vuosikerta Hinta 8 €. Nro 5/2021 Stadin Slagi ry:n jäsenja kulttilehti 26
Jormanainen 28 Sveduslangii / R. Kainulainen 28 GAMLA SLANGI – Seppälä tsökas 29 VEIJO VOTKIN IN MEMORIAM – Flinkkilä 32 TSILARI 25 VEE – Kuutar ja Laurell 34 HELPOTUSTA – Palander 50 B. Kolanen 14 Slangilodju 16 Pluggaa nää /S. Tsilari treffas Stadin nyyan pormestarin. 30–31 Fo to : Es ko Ko iv is to .. Palminen 18 Rehupuntti / J. TSILARI 5/2021 3 VAKKARIT KANSI 4 Snadit 5 Hedari / S. WISSER – Nyberg SISIS Pluggaa, mitä Juhana Vartiainen funtsaa s. Palminen 6 Yhteystiedot 7 Bamis 12 Stadin syke / R. 36–38 Fo to : Sa m po Li nk on ev a Dorkan paprut: Slangijengi käväs Mäntässä, s. Koski KYLTTYYRI 8 NYYA KNIIGA – Seppälä 10 GOLFREDU – Staga&Skrubu 24 KUVATAIDEKATSAUS – Kolanen tsiigas artsut 26 LEFFAMUSAA – Seppälä lysnas 45 JYGELIKORTIT – Jallun arttuu MINNAILUU 19 ITÄ OPETTAA – Paunosen kundit 35 HÄKEDUUNEIS – Laihon stoorii 39 FIUDE SE ON POBEDAKIN – Larmela lataa 40 SKOLEBAILUMUISTOI – Niiniluoto 41 GAMLOI DUUNEI – Jalosen saaga 42 KAMPPI JA GRÄSA – Saljas STADII, SLANGII JA STADILAISII 15 KAIJAN STOORI – Kuutar 20 SLANGII JA PUHEKIELT – Linna 22 MALLARI – M. Nyberg 44 Slangi blisaa 46 Skabat 47 Pluggaajat 48 Slangijengi 51 Slangi järkkää Kansi: Jallu K
4 TSILARI 5/2021 SNADIT Slangiopen snadit Bonjaatsä nää. Ei kyl tiedä, kuinka kauan. Tsiigaa vastaukset sivulta 47. • Haetaan kebardit. Tsiigataan, auttasko tää pelastaan Stadin ainoon flygekentsun. . Lokakuus Eva Biaudet teki lakialotteen, ett Malmin flygekentsu liitettäs Sipoonkorven kansallispuistoon. Malmin kentsun frendit on glaidui tällasest idiksest. Se bamlas Kallion gartsojen nimist, miten nimii on kekattu ja millaset heebot on päässy niihin. Lokakuus oli Tsilarin päätoimittaja Seppo Palminen bamlaamas stadilaisuuden ytimest. Syyskuus siel bamlas Slangijengin hallituksen jäsen Mikko Seppälä, ku on ollu Stadin nimistötoimikunnassa jo kauan. • Mä bostaan sut. Se funtsaa kans, ett lentotoimintaa Malmin kentällä voitaisiin jatkaa sähkollä ja biopolttoaineilla. VK MALMIN FLYGEKENTSU SLANGIJENGI KÄVI vuonna 2018 onnittelemas, ku Malmin flygekentsu täytti 80 v. . VK Fo to : Vi rv e Ku ut ar Fo to : Vi rv e Ku ut ar GARTSOJEN NIMII JA STADILAISUUDEN YDIN KALLION KULTTUURIVERKOSTO järkkää Kallion sydämes -kulttuuri-iltoi. Siit on viel Jallun duunaama julle kahvilan seinällä. Stadin dirikat meinaa edelleen byggaa Malmin flygekentsulle taloi, vaik on tullu jo selväks, ett paalujen duunaaminen savimaahan tulee kalliiks (me veronmaksajat bungataan se) tai ett kentsun alueel on säilyny uniikkii luontoo. Lakialotteen on allekirjottanu 56 kansanedustajaa. Ei auta sekään, ett Europa Nostra on julistanu Malmin yheks Euroopan uhanalasimmist kulttuurikohteist. VK Seppo funtsaa stadilaisuuden syvintä olemusta.
Me käytiin Ollin kans samaa skolee Hertsikassa, me kuulutaan Stadin Slangiin, me tullaan slangi edellä aika moneen juitsuun, me skulataan golfii ja meil on yhteinen klesa huumorintaju. Tsilari-lehti dilkkaa Dorkan paprui. Ainaki äijii ruvetaan äkkii symffaan, et “hei noi starbuthan on varmaan sellasii puppeliboitsui. Taas ku meil oli Tsilarin toimituksen möötti, siin tsiikailtii, et millanen aviisi oli födaamas ja fippailtii viel idiksii, et täst namberost tulis ehtaa jubileumii, ku ny pitäs hehkuttaa, et Tsilari muuten täytti 25 vuotta. TSILARI 5/2021 5 M illanen on stadilainen. Meil kaikilla on oma blandis juitsui, joit me varjellaan viimeseen saakka. Me rakastetaan tätä Stadii, mut ei me sitä gartsoilla leperrellä. Se on sama ku Olli sanois: “Seppo, mä rakastan sua!” Jos joku ny kippas tsufet väärään kurkkuun, se rykii ihan turhaa. Olli on kliffa kundi, kapellimestari, nerokas muusikko ja viihdyttämisen mestari. Aika moni sitä on yrittäny selittää, mut melkeen aina klaaraus on sössitty pipariks. Niihin spettareihin on jemmattu verbaalinen paradoksi, joka tarttee bonjaa. Dorkan paprut on niinku stadilainen tapa skuffaa vastuu toiselle. Tehän tsennaatte, et ku bamlaa savolaisten kanssa, ni vastuu bonjaamisest skuffaantuu kuulijalle. En mäkään. Stadilainen braijaa verbaalisil paradokseil. TOTTAKAI MÄ suostuin: “Haistakaa skeida koko jengi!” Parin sekunnin breikki ja koko toimitus hihku takas: ”Haist skeida Seppo!” . Stadissa vaan käytetään tollasii hempeit sanoi skniidusti. Joo-o, ja oottehan te hiffannu, minkä värisii rillei se Sepi käyttää.” Hassuu: Stadin slangissa ei ees oo tunnettuu, kunnon vastinetta rakastaa-sanalle. Aina ku me tavataan, me paiskataan yläfemmat ja Olli sleppaa: “Haist skeida Seppo!” Mitä se meinaa. Jos et sä bonjaa, ni sääli sua! Ku stadilainen sanoo “Sä oot niin dorka!”, se tarkottaa “Mä rakastan sua.” TE KAIKKI tsennaatte mun hyvän frendin Olli Ahvenlahden. ONNEKS ON nää kiertoilmasut. Me ollaan molemmat valantehneit, sertifioitui heteroit. Paunosen ja Kimin nyya sanakirjaki tarjoo kaikkien pilasanojen lisäks vaan yhtä täysin outoo ja kornii sanaa VOKAA. Ootteks te koskaan kuullu. Kaikist streiteimmän määritelmän duunas mun ex-pomo ja entinen Tsilarin päätoimittaja Pemu Mustonen: ”Tosi stadilainen on jätkämäinen, ikusesti ilkikurinen skloddi, puheissaan retee ja röyhkee…” STADIIN JA stadilaisuuteen on bygattu ineen stydi paradoksi. Tääl on ihan helkkaristi mestoi, ku merkkaa meille jotain. On ruvettu smoglaa jotain kiiltsikkaa, ihan ku stadilainen ois joku blyygi nössö ja siivosti käyttäytyvä mamis. Sen bonjaa vaan stadilaiset, ei ketkään muut. “Haist skeida” on kiertoilmasu. Kaikki oli samaa mieltä, et upeet duunii on tehty. Stadilainen on ylpee Stadista. ”HAIST SKEIDA SEPPO!” HEDARI SEPPO PALMINEN Fo to : M at ti Sn el lm an. Kuitenki toimittajat ja toimitussihteeri selvästi venttas, et voishan toi jätkä ny jotain vänkää viel suostuu murjasee. Sä joko bonjaat tai sä et bonjaa
Byroo Risto Lindgren, Taloudenhoitaja, jäsenrekisteri (hallituksen ulkopuolelta) toimisto@stadinslangi.fi, 0400 456 685 Aikakausmedia ry:n jäsen Postiosoite Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 00550 Helsinki. 045 186 7238 Toimituskunta Päätoimittaja Seppo Palminen seppo@palminen.com 050 552 1360 Toimitussihteeri Tiina Linna tsilari@stadinslangi.fi 050 435 2778 Valtteri Hellgren Risto Kolanen Virve Kuutar virve.kuutar@gmail.com Mikko Seppälä Tsilarin vakkarifotaajat Raimo Granberg Marit Henriksson Jussi Jalkanen Esko Koivisto Raimo Kuitunen Jarmo Meriä Matti Snellman Taitto Oy Graaf Ab Paino Grano Oy ISSN 1239-9523 Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti 26. Byroos päivystää Tarja Valli. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen ja Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä stadilaisuuden ilosanoman levittäminen. 6 TSILARI 5/2021 www.stadinslangi.fi HALLITUS Harri Saksala, bamis harri.saksala@gmail.com Soile Tammisto, varabamis soile.tammisto@elisanet.fi Mikko Seppälä, sihteeri mikko-olavi.seppala@helsinki.fi Valtteri Hellgren, tiedottaja valtteri.hellgren@gmail.com Outi Havia outi.havia@kotiposti.net Risto Kolanen risto.kolanen@pp.inet.fi Timo Alarik Pakkanen santaclaus@kolumbus.fi Matti Herlevi, varajäsen hm.herlevi@kolumbus.fi Hämeentie 67 00550 Helsinki puh. Voit käydä tsekkaa, mitä kliffaa slangija Stadi-kamaa hittaisit itelle tai frendeille lahjaks. jäsenasiat, reduilmottautumiset, ostot lafkasta, Tsilarin tilaukset ja osoitteenmuutokset. Stadin Slangi ry, Hämeentie 67 A, 00550 Helsinki. Byroo on auki tiistaisin ja torstaisin klogu 14–17 (voi tulla muutoksii koronatilanteen takii, himasaitilt hittaat aina vikan tiedon). vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. Muut byroon asiat hoituu parhaiten meilis: toimisto@stadinslangi.fi tai skulaamal: 045 1867238. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin
Maikat olis halunnu, et mä oisin menny Norssiin, mut mä en menny. Ja friiduja! Ja sit siellä oli yks maikka, yks Tynkkynen, joka oli ihan niinku joku mun kaiffari. Ei huonoja mestoja olleskaan. Skolenkin mä aloitin siellä, Snellussa, Snellmanin kansakoulussa. Varsinainen heebo. En mä mikään pinko ollu, mut mulla oli kauhee halu oppii kaikkee uutta. Moni muistaa Chrissen. Elämä. Siisti tyyppi! Kuliksesta. Ollu aikamoinen redu monella tapaa, eiks vaan. Se sauhus sillon jo kaikenlaista. Mä en halunnu mennä poikakouluun. Korona-osastolla. Mut jestapa jepulis, penikat sipuliks, ne sai meidät kondikseen! Tosi buli tänks Kirran jengille! Joku ehkä muistaa, et mä oon Rööperistä eli Punavuoresta. Meitsihän makas sillon Kirralla. Ja ihan heittämällä muuten! Toi korona pani sillon alkuvuodesta meitsinkin funtsimaan et mitä jos… Oonhan jo sen ikänen jäbä, et oon ehtiny nähdä ku moni kamu on jääny stokesta. Ja mikä parasta, tänä vuonna on Snellulla ollu synttärit, 100 vuotta (1921–2021) tullu mittariin! Onnittelut! Mä todella viihdyin aikoinaan skolessa. Tai finito, tai ihan miten vaan. No sieltä Snellun kansiksesta mä häippäsin sit oppariin. TSILARI 5/2021 7 KOHTA SLUUT T äh! Siis mikä on sluut. No tietysti tää vuosi 2021. Ihan huippu! Ja sit oli se tummatukkanen laulumaikka, jonka nimee mä en muista, mut joka otti mut usein messiin laulamaan – niinku johki Suokin tsyrkkaan ja tommosiin ja mä vetelin sen maikan mukaan tosi hyvin. Tommost toi on. Kuvitelkaa, Chrisse näkee tyhjän kerrostalon ja funtsii heti: Toi on hyvä mesta duunaa jotain glaiduu!! Se oli just semmonen! Sit oli Vanha (yo-talo) missä se heilu! Huh! Kuuma mesta sekin! Just Vanhaltahan lähti Hurriganesit ja nää! Ja myöhemmin Chrisse otti haltuun Elmun ja Lepakon, sit tuli Radio City ym. Niin se vaan menee. Mut ei hätää, pidetään slangi messissä ja tsiigataan tulevaa positiivisella fiiliksellä! Skulataan ja bamlataan! . Eli oltiin siellä molemmat. Esmes noin kolme vuotta sitten, just näihin aikoihin, mä sain melkein sydärin kun tuli tieto et Chrisse, mun hyvä kamu, oli vek. Mä niin kaipaan sitä kundia. On, on. Vuosi tais olla 1966! Snackis oli siihen aikaan vähä niinku semmonen urbaanimpi snagari jonne tietty jengi kokoontu. Mut tosiaan, tää vuosi 21 on kohta slut eli yks rundi alkaa olla taas takana. Lapsuus ja osa nuoruutta sujui niillä kulmilla. Mut valitettavasti just noin kolme vuotta sitten kävi niin ikävästi et Chrisseltä irtos töpseli seinästä ja virta loppu – ja ihan yhtäkkii vielä. Inte als! Mä halusin mennä semmoseen skoleen mis oli giltsejä, ja niin mä menin Pälsin Tivoliin (Hgi:n yhteislyseo) Lapinlahdenkadulle. Mähän osasin jo hyvin lukee kun mä menin skoleen, mut siellä oli niin paljo sitä kaikkee muuta vänkää. Se on se staili vanha punatiilinen skole siinä Albertinkadun ja Punavuorenkadun kulmassa. Omalla kohdallani etenkin alkuvuosi. Hara BAMIS HARRI SAKSALA. Ja me murkkuina täällä boltsin pinnalla jatketaan dallailua. Se oli ottamassa esmes haltuun yhtä tyhjää kerrostaloo tossa Eerikinkadulla. Niinku esmes kamuja. Happi meinas loppuu! Ja viereises bunkas makas Elina, meitsin rakkain. Mä opin tunteen sen Snackiksella eli Vanhalla kauppakujalla tai mikä Wreden pasaasi se nyt on siinä Aleksin ja Pohjois-Espan välissä. Vähä niinku brassailemaan. Ei ollu mitenkään kliffaa hei. Se oli snadisti myöhempään auki ja sieltä sai kaikki ne lihikset ja semmoset sen ajan herkkusörsselit. Siellä mä opin tunteen Chrissen. Okei, sit alkaa uus eli 22 ja uudet juitsut skramlaa kehiin, boltsi pyörii ja kaikenlaista skabaa riittää. Plus ketsuppia myös! Ja aina jos me oltiin Topmost-bändillä vaikka jollain skolekeikalla stadissa, me suhattiin keikan jälkeen Snackikselle
Slangii nii et kaikki bonjaa – SLANGIN SUURSANAKIRJA KÄÄNNETTIIN YMPÄRI Heikki Paunonen – Jeongdo Kim. Nyt mä bonjaan: suomi–stadisanakirja. A. Stadin slangi on ainutlaatuse rikas. Slangin Lönnrot Stadin kansallisaarteen samlannu slangiproffa Heka Paunonen skiiaa, et se oppi jo kuuskytluvul suomen kielen stuiduna jaagaamaa sanoi. 550 sivua. Stadin Slangi ry stikkas fyrkkaa Kimin duuniin ja bökkerin julkasemiseen. Bulein oli vuonna 76, ku Kotikielen Seuran ja Hesarin skabaan yli 200 stadilaista stikkas yli 50 000 slangisanaa. Lisäks tulee kaikki gamlat slangisanastot, joit on eri yhteyksis duunattu jo 1800-luvun lopult alkaen. BoD 2021. 8 TSILARI 5/2021 TSILARI SUOSITTELEE MIKKO SEPPÄLÄ K akskyt vuotta piti venttaa, et Heka Paunosen bulista slangikniigasta saatiin käänteinen versio. Numminen vuonna kuuskytviis. Bamlattuu slangii nauhotti mankalle ekan kerran M. Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (2000) sisäls 35 000 slangisanaa ja niide suomenkieliset vastineet. Nyt ilmestyneen suomi–stadi-sanakirjan Paunonen duunas kimpas Jeongdo Kimin kanssa. Ihan niinku Lönnrot kisko kansanrunot karjalaisten huulilt, Paunonen on systemaattisesti samlannu skoleslangii vuodest 1975 ja järkänny jo kakskyt slanginkeruuta. Uus kniiga Nyt mä bonjaan sisältää 11 000 suomenkielist hakusanaa ja niiden kaikki slangivastineet ja viel tiedon, millon mitäkin slangisanaa on käytetty. Fo to Vi rv e Ku ut ar .. Heka Paunonen sai Jeongdo Kimistä työparin. Näin paljo slangii ei hittaa mistää muusta kielestä, tekijät snakkaa
Tai ne sanat ku on jääny Paunosen haaviin. Mikä mahtoi olla in seiskytluvun alus oli out ku se vuoskymmen slyyttas. Sanakirjaan skrivattuna ne on tavallaa delannu. Fo to Vi rv e Ku ut ar .. Slangisanat on niinku perhosii, ne lepattaa värikkäästi lyhyen ajan. Mulleki tuli lesatessa mieleen yks inttimuisto Itä-Suomen skutsista, kun koksuna komensin jengii ottamaan lapparit messiin, ja käytin just tota sanaa ’lappari’. TSILARI 5/2021 9 Slangisanakirjojen matskuna on Paunosen 200 000 slangisanan kokoelma. Sä hittaat hakemistot vaik etunimille, mestannimille, sporttijengeille, bändeille ja eri brenkkubrändeille. Sanakirjan julkkareis treffas Stadin Friidut Raija Tervomaa (2005), Hanna Nohynek (2021) ja Maarit Niiniluoto (2009). Ku Jeongdo on sisukas gaiffari ni se kääri hihat ja perehty myös puhekieleen ja slangiin. Tossa kohtaa olis tarvittu sitä Paunosen ekaa sanakirjaa. Ja nostalgisii säväreitä tästä tulee stadilaisille. Gimmoist ne vaa bamlaa. Noi listat panee myös funtsaan miten jengi yleensäki bamlaa eri taval ku skrivaa. Se diggas kybällä Heikki ja Marjatta Paunosen massiivista sanakirjaa. Slangi elää ja uudistuu jatkuvasti, stikkaa Paunonen. Synonyymirimssuissa hittaa ritirinnan kaikenlaisii