TSILARI 5/2015 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 20. vuosikerta Hinta 6 € TSILARI Juhlanumero Tsilari_taitto_5-15_011.indd 1 20.10.2015 14.36
Juuret asfaltissa 110-vuotias Stadin oma lafka onnittelee 20-vuotiasta Stadin slangia Stadilaisen asialla vuodesta 1905 Tsilari_taitto_5-15_011.indd 2 20.10.2015 14.36
Slobosanat slangissa Botskilla riitti tunnelmaa s. Samassa mestassa 20 v aikasemmin Vode, Supa ja Papu perusti kimpassa Stadin Slangi ry:n 14.9.1995. 8 JUHLAVUOSI 7 VUODEN SKABAT – Marjut skrivaa 12 TALKOILLA DUUNII – Raija minnailee 15 TOKA KYBÄ – Virve messissä 38 TIU JA TILHI SLANGILLE – Sautski MINNAILUU 11 CISSEN MUISTOKS – Bobi Poutanen futaamassa 15 KNEKKAUSTA JA MINNAILUU 50-LUVULTA – Heka Mäkinen 26 TIMANGII MUSAA – Palminen rokkaa 29 SKIDIT BRAIJAS – Koroma skrivaa STADIN MESTAT 18 HURJARUUTH – Kolanen taas teatterissa 22 MANSKU 134 – Honkala treffas jengii 25 KIVIKSEN KESÄBILEITÄ – Jalde Salminen 28 SLANGIN NÄYTTELYMESTOI – Virve Kuutar Juuret asfaltissa 110-vuotias Stadin oma lafka onnittelee 20-vuotiasta Stadin slangia Stadilaisen asialla vuodesta 1905 Tsilari_taitto_5-15_011.indd 3 20.10.2015 14.36. Pia Landén ja Matti Herlevi. Foto: Jaakko Perkiökangas. 16 SISIS s. Foto: Mikko Reijola. TSILARI 5/2015 3 VAKKARIT 4 Snadit 5 Ledari 6 Lööppi 32 Skabat 33 Lesaajat 36 Slangi blisaa 34 Slangijengi 39 Slangi järkkää Kannessa Voitto ”Vode” Sulander, jäsen numero 1 Byggan dörtsillä
4 TSILARI 5/2015 Historiaa kniigassa N yt ku yhdistyksel on tullu täyteen toka kybä, kandee kaivaa esiin taas Slangin juhlakirja Niin gimis on Stadi. Kunniavieraana oli kans professori Pentti Arajärvi, Stadin kundi vuodelta 2009. F o to : V ir ve K u u ta r. Eniten loppuvuoden aikana uusia maksavia jäseniä hankkivalle luvataan ensi vuoden jäsenmaksusta vapautus ja lisäksi kolme eniten hankkinutta palkitaan risteilylahjakorteil la. Kniigan toimitti Raija Tervomaa. OIKAISU: Stadin friidulle oma puisto S tadin friidu vuodelta 1999 Tarja Halonen oli messissä, ku vietettiin nimikkopuiston avajaisii elokuus 2015. Tarja Halosen puisto on Stadin teatterin lähellä Hagiksessa. Tsilari_taitto_5-15_011.indd 4 20.10.2015 14.36. Stebuäijien alla otettiin fotoja koko jengistä ja fanit sai kerää skulaajilta nimmareita ja fotoja. . Tarja Halonen skrivas suhteestaan slangiin, Eki Mattsson kiigoistaan, Jussi Raittisen musasta ja Klaude Bremer Stadin citykledjusta. V uonna 2010 Stadin kundiks valkattiin Peter Nyman. Kiitti Outi Pakkaselle, ku skrivas feelusta. . Sen lisäks siin on hyvii stoorei slangista ja Stadista, mm. Steissin stebuäijien nyyat kledjut S teissin stebuäijät on ollu monessa messissä sen jälkeen, ku VR kekkas duunaa niistä animaatiot omiin mainok siinsa. Stadin kaupunginhallitus anto puistolle nimeks Presidentti Tarja Halosen puisto vuonna 2013, ku Tarjalla oli 70 v-synttärit. Oli kai helppo hiffaa, ku Outi ite oli samana vuonna Stadin friidu. Minnas, kenen kanssa siel Espan lavalla staijas. F o to : M ar ju t K lin g a. Elokuus ne sai nyyat kledjut, ku jääkiekkojengi Jokerit vietti steissin kulmilla kauden avajaisia. Se skrivattiin, ku oli tullu eka kybä täyteen ja siin on kerrottu yhdistyksen ekoista kiinnostavista vuosista. . Puiston avas Stadin kaupunginvaltuuston bamis Mari Puoskari. Lisätietoja byroosta. Berggahan sopiikin Tarjan puden mestaksi, ku se on budjannut skidinä ja stuiduna Kalliossa. . VK SNADIT Hanki lisää jäsenii Slangille! Stadin Slangi ry on käynnistänyt jäsenhankintakampanjan
Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 20. Paunosen Heka on jälleen tehnyt uraauurtavaa jobia. Slangi kehittyy ja muuttuu sukupolvien myötä. 040-715 4042 arno.soisalo@pp.inet.fi Ulkoasu Oy Graaf Ab Paino Oy Fram Ab ISSN 1239-9523 Postiosoite Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Toimiston puh: 045 186 7238 Huom! Toimisto on avoinna vain päivystysaikoina tiistaisin klo 14-18 ja torstaisin klo 12–16. TSILARI 5/2015 5 STADIN SLANGI ON KIELEN RIKKAUTTA S tadin Slangi ry tulee toimineeksi tänä vuonna 20 vuotta. Ja se on buli juttu. Me vanhemmat starbut ollaa taltioitu ja tutkittu niin slangii kuin stadilaisten leikki-, harrastusja kulttuuriperintöä. Täss juhla-aviisis on myös jangstereil omat sivunsa. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n on tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. Siinä on pelkästään svenskiperäisiä ilmaisuja lähes 80 %. Tsilari on Aikakauslehtien Liiton jäsenjulkaisu. Stadin ja Slangin flaku on hilattu korkealle. Ja sitä täs yritetää yhä myös vaalia. KARI VARVIKKO PÄÄTOIMITTAJA Päätoimittaja Kari Varvikko puh. Jokainen Stadin kundi ja gimma voi olla redisti ylpee siitä, ett diggaa Stadii, slangii ja samalla myös sitä duunii, mitä monet vapaaehtoiset tän vimosen parinkymmenen vuoden aikana ovat saaneet aikaiseks. 0400-447507 kari.varvikko@eepinen.fi Toimitussihteeri Virve Kuutar puh. Kundi on vääntänyt 500-sivuisen etymologiatutkimuksen Slangin slobosanoista. Se on kovin snadi aika, jos sitä vertaa slangin födjaamiseen joskus 100-150 vuotta sitten – puhumattakaan Helsingin perustamisesta 1550. Lehden tehtävä onkin paitsi kertoa kliffoja stooreja, tsiigaa sen perään, että landet ei strittaa öögaan. 0400-204 844 risto.kolanen@pp.inet.fi Arno Soisalo puh. Sen kuvastin bamlaa kartsojen ja pitskujen kundeista ja friiduista, sloboista ja sveduista, kurdeista ja sompuista – kaikista kliffoista stadilaisista. Kannattaa muistaa, että ensi vuonna myös tämä slangimme pää-äänenkannattaja Tsilari täyttää täydet parikymppiä. Hogaskohan Stadin Slangin grundaajat ja idean faijat Voitto ”Vode” Sulander ja Klaus ”Klaude” Bremer, miten bulin steppauksen he historian ja perinteen kannalta ottivat, kun haastoivat savolaiset, pohjalaiset, karjalaiset ja hämäläiset. Jos nää jäpikät ei olis hiffannu slangin merkitystä, nyt se olis jo moi sun heiluttimilles. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoista “till säljaren“, joka tarkoitti lehteä tai sähkösanomaa, jonka yhden kappaleen myyntitulon sai myyjä pitää itsellään. Perusjäbät rupes skabaan böndien meges. Sen perään on myöhemmin vielä tulossa laaja selvitys vastaavista svedujen lainoista. Parin kolmen viime vuoden aikana Heka on saanut myös seuraajia; parikymppiset friidut ja kundit ovat skrivanneet graduja ja duunanneet erilaisii yliopistoja opistotasoisia tutkielmii stadilaisista, nykyslangista, koululaisten heltan heitosta jne. Joskus jengi skabaa siitä, onko slangi kieli vai murre. Missä murteessa on näin paljon lainasanoja. 040-767 4212 tsilari@stadinslangi.fi Kimmo Isotalo puh. Kirja ilmestyy ensi keväänä. Eli sitä on joskus sprookattu ihka omaa Stadin kieltä. Gratulis! . Nuorempi stadilainen polvi on tulos jengiin meggeen. Stadin slangi, Stadin monikielinen ja -kulttuurinen spegeli kertoo stooreja yli sadan vuoden takaa nykypäivään. 040-725 3788 kimmo.isotalo@alumni.helsinki.fi Risto Kolanen puh. LEDARI Tsilari_taitto_5-15_011.indd 5 20.10.2015 14.36. Tutkittu on, että Tsilarista digataan ja sitä ventataan himaan tulevaks. Nykypäivän slangi on kenties murretta, mutta vanha slangi on puhuttua kieltä. Ja niin sen pitääkin. Tämän päivän nuorista jannuista vain harva bonjaa 40-50 -luvun bamlausta, vanhemmasta puhumattakaan. Se on slangille ja sen tulevaisuudelle elintärkeätä. Jos meidän skidit ei hiffaa, et seinäl on kloku, aika ajaa heidän ohitsensa
