I IJJJJ rl g'I eJ ?I3,1 I) ! FygrrtrrallsE vel Koffiffimr sbw$ffitr konrfrt s.,Trz,, r I ) ll rvl )_ 1J I i \cJtll I 3J I_,_rtf lS Il cJ e ct t l-r ) -[?J!]lJ] 'tqfrtt i *åL*tft$l " '
Toinen on rullauskuntoisena tallessa' Lentävän koneen Voi hyvällä tsäkällä nähdä esimerkiksi Malmin lentoasemalla. Siellä ollaan säältä suojassa. Onnea ja rnenestystä vaan onneksi kuppilat sentään jäävät Stadiirr. Päätoimittaja r aiiitr,tu. Se on DC-3. Maksimipituus kaksi liuskaa! Toimituksen osoite on: Stadin Slangi ry, Tsilarin toimitus, Hämeentie 67 ,00550 Helsinki Säh köposti : tsi lari@stadi nslangi.fi. Talouslama ei anna mahdollisuuksia rakentaa lämmitettäviä j alkakäytäviä kaikkialle. PS.PS.PS. Aineiston lähettäminen suoraan taittajalle on kiellettyä. Talkkarin palkkaaminen ei sekään onnistu ihan helposti halukkaita ei työttömyydestä huolimatta ole. Kun lähetät julkaistavaa postia, laita mukaan nimesi ia osoitteesi, vaikka käyttäisitkin nimimerkkiä. Jouluunkaan ei enää ole paljoakaan atkaa, vain yksi kokonainen kuukausi. Ydinkeskustassa pääsee dilppaarnaan pitkiä matkoja katon a11a,, erilaisissa tunneleissa ja käytävissä. PS.PS. Tail{emmat tiedot lehden toimituksesta löydät sivulta 4. Yksi uusi tieto on meille kaikille tutun Primulan leipomon muutto landelle. Heka L. Tän lehdert kannessa f11'-eaa r.anha lentsikka. joka aikanaan nosti Suomen kansaa ilmaan. Liukkaimpia kelejä varten skloboihin voi duunaa liukuesteet. \'ksi on edelleen lentävänä museokoneena Suomessa. Karlsoilla on nimittäin kohta liukasta. Lentsikalla tehdään nostalgisia lentomatkoja lähiympäristöön. Liukastumisen vaara onkin suuri kotipihalla' Oikeita talonmiehiä ei enää ole kuin nimeksi. Lehden nimi Tsilari tulee sanoista "till säliaren", ioka tarkoitti lehteä, sähkösanomaa, ionka yhden -kappaleen mwntitulon sai myyiä pitää. Se on kliffa juttu. Lasse YSILARI SIOS 0400-41 s 1 s6 Liemola 050 585 B9B5 ffi#å#åki ujmååexs Seuraava numero ilmestyy elokuussa2OO9 ia siihen tarkoitettu aineisto tulee olla toimituksessa 26.11.2009 mennessä. PS. \e or at olleen kliffoja. Hartmannin uuteen sairaalaan voisi käydä tutustumassa miellyttävämminkin kuin potilasjonoon j oururnalla. Tärkeintä on kuitenkin olla varovainen. Siksi kartsat ja pitskut voivat olla tosi petollisia. Tsilarissa tapahttru kaikenlaista. Mukaan pääsy edellyttää yleensä koneiden taustayhdistyksen jäsenen kutsua lennolle. Stadissa tapahtuu kaikenlaista. v Samalla toivotatt ttteuest] stä seuraajalleni. Asialle pitäisi tehdä jotain kun vaan tietäisi mitä. HwÄÄ SYKSYÄ Tsilarin kaikille lukijoille. Yksi sellainen on käynti skutsarilia. Kffi&wä äruH** ffi *3* vffiH swäs On vähän blosannut viime aikoina ja vodaakin on stikannu ihan redisti. Se merkitsee talven tuloa Stadiin. Kesäsklobot ovat jää11ä surkeita, sitä voi lentää peffalleen yllättävänkin helposti. Stadilaisen on syytä ottaa talvi vakavasti. julkaistavaksi tarkoitettu sähköisessä muodossa. Jos kulkee yhtä huolettomasti kuin kesällä, voi joutua lasarettiin ihan yks kaks. Kr seessä on vapaaehtoinen muutos, ei fudr.rt. 2 Päätoimittaja Stadin Slangi Heikki Laurell ry:n pj. Haluankin kiittää kaikki friiduja ja kundeia yhteisistä hetkistä. itsellään. Todistetusti niistä on paljon apua eritoten ikäihmisille. Ne ovat kuin fiudessa käytettävät nastarenkaat. Skrivaa Tsilariin Julkaisemme kirjoituksia Stadista ja Stadin slangista. Yritys on shiftaalrassa leipomotoimintoj aan Järvenpäähän. Keskustaan on toki viime vuosina tullut lämmitettäviä jalkakäytäviä. Stadilaiselle jää silti muutama mahdollisuus
Oisko se "moi", tai "hei", tai "hui hai", tai mikä se ois. Lähetä ehdotukses Tsilarille. I Bestan ehdotuksen tekijälle Klaude panee flindarin Kossua. ,.::. Skåål slangiksi. Härmäläinen "kippis" on vakava ja jäykkä kakstavuinen, Sille pitäs heittää Stadin oma vastine. TSltARg 5l** 3 Maffssonin Ekin alkupalat kMJk{+{,ud s 41200e SISÄLTÖ Jollei bostu, brenkk.u jo tervo JelPr, nr se..oL golsan sProgofl n hugt. Pannaan jäsenäänestykseen. ffi Mattssonin Ekin alkupala:-----Stadin Slangin hallitus------------4 Bam lausdiri kan lööppi--------------6 Mikä ihmeen Hely*-: S lan g i uutiset-------------------------8 Tsaukki älä oo taukki--------------9 Ki mppabotskit---*---------------1 Stadin buleimmat julkkikset----1 O pe ra @az z*---------------1 Stadilainen duunari--*----------1 Syys koko u s------------------20 Viljo Kajava---------*-------------20 Sääntömuutos--------------------2 J atko ko kous-------'---------------2 Pojat löivät vetoa-**: ------------22 Tu I i peru nakauppias-------------22 Tä rpätti h öyryä----*------------23 Tervehdys-Kunna I I isneuvos----*------------24 Stadin kundien reissu------------25 Henry Theell--------25 Pohjois-Pasi la--------*------------26 Skeidaan plutaava Stadi--*----*26 Larun linkki---------27 Sprägääminen slyyttas-*-----:28 Oi kaisuja Tsi lari 4/09-----*-------29 Stadi froogikset--------------------30 Fotoskaba 5/09------------------30 Fotoskaba 4/09 vastaus---*-----31 Stadin kliffat mestat--*..-----*--32 Sörkän friidun stooreja-----------33 Stadin Slangin kamoja-..---------34 Myyntih i n nasto---------------------35 Bruningin perunat----------------36 Eläviä kuvia..------:--*:-----37 Stadi froogiksen vastaukset----38 Karin piirros------*----------------39 Nyt voit ilmoitella iloisesta perhetapahtumasta TSILARISSA! Lähetä tiedot: 't I : i I t I q i I 1 {,b4 + Bulin flindarin! Klaude B. tsi lari@stad i nslang i.fi. Toinen skaba: Hurrit lyftaa handun ja sanoo "skååI" toisilleen biisin jälkeen, ja sitt kipataan. .t *
soisalo@pp. puh.0400-428 325 hannu.heiskanen@htppalvelut.com Kimmo Karvinen puh.050-512 5077 kimmo. ' ilmari,jokinön@stadinslangi.fi STADIN SLÄl'{Cl ry ON PER,USTETTU 14"9"'l g$s Yhd istyksen tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. fi Raija Tervomaa puh.040-506 0954 raij a.tervomaa@kolumbus. fi JÄSENET Pertti "OlliBull" Anikari puh.050-344 8108 Hannu Heiskanen . (09)-77a 1041 toimisto@stadinslangi. ." sl{Nfiå .SY;.n SAÅru?#å/äAARAISEN VUS$IKfiKOUKSEN ä4"3.2009 3-&TKOKOKOUS PIDETAAN TIISTAINA 24.11.2009 KLO 18.00 PAIKKA: RAVINTOLA TAULUMIEH EI HIETANIEMENKATU 2, HELSINKI Kimmo Karvinen Jäsen Cata Mansikka-aho Jäsen. karr,'inen @e1 i s anet. (09)-664 981 arno. fi www.stadinslangi.fi TOIMISTO AVOINNA tiistaisin ja torstaisin klo 14-17 YSTLARI SlOg 4*r;1, I /:{iir T#lMITUS Pöötoimittaja Heikki Laurell puh.0400-415 156 heikki.laurell@boyfi TSILARIN TOIMITUSKUNTA Erkki Nordberg puh.050-431 7123 enordber@welho.com Outi Pakkanen puh.040-765 5326 out i.pakkanen@welho. fi Cata Mansikka-aho puh.046-810 1433 katri.mansikka-aho@ eduskunta.fi Erkki Nordberg puh.050-431 7123 enordber@welho.com . inet. ffi&[=$=gTLl $ 4"*#s Raija Tervomaa Vaiapuheenjohtaja Pertti "0lli Bull" Anikari Jäsen Outi Pakkanen Jäsen llmariJokinen Toimistonhoitaja, hoitaa myös yhdistyksen jäsensihteerin ja sihteerin tehtäviä. fi ISSN 1239-9523 ILMOITUSMYYNTI Veikko Knuuttila puh.050-364 9690 veikko.knuuttila@ kolumbus.fi TAITTO ja SIVUNVALMISTUS OlliBull PAINOPAIKKA Auranen Oy, Forssa MUISTA! STADIN sl,qNsl qxFd SÅANTOeÄ/iÄRlitNrru $YYSKOK#åJS PIDETAÄN TIISTAINA 24.11.2009 KLO 18.30 PAIKKA: RAVINTOIA LAULUMIEHEI HIETANIEMENKATU 2, HELSINKI STAtr$ru .. HALLITUS Puheenjohtaja Lasse Liemola puh.050-585 8985 lasse.liemola@liemola.com Varapuheenjohtaja Raija Tervomaa puh,040-506 0954 iaij a.tervomaa@kolumbus. fi TOIMISTO ja TSILARIN TOIMITUS Hämeentie 67 005s0 HKI puh. fi tsilari@stadinslangi. karvinen@elisanet. Outi Pakkanen puh.040-765 5326 outi.pa kkanen@ wel ho.com TALOUDENHOITAJA Kimmo Karvinen puh.050-512 5077 kimmo. com Arno Soisalo puh
TI ETOA YH D ITYK$E$ffJK,, 'aufu rolsvuåfEN ö'söiTE: ': psfuEfi,ffi i': rt: Printit myös mielellään disketille tallennettuina, Käsin kirjoitettuja tekstejä emme julkaise! JPEG, TIFF, EPS. Hallituksella on oikeus tehdä muutoksia toi m i ntasu u n n itelmaan. SLANGIKAMOJEN ESITTELY JA TILAUKSET . Kuvat voi lähettää myös CD:lle tai DVD:lle tallennettuina. Muista kiryoittaa yhteystietosi. TILAISUUKSIIN ILMOITTAUTUMIN EN ;ÄSeTEKSI LIITTYMINEN TS[ffiRffitrN Tekstit: Word + muut tekstinkäsittelyohjelmat sä h köpostiosoitteesee n : tsi lari@stad i ns lang i.fi sekä printit ja konekiryoitusliuskat toimiston osoitteeseen. Kaipaatko oman pitskun tyyppejä. Slangitreffit, ravintola Juttutupa klo 18,00 MARRASKUU 07.11 Syysjorot 24.11. Resoluutio: 300 dpi:tä sä h köpostiosoitteeseen : tsila ri@stad i nsla ng i,fi Valokuvat toimiston osoitteeseen. **) Paikka varmistuu myöhemmin. Pistä "etsintäku ulutus" Tsilariin. llmoitukset:. 20.10. ?. Lähetä osoitteeseen ts i la ri@stad i ns I a n g i:_fi r:l:ll:lrt.i:::: i .liir :i: :iril' I i '::r.::l r: i l // -/// / ///" 4^rl ?* w'ifT ' I : -t-, .r , / "'/ [ ./ k]t' . ,g. JA S E A{ P O S T rA Sfa din Slangi ry:n omilla kotiiivdilla . YWHU$ffiSSA. TIEDOT TAPAHTUMISTA . TStLART Si#* **e€ -77 /-/, t/ {//, /) 4ifi r ; /|tp /r*t y7+ w 5 Tsilari ilmestyy viikolla 4l 1 0.1 0. Snygeimmät joulubiisit, Paavalin Tsyrkka -) Päivämäärä varmistuu myöhemmin. Aineisto Tsilariin nro 6/2009 JOULUKUU Tsilari ilmestyy viikolla 50 -) Frelssi ksen patavahd it 20,12. Syyskokous, ravintola Laulumiehet klo i8,00 26.11. i Etsitkö vanhoja koulukavereita. Sana kartsalta. Olisko kliffa tavata
Nyt kevätkokouksessa ekan kerran hyväksytty sääntomuutos täYtyy hyväksyä toisessa kokouksessa muuttumattomana ilman lisäyksiä. Kokous on monellakin tapaa tärkee ja olis toivottavaa, et jengi olis paikalla tekemäs Päätöksii. Stadissa budjaa enemmän ulkomaalaistaustaist jengii ku suomenruotsalaisii, jotka kuiteski on meidän alkuperäisväestööl joskin häviävä luonnonvara. Mutt mutt, mä en koht bonjaa mis mä budjaan ku omaa tuttuu slangii kuulee vaan meidän omis tapahtumis.. Täst on tullu hieno perinne, siit alkaa oikee joulu. Slangijengi on aktiivista, meil on häppiksii joka viikko ja jäsenii on vilt messissä... Se olis vähän niinku takapakkia hikiset haasteet Uudistunut [ehti enkä halua uskoa, et kukaan sitä on meidän lippulaiva, jostavoidaan tosissaan tulee ehdottamaan. Kandee tulla.lysnaa slangitreffei tiistaina 20.10. Ne roudaa tänne omii tapoija kulttuurii. lE ffl r a lL,pur&vARAUKsET BRÄTWURjTIÄ, HÄpÄNKÄÄLlÄ i'rå";,äil iiiiqyt{mliei, $rangin byroo Blft[E JÄ tHllv/\Ä* o"'f:å*ffT,:,,X1f,,ifå ouh.09 7741841 ' la, l,t t It lvrl rlry.stadinstangi.fi ",*, JORTTU M UtÄÄ tKU LÄÄ: * f' ':' --: lavasåcw tympaa nskaansa ffi,lpf,st dinsrangi.ri r# mf ' ia saa iufitan kuinll:ff mt";""r$sdrq 'lq,1ti.:':xTERVETULOÅ IORAÄMÄÄN!. Nyt kokoukselle tuodaan ensi vuoden budjettiehdotus, jossa joudutaan esittämään jäsenmaksun korotusta. Heka Laurellin vek jäämistä osattii odottaa, mut kun hän päätöksensä mulle kertoi nii tuntui, ku oikee handu olis kiskaistu Slangi on svengii...slangilla menee lujaa...slangi on inee... Suomen suurin kotiseutuyhdistys on kasvanu mittoihin, jotka vaatii tulevaisuudessa yhä enemmän sitoutumista. Hekan pallille tsittaajalla on tosi ta. Vaalivaliokunta on uusi, riippumaton elin, joka valmistelee vuosittain syyskokoukselle hallituksen jäseniksi valittavat ehdokkaat. gsm 050 58 58 985 ffigr$rg*$sf w@, Erottajankatu 15-17, Helsinki {d lJ (J q.4j j \H ffif;€€-ffiffi ffi* ffi €F-ffiffi ffi&W$Wffiffi \ tLlBÄRlN HINTÄ 10. Täytyy muistaa, et toisin ku osakeyhtiöissä ja firmoissa, yhdistyksen hallitus toimii niiden ohjeistusten mukaan, ku kokous Päättää. Ymmärrän heitä, elämäntilanteet muuttuu ja yhdistyksen hallituksessa on duunii jokaisen vastuualueella. Tätä ei todellakaan johdeta toinen handu/C:ssä. Meill on ollu tanä vuonna hyvää tiimityöskentelyy ja kliffan redifiilis. , /'r' , SLI I BAA STADI LAI NEN SNADI MMASTAKI N Yffiäfu&ffiH ffiIffiffi harvennetaan nykyisestä kuudesirti. Messissä Henkan sukulainen Pertti "Pemu" Mustonen, joka myös tsennataa slangiPakinoitsijana Jouluki stondaa dörtsillä, rälläkkä venaa, et me taas jeesataa niit ja stondataa patavakseina. Varapuheenjohtajan valinta esitetään sirrrettäväksi hallitukselle. Se on ollut ainakin koko mun bamiskauden sama, eli 20 egee. Ellei sitten päätetä, että Tsilarin ilmestymiskertoja Ku tää Tsilarr stikataa jengille, ollaan jo puolivälii lokakuuta. Lasse Liemola bamis lasse,li:emola@liemola.com. "Ken on tullut takaa Vantaan slangia ei bonjaakaan, rnenee stadilainen messiin landeläinen toisen kaa, smygaa murteet Stadiinkin, häipyy taika Flemarin, sliibaa stadilainen snadimmastakin", sjungas Fredijo kymmenen vuotta sitten. Mitä tää meinaa. . Me stadilaiset ollaan vähemmistönä omassa himassa, jengit flyttaa Stadiin landelta ja "Huitsin Nevadasta". 0nks se nyt sitä globalisaatioo jost meidän Tarja bamlaa. Mahdolliset uudet ehdotukset käsitellään syyskokouksen muissa asioissa ja ne jäävät sääntötoimiku nnan val misteltavaksi, Jäsenmaksua joudutaan hilaamaan ylöspäin. .snygii, ..siistii. g,.tåCrTJlltÅ r,,,,oI1l^!,it1f1,åY,-ä I', ,i '. Sillo Hanski Heiskasen vetämässä illassa bamlataa Ja sjungataa Henry Theelin hengessä. .. s.sffi .S.'"ry' "1 ' { '.r i. Haluun kertoo sen hyvissä ajoin, et jengillä on aikaa funtsia mulle seuraajaa. . . Tsilarin päätoimittaja on vaihtumassa. kliffaa. paukutella henkseleitä. Tulevassa syysmöötissä vaihtuu myös hallituksen 1äseniä, jotkut ovat eri syihin vedoten luoPumassa jatkopestistä. Ammattilaista duunia talkoovoimin. kivaa.. Luopumisen aika Täma kausi tulee mun osalta olemaan viimeinen eli ens vuonna ( 2010 ) on vuorossa uuden bamiksen valinta. Sääntöihin ehdotetaan muutoksia. Ankkalammikko kuivuu, sveduslangin taltiointi Ja tutkiminen on jääny huolestuttavan vähälle huomiolle; meitsin slangii on skrivattu kansiin ja kniigoihin yli 30 000 .sanaa, sveduslangista on tallennettu vajaat 1000...ta dej i kragen "jättekiva", börja skriva! gang Marraskuussa, tiistaina 24.11.2009 on Stadin Slangin syysmöötti. Olis hyvä, jos jatkaja saatais mpssiin ens vuoden hallitukseen
# ao Piirros: OlliBull. Tr u b ad u u r itr effi t s aiv at h eti v a n kku m atto man suosion, ia niiden vakiinnuttua päätettiin pe r u staa I au I e I m ay h d i sty s to i m i ntaa' tu ke m aan 'kevättalvetla 2002. 7 HELY rÄruÄÄU HELY järyestää vuosittain 1-2 konserttia, joka toinen vuosi suomenkielisten snapsilaulujen sanoituskilpailut, sekä joka kuun 3. Lisäksi ovat jäsenillat joka kuun 1. TOIMINNAN TUKEMINEN Jäseneksi liittyminen on toiminnan tukemista, Jäsenet saavat etuja, tiedotteita, alennuksia ja mahdollisuuden edistää musiikkiharrastustaan taiammattiaan. sunnuntaina "Laulelmatreffit". Laulelmatreffeille on yleisöllä vapaa pääsy! HELY:n toimintaan voi tutustua lähemmin sivuilla*:.t.info. Yhdistyksen perustamiskiqan allekiryoitti 7 henkilöä, Heti yhdistyksen perustamisen jälkeen päätettiin toteuttaa pitkään mielessä kypsynyt ajatus perustaa trubaduurien omat esittelysivut internetverkkoon, Sivujen tarkoituksena on toimia infokanavana kaikelle laulelmaan liittyvälle tiedolle. MIKA IHMEEN HfrLYT H e I si n ki lärset tr u bad u u rit koko o ntu iv at 1 9 9 -l u v u n lopulla vapaa-aikanaan silloin tällöin yhteen musisoimaan ja toisiaan tapailemaan eri ravintoloiden kabineteissa. Syntyi ajatus siitä, että voisivathan musisoinnrsta nauttia myös ravintola'asiakkaat. Sivuja ylläpitää HELY:n nykyinen puheenjohtajaAriTalkamo. keskiviikko. Teatteriravintola Arenan kanssa tehtii n svksvl I ä 2001 sopimus kokoontumisesta'Trubaduiritieffit" nimellä sunnuntaisin kerran kuussa, kesäaikaa lukuunatta m atta. Laulelmatreffien paikka on nyt uusi: jazz+avintolanakin tunnettu Kantis Ruoho-lahdessa.Juonnettujen, teemallisten Laulelmatreffien aluksi esiintyy vieraileva artisti, jonka jälkeen "lava on vapaa". TSILARI 5lO9 HELY ry:n TOIMINTA-AJATUS HELY:n toiminta-ajatus on ylläpitää ja kehittää kotimaisen laulelman harrastusta jäsen istönsä kesku udessa, vaalia ja kehittää laulelman perinnettä maassamme sekä edistää laulelman ja trubaduuritaiteen arvostusta, Tarkoitustaan HELY toteuttaa jäqestämällä lauluja keskusteluiltoja sekä koulutusta ja opastusta jäsenistölleen, edistämällä kanssakäymistä muiden laulelmayhdistyksien kanssa, järjestämällä konsertteja ja yleisötilaisuuksia, tukemalla ja kehittämällä alan julkaisu-, kustannusja tallennetoimintaa, seuraamalla laulelmakulttuurin kehitystä sekä tiedottamalla siitä. HELY kiittää kaikkia jäseniään sekä muita toimintaansa tukeneita tahoja. ' Teksti HELY ry:n lwalla Helsingin Laulelman Ystävät HELY ry:n perustamiskokous pidettiin Helluntaina, 19,05 2002 Helsingissä Kulosaaren Kasinolla. Toimintaa voi tukea myös ostamalla lippuja HELY:n järjestämiin konsertteihin, tai HELY-pinssejä, yhdistyksen julkaisemia cd-albumeja Ja snapsilaulukirjoja, joita myydään kaikissa HELY:n tilaisuuksissa. On tärkeää, että laulelmasta ei tule valtavirtamusiikin varjoon katoavaa perinnettä
Samoin nimet pyritaan vääntämään "hauskemmiksi", kuten pääministeri Matti Vanhanen : knuburaministeri Gamlasen Masa, kaupunkisuunnittelulautakunta : cityfuntsilautis jne. 8 SfanEfs"då"d frsrsf* Jrussr J*r"r *s . KI ISTELTYJA KI ITETTY $ffiruffisåJ# St an gi y uti si a ol i al u n pe r i n tarkoitu s kokei I I a vaan pyöli vuotta, muttä myö.ntging, pTl.qyte o7 ollut vlle:Ws Metrö i*:i to:i'mitukselle.'Sitfå s;1ysrä ahielma 6n iatkutnut nut io kolme vuotta! Kin uutisetbn iäänvt keiätauolle, ovat kuunteliiat s_oitel/ee t ja m eii I an nt eet ki u kku i s i a ko m m e n tte i a. Myöhemmin sponsorina on toiminut tnm. radiomainonnan suunnittelua ja toteutusta avaimet käteenperiaatteella. Hän otti yhteyttä Stadin Slangin aktiivijäseneen, OlliBulliin" johon oli tutustunut slangimusiikin kautta. Metro FM:n ohjelmatarjonta muodostuu musiikista ja ajankohtaisista liikenneraporteista 24 tuntia vuorokaudessa. Slangiuutisten sPonsorointi on herättänyt paljolti mielenkiintoa sekä ohjelman omaleimaisuuden että myös radiomainonnan yleisen kasvutrendin vuoksi. Metro FM:n mediamyynnistä vastaa Mediasales Finland OY, joka on CommunicorPin omistuksessa oleva mYYntij a rnarkkinointiyhtiö. Oikeat uutiset toimittaa edelleen Metro FM:n uutistoimittaja Matti Välisalo. Rikoksista, sodista ja muista negatiivisista asioista ei yleensä kerrota. Asiasta ei tarvinnut pitkään neuvotella ennenkuin päätettiin ryhtyä hornmiin. HKL kun on aina suhtautnnut slangiin rnyönteisesti. Metro FM:11ä soi 70-, 80ja 9O-lukujen popja rockmusiikki. Kanava aloitti 1ähetystoimintansa toukokuussa 2003 laajennetfuna paikallisradiona YffiHtu&ffi$ sf#ffi Suur-Helsingin alueella ja on nykyään Stadin suurin paikalli sradiokanava. stadilaisen ravintolaketjun raflat Storyville ja Ryrny-Eetu. Slangiuutiset taVoittaa ioka viikko too ooo ' kuanteliiaa.. Metro FM tarjoaa asiakkailleen mm. Aamulla puoli kymtneneltä 1ähetetyt uutiset kuullaan uudelleen iltapäivällä kello 15.30. Mutta jos tällaisin keinoin saadaan slangille uusia ystäviä, niin mikäpä ettei annettaisi näidenkin kukkien kukkia KUI]Yru SLAI{GIUUTISET SYI,{TYI. Joulukuusta ja ensi vuodesta käydään par'arkaa neuvotteluja. Pääpaino on kuitenkin 80-luvun rnusiikissa. Näin ollen Slangiuutiset tavoittaa j oka viikko noin 100 000 kuuntelijaa. Lisäksi kanava tarloaamyös Päivittäiset STT:n uutiset Ja F orec an sääti edotteet. Varsinkin tällaiset itse keksityt yhdyssanat ovat aiheuttaneet päänsärkyä monille puhdasoppisille slangin hanastaj ille. Hän meilaa uutiset arkisin aamuseitsernältä OlliBullille, joka kääntää ne slangiksi ja keksii päivän aiheisiin liittyvät loppukevennykset. Juuri tämä seikka antaa herkullisia mahdollisuuksia vääntää slangiuutisiin samankaltaisia sanahirvityksiä. Communicorp to irnii ttsei ssa eri Euroopan maissa, joissa se omistaa lähes 30 radioasemaa. Päivittäisenuutistarjontamme suomenkieli on usein sellaista kapulakieltä, että tavallinen kansalainen ei sitä aina edes käsitä. Jussi puhui asiasta tuottaja Liukkos-Lassin kanssa. Radiomainonta saavuttaa asiakkaansa huomattavasti paremmin kuin perinteinen printtimainonta. Vaikka slangiuutiset saa aiheensa oikeista uuutisista, se on kuitenkin luonteeltaan humoristista asiaviihdettä. Slangiuutiset 1ähetetään kahdesti päivässä. MITEI{ SLANGILTUTISOIIVTI TAPAHTULT. Joitain vuosia sitten toimittaja Matti Välisalo tuli keksineeksi, että uutisiakin voisi kääntää slangiksi. Hän ehdotti asiaa myyntipäällikkö Jussi Jonesille, joka on paljasjalkainen stadilainen. Metro FM:n otnistaa Metroradio Finland OY, joka on osa irlantilaista Communicorp GrouP Ltd viestintäkonsemia. Kanavan pääkohderYhmänä on aktiivinen +30 vuotias aikuisväestö. Metro FM on aikuisväestölle suunnattu, koko pääkaupunkiseudun ja ympäryskuntien musiikillinen paikallisradio. Ohjelmassa pyritään käsittelemään pääkaupunkiseudun ajankohtaisia asioita muuttuneista liikennejärjestelyistä poliittisiin päätöksiin ja silloin tällöin jopa onnettomuuksiin. Tehtiin "demouutiset", joilla idea myytiin vuoden sopimuksella ensimmäiselle sponsorille HKL:1Ie. Ovat luu[leet uutisten loppuneen. Nykyinen sponsori on \/araosajätti Biltema, jonka kausi jatkuu ainakin marraskuun loppuun. SATATUHATTA KUUIVTELIJAA VIIKOSSA. Olli meilaa uutisten slanginnoksen toimittaja Jussi Jonesille, joka lukee ne eetteriin
On hän tosin ollut julkrsuudessa ennenkin, esimerkiksi 80-90 -luvuilla menestystä saavuttaneen Juliet Jones -bändin rumpalina. Kerra vuollessa stikkasin ruosteisel Moral vähä sormee vahingos ni eiks se menny luuhu asti tost vasemman etusormen nivelen päält! Ne isommatki nakyvät verisuonet molemmat katki ja tollee, mut sulis skriinas ku viimestä paivää, oltiijust saavuttu ystävän böndelle ja saatu ekat sahtimukit alas ja kylmät kaljat oli avoimina, ni mikä hätä mul siina, mä vaa stikkasin handun ylös ja annoin blodden valuu niinku kainaloon päin ja pitelin sormee ylhääl kovassa uskossa kunnes haava vähä umpeutu ja sit myöhemmin illan tultua ikään kuin vuolin haaverin reunat niinku repsottavist nahoist ja VOILAA, ihan upea eheytyminen! Ei niinku tullu mitää ikävän näköstä arpee, mut jos tsiduu tarkkaan, ni näkee ihan suoran viivan siin mihin terä kävi. Jussi Jonesista on tu1lut varsinainen julkkis p alj olti Slangiuuti sten ansiosta. TSILARE 5I*S KL-K401V JL-SSI JOATES. Slangiuutisia on pidetty monilla tahoilla jopa kulttuuritekona. Sain ranteen hoidettua tosi hyväks ja tohdin epäillä josko siit jäis mitää arpee Osaan kätten työt Ja pienet haaveritki hoidan ihan ammattimaisesti, ei saa vaa sählätä, vaan tarttee pysyy rauhallisena ja tehdä hyvin. Mut toisii tikkei en oo konsanaa ansainnu! Tälläst tekstii vaan ihan lämpimiksemme jaksoin jotenki teille skriivaa luettavaks, mut oli mul ihan syykin tähä E-mailaamisee! Mul nimittäin tuli ihan hauska niin ku hauskuutus juttu mielee, ja tää on myös toisaalta melko pitkälti aika totinen, mutta silti aika hauska juttu, minkä kelasin et Stadin Slangi saattais haluta julkastaki Tsilaris kevennyksenä! Elikka tää juttu menis näi et: Olin kerra; ryyppäsin, sit totesin ääneen et: "00N KAYNNISSA", mut jotenki sille "Y":lle kävi jotai! Sit seuraavana päivänä tsiigasin, lompakko ammotti tyhjänä totesin: "KRAPULA" ku piti sanoo et kauhee rahapula, sit kävin yr1öö ja luin samal vessanpöntöst äänee et: "ORAPIH-LAJA"! Myöhemmin kaverit jeesas etse olikyl:"ARABlA" emmätiä kaine nekiolivähä juubas, Janne Valtteri Helin Helsingin Kamppi. Sekin oli hyyä esimerkki siitä. Myöhemmin koitin yltää samaan ku meijän Welshin Corgi hauva ku se oli jotenki järkeilly tennispallost karvat fek. Ihan kokonaan ei rnuusikko kai koskaan pääse eroon musiikista. PaaValin kirkkoon, joka on mitoitettu 600:lle, ahtautui tuhatkunta ihmistä ja,parisataa jäi ovien ulkopuolel:tre. l' määränsä yli odofusten, : . _:: :; .r piiämäärån, että slan gi e lää, kehil-ryY ja voi hyvin. Sit kaveri pisti mun handui sinne liekkeihi vähä ku oli niin samanistinen tunnelma, väki kumisutti rumpui eikä ees kovin huomannu millaset sällit just paukkas tulen loimun äärelle, ni mul brennas oikeen käden ranne pikkasen siin järkyttäväs metalli aironis ku oli se syndi siin. Jr.rssi on nelikymppinen Stadin kundi, joka on viettänyt koko elämänsä Stadin kuhnilla. # Jeksfi;.,Räij6,, kuvat: OlliBull G Tsaukki älä oo taukki ! Täs skriivaa Janne Valtteri Helin, kello 0B:10, 22.08.2009 ja ulkon skriinaa suulis! Eile oli Taiteide yö jälleen kerran, ja mentiin sellasee johki Neljän Tuulen tiipiisee, jos oli metallitynnyrist leikattu se yläosa nijost oli tehty notskin ympärys suojus. Myyntityössä Jussi tunnistetaan usein Slan-eiuutisista tuttuna radioäänenä. 'fu{etro FM: a:slangiuutiset, on'saå :€rkeän pää.. Siistin palohaavan himas teräväl jungel sillee ettei siihe jääny rosopintaa, nii et siihe tulis hyvä rupi, otin hotin dushin ja kylläpä teki gutaa koko homma näin kun klaaristi ottaa. Snygeimmät joulubiisit pitäisi saada radioitua -vaikkapa sitten Metro FM:n, kanavilla 95,2 ja kaapelikanavål'la 91,3. No sillo lähettii neuvolaa ja siäl lekuri kysy et pistetääks tikit vai perhoslaastari, ni mä pyysin perhoslaastarin ku toivoin etten ikin sais tikkei. No sit mä dallasin nextix himaa enkä viitsiny enää mennä kaljalle vaik kaveri sano et se bjuudais, ku funtsasi et haluun hiilata handuni kuitenki rauhas .Nyt se on jo parempi. Niinpä Jussikin hakkaa kannuja aina silloin tällöin. Kyrnmenkunta levyäkin ehdittiin julkaista ennen kuin bändi pakkasi kamat kassiin ja por-ukka hajosi kuka minnekin. Lähin faijani mekee huoltsikalle ja pyysin mattoveitsen et ostettais, sit himas lähin vuolee tennarii kunnes oho! Peukalon puoleenväliinhän se Stanley-veitsi uppos, ja täl kertaa lekuri pisti heti tikaten ja arpi komeilee yhä peukus. lhan skidinä alle kouluikäsenä havittelin kerran mandariinejä ruokapöydällä olevast keraamisest astiast seisten sinisen punarenkaisen kloddien leikkimopon päällä, kunnes mopo lipes ja mä ryhdyin takoo silmäkulmaa ensin se kopsahti pöydänkulmaan, sit jotenki tuolin kulmaan ja sit viel lattiaan, ja verta tuli kuulemma ku härän kurkust! Muistan et näky niinku ois ollu matto tos oikeen silmäkulman edes. Kulffuuriteko oli myös viime woden jouluviikolla Stadin Slangi ry:n ja Paavalin seurakunnan järyesltryä Snygeinrmät joulubiisitkonsertti. Jussin suuri rakkaus on Helsingin 0lympialaisiin vuonna 1952 valmistunut HAI-Iuokan purkkari, SLÅN.GI EI'{Å JA iOI HWI]V. Jussin påatyi alkanaan Metro FM:n toimitukseen ja kohtasi myyntimiehen kovan elämän. ettå slangi ei ole sammaloitunut. Bändillä oli yrnpäri maata parhaimmillaan yli satakuusikyrnmentä keikkaa vuodessa. Konsertin saamasta suosiosta johtuen tänä vucnna on päätetly pitää kaksi j oulukansertti a s atnana päivänä;jotta kaikki halukkaat pääsevät kuulemaan,, slangilla esitetråviä joululauluja
Pomomies oli kiva. HINAUKSEEN Viissataa niin hinaan sen Hakaniemeen, sanoi tuttu Mustikkamaan venekuski. Kala-auto tuli, sanoi joku kundeista. Tuli talvi ja vene katettiin. Lähes neljän tunnin hinaus Sörkasta Sompasaaren ohitse ja Pitkänsillan alta pddttyi onnellisesti, vaikka pari kertaa olimme upota. Osan kundeista piti olla painolastina perässä, jotta rikkinäinen keula nousisi ylös. Se oli viimeinen paukku. Kymmeniä ikkunoita aukesi eikä ihme, olihan sota vasta päättynyt. Mitä. Saatiin botski parilla tonnilla ja yhtiö hoiti veneen samaan rantaan viitisenkymmentä metriä sivuun Halosen ateljeen ikkunan edestä. Vettä täyteen ja kaaripuu putkeen ja tulPat päihin. Hankimme parimetrisen kolmetuumaisen vesijohtoputken. ROMUKAUPPA KANNATTAA Kului kuukausi kun Hännisen Uuku tuli bilikseen parin muun kundin kanssa ja kysyi: Haluatteko fyrkkaa. kysyttiin satamamestarilta. Osa kundeista oli jo töissä Ja toiset opiskelivat. Millä se luulee vievänsä sen veg. Talven aikana suunnittelimme Anssin opastuksella veneen sisustuksen ja takilan. -Kenen se on. Moottori, potkuri ja peräsin olivat poissa. baraudat, teräsharjat ja muita työkaluja löytyi. ru-KW'W, * K HVÅ ft J Å. Pitkälläsillalla oli kymmenittäin uteliaita katsomassa moista hinausyhdistelmää: Mustikkamaan moottori perässään 1920-luvun miehistölaiva täynnä meluavia pojankloppeja. Eikä ihme sillä veneessä oli viisimetrinen akseli ja reelingin ympäri kiersi paksu rautavanne. Yli kaksikymmentä metriä! Reilu äUä Kertoi myöhemmin saaneensa teräsakselista moninkertaisen hinnan. Se olisi vaatinut kallista ammattimiestä. Se jäi siihen! Kaupungilla ei ollut kalustoa kuljettamaan sitä. Hei kundit, siellä on iso botski!Missä. Keulasta oli kolme neljä lankkua poikki. Apu saatiin ihnaiseksi kun bulit kundit järkkäsivät hänelle j otain mustan pörssin kamaa, josta hän reilusti maksoi. Saatiin rahat kasaan vanhemmilta ja omista kukkaroista. Selitimme. Vene oli saatava pois. Peltosen Eerolle ja Ahtajan Ristolle annettiin vetopalkkaa. Yks romukauppias osti sen ja vie sen veg. Akseli oli vielä paikallaan. Putki lähti kuin torpeedo kun toinen tulppa Petti. Kuvanveistäjä Halonen valitti kaupungin satamaosastolle, että hänen näköalansa on pilalla. Arska luovutti päällikkyyden väliaikaisesti jopa muillekin kun toimimme kuljetustehtävissä rahdaten matkustaj ia Kulosaaresta Mustikkamaalle. Vene j äi hietikolle. Jumalauta mikä säkä. Se oli päämajamme, jonne parhaimmill aan mahtui kymmenkunta kundia eikä friiduj akaan kielletty tulemasta tutustumaan alukseen. Sörkän laiturin alla Sumppaa vastapäätä. Se pysyi pinnalla kun pari jätkää vuorollaan kippasi vettä ämpäreillä yli laidan. VESILLE Tuli kevät. Osa veneen kaarista oli uusittava. Ei jumalauta! Maalihan on kovaa kuin kivi. Hiki lensi kun toistakymmentä kundia työnsi ja ähelsi veneen veteen kankien avulla. Joo. Nosturi ei mahfuisi Pitkänsillan alta. Myytiin se vene. Saimme arvokkaita neuvoj a naapuritalossa asuvalta insinööriltä Immulta. Ikivanhaa lohkeillutta maalia 1ämmitettiin puhalluslampuilla ja iskettiin työkaluin maaliin kiinni, jotta saadaan kuusipinta esiin. Tiellä se on. Myöhäiseen syksyyn ahersimme veneen kimpussa. Nyt meilläkin oli fyrkkaa monta tonnia, kunhan ensin tuhottiin muutama satanen jätskiin ja leffaan. Ei selityksiä. Se sahaa sen poikki sirkkelillä ja sanoi tekevänsä siitä vaikka saunan. Viikko yritettiin, mutta ei tullut mitään. Jopas pojat urakan ottivat, ravistelivat isät päätådn. KOVAHOMMA Pari puhalluslamppua. Tehtiin välirauha Halosen kanssa, kun hän tuli katsomaan venettä opettajani Ilmari Augustus Hiitosen kanssa, joka asui samassa talossa ja TSäLAffiH sl$$ kertoi meidän olleen mukana VSS-hommissa sodan atkana, Vene oli leveä kahdeksanmetrinen V-mallinen tiikkirunkoinen pelasfusvene. '10 ISO BOTSKI Kuhalla tehtiin paikallisristeilyjä 1änteen arna Seurasaareen asti ja idän suuntaan Kivinokkaan Ja Vartiokylänlahdelle. Nuotio oli rantahiekalla, missä kaaripuuta pehmennettiin keittämällä. Se on ollut siinä jo parikymmentä vuotta.Häh! Voiks sen ottaa. Sitten helvetinmoinen jysäys. Sinne! TIIKKILAIVA Se oli jonkun huolintayhtiön vene Herttoniemessä. Mikä se oli. Saatiin muutama ylimääräinen markka, joista päällystö otti bonuksen. Sen kun viette. Sinne! Siinä se oli kyljellään! Suuri kymmenmetrinen lankuista rakennettu miehistönkulj etusmoottori ajalta, j olloin isommat puutavaralaivat lastattiin Kruununvuorenselä11ä. Se oli siinä ja pysyi. Siellä oli tunnelmaa, kun öljylamput paloivat ja lämmittivät. Keularikko oli huomattavasti pahempi kuin luultiin. Tuttu Demarin kuormaautokuski, Peltosen Eero, veti veneen vaijerilla maihin tarkalleen kuvanveistäjä Emil Halosen ateljeen eteen! Vasta rannassa huomattiin kuinka suuri vene oli. Uuku löi hirveen tukun seteleitä biljardipöydälle. Mistä. Ei kenenkään. Häh. Tuurilla rantauduimme S aariniemen kärkeen rantahietikolle. Puska ujelsi paikalle. Romukauppias antoi vinkin vanhasta pelastusveneestä. Mutta kun seuraavana päivänä työt loppuivat, pari isääkin oli paikalla valmiina talkoisiin. Kuha alkoi käydä joskus pieneksi, joten tähyilimme suurempaa alusta. Homma toimi ja monta kaarta notkistui
Alkoi kölin asennus ja maston teko. jotka kaikki olir at r akiruisessa duunissa. Nimesi olkoon Kitty. Me muut koulukummajaiset oltiin kesällä tsupparina. Jäsenhankkija saa jokaisesta uudesta jäsenJasennanKKila saa roKarsesla uuoesta rasen maksu nsa maksanee'sta jäsenestä pal kinhoksi 7 € arvoisen Stadin Slangin ry:n etusetelin. Sen rnateriaalin lahjoitti pyöreine messinki-ikkunoineen ruttavamme romukauppias. kliffa. Farve$sffi ffis. Styyriaukossa oli ritilärallit. Vesiraja vedettiin valkoisella 1a pohj ar,'äriksi Gunardin punainen. 1fi Kaiko Judön. Juhlallinen vesillelasku. Kuva: Antti Miikkulainen' muuta kamaa veneelle. Täkki oli tammea ja hyttirakennelma mahonkia. \ eneessä oli neljä pääosakasta. Runko oli kunnossa. JULKISUUTTA Joku paikallinen aviisi huomioi meikäläisten touhut ja sekös lisäsi puhtia liikaakin ja vanhemmat loutuivat hakemaan kotiin läks1'-jä lukemaan. Purjeiden teossa saatiin ammattilaisten apua. Bomannin Eikka touhusi jossain rättihommissa, mistä hän hoiti sisustuskankaita. Kuusilehdon Windy, joka oli kultasepän opissa, saivat tehtäväkseen ruorin. Kymmeniä ikkunoita aukesi eikä ihme, olihan sota vasta päättynyt. Se hinasi veneen Suomenlinnan pikkutelakalle, j ossa safunnaisesti Arskan pikkubroidi I trb ii4nr! loLw iE! ' l*nah* * g Falkitseffrr?r* f:ybyf; välises?ä alkama ue.td*n jäs*ar*n Fxarnk$qåmf,se s*a. Sittemmin tunnettu laivansisustusarkkitehti. Meillä oli sponsorikin, sama huolintaliike, josta vene oli ostettu. laivakellon ja kompassin kunnostamisen. Sain täkkimatruusin nimityksen, mikä nähtävästi johtui siitä, että faija heitti autokuormallisen vanhoja vaijereita ynnä 11 Sitten kuului helvetinmoinen jysäys. TSH-ARn Sl{39 Onneksi oli vnmelnen kaarikin. Varakippari oli Hännisen Jusa, joka oli myös venepuuseppäopissa. LiSäksi arvomme 2, hengen ulkoniaa.n lorya: matkan henkilöiden kesken, jotka hankkivat vähintään viisi uutta iäsentä. Kipparina tietenkin Kuusiston Arska, joka oli vener eistämöllä töissä. Toiset hieroivat vielä persettään koulunpenkkiin, kuten Grönholmin Leksa Ressussa älläjätkä muuten jolla oli jommankirja mukanaan veneessä. Salongissa oli neljä punkkaa ja foörissä kaksi. Putki lähti kuin torpeedo kun toinen tulppa petti. Joku paikallinen aviisi huomioi meikäläisten touhut ja sekös lisäsi puhtia liikaakin ja vanhemmat joutuivat hakemaan kotiin läksyjä lukemaan. Laakson Tottekin pyöri mukana oppia ottamassa. Parikymmentä jätkää oli köysissä kiinni kun laiva laskettiin petiä pitkin mereen. Syyskesästä tiikkirunko kiilsi. Sieltä hän sai ilmaiseksi vanhoja heloj a, pulttej a, kuparinauloja ja muuta pientä. Päte toimi juoksevien asioiden hoitajana hänestä tuli myöhemmin insinöörieversti. Lahjakortti on voimassä 2A70 loppuun. Meikäläinenkin kävi varmuudeksi keskikoulun kolme luokkaa kahteen kertaan. Kitty oli kahveliriki kahdella klyyvarilla Ja keularaa'alla. Jokaisesta 5 henoen rekrvtoinnista såa lisäarvan arvontakoriin." rekrytoinnista såa lisäarvan arvontakoriin.n äÅh€ffiffi to?fissxHru. Taisi olla valkoviinipullo, joka pirstoutui veneen keulaan. Ama ja Hännisen Jusa hommasivat veneiden parissa. Taki la tuli kalliiksi, mutta joten kuten siitäkin selvittlin
Pintti ja Sigge on saanu suomalaiset nimet yleisökisan tuloksena. Krigun jälkeen panimohevoset draisas kaljaa 1940-luvun slYYttiin, jolloin Sinebrychoff alkoi tsöraa kallaa bilikoilla. Sffi^DII fU tsULEII MTMIIAT MEKKI\K6ET Köyhä venäläinen kruununtalonpoika Peter lvanovits Siiebrjukov (n. Vuonna 1890 Si nebrychoffin tontil le bygattiin nyya talli 60 panimohevoselle. Sörkkaa pitemmälle ei shiivaa tsörattu. 1750-1805) lähti 1700-luvun lopulla vaimonsa Marvan ja lapsikatraan kanssa Gavrilovin kauppalasta Moskovan pohjoispuol'elta kohtiVanhaa Suomea ia parempaa elämää. Nikolai Sinebrychoffilla oli panimon alkuvuosina muutama hevonen. Nikolai muutti asiakkaittensa perässä ja atoitti käpakoitsijana Länsi-Mustasaarella. Peter sai pian Ruofslnsalmen linnoituksesta oikeuden kauppapuoiiin 1a kapakanpitoon. Stadilaisten mielestä Stadi ilman Koffin hevosii, ofl ku kalja ilman vaahtoo, tai Stadi ilman slangii Sinebrychoffilla on ollu Hietsussa talli ja panimohevosii melkeen 190 vuotta. Melkeen kaikki panimon hevoset dilkattiin krigujen ajaks intin käyttöön. Vuonna 1819 hän huusi 'kymmeieksi v uodeksi yksinoikeudel ol uen. Panimohevosten kaviof kopisee tänään asfaltilla ihan niin ku pari vuosisataa sitten Stadin mukulakivigartsoilla. Sama na vionna Nikolaille myönnettiln oikeus hankkia maata ja peristaa pani mo kaavoitetu n kau pu nki al ueen ääril aidalle Hietal ahteen. Nestalla vuoskybällä KOFFin punasii kaljavankkureit draisas Bisse, Birra ja Nikolai. myy nlii n i a v al mi stukseen Hetsingissä. YffiHh&ffiH ffiI*ffi Ne kynttäs snygisti tykkien, safkakärry1en ja delanneiden solttujen vetäjinä. Niiden duunii jatkaa Pintti , Sigge ja vikana slumpattu Väiski. Hevostallista duunattiin bilikakudju. Nuori liikenero toimi Lainaus: www.koff.fi kauppiaana ja rakennusurakoitsijana, kunnes Suomen sota romahdutti markkinat ja Riotsinsälmen rykmentti siirrettiin 1999 Viaporiin. Stadin esikaupunkimestoille ja landelle kaljat slepattii yhdeksällä omalla bilikalla )a yhdellä pirssillä. Kuski sai tsöraa samaa hevosta vaan puol päiväå, sit oli singsattava hevosii toisen kuskin kanssa. '1930-luvun slyytissa Sinebrychoffilla oli jotain nelkyt hevosta, joilla kaljaa slepattiin buiduille ja rafloih in . Ne pyöritti mallasmyllyy Ja draisas mallasja mäskikuormia. Kun bisnes alko futaa snygisti, piti hamnaa lisää heppoja. Nikolai delas vuonna 1848. Yrityksen Iähes 2A0-vuotinen historia ifsessään kertoo tuotteiden laadusta ja tuotteiden kehityksestä aikojen saafossa. Silloin panimolla oli jo yhdeksän hevosta ja yks hevoskäyttönen parikivinen mallasmylly. Sörkka ja Rööperi dallas Hietsuun vuonna 1978, Styrkka ja Fyrkka 1984. Hänestä tuli oluenP?liia ia s.otavä.en kaisipi;,t, mari<eten'tti, Va'nhin poika Nikotai (1789'1545)-oppiisänsä I apitäiseiakaupanteonalkeet'.lsänkuollessahänolivasta16-vuotias, åutta otti rohköastivastuun perheensä liiketoimista. Hevoset jeesas panimomesuja monissa styrkkaa vaativissa duuneissa. Niitä sahattiin Hietsusta kudjujen jäähdyttämistä varten, et kal)aa voitiin kypsyttää hitaasti kesäkuumallakin. 1 860-luvulla hevosii hamnattiin Pietarista. Perhe asettui 'asumaän Kymiin. Se oli ensirhmäinen luku menesfystarinassa, ioka iatkuu edelleen. Kauramoottorit startattiin taas'1 960-luvulla, kun Koff ja Siff tuli taloon PR-osaston ed ustusduuniin. J 12 on Pohjaispanima ja yksi Euroopan nykyaikaisrmmisfa juoma-alan yri$ksrsfä. Talvisin hevoset draisas skönestä tonneittain jääbiittejä. Yhtiölft on pitkä hisforia oluiden, siidereiden, lonkeroiden sekä virvoitusja energiajuomien valmistajana ja markkinoijana. $inerrycnor maiden vanhin. Bulit jyllantilaiset edustusduuneissa. Sinebrychoff on tänään myös innovatiivinen ja moderni panimo, joka on osa kansainvälistä Carlsberg-konsernia. Koffin konit Stadissa
Tärkee juttu on ystävällisyys ja kyky tulla juttuun ihmisten ja muiden hevosten kanssa. Bändin bulein torvi (se soitin), trumpetisti ja rumpali meni talliin ineen ja alko skulaa jotain biisii.. Duunihalujakin pitää kyl olla sopivasti. Eero tvettas paineruiskulla Pintin klabbeista oljet ja muun skeidan. Hollannissa duunatut pläägät naputellaan kavioon kympin spiguilla. Tais heppa nauttii ihan oikeesti aamupesusta. Sen säkä on '155160 senttii ja se voi painaa ylitonnin. 9-vuotias Sigge oli jo saanu aamusuihkun ja staijas pilttuun ulkopuolella, kapeessa käytävässä )a kaapi lattiaa malttamattomana. Jyllantilainen on buli ja skrama, mut onneks ihan iisi duuniheppa. Tallin dörtsillä tuli vastaan Lehtosen Eero, Koffin hevosm ies. Pintti ja Sigge on samaa sukuu, mut luonteeltaan yhtä persoonallisii ku me kaksklabbisetki. Koffin edustushepat on födannu Tanskassa, jossa Jyllannin hevosii on jalostettu stydiin vetoduuniin yli B0 vuoden ajan. Koffin hevosten pläägän numero on B-9. Jyllantilaisen klabbilla on leveyttä kengityssepän kahden handun verran. Pitkät reissut kovilla gartsoilla vaatii stydit ja oikeen muotoset kaviot. Härmänhevoset dallaa puolta snadimmilla pläägillä ja ne tarttee nyyat pläägät noin 10 viikon välein. Astu in ineen talliin ja olin törmätä heti tosi buliin "hevonperseeseen". Panimohevoset valkataan vaativaan duuniin henkisten ja fyysisten ominaisuuksien mukaan. Perjantaina 11.9. sleppasin aamukybältä Koffin hevostalleille, Buliksen Hietsun siidulle. Heppojen duunina oli draisaa nelihenkinen bändi Steissille Syystober häppikseen. I 3-vuotias Pintti staijas mestalla valmiina aamusuihkuun. Pintin ööganahat Iurpahteli snadisti. Kun hevoset oli puettu paraatikondikseen )a valjastettu vankkurien eteen, testattiin 5-kesäisen Väiskin musikaalisuus. Raskassarja la iset. Se venttas et pääsis duuniin, dallaamaan Stadin gartsoille. TSELåRT SISS =' Sinebrgchoff Väiski sai nimen sinebrykoffilaisilta. Visiitillä Koffin talleilla. Kengittäjä singsaa pläägät noin kuuden viikon välein
En tarvii, ku mä bamlaan sitä päivittäin Mut ihan oikeesti, nää Koffin hevosmiehet blisaa sitä kamaa säkitettynä ja handelikäy. Ku n bänd i ja tru mpetistin snadi tytär flengas vankkureille, Eero ja tallimestari Nymanin Make tsittas kuski pukille, bändi alkoi skulaa ja hepat dallas portista Buliksen trafiikin sekaan. Olis muuten tosi snygi juttu, jos Koffi ei ikinä luopuis tästä parisataavuotisesta pani mohevosten perinteestä. Koffin panimohepat on niin rauhallisia heppuja, ettei niitä muu liikenne just häiritse. Nymanin Make kysy multa, et tarviinks mä hevonskeidaa. ,.,,^"e$P # Kundit valmiina duuniin.. Siihen aikaan ku ma olin kloddi, ni meidan pitskulla Valkassa kävi aina yks jyväjemmari blisaamassa peru noita ja muita vihanneksii. Usein sen koni skeidas siihen pitskulle ja talon muijat skabas keskenään kuka saa ne hevosen pullat koljuttuu pitskulta kudjuunsa. Joskus kun kybän pakkasella on heitetty keikka, niin täti-ihmiset on päivitelleet moista "eläinrääkkäystä" tajuamatta sitä tosiasiaa, että kuskit ne siinä tsittaa rääkättävinä. Koffin konit kuuluu Stadiin, niin ku knesa lärviin 6f Kuva: Sinebrvchoffin aineist'opaLvelu å' t 'å .& ,:.,'-.@ :.=. Väiski otti homman ihan iisisti ja osoitti näin, että kyl siitä kunnon panimoheppa vielä tulee. ldiksenä oli testaa sitä, miten Väiski suhtautuu torvimusan ääneen. Turistien kännykamerat sihtas vankkureita koko matkan. å'. Se ei oikeastaan johdu siitä, etteikö hepat pärjää galsassa, vaan siitä kun kuskit joutu u tsittaamaa n vankkureilla perskarvat jäässä. Hevoset nauttii galsasta kelistä. Se tuli lauantaiaamusin hevosen kanssa ja blisas kärryiltä suoraan jengille oman palstansa tuotteita. Gamlat sporat ei niitä häirinny. Ainoastaan silloin kun nää nyyat matalalattiaskurut, eli "saksanseisojat" otettiin Stadissa bruukikseen, häiritsi niiden outo kolina Pinttii ja Siggee. Talvella ku frysis dyykkaa 15 graadiin, ei hevosiitsörata gartsalla. Sehän on stydii kasvukamaa kukille. Eiks je. Matkalla Steissille riitti gartsan varrella jengii ihailemassa Stadin bulimpii julkkiksii. Talvella perskarvat Jaassa. Tulevaisuudessa nyt vielä junnuikäinen Väiskikin pääsee jatkamaan Pintin ja Siggen hommia, kunhan saa lisää oppia ja kokemusta
era Kävimme myös merikapteenien kylässä Käsmussa ja Altjan kylässä. Siirryimme katetun luostarin sisätiloihin. Kylät ja kartanot olivat todella katsomisen arvoisia varsinkin kun ilma suosi herttaisen lämpimästi meitä. Kiertoajelun jälkeen oli Tallinnassa vielä mahdotlisuus tehdä viimehetken ostoksia jonka jälkeen Linda Line toikin meidät takaisin STADIIN fi Kiitokset kuuluvat oppaallemme UIIa Custafss onille ja PAMAG-matkoille. Alkupalat, pihvit, jälkkäri ja tsufe. Kalastajien kylissä katsoimme paikallista elämää. Hotlan puutarhassa otettin pienet drinksut, esittely ja muisteltiin vanhoja aikoja Taas baanalle kohti Piritan Luostaria, "Birgitta-festivaaleja" )a OPERA@JAZZ KONSERTTIA! Päätapahtuma alkoi ulkoseurustelun jälkeen. Matkat kesti '1 ,5 tuntia. 15 Teksti: Unto Kerrman ',,/',f '22.8.09 Kylät ja kartanot olivat todella katsomisen arvo i s ia varsinkj$, kun.ilma s u os i h ertta ise n Tall tsöras meidät kliffa ö&,H,isen illan vastassa joka raflaan, missä oli tosi hyvä safka. Alkupalat, pihvit, jälkkäri ja tsufe, ".$" ",. Sen jälkeen pari kautta maailman tunnettua klassista ooppera kappaletta johtajana itse maestro Eri Klas Näin jatkui konsertti kahden kappaleen erissä 3,5 tuntia, välissä puolen tunnin tauko. Botskimatkalla oli kliffaa jutskata kavereiden kanssa. Sen jälkeen Dzingelhotlaan missä budjattiin. Konsertti alkoi parilla ikivihreellä jazz-såvelmällä Antti Sarpilan johtaessa orkesteria. TSFLAffiE 5Iffi* Stadista lähdettin Linda-linen aluksella. OLI IHAN MAHTAVAES'TYS Seuraavana aamupäivänä oli kliffaa istua hodlan puutarhassa Ja keskustella edellisen illan konsertista. Tallinnassa meillä oli dösä vastassa joka tsