vuosikerta Hinta 8 € Nro 5/2020 Perinneja kulttuuriyhdistys Stadin Slangi ry:n jäsenlehti 25. Nro 5/2020 Perinneja kulttuuriyhdistys Stadin Slangi ry:n jäsenlehti 25. vuosikerta Hinta 8 € STADIKA Tölikan helmi
Aikuisten ja starbujen 10 x uintitsetit -10% ME TSENNATAAN NÄÄ HUUDIT Soita 0100 0700 tai lataa Taksi Helsinki -sovellus.. BERGGA I KONDEKA I MALMI I MÄRSKY I BÖLE I SILTIS I TÖLIKKÄ I VUOKKI Tsennaat mestat, tu tsimmaa spessuhintaan
Kalenterin voi noutaa byroosta, niin kauan kuin niitä riittää. 8–9. Anikari Rempattu Stadin helmi TEEMA JUTUT 8 ERKKI ALAJAN KNIIGA – Leena Rautavaara jututti Ekiä 12 STADIKA – Olli Anikarin juttu rempatusta Stadikasta 19 HELSINKI-TÖLIKA – Antti Aallon juttu Tölikasta 23 KAPAKKA VAI PELIMESTA – Marjut kävi tsögaamassa mestan 26 TÖLIKANLAHDEN LUONTO – Pertti Salolaisen juttu Tölikanlahdesta 29 STADIN SYNTINEN S – Mikko Seppälä mutustelee S-kniigaa STADIS ENNEN 22 BILIKSESTÄ BOSEEN – Pentti Rinteen jutun loppuosa 24 ZURICHISTA HIMAAN – Arto Saljas minnailee stydii reissua Tarinaa Erkki Alajan nyyast kniigasta s. 1 kpl/jäsen.. TSILARI 5/2020 3 SISIS Pertti Salolainen lahjoitti yhdistykselle parisataa tuottamaansa luontokalenteria. VAKKARIT KANSI 4 Snadit 5 Pääkkäri 6 Hallitus 15 Sveduslangia 16 Stadin syke 20 Slangi blisaa 28 Rantsun stoori 31 B.Wisser 38 Stadis tapahtuu Kannen fotokollaasi: O
Byroo hoituu toistaiseksi vapaaehtoisvoimin. Tileillä on riittävästi varoja ja Borkka saatu vuokrattua. Muutamat jäsenet ovat myös lähestyneet henkilökohtaisesti hallituksen jäseniä. Remontti on loppunut ja ulkopuolisista varastoista voidaan luopua, kun kamat saadaan omaan kellariin. Tervetuloa syyskokoukseen kuulemaan lisää asioista. Hallituksessa on ollut hyvä tekemisen meininki. Byroo 4 TSILARI 5/2020 SNADIT HALLITUKSEN PÖYDÄLTÄ Hallituksessa on kummasteltu pitkin vuotta jäsenkunnan kertomia ”tietoja” siitä kuinka huonosti yhdistyksen asiat ovat. Puh. (Paitsi Tölika dallaukses 16.10 liki sata henkee). 0400-430996 Tiedustele: toimisto@stadinslangi.fi Ota yhteyttä byrooseen, kun haluut hoitaa jäsenasioita tai Tsilarin tilauksii, ilmoittautuu reduille, slumppaa slangikamaa tai libareit tapahtumiin. Kuitenkin toiminta on ollut huomioiden koronan rajoitukset varsin vilkasta. Samaa viestiä ovat levittäneet hallituksen saamat nimettömät kirjeet samoin kuin esimerkiksi pankille lähetetty allekirjoittamaton viesti, jonka perusteella pankki oli sulkea yhdistyksen tilit. Byroo avautui elokuun alussa ja on ollut säännöllisesti avoinna tiistaisin ja torstaisin klo 12–18 (aiempaa pidempään siis) ja kävijöitä ollut ajoittain runsaastikin. Kauppa on handelissa käynyt vilkkaana. ?. Syyskauden alettua ja kokoontumiskieltojen rauettua keväästä, on erilaisia tapahtumia ollut varsin runsaasti, joskin osanottajia on ollut vähemmän kuin tavallisesti. Yhdistyksen talous on kunnossa, ollaan vakaalla pohjalla eikä mitään katastrofia ole näköpiirissa. S tadin Slangi on näiden tietojen perusteella vararikon partaalla ja toiminta aivan kuralla. Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Dörtsit auki tiistaina ja torstaina klo 12–18 sekä sopimuksen mukaan
Multa on frogattu parikin kertaa, et miks Tsilari ei selvittele sitä, mitä porukan taustalla muhii, ku Stadil kulkee kaikenlaisii juttui. Lisäks meillä on tää vuosi menty Stadin eri osien teemoilla. Mun mielest se alkaa ykkösest. Tsilarin sähköpostiin tai katuosoitteeseen saa panna viestii (molemmat löytyy näilt alkusivuilt) MULTA TÄÄ on farveel juttu, ku tää mun lyhyt päätoimittajan homma loppuu tähän. Kymmenluku voidaan funtsii alkavaks nollasta paitti se eka vuoskymmen, joka alko kuitenki aikoinaan ykkösest sekin. Esko. Lupasin ottaa homman täks vuodeks ja siin se sit on. Syyskokoukses valkataan uus hallitus ja bamis ja haluun jättää heille puhtaan pöydän, jolta voi sit lähtee kolmannelle vuosikymmenelle tätä tuhatlukuu. TSILARIN DUUNAAMINEN on yhteistä duunii. Siellä funtsitaan ja nuijitaan pöytään idiksii ja suunnitelmii ens vuodest ja ehkä pidemmällekin. Skrivaajat lähettää juttui ja toimitussihteerin kans sit tsiigataan, et mikä mahtuu ja mitä pitää jättää lodjuun venttaan. Joissain kielis, kuten puolas, vuodet sanotaanki, et niin ja niin mones vuosi. Teilt olis kiva saada fiidbäkkii siit, et mitkä ja minkälaiset stoorit kiinnostaa, ja mitä ei niin tarttis joka numeros olla. TE LESAAJAT ootte kuiteski se tärkein jengi. Tää vuoden viides ja vika on Tölika-teeman aviisi. MUN VINKKELINI päätoimittajana on ollu se, et flaidikset ei kuulu tähän aviisiin, vaik tää onki jäsenten juttu, vaan täs keskitytää slangiin ja sen esittämiseen. OLKOON VUOSKYMMENET kui vaan, mut ei muuta ku lippa silmille marraskuun tuiskuihi ja kroppa etukenoon, niin voidaan puskee koviaki hiivareit päin ja sillon pysyy pydes ja tuivertaiski vähän. TÄN AVIISIN keskellä on jäsenille syyskokousmatsku, jonka saa irti iisisti ja otettuu megeen, ku tulee Malmin Työväentalolle bamlaan Stadin Slangin tulevaisuudesta. Miitinki pyritään pitään koronast huolimatta eli maskii klyyvariin ja handut desiin ja hieman välii tsittaajien ympärille. Toki muutakin kamaa on, totta kai. . Malmilla skriini on buli ja äänentoisto skulaa, joten voi tsitata kauempanaki. Tääki on ikuinen flaidis, et mist se kymmenluku alkaa. TSILARI 5/2020 5 PÄÄKKÄRI Päätoimittaja ESKO VEPSÄ PÄÄTOIMITTAJALTA A lkuun bulit tattikset niin toimitusjengille ku erityisesti teille, ku skrivaatte tähän slangijengin omaan aviisiin. Tsiigataan klyyvarin suuntaan eikä peräpeiliin, niin kyllä se siitä. Sorry, jos jonku stoori ei mahtunu, Tölika innosti monia ja saatiin Stadin kundilta Pertsalta gliffoi fotoi Tölikan lahdelta ja stoorii yhdeltä, jos toiselta. En oo kuullu, et vuotta nolla olis ollu
