Nro 5/2023 | Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti | 28. vuosikerta | Hinta 10 € Spurgut ja pultsarit Dorka proffa sai spettarin Laiffii, safkaa ja brassailuu
Helsingfors Idrottsföreningen Kamraterna. Sä bonjaat, et mikä maaginen styrkka on jemmattuna slangiin, sen bamlaamiseen, sjungaamiseen ja skrivaamiseen. STADIN SNYGEIN BUIDU C M Y CM MY CY CMY K K-Market_BiiliTalo_AliJahangiri_Tsilari_90x131_01.pdf 15 14.8.2023 11.00 Stadin slangidiggarit Stadilainen! Ku sä kypsyt Stadin bamareiden fiudefobiaan, skujaa Mänttään. 1897 I.F.K. Mikä tahansa skraidu tällä sivulla fippaa Slangijengille buustii, jeesaa, et napasnöre ei bragaa, et Tsilarii duunataan jatkossaki bulina, kalseena ja karheena. Tälle sivulle skaffataan tyyppei, lafkoi, klubei, mestoi ja buidui, ku diggaa Stadii ja slangii. Kantatie kuuskytkutoselle ei oo bygattu blumsteripurkkei, parkkimestoi piisaa eikä parkkeeraamisest förata fyrkkaa, mut arttuu on snadistadi turvoksis. En gång – alltid. Freda 26 Vesa Pallasvesa on HTD ja oikee optikko. Serlachiuksen museo, paras niist ku vörkkii landella. Ragnar ”Ranccu” Lilius KU BLISARI ON GIMIS, . Ku sä stikkaat sun mesitsin diggarisivulle, stadilaisuus ilmiselvästi merkkaa jotain sulle tai sun prodaktsille. Ku meet, ni kerro, et sä oot kans slangidiggari.. Tää on slangidiggareiden kokoontumispaikka. Se fiksaa sun rillis ja hioo uudet linssit sun pokiis
Seppälä 30 Skabat 31 Slangi blisaa 32 Slangijengi 33 Pluggaajat 35 Slangi järkkää Stadilaist kelailuu 15 Hagiksen palloilijat 90 v. Kuutar 20 Pluggaa nää! S. Turunen 17 Torsti flyttas himluun J. SISIS Stadin mestoi ja stadilaisii 8 Dorkalle proffalle spettari S. Palminen 6 Yhteystiedot 7 Bamis H. Wisser R. 3 Tsilari 5 | 2023. Kainulainen Tsilarin julkkareis oli Hyvällä Tavalla Dorka meininki! Repparin hittaat s. 28. Maarit Niiniluoto ja Jussi Raittinen kävi Tsilarin bulissa födlarihaastattelussa. Lindell 26 Gamla slangi M. Pluggaa kuulumiset s. Paunonen 25 Lindellin linjauksii T. Jormanainen 34 B. 12. Saxell 27 Stadilainen rehupuntti J. Pluggaa Syke s. Palminen 22 Malmin kentsult M. KANSI: DÖSAA VENAAMASSA KURVISSA KANNEN FOTO: MARIT HENRIKSSON 4 Snadit 5 Hedari S. FO TO : LE O O LL IK A IN EN . FOTO: VIRVE KUUTAR. Palminen 16 Dallaamas graviksel V. Saksala 18 Slangilodju H. Nyberg Ukrainalainen nykytanssiryhmä Ethno Contemporary Ballet joraa sodan arjest. P. 10
siitä, kui bulisti tunteit spora, skuru ja ratikka – rakkaal lapsel on monta nimee – stadilaisis herättää. Jatkos kandeeki tsiigaa tarkkaan, ku steppaa inee kiskoil liikkuvaan kulkuvälineeseen. TL Ku nyya hallitus pisti tuulemaan budjetin kans, joutu stuidujen toimeentulo ekojen joukos leikkuriin. blyygi Tsiigaa vastaukset sivulta 33. SNADIT Slangiopen snadit Bonjaatsä nää. siit, ku perustettiin Museoliitto. Se on auki 6.10.23–25.8.24 eli viel on bulisti aikaa käydä tsiigaamassa 1950–80-lukujen fotoi. Vastalauseena stuidut on nyt vallannu kampuksii ympäri Härmää, ja syyskuun vikalla viikolla ite tasavallan pressaki kävi jututtamas mielenosoittajii pääkkäril. slöde . W IK IM ED IA C O M M O N S. Siel on Volker von Boninin fotoi Stadista. ”Me funtsittiin, ett ainaki supo tulis väliin, mut pressa dallas tänne meidän sekaan ja jututti vähä jengii”, nimettömänä pysyvä mielenosoittaja kertoo Tsilarille. 21.10.2023 tutut jutut kuitenki muuttuu. TL Stuidut valtas Verstaan Verstaan pääkkäri vallattiin 19.9.2023. FO TO : EM IL IA H Ä M Ä LÄ IN EN . No joo, tulihan se raitiovaunu Manseenki elokuus 2021, mut noin niiku periaattees sporat on enemmän ja vähemmän ollu Stadin symboli monille kans landel. Kundit hengailee Vanhan portailla. FOTO: VOLKER VON BONIN, HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO 1968. VK Raide-Jokerin byggaa Maunulas. Sen fotoi tsennaa moni, mut heebost itestään snaijattiin vaan snadisti. Volker tais diggaa Stadii, se päätti flyttaa tänne 1955. Sen kyydis voi nimittäin päätyy landen rajalle. Ennen näyttelyy duunattiin kans kniiga fotaajasta. Volkerin fotoi Sporan reviiri laajenee FO TO : PE T R I SI PI LÄ . Nimittäin Raide-jokeri alkaa skujaa Itiksen ja Keilaniemen välillä. Nyt ollaan poistamas opintotuen indeksikorotuksii, ja asumistukeenki ollaan puuttumas. Se oli samana päivänä vieraana jossain maanpuolustuskurssin häppikses, mihin se dallas pääkkärin pääaluan läpi. Sit se sendattiin fotaamaan Stadin olympialaisiin. Tänä vuonna tuli 100 v. Ne palas Saksaan, ja krigun jälkeen Volker rupes opiskelee fotaamist. Spora ei enää kulje pelkästää stadis vaan melkein landella. Niist on koottu näyttely Hakasalmen huvilaan. Stadin museo oli kans messis ja järkkäs mahiksen lysnaa, miten Katse Helsinkiin -näyttely on bygattu. Se on födannu Saksas, mut oli skidinä Suomes, ku sen faija oli tääl duunis. Se sai duunii Tilgmanil, mis se fotas värifotoi esmes Eeva-lehteen. Tän on voinu huomaa mm. 4 Tsilari 5 | 2023. Virve Kuutar Jos ei mistään muusta, ni siitä, ett matkusti sporas, tiesi viel tähän syksyyn asti olevansa Stadissa. . Sen kunniaksi järkättiin Tapahtuu kulisseiss -proggista. Vapaa-aikana se diggas kuitenki fotaa Stadin mestoi
Sen diipin shitin jälkeen, ku tää snadi jengi koottiin Tsilarin toimitukseks, me palautettiin duunaamiseen ilo, rento meininki, heittäytyminen ja hauskanpito. Gratulikset Tommi ja stondaavat oveissönit Tsilarin redaktöörikööriltä. Tää ei oo boltsin iisein hobby, mut ku asenteet on kondikses, kinkkisetki jutut klaarataan. Se hönkii stadilaisuuden ja slangin ilosanomaa ja viihdyttää pluggaajii. Bamlattavaks tarkotettu slangi on skrivattuna ihan omaa epäkieltä, mut kliffaa. Välillä födaa mokii, mut ku tää ei oo aivokirurgiaa, ni kukaan ei niihin delaa. HEDARI SEPPO PALMINEN Ku jengil on intohimoo siihen, mitä ne duunaa, se ei tunnu duunilta. Joskus fiilis on niin macho, et toimituksen friiduillaki on skrebat. Pluggaajat smailaa, et kyl oli taas gimis stoori, vaik siin ei ois ollu muuta spessuu ku tää skrivattu slangi. Toimituksen jengi on varsinainen keskinäisen sprettailun kertsi. Ku jengil on intohimoo siihen, mitä ne duunaa, se ei tunnu duunilta. Pääasia, et yhestäkää aiheest ei yritetä hinkkaa särmii veks. Fibat voi hävettää, mut epätäydellisyys hyväksytään: roso, stiblut, omituisuus ja etenki monipuolinen dorkuus. Mä oon saleteis, et tää toimituksen gimis fiilis flygaa pluggaa jille saakka. Kukaan ei sais tällast fiilist aikaan sillai, et käskee, komentaa, vaatii, uhkailee, urputtaa, ruikuttaa tai rukoilee. Kukaan ei duunaa tätä fyrkan tai vallanhimon takii, vaan rakkaudest hima huudeihin ja intohimost slangiin. Ja sit tärkee pointti: täs porukas viisastellaan ja provosoidaan, mut tääl ei kellään oo oikeessa olemisen monopolii. Me duunataan sellast Tsilarii, jota me digataan ittekki pluggaa. Toi jäbä on ihan oikeesti olemassa. Sen suosio johtuu siitä, et vaik kundilt fleggaaki välillä hihat, ku jengi on sen mielest niin tajuttoman pönttöö, ni on sil öögaa dilkkaa plusmerkkistäki fiidbäkkii. Se ei siis johdu siitä, et joulugubbe on boltsin tsennatuin taruolento. Kaikist mielenkiin tosimmat hyypiöt on skloddimaisii hörhöi. Joskus staili on tunteisiin vetoavaa, omakohtast, spontaanii, hilpeet tai hölmöilevää. Ne stondaa tyrimistesä takana, tunnustaa heikkoutesa ja griinaa ittelleen. Läpändeeros on stydii, mut kyseenalaistaminen ja toisinajattelu on voimissaan. Täähä on vapaaehtost toimentamist. Kuus kertaa vuodessa se skulaa mulle ja toitottaa, et ootte te ihme fakiireit, ku joka Tsilari on edellist snygimpi, skoijimpi ja skarpimpi. Diipin shitin jälkeen M eilt on kyselty, et miks toi Timo Alarik Pakkanen on niin diggailtu hemmo. Mainonnan liidaaminen ei oo kovin erilaist ku slangiaviisin duunaaminen. No, se bonjaa, millai Tsilarii duunataan, mut kai tän ny hivaa teille muillekki visertää. Skagaamist ja himmailuu ei tsiigata hyvällä. Tsilari on boltsin ainoo (melkeen kokonaan) Stadin slangilla skrivattu printti aviisi. . Stydein suositus, minkä mä voin skrivaa vuoden välkyimmäl le kniigalle, on tää hedari. Me kehutaan toisiimme ja itteemme ilman et yhtään hävettää. Mä inhoon intohimottomii tyyppei ja säälin kaikkii oman elämäsä eteis mattoi. 