050 368 3246 riitta.rannikko @kolumbus.fi Lasse Solman puh. En oo siis erovuoros, mut toki toivon et jos oon iha skeida, ni buuatkaa mut ulos. 045 186 7238 toimisto@stadinslangi.fi Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. Slangin vuosiin mahtuu kaikkee nastaa ja tulevaisuuteen toivottavasti vähintään yhtä paljon. Lukekaa, fiilistelkää ja diggailkaa. Redun järkkääminen oli tietysti sikabuli jobi, mut niinku yleensä, homma klaarattiin aivan törkeen siististi. Paitsi et gamla jengi on duunannu paljon, on sil myös viel paljon annettavaa. Siel on tulevaisuus, mut täytyy kyl sanoo kans et vanhojen starbojen ja friidujen panos Stadin Slangin 20-vuotistaipaleel on korvaamaton. Hallitukses on aina parin vuoden hugit, joka tarkottaa sitä, et puolet jengist on aina liipasimel. Toki voi myös ite asettuu ehdolle, siihenhä tarvitaan vaa jäsenyys ja mielellään myös sydäntä Stadin Slangille. Yks tärkeimpii näist on some, johon tarttee sometaitost possee duunaan ja säätään. Meijän poveri voiski perustuu siihen et kaikki ottaa toisiltaan oppii ja vinkkei ja käyttää nää jutskat sit stadilaisen kielen ja kulttuurin vaalimiseen ja ylläpitoon, Stadin Slangi Ry:n perusduuniin. SAMI GARAM bamis sami@samigaram.com www.stadinslangi.fi BAMIKSEN LÖÖPPI Tsilari_taitto_5-15_011.indd 6 20.10.2015 14.36. HALLITUS Puheenjohtaja Sami Garam sami@samigaram.com www.samigaram.com Varapuheenjohtaja Marjatta Salminen merjette.salminen @gmail.com Taloudenhoitaja Kimmo Karvinen puh. Meil on pian syyskokous, jos tietysti treffataan isol jengil, mut myös äänestetään. Fiilis on kyl sellanen et nyt ku aletaan päästä vauhtiin, ni sitä ei pysäytä mikää, vaa hanaa painetaan lisää. No, onhan meil jonku verran sitäki osastoo, mut lisääki sais tulla. Meigä jubaa aina siit et nuoret megee, jangsterit pykälään. Sen takii on sairaan tärkeet, et otetaan nykyajan juttui haltuun. 6 TSILARI 5/2015 NASTA VUOS N iinku tätä blukkaava jengi hyvin tietää, on Stadin Slangi Ry födannu just 20 vuotta. 0400 447 507 kari.varvikko@eepinen.net Toiminnanjohtaja ja jäsensihteeri Marjut Klinga puh. 050 555 7315 lars.solman@gmail.com Emma Jäntti puh. Nasta vuos on ollu, jubaillaan siit ens kerral enemmän. Toisaalt ku meille tulee uusii juttui, ni vanhan gliseen ”näin on aina duunattu, eikä sitä mikää muuta” vois stiggaa saman tien rodariin. Siel jammattiin, bamlattiin, skruudattiin ja dokattiin, eikä ykskää meges ollu jääny kylmäks. 0451339625 emma.jantti@gmail.com Kari Varvikko puh. 045 186 7238 Huom! Toimisto on avoinna vain päivystysaikoina tiistaisin klo 14–18 ja torstaisin klo 12–16. Silti kandee muistaa et viel on äksönii jälel, syyskokoust, treffei ja muuta nastaa. Pysykäähän meges, ni jatketaan kimpas juhlavuoden huipentamist. . Nyt toivottelen nastoi hetkii tän, normaalii bulimman Tsilarin seuras. 0500 505 054 jesper.hertzen@hbl.fi Riitta Rannikko puh. Kiitti kaikille osallisille. Meijän pitää kuitenki tsennaa se totuus, et ajat muuttuu ja me sen meges. Tän vuoden mittaan on biletetty vähän siel sun tääl, mut kyl täytyy sanoo, et bileristeily oli vuoden huipennus. Jäsenet valkkaa hallituksen, joten ainoo tapa vaikuttaa tähän ja äänestää omaa tyyppii, on tulla mestoille Kaisiksen miittinkiin ja antaa siel äänensä. Meitsin eka vuos bamiksena tai niinku monet sanoo, puhiksena on pikkuhiljaa myös taputeltu. Ku äskeist tulkkaa snadisti rivien välist, tarkottaa se sitä et jangstereit tavitaan föliin. 050-512 5077 kimmo.karvinen@pp1.inet.fi Jesper von Hertzen: puh. Tää yhdistys vois olla vähän niinku fämili, jossa ketää ei dissata, mut snadi isällinen tai äidillinen ohjaaminen ei oo silti pahitteeks
Pian yhteen muutettiin ja sormuksetkin slumpattiin. Vaan kun ottivat he breikin, tango voitti aina senkin. Metski fölissä ja joku buukki handussa. Lisäksi dumarit halusivat antaa kunniamaininnan nimimerkille Limppu todella runsaasta ja hyvin runomitassa olevasta tuotannosta. MARJUT KLINGA BYROOVASTAAVA JUHLAVUOSI RUNOSKABAN TOKA: Buli-Roballa snadina Skloddit bräijää pitskussa rofee ja poldee. Vaan yhdessä kun duunattiin, hommat himaan hoidettiin. Ei sill` varmaan kastareitakaan ollu. Se vislas jotain stykeä ja klabbit sutas tahdissa ja fausti oli kallellaan. Rantsussa se sittas brykkan nokalle, heitti metskin skönelle, otti povarista snadin nysän ja alko skrivaa. Loppuskaba käytiin juhlaristeilyllämme 14.9. Suulis nousi – eka ratikka kirskui kulmassa. Runoraati Mikko-Olavi Seppälä, Raija Tervomaa ja Heikki Paunonen tuumasivat kovin hartaasti kolmen parhaan valitsemisessa ja arvioinnissa. RITSKU 7.5.2015 KUNNIAMAININTA Sinitaivas Kundi tsiigaa somaa akkaa, pulssi nousee, sydän hakkaa. Siinä oli kaksi osiota. Kundi romantiikkaan satsas, tango soi ja kaikki natsas. Loppuskabaan pääsivät MurMur, KaizuHani ja Ritsku. Roban ja Anskun höörnii kohti, Salmen sekari. Kakkossijan vei Ekosen Kain Buli-Roballa snadina ja kolmoseksi pääsi Riitta Suhosen Filosoffi. Pitskulla Zorroo, vedutseboilla fektailtiin. Sköne nöfas. Runoskabaan tuli määräaikaan mennessä 33 runoa 12 eri runoilijalta. Vastapäätä gongii Jaakobin narikka. Robbarii plukattiin. Skabassa olivat tuomareina RitvaKyllikki Kupiainen, Raija Tervomaa ja Kari Varvikko. Ja rappikisa päätettiin unohtaakin osallistujapulan takia. Siitä alkoi vaihe uus, arjen rankka toveruus. Me sanottiin sitä filosoffiks. Joidenkin mielestä samoin olisi pitänyt tehdä bamlaamisessakin, koska skabaan osallistui kaikkiaan vaan 5 tyyppiä, joista 4 kundeja ja 1 friidu. Eka alkukarsinta käytiin Talissa toukokuussa ja sen vinnas Esko Vepsä. Toka karsinta oli Ogelissa elokuussa ja sen vei nimiinsä Virve Kuutar. TSILARI 5/2015 7 Juhlavuoden skabojen satoa Juhlavuotemme merkeissä kuluneena vuonna käytiin kisat niin rapissa, runoilussa kuin bamlaamisessa. Ekassa kumpikin bamlasi vapaasta aiheesta 3 minsaa ja toisessa sitten dumarit käskivät bamlaamaan sporaan liittyen. Parhaiten jengi innostui runoilusta. Mölöglasari ja smörgari. Tollaisen jos kiinni saisin, omaks ottaisin ja naisin. Aikansa fiilisteltyään – otti metskin ja steppaili sinne linjojen taa. Vuoden Bamlaaja tittelin sai itselleen