vuosikerta | Hinta 10 €. Nro 5/2025 | Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti | 30
Faijanpäivä on taas 9. Se ei stemmaa. terveisin Pertti Salolainen, Stadin Kundi ja addiktoitunu fotari KUTSU SYYSKOKOUKSEEN Stadin Slangi ry:n syyskokous maanantaina 10.11.2025 klogu 17.30 . Ku meet, ni kerro, et sä oot kans slangidiggari. Kokoukses käsitellään sääntöjen määräämät asiat: jäsenmaksu, toimintasuunnitelma ja budjetti vuodelle 2026 sekä valkataan hallituksen jäsenii niiden tilalle, ku on erovuoros. marraskuuta 2025 – Mul on nii moderni faija, et ku sil on fiilarit pinnassa, se spiidaa ja sillai. Slangiteksti: Sepi Ny on hosis! Viime Tsilarissa (4/2025) oli infoo PELASTETAAN TÖÖLÖNLAHTI fotonäyttelyn kestost Finlandia-talossa. Freda 26 Vesa Pallasvesa on HTD ja oikee optikko. – Joo, munki fatsi on joskus flänässä. Dörtsit on viimest päivää auki lauantaina 25.10.2025. Ilmottautuminen ja tsufet klo 16.30 alkaen. Stadin Slangi ry Hallitus. Tuu mestoille ma–pe 9–18 tai la 11–18. Lisäks asialistal otetaan asiat, joita jäsenet on sendannu hallitukselle. Kokousmesta: Kinaporin palvelukeskus, Kinaporinkatu 7-9 A, Kertsi 1. Se fiksaa sun rillis ja hioo uudet linssit sun pokiis
Saksala 30 Skabat 31 Slangi blisaa 33 Slangijengi 35 Slangi järkkää Mariankatu 19:n fönarismoglausten stoorii s. FO T O : M IS O O K LI M . 14–15. FO TO : H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O . Gamlan Seurahuoneen eli Sociksen juhlasali 1885. Virve Kuutar 12 Slangilodju: Stadin gamloja rafloja ja tsufemestoja Heikki Paunonen 14 Mariankatu 19 fönarismoglaukset Jeongdo “Jeka” Kim 16 Stadin Friidu tarinoi entisajan Stadista Mikko Seppälä 18 Kirjasuositus: Yli Pitkänsillan Seppo Palminen 19 Tyttönorssien skrivaukset Heikki Paunonen & Jeongdo ”Jeka” Kim Slangiproffa skrivaa Stadin gamlojen raflojen hissasta s. Mariankatu 19:ssä, missä oli legendaarine Savanna, on nykyää korealaine rafla Korea House. 3 Tsilari 5 | 2025. Palminen 6 Yhteystiedot 7 Bamis H. 8 Stadin Slangijengi on nyt kolmekymppinen Seppo Palminen 10 150 vuotta Stadin valtuustoa Paavo Arhinmäki 11 Klogut vai lärvit kondikseen. 20 “Sii juu Stockan Klogun alla” 2.0 Seppo Palminen 22 Stadin Syke: Kulttuuria marraskaamokseen Risto Kolanen 25 Muistoja Stadin Soutustadikalta Antti Saarnio 26 Kniigojen skrivaajii ja pluggaajii Seppo Palminen 28 Rehupuntti: Ankee aamu Juha ”Jorkki” Jormanainen 29 Kun minä ja Leppäsen Vega stuuvattiin Jugis 32 Staga&Skrubun mestikset Seppo Palminen 34 Wisser: Boltsi sekasin B. Wisser Kannen foto: Lokakuu Lissungartsalla Marit Henriksson 4 Snadit 5 Hedari S. Fotossa raflan manageri Rakho Choi ja sen pikkusysteri Anhee. 12–13
Mut sit jos sä et bamlaa enkkuu ja kuulet jonku sanan, ni etsä ehkä ees snaijaa, miten se pitäis enkuks skrivaa. Slangin perussääntöhän on se, ett skrivataan niinku bamlataan. Esmes toi Henrik Forsius skrivas sillon Stadista. Slangiki pilkahteli. Näitäki näkee molempii. VK 4 Tsilari 5 | 2025 Laura Kolben jäähyväissemmas bamlattiin Stadista Stadin Friidu vuosimallii 2020 eli hissanproffa Laura Kolbe jäi eläkkeelle ja sille järkättiin syyskuus juhlasemma yliopistolla. Se öpnattiin bulin rempan jälkeen elokuus Duunarimuseona. Niitten himat alko olla niin gamloi, ett stadi päätti duunaa niist museon: Työväenasuntomuseo öpnattiin 12.6.1989. FO TO : M AT T I SI M IL Ä / H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O . Mut ku enkuks bamlataanki eri taval ku skrivataan. Et nyt ne voi sit vaik vertaa, miten nää mestat tai jengin fiilarit näist mestoist on muuttunu tai pitäny pintansa. Onks chat vai tsätti vai chätti. Mut on kyl mielenkiintost, ettei kukaan kyl skrivaa skingraa niinku svedus ois alun perin ollu, vaan se on kyl aina shingraa. Svedukaan ei oo niin iisii. Omal kännyl voi viel lysnaa asukkaiden stoorei. PI IR R O S: JA LL U K . Päivän mittaan joku parikyt Kolben frendii pääs bamlaa stadilaisista aiheist ennenku se slyyttas omalla showllaan. asti ke-su klogu 11-15. Sit toi kansatieteen proffa Pia Olsson snakkas siit, miten noi Kallioo kuvaavat slangibiisit on luonu sellast rouheeta ja samal nostalgist kuvaa Sörkasta. Ekas on niinku bamlataan, mut tokas on niinku svedus skrivataan. Sit sä voit skrivaa sen, niinku sä kuulet. Shungaatsä vain sjungaatsä. Nää vinkit ja bulisti lisää hittaa kniigast Skrivaa snygisti, joka me skrivattiin slangiproffan kans kimpas. Ja kuka sit ois se skoude, ku määrää, kumpi on just se oikee. KO SK I. Teema oli ”humanistinen kaupunkitutkimus” eli just tää idis, et ihmiset tekee stadin eikä pelkästään bilikat tai handeli tai erikoistötteröt. Hissanproffa Anu Lahtinen kuittas et kaupunkitutkimuksel on oikeestaan aika pitkät perinteet ku kylhän jo 1700-luvun Turun akatemias ne skrivas gradui himahuudeistaan. Ja ne oli niit friidui ja kundei, ku budjas Kirstarilla. Kaikkii näit näkee ja kaikki niist voi olla oikein. Slangiopen snadit vinkit Yks juttu, mitä jengi funtsaa, ku ne alkaa skrivaa slangiks on se, miten joku sana skrivataan. Tänä vuonna, just sopivasti ku Stadin Slangi viettää 30v-bileitä, museon nimi bytskattiin. Ku slangii on vaan bamlattu, ni skrivaamiseen ei oo selkeit sääntöi. Siel pääsee tsiigaa yheksää snadii hellahuonetta, joihin on duunattu eri aikakausien duunariperheiden himat. Se bamlas et slangi on muistin kieli ku luo fiilistä. Eikä bungaa mitään. Idis tuli kaupunginmuseolta ku niill oli 50 vuotta gamla haastissetti just samoilt gartsoilt. Slangi tökkää syvälle stadilaisten yhteiseen, jaettuun muistiin. VK Duunarimuseo bytskas nimee Duunarimuseo eli entine Työväenasuntomuseo Kirstarilla. Museo on auki 2.11. Puukkobulevardista Peukkutoriin. Enkkulainat on yks vaikee. Varsinki junnut, ku näkee bulisti sanoi netis, ni niiden on iisimpää skrivaa slangissaki samal taval, ku ne on tsiigannu alkuperäses kieles. Suomenkielen proffa Terhi Ainiala jubas et sen stuidut oli samlannu matskuu niilt ku budjaa Vaasiksel ja toisaalt tuol Museogartsal Tölikas. MS Ennenku Stadin Slangi grundattiin, oli Kirstarin jengi. Ja kaikki heebot on oikeesti budjannu talos jossain vaihees