ilmauksii. Sellast Jeongdo ois ite tarvinnu ja moni muukin ku ei bonjaa slangii. Tän vuostuhannen nykyslangii ei huolittu mukaan, ku ei sitä oo siin vuoden 2000 opuksessakaa. Siin missaa koko sen kontekstin tai dialogin mis se ilmaus on liihottanu. . Sit vuonna 2012 se flyttas maisteriopintoihin Stadiin eikä bonjannu mitä jengi bamlas. Sen takii Paunonen duunas jo sillon omaan käyttöönsä suomenkielise hakemiston, jos oli lueteltu eri slangivariantit. Se on glaidu, ku sillä itellään on nuori duunikaveri, Jeongdo. Ja kniigas on yleiskielisii sanoi ja kiertoilmauksii joist voi frogaa et onks tää muka slangii. Mut se ei viel yksin ois piisannu. Karonkas se treffas Paunosen (ku oli syynänny sen väikkärin) ja frogas heti, et miks siit bulist sanakirjast ei oo duunattu käänteist suomi-slangiversioo. Se oli oppinu pluggaa ja bamlaa snygii suomee mut stadilaiset ei suostunu pysyy yleiskielen raameis. Kniigast hittaa joteski kaikki slangisanat ku 1900-luvult tsennataan. Heka vastas et duuni on kyl jo alkanu ja jeesi olis tervetullutta. Populaarikulttuuri ja skidien juitsut sinksaa nii tiheeseen, et nää listat raapasee vaa pintaa. Sen himaan ne libarit sentään viel just ja just mahtu. Enite synonyymei on friiduille, vasta sitte tulee dorkat, böndet, brenkut, kundit ja jeparit. Esmes ’bragaa’ oli kai heti siin eteisen lattialla B-kirjaimen kohal, ’prakaa’ piti plaraa esiin P-kirjaimen hollilta jostai olkkarin sohvan alta, ja sanan ’spragaa’ hittas varmaa niitte makkarist S-lodjust. Sit slangitohtori ja slangiproffa kävi kimpas Paunosen raakadatan kimppuun, skrivas paprut puhtaaks, tsekkas ajotukset ja listas slibarit jämptisti. Molempii kniigoi tarvitaan Uuden kniigan 550 sivust viimeset sata on pelkkii erisnimii. Toisaalt nää yksittäiset sanat on niinku snadei fönareit entisajan Stadiin ja stadilaisten mielenmaisemaan. Valistin janarikundei, et lappari voi merkkaa Lapin Kulta -olutta, Lapinlahden mielisairaalaa tai Lapinlahden linnut -yhtyeen jäseniä, mut täl kertaa viittasin lapioon. Tarvittiin toinen yhtä kreisi slangiheebo, et kaikist näist slibareist tuli kniiga. Nyt mä bonjaan Ensteks Jeongdo Kim flyttas Koreasta Japaniin ku siel sai pluggaa suomen kielt. Seuraavaks tää parivaljakko dyykkaa 2000-luvun nykyslangin kimppuun. Friiduista eniten läppää Uudes sanakirjas on näppärä tsiigaa, mitkä hommelit on slangin kaikist suosituimpii ”attraktiokeskuksii” niinku nää tutkijat skiiaa. Jeondo snakkaa et se on uniikki koko maailmas; mistään muusta kielest sä et hittaa näin valtavaa slangisanastoo. Mut nää kaks sanakirjaa täydentääki toisiaan, tai niinku Paunonen heittää, vuoden 2000 slangisanakirja on vasta nyt valmis. Vähemmästki kuuppa prakaa. Tää otti Jeongdoo kupoliin. Kukaan ei esmes tupakoinut, vaa ne veti röökii tai blaadas. Paprut oli siel siististi aakkosjärkäs, mut ongelma oli siin, et sama sana oli snadisti eri taval skrivattuna toises ja ehkä kolmanneski paikkaa sitä järkkää. Teltoist stikkas esiin knuburoita: ai mikä. Mut nää listat saa sut bonjaa mitkä tsydeemit on joskus jonakin aikana ollu stadilaisille nii tärkeit, et niist on käytetty tämmösii hellittelynimii. Se jannu tuli Koreasta asti. Eli vaik tää suomistadi-sanakirja tarjoo ummikoille nyklat Stadin slangin aarteisiin, nii ei tää ihan kaikkiin tilanteisiin repee. Sanoi alko jo 90-luvul alus olla nii vilt, et ne ei enää mahtunu Paunosen pollaan. Ne funtsii et seuraavan sanakniigan vois pullauttaa joskus vuonna 2025. Täs ei o siis mitenkää eroteltu yleisimpii slangisanoi jonku yksittäisen Penan levottomast läpänheitost jossain sekavas seurakunnas ja ohivilahtanees tilantees. Sit pari vuotta sitte Jeongdost tuli suomen kielen tohtori ku se skrivas väikkärin murreja slangisanojen merkityksist. Ton helppokäyttösyyden näkökulmasta snadi miikka tulee siitä, et slangisanat on listattu niinku samanarvosina. Ja tää Paunosen lista oli yks lähtökohta tähän nyyaan sanakirjaan
Uffarit byggas sen ittelleen sillo, ku koko se pleisi oli intin käytössä. Yhes kohtaa kuulu hirvee mekkis varmaan Melkkiin saakka, ku Pöysän Harri duunas vitosväylällä holarin, siis lämäs boltsin yhellä slaagilla skrubuun. Golfbaanafundeeraaja Popo Tilander oli funtsaillu niille uusii väylii ja griinei. No, peli suju vaihtelevasti, niinku golfin kuuluu mennäkki. 10 TSILARI 5/2021 I sosaarihan on Stadin vähiten tsennattu golfkentsu. Staga&Skrubu oli käyny sen kertaalleen jo testaamassa, mut nyt ku Härmän buleimmaks tituleerattu golftoimentaja GoGolf oli ottanu vastuun kentsun tulevaisuudest, siel rupes todella tapahtuu. Tää tais olla ny neljäs kesä, ku saari oli muussa ku solttujen käytössä. Kentsu oli fantsus kondikses, eikä mikään ihme: niillähän on siellä boltsin glaiduin ja sympaattisin kenttämesu Lotta Järvimaa. Holareita ei joka päivä duunata Näähä oli siis Staga&Skrubun mestikset. Ne byggas siit stydisti skulattavamman. Ei ku fööri kohti Isosaarta. Kliffaa nähdä, kuka duunaa seuraavan. Mä en ollu minnannu yht tuttuu karjuu, ja sielhän se stondas rantsussa ku se buli stebu keskel torii. Skulattiin yheksän reikää lyöntipelii, händärit meggessä. Golfin perinteist tarttee pitää kii. Ku oltiin seilattu viis minsaa, kuski vendas uukkarin. Staga&Skrubun glaidu golfjengi tsittas botskissa. Oli ees jotain kliffaa siel eristyksis. Ei huono idis. Keli oli viilee mut kelpo, blosas kyllä, mut suulis skriinas eikä stikannu vodaa. Mut ei siin mitään, jo tokalla kerralla päästiin perille hela jengi fölissä. Onneks sen uffarikertsin raflan vinkkuskobe saatiin auki, et päästiin skoolaamaan kuohuvat. Meit skulaajii oli viistoista ja kaks cädii. Syyskuun ekana torstaina pirssiprutku starttas Kauppatorin rantsusta snadisti ennen kymmentä. Isosaaressa skulattin taas golfii STAGA&SKRUBU JOUKO LAITINEN Fo to : La ss i Ti la nd er .. Harri Pöysän holari oli eka sekä Harrin että Staga&Skrubun historiassa. Ei se mikään lälly kentsu oo vieläkää, ja passaa hiivatin hyvin siihen, ku tsiigataan, kuka handlaa tän geimin
Golfin etikettiin kuuluu kaikenlaisten perinteiden kunnioittaminen. Sillo ku Staga&Skrubu födas, me hogattiin, et ees golfista ei ollu yhtään kinkkist finnaa synkkaa slangiin. Staga&Skrubu 2021 podium: keskellä mestari Lassi Tilander, oikealla Seppo Palminen, vasemmalla Kimmo Karvinen. Kaikki sai GoGolfin Isosaari-pipon. Safkan kans dokattiin Kontulan oluttehtaan Keijoo. Ku tsennaa noit bissepiirei aika bulisti. Onks se sportti, kniigat, fotot, smoglaukset, leffat, fiudet, prätkät, viskit, bisset, vinkut…. Fo to : Jo uk o La iti ne n. Skulaamisen jälkeen skruudattiin kanasalaattii ja dokattiin Keijo-bissee. Holarin duunannu bungaa kuohut koko porukalle. Onks se musa: jazzimpi, rokimpi tai klasarimpi. Fo to : Se pp o Pa lm in en . . Sitä duunaa Kontulan Oluttehdas. Fiilis oli aika tapissa jo ennen bisseeki, mut kyl se siitä viel petraantu. Ei kulunu ku hetki ja koko jengi jo duunas boltsii skrubuun. Snadiki jengi saa aikaan äksönii Staga&Skrubu stikkas taas buenoo esimerkkii kaikille Stadin Slangin jäsenille. Ihan tollasel skäfälläki porukalla voidaan järkkää glaiduu meininkii. Foto: Seppo Palminen. Ei tartte ku funtsaa, klemmaaks joku muuki juitsu meit kimppaan ku tää pelkkä slangi. Lassin pokaali on Stadin Slangin muki.. Se on gutaa. Lassihan on yks Suomen digatuimmist golfvaikuttajist, mut tätä meriittii vailla golfin Grand Old Man on vielä ollu. TSILARI 5/2021 11 Mestarin tsennaa kaikki Staga&Skrubun mestari 2021 on Lassi Tilander. Fo to : Se pp o Pa lm in en . Ei kai kaiken yhes duunaamisen tartte olla ees Slangijengissä kauheen muodollista, siis niinku dirikoiden tai snadimpien bomsien vetämää. Tattis Joulugubbe Timo Pakkaselle