Esko Vepsä. Nakkas ne saman tien takas. Kaikki runot tullaan julkistamaan seuraavissa Tsilareissa ja ne ovat luettavissa myös kotisivuiltamme www.stadinslangi.fi Onnittelut voittajille ja kiitos kaikille osallistujille. Viihty brykkalla. Astorin leffassa stäränä Tartsanii tsiigattiin. Gartsalla kolisee kolmosen ratikka. Ei yli gartsan, vaan heti takasin. Kuitenkin ne, jotka messissä olivat diggasivat skabasta ja olivat täysillä messissä. Talkkarin muija buidussa juoruu, asiat sotkee. Se funtsas jotain ja sitten taas skrivas. Tsiikas joskus pitkään skönelle. LIMPPU Tsilari_taitto_5-15_011.indd 7 20.10.2015 14.36. Näin kului moni ajastaika, jäi taustalle tangon taika. Silloin palkaks työn ja vaivan, jorasivat sinitaivaan. Arki romantiikkaa kitki, slabat loppu, kloddi itki. Skitareita bulimpia ei metskiin tarttunu. Aivenhou börjaa, öpnaa mutsi telkkari! KAIZUHANI 25.02.2015 RUNOSKABAN KOLMAS: Filosoffi Se tuli pitkin kartsoja Brankkarin ja Rälläkän takaa, suuntas linjoilta alas rantsuun. Olin viel snadi, fiudeiki skagasin. Botskilla kaikki runot luettiin ja valittiin niiden joukosta yleisönsuosikki, joka lopulta oli sama kuin dumareidenkin ykkönen eli Anja Rantamäen Vanha spurgu. Valion baari, dallaat vaan ihan snadisti
Kuultiin runoskaban kolme parasta stooria, josta valkattiin paras. Siellä meitä venttas skumppaglasari. Botski lähti ajallaan kohti Stadia, mut me sitattiin ja kuunneltiin Vuoden bamlaajan Esko Vepsän stooria Marjatan kaltsin vaiheilta (Katri Valan puistosta). Buffet raflaan oli slangilaisille bookattu omat mestat, joten skruudaaminen tapahtui todella kliffassa jengissä. Tuhdin aamiaisen jälkeen oli kliffa lähteä dallaamaan Tallinnan kartsoja. Tallinnan valot rupes skriinaamaan ja Baltic Queen skiglas Tallinnaan ja kiinnittyi kaijaan, mut me vaan skruudattiin. Piti vain tsiikata klabbeihinsa et ei dallannut skrubuun ja ottanut slippiksiä. Ei oo himassa samanlaista aamiaispöytää, ainakaan meillä. Singrasimme raflasta Iskelmäbaariin kuuntelemaan Raittisen Jussin sjungaamista ja bamlaamista Hämiksellä budjaamisesta. No se ei fiilistä pudottanut vaan singrattiin skurulla kohti Jätkää ja siellä venttaavaa M/S Baltic Queen -botskia. Rantsun lähellä on RIMI shopping center, josta saa melkein mitä vaan päivittäistä kamaa. 8 TSILARI 5/2015 S aatuamme sliparit, rannekkeet ja muut paprut, jotka meille rantsussa dilkattiin, jouduimme snadisti venttaamaan ennen botskiin pääsyä. Tiistaina jatkettiin No tiistaiaamu valkeni kullekin ajallaan, mut skruudaamaan mentiin ja taas oli sbulisti safkaa, josta sai valkata mitä lautaselleen otti. . Tämän rupeaman vikaksi brokkikseksi Slangikuoro sungasi slangibiisejä ja niitä oli todella kliffa kuunnella. He saivat bamlauksen aiheeksi sporat tai skurut kuinka vaan halutaan niitä kutsua. Ilmeisesti Esko oli ollut enemmän skurussa, kun pystyi bamlaamaan sujuvammin niistä, mut kyl Virvekin ne hyvin tsennasi ja meille niistä bamlasi. Illan proggista Akateemisen vartin jälkeen Emma vislas jutut poikki ja Raittisen Jussin johdolla sjungattiin ”Niin gimis on Stadi”. Foto: Marjut Klinga. Tsilari_taitto_5-15_011.indd 8 20.10.2015 14.36. Aamulla mollikka vielä skriinas, mutta iltapäivällä se sluttas osittain pilvien taakse. Kävin siellä ja slumppasin mitä olin pistänyt paprulle. Foto: Mikko Reijola. Sami ja entiset bamisbossit kertoivat 20-vuotis taipaleesta. Safkaa ja vinkkua meni ja juttu luisti. Sitten sjungattiin Martti Reittamon säestyksellä ja Slangikuoro veti biisejä todella fiinisti. Mut kaikki kliffa loppuu aikanaan, niin tämäkin reissu. Nähtiin taikuuden ihmeitä ja seurattiin Virve Kuuttaren ja Esko Vepsän bamlausskabaa. Mut aina pitää tsiikata eteenpän ja hiffata uusia kliffoja happeningejä. Aikanaan kukin singrasi hyttiin ja hiffasi bunkan, mihin meni goisaamaan. Mut hyvin smaakas. Sami, Seppo, Pia, Lasse, Matti bamlaa yhdistyksen menneistä. Sitten vaan glasarin kanssa mestaa tsökaamaan ja sittaamaan ja frendien kanssa bamlaamaan, sekä venttaamaan bileiden alkamista. Ilta jatkui yökerhossa joraten, bamlaten ja dokaten, miten kukin halusi ja kuinka kauan halusi. Slangijengi tsiigaa juhlaproggista. RAIMO MIETTINEN JUHLAVUOSI 20 V Bileet botskilla Vihdoin valkeni keväästä saakka ventattu päivä maanantai 14.9. Mut sitten vain hyttiin ja kuteita vekslaamaan ja suunnaksi kiulun Starlight-yökerho. Yökerhon proggiksen jälkeen oli snadisti aikaa valmistautua illan kliffoimpaan hommaan eli magan täyttämiseen skruudaamalla. Sitten takasin botskiin ja Iskelmäbaariin tsiikaamaan päivän prokkista
Täs se on kokonaan, myös toka säkeistö, voit leesaa itse. Antaa vetää! Oli saatesanat, ei se mitään. ”Bändi skulaa skebat tsungaa, daisarit ja skrebat gungaa” laulo Dumari. TSILARI 5/2015 9 V aivoja säästämättä huvitoimikunta oli duunii tehny, et kaikill ois ”kliffaa ja gutaa”. Kivi, teatteri takanaan tsittaa stenutuolillaan kuin olis kaikki maailman murheet harteillaan. Kansa ylsi hurjaan hurmioon. Sjungattiin kimpassa, sit Jussi Raittinen sjungas ja skulas skebaa ja ”sorsapillii” taidokkaasti. Tsilari_taitto_5-15_011.indd 9 20.10.2015 14.36. Vanha spurgu Stadin iltaruuhkan ahtaudessa,dallaa hissukseen vaan vanha spurgu raahaten, hervotonta klabbiaan. Skruudis oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Foto: Marjut Klinga. Pahvinpalan hittaa, lämmikkeeksi revan alle. Ei sill oo kiire minnekään. Virven ja Eskon slangiskaba oli tiukka skaba, lopulta voitto meni Eskolle. Ottaa snadit, kun on galsa, lämmitä ei enää vanha kesäbalsa. Fikkastansa flindaa hapuilee. Kolottavaa vasentaan. Studaa handut, nuppi tutisee. Raikkaan itätuulen kuljettamana tulimme himasatamaan, väsyneinä, mutta onnellisina. Äijä klenkkaa siihen alle, runoilijan jalustalle. Seuraavana päivänä Jesper piti Stadi-aiheisen tietoskaban ja totes, et jengi tsennas Stadinsa kiitettävästi. Mies maallisella matkallaan. Kimmo, Marjut ja Riitta. Jää siihen gubbe, laiffiansa miettimään Yksinään Aamu neljään Tuomari Nurmio ja spuget oli rajuu kamaa. Kiitos Marjut, Sami ja Emma ja muut taustavaikuttajat. ”Globos sekos ja sydämes srudas”, kun mun piti se esittää, eikä muistikaan skulanu, kun skagis oli niin hirvee. Pitkästymään ei päästy, siitä piti huolen Jussi Raittinen ja oma Slangikuoromme. Emma ja Jesper veti kimpassa froogu skabaa. Fittimpääkin oli kuullu, usko vaan. ANJA RANTAMÄKI Risteilystä ja runo skabasta Harmin paikka, jos et päässy mukaan Stadin Slangin 20 vuotis-juhlaristeilylle. Kiitti runoskaban raadille ja yleisölle, jotka diggas Vanha spurgu runoani. Paikalla oli huhun mukaan jengiä yli 300, mut olis mahtunu toinen mokoma lisää. Hogasin ett Garamin skloddi veti sellasta jaivii! Huh et oli draivii. Nuorii kundei ja giltsei vähis kuteis. Kaiken tän jälkeen kansa vielä jakso aamu neljään. . Sit oli vielä midnight show, niille jotka diggas tsiigaa glamourii. Snadisti saa ryyppy bluden vielä kiertämään. steissiltäkin piti lähtee lätkimään. Foto: Raimo Miettinen