5 Tsilari 5 | 2023. Melkeen kaikki tän hedarin idikset on muuten ihan pokkana pöllitty mainosvelho Tommi Laihon knii gasta LAIHON KLINIKKA Kolumnit 2008–2020. Bisi ja ute lias kimppa hittaa idiksii yllättävistki mestoist. Itsetuntoo piisaa ja verbaalist talenttii. Tsilarin jengi ei studaa erilaisuutta eikä rajojen paukutteluu
varajäsen valtteri.hellgren@gmail.com Tarja Valli 2. Muut byroon asiat hoituu parhaiten meilis: toimisto@stadinslangi.fi tai skulaamal: 045 186 7238 Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. BYROO: Jäsenasiat, reduilmottautumiset, ostot lafkasta, Tsilarin tilaukset ja osoitteenmuutokset. Voit käydä tsekkaa, mitä kliffaa slangija Stadi-kamaa hittaisit itelle tai vaik frendeille lahjaks. Byroo on auki ti klogu 14–17 ja to klogu 15–18 (voi tulla muutoksii, himasaitilt hittaat ain vikan tiedon). 045 186 7238 www.stadinslangi.fi Harri Saksala bamis harri.saksala@gmail.com Virve Kuutar varabamis virve.kuutar@gmail.com Outi Havia outi.havia@kotiposti.net Risto Kolanen ristokolanen@gmail.com Raimo Kuitunen raimo.kuitunen@outlook.com Ragnar (Ranccu) Lilius ragnar.lilius@gmail.com Timo Alarik Pakkanen santaclaus@kolumbus.fi Valtteri Hellgren 1. varajäsen, sihteeri, toimistoduunari Sirpa Halmela, taloudenhoitaja (hallituksen ulkopuolelta) sirpa.halmela@elisanet.fi Reijo Lainela Jäsenrekisterinhoitaja (hallituksen ulkopuolelta) reijo.lainela@gmail.com Hallitus Toimituskunta Päätoimittaja Seppo Palminen seppo@palminen.com 050 552 1360 Toimitussihteeri Tiina Linna tsilari@stadinslangi.fi 050 435 2778 Valtteri Hellgren Matti Kainulainen matti.j.kainulainen@gmail.com Risto Kolanen Virve Kuutar Mikko Seppälä mikko-olavi.seppala@helsinki.fi Tsilarin vakkarifotaajat Raimo Granberg Marit Henriksson Esko Koivisto Raimo Kuitunen Jarmo Meriä Aki Schadewitz Matti Snellman Taitto Sivupainajainen Kirsi Pääskyvuori Ulkoasu Oy Graaf Ab Paino Grano Oy ISSN 1239-9523 Aikakausmedia ry:n jäsen Kulttuuri-, mielipideja tiede lehtien liitto Kultti ry:n jäsen Huom! Byroolla on nyyat aukioloajat. 6 Tsilari 5 | 2023. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti 28. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen ja Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä stadilaisuuden ilosanoman levittäminen
Ei huono idis ollenkaan, eihän. Niinku ootte varmaan huomannu, Manta ei oo tällä hetkellä omalla paikallaan. Minusta. Esmes yks mun kaiffari on kertonu et se ei koskaan dallaa pysähtymättä Mantan ohi, vaan heittää aina rundin upeen neidin ympäri ennenku jatkaa matkaa! Mut se että Manta on niin suosittu ja jengi häilää ja bailaa toisinaan sen ympärillä ja aika rankasti vielä, ei aina oo ehkä niin kliffa juitsu, ei ainaskaan Mantasta. Oikee nimi on Havis Amanda. Ai niin, oli tietysti se Manta Kauppatorilla ja ne hylkeet ja se suihkulähde. Niihin mekin yhdymme!” Vallgren ihmetteli huuli pyöreenä moista kohua. Nykyään Manta on tärkee osa Stadia ja stadilaista kulttuuria. Oli, oli! Mantasta mä myös oikeesti kiinnostuin eli, et kuka sen oli väsänny ja millon ja miks se oli just tommonen ym. Niitä nyt oli Stadissa siellä täällä, niinku Aleksis Stebu Kansallisen edessä, parikin tyyppiä Espan puistossa, joku hemmo jonku konin selässä ja mitä muita niitä nyt olikaan.... ym. Voiko mikään olla siveämpää ja puhtaampaa kuin alaston?” Nykystadilainen ei jaksa ku ihmetellä miks moinen poru noin hienosta friidusta ku Manta. Bamlataan ja skulataan! Hara, bamis 7 Tsilari 5 | 2023. Maikka ei täst innostunu vaan knekkas koko idiksen kanveesiin heittämällä tylysti et jaska ei oo oikeeta kulttuuria ja määräsi mun aiheeksi ”Helsingin patsaat”! Niinhän mä sit aloin pakertaa esitelmää Stadin patsaista. Se musahan räjäytti täysin mun boltsin! Siihen aikaan moni symppas rautalankaa mut mä en. Vallgren hillu noihin aikoihin Pariisissa ja siellä se oli saanu idiksen tommosesta pystistä. Se on heviä. Mantahan on kuvaveistäjä Ville Vallgrenin duuni. Mut kun patsas sit paljas tettiin, siitä nousi ihan kamala älämölö! Et Stadissa alaston misu pylly paljaana kaikkien tsiigailtavana! Eihän se nyt mee jakeluun, ei ollenkaan! Kiivasta läppää heitettiin turuilla ja toreilla! Esmes jonku Koti ja yhteiskunta lehden mukaan ”patsas on ruma ja rivo eikä sitä voi puolustaa taiteelliselta eikä siveelliseltä kannalta. Miks ihmeessä täällä tuli tommonen kauhee huuto!! Tiedetään, et Vallgren tokaisi: ”Se on taas se vanha alastomuuskysymys. Mä voin kertoo, et se on nyt leedinä tosta patsastelusta, lepäilee ja keräilee voimia. Myönnän, etten ollu aikaisemmin kiinnittäny mihkään patsaisiin sen kummempaa huomiota. Pariisissa oli pilvin pimein patsaita, joissa oli paljasta pintaa eikä jengi ollu millänsäkään. Patsas paljastettiin vuonna 1908. BAMIS HARRI SAKSALA Et Stadissa alaston misu pylly paljaana kaikkien tsiigailtavana! Manta Joku ehkä muistaa kun eräässä aiemmassa palstaskrivauksessani kerroin siitä, miten about 14vuotiaana innostuin jaskasta (jazz), ku olin nähny Ellingtonin bändin Kultsalla. Patsaskin tarvii semmosta. Eihän toi mitään oikeeta latinaa oo mut mitä siitä. Jaska oli dynamiittia! Mähän esitin skolessa mun äidinkielen maikalle sit snadin toiveen et pitäisin suullisen esitelmän jaskasta. Mantan mielestä jengi ei oikein tajuu mi ten raskasta on stondata reilut sata vuotta samassa asennossa, ja sit vielä se et jotku pitää sitä niinku jonain kiipeilytelineenä ja semmosta. Siks on hyvä välillä olla omissa oloissaan ja hengähtää. Yhä enemmän kuuluu ääniä, jotka vaativat sen poistamista. Se oli staili! Siitä innostuin jo pikkukundina. . Rautalanka oli maitoo verrattuna mustaan jaskaan. No, jossain vaiheessa Manta tulee takas mikä on tosi kliffa juttu, mut ootteks te kuullu sitä et sit ku se tulee takas, ne aikoo duunata sen johki häkkiin. Funtsaa miten kliffaa oli kiivetä hylkeen selkään ja koittaa handulla miten galsaa se voda oli mitä ne spruuttas suustaan