RISTO KOLANEN STADIN SYKE RISTO KOLANEN STADIN SYKE Riina Tikkanen ja Merja Pöyhönen ovat upeita nukettajia ja esiintyjiä Kuuman ankanpoikasen Funnyssa Sampofestivaalilla 2021. Lampaat ilmestyvät yhtä äkkiä peiton alta, kun naisnukke on nukkumassa. K uuman Ankanpoikasen kantaesitys Funny sanoo olevansa ”paras nukketeatteriesitys, joka on koskaan tehty”. Teosta esitettiin Kalasataman Parrulaiturin satamaulokkeella elokuun lopussa. Täydellinen on tasapainossa ja sitä me emme halua. Marraskuussa 2019 Cirkossa ensiiltansa saanut 369° sai elokuussa 2021 uuden muodon ulkoilmateoksena. Markkinanäytöksestä ammentava näyttämöasettelu on omiaan ulkoilmaversiolle, teoksen yleisösuhde on jo valmiiksi Aukio-teoksen kaltainen. Fo to : Ju ss i Vi rr ku m aa . Nyt he vastaavat esityskonseptista ja käsikirjoituksesta Pia Kaleniuksen ohjauksessa. Tämä värikylläinen teos piilottaa pahan pumpuliin ja pohtii viihdyttämisen tragediaa. Kohta tää iso-K:ki rupee varmaa olee sen verran förbii, että kaikki kliffat kylttyyririennot voitas öpnaa uusiks ja bulisti. Fo to : Ra im o Gr an be rg .. asti. Ja hittovie, melkein onkin sitä. Ainutlaatuinen esitystaideprojekti on yhä nähtävillä ilmaiseksi Vimeossa 31.12. Nuket ja lavastus ovat Jenni Rutasen käsialaa, ja musiikin on säveltänyt Antti-Juhani Manninen. Räjähtääkö ilmapallo, jos se kasvaa liian suureksi. Tanssijat Eero Vesterinen Tanja Illukka, Petri Kekoni, Anna Stenberg ja Maria Autio luovat vaikuttavan tunnelman isolla kivellä Kalasataman Parrulaiturin satamaulokkeella. Esitys nähtiin SAMPO 2021 -festivaalilla. Nukke on hienosti tehty ja puhutteleva; elämäntarinaa ja tunteita käydään läpi. Essi Santalan valot luovat mystistä hämärää esitykseen. Juoni elää tilanteesta toiseen. Onko klovnin hymyn takana aina tyhjyys. Pöyhönen ja Tikkanen sanovat, että parrasvalojen takaa paljastuu ikuista hymyään hymyilevä lapsiaikuinen ja tämän vaahtomuovinen menneisyys. 12 TSILARI 5/2021 Kulttuurikatsaus syksyyn Stadissa sykki alkusyksys arttuu ja kylttyyrii monis eri muodois. Humoristinen, sanaton ja muodoltaan kepeän vauhdikas Funny kätkee sisäänsä kysymyksiä väkivallan pelosta ja oman mielen rakoilusta. Tasapaino on ikään kuin mörkö, jota me pakenemme teoksesta toiseen. Loppukesän yö toi kokonaan erilaisen tunnelman, ”pyörteen” esittäjille ja katsojille. Voiko aikuiseksi kasvaa syömällä pelkkää hattaraa. On pelkoa, painajaiset ja unelmia. Naiset ovat tuttuja monista viime vuosien nukketeatterimenestyksistä, yhdessä ja erikseen. Pääosaan ilmaisuvoimaisten näyttelijöiden rinnalle nousee iso sympaattinen naisnukke, joka pääosassa kohtaa muita esineitä kaoottisessa lavastuksessa. Hieman yli mennyt kokonainen ympyrä on spiraalin alku. Kaksi naisnukettajaa poksauttaa lavan täyteen muotoaan muuttavia ilmapalloja, häilyviä projisointeja ja unelmia tähteydestä. Tsilarin kylttyyritoimittaja Risto Kolanen kävi useis snygeis tapahtumis ja skrivas parhaat momentit ylös. Teos esitettiin sateesta ja tuulesta huolimatta, ja sen äärelle kerääntyi runsaat 1 000 katsojaa. Merja Pöyhönen ja Riina Tikkanen ovat suomalaisen nukketeatterin vahvoja taitureita. Tanssia ison kiven päällä Kalasataman merenrannassa Petri Kekoni Companyn K369° valittiin Helsingin kaupungin Kalasataman ympäristötaideprojektiksi vuonna 2021. 369° on ikään kuin liikeveistos, joka on tarkasteltavissa samaan aikaan eri puolilta ja aina uudesta kulmasta. – Numeraalisen rytminsä lisäksi teoksen nimi 369° on kannanotto puhdasta täydellisyyden tavoittelua vastaan. Siinä voi nähdä historiallisia viitteitä alttarin sakraalisuuteen, nyrkkeilyottelun brutaaliuteen tai keskiaikaiseen markkinahumuun. Monissa sooloesityksissään he ovat olleet vakavia; Funny nauraa kaikelle itseironisella asenteella. 360° muodostaa tunnetusti täydellisen ympyrän. Matemaattisesti ajatellen astelukua 369° ei ole edes olemassa, koska yli täyden ei ole mahdollista mennä – teoriassa, Petri Kekoni sanoo
Opas lauloi vain muutaman laulun. Fo to : Ra im o Gr an be rg . Esiintyjinä olivat näiden laulujen vakiotulkitsijat Marko Puro pianossa, Veera Railio laulu ja viulu sekä Risti mäki. Eniten minuun vaikuttivat Bye, bye blackbird, Love me or leave me, Blues Black Coffee. Nyt Trizna on luonut uuden konseptin, joka toimii. Laulaja-näyttelijä Anastasia Trizna tulkitsi pianisti Valeri Nikitinin kanssa mielenkiintoisen lauluohjelman: Julia Londonin jazzstandardeja, balladeja ja bluesia. Loppukesällä siellä oli Reetta Ristimäen tuottama Helsingin Oopperakesä. Fo to : Ni ls Kr og el l. Konsertin tunnelmassa Sirkka-Liisa Sass ja pianisti-säveltäjä Marko Puro. Tämä oli ensimmäinen Jazz Lounge, mutta Anastasia Trizna toivoo, että lisää seuraa. Siellä hän on asiantunteva opas kreivitär Amalie Adlerbergin elämästä ja yli 140-vuotiaan teatterin perustamisvaiheista. Ku va : Ee va Sa lo ne n. Uusina tulkkeina kuulimme Tuija Rantalaista sekä suomalaisen Dragshow-esittäjien kärkenä Mika Vepsää alias Pola Ivankaa ja Niko-Pekka Mäkistä alias Nikolaa. Tämä nainen ei kangistu boomeriksi. Koronakeväänä 2020 hän esitti Amalie Goes Online -virtuaaliesityksen vieraan kanssa. Muuriteoksen isot kivet ja mäet muodostivat haastavan ja houkuttelevan kohteen tutustua itsekin esineisiin. Olen kuullut erikseen Sassin itsensä ja muiden laulajien esittämänä näitä nerokkaan sanataiturillisia tragikoomisia lauluja. Ajatusleikki toiselle puolelle menemisestä – rajan ylittämisestä – alkoi kiehtoa heitä. He toivat persoonallisen mausteen Sassin muutenkin viistoon laulumaailmaan. Sana-Sirkan tekstit laajentavat ihmisyyden sisältöä hyväksymään kaikenlaisen erilaisuuden. Musiikista ja äänisuunnittelusta vastaa Antti Nykyri, valosuunnittelusta Jukka Huitila. Vakavat asiatkin hän sanoittaa lempeällä ironialla, naurulla, kyynelten läpi. TSILARI 5/2021 13 Tanssijoina vaikuttavat Tanja Illukka, Maria Autio, Anna Stenberg, ohjaaja ja Eero Vesterinen. Loppukesän tummenevassa illassa vajaan tunnin liikunnallinen esitys keräsi hyvin yleisöä niinä kahtena iltana, jotka olin kokemas sa. Yleensä se on ollut väliaikojen ja jatkojen viihtyisä paikka. Mutta yleisö tykkäsi kovasti täysipainoisesta musiikki-illasta. Sass päihittää yhä yli 80-vuotiaana itseään nuoremmat räppärit. Tarvainen ohjasi Muurille esityksen Alas sieltä – ja muita huomautuksia, jossa esiintyi ammattitanssijoiden ja ammattiparkouraajien lisäksi tanssin harrastajia. Anastasia Trizina on sielukas jazzlaulujen, bluesin ja bossanova balladien tulkki Aleksanterin teatterin ravintolaaulassa.. Sass korosti, ettei ollut nähnyt kuin esityksen