010 766 1047 Tsilari_taitto_5-15_011.indd 10 20.10.2015 14.36. Kotikorttelit Lihatukku Veijo Votkin oy tehtaanmyymäLä ma-pe 7-21, la 7-18, su 11-18 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki . at. Ei ne tonnii paina, mut ne bungaa sen...” Otsikko Tuomari Nurmion kappaleesta ”Tonnin sti. kasta. 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki . Skulaa 0100 0700. Me kyl tsörataan. 09-774 33 477, www.votkin.fi chef wotkin’s paLVeLutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki . + 0, 25 €/ 10 s + pv m . Kantsis lakkaa spiidaamasta ja kaivaa luuri . ”Klabbeissa on mulla tonnin sti. Si el lä M is sä Si nä ki n www.taksihelsinki.fi Bungaa snadisti, ni ei tarvii dallaa bulisti. at” H in na t 1, 17 €/ pu h
Voitto 6-4 meni Etelä-Haagan Sorsille jotka huusivat Cisse – Cisse Cisse ja Cissen Teendreams-Team joukkue vastasivat huudollaan Häkkinen – Häkkinen Häkkinen! Puoliajan rankkariskaba 2-1 Sorsien koutsin Panda Kallialan ja Järä Järvisen maalatessa. Futista cissemäisellä asenteella Porukat jatkoivat kentänlaidalla muisteluja Cissestä. Skidinä Pohjois-Haagassa Cisse Häkkinen oli syntyperäinen stadilainen ja pohjois-haagalainen. Tämän jälkeen Marko Ahava aloitti juhlapuheella ja laatanpaljastuksella noin parisataapäisen ihmismassan keskellä. Jallu Rantanen laukaisi byyrin tolpan mutkalle. TSILARI 5/2015 11 K aupungin nimistötoimikunta keskusteli 10.9.2014 kuntalaisaloitteesta muistaa Christer ”Cisse” Hugo Häkkistä (1951–1990) Helsingin nimistössä. Hurriganes aloitteli uraansa Pohjois-Haagan ostoskeskuksen Räkäläksi kutsutussa nuorisotalossa, jossa bändi treenasi ja teki ensimmäiset keikkansa. Samalla kentällä olivat jo Etelä-Haagan Sorsat Cisse Teendreams-Team futisjoukkueet lämmittelemässä. Foto: J.Mannio Tsilari_taitto_5-15_011.indd 11 20.10.2015 14.36. STADILAISIA MARKKU ”BOBI” POUTANEN Cisse Häkkisen muistolaatan julkistus 8.8.2015 Pohjois-Haagassa Muistaminen sai alkunsa Marko ”Make” Ahavan kuntalaisaloitteesta. Cissen aikoinaan tulkitsemat kappaleet I will stay ja My only one. Taas vastaavasti Cisse Teendreams-Team joukkueessa oli legendaarinen Jari ”Jallu” Rantanen. Hän syntyi Skattalla ja budjasi lapsuutensa ja nuoruutensa Pohjois-Haagassa. Muusikon uransa ohessa Cisse Häkkinen oli myös Helsingin kaupungin ulkoiluja liikuntaviraston työntekijä. Muutenkin Jallu Rantasen herrasmiesmäinen ”älä skodaa vaan jaa frendeille lapaan” piti matsin loppuun asti jännittävänä! Kiva muisto jäi kaikille. Nouseva.com -nostalgiaryhmän viidakkorummut levittivät taustalla Cisse-laatan sanomaa. Sorsat olivat saaneet vahvistukseksi Kimmo Tarkkion. Tilaisuuteen oli myös tuotu fiilistä kohottamaan Cissen aikoinaan omistama vuoden 1954 Cadillac Series Sixty-Two Sedan. Tukenaan aloitteessa olivat Pohjois-Haagalaiset Kimmo Helistö ja FC-POHU:n puheenjohtaja Esko Manninen. Tilaisuus alkoi kun Markku ”Bobi” Poutanen luovutti haagalaisten edustajana Cissen junnufoton muistolaatasta kuntalaisaloitteen tehneelle Make Ahavalle. Muistamisen muoto voi olla muistolaatta, muistotaulu tai muu Häkkisen monitahoisesta ja monipuolisesta elämästä kertova muistamisen muoto. Cisse Teendreamsteam matsissa 8.8. Cisse oli tuttu näky haagalaisille Laajasuon urheilupuiston kentänhoitajana joko talvista luistinrataa jäädyttäessään tai kesällä urheilukenttiä lanatessaan. Cisse Teendreams Teamin koutsin Suvarin ainokainen upposi. Akustisilla skittoilla häntä säestivät kitaravirtuoosi Mikko Löyttyniemi ja Erno Lahdenperä. Esko oli Cissen hyvä tuttu jo lapsuuden ajoilta, kun aikoinaan budjasivat samassa talossa. Lopuksi oli Veera Marian lauluesityksen vuoro ja biisit olivat tutut. Päätös tuli 28.05.2015, kun Liikuntalautakunta päätti muistaa Laajasuon liikuntapuistossa Cisse Häkkisen elämäntyötä musiikkivaikuttajana. Etelä-Haagan Sorsan kapteeni Make ja Teendreams joukkueen kapu Bobi löivät lapaa ennen peliä, että reilusti sekä Cissemäisellä asenteella. Kaikkia pelaajia en muista, mutta Cissen jengin koutsina hääri Hannu ”Suvari” Suvioja, pelaajia oli elokuvaohjaaja JP Siili, ISTV Pallokerhon juontaja Antti Virolainen, FC_POHU:a edusti toiminnanjohtaja Juha-Pekka ”Jusu” Partanen, Jari ”Jagu” Mether, Seppo Rimpilä, byyräri Jukka ”Raksu” Airaksinen, muusikko Mikko Löyttyniemi ja allekirjoittanut oli tukevana pakkina pelissä mukana pelinumerolla 56. . Sama kävi toisella Teendreams pelaajalla toiseen tolppaan. Brisariksi oli kutsuttu Etelä-Haagan oma Pietro Collina Ade Wilenius
Mattssonin Eki vinnas. Ei se skulaa, joka skagaa, mä funtsasin ja menin messiin. 12 TSILARI 5/2015 JUHLAVUOSI 20 V E dellinen lainaus on Hekan yhdistyksen juhlakirjaan (v.2007) kirjoittamasta artikkelista Stadin slangi helsinkiläisen identiteetin ilmentäjänä. Ensinnäkin on itse kaupunki, sen kadut, torit ja rakennukset. Ja taidatkos sen selvemmin sanoa. Jokaisel oli totinen halu föraa sanomaa eteenpäin. Kai niil oli niitä himassaki jemmassa, mut mööttipaprut oli aina kassis messissä, ku kokoonnuttiin millon missäki. Jengi puhals yhteen hiileen Oon laittanu tälle jutulle otsikoks Aatteellista ja viihteellistä siks, et alkuvuosina, ku kaikki oli nyyaa, ohjas kimpassa duunamist palava aate. Skabat oli maaliskuussa Byggalla ja aiheena Mutsi ja mä skoleaikana. Se soitti alkutalvesta 1995 ja kaveeras, et on tulossa tokat slangin bamlauskabat, ja et ekal kerralla oli kisaamas ollu pelkkii kundeja. Oli perustettu yhdistys omalle kielelle, omalle stadilaiselle perinteelle. Sillon viralliset paprut kulki puheenjohtajan salkussa. Usein mesta oli Herlevin duunimesta, mut muutaman kerran oltiin arvokkaasti Eduskuntatalossa. Historiaa oon mäkin, tän jutun skrivaaja – katoovaa slangihistoriaa. Alkuaikojen tapahtumist on skrivailtu moneen kertaan. Toimikuntia ja toimintaa Ku säännöissä sanottiin, et ”yhdistys taltioi, tutkii ja vaalii Stadin slangia ”Stadilainen identiteetti koostuu ainakin kolmesta osatekijästä. Mä tulin tokaks enkä huonolle hyävinnykkään. Bremerin Klaude meiät sinne järkkäs. Puuhafriidu Pirjetta Kesseli. Oli saatu aikaan jotain bulii ja tärkeetä. Tarttetaan muija messiin Alunperin tulin slangihommiin puolvahingossa. Metsistön Vovo oli mulle tuttu muista hommista. F o to : V ir ve K u u ta r Tsilari_taitto_5-15_011.indd 12 20.10.2015 14.36. Näillä ajatuksilla oli ilmeisesti varustettu se innostunut joukko, joka 14.9.1995 kokoontui yhdistyksemme perustavaan kokoukseen Byggalle. Snadisti londattiin pankista, mut nopeesti ne fyrkat tuli maksettuu takasin. Tarttettais messiin joku friidu. Yhdistyksen