4 alalaita. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen.. 045 186 7238 Toimituskunta Päätoimittaja Esko Vepsä 0400-430996 tsilari@stadinslangi.fi Toimitussihteeri Olli Anikari 044-0401736 tsilari@stadinslangi.fi Toimituskunnan jäsenet Valtteri Hellgren Leena Rautavaara Risto Kolanen Marjut Klinga toimisto@stadinslangi.fi Tsilarin tilaukset ja osoitteenmuutokset: toimisto@stadinslangi.fi Taitto Oy Graaf Ab Paino Grano Oy ISSN 1239-9523 Postiosoite Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 00550 Helsinki Stadin Slangi ry:n perinne– ja kulttuurilehti 25. 6 TSILARI 5/2020 www.stadinslangi.fi HALLITUS BYROO Tsiigaa tiedot s. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. Varapuheenjohtaja Olli Anikari orttipelavi@gmail.com Leena Rautavaara rautavaara.leena@gmail.com Valtteri Hellgren valtteri.hellgren@gmail.com Markku Jalonen markku.jalonen9@gmail.com Pirkko Haapala pirkko.haapala@jippii.fi Esko Vepsä esko.vepsa@jippii.fi Hämeentie 67 00550 Helsinki puh
Mistä nimi tulee. Valikoimissamme on kuitenkin paljon uusiakin levyjä. ANIKARI Slangimusa ei delaa koskaan 1. Voiko Digeliusta sanoa levydivariksi. Jos et hittaa etsimääsi nettikaupasta, dallaa lafkaan tai skulaa ja kysy. Liikkeessä ovat tällä hetkellä töissä Petri Rannikko, Erkki Sinnemäki ja Risto Nevanlinna (tällä hetkellä saikulla). Papereita pyörittelee hallituksen puheenjohtaja Martti Veijo. Levykauppa Digelius Music sai alkunsa vuonna 1971. O. Digelius on stadilaislle tuttu, lähes legendaarinen kotimaiseen ja ulkomaiseen jazziin ja kansanmusaan erikoistunu musabuidu. . Ketkä perustivat Digeliuksen. Etsimäsi levy saattaa jo venttaa sua lafkassa! Valikoimista löytyy myös klassista-, kokeellistaja leffamusaa tai vaikka luontoäänilevyjä. Ketkä liikettä nyt pyörittävät. Sana Digelius on yhdistelmä sanoista digitaalinen, elektroninen ja Sibelius. Tuolloin tuleva Digeliuksen toimitusjohtaja Emu Lehtinen (1947–2017) oli ollut jonkin aikaa töissä Tunnelin levyssä, jolloin Lehtisen, levyjen maahantuojan Pertti Lehdon sekä myyjä Tiina Ruolannon kesken syntyi ajatus omasta levykaupasta. Voi, vaikka itse käytämme nimitystä äänilevykauppa. Digelius Music on vuonna 1971 perustettu stadilainen levylafka. Osakkaaksi lähti myös Digelius Electronics Finland -niminen yritys, jonka keksijä Erkki Kurenniemi oli perustanut yhdessä Peter Friskin kanssa. CD on saatavana myös Digeliukselta!. Valikoima on bulimpi myymälässä kuin nettikaupassa. Jässäriä vilauttamalla saat kliffan rabatin levyistä. Äänitteitä löytyy CD-, LPja DVD-muodossa, sekä c-kasetilla. Digelius Electronics Finland valmisti muun muassa Dimi-syntetisaattorieita. KUMPPANIT TSILARI 5/2020 7 Digelius on nyt myös Stadin Slangin kumppaniyritys
Vodauspringausta ja muuta pöheetä laiffia”. Fo to : St ad io nsä ät iö. 1952) esittelee itsensä Twitterissä. Bökkereitä. Erkki Alaja ”Tölikan kundi. Managerointia. Miehen elämä pähkinänkuoressa! Stadika sai katoksen rempan yhteydessä. Isä-Martti siirtyi Agricolan seurakunnan kappalaiseksi ja muutaman vuoden jälkeen kirkkoherraksi. Pähkinän bossi. Reklaamia. Sporttia. Syntymä Kättärillä Neitsytpolulla/ Tehtaankadulla täydellisenä yllätyksenä kahdeksan minuuttia myöhemmin kuin identtinen kaksoisbroidinsa Pertti, elämää Rööperin kulmilla ja kartsoilla vanhempien valvovien silmien alla. Muutto Tehtaankadulle kirkon siipirakennukseen. Ullanlinna, Rööperi puutaloineen ja lestinheittäjineen tuli tutuksi veljeksille, jotka aina dallailivat kimpassa. Isä Martti toimi Johanneksen kirkon apulaispappina, koti oli kirkon vieressä. Näillä sanoilla Erkki Alaja (s. 8 TSILARI 5/2020 TEEMAJUTTU LEENA RAUTAVAARA Norssin kundeja Erkki – Eki – jakaa elämänsä Stadissa kolmeen eri vaiheeseen, joista ekaan kuuluu lapsuus Etelä-Stadin kasvattina
Stadika Erkki Alaja työsti ”Olympiastadion”kirjaa kaksi vuotta. Toimiessani Stadion Hostelin johtajana 90-luvulla, oli aina ilo tulla töihin. Erkki valmistui Kauppakorkeasta kauppatieteiden kandiksi, joten oli aika asettua. Jos ei piittaa futiksesta, voi hypätä aiheen yli ja päinvastoin futisfanit voivat jättää yleisurheilun sivuun. Siitä alkoi kiihtyvällä vauhdilla etenevä ura urheilun parissa aktiivipelaajana, urheilumarkkinoinnin uranuurtajana, managerina, mainostoimisto Pähkinän dirikana, liittotoiminnassa, rahanhankkijana, kouluttajana, vaikuttajana, kirjailijana… Töikan kundi Elämä on kolmannessa vaiheessa asettunut Tölikaan. Nakkien tuoksu huumasi pikkupojan. Pasi Rautiainen puki sanoiksi: ”Stadioniin liittyy aina käsite arvokkuus. Siitä eteenpäin vuoteen 1952, jolloin vuoden 1940 väliin jääneiden kisojen järjestely vihdoin toteutui ja onnistui! Stadion toimi myös sodan jälkeen sosiaalisena laitoksena majoittaen asunnottomia. Sporttinen live Urheilu oli perheen yhteinen mielenkiinnon kohde ja harrastus. Suomen Pöytätennisliiton suojista löytyi ensimmäinen vakityö – ja missäpä muualla kuin Stadikalla. Vanhempien hellästä hoivasta Erkki muutti 21-vuotiaana tuoreena aviomiehenä Iso-Roballe. Sen sopusointuinen kauneus ja kunniakas historia ylensi mieltä. Kaltsilta kauppikseen Elämän tokaan vaiheeseen kuuluvat Kallio, Kolmas Linja, Hagis ja Johannatyttären syntyminen 1975. Sen voin omakohtaisesti allekirjoittaa. Eteenpäin kohti nykyaikaa, huumaavia onnistumisen hetkiä yleisön mylviessä haltioituneena, pettymyksiä, kun ”varmoina” pidetyt urheilijat epäonnistuvat, iloja ja suruja – kaikki kuuluu urheiluun. Viimeisenä tietysti vastikään valmistunut, vuosia kestänyt perusteellinen korjaus ja uudelleen rakentaminen. ”Slangi – eläkää sovussa!”