läpimenon. Aleksanterin teatteri laulaa taas jazzia Aleksanterin teatteri on vanha venäläinen teatteri ja Suomalaisen oopperan rakennus, joka kaipaa kunnostusta ja uutta ostajaa. Kirjoittaja on kokenut vaikean skolioosin, paljastanut selkärankansa röntgen-kuvat Kiasman näyttelyssä sekä paininut vaikeiden syöpähoitojen läpi. Hän oli sydämellinen esiintyjä, joka ilahtui nähdessään elävän yleisön paikalla viettämässä ihanaa iltaa livemusiikin parissa. Nyt saimme hyvän kuvan kokonaisuudesta. Kesän aikana teoksen yhteydessä järjestettiin kaikille avoimia työpajoja ja tapahtumia. Alunperin hän oli mainospiirtäjä, joka asui pitkään Saksassa perheensä kanssa. sen kunniaksi, että uusi laulukirja, Elän hetkessä – Säkeitä ja säveliä, ilmestyi. Sass on täysin epäsuomalainen ”poikkitaiteilija”, joka sanoo olevansa nykyään ”enemmän poikki kuin taiteilija”. Muuri jakaa meidät mielissämme Kuvataiteilija Joni Kärkkäisen ja koreografi Jukka Tarvaisen Muuri Töölönlahden puistossa, Finlandia-talon takana kannusti lähestymään taidetta oman tulkinnan, keksimisen ja liikkeen kautta. Esitysvideo löytyy verkosta, osoitteesta: https://vimeo.com/619810183 Lauluntekijä laajentaa ihmisyyden kirjoa Sirkka-Liisa Krapinoja-Sass on lauluntekijä ja elämäntaiteilija, joka on ansioitunut runojen, laulutekstien ja -sävellysten sekä kuvataiteen alueella. Toive kaikilla sama -laulussa hän sanoo: – Ihmisiä on kahta / miehiä ja naisia, poikia ja tyttöjä / ja jotkut siltä väliltä. Jukka Tarvaisen Alas sieltä yhdistää kekseliäästi tanssia, sirkusta ja parkouria Joni Kärkkäisen Muuri-teoksen ympärillä Töölönlahden puistossa. Hän kirjoittaa sekä saksaksi että suomeksi lauluja. . Helmikuussa hän on mukana Anita O´Day -illassa pääsalissa. Läpimurto tapahtui euroviisulaululla Elän hetkessä 1984, ja maine vakiintui 1990-luvulla Suomen pilkkalaulukisan voitolla Valkeakoskella. Musiikkiteatteri Kapsäkissa, Sassin kotiareenalla, oli kaunis, lämmintunelmainen konsertti 29.9. Paikoin hän vaikutti hieman yllättyneeltä kertomuksista elämästään. Trizna on jo seitsemän vuoden ajan kuljettanut katsojia Kreivitär Amalien kierroksilla. Omat Sass-suosikkini ovat tässä mainittujen lisäksi: Vaarallinen nainen, Kaksi sielua, Yksisiipinen enkeli, Pätkii, Iloinen antaja ja Oi kehitys. Sen kauniissa, tunnelmallisessa pääsalissa esitetään yhä oopperoita, musikaaleja ja tanssiesityksiä. Teoksen idea löytyi kahtiajakautuneesta Vallisaaresta: Helsinki Biennialin 2021 saaren toiseen osaan saa mennä, toiseen ei. Kapsäkin perustaja-johtaja Reetta Ristimäki käsikirjoitti ja ohjasi pitkän mainion illan lauluja, puheita ja iloista meininkiä. Congovado soi kauniina balladina; Angel Eyes meni sydämeen. Toisen kerroksen ravintola osoittautui yllättävän sopivaksi paikaksi Jazz Loungeen, lauluiltaan
Olisko kundit kostanu sille. Siitki muutama esimerkki: Eroka ’Eero’, Erkkari ja Erkkuli ’Erkki’, Lemppari ja Lempukka ’Lempi’, Marttuski ’Martta’, Sulkkari ’Sulo’, Tappara ja Tappari ’Tapio’ ja Tauntsika ’Tauno’. Onnista on käytetty kans nimee Onnika. Mut sit on vilt semmosii lemppareit, mistä ei heti hogaa, mistä nimestä ne on saatu, niiku Kilu, Killukka, Kältsy, Šarkka ja Šarlotta Kallest, Kerkkula ja Nerkki Erkist, Riemu Raimost, Zierou Eerost ja Kikkari ja Kiurunen Irmasta. Se oli yks mua viel blödempi kundi. Virallisii etunimii on käytetty slangis yleisniminä. Kundien nimistä ainaki kalle, teemu ja urho on tarkottanu poikaa. Niit on enemmän kundien ku friidujen nimistä. Ku mä olin snadi, meit Heikkejä oli bulisti. Monet kundien nimet on tarkottanu ’tyhmää’ niiku einari, erkki, huugo, paavo, pentti, reino, simo, urpo ja uuno. Laurist on 35 slanginimee, Jormast 29, Heikist 24, Erkist 22, Niilost 21 ja Olavist ja Raimost 19. Jos sua on kutsuttu Arskaks, sun oikee nimi on voinu olla Aarne, Aarni, Aarno, Aaro, Aarre, Antti, Ari, Armas, Arna, Arto, Artturi tai Arvo. Santuks on kutsuttu Aleksanterii, Saimii, Sakarii ja Santerii. Nimilorui on vilt. Samaa slanginimee on voitu käyttää kundien ja gimmojen nimistä. Helsingin liikenteest huolehti sillon Helsingin Raitiotieja Omnibusosakeyhtiö, slangiks Onnika. Tunnetuimpii poliitikkoja oli sillon Johannes Virolainen eli Vihannes Jorolainen. Oiskohan se tullu Uno Cygnaeuksesta, ku oli ”Suomalaisen kansakoulun isä”. Seki oli ihan looginen juttu. Osa näist kutsumanimist on nii selvii, et sä hiffaat heti, mistä nimestä siin on kysymys, niiku Kale, Kallu, Kaltsi ja Kaltsu Kallesta. Näistä vanhin on uuno. Jotkut nimet tulee gamloista nimiloruista niiku Nilliskoukku ja Nipatuu ’Niilo’ lorusta Niilo-nii-nipatuu-nilliskoukku-nipsis. Tutuimpii on Antti pantti pakana. Ja ku mul oli lasit, mua sanottii kans Rilliks, ja ku mä olin snadisti blösö, toiset haukku mua Läskiks. 1900-luvun alus Onnii kutsuttii Sporaks. Niinpä raitiovaunusta käytettii sanoja spora, skuru ja onnika. Meikus siit Hanneksest tuli ekaks Johannes, sit Vihannes ja siit sitte lopuks Naatti. Ja kaikkii ei saletisti oo ees skrivattu muistiin! Samaa slanginimee on voitu käyttää monest nimest. Jännää, et näis ei oo yhtään friidujen nimii. Gamlat slanginimet on usein ollu pitempii ku oikee nimi. Jo 1900-luvun alussa sakilaiset kutsu friiduja viiviks tai mimmiks. 1970-luvul Meilahden yhteiskoulus kutsuttiin yhtä Hannes-nimistä kundii Naatiks. Siitä saatii Onnin lemppariks Spora. Sen kuvaki roikku ennen monen skolen seinällä. Mut friidujen nimet on sit taas yleisii ’tyttöö’ ja ’naista’ tarkottavis sanois. Siit nimest mä en tykänny, mut viel pahempi olis ollu Läskimooses. Eikä kantsi kans unohtaa meidän frendii Yrjöö – sehän tuli useesti bileis kylään! . UUNO, UUNO, MUT MIKÄ SUN NIMES ON?. Etunimistä on hirveesti erilaisii slanginimii. 1960-luvul niitä tuli tosi paljo lisää niiku eeva, elli, iita, kyllikki, liisa, pirjo, sylvi ja virpi. Sillekki löytyy hyvä selitys. Sä voit pluggaa näist kutsumanimist Suomi–stadi-sanakirjast. Kirstist on 16 slanginimee, Pirkost 12, Sirkast 10 ja Taimist 7. Sillon oli paljo -ka-loppusii slanginimii niiku Eroka ’Eero’. 14 TSILARI 5/2021 HEIKKI PAUNONEN SLANGILODJU M eist kaikist on käytetty erilaisii kutsumanimii, lemppareita. Pitskul mä olin Heka, kansikses Pausku ja opparis Paukku. Mut sit on semmonenki gamla loru ku Tint-tant-Taneli, Tanelin munat paleli, Tanelist tuli munapuoli, Tanelist ei tytöt huoli! Ei olis ollu kliffaa, jos nimi ois ollu Taneli. Mut mä skrivaan niist nyt kahes Slangilodjus, täs ekas etunimist ja seuraavas muista kutsumanimistä. Samaa slanginimee on voitu käyttää kundien ja gimmojen nimistä