Siel dilkataan Tsilarilehtii ja siel on näppärää liittyy Stadin Slangi ry:n jäseneks. Slangijengillä on Kniigamessuilla oma ständi (7f147). Mä oon skloddist lähtien luudannu luoteeseen, ku buli massa on ryysänny kaakkoon. Lontooks: First things first! Toi tarkottaa, et ku Stadissa on kniigamessut, meikäläisen tisuri (rantsu slangii) on neljän daagenin putki messuilla. Pluggaajien kans on kliffaa bamlaa, ku niitten ei tartte filmaa, et ne on muka välkkyi. HEDARI SEPPO PALMINEN Mä oon skloddist lähtien luudannu luoteeseen, ku buli massa on ryysänny kaakkoon. Mä rokotan tost kniigast nii snadisti fyffee, et melkeen hävettää. Mulle messujen koko hegis o tsögaa jemmas pidettyi divareitten aarteit ja snadeil ständeil blisattavii opuksii, joitten skrivaajii ei tsennaa viel kukaa. Multsari oli boltsin suggestiivisin media. Mä ku oon dorkista dorkin kniigafriikki ja ihan kajahtanu messudiggari, ni mun allakassa ekat jutskat on aina keulilla. Kirjan nimi on SUOMEN NYKYAIKAISTAJAT. Siin ihan samoilla huudeilla (7h130) on mun oma kioski. Eli kaikki kaiffaritki kantsii käyttää sen pulpetin kautta. Ne ku vaa tsennaa jutskii törkeen paljo enemmän ku taukit. Ku paminat oli taputeltu, proffat Visa Heinonen ja Mika Pantzar oli täpinöis, et aiheest on pakko saada kniiga. Mun stoorin finaali on öbaut londattu yhest multsarist: ”Kuten sanotaan – maailma ilman hyvällä tavalla dorkii ois toivoton mesta.” PS Kniigamessujen printattuun aviisiin on dyykannu buli fiba. Siel blisataan slangi kniigoi ja kaikkee Stadiin ja stadilaisuuteen liittyvää kamaa. Pluggaajat on skarpimpii ja luovempii ku pluggaamattomat. Ku bollal on duunii, stressi häippäsee. Skrivaajil ku on usein tanakkaa mesitsii. Tuu tsiigaa! 5 Tsilari 5 | 2025. Pluggaajana pääsee melkeen aina itteesä parempaan seuraan. Ai et miks tarttee pluggaa nii hitosti. Pluggaaminen pitää kuupan kondikses. On ankeet ja kornii tulla kupolist klesaks. Ja mä skrivasin multsareihin monta sataa käsistä – duunasin just sitä, mitä mä rakastin. Joskusha skrivaaja pääsee itteesä fiksumpaan porukkaan. First things first! J ust sinä päivänä, ku tän Tsilarin pitäs ilmestyy, alkaa vuoden 2025 Stadin Kniigamessut. Pluggaajat on empaattisempii ku muut ja ne goisaa paremmin. 400sivuses bökkeris on 23 sivuu mun skrivaamaa tekstii. Mä en mee sinne lysnaa julkkujen tai sellasiks hinkuuvien skrivaajien lätinöit niil buleilla stageilla. Mut jos diggaa, ni pluggaaminen on parasta, mitä voi ittelleen bjuudaa. 80luvulla suomalaisten itsetunto viiskytkertastu ja firmojen viestinnän särmä oli skarpeimmillaan. Bestsellerit dyykkaa öögille joka kirjikses. Jos jotku mun fanittamist skrivaajist on duunannu jotain nyyaa, ne kniigat mä oon ehtiny jo lesaa ihan ilman hosista. Siel mä blisaan kaik kii mun golfkniigoi, mut on siel yks ylläriki. Ei tartte. Mä skrivasin 1980-luvusta, ku oli multivision eli multsarin kultaaikaa. Skrivaajina 17 akateemikkoo, proffaa, tohtorii, tutkijaa – ja pari ”kokemusasiantuntijaa”, niinku Teirikarin Pepe ja mä. Ku sä lesaat stydisti, alzheimerin tyyppiset fittimäisyydet ei tsuppaa sua kii, ainakaa jangsterina. Ständit on aakkos oordningis, mut öbaut 80 kiskaa on droppaantunu listast vek, jengissä Stadin Slangin ja palminen.comin mestat. Messuilla älyköt treffaa Slangijengin ja/tai Palmisen kioskilla. Siel bamlas himmee jengi akateemist eliittii ja muutama duunari. Pajan proffat järkkäs setin luentoi siitä, millai Härmä skuffattiin nykyaikaan. Pännii helkkaristi, mut kyl me siel kuiteski ollaan
Voit käydä tsekkaa, mitä kliffaa slangija Stadi-kamaa hittaisit itelle tai vaik frendeille lahjaks. Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti 30. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. varajäsen Valtteri Hellgren valtteri.hellgren@gmail.com Sirpa Halmela, taloudenhoitaja (hallituksen ulkopuolelta) sirpa.halmela@elisanet.fi Hallitus Toimituskunta Päätoimittaja Seppo Palminen seppo@palminen.com 050 552 1360 Toimitussihteeri Jeongdo Kim tsilari@stadinslangi.fi 044 9888 368 Valtteri Hellgren Risto Kolanen Virve Kuutar Tiina Linna tiina.m.linna@gmail.com Rafu Nyberg rafu.nyberg@gmail.com Mikko Seppälä mikko-olavi.seppala@helsinki.fi Tsilarin vakkarifotaajat Raimo Granberg Marit Henriksson Esko Koivisto Raimo Kuitunen Jarmo Meriä Aki Schadewitz Matti Snellman Taitto Sivupainajainen Kirsi Pääskyvuori Paino Grano Oy ISSN 1239-9523 Aikakausmedia ry:n jäsen Kulttuuri-, mielipideja tiede lehtien liitto Kultti ry:n jäsen 6 Tsilari 5 | 2025. Muut byroon asiat hoituu parhaiten meilis: toimisto@stadinslangi.fi tai skulaamal: 045 186 7238 Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen ja Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä stadilaisuuden ilosanoman levittäminen. varajäsen Lasse Solman lasse.solman@gmail.com 2. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. 045 186 7238 www.stadinslangi.fi Harri Saksala, bamis harri.saksala@gmail.com Virve Kuutar, varabamis virve.kuutar@gmail.com Outi Havia outi.havia@kotiposti.net Risto Kolanen ristokolanen@gmail.com Raimo Kuitunen raimo.kuitunen@outlook.com Reijo Lainela Jäsenrekisterinhoitaja, hallituksen sihteeri reijo.lainela@gmail.com Ragnar (Ranccu) Lilius ragnar.lilius@gmail.com Soile Tammisto soile.tammisto@elisanet.fi 1. Byroo on auki tiistaisin ja torstaisin klogu 15-18 (voi tulla muutoksii, himasaitilt hittaat ain vikan tiedon). Jäsenasiat, reduilmottautumiset, ostot lafkasta, Tsilarin osoitteenmuutokset
Saatettiin sanoo et ”kaiffarilla oli dongarit, semmoset niin leveelahkeiset et lahkeen reuna ulottu pläägän kärkeen”. Mikä se vekkari sit on. Ja snygi semmonen. Jos dyykataan ihan kauas historiaan niin siellä on ollu esmes semmonen ku kortti??. Mut dongari-nimitys byysista on vanha. Dongarit, borsat ja koltut B amlataas kerrankin snadisti kledjuista. Tai paremminkin farkut. Ei lähelläkään. On ollu semmonen ku drotsi ja semmonen ku krotsi, ja jopa semmonen ku trotsi! Eli ”Mun trotsi on kanis ja yöt mä goisaan skutsissa”. Mut olkoon. . Sit on tietysti yhdyssana niinku nahkarotsi. Tsennaaks joku. On, on. Varmaan. Vanha sana ku mikä. Nimittäin jo 1900luvun alkupuolella sakilaisten pitkät leveälahkeiset ja maata viistävät mutta polvesta ylöspäin hyvin tiukat samettibyysat, ne oli dongarit. Mut huom, vekkari voi tarkottaa myös klokua, herätyskelloo. Tai vetoketjuu. Olkoon sit vaikka pikkutakki tai joku pidempi päällystakki. Mites sit toi rotsi. Mut ei funtsita nyt niitä vaan funtsitaan mekkoja ja semmosia. Ku jengi nykyään bamlaa, rotsi on messissä edelleen. Entäs borsa sitte. Nyt ei muuta ku pimeyttä kohti ja hyvällä fiiliksellä! Skulataan ja bamlataan! Hara, bamis 7 Tsilari 5 | 2025. Ihan sama. BAMIS HARRI SAKSALA Jos joku esmes kysyis multa mimmoset byysat dongarit on niin mitä mä siihen