Tsilari 5/2011 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

– Oispa joulu ainainen jos noi on mulle jokainen! Kliffaa jouluu! Tsilari_taitto2.indd 1 14.11.2011 11.22. vuosikerta Hinta 5 € Mutsi ahtaa fatsi rahtaa mitä skidi funtsii mahtaa. TSILARI TSILARI 5–6/2011 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 16
Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2012 Tsilari_taitto2.indd 2 14.11.2011 11.23
TSILARI 5-6/2011 3 FUNTSINTAA 22 PIRJO TUOHIMAA Fundeerauksiafönarinedessä 23 OLLIBULL Kustakelpaa,bludeei 29 LEFA REHN Grannbisinsglömdabilika 42 SAUTSKI Myyntisprogatonuseinskeidaa MESTAT JA PYSTIT 27 MANTSKU 134 Entistenasukkaidengeimit 28 KOUKUSSA PYSTEIHIN Musiikkiajateatteria 30 GEEBEE-PATSAS nousiVallilaan20vuottasitten 32 GRAVARI KESKELLÄ STADIA Vanhantsyrkanpude EKS MINNAA 16 TUPSUA JAAGAMASSA JockeHuhtalajaKaivarinkurre 26 HIMAPIHA Jääkärinkatu8satavuottasitten 34 PYYKKÄRIT RaijaTervomaanSörkän friidunstooreja TSILARI SUOSITTELEE 24 STADIN MESTAT 3 MeluudattiinStadingartsoja 25 NOPEAMMIN KORKEAMMALLE Sporttiajakulttuuria 35 OIKEAN JOULUPUKIN MATKASSA Pukiltapukkaskniigaa OMPPU postikorttien herra himakulmilla Lankarullia ja lippakiskoja – Stadin kiskat 8 12 VAKKARIT 4 Snadit 5 Ledari 6 Bamiksen lööppi 36 Stadin Slangi blisaa 37–38 Skabat 40–41 Lesaajilta 43–44 Missä mitään menoo SISIS Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2012 Kannen kuva: Jallu K Koski Kannen runo: Seppo ”Kalle” Kankkonen Tsilari_taitto2.indd 3 16.11.2011 11.39
Mulleniintuttuonhantuorundi: Vaasis,BrahisjatietystiFlemari jaStadinhelmi-stradatuoHesari. Vaikkaolisfikkassalitskistifyrkkaa, Enskagaa,enspennaa.Siitäsesynkkaa! Pannaanlikoonsevitonenjafima. OnStadingartsoistaHesarikivoin. Onkivataasfiilis,mäleedinägungaan. .. TvärtsassiintaasminutFortunatsennaa, Sillointaassuulberigriinaajabrennaa. Jonnekinjortsuihin,bailuihinföraan. Mistäpäparemmanmestanmähittaan. Täällärytmionstaili,reiluonfolkkis. O K S A N E N STADIN MESTAT jatkaa Fredikassa StadinSlangiry:n15-vuotisjuhlanäyttelyStadinmestatflyttasmarraskuussa PaavalintsyrkastaItä-Pasilaan,Pasilan kirjastoon,jossaseonesillävuodenvaihteenyli.Käykäätsiigaamassa! KÄSIKIRJOITTAJA: Mikko-Olavi Seppälä KUVATOIMITTAJA: Riitta Toiviainen ARKKITEHTI: Tarja Kunttunen GRAAFIKKO: Samppa Ranta, Punavuoren Folio Oy SUOMENNOS: Mikko-Olavi Seppälä RUOTSINNOS: Maria Vidberg NÄYTTELYTYÖRYHMÄ: Timo Pakkanen, näyttelypäällikkö Henrik Ekwall, näyttelymestari|Terhi Ainiala Olli Anikari|Kirsi Hasu|Liisa-Maija Hertto Miia Iisakkila|Anni Kostamovaara|Tarja Kunttunen Heikki Paunonen|Soile Pietilä|Arne Pihlström Samppa Ranta|Mikko-Olavi Seppälä Raija Tervomaa|Riitta Toiviainen Pirjo Tulikukka tyo ryhma .. FRED RUNEBERG SNADIT Tsilari_taitto2.indd 4 14.11.2011 11.23. Veikko Lehmuksela (1981) VekaLehmukselaskrivasStadin kundinkaihonkrigus,mutskrivasse myöhemminkislangitekstei.’Bärtsin kundiiHesarilta’eivissiinoosävelletty. Kunviimeinvektäältämädöraan, niinHesariltamessissäjotakinmäföraan.. Vekenkoskaantäältämäflyttaa. 4 TSILARI 5-6/2011 OlenainamäollutBärtsinkundi. Olikeväinenilta,suulispaistojablosas passelisti. . Fyrkallakaikilleskriidanibungaan. Friiduniluomäskurullatsöraan. BÄRTSIN KUNDIN HESARILTA Kliffahyppykurssioliförbiijaja pahvissaolimesujennimmarit.Tiistai 19.4.1966olisuuripäiväni.Duunin jälkeenskujasinfiudellaniMalmin flygarikentsulle.Vähäjännäsinja skagasinmunekaalaskuvarjohyppyä. Negartsattsennaansnadistaasti näitähändallannutonjomunfatsi. Gartsojakivojaglaidunasteppaan, vislaanjahoiluniilmoillesleppaan. SeBärtsinhelmenäglenssaileeilloin. Muisteloja LASKUVARJOHYPPY 19.4.1966 TE K S TI ?L A K E. Nastafiilis.Olinhypännyekan laskuvarjohyppyni. KulmillaremuujoBärtsinjengi, tsiringaniinkiva,redituoremmi. Kertsinkonkarijengijeesashypynvalmisteluissa.Hyppypläägät klabbeihin,intinPT-10-varjohudaan, varavarjomaganpäälle,pottapollaan jahyppymesuAnteroTakkalaviel syynäskamat.Kertsinomaflygari OH-CSE”ekko”eiollukondiksessa jamehypättiinCessna195OH-CSB -flygarista.Hyppymesuduunasvarjon avaussnaranpilotinpenkkiinkiijame kiivettiimasinaantsittaamaan. Josbrögujoskusonstenujenalla, mägriinaanvaanjaHesarilladallaan. Ulos-komennollaskuffasinklabbini dörtsiaukostaulos,muthirveähiivari meinasnappaanevek.Kletrasinulos treenattuunhyppyasentoon.Menekomennollairrotinhandutstongastaja dyykasinmelkeinselälleenvarjonalkaessapurkautuapussista.Seuraavaks mämuistanvaakuoliihahiljasta.Buli vihreäumpikupuyläpuolella,mökäävä flygarisingraskauasjamägungasin Malminkentsunyläpuolella.Hissuksee landasinkentsunhörnessäolevaa Wihurinhalliakohti.Maatuliäkkiä vastaan,klabbityhteenjakierähdin upeestivanhanbaananviereen. Hesariltastartannuonmonijulkkis. Jailmettäöögaan,onhanHesarimunhima. Bulintähtimoottorinmahtavamökä kaikukorvissakunoustii600metrin korkeuteen.Anterostikkaskrepparin ulosjatsekkassilläoikeanhyppymestan.Flygarikruisashyppylinjalle
vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoista ”till säljaren”, joka tarkoitti lehteä tai sähkösanomaa, jonka yhden kappaleen myyntitulon sai myyjä pitää itsellään. Nuori voima panee uudet tuulet puhaltamaan. Eli, rakas Lukija! Ota iisisti ja koeta kestää! Myös uusi toimitussihteeri aiheuttaa muutoksia. Huilivuoroon vetäytyneiden Sautskin ja Olli Bullin tilalle ovat tulleet toimitussihteeriksi Mikko Seppälä ja taittajaksi graafikko Mika Huovinen. Stadi on stadi ja jengi bamlaa slangia, muistelee menneitä ja funtsii uusia kujeita kuten aina. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n on tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. Millään lehdellä ei ole niin stydiä Lukijan ääntä kuin Stadin Tsilarilla. Uudet miehet ja tuulet tuovat tietysti muutoksia myös Tsilarin ilmeeseen ja sisältöönkin. Välistä joku hiffaa ihan uuden slangisanankin, erityisesti nuo junnut! Mutta sekin kuuluu asiaan. . Uudet voimat edustavat uutta näkökulmaa. PEMU STADIN STYDIMMÄT LUKIJAT Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 16. Se voi vaatia totutteluaikaa. Se on tietysti aina tervetullutta. LEDARI Tsilari_taitto2.indd 5 16.11.2011 11.48. Stadissakin uudet talot aiheuttavat aina kovan rähäkän, mutta sitten silmä tottuu maisemaan ja äkkiä uusi kulma onkin ihan kliffa. Tsilarin ulkonäkö varmasti jonkin verran muuttuu. Tsilarin suurin voima on sen oma lukijakunta, stadilaisuuden ydinmehu, jonka muistelot ja slangin hersyttelyt ovat kultaakin kalliimpaa kulttuuritietoa. 040-567 1404 tsilari@stadinslangi.fi Toimituskunta Erkki Nordberg puh. Jengi on kuitenkin etevä tottumaan. Näkökulma juttuihin voi vähän muuttua. 040-506 0954 raija.tervomaa@kolumbus.fi Ulkoasu Oy Graaf Ab Paino Oy Fram Ab Postiosoite Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Toimisto avoinna tiistaisin ja torstaisin klo 14–18. Muistakaa skrivata Tsilariin. Päätoimittaja Pertti Mustonen puh. TSILARI 5-6/2011 5 V uoden 2011 viimeinen Tsilari on pantu kasaan uuden miehistön avulla. Itse stadia ja sen slangia, kulttuuria ja perintöä Tsilarin uudistukset eivät tietenkään mihinkään heilauta. 050-550 5706 mustopertti@hotmail.com Toimitussihteeri Mikko Seppälä puh. 050-431 7123 enordberg@welho.com Raija Tervomaa puh
Tsilari duunataan kaksoisnumerona. Hela hommat on saatu duunattuu talkoojelpillä! Bulit tänksit meidän speedyjengille, joka on aina messissä jeesaamassa. Homma saadaan duunattuu talkoofiiliksellä! Bulit tänksit hela toimitusjengille! Stadin Slangi – yhdistyksenä dallaa omii polkui: Jäsenii tulee joka kuukausi lisää, tiätty niitä myös poistuu mut nettolisäys on selkeesti positiivinen. 040-567 1404 tsilari@stadinslangi.fi Pia Snellman pia.snellman@kolumbus.fi Toimistonhoitaja ja jäsensihteeri Ilmari Jokinen puh. Me halutaan pitää kii viiden kuuden numeron ilmestymisestä – useimmat yhdistykset saa duunattuu neljä – koska tää toimii myös meidän häppisten infokanavana. 09-774 1041 toimisto@stadinslangi.fi S ä pluggaat nyyaa Tsilarii. Vuos alkaa olla loppuslut. Tätä papruu näyttäis olevan helpompi leesaa ku fontti on aikaisempaa bulimpi. Marraskuussa on syysmöötti. 050-512 5077 kimmo.karvinen@elisanet.fi Pekka Kurvinen pekka.kurvinen@elmio.fi Cata Mansikka-aho puh. Bulit tänksit hela hallitusjengille! . 050-585 8985 lasse@liemola.com Varapuheenjohtaja Hannu Heiskanen puh. Loppuvuonna slumpattii nyya byroo. . Jengi on ottanu tän duunin sydämen asiaks. Nastaa hiffaa, ett jotkut on jo froogannu pääsiskö megeen styyraa slangijengii. . Leipääntymisest ei oo ollu hajuukaan, jokainen hallituksen jäsen on paikkansa fyllannu. Tää hallitus on hitsaantunu kimppaan ja yhteistyö on ollu tosi nastaa ja tuloksellista. Kulunu vuosi on ollu slangijengille vauhtivuosi. 0400-428 325 hannu.heiskanen@htppalvelut.com Taloudenhoitaja Kimmo Karvinen puh. Kliffaa Jouluu ja Gutaa Nyyaa 2012 hela jengille! NYYAT BLOSIKSET Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Toimisto avoinna tiistaisin ja torstaisin klo 14–18. Gamlat öögat pääsee iisimmin ku ei tarvi tihruilla. 6 TSILARI 5-6/2011 BAMIKSEN LÖÖPPI HALLITUS Puheenjohtaja Lasse Liemola puh. Se on kova juttu näinä ankeina aikoina ku monet yhdistykset painii jäsenkadon kuristuksessa. Ja perinteeksi jo muodostunut Pelastusarmeijan patavahtivuorot. 046-810 1433 cata.mansikka-aho@ eduskunta.fi Erkki Nordberg puh. Sisältöö on skarpattu ja uusii skrivaajii on saatu megeen. Valitaan erovuoroisten tilalle hallitukseen uusii naamoi. Snadilla jelpillä syntyy aito joulufiilis ku saa bamlaa lahjoittajille ”kiitos ja hyvää joulua”. 