vuosikerta | Hinta 8 € STADIN ”SYVIN” OLEMUS Bulisti sveduslangii. Nro 5/2022 | Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti | 27
Stadin Slangin nyyat joulutsetit on nelisivusii! Tänä vuonna sä voit sendaa sukulaisille ja frendeille näit upeit nelisivusii tsettei tai niitä, joita duunaattiin viime vuonna. Joulukorttei voi slumppaa Slangin byroosta, Hämeentie 67. Toimisto on avoinna ti ja to klo 14-17 Nelisivusii korttei voi tilaa kans netis tai meilillä: toimisto@stadinslangi.fi Glaiduu Jygelii & kliffaa ja stärää Nyyaa Vuotta Sisäaukeaman tervehdysteksti: Postikortit Nelisivuset kortit (nelisivuisten korttien messiin saat C6-kokosen kirjekuoren). Kaikis korteis on Slangin oman taiteilijan Jallu K. Kosken snygit piirrokset Stadi-nostalgiaa
FO T O : BR O ID IN A W ES T Ö S H EM A LB U M . FO TO : A K I SC H A D EW IT Z Stadin Slangin nyyat joulutsetit on nelisivusii! Tänä vuonna sä voit sendaa sukulaisille ja frendeille näit upeit nelisivusii tsettei tai niitä, joita duunaattiin viime vuonna. 14 Kjell Westö haaveili kestävyysjuoksijan duunist. 26. Saksala 36 Rehupuntti J. SISIS Vakkarit 4 Snadit 5 Hedari M. Kuutar 28 Stadin Syke R. ja C. FO TO : V IR V E K U U TA R . Kuutar 14 Intervju med broidina Westö R. 18. Paunonen 30 Kalevi Hartin musaa M. Seppälä 6 Yhteystiedot 7 Bamis H. Linna 25 Slangi elää räpis V. Joulukorttei voi slumppaa Slangin byroosta, Hämeentie 67. Kosken snygit piirrokset Stadi-nostalgiaa. Kolanen 33 Eteläsataman kohtalo T. Wisser 43 Slangi järkkää KANSI: LEHDISTÖN SUOSIKKI IKIKASVUSKRUBUT / TIMO AALTO. Seppälä 35 Taka-Tölikan kundi M. Nyberg 16 Kniigavinkki T. s. Pakkanen 34 Slangii landel. Seppälä 32 Gamlaslangi M. Toimisto on avoinna ti ja to klo 14-17 Nelisivusii korttei voi tilaa kans netis tai meilillä: toimisto@stadinslangi.fi Glaiduu Jygelii & kliffaa ja stärää Nyyaa Vuotta Sisäaukeaman tervehdysteksti: Postikortit Nelisivuset kortit (nelisivuisten korttien messiin saat C6-kokosen kirjekuoren) BR O ID IN A U N D ER D O M T ID IG A ST E Å R EN . Pluggaa kaikki konsertist s. Kim Minnailuu 17 Kahta tietä leguriks B. Kaikis korteis on Slangin oman taiteilijan Jallu K. Palminen 12 Fotoskaban tulokset V. Paunonen 24 Slangiproffan stoori H. 3 Tsilari 5 | 2022. Stadii, slangii ja stadilaisii 8 Vesku bytskas hiippakuntaa S. Purkunen 37 Ne dokaa, kel on tsetti H. Jormanainen 38 Slangi blisaa 39 Pluggaajat 40 Skabat 41 Slangijengi 42 B. Mäkinen Pluggaajien olympiastoorei s. Tsilari onnittelee 85-vuotiasta glooriabamista Lasse Liemolaa. J
Aika näyttää, millanen se sit valmiina on – tuskin ainakaa sellanen ku havainnekuvis. TL Kruunusiltojen bygga alko Kauhul ja innol venattu Kruu nusiltojen buleista bulein bygga on alkanu. Ilman yleisii biblui meil budjais Härmäs bulisti dillempää jengii ku nyt. Härmä on teh ny hissaa esmes antamal ekana äänioikeuden friiduilleki vuonna 1906, mut kans sillai, ett tänne Stadiin byggattiin koko Pohjolan ekaks yleiseks bibluks tarkotettu haussi. . Hyvä mesta patsaalle vois olla samas pudekas, mis staijaa Työläisäitipatsas. Hageli ehdotus oli järkkää skaba, ett saatas erilaisii ehdotuksii. Hageli lähtee messiin toimikuntaan, ku funtsaa tarkemmin, miten idis kandeis toteuttaa ja mistä voitas saada siihen fyrkat. Se kerto kans melust muu tenki vähä enemmä, ja sen pos taus keräs alleen vilt kommenttei ja tietty reaktioit. 4 Tsilari 5 | 2022. . 19201930luvul TUL:n eli duunarien urheiluliiton jäsenii ei päästetty osal listumaan olympialaisiin. . FO TO : H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O / PE K K A V Y Y H T IN EN . TL FO TO : V IR V E K U U TA R FO TO : V IR V E K U U TA R A-Ständi staijaa Rikun edes houkuttelemas jengii käväsee 140-vuotiaan biblun uumenis. Alueel budjaavii järkytti erityisesti Hännisen kommentti siit, ett oikeesti sen mielest kandee flyttaa landelle ja palaa viiden vuoden pääst takas. – Stadis on pitkät työläisurheilun perinteet, Hageli perusteli ehdotusta. VK Rikun biblu 140 vuotta! Entine Stadin pääbiblu, Rikhar dinkadun kirjasto eli Rikun biblu täyttää 140 vuotta. steve Tsiigaa vastaukset sivulta 37. Porttarin antami nen huligaaneille ei kai oo mikään helppo nakki, mikä on vähän outoo – saahan raflaki antaa porttarin jolleki, joka jatkuvasti riehuu siel tai rupee vaik goisaa kesken illan. Nykyää bibluist saa londattuu kaikkee muutaki tavarafillareist varmaa painepesuriin, ja Stadin nyyas kes kustabiblus, Oodis on mageit tiloi, mitä jengi voi käyt tää. . Geimit oli breikil jokusen minsan, ett huligaanit saatiin rauhottuu ja hommat jatkumaan. Virve Kuutar Patsas duunariurheilijoille Stadin Slangin jäsen nro 42 Hageli eli kunnallisneuvos Kai Hagelberg ehdot ti Slangin hallitukselle, ett ruvettas duunaan patsasta duunariurheilijoille. Hageli ja bamis Hara funtsaa idistä patsaasta duunariurheilijoille. Ne oli messis duunareitten omis olympialaisis, mis ne sai bulisti mitskui. Nykysii stadilaisii harmittaa tietty kans se, ett skönenäkymät tulee muuttuu lopullisesti nyyan sillan byggaamisen takii. Hämeentien pitkäpii mäsen rempan viestinnäst on sel keesti otettu mallii myös Kruu nusiltojen byggan viestintään. Mut kai sitä kaikkeen tottuu, ja joskus tääl budjaa pelkästää jengii, ku ei muusta tiiäkään. Snygin huushollin on piir täny Theodor Höijer, minkä moni stadilainen salee tunnistaa tyylist ihan sanomattaki. Hallitus piti idist hyvänä ja päätti jatkaa valmisteluu. Eihän bulit byggat valmistumisen jälkeen melkein koskaan oo. TL Fotos oleva näkymä on muuttunu jo nyt tosi bulisti. Elokuun lopus Kruunusiltojen viestintädude Lauri Hänninen skrivas Facebookkiin päivityksen, mis se kerto rehellisesti, miten paljon metelii byggast tulee kuu luu. Ja viel pitkään sen jälkeenki TUL:n jäsenii tsiigattiin kieroon. Biblujen paras puoli on just se, ett sinne voi mennä kuka vaan, kel on biblutsetti, londaa nii bulisti kniigoi ku ikinä kehtaa, eikä bungaa mitään! Pitää vaa muistaa palauttaa tai uusii ne lai nat, ku muuten pitää bungaa sak ko. Toivottavasti tää ei oo mikään merkki siitä, ett UK:st olis tulos Stadii jotai fudishuligaanitrendii vaan tääl tsiigattais jatkoski sporttii sportin ittensä vuoks. Stadin Derbys sekoiltii huolel Kauden vika Stadin Derby maa nantaina 5.9.2022 piti keskeyttää ja hälyttää slurkit kentälle, ku HIFK:n fanit yritti stikkaa Klu bin fanien lipun tuleen. SNADIT Slangiopen snadit Bonjaatsä nää.