vastaisin. Sehän on miesten lieribresa. . Tai et ”jengillä oli dongarit klabbissa ja skönepaidat päällä”. Oisko ne niinku pitkät byysat. Snaijaaks kaikki heti mikä kledju rotsi on. Omiin korviin toi farkut saundaa joteski oikeelta, tai ainaski semmoselta et ymmär täis jos joku vaikka puhuis jostain Beaverin dongareista eli Beaverin farkuista. Mä en tsennaa tota ollenkaan mut koltun mä tsennaan. Siis dongarit . Ai niin, vekkihame tietysti. Jos joku esmes kysyis multa mimmoset byysat dongarit on niin mitä mä siihen vastaisin. . Ja joskus pelkkä rotsi voi tarkottaa nimenomaan tota nahkarotsia. Vaan silläkin jo ikää. Mulla tulee borsasta mieleen heti Bogie ( Humphrey Bogart), te hiffaatte, etsivä Marlowe ja hämyinen kuja jossain Losissa, ja sit joku blondi joka kuiskii Bogien korvaan jotain kliffaa ja Bogiella – musta style borsa! Mattssonin Eki murjasi aikoinaan joteski tyylien vaihtu misesta et ” lippasuikan tilalle tuli borsa ja golffarien ja pusakan sijaan spriki”. No, en ihan heti ehkä mitään ku pitäis ensin vähä funtsii ja kelata. Oisko joku lyhythame vai. Huomaan et kysyjä nyökyttelee. Mut sanasta on eri aikoina ollu myös eri versioita (slangi elää!). Lunttasin slangiproffa Paunosen sanakirjasta et dongarinimitystä käytettiin jossain vaiheessa nimenomaan ulkomailta tuoduista kapealahkeisista farkuista. Sen ajan joku mini. Ja alkujaan siis Bor salino (made in Italy) eli italobresa. Kolttuhan on snadi tyttöjen mekko. . Ihan tuttu sana mut mut . No rotsihan on takki. Se ei oo mikään myssy tai pipo tai stetsoni
Olli komppaa pokkana, vaik se onki Kolmannelt linjalt. On se gimis ja skarppi. Täs on snadi kooste fiiliksist. Ei ne kaikki tullu, ku osal oli jotain muuta härdellii ja osa oli klesana tai flytannu jo seuraavaan ulottuvuuteen. Anna Kokkost ei moni tsennannu, mut se sjungas ittesä meiän idoliks. Sillee sää li, et niist kaikille, ku on hengissä, oli buukattu päheet mestat ekalt, tokalt tai kolmannelt rivilt – nii et siin oli sit emptei sitsei turhanki monta. Tai ei ne ny mitkää bailut ollu, mut snygi konsertti Savoy-teatteris. TEKSTI: SEPPO PALMINEN FOTOT: AKI SCHADEWITZ Stadin Slangijengi on nyt kolmekymppinen Kolkyt vuotta meinaa saletisti sitä, ettei täs enää mitää skloddei olla. Jengin bamis Harri Saksala juons koko shown, haastatteli ja tietysti sjungas. Raikast, melodist musaa – ja mikä bändi! Saksalan Hara on omas elementis, ku se sjungaa vanhast Rööperist, sen jangsteriaikojen himahuudeist. Kaikki diggaa Haran symppist stailii. 8 Tsilari 5 | 2025. Kveltsust jäi saaliiks stydisti mageit potrettei, ku Aki Schadewitz lupas rundaa mestaa neljä timmaa ja fotaa talteen kaiken ku liikkuu tai pysyy pai kallaan. Show meni nappiin, paits et aikataulu meinas stroolaa, ku artistit oli nii populäärei, et niit ei haluttu päästää stagelt veks. K u yks Slangijengin idiksist on ympärivuotinen rispek tin dilkkaaminen, ni kunnia vieraiks kutsuttiin kaikki Stadin Friidut ja Kundit plus kaikki HooTeeDeet, siis serti fioidut Hyvällä Tavalla Dorkat. Kolmee kybää tartti tieteski pippaloida. ”Voiks kielitieteilijä olla hauska?” Ku Janne Saarikivi (Stadin Kundi 2024) bamlaa slangist, jengi skriinaa iha sikana
Pahvit oli hukassa, mut maestro lausu Ritsan tuskan, ku se flyttas Käbikseen. Runo + piano = tiivis fiilis. Sil on fantsu stydi saundi. Stadin Kundi (2023) Olli Ahvenlahti säesti bamlausta. Antti Reini bamlas runoi. Pepee komppas buli bändi. Ekalla hersyteltiin slangifiiliksii, toisella päästettiin irti Pepe Willberg. Me tuomme sen päissämme Käpylään.” Konsertis oli kaks puoliaikaa. Muutki ku Virve oli täpinöis. Totta kai me haluttiin kuulla niit hittibiisei, mut sjungas se monta sellastaki, et: tää biisi ei päässy Euroviisuihin, ei blisauslistoille… eikä Pepe oo läheskää tosikko. Sjungattiin kimpassa. Antti on Brahiksen kundei. Se veti Stadin Arskan slangirunon, mut ei pelkkänä. Ennen puoliajan paussii muistutettiin toisillemme, et miks me tääl oikeen ollaan. ”Ei merta voi jättää minnekään. Olli on säveltäny Pentti Saaritsan runon MERIKÄPYLÄ. ”…Se on kolmekymppinen, kolmekymppinen, Frekki sprettailija mutta kolmekymppinen.” 9 Tsilari 5 | 2025. Seki on ehta stadilainen, Larun kundei. Täs on vuoros Arvo Pohjolan Himaföneri
Nykyiseen kaupungintalon valtuustosaliin palattiin vuonna 1988. Siksi viimeisen vuosikymmenen aikana valtuustossa on erityisesti alettu puhumaan pudekoista, galtseista, rantsuista ja skutseista. Kun valtuusto aloitti 150 vuotta sitten, fyrkalla oli vielä isompi vaikutus kuin nykyään. Pisimpään yhtämittaisesti nykyisistä valtuutetuista on palvellut Rööperistä alun perin lähtenyt nykyinen kulislainen Harry Bogomoloff, vuodesta 1985. Jos Slangijengi haluaa tulla tutustumaan kaupungintaloon ja kuulla lisää juttuja kaupungin päätöksenteosta, voin mielelläni esitellä mestoja. Nykyään yhtä valtuutettua kohden on reilusti yli 8000 helsinkiläistä. Kun valtuuston koko kasvoi 60 henkeen, muutti se vuonna 1912 Pörssi taloon. Silloin valtuutettuja oli yksi vajaata 500 asukasta kohden. Jos mietin, mikä on minun 25 valtuustovuoden aikana muuttunut keskustelussa, on se luontoarvojen korostuminen. Taipale on kuitenkin vaikuttanut valtuustossa jo peräti seitsemällä eri vuosikymmenellä. Stadi kasvaa ja se tarkoittaa, että pitää byggaa kämppiä ja saada lisää palveluja. Nykyisen kaupungintalon juhlasalissa valtuusto alkoi kokoontua 1931. Varakkaalla saattoi olla jopa 25 ääntä. Kun ensimmäinen valtuusto kokoontui 150 vuotta sitten, budjasi Stadissa 23 000 ihmistä. Lähinnä vain julki sivu ja juhlasali jäivät jäljelle 1830luvulla alun perin rakennetusta Seura huoneesta. Kiva että nyt tuli joku nuorempi.” Näin minua tervehti ensimmäisessä valtuuston kokouksessa legendaarinen Bärtsin kundi Pekka Saarnio. Ääniä sai maksettujen kunnallisverojen mukaan. Kun minä synnyin vajaa 50 vuotta sitten, meitä helsinkiläisiä oli noin 500 000. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun valtuuston ensimmäi nen puheenjohtaja Leo Mechelin alkoi johtaa 48 henkistä Stadin valtuustoa raatihuoneella eli Bockin talon Empiresalissa. Kun tsiigaa historiaa ja funtsii mitä valtuustossa on bamlattu, toistuu tietyt aiheet. ReiluPekka tsittasi valtuustossa kuudella vuosikymmenellä yhteensä lähes 50 vuotta. Näin on monessa maassa ja kaupungissa. Stadin kasvaessa ja tiivistyessä meille rakkaat luontopaikat tulevat yhä tärkeämmiksi. Siitä lähtien olen ollut ryhmän nuorin. Ensi vuonna menee jo 700 000 asukkaan raja rikki. Paavo Arhinmäki kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Ps. 10 Tsilari 5 | 2025. STADILAISII PAAVO ARHINMÄKI Kun valtuusto aloitti 150 vuotta sitten, fyrkalla oli vielä isompi vaikutus kuin nykyään. Kaupungintalon remontin myötä valtuusto muutti vuonna 1965 evakkoon Valkoiseen saliin. Stadi kasvaa tällä hetkellä noin 10 000 asukkaalla vuodessa. Kaupungintalo on vanha hotelli Seurahuone, joka 1960luvulla uudelleen rakennettiin Aarno Ruusuvuoren suunnitelmien mukaan. Samoissa vuoden 1968 kuntavaaleissa valtuustoon valittiin nykyisistä val tuutetuista myös Erkki Tuomioja ja Ilkka Taipale, mutta molemmat ovat olleet välissä pois valtuustosta. 150 vuotta Stadin valtuustoa ” Minutkin valittiin ensimmäisen kerran valtuustoon 23vuotiaana, vuon na 1968. Var maan tulevaisuudessa pitää funtsia, olisiko Stadin eri osilla syytä olla jotain omia kaupunginosavaltuustoja, jotta päätöksenteko olisi lähempänä asukkaita
No tietty, eihän kellään nykyään enää mitään kloguu ookaan, ku kaik ki tsiigaa aikaa vaan kännykäst, tai sit niil on joku muu älyvempain, jost sen näkee. Jotenki näin se meni: 15 vee funtsaa: ”Ei hitto, fleda roikkuu, finnei naamas, mikään ei oo mintis?” 25 vee: ”Joo ihan jees, mut kyl tää perse vois olla pyöreempi ja vatsa lit teempi.” 35 vee: ”Noniin hei, ei tää nyt mikää malligimma oo, mut ei paha – ja hei, mulla on ura, kliffa duuni ja kämppä Kallios.” 45 vee: ”Joo joo, ryppyjä vähän nur kissa, mut mitä välii – näit ei ees nää, jos ei vedä lähikuvaa zoomil.” 55 vee: ”Noni, kyl nää tissit viel roikkuu suht linjas, ja naururyppyjä on vaan sen verran ku Stadis on spora linjoi.” 65 vee: ”Hitto, hyvinhän mä viel pärjään! Fleda päässä, leegot suus – mitä säätöi jengil aina on?” 75 vee tsiigaa spegeliin, vetää hatun knuburaan ja bamlaa: ”Moido spegeli, mä lähen baanalle, elämä venaa. Ei kyl kaikille. T sörasin sporalla pitkin Hä mistä. Klogut vai lärvit kondikseen. Ehkä se onki se, ett mä alan olla tarpeeks gamla. Minnasin, ett oon joskus iteki vieny sinne jonku klogun, ku ei skulannu. Mut onhan se niinki, ett viisautta tulee, ku tulee gam laks. 11 Tsilari 5 | 2025. Hiffasin fönsterist gamlan markiisin, mis plug gas Kelloseppien työhuone. Niin, ett ku ei oo klogui, ei tartteta heeboikaan, jotka osaa niit korjaa. Moido spegeli, mä lähen baanalle, elämä venaa. Kyl mä uskon, ett suurin osa kai haluu näyttää niin snygilt ku vaan mahollist. Mut mulle tää kyl riittää. Okei, voi joku mullekki antaa vin kin, ett kandeis tsiigaa spegeliin ja mennä testaan, saisko Mila jotenki paremman lärvin aikaseks. Mut kuin bulisti siihen kandee laittaa fyrkkaa ja aikaa. Nii, seki viel, ettei ne ees laita sun lärvii kondikseen suomeks tai ees slangiks. Oisko tilalle voi nu tulla yhtään mitään muuta. Mitä vidyy! Ei siel enää duunatakkaan klogui kondik seen vaan Mila paklaa lärvei ja Larissa viilaa kynsii! Väkisinki aloin funtsaa, ett on se aika surullista, ett gamla ammatti taito häipyy ja minkä tieltä vielä! Ett jengi näyttäis snygimmältä. Klogusepän duunihuoneessa Mila paklaa lärvei ja Larissa viilaa kynsii. STADIN MESTAT TEKSTI JA KUVA: VIRVE KUUTAR Ja ootsä hiffannu, kui vilde Stadis on mestoi, mis pluggaa beauty tai nails. Mut sit tsiigasin fönsteriin siin sen markiisin alla. Mut sittenki. Minnaan ku pluggasin joskus stoorii, miten friidu tsiigaa spegeliin eriikäsenä ja mitä se funtsaa siit, mitä se näkee. Onks oikeesti niin tärkeet se, milt näyttää. Enkä enää tuhlaa sekuntiikaan siihen, mitä muut must funtsaa.” Voiku ne nuoremmatki osais funtsaa niinku seiskakybäset
SLANGILODJU TEKSTI: HEIKKI PAUNONEN Cajsan raflat Stadin gamloin yhä toimiva rafla on Kaisis, nykysin Cajsan Helmi. Ku yliopistoki shing ras 1828 Turusta Stadiin, prof fista ja stuiduista tuli taas Cajsan kan tiksii. Nykynen Kappeli byggattii 1867. Cajsa Wahllund delas kesällä 1843, mut sen kasvattitytär Emilia Myhrman (1806–1868) jatko raflan pitoo. Tölikanlahden etelärantsulla oli 1800luvun alussa puisto Allmänna Promenaden (”Yleinen kävelypuisto”). Sielläkin kantiksina oli lähei sen yliopiston stuidut. Stadilaiset kutsu sitä ”Vasikkahaaksi” (Kalfhagen). Se oli stadilaisille tärkee mesta, ja siit skrivattii usein aviiseis, esmes: ” Inom ”lilla kalfhagen” ligger det s. Pastorin mjölkkikiska Esplanadinpuisto oli 1800luvun alus sa lehmälaitumena. ”kapellet”. Man förstår, att en så lifligt besökt plats som denna esplanad skulle förmå upp bära ett ganska stort och prydligt sommar kafé.” (Papperslyktan 23.5.1859.) Kai vattii siis bulimpaa tsufe mestaa. Puiston nimiki muuttu Cajsa Wahllun din mukaan Kaisaniemeksi. Sitä se ei kuitenkaa voinu kieltää, ett stuidut tuli Kaisikseen Vappuna viettää Cajsa Wahllundin synttäreitä. FOTO: SIGNE BRANDER/HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO 12 Tsilari 5 | 2025. Stuidut alko käydä siellä. Sitä laajennettii vuosina 1880– 1881 ja 1890–1891. k. Det är ett litet konditori. Niinpä paimen alko blisaa snadista kiskasta niille mjölkkii. Sen keltsuun se avas 1861 Gropen eli ”Kuoppa” nimisen tsufe mestan. Sen grundas Catharina ”Cajsa” Wahllund, ku fö das Sveduissa Värmlannissa 1.5.1771. Monii niist ei olis ilman tänne flytanneit ulkkareit. Stadin gamloja rafloja ja tsufemestoja Stadissa toimii edelleen monii gamloi rafloi ja tsufemestoi, ku on grundattu 1800-luvulla. Siellä se veti Turun Seurahuonetta, mis kävi proffii ja stuidui Turun yliopistosta. Baiguri Johan Daniel Jerngren byggas siihen 1837 bulin kojun, ku näytti kans kappelilta. Siitä piti tulla vaan tsufemesta. Vuonna 1819 se flyttas Stadiin ja grundas useita rafloi. Jälkimmäisellä kerralla siihen byggattii kaks puoli pyöreetä osaa eli ”flyygeliä”. Stadin baislarimestari Stadin gamloin yhä toimiva tsufe mesta on Ekberg Bulsalla. Siltasaaren kär jes sillä oli Emilienburgniminen rafla, mut jengi käytti siitä nimee Spar banken (”Säästöpankki”), ku stadilaiset kan to kaikki fyrkat sinne. Jo Turussa stuidut oli fiirannu Vappua, mut sit Nikolai I kielsi niiltä juhlat. Mut ku Louis Kleineh hyyras sen, siit tuli rafla. Sen grun das baigurimestari Fredrik Edvard Ekberg (1825–1891), ku oli opiskellu alaa Pietarissa ja Riiassa. Mut siihen meni viel vuosii. Pai men on latinaks pastor, ja sen kiskasta tuli ”Kappeli” (Kapell). Se flyttas Turkuun about 1805. Ekbergin duunarit Aleksi 52:ssä vuonna 1912. Värmlannin friidu ei olis ikinä osannu jissaa, ett sen muisto elää kakssataa vuotta myöhemmin Sta din paikannimissä. Cajsa Wahllund alko ekaks pitää siel lä juomakiskaa, mut 1837 se grundas sinne raflan. Ja Säästö pankista muistuttaa vielä Säästöpankinranta Siltasaarella. Vuonna 1852 se öpnas oman leipomon Krunikassa, mut flyttas jo 1856 Aleksille Kiselef fin taloon. Lilla Kalfhagen oli kans skloddien leikki paikka