050-431 7123 enordber@welho.com Mikko Seppälä puh. Jokainen taittaja haluu duunaa oman ”Eskon puumerkkinsä” joka näkyy ja erottuu. LASSE LIEMOLA BAMIS www.stadinslangi.fi Tsilari_taitto2.indd 6 16.11.2011 11.48. Meidän ikärakenne on nuorentunu, jangsterit on ollu messissä kybällä. Kaikki kliffat häppikset saatii toteutettuu toimintasuunnitelman mukaisesti. Hallitus toimii talkoofiiliksellä ilman liksaa, möötissä skruudataa sämpylät ja dokataa borkat. Loppuvuoden häppikset on tutut: SNYGEIMMÄT JOULUBIISIT Kaltsinja Paavalintsyrkassa, slangitreffit, slangilounas, slangiristeily. Alkuvuonna toteutettiin STADIN MESTAT -näyttely Kaupungintalolla eli Stadarilla
TeijaSopanenkuolilokakuunneljäntenä2011.Hänsyntyitammikuussa1933 Helsingissä,Stadissa. . Tsilari_taitto2.indd 7 14.11.2011 11.23. StadinFriiduksTeijavalittiinvuonna2001. Teijanelämäänkuuluikolmeavioliittoa,näyttelijäMattiOraviston,nyrkkeilijä PerttiPurhosenjavuodesta1979alkaenteatterijohtajaLauriVääränkanssa. HärmäläistenjastadilaistensydämissäTeijaeläävieläkauan. Teijaehtipitkänjulkisenuransaaikanaollamonessamukana.Yleisradion pääkuuluttajanroolinlisäksihänjuonsiohjelmia,toimikuvaussihteerinä,kokkasi tv:nruokaohjelmissa.TeijanhymyjamaukkaatherkuthurmasivatTeijankeittiöohjelmassa.MyöskirjoittajanaTeijakunnostautui.TV-uransajälkeenhäntoimi hetken,vuosina1974-75,Mona-Liisa-lehdenpäätoimittajana,avustiJaana-lehteä jaSeura-lehteä. Teijaolimeidänkaikkientelkassahymyilevähenkilökohtainenfrendi. KunTeijatoivottijengillemyöhäisohjelmienjälkeenhyvääyötä,niinjengikin toivottisamaaTeijalle.Lähes20vuodenajanTeijaedustimeilletelevisiota.Teija lähettimeilleohjelmiaeikäyleisradio.Teijanlämminhymytoilämpöämyösjengin sydämiin.KunTeijakuvaruudussatsiigassuoraanjenginsilmiin,niintulisellainenfiilis,ettäTeijapuhuujuuriminulleeikämuille. TSILARI 5-6/2011 7 S tadinfriidunTeijaSopasenkuolemajärkyttikaikkiastadilaisia.Teijaoli yleisradionekakuuluttajajatoimittajavuosina1957–74.Kuvankaunis Teijaolivalittu1953Suomenneidoksi20-vuotiaana.Pelkkäkauneusei kuitenkaantehnytTeijastakokoHärmänjakokoStadinTeijaa,vaanennen kaikkeaTeijanlämminsydänjamieli. TeijanhymyvalloittikokoHärmän.KymmenenkertaahänvoittiTelvis-patsaan,jokavuodesta1962alkaenjaettiinparhaallenaispuoliselletv-esiintyjälle. P-U STADIN FRIIDU FLYTTAS HIMLUUN Vuoden 2001 Stadin Kundi Alpo Ruuth ja Stadin Friidu Teija Sopanen. Vuonna1998yleisradiotekiTeijastadokumentin,muotokuvannaisesta,joka tulisuomalaistenolohuoneeseen17vuodenajan
8 TSILARI 5-6/2011 Tsilari_taitto2.indd 8 14.11.2011 11.23
Työhuoneessaodottikliffaylläri. Omppubudjaaitsensäoloisessa gamlassajugend-byggassa,Krunikassa. ”Omppu” Omenamäki POSTIKORTTIEN HERRA TEKSTI?JA?FOTOT:?OLLIBULL?ANIKARI >> K urvailinyhtenäkauniina lokakuuntiistaiaamupäivänäMeritullingartsalle, treffaamaaOmppua,”postikorttienherraa”.Ensimmäisenkerran olintreffannuOmpunKyypparin pystiksessä,siinäErottajanjaLuddan kantilla,joskusvuonnavuonna -72.Tokiolemmetreffanneetsilloin tällöinGrafianmööteissätaijoissain muissayhteyksissäjaviimeaikoina mm.PiitulaisenHarrinisännöimillä treffeilläKaivarinCarusellissa.Jo parivuottaaikaisemminsyntyiidis skrivaa”korttienherrasta”snadistoori Tsilariin,janiinsovittiintapaamisesta Ompunbyroossa. TSILARI 5-6/2011 9 STADILAINEN OlliBull Anikari treffasi graafikko Omppu Omenamäen tämän himakulmilla Krunassa. Myös yhteistyötä slangijengin kanssa viriteltiin. Huonettavisuaalisestihallitseevanha kunnonreprokamera.Samanlainen vermejokaitsellänikinoliaikanaan mastistyökaluna.Tsitattiinsitten Ompuntyöpöydänääreenminnailee gamloja. Kunolinselvinnymustastarautaportistajaluffannumuutamatrappuset tokaankerrokseen,oliOmpunhimadörtsijovalmiiksauki.Siinäeteisessä puristeltiinensinhandutjanäytettiin hampaat.SittenOmppuesittelisnygin kämppänsäkaikkinematkamuistoineen. Tsilari_taitto2.indd 9 14.11.2011 11.23
OmenamäkienhimaRauhangartsa kasissaolisamallaskutsarinverstas jaOmpundöfismuistieivarmaan koskaanglömmaasitäliiman,nahanja kumindunkkistajokakuuluiperheen arkeen. Suureen maailmaan, 1995. Suomen kaunein postimerkki vuodelta 1991 on eräs Ompun tunnetuimmista duuneista. Oskusta Ompuks KrigustaeiOmpullaolekovinpaljon muistikuvia,muttayhdenvoimakkaanvisuaalisenmuistikuvanhän traisaaesiinkuupasta.Naapuritalon pommituksenjälkeenolibrankkarin spruuttaamasammutusvodafrysannu gartsallejaosittainjäänsisäänoli jähmettynyselälläängoisaavakuminennukke.Siinäolikrigunkauheaa symboliikkaa,jokapiirtypikkukundin mieleen. Tsilari_taitto2.indd 10 14.11.2011 11.23. Vuodesta 1974 Ompulla on ollut oma konstubyroo, Ateljee Omppu. Kesätkuluierilaisissatouhuissa jaPohjoisrantsunbotskikaijoilla brassaillessa.Snadeifisujametskattii, (s. Osmo Omenamäki suoritti ABC-piirustuskoulun 1954–1955 ja valmistui Taideteollisen keskuskoulun koristemaalauslinjalta 1959. 