Se järkkäs kaikkee ja Kaija minnailee, miten ne oli Mossen kesämökillä koko duuniporukan kans. Lehti oli tsögannu gamloi arkistoi ja hitannu sielt foton vuodelt 1967. Kaija bamlaa, ett Mosse oli oikeesti meikkaaja, ja ku joku tartti sen salongis snygin fledan, ni Kaija pistettiin duuniin. Mut ei se ollu iisiikään, ku siel kävi bulisti kaikkii artistei ja oopperan tanssijoita. Mut siit selvis, ku värjäs fledan mustaks. Aika moni slangilainen ainaki tsennaa Kaijan, jos ne minnaa stailin friidun, ku oli usein legendaarisen Tsilarin päätoimittajan Varvikon Kartsan messis slangitreffeil. Siin haastateltiin Liana Kaarinaa. Kaija bamlaa, ett Mosse oli hemmetin hyvä pomo ja kliffa tyyppi. Fotos mösjöö Mosse laittaa muka Liana Kaarinan fledaa. 20 02. Niin kävi Kaijallekki. Ei muuta ku vihreetä maalii sutimaan Liana Kaarinan fledaan. Nythän noit vihreit tai sinisii tai minkä värisii vaan fledoi on gartsat pullollaan. Keissi oli siit erikoinen, ett Liana Kaarina oli päättäny, ett se haluu vihreen fledan. Sil on hymy herkäs ja fleda aina kondikses. Hymy-lehden kanteen piti saada kunnon shokkifoto – blisaa paremmin. TSILARI 5/2021 15 M onet stadilaiset minnaa mösjöö Mossen. Mut oli Kaija paljon muutaki ku muusa – se oli taitava frissa. Mut kuinka moni tsennaa Kaijan, ku oli duunissa Mossen salongis. . Oli ne sit kans jiftikses, sillon Kaijast tuli Kaija V. Mut sillon ei ollu mitään Melody-värikarttaa, mist hittas vihreen. Ku flyttaa himast toiseen, ni usein tsiigaa gamloi lodjui, mist ei muista ees, mitä niis on ollu. Mossen salonki oli muutenki kliffa duunimesta, ku siel tapas kiinnostavii ihmisii. Kaija oli Kartsan muusa – niin se lupas, ku ne alko treffailla. Värii oli tosi vaikee saada veks ja koko fleda muuttu lyijynharmaaks. Niinpä Mösjöö kekkas, ett vihreetä saa maalipurkista. ”Täs duunis piti aina olla ajan hermolla”, Kaija bamlaa. Mösjöö duunas sille viel vihreet silmäripsetki. Niihin muistoihin Kaija törmäs vahingos, ku hittas gamlan lehtileikkeen. Mosse pomona Mosselle Kaija pääty duuniin, ku sen duunikaveri suositteli sitä. Mut ei Kaija kuitenkaan Mosselle jymähtäny. Liana Kaarina kerto sit ku sitä haastateltiin se kolkyt vuot ton foton jälkeen, ett ekas pesus tuli suru puseroon. Vihree fleda Kaija hittas Iltsarin lehtileikkeen vuodelt 2002. VIRVE KUUTAR STADILAISIA Kaija K, jost tuli Kaija V Fo to : Ilt as an om a Pl us sa 1.1 1. Eikä se tietty tylsään mestaan bytskannu. Kaija ja Mosse duunaamas Liana Kaarinalle vihreet fledaa
Kämpän omistaa firma Moomin Characters. Ne kulki toistesa luo salaa, vintin kautta. Tuulikki Pietilällä oli ateljeehima samassa talossa. Mut sattuu sillekki fiboi. Shadowsien ja Ventureksien seuraajat skulas kliinii musaa. Ku se födas, niiden fämili budjas Skattalla. Jussihan on suomalaisen rock-musan dallaava tietokniiga. Mä funtsaanki ihan ku Tauno Matomäki: ”Eniten hyötyy mun elämässä on ollu siitä, et mä oon plugannu niin helvetisti hyödytöntä.”. Kasarmikadun ja Ullanlinnankadun kulmassa on vieläki Toven tornimainen ateljeehima. Oikee nimi oli Marja Tenhunen. Mitään revittelyy ei sallittu. Eikä skulannu Fenderii vaan vasenkätist Burns Biisonii. Heikki ”Jallu” Rantapihla murjo huolella biisin Metsäkukkia. Atte Varsta ELVIS & MINÄ – Suomalaisten tarinoita kuninkaasta Aviador Täst kniigast hiffaa, et mä alan olla jo aika fossiili. Spädät suositukset ei ollenkaan tarkota, et just nää kniigat ois boltsin parhaat tai muuten ohittamattomat. Sit meiän skolee kävi kans Elviksen fan-klubin prexy. No, Jallu oliki mun frendi ja punk-skittan pioneeri. Kaheksan metrii kanttiisa, kuus kaarifönarii. Mut sit tuli stadilainen Blazers. Me oltiin niinku ”helkkarin hyvin informoitui”. Täs kniigas on sellasist yli sata esimerkkii. Jos joku ihan oikeesti näit mun kniigastoorei pluggaa, ni täs ois taas persoonakohtasii funtsauksii. No, mul oli tsägä, et mun luokkakamu oli ekoi ku näil huudeilla diggas Elvistä, Sallaksen Upi. Juha Järvelä Tove Janssonin Helsinki Minerva Mä en oo koskaan ollu mikään buli Muumi-fani, mut tää kniiga kolahti. Sielt Tove flyttas Krunikaan, sit Kluuviin, Tölikaan, Kamppiin, Kaivariin, Ullanlinnaan ja Kaartinkaupunkiin. Tovehan oli lesbo. Oliks syy rockn ’n’ rollin vai muutaman kesyn slangisanan. Jussin muistelmissa Muistan vielä vuonna 56 fan-klubin prexyn nimi on skrivattu väärin. Vasta vuonna 1992 ne sai yhteisen kutsun pressanlinnan bileisiin. Noi alkuaikojen stadilaiset skittabändit mä tsennasin melkeen kaikki. Mut vasta ku mä tän opuksen kahlasin, mä bonjasin, millanen botskilastillinen Stratoi Härmään onkaan roudattu Itkosen Jussin skittan jälkeen. Kniiga kertoo, et toi luukku on samas kondikses ku Toven aikaan. Ei puutu ku spaddun dunkkis. Tove Jansson oli multitalentti: smoglas arttuu, skrivas kniigoi, piirs sarjiksii ja kaikkee muuta. Tähän ku on haalittu härmäläisten Elvis-stoorei, ni aika moni on hitannu kunkun vast kuuskytluvun lopun tv-showsta ’68 Comeback Special. Siitähä oli vast muutama vuosi, ku Lasse Liemolan levyä Diivaillen ei saanu esittää radiossa. Täst bökkerist vielä: en ois koskaan uskonu, et skittabändeist pystytään viel skrivaan näin stydi kniiga. Tuli tos kesän ja syksyn mittaan taas lesattuu hillittömän buli nivaska kaikenlaista. Homoseksuaalisuus oli Härmässä rikos 1970-luvulle saakka. No, Upii ei oo tähän bökkeriin haastateltu, Raittisen Jussii on. Suurimmalle osalle lesaajist nää kniigat ei oo yhtään hyödyllisii. Ku sä meet buiduun tai bibluun, ni sul on lista, mitä kysyt. Rokkibändien esikuvilla oli sprigi päällä ja skraga kaulassa. Kunneltiin Jailhouse Rock -EP:tä. Tää kertoo Stadista ja ihan näist huudeista, joil meikäläinen on dallannu ja budjannu. 16 TSILARI 5/2021 SEPPO PALMINEN TSILARI SUOSITTELEE Spädät joulusuositukset, jos pluggaa meinaat Janne Örnberg, Kati Järvi, Jori Venemies: Emman perilliset – Suomalaisen rautalankabeatin vuosikymmenet Aviador Tän kniigan kannen ylälaidassa on just oikee foto: Fender Stratocasterin virityskoneisto. Sillo Elvari oli viel kondiksessa ja veti rautasen shown. Mut hei, kuuskytluvun loppu! Mä hittasin Elviksen kymmenen vuotta aikasemmin. Onks sulla Elvis-stoorii
Epe’s Music Shop öpnattiin Mansessa syksyllä 1972. Epe toi albumit maahan vikkelään, eikä ne ollu hirveen tyyriitä. Mitä täst vois oppii. Kusti polki plattoi ympäri maata ja se upee buidu Kunkungartsalla oli jengin hengailumesta. Silti, ku mä pluggasin, mä koko ajan toivoin, et Aki ois elossa. Mut stoorit näist bändeist on fantsui. Tsennaaks sä, mitä sä haluut. 3. Ny se on kuivilla, mut studaa, ett siit tulee toivoton mulkku. Simppeliikää roolii se ei slarvannu vasurilla. Aki delas, kaikki ties sen. Tartteeks meidän tsennaa se. Sen legurit on aina ollu raitistuneit spurgui. Sit Epe pisti pystyyn Poko Recordsin. Ehkä sen, ettei kantsi venttaa delausdumausta, ennen ku rupee elämään – kybällä. Vuonna 1977 Gorilla-klubilla järkättiin bändien SM-kisojen karsinta. Aki oli se tyyppi, jol oli oma elämisen filosofia enemmän ku himassa. Timo Kalevi Forss HELISMAA Sanoittajamestarin värikäs ja traaginen elämä LIKE Miks tää jätkä on melkeen kaikkien riiminvääntäjien esikuva: Junnu Vainion, Vexi Salmen, Juicen, Tuomari Nurmion, Hectorin, Heikki Salon, Palefacen. Timo Kanerva EPE – Levymoguli Johnny Kniga Tää jätkähän on manselainen. Futisseuroist Epe fanittaa Arsenaalii ja paikallisist lätkäjengeist Ilvestä. Samulin hoitohistoria on karu. Skabas oli mukana Eppu Normaali. TSILARI 5/2021 17 Fo to : Se pp o Pa lm in en . Tää kniiga on rankkaa plugattavaa. Se duunas riimit viiteentuhanteen biisiin, skrivas 10 revyytä, 104 radiohupailuu, 32 leffakäsistä ja 8 näytelmää. Vuonna 1952 Helismaa ja Toivo Kärki skrivas