.. Jalkapalloa, käsipalloa, hiihtoa, nyrkkeilyä – kaikki lajit kelpasivat, mutta kahdesta ensin mainitusta tuli henki ja elämä. Koulua käytiin Norssissa. Kuvitus on runsasta, se elävöittää 380-sivuista kirjaa hienosti. Nakin dunkkis Kirjasta välittyy tekijän rakkaus Olympiastadionia kohtaan – eikä vain hänestä, vaan jokainen haastateltava toistaa, kuinka kohottava ja innostava vaikutus rakennuksella on. Hän on tutkinut ja kahlannut läpi hurjan määrän lähdekirjallisuutta, arkistomateriaalia, tilastoja, lehtiä, haastatteluja. Erkki Alaja Cafe TinTinTangossa. Yleisurheilukilpailut, futisottelut, areenan jäädyttämiset, konsertit – kaikki saavat oman osionsa kirjassa. Kaikille riittää mielenkiintoista lukemista. Kesäja talviolympialaisia seurattiin innolla, pojat harrastivat futista läheisillä hiekkakentillä; ensimmäinen käynti Stadikalla oli juhlaa! Suomi-Ruotsi-maaottelut käytiin huutamassa, vuonna 1959 järjestetyt Maailmankisat olivat kesän kohokohta. Munkkaan muuttaminen oli toisena vaihtoehtona, mutta se oli ”liian kaukana”… Kirjoja on syntynyt kiitettävästi: ”Vielä yksi maali”, ”Aulis RytkönenMonsieur Magic”, ”Helsingin jäähalli”, ”Bollis”, ”Kutsumus” ja nyt viimeisin ”Olympiastadion”. Rakennus toivotti minut tervetulleeksi joka työpäivä. Mikä ihme siinä oli, että nakit maistuivat aina paremmilta kodin ulkopuolella.” . Kirja kertoo elävästi ja mielenkiintoisesti Stadikan vaiheista. 80-vuotiaan rakennuksen historiaan mahtuu paljon – sen alkuideasta 1910 lähtien vuoteen 1938, jolloin uudenuutukaisen Stadionin vihkiäisiä vietettiin 12. kesäkuuta. Kieli on eläväistä, eteenpäin soljuvaa ja helposti luettavaa. TSILARI 5/2020 9 Veljekset pelasivat siinä vaiheessa tosissaan futista Klubissa, Pertti maalissa, Erkki topparina
Niistä lukija näkee heti, millaisia slangisanoja on eri aikoina käytetty vaikkapa huiputtamisesta, juopottelusta, hyvästä ja mukavasta, maalaisesta, naimisesta, poliisista jne… Siitä on myös helppoa laskea, mistä aihepiireistä on käytetty eniten sanoja. SLANGIA SLANGIPROFFA 10 TSILARI 5/2020 K un minun ja vaimoni Marjatan teoksemme Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii: Stadin slangin suursanakirja ilmestyi Helsinki-päivänä 12.6.2000, moni kysyi melkein heti minulta, miksei sanakirjassa ole sellaista hakemistoa, jossa hakusanana olisi yleiskielen sana. Minäkin osallistuin Jeongdo Kimin väitöskirjan tarkastusvaiheeseen. Sitten puuttui kohtalo peliin. Silloin Jeongdo sanoi, että Stadin slangin suursanakirja on merkittävä teos, mutta sen rinnalla pitäisi olla sellainen sanakirja, jossa hakusanoina ovat yleiskielen sanat. Uusimmat tiedot ovat tältä vuodelta. HEIKKI PAUNONEN, JEONGDO KIM Syntyperältään eteläkorealainen Jeongdo Kim on kirjoittanut Heikki Paunosen kanssa Suomi–Stadi-sanakirjaa. Enempää ei tarvittu. Vastasin hänelle saman tien, että pohjatöitä on jo tehty, käymmekö yhdessä urakkaan käsiksi. Slangisanakirjassa on lähes 1 400 sivua ja yli 35 000 hakusanaa. Hän väitteli suomen kielen sanastosta vuonna 2019. Tämä kirjoitus kertoo siitä. Nyt mä bonjaan! Suomi–Stadisanakirja tekeillä Joskus kauan odottaneet palaset vain loksahtavat yhtäkkiä kohdalleen. Toinen syy oli se, että hakemiston laatiminen olisi vaatinut pari kolme vuotta. . Siinä olisi ollut hyvä pohja Suomi–Stadisanakirjalle. Jos kaikki menee hyvin, meitä odottavat jo uudet haasteet. Olin tosin käytännön syistä tehnyt tällaisen hakemiston jo 1989–1991. Ku va : Ja sm in Fa ra j. Siihen oli helppo vastata. Minulle on myös edelleen lähes joka slangitreffeillä esitetty tämä sama kysymys. Minäkin osallistuin Jeongdo Kimin väitöskirjan tarkastusvaiheeseen, Niinpä olin mukana myös väitösillan juhlassa. Mutta siitä puuttuivat kaikki minun 1990-luvulla keräämäni slangisanat. Suomi–Stadi-sanakirja on kuitenkin elänyt haaveissani pitkään. Niiden lisäämisessä sana kerrallaan olisi ollut iso urakka. Hän kirjoittaa Paunosen kanssa myös 2000-luvun slangin sanakirjaa. Siitä se lähti, ja nyt alamme pikkuhiljaa olla loppusuoralla. Hänen väitöskirjansa käsitteli suomen kielen sanastoa, ja siinä hän tarkasteli myös ’viinaryyppyä’ tarkoittavia slangisanoja. dorga, dille, daiju jne., mutta uudessa sanakirjassa niitäkin on yli 470. Tavoitteena kuitenkin oli, että Slangisanakirja ilmestyisi sinä päivänä, kun Helsinki täyttää 450 vuotta. EteläKorean lahja Suomelle, kielentutkija Jeongdo Kim, väitteli reilu vuosi sitten Helsingin yliopistossa filosofian tohtoriksi. Niistä merkittävin on 2000-luvun slangin sanakirja, jota olen koonnut systemaattisesti aineistoa vuodesta 2000 lähtien. Esimerkiksi tytöstä tulee heti mieleen friidu, gimma, (f)likka, bööna jne., mutta sana-artikkelissa tyttö on yhteensä yli 470 slangisanaa. Vastauksena on aina ollut se, ettei yhden ihmisen aika millään riitä kaikkiin haasteisiin. Tähän uuteen sanakirjaan tulee yli 10 000 yleiskielistä hakusanaa. Enempää ei yksiin kansiin olisi mahtunut. Tuttuja ’tyhmää’ tarkoittavia sanoja ovat mm
Japanissa sen merkitys on ’mitä, -täh?’. Nykyisin sillä kuitenkin kuitataan ironisesti joku juttu: mä en saanu palkkaa täs kuus, lol! Lyhenteeseen lpl sisältyy vanha tuttu läpällä: se sano sen vaa iha lpl. Niistä yksi on alkoholi ja humalassa olo. Brenkku ja keitto ovat edelleen kovia sanoja, mutta tavallisesti vedetään märkää. Sen järjestäjinä olivat Helsingin seudun äidinkielenopettajat ry, Stadin ammattija aikuisopisto ja Stadin Slangi ry sekä Työväen Arkisto. Tuttu lyhennesana on käty (< kämppä tyhjänä). . Somessa on käytössä rajallinen merkkimäärä, ja sillä pitäisi välittää paljon infoa vastaanottajalle. Suosikkiaiheisiin kuuluvat myös hienoa ja tyhmää tarkoittavat sanat. Helsingin kouluissa pidettiin jälleen viime helmi–maaliskuussa slanginkeruukilpailu. Tämä on historiallista: ensi kertaa kirjoitetusta kielestä nousee paljon sanoja puhuttuun slangiin. Omg (< oh my God) on niistä vanhimpia. Poika on nykyslangissa mm. Samaa tarkoittaa myös ilmaus no cap, jota käytetään nykyään muutenkin: Äijäl on freesit kledjut, no cap! Vanhaa ja uutta Stadin slangissa on aina ollut sekaisin vanhoja ja uusia sanoja. Peleistä on yleistynyt ensimmäinen japanista saatu slangisana nani ’oikeesti’. Tytöstä tavallisia sanoja ovat mm. downari, goofy, nolis, retu ja kräkhed. Niinpä keskityn tarkastelemaan sitä, millaisen kuvan aineisto antaa vuoden 2020 slangista. Mutta nyt ollaan jo matkalla kohti suurta ja arvaamatonta aallonharjaa, jonka some tuo 2020-luvulla voimalla nuorten slangiin. Somessa syntyy tiuhaan tahtiin uusia ilmauksia, joista osa päätyy puhuttuun kieleen. Tavallinen on myös lol, joka on alkuun tarkoittanut