2. 1940 Helsinki) on stadilainen graafikko, joka tsennataan suunnittelemistaan postikorteista ja fritsuista. Lisäksi hän opiskeli Mainosgraafikkojen skolessa 1962–1964. Ompunskutsari-faijaolikaikkien krunikalaistentsennaamastarboja niinpäkaiOmppukin,ainakinkloddien jengissä.SkoleenhändallasKaisikseen jajokunenvuosimyöhemminskurulla Kallioon.Jotkutkaveritdyykkas PorthaninmäessäNeljännenlinjan kantillavauhdissaskurunavonaiselta takasillaltagartsalle,muttaOmppu snadistiarempanakundinaoogas kiltistiKarhiksenpysäkille. Kämmekkäällä. Häkkinen, menehtyi nelisen vuotta sitten. Osmo ”Omppu” Omenamäki Omppu on Suomen ansioitunein ja kansainvälisesti tunnustetuin postikorttien kuvittaja. Ripatti. Sokoksen tavaratalossa, Kauppamainoksessa ja Mainosyhtymässä. Faijasuutaroijamutsihandlas asiakkaatjakämpänstedauksen.Faija olihämäläisenävähäniisimpiheppu, kuntaasmutsikarjalaisenaolivilkkaampijahallitsisubliikinasiakkaiden kanssa.FaijaduunasOmpullekin snadinskutsarin”rumpupallin”,ihan oikeennäkösen.Ompunensikosketus taiteenmaailmaantapahtusamassa talossabudjaavankehysliikkeen omistajanjamaalarin,JaskaHamarin duunienkautta,joitaoliripustettu takahuoneenseinille. 15. Omppu teki pitkän päiväduunin mainoskonstuna eri reklaamibyroissa noin 14 vuoden aikana, mm. Ompun puoliso, offset-asemoija Sirkka o.s. 10 TSILARI 5-6/2011 Skutsarin skloddi Omppukertoilinuoruutensa Krunikastajavisiitistäänpehmeen bregunmaassa,sotaahatkassa. Ompun gamlikset olivat skutsari Anton Omenamäki ja liikkeenharjoittaja Aina o.s. Kynttilät
VuodetvieriABC-piirustuskolen duunienparissajaaikanaankoittisittenaikaastuaduunielämään.Omppu pääsipiirustusnäytteidenperusteella somistajaharjottelijaksSokoksen tavarataloonvuonna–56.Somistajan oppiloimonipuolisenbotnentulevalle konstuelämällejavuonna–61Omppu saimainospiirtäjäharjottelijanmestan Kauppamainoksessa.Myöhemmin, ammattitaidonkarttuessaOmppu tsittasTeknillisessämainostoimistossa vuodenverranjapääsilopultabulimpaanreklaamibyrooMainosyhtymään. Kortit maailmalla ”Omppu”Omenamäkionvarmaan ansioituneinjakansainvälisestikintunnustetuinpostikorttienhärmäläinen kuvittaja.Kaikkiaaneriaiheisiakortteja onkertynyn.1500.Hänonduunannu mm.Unicefillemaailmanlaajuiseen levitykseensuunnattujakortteja41 erilaistaaihetta.Tähtipuu-postikorttiablisattiiEuroopassav.1972yli5 miljoonaakappaletta. Nuori konstu. Käyttögrafiikannäyttelyihinhän onosallistunumonissamaissaympäri maailmaa.Myöskotimaassamoniin maalaustaiteennäyttelyihinOmppuon ottanuosaa. Tsilari_taitto2.indd 11 14.11.2011 11.23. EhdotinOmpullekimppaaStadin Slanginkanssa,korttienblisaamisen merkeissä.OnhanOmppuOmenamäki StadinjaKrunikanomakundi. TSILARI 5-6/2011 11 taioikeestaakauhottiipaljainhanduin. Sieltävuonna–74hänlähtikokeilemaa omiasiipiäjaperustiomantyöhuoneen,AteljeeOmpun.Flyttaaminen itselliseksoliaikaiisibiitti,olihan Omppuhankkinuammattiinsastydit kannukset14vuodenaikanaerilaisissa konstuduuneissa.Viimevuosinahänoli erikoistunukuvitusduuneihin. Jokusensnadinfisunpikku-Osku traisashimaanlasipurkissajasyötteli niitäkunnesnekelluimagaylöspäin– daijuvei. Tallessa sydämen. Olet mielessäin. . ExlibriksiäonolluesilläainahärmästäKiinaanasti.KaikkiaanOmppu onpiirtänyniitä44.Apurahojakion herunuuseitavuosienvarrella.Ompun duuneistaonjulkastuEskoO.Haapaniementoimittamakniiga;Omppu – graafikko.ToimittajaInkeriNumminentekitv-dokkarinKuvat kulkevat vuonna1995.SamanavuonnatoimittajaEskoO.HaapaniemiperustiOmpulle fan-clubin,”OmenamäkiKeräilijät ry:n”.Kertsilläonomatiedotus-ja jäsenlehti. OmpunpostikorttejaonollutmonissanäyttelyissäkotimaassajaEestissä
Sil oli ruskee pahvilodju knubbin päällä täynnä jädee. HKM. Se luffas pitkin Porvoonkartsaa ja stannas Karjalankartsan höörneen ja siinä se blisas jädepuikkoja. Kappeli stadin eka kiska Meeisillo,kumetehtiinbisnestäHonkasenjasenitaliaanonkans,olleskaan bonjattuetmeoltiinkappalestadilaista kulttuuriperintöäjamessissäStadin julkisenkatukaupanhistoriassa. PEMU?MUSTONEN 12 TSILARI 5-6/2011 J engitieskertoo,etHonkanen olikovakundiluffaamaratoonii,etsoliolluskaboissa messisjafinnannutki.Honkanenluffasniinstärästijädelodjusen knubbinpäällä,etseneitarttenutpitää siitähanduillakiinnikuinpahimmis kurveis. Samoihinaikoihin1940-luvulla meidänkulmillajätskibisnestäharjoitti kansyksvalkotakkinenitaliaano,ku tsöraskolmipyöräiselläfillarilla.Siin oliedessänelikulmanenvalkoinen lodju,jossaolijätskii.Pemuminnaa vieläihanselvästi,etsilitaliaanollaoli kapee,pitkäpärstäjaharmaasgeggetai viiksetjavalkonensuikkasenknubbis. Foto Jarno Peltonen 1971. Stadin kiskat OVAT STADIN KULTTUURIHISTORIAA Pemun eka kosketus kiskakulttuuriin oli jätskinmyyjä Honkanen, snadi starbu ku luffas Stadin kartsoil. JernberginKappeliolipaikoillaan vuoteen1865saakka.Yhdenvuoden sentilallaolikondiittoriMagiton väliaikainenkiska-Kappeli,mutsen jälkeenbygattiinHampusDahlströmin disainaamauusibuliKappelinrafla.Se valmistui1867. GAMLA STADI Tsilari_taitto2.indd 12 14.11.2011 11.23. Metietysti,kaikkiKarjalankartsan jaPorvoonkartsanfriidutjakundit tsöbattiinjädetHonkaselta. JaseekaKappeliolikansstadilaisen kiskakulttuurinalku.Jernbergblisas Kappelissaanpelkkäälimsaa,leivariija makeisii. Sekaijohtusiitä,etEspanpuiston kohdallaolisillosnadivasikkahaka, jossaskruudasvasikoitjalampait.Siin olikanssnadinkappelinnäkönenkoju, jostblisattiinmilkkii.Sitjokuhonas, etpaimenolatinakspastorjajengi rupeskinkutsuusitäkojuukappeliksja senjälkeenkaikkiipytinkeisiinkohtaa okutsuttuKappeliks. Honkasellaeiollukiskaa,mutse olisihanhyvinvoinutduunaaoman kiskankinpystyynjablisaasiinä jätskinsä.NiintekikondiittoriJohan DanielJernbergkuse1840duunas omankiskanEspanreunaan.Seoli Stadinekakiska,ihansnadipömpeli, jotajengirupeskutsuuKappeliks. Mediggattiinkuiteskienemmän Honkasta.Seolijoteskinromanttisempijasportimpi.Muttietystime tsöbattiinmyössiltitaliaanolt. Runebergin Espan vanhin kiska on Fabbarin kulmassa
Jätskikärryolisemmonengroussi puupyörillärullaavasinkitetylläpellillävuorattulodju,jonneolistopattu sahajauhoo,salttiajajääpalojajaneljä kupparistajätskiastiaa,joisolivanilja-, suku-,mansikka-jasitruunajädee. 1800-luvullajengidiggasdallaaja tsittaaulkona.Rafloijakahviloitoli vildesti.Ulkoilmarafloiolimelkeenjoka kulmas,limu-jasanomalehtikiskoi. Hartwallillaoliomalimsatehdas FabianinjaHallituskartsanhöörnes. Sjöström,DeckerjaHöijerolihyvii kaiffareitkeskenään.Niiloliyhteinen arkkitehtibyroojakunHöijersai disainatabulituusrenessansi-stailiset haussitEspalleniinsenkaiffaritDecker jaSjöströmsaidisainataEspankiskat. Nekinoliuusrenessanssi-stailia. Foto Kari Hakli 1971. Kaikkisnyggeimmätkiskat,raflatja hotlatolijustEspankulmilla. Kolera-altaanreunassaolikahdeksankulmainenkiska,jotaympäröisnadi terassijapenkkejä,joillajengitsittasja dokaslimsaajabamlaskaikkeekeskenään.Ryynekreeninpatsaankohdal olikanskiska.Vuonna1865kuolitosi hotlakesis,niinjengidokasyli3 000 glasariilimsaapäivässä. Pohjoissatamaanpakkahuoneen tortsilleduunattiinsamanlainenkiska Atskin kulmille kiskat on vissiin aina kuulunu. HKM. Ryssienduunaamaajädeeblisattiin ekakskauppatortsillajasitnerupes rundaaympäristadianiittekärryjen kansjanehuusiHarosjii-maroshjiieli gutaajätskii.Niilryssienjätskikauppiailolikaikilsamanlaisetkledjut,valkonenessu,sinisetbyygatjapusakka, stiflatjakoppalakki. Tsilari_taitto2.indd 13 14.11.2011 11.23. Nebygattiinoikeinsnyggeiks,koska niittepitihoukutellajengiitsöbaa kaikkeegutaa.Neoliainaarkkitehtuurinviimeisenmuodinmukaisia.Neoli uusrenessanssiajugendia,historismii taifunkkista,yhtästailejakuStadin uudetbulithaussit. Stadinvanhatkiskatolikinoikeestaansnadeibyggia,stadinkoristuksia. TSILARI 5-6/2011 13 >> Ryssät blisas jätskii 1800-luvunloppupuolellaStadin katukauppaolitosivilkasta.Kauppiaatronttaslaukkuja,tarjottimia taiskuffassnadiakärryä.Neblisas limsaa,hedelmii,banskuja,fibeleitäja aplareita,karkkia,jätskiäjaröökiä. Kaivovodasta tuli klesaks 1800-luvullajengitsökasniittenvodan stadinkaivoista.Sitkaivovodamuuttu ihanskeidaseksjajengikudokassitä tuliklesaks,tulitubii,lavantautii, magatautii,ripuliijakoleraa. Ryssätblisastsaikkaa,röökiija jätskiä. Funkkiskiskat ennen funkkishausseja Nääkaikkistadinvanhatkiskatonkin ainadisainattujustsiihenstailiinmikä onollutarkkitehti-muotiasillo,kune onbygattu. Jengisano,etHartwallolitosifiksu starbu,kuseblisasryssillejamuille pelkkäävodaajasaisiitäniinpaljo fyrkkaa,etsebyggasitelleenbulin stenuhaussin. Me ei sillo olleskaan bonjattu et me oltiin kappale stadilaista kulttuuriperintöä ja messissä Stadin julkisen katukaupan historiassa. Mutoliniitmuuallakin.Eltsunja AlppilanpudekatjaKaisisjaKaivopuistoolisnyggeimestoi.Duunarit diggasSeuristajaHöbigaa.Höbigaan byggattiinsnadirafla,karusellija jortsulava.1880-luvullasinneruvettiin kuskaaelukoit,ekatkarhutoliMashaja Mishajasitparinvuodenkuluttuatuli Grisha.JääkarhunnimioliFinke. HartwallolikansKaivohuoneen bisneksessämessissä.Ryssäläiset kylpylävieraatdokasKaivohuoneella Hartwallinkivennäisvodaajanekävi baadaamassajatsimmaamasUllanlinnankylpylässä.NeskruudasKaivohuoneellajadallasympäriKaivopuistoo kuneluuli,etnetuleesitparempaan kondikseen. Jengieisitoikeinvogannutdokaa kaivovodaavaanseslumppaslimsaa jakivennäisvodaa.Hartwallduunas omiakiskojastadinkeskustaan.Niit bygattiinkauppatorille,Espalleja Kaivopuistoon.Neolisnygginnäkösii, niinkusnadejatemppeleitä. Espankiskatolidisainattusamalla stailillakuEspanuudetbulithaussit, GrönqvistintalojaKämppi.Kiskat disainasivatarkkitehditFransA.SjöströmjaTheodorDecker.Grönqvistin talonjaKämpinsuunnitteliTheodor Höijer
Nytkiskatoduunattuhausseihin sisään,yleensäpohjakerrokseen,katutasoon.Nytbamlataantalokiskasta. Foto Matti Honkavaara. Stadinvanhimmatkiskato RyynekreeninEspankiskatjavanhan kauppahallinedessästondaavajugendtyylinenkiska. PemukintsennasEkelundin. Nääfunkiskiskatolimuutenekat funkisbyggatkokostadissa.NesiisbygattiinennenTölikanfunkkishausseja. 1960-luvullaolinakkikiskoja, snagareit.1950-luvullaVanhalla alettiinblisaaranskalaisiibotlareit jagrillattuatsieguraa,porilaisiija pommesfrittiä.Jengirupeskutsumaan mestaaPerunatoriks. Tsilari_taitto2.indd 14 14.11.2011 11.23. NiitolimuunmuassaTapanilanja Pasilantortsilla,Talinsiirtolapuutarhankulmilla,Vanhankaupungin VantaansillanreunasjaKarhupudekas. Jätskin,tsieguran,nakkien,porilaisten,karkinjalimsanblisaamiseeno ollutkaikenlaisiavirityksii.Aluksnää kauppiaatorontanneetkannettavia laukkuja,sittenneoskuffannumyyntikärryjä,sittentulisiirrettävätpyörillä kulkevatkiskatjalopuksnääpaikoillaanstaijaavatkiskatjanykyäänkiskat ovähinääninkadonneetkatukuvasta. EkelundodisainannuTöölöntsyrkan, Stadintaidehallin,Luthertsyrkan, Velodromin,Olympiakylän,Maunulan rivaritjakerroshaussit,disainannut kokoMaunulanasuinalueenmuiden muassa. SiisEkelundinneroudellastadinidarit dirigatpyyhkirevaansa.Eimitään väliä! Perunatorilla skragattiin Stadinkartsoilotietystiollukaikenlaistablisaamistaina.Nääfiinit arkkitehtiendisainaamatluksuskiskat eivättietenkäänolleetainoitajuttuja. Kasarmitorilla on Taucherin lankarullamallinen kiska. Bonjaattekste,neolitositärkeitjuttuja noisnaditstadinkiskat.Neolistadin rakennuskulttuurinuuttakerrostumaa, neskulasniinkuhistoriallistafanfaaria ennenfunkkisstailinesiinmarssia. TölikassaSandelsinkartsanja Runskinkulmasolifunkkiskiska 1960-luvunalkuunsaakkasamoin RuskiksellajaManskunjaKoroistenkartsanhöörnes. EtniinhyväfrendiPemuoliEkelundinkans! No,noiEkelundinlippakiskatoli stadinyleisinkiskamallipitkänaikaa. JosjokudiggaastudeeraatarkemmintätäStadinkiskakulttuurii,niin kantsiilesaaAnneMäkisenbuki,Kioski, kipari, kiska ja snagari.SieltäPemukin onplokannutätäkiska-tietoo. Pemu oli Ekelundin frendi Ennensotia1930-luvunloppupuolella Taucherdisainasvieläuudentyyppisiä kiskoja.Neolinäitlankarullamallisiapyöreitbetonifunkkiskiskoja bulimpia.Neolilipallisiakiskoja.Niis olibulimpityötilablisaajalle,limsat, karkitjakamatoliesillä.Näituusii kiskojaoKaisiksenpudekas,Apollon jaRunskinhöörnesjaPohjolan-ja Kullervonkartsankulmas.1950-luvul näitälippakiskojaolistadissapilvin pimein.Niittentyyppipiirustukset oliduunannutHildingEkelund,yks Härmänparhaistaarkkitehdeist. Senräystäisskriinaslohikäärmeet.Se oliihanpasseliEltsuun,varsinkinku Stadiolifuntsinutduunaaeläintarha EltsuuneikäHöbigaanminnesesit duunattiinkin.EltsuunjäivainEläintarhannimi.Eltsunkiskaflytattiinsit lopuks1960-luvullaSeurikseen. HKM. JaPirkkolanaukealla,jossasillooli busanpäättäri.Pemunkinskiditkävi 70-luvullatsöbaamassasiitäkiskasta jätskitjakarkit.SekinoliHildingEkelundindisainaama.Sitseriivattiinveks kokokiska!Funtsatkaa!Sepurettiin. 14 TSILARI 5-6/2011 kuEspalle.EltsuuntulikansHartwallinkiska,EläintarhantienjaVauhtitien kulmaan.Seolitosihaadeennäkönen. FunkiskiskojastaijasKasarmintoril, Rautatientoril,RyynekreeninEspalla, MikonkartsanjaPohjois-Espanhöörnes jaPohjois-EspanjaFabianinkartsan höörnessekäHagiksentortsil. Pemuviisassillejoskus1970-luvun alkupuolellayhtästooriajonkaseoli skrivannu.EkelundsanoPemulle,etjos hänsaispäättää,hänstikkaisPemun skrivauksensuoraanroskikseen. Näävanhatkiskatolistadilletosi tärkeithaussei.Itsestadinarkkitehti GunnarTaucher,jotajengikutsui SörkanEngeliks,disainas1928stadille tyyppikiskatfunkkisstaililla.Niitte katsitjaseinätolivalettubetonist.Ne oliihanrundejataisnadistisoikeit
Seonihankliffaa.Nytontullutkans muotiin,etjengivoijärkkääomassa himassaantaikesämökeilläänbileitä, jonnekukatahansavoitullaskruudaa, dokaasufeejaleivarii.Isäntäväki duunaasafkaajakofeigoojasaasiitä snadistifyrkkaa. 1960-luvullalehtikärrytkatoskartsoiltajatilalletulisnaditlehtikiskat. Siinoliihanhyväsortimentti,pilsnerii, limsaa,karkkii,sukuujaröökiijaPemu saitoimiikiskanvastaavanablisaajana. Bisnesideaeikuiteskaanihan skulannu.Pemunimittäinskruudas itekaikkikarkitjasukutjadokaslimut jaantoisnygginnäköisillefriiduille ilmatteekskaikkeegutaajaHenry puolestaandokaskaikkipilsnerit. S. HKM. Salokangas. Pemuneno,Brynkkayrittikans pikkukundinatseenaafyrkkaaplankkaamallajengintsengojaassalla.Aina kunskoudehiffassen,selähtihaneen minkäkintuisthinnas.Silolisnadi pakkilodjukainalossa,jossasiloli smörjetjaborstat.Joskuskusejoutui lähteehaneentosikiireelläniinasiakkaantsengoillejäibulitlankkikokkareetkäsittelemättä,mutsileiolluniin väliä,kusesiinhosikseseihinannu myöskäänlaskuttaasenasiakasta. Jasiitäsesittenrupeslevii.Ne rupesblisaafilmii,röökiijakarkkia. ”Et,niinsejuston!” Pemukinonollutsnadistitoskiskabisneksesmessissä.PemunmutsiSvea jafatsiHenryduunaskiskanniitten kesämökinyhteyteenDalsassa.Kuusiaidastasogattiinkolmemetriikuusiaitaaveksjatilallebygattiinlippakiska. Foto V. Hämeentien ja Vilhovuorenkadun kulma vuonna 1957. Etseoliaikapiankonkassakoko kiskabisnes. Lehtisenmummutulitosiglaiduksja sano,etPemuoviisaskundi. SiellärantsussaLehtisenmummopiti lippakiskaa.Sieltäslumpattiinlimsatja sukutjabamlattiinpolitiikkaaLehtisen mummunkanssa.Seolikommarija jengitsymffasmummua,etRyssässä jengilläeiosafkaa,kaikkivaanbyggaa tankkejajapommeja.Pemubonjas, etLehtisenmummutartteesnadisti tukeaaatteilleenjaPemusanosille,et ryssilläonnoiviiisvuotissysteeminsä, etnytnebyggaahaussejajaduunaa tankkejajapommejajaetsitseuraavallaviisvuotiskaudellanerupeeduunaa safkaajakaikkeegutaa,etteitartteku vähänventtaa. EkatR-kiskattuliassoillejo1910. Neblisasrautatieassoillagasettaaja bukia.Seolipuulaaki,jonkaomistivatkustannus-OyOtava,Hesarieli SanomaOy,HuusiseliHufvudstadsbladet.1920silolijo100kiskaaympäri Härmää.Pikkuhiljaanerupesblisaa stokejenlisäkskartsalla.1933nesai ekankiskansaassanulkopuolelleitse stadiin. SeonkovasanatääR-kiska.Jengi sjungaakohtajounissaankin,etnopeaa jamukavaaonasiointi! Härmäsojoyli700R-kiskaa.Eikä tääR-kiskatouhuostannannupelkästäänHärmään.NiitäonmyösVirossa, Latviassa,Liettuassa,Venäjälläja Romaniassa. Pemuminnaakanshyvinvanhat lehtimummut,kutsittasniittelehtikojujensisälläniinkunsnadislodjus.Siin neblisasgasettaa.Yöksnejoutuaina ronttaasenlehtikojunjohkusäilöön. . Bisnesidea ei skulannu PemuviettisenkesiksetainaDalsassa. Nytniitojokamestassa,ostareissa jamissätahansabulimmassataisnadimmassahaussissa.NytR-kiskastasä pystytslumppaalähesmitätahansaja kohtaMaunulan,PakilanjaPaloheinän postikinflyttaaPakilantienR-kiskaan. Tsilari_taitto2.indd 15 14.11.2011 11.23. Sielläjengilläojokakartsallajakulmassaomasnadilafka,jossablisataanja duunataankaikenlaista. Sitkujengi1940rupesveikkaamaan elitippaamaan,niinR-kiskatoliheti juonesmukana. Snadistisamanlainenkehitysalkaa ollanoillabensa-asemilla.Nekylkans yhäblisaatotabensaabiligoihin,mut senlisäkssävoitskruudaa,dokaa, tsöbaabensa-assoiltaihamitätahansa. Nopeaa ja mukavaa on asiointi NythärmäläisiloR-kiskat. KohtalevataanniinkuThaimaassa. Kurvissa staijas ennen tällanen Ekelundin lippakiska. TSILARI 5-6/2011 15 Snagarinedesoliainapitkäjono,ja tietystijengikiilasjaskragas.Pemukin saikerranhudaaniinetluulisenetuhampaidentulleenalahuulenläpi Kaikkikatuhandelimuutenkiellettiin1920-luvullaalle15-vuotiailt
Sittensetyönsiuteliaanjakutittavan kuononsapeukalonijaetusormeni väliin.–Nyt!,Wexasuhahti.Salamannopeallahandunkouraisullasain kuinsainkinkurreaniskastakiinni. Minäpröövasinsamaa,jatodentotta: kurrelähtikaahaamaanhetimeitä kohti.Pidineteenojennettuahanduani tupsukorvansuuntaan.Wexakuiskasi: ”Pidäkouraavähänposessa,ettäsen onpakkotullatsekkaamaan,onko sullapähkinää.Sittenkunseonaivan handusivieressä,teetvainnopean kouraisunjakurreonsinun.Niin iisiäseon.Olinjopäästääsprägärin skagiksestajajännityksestäjohtuen. Sillähetkellähiffasin,mitenkansainvälinenmestaStadioli.Kiirehdimme TähtikseltäalasVuorimiehenkadulle, jotaWexanimitti”kultahampaisten gartsaksi”jasieltäRyssienlähetystön ohiTehtaankadulle.–Nytollaanjoaika lähellä!,WexahuudahtiPyhänHenrikintsyrkantakanaolevandagiksen kohdalla.SenpudegongintoisessapäässäonUrsantähtitornijaolivieläpieni mäkihyndäkinsiihenaikaan.Pienempi kuinHertsikan,muttaolikuitenkin. TreffasinekakertaaelämässäniWexan.Sebudjas samassabyggassaPohjoisellaMakasiinigartsallakuinminäkin.Senkin faijaoliuffari.Wexaolimyösetäinen sukulaiseni. Viimeinkurreirrottiotteensajapääsihaneenpitkinpudennurmeasellaista karkua,ettäoksatpois.Peukalonija Kymmenvuotiaina ”Tupsua” jaagaamassa JORMA?”JOCKE”?HUHTALA Jorma Huhtala 2.6.1959 kymmenvuotispäivänään, eka päivä Stadissa. K esäkuunalussa1959me flytattiinböndeltästadiin. –TuollapäinonTallinna,siitävähän oikealleSaksajavieläoikealleSvedu, Wexaspräädäiliviittilöidensamaanaikaanhanduaanmainittuihinsuuntiin. Tsilari_taitto2.indd 16 14.11.2011 11.23. Muttasittenalkoitapahtuajotakin, mitäenollutosannutventata.Kurre iskikeltaisetnaskalihampaansa peukalonipäänympärille.Tunsin, mitennepureutuivatniinsyvälle,että neolivatvastakkainpeukalonkynnen molemminpuolin.Aloinravistella otustairti,jolloinseflygasipeukalon päässäedestakaisinkuinpatalappu.Se olijuuttunuthampaistaankiinnikuin dorkaksipimahtanutterrieri.Peijooni ehtivielävetäämultaisellakynnellään oikeankädenranteenisivustaansyvän skraadin,jostanäkyisenjälkeenpätkä ranneluutani.Senarpinäkyyvieläkin, yli50vuottamyöhemmin. Hiffasintuskinpuoliahänenslangistaan,koskaolinvastaböndeltäStadiin flytannutoukohousu.Eikunsaman tiendallaamaanKaivariin.Saksalaisen tsyrkanjasveduskolenohitettuamme kiipesimmeTähtikselle.HuipultaaukenimessevänäkymäyliOlympiakaijan Skattalle,NJK:lle,Klippanille,Suokkiin jaainaSandikseensaakka. Voitonriemunfiiliksilläeiollutrajaa. –Hei,tsiikaa,tuollaonnyteka kurre!Spöijataankyykkyyn.Me voidaanflöitatasitä,kunduunaamme tällaisiahoukutusääniä.Wexaliikutti kieltäänkitalakeenjatakaisinpäästellenmerkillisiäsäksättäviäsaundeja. Joensitreffauksessammekerroin hänelleeräänaikaisemmanskolefrendiniArinkesystäkurresta,jokaoli istunutluokassahänenolkapäällään, herättyäänlounasaikaanhänen puseronsafikassasafkansnöfikseen, maikankauhuksi.Kerroinhalustani snutatasamanlainenitselleni.Wexa innostuiideastajahetkenfuntsittuaan häntokaisi:–Kaivariin!Sielläon kesyjäkurreja.Seonlähelläsköneä tuollaTähtiksentakana,Wexakertoi. Kurrenluottamusnostattiminun fiiliksiäni.Enollutkoskaannähnyt ilmielävääpörröhäntäänäinläheltä, paitsi”Tupsun”sielläskolessa.Viimein kurreuskaltautuiaivanhanduni viereenjanousitakajalkojensavaraan. 16 TSILARI 5-6/2011 EKS MINNAA
TSILARI 5-6/2011 17 Jouko Vuorinen (edessä vasemmalla) lähetti foton, jossa Käpylän koulun skidit ovat 1953 Rastilan kesäsiirtolassa. Pääasiaolise,ettähänhinasiluunsa paikalta.Wexalöysipudenroskiksesta pariaikasiistinnäköistäklyyvariliinaa. Ensnaijannuollenkaan,ettäolisin voinutsaadajäykkäkouristuksensiitä jutusta.Enkäskagannutmutsillekaan kertoakokototuuttaasiasta.Flöittasin vain,ettäolimmekiipeilleetsen sveduskolenpihallaolevassalautakasassajaettäolinsaanutventtinisiellä olleistaruosteisistaspiguista. Minäällistyinöögatpyöreinä.–Kukahantässäoikeinkiusaajaketä?,minä ähkäisinjanostinesiinbliidaavanhanduni.Sennähtyääntätilähtijuosten haneen.Luulikohänaiheuttaneensa senitsehuitomisellaanvaityytyikö hän”luonnonantamaankostoon”. Viisaus treffaa kovankin boltsin joskus. Wexalöysitilanteestahuumoriakin. –Taidetaansiirtääkurresnutaukset tuonnemmaksi?–Noaivanvarmasti, minähymähdin,eimeidänolisipitänyt yrittääsnutataaikuistaoravaa,seoli seperusfeelu,minäjälkiviisastelin. Nurdellatsitatenpainelinkirveleviä venttejäniniilläjasainbliidaamisen vähitellenloppumaan.Siinävaiheessa muistin,ettäAriolihankkinutTupsun joihankloddinapesästään.Minäolin sensijaanyrittänytsiepatatäysikasvuisen,kesyksiluulemammevillinoravan. . ranteenibliidasivataikalailla,mutta siitähuolimattapettymysjaskagis olivatjärjestyksessäänensimmäiset fiilikseni.Senjälkeenaloinhuolestua venteistä.Meilläeiollutminkäänlaistaklyyvaripyyhettä,laastareista nytpuhumatta.Jokuvanhatantta tulijuostenmeitäkohtipitäensuulissontsaansakoholla.Josluulinhänen olleentulossaminuajelppaamaan,niin pieleenmeni.Päinvastoinhänkepitti minuakipeästiolkapäähänvarjollaan, kirkuensamalla:”Huligaanitkiusaamassapieniäluontokappaleita!,hän symfasimeitäraivoissaan,poliisitässä pitäisihälyttää.Häpeäisittevähän”. Enpäolesenjälkeenainakaanmoisia Tupsujaenääjaagannutkaan.Nevaihtu iänmukanaihantoisenlaistentupsujen jaagaamisiksi.Viisaustreffaakovankin boltsinjoskus.Kyllänoitaeläimiädelaa sukupuuttoonihanriittävästiilman minunapuanikin,minäfuntsasin.Pari päivääeteenpäinminäolinkuumeessa. Tsilari_taitto2.indd 17 14.11.2011 11.23
Foto Pertti Jenytin. Lehtikuvaaja skrivaa historiaa fotaamalla, osa 2 Tsilari_taitto2.indd 18 16.11.2011 12.05. Luddan kundit ovat fotaajat Pertti Jenytin, Pentti Koskinen, Erkki Laitila, Hannu Lindroos, Jarmo Matilainen, Martti Peltonen ja Jorma Pouta. TSILARI?5-6/2011 Luddan kundit Päivälehden museossa oli syksyllä seitsemän fotaajan retrospektiivinen näyttely. Stadin Kluuvinlahti kostaa. Vedenpaisumus Mikonkadun ja Hallituskadun (nyk. Tsilari esittelee lisää mestareiden otoksia. 18. Yliopistonkadun) kulmassa 1969
19. Rautaruukin tuotantolaitoksen vihkiäiset 1970. Foto Martti Peltonen Spede vastusti suomalaista elokuvapolitiikkaa 1981 pilkkomalla filmejään palasiksi. Missä kalanmyyjät nykyään ovat! Foto Pertti Jenytin. Foto Martti Peltonen. >> Folkkaa piisas, ku Marskin ratsastajapatsas paljastettiin 4.6.1960. Shaahi alas! Poliisi korjasi Ilkka Taipaleen ja Erkki Tuomiojan mielenosoituksesta 1970. Foto Martti Peltonen. Tauno Palo Ida Aalbergin patsaalla 1973. Foto Pertti Jenytin. Kuvassa myös Edinburghin herttua, prinssi Philip. TSILARI?5-6/2011. Tsilari_taitto2.indd 19 16.11.2011 12.05. Foto Martti Peltonen. Tavallista kalanmyyntiä kauppatorilla 1964
Tsilari_taitto2.indd 20 14.11.2011 11.24. 20 TSILARI 5-6/2011 Fotot Pentti Koskinen