hallitukseen tulin ekan kerran messiin, ku Herlevin Masa oli puheenjohtajana (tai bamikseks kai niitä nykysin sanotaan). Toiseksi on meri, saaret ja rannat. Kaupat tehtiin Pieksämäellä, omistaja ku budjas siellä. Sen ajan puuhamiehii oli moneen lähtöön, oli dumarii, inssii ja monen alan ammattilaista. Jos nyt tulee jankattuu jotain taas ties kuin monetta kertaa, älkää olko moksiskaa. Aika nopeesti saatiin kuiteski oma tila Hämäriltä, aluks vuokrasellanen, mut pian slumpattiin oma kämppä. On muisteltu Tsilarin syntyy ja kehittymist siks, ku se on nykyään, toimiston kasvamist puheenjohtajan salkust nykyseks ja monii muita juttuja. Koko byroo sai uuden ilmeen eikä fyrkkaa tarvittu paljookaan, talkooväkee riitti. Kolmanneksi on Stadin slangi, Stadin oma kieli, jota ei ole tänne muualta tuotu vaan joka on aikanaan syntynyt helsinkiläisissä työläiskortteleissa ja niistä levinnyt koko kaupungin tunnukseksi.” (Heikki Paunonen:) Aatteellista ja viihteellistä RAIJA TERVOMAA Tsöraa iisisti bytskattiin 2008 ekologisempaan HKL:n kans kimpassa järkättyyn Tsöraa lungisti sporaajeluun
Meit oli ahkerasti skoleis bamlaamassa ainakin Mattssonin Eki, Jussilan Ossi ja mä, niin ahkerasti, et usein meit oli kolmeki samaan aikaan samas mestassa. Matti Helkapalo ilmesty keväällä 2004 Kaltsin kirkkoherranvirastoon ja esitti Siljamäen Esalle idiksen, et tsyrkas voitas järkkää joku slangihartaus. ”Höyry” Häyrinen selosti ja tapahtumaa piisas. Olli Ihamäki sai mut puhuttuu messiin Ylen slangipakinoitsijoitten porukkaan. Vuosien mittaan kundit vaihtu, millon mistäki syystä. En muista, minkä toimikunnan hommiin kuulu toi leikkiperinne, mut siitä mul on monta kliffaa muistoo. Koulutoimikunta vei sanomaa kouluille ja piti yhteyttä koulutoimen päättäjiin. Suunnistusta, kansanjuhlaa ja tsyrkkaa Monenmoista harrastettii jo alkuaikoina. Muutaman kerran oli Tsöraa iisisti-skaba yhteistyössä Autoliiton kanssa. pula-ajan puutsengat. Näyttelys oli monta metkaa juttuu, mm. Tsyrkkaperinne on laajentunu jouluun ja äitienpäivään. Kässärin oli skrivannu Mattssonin Eki ja kuvaamisest vastas muistaakseni muutama TAIK:n opiskelija. Muiden muassa Kauhasen Ekiä saadaan kiittää monista virsien ja rukousten slanginnoksista. Slangitsyrkka on järkätty samas mestassa samana päivänä siitä asti. Se kniiga pani alulle mun slangipakinoinnin. Se kuvattiin Kirstarin museon pitskulla. Sana kartsalta oli Kaltsin tsyrkassa Aleksis Kiven päivänä 2004. Suunnistukset järkättiin kymmenkunta kertaa. Tarttettiin taas muija mukaan äijäporukkaan. Enkä turhemmas porukas ollukaan! Oli Mattssonii, Kantokorpee ja Mustosta. Siit saatiin idis duunaa video vanhoist brassauksist. hiekkalodju skrubuskabaa varten. TSILARI 5/2015 13 sekä helsinkiläisten leikki-, harrastusja kuttuuriperintöä”, tarttettiin toimikuntii funtsimaan monenlaista toimintaa. Fyrkkaa tuli kivasti ja slangijengin yhteishenki nous taas pilviin. Käytiin alaja yläkouluis, lukiois ja ammiksis. Klaude stikkas kopterist jonkkaan Timex-klokun, ku ongittiin ylös ja annettiin jonkun skaban vinnaajalle palkinnoks. Stadi-suunnistukset oli leikkimielisii skaboja, mis fotojen avulla kierrettiin jotain stadin aluetta. Pikkuhiljaa vanha jengi rupes väsyyn eikä uutta talkooporukkaa ollu iisi hittaa. Erkki Johannes Kauhaselle voidaan sendaa muutenki syvät tattikset slangin vaalimisesta. Lähti vaan kundi turhan Kantsi olla yli neljänkymmenen vapaaehtosen slangilaisen porukas. Treffattiin toinenki kerta ja kirkkoherra rupes innostuun asiasta. >> Perinnepäivät 1999. Mä olin messissä koulutoimikunnassa ja taisin mä huvitoimikunnassaki piipahtaa. Stadin brankkari oli paikalla ja Urheilusukeltajat järkkäs Tölikanlahden yliuinnin. Se ei ollu mikään vaatimaton tapahtuma. Slangin skrivaamisest ja slangin ja slangist bamlaamisest tuli mulle uus, rakas harrastus. Toimitsijoita tarttettiin kummassakin skabassa jokaiselle rastille, mut innokkaita piisas niin kauan ku skabojaki. Suulis lyysas pilvettömält taivaalta ja Hesperian puistos, Tölikan lahden rantsussa kulki jengii tuhansittain. Hesari anto palstatilaa yhdistykselle ja tapahtumalle ja sponsoreit oli saatu kymmenii. Gamlaa kamaa roudattiin näyteikkunaan ja vitriineihin. Masa oli kuullu radiost, et murrehartauksii oli ollu pitkin Härmää muuallaki. Braijaamas oli mun oppilaita ja videoo pyöritettiin Jugend-salin näyttelys vuodenvaihteessa -97 – 98. Mä vein mm. Tsilari_taitto_5-15_011.indd 13 20.10.2015 14.36. Ainaki ne lysnas ihan hiljaa, ku me stooreja stikattiin. Palas mieleen pentuaikojen pitskujen ja kartsojen kieli ja monet tapahtumat. Mä jäin sitte gamloihin braijauksiin niin koukkuun, et synty Stadin skloddit braijaa vuonna 2000. Perinnepäivii oli kaikkiaan viidet, ekat elokuussa 1999. Kantsi olla yli neljänkymmenen vapaaehtosen slangilaisen porukas. Pian oli suunnitelma paketissa. Oli neppisautoskabaa, satunurkkaa, naruhyppelyy, peffistä ja muita perinteisii braijauksii. Mä pysyin messis siihen asti, kunnes Yle lopetti pakinat. Kundit ja friidut esitti leikkejään Lintsin lelumuseossa 1997. Mitään liksaa me ei näist saatu, mut kliffaa ku hiffattiin, et maikat ja oppilaat tykkäs
Aatteellista vai viihteellistä Toivottavasti edelleen molempia. Vanhojen aikojen muistelu on vanhojen ihmisten duunii. Se ei enää ollu halveksittu katupoikien kieli. Espalla 12.6.2008 onniteltiin. Ei kantsi turhan takii hajottaa tätä hienoo saavutusta, minkä muutama kymmen slangiaatteen täyttämä sielu pani pystyyn syyskuussa 1995. Suurin osa lysnaajist oli eläkeläisten, marttojen ja muitten samantapasten yhdistyksii. ”Aika entinen ei koskaan enää palaa”, laulaa Junnu. Tärkees roolis . Slangia bamlaten ja skrivaten Tuli jo mainittuu radion slangipakinat. Mattsonin Eki on ollu monessa Slangin jutussa messissä. Iso osa niitä, ku oli messissä sillon, ku palavan innon vallassa yhdistystä luotiin, tsiigailee jo tuolt Pietarin portin takaa slangikansan puuhii. Tsilari_taitto_5-15_011.indd 14 20.10.2015 14.36. Tsilarista voit tietty tsiikaa mitä on duunattu ennen sekä mitä duunataan nyt ja tulevaisuudessa. Yhdistyksen kasvaminen valtakunnan ylivoimaisesti suurimmaksi kotiseutuyhdistykseksi todistaa yhteishengen voimaa. Se oli ihan vänkää ja poiki aina välillä muitaki bamlauskeikkoja, useimmat tyyliin ”voisiksä tulla, meil ei oo kyl yhtään rahaa”. Veikkaus jeesaa meitä sen kertomisessa snadisti sillä Tsilari saa Opetus-ja kulttuuriministeriön kautta tukea veikkausvoittovaroista. Mä toivon, et viihteellisyys ei kokonaan aja aatteellisuuden ohi ja et jengi pysyis yhtenä rintamana. Mä uskon, et ne ihan tyytyväisinä nyökkäilee, vaik moni asia onki muuttunu. Bulit tänksit Veikkauksen pelien pelaajat! Stadin Slangi ry juhlii 20-vuotistaivaltaan sjungaten, bamlaten, lesaten ja