vuosikerta | Hinta 10 €. Nro 5/2025 | Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti | 30
Faijanpäivä on taas 9. Se ei stemmaa. terveisin Pertti Salolainen, Stadin Kundi ja addiktoitunu fotari KUTSU SYYSKOKOUKSEEN Stadin Slangi ry:n syyskokous maanantaina 10.11.2025 klogu 17.30 . Ku meet, ni kerro, et sä oot kans slangidiggari. Kokoukses käsitellään sääntöjen määräämät asiat: jäsenmaksu, toimintasuunnitelma ja budjetti vuodelle 2026 sekä valkataan hallituksen jäsenii niiden tilalle, ku on erovuoros. marraskuuta 2025 – Mul on nii moderni faija, et ku sil on fiilarit pinnassa, se spiidaa ja sillai. Slangiteksti: Sepi Ny on hosis! Viime Tsilarissa (4/2025) oli infoo PELASTETAAN TÖÖLÖNLAHTI fotonäyttelyn kestost Finlandia-talossa. Freda 26 Vesa Pallasvesa on HTD ja oikee optikko. – Joo, munki fatsi on joskus flänässä. Dörtsit on viimest päivää auki lauantaina 25.10.2025. Ilmottautuminen ja tsufet klo 16.30 alkaen. Stadin Slangi ry Hallitus. Tuu mestoille ma–pe 9–18 tai la 11–18. Lisäks asialistal otetaan asiat, joita jäsenet on sendannu hallitukselle. Kokousmesta: Kinaporin palvelukeskus, Kinaporinkatu 7-9 A, Kertsi 1. Se fiksaa sun rillis ja hioo uudet linssit sun pokiis
Saksala 30 Skabat 31 Slangi blisaa 33 Slangijengi 35 Slangi järkkää Mariankatu 19:n fönarismoglausten stoorii s. FO T O : M IS O O K LI M . 14–15. FO TO : H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O . Gamlan Seurahuoneen eli Sociksen juhlasali 1885. Virve Kuutar 12 Slangilodju: Stadin gamloja rafloja ja tsufemestoja Heikki Paunonen 14 Mariankatu 19 fönarismoglaukset Jeongdo “Jeka” Kim 16 Stadin Friidu tarinoi entisajan Stadista Mikko Seppälä 18 Kirjasuositus: Yli Pitkänsillan Seppo Palminen 19 Tyttönorssien skrivaukset Heikki Paunonen & Jeongdo ”Jeka” Kim Slangiproffa skrivaa Stadin gamlojen raflojen hissasta s. Mariankatu 19:ssä, missä oli legendaarine Savanna, on nykyää korealaine rafla Korea House. 3 Tsilari 5 | 2025. Palminen 6 Yhteystiedot 7 Bamis H. 8 Stadin Slangijengi on nyt kolmekymppinen Seppo Palminen 10 150 vuotta Stadin valtuustoa Paavo Arhinmäki 11 Klogut vai lärvit kondikseen. 20 “Sii juu Stockan Klogun alla” 2.0 Seppo Palminen 22 Stadin Syke: Kulttuuria marraskaamokseen Risto Kolanen 25 Muistoja Stadin Soutustadikalta Antti Saarnio 26 Kniigojen skrivaajii ja pluggaajii Seppo Palminen 28 Rehupuntti: Ankee aamu Juha ”Jorkki” Jormanainen 29 Kun minä ja Leppäsen Vega stuuvattiin Jugis 32 Staga&Skrubun mestikset Seppo Palminen 34 Wisser: Boltsi sekasin B. Wisser Kannen foto: Lokakuu Lissungartsalla Marit Henriksson 4 Snadit 5 Hedari S. Fotossa raflan manageri Rakho Choi ja sen pikkusysteri Anhee. 12–13
Mut sit jos sä et bamlaa enkkuu ja kuulet jonku sanan, ni etsä ehkä ees snaijaa, miten se pitäis enkuks skrivaa. Slangin perussääntöhän on se, ett skrivataan niinku bamlataan. Esmes toi Henrik Forsius skrivas sillon Stadista. Slangiki pilkahteli. Näitäki näkee molempii. VK 4 Tsilari 5 | 2025 Laura Kolben jäähyväissemmas bamlattiin Stadista Stadin Friidu vuosimallii 2020 eli hissanproffa Laura Kolbe jäi eläkkeelle ja sille järkättiin syyskuus juhlasemma yliopistolla. Se öpnattiin bulin rempan jälkeen elokuus Duunarimuseona. Niitten himat alko olla niin gamloi, ett stadi päätti duunaa niist museon: Työväenasuntomuseo öpnattiin 12.6.1989. FO TO : M AT T I SI M IL Ä / H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O . Mut ku enkuks bamlataanki eri taval ku skrivataan. Et nyt ne voi sit vaik vertaa, miten nää mestat tai jengin fiilarit näist mestoist on muuttunu tai pitäny pintansa. Onks chat vai tsätti vai chätti. Mut on kyl mielenkiintost, ettei kukaan kyl skrivaa skingraa niinku svedus ois alun perin ollu, vaan se on kyl aina shingraa. Svedukaan ei oo niin iisii. Omal kännyl voi viel lysnaa asukkaiden stoorei. PI IR R O S: JA LL U K . Päivän mittaan joku parikyt Kolben frendii pääs bamlaa stadilaisista aiheist ennenku se slyyttas omalla showllaan. asti ke-su klogu 11-15. Sit toi kansatieteen proffa Pia Olsson snakkas siit, miten noi Kallioo kuvaavat slangibiisit on luonu sellast rouheeta ja samal nostalgist kuvaa Sörkasta. Ekas on niinku bamlataan, mut tokas on niinku svedus skrivataan. Sit sä voit skrivaa sen, niinku sä kuulet. Shungaatsä vain sjungaatsä. Nää vinkit ja bulisti lisää hittaa kniigast Skrivaa snygisti, joka me skrivattiin slangiproffan kans kimpas. Ja kuka sit ois se skoude, ku määrää, kumpi on just se oikee. KO SK I. Teema oli ”humanistinen kaupunkitutkimus” eli just tää idis, et ihmiset tekee stadin eikä pelkästään bilikat tai handeli tai erikoistötteröt. Hissanproffa Anu Lahtinen kuittas et kaupunkitutkimuksel on oikeestaan aika pitkät perinteet ku kylhän jo 1700-luvun Turun akatemias ne skrivas gradui himahuudeistaan. Ja ne oli niit friidui ja kundei, ku budjas Kirstarilla. Kaikkii näit näkee ja kaikki niist voi olla oikein. Slangiopen snadit vinkit Yks juttu, mitä jengi funtsaa, ku ne alkaa skrivaa slangiks on se, miten joku sana skrivataan. Tänä vuonna, just sopivasti ku Stadin Slangi viettää 30v-bileitä, museon nimi bytskattiin. Ku slangii on vaan bamlattu, ni skrivaamiseen ei oo selkeit sääntöi. Siel pääsee tsiigaa yheksää snadii hellahuonetta, joihin on duunattu eri aikakausien duunariperheiden himat. Se bamlas et slangi on muistin kieli ku luo fiilistä. Eikä bungaa mitään. Idis tuli kaupunginmuseolta ku niill oli 50 vuotta gamla haastissetti just samoilt gartsoilt. Slangi tökkää syvälle stadilaisten yhteiseen, jaettuun muistiin. VK Duunarimuseo bytskas nimee Duunarimuseo eli entine Työväenasuntomuseo Kirstarilla. Museo on auki 2.11. Puukkobulevardista Peukkutoriin. Enkkulainat on yks vaikee. Varsinki junnut, ku näkee bulisti sanoi netis, ni niiden on iisimpää skrivaa slangissaki samal taval, ku ne on tsiigannu alkuperäses kieles. Suomenkielen proffa Terhi Ainiala jubas et sen stuidut oli samlannu matskuu niilt ku budjaa Vaasiksel ja toisaalt tuol Museogartsal Tölikas. MS Ennenku Stadin Slangi grundattiin, oli Kirstarin jengi. Ja kaikki heebot on oikeesti budjannu talos jossain vaihees
Siel dilkataan Tsilarilehtii ja siel on näppärää liittyy Stadin Slangi ry:n jäseneks. Slangijengillä on Kniigamessuilla oma ständi (7f147). Mä oon skloddist lähtien luudannu luoteeseen, ku buli massa on ryysänny kaakkoon. Lontooks: First things first! Toi tarkottaa, et ku Stadissa on kniigamessut, meikäläisen tisuri (rantsu slangii) on neljän daagenin putki messuilla. Pluggaajien kans on kliffaa bamlaa, ku niitten ei tartte filmaa, et ne on muka välkkyi. HEDARI SEPPO PALMINEN Mä oon skloddist lähtien luudannu luoteeseen, ku buli massa on ryysänny kaakkoon. Mä rokotan tost kniigast nii snadisti fyffee, et melkeen hävettää. Mulle messujen koko hegis o tsögaa jemmas pidettyi divareitten aarteit ja snadeil ständeil blisattavii opuksii, joitten skrivaajii ei tsennaa viel kukaa. Multsari oli boltsin suggestiivisin media. Mä ku oon dorkista dorkin kniigafriikki ja ihan kajahtanu messudiggari, ni mun allakassa ekat jutskat on aina keulilla. Kirjan nimi on SUOMEN NYKYAIKAISTAJAT. Siin ihan samoilla huudeilla (7h130) on mun oma kioski. Eli kaikki kaiffaritki kantsii käyttää sen pulpetin kautta. Ne ku vaa tsennaa jutskii törkeen paljo enemmän ku taukit. Ku paminat oli taputeltu, proffat Visa Heinonen ja Mika Pantzar oli täpinöis, et aiheest on pakko saada kniiga. Mun stoorin finaali on öbaut londattu yhest multsarist: ”Kuten sanotaan – maailma ilman hyvällä tavalla dorkii ois toivoton mesta.” PS Kniigamessujen printattuun aviisiin on dyykannu buli fiba. Siel blisataan slangi kniigoi ja kaikkee Stadiin ja stadilaisuuteen liittyvää kamaa. Pluggaajat on skarpimpii ja luovempii ku pluggaamattomat. Ku bollal on duunii, stressi häippäsee. Skrivaajil ku on usein tanakkaa mesitsii. Tuu tsiigaa! 5 Tsilari 5 | 2025. Pluggaajana pääsee melkeen aina itteesä parempaan seuraan. Ai et miks tarttee pluggaa nii hitosti. Pluggaaminen pitää kuupan kondikses. On ankeet ja kornii tulla kupolist klesaks. Ja mä skrivasin multsareihin monta sataa käsistä – duunasin just sitä, mitä mä rakastin. Joskusha skrivaaja pääsee itteesä fiksumpaan porukkaan. First things first! J ust sinä päivänä, ku tän Tsilarin pitäs ilmestyy, alkaa vuoden 2025 Stadin Kniigamessut. Pluggaajat on empaattisempii ku muut ja ne goisaa paremmin. 400sivuses bökkeris on 23 sivuu mun skrivaamaa tekstii. Mä en mee sinne lysnaa julkkujen tai sellasiks hinkuuvien skrivaajien lätinöit niil buleilla stageilla. Mut jos diggaa, ni pluggaaminen on parasta, mitä voi ittelleen bjuudaa. 80luvulla suomalaisten itsetunto viiskytkertastu ja firmojen viestinnän särmä oli skarpeimmillaan. Bestsellerit dyykkaa öögille joka kirjikses. Jos jotku mun fanittamist skrivaajist on duunannu jotain nyyaa, ne kniigat mä oon ehtiny jo lesaa ihan ilman hosista. Siel mä blisaan kaik kii mun golfkniigoi, mut on siel yks ylläriki. Ei tartte. Mä skrivasin 1980-luvusta, ku oli multivision eli multsarin kultaaikaa. Skrivaajina 17 akateemikkoo, proffaa, tohtorii, tutkijaa – ja pari ”kokemusasiantuntijaa”, niinku Teirikarin Pepe ja mä. Ku sä lesaat stydisti, alzheimerin tyyppiset fittimäisyydet ei tsuppaa sua kii, ainakaa jangsterina. Ständit on aakkos oordningis, mut öbaut 80 kiskaa on droppaantunu listast vek, jengissä Stadin Slangin ja palminen.comin mestat. Messuilla älyköt treffaa Slangijengin ja/tai Palmisen kioskilla. Siel bamlas himmee jengi akateemist eliittii ja muutama duunari. Pajan proffat järkkäs setin luentoi siitä, millai Härmä skuffattiin nykyaikaan. Pännii helkkaristi, mut kyl me siel kuiteski ollaan
Voit käydä tsekkaa, mitä kliffaa slangija Stadi-kamaa hittaisit itelle tai vaik frendeille lahjaks. Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti 30. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. varajäsen Valtteri Hellgren valtteri.hellgren@gmail.com Sirpa Halmela, taloudenhoitaja (hallituksen ulkopuolelta) sirpa.halmela@elisanet.fi Hallitus Toimituskunta Päätoimittaja Seppo Palminen seppo@palminen.com 050 552 1360 Toimitussihteeri Jeongdo Kim tsilari@stadinslangi.fi 044 9888 368 Valtteri Hellgren Risto Kolanen Virve Kuutar Tiina Linna tiina.m.linna@gmail.com Rafu Nyberg rafu.nyberg@gmail.com Mikko Seppälä mikko-olavi.seppala@helsinki.fi Tsilarin vakkarifotaajat Raimo Granberg Marit Henriksson Esko Koivisto Raimo Kuitunen Jarmo Meriä Aki Schadewitz Matti Snellman Taitto Sivupainajainen Kirsi Pääskyvuori Paino Grano Oy ISSN 1239-9523 Aikakausmedia ry:n jäsen Kulttuuri-, mielipideja tiede lehtien liitto Kultti ry:n jäsen 6 Tsilari 5 | 2025. Muut byroon asiat hoituu parhaiten meilis: toimisto@stadinslangi.fi tai skulaamal: 045 186 7238 Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen ja Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä stadilaisuuden ilosanoman levittäminen. varajäsen Lasse Solman lasse.solman@gmail.com 2. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. 045 186 7238 www.stadinslangi.fi Harri Saksala, bamis harri.saksala@gmail.com Virve Kuutar, varabamis virve.kuutar@gmail.com Outi Havia outi.havia@kotiposti.net Risto Kolanen ristokolanen@gmail.com Raimo Kuitunen raimo.kuitunen@outlook.com Reijo Lainela Jäsenrekisterinhoitaja, hallituksen sihteeri reijo.lainela@gmail.com Ragnar (Ranccu) Lilius ragnar.lilius@gmail.com Soile Tammisto soile.tammisto@elisanet.fi 1. Byroo on auki tiistaisin ja torstaisin klogu 15-18 (voi tulla muutoksii, himasaitilt hittaat ain vikan tiedon). Jäsenasiat, reduilmottautumiset, ostot lafkasta, Tsilarin osoitteenmuutokset
