuun erittäin positiivisesti muuten. Kesäinen jalkapallon HeSa-cuppi on meillekin mieluisa tapahUrheilumuseon rappusilla. Kerhon ensimmäisinä vuosikymmeninä oli tapana myöskin jakoja suorittaa nk. Pytyn saajan ei tarvitse olla paras maalintekijä ko. Todellakin, Helsingin Pyttykerho on siis jo vuodesta 1948 alkaen ojentanut koivuhaarikoitaan palkinnoiksi hyvistä pelisuorituksista ja niitä on jaettukin paljon kerrassaan yli 4.700 kpl. Käsipalloliitto, S. Juhlakutsua olivat noudattaneet ilahduttavan suuri määrä sporttiväkeä maistuvia kakkuja ja virvokkeita oli nauttimassa mm. Moni onkin meille sanonut, että olemme se ainoa'bikea' p1ttykerho tänä päivänähän on toki monenlaista palkintoraatia otteluiden jälkeen palkitsemishommissa, mutta kerhomme haarikka on edelleenkin säilyttänyt suosionsa. päivänä lyödään "formu" eli kerhon oma rotsi päälle ja hoidetaan homma, elikkäs palkitaan sovittu kohde... Alarivi vasemmalta: Kari Liimo koripallo, Eino Kaakkolahti pesöpallo, Raimo Lindholm korija pesöpallo, Hilkka Hakola koripallo. Kun kerhomme väkeä käy "siviilissäkin' tietysti usein peleissä tullaan usein kysymään, että "aha, taasko sitä ollaan jakohommissa" no, eihän me joka peliin keritä vaan jaetaan pyttyjä tasaisesti ympäri vuoden (n. 50 kpl/vuosi). No niin, kuusikymmentä vuotta on takana ja monenlaisessa tapahtumassa on kerhomme oliut mukana. Toisaalta tiettyjä lajeja kuten pesäpallo ja lentopallo ovat Helsingin alueella hiukan "huonoissa kantimissa'l joten näitten lajien kohdalla pidämme vähän taukoa jakamisissa juuri nyt... No selvitetäämpäs sekin: elikkä kerhomme johtokuntahan kokoontuu kerran kuussa ja tällöin esittää kunkin nk. Onnittelukäynnillä kävivät myös mm. entisiä pelihirmuja. 20 TSITARI a: e Näillä sanoin on jo kuusikymmentä vuotta kaikunut kuuluttajan sanoma ottelun alkaessa Helsingissä ja pååkaupunkiseudulla. Jäähän siitä sentään erikoinen muisto vaikkapa kotihylllyn ihmeteltäväksi. Yltirivi vasemmalta: Tauno Timoska jöäpallo, Lauri Lehtinen jalkapallo, Kauko Korpela jalkaja jöäpallo, Veikko Niemikorpi.. yksilölaj eissa, kuten: nyrkkeilyssä, painissa ja jopa yleisurheiiussakin. 2008 kuusikymmenvuot isen toimintansa merkkipäivää H:gin Urheilumuseon tiloissa