Kimmofaija diggas open duunii, ja sen oppilaat, siis entiset skloddit, pitää vieläki siihen frendillist yhteyttä. Kantsii arvostaa jengii. Siihen aikaan, ku se skulas rokki bändis, sil ei ollu viel aavistusta kaa, et joku söde päivä toisinfuntsaa misest tulee sen duuni. Vuodet tutkijana on ollu Pekalle fantsuu aikaa. Se rupes tree naa, millast on paukutella rajoi ja funt saa toisin. ”Eka ku tökkäs mua dallaan omii gartsoi, oli broidi Ile. Pekka Aula on Hyvällä Tavalla Dorka numero kybä 8 Tsilari 5 | 2023. Kohta bamlaa Pekka Aula. Se Jangsterina Pekalla oli snadisti pidempi fleda, ku synkkas sen rokki-imagoon. Toinen oli, et sen lajin Grand Old Man, proffa Leif Åberg rupes fudii mua peffalle, et ny studee raat Pekka tohtoriks ja rupeet Pajalle duuniin. Syitä on sen lungi asenne, skoiji kyky funtsaa ihan itte, taito avartaa kaikkien näköalaa ja hinku hannaa joka nurkan takana smyygaavaa tiukkapiposuutta. Se slangidiggari oli varma, et noille sanoille tulee viel stydisti käyttöö. Se pyrki ja pääs Valtsikaan, ku sinne ei tarttenu pluggaa enempää ku kaks kniigaa. Mut jo ennen maineenhallinnan buumii Pekka oli skrivannu kaaoksen ja organisaatioiden kolaroinnist. Se oppi tsennaa, et Stadissa on keskustaki. Se oli sitä aikaa, ku skidit haaveili, et bulina kundeist tulee brankkareit ja friiduist mannekiinei. Niin mä sit tein. Ku Pekka oli skidi, siit piti tulla joko skoude tai saarnaaja. DORKAN PAPRUT TEKSTI: SEPPO PALMINEN FOTOT: JARMO MERIÄ JA PEKKA AULAN HIMA-ALBUMI E kat duunit, mist Pekka sai fyffee, oli sokerijuurikkaan harvennus landella, botski boitsun jobi Pihliksen lautal la ja aika köksäjeesarina Kir ran lasaretissa. Se slangidiggari oli oikeessa. Jollain ilveel se rundaa sulle takas.” Pekka oli gartsojen kingi, mut sen pitkä fleda toi mieleen myöhäisfödanneen hipin. ”Siin on mallii ittellekki. Se oli sellast lähiölaiffii: skutsiin bygattui elementti loorii, mut paljon suunnilleen saman ikäsii skloddei, siis frendei, joiden maa ilma oli turvoksis satumaisen nimisii teitä ja polkui. Yks slangidiggari pluggas innoissaan Pekan kniigan Johtamisen kaaos vai kaaoksen johtaminen. Tutkijan duuni on var maan yks boltsin vapaimpii ja hohdok kaimpii. ”Kaikki bulit jutskat elämässä on tsägästä kii.” – Muutaman kerran mulle on sattu nu poskettoman hyvä tsägä. Pekka on huolellisesti kyseen alaistanu kaikki itsestäänselvyydet, jotka on vastaan skiglannu. Faija oli Teh taanpuiston yhteisskolen bilsan ja mantsanmaikka. Siinä vaihees se ei enää funtsannu, et se rupee skoudeks tai pastoriks. Se sano, et älä jää tänne Roihiksen skoleen.” Pekka skulas klassist skittaa ja meni Sibiksen lukioon. Ne kaikki oli medita tiivisii ja nöyryyteen koutsaavii hommii. Fönarin takana on kaaos, mut inessä on rauha ja lungi meininki. Ne oli joteski niin reteit ammattei. Se hittas sielt kolme päräyt tävää sanaa: HYVÄLLÄ TAVALLA DOR KA. Ne ei ollu syy, miks Pekka sertifioitiin Dorkan paprujen arvoseks. Mutsi ja fatsi ei koskaan painos tanu kundii mihkään. Pekka on proffa ja Suomalaisen Tiedeakatemian pääsihteeri. Hima oli Roihiksessa. Tattis Lefa, sinne himlun pizzaparatiiseihin. Se on tehny uran viestintäproffana. Yks oli se, ku mä kiinnostuin organisaatio viestinnäst. Se halus toimittajaks ja stu deeras viestintää. Pekka on toteuttanu monta unelmaa. Yhteen ai kaan, aina ku kuuli sanan MAINE, ties et Pekka ja Jouni Heinonen oli taas duunannu kansien väliin jotain välk kyy
Se on nyt 56vuotias, mut sil on monta unelmaa viel fikkas sa. Ku Tsilarin redaktörit halus apgreidaa dorkuuden tieteen raskaaseen sarjaan, ne pölli kolme päräyttävää sanaa Pekan kniigasta Johtamisen kaaos vai kaaoksen johtaminen: Hyvällä Tavalla Dorka. Näin Pekka fiksas ittesä boltsin ainoon Stadin slangilla skrivatun aviisin diggaamaks insaideriks. Kinkkist sanoo, millanen faija mä oon niille ollu, mut siipii oon yrittäny antaa. Ny sä sait ne takas snygeimpänä spettarina, ku tosi stadilaiselle voidaan skrivaa. tsennaa suurin piirtein kaikki tsennaa misen arvoset alan auktoriteetit. Seppo Palminen Virve Kuutar Timo Pakkanen Jallu K. Tsilarin redaktöörei hodetti aikoinaan apgreidaa dorkuus tieteen raskaaseen sarjaan, ja me pöllittiin sulta kolme sa naa. Ko ko fämili budjas vuoden Jenkeissä, ku Pekka oli vierailevana tutkijana Stan fordissa. ”Aina tarttee sen verran käyttäytyy, ku joku kuitenki tsennaa sun mutsis” Me ku tsennataan Pekka, me otetaan presa päästä, et sille ei oo dyykannu stritti kaaliin. Et ois utelias, nautintakykykyinen toisinajattelija. Tän hervottoman klaanin kummisetänä sä olit enemmän ku etuoikeutettu Hy vällä Tavalla Dorkaks numero kybä. Liikuttavassa yksimielisyydessä, Stadin Slangi ry:n jäsenlehti Tsilarin toimitus ja Stadin Dorkien komitea 6.9.2023. –Tsägästä tää on kii loppuelämäki. Se on ollu tutkijana Damissa ja Losissa. Tervetuloo Pekka Slangijengin insaideriks. Mul on kaks tytärtä: Aava ja Saana. Pekka Aula (oik.) oli häpi, et siit tuli HTD numero kybä, ja Seppo Palminen, numero femma, siit, ett se sai presentoida. 9 Tsilari 5 | 2023. Pekan epätavallisuus ja glaidu asenne avartaa Stadin ja ihmiskunnan näköalaa ja fudii peffalle joka nurkan takana smyygaavaa tiukkapiposuutta. Koski Tsilari, päätoimittaja Tsilari, toimittaja Joulugubbe Dorkien HTD5 HTD4 HTD3 taiteilija Dorkan paprut on arvokkain spettari, ku tosi stadilaiselle voidaan skrivaa. Sellast jeesii mä sain ittekki himasta – ja sel last avitust mä diggaisin dilkkaa niin kauan ku ällii piisaa. Muutaman kniigan vois skrivaa ja ois snygii, jos yks niist bjuudais pluggaajile fiktioo. Laji koplaa filo sofian ja halun pysyy hengissä. Suomalaisen Tiede akatemian pääsihteerinä sil on etuoikeutettu duu ni heiluttaa tieteen flaguu, et jengi ko ko boltsil saadaan diggaa studeerattuu tietoo. –Ja viel yks tärkee toive. Se saa spreittailla tittelillä ja käyttää HTDrintamerkkii kaikkien kledjujen kanssa. Yks on, et vaik vanhaks tuleminen onki fittii, ni pysyis friskis kondikses. Proffaa ja Tsilarii koplaa metka toisinfuntsaajan etuoikeus: kumpiki on leedei studeeraan, skrivaan ja duunaan just mitä hodettaa. Pekan innostus tökkii jengii meggeen ja antaa toivoo. Paprujen kultaama maine on ikuinen, jos tyyppi ei jostain syystä sleppaa huumorii huitsiin ja tyri koko showta. . Mun stailiin mallaa niin köpösti, et must tulis itteeni pettyny, katkera ja kärttynen ukko. Skrivaajien dumaus: Tän hervottoman klaanin kummisetä Pekka Aula on itseoikeutetusti Hyvällä Tavalla Dorka. Tää spettari numero 10 ja HTD-rintamerkki annetaan Pekka Aulalle Me tsennataan Pekka tyyppinä, ku dallaa omii polkui, kyseenalaistaa itsestäänselvyyksii ja bonjaa törkeen viileesti dorkuuden koko ilosanoman. Kaikki otetaan vastaan, mitä tulee, mut jos jotain sais toivoo, ni ois klif faa tuntee ittesä tarpeelliseks ihan vanhukseks saakka. Varmuuden vuoks Pekka starttas uu destaan taekwondon. ”Tattis spettarista Tsilarille ja Stadin Dorkien komitealle” Kiittäminen on ihan meidän hugi
Tarkotus on skaffaa talteen freesi fiid bäkki ja saada mestoille kliffoi tyyppei, sella sii, joist on Tsilariin duunattu stoorii ja sellasii, jotka on Tsilariin skrivannu tai fotannu. Viime Tsilarin no 4/2023 umpidorkat julkkarit pidettiin syyskuun kuudentena just rempatun Kansallisteatterin kahvila Willensaunassa. V ähäks tuli jengii paikalle. Yhellä seinällä hihkuu Aleksis Kiven skrivausfiba: niin muuttuu mailma Eskoni. Fotariringist oli mestoil la numero nelosen (ja monen muun numeron) kansikuvan fotannu Marit Henriksson. Marit on meille aarre, fotaajadorka. Show’n aluks Pekka piirs fläpille nelikentän. Ei sinne päinkään. Monta äimänkäkee Ku nää julkkarit oli dorkuuden jubileu mii, professori Pekka Aula oli ruinattu mestoille bamlaamaan aiheesta Hyvällä Tavalla Dorkat pelastaa maailman. Toimittajalegendal on jemmassa aina viileit mielipiteit ja se on muutenki freesii juttuseuraa Uus borsa Musaa julkkareis serveeras Topmost kaksikko Harri Saksala ja Tommi Lindell. Dorkaa plokkaamist ja sarkasmii Nelosnumeron bulein juttu oli Ku Elvis dyykkas Stadiin. Stikattii bulii handuu. Kundi on skarppi, staili ja skoiji. Ku Pekka Aula bamlas, koko jengi bonjas dorkuuden uudet ulottuvuudet. Mesta on snygi ja just ku meille duunattu. Toinen teema viime Tsilaris oli vielä Stadipäivän fotosato. Paikalla julkkareissa oli tän vuoden Stadin Frii du Seija Sartti. Oli pakko roudaa lisää sitsei. Se TSILARIN JULKKARIT TEKSTI: SEPPO PALMINEN FOTOT: VIRVE KUUTAR, JARMO MERIÄ, TOMMI TORPPA Hyvällä Tavalla Dorkien nimet hittaat jutun lopusta sivult 11. Maffii tsiigaa, millast verbaali vekkarii Lindellin linjauksis saadaan pluggaa. Pekka löi koko jengin hepnaadilla. 10 Tsilari 5 | 2023. Ja Upi on ollu Slangijengin jäsen pitempään ku meikä läinen. Aina fillarin selässä on toinenki fantsu fotari, Jarmo Meriä. Upi oli tietysti meggessä julkkareis, ja stoorist on tullu bulisti fantsuu fiidbäkkii. Moni var maan funtsas, et blääh, joku pölypesä proffa sammareissa mumisee liian pit kään ja buuataan sit huideen. Se kertoo mun luokka kaverist Urpo ”Upi” Sallaksest ja sen idolist Elviksest. Julkkarit järkätään yleensä muutama päivä Tsilarin ilmes tymisen jälkeen. Boltsi oli kyl buli nummiskutsarille, mut ei siihen kovin monta a:ta mahtunu. Kiipparivelho Tommin tsen naa snadist knallimaisest skotsast, mut nelosaviisis kundi on sinksannu presaa, ja breikkas Tsilarin uutena kolumnis tina. Upi plokkaa dorkuuteen saakka muutaki ku musaa: snadei sähköstogei, 50 luvun sarjiksii, skraittoi, vahvistimii ja ihan täyskokosii museofiudei. Pajan ajoilta on voimassa legenda: friidujen mielest Pekalla oli proffaköörin paras hanuri (siis dooristen kielellä perse)
Stailei spettareit ja Tsilarin kansii voi saletisti duunaa vaan tyyppi, ku on HTD eli Hyvällä Tavalla Dorka. Eikä siinä vielä kaikki. Slangijengin bamis Hara Saksala ja Tsilarin kolumnisti Tommi Lindell bjuudas musaa. Nää tsembalot on yyberkliffoi. ?. Ku HooTeeDeillä oli merkit rinnas sa, otettiin foto. Koskelle siit upeest duunist, minkä ansiost Dorkan paprut näyttää just niin sikamageelt, messevält ja snygilt ku pitääki. Pekka sai siis ton arvokkaimman spettarin, ku tosi stadilaiselle voidaan skrivaa. Kaikki muu oli verbaalist ilo tulitust. DORKIEN K KU UN NN NIIA AK KIIR RJJA A Tää kunniakirja skrivattiin luovalle Dorkalle Jallu K. Fotosta puuttuu Ilkka Taipale (HTD1) ja Pauli Sivonen (HTD6) + tietysti himluun flytannu Kari Var vikko (HTD2). Koski sai kunniakirjan kaikest, mitä se on Tsilarin ja Slangijengin eteen duunannu. Aleksis Kiven aikaan boltsi skrivattiin kökösti. Kaikki muut sai HTDmerkin ja viel fikkaan snygin LUMIkukkarollisen varamerkkei. Tommi skulas intron stygeen One Way Ticket ja duo Saksala&Palminen tuut tas: ”DORKAN PAPRUT, DORKAN PAPRUT, DORKAN PAPRUT, DOR KAN PAPRUT… Proffaa, tota velmuu veijarii, Diggaa jengi landellakin, Nyt Tsilarilta saa se spettarin, Ei ventannu yllärii. Dorkii kimpassa Tarkotus oli, et saatais kerranki ko koon kaikki ne tyypit, ku on Dorkan papruilla sertifioitu. Tsiigaa infoo sivulta 24 ja tuu ihmees meggeen. Ei ihan onnannu. Ku tol last kehystettyy tauluu on hankala rou daa meggessä, Dorkien taiteilija Jallu K. DORKAN PAPRUT.” Kymmenennet Dorkan paprut Selitys oli, et ku Stadin Dorkien komi tea oli kuunnellu esitelmän, sen oli ihan pakko dilkkaa Dorkan paprut. Jal lust voi pluggaa stoorin Tsilarist nume ro 6/2016. Jallu K. Eturivi vasemmalt oikeelle: Kata & Okko Kamu (HTD7), Virve Kuutar (HTD4) ja Pekka Aula (HTD10). Seuraavat, siis tän Tsilarin 5/2023 julkkarit järkätään täs samas mestas, Kansallisteatterin Willen saunassa, keskiviikkona 1. . Jallu oli mestoilla. kello 17. Koski on disainannu rintamerkin, jota Hyvällä Tavalla Dorkat voi käyttää kaikis kledjuis. Merkki duunattiin kyl Kartsan presaan. Kosken disainaama HTD-pinssi näytti piirrettynä näin himmeeltä. oli ainoo kohta, ku meni niinku osattiin venttaa. Hara Saksala: ”Jebu jebu, onks proffat tosiaan nykyään noin rentoi?” Ku bamlaukset oli bamlattu, oli Pekan vuoro entraantuu äimänkäeks. Hyvällä Tavalla Dorkat numero 1 ja 6 sattu olemaan reissussa ulkomailla. Kellekään ei jää ny epäselväks, et se on graafikkona ja merkkien piirtäjänä yks parhaist. Takarivi: Seppo Palminen (HTD5), Vesa Pallasvesa (HTD8), Lassi Tilander HTD9) ja Timo Alarik Pak kanen (HTD3). Mut fiksu lausehan toi on. No, totta kai tää oli funtsattu juttu, mut Pekalle ei kukaan etukäteen hiiskunu siit puol ta sanaa. Dorkan yksmielisinä 6.9.2023, Tsilarin toimitus ja Stadin Dorkien komitea Seppo Palminen Virve Kuutar Timo Pakkanen Tsilari, päätoimittaja Tsilari, toimittaja Joulugubbe HTD5 HTD4 HTD3 Dorkien taiteilija Jallu K. DORKAN PAPRUT, DORKAN PAPRUT… Siis mitä Aulan Pekalla on ihan kohta. 11. 11 Tsilari 5 | 2023. Se tuotiin mestoille Tsilarin toimituksest. FO TO : TO M M I TO R PP A
Plakkaris on bulisti kans erilaisii esiintymiskeikkoi, vaik Maarit bamlaaki, ett se on enemmän skrivaaja. Musaa ne on tsiigannu vaan snadisti eri vinkkelistä. Messis oli monenlaisii esiintyjii. Opiskelut sai jäädä, ku musa vei. Ne pääs telkkariinki. Maarit on ollu toimittaja na mones lehdes, skrivannu 11 kirjaa, joist viis liittyy viihteen historiaan. 12 Tsilari 5 | 2023. Skidist asti se on digannu kans jazzii. Ekat kohtaamiset Ku on födannu samana vuonna sa mas stadis, ni ei oo ihme, jos sit jos sain treffaa. Mut on se skrivannu bu listi muutaki. Toinen on skrivannu, toinen on shungannu. – Ai, säkin olit siellä. Levyyhtiön dirika Mosse Vikstedt oli järkänny haastiksen The Boysien DDRreissun jälkeen. Eikä se oo ihme, sehän niit yhdistää saman syntymävuoden lisäks. Se oli ekoi mestoi, mis junnut skulas junnuille omaa musaa. Ja se gamla biisi Mä oon rock-kuningas (1973) on Jussin tsoukkii sen ajan shungaajist. Niist se ite pitää tärkeimpänä aikalaishisto riaa On elon retki näin, joka on edelleen bulein kniiga kriguajan populaari kulttuurist. Roballa järkättiin 1961 Roober tin rock show. Jussin eka muisto Maaritist on haastis. Rokin lisäks Jussi shungaa kantrii ja sujuu silt tangoki. Mut siel ei saanu Maarit venaa Jussin keikan alkua Storyvillessä. Maarit minnaa, ku ne oli skole aikana broidien kans lysnaamas Jussii ja Eeroo Roballa. Kahel tän vuoden stadilaisel päivänsankaril riittää stoorii varsinki musamaailmast. Jussi minnailee, ett niil oli pari sähkö skittaa, muuten oli viel akustist rokkii. Siellä oli kaik ki, Jussi smailaa. STADILAISII TEKSTI JA FOTOT: VIRVE KUUTAR Maarit ja Jussi – synttärisankarit J engi tsennaa Maarit Niiniluodon kulttuurihistorioitsijana ja suomalaisen iskelmämusan tieto pankkina. Ja bamlaa kans, ett se oli sen skole ski talla komppaamiseen, joka ilta stagel. Maarit veti vuodest 1990 Ylen Iskelmäradioo 23 vuotta, telkkaris proggiksii Tanssit Stadissa ja Vadelmakallion iltamat. – Kyllä, kaikki, jotka seuras aikaan sa, Maarit lisää. Ja diggas. Jussi Raittinen, niinku se itekki shungas jo 70luvul, on rokkikunkku ja rokkaa edelleen: Rokaten tieni meen on tän vuoden juhlakonserttien ja Jussi & The Boys bändin nyyan platan nimi. Kundit rundas revyyn kans lomakohteis pohjo ses. Jussi & The Boys stagella. Maarit oli duunis Iltikses, mis se oli alottanu jo alaikäsenä kesä toimittajana
Se shungas Asfalttikukkaa. Ja Jussi skrivas skolen parhaan lyhyest enkust. Siin oli kohta ”tyttö armahin, sulo parmahin” ja skidit jäi funtsaa, mikä se parmahin on. Seuraavatki kesät meni Iltiksen kesätoimittajana. Sit se sai uuden juttukeikan, ja niit tuli joka päivä. Siel kävi var sinki opparilaiset. Jussi bamlaa, ett se oli ihan sen ansiota, ett ne oli niin syväl ame rikkalaises popkulttuuris. HelsinkiPavin jortsuist vuonna 1966 se hittas Caritan. Skidiajat Stadis Stadin Friidu (2009) ja Stadin Kundi (2014) bamlaa tietty kans skidiajoist Stadis. Yksiös saatto budjaa kuushenkine evakkoperhe. Skidiajoistaki nousee musa. Ku ne tartti bändiin basistin, ni se opetti viel frendiiki skulaan bassoo. Arkadian yhteislyseost se skrivas äikän ällän, ett osas se kyl skrivaa. Stoorii riittää, ku ne on kimpas. Maarit budjas Kalevangartsa 44:s. skulaa niitten biisii Route 66. Niil oli mahis kuunnella vapaasti humanisti sen tiedekunnan luentoi. Maarit ja Jussi tsennaa toisensa ja musamaailman. Ku se oli 18vuotiaana duu nis Iltikses uutisten vastaanotos, ni yks päivä Heikki Tikkanen tuli eh dottaan, ku kaikki muut oli veks, ett Maarit tekis jutun kundista, ku oli 15vuotiaana päässy stuiduks. Mut oli lavoiki niinku Alppilan lava. Jussi kyl minnailee, ett ekoihin jortsuihin Revanis (skole Liisangartsal) se meni ihan jubas, ku ne oli dokannu sen fren din riisikiljuu. Jussi skrii naa, ett se on käyny kauppaopistoo, mut lopetti senki kesken. Sit joku vanha gubbe shun gas samaa stygee pitskulla ja kuulosti silt, ku se ois skulannu maniskaa: ”Mi nä olen kulkijapoika, minä kuljen pitkät matkat.” Jussi näyttää, miten se hei luttii huulii sormel ja sai siit maniska maisen äänen. Ku tokal luokal piti valkkaa joku kieli, ni Jussi otti saksan. Siin se sai skrivaa kulttuurist. Niiden aikana oli stuidujen jort sui Bottalla ja KY:llä. Solistina oli usein Reine Rimon. Niinku broidiki ja melkein kaikki muutki. Mut Maarit kyl opiskeli yliopistos taide hissaa ja draamakirjallisuutta ja valtio tieteellises sosiologiaa ja tiedotusoppii. Jussin 13 Tsilari 5 | 2023. Jussi minnailee, ett siel joskus skulas Erik Lindströmin orkka lähinnä jazzii ja lattarii. Enkku ei ollu viel sillon lyöny itteensä läpi, vaik leffoi tietty oli ki. Sit se skrivaski siit skolen parhaan ällän. Siihen oli bygatty nyya talo, ku samas mestas oli krigun aikana pommi tettu edelline. Se ku oli ”Amerikanische”. Maaritin ja Jussin ekoi omii tanssei oli teinitanssit. Pajal se valkattiin ESO:n lehden päätoimitta jaks ekana friiduna krigun jälkeen, ja tokana koko lehden historias. Maa rit oli itekki saman vuoden stuidu, ni vastas, ett joo, voihan se skrivaa. Se on ite ope tellu skulaan skittaa ja bassoo. Sunnuntaisin siel skulas Pekka Pöyry, upee saksofonisti, ja Eero Koivistoinen. Skulaamiseen ja shungaamiseen Jussi ei oo skolei käyny. Syksyl Maarit oli aikonu pyrkii Ats kiin, muttei ehtiny. Ekaks Maarit ei skrivannu miten kään erityisesti musajuttui. Ranskas se oli jo al kanu diggaa chansoneit, sit tuli messiin jazz, flamencopiirit ja niiden kautta Stadin Africanaklubi, mis oli mustii juontajii. Maa rit froogaa Jussilt, minnaaks se piha laulajii ja lisää, ett sillon sai shungaa vaan sotaveteraanit. Maarit kävi joraamas kans Polil, se ku oli lähel himaa. Sielt Maarit hittas Abraham Molesín, ku bamlas kitschistä. Stadin jortsuja musamaailmast Jussi bamlaa, ett jortsui on Stadis jär känny raflat ja yhdistykset jo yli sata vuotta. Mut Maaritin musatuntemukseen tää kaikki vaikutti bulisti. Jussi minnailee, ett enkun valkkas Tossus sellaset kundit ku Alpo Ruuth ja Pekka Laiho. Siel ei ollu niin bulisti skidei, mut jengii riitti. Maarit bamlaa, ett pits kul oli 100 lasta. Maarit minnaillee, miten shungaa jille bungattiin: – Ihan viidennestä kerroksesta hei tettiin rahaa, joka oli kääritty. Jussi budjas Hämeen tie 38:s. Muit jortsumestoi oli Työvis, Kultsa, Hämis, Kirja. Oli ollu liian hyvä keikkakesä, ni Jussi ei ehtiny suorittaa kaksii ehtoi. Mesta, jota ei moni tsennan nu. Sai sit duunin kesätoimittajana ja bulimmin liksaa. Nyky suomen sanakirja snaijaa, ett tää ruono kielen ilmasu (Kalevalas, Leinol jne.) tarkottaa sylii, rintaa tai povee. Maarit minnaa harmaatukkasen guben, jol oli silmälappu. Tossust Jussi joutu bytskaan Ogelin skolee vuonna 61, ku sai fudut. Jussil on jääny mieleen yks biisi, jota sen mutsi oli shungannu. Skolet Jussi meni Tossuun 1954. Broidiki sai lähes joka kevät ehdot saksast, mut se päätti, ettei niit suorita ja bytskaks pitkäks kieles enkun. Maaritin filosofibroidiki oli ihan äimän käkenä, ku se kuuli muutama vuos sitte, ett Maarit on ollu Molesin oppilaana. Ku puol kesää oli menny, Tikkane bamlas sille, ett niinku Maarit oli hiffannu, se oli siirtyny toimittaja kastiin. Ei Maaritkaan mitään toimittaja skolee käyny. – Just siks, ettei se ois splitrannu pitskulle, Jussi jatkaa. Se avars Maaritin näkemys tä ihan nyyiin sfääreihin: – Moles toi populaarikulttuurin siis kaikille sallittavaks, hyväks, korvaa vaks. Ku Maarit oli saanu humkandin paprut, se lähti Ranskaan Strasbourgiin kie len ja kulttuurin instituuttiin
Eino oli Esan faija, ja Esastahan Maa rit skrivas Tsilariin (5/2021), miten se skulas sprigi päällä skolebailuis. Maaritin ja Jussin treffit järkättiin Storyvilles, ku oli ihan täynnä jen gii. Kesällä Maarit suunnitteli ja veti siirtokarjalaisten tapahtuman, mis oli teemana Helena Eeva. Helena oli metsäpirttiläinen friidu, ku skrivas ru noi mm. Samaa kaihoo on kans Slangi jengin omas biisis Niin gimis on Stadi. Siel Valtteri Sorsa tuli froogaan, mist Jussi on saa nu Veikon runon. Jussi tsittas stagel ja veti monii suosikki biisei. Ne oli joutunu lähteen Karjalasta, Metsäpirtist, mihin ne ei enää ikinä palaa. Toivo Kärjen sävellyksiin, mut salanimil niinku H. Se järkättiin yliopiston biblus, mis ei oo ennen sitä eikä sen jälkeenkään kuultu samanlaist musaa. Eikä ne oo viel ees lopettanu sitä duunaamista. Oiskohan toi biisi just sille. Maarit oli skrivannu kässärin ja pyys messiin shungaajii laidast laitaan. Ja niin ne shungaski Mustan ruusun, mikä on ollu Jussin lempibiisei. Ku Jussi bamlaa, miten Eino Katajavuori oli messis rundil – fantasine ksylofonin skulaaja – ni Maarit lisää, ett oli se leffatähti kans. Vuosil ei taida olla näiden kahden ko hal muut merkityst ku se, ett ne on ehtiny kokee, näkee ja duunaa bulisti. Seki on skrivattu rindiksel kenttäposti kirjeenä. Lasketaanks nääki messiin, ku spiida taan, kuin bulisti meil on eläke läisii. Siin on Elviksen biisi, mihin Jussi on skrivannu sanat Melkein halvaannuin: ”Onnestain mä tu lin juovuksiin/ Tää känni alkoi, kun me tavattiin.” Kultsan juhlakonsertis Jussi kutsu stagelle vaimonsa Caritan ja kiitti, ettei ois siinä mis on, ilman Caritaa. Ja kehuu, ett tilaisuuden proggis näytti, miten laajaa populaarimusa voi olla, sitä on ihan laidast laitaan. Se oli buli mesta, mis oli monta orkkaa. Juhlavuosi Ku Maarit ja Jussi bamlaa, stooris vi lisee kulttuuriskenen vaikuttajii, joit molemmat tsennaa. klo 15-17 siis Pub Angleterressa, Freda 47 Sjungaamassa Saksalan Hara ja Slangikuoro Ensemble & yllärivirtuooseja Ineen pääsy ei bungaa mitään! 14 Tsilari 5 | 2023. Maarit sanooki, ett Jussi hämmäs tytti laajaalasella osaamisellaan. Samaan biisiin liittyy Jus sillaki huikeit muistoi, miten se hittas sen Alan miesten platalta ja shungas sitä Viis pataa raflas. mukaan niis kävi enemmän duunari nuorisoo. Niinku Maarit funtsaa, siin on yksinäisen kundin kaihoo himaan. 60luvul jaettiin tangomusa ja pop erikseen, mut Jussin mielest kaikki ne on vaan keinotekosii rajoi. Kultsal kävi kans niit, ku oli tullu landelt. 2001. Kimpassa 100-vuotisjuhliin Yks buli proggis, mis Maarit ja Jussi on ollu kimpas, oli populaarimusan tapah tuma, ku suomalaine äänilevy täytti 100 v. Niin Jussi tutustu Veikkoonki. Yks niist oli Jussin naapurin Yrjö Saarnion polkkaorkka. . Jussi minnaa, ett se halus shungaa tangon Annikki Tähden kans. Molemmil on ihan huikee muisti: nimii, vuosilukui, tapah tumii, biisei. Neva ja Asser Tervasmäki. Maarit tsittas lysnaa mas ja tsennas ne kaikki. Jussi järkkäs tänä vuonna kaks juhla konserttii ja Jussi & The Boys julkas uuden platan. Maarit hiffas taas kerran, mikä kaiho jengil oli. Slangijengi dyykkaa Angleterreen! Hoilataan yhes ja erikseen boltsin päheimpiä jygelistygejä Maanantaina 11.12. Mut sen skrivaaja Veikko Lehmuksela palas ehjänä himaan ja sai viel gartsoil la luudaa
Alullepanevana voimana oli H.P.:n pojat. haastanut H.P:n potkupallosille Kaisaniemeen. luokan piirimestaruuden vuon na 1956.Kilpasoutu aloitettiin HSK:n kautta, ja Kulosaaren ympärisoutukin voitettiin 1945. Oma lehti H.P. Säästö pankinrannassa oli kalja paikka Florida. Viki alkoi jo v. Kun pelituomari tuli kentälle ilmoittamaan, että peli oli päättynyt, oli H.P. Tulevaisuus ei näytä kovin valoisalta, sillä väkeä ei tahdo riittää peleihin. Lamiksessa oli pirtti, jossa lauantai sin oli tanssit. Silti H.P. Seuran puheenjohtajana oli aluksi Hurmerinnan Jaki. voitti Helsin gin 3. 1935 järjestää yleisiä tansseja Sörkan Vennulla. Keväisin kunnostettiin telttapohjia auringon paisteessa. Syyskuussa 1934 nimi merkki TOL kirjoitti Mainsissa eräästä ottelusta näin: ”Saadakseen purkaa vä hän kiukkuaan oli H.U.K. Lopulta kaikkein eniten kiinnosti jalkapallo. ruokala Haka, jossa H.P.:n kundit tapasivat. Viherkulmaniminen ra vintola oli Sörnäisten Rantatien ja Viherniemen kadun kulmassa. Se on tuonut myös kasvamista, avioliittoja, lapsia ja yhdessäoloa. Poliisina oli tunnettu ’Lankullakävelijä’, joka uhosi: ’Mitäs te pojat täällä istutte. on 90 vuoden aikana kokeillut lajeja nyrk keilystä kilpasoutuun ja jääpalloon. Se on tuonut ja ylläpitänyt ystävyyksiä hiekka laatikolta alkaen. Sanoin Yrkalle, että hae sinä sen kaveri, minä otan tuon, jolla on valkopunainen leninki. Silloin oli kevättä rinnas sa ja nuori mieli eli odotuksen aikaa. Aluet ta Rantatie 1:tä vastapäätä sanottiin Chicagoksi. H.P:llä ei ollut lähettää kentälle kuin repaleinen joukkue. Vaikka menestystä on tullut, ”tärkeintä on ollut hyvä toverisuhde ja usein pitkäaikainen ystävyys, joka on tullut urheilun harrastuksen myötä”. 15 Tsilari 5 | 2023. Muut jä senet olivat vielä alaikäisiä, mutta silti järjestysmiehinä vuorollaan. Seuran pitkäaikainen sihteeri Viki Mic kelsson on muistellut alkuaikoja: ”Arenatalossa oli mm. Tuskin osasivat aavistaa ne pojat, jotka Hagiksen ojaauran pääl lä seuran perustivat, että vielä heitä näin muisteltaisiin – 90 vuoden päästä. H.P. Siellä oli hökkeleitä ja romu kauppoja. Pesä pallossa H.P. Jää palloa harjoiteltiin usein huonosti va laistuilla kentillä iltaisin ja pelialueet raivattiin itse. Nimimerkki Leevi muis telee: ”Meillä kavereilla oli siellä teltat joko yksin tai porukassa. Jalkapalloja keilaseura Hakaniemen palloilijat täytti 90 vuotta 23.9.2023. Seuran ”avauspotkun” potkaisivat 16–19-vuotiaat hakaniemeläisnuoret Hakaniemenrannassa, oja-auran päällä. voittanut tuloksella 4–3.” Monia lajeja Pesäpallolla aloittanut H.P. Toivotamme tervetulleiksi uudet futaajat! . On ol lut pesäpalloa, jalkapalloa ja voimisteluharjoituksia. H akaniemen palloilijoiden (H.P.) jäsenet ovat osallistu neet aktiivisesti eri urheilu lajien harrastuksiin. Muutakin kuin urheilua Lähellä silloista Sörnäisten rantatien ja Toisen linjan kulmaa sijaitsi ”kant ti” jota pidetään H.P.:n synty paikkana. Menkää kotiin siitä tai puistoon leikkimään tai vien teidät putkaan.’” Lamiksen tanssit Raittiusyhdistys Koiton tuolloin omis tama Lammassaari, ’Lamis’ oli seuralle tärkeä paikka. julkaisi Mainslehteä, joka kiersi jä seneltä toiselle. SPORTTII TEKSTI: HEIKKI TELAKIVI, PENTTI TURUNEN, REIJO HYNÖNEN FOTO: HAKANIEMEN PALLOILIJOIDEN ARKISTO Hakaniemen palloilijat 90 vuotta Tekstin lyhensi Tiina Linna. Siitä on nyt 48 vuotta – eikä vaimollani ole ollut sitä valkopunaista leninkiä enää vuosi kymmeniin.” Soittoa ja tanssia Seuran jäsenet muistelevat tansseja ennen sotia: ”Tanssien järjestäminen kaupun gissa alkoi 30luvulla. Tansseja oli keskiviikkoisin ja lauantaisin.” ”Hoopee” nykyään Toiminnan muotoina ovat keilaus ja jalkapallo. Näistä tansseista muistan, kun Yrkka meinasi mennä hakemaan samaa friidua, jota itse olin ajatellut noutaa tanssiin. voitti vuonna 1935 kaikki pelaamansa 12 ottelua. Seuraan liittyneistä Savolaisen nyrkkeilijäveljeksistä Erkki edusti lopulta Berliinin olympialaisissa. Näissä tansseissa me H.P.:n pojat oltiin hyvin näkyvillä: Esiinnyimme H.P.:n paidoissa, täysin tietoisina omasta ’veto voimastamme’ – ei ”Hoopeehen” päässyt kuka tahansa. on kunniakkaasti urheillut, pelannut ja toiminut 90 vuotta
Yhes pluggaa Venny SoldanBrofeldt. Elisabethin stebus on sen omaki nimi, kuuluisaa sukuu. Aira 90-vuotispäivänään. Mut ei tarttenu gamlaa gubbee kauan tsiigaa, se delas jo viiden vuoden kuluttuu. Vaik FOTO: SABRINA BQAIN. Auroran gravaril on Ville Vallgrenin buli stebu, mis enklu lohduttaa köyhää friiduu, ku spiidaa. Se vaikutti mui hinki nuoriin, ku vaan omiin skidei hinsä, niinku vaik Juhani Ahoon. Niinku moni tsennaa, se perusti kans Diakonissalaitoksen, ekan mes tan, mis koulutettiin hoitsui. Pietarin Clodteis on taiteilijoit. Nii, siks ku sen äijä oli eversti. Stadin seurapiirien upee mimmi läh ti Pietariin tsaarittaren jeesiks. Hän oli myös avainroolissa, kun Työläisäitipatsasta suunniteltiin. Kansalais krigun jälkeen se tsiigas, kuin kurjasti punasten skidit budjas. Stadin yrittäjäfriidut järkkäs sinne redun, ja tietty sillon tsögattiin friidui. Eikä mitä tahansa friidui. Bulimmin saa irti, ku ottaa messiin jonku, ku tsennaa mestat. Auroralle jäi bulisti fyffee ja siit tuli yks ekoi friidui, ku hoiti bulii firmaa. Ku lysnas Marin stoorei näist frii duist, ku on eläny jotain sata vuot sit te, ni pakko funtsaa, kui itel on käyny tsägä, ku födas myöhemmi. . Aika moni on kans jääny kundien varjoon. STADIN MESTAT TEKSTI JA FOTOT: VIRVE KUUTAR Aurora duunas bulisti kaikkee, ni miten siit bamlataan hissakniigois: everstin na Aurora Karamzin. No, et oo ainoo. Friidut gravarilla Muit hyvii friidui, ku on delannu Suru-uutinen Aira Heinänen (26.5.1932–17.9.2023) Aira on ollut monessa mukana. Oli liiton nimes kyl snadi ongelmaki – just toi sen broidi. Kunnon mutsi Elisabeth Järnefelt minnataan var sinki siks, millasii skidei sil oli: mog laaja Eero, säveltäjä Armas, skrivaaja Arvid, kriitikko Kasper. Härmäs on nyt friiduil iha erilaiset mahikset käydä skoles, duunis, ja ite saa päättää, mihin fyrkkansa pistää. Muiden jeesaaja Huikee elämä oli Aurora Karamzinilla. Täs stoorii muutamast. Aurora jeesas Suomes skidei ja frii dui. Mut Mannerheimin lastensuojeluliiton pe rusti kyl sen systeri Sophie. Skidien hyväks Ootsä funtsannu, ett olipas hyvä, ku marsalkka kekkas perustaa skidien hyväks liiton. Myöhemmin se meni avikseen Karamzinin kans, mut seki delas, ku lähti kriguun Krimille. Se halus jeesaa. Elisabeth oli suomalaisuusdorka, vaik oliki födannu Pietaris. Moglaaja Yhel gravaril on snadei musui, mist ei saa ees kunnol selvää, mitä niihin on skrivattu. Siel se meni sit avikseen Demidovin kans, ku tsaari melkein pakotti. Ne skrivas toisilleen breivei ja funtsataan ki, ett niil ois ollu suhe. Se ei paljo maindannu, mitä muut siit funtsas, käytti byysii, blaadas. O ppaana oli Mari Anthoni, ku tsennaa Stadin mestoi ja innostuu bamlaa niist iha kybäl. Monet punaset mut sit funtsas, ett ne ei mitään lahtarin jeesii tartte. Funsatkaa – siihen aikaa friiduil oli yleensä aina äijänsä nimi, eikä ees omaa nimee siin messis. Täl redul hitattiin mont friiduu, ku on duunan nu bulisti gutaa, mut ei niil oo iisii ollu. Mari bamlas kans, ett vaik Vennyn äijä Juhani bytskas nimensä Ahoks, ni Venny piti omansa. 16 Tsilari 5 | 2023. Venny oli moglaaja, kuvitti kans skidien kniigoi ja duunas korui. Sen friiduis ta ei oo bulisti mainintoi, paitsi tietty Ainosta – siit ku tuli Sibben vaimo. Hietsun gravari on varsinaine hissan aarreaitta
Myöhem min saman kupolin alta löytyivät Leh tistä koko elämän halki seuranneet maailmankirjallisuuden suuret etsijät. Naapurien kesken vallitsi YYAsopimus, poika jengin kolttosia hillitsi kunniakoodi. K irjailija ja filosofi Torsti Lehtisen pitkä tie päättyi Suursuon sairaalan saatto hoitoosastolle 16. Lehtisen lempinimiin kuuluivat Kallion Kierkegaard, Cellan Camus ja Tenkan Dostojevski. Hänen vaellus vuosiaan maailmalla leimasivat pilven tuoksuinen kommuuniasuminen ja va paan rakkauden opintopiirit. Kirjallisuuden moniottelijan filo sofian voi tiivistää kolmeen sanaan: vapauteen, kaipaukseen ja elämän janoon. 17 Tsilari 5 | 2023. Siis alle kymmenen kilometrin päässä Kalliosta, jonka mäet ja rannat olivat hänen sielun maisemaansa. Nelisenkymmentä omaa kirjaa jul kaisseen Lehtisen pääteoksiin kuuluvat Søren Kierkegaard: Intohimon, ahdistuksen ja huumorin filosofi (Kirjapaja 1990) ja Eksistentialismi: Vapauden filosofia (Kirjapaja 2002). . Hän pääsi seikkailemaan Tarzanina Afrikan viidakoissa ja purjehtimaan Ahabina maailman merillä. Omaelämäkerrallisen trilogian myöhemmissä osissa Kuin unta ja varjoa (1983) ja Sokea taluttaja (1984) veijaritarinointi väistyy eksistentialis tisen ja uskonnollisen pohdiskelun tiel tä. Tätä janoa Lehtinen tyydyt ti laulamalla intohimoisesti tangoa karaoke paikoissa. FO TO : V IR V E K U U TA R . Köyhän perheen poika pysyi pin nalla lukemisen avulla. IN MEMORIAM TEKSTI: JANI SAXELL Stadin kundin elämänmittainen etsintä – Torsti Lehtinen 1942–2023 Torsti Lehtinen Paavalin tsyrkassa vuonna 2008. Hän totesi saa neensa filosofin koulutuksen Helsingin yliopistossa ja Kallion kaduilla. Kun katupoika joutui pikkurikok sista vankilaan, hänen seuranaan Riihi mäen kuritushuoneella oli Carl Grimbergin 20osainen Kansojen historia. ”Minun filosofiani on arpisten sielujen, kaipauksensa runtelemien ihmisten filo sofiaa, kaurismäkeläistä roskakuski Nikanderin filosofiaa”, hän kiteyttää esseekokoelmassaan Multaisen iän kerho (Basam Books 2015). Kun Torsti haki äitinsä kanssa keskuksesta vaatteita, majuri oli säästänyt poikaa varten keräys paperin joukossa kulkeutuneet sarjakuvat. Lehtisen omaelämäkerrallisen esi kois romaanin, Kun päättyy Pitkäsilta (Karisto 1982) sävy on elämälle kiitos. Laaja kalliolainen lukijakunta kai pasi häneltä katuuskottavampaa ja ihmisläheisempää tuotantoa. Lehtisen viimeiseksi jäänyt teos Stadilaiset lauteilla (Aviador 2021) tal tioi Helsingin rikasta yleisten saunojen kulttuuria. syys kuuta 2023. Alamaailman korttelit olivat rikas ja värikäs kasvuympäristö. Tulevan kirjai lijan syntyyn vaikutti Castréninkadun slummi keskusta hoitanut Pelastus armeijan majuri. Lehtinen oli kolmekymppiseksi asti tiukka ateisti. Lehtinen teki työtä käskettyä. Välillä Trixie sortuu kama kierteeseen, välillä sinnittelee ja suun nittelee vankilan jälkeistä tulevai suutta. Dogmaattisuus ja ulkokultaisuus olivat Lehtisestä kaukana. 1940–50lukujen puutalo korttelien Kallio oli sotaveteraanien, nyrkkeily sankarien, kaduilla partioivien piiska autojen, pihojaan vahtivien talonmies ten ja laittomien aborttien tyyssija. Koko perhe ja naapurit saattoivat osal listua lestinheittoon. Kallion kirjasto avasi köyhän per heen lapselle ovia arjen tuolle puolen. Doku menttiromaani Kutsumushuora (Johnny Kniga 2003) on prostituoitu Trixien monologi Kallion ja Sörkan kulmilta. ”Suomen körttiläisin ortodoksi” oli syntynyt
Niil oli runoki, minkä tahdissa ne hakkas sitä pulii: ”Rakastaako Jeesus meitä. Sanat tulee korvikealkoholina käytetystä puleerauslakasta, pulituu rista, sveduks polityr. Täs samal paikal on nykyää vakuutusyhtiö Ilmarisen pääkonttori ja sen edes taideteos bulist lepakost muistona Lepakko(luolan) ajoilt. FOTO: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO / PATRICK ORAS. Sitä kutsuttiinki aikoinaan kans nikkarilakaksi. Yks kyssä ri oli ”Miksi spurgu haisee pahalta?” Sit ku leguritki oli sitä mieltä, ett tämmöst ei saa skoles froogaa, Opetushallitus poisti ne ohjeet netistä. Siellä pikkukundit ja gimmat braijas sulassa sovussa pultsareiden kans. Näissä kaupungin osissa myydään pulituuria, tavallisesti hal paa venäläistä, jota on melkein joka myymälässä suuret määrät. tavallisiin tavaroihin, ei polisi voi estää sen myyntiä, vaikkakin pulituuri kauppa täten harjoitettuna on ilmeistä väki juomakauppaa.” brenkku, mut ekan maailmankrigun aikana sen käyttö räjähti käsiin, kun brenkun myyntii rajotettii. Yhen luvun nimi on ”Spurgu”. Sillä kiillotettii mööpeleitä. Mull’ ain on levee knalli ja kiva beena pääss. Sillo siit lakast ja suolast tuli möykky ja melkein puhdas spitta jäi jäljelle. Se on tarkotettu alaskolen 3.–4.