kovaan ääneen nauramista (< laughing out loud). Stadin slangi 2020 – suuren muutoksen kynnyksellä Stadin slangissa on aina ollut sekaisin vanhoja ja uusia sanoja. Komea poika on adonis, alfa ja mintti jäbä. Miten. Se näkyy hyvin tyttöä ja poikaa tarkoittavissa sanoissa. Tutut suosikit Vuosikymmenestä toiseen slangissa erottuvat tutut suosikkiaiheet. Ensimmäinen vastaavanlainen kilpailu järjestettiin vuonna 1975 Helsingin II normaalikoulussa, ja olin silloinkin sen vetäjänä.. Silloin olisi myös julkistettu palkittavien nimet. STADIN KUNDI HEIKKI PAUNONEN TSILARI 5/2020 11 K ilpailun palkinnot oli määrä jakaa toukokuussa Oodin Maijansalissa. äijä, jätkä, kundi, sälli, jäbä, jonne, veeti ja saheb (arabiaksi ’ystävä’). bängeri: tää biisi on aika bängeri, ja fresh, mintti, huigee ja jauhhuu. Niinpä somessa käytetään paljon lyhennesanoja ja kirjainlyhenteitä. Valttia ovatkin lyhyys ja nopeus. Ja kun sitä on vedetty tarpeeksi, ollaan gänäs, skuigelis, plekseis, päädyis tai kuoseis mutta myös fyllas ja jurris. Osa niistä päätyy puheeseenkin. Magee ja pähee ovat pitäneet pintansa, mutta niiden kanssa kilpailevat mm. Some ja pelit mullistaa slangia 2000-luvulla some on alkanut elää vahvasti nuorten slangissa. Kirjainlyhenteitäkin on paljon. muija, friidu, gimma, bööna, flikka, muidu, minkki ja tsubu. Uudempia on käjä (< kännijännä), joka tarkoittaa mielessä pyörivää tilaisuutta päästä dokaamaan. Sitä emme vielä tiedä. Nykyisen henkilönsuojalain mukaisesti kaikkien vastanneiden nimet on myöhemmin poistettu aineistosta, eikä heihin voi tässäkään kirjoituksessa viitata. Tyhmään viittaavat vanhat tutut daiju, dorka ja dille, kun taas uudempia sanoja ovat mm. Hyvännäköinen tyttö on bomber tai sex bätäng. Vanhatkin slangisanat lyhenevät somessa: esimerkiksi bre tai bro ’veli’ ja sys tai sis ’sisko’. Nykyslangiin pätee vanha sanonta: vähän vanhaa, vähän uutta, vähän omaa, vähän lainattua. Myös peleissä on reagoitava nopeasti, ja sanat ovat lyhyitä. Niin nytkin
Säätiön hallinnossa on edellee Helsingin kaupunki, opetusja kulttuuriministeriö ja buleimmat urheilujärjestöt. Tätä haavetta ryhty toteuttaa 1927 börjattu Stadion-säätiö, jonka stydi idis oli saada byggaa sellanen stadion, et Stadi vois olla kesäolympiakisojen isäntänä. 1.9.2019 alkaen on hallituksen bamlausdirikana toiminu Nasima Razmyar. Suomalaisten stydi urheilumenestys olympialaisissa 1920-luvulla stendas haaveeks saada järkkää Olympialaiset Stadissa. Stadion-säätiön eka bamlausdirika oli Suomen sporttihistorian merkittävin heebo, Erik von Frenckell, joka toimi Stadion-säätiön hallituksen bossina 1927–1977. Maailman snygeimmäks Olympiastadikaks sanottu areena födas arkkitehtikisan tuloksena. Arkkitehdit Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti finnas kisan 1930, funktionalistisen stylen puhdaslinjasella ehdotuksella. An ik ar i. Stadion-säätiön hallinnon pääduuni on Olympiastadikan byggan ja toiminnan kehittäminen. Suomen legendaarisin häppismesta öpnattii elokuus 2020 kv. suurtapahtumien monitoimiareenaks. Silloin härmäläiset kisas Venäjän Keisarikunnan alamaisina, omana Suomen suuriruhtinaskunnan joukkueena. Stadikan byggaduunit starttas 12.2.1934 ja bygga vihittii käyttöön 12.6.1938. Fo to : O. Idis omista olympiakisoist oli jo lähteny Tukholman 1912 kisojen menestyksest. TEEMAJUTTU O. Stadika on avoin arkisin stadilaisille ja vierailijoille. ANIKARI 12 TSILARI 5/2020 Stadikan hissaa Suomi oli aktiivisesti megessä kansainvälises olympialiikkees jo ennen itsenäistymistä 1917. Bygga kondiksee 1938 Sundiksena 12.6.1938, klogu 14.00, SVUL:n ja TUL:n urheilijat marssi Stadikalle jonossa, voimistelijamestari Stadika, Stadin helmi Olympiastadika on Stadin tunnetuin maamerkki
Nyya katsomokatos palkittii ”Vuoden 2019 Teräsrakennepalkinnolla”. Stadikal on yleisöpalvelupisteit entisen kaheksan sijaan 25, ja niist jokaises on useempi myyntipiste omine kassoinee. Keihäskisan finnas Matti Järvinen (Keravan Urheilijat) tuloksel 73,39. Varattavii mööttija monitoimitiloi Stadikal on 12 ja yksittäisee mestaa mahtuu 8–150 heeboo kerralla. Futismatsi järkättii Suomen Palloliiton ja Työväen Urheiluliiton Stadin piirien jengien välillä. Stadikan nyyas julkisivus on käytetty suomalaista feduu verhoilulankkuna yli 100 km. Stadika oli saanu tulikasteen ja skramlannu sen snygisti. Suomen pressijengi skrivas bulisti seuraavina päivinä tapahtumast tsaittareis. ja bulein leveys 159 m. An ik ar i Fo to : Pr oj ek tiu ut is et Fo to : St ad io nsä ät iö Fo to : St ad io nsä ät iö / W . Matsis ei kyl duunattu yhtää byyrii. Jengi diggas nyyaa upeeta sporttiareenaa täböillä. Tilat on monitoimitiloi, joita voidaa käyttää kimpassa erilaisten bulimpien tilaisuuksien järkkäämisee. ja poikien 8x100 m. Samana vuonna Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti finnas stadikan suunnittelukisan. Tornin korkeus on 72 m. Stadikan byggan pituus on 243 m. Vihkiäisjuhla sluutattii Maamme-laululla. Kentsu ja katsomot mukaan ynnättynä 90 000 bruttoneliöö. Stadikan nyyat penkit on palkittu eurooppalaisen ”kestävien ja innovatiivisten hankintojen Procura+ -kisan” tokaks parhaaks. viestijuoksu. Koko stadikan alueen suuruus on 4,9 hehtaarii. Snadit likat päästi satoja ilmapalloi taivaalle. 19 000 m 3 betonii, museoon ja A-katsomoon n. Rempattu Olympiastadika öpnattii käyttöön elokuussa 2020. Varattavii sisäsporttimestoi Stadikal on 9 mestaa. Hä m äl äi ne n. Stadikan vihkiäisis oli sporttiesityksii. WC:tä, urinaalei ja pisuaarei on 502 kappaletta. Gamlat fedupenkit singsattii nyyaks. 1500 m 3 betonii ja rakenteiden vahvistamisee n. 12 000 m 3 betonii. Tasavallan pressa Kyösti Kallio vihki stadikan: "Kansalaiset! Suomella on nyt merkkipäivä, kun pääkaupunkiimme rakennettu stadion avaa porttinsa suurien isänmaallisten juhlien ja jalon kilvoittelun tyyssijaksi". jolla arkkitehdit halus kunnioittaa Yrjö Järvisen Viipurissa 1930 stikkaamaa maailmanennätystä 72,93 m. Yleisurheilus nähtii miesten 3000 m. Teräskatokseen on käytetty kolme miljoonaa kiloo terästä. 