Yhä vielä Kluuvikadun Fasu on Stadin suosituimpii treffimestoi. PohjoisEspalta vois viel maini ta kahen Catanin raflat ja Kämpin. Vuonna 1864 koko Ekbergin puljulle valmistu kolmikerroksinen stenubygga Aleksi 52:een. FOTO: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO. Sieltä se toi Stadiin ki nuskin, sloboksi tjanútški. Se oli aikanaan Stadin mahtavin juhlatila. Ilman ulkomaalaisii raflanpitäjii Stadin ravintolamaailma olis näyttäny aika köyhältä. 1808–1874) oli saksalainen. Se alotti tarjoilijana Stadin hienois raflois, mut öpnas sit oman raflan 1887. Saa olla tarkkana, mitä bamlaa. Nykysin siitä on vaan ulkoseinien jäljitelmät jäljellä. Tarjolla on ollu kansainvälisiä baislareit niinku aleksanterin ja napoleoninleivoksia ja kotimaisia baakkelseja niinku Rune bergin torttuja, ekaks just Ekbergillä. Ekbergin kondis on alusta lähtien tunnettu baislareistaan. Yhtäkkiä kupolisalin toisel la puolella tsittaavien puhe kuuluu ihan kuin vierestä. 13 Tsilari 5 | 2025. Sen oli suunnitellu Carl Ludvig Engel ja se valmistu 1833. Se oli ollu Pietarissa Euroopan parhaan kondiittorin G. Kappeli vuonna 1885. Kauppatortsin laidassa oli gamla Seurahuone, Socis. Sen kantiksii oli mm. FOTO: CHARLES RIIS/ HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO Sitä se ei kuitenkaa voinu kieltää, ett stuidut tuli Kaisikseen Vappuna viettää Cajsa Wahllundin synttäreitä. Kinuskia Pietarista Sveitsiläistaustainen Karl Fazer (1866–1932) öpnas 1891 Kluuvi kadulle Ranskalais-Venäläisen Konditorian, Fasun. Muualla Karl Fazer on tunnetumpi karkeistaan. Nyt siin on Stadin kaupungintalo, mut alkuperäsestä byggasta on jäljellä vaan ulkoseinät ja juhlasali. Kleineh tsöpas 1851 PohjoisEspan ja Katariinankadun kulmatalon, ja öp nas siihen Kleinehnimisen hotlan ja raflan. Smoglauksen duunas Signe Tandefelt vuonna 1912. Jo heti alkuun oli kans erilaisii kakkuja ja konvehteja. Berrinin oppipoikana. Sveitsi läissyntynen Florio Catani (1781–1871) rakennutti sinne 1830 luvun alussa puuhaussin ja öp nas siinä tsufemestan. Sen ekoi tuotteita oli KissKisskarkit. Muita gamloi rafloi PohjoisEspa oli aikanaan oikee rafla keskittymä. Ekbergin kondis joutu kuitenki flyttaa vielä kerran vuonna 1915 Bulsalle, kun Aleksin stenu bygga purettiin nyyan Hakasalmenkadun, nykysen Keskuskadun tieltä. Stadilaiset tietää hyvin, ett Kluuvikadun Fasulla on outo akustiikka. Se avas kans Svenska Teaternin haussiin 1866 Operakällarennimi sen raflan, Opriksen. Se grundas karkki fabriikin Rööperiin 1897. Sen pojanpoika John Catani (1864–1931) rakennutti samalle tontille bulin stenubyggan ja avas siinä raflan. Jos skoleaikana kävi hyvä mäsis, sinne pääsi luokkaredulle. Carl Kämp (1848– 1889) oli kotosin Tuusulasta. Eino Leino, Aksel Gallen-Kallela ja Jean Sibelius. Siel sai syödä karkkei ja lakua ja sukua mahan täydeltä. Fasusta tuli nopeesti osa Stadin kaupunkinkulttuuria. Louis Kleineh (n. Berrin oli duunannu vaan kinuskikonvehteja, mut Karl Fazer alko kans kuorruttaa sillä kakkuja ja baislareita. Heikki Paunonen Catharina ”Cajsa” Wahllund, Kaisiksen mutsi. KansallisOsakePankki pur ki alkuperäsen Kämpin 1966, mut kun stadilaiset alko protestoida sitä, KOPin oli pakko byggaa nyyat ulkoseinät alku perästen piirustusten mukaan. Ja jätskejäkin yli kym mentä sorttii. Meidän luokka kävi siel kaks kertaa 1950luvulla. Socista johti 1843–1861 Louis Kleineh. Kämpin vaiheet minnaa kaikki gamlat stadilaiset
Sallas lisäs, ett se tsennas kundin, mut ei minnaa sen sukunimee. Kundi Savannan sukseen takana oli Leo Vuoristo. Routavuo. Sitte raflan nimeks tuli Louhi, mut sekää ei fudinu pitkään. Ekaks siel öp nattiin Takalan ruokala vuonna 1936, mut sen hissa jäi skäfäks. Krunikassa on Korea House -nimine rafla. Sit se tosissaan innostu hot la ja raflabisneksest ja siit tuli alan kin gi. Se tsöbas vaiffille rättibuidun Kampingartsalt ja ittelleen Savannan. STADIN MESTAT TEKSTI: JEONGDO “JEKA” KIM Mariankatu 19 fönarismoglaukset Pepen fönarismoglaukset on nykyää Korea House –raflan nimen alla. Fönarit teki Savannast legendan Ku Vuoristo remppas raflaa, se teet ti siihen fönarismoglaukset Routavuonimisel kundilla, ku oli sen byg gan gosarin skidi. Viel yks haade sivujutska: vuoden 2013 Tsilarin vitosnumeros Kai Westman skrivas, ett fönarismog laukset duunas R. Mä minnaan, ku mä menin sinne skruudaa. Se oli Härmän eka korealainen kapakka. Vuonna 1944 mestan nimeks bytskattiin Savanna ja siit tuli legenda – skruudaamist ja dokaamist vuoteen 2004. Lounas bungas 7 egee. Seuraavan numeron Pluggaa jatpalstalle Timo Sallas sendas fiid bäkin, ett smoglaukset duunas Mainos Pepe. Korea House on snadisti niinku eri kulttuurien blandis, yks Stadin moni kulttuuri suuden ilmentymä. Mä oon hepnaadilla lyöty. K orea on ny kuuma nimi nyky jangstereille. Stadin eka korealainen rafla oli tää Ko rea House. Se oli finstannu veikkauk sest Härmän buleimman hii vin fyffee: 1 438 000 huggee. Ja sit nää ko realaiset kapakat on lisääntyny nii eri puolilla Härmää. Etunimes oli fiba. Kmarke teis blisataan korealaist kosmetiikkaa, jota meikkaajat diggaa. Monille Tsilarin pluggaajille korealainen safka voi olla viel vierasta, mut ton raflan fönarismoglaukset ne tsennaa saletisti. Sitä enne samas mestas oli muitaki rafloi, jotka stadi laiset saattaa tsennaa. 14 Tsilari 5 | 2025. Se omisti Kaivohuoneen, Teatteri grillin, Espilän, Seurahuoneen, Haikon kartanon ja Porvoon seurahuoneen. Ne lysnaa ja bai laa Kpopbändien biisien fii liksis ja skruudaa helkkarin tulist Buldaknimist korea laist pikanuudelii. On fittii, ett just sitä smoglaust, mist Omppu sai inspiksen, ei oo enää olemas. Fönarismoglaukset oli silloises Stadis harvinaisii. Graafikko Osmo ”Omppu” Omenamäki sai inspiksen yhest fönarist ja disainas logon. Sama mesta, eri raflat Korea House starttas Mariankatu 19:ssä vuonna 2005. Niin ne on muuten vieläki. Savannan fönarismoglauksist fö das kans futisseura Savannan Pallon eli SAPA:n logo. Mähä olin sillo fati stuidu, nii et 7 egee himahuudien safkast oli luksust. Sitä hittaa jo mist tahasa safkabuidust. FOTO: RAKHO CHOI. Kyseessä oli siis just Pertti Routavuo, jonka kutsumanimi oli Pepe. Smoglaukset anto raflaan snygin fiiliksen, nii et stuidut ja taiteilijat diggas siel tsittaa, röökaa ja dokaa. Sen se remppas ja endras ranskalaistyyppiseks kortteli kapakaks. Ku mä olin ekaa kertaa Stadissa vuonna 2010, ei todellakaa voinu kuvitella, et Här män reidios skulattas korealaist musaa