tottakai duunaten kaikkea muuta kliffaa. Garamin Samin slangikniigoist voi pluggaa uudempaa slangii ja monis mestois ja virastois näkee suomen ja ruotsin lisäks erilaisii tekstei myös slangiks, ku on Stadin kolmas virallinen kieli. Slangiproffa Paunosen Hekan Tietofinlandia-palkinto nosti slangin arvostusta. Mikäs mun oli käydes juttelemassa ja lesaamassa etupäässä omii pakinoitani. Jengi viihtyy kimpassa ja suunnittelee uusii metkuja. Meit oli vuosien varrella varmaan yli kymmenen, ku oltiin kuka lyhemmän, kuka pitemmän aikaa remmissä. Marjut Klinga Toiminnanjohtaja Stadin Slangi ry Kuva: Mikko Reijola aikasin muiden gamlojen slangistarojen messiin. Liikunnalle, taiteelle tieteelle, ja nuorisotyölle miljoonaa euroa vuoden jokaisena viikkona. Nuorten slangi on aika toisenlaista ku meiän gamlojen, mut niinhän se on kirjasuomiki muuttunu vuosikymmenten aikana. Slangikniigoista mä haluun viel mainita Janzonin Eddun kirjat, jois on rehevää, vanhaa slangia ja ”kovien kundien” tarinoita. Aika kulkee eteenpäin ja ”kehitys kehittyy”. . Voinhan mä. Heka jatko vaimonsa, Marjatan kanssa slangista skrivaamista ja sanojen keruuta ja jatkaa onneks vieläki. Bulit tänksit Veikkauksen pelien pelaajille. Vuosien varrella on ollu monia keruuskaboja kouluissa ja muuallaki. Slangi muuttuu ja niin myös yhdistyksen toiminta
Tollaset bulimmat häppeningit on must kans hyvä tapa saada jengille infoo Slangista. Muutaman kerran olin kans Kallio kukkii – tapahtumas Slangin kamoi blisaamassa ja järkättiin snadi slangiilta jossain kapakassa – musaa ja stoorei slangiks. Onhan Vihree oksa ollu aikoinaan buli juttu Stadissa – tosin ite oon kyl vaan kuullu siitä mutsilta ja faijalta. Ja parhaimmillaan se oli must just yhdistyksen hengen mukasta – vaalittiin stadilaisii perinteitä. Ja olin mä jo paris muussaki yhdistykses aktiviina messis. Mä en voi minnailla, millasta oli, kun Slangii perustettiin, mut yhtäkkii hiffaan, ett mäkin oon ollu messissä jo puolet siitä ajasta, ku yhdistys on ollu olemassa. Ihan niinku juhlanäyttelyt – mut niitä kandee järkkää vaan ku on juhlavuosi. Lisäks skrivasin Tsilariin monenlaisii juttui, kävin aika paljon kans Slangin tapahtumis ja skrivasin joroista, slangitreffeistä ja muista. Mä jäin kans talkoohommiin jeesaamaan siin kamojen blisaamises. TSILARI 5/2015 15 F aija pääs runoskabassa 80-luvulla palkintosijoille. Sit vuonna 2005, ku Slangi juhli kybää vuottansa, mä skulasin Slangin byrooseen ja ehdotin, ett meidän korttei vois blisaa kans näyttelys. Eikä sitä kniigaakaan kukaan hitannu, ku myöhemmin froogasin. Ku mut valkattiin hallitukseen, ni aika äkkii olin sit kans häppikses ja Tsilarin toimituskunnas. Häppis järkkäs joroi ja redui. Joku starbu siel tsittas, otti kniigan ja lupas esittää asian hallitukselle. Päätin duunaa kans faijan runoista kniigan Himaföneri. Sitä skrivaan nytki, pidin vaan välil breikkii koko yhdistyksestä. Messiin tulin lähteneeks faijan slangirunojen ansiosta. Sen jälkeenki onnistuin hittaan tosi mielenkiintosii tyyppei haastateltavaks. Ku olin muutaman kerran skrivannu jostain mestoista, vuonna 2008 keksin Tsilariin palstan Stadin kliffat mestat. Slangikaraokes shungattiin slangibiisei Tsilarin toimikunnas aloin skrivaa Tsilariin stoorei nykyajast, oli kliffa tsökaa haastateltavii stadilaisii. Ku se alko funtsaa, ett runoist voi duunaa kniiganki, se tarjos sitä kustantamoon. Slangitreffeille tsökattiin kiinnostavii Stadiin liittyvii aiheita. Sillon en ollu kuullu, ett Stadis on yhdistys, ku vaalii slangii. Ku olin monena päivänä messissä, sillonen bamis Lasse kävi froogaamas, enks mä haluis lähtee messiin Slangin hallitukseen. Yks kiinnostavimmista jutuista, mis oon ollu messissä Slangissa, oli Vihree oksa. Jorot tuntu hienolt perinteelt, ainahan Stadissa on jorattu. Slangikorttei juhlanäyttelyyn Ku mä ite diggaan sendaa korttei frendeille, ni sain idiksen duunaa slangikortteja ja froogasin faijalta, skrivaisko se niihin runot. Sinä aikana oon tsiigaillu, mitä yhdistys duunaa ja tutustunu moniin kiinnostaviin hemmoihin. Sen mä hiffasin sit ku kniiga oli valmiina ja kävin stikkaamas yhen malliks Slangin byrooseen Hämikselle. En innostunu, ku oli normi duuneiki vilde ja slangikortit harrastuksena vei kans aikaa. Sen runoi julkastiin Kallio-lehdessä. F o to : V ir ve K u u ta r Vihreen oksa julle vuodelta 2008 Tsilari_taitto_5-15_011.indd 15 20.10.2015 14.36. VIRVE KUUTAR Messissä 10 v Teejoroissa 2008 shungas Erja Uitto ja skulas Sven Nygårdin bändi. Mut ei ne syttyny idikselle. Ennen haastatteluu tsökasin biblusta sen runokirjan ja mietelauseet ja ku pluggasin niitä, ni hiffasin, ett kundihan funtsaa tosi kiinnostavii. Oli kliffa tsiigaa, kuinka taitavii esiintyjii Stadista löytyy. Niin mä tsörasin sinne ja kortit kelpas. Ja sit faija kävi bamlaamas Olli Ihamäen proggiksis radiossa. . Joku friidu sano, ett toisin niit näytille Stadarille. Mut ei kuulunu mitään. Saatiin upeita proggiksii Savoy-teatteriin ja sit Peacockiin. Mut suostuin sit kuitenki. Eka mun haastattelu oli Arno Kotro, kirjailija
Vuonna 1900 Stadissa oli 93 200 asukasta, joista sloboja oli 4 400. Hekan Sloboa Stadissa: Venäläiset lainasanat Stadin slangissa ja Helsingin puhekielessä kertoo siitä, miten venäläinen Helsinki on kielellisesti ilmentänyt itseään eri aikoina ja varsinkin tsaarin vallan aikana. Vuonna 2013 Stadissa oli 612 000 asukasta, joista venäläisiä oli 16 000 henkeä. Kirjoittaja tarkastelee venäläisten sanojen lainaamista ja sulautumista slangiin hyvinkin perin pohjin. Esimerkiksi lakkia tarkoittava sana tšubu on lainattu venäjän sanasta tšub, joka merkitsee otsalle valahtanutta hiustupsua. Hän on tutkinut venäläisten lainasanojen historiaa Stadin slangissa ja Helsingin vanhassa puhekielessä. Slobosanaston yksiin kansiin laittaminen alkoi muiden duunien ohessa suunnitelmallisemmin 2010-luvulla. Viime vuoden aikana Heka ei skrivannu slangista tai mistään muustakaan sanaakaan. Stadin venäläiset Tiesittekö muuten, että sata vuotta sitten Helsingissä oli suhteellisesti lähes yhtä paljon venäläisiä kuin nyt. Slobosanasto on tarinaa stadilaisten ja venäläisten kohtaamisesta, koko autonomian ajasta. Kirjasta välittyy muutenkin vahvasti kuva venäläisestä Helsingistä, kun siinä kerrotaan myös Stadissa vaikuttaneiden venäläisperäisten sukujen ja rakennusten historiaa. Alun perin Heka ajatteli, että skrivaa STADIN SLANGI KARI VARVIKKO Sloboa Stadissa Slangiprogga Heka Paunonen. 16 TSILARI 5/2015 S langiproffa Heikki Paunonen on tehnyt jälleen suuren duunin. F o to : V ir ve K u u ta r Tsilari_taitto_5-15_011.indd 16 20.10.2015 14.36. Hän on löytänyt monille sanoille lainalähteet, ja kirja on yllätyksiä täynnä, sillä vuosikymmenten aikana sanojen merkitys on saattanut muuttua ja niiden alkuperää on joskus lähes mahdotonta arvata. Paunonen julkaisee tutkimuksensa ikään kuin Stadin Slangin 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi noin 500-sivuisena kniigana vähän myöhässä ensi keväänä. Vuosien duuni Paunonen on keräillyt venäläisja ruotsalaisperäisiä slangisanoja jo vuosia
Aborkista puhuttiin vielä 1950-luvulla, mutta tsengat, pläägät ja stiflat valtasivat pian aborkkien mestan. Svedutkin lainasivat saman sanan venäjästä omaan kieleensä, ja sieltä se on tullut uudestaan suomeen: tori, Stadissa tortsi. Esimerkiksi sanaa kani on käytetty Stadin slangissa panttilainakonttorista ainakin 1900-luvun alkupuolelta lähtien, luultavasti jo aikaisemminkin. Natsku on varmasti yksi yleisimmistä koululaisten leikeistä läpi vuosikymmenten. Gamloja lainoja Heka arvioi, että Stadin slangissa ja Helsingin vanhassa puhekielessä on ollut kuutisensataa venäjänkielistä sanaa, vanhimmasta päästä pappi, pakana ja raamattu. Pian hän kuitenkin hiffasi urakan liian suureksi ja päätti jakaa kielet erikseen. Täs raflas poplari tarttee jättää kaniin. Ensimmäiset kauppiaat tulivat silloin Venäjään kuuluneesta Viipurista ja Pietarista. Sanaa on käytetty myös yleisten tilojen, esimerkiksi ravintolan tai tanssipaikan, vaatesäilöstä. Aletaan natskuu, sä oot natsku. Käpylä ennen ja nyt trubaduuri Matti Jos löytyy gamloi fotoi mestoilt nii ota följyyn. Zachris Topelius kirjasi venäläisiä lainasanoja Stadista päiväkirjaansa jo 1832. Tarkastelen tässä muutamia ilmauksia. Suomen suuriruhtinaskunta oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa 1809–1917. Natskua on käytetty hippasilla olosta ja hippana olevasta leikkijästä jo 1900-luvun alusta lähtien. Turkukin on vanha naapurista tullut sana, joka tarkoitti kauppatoria. molempien kielten lainasanat yhteiseen kirjaan. Natskun muunnelmia, kuten puunatskua, kivinatskua ja vesinatskua, leikkivät yleensä pienemmät lapset. Sana tulee venäjän sanasta kon ’pelipankki, pelierä’. Eipä sitä tullut 50-luvulla ajatelleeksi, että silläkin on slobotausta. Venäjästä on monta sanaa lainattu kahteen kertaan, esimerkiksi toveri ja tavaritsi. Mull kanissa on palsa, ja aporkat mä möin, vaan koisaan kun kalsa, mun sussun mörskäss öin, laulusta Sakilainen Tuulispäässä 1917; laulua laulettiin vielä sota-aikana. . Kanttuisanan lähtökohta on venäjän kantovát'verbin imperatiivimuoto kantúj ’kaada, käännä, vieritä’, ja se on kuulunut vanhaan kivityömiesten ammattislangiin. Ruotsalaisperäisistä sanoista onkin jatkossa tulossa oma kirjansa ja se on jo historiallisista syistä sloboa laajempi. Bamlauskuppila Torstaina 12.11.2015 kello 18.00 Käpygrillissä Osmontie 3 Tsilari_taitto_5-15_011.indd 17 20.10.2015 14.36. Kanttui, kanttulivei ja kanttuvei tarkoittaa slangissa nurinmenoa tai kaatumista, joskus myös tolkuttomassa jurrissa olemista tai konkkaa. Perustihan Kustaa Vaasa Helsingin jo 1550. Trotsini on kanissa, yöt mä laaffaan skutsissa. Vuorovaikutus venäläisten kanssa alkoi kun venäläistä sotaväkeä ja heidän mukanaan venäläisiä kauppiaita tuli jo 1808 Viaporiin ja Helsinkiin. Aborkat, porkat on tarkoittanut erityisesti työkenkiä, kenkärajoja, varsikenkiä tai saappaita. Aborkat on lainattu venäjän sanasta opórki, ja venäjän puhekielessä se on tarkoittanut linttaan astuttuja, risoja kenkiä sekä kuluneita saappaita. Siihen kuului myös Vanha Suomi, jonka Pietari Suuri oli valloittanut Ruotsilta isonvihan aikana. Kapakasta kaniin Harvapa tietää, että myös kapakka on lainattu suoraan venäjän sanasta kabák
18 TSILARI 5/2015 RISTO KOLANEN STADIN SYKE H urjaruuth perustettiin vuonna 1981. Raija Orasen, tekstejä. Tsilari_taitto_5-15_011.indd 18 20.10.2015 14.36. Andersenin klassikkosatuun perustuvan Ruman ankanpoikasen ensi-illassa. Kuva: Joona Pettersson. Lastenteatteri on yhteisöllistä, lapset elävät ja kommentoivat ääneen esityksen käänteitä. Lisäksi on oma studiotila tavallisille esityksille. Jani Nuutisen ja Ville Valon nimet löytyvät v. Suuri tila mahdollisti sen, että moni nousevan suomalaisen sirkustaiteen esittäjä on aloittanut sieltä. Se on sekä tanssia että teatteria, niin lapsille kuin aikuisille. Ensimmäiset esitykset olivat talvesta 1982 alkaen Kirjalla, Vanhalla Ylioppilastalolla, Helsingin Työväenyhdistyksen Tarmo-salilla, Lepakossa, Annantalolla, STOA:ssa tai Savoyssa ja jopa Kauppatorilla. Vain vähän jotain pelottaa, Tanssiteatteri Hurjaruuth on erilainen esiteltävä tässä sarjassa. Ruma ankanpoikanen Viihtyisä esiintymissali raikui talvella 2012 lasten naurusta H.C. Alkuvaiheen tärkeitä tekijänimiä olivat mm. Soile Lahdenperä, Arja Virtanen (Pettersson), Sanna Kekäläinen, Tuovi Rantanen, Hannele Niiranen, Ismo-Pekka Heikinheimo, Leena Porri, Marko Saarinen, Mirja Tukianen, Sanna Tyyri ja Raisa Vennamo. Käsikirjoitukset tehtiin itse tai käytettiin kirjailijoiden, esim. STADIN PIENTEATTERIT 14 Hurjaruuth tekee lastenteatteria myös aikuisille Sanna Silvennoinen ilmassa, Elina Lajunen maassa. Oman vakituisen tilan myötä Kaapelitehtaalla ”Hurjis” on luonut uuden yleisöpohjan ja luo lapsen mielikuvitusta ja oivalluskykyä arvostavaa kulttuuria. Iso Pannuhalli tuli Hurjiksen suurten esitysten näyttämöksi. Kiertueteatteri löysi majansa vuonna 1993 Ruoholahden Kaapelitehtaalla omille ja festivaali-vierailuesityksille. 1997 esityksistä, Ilona Jäntin myöhemmin
Oma suosikkini triosta oli Usva, jolla on heikkoa kärsivällisyyden, perusturvan ja hahmottamisen alueella. Näin esityksen uusintana lokakuulla Ruoholahden lastentalon ja kansainvälisen päiväkodin ja vanhempien kera ja haltioiduimme maailmasta, joka ei kuulu aikuisille. Räätäli uhkaa peukalonimijää. Siirtymät yhdeltä tähdeltä toiselle katkeilivat toisinaan. Lämpimässä maassa Peukalo-Liisaa odottaa pieni keijukaisprinssi, joka ottaa Liisan kuningattarekseen ja nimeää tämän Maijaksi. Nuori klovnitrio Muitten mukulat valloitti yleisön hauskalla ja ilmeikkäällä esiintymisellä. Pannuhallissa Talvisirkukset menestyvät Kun Hurjaruuth sai käyttöönsä Kaapelin ison Pannuhallin, se loi pohjan vuonna 1994 alkaneille Joulusirkuksille, jotka olivat aluksi joulusesongin ja tällä vuosisadalla kahden kuukauden pituisia menestysteoksia lasten ja koko perheen sirkuselämyksinä. TSILARI 5/2015 19 mutta klovnit saavat lapset mukaan. Kuva: Riku Virtanen. . Oskari Turpeinen oli luotettava lentäjä. Suositus oli yli 3-vuotiaille, mutta yli 50-vuotiaatkin tykkäsivät, koska muistumat lapsuudesta tulivat väistämättä mieleen. Alun perin kiertueteatteri ja vapaa tanssiryhmä on 20 vuotta keskittynyt lastenteatteriin. Lopuksi lapset saavat jäädä piirtämään oman peukalonsa ylle kiedottuun hameeseen kuvioita ja kuuntelemaan Peukalo-Liisan salaisuuksia. Andersenin PeukaloLiisa (Thumbelina) on karhean kaunis satu uhrimielestä, uskollisuudesta ja ystävyydestä. Tsilari_taitto_5-15_011.indd 19 20.10.2015 14.36. Jos ei syö, kuolee. Kiltti peltohiiri ja myyrän onkalo seuraavat tarinassa. Erityisen kiitoksen ansaitsi Joona Pettersson värikkäästä videolavastuksesta ja Kirsi Manninen lumoavasta pukusuunnittelusta. Vanha lapseton nainen saa noita-akalta siemeniä, joista kasvaa tulppaani ja sen sisältä elävä pieni tyttö. Esiintyjät olivat Ghanasta palkittu akrobaattiryhmä, osin Hollannista ja Ranskasta. Uusi sirkus tuo tekijät lähelle suurta yleisöä. Visuaalinen Pikku prinssi Hurjaruuthin pitkän linjan tekijä ja johtaja Arja Pettersson ohjasi keväälle 2014 hyvin kauniin, visuaalisen ja pohdiskelevan tulkinnan ranskalaisen kirjailijan Antoine de Saint-Exupéryn satuklassikosta Pikku prinssi. Liisa Risun ohjaamassa kekseliäässä, koko lattiatilaa hyödyttävässä huntujen, kasvien ja leikkieläinten esityksessä Tanja Illukka on ihastuttava Peukalo-Liisa ja Janne Aspvik, Pietari Kärki ja Justus Pienmunne taitavan notkeita satutanssijoita. Rakelin osaamattomuusasiat ovat ruokaja nukkuma-ajat sekä muisti, Karmelan rakkaus, raha-asiat ja kuolema. Oskari Turpeinen. Vasemmalla Jero Mäkeläinen, oikealla. – Mä en pidä tästä, edessä oleva lapsi huusi aika alussa täyttä kurkkua, ja vanhempien oli vietävä lapsi ulos. Talvisirkukset ovat iso sirkusväen työllistäjä Helsingissä. Menestys velvoittaa. Vaihtuvilla teemoilla Talvisirkukset ovat hurmanneet lapsia ja aikuisia jatkuvana vuosittaisena sarjana. Rengastrapetsilla ranskalainen Zoé Sabattié. Kirjailijan satutarinan Ruusu-osuus oli erityisen vaikuttava. Lastenteatterin tekijältä vaaditaan paljon kärsivällisyyttä, koska katsojapalaute tulee välittömästi vasten kasvoja. C. Rupisammakko nappaa tytön poikansa morsiameksi, mutta perhoset pelastavat Liisan pinteestä. Toinen huutaja ei tykännyt siitäkään, että vietiin katsomosta pois. Kuva: Riku Virtanen. Kysyin esityksen jälkeen vieressä istuvilta lapsilta, tuntevatko he näitä tarinoita: Eivät! Silti kulmikas kasvatustarkoitus hellyttää yhä. Elina Lajunen itse Pikku prinssinä kantoi tunnelmaa eteenpäin, mutta hieman totisesti. Riina Maukola, Like 2006) Hanna Terävä, Soile Mäkelä, Roosa Hannikainen ovat mainion koomisia. Loppiaisena 2013 koin ratkiriemukkaan Talvisirkus Afrikan. Esiintyjistä huipputason saavutti Sanna Silvennoinen kieputtamassa itseään verhokankaalla ja köydellä. 1869 suomeksi ilmestynyt satukirja Jörö-Jukka, jolla on vuosikymmeniä kasvatettu lapsia ankaralla kädellä. Kuva: Riku Virtanen. Maija Ruuskanen sävelsi musiikin, myös Tsaikovskin Joutsenlampea lopussa taitavasti hyödyntäen. Erityisen hauskoja ovat lentokohtaukset. Ilmaakrobaatit ovat Talvisirkuksen suosittuja tähtiä. Lapset osallistetaan näytelmän maailmaan hyvin. Jos imee peukalojaan, räätäli katkoo ne! Riku Immosen kekseliäässä koreografiassa Oskari Turpeinen, Jero Mäkeläinen ja Iiro Näkki muuntautuvat nopearytmisesti tanssien kymmeneen tarinaan, jotka avautuivat heille lukemalla kummallisessa kirjastossa. Roosa Hämäläinen, Soile Mäkelä ja Hanna Terävä onnistuvat mainiosti Mäkelän ohjauksessa. On vain purtava hammasta ja jatkettava esitystä. Oskari Turpeisen JöröJukka muis tuttaa Johnny Deppiä ”Saksikäsi Edward”filmissä. Sarja on esitellyt Kellariteatterin (2/13), Kultsan (4/13), Jurkan (5/13), Viiruksen (6/13), YT:n (1/14), Avomet Ovet (2/14, KokoTeatterin (3/14), Ryhmäteatterin (4/14), Klockriken (5/14), Zo diakin (6/14), Qteatterin (1/15), KOMteatterin (2/15) ja Takomon (4/15). Jörö-Jukka opettaa Hurjaruuthin 2010-luvun linja on ollut ”Pölyt pois klassikoista”-päivitys, satuklassikoiden modernisointi nykyaikaan. Keväällä 2013 vuorossa on saksalaisen lääkärin Heinrich Hoffmanin jo v. Jos puhuu ”korpinmustasta murjaanista”, isä Nikolai tulee ja rankaisee. Jos ”taivastelee” eli ei katso eteensä, käy kehnosti. Pääsky houkuttelee tyttöä mukaansa. Jos leikkii tulella kuten Liisa, syttyy palamaan. Peukalo-Liisa yhä koskettaa Satu-setä H. Enemmän tietoa: Rotta vai tarua – Tanssiteat teri HURJARUUTH (Toim. Mainiota kaikille sopivaa musiikkia, klovneriaa, lavavoltteja ja taivutuksia sekä erityisen taitavaa ilma-akrobatiaa
Kajautetaan Hoosiannaa, Kahvitellaan juhlavasti ja musisoidaan. Hicks (Morristown, New Jersey, US), urut.(Sandagerdi, Kujala, Lindberg, Mikellsen, Sixten, Viitala). klo 19 ”ALTBÖHMISCHES WEIHNACHTSLIED ” Ylioppilaskunnan Soittajat ja Grex Musicus esiintyvät yhteisessä tunnelmallisessa joulukonsertissa. Kimppaduunii, ee stadilaisil futais lujaa Tsilari_taitto_5-15_011.indd 20 20.10.2015 14.36. Ohjelmakirja 15 e, ohjelma 10 e. La 5.12. Paavalin pappi, Kirkkoherra Jorma Parviainen siirtyy eläkkeelle. klo 18 GRADUALE-KUORON JOULUKONSERTTI, johtaa Seppo Välimäki. Kilven Kuoro, johtaa Hanna Remes. klo 19 RESITAALI 4. klo 18 GRADUALE-KUORON JOULUKONSERTTI, johtaa Seppo Välimäki. klo 12 FOCUS MAURI VIITALA. klo 18 A.MAASALO: ADVENTTIVESPER. Kajautetaan Hoosiannaa, Kahvitellaan juhlavasti ja musisoidaan. klo 19 VALOA! –JOULUKONSERTTI. ME JÄRKÄTÄÄN JORMAN KANS VIEL PARI KERTAA, ETTÄ PAAVALIN TSYRKKA ON FULSAT Paavalin pappi, Kirkkoherra Jorma Parviainen siirtyy eläkkeelle. klo 15 Snygeimmät joulubiisit. Ohjelmakirja 15 e, ohjelma 10 e. Ohjelmakirja 15 e, ohjelma 10 e. klo 19 AVAJAISKONSERTTI. ORGANO NOVO HELSINKI 2015 –FESTIVAALI. Su 1. Tervetuloa Tervetuloa KONSERTTEJA, MUSIIKKIA PAAVALINKIRKOSSA 9. Pe 13.11. Vapaa pääsy. Jan Lehtola, urut. La 5.12. Jan Lehtola, urut, Petri Komulainen, käyrätorvi, Touko Lundell, trumpetti. Ke 11.11. opiskelijoita. klo 19 FOCUS AXEL RUOFF (Stuttgart, Saksa), Turkka Manninen, baritoni, Sibelius-Akatemian Kuopion yksikön kamarikuoro joht. Paavalinkirkon kuoro, johtaa Su 29.11. Pe 4.12. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma. Ohjelmakirja 15 e, ohjelma 10 e. Ohjelmakirja 15 e, ohjelma 10 e. Su 8.11. Liput 15 EUR (norm.) / 12 EUR (eläkeläiset, opiskelijat, lapset). adventtina 29.11 klo 10 Lähtömessu. Ti 8.12. klo 19 RESITAALI 3. adventtina 20.12. Ti 2.12. (Ahmas, Escaich, Hakim, Ruo?). Liput 15/10 e. adventtina 29.11 klo 10 Lähtömessu. Su 8.11.15 klo 10 URKUMESSU JAN LEHTOLA, URUT. Ohjelmakirja 15 e, ohjelma 10 e. Thomas Monnet (Becon, Ranska)(Alain, Lebrun, Aubertin, Florentz). Paavalinkirkon kuoro, johtaa Seppo Välimäki, Elina Koivisto, Jorma Parviainen. James D. Heikki Liimola, Jan Lehtola, urut. To 12.11. klo 9.30 M.MUSORGSKI: NÄYTTELYKUVAT. Vapaa pääsy. (Ahmas, Escaich, Hakim, Ruo?). Kuopion Sibelius-Akatemian opiskelijoita. klo 18 A.MAASALO: ADVENTTIVESPER. Ohjelmakirja 15 e, ohjelma 10 e. La 14.11. Pe 13.11. Su 1. Joululauluja slangiksi ja suomeksi. (Tuomela). Su 29.11. klo 19 KAARI-ENSEMBLEN JOULUKONSERTTI, johtaa Saara Aittakumpu. Su 4