Nää ns. Stadi – stydi magneetti T äs o kesiksen aikaan varmaan monel aamuborkat läikkyny ku Hesari o lietsonu Stadin ja bönden vastakkainasetteluu. Stadilaisuus ei oo keltään veks. Ja stadilainen handlaa sen. Silt ajalt ku rehupuntit stikkas talikon naulaan ja böndelt flyttas pirusti jengii veks. Se alko Helsinki-päivänä ku toimittaja julkas Stadii ja stadilaisii symffaavan tekstin ja julisti et se on uus ”Stadin maakuntalaulu”. Ja Stadin kulttuuritarjonta oli ylivoimane. Stadin Friidu Laura Kolbe on hiki kotsas saanu selitellä Stadin ja bönden ikiaikasta eroo. Kuka minnekki, mut aika moni Stadiin. Snadimmas mittakaavas Stadis oli sama trabeli. uudet asumalähiöt oli karseen kaukana keskustast. Stadi on kans hima: ”Meillä Helsingissä syntyneillä on juuremme ja historiamme Helsingissä. Vaikkemme enää asuisi Helsingissä, synnyinseutumme säilyy syvällä sydämessämme. Kirjoittaja on Tsilarin toimittaja. Myös me podemme kotiseutukaipuuta aivan samalla tavalla kuin kaikki muutkin ihmiset.” Tää ei riittäny sulkee musteflindan korkkii. Sillon kelattiin, et pääkaupungin magneetti oli liika stydi. Vuonna 1957 proffa Matti Kuusi latas et ”suomalaisen kulttuurin rakenteellisia heikkouksia on sen vesipäisyys, sen helsinkivaltaisuus”. Paitsi ehkä toi Kolasen Risto ehtii – mut sit niist voi pluggaa Tsilarist. Elo-syyskuus Hesari alko samlaa erilaisii ”Helsinki-vihan” ilmauksii ja täyttää niil palstojaan. Sille on on ihan ok et tääl tapahtuu jatkuval syötöl kaikkee kliffaa ja et kaikkiin häpeningeihin ei vaa ehdi messiin. No joo, onhan toi Stadin kulttuuritarjonta aika rapee. Mä lesasin näit juttui ja funtsin et koko tää asetelma on kaivettu jostai kumpuje yöstä. Sit toi Stadiki alko satsaa ja byggas korttelitaloi ja bulei alueellisii kulttuurisentrui ekaks Itikseen, sit Malmille ja Kantsuun ja sit viel Vuokkiin. Mut ei sekään o keltään veks. Se skrivas et tääl kaikki voi budjaa sovus alkuperään katsomatta ja et erilaisuus o rikkaus. Ja homma oli jämpti – eiks jeh. Stadilainen Jenni Westerholm vastas provoon fiksusti. Stadissa jylläs poliittine ja taloudelline valta. Böndeltä toisteltiin vain Stadin kaikuja. Vaik kaikki tsennaa et sellasena on totuttu pitämään Veikko Lehmukselan Stadin kundin kaihoo. Ei se pökrää nähtävyyksiin, sippaa gallerioihin tai hyydy keikoille. Mones kaupunginosas ne gryndas omat orkat, köörit, musaskolet, teatterit, omat festarit. HEDARI MIKKO SEPPÄLÄ 5 Tsilari 5 | 2022 F OTO MAT TI S NE LL M A N. Et tämmöne liberaali ja kosmopoliittine mesta mis budjaa paljo jengii tiiviisti läjässä vaa snadisti eroo sellasest seudust mis olosuhteet o toisenlaiset. Kolbe paukautti viel et stadilaisuus on heimoidentiteetti jota pitäs arvostaa siinä missä muitaki, et stadilaisuus ei o keltään veks. Kuusen kulttuuripoliittine resepti oli et valkattais joku – iha sama mikä – böndestadi ja stikattais sille pelimerkit, eli skaffattais Stadille tarpeeks buli vastapooli. Ne gryndas asukasyhdistyksii ja vaati lähidemokratiaa, mut tilanne petraantu hitaasti. Niihi flyttas nii stadilaisii ku böndei, mut niil ei ollu siel infraa. Aika moni böndestadi sai ikioman yliopiston ja komeen kulttuuribyggan. Ei veegei, ei dösii, ei vodaa, ei skolei, ei bibluu, ei leffatirraa, ei nutaa – ei kliffaa. . Tää sama linja jatku sitte tuol valtakunnansuunnittelubyroossa ja opetusministeriös, mut tasa-arvon ja hajasijotukse ja yleisen kränäämise nimis homma levis
Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen ja Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä stadilaisuuden ilosanoman levittäminen. Byroos päivystää Tarja Valli. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. Byroo on auki tiistaisin ja torstaisin klogu 14–17 (voi tulla muutoksii koronatilanteen takii, himasaitilt hittaat aina vikan tiedon). Toimituskunta Päätoimittaja Seppo Palminen seppo@palminen.com 050 552 1360 Toimitussihteeri Tiina Linna tsilari@stadinslangi.fi 050 435 2778 Valtteri Hellgren Risto Kolanen Virve Kuutar Mikko Seppälä mikkoolavi.seppala@helsinki.fi Tsilarin vakkarifotaajat Raimo Granberg Marit Henriksson Jussi Jalkanen Esko Koivisto Raimo Kuitunen Jarmo Meriä Matti Snellman Taitto Oy Graaf Ab Paino Grano Oy ISSN 12399523 Aikakausmedia ry:n jäsen Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti 27. Muut byroon asiat hoituu parhaiten meilis: toimisto@stadinslangi.fi tai skulaamal: 045 1867238. varajäsen valtteri.hellgren@gmail.com Risto Lindgren, taloudenhoitaja (hallituksen ulkopuolelta) ja jäsenrekisteri risto.lindgren@pp.inet.fi Tarja Valli, sihteeri (hallituksen ulkopuolelta) toimisto@stadinlangi.fi 6 Tsilari 5 | 2022. Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. 045 186 7238 www.stadinslangi.fi Hallitus Harri Saksala bamis harri.saksala@gmail.com Soile Tammisto varabamis soile.tammisto@elisanet.fi Outi Havia outi.havia@kotiposti.net Risto Kolanen risto.kolanen@pp.inet.fi Virve Kuutar virve.kuutar@gmail.com Ragnar Lilius ragnar.lilius@gmail.com Timo Alarik Pakkanen santaclaus@kolumbus.fi Lasse Solman 1. Voit käydä tsekkaa, mitä kliffaa slangi ja Stadikamaa hittaisit itelle tai frendeille lahjaks. varajäsen lasse.solman@gmail.com Valtteri Hellgren 2. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. Tsilari / Stadin Slangi ry, Hämeentie 67 A, 00550 Helsinki. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. BYROO: Jäsenasiat, redu ilmottautumiset, ostot lafkasta, Tsilarin tilaukset ja osoitteenmuutokset
Ei se mitään, eihän. Kesällä 1972 (50 v. Syksyllä 1968 tapahtu sit semmosta et mä hyppäsin Toppareista Paroni Paakkunaisen ja Edward Vesalan (jazzmiehiä kumpikin) Soulset-bändiin. Eka oli Topmost ja sehän starttas syksyllä 1964 yhes Tehtaankadun klitsussa. Ei platta sillon mitään ihmeempää sutinaa aiheuttanu. sitten!!) toi proge-Kalevala äänitti lätyn People no names. Vasta myöhemmin alko värinät. Mä hoilasin myös jonkin aikaa siinä ja skulasin bluesharppua, mut jäin sit jossain vaiheessa vek. Syksyssä on kliffatkin puolensa. Kerrottiin tilaisuuksissa Stadin slangista ja Tsilarista (jaettiin gamloi numeroita), laulettiin ja laulatettiin!! Tosi kliffaa!! Rundattiin ympäri Stadia mm. BAMIS HARRI SAKSALA 7 Tsilari 5 | 2022. Syksyyn liittyy Stadin slangin senioritalorundikin!!! Meiän yhdistys sai nimittäin äskettäin kaupungilta avustusta ikäihmisten kulttuuritoimintaan ja me polkastiin saman tien käyntiin rundi senioritaloihin! Meiän toimistoduunari Tarja toimi kiertuemanagerina ja esiintyjinä meitä oli mukana meikä, Matti Reittamo sekä Slangikuoron snadimpi ryhmä. Musamaailmas on muuten aina semmosta et vaikee ennakoida mitä tapahtuu tai tapahtuuks mitään. Stikkaan esimerkin. Ihan pakko. seuraavissa mestoissa: Suutarila, Roihuvuori, Koskela, Kurkimäki, Oulunkylä, Huopalahti, Maunula. Ja lätty kummittelee edelleen. Sit bändin basisti Lido skulas ja pyysi mut takas. Klaiduu syksyy kaikille!! Bamlataan ja skulataan!! . Kliffasti syksyllä S yksyy mennään. Monta kertaa sitä on alottanu jonkun uuden juitsun just syksyllä. Sillon oli taas Kalevala, siis rockbändi, ei se kniiga. Vastaanotto joka paikassa huitsin lämmin! Ne toivoi, että me tultais uudestaan! Ja hei, muutama nyya jäsenkin taidettiin saada megeen!! Mut tällä kertaa näin. Niinku esmes James-setä ( James Brown) vaikka. Sillon oli nää Beatlesit ja Rollarit ja kaikki semmoset ja oli ihan pakko alkaa veisata sitä samaa virttä. Ainaski meikä. Siinä opistossa skulas monia tuttuja nimiä kuten mm. Alettiin skulaa omaa musaa, no ehkä muutama Henkan ( Hendrix) biisi sillon tällön, mut staili oli – progee. Mä menin. Tänä syksynä (syksyn juttuja tääkin) turkulainen levyfirma julkaisee siitä 50-v-juhlapainoksen!! Ihan bueno. Aaltonen ( Remu). Mun stoori sisältää nimittäin muutaman kliffan bändikuvion, ku on lähteny käyntiin samaan aikaan ku taivas stikkaa vodaa. Hara Mä oon muuten soul-mies joteski edelleen... Pelkkää timanttia! Mä oon muuten soulmies joteski edelleen… Sit vielä tämmönen syksyltä 1971. Joku ehkä muistaa et soul oli tohon aikaan tosi jees musaa
Tsilari 5 | 2022 8
Ku taas oli sellanen hugi, et jengi piti saada griinaan, se draisas niin överiks, et tosikotki hekotti. On Tsilarissaki joskus julkastu tsennatuist stadilaisist sellasii aika snadei nekrologei. Tölikalaist skloddii, bulii viihdyttäjää, monipuolist talenttii ja kliffaa jäbää ei koskaan valkattu Stadin Kundiks. M un frendihän on toi Olli Ahvenlahti, ku teki Veskun kans duunii vuoskymmenii. Mut tää ny on snadisti tällanen ”Sori Vesku, noil Slangin kanistereil ei aina stendaa ennen ku stoge on skujannu förbii”. No sitä on turha spiidaa. Näyttelijänä se ei duunei erotellu. Ku rooli oli vakava, se skaffas koko totisuutesa stailisti ja snygisti. Ku Veskul ei ollu tsettii, ni keikkafiuden paikan täytti Ollin Tipparellu modellii 1975. Foto: Alvar Kolanen. Vesku oli superstara Vesku Loiri oli skoiji hemmo. Onneks ne bonjas heti, et Vesku on sellanen. Funtsatkaa jotain Uuno Turhapuroo. Auvo bamlas slangii Koomiset hahmot Kusela ja Puppe oli stadilais-savolaist kimppaduunii. Ja oli siel sitä huumorikamaaki: Jean Pierre Kusela (se naurava kulkuri, jota säesti tietysti Puppe) ja teeveekuuluttaja Tyyne ( Spede Shown ja Vesku Shown retee friidu), ku starttas kaikki juonnot: pimpelipom. Tällä kertaa mikään skniidaus tai pakolliset kohteliaisuudet ei tullu kysymykseen. Vesku flyttas seuraavaan ulottuvuuteen Vesa-Matti Loiri (4.1.1945 – 10.8.2022) Ku joku digattu ja tosi kliffa hemmo delaa, ni aviiseis yleensä funtsataan, et julkastaan ny sellanen yhen palstan nekrologi – jos mahtuu. >> 9 Tsilari 5 | 2022. Mä kilautin Ollille, et ku sä tsennasit kundin varmaan parhaiten, ni voitasko me kimpassa kelaa, et millanen fakiiri Vesku oikeen oli. Se oli joskus pari vuotta sitten londannu Veskun älppäreit ja muutaki rekvisiittaa yhelle jäbällle, mut se jätkä ei koskaan traisannu niit takas. Ollil oli joskus strobeleit olla repeemättä, ku se funtsas sitä sakkii: Vesku tuli Tölikast, Olli Bärtsist, Spede Kuopiost ja Ere Savonlinnast. Se oli snadisti niinku Stadi vastaan Lande -etiäinen. Vesa-Matti Loiri shungaa ”Brontosauruksen yön” Syksyn sävelessä 1972. Myöhemmin Leinolauluissa tuttu kokoparta-look oli syntynyt. Slangijengi ku palelee Veskulle aika paljon. Spede Pasasel ja Ere Kokkosel oli idiksii, millai teevee-proggiksil ja leffoil tseenaa fyffee, mut ne tartti superstaran. Aika fittii! Ja ne oli just Veskun ja Ollin harvinaisimpii ja tärkeimpii kimppaduunei: Hermann Hessen idiksist ja teksteist lähteny LASIHELMIPELI, ku Vesku halus et Olli säveltää, ja VESKU HELISMAASTA, Reino Helismaan sanoittamist biiseist albumi, ku Olli sovitti ja Vesku sjungas. Nimen Kusela stikkas Spede, STADILAISII TEKSTI SEPPO PALMINEN . Mölö mäihä Olli heti manas, et voi vidy ku sattu korni tsägä
Tipparellulla keikalle ja takas Kusela ja Puppe rundas duuona Härmää ristiin rastiin. 10 Tsilari 5 | 2022. Välillä Kusela intoontu sjungaan vakavaaki asiaa kepeel stailil. Se bamlas ku stadilainen, mut staili oli roudattu ihan huitsista. 19 69 . Koomiset hahmot Kusela ja Puppe oli stadilais-savolaist kimppaduunii. Ku Veskul ei ollu tsettii, ni keikkafiuden paikan Jatkoaika-ohjelmassa koko kansa sai tutustua nuoren Vesku Loirin keikariviiksiin. Ruudullinen rotsi, suulispokat ja joka saumaan se stikkas sen “Kliffaa hei!” Auvo oli metka blandis: stadilainen juntti. Veskulla oli C-kasettiaikaan yks hahmo, ku bamlas ehtaa Stadin slangii: Auvo. Vesku kekkas nimen Puppe. FO TO : A LV A R KO LA N EN JO R VA K SE N ST U D IO LL A A N N . Stygessä Tonava kaunoinen sil on snygisti bygattu stydi mesitsi: jengi, älkää hassatko niin paljon vodaa, muuten se loppuu
Vesa-Matti Loirista tuli ”Vesku” vast, ku se oli kuuluisa. Halus näyttää ittelleen ja muille, et se ei studaa mitään. Olli taas oli Veskulle luottokundi, ku avas sen öögii muusikkona, säveltäjänä ja sovittajana. Knekkaajat ei skagaa Yks aihe oli tietysti kaikenlainen skabaaminen. täytti Ollin Tipparellu modellii 1975. Kaikkii niit se skulas veskarina. Saman vuoden kevääl Vesku esitti Stadin Ylioppilasteatterin Lapualaisooppeeras Vihtori Kosolaa. Stadin kundilt taipu kans pohojalaasmurre. Bamlattiin elämäst, jiftiksest ja kaikest mist ny äijät spöijaa jutskaan. Ari oli dekoreerannu koko fönarin Veskun vinyylien kansilla. Fiudes tuli tsitattuu tuntitolkulla ja läppä flygas. Ku lenkki oli skujattu, mittaris oli 2 200 kilsaa tykö. Oisitte nähny sen feisin. Ei siks, et pakkohan sitä on safkaa skaffaa, vaan siks, et fisustuksen tyyppisis tsembalois on aina henkimaailman tatsii. Mä muistan, ku seitskytluvulla se hengaili aina bilishallilla, entises leffateatteri Alices Fredantorilla. Mut niin oli bokrailuki. Sit ne oli helkkarin hyvii frendei. Yli kaiken se rakasti fisustusta Inarinjärvellä. Foto vuodelt 1969. 11 Tsilari 5 | 2022. Kaikki tsennas, et se skulas futista. No, mä tsöbasin ne ja vein Ollille. Mut oli se aika niska muissaki lajeissa: käsikses, lätkässä ja vessaris. Siihen aikaan skulattiin Kaisaa. Bilikses se oli yks Suomen parhait. Vesku oli sporttinen kundi. Mä tsiigasin monttu auki: ei voi olla totta, siin stondas kaikki ne harvinaisetki albumit, joiden hukkaamisest Olli oli ollu hiilenä kaks vuotta. Vesku opiskeli Teakis, tää foto sen vikalt opiskeluvuodelt 1966. Siks se pluggas Hermann Hessen Lasihelmipelinki moneen kertaan. Henkimaailman tatsi Sit kaikki mystiset, yliluonnolliset ja paranormaalit jutskat kiinnosti Veskuu saamaristi. FO TO : M U SE O V IR A ST O / H EL G E H EI N O N EN . Se oli tosi taitolaji. Skloddina sen vanhemmille se oli ”Matti”. Vesku oli Ollille niinku isobroidi, ku se oli neljä vuotta vanhempi. Henkimaailma tais gaidaa tai liidaa muaki, ku mä dallasin Heinosen Arin levydivariin, osotteeseen Freda 12. Vesku otti knekkausmatsei. Yhtenä jussina niil oli seittemän keikkaa peräkkäin, huitsein mesta Pudasjärvellä. FO TO : M U SE O V IR A ST O / M A R K K U LE P O LA . “Jumaliste Seppo, tää on niin posketon johdatus, et täs on saletisti ollu Vesku megessä!”
Nyt jengil on kännyköis kamera aina messis ja surkeet otokset voi deletoida heti veks. Lopuks Postitalos kajahti Haran ja Matti Reittamon vetämänä Niin gimis on Stadi. Siel julkastiin skaban tulokset. Pertti lisäs viel, ett on tosi kliffaa, ku Slangi järkkää tällasii skaboi – fotaaminen on kulttuuritoimintaa. Rampe esitteli skaban voittajat. Mut Marit bamlas, ett on jo buli kunnia päästä Slangin näyttelyyn. Fotoskaban voittaja ja kunniamaininnan saanut Marit Henriksson (keskellä). Tsilarin kannes 4/2017 on samast aiheest Jussi Jalkasen foto. Siin joutu sit käymään snadii skragista ittensä kans, minkä niist valkkas. Tapio funtsaa, ett tällaset fotot on parhaita just näin eikä niin, ett niit tsiigaa läppärist tai kameran snadist ruudust. Lopult dumarit oli kuitenki yksmielisii siitä, mitkä on kolme parasta ja mille duunille annettiin kunniamaininta. Näyttelys oli kaheksan fotoo – kaikki hyvii. Slangijengiki on saanu naamikses tsiigaa Maritin upeit fotoi. Se on tietty kundina hitannu hetken, ku bastun edes tsittaa friidui. Rampe kerto, ett skaban teeman stikkas Tsilarin päätoimittaja Seppo Palminen. 1 12 Tsilari 5 | 2022. Se kehu kans Tapio Karjalaista, ku oli duunannu näyttelyn vedokset. Pertti bamlas, että dumareil oli tosi vaikee duuni. Marit onki Slangin fotoskabojen tuplafinnaaja – se oli eka Brander-skabassaki. Se on tosi pro, Nummelas sil on lafka Kuvaveljet. FOTO: VIRVE KUUTAR. Stadin syvin olemus fotoina Slangi järkkäs fotoskaban, jonka teema oli: Stadin syvin olemus. Pertti kerto, ett senki buli näyttely oli viime vuonna Rajala Gallerias. Tarja on kokenu näyttelyjärkkääjä Stadin galleriois. Ennen piti venaa, ku filkat kehitettiin, tuliks yhtään hyvää. Rampe kehu sen lyysistä, fiilistä, sommitteluu. Marit ite kerto, ett ku se budjaa Siltasaares, se dallaa usein Hesarii ja on sit tsiigannu, ett komeet miesten selät ois hyvä aihe fotoon. Rampe kehu, ett Galleria Rajala anto tilat kuukaudeks, eikä bungaa mitään. Yks dumari, Pertti Salolainen (vas.) ja toinen skaban järkkääjist, Rampe Kuitunen. Se oli nytki (hallituksen luval tietty) skaffannu avajaisiin vinkkuu, ihan niinku oikeis näyttelyn avajaisis kuuluu ollakki. Me viestitään fotoil, Hara hiffas. Dumarien vaikee duuni Skaban dumareina oli Pertti Salolainen (Stadin Kundi 2019) ja Pekka Punkari. . Se ehdotti, ett finnaaja Marit järkkäis oman fotonäyttelyn. Hara minnaili, millasii snygei fotoi Pariisis Bresson ja kumppanit otti ja funtsaili, miten fotaamine on muuttunu. Skaban parhaat fotot koottiin näyttelyyn. Voittajafotos tsittaa kundit saunan edes iltasuulikses. Kisan järkkääjinä oli Tarja Valli ja Rampe Kuitunen. SLANGIJENGI TEKSTI VIRVE KUUTAR B amis Harri Saksala avas näyttelyn ja esitteli, ett messis oli kans Signe Branderin kunniaks vuonna 2017 järkätyn skaban fotoi. Sen avajaiset oli Rajala Gallerias Postitalos 1.9.2022
Marit Henriksson: Bastubisse iltasuuliksessa. FOTO: VIRVE KUUTAR. Maarit Talvio: Sporassa. 3. Näyttelyvieraat bamlas kans, ett spora just on Stadin syvint olemust ja ku takapenkil skriinaa neljän jengi, ni fotos on hyvä fiilis. 13 Tsilari 5 | 2022. Näyttelys on messis kans Markku Jalosen ja Pertti Staden fotoi. SLANGIJENGI Palkitut 1. Maarit kerto, miten se oli ottanu foton sporas, ku se oli porukoiden kans matkal Suokkiin. Tsilarin toimitus oli kans päättäny jakaa oman palkinnon Lehdistön suosikki. Siihen Rampe vastas: – Niin mekin haltioiduttiin täst fotosta. Fotos, mis oli leikitelty idiksel ”syvin” olemus, tääki toteutu: Stadin syvintä lähestytään, ku duunataan skrubuu ja ohan se ihan syvältä, ett gartsat kaivetaan aina kesäl auki. 2 3 . Ku siin oli niin hyvä fiilis, ni sen Maija-täti, ku oli messis, kerto Slangin fotoskabast ja ehdotti, ett Maarit sendais foton skabaan. 2. Byggan fotost, mikä sai kunniamaininnan, Marit kerto: – Mä aina haltioidun näistä näkymistä. Palkinnon perusteluis bamlattiin, miten lehdelle on tärkeet snygit fotot ja sen lisäks sanat. Fotoskabanäyttelyn julkka Galleria Rajalas. Timo Aalto: Stadin ikikasvuskrubu Kunniamaininta: Marit Henriksson: Bygga, botski ja sköne. Se annettiin Timo Aallolle
Brittfotisen å Arsenal blev i tidena Mårtens grej å de beskrivs ganska ingående i boken liksom att lyssna på uppläsningen av alla seriers matchresultat i BBC:s radiosändning. Numera är båda anhängare av Arsenal å de lär ha smitta av sej på resten av familjen inklusive söner och andra släktingar. – När jag var ung var Fotbolls VM någonting av en gudstjänst för mig. Hatkärlek på läktaren Men ivriga supportrar av olika lag ha båda vari. – Minns du vem som tog guld, frågar Kjell och vrider kniven i såret. Kjell drömde nån gång om att bli långdistanslodare, men de höll sej mera på hurtbullsnivå. Han börja lira i Haga HJK å sen i Kiffen men flytta som 15-åring tibaks ti HJK. Åren heter den, å d e en samling minnen från nä dom va rikit snadiga tills nu över femti år senare. – Vi blev inspirerade av Wimbledon och Björn Borg och det här var vårt sätt att följa våra idoler. Dom hade ett par spelare som var jättebra men som samtidigt var riktiga busar utanför plan. Badminton skula dom båda i Ruovesi på somrana, nä dom va rikit snadiga. – Vi har en tendens i vår familj att hålla på lag som på pappret är lovande, men som sällan motsvarar förväntningarna. Pingis å handis e dom sporter han ha skola mera på allvar i Mejlans Bollföreningå Sparta medan fotis å lätkä va lite mer sporadiskt å aldri i någo lag. Nu anser jag att största delen av idrotten är förstörd av pengar. – Min största merit är att vi vann silver med HJK:s B-juniorer år 1983. Starka å svaga grenar Sport å idrott har haft en stor betydelse för båda. Båda broidina tycker det e bedrövligt hu fansen beter sej nufötiden. Lätkän va förstås det dominerande i di finska seriena, å där va HIFK definitivt det enda alternative. Efter HJK skula han ännu en säsong i Honka, men någon proffskarriär blev de int av. Att vara fotbollsfan är att lära sig att ta emot motgångar, konstaterar båda. I dom flesta av Kjells egna böcker e ju Helsingfors ständigt närvarande, en av huvudpersonerna kan man säja. – Jo, tyvärr. – Mårten var den av oss som var mer begåvad i dom flesta sporterna, medger Kjell. De här e int den sorten av aggressivitet som behövs varken på plan eller utanför. 14 Tsilari 5 | 2022. Det enda jag nu har kvar är att jag går sporadiskt på någon hockeymatch i Nordis-hallen. – Det var inte direkt planerat, men tog den riktningen att vi började ta upp ämnen, som inte direkt förväntades av oss. Och helsingforstemat, som Mårten inte behandlat tidigare, kommer nu fram i hans texter, konstaterar Kjell. Mårten blev faktiskt riktigt bra på badminton, fast han var sex år yngre. Men mot slutet e siktet ställt på lite längre avstånd å vi landar ofta någonstans i Europa med någon koppling ti va dom funtsa nä någo hände. Många minnen, speciellt i början av boken, e från hemknutana i Muncca å andra ställen där dom ha budja eller dona. Jag ville inte missa en enda match. Polisbilana snurrade redan färdigt på Idrottsgatan i väntan på kommande kragisar. Mårten är ju mera känd som poet, men i den här boken är dikterna skrivna av mig. (Hornby är ju som känt oxå Arsenal-anhängare) Den här intervjun gjordes på Stadikan några timmar före det sista lokalderbyt i fotis spelades på Bolt Arenan mellan HJK å IFK me, känd utgång. Det var våra värsta rivaler Tikkurilan Palloseura. Tjugofem storir per lurk ha Kjell å Mårten raspat ihop. I disen till en gemensam bok kom från Mårten som plötslit hoka att hans hemstad e värd en hyllning. – Eller som Nick Hornby utrycker det i Fever Pitch att som fotbollsfan lär man sig egentligen att hata det lag man stöder. – Det är ju med Helsingfors, och dom flesta andra städer egentligen också, så att de stora bollspelen som fotboll, hockey och korgboll har en enorm betydelse för den STADILAISII TEXT RALF NYBERG BILDER VIRVE KUUTAR OCH BROIDINAS HEMALBUM Broidina Westö kelar bakåt Va händer när två broidir börjar kela på var sitt håll om va allt dom ha dona under sitt liv hittills. Oftast blir de bara kragis, men om broidina heter Westö i efternamn, kan resultatet bli en bok. Mårten va oxå den som satsa rikit rejält på fotisen. Jag tänker inte titta på en enda match från den kommande turneringen i Quatar
Musikintresset kommer himaifrån fö deras farsa va mogul på en skivlafka. Men visst finns dom stora internationella namnen med oxå i Åren. Skolorna formar ju elevernas identitet på många sätt å språket e en vikti del av identitetsskapande. – Jag såg på min tid fotbollen som ett sätt att socialt komma in samhället och få nya finska kompisar och en möjlighet att lära sig finska samtidigt. Båda broidina skula aktivt i olika band, ibland tillsammans men mest på olika håll. Men tills dess kan vi läsa på med Åren. Jag har svårt att förlåta Hjallis för att han sumpade hela den här biten bara för pengars skull, genom att sälja bort Jokerit. Vi var sådär femton år gamla då och finska var liksom språket man var tuff på. – Han hade en hel del att göra med inhemska artister och det gjorde att vi hade ganska bra koll på nytt material som gjordes på finska, säger Kjell. – Jag tror nog att du var en av dem som bäst kände till finsk musik bland finlandssvenskar i din åldersklass, kompar Mårten. Å båda har konder som ha blivi rikit haka på å skola fotis. I boken hokar man att han verkligen uppskattar stämningen i skolen å den vägkost för livet som dom åren gav. – Men du skrev ju ändå väldigt högaktande om Lärkan i historiken”, inflikar Mårten. Deras soundtrack e delvis gemensat men de finns skillnader. Springsteen är förresten tillbaka på Ullevi i juni nästa år. –You lucky bastard, fick han som kommentar av ett par fans i New York 20 år senare. Så jag fortsatte i Lärkan och drog nog inte riktigt jämt med en del av lärarna där. Men jag var nog inte lätt att handskas med heller på den tiden, medger Kjell. Slangen e ett element som ger en lokal prägel å Kjell medger, att han nog använt sig av det i många av sina böcker. Det här är nånting som ganska många finlandssvenskar i våra åldersklasser delar. Tuffare på finska Finska kompisar fick Mårten oxå i skolen dvs. Mårten river av me ett av dom största i sitt minne av Bruce Springsteens keikka på Ullevi år 1985. Båda ha skula på Bollis, Mårten flitigare än Kjell >> 15 Tsilari 5 | 2022. Men så kom grundskolereformen som avsevärt minskade antalet gymnasier i Helsingfors och Munksnäs gymnasium lades ner. Jag försöker ju på många sätt beskriva de miljöer där händelserna utspelar sig och det talade språket är en del av den bilden. Våra farsor snacka ju en stadislang som härstamma från 30-talet, men broidinas föräldrar kom från Jakobstad, så där va int mycky att hämta i slangväg. . För Kjells del är det litet sparsammare med varma minnen från skoltiden. – Men jag minns nog att vi hade en rökruta i Muncca och när vi var där på tobak, tala vi alltid finska. Steinerskolans tvåspråkihet borde ha vari ett ganska bra underlag för att skapa egen slang, men så va de ändå int. Båda spelar gärna äldre covers men Kjell ha oxå skrivi eget material. Det fanns ingenting i idrottsväg som motiverade att man förstörde den hegemonkamp som fanns mellan Jokerit och HIFK, anser Kjell Lagsporten e för Kjell å Mårten en möjlighet å skapa gemenskap. Studierna i Helsingfors hadde polera bort eventuella pampasinslag så de va högsvenska som gällde hima hos Westös. Steiner-skolan i Mejlans. lokala stadsidentiteten. Jag är okej med dom nu. Gemensamt soundtrack Musiken och olika artister figurera rätt flitit på sidona i Åren. Int heller Kjell har några flashbacks av flitit slangsnack på skolgården. Kanske vi får läsa om de i broidinas nästa alster, vem vet. Och det är något jag gärna sett att mina barn också haft möjlighet att få uppleva, konstaterar Mårten. – Jag gick folkskolan och mellanskolan i Munksnäs och där trivdes jag. – Säkert mest i Drakarna över Helsingfors, men efter det allt sparsammare. – Jo det var Lärkans 125-års historik. Och åren förgyller också minnena. – Vi pratade nog både svenska och finska sinsemellan, men jag kan nog inte minnas att det skulle ha funnits några speciella slanguttryck, som vi använde, säger Mårten. Båda ha föst sina kloddar i fotislag så fort de ha vari möjlit. Den hadde både finska å svenska elever i klassrummen på båda sidor om samma korridor. Men jag blev vänligt ombedd att skriva något, så det blev kanske lite förskönat
16 Tsilari 5 | 2022. Oma eka Westön bökkeri, mitä lesasin, oli Kjellin skrivaama Leijat Helsingin yllä. Me milleniaalit voidaan pluggaa bökkerin sivuilt, millast on kasvaa Stadis, mis bamlataan käytännös vaan kahta mutsinkieltä (nykyään kuulemma 140, skrivaa Mårten), kaupunginosajengit pitää jöötä pitskuil, klitsuis ja porttikongeis, ja omat skidit voi varttuu täysin erilaises ympäristös, ku niitten faijat. Broidisten stooreist pluggaaja hittaa Råttiksen/Rotan esikuvan, pääsee lesaa, millaisist duuneist Westöt skidinä haaveili ja millast skidien elämä oli, ku ei ollu GoogleMapsii, iPhonee eikä kaikil viel edes töllötintä, mitä näköradiokski sanotaan. Varsinki Mårtenil otti skloddina luonteen päälle se, ett se koki olevansa erilainen ku monet sen frendit ja ett ylipäänsä sen lapsuudes jengi eli eri todellisuuksis – osa puhu suomee, osa sveduu, monet bamlas salee slangii. Se halus bytsaa siltaa kahen eri kielen välille. Vuodet on niin ku broidisten brevarinvaihtoo keskenään tai ett ne pitäis yhteist päiväkirjaa, mihin ne olis skrivaillu minnauksii elämän varrelt sekä Stadist ett kans familin kesäpaikast Ruovedelt. Två broidir på stadins klassiska parkbänk. TSILARI SUOSITTELEE Kjell Westö ja Mårten Westö Vuodet – Veljekset kertovat Otava Westön kirjailijabroidikset on tuttui nimii ja lärvei suomalaisille Stadis ja kans landel. Tiina Linna Somrana firades hos mormor i Ruovesi. Kniigan stoori on kerrottu varsinki alkupääst suht orjallisesti aikajärjestykses, ja se avaa pluggaajan öögat sille, ettei svedujen elämä Stadis ollu nii kullanhohtost, ku nykyajan onnellisuustutkimuksist vois päätellä. Westön broidikset budjasivat Munkassa, mutta kesikset vietettii landella Ruovedellä. Slangijengiläisist buleimmalle osalle nää stoorit peilaa niiden omii nuoruusvuosii, Stadi-kuvausta on varsinki kniigan alkupuolella. . Siks Mårten opetteli hyvin suomen jo skidinä. Vuodet on tosi erilainen Westö-bökkeri, ja se kandee pluggaa, koska se on vähän niin ku tausta-ainestoo, mihin broidikset niitten myöhemmis – aiemmis – kniigois viittaa. Se uskoo, ett se pääty kääntäjäks osittain kans just sen lapsuudenkokemusten ansiost. Stoori on kuuluisa, se ottaa vaikutteit molempien broidisten elämäst, mutta missään ei kerrota, ett toi juttu on totta, toi ei, ja täs ja tos on enemmän ja vähemmän otettu taiteellisii vapauksii. Kjel blev vald till Stadin Kundi 2007 men Mårten väntar ännu på sin tur
Nooh, se vihree vaihtu firman vihreisiin Santiksee. Slangiukki heitti et vippaa fyffet ajopeiffei varte, jos kävis jotku paprut ottaa lukiost ulos. Olin varma et nyt lohkes! Pari vko pääst vihreet valoo painettii tähän suuntaa, mut broidi jäi roikkuu pari pisteen päähä. Meitsii ei kyl nabannu, ei shidiikää, lukemine. Mut meit oli joka lähtöö! FO T O : B JU T TA K A N K A A N PÄ Ä 17 Tsilari 5 | 2022. Skriivattiin finaaliin asti pääsykokees, siit painuttii jokilaivoille märille. Risset oli must, kaikki äijät ja mimmit oli imus! Jäätävä säätö ain kaiffareitten bongaamises, ku valvojat piti saada megee – yleensä niille deekuille maistu brenkku, joten flinda handuu ja vamos oli iha nou braineri! VuoLus eka vuos meni rämpien, toka vuos ei yhtää paremmin plakkarii… Svedukurssit skriinasin tuplasti – liikaa nelkkui, pitkämatsku vaihtu aika äkäsee lyhkäsee. Aluks kyl kaikki tuli startattuu, mut ginostuskiikarit zoomas bööniin, nextii vklp ja mestaa, mis käty. Pari vuot Kaisiksen kirjastos nekku kii kirjois ja PAAAM! Suoraa sisää Stadin lääkikseen hampaalle! Täs mun story, Cride onneks vähä ruoti välivuodet, mut syystäki – thanks bro <3 Vuon 2022 hammaslekurin paprut o nyt handus! JANGSTERISLANGI TEKSTI BENJAMIN JA CHRISTIAN PAUNONEN Fruidena, finnifeissisenä funtsittii frendien kans putkarin jobeist: Kääris semi hynät plakkarii ilma et tarvis sittaa persehies skoles. Siin sit vippasin broussille, et vuos aikaa sykkii et alotetaa saman vuon, ja sehä sykki. Prismas alta kaheksa egee Olvin mäyris, eikä se salkku ollu ku 15 eugenii. Skidisti faija heitti vihast öögaa, mut ei jagennu heittää kierroksii onneks. Muistan ikusest se tripin Turkuu, ku bungattii Ompus ytimes ja yö meni hikoilles stressihelvetis. Fyssa hylsy, ja tää sälli ulos – mut mikä tulos. Tuli tsekkailtuu broidin rämpimist VuoLus ja kelasin et vois joinii sinne, mut painaa läpi eri geimplänil. Lekuriskoleen oli bulit tsäänssit. Graindasin huigeet paprut ja tuli samal tyhjennettyy pajatso siit lafkast, kai niit ällii neljä tuli napattuu. Stugan röörit svippas lääkisdriimeihi, jotai se broidiki tommost hölis. Vähän motia Tölikän simmishallilt vaksin kopist, jote niil kilsoil iisisti vaksiks sinne. Jokane smugu, ähläm, kinukki, kebbe, somppu ja nekke oli frendei, eikä mitää isoi biiffei kyl ollu. C´moon Critzu, heitäppä su settis! Broidi houstas Stadin dentsuvujut just ennen korree 2019. Vklp meni perus squadin kaa Fantsus kiskomas märkää tai sit eeppisii VuoLun rissei venail les. Ei nabannu breku, ja lähdettii dalsii tenttimestaa, oisko siin byyttaki lentäny. Välil nigittii faijalt keissi bibist ja siin sit äijien kans illas imastii ne naamariin. Oli lukioskole mikä vaa, ni motist se on kii! . Ghettolukiosta lääkikseen Yläskole Tehtikses melkei finaalis, kyl me Criden kans funtsittii käydä haslaa toi lukio plakkarii! Mut mis?! Nää tos holleil on toi yks, VuoLu, Stadin ghetoin lukio. Illat meni chillates ittensä levyiks frendien kaa ja codii hakattiin ps3:lla megis huuruis aamuu asti. Intist vauhtii, broilerin ja faijan tsemien jälkee alko sitä motia löytyy. Lämmin handu kaikille maikoille, Mursulle, Sillille, Ripalle ja Jugelle, ku paimens ja sparras gettolukios. Kyl jtn settii oli kuullu, et vähintää pitkämatsku, fyssa, kemma ja bilsa pitäis käydä ylppäreis skrivaamas, jos sinne lääkikseen haluis. Iha normi shittii VuoLus – onneks maikat ei lähteny vannoo. Nyt 2022 lekurinpeiffit meigäl Turust lapasessa ja ny yytsitään nextii, koska systeri graindaa omat denttarinpeiffit handuu. VuoLus pongot kolis semi iisisti ja hommat nappas, tuli kyl hikaroituu ja nöröiltyy bigisti. Nextin vuon taottii broidin kans hc:na lääkiksen pääsytenttii, maksettii ittemme kipeiks preppauskurssist, iha täys farssi. J oka välkäl joku oli kulman takan vannomas, ja tunneil jengi rääky “Veli älä jaksa“ tai ” Mä vannon mun mutsin nimee”. Yo:t hikisee läpi skrubul A–B:n storkkaril. Abivuos ja ratkasut tulil, vikat skrivaukset ja paperit handuu
Mieli teki moikata, mutta hieman pelotti. Järisyttävin juttu mulle oli Coca-Colan massiivinen ja näkyvä lanseeraus. Aiemmin sitä oli kyl blisattu Stockal Stadin keskustas jo 1930-luvul, muttei siit sillon viel tullu mitää suurempaa meininkii. 18 Tsilari 5 | 2022. Skole oli vielä kesiksellä ja oli kiva dallailla Stadissa ihmettelemässä olympiahuumaa. Sen sijaan kisojen tuomat runsaat kylkiäiset olivat tärkeitä. Coca-Colaa ja neekereitä Minua ei olympia-aate vielä siinä iässä pahemmin vaivannut. Kuvia olin kyllä nähnyt lehdissä, mutta nyt ihan elävänä Stadikalla ja gartsoilla dallaamassa. Parasta kisoissa oli uudet bilikat Muistorikkainpana kokemuksena pidän ehdottomasti upeita bilikoita, ku alko tsöraa Stadin täydelt. (Coca Colaa oli myyty ensimmäistä kertaa Suomessa jo 1930-luvulla Stockan Soodalähde-kahvilassa, muttei siitä silloin syntynyt suurempaa meteliä.) Varsinaisena ihmettelyn aiheena koin meillä ennennäkemättömät mustat miehet – neekereiksi niitä nimitettiin. Olo oli kuin ulkomailla, vaikken ollut koskaan käynytkään. Kisa slibarit oli valtavan kokoisia papereita, kuten bulit setelitki siihen aikaan. MINNAATSÄ TEKSTI JA FOTOT KALEVI ”PETE” KARUSUO Olympiavuosi Stadissa 1952 –täynnä pieniä ja suuria ihmeitä 1950-luku ja varsinkin olympiavuoden -52 kesäaika avarsi sota-aikana syntyneen snadin Stadin kundin kokemuksia ikimuistoisiksi lähes päivittäin. En ollut koskaan ennen nähnyt Stadissa vastaavaa menoa. Kuuluisa juoma kolahti kansaan tehokkaasti, ”Cocista” jonotettiin 36 myyntipisteessä, etenkin Stadissa ja etenkin Stadikan hörneillä. Suomi tulisi olympiavuonna olemaan kansainvälisen Cocis tuli isosti Suomeen olympiakesänä 1952. Meidän perhekin oli tullut landelta tsiikaan kisoja, joihin faija oli hommanu tiketit muutamalle päivälle. Kisakesä muutti kuitenki kaiken, ja Cocis valloitti myös Härmän
Checkerien lisäks Suomeen saatiin Jenkeist paljon tuliteriääkin taksiskalustoa, mm. jemmaamalla pultsarit landelle kisojen ajaksi. Meitä faijan kanssa kiinnosti enemmän Armin lahjaksi saama hieno avobilika, Sunbeam Talbot. Samalla siivellä niille hankittiin kymmenen isoa mustaa ”Piiska-Volvoa” ja sivuvaunullisia Harley Davidsoneja. Jo seuraavana vuonna juhlat loppuivat kuin kananlento. Armi Kuuselan lahjaks saama snygi avobilika, Sunbeam Talbot. AK mainosti näkyvästi Olympia-vaunumerkkei kisamuistoks bilikoiden maskiin. Niilo Tarvajärvi auttaa kohteliaasti missii bilikast. Myös Malmilla oli vielä vilkasta liikennettä, vaikka uus kentsu toimikin jo. Siel käytiin faijan kanssa bongaas eksoottisia flyggejä heti, ku toiminta oli alkanu. Hyväkuntoiset AK:n Olympia-vaunumerkit on nykyään harvinaisii keräilykohteit. Autoliitto oli aloittanut tiepalvelutoiminnan samana vuonna ja AK mainosti näkyvästi Olympia-vaunumerkkejäkisamuistoks bilikoiden maskiin. 19 Tsilari 5 | 2022. Pitkäl botskimatkal kolhiintuneet bilikat tuotti perillä monelle ostajalle pahan pettymyksen. Näkymä koheni silmissä tuhansien uusien länsibilikoiden sukkuloidessa Stadin liikenteessä. . Lisenssivirastos bonjattiin tarve uusia maan fiudekantaa. Ne korvas Neukkulan Mossukat ja gamlat sotaratsut, 1930-luvun väsyneet amerikanraudat. Autojärjestöt mukana olympialaisissa ja olihan meillä Armikin Autojärjestöt, Suomen Autoklubi AK ja Autoliitto esiinty kisojen aikaan aktiivisesti. Niistä legendaarinen Stadin sheriffi ”Harrikka-Manu” sai nimikkopyöränsä. VW-toi kisaorgnisation käyttöön Kleinbusseja. 1 000 auton kiintiöt Fordille (Custom) ja GM:lle (Chevrolet), jotka vaikutti katukuvassa vielä pitkään. Helsinki-Vantaan kentsu avattiin olympialaisten kisaliikenteen käyttöön kesällä 1952 vielä keskeneräisenä. Näillä toimilla tasapainotettiin maan silmiinpistävän itäpainotteista ajoneuvokantaa. Eurooppalaisten autojen maahantuontilisenssejä myönnettiin 801:lle Roverille, joista puolet taksikäyttöön. Poliisiki pääs herkuttelemaan uusilla jenkeillä. Autorex sai tuoda maahan peräti 2 000 Relluu ja turkulainen Keskusautohalli 700 Simcaa. Tuli myös Kaisereita, Dodgeja, De Sotoja ja Plymoutheja. Eräs surullisenkuuluisa idea oli hankkia 500 käytettyä vuoden 1947–49 Checker A2 -taksia Chicagosta. Bilikoiden tuontikiintiöt tipahti murto-osaan eli palattiin lähtöruutuun. Kotona tärkein puheenaihe mutsin mielestä oli Miss Universum Armi Kuuselan menestys. Maan taksikanta oli tietenki avainasemas, ku vieraisiin haluttiin tehdä vaikutusta. Olympialaiset pani vauhtia uuden flygekentsun rakentamiseen. Aluksi Helsinki-Vantaalla oli vain yksi kiitotie, asemataso sekä puuparakki, joka suojasi matkustajia säältä. mielenkiinnon kohteena, joten tasavallan päättäjät oli suuressa viisaudessaan päättäny siivoo Stadin ulkoista ilmettä esim. Myös pienemmät englantilaiset kärryt yleisty kisa-aikana. Faijankin piti tsöbaa omansa, ku naapurillakin oli. Tää, varsinki takseja suosinu kädenojennus toteutettiin tilapäisesti vain 1951–1952 tuontisäännöstelyä helpottamalla
Eipä sitä meille tarjottu, mutta ostaa sai. Emil Zatopekin kultamitalijuoksut, ja vaimo Danan kultaheitto kei häässä. Arvostin ja ihailin hienoja voimistelijoita, harrastin itsekin silloin taitovoimistelua. Toimitsijana Pääsin toimitsijaksi Pirkko P:n tilalle, sillä hän edusti Suomea naisten taitovoimistelussa. Syksyllä sain postitse kunniakirjan kiitoksena osallistumisestani olympialaisiin sekä pienen rahapalkkion. Suomalaiset osallistuivat mm. Sillä ostin Stokkalta hienon vyön. Legendaarinen MP-poliisi Harrikka-Manu valvoi tehokkaasti Stadin liikennettä. Saimme nimellä varustetun rintamerkin, jolla pääsimme tapahtumiin. Kilpailun tuomarit arvostelivat kunkin kilpailijan suorituksen numeroina lapuille, jotka minä vein päätuomareille laskettavaksi. Pääsin kuitenkin mukaan, mutta koska yhtenäisiä työasuja ei ollut, pukeuduin valkoiseen puseroon, joka pestiin päivittäin sekä vekkihameeseen. Vastaava jakoi aamuisin meille ohjel mat kilpailuihin, mihin menimme myymään. FO TO : PE T E K A R U SU O N A R K IS TO . . Kokemus oli silti hyvä. 20 Tsilari 5 | 2022. keilavoimistelulla joukkuekilpailuihin, tuloksena viimeinen, viides sija. Päivän päätteeksi palasimme takaisin tilittämään myyntitulot. Avajaiset pidettiin sateisessa säässä. Oli tosi hieno kokemus, kiva vieläkin muistella olympialaisia. MINNAATSÄ TEKSTI PIRKKO LÄHDESMÄKI Minnailua Stadin vuoden 1952 olympialaisista R eilu vuotta vanhempi broidini oli ilmoittautunut ohjelmien myyjäksi olympialaisiin. Toimitsijoille oli erillinen, hieman parempi ruokailu. Erik von Frenckellin avajaispuheen aikana juoksi kentälle Rauhan enkeli, joka poistettiin heti. Ilmaista safkaa ja kisahuumaa Messuhallia vastapäisen talon kellarissa oli ohjelmienjakopiste. Meille oli ilmainen ruokailu Hesperian puistossa sekä Olympiastadionilla. Näin, kun Paavo Nurmi sytytti olympiatulen. Ihmettelyä ja ihastusta herätti Coca-Colan tulo Suomeen. Sain nähdä laajalti eri kilpailuja, mutta mieluisin oli Olympiastadion, yleisurheilua mm. Kisamaiden edustajat marssivat hienoina rivistöinä kentälle. Minäkin innostuin ja menin ilmoittautumaan, vaikka olin vähän liian nuori