Siin oli Savannan kantiksen gudbait nyyalle raflalle. Saman päivän Hesarissa rubari julis ti: “Ravintola Savannan lasi maalaukset poistuvat Kruununhaan katukuvasta”. No, kundit irrotti fönsterit kokonaisina ja jemmas vedulodjuihin. Lähteet: Helsingin sanomat, Apulehti, Citylehti. Smoglaukset draisattii veks Savannan toiminta jatku 28.8.2024 as ti. Kävi hyvä tsäga Mut Pertin fönarismoglauksien kans kävi hyvä tsäga. Ja lisää valooki tartetaa.” Ranta nen ja sen kollega Kimmo Suhonen froogaili Museovirastolt, et ottasko museo smoglaukset jemmaan, mut ne svaaras tylysti, et toi kama ei täytä kriteereit. Operaatio onnas melkeen, mut fittii kyl, yks fönstereist oli menny nii sönd riks, et sitä ei pystytty duunaa takas. Seinillä on tölkkei täynnä korealaist perinnebrenkkuu. Kornii, et se sattu olee just se smoglaus ku inspiroi Omppuu duunaa SAPA:n logon. Sen nykyne mana geri Rakho Choi bamlaa, et sen pa rentseil oli Stadis kolme vaihtoehtost mestaa, mihin duunaa oma rafla. Sirpa bamlas Hesarille, et sille ei jääny faijast just mitää muistoks. Niiden kans kimpassa Pepen smog laukset synkkaa ihan kybällä. Sit kundit funtsas, ett vois ko ne kuviot joteski irrottaa ja liistraa snadeina ruutuina seinille, mut sekää ei onnannu. Sirpa oli sillo viis vee. No, se ei ehkä ollu mikää ylläri. Ku Rakhon faija remppas ja sisusti raflaa ite, ihan niinku Leo Vuoristoki, krunikalaiset kävi dörtsillä ja pyys, ett se duunais takas ne fönsterit, ku oli lodjuis goisaamas. Ne pääty Krunikaan siks, et se on melkeen ydiskeskustas ja huudeilla on bulisti duunimestoi: firmoi ja virastoi. Spiriton tilalle tuli Korea House. FOTO: RAKHO CHOI. Lafkan dirika Juha Rantanen svaaras Hesarille: “Smoglaukset on kyl päheet, mut ne ei sovi nyyaan konsep tiin. Korea House on snadisti niinku eri kulttuurien blandis, yks Stadin moni kulttuurisuuden ilmentymä. FOTO: RAIJA JÄRVELÄ/HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO Savannan fönarismoglaukset sisältäpäin 2001. Esmes Jörn Donner tuhahti Spiriton dörtsillä, et dorkat, mä en astu raflaan, mis ei saa blaadaa. Pertti Routavuon tytärtä Sirpaa pänni, ku se ei saanu raflalta faijan smoglauksii eikä päässy ees tsiigaa niit, ku kapakan tyypeillä oli nii hitosti kii reit. Rakho skiiaa, ett stadilaiset diggaa korealaist safkaa enemmän ku evö. Toisin ku Savannan, Spiriton laiffi jäi nii skäfäks, et jo seu raavana vuonna duunattii dörtsi bo seen. 15 Tsilari 5 | 2025. Siel jengi voi maistaa eksoottist korealaist saf kaa, samalla ku voi tsiigailla ainut laatust stadilaist arttuu, joka meinas jo joutuu roskikseen. FOTO: ILARI JÄRVINEN/HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO. Jutussa skrivattiin, et Savannan jäl keen mestalle tulee kapakka, ku bjuu daa Välimeren herkkui. Se skulaa edellee. Se to siaan strippas ne fönarit niist lodjuist. Rakhon faija tajus, et ne fönarit ei ookkaa mitää tavallisii ruutui, et niil on enemmän arvoo. Sen faija oli vast 37 vee, ku se delas aivo verenvuotoon 1968. Sa letisti maistuu Tsilarin pluggaajillekki kimpassa Savannan muistojen kans. Kulttuurien blandis Ku sä meet Korea Houseen ineen, sä hiffaat heti, et se on täynnä korealaist meininkii: vanhoi korealaisii kirjaimii, ku on kopsattu Hunminjeongeumista, Korean ABCkirjast. Fönarin ees on bulisti korealaisii ruukkui. Sen raflan nimi oli Spirito. Savannan fönarismoglaukset ulkoopäin 1964
FOTO: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO. Kymmenes luvus treffataan monenlaisii ilmiöit ja ihmisii sadan vuoden takuses Stadissa ja vähän muuallaki. Sen uuden kniigan nimi on komeesti Stadin väkeä. 2015 ja hitsin tuottelias tietokirjailija. 16 Tsilari 5 | 2025. Tästä Ivan Timiriasewin 1910-luvun fotosta irtoo luku lapsenlikkojen Skattasta. Se ei yhtään digannu tosta 30luvun militanttimeiningistä vaan sauhutteli rauhanpiippuu ja dumas juutalaisvainot ja rotusorron. KNIIGAT TEKSTI: MIKKO SEPPÄLÄ Stadin Friidu tarinoi entisajan Stadista Anna Kortelainen on Stadin Friidu vm. Kortelainen kuvaa bulisti naisten Stadii
Noi Väinö Vähäkallion disainaamat 1920 ja 30luvun byggat on Stadin stailei maamerkkei viel nykyäänki, käykää tsiigaa vaik Lin tis kymppii tai Käkkärin ja Hämiksen kulmaa. Lafkat kasas omii jengei ja koht ne skulas jo firmaliigaa ja niitten omat huutosakit levitteli tifojaan. Aina ku Stadissa piti lyftaa tunnelmaa, ni ”pyro teekkari” Forsbäck kutsuttiin järkkään jotain vänkää niinku ilotulituksii. 17 Tsilari 5 | 2025. ”Stadin väestä” kaikki ei oo tunte mattomii tai nimettömii. Mulle oli haadii lesaa Edvin Forsbäckistä ku oli varsi nainen hömppäherra 1800 ja 1900 luvun vaihteen Stadissa. Seuraavis luvuis saadaanki lesaa kaikkee mahollist kansainvälisest tee handelist tataareihin. Johnny Kniga. Nasta on es mes lesaa skattalaisesta lastenlikasta. Siel ne duunas bengalin eldiksii, roomalaisii tuikkui, konfettii ja kaikki sen ajan heiniksii, kiinareit ja tykäreit. Enem män se öpnaa niitten elämänpiirii, et mimmost se duuni on ollu ja entäs toi vapaaaika. Vikan stoorin keskus hahmo on fotaaja Räshid ”Nasa” Nasretdin. K ortelainen ei turhii selitte le vaan lähtee punomaan tarinoita. Se ei yhtään digannu tosta 30luvun militantti meiningistä vaan sauhutteli rauhanpiippuu, dumas juutalaisvainot ja rotusorron ja oli gryndaamas tota Ihmisoikeuksien liittoo. Wikipediakin tsennaa muutaman niist. Stockan heinii oli fillariskabat, ja Systemal oli kovin keila keili. Yhes luvus jutskataan Niemisen perheen kautta siitä, miten demarien OTK byggas Sörkan vanhojen tehtaiden päälle Lintiksen ja Käkkärin mellaan oman valtakuntansa, ihan siihen El kan naapuriin. Fyrkkaa ne skramlas varsin ki vappusin ku ne blisas blumsteri pinssei. Tän luvun inspiraationa on kait ollu pari gamlaa pudes räpsittyy fotoo, joist ei ees tsennata ketä niis on kuvattu. Lafkat kasas omii jengei ja koht ne skulas jo firmaliigaa ja niitten omat huutosakit levitteli tifo jaan. Se oli aluks kirja painos duunissa, mut enempi sitä kiinnosti kaikki skoiji niinku noi ilo tulitteet, ni se lähtiki tsökaa oppii ja tree naamaa rakettien