laulunäytelmän Tampereen Työväen Teatterille: Niin metsä vastaa. Ei mitään merkkei, et se ois minkään alan addikti, paitsi et asentees oli buli annos täydellisyyteen tsemppaamista. Mut delaamashan me ollaan kaikki. Kronklaaminen ja flaidaus loppuu, elämä on sellasiin liian stubu. No, niitähän oli teatteriskole turvoksis. Mä ohjasin jonkun valistusvideon muistaakseni Stadin käyttöön. Tuli uusii bändei ja nyyii naamareit: Teddy & The Tigers, Eppu Normaali, Popeda, Yö, J. 2. Mä en ois ikinä uskonu, et sama jätkä ny jutskaa, et se on ollu nalkissa melkeen kaikkeen: brenkkuun, uhkapeliin, skruudaamiseen, friiduihin, bylsimiseen, ihan mihin vaan. Liidaaks sä sun elämää. Se ei koskaan päässy näyttämölle. Reino Vihtori Helenius (Helismaa siitä tuli vasta parikymppisenä) oli avoklabbinen stadilainen. Täs näit on sillai, et frendeilleki piisaa!. Se on saanu troppii psykoosiin, koisaamattomuuteen, maanis-depressiivisyyteen ja ADHD-oireisiin. Karjalainen, Ismo Alanko, The 69 Eyes. Sä voit tsennaa, kuka ja mitä, mut sä et enää liidaa. Samuli oli yksi niistä, joille fyrkka snadeist duuneist kelpas. Se on suomirockin buli takapiru. Se oli ihan fakiiri jo näyttelijänä. . Skrivas slangiiki, ja sanoilla braijaaminen oli kundin intohimo. Siks, et se on merkinny Härmän kulttuurille yhtä paljon, ku Aleksis Kivi, Väinö Linna tai Lauri Viita. Ku sä oot leguri, sun duuni on jeesaa muita ihmisii. Siihen tarvittiin nuorii tyyppei näyttelijöiks. Ei yhestäkään! Oskari Saari AKI HINTSA – Tänään olen elossa WSOY Aki Hintsa tsennattiin F1-varikkolegurina ja kundina maailmanmestareiden takana: Mika Häkkinen, Kimi Räikkönen, Sebastian Vettel, Lewis Hamilton. Siinä bamlataan slangii, dokataan brenkkuu ja kärsitään krabbiksesta. Tuli niinku suomirockiin äksönii. Huomisest ei tiedä, liistrataan tähän hetkeen, sanoo kundi, ku on delaamas. Core klaaraantuu, ku sä kysyt: 1.Tsennaaks sä, kuka sä oot. Mestarin nerokkuus bonjattiin kyl myöhemmin, mut jätkä oli jo delannu. Se oli vinyyliälpeiden aikaa. Johannes Lahtela SAMULI – Pimeydestä valoon Otava Mä tutustuin Samuli Edelmanniin ihan 1990-luvun alussa. Dumarina tsitannu Jussi Raittinen totes kisan jälkeen, et näist bändeist ei tuu koskaan eikä ikinä yhtään mitään. Joo, tarttee. Aamulehti uhkas, et Tampereen stadi vetää fyrkat vek, jos rillumareiRepen käsis esitetään. Mut siinä vaiheessa, ku sä bonjaat, et sul on haimasyöpä, sun filosofias menee uusiks
Pöydäl oli flinda samppista, vaasi mis oli blumma ja buli tuubi vaseliinii… 2 Silverii saa mun jo delanneen broidin tsoukki. Iha umpiheteroit kundei molemmat. Se onki sairaan mageet, varsinki jos on paljo nyyaa snögee. Ku ne tsöras takas kohti Stokista, Kimi rupes viskoo outoo legendaa. Me oltiin skimbattu pari timmaa, ku Kimi sleppas, et se taitaa kippaa pari stobee rinneraflassa. . Mun ja broidin piti stykkaa se sopiviks biiteiks tiskiin. Tsoukkei ja tsoukkei Fo to : Jo rk ki Jo rm an ai ne n.. Vir prudens non contra ventum mingit. Täl fudul boltsi ei voi mennä ku byyriin: ”Kimi hei, sun muija skulas mulle, ku sul on varmaan luuri mykkänä. Mä dallasin Kimin viereen ja laitoin mun handun sen olkapäälle. Faijal oli putiikki mis blisattiin safkaa ja mä olin kesiksel broidin kans siel duunissa. Mä minnaan, ku oli enkun tunti. Mihin hittoon se dyykkaaki, stadilaisuutta se draisaa aina meggessä. Siellähä Kimi huseeras, baaritiskillä. Friidun feissi hohti ihme lyysist ja se tsiigas Kimii ku George Cloonii. Se on tosi himmee pleissi, joka mestaan pääsee skimboilla ja rinnebaarei on niin, et riittää. Se on ny skrivannu jotain 50 kniigaa jaagaamisest, fisustuksest ja golfista. Stadissa Jorkki teki duunii fotarina, mut ku se diggaa skutsis dallaamist ja fisustamist, se flyttas landelle. Kun maikka nyökkäs, ni Bärtsi murjas: ”Old woman.” Maikka tsiigas fönarii puol minsaa ja totes: ”Perhaps this is not the right answer.” Sit maailmast löytyy käytännön tsoukkei, parctical jokes. Kimi oli sen frendin Peten kans fisustamas Sveduissa Vätternil. Maikka näytti jotain fotoo, mis oli rupisii fiblui ja kämäsii banskui. Mut ku meitsi on lesannu latinaa Norssis yheksän vuotta (mä tuplasin nelosen, repetitia est mater studiorum) ni lopuks asiaa latinaks, ja tää sopii joka jannulle. STADILAINEN REHUPUNTTI JUHA ”JORKKI” JORMANAINEN Juha Jormanainen on umpistadilainen, mut budjaa Tervossa, keskellä ei mitään. Sit se frogas: ”What is ugly and cheap?” Bärtsi duunas handun tanaan. Timman kuluttuu meitsiki funtsas, et stobe vois olla hyvä idis. 3 Pronssii vei mu frendin Kimin tsoukki. Mä stadinnan ton varuiks, jos joku barbaari sattuis lesaa tän stoorin. Fiksu kundi ei stroolaa vastablosikseen. Siihe aikaan elukat tuli flesubudjuihin puolikkaina ja siel niit ruvettii vast veistelee. Sit ne tsöras fiuden botskiin ja Kimi häippäs tsögaa hytin nykkeleit. Nii, et voisiks sä skulaa sille, ku Jani-Petteril on öörat taas klesana.” No joo, kyl Kimi skriinas tsoukille jo kveltsul – sil oli sillo jo toinen misukka kierrokses. Jassoo, tuttu geimi, mä funtsasin. Toiseen handuun se otti possun öögan, ku oli ihan bludes. Se smoglaili, kuin fantsuu niil on kohta botskissa, ku on oma hytti ja tuplapeti – ja ihan kaksistaan… Pete jo tsiigaas Kimii viistoon, et mitä skeidaa sä dorka oikee jauhat. Ne sai bulei tanei ja järväreit. Siin käytännön tsoukkeja parhaast pääst. 1 Mä ehkä vedän snadisti himaan, mut ykköstsoukki on mun ihan oma. Skoles ku me opittii niit stikkaa, ni Norssin maikat oli joskus ihan lirissä. Broidi nirhas possult öögan, roiskutti bludee pläsiin ja peitti oman öögan handulla. Mä kurvasin raflan eteen, otin skimbat veks klabbeista ja dalsin sisään. Se venttas, et daamit oli tsufepaussilla ja sit se iski. Sit se dyykkas paussimestaan mis daamit divas borkkaa ja ruikutti: ”Voi vidy, tsiigatkaa kuin kävi ku knaiffi lipes.” Kirkumine kesti yli timman. Mikäs siin, Kimi skimbas kapakkaan ja mä jäin vetään störttii. Se piti handusta hitsin upeet daamii ja bamlas sille ranskaa. Mut Kimi vaan jatko samaa tsoukkii. Pete dallas hyttikonkiin, jyskytti dörtsii ja Kimi öpnas. Sillo broidi sai idiksen. 18 TSILARI 5/2021 N iit jengi diggaa – hyvii tsoukkei. Yks päivä putiikkiin traijattii puolikas töpselinokka. Seuraavas meitsin lista, top trii. Pete tsiigas hyttiin. Mä olin Kimin kans skimbaamas Pyhällä. Joo siel oli tuplabunkka ja sen vieres snadi pöytä
Ku flopparit oli kondikses, niin Pikku-S:lle hakee bägi herneit. Jengi chillas kyl huolel ja siihen bishen kyljyksee sipet ja dipet, nefe rullaa ja laiffi o huigeet! Huomas kyl ne, jotka ei pelkil bisheil lähteny radalle, vähä oli jtn styrkempaa stuffii, sitä vihreet, bubuu. Ei siel flaidattu tai rähisty, oltii yhtä possee. Geimit jatku siihen asti ku se puole kilo bägi oli finiitto. Egen shotit tiskin alt naamariin ja hommat rullas. Ties kyl mitä syndeil löyty paketist. Osa jäi bygii itäsettejä ja tuntu et se geimi kyl muuttu raffimmaks. Nou bigiis, kantsii yytsii pelist tos vaihees. Siit fiunat fikkaan ja vodaa perään. TSILARI 5/2021 19 J oku hommas moken kamat, ni alettiin vetää säbää ja hokii. Jengi alko lokkaa just siin Pikku-S:n hoodeil binii ja rupes samal spaddun hiisaaminen ginostelee, niinku kans bubun. Semisti joutu tekee duunii poskil et jakso sen pari h painaa hommii siel. Ei meit siel ollu ku salee parikyt äijää ranaamassa flopparit handus. Gängiin pääs messiin kaikki: fätit, chinkit, räkikset tai oli sit fouksit deekuja tai ökyjä. Fo to : He ls in gi n ka up un gi nm us eo .. Laitettii tulille polet ja rofet, kirkkikset tai jotkut geimit lähikentäl, se oli TIMANTTIST! Eiks kaikki oo hallus. Oikeest alakulmast hittaat seisarii henkivän Vuokin lukion gamlan haussin. Kyl ne nikat saatii joteki kurii. Idäst oli kyl iisii eksyy ytimee, Vaasiksen räkälöis Sörkäs stobet femman! Stadin halvinta öölii, eikä jengii ginostellu ikä baskaakaan. Ota setti haltuun! Haapis = Haapasaarentie Pikku-S:ssä = Vuosaaren vanhan ostoskeskuksen S-market lokkaa = pyytää tuntematonta täysiikäistä hakemaan viinaksia kaupasta binii = bisseä käty = kämppä tyhjä eli fouksit ei oo himas hiisaaminen = polttaminen ginostelee = alkaa kiinnostaa Vuokin “nyya” ostari, Columbus byggausvaihees. Sitä ei enää oo, ku uus entist ehompi bytinki saatiin lopultaki kasaan. Raffimpaa geimii Vklp meni skoleaikan siin ku kiskottiin sit märkää äijien kans tai dokattii iisist frendin nurkis, jos sattu olee käty. Gymigeimit oli kans kovaa kamaa, siel porukka rygi viimest päivää, kunnon pumpeis pe baarii iskee mihoi, böönii, tsigui. Alko kaman diilaus ja hihaan vetäminen, onneks buli osa outtas näist klikeist. Jengi haslas ja räkikset poisti hyväl tsägäl oreganot pois. Se oli vähä ku ghettojen kuulis eli kuulapyssy. Se oli kyl perus, et joku räkis lähti spiidaten himaan ku otti vähä öögaan hittii. Semi pikasee hommat ja setit sit vähä muuttu, ku jengi vähä vaihto skolee lukioo tai amiksee. Yks bängäävimmistä hommist skidinä oli flopparit – föbättii raksalt putkii ja kyhättii niist flopparit. Lokkaamine jos ei napannu, nii kyl fouksien kaapilt aina joku flinda löyty. Ei kyl snaijannu millään! Ne joit ei paljo röllö ginostellu nii hoiti kyl homman himaa knölli/mälli/nutu/ biusa/biitti yläpellin al. Täst kyl o salee jo melkee 15–20 vuot ja edellee jengi pystyy heittää jokase äijän, sällin, kundin ja jokase retun nimelt. Aina jollain oli! Itiksen Prismast käytii poistaa helpot Olvin mäyrikset, ei se bungannu ku sen 6–7 egee sillo. Mutsit kyl kiitteli ku joutu skrabaa paskaset kamat klesoil hanskoil… ei kyl herunu paljo kiitost. Massit tieteki saatii pullofygyil mitä dyyggailtiin skutsist. Mutseilt nyysittiin tuliterät Viledan sormet fikkaan ja iskettiin ne jeesusteipil kii. Flopparisodat hylätyl kirkol – ihan HC-settii. Vaik Paunosen broidit sit feidas idän, ni itä ei feidannu niit! . JANGSTERISLANGI BENKKU JA CRIDE PAUNONEN Itä-H settii – skidist teiniks Skidinä Haapiksen jätkät oli ne minteimmät äijät Vuokis! Iha sama, mis oltii tai mis mentii, niin kyl jengi lähti imuun
Moni slangijengiläinenki tietää: sä voit olla födannu tääl ja sul voi olla famili täält ihan himmeen kaukaa, mut ei sun himas välttämät oo bamlattu slangii – ei, vaikka te oisitte budjannu jossain muual ku siel Tölikas. Aineisto on siin mieles tosi uniikki, ett siihen on saatu tallennettuu Helsingin puhekielt kaikkiaan kolmelt vuosikymmenelt, 1970-, -90ja 2010-luvult. Ja sit meil on savolaiset, joita ei tarvi edes mainita, ne ku avaa leipäläpensä, vastuu siirtyy kuulijalle joka tapaukses. Ja sit meil on Stadin slangi. Mä minnaan, ku olin ite jotain kymmenisen vuotta sit skruudaamas Kuurnas Krunikas, ni lysnasin, et joku daami jorisi kniigakielt mun viereises pöydäs. Slangiproffa Heka on monet kerrat tuonu esiin, ett varsinki sanaston ja rakenteen puolest Stadin slangi ei oo suomen kielen murre, eikä se oo sveduu tai slobookaan. Sen takii, ett slangi on tääl meidän Stadis kehittyny ja just stadilaisten bamlaamisen kieli, se on saanu himastadissaan spessun aseman – enkä mä yhtään ihmettele: ei sitä ihan joka päivä ummikkona keksi frendien kans kokonaan uutta kieltä. Tuli heti tosi kylttyrelli olo. Tietenki poikkeuksii on salee ollu joka suuntaan, mut ainakaan Kuparinen ei sen väikkärin tutkimusaineistoon sellasii hitannu. Sen kuulee ihan jo persoonapronomineista: minä – mä; sinä – sä, he – ne, samoin monen käyttämä kaksoispassiivi: ollaan oltu kuuluu kniigakielel ilmasta on oltu. Kaks ekaa aineistoo on samlannu meidän oma slangiproffa Heikki Paunonen, 2010-luvul keruun hoiti Hanna Lappalainen suomee Verstaal pluggaavien stuidujen avul. Mitä toi rehupuntti tos oikein selittää. Ku kirjottaa, piisaa vaan yks sana: istun, ku on kokonainen lause, mut voi olla kans virke: Istun. Viime kesäkuus Mansen yliopistost tohtoriks väitelly Olli Kuparinen duunas väikkärin, mis se esittelee stadilaisten eri puhevariaatioit Tölikast ja Sörkast kerätyn pitkittäiskorpuksen* avulla. Sen takii Helsingin aluepuhekieli on monien murteiden ja kniigakielen sekotust. Eikä Stadin slangikaan tietty päiväs födannu, mut mitään kielitieteilijöit sen ekat bamlaajat ei ollu. Slangi on Stadin oma kieli Stadi siis perustettiin keskelle svedunkielist aluetta, eikä tääl sen takii ollu omaa suomenkielist murrepohjaa, niin ku vaik Manses, Keski-Härmäs tai vaik Etelä-Karjalas. Stadin yks piirre läpi koko sen elämänkaaren on ollu monikielisyys ja se, ett tänne on ain flytattu paljon muualta. Puhekielel taas voidaan sanoo: me mennään, mut kniigakielel pitää kirjottaa: me menemme. Matskus on kans haastattelui sellasilt tyypeilt, ku on ollu messis joka kerta. Slangi on oma, ainutlaatunen kielensä. Flyttaajat on tuonu tänne mukanaan omii murteitaan, mikä on sit tehny sen, ett aluepuhekieles on bulisti muualt lainattuu.. Suomen kieles on suht stydi ero kniigakielen ja puhekielen välillä. Kniigakieltä Tölikasta Kuparinenki skrivaa siit, ett just varsinki se Tölikan jengi, ku oli pääosin akateemist, ei käytännös opettanu niiden skidei bamlaa mitää slangii vuosikymmeniin – eihän ne itekään osannu! Niiden himas käytetty kieli oli lähes puhast suomen bökkerikieleen perustuvaa varianttii, ja sit tietty toist kotimaist puhuttiin paljo. Duunarikielt ja murteit 1800-luvun puolvälin jälkeen Stadi alko olla jo kovaa vauhtii kasvava kaupunki, TIINA LINNA STADI JA SLANGI Helsingin puhekielt, kniigakielt ja Stadin slangii Landepaukut heittää monesti läpäl, ett “hei, millast murretta siel Hesas puhutaan”, ja siinä moni stadilainen on snadisti hoomoilasena monttu auki, ett mitä ihmettä. Puhekieles tarttetaan kuitenki kaks sanaa saman asian sanomiseen: Mä istun, ja slangil bamlataan tietty: Mä tsittaan. 20 TSILARI 5/2021 N iin ku bulit stadit ympäri boltsii, myös tää meidän – ku tosin on buli, mut snadi ja joka tapaukses ainoo Stadi – on murteiden ja erilaisten puhekielten sulatusuuni. Helsingis nimittäin on oma aluepuhekielensä, ku on eri juttu ku Stadin slangi, vaik ei se ihan murrettakaan oo. Sen takii tän alueen puhekielt ei voi sanoo Härmän aluemurteeks. Mut landepaukut ei yllättäen ookkaan ihan täysin vääräs, ku ne kysyy Hesan murteest. Siit hiffasin heti, ett nyt virtaa gamlaa akateemist verta ihan mun vieres. Eihän Stadis mitää murretta puhuta, vaan bamlataan kunnon snygii slangii