Saatettiin sanoo et ”kaiffarilla oli dongarit, semmoset niin leveelahkeiset et lahkeen reuna ulottu pläägän kärkeen”. Mikä se vekkari sit on. Ja snygi semmonen. Jos dyykataan ihan kauas historiaan niin siellä on ollu esmes semmonen ku kortti??. Mut dongari-nimitys byysista on vanha. Dongarit, borsat ja koltut B amlataas kerrankin snadisti kledjuista. Tai paremminkin farkut. Ei lähelläkään. On ollu semmonen ku drotsi ja semmonen ku krotsi, ja jopa semmonen ku trotsi! Eli ”Mun trotsi on kanis ja yöt mä goisaan skutsissa”. Mut olkoon. . Sit on tietysti yhdyssana niinku nahkarotsi. Tsennaaks joku. On, on. Varmaan. Vanha sana ku mikä. Nimittäin jo 1900luvun alkupuolella sakilaisten pitkät leveälahkeiset ja maata viistävät mutta polvesta ylöspäin hyvin tiukat samettibyysat, ne oli dongarit. Mut huom, vekkari voi tarkottaa myös klokua, herätyskelloo. Tai vetoketjuu. Olkoon sit vaikka pikkutakki tai joku pidempi päällystakki. Mites sit toi rotsi. Mut ei funtsita nyt niitä vaan funtsitaan mekkoja ja semmosia. Ku jengi nykyään bamlaa, rotsi on messissä edelleen. Entäs borsa sitte. Nyt ei muuta ku pimeyttä kohti ja hyvällä fiiliksellä! Skulataan ja bamlataan! Hara, bamis 7 Tsilari 5 | 2025. Ihan sama. BAMIS HARRI SAKSALA Jos joku esmes kysyis multa mimmoset byysat dongarit on niin mitä mä siihen vastaisin. Sehän on miesten lieribresa. . Tai et ”jengillä oli dongarit klabbissa ja skönepaidat päällä”. Oisko ne niinku pitkät byysat. Snaijaaks kaikki heti mikä kledju rotsi on. Omiin korviin toi farkut saundaa joteski oikeelta, tai ainaski semmoselta et ymmär täis jos joku vaikka puhuis jostain Beaverin dongareista eli Beaverin farkuista. Mä en tsennaa tota ollenkaan mut koltun mä tsennaan. Siis dongarit . Ai niin, vekkihame tietysti. Jos joku esmes kysyis multa mimmoset byysat dongarit on niin mitä mä siihen vastaisin. . Ja joskus pelkkä rotsi voi tarkottaa nimenomaan tota nahkarotsia. Vaan silläkin jo ikää. Mulla tulee borsasta mieleen heti Bogie ( Humphrey Bogart), te hiffaatte, etsivä Marlowe ja hämyinen kuja jossain Losissa, ja sit joku blondi joka kuiskii Bogien korvaan jotain kliffaa ja Bogiella – musta style borsa! Mattssonin Eki murjasi aikoinaan joteski tyylien vaihtu misesta et ” lippasuikan tilalle tuli borsa ja golffarien ja pusakan sijaan spriki”. No, en ihan heti ehkä mitään ku pitäis ensin vähä funtsii ja kelata. Oisko joku lyhythame vai. Huomaan et kysyjä nyökyttelee. Mut sanasta on eri aikoina ollu myös eri versioita (slangi elää!). Lunttasin slangiproffa Paunosen sanakirjasta et dongarinimitystä käytettiin jossain vaiheessa nimenomaan ulkomailta tuoduista kapealahkeisista farkuista. Sen ajan joku mini. Ja alkujaan siis Bor salino (made in Italy) eli italobresa. Kolttuhan on snadi tyttöjen mekko. . Ihan tuttu sana mut mut . No rotsihan on takki. Se ei oo mikään myssy tai pipo tai stetsoni
Olli komppaa pokkana, vaik se onki Kolmannelt linjalt. On se gimis ja skarppi. Täs on snadi kooste fiiliksist. Ei ne kaikki tullu, ku osal oli jotain muuta härdellii ja osa oli klesana tai flytannu jo seuraavaan ulottuvuuteen. Anna Kokkost ei moni tsennannu, mut se sjungas ittesä meiän idoliks. Sillee sää li, et niist kaikille, ku on hengissä, oli buukattu päheet mestat ekalt, tokalt tai kolmannelt rivilt – nii et siin oli sit emptei sitsei turhanki monta. Tai ei ne ny mitkää bailut ollu, mut snygi konsertti Savoy-teatteris. TEKSTI: SEPPO PALMINEN FOTOT: AKI SCHADEWITZ Stadin Slangijengi on nyt kolmekymppinen Kolkyt vuotta meinaa saletisti sitä, ettei täs enää mitää skloddei olla. Jengin bamis Harri Saksala juons koko shown, haastatteli ja tietysti sjungas. Raikast, melodist musaa – ja mikä bändi! Saksalan Hara on omas elementis, ku se sjungaa vanhast Rööperist, sen jangsteriaikojen himahuudeist. Kaikki diggaa Haran symppist stailii. 8 Tsilari 5 | 2025. Kveltsust jäi saaliiks stydisti mageit potrettei, ku Aki Schadewitz lupas rundaa mestaa neljä timmaa ja fotaa talteen kaiken ku liikkuu tai pysyy pai kallaan. Show meni nappiin, paits et aikataulu meinas stroolaa, ku artistit oli nii populäärei, et niit ei haluttu päästää stagelt veks. K u yks Slangijengin idiksist on ympärivuotinen rispek tin dilkkaaminen, ni kunnia vieraiks kutsuttiin kaikki Stadin Friidut ja Kundit plus kaikki HooTeeDeet, siis serti fioidut Hyvällä Tavalla Dorkat. Kolmee kybää tartti tieteski pippaloida. ”Voiks kielitieteilijä olla hauska?” Ku Janne Saarikivi (Stadin Kundi 2024) bamlaa slangist, jengi skriinaa iha sikana
Pahvit oli hukassa, mut maestro lausu Ritsan tuskan, ku se flyttas Käbikseen. Runo + piano = tiivis fiilis. Sil on fantsu stydi saundi. Stadin Kundi (2023) Olli Ahvenlahti säesti bamlausta. Antti Reini bamlas runoi. Pepee komppas buli bändi. Ekalla hersyteltiin slangifiiliksii, toisella päästettiin irti Pepe Willberg. Me tuomme sen päissämme Käpylään.” Konsertis oli kaks puoliaikaa. Muutki ku Virve oli täpinöis. Totta kai me haluttiin kuulla niit hittibiisei, mut sjungas se monta sellastaki, et: tää biisi ei päässy Euroviisuihin, ei blisauslistoille… eikä Pepe oo läheskää tosikko. Sjungattiin kimpassa. Antti on Brahiksen kundei. Se veti Stadin Arskan slangirunon, mut ei pelkkänä. Ennen puoliajan paussii muistutettiin toisillemme, et miks me tääl oikeen ollaan. ”Ei merta voi jättää minnekään. Olli on säveltäny Pentti Saaritsan runon MERIKÄPYLÄ. ”…Se on kolmekymppinen, kolmekymppinen, Frekki sprettailija mutta kolmekymppinen.” 9 Tsilari 5 | 2025. Seki on ehta stadilainen, Larun kundei. Täs on vuoros Arvo Pohjolan Himaföneri
Nykyiseen kaupungintalon valtuustosaliin palattiin vuonna 1988. Siksi viimeisen vuosikymmenen aikana valtuustossa on erityisesti alettu puhumaan pudekoista, galtseista, rantsuista ja skutseista. Kun valtuusto aloitti 150 vuotta sitten, fyrkalla oli vielä isompi vaikutus kuin nykyään. Pisimpään yhtämittaisesti nykyisistä valtuutetuista on palvellut Rööperistä alun perin lähtenyt nykyinen kulislainen Harry Bogomoloff, vuodesta 1985. Jos Slangijengi haluaa tulla tutustumaan kaupungintaloon ja kuulla lisää juttuja kaupungin päätöksenteosta, voin mielelläni esitellä mestoja. Nykyään yhtä valtuutettua kohden on reilusti yli 8000 helsinkiläistä. Kun valtuuston koko kasvoi 60 henkeen, muutti se vuonna 1912 Pörssi taloon. Silloin valtuutettuja oli yksi vajaata 500 asukasta kohden. Jos mietin, mikä on minun 25 valtuustovuoden aikana muuttunut keskustelussa, on se luontoarvojen korostuminen. Taipale on kuitenkin vaikuttanut valtuustossa jo peräti seitsemällä eri vuosikymmenellä. Stadi kasvaa ja se tarkoittaa, että pitää byggaa kämppiä ja saada lisää palveluja. Nykyisen kaupungintalon juhlasalissa valtuusto alkoi kokoontua 1931. Varakkaalla saattoi olla jopa 25 ääntä. Kun ensimmäinen valtuusto kokoontui 150 vuotta sitten, budjasi Stadissa 23 000 ihmistä. Lähinnä vain julki sivu ja juhlasali jäivät jäljelle 1830luvulla alun perin rakennetusta Seura huoneesta. Kiva että nyt tuli joku nuorempi.” Näin minua tervehti ensimmäisessä valtuuston kokouksessa legendaarinen Bärtsin kundi Pekka Saarnio. Ääniä sai maksettujen kunnallisverojen mukaan. Kun minä synnyin vajaa 50 vuotta sitten, meitä helsinkiläisiä oli noin 500 000. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun valtuuston ensimmäi nen puheenjohtaja Leo Mechelin alkoi johtaa 48 henkistä Stadin valtuustoa raatihuoneella eli Bockin talon Empiresalissa. Kun tsiigaa historiaa ja funtsii mitä valtuustossa on bamlattu, toistuu tietyt aiheet. ReiluPekka tsittasi valtuustossa kuudella vuosikymmenellä yhteensä lähes 50 vuotta. Näin on monessa maassa ja kaupungissa. Stadin kasvaessa ja tiivistyessä meille rakkaat luontopaikat tulevat yhä tärkeämmiksi. Siitä lähtien olen ollut ryhmän nuorin. Ensi vuonna menee jo 700 000 asukkaan raja rikki. Paavo Arhinmäki kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Ps. 10 Tsilari 5 | 2025. STADILAISII PAAVO ARHINMÄKI Kun valtuusto aloitti 150 vuotta sitten, fyrkalla oli vielä isompi vaikutus kuin nykyään. Kaupungintalon remontin myötä valtuusto muutti vuonna 1965 evakkoon Valkoiseen saliin. Stadi kasvaa tällä hetkellä noin 10 000 asukkaalla vuodessa. Kaupungintalo on vanha hotelli Seurahuone, joka 1960luvulla uudelleen rakennettiin Aarno Ruusuvuoren suunnitelmien mukaan. Samoissa vuoden 1968 kuntavaaleissa valtuustoon valittiin nykyisistä val tuutetuista myös Erkki Tuomioja ja Ilkka Taipale, mutta molemmat ovat olleet välissä pois valtuustosta. 150 vuotta Stadin valtuustoa ” Minutkin valittiin ensimmäisen kerran valtuustoon 23vuotiaana, vuon na 1968. Var maan tulevaisuudessa pitää funtsia, olisiko Stadin eri osilla syytä olla jotain omia kaupunginosavaltuustoja, jotta päätöksenteko olisi lähempänä asukkaita
No tietty, eihän kellään nykyään enää mitään kloguu ookaan, ku kaik ki tsiigaa aikaa vaan kännykäst, tai sit niil on joku muu älyvempain, jost sen näkee. Jotenki näin se meni: 15 vee funtsaa: ”Ei hitto, fleda roikkuu, finnei naamas, mikään ei oo mintis?” 25 vee: ”Joo ihan jees, mut kyl tää perse vois olla pyöreempi ja vatsa lit teempi.” 35 vee: ”Noniin hei, ei tää nyt mikää malligimma oo, mut ei paha – ja hei, mulla on ura, kliffa duuni ja kämppä Kallios.” 45 vee: ”Joo joo, ryppyjä vähän nur kissa, mut mitä välii – näit ei ees nää, jos ei vedä lähikuvaa zoomil.” 55 vee: ”Noni, kyl nää tissit viel roikkuu suht linjas, ja naururyppyjä on vaan sen verran ku Stadis on spora linjoi.” 65 vee: ”Hitto, hyvinhän mä viel pärjään! Fleda päässä, leegot suus – mitä säätöi jengil aina on?” 75 vee tsiigaa spegeliin, vetää hatun knuburaan ja bamlaa: ”Moido spegeli, mä lähen baanalle, elämä venaa. Ei kyl kaikille. T sörasin sporalla pitkin Hä mistä. Klogut vai lärvit kondikseen. Ehkä se onki se, ett mä alan olla tarpeeks gamla. Minnasin, ett oon joskus iteki vieny sinne jonku klogun, ku ei skulannu. Mut onhan se niinki, ett viisautta tulee, ku tulee gam laks. 11 Tsilari 5 | 2025. Hiffasin fönsterist gamlan markiisin, mis plug gas Kelloseppien työhuone. Niin, ett ku ei oo klogui, ei tartteta heeboikaan, jotka osaa niit korjaa. Moido spegeli, mä lähen baanalle, elämä venaa. Kyl mä uskon, ett suurin osa kai haluu näyttää niin snygilt ku vaan mahollist. Mut mulle tää kyl riittää. Okei, voi joku mullekki antaa vin kin, ett kandeis tsiigaa spegeliin ja mennä testaan, saisko Mila jotenki paremman lärvin aikaseks. Mut kuin bulisti siihen kandee laittaa fyrkkaa ja aikaa. Nii, seki viel, ettei ne ees laita sun lärvii kondikseen suomeks tai ees slangiks. Oisko tilalle voi nu tulla yhtään mitään muuta. Mitä vidyy! Ei siel enää duunatakkaan klogui kondik seen vaan Mila paklaa lärvei ja Larissa viilaa kynsii! Väkisinki aloin funtsaa, ett on se aika surullista, ett gamla ammatti taito häipyy ja minkä tieltä vielä! Ett jengi näyttäis snygimmältä. Klogusepän duunihuoneessa Mila paklaa lärvei ja Larissa viilaa kynsii. STADIN MESTAT TEKSTI JA KUVA: VIRVE KUUTAR Ja ootsä hiffannu, kui vilde Stadis on mestoi, mis pluggaa beauty tai nails. Mut sit tsiigasin fönsteriin siin sen markiisin alla. Mut sittenki. Minnaan ku pluggasin joskus stoorii, miten friidu tsiigaa spegeliin eriikäsenä ja mitä se funtsaa siit, mitä se näkee. Onks oikeesti niin tärkeet se, milt näyttää. Enkä enää tuhlaa sekuntiikaan siihen, mitä muut must funtsaa.” Voiku ne nuoremmatki osais funtsaa niinku seiskakybäset