värkkäämist Pie taris ja Saksas. Se gryndas 1887 Stadin ekan Pilik sen, mis blisattiin kaikenlaist karnevaali krääsää. Luvut on nimetty ihmisten (tai kek kastujen ihmisten) mukaan, mut ei ne oikeestaan oo elämäkertoi. Simmaajissa Elanto vei friidujen ja Lassila & Tikan oja kundien sarjan. Herulin hömppäherra Stydis buugis on paljo asiaa ja joka nen varmaan hittaa siit oman kliffan lemppari stoorinsa. Kortelainen skrivaa letkeesti miten futikses dominoi Huber ja Kone, mut toisaalt juoksuskabois vinnas Ra ke, Tilgmann tai Otava. Eikä knii gan päähenkilöistä oo ku yks tai kaks kasvanu Stadissa, loput flyttas tänne duunin perässä vasta aikuisiällä. Firmaliigaa ja duunarien valtakuntaa Huuberluku starttaa noist vodaröö reist mut snakkaaki sit enempi siit miten Stadi hurahti 1920luvul tohon puulaakisporttiin. Ne öpnas Hakik seen, Valkkaan ja Rööperiin koko Härmän ekat neuvolat ja dilkkas niis kunnon mölöö nii et noi skidit jäis henkiin. Anna Kortelainen: Stadin väkeä. Vuonna 1892 Forsbäck öpnas ”pyro teknillisen labran” Heruliin ihan sii he Hämeentullin kupeeseen. Vahvoi naisii Kniigan luvuist ainaski puolet kuvaa friidui tai friidujen Stadii. Kniigan ainoo paljasjalkanen stadi lainen on Greta Klärich, Saksasta fly tanneen röökitehtailijan pojantytär. Toinen on Sofia Sjöstedt, legen daarisen Munkan pensionaatin dirika – hotla ei kyl lyöny leiville ni siihen tuli jo neljän vuoden jälkeen 1923 Kadis. Siin voi tulla kans snadei stiplui tai haksahduksii, esmes ku Kortelainen sekottaa stadilaisen pianisti Uuno Aarton samannimiseen turkulaiseen knekkaajanäyttelijään. Klärich oli kunnon aktivisti. 449 s. Se ei menny jiftikseen vaan gryndas Stadiin 1904 Maitopisara yhdistyksen ku rupes jeesaa duunarimutsei ja edis tää lastensuojeluu. Ne duunas ihan kaikkee kledjuista tsufeen. Välil tuntuu et punanen snara singraa, mut Kortelainen on niin sujuva kertoja et se hittaa aina takas jengoille. Lähteenä on ollu varsinki noi digi toidut lehtikokoelmat nii sielthä meist kaikist tulee vastaan monenlaisii osu mii. Helsinki 2025. Ensiks referoidaan raflaava oikeus juttu, mis mieslekurit kyykytti Kam mion hoitsuu ku haasto ne rosikseen. Yks on toi jumppamaikka Hilma Jalkanen ku oli aikanaan sellane naisvoimistelun ylipapitar ja liidas Suomen mimmien jumppatiimii Berliinin olympiaskabois 1936. Takiksessa hittaa lukuohjeen: ”Ihmeellinen noja tuolimatka eilispäivän eloisaan Stadiin”. Olis kyllä ollu jees, jos se olis vähän jeesannu lesaajaa ja aluks kertonu, mistä hom massa on kyse
Kniigan päästara Jaakko Laine yrittää jäädä Stadissa henkiin sisällissodan karmeudes. Kaupunginosat oli jo paikallaan ja Pitkä silta. Stadi huhtikuussa 1918, Sta di huhtikuussa 1948, Vilppula maalis kuussa 1918, Tampere maaliskuussa 1918, Kronstadt huhtikuussa 1918, Stadi huhtikuussa 1948, Petrograd heinä kuussa 1918, Tampere huhti kuussa 1948, Vienan Karjala – Kanta lahti elokuussa 1918, Knäsö Muurman ni elosyyskuussa 1918, Brooklyn New York kesäkuussa 1946, Stadi maalis kuussa 1914, Villinki huhtikuussa 1948, Edinburg Skotlanti syys kuussa 1919, Hanko maaliskuussa 1920, Lontoo 30.7.1920, Le Havre, Ranska marraskuussa 1920, Quebec, Kanada, marraskuussa 1920, Stadi huhtikuussa 1948… Pitäkää kii presoistanne. Wow! Mikää ei saa mua pomppaa bun kast nopeemmin ku tollanen mesitsi. Mä diggasin sepänsällin spesiaalii stailii nii kybällä, et ku mä vuosien päästä studeerasin pajalla, ni mä otin yheks sivuaineeks estetiikan pelkästään siks, et Jerryn paras frendi Phil Decker stu deeras estetiikkaa, röökas Panatella siggei, dokas Four Roses viskii ja lon das Jerryn punasta Etype Jaggee aina, ku se yritti plokkaa daamei. Joo, tää kniiga on uskottava, ravis televa, jätkämäinen ja helvetin hyvä. luvun rubari: Helsinki, perjantai 16. Kniigan päästara Jaakko Laine yrit tää jäädä Stadissa henkiin sisällissodan karmeudes. Tää kniiga ei oo mitää tonne päinkää. Laineen stoori on kiemurainen. Siin hehkutettiin, et Petri haldaa suvereenisti skrivaa misen ehtaan Jerry Cotton stailiin. Vuosii, stadei ja muita mestoi bytskataan tiheesti ja forssilla. Jaakko Laine kaikkine seikkailuineen on fiktioo. Kliigan 1. Mä satuin pluggaamaan jostain arvion täst Kososen bökke rist. Täs kniigas ei snobbailla fiudeilla, artulla tai esteettisil kokemuksil, mut äksön on tiukkaa ja siin skulaa taat tu Gmiehen saundi. Vuoden 1918 Stadi oli hitosti erilainen ku meikäläisten elin aikana. Tällasii hissan kniigoi tarttis olla skoleissa – et kaikki faktat on pengottu ja stooriki vois mennä just noin. Kosonen: YLI PITKÄNSILLAN Sumuinen Pitkäsilta synkkaa kniigan fiiliksen kaa. En oo varma, ooks mä lesannu ne kaikki, mut kolme kapsäkillist kuiteski. Melkeen kaikki mun kaverit flöittaa, et ne on lesannu maailman hitaimman mestariopuksen Alastalon salissa. Ku meikäläinen oli vähän yli sklod di, Jerry Cotton niminen aviisi innos ti mut pluggaajaks, siis ihan friikiks. Kososen teksti ei matele, se fudii, sätkii ja koukuttaa. Viimeks se on ylittäny Pitkänsillan vuoskymme nii sitten – ryömien, keskel infernaalist tuli myrskyy. P akko kertoo aluks, et miks mä kiinnostuin täst kniigast. Alku peräset skrivaajat oli sakemannei, mut täkäläiset kääntäjät endras tekstit sellasiks, et härmäläisetki bonjaa. Vaik ei se silta mikää pitkä ollu, se splittas Stadin kahtia. 18 Tsilari 5 | 2025. Kosonen ei oo lintsannu läksy jen duunaamises. Ne on välähdyksii, jytkyi ja ylläreit. Pohjoses budjas duunarit ja eteläs porvarit, paits et Röö periki oli duunarimestoi. Jack dallaa yli graniittisen sillan. TSILARI SUOSITTELEE TEKSTI SEPPO PALMINEN Petri J. Sta di, silta, poliittinen jako, krigun julmuus oli totta. Volter Kilpi duunais vast vasenta pläägää klabbiin, ku Kosonen ois jo luudannu maratonin tai finstannu Kustavin Ironmankisan, siis jos siel sellanen järkättäis. Keväällä 1948 Jack Laine landaa turistina takas Malmillle, entisen himastadin flygarikentsulle. Toi siisa komppaavat stoorit eri ajoilt ja eri puolilt maailmaa byggaa blandiksen, joka ei oo pluggaajalle kesy, mut ei pääs tä hyytymäänkää. Mä todella oon, mut mähä oonki pluggaajadorka. Siit alkaa muisteleminen ja ihmettely. Se luikkii NeuvostoVenäjälle, Petro gradis on vallankumouksen jälkeinen seka sorto, britit värvää Jaakon Muur mannin legioonaan flaidaan bolsevik kei vastaan, karkotettuna se hittaa ittesä kanukkien maasta ja myöhem min Jenkeissä se jeesaa legendaarist poliitikkoo Oskari Tokoita duunaa Raivaaja lehtee. huhtikuuta 1948. Monikielisyys, murteet ja Stadin slangi friskaa ja spaissaa tsubuu. FO TO : M A R IT H EN R IK SS O N