-luokkalaisille. Spurgu on ehkä joskus ollut ihan taval linen aikuinen. Olemmeko enke leitä. Kaikenlaisii nimityksii ja sekalaisii asumuksii Niit pultsareita kutsuttii kans puistokemisteiks ja se litku, ku ne dokas, oli klönttiliköörii tai Lindholmin lakkaliköörii. Olemmepa tietenkin.” Hamppari laakson vieressä oli Humppukalliot, Kallion virastotalon mestoilla. Sitä varten flindaan stikattii suolaa ja sit sitä flin darii alettii ravistelee eli ”hakkaa” puo lelta toiselle. Ku siin oli sitä lakkaa, se piti tisleeraa siit vek ennen dokaamista. Sitä divattii ainaski jo 1890luvulla, ku se oli halvempaa ku Lakka saatiin veke suolan avul Pulituurii on dokattu myöhemminkin. Siit skri vattii mones aviisis 1914, niiku Hesaris 23.6.1914: Opetushallitus julkas 2021 bökkerin ”Häntä jäässä ja muita juttuja”. Liekkihotelli sellasena, ku moni sen minnaa. SLANGILODJU TEKSTI: HEIKKI PAUNONEN Spurgut ja pultsarit ”Pulituurin juontia harjoitetaan hyvin yleisesti ja suuressa määrässä Pitkänsillan pohjoispuolella olevissa kaupunginosissa Kalliossa, Sörnäi sissä, Vallilassa, Hermannissa ja Toukolassa. Se johtuu siitä, että hänellä ei ole kylpy huonetta, jossa hän voi pestä itsensä.” Koko luku alkaa: ”Spurgu on ihmi nen, jota kaikki väistävät kaupungilla. Sen on skrivannu Kreetta Onkeli 2013. S iit luvust synty buli mekka la viime kesänä, ku Opetus hallitus oli antanu netissä maikoille siihen kniigaan liit tyvii ohjeita siitä, mitä niiden piti skideiltä kysyy. Mä olen sakin malli, vaikk’ on kin nokka rääss’.” (Laulusta Sakilainen, Tuulispää 16.2.1917.) 18 Tsilari 5 | 2023. Mä him pun puliks haisen ja käytän mällejä. Kun pulituuri kuuluu n. Kniigas skrivataan: ”Spurgu haisee. Sitten on tapahtunut jotain niin kamalaa, että hänestä on tullut spurgu, pultsari.” Spurku dokas pulituurii Puliukoista ja pultsareista on bamlattu jo kauan. s. Mut miks spurgu sit haisee pahalta. Ja se döfas kans karmeesti! Jotkut veti kans kolinaa, mut ei se sii hen döfikseen jeesannu. Hampparilaaksost Humppugaltseille Yks mesta, mis pultsarit, kundit ja gim mat, tsittas divaamassa ja hakkaamas sa sitä pulii, oli Hampparilaakso nykyi sen Kaupunginteatterin paikalla. Rakastaapi tietenkin. Sakilaisetkin dokas pulii: ”Täss näätte sakilaisen, oon Sörkan sällejä
Siitä svedumurteiden sanasta on saatu Stadin slangiin ekaks burgu ja sit spurgu. Kuival puolel oli sentää omat petipaikat, alakerran märäl puolel ei ollu ku kovii vanerilevyi. Liekkihotellissa oli kaks ker rosta. Parkkila on puuhamiehenä Liekkihotellis. Sitä blisattii huoltsikoilla ja litran muoviflindari bungas muuta man markan. Yksinkertasesti siks, ett ne tartti fyrkkaa brenkkuun ja sata mis oli semmost duunii, josta sai fyr kat heti handuun. Se liekki viinakin döfas kaameelle: ”Sehän hai si ku kissankusi”, kerto Eddu Janzon liekkiviinasta. Tunnetuksi liekkiviina tuli kui tenkin Liekkihotellista. Ja spurguja. FOTO: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO / TUULA SIPILÄ. Niistä gamloin on burgu. Se oli TalousspriiT:tä eli Tspriitä, tek nistä spriitä. joulukuuta 1967. Fyrkkaa brenkkuun, duunit satamast Mut miks spurguista on tullu ranta ja satamajätkii. Niist bulimpi oli Pasilan kaatiksel la. Sen nimi tuli siit ku siin flindaris oli liekin kuva. Stadis oli kaks kaatista, minne spurgut oli bygannu oman ky län. 19 Tsilari 5 | 2023. On sadetta, ukkosta, tuulta ja pakkasta. Arvo ”Stadin Arska” Parkkilast on duunattu patsas. Opetushallituksen julkasema kniiga, jonka froogiksist födas yks buli kalabaliikki kesäl 2023. Spurgu on gamla sana Stadin slangissa ja siit on monta äänne varianttii: spurgu, sburgu, spurku, sburku ja burgu. Opetushallituksen kniigassa Spur guluku loppuu näin: ”Maailma on paikka, jossa kohtaamme monenlaisia säätiloja. Arvo ” Arska” Parkkila ja messissä oli kans Marraskuun liike, johon kuulu mm. Claes Andersson ja Ilkka Taipale. Mistä se sana on tullu. Osa spurguist ja pultsareist budjas kaatiksilla. Van hin merkitys on ’juoppo, puliukko’, kun taas merkitys ’ranta ja satamajätkä’ on nyyempi. Sieltä tsö kattiin joka päivä rantsuduunareita, ja siin joukos oli vilt spurguja. Mut Liekkihotelli säästi monen spurgun ja muun asunnottoman hengen. Loka–marraskuussa 1967 Stadissa oli delannu 44 asunnotonta alkoholistii. Samalla tavalla me kohtaam me täällä toisiamme: johtajia, kaunot taria, vammaisia, urheilusankareita, tiedenaisia, sellistejä. Eddu Janzon kerto, ett Kauppa torilla oli Viaporin lautan bryggan vieressä ”Orjatori”. Pasi lan kaatis flyttas 1963 Isoon Huopa lahteen, ja ne spurgut joutu shingraa sielt vek. Sen vuoksi maailma on niin tavattoman kiinnostava paikka. Uudenmaan svedumurteis on sana burk, jonka merkitys on ’ilkeä, ilkeämielinen, alhainen, halpamai nen, häijy, kamala, hirveä, kärttyisä, äkäinen, äreä, tyly, töykeä ihminen’. Yläkerras oli kolme salii, jois oli sängyt. Spurgu-sana tuli Stadiin Svedujen kautta Mut viel takasin spurguun. Duuni on latvialaisen Oskars Mikansin ja sen nimi on Ihminen nousee roskalaatikosta. Liekkihotelli jeesas spurgui 1960–70luvulla dokattii liekkiviinaa. Vuonna 1979 öpnattii Kylä saareen alkoholisteille uusi ensisuoja, ja sit Elmu valtas Liekkihotellin ja siit tuli Lepakko(luola). Ala kerras oli lintsipedit, pelkät vanerilevyt lattialla. Eiköhän monet spurgut oo just tällä sii. Liekki hotellin ”isä” oli entinen alko holisti ja SuojaPirtti ry:n perustaja Spurgut nukku ahtaasti Liekkihotellin sisätilois. FOTO: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO / PATRICK ORAS. Siel oli monta kymmentä koijaa, ku oli duunattu pahvista ja vanerista. Ainakin minusta ja varmasti myös sinusta?” . Se oli asun nottomille alkoholisteille tarkoitettu asuntola, ku avattii 5. Alakerrassa oli Märkä puoli eli Sumppu ja yläkerrassa Kuiva puoli. Snadimpi kylä oli Kyläsaaren kaatiksella. Liekkihotelli oli Suomen Väri ja vernissatehtaan entinen maali varasto Gresassa
Se on armoton jäärä pää, mut vaan sellasis asiois, jotka se haldaa paremmin ku mä. Se on disainannu suurimman osan mun skri vaamist kniigoist. Sellasel jo muutama mun frendiki brassailee. Hannu Kavasto KONNIEN JA KAUNOTARTEN KEITTOKIRJA Momentum Kirjat G raafikko Hannu Kavasto on mun frendi. Dorkille ja densoille kaikki on mahdollista. Emmä meinaa, et Hannun fiktio ois mitää ”se renaadii Gduurissa”, tai et ”sepänsällin spesiaali” bamlais lakii ja oorninkii. Ja sit ku sä snadis flänäs dallaat Jaskan Grillille, sä hiffaat, et joillekki Aliisa Karhumäki on duunannu nimetyn safkan. Siks tää onki vuoden snygein kniiga. Se on saanu itte ja yksin päättää kaikest. Mut konnien keikalla ollaan ja siihen hulttiojengiin Hannu on skrivannu sekaan ittesä ja muita sen tsennaamii tyyppei. Ja totta kai mä hiffasin kaks Hannun bulii mottoo: pluggaaminen kantsii ai na – ja safkan duunaaminen. TSILARI SUOSITTELEE TEKSTI SEPPO PALMINEN Taas on tullu plugattuu hiivi kniigoi. Toi Sienihullukniiga on todella kii ajas sa. Ei ne mitää gurmeeta venttaa. On siin resepteiki. Stoori on ku stydisti goisannu eläketurvapläni. Mä lesasin tän stoorin kahteen kertaan ja nautin. Tää kniiga on ihan Hannun näkönen. Ja siellä ne vilahtelee tärkeet mestat, raflat, safkat ja koordinaatit aina unkarilaiseen kylään Mezösze mereen saakka. Fyrkat nyysitään ku tikkari skloddin haavista. Siit tuli snygi keitos kon nii ja kaunottarii. Laiffii, safkaa ja brassailuu 20 Tsilari 5 | 2023. Arkisafka saa joi denki mielest olla mautont mättöö. Stydi suositus. Kaikkihan me tääl skrivataan omaa stoorii, mut kaikki ei duunaa siit knii gaa. Niit oli skrivattu sekalaisist aiheist, mut hittasin mä sielt ihan selkeen trendinki: safkan. Tuli mieleen jangsteriajat, ku Jerry Cotton ja Phil Decker oli mun feivörittei. Graafikko, jonka mä tsennaan aika hyvin, skrivas fiktion, mihin se jemmas osan elämää. Joka mesta on ollu sienii turvoksis, mut ei niist moni osannu kovin ihmeel list safkaa duunaa. Sen kans on iisii duunaa kaikkee kim passa