2015 katsomomestoi oli 39 784, kaikki tsittausmestoi. Rakennustaidetta stydimmillää. Yleisölle, häppisjärkkääjille ja stadilaisille on käytössä 19 290 bruttoneliöö uusii tiloi. Pari vuotta aikasemmin Berliinin olympiakisoist Suomelle kunniaa ja mitskuja voimistelleet kundit taituroi nojapuilla. Stadikan komee katos kattaa katsomon. Vihkiäisten jälkee Stadikan juoksubaanoil ja ruohomatol järkättii yli 20 kisaa. Stadikan katsomokapasiteetti on 36 200 tsittausmestaa ja konserttikapasiteetti 50 000. Stydein byggavaihe oli koko Olympiastadikan perusremppa 1990–94. Yleisradiost kuultii kakstuntii ja nelkyt minsaa pitkä suora selostus Stadikalta, jossa paikalla oli 16 000 katsojaa. Valmistumisen jälkee Stadika on kokenu kahdeksan eri kokoista byggausvaihetta. Bulimmillaa Olympiastadikan mestaluku oli 1952, yli 70 000 mestaa. Vika remppa Olympiastadikan perusparannusja uudistamisremppa duunattii 2016–2020. Rempan koko laajuus oli 40 720 bruttoneliöö. Tampereen Yrityksen jengi otti yleisön sauvaja vapaaliikevoimistelu esityksellä. Fo to : O. Stadin jännin museo. . TSILARI 5/2020 13 Heikki Savolaisen traisaaman Suomen flagun perässä. Maanalaisiin uudistiloihi on käytetty n
Siel ne hosu hiki hatus eikä turvaväleist tietookaa. FUNTSII BOITSU Vanhaa kamaa T siigailin kun jengi roudas vanhan mamman kamoja fiudeen. Ei osannu ajatella rakkaiden gamistensa kohtaloo, ku ne ei merkkaa mitään sen skideille. FUNTSII BOITSU. Täs on tää rafloje ropleemi. Vaik ne ite tekis mitä, niin sit on näitä kovakalloisii, ku ei mikää mee kaalii. Mun tuli mieleen 1960 luvun Stadi, ku Galtsis pantii puutaloo matalaks korttelikaupalla ja jengi lempattiin pihalle. Funtsin omaa tilannettani, ku klitsu on täynnä vanhaa kamaa eikä sille oo käyttöö eikä mestaa, mut ei vaan raskii luopuu. Hieman hymyilytti. . Jostain sais kuulemma fyffee, ku panis torille tai johonki muuhu bittimaailman handeliin. . Siin meni just sellane kolkytluvun jalkalamppu, ku varjostimes hengas sellaisiin rimpsui. Kuis mä ny sellasiin mun omii kamojani. Frogasin mummolta, et mihins sitä nyt. Tyttären tyttäret on jotain pikkusta halunneet ja saaneet, ku on niin ”kliffan vanhanaikaisii”. Ei mahdu, sano mummo, menee autotalliin, ku sil ei just nyt oo biligaa. Hyvä niin. Kohautti snadisti harteitaan ja painu entistä enemmän kumaraan. Tsittattii madamen kans tos lähiraflas vuosipäiväsafkalla ja tsiigattii sen mestan menoo. Toiki vaan kerää pölyy, ne sanoo, mutisi mummo tippa linssissä. Funtsin niitä kyypparifriidui, ku roudas tälle jengille stobe toisensa perää, et oliks ne kunnol suojas siltä pärskeelt. ”Saatavis ole kama riittää aina täyttään käytettävis olevan tilan” Niin on. Entäs kaikki toi kama, ei kai se mahdu pojan himaan. Pitäskö panna maskipakko ja siihe hole, mist pilli läpi ja siit sit bissee imeen. No entä sit myöhemmin, frogasin mä. Naurahti päälle. Mäki kävin to lähilafkas aamulla aikasin ja siel oli ruuhkaa. Ei niit starbui niin paljon ollu, mut niitä gamiste hyllyttäjii oli tungokseks. Niit kyl vaditaa oleen karanteenis, ku ne on saanu sen tai ollu selvästi altiina, mut ei ne kulje vieläkää maskit naamalla ja busas ku on jengii, ku ei käytä maskei, niin kyl ne on lähinnä nuorehkoi miehii. Mitä isompi klitsu, sen enemmä kamaa sinne kertyy. Sakkii oli vähä ja sekin hajasijotettuna pitkin raflaa. 14 TSILARI 5/2020 STADIN SYKE BERGAN KUNDI BOITSUN JUTUT Ketä nyt suojellaa Keväällä skrivattii lehdissä ja bamlattii TV:ssä solkenaa siit, että vanhoje tarttee pysyy himas eikä häippästä handelii tai mihinkää. Siinä se mummo stondas fiuden vierel ja seuras tiukkaan, ku kaappii ja lodjuu kulki himadörtsistä muuttobiligaan. Kyyppareil oli maskit ja pleksit. Sano, et joutu lähteen vuosikymmenten himasta, ku ukko delas ja kämppä joutu myyntiin. Sillo ei kaikilla ollu ees mestaa mihin mennä. Karjuttii pöydän yli toiste kitarisoihi ja takuulla altistuttii, jos jollain oli virusta jaettavana. Niil ei ollu maskei eikä muuta. Nyt ollaa sit toises voogus ja jangsterit saa tän taudin. Sano, et poika ottaa luokseen, kunnes hittaa mestan, mihin mummo pannaan venttaan kuolemaa. J otku lafkat otti käyttöön spesiaaliajat starbuille ja pyys, ettei muu jengi tuu sillo lafkaan, ku vanhukset siel hortoilee, ettei tartu. Stadi yritti hitata kortteerii, mut moni rakas tavara meni kaatikselle. Mut sit yhdes pöydäs, jonka ohi piti dallaan raflaa sisään istu puolenkymmentä sällii, ehkä jotain nelkytvitosii ja ne oli vetäny bissee ja brenkkuu jo ilmeisen runsaasti, ku möykkä oli sen mukasta. Vanhat pitää naamareit ja naiset, mut ukot ei, siis ne noin nelikymppiset. Olo oli yksinäisen tuntunen. Mites se ”Smurffin laki” homman sanoo. Me luikahdettii siit pikavauhtii ohi, ku Eltsu suora pääs ja päästii turvaetäisyyde päähä. Tarttis saada mesitsi näihi knubuihi jollai lail läpi
MUSIKSMAKEN SYNTES på kledjuna oxå här hos oss. Ett annat kännetecken va att di skuja omkring me Vespor å Lambrettor stajlade me tiotals speglar. Å deras brudar hadde knåka å kallades Dorisar. Hårlängden berätta en hel del om vicke håll du luta åt. MYCKY AV den medhängande klädstilen syns ännu idag, men afghanpälsana lyser lycklitvis me sin frånvaro. Ingen kunde tåla någo som ens föräldrar lyssna på. MEN VI andra, som varken hadde vespor eller motskare utan to dösän, vi hette ingenting. För oss svenskar på sextitalet va de helt otänkbart att digga någon form av finskspråkig musik. Å rasvisana va sen det där andra gänget. Men för många sitter den ursprungliga identiteten kvar. Mod-rörelsen spred sig snabbt från London ti resten av England å nästan hela Europa. Hippina loda runt i afghanpälsar, vadlånga sammare å desert boots medan rasvisana hadde svarta läderrotsir, terylendongare å spittare. De intressanta e, att vår musa tycks futa oxå för nutida unga. STAJLEN SITTER I P å femtitale börja man dona musik för ungdomen. Enda undantage va Cornelis Vreeswijk. MEN FRAMFÖR va musiken de som skiljde åt. Men likadant var de med svensk musik. Dittills hade de nog gjorts sånger för di yngsta kloddana, men allt annat va för vuxna. I England fanns ett gäng som kalla sig mods, som va speciellt modeoch stajlmedvetna å slumpa sin välsittande utstyrsel från Carnaby Streets lafkor å lyssna på Who å Small Faces. Allt som e värt att höra på, gjordes i slute på sextitale. I SVÄRJE syntes modsen oxå i gatubilden. TSILARI 5/2020 15 RAFU NYBERG SVEDUSLANGIA Musiksmaken synes på kledjuna oxå här hos oss. I ställe tala vi mer om hippies för att beskriva det som sveduna kalla mods. SÅ SMÅNINGOM kom man att acceptera oxå svenska å till å me finska låtar, men de tog långt in på nittitalet. Fast vi symppa säkert me nåndera, eller åtminstone dissa dom vi int gilla. ?. ROLLING STONES, Jimi Hendrix, Doors å Cream va dom som gänge i städena digga över språkgränsena, men de översatta coverbitana va för lantisar eller nyinflyttade. De börja me typer som Elvis, Little Richard men di fick snabbt många andra efterföljare. NÄ VI kom ti sextitale va din musiksmak nåt som ganska långt gav dej din identitet. HÄR PÅ finska sidan va de ganska tunsått me välklädda mods trots att Stocka öppna sin Carnaby Shop och strax efter Elanto sin Kluuvari. Dom hadde längre hår än di brittiska modsen, digga brittisk pop, blues, protestsånger å progressivare musa i allmänhet. Deras fiender va rockers, som skuja me motskare. Och deras motsats va dansbandsinriktade lantisar me kort bakåtkammat hår, som kallades Suner. Nu kecka man plötslit ett gäng, som int hade funnits tidigare; ungdomarna. Sven-Ingvars å Vikingarna å dom andra dansbanden funka kanske uppe i Pampas men här på våra breddgrader va de bara engelsk musik som gällde. De gällde generationerna men oxå språkgruppena här i Stadin. De visar ju att vi hadde rätt. E de nån som vill slumpa min
Unto Kupiaisen ”Sua saatan” vaikuttaa: – Minä tiedän sen, sinä ehkäpä et, / että entisen laisena sieltä et palaa. Laulajaa kiinnostaa se, mistä lähteestä Toven laulujen sanat pulppusivat. Siinäkö kaikki, jään ihmettelemään. Millaista musiikkia hän itse kuunteli. Tove Jansson – viisuja koko kansalle Laulaja-näyttelijä Emma Klingenberg on parisen vuotta tutkinut Tove Janssonin laulujen lyriikoita ja hän haluaa esittää löydöksiä yleisölle, aluksi konsertin muodossa. / Syvä rauha on rajalla maailmain. Kuulemme säveliä mm. Tanja Illukka on uskomattoman taitava ja haavoittuvan herkkä IsmoPekka Heikinheimon Syöpäsi minussa tanssiteoksessa Kulttuurikeskus Caisassa. Repertuaari kasvoi ajan mittaan laajaksi, käsittäen rakkauslauluja, irstaita lauluja, lauluja merelle, luonnolle, ystäville ja Muuminlaaksolle, teatteriesityksiin kirjoitettuja lauluja sekä lauluja, joita hän itse soitti Klovharun saarella, kun tuuli suhisi ja haitari houkutteli enemmän kuin maalauskangas. Hän omistautui laulutekstien tekemiseen jo lapsena ja jatkoi niiden kirjoittamista läpi elämän. / Kuu koivikkokujan hohtoon valaa. Kuka häntä oli opettanut. Anna Kortelaisen käsikirjoittaman näytelmän esittävät historiaa paljon käsitellyt Reetta Ristimäki sekä nuoret TEAK:n kasvatit Linda Hämäläinen ja Joel Mäkinen. Mikä harmi, koska lamput palavat hyvin uskottavasti. Ku va : Sa ka ri Vi ik a. Muutosta kuunnelmaksi tosin mietitään. /Meni elämän hohtoon ne askelet. / Sua saatan, kujalla seisten vain. Vain yksi esitys oli maaliskuulla, nyt toinen elokuulla. Mäkinen on paljon myös pianossa. Musiikki oli tärkeä osa Tove Janssonin elämää ja taiteellista luomista. Sotatalven kohtalot tapahtumat juuri esityspaikassa, joten sitä ei voi pahemmin viedä muualle. Aikakauden sävelmät ja Annamari Kähärän sota-ajan runoihin säveltämät laulut lohduttavat ja rohkaisevat museon väkeä. Aution museon yläkerrassa istuu Taideteollisuuskeskuskoulun opiskelija, nuori sotilas, joka on tullut lomalle piirtääkseen harjoitustyönsä loppuun tietämättä, pääseekö hän rintamalle palattuaan enää koskaan kotiin. Ja voiko tosiaan pitää paikkansa, että Tove Jansson ja ruotsalainen kansanpuistoviihdyttäjä Kulttuurikierros jouluun RISTO KOLANEN STADIN SYKE RISTO KOLANEN STADIN SYKE Reetta Ristimäki (vas.), Joel Mäkinen ja Linda Hämäläinen ovat vaikuttavia laulajia ja näyttelijöitä sota-ajan tunnelmaillassa Hakasalmen huvilassa. / Minun tehtäväni on sinut muistaa, / sinun tehtäväs on minut unohtaa. Ku va : Ka rl Vi lh já lm ss on /S ve ns ka Te at er nn .. Rytminvaihdokset puheesta lauluihin toimivat mainiosti. Nyt hänen on häädettävä sotilas työnsä äärestä. Tämäkin jäi koronan jalkoihin. 16 TSILARI 5/2020 Hakasalmen lamput hehkuvat kauniisti Musiikkiteatteriesitys ”Hakasalmen lamput palavat yhä” vie kevättalven 1944 herkkiin tunnelmiin kaupunginmuseona toimivassa Hakasalmen huvilassa. / Sua saatan vaaran sinisen taa, / yli puiston koivut jo varjoja puistaa. Sielukas balladilaulaja Emma Klingenberg on tehnyt hienon lauluesityksen Tove Janssonin viisuihin. Nuori naisopiskelija on ollut koko päivän huvilan kellarissa tarkastamassa sinne evakuoituja esineitä. He ovat hyvin vaikuttavia erilaisina tulkitsijoina. Ku va : Ta nj a Ah ol a. Yrjö Jylhän, Aila Meriluodon ja Sirkka Seljan runoihin
Hän tutkii huonetta, vanhoja valokuvia ja esineitä. Hän rakensi rauhan ja liitti yhteen idän ja lännen, hän suuteli Brezhneviä ja uneksi Ydinaseettoman Pohjolan, takasi YYA:n ja silitti radikaalit pehmeiksi, äärimieliset raukeiksi. Esityksen tuotti laulaja yhteistyössä Svenska Teaternin kanssa. Elannon näyttämö täyttää 100 vuotta. Välillä meedio on hauras, pieni Sylvi, johon Kaari Martin hyvin sopii. Elannon Näyttämön 100v-juhlasyksy on vahva. – Hän riisui aseet ja naiset, saunassa miehet. Välillä mennään itään karvalakit päässä. Pianon ja kitaran säestyksellä kuulemme musiikkia, ja Kekkonen tanssi yksin ja meedio-naisensa kanssa. Intohimona on aina ollut tarinoiden kertominen, ja nimenomaan musiikin kautta. Yläkerran virka-asunnossa Jorma Uotinen ottaa tilan suvereenisti haltuunsa. Rooli on meedio, joka tuo eri hahmojen viestejä rajan takaa. ”Tove Jansson visdiktaren” on värikäs ja rutkasti huumoria sisältävä konserttiesitys, jossa Toven lyriikoita esitetään täysin uusin sävellyksin ja sovituksin. Lapset ja heidän riita jää taka-alalle. Yhden raadollisen synkän monologin hän esittää vallan ja ihmissuhteen itsekritiikkinä. Vieras pari tekee monta kertaa ylpeästi lähtöä, mutta aina jäävät, jotain jäi vielä hampaankoloon. Sylvi Kekkosen, Anita Hallaman ja muutaman muun. Toki tuttujakin kuulimme Vuotalon Vuosalissa, kuten ”Höstvisan”. Välillä ollaan Hawaiji-tunnelmissa rantapaita päällä ja kukat kaulassa. Paljon on puhetta, maagista Roni Martinin luomaa musiikkia ja tanssia. Teos on tuotettu yhteistyössä Suomen kansallismuseon kanssa. Elannon näyttämö 100 vuotta Ranskalaisen Yasmina Rezan Vihan jumala on Taneli Nordbergin ohjaama näytelmä Elannon näyttämölle Kirjan talolla. Ku va : M in na Ha tin en . Kaari ja Roni Martinin tanssikomppaniasta tuttu joukko tekee jälleen mieleen jäävän esityksen ”rakkauden presidentistä”. Minna Pääskylahti, Kalle Suomi, Jonna Salanto ja Teemu Kärkkäinen tekevät neljä hillitöntä roolihahmoa älykkäällä tilannehuumorilla. Puheiin saa kyytiä kukkamaljakkoon. Kahden pariskunnan pojat ovat tapelleet puistossa. Silloin Kekkonen on vallantäyteinen. Alkukaan sivistyneen muodollinen keskustelu kääntyy välillä miehet–naiset -asetelmaan tai käydään molempien avioliittojen ongelmia läpi. Laulun kertosäe kuuluu ruotsiksi: "Skynda dig älskade, skynda att älska, dagarna mörknar minut för minut...” Kuulimme lyhyemmän päiväversion konsertista. Se on mustaan taipuva, vauhdikas komedia kunnon vanhemmista, joilla omat ja yhteiskunnankin kulissit kaatuvat. Ei hyvää välttämättä seuraa, jos vanhemmat keskenään sovittelevat kinastelua. Sen nykyiset voimahahmot Eija Kankare ja Juha Tuominen esittävät Avioliitto on ikuista – tilannehuumoripläjäystä samaan aikaan. Jorma Uotinen esittää Urho Kekkosen haamua omien muistojensa ja tuttujen ihmisten haamujen seassa. Edit Piafia ja Viirus-teatterin aulassa ”Chelsea Hotelin” lauluja. Kolme muusikkoa säesti; en huomannut Toveen keskittyneen laulajan esitelleen heitä. Hän kutsui kaikki suureen ETYK-juhlaan, esite kertoo. Vihan Jumalan parisuhdeja sukupuolikuvauksessa naiset Minna Pääskylahti (vas.) ja Jonna Salanto humaltuvat illan aikana. Kaari Martin liittyy seuraamme alakerrassa ja pökertyy työhuoneen oven viereen. Liika valo häikäisi katsojia. Niin naisia kuin miehiäkin mm. Kekkonen palaa Tamminiemeen Vaikuttavimman hetken yleisö kokee Tamminiemen museon edessä lokakuun tihkusateessa, kun pitkä, laiha hahmo kävelee hieman kumarassa saunan suunnalta päätaloon. Keskustelu muuttuu hysteeriseksi, jossa tavarat saavat kyytiä, kukat lentävät lattialle. Kaari Martin arvelee uusintoja tulevan ensi syksynä. Aika alussa Martin laulaa Kekkosen rakkauskirjeen nuoruuden rakastetulleen Aili Puraselle. TSILARI 5/2020 17 Povel Ramel tekivät yhteistyötä. Kahvia ja viskiä juodaan, nuori nainen oksentaa. Liikemiehen puhelin soi jatkuvasti ja keskeyttää keskustelun, koska bisnes on tärkein. Jorma Uotinen Kekkosena ja Kaari Martin naisseurana ovat Hawaiji-tunnelmissa noottikriisin aikoihin. Suomenruotsalainen näyttelijä-laulaja on aiemmin tulkinnut esim. Ku va : Jo on as Ta nn in en .. Uuotinen goes Kekkonen sai ensiiltansa jo maaliskuulla ja uudelleen nyt Tamminiemessä. Voimakkaat yhteistanssit ja vatsojen sävyisät tömäytykset ovat hauskoja. Esitysdramaturgi Atro Kahiluoto elvyttää hänet ja pitää meille aika pitkiä selityksiä Antaisi vain kokea. Kattokruunu ja sivuvalot olisivat riittäneet haamujen esitykselle. Roman Polanski ohjasi näytelmään perustuvan elokuvan Carnage 2011. . Amerikkalainen lastenkirjailija Seuss on kirjoittanut, että lapset eivät ole keskenkasvuisia aikuisia, vaan aikuiset ovat pilalle menneitä lapsia. Toiselta ovat etuhampaat vahingoittuneet
. Suurempaa hulluutta olisi ollut, ettei ryhmä olisi tarttunut mahdollisuuteen lähteä kehittämään Korjaamo-kokonaisuutta monimuotoiselle kaupunkikulttuurille. Kuoron kanssa esiintyi Nihkee Akka, joka on kuulemma saanut nimensä vieraan miehen huutelusta – nyt hän huutaa takaisin. Uuden ajan iskevän mainiota räppiä, joka on myös luonnonläheistä ja fyysistä. Tyttäret jakavat Kantelettaren nykyihmistäkin koskettavia runoja ”Mitä me tytöt suremma” –iltojen muodossa. Turkan Aiheita ja Selvitys oikeuskanslerille olivat 1980-luvun hienoja kirjallisia teoksia; hänen yöpuheensa Peter von Baghin radio-ohjelmissa loistavaa yhteiskuntaja ihmisanalyysia. Kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio toteaa, että Korjaamo oli käynnistyessään uusi ja rohkea kaupungin ja yksityisen yrittäjän kumppanuus. Muistelen mieleen jääneitä. Töölön kulttuuritalolla nähtiin uuden kotimaisen teoksen kantaesitys. Omistus on yksityistä, mutta julkisella tuella. Hän on myös loistava Turkka-imitoija. Mutta nuoret teatterinaiset eivät halunneet riisua Turkkaa häpeään; he yrittävät ymmärtää edellisen polven teatterigurua. Turkka kuolee, on ohjaaja Ruusu Haarlan ja näyttelijä Julia Lappalaisen yhteisteos teatterilegenda Jouko Turkasta ja tämän voimakkaasta vaikutuksesta ihmisiin ja teatteriyhteisöön. Ruusu Haarla, Julia Lappalainen, Pertti Nisonen. TEEMAJUTTU RISTO KOLANEN Korjaamo vaihtoi omistajaa Raoul Grünstein perusti Korjaamon vuonna 2004. Heittäytyvä ilmaisu ja draamallinen jännite ovat leimallista esityksissä. Martti Suosalo alkaa nauraa, pian muutkin. Epäröin katsomista, koska en periaatteessa pidä siitä, että joku nostetaan ensin jumalaksi ylös jalustalle, ja sitten alennetaan pohjamutiin, pilkataan loppu-uran keskeytyneitä ohjausyrityksiä ja kivien asennoista puhuvaa päätä. Sen sijaan Satu Silvo, Katja Kiuru ja tuntematon ystävä, tunnistettava Merja Larivaara todistavat. Kansanrunoutta tarttuvina melodioina Vintillle kerääntyi vapun alla 2019 lempeänä kevätiltana lavarunouden ystäviä ja