Ne tsögas Heikki Paunonen ja Jeongdo “Jeka” Kim. Matkalla mä vähä kelasin että mitä ma selitän mutsille, mutta kyllähän siitä selvittiin. Jo osas olla hullu pleisi, ku ei rehellistä kakaraa uskottu. Tyttönorssien skrivaukset on säilytetty papruisina Kansallis arkistossa. Ei varmaan oo kyllä viisasta alottaa skolee lintsaamalla. Mutta en mä paljosta jääny vaille. Kaikki kakarat oli pukeutunu makeisiin kled juihin. Se suuri päivä, aloitin koulun käynnin Entiset tyttönorssit alko rahottaa slanginkeruuskaboja Tyttönorssissa vuodesta 1975 lähtien. Kun tuli mun fuki, olin mä ihan vaikee ja ja skagasin. 19 Tsilari 5 | 2025. En mä siitä päivästä paljon muista, mutta ku mä dallasin hemmaan nii oli kliffa olo, tuns ittensä paljo vanhem maks. Mullekki oltiin käyty tsöpaamassa uudet popot, ne oli ruskeet. Ne istu niillä kaltseilla ja tarjos biittejä haisevista leivistään, me hän koko kakarajengi ryysättiin siitä skugusta ulos ja kovaa. Sel lainen oli mun toka skulapäivä. No se maikka otti pennan ja selitti että skrivas mutsille ja faijalle jonku breivin, mihin ne sitten skrivais mun oikeen nimen. Se sama muija oli ollu broi dilla ku se oli ekalla skulassa. Nimet muutettu. Tsilari julkasee tänä vuonna joka numerossa yhen vuoden 1975 skrivauksen. Se breivi vaan veti päähän, mä oikasin skuugen kautta himaan ja pe lästyin niitä spurguja, mitä se skutta oli täynnä. Ekana mä olin ottanu pitkät sillä aikaa, ku faija vei systeriä sen luok kaan. Kun mutsi tuli himaan, näytin mä sitte sen maikan breivin, ekaks se tsiigas sitä ja sitte se skiriinas, tais olla samaa mieltä mun kanssa. Me alettiin saada maikaks joku vanha käpy, joka lässytti kamalasti. Sain han mä jotenkin nimeni änkytettyä, mutta sitte se harppu sano että ei se meinaa lempinimee vaan oikeeta. Niissä on ollu kaks sarjaa: slangisanojen keruu ja slangiskrivaukset. Kun me tultii himaan, oli Riksu pitskulla ja sekos jo tain ukkonsa tärkeestä päivästä. Mitä mun ois pitänyt tehdä, keksii ittelleni uus nimi ku oma oli niin tyhmä, ettei maikka uskonu. Kaikki tsiikas mua ja mä melkein spiidasin ja selitin että se oli mun oikee nimi. Ku se ope oli aikansa pamlannu jo tain tyhjänpäivästä, käski se jokainen pennun vuorotellen sanoo nimensä ja osotteensa. TYTTÖNORSSIEN SKRIVAUKSET HEIKKI PAUNONEN & JEONGDO ”JEKA” KIM M ä istuin jäykkänä pulsassa ja skagasin niin mielettö mästi. Kimmoilla oli letti saparoilla ja jotku kiiltävät tsengat jalassa. Sumuinen Pitkäsilta synkkaa kniigan fiiliksen kaa. Kundit taas oli suurin osa mustissa byyseissa ja fleda vodalla sivulle vedetty. Oltiin mahdottoman stailija. Mä skagasin niin paljo, ajattele. Hullu laitos, totesin. Jo osas olla hullu pleisi, ku ei rehellistä kakaraa uskottu
Välissä se duunas oman Stadi-pelin skideillekki. Ekaks se ei tienny, mitä Eikan patsaal on vasemmas handus. Aluks froogut oli mulle iisei ja mä funtsasin, et mä finstaan tän ihan saletisti. Vast kolmannel rundilla se sit arvas, mikä betonibygga stondas Jätkäsaares 50 vuotta ja puret tiin tänä vuonna. Stockan Klogun alle Mut tieteski meille Stadidiggareille tää Nähdään Kellon alla – taas! Vi ses under Klockan – igen!, siis Stadipelin kakkos versio, on just se mitä me on ventattu. Äkkii breivi joulugubbelle Ois luullu, et kyl mulle sit tuli paha mieli. No, se ei mei nannu päästä liikenteeseen ollenkaan. Froogui on 900, joka ainut kahella kielellä: härmäks ja sveduks. Tokaks sil ei ollu aavistustakaa, mikä sali valmistu Fis kikselle vuonna 1938. Sit noppa anto mulle kaks vitosta peräk käin, enkä mä tienny, mikä on Sikalan alkupala numero 8. Sen starttimesta oli Deegis. Ei mikää flegu eikä näpertelijä. Täähä on ku Afrikan tähti, mut snygimpi, eikä tartte studaa, et täs serveerattais noloo maailmankuvaa tai symffattas landelaisii. Se on skulannu sulkista huippu tasolla, se on tsitannu Stadin Slangi ry:n hallitukses, se on freelancer toimittaja, mut sen intohimo on tietovisat ja lautapelien duunaaminen. Skulaamalla oppii paits Stadin ihmeit, kans jompaakumpaa kotimaista. Tsettipelin tyyp piset visat se on duunannu Kauniaisist, Hämeenlinnast, Kuopiost… Ja nyyaa pukkaa. TSILARI SUOSITTELEE TEKSTI SEPPO PALMINEN FOTO: JESPER VON HERTZEN “Sii juu Stockan Klogun alla” 2.0 Jesper von Hertzen duunas sen taas. Pelii blisataan tieteski esimerkiks Slangin byroossa. Eiku skulaamaan Idis on dallaa tai skiglaa pleisist B, D, H, L, O tai S pleisiin K. Nii, et emmä sit finstannu, ku yks friidu meni ohi. Tää geimi on uus versio kundin vuonna 2011 duunaamast ekast Nähdään Kellon alla, Vi ses under Klockan -lautapelist. Tää on fantsu peli ja mä uskon, et täst lodjust duunataan Stadissa satoi joulubagui. Ja ainoo mahis on tsennaa Stadin byggii, lafkoi, gart soi, hissaa, rafloi ja sporttii tai muuta kulttuurii. PS Mä tsögaan just nii landelaist peli seuraa, et mul vois olla mahikset fins taa ees yks matsi. Siis Böölest, Dee giksest, Haagenist, Larust, Ogelist tai Suokist stadilaisten treffimestaan eli Stockan Klogun alle. Froogui on 900, joka ainut kahella kielellä: härmäks ja sveduks. Kuha Stadin virallinen joulugubbe Timo Alarik Pakkanen näkee tän, se tulee olee ihan täpinöis. Ihan yhtä pitskulla mä olin, et miten luku 159 liittyy ho telli Grand Centraliin. On ihan yks hailee, mist sä lähet liikkeelle, kaik ki reitit on yhtä pitkii. Tää on nii vimpan päälle viritys, että presa päästä. Tsennaajat ei aina tsennaa Mun starttimesta oli Suokki. Sinne pitäs ehtii ekana, ennen muita. Jos kaikki Jesperin blisaamat peliboksit pinottais päällekkäin, se nippu ois kuudentoist Stadikan tornin korkunen. Mut sit mä jämähdin, ku en tienny, mitkä kaks snadistadii on stadilaisten feivörit mökkikuntii. Ja melkeen hävet ti, ku mä en tienny kuka Tuntematto man tyypeist bamlaa Stadin slangii. Ei muuta ku boksi vek muoveista ja lodju auki. Skulaa malla oppii paits Stadin ihmeit, kans jompaakumpaa kotimaista. Ekaks starttaa lyhimmän aikaa Stadissa budjannu. Mut ei tullu. Se bungaa 45 egee ja mä takaan, et se on viilein Staditiedon tehokurssi, minkä fyrkalla voi tsöbaa. Jengis oli yks, ku ei ollu budjannu Stadissa päivääkää. Jesper on duunannu lautapelei kans landemestoist, niinku Mansest, Oobust, Jyskäläst, Borgiksest, Lahest ja LänsiUusimaast. J esper on monipuolinen talent ti. 20 Tsilari 5 | 2025. Tätä piti heti päästä koklaamaan