SLANGILODJU TEKSTI: HEIKKI PAUNONEN Cajsan raflat Stadin gamloin yhä toimiva rafla on Kaisis, nykysin Cajsan Helmi. Ku yliopistoki shing ras 1828 Turusta Stadiin, prof fista ja stuiduista tuli taas Cajsan kan tiksii. Nykynen Kappeli byggattii 1867. Cajsa Wahllund delas kesällä 1843, mut sen kasvattitytär Emilia Myhrman (1806–1868) jatko raflan pitoo. Tölikanlahden etelärantsulla oli 1800luvun alussa puisto Allmänna Promenaden (”Yleinen kävelypuisto”). Sielläkin kantiksina oli lähei sen yliopiston stuidut. Stadilaiset kutsu sitä ”Vasikkahaaksi” (Kalfhagen). Se oli stadilaisille tärkee mesta, ja siit skrivattii usein aviiseis, esmes: ” Inom ”lilla kalfhagen” ligger det s. Pastorin mjölkkikiska Esplanadinpuisto oli 1800luvun alus sa lehmälaitumena. ”kapellet”. Man förstår, att en så lifligt besökt plats som denna esplanad skulle förmå upp bära ett ganska stort och prydligt sommar kafé.” (Papperslyktan 23.5.1859.) Kai vattii siis bulimpaa tsufe mestaa. Puiston nimiki muuttu Cajsa Wahllun din mukaan Kaisaniemeksi. Sitä se ei kuitenkaa voinu kieltää, ett stuidut tuli Kaisikseen Vappuna viettää Cajsa Wahllundin synttäreitä. FOTO: SIGNE BRANDER/HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO 12 Tsilari 5 | 2025. Stuidut alko käydä siellä. Sitä laajennettii vuosina 1880– 1881 ja 1890–1891. k. Det är ett litet konditori. Niinpä paimen alko blisaa snadista kiskasta niille mjölkkii. Sen keltsuun se avas 1861 Gropen eli ”Kuoppa” nimisen tsufe mestan. Sen grundas Catharina ”Cajsa” Wahllund, ku fö das Sveduissa Värmlannissa 1.5.1771. Monii niist ei olis ilman tänne flytanneit ulkkareit. Stadin gamloja rafloja ja tsufemestoja Stadissa toimii edelleen monii gamloi rafloi ja tsufemestoi, ku on grundattu 1800-luvulla. Siellä se veti Turun Seurahuonetta, mis kävi proffii ja stuidui Turun yliopistosta. Baiguri Johan Daniel Jerngren byggas siihen 1837 bulin kojun, ku näytti kans kappelilta. Siitä piti tulla vaan tsufemesta. Vuonna 1819 se flyttas Stadiin ja grundas useita rafloi. Jälkimmäisellä kerralla siihen byggattii kaks puoli pyöreetä osaa eli ”flyygeliä”. Stadin baislarimestari Stadin gamloin yhä toimiva tsufe mesta on Ekberg Bulsalla. Siltasaaren kär jes sillä oli Emilienburgniminen rafla, mut jengi käytti siitä nimee Spar banken (”Säästöpankki”), ku stadilaiset kan to kaikki fyrkat sinne. Jo Turussa stuidut oli fiirannu Vappua, mut sit Nikolai I kielsi niiltä juhlat. Mut ku Louis Kleineh hyyras sen, siit tuli rafla. Sen grun das baigurimestari Fredrik Edvard Ekberg (1825–1891), ku oli opiskellu alaa Pietarissa ja Riiassa. Mut siihen meni viel vuosii. Pai men on latinaks pastor, ja sen kiskasta tuli ”Kappeli” (Kapell). Se flyttas Turkuun about 1805. Ekbergin duunarit Aleksi 52:ssä vuonna 1912. Värmlannin friidu ei olis ikinä osannu jissaa, ett sen muisto elää kakssataa vuotta myöhemmin Sta din paikannimissä. Cajsa Wahllund alko ekaks pitää siel lä juomakiskaa, mut 1837 se grundas sinne raflan. Ja Säästö pankista muistuttaa vielä Säästöpankinranta Siltasaarella. Vuonna 1852 se öpnas oman leipomon Krunikassa, mut flyttas jo 1856 Aleksille Kiselef fin taloon. Lilla Kalfhagen oli kans skloddien leikki paikka
Yhä vielä Kluuvikadun Fasu on Stadin suosituimpii treffimestoi. PohjoisEspalta vois viel maini ta kahen Catanin raflat ja Kämpin. Vuonna 1864 koko Ekbergin puljulle valmistu kolmikerroksinen stenubygga Aleksi 52:een. FOTO: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO. Sieltä se toi Stadiin ki nuskin, sloboksi tjanútški. Se oli aikanaan Stadin mahtavin juhlatila. Ilman ulkomaalaisii raflanpitäjii Stadin ravintolamaailma olis näyttäny aika köyhältä. 1808–1874) oli saksalainen. Se alotti tarjoilijana Stadin hienois raflois, mut öpnas sit oman raflan 1887. Saa olla tarkkana, mitä bamlaa. Nykysin siitä on vaan ulkoseinien jäljitelmät jäljellä. Tarjolla on ollu kansainvälisiä baislareit niinku aleksanterin ja napoleoninleivoksia ja kotimaisia baakkelseja niinku Rune bergin torttuja, ekaks just Ekbergillä. Ekbergin kondis on alusta lähtien tunnettu baislareistaan. Yhtäkkiä kupolisalin toisel la puolella tsittaavien puhe kuuluu ihan kuin vierestä. 13 Tsilari 5 | 2025. Sen oli suunnitellu Carl Ludvig Engel ja se valmistu 1833. Se oli ollu Pietarissa Euroopan parhaan kondiittorin G. Kappeli vuonna 1885. Kauppatortsin laidassa oli gamla Seurahuone, Socis. Sen kantiksii oli mm. FOTO: CHARLES RIIS/ HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO Sitä se ei kuitenkaa voinu kieltää, ett stuidut tuli Kaisikseen Vappuna viettää Cajsa Wahllundin synttäreitä. Kinuskia Pietarista Sveitsiläistaustainen Karl Fazer (1866–1932) öpnas 1891 Kluuvi kadulle Ranskalais-Venäläisen Konditorian, Fasun. Muualla Karl Fazer on tunnetumpi karkeistaan. Nyt siin on Stadin kaupungintalo, mut alkuperäsestä byggasta on jäljellä vaan ulkoseinät ja juhlasali. Kleineh tsöpas 1851 PohjoisEspan ja Katariinankadun kulmatalon, ja öp nas siihen Kleinehnimisen hotlan ja raflan. Smoglauksen duunas Signe Tandefelt vuonna 1912. Jo heti alkuun oli kans erilaisii kakkuja ja konvehteja. Berrinin oppipoikana. Sveitsi läissyntynen Florio Catani (1781–1871) rakennutti sinne 1830 luvun alussa puuhaussin ja öp nas siinä tsufemestan. Sen ekoi tuotteita oli KissKisskarkit. Muita gamloi rafloi PohjoisEspa oli aikanaan oikee rafla keskittymä. Ekbergin kondis joutu kuitenki flyttaa vielä kerran vuonna 1915 Bulsalle, kun Aleksin stenu bygga purettiin nyyan Hakasalmenkadun, nykysen Keskuskadun tieltä. Stadilaiset tietää hyvin, ett Kluuvikadun Fasulla on outo akustiikka. Se avas kans Svenska Teaternin haussiin 1866 Operakällarennimi sen raflan, Opriksen. Se grundas karkki fabriikin Rööperiin 1897. Sen pojanpoika John Catani (1864–1931) rakennutti samalle tontille bulin stenubyggan ja avas siinä raflan. Jos skoleaikana kävi hyvä mäsis, sinne pääsi luokkaredulle. Carl Kämp (1848– 1889) oli kotosin Tuusulasta. Eino Leino, Aksel Gallen-Kallela ja Jean Sibelius. Siel sai syödä karkkei ja lakua ja sukua mahan täydeltä. Fasusta tuli nopeesti osa Stadin kaupunkinkulttuuria. Louis Kleineh (n. Berrin oli duunannu vaan kinuskikonvehteja, mut Karl Fazer alko kans kuorruttaa sillä kakkuja ja baislareita. Heikki Paunonen Catharina ”Cajsa” Wahllund, Kaisiksen mutsi. KansallisOsakePankki pur ki alkuperäsen Kämpin 1966, mut kun stadilaiset alko protestoida sitä, KOPin oli pakko byggaa nyyat ulkoseinät alku perästen piirustusten mukaan. Ja jätskejäkin yli kym mentä sorttii. Meidän luokka kävi siel kaks kertaa 1950luvulla. Socista johti 1843–1861 Louis Kleineh. Kämpin vaiheet minnaa kaikki gamlat stadilaiset
Sallas lisäs, ett se tsennas kundin, mut ei minnaa sen sukunimee. Kundi Savannan sukseen takana oli Leo Vuoristo. Routavuo. Sitte raflan nimeks tuli Louhi, mut sekää ei fudinu pitkään. Ekaks siel öp nattiin Takalan ruokala vuonna 1936, mut sen hissa jäi skäfäks. Krunikassa on Korea House -nimine rafla. Sit se tosissaan innostu hot la ja raflabisneksest ja siit tuli alan kin gi. Se tsöbas vaiffille rättibuidun Kampingartsalt ja ittelleen Savannan. STADIN MESTAT TEKSTI: JEONGDO “JEKA” KIM Mariankatu 19 fönarismoglaukset Pepen fönarismoglaukset on nykyää Korea House –raflan nimen alla. Fönarit teki Savannast legendan Ku Vuoristo remppas raflaa, se teet ti siihen fönarismoglaukset Routavuonimisel kundilla, ku oli sen byg gan gosarin skidi. Viel yks haade sivujutska: vuoden 2013 Tsilarin vitosnumeros Kai Westman skrivas, ett fönarismog laukset duunas R. Mä minnaan, ku mä menin sinne skruudaa. Se oli Härmän eka korealainen kapakka. Vuonna 1944 mestan nimeks bytskattiin Savanna ja siit tuli legenda – skruudaamist ja dokaamist vuoteen 2004. Lounas bungas 7 egee. Seuraavan numeron Pluggaa jatpalstalle Timo Sallas sendas fiid bäkin, ett smoglaukset duunas Mainos Pepe. Korea House on snadisti niinku eri kulttuurien blandis, yks Stadin moni kulttuuri suuden ilmentymä. Mä oon hepnaadilla lyöty. K orea on ny kuuma nimi nyky jangstereille. Stadin eka korealainen rafla oli tää Ko rea House. Se oli finstannu veikkauk sest Härmän buleimman hii vin fyffee: 1 438 000 huggee. Ja sit nää ko realaiset kapakat on lisääntyny nii eri puolilla Härmää. Etunimes oli fiba. Kmarke teis blisataan korealaist kosmetiikkaa, jota meikkaajat diggaa. Monille Tsilarin pluggaajille korealainen safka voi olla viel vierasta, mut ton raflan fönarismoglaukset ne tsennaa saletisti. Sitä enne samas mestas oli muitaki rafloi, jotka stadi laiset saattaa tsennaa. 14 Tsilari 5 | 2025. Se omisti Kaivohuoneen, Teatteri grillin, Espilän, Seurahuoneen, Haikon kartanon ja Porvoon seurahuoneen. Ne lysnaa ja bai laa Kpopbändien biisien fii liksis ja skruudaa helkkarin tulist Buldaknimist korea laist pikanuudelii. On fittii, ett just sitä smoglaust, mist Omppu sai inspiksen, ei oo enää olemas. Fönarismoglaukset oli silloises Stadis harvinaisii. Graafikko Osmo ”Omppu” Omenamäki sai inspiksen yhest fönarist ja disainas logon. Sama mesta, eri raflat Korea House starttas Mariankatu 19:ssä vuonna 2005. Niin ne on muuten vieläki. Savannan fönarismoglauksist fö das kans futisseura Savannan Pallon eli SAPA:n logo. Mähä olin sillo fati stuidu, nii et 7 egee himahuudien safkast oli luksust. Sitä hittaa jo mist tahasa safkabuidust. FOTO: RAKHO CHOI. Kyseessä oli siis just Pertti Routavuo, jonka kutsumanimi oli Pepe. Smoglaukset anto raflaan snygin fiiliksen, nii et stuidut ja taiteilijat diggas siel tsittaa, röökaa ja dokaa. Sen se remppas ja endras ranskalaistyyppiseks kortteli kapakaks. Ku mä olin ekaa kertaa Stadissa vuonna 2010, ei todellakaa voinu kuvitella, et Här män reidios skulattas korealaist musaa
Siin oli Savannan kantiksen gudbait nyyalle raflalle. Saman päivän Hesarissa rubari julis ti: “Ravintola Savannan lasi maalaukset poistuvat Kruununhaan katukuvasta”. No, kundit irrotti fönsterit kokonaisina ja jemmas vedulodjuihin. Lähteet: Helsingin sanomat, Apulehti, Citylehti. Smoglaukset draisattii veks Savannan toiminta jatku 28.8.2024 as ti. Kävi hyvä tsäga Mut Pertin fönarismoglauksien kans kävi hyvä tsäga. Ja lisää valooki tartetaa.” Ranta nen ja sen kollega Kimmo Suhonen froogaili Museovirastolt, et ottasko museo smoglaukset jemmaan, mut ne svaaras tylysti, et toi kama ei täytä kriteereit. Operaatio onnas melkeen, mut fittii kyl, yks fönstereist oli menny nii sönd riks, et sitä ei pystytty duunaa takas. Seinillä on tölkkei täynnä korealaist perinnebrenkkuu. Kornii, et se sattu olee just se smoglaus ku inspiroi Omppuu duunaa SAPA:n logon. Sen nykyne mana geri Rakho Choi bamlaa, et sen pa rentseil oli Stadis kolme vaihtoehtost mestaa, mihin duunaa oma rafla. Sirpa bamlas Hesarille, et sille ei jääny faijast just mitää muistoks. Niiden kans kimpassa Pepen smog laukset synkkaa ihan kybällä. Sit kundit funtsas, ett vois ko ne kuviot joteski irrottaa ja liistraa snadeina ruutuina seinille, mut sekää ei onnannu. Sirpa oli sillo viis vee. No, se ei ehkä ollu mikää ylläri. Ku Rakhon faija remppas ja sisusti raflaa ite, ihan niinku Leo Vuoristoki, krunikalaiset kävi dörtsillä ja pyys, ett se duunais takas ne fönsterit, ku oli lodjuis goisaamas. Ne pääty Krunikaan siks, et se on melkeen ydiskeskustas ja huudeilla on bulisti duunimestoi: firmoi ja virastoi. Spiriton tilalle tuli Korea House. FOTO: RAKHO CHOI. Lafkan dirika Juha Rantanen svaaras Hesarille: “Smoglaukset on kyl päheet, mut ne ei sovi nyyaan konsep tiin. Korea House on snadisti niinku eri kulttuurien blandis, yks Stadin moni kulttuurisuuden ilmentymä. FOTO: RAIJA JÄRVELÄ/HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO Savannan fönarismoglaukset sisältäpäin 2001. Esmes Jörn Donner tuhahti Spiriton dörtsillä, et dorkat, mä en astu raflaan, mis ei saa blaadaa. Pertti Routavuon tytärtä Sirpaa pänni, ku se ei saanu raflalta faijan smoglauksii eikä päässy ees tsiigaa niit, ku kapakan tyypeillä oli nii hitosti kii reit. Rakho skiiaa, ett stadilaiset diggaa korealaist safkaa enemmän ku evö. Toisin ku Savannan, Spiriton laiffi jäi nii skäfäks, et jo seu raavana vuonna duunattii dörtsi bo seen. 15 Tsilari 5 | 2025. Siel jengi voi maistaa eksoottist korealaist saf kaa, samalla ku voi tsiigailla ainut laatust stadilaist arttuu, joka meinas jo joutuu roskikseen. FOTO: ILARI JÄRVINEN/HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO. Jutussa skrivattiin, et Savannan jäl keen mestalle tulee kapakka, ku bjuu daa Välimeren herkkui. Se skulaa edellee. Se to siaan strippas ne fönarit niist lodjuist. Rakhon faija tajus, et ne fönarit ei ookkaa mitää tavallisii ruutui, et niil on enemmän arvoo. Sen faija oli vast 37 vee, ku se delas aivo verenvuotoon 1968. Sa letisti maistuu Tsilarin pluggaajillekki kimpassa Savannan muistojen kans. Kulttuurien blandis Ku sä meet Korea Houseen ineen, sä hiffaat heti, et se on täynnä korealaist meininkii: vanhoi korealaisii kirjaimii, ku on kopsattu Hunminjeongeumista, Korean ABCkirjast. Fönarin ees on bulisti korealaisii ruukkui. Sen raflan nimi oli Spirito. Savannan fönarismoglaukset ulkoopäin 1964
FOTO: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO. Kymmenes luvus treffataan monenlaisii ilmiöit ja ihmisii sadan vuoden takuses Stadissa ja vähän muuallaki. Sen uuden kniigan nimi on komeesti Stadin väkeä. 2015 ja hitsin tuottelias tietokirjailija. 16 Tsilari 5 | 2025. Tästä Ivan Timiriasewin 1910-luvun fotosta irtoo luku lapsenlikkojen Skattasta. Se ei yhtään digannu tosta 30luvun militanttimeiningistä vaan sauhutteli rauhanpiippuu ja dumas juutalaisvainot ja rotusorron. KNIIGAT TEKSTI: MIKKO SEPPÄLÄ Stadin Friidu tarinoi entisajan Stadista Anna Kortelainen on Stadin Friidu vm. Kortelainen kuvaa bulisti naisten Stadii
Noi Väinö Vähäkallion disainaamat 1920 ja 30luvun byggat on Stadin stailei maamerkkei viel nykyäänki, käykää tsiigaa vaik Lin tis kymppii tai Käkkärin ja Hämiksen kulmaa. Lafkat kasas omii jengei ja koht ne skulas jo firmaliigaa ja niitten omat huutosakit levitteli tifojaan. Aina ku Stadissa piti lyftaa tunnelmaa, ni ”pyro teekkari” Forsbäck kutsuttiin järkkään jotain vänkää niinku ilotulituksii. 17 Tsilari 5 | 2025. ”Stadin väestä” kaikki ei oo tunte mattomii tai nimettömii. Mulle oli haadii lesaa Edvin Forsbäckistä ku oli varsi nainen hömppäherra 1800 ja 1900 luvun vaihteen Stadissa. Seuraavis luvuis saadaanki lesaa kaikkee mahollist kansainvälisest tee handelist tataareihin. Johnny Kniga. Nasta on es mes lesaa skattalaisesta lastenlikasta. Siel ne duunas bengalin eldiksii, roomalaisii tuikkui, konfettii ja kaikki sen ajan heiniksii, kiinareit ja tykäreit. Enem män se öpnaa niitten elämänpiirii, et mimmost se duuni on ollu ja entäs toi vapaaaika. Vikan stoorin keskus hahmo on fotaaja Räshid ”Nasa” Nasretdin. K ortelainen ei turhii selitte le vaan lähtee punomaan tarinoita. Se ei yhtään digannu tosta 30luvun militantti meiningistä vaan sauhutteli rauhanpiippuu, dumas juutalaisvainot ja rotusorron ja oli gryndaamas tota Ihmisoikeuksien liittoo. Wikipediakin tsennaa muutaman niist. Stockan heinii oli fillariskabat, ja Systemal oli kovin keila keili. Yhes luvus jutskataan Niemisen perheen kautta siitä, miten demarien OTK byggas Sörkan vanhojen tehtaiden päälle Lintiksen ja Käkkärin mellaan oman valtakuntansa, ihan siihen El kan naapuriin. Fyrkkaa ne skramlas varsin ki vappusin ku ne blisas blumsteri pinssei. Tän luvun inspiraationa on kait ollu pari gamlaa pudes räpsittyy fotoo, joist ei ees tsennata ketä niis on kuvattu. Lafkat kasas omii jengei ja koht ne skulas jo firmaliigaa ja niitten omat huutosakit levitteli tifo jaan. Se oli aluks kirja painos duunissa, mut enempi sitä kiinnosti kaikki skoiji niinku noi ilo tulitteet, ni se lähtiki tsökaa oppii ja tree naamaa rakettien värkkäämist Pie taris ja Saksas. Se gryndas 1887 Stadin ekan Pilik sen, mis blisattiin kaikenlaist karnevaali krääsää. Luvut on nimetty ihmisten (tai kek kastujen ihmisten) mukaan, mut ei ne oikeestaan oo elämäkertoi. Simmaajissa Elanto vei friidujen ja Lassila & Tikan oja kundien sarjan. Herulin hömppäherra Stydis buugis on paljo asiaa ja joka nen varmaan hittaa siit oman kliffan lemppari stoorinsa. Kortelainen skrivaa letkeesti miten futikses dominoi Huber ja Kone, mut toisaalt juoksuskabois vinnas Ra ke, Tilgmann tai Otava. Eikä knii gan päähenkilöistä oo ku yks tai kaks kasvanu Stadissa, loput flyttas tänne duunin perässä vasta aikuisiällä. Firmaliigaa ja duunarien valtakuntaa Huuberluku starttaa noist vodaröö reist mut snakkaaki sit enempi siit miten Stadi hurahti 1920luvul tohon puulaakisporttiin. Ne öpnas Hakik seen, Valkkaan ja Rööperiin koko Härmän ekat neuvolat ja dilkkas niis kunnon mölöö nii et noi skidit jäis henkiin. Anna Kortelainen: Stadin väkeä. Vuonna 1892 Forsbäck öpnas ”pyro teknillisen labran” Heruliin ihan sii he Hämeentullin kupeeseen. Vahvoi naisii Kniigan luvuist ainaski puolet kuvaa friidui tai friidujen Stadii. Kniigan ainoo paljasjalkanen stadi lainen on Greta Klärich, Saksasta fly tanneen röökitehtailijan pojantytär. Toinen on Sofia Sjöstedt, legen daarisen Munkan pensionaatin dirika – hotla ei kyl lyöny leiville ni siihen tuli jo neljän vuoden jälkeen 1923 Kadis. Siin voi tulla kans snadei stiplui tai haksahduksii, esmes ku Kortelainen sekottaa stadilaisen pianisti Uuno Aarton samannimiseen turkulaiseen knekkaajanäyttelijään. Klärich oli kunnon aktivisti. 449 s. Se ei menny jiftikseen vaan gryndas Stadiin 1904 Maitopisara yhdistyksen ku rupes jeesaa duunarimutsei ja edis tää lastensuojeluu. Ne duunas ihan kaikkee kledjuista tsufeen. Välil tuntuu et punanen snara singraa, mut Kortelainen on niin sujuva kertoja et se hittaa aina takas jengoille. Lähteenä on ollu varsinki noi digi toidut lehtikokoelmat nii sielthä meist kaikist tulee vastaan monenlaisii osu mii. Helsinki 2025. Ensiks referoidaan raflaava oikeus juttu, mis mieslekurit kyykytti Kam mion hoitsuu ku haasto ne rosikseen. Yks on toi jumppamaikka Hilma Jalkanen ku oli aikanaan sellane naisvoimistelun ylipapitar ja liidas Suomen mimmien jumppatiimii Berliinin olympiaskabois 1936. Takiksessa hittaa lukuohjeen: ”Ihmeellinen noja tuolimatka eilispäivän eloisaan Stadiin”. Olis kyllä ollu jees, jos se olis vähän jeesannu lesaajaa ja aluks kertonu, mistä hom massa on kyse
Kniigan päästara Jaakko Laine yrittää jäädä Stadissa henkiin sisällissodan karmeudes. Kaupunginosat oli jo paikallaan ja Pitkä silta. Stadi huhtikuussa 1918, Sta di huhtikuussa 1948, Vilppula maalis kuussa 1918, Tampere maaliskuussa 1918, Kronstadt huhtikuussa 1918, Stadi huhtikuussa 1948, Petrograd heinä kuussa 1918, Tampere huhti kuussa 1948, Vienan Karjala – Kanta lahti elokuussa 1918, Knäsö Muurman ni elosyyskuussa 1918, Brooklyn New York kesäkuussa 1946, Stadi maalis kuussa 1914, Villinki huhtikuussa 1948, Edinburg Skotlanti syys kuussa 1919, Hanko maaliskuussa 1920, Lontoo 30.7.1920, Le Havre, Ranska marraskuussa 1920, Quebec, Kanada, marraskuussa 1920, Stadi huhtikuussa 1948… Pitäkää kii presoistanne. Wow! Mikää ei saa mua pomppaa bun kast nopeemmin ku tollanen mesitsi. Mä diggasin sepänsällin spesiaalii stailii nii kybällä, et ku mä vuosien päästä studeerasin pajalla, ni mä otin yheks sivuaineeks estetiikan pelkästään siks, et Jerryn paras frendi Phil Decker stu deeras estetiikkaa, röökas Panatella siggei, dokas Four Roses viskii ja lon das Jerryn punasta Etype Jaggee aina, ku se yritti plokkaa daamei. Joo, tää kniiga on uskottava, ravis televa, jätkämäinen ja helvetin hyvä. luvun rubari: Helsinki, perjantai 16. Kniigan päästara Jaakko Laine yrit tää jäädä Stadissa henkiin sisällissodan karmeudes. Tää kniiga ei oo mitää tonne päinkää. Laineen stoori on kiemurainen. Siin hehkutettiin, et Petri haldaa suvereenisti skrivaa misen ehtaan Jerry Cotton stailiin. Vuosii, stadei ja muita mestoi bytskataan tiheesti ja forssilla. Jaakko Laine kaikkine seikkailuineen on fiktioo. Kliigan 1. Mä satuin pluggaamaan jostain arvion täst Kososen bökke rist. Täs kniigas ei snobbailla fiudeilla, artulla tai esteettisil kokemuksil, mut äksön on tiukkaa ja siin skulaa taat tu Gmiehen saundi. Vuoden 1918 Stadi oli hitosti erilainen ku meikäläisten elin aikana. Tällasii hissan kniigoi tarttis olla skoleissa – et kaikki faktat on pengottu ja stooriki vois mennä just noin. Kosonen: YLI PITKÄNSILLAN Sumuinen Pitkäsilta synkkaa kniigan fiiliksen kaa. En oo varma, ooks mä lesannu ne kaikki, mut kolme kapsäkillist kuiteski. Melkeen kaikki mun kaverit flöittaa, et ne on lesannu maailman hitaimman mestariopuksen Alastalon salissa. Ku meikäläinen oli vähän yli sklod di, Jerry Cotton niminen aviisi innos ti mut pluggaajaks, siis ihan friikiks. Kososen teksti ei matele, se fudii, sätkii ja koukuttaa. Viimeks se on ylittäny Pitkänsillan vuoskymme nii sitten – ryömien, keskel infernaalist tuli myrskyy. P akko kertoo aluks, et miks mä kiinnostuin täst kniigast. Alku peräset skrivaajat oli sakemannei, mut täkäläiset kääntäjät endras tekstit sellasiks, et härmäläisetki bonjaa. Vaik ei se silta mikää pitkä ollu, se splittas Stadin kahtia. 18 Tsilari 5 | 2025. Kosonen ei oo lintsannu läksy jen duunaamises. Ne on välähdyksii, jytkyi ja ylläreit. Pohjoses budjas duunarit ja eteläs porvarit, paits et Röö periki oli duunarimestoi. Jack dallaa yli graniittisen sillan. TSILARI SUOSITTELEE TEKSTI SEPPO PALMINEN Petri J. Sta di, silta, poliittinen jako, krigun julmuus oli totta. Volter Kilpi duunais vast vasenta pläägää klabbiin, ku Kosonen ois jo luudannu maratonin tai finstannu Kustavin Ironmankisan, siis jos siel sellanen järkättäis. Keväällä 1948 Jack Laine landaa turistina takas Malmillle, entisen himastadin flygarikentsulle. Toi siisa komppaavat stoorit eri ajoilt ja eri puolilt maailmaa byggaa blandiksen, joka ei oo pluggaajalle kesy, mut ei pääs tä hyytymäänkää. Mä todella oon, mut mähä oonki pluggaajadorka. Siit alkaa muisteleminen ja ihmettely. Se luikkii NeuvostoVenäjälle, Petro gradis on vallankumouksen jälkeinen seka sorto, britit värvää Jaakon Muur mannin legioonaan flaidaan bolsevik kei vastaan, karkotettuna se hittaa ittesä kanukkien maasta ja myöhem min Jenkeissä se jeesaa legendaarist poliitikkoo Oskari Tokoita duunaa Raivaaja lehtee. huhtikuuta 1948. Monikielisyys, murteet ja Stadin slangi friskaa ja spaissaa tsubuu. FO TO : M A R IT H EN R IK SS O N
Ne tsögas Heikki Paunonen ja Jeongdo “Jeka” Kim. Matkalla mä vähä kelasin että mitä ma selitän mutsille, mutta kyllähän siitä selvittiin. Jo osas olla hullu pleisi, ku ei rehellistä kakaraa uskottu. Tyttönorssien skrivaukset on säilytetty papruisina Kansallis arkistossa. Ei varmaan oo kyllä viisasta alottaa skolee lintsaamalla. Mutta en mä paljosta jääny vaille. Kaikki kakarat oli pukeutunu makeisiin kled juihin. Se suuri päivä, aloitin koulun käynnin Entiset tyttönorssit alko rahottaa slanginkeruuskaboja Tyttönorssissa vuodesta 1975 lähtien. Kun tuli mun fuki, olin mä ihan vaikee ja ja skagasin. 19 Tsilari 5 | 2025. En mä siitä päivästä paljon muista, mutta ku mä dallasin hemmaan nii oli kliffa olo, tuns ittensä paljo vanhem maks. Mullekki oltiin käyty tsöpaamassa uudet popot, ne oli ruskeet. Ne istu niillä kaltseilla ja tarjos biittejä haisevista leivistään, me hän koko kakarajengi ryysättiin siitä skugusta ulos ja kovaa. Sel lainen oli mun toka skulapäivä. No se maikka otti pennan ja selitti että skrivas mutsille ja faijalle jonku breivin, mihin ne sitten skrivais mun oikeen nimen. Se sama muija oli ollu broi dilla ku se oli ekalla skulassa. Nimet muutettu. Tsilari julkasee tänä vuonna joka numerossa yhen vuoden 1975 skrivauksen. Se breivi vaan veti päähän, mä oikasin skuugen kautta himaan ja pe lästyin niitä spurguja, mitä se skutta oli täynnä. Ekana mä olin ottanu pitkät sillä aikaa, ku faija vei systeriä sen luok kaan. Kun mutsi tuli himaan, näytin mä sitte sen maikan breivin, ekaks se tsiigas sitä ja sitte se skiriinas, tais olla samaa mieltä mun kanssa. Me alettiin saada maikaks joku vanha käpy, joka lässytti kamalasti. Sain han mä jotenkin nimeni änkytettyä, mutta sitte se harppu sano että ei se meinaa lempinimee vaan oikeeta. Niissä on ollu kaks sarjaa: slangisanojen keruu ja slangiskrivaukset. Kun me tultii himaan, oli Riksu pitskulla ja sekos jo tain ukkonsa tärkeestä päivästä. Mitä mun ois pitänyt tehdä, keksii ittelleni uus nimi ku oma oli niin tyhmä, ettei maikka uskonu. Kaikki tsiikas mua ja mä melkein spiidasin ja selitin että se oli mun oikee nimi. Ku se ope oli aikansa pamlannu jo tain tyhjänpäivästä, käski se jokainen pennun vuorotellen sanoo nimensä ja osotteensa. TYTTÖNORSSIEN SKRIVAUKSET HEIKKI PAUNONEN & JEONGDO ”JEKA” KIM M ä istuin jäykkänä pulsassa ja skagasin niin mielettö mästi. Kimmoilla oli letti saparoilla ja jotku kiiltävät tsengat jalassa. Sumuinen Pitkäsilta synkkaa kniigan fiiliksen kaa. Kundit taas oli suurin osa mustissa byyseissa ja fleda vodalla sivulle vedetty. Oltiin mahdottoman stailija. Mä skagasin niin paljo, ajattele. Hullu laitos, totesin. Jo osas olla hullu pleisi, ku ei rehellistä kakaraa uskottu
Välissä se duunas oman Stadi-pelin skideillekki. Ekaks se ei tienny, mitä Eikan patsaal on vasemmas handus. Aluks froogut oli mulle iisei ja mä funtsasin, et mä finstaan tän ihan saletisti. Vast kolmannel rundilla se sit arvas, mikä betonibygga stondas Jätkäsaares 50 vuotta ja puret tiin tänä vuonna. Stockan Klogun alle Mut tieteski meille Stadidiggareille tää Nähdään Kellon alla – taas! Vi ses under Klockan – igen!, siis Stadipelin kakkos versio, on just se mitä me on ventattu. Äkkii breivi joulugubbelle Ois luullu, et kyl mulle sit tuli paha mieli. No, se ei mei nannu päästä liikenteeseen ollenkaan. Froogui on 900, joka ainut kahella kielellä: härmäks ja sveduks. Tokaks sil ei ollu aavistustakaa, mikä sali valmistu Fis kikselle vuonna 1938. Sit noppa anto mulle kaks vitosta peräk käin, enkä mä tienny, mikä on Sikalan alkupala numero 8. Sen starttimesta oli Deegis. Ei mikää flegu eikä näpertelijä. Täähä on ku Afrikan tähti, mut snygimpi, eikä tartte studaa, et täs serveerattais noloo maailmankuvaa tai symffattas landelaisii. Se on skulannu sulkista huippu tasolla, se on tsitannu Stadin Slangi ry:n hallitukses, se on freelancer toimittaja, mut sen intohimo on tietovisat ja lautapelien duunaaminen. Skulaamalla oppii paits Stadin ihmeit, kans jompaakumpaa kotimaista. Tsettipelin tyyp piset visat se on duunannu Kauniaisist, Hämeenlinnast, Kuopiost… Ja nyyaa pukkaa. TSILARI SUOSITTELEE TEKSTI SEPPO PALMINEN FOTO: JESPER VON HERTZEN “Sii juu Stockan Klogun alla” 2.0 Jesper von Hertzen duunas sen taas. Pelii blisataan tieteski esimerkiks Slangin byroossa. Eiku skulaamaan Idis on dallaa tai skiglaa pleisist B, D, H, L, O tai S pleisiin K. Nii, et emmä sit finstannu, ku yks friidu meni ohi. Tää geimi on uus versio kundin vuonna 2011 duunaamast ekast Nähdään Kellon alla, Vi ses under Klockan -lautapelist. Tää on fantsu peli ja mä uskon, et täst lodjust duunataan Stadissa satoi joulubagui. Ja ainoo mahis on tsennaa Stadin byggii, lafkoi, gart soi, hissaa, rafloi ja sporttii tai muuta kulttuurii. PS Mä tsögaan just nii landelaist peli seuraa, et mul vois olla mahikset fins taa ees yks matsi. Siis Böölest, Dee giksest, Haagenist, Larust, Ogelist tai Suokist stadilaisten treffimestaan eli Stockan Klogun alle. Froogui on 900, joka ainut kahella kielellä: härmäks ja sveduks. Kuha Stadin virallinen joulugubbe Timo Alarik Pakkanen näkee tän, se tulee olee ihan täpinöis. Ihan yhtä pitskulla mä olin, et miten luku 159 liittyy ho telli Grand Centraliin. On ihan yks hailee, mist sä lähet liikkeelle, kaik ki reitit on yhtä pitkii. Tää on nii vimpan päälle viritys, että presa päästä. Tsennaajat ei aina tsennaa Mun starttimesta oli Suokki. Sinne pitäs ehtii ekana, ennen muita. Jos kaikki Jesperin blisaamat peliboksit pinottais päällekkäin, se nippu ois kuudentoist Stadikan tornin korkunen. Mut sit mä jämähdin, ku en tienny, mitkä kaks snadistadii on stadilaisten feivörit mökkikuntii. Ja melkeen hävet ti, ku mä en tienny kuka Tuntematto man tyypeist bamlaa Stadin slangii. Ei muuta ku boksi vek muoveista ja lodju auki. Skulaa malla oppii paits Stadin ihmeit, kans jompaakumpaa kotimaista. Ekaks starttaa lyhimmän aikaa Stadissa budjannu. Mut ei tullu. Se bungaa 45 egee ja mä takaan, et se on viilein Staditiedon tehokurssi, minkä fyrkalla voi tsöbaa. Jengis oli yks, ku ei ollu budjannu Stadissa päivääkää. Jesper on duunannu lautapelei kans landemestoist, niinku Mansest, Oobust, Jyskäläst, Borgiksest, Lahest ja LänsiUusimaast. J esper on monipuolinen talent ti. 20 Tsilari 5 | 2025. Tätä piti heti päästä koklaamaan
21 Tsilari 5 | 2025. Täähä on ku Afrikan tähti, mut snygimpi, eikä tartte studaa, et täs serveerattais noloo maailmankuvaa tai symffattas landelaisii
STADIN SYKE TEKSTI RISTO KOLANEN Kivinokan kesän esitys oli menestys Vuonna 1943 ensiiltansa saanut Katariina ja Munkkiniemen kreivi elokuva nähtiin ensimmäistä kertaa teatteri esityksenä. Hän taisi kovasti nauttia isoäidin vehkeilystä nuoren pa rin ”säädyttömän” onnen estämiseksi. Kantaesitys oli täyden palvelun ja monen esittäjän onnistunut koko naisuus. Kulttuuria marraskaamokseen Aina on syytä iloita, kun kulttuuri saa uuden tilan. Melodraaman pääosissa olivat Regina Linnanheimo ja Leif Wager, ensimmäisessä merkittävässä elokuva roolissaan. Kesällä 2025 ensiiltansa saaneen musiikkiteatteriversion pääosia täh dittivät taiteilijauransa 50vuotis juhlavuotta viettänyt Eeva Eloranta, suosittu artisti Konsta Hietanen sekä näyttelijätulokas Eleonoora Kauhanen. Elokuva sisälsi vain Romanssin. Eleonoora Kauhanen ja Konsta Hietanen ovat koreita. Vallilan Konepajan Train Factory saa Universum teatterikollektiivin neljälle jäsenteatterille ja muille toimijoille uuden rakennuksen. Ensi kesänä Kivinokassa koetaan Myrskyluodon Maija. Kivinokan Kesäteatteriin saapui teos, joka kertoo muonamiehen tyttären Katariinan ja Munkki niemen kreivin Mauritzin ohdakkeisesta rakkaus tarinasta. Uuden rakennuksen valmistuminen on kesken, mutta esityksiä tulee jo loppusyksyyn. Eläintarhan koulun sisäpihalla, Taivallahdessa meren rannalla, kunnes löysi kotinsa Kivi nokasta. Ossi Elstelän ohjaama elokuva oli katsojalukujen ylivoimainen yk könen. Kaikki näyttelijät lauloivat hyvin. KUVA: JUHA JAHKOLA. Teatteri esitykseen saatiin lisää reper tuaaria. 22 Tsilari 5 | 2025. Se aloitti Alppipuistossa 1993, toimi mm. Sen nimeksi tulee Konepajan Näyttämö – Scen Konepaja. Onnistuneesti Kivinokkaan kesä teatteritoimintansa 2020luvulla siir tänyt Teatteriyhdistys Tuli on toiminut Helsingissä jo ainakin puolessa tusinas sa paikassa. Tunnetuimpana kohtauksena oli Wagerin tulkitsema Romanssi laulu. Ohjaajana sujuvaa tahtia piti yllä teatterinjohtaja Kari Kinnaslampi. Isoäitiä esittävä Eeva Eloranta on kolmas pyörä. Näin radikaaliin teatteripolveen kuuluvaa Eeva Elorantaa monissa esityksissä 1970 ja 80luvuilla. Tutut laulut loivat tunnelmaa ja kehittivät esityksen suuntaa mieleen painuvin sävelin. Näytelmän asenteet olivat nälkävuosien ajan vanhahtavia. Matka yhteiseen onneen yritetään estää viekkaalla juo nittelulla, sillä epäsäätyiset rakkaudet eivät sovi 1860luvun kulkutautien vaanimalle ajalle. Pääpari on kesäteatteriin hy vin sopiva. Nella Skoberg pisti muista esiintyjistä silmään taitavalla tanssilla ja koreo grafialla
Yleisö tuntee päähenkilön nälän, ja se vain lisää katsojan teatterinnälkää. Jenni Lättilällä on kuivakas repliikki Silvian sukutaus tasta: ”Natsi perinne jatkuu vahvasti...” Lopussa molemmat kuningattaret riehaantuvat puheiden, viinin ja viskin vaikutuksesta. Esitys pe rustuu Knut Hamsunin omaelämä kerralliseen romaaniin Nälkä (Svält). Kaik ki näyttelijät ovat par haim millaan. Kahden uudistus henki sen teatterin yhteistyö luo ainut laatui sen vihjailevien kuvien ja villin fyysisen teatterin kaval kadin, jossa näyttämö muuttuu absurdiksi maa ilmaksi. Markus Fageruddin sävellys myö täilee koomista tyylilajia. Näyttämötaiteen kollektiivi Chek hov Machine ja Teater Mestola tarjoavat vahvojen kuvien ja huikean fyysisen teatterin kavalkadin, missä näyttämö muuttuu absurdiksi maa ilmaksi. 23 Tsilari 5 | 2025. Alun perin tulkinta esitettiin tal vella 2020–21 Viirusteatterissa. Hengissä py symisen kamppailu ja järjenvastaiset impulssit etäännyttävät hänet taiteel lisesta päämäärästä. Valtavan tuottelias, silti tasokas Ville Saukkonen ohjaa Opera BOX:lle Helsingin Oopperakesän uuden esityksen. Esi tys sai vuoden 2021 Antoniapalkin non. Kuningatar Elisabet II on kutsu nut muita kuningattaria päivällisille Bucking hamin palatsiin, ja on vain tyy tyväinen, kun vieraat peruvat ja hän saa vapaan illan. Suorapuheisen libreton on kirjoittanut Eppu Nuotio. Esityksen intensiteetti ei koskaan lopu. Nyt hän on valtavan mainio komedien ne, joka tavoittaa hyvin ruotsalaisen kuningatar hahmon. Palkinto raati perusteli: – Knut Hamsunin Svält Cris af Enehielmin dramatisoimana ja ohjaamana on virheetön esitys. Silvia ja minä Silvia ja minä on suomalainen nyky ooppera, joka kantaesitettiin Tampe re Biennalessa 2018. Päärooleissa loistavat Olga Heikkilä Silviana ja Jenni Lättilä Elisa betina. Esityksessä runous kohtaa magian, liike nälän, ilmaisu fantasian. Romaa nia pidetään uraauurtavana modernina klassikkona, joka on vaikuttanut koko länsimaiseen romaanikirjallisuuteen. Upea oodi taiteilijan pakkomielteelle Nälän riivaama nuori kirjailija kul jeskelee pitkin Oslon katuja ja jahtaa taiteellista läpimurtoa. Esitys edustaa harvinaista lajityyppiä suomalaisessa oopperassa: se on koominen, kevyt ja sijoittuu nyky päivään. KUVA: MARKKU PIHLAJA. Kirjailija tutkii pakkomielteisesti minäkuvaansa kuin hitaasti mure nevaa luontokappaletta. Knut Hamsunille myönnettiin Nobel palkinto vuonna 1920. Ville Salonen ja Hoppe Sinervä tekevät osuvat sivuosat. Se on tarkkanäköinen kuvaus taiteelli sesta hulluudesta ja hädästä. Teatteri ja tanssi yhtyvät. Esitys on myös visuaalisesti mestarillinen; puvustus, koreografia, lavastus, musiikki ja fantastiset näyt telijät kulkevat käsi kädessä. Sergio Castrillón loihtii musiikin osana yhte näistä ryhmää. Tuotantotiedoissa Tiina Brännare on lisätty käsikirjoittajaksi. Silvia saapuu lopulta, ja kuningattaret jakavat toisilleen ilo jaan ja murheitaan. Olga Heikkilä ja Jenni Lättilä revittelevät kuningattarien bileissä. Salosen Charles on mainio. Oma lukun sa on yli 80vuotias Sue Lemström koomisena hahmona. Esitys ilmaisee taiteellisen pakko mielteen traagisen koomisen luonteen, jota kuvataan Hamsunin lä pi murto teoksessa. Pääosissa näyttelijä Jon Henriksen kirjailijana ja tanssija Jonna Eiskonen naisosassa ovat huikean erin omaisia. Olen nähnyt Olga Heikkilän mo nessa dramaattisessa osassa. Pianossa on Jussi Littunen
Se on aika harvakseltaan uusittu, tänä vuonna ensin Ahvenanmaalla ja syyskuun lopussa KokoTeatterissa. Nälän riivaama nuori kirjailija kuljeskelee pitkin Oslon katuja ja jahtaa taiteellista läpimurtoa. Mut ota syliisi syksy Sirkka-Liisa Sass poistui keskuu destamme 23.6.2022, mutta hänen periksi antamaton toiveensa oli, että hänen laulunsa jäisivät elämään. Kuulin samaa ryhmää Valkea kosken Musareilla sateen alla kesällä 2023, jolloin yleisö pakeni sisätilan läm pöön. He kertovat, että Sirkkis oli pikantti ja särmikäs kertoja. / Kesä vaatii mun kanssansa ilakoimaan, / näyttää kukat ja sinisen taivaan, / minuun kipeään käy värit vehreän maan, / meren mustuvan nään, /astun laivaan. Sass ansaitsee tämän tribuutti konsertin. Veera Railio on monitaituri Sassin lauluissa. K U VA : PA O LA FI G U ER O A . / Olen kotona sateessa viimas sa sun, / se ei mieleni murhetta estä. Vieressä ovat Ossi Peura (vas.), Merja Ikkelä ja Tipi Tuovinen. Ja edellinen on vain pieni hipaus! Illan avauslaulu Mut ota syliisi syksy alkaa: – Mut ota syliisi syksy kesää pakenen pois / en sen valoa valkoista kestä. Hänen lauluissaan anne taan ja kaadetaan täys laidallisia pikku porvarilliselle maailman menolle, sääntö suomelle, sisarkateudelle, tur han aikaisille ja poseeraaville ismeille ja juhlapyhävouhotuksille. Hän juonsi, lauloi ja soitti viulua aivan liekeissä. Hamsun-näytelmän pääosissa Jonna Eiskonen ja Jon Henriksen tekevät räjähtävät suoritukset. Konsertissa kuultiin laulun tekijä SirkkaLiisa Sassin tuotantoa van hemmista klassikoista aiemmin tal lentamattomiin lauluihin. 24 Tsilari 5 | 2025. K U VA : JU SS I JA N SS O N . Railio on koko projektin moottori. Bistro Kapsäkin levynjulkaisu konsertissa Geri@Trio eli Timo “Tipi” Tuovinen (kontrabasso), Merja Ikkelä (harmonikka) ja Ossi Peura (kielisoittimet) yhdistivät voimansa Veera Railion (laulu, viulu, kosketti met) kanssa
Oli jotenki upeeta se hiljasuus, ku mäki olin landella tottunu, et isoisän prutku piti sellast mekkalaa, et ei voinu ees bamlaa ajon aikana. Ku mun mielest siin ei pahemmi edes blosannu. No vedessä asia kyllä selvis heti, mut se oli jo myöhästä. Mut se, mikä teki hommasta tosi muistettavan, oli, et ku mul oli lainassa kaksosane kuivapuku, jonka omistaja oli paljon mua lyhyempi, mut vastaa vasti leveempi. Tulee bonjaa, ettei meillä kellää ollu mitään käsitystä siitä, kuin ja miks tol lanen botski kulkee. Vikla meidän kesämestassa Sipoossa. Mut en mä saanu edes flunssaa. Toka muisto Toinen muisto pari vuotta myöhem min. Mies käski irrottaa botskin ja sit se ite veti jostain snarasta ja käänsi perä sintä ja niin se skiglari lähti heti liik kelle. Siel esitettiin operetteja. Must se oli ku taikuutta. Sinne skiglas Stadista paris tunnis, eikä bungannu mitään. Varmaan se esittelijä ei kovin pit kään meit vieny, johonki Rajasaaren taakse ja takasi, mut huisa kokemus se silti oli. Pari skrodee kaverii tartettiin jelppaan. FO TO : A N T T I SA A R N IO . Ja ihme tapahtu. Palatessa mä en päässy laiturille, ku siel puvussa oli kol me, nelkyt litraa vettä mun lisäkseni. No muitten dorkuuk sieni lisäks mä harrastin klassista mu saa ja soutustadikalla sitä oli. Kivaa se oli, vaik ei ihan koko naan ehdittykään tsiigaa ohjelmia, ku eihä sitä sentään iltasafkalta voinu jäädä veks. Mä olin ehtiny käydä kurssin ja lupasin kaverin kanssa hoitaa esittely dyykin. Dyykiks se oli aika surkee, ei ollu ku joku viis metrii syvää, mut silti siel ei nähny paljon mitää, puol neliöö hä märää mutapohjaa kerrallaan. Meit oli kolme ja sopivasti siihen mahtuki neljä ihmistä. Ku mulla oli puku päällä ja mä ku marruin ottamaan painot maasta, ni se yläosa luiskahti selkäpuolelta pois liitoksestaan, enkä mä hogannu sitä. Ku ne tajus, et tarttee lyftaa mo lemmist päistä yhtä aikaa ni saatiin voda sielt puvusta veks. Sinne mä olin saanu mukaan faijan botskin. Ruvettiin siin jututtaa yhtä snadin skiglarin esittelijää, et eiks se vois ottaa meit botskiin ja näyttää kuin se kulkee. Niit mä en nähny, ku mut vietiin tsiigaan vaa avajaisii ja sim mausta simmiksellä. Aurinkoki oli jo laskenu ja rupes ve tää pikkupakkaselle. Mä dyykkasin, kaveri narutti ja yks vanhempi heebo meidän seurasta selosti. Tää oli vuonna 60. 25 Tsilari 5 | 2025. Eka muisto Eka oma muisto on joskus 50luvun lopulta, ku Soutustadikalla oli keväällä venenäyttely. Etukannellinen tuuli lasi vene perämoottorilla. Muutamat niist oli vedessä ja osa rannalla. Penta vetästiin irtonarulla käyntiin ja kevyt paatti nous sillä plaaniin. Parin kaverin kanssa skraapattiin ribarin ohjelmis ta ja ajettiin kellumaan siihen näyttä mön kohdalle. Tuli sillo vietettyy paljon aikaa rantsussa. K aikki tsennaa, et Soutusta dikalla skabattiin olympia laisten soutulajit 1952. Mä makasin selällään siin laiturilla ja ku mun jalat nostettii ylös, ni se voda syöksy niskaan ja päinvastoin. Siit ei ajanu ku viis minsaa soutustadikalle. Se esittelijä tietysti bonjas, ettei meist oo sille asiakkaaks, mutta sittenki se sano, et hypätkää botskiin, ni se näyt tää meille. Ei sit ihme, et ku myöhemmin tuli tilaisuus, tsöbattii broidin kans käytet ty Vikla ja sillä mäki opin skiglaamaan. MINNAILUU TEKSTI JA KUVA: ANTTI SAARNIO Muistoja Stadin Soutustadikalta Skidinä mä budjasin Takatöölössä ja serkut Merikannontien kulmassa. Sitte piti luf fii himaan fillarilla läpämäris kuteis sukelluslaite selässä ja muut kamat kassissa pakkarilla. Soutustadikalla oli taas alkukeväästä venenäyttely ja siellä esitettiin yleisölle siihen aikaan viel aika uutta harrastusta, sukelta mista. Mä olin flytannu Aleksis Kiven gartsalle, et matkaa tuli. Kolmas muisto Pari vuotta myöhemmin mä olin ri barilla Soutustadikan lähellä Musta saaressa. Siin meinas olla vitsit vähissä. Siel me kavereitten kans rundattiin ja ihmeteltiin erilaisii bots keja. Miks sinne. Siihen aikaan ihan tavallinen botskityyppi
(Thomas Babington Macaulay) Stydii tekstii ei skrivaa nynnyt, skagaavat byrokraatit, vaan dorkat hyypiöt, ku ei studaa mitää. Ja sitä varteks sanat on duunattu. Mut ei trabelii. Samalla mä oon bytskannu kielen Stadin slangiks, nii et nää neroudet on spöijannu slangiaviisiin. Se elää pluggaajis. Maailma ku on ihan turvoksis tekstei, joit ei tartte ku snadisti kirvestää, ni niist tulee sopivan spädii. Jos sä et diggaa kniigoi, sä elät vaan kerran. 26 Tsilari 5 | 2025. (Józef Czechowicz) Mieluummin persaukisena töllissä joka on turvoksis kniigoi, ku kunkkuna, joka ei diggaa pluggaamist. (Boris Vian) Anna mä tuun tsiigaa sun kniigaskobee, ni mä kerron, millanen hörhö sä oot. (Jevgeni Zamjatin) Mä usein funtsaan, et ooks mä braijaamas sanoilla. (sananlasku) Pluggaava tyyppi elää monta kertaa. Täs mä oon jeesannu tsennattui skrivaajii – ja jumaliste et niitten raapustuksist tuli napakoit. Kniigojen skrivaajii ja pluggaajii Kniiga ei delaa koskaan. (Camilo José Cela) Kniiga on droppii sielulle. (Konstanty Maria Sopocko) Skrivaajan skoiji dorkuus ei oo sen stailissa vaan siinä kuin hervottomasti se funtsaa. SKÄFÄT, SPÄDÄT JA STUMPIT TEKSTI SEPPO PALMINEN Maailma on turvoksis tyyppei, joil ei oo närvii pluggaa muuta ku ihan spädii mesitsei. (skrivaus Theban biblun portilla) Kniiga on pudeka ku mahtuu fikkaan. (Anton Tšehov) Kniiga ei delaa koskaan
(Voltaire) Mitä enemmän kniigas on funtsausviivoi – sitä vähemmän siin on idiksii. (Edna Ferber) Skrivaajat flöittaa ihan sikana. (Helps, Friends in Council) Skrivaajan tarttee stikkaa monttu boseen, ku sen kniiga rupee bamlaa. (Nietzsche) Mä oon jättäny tän tekstin pitkäks, ku mul ei ollu aikaa duunaa sitä stubummaks. (Pascal) Bibluissa bamlaa delanneitten skrivaajien ikuinen spiritti. (Woodrow Wilson) Kyl skrivaajien kans klaaraa, jos diggaa skloddei. (Schopenhauer) Jotku kniigat voi ällöttää jengii niin bulisti, et kaikki luudaa niit pluggaa. Mencken Skrivaaminen on lungimpaa ja fantsumpaa, jos sul sattuu olee jotain asiaa. Niit ei kantsi mennä tsiigaa – niist ku ei yleensä oo öögille mitää iloo. (Aristoteles) Pluggaaminen on joskus välkky kikka, ku ei just satu diggaa funtsaamist. (Plinius jun.) Vasta ku pluggaa hitosti, hiffaa kuinka paljon voi jättää pluggaamatta. H.L. (Schopenhauer) Skrivaa niinku sä bamlaat, ni sä skrivaat snygisti. (Raabe) Tosi fittiii hiffaa, et joku muu on skrivannu just sen, mitä varten mä olin olemassa, et se tulis skrivatuks. (Michael Joseph) Älä koskaan symffaa kniigaa vaik sen skrivaaja oiski dorka. (Kingsley Amis) Kniigan heikoimmat kohdat tarttee skrivaa stydimmin ku muut. (Rostand) Kniiga on droppii sielulle. (François Mauriac) Arttu on fantasian bylsintää. (Henri Lefebvre) Funtsatkaa, millanen fakiiri Balzac ois ollu, jos se ois osannu skrivaa. (Lordi Melbourne) Jos keltää ei brennaa päreet ku ne pluggaa sun tekstiis, ois varmaan kantsinu jättää kokonaan skrivaamatta. (Sholem Asch) Fakta on, et skrivaajii kantsii vaa pluggaa. (Lessing) Mä bamlaan peippörille samal taval, ku kelle tahansa tyypille. (George Jean Nathan) Mä en ikinä pluggais kniigaa, jos mä pääsisin puoleks tunniks bamlaan sen skrivaajan kans. (Gustave Flaubert) Ei oo kornei ja kinkkisii aiheit, on vaan kornei ja surkeit skrivaajii. (Montaigne) Kniigat ei voi meit frelssaa, ku ne o itte frelssaamisen tarpees. (Gustave Flaubert) Artisti flöittaa, mut arttu on faktaa. Mä inhoon kniigoi: ne on opettanu mut bamlaa asioist, joist mä ei bonjaa hölkäsen pöläyst. (Rousseau) Jengi on nii stupidoo, et ne pluggaa mieluummin sellast, mikä on nyyaa, ku sellast mikä on buenoo. 27 Tsilari 5 | 2025. (Weiss) Kaikki kniigat on buenoi, paits mälsät
Kaks ekaa vaihtoehtoo sä voit unohtaa, koska sul on hirvee jysäri. No can do. Bylsi sen jälkeen sihteerikön kans snadiin hikeen. Ekaks sun täytyy tsekkaa onks tyyppi kaunis, komee, ruma vai ämpäriruma. Mee lopuks johtokunnan bastun leppeisiin löylyihin vartiks ja sit tvettaat ittes galsas ruiskus. Se on ny skrivannu 50 kniigaa. Sekota huolella ja dokaa se huiviin – hitaasti. Ohjeen anto aika naan kaikkien tsennaama bomtsikoiden bomtSIKA ja se ties tasan tarkkaan, mist se bamlas. Empaattine baarimestari duunaa frelssaajan lasiin ja sä uskot, et sä oot taas yhteiskuntakelponen. Se ei oo snygii, mut se sopii sille. Jos tyyppi on fanaattisen komee tai kaunis, sä oot delan nu ja flygannu himluun. Sen ”yhen bissen” dokaamisest lopputulos on usein darra, jysäri tai krabbis. Jos et muuta, ni sä voit aina toimii vaikka varottavana esimerkkinä. Jos sun kuuppa on aamulla ihan empti, tsekkaa ny ekaks sun kännykän puheluloki. Ota stydi ote lasist ja divaa koko komeus yhel huikal. Jos sä dokaat useemman, sä oot hankkimas viel karseempaa darraa. Mihin hittoon se dyykkaaki, sarkastist stadilaisuutta se draisaa aina megessä. Eikä bilikan rattiin oo asiaa sinä päivänä. Jatka vaa goisaamist. Rohto näyttää karmeelt, mut jeesaa. Se ei erottele kundei ja friidui mitenkään. Vaateris olo menettelee, mut ku sä yrität tsittaa, jysäri kumauttaa lekalla kalloon tai sä laattaat. Yks tän boltsin kuulusimmist krapularohdoist on Prairie Oyster. Se o peräsin jenkkiläst 1800luvun lopult. Aikanen aamu. Funtsaa seuraavaks, et miks sä oot skulannu aamuneljält sun gamlalle heilalle. Joskus se snadisti pullistelee. Darra on yks maailman tasaarvosimmist juitsuist. Toi ”hoitokeino” futaa iha yhtä hyvin ku se, et sä yrittäsit parantuu ripulist muutamal sprägäril. Löysä se ei oo. Lopuks lasin pohjalle ehjä egun keltuainen ja ripottele cayennee päälle. Yks tän boltsin kuulusimmist krapularohdoist on Prairie Oyster. Jos näkymä suhrusten öögien läpi tsiigattuna on umpi outo ja joku goisaa sun vieres, sä oot liris. Seuraava darran hoitokonsti on taattu, mut saatavis vaan harvoille. STADILAINEN REHUPUNTTI JUHA ”JORKKI” JORMANAINEN Tietokirjailija Jorkki on umpistadilainen, mut budjaa Tervossa, keskellä ei mitään. Ruma tai ämpäri ruma on taas tuttuu peruskauraa. Ota buli kristallilasi, lorauta litkut sinne ja sekota. Eka on pärekaton kulotus, toka o ihan vaan goisaamine daamin kans ja kolmas on toi yhen bissen ottami nen. Jos sä hiffaat olo huoneen seinän, tutun maton, jonka pääl sä oot goisannu tai makuuhuoneen katon, oo huoleti, sä oot himassa. Siis: neljä senttilitraa konuu, 1 teelusikalline vinkku etikkaa, 1 teelusikalline Worcestershiresoosii, 1 tee lusikalline ketsuppii, 1 teelusikalline angostuuraa, ripaus cayennepippurii ja yks egun keltuaine. Ankee aamu 28 Tsilari 5 | 2025. Sä öppnaat sun öögat ja tsiigaat ympärilles. Darra, ahdistus ja muut shittifiilikset katoo laakist ja sä heräät todellisuuteen. Spyttis ei smaagaa gutalt, mut iha oma moka. Täs on tarveaineet. Tarvitaan stydimmät medisiinit. Ku sä oot raahautunu duunimestoille, kaada lasiin samppis ja aplarijuissi. Yks buli samppislasi, kaks desii tuorepuristettuu aplari juissii, kaks desii viileet samppist, yks (siis firman hanakasti suostuvaisin) sihteerikkö ja yks johtokunnan bastu. T äs maailmas on kolme keissii, vai pitäskö sanoo pointtii, ku lähtee lapasest sairaan nopeesti. Kaikilla meil on omat fiilikset darrasta. Moni funtsaa, et lipitellään bissee ja häädetään darra veks. Jos tyyppi kuuluu osastoon ”suohirviöt”, nappaa kledjut kainaloon, stikkaa pöydälle shampooflinda merkkii Wash and go ja luiki haneen hiljaa mut nopeesti. Sä oot vaan toteuttanu vanhaa sananlaskuu: ” Ei oo olemas rumaa jengii, on vaan liian snadisti brenkkuu.” Tsiigaa varovasti tyypin feissii ja tee johtopäätökset. Sen nimi on Pehmee lasku duunipäivään. Mut minnaa, et vaan yks lasilline. Kaikist snygeint on nauttii tää troppi jossain fiinis baaris sprigi päällä. Kato kukaa ei oo täysin hyödytön. Duunarit ei pääse tresaa tota hoitoo
Kerran sitten me hitattiin kun No kalla goisas buli ongari. Friiduista emme me vielä oikein snaijanneet mitään mutta joskus me kyllä styylattiin jonkun sutturan kans ja kuunneltiin kun Apostolin kun dit skulasivat. H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O . Emmekä enää funt sanneet, että stuuvaamme mihinkää vaan menimme duuniin takaisin. Jugiksen stoori julkastiin Ilta-Sanomissa 8.10.1957. Ja kyllä se duuni smaagas paremmalta stuuvauksen jälkeen. Kauan me saatiin tsiigaa ennen kun semmonen tuli. Jugis skrivas tän 50-luvulla, mut täs minnaillaan vielki varhasempii aikoi ku Kappelin laval skulas Alexei Apostolin orkka. – Moomme perillä, kaveeras taas Vega. Kun minä ja Leppäsen Vega stuuvattiin FO TO A R T H U R G R Ö N LU N D 19 20 -L U K U . Me sgagattiin että se smiitaa vek ennen kun me keritään messiin, kun se oli jo tyhjä lastista ja kaikki spur gut oli singrannu stadille dogaan. Vegalla oli fillari, mut ta minä sain sprinttaa, kun ei siihen aikaan vielä ollu kaikilla tsubbareilla fillaria niin kuin nyt, vaikka nyt ne tsubbaa bilikoilla, kun niitä on niin vilt ettei fillaria juuri näe gartsalla. Me käytiin tsiigaamas Espalla kun folggis styylas siellä juhlakleidjuissa ja aina me hitattiin jotain nyyaa mitä oli kiva tsiigata. GAMLA SLANGI TEKSTI JUGIS Gamlan slangin stoorissa tsupparit Jugis ja Veka koklaa singraa skönelle. Ja kun mä tsiigasin Vegan nassua oli se niin musta kuin negrul la, kun me oltiin goisattu siellä kolossa missä oli hiiliä. Sitten me mentiin Nokalle ja tsii gattiin siellä rantsussa kivaa rakoa, että olisimme päässeet dyykaan sen botskin koliboxiin jemmaan. 29 Tsilari 5 | 2025. Kaikki mestat oli tuttuja. Gamlaa slangii tsökas Mikko Seppälä. M e olimme silloin jo vilt bu limpia kundeja ja olimme päässeet leidis skolesta ja me olimme tsubbareina yhdessä bulissa firmassa. Ja ko tona faija lupas antaa dunkkuun kun olin ollu yön vek ja tuli niin skeidasena himaan. Ja pian me slaaffattiin em mekä heränneet ennen kun kuulimme että botskin masiinat oli käynnissä, ja tsennasimme että oomme sgönellä, kun se botski gungas aalloilla. Sinne skiglas monenmoisia botskeja ja bulia ongareita, ja kun me tsiigattiin niitä niin meidän alko tekeen mieli skö nelle, jonnekin kauas mistä olimme blugganneet jänniä juttuja nekruista ja inkkareista... Se oli skiglannu vilt kaukaa ja me ruvettiin funtsaa maan, että me stuuvataan sillä pur killa jonnekin negrujen stadiin. Sitte lopuksi päästiin dyykaan sinne ja me duunattiin kivat mestat mihin ruvet tiin goisaan ja venttaamaan koska se purkki skiglaa skönelle. Meitä slaaffautti taas, ja kun nyt heräsimme ei botskin masiinat enää käyneet eikä se gungannutkaan, vaan kaikki oli hiljaa. Vega oli niin jeevelinä, että se oikein sliipas ja eikä se multakaan kaukana ollut. Vegan kans me pidettiin asia jemmassa emmekä hirvanneet kavee raa kenellekään että me stuuvattiin Nokalta Jätkään, sillä kyllä siitä olis kriinaus piisannu. Skattalla sä voit tsiigaa ku spurgut stuuvaa ongareit ja skiglarit tsökaa blosista. Me dyykasimme kannelle ja siellä oli täys päivä, mutta me jäimme tsiigaa maan munnarit auki, kun me tsenna simme missä olimme. – Nyt on smiitattava äkkiä mai hin. Botski oli sgiklannu Nokalta Jät kään, jossa spurgut sitä paraillaan lastasivat. – Moin stadi, kaveeras Vega ja krii nas, mutta mä tsennasin että siinä kriinauksessa oli jotain klaidua jota mä tsennasin ittessänikin, mutta mä en kaveerannu mitään vaan funtsasin himaa ja muistin että siellä skruuta taan parhaillaan strimarilodjua joka oli siihen aikaan mun himo saggaa. Sitten tuli siihen joku sgönemanni ja ajoi meidät vek. Eikä me kauaa siinä funtsattu vaan mentiin himaan ja duunattiin buli kasa smirga reita ja täytettiin monta skaalia vodal la ja otettiin muuta semmosta kamaa messiin mitä siellä tarvittiin. Mutta rantsu oli semmonen mesta, että se kyllä traisas puoleensa. Me goisattiin goliboxissa ja siellä oli vilt pimeä, että me ei voitu tsiigaa toisiamme mutta jännää se oli, vaikka ei me sgagattu ollenkaan
Huhtikuusta joulukuuhun 1918 talo oli Helsinkiin maihinnouseiden saksalaisten hallussa, kunnes Suomen upseeristo otti sen käyttöönsä. Fotoskaban 4/25 finnas Jukka Forslund. Rafla on avattu vuonna 1913. MARIT HENRIKSSON TEKSTI: PERTTI ”PEMU” MUSTONEN 30 Tsilari 5 | 2025. Ne, ku vastaa Fotoskabaan oikein, osallistuu arvontaan, ja finnaaja saa tsögaa Slangilafkasta minkä vaan kaman, ku bungaa max. Sendaa sun vastaus viimeistään 11.11.2025: sähköpostiin: tsilari@stadinslangi.fi tai Stadin Slangi ry / Tsilari, Hämeentie 67, 00550 Helsinki. Albert Nybergin suunnittelema rakennus toimi venäläisten upseerikasinona tammikuuhun 1918, jolloin punakaartilaiset valtasivat sen. Ravintolaja juhlapalvelujen lisäksi Kasino toimii maanpuolustusjärjestöjen kokouspaikkana. Se saa tsögaa palkinnon byroost. Onnittelut finnaajalle! Fotoskaba 4/2025 vastaus Katajanokan Kasinon. SKABAT FOTOSKABA Minkä tsyrkan dörtsi. 20 egee
Tsekkaa ite ja slumppaa lahjaks! Tilaa kamat vaik netis: stadinslangi.info. Kandee käydä Slangin byroossa tsiigaamas, mitä kaikkee muuta kliffaa siel blisataan: bulisti kniigoi Stadista, musaa, kledjui, tarroi, karttoi, korttei ym.. SLANGI BLISAA Kaltsin kaltsit Aulis Nyqvist 15,Mutsi ja mä Raija Tervomaa 10,Skloddi Matti Kainulainen 10,Kun Eki oli snadi Eki Mattsson 8,Skrivaa snygisti slangin skrivausopas Heikki Paunonen, Virve Kuutar 20,Sloboa Stadissa Stadin slangin etymologiaa Heikki Paunonen 30,Mut sulle sattuu aina Raija Tervomaa 10,Skloddit braijaa Raija Tervomaa 10,Himaföneri Arvo Pohjola 10,Slangimusa ei delaa koskaan 10,Nopeammin Korkeammalle, Raija Tervomaa 15,Stadin Slangi juomapullo 10,Stadin Slangin Lafka on slangikamojen aarreaitta
Rami Sinivaara Friiduist paras oli Pirkko Lähdesmäki. Mut ei se taaskaa mitää tiukkapipost skabaamist ollu, enemmänki skoijii hauskanpitoo. Taas uus nimi mestispyttyyn Staga&Skrubun mestikset on ny skulat tu kaheksaan kertaan: viis kertaa Dee gikses ja kerran Isossa, Paloheinäs ja Aulangon Hugolla. Staga&Skrubun shampioni 2025 on Kaj ”Hosse” Horsma Feissist näkee, kuka finstas ja ketkä ei. Siin ei klyyvari kauaa tuhissu. Jos sä haluut ehdottaa jotain kentsuu, mis seuraavat mestikset voitas skulaa, kerro Jokke Laitiselle. Hosse Horsma 2. Koko jengi pääs palkinnoille, mut ne oli nytki nii skniidui, et verottaja ei tsim maa liiveihin. 2018 Seppo Palminen 2019 Timo Nurmi 2020 Maria Sinivaara 2021 Lassi Tilander 2022 Ari Soikkeli 2023 Jukka Karlsson 2024 Rami Zweygberg 2025 Hosse Horsma Ens vuonna seuraava tsäänssi Jatkuuks tuplamestaruuden välttely, eli saadaaks ens vuonna taas uus nimi pokaaliin. 1. Mut ei se taaskaa mitää tiukkapipost skabaamist ollu, enemmänki skoijii hauskanpitoo. Ku baana oli rundattu pariin kertaan, Laitisen Jokke otti skooraustsetit ja räk nas meggeen händäreitten puolikkaat. Staga&Skrubun klaani antaa kniigan frendeille, ku ei skulaa golfii ja inttää, ettei rupee sitä koskaan skulaamaankaa. STAGA & SKRUBU TEKSTI JA FOTOT: SEPPO PALMINEN Boltsin stubuin golfkertsi skulas mestikset taas Deegiksen symppiksel kentsul. Niitten snadi mut ikivanha kentsu oli upees kondikses, varmaan snygimmäs ku evö. Pera, Pirkko ja Jokke – tsennaajat tsennaa, kuin kävi. Stailimpi häppeninki ku pelkkä regulaari golfskaba Meit oli vaan neljätoist skulaajaa, mut niit ku ei tullu, pännii ny ainaski ens vuoteen. Tähän saakka Lassi Tilanderin lahjottamaan rundaa vaan pokaaliin on aina skrabattu eri nimi. Siihen on listattu 100 syytä skulaa golfii. Sepi dilkkas kaikille knii gan Golfin ilosanoma. Kliffaa tsiigaa. 32 Tsilari 5 | 2025. Sinne me taas skujattiin fiu deilla elokuun sistana maanantaina. V iime vuonna me kekattiin, et vaikka monen slangis Laajasalo on Laajis, pleisin originaali nimi on Degerö, eli Stadin slangilla DEEGIS. Totta kai siel duunataan boltsii skrubuun ja tseka taan, kuka on hitannu ne skrubut hint suimmal hutkimisel. Pera Stade 3. Staga&Skrubun möötti on aina stailimpi häppeninki ku pelk kä regulaari golfskaba
Ensemble Junantuomat: Näyttelijä Kimmo Alakunnas Muusikko Tapsa Kojo Ohjaajakäsikirjoittaja Sanna Paula Mäkelä Ensemble Junantuomat tutkii ja funtsaa, miten jengi flyttaa landelt stadeihin, millasii plussii ja miinuksii sil on. Slangi on taas messissä kniigamessuilla! 23-26.10.2025 Messukeskus Tuu tsekkaan vuoden parhaat jygeli lahjaidikset ja moikkaan tuttuja. Libareit voi hakee Slangin byroosta. Kulttilavalla on bamlaamas tän vuoden Stadin Kundi Mikko Seppälä lauantaina 25.10 klogu 14.30. Kaks kissaa budjaa, niistä bamlaan tässä. FOTO: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO/SIMO RISTA. Santtu, se hiilenmusta, varsinainen nero Mille, tuhkanharmaa randukas. Kun Mille vaik vaan tsiidais ovenripaa Santtu ryysaa jeesaamaan sitä pikapikaa. Tsilarii dilkataan kans Kultin ständil lä. Musa skulataan livenä stagella. Mara tsennaa ittensä ulkopuoliseks ja sil on ikävä himaan: miten bulis stadis, jengin keskel voiki tsennaa ittensä niin yksi näiseks. Siilejäkin joskus, ne puutarhas vaklaa, varovasti tassullaan piikkiboltsii koklaa. Vaan Santtu jäikin smyygaamaan raban suojaan vaklaamaan, kantoi himaan hiiren harmaan leikkikaluks Millen armaan. Kimpassa ne joskus tsittaa ikkunalla aikaa siinä viettävät fogelui tsiidaamalla. Ohi flygas Stadin harmaa kyyhkynen himaan sillon säntäs Mille skagaten. Tapahtumalle on saatu fyrkkaa OmaStadin Kontulan Kulttuuriostari hankkeesta. Slangin ständin hittaat öbaut sa mast mestast ku viime vuonna, eli pöytäpaikalt 7f147. Buleist skutseist flyttaa Stadiin Martti Metsähiiri. Esitykses on punasena lankana musa: Stadin slangi biiseistä härmäläisiin ikivihreisiin. Kuvitelmissaan ne foglun suuhun nappaa braijattuaan ekaks, sitte ne tappaa. Snygei slangikniigoi ja korttei ja tietty nyya kalenteri vuodelle 2026. 33 Tsilari 5 | 2025. Sitä jeesaa sen serkku Mc Slangi Rotta. Pieni niiden ero. Hirvas kerran kattikullat, pitskutielle asti maailma tuntu sbulilta ihan varmahasti. Santtu osaa vesiveskiin strittaa Mille mieluummin hiekkalodjus tsittaa Santtu öpnaa dörtsit, hyppää ovenkahvaan. Kolhui tulee, mut sit se alkaa hiffaa oman mestansa nyyil huudeil ja yhteinen sävel kokeneen konkarin kans hittaa rytmin. Messut on auki: To 23.10.2025 klo 1020 Pe 24.10.2025 klo 1020 La 25.10.2025 klo 1020 Su 26.10.2025 klo 1018 SLANGIJENGI RANTSUN RUNOT TEKSTI: ANJA ”RANTSU” RANTAMÄKI Käpylän katit Kimmontiellä Käpylässä. Se on Millestä, vaan temppuilua rahvaan. Katti puubyggan sisäänkäynnillä Puu-Käpiksessä v. 1973. Ne ei bungaa mitään, mut kandee hakee ennakkoon, koska dörtsillä ei välttä mättä oo enää libareit jäljellä. Tuu tsiigaan kantaesitys: Suurista metsistä sumuisten satamien Stadiin Lauantaina 13.12.2025 klogu 12.30 Kondekan nuta, Ostostie 4 (biblun vieressä) S tagella nähdään, miten kaks erilaisten maailmojen serkusta treffaa. Vaik erilaisuut voi olla vaikee hy väksyy, eikä oo iisii bytskaa omaa ar keensa, ni kyl me silti kaikki funtsataan samoi froogui ja snadit elämän ilot on bulimpii, ku ne voi jakaa toisen kans. Stadin hektinen syke hengästyttää landee, ku on tottunu lungiin laiffiin, mut samal se bulisti kiehtoo
Yks paha stiplu tuli vuoden viimesenä päivänä, ku Boris Jeltsin steppas sivuu ja nimitti väliaikaseks seuraajaks Vladimir Putinin. Kelattii tos mun poitsun kaa, joka nyt lähestyy neljääkymppii, et onks sill joku sellane sesonki jääny mielee, joka vähä nostattais. Tääll Härmäss meni niihi aikoihi aika lujaa. Ei iha onnannu se diili ja siell se sotku kytee edellee. Tietty, ku oikee vetäytyy omaa kuoree eikä tsiikaa ku omaa napaa, niin voihan täs yrittää präidää Impivaaraa ja tyytyy siihe. Suomi oli ysiviis persaukisena liittyny EU:hun ja neljäs vuodes alko jo näkyy merkkei hyödyist. Wisser B. Irlantiin oli saatu rauha. LähiIdäst se lähti sillonki ja eri mutkien kautt flaidattii koht vähä joka puolell. sai tuomion Haagiss. Joku voi tietysti vängätä, et tos on vaa joku ikäloppu ruikuttaja, joka kaihoo meinneit aikoi, mut jotenki vois toivoo et täst tulis vähä useemmanki agenda. Jugoslavian sisällissota oli jo saatu siihe pisteesee et Serbian joukot vedettii Kosovost ja Slobodan Miloševi. B. Mut jätkä sano, et ysiysi, vois olla sellane vuos. Ja ku uhoomaa on opittu vähä joka puolell, ni ei täss kyll mitää kovin nopeet lohtuu näy. 34 Tsilari 5 | 2025. Euro otettii käyttöö, lama oli takana ja Nokian ihme liidas koko remmii ja optimismii oli ilmass. Mut sin vaihees meni yleisesti ottae aika kohtuullisest. Jenkeis suurin ongelma oli, ettei pressal tahtonu pysyy byysät kintuiss, mut se nyt aiheutti vaa enemmä sisäist kuittailuu ku maailmansodan uhkaa. WTCisku toi rähinät jenkkien kotihuudeille ja joukot lähti Afgnistaniin lyömään luun kurkkuu talibaneille. Eikä se ollu vaa hynäst kii. Mut jos vähäki vilkuilee ympärillee, nii ei voi ku totee, et kyl se kaikki tunkee tänne meijänki mestoille, vaikk pinottais mitä rautaa rajalle.. WISSER RAFU NYBERG Vaikeet on nimee tähä skenarioo yhtä syyllist, mut pari aika ilmeist tulee heti mielee. Tää boltsi on nyt muutaman dorkan toimest pantu nii sekasin, et täss ei meinaa millää minnaa, et tääll ois viimeks ollu edes siedettävää. Boltsi sekasin G amla puolalaine tokasu on joskus osuvasti lohduttanu, et vaikk tää päivä on selvästi ankeempi ku eiline, nii se ei o läheskää nii surkee ku huomine. Vaan toinen niist havittelee Nobelin rauhanpalkintoo. Vaikeet on nimee tähä skenarioo yhtä syyllist, mut pari aika ilmeist tulee heti mielee. Monetha vannoo ysiviiden nimii, et nevö forget ja sillee. Joku vois toivoo, et noi pari ehtis ekoina perille. Valkosess talos oli uus isäntä, joll pysy sepalus kii, mut muute oli pallo hukass. Tanskalaiset vääns oman kohtalonsa joskus muotoon: Ollaa menos päin helvettii, mut onneks skujataan ekas luokass. Pari vuott myöhemmi oli sit autuus veks
klogu 17.30 Stadin Slangi ry:n syyskokous kahvit & teet klogu 16:30 alkaen. Iiseiten hoidat byrokratian Slangin himasaitil osottees www.stadinslangi.fi. Lokakuu To–Su 23.–26.10 Helsingin kirjamessut Slangin ständin hittaat samast korttelist ku viime vuonnaki eli pöytäpaikalt 7f147. Elina Saksala bamlaa nyyasta kniigasta Atte Blom, Mies Love Recordsin takana. Jos sä osaat fotaa muitaki ku vaakafotoi. Tsilarin 6/25 juttujen dedis on 11.11.2025. Dyykkaa jäseneks Slangijengiin! Me julkaistaan stoorei Stadist ja Stadin slangist. Mut kyl me finstaajille jotku palkinnot kekataan, siis muutaki ku et niiden nimet stondaa kolmossivun alalaidas. Sendaa hyvälaatunen foto (yks foto kerrallaan) ja sun yhteystiedot Tsilarin sähköpostiin tsilari@stadislangi. klogu 12.30 kantaesitys Suurista metsistä sumuisten satamien Stadiin Kondekan nuta, Ostostie 4. Ja jätä foton ylälaitaan tilaa Tsilarin logolle. Jangsterit diggaa nyyaa ja fossiilit gamlaa. Jos sul on joku syy käyttää nimimerkkii, nii kerro toimitukselle perustelut ja laita oma nimes ja yhteystietos messiin. klogu 13 OP museoon opastettu vierailu Museo kertoo stoorii, miten talous ja hyvinvointi futaa kimpassa. Jos sä satut hiffaa jotain, mitä muut ei oo kekannu. Toimitus voi lyhentää stoorei. Siihen kuuluu kliffaa jengii, ku diggaa Stadii ja stadilaisuutta. Sendaa sun slangistoori muokattavana tekstitiedostona (esmes word) meiliin: tsilari@stadinslangi.fi tai skrivaa koneella ja sendaa: Stadin Slangi ry / Tsilari, Hämeentie 67, 00550 Helsinki. Tsilarin toimitus dumaa fotot ja kelvollinen tai kelvolliset pääsee lehden kanteen. Marraskuu To 6.11. Osa kyl flöittaa. Sä oot varmaan hiffannu, et Tsilarin kansikuvien krediiteis stondaa melkeen aina samat nimet. Ma 10.11. Ai et miks. Julkasemisest meil ei oo stailina bungaa fyrkkaa, ku tää on vapaaehtost himahuudiduunii. Kimpas me pidetään pystys slangiperinnettä. Siis sellaset ku Marit Henriksson, Esko Koivisto, Rampe Kuitunen, Jarmo Meriä, Matti Snellman… Sul on nyt mahis dyykkaa näitten fakiirien jengiin. Jutut julkaistaan skrivaajan omal nimel. Su 21.12. Mut kaikki me melkeen toisiimme bonjataan. Aikaa on kyl koko vuosi, 24 timmaa vuorokaudes, ku suulberi skriinaa tai ku stikkaa vodaa. Jos, jos, jos, ni sun fotollas on mahikset päästä Tsilarin kanteen. Jotku on luudannu maratonin, dyykannu flygarist laskuvarjol, tsörannu fiudella Jenkkilän läpi, duunannu golfkentsulla holarin, plugannu 200 kniigaa vuodessa tai liittyny Kymppikertsiin. Joulukuu Ke 10.12. Meist jokainen bamlaa ja skrivaa ikiomaa stadii. SLANGI JÄRKKÄÄ Stadin Slangi ry on Härmän bulein himahuudi yhdistys. fi vuoden 2025 loppuun mennessä. Yhden sivun stooriin mahtuu parhaiten 3 500 merkkii, kahden sivun stooriin 5 500 merkkii. Tätä haastetta ei ykskää klaaraa bluffilla. Valkka, Gebhardinaukio 1. Haastattelijana Miska Rantanen. Älä funtsaa enää montaa minsaa! Kamera meggeen ja fotaamaan. Ku sun ottama foto valkataan Tsilarin kansikuvaks, sust tulee legenda, Award Winning Photographer. Kinaporin palvelukeskus, Kertsi 1. Jos sul on närvii rundaa Stadii fillarilla, dallaamalla tai millai vaan. Jos sul on öögaa Stadin snygiydelle. Siks et kanteen ei kelpaa ku parhaat kuvat ja parhait kuvii fotaa parhaat fotarit. Jäsenet saa kuus (6) kertaa vuodes ilmestyvän Tsilarin, ku on boltsin ainoo stadiks skrivattu aikakauslehti ja stadilaisuuden stydi äänenkannattaja. La 13.12. Muista vendaa sun kamera sillai, et se tuuttaa pystyfotoi. Huonolaatuset fotot stikataan roskikseen. 35 Tsilari 5 | 2025. Ilmoittaudu Byroossa. Ekat 20 mahtuu messiin. klogu 18.00 Slangitreffit Oodissa Saarikoski matolla. Jengi sprettailee erikoisil jutskilla. klogu 15:00 Snygeimmät joulubiisit Paavalinkirkossa. Tsembalot bungaa 35 egee vuodes. Monen skloddin mielest starbujen slangi on tosi skoijii
JUHLATJAJUBILEUMITE ISTUMPPA A NTUNUTÄ N VUODENKALAASEIHIN.N IIETMENOMONOIJAKOR KKAREITEIKANTSIPAKIT EER A AFRELSSIKSENJOU LUPATAANTAIJEMMAAMI HKÄÄKLITSUUN.ENSVUON NAKIVOIDAANSJUNGAAK IMPASSAKOLMEKYMPPIS ESTKUTÄÄMEITSIENSNYG IAVIISITSILARISTARTTASV UONNA1996.EIYHTÄÄKÄMÄ NENSYYJÄRKKÄÄAINASKI NYMUUTAMATTSEMBALO T.ENÄÄEITARTTETAKUSLA NGIDIGGAREITTENIDIKSIIE TMITÄDUUNATAANJAMISSÄ.