kuorolaulusta innostuneita katsojia. Nuorten näyttelijöiden yhdessä Fabian Nybergin kanssa rakentama esitys purkaa 1980-luvun turkkalaisuuden ja aina näihin päiviin ulottuvan jälkiturkkalaisuuden tarinaa ja siitä kertomisen tapoja. Turkka kuolee. Uutena pääomistajana on markkinointi-, tapahtuma-, lisensiointija matkailualan kotimainen perheyhtiö Livson Group. Se toimii monella alalla: Kulmasalissa teatterija tanssitapahtumia, galleria ja elokuvateatteri. Vintillä on vaihtoehtoista esitystaidetta ja pienimuotoisempia klubi-iltoja. Menin Korjaamon Kulmahuoneelle vähän ennakkoluuloisin tunnelmin. Mukana on kuvaus siitä, miten ”Seitsemän veljeksen” tv-elokuvanäyttelijät, oppipojat ja ystävä Antti Virmavirta ovat ainoina Turkan hautajaisissa. Saarten tyttäret ryhmä työstää musiikkiaan improvisoinnin keinoin. Monen alan viisikko Korjaamo jatkaa toimintaa kaupunkikulttuurin keskuksena. Vaunusalissa on isoja keikkoja ja musiikkiesityksiä. Lauluteksteistä punoutuu kokonaisuus, jossa haaveileva tyttö kasvaa unelmiaan toteuttavaksi nuoreksi naiseksi. Grunstein keskittyy Skatan Allas-kokonaisuuteen. Se tutkii miehisen neromyytin rakentumista taiteessa ja sen vaatimia uhrauksia, feminiinisyyden pelkoa ja isän kaipuuta. Visuaalinen ympäristö koostui Vintin pysyväiskuvista, 1800-luvun Stadin kantakaupungin kartoista. Esityksessä Ruusu Haarla saa silmiinsä saman hullun kiihkon kuin kohteella tapana oli. Vanhassa raitiovaunuhallissa jatkaa yhä Ratikkamuseo. Ravintola ja kesäterassi sisäpihalla ovat suosittuja. Yksikään heistä ei puhu videohaastatteluissa tekijöille. Muut neljä ovat elokuvaja televisioalan ammattilainen Antti Luusuaniemi, sarjayrittäjä ja mediapersoona Jaajo Linnonmaa, Lataamo Groupin luova johtaja Wille Niinistö sekä ravintolakulttuurin kehittäjä Kim Heiniö. Yhtyeen perustaja Sabrina Ljungberg on säveltänyt laulut Kantelettaren teksteihin. Tarjolla oli naiskauneutta, hyvin toisiinsa sointuvat äänet ja intensiivistä huumoria. Laulut kertovat (nuoren) naisen elämästä, kasvukivuista ja onnesta, jotka ovat ajasta aikaan samanlaisia. Kiuru melkein varastaa show:n, kun hän kulkee Teatterikorkeakoulun käytävillä ja kertoo, miten mestari kävi naiseen kiinni Jumalan teatterin jälkikohun aikaan 1987. Sabrina ja Saarten tyttäret on ainutlaatuinen laulukollektiivi, joka tuo uutta musiikkia yhdistämällä ikiaikaista kansanrunoutta tarttuviin melodioihin ja särmikkäisiin rytmeihin. Jonna Nummela kokosi musiikin ja nopeatempoiset tekstit yhteen. Fo to : Ko rja am o. – Voisi jo lempiä, kuului otsikko. 18 TSILARI 5/2020 Turkka kuoli vielä kerran Jouko Turkka kuoli vielä kerran Korjaamolla loppukesällä 2018. Viisikko tiedostaa tapahtumaja ravintolaliiketoimintaan sijoittamisen keskellä koronakriisiä olevan ”hullua”
Asua Töölössä, merkitsee kymmenille tuhansille stadilaisille samaa kuin olla helsinkiläinen ja luoda katseemme menneisyydestä ja nykyisyydestä kohti tulevaisuutta. Pääkaupunki 1812 Me nykypäivien stadilaiset emme unohda sitä korpivaellusta, jonka edeltäjämme tässä kaupungissa sen ensimmäisinä vuosisatoina suorittivat, emme heidän kestävyyttään, heidän jälleenrakennussitkeyttään, heidän hiljaista, mutta horjumatonta uskoaan tulevaisuuteen. 1930-luvun alussa Suomeen ehtinyt arkkitehtuurikäsitys lyö leimansa julkisivuihin, paljon vaaleata rappauspintaa, suuria ulokeikkunoita ja korkeatasoisia asuinhuoneistoja. Töölö on yksityisyritteliäisyyden aikaansaannos ja hyvä läpileikkaus suomalaisen asuntokaupunginosan historiasta. Ja surullinen pääte – Kuusitien korkeat asuntokasarmit, jotka syntyivät viime sodan ja rakennusainepulan ankarassa puristuksessa, ja jotka jo syntyessään kantoivat pikaisen arvonalenemisen leimaa. Inhimillinen kaupunki Tukholmankadun tuolle puolen, Pihlajatien varsille syntyy eräs Helsingin inhimillisimpiä kaupunginosia. Taka-Töölön avoin rakennustapa alkaa työntää tieltään umpikorttelit ja rinnalle ilmestyy 3-kerroksinen rakennusrunko ja ilmavuus lisääntyy. Se Helsinki ja Töölö, jonka tänään näemme ja josta koetan antaa kuvan, on alkanut varsinaisesti elää vasta vuonna 1812, jolloin kaupungistamme tuli Suomen pääkaupunki. Töölön kehitys Toivon, että antaisin kuvan siitä, miten täälläkin, karun maan äärillä, on sitkein ponnistuksin saatu syntymään ainakin sen omien asukkaitten silmissä viihtyisä ja kaunis pieni suurkaupunki. Hiipivänä vaarana huoneiden yhä pienenevä koko. Perintö, jonka heiltä olemme saaneet, on melkein kokonaan aistimustemme ulkopuolella olevaa, jota vain sisäisin silmin voimme nähdä. Kuvaaja: Hugo Sundström. Lähteenä Helsingin kaupunginmuseo koonnut Antti Aalto. TEEMAJUTTU ANTTI AALTO HelsinkiTölika Helsinki on kulttuurikaupunkina nuori siitä huolimatta, että sen kansallisen sivistyksen muistomerkkejä tapaamme kaukana historian hämärässä.. . Töölön avaruutta Virheineenkin – Töölössä on avaruutta ja ilmaa, siellä on Taivallahti ja Seurasaareen johtava rantatie, sekä Sibeliuspuisto että Töölönlahden ja Stadionin alueen näkymät. Töölön nimitykset etukeskija TakaTöölö peittävät kukin suurin piirtein oman vuosikymmenensä. Helsingin kehitys hallintonsa, sivistyksensä, taloutensa, taiteensa, tieteensä, sosiaalisten olojensa, koko kulttuurinsa kaikilla aloilla luo nopeaan kehitykseen. Etu-Töölö romanttinen, vuosisadan alun ja 1920-luvun merkeissä syntyneet korkeat, tiilipintaiset asuintalot, paljon edistystä huoneistojen pohjaratkaisuissa ja rakennusten teknillisessä varustelussa, mutta myös paljon synkkiä katuja ja pimeitä pihakuiluja ja huoneita, ja vähän puita ja leikkikenttiä ja nurmikkoa. TSILARI 5/2020 19 N iistä 470 vuodesta, jotka Helsinki tänä vuonna (2020) tulee täyttäneeksi, se on yli kaksi ja puoli vuosisataa elänyt pienenä ja melko merkityksettömänä sotien, suurten kulkutautien ja palojen koettelemana.Vasta Suomen valtiollisen aseman muututtua avautuivat Helsingille ripeän kehityksen mahdollisuudet. Keski-Töölö asemakaava alkaa väljentyä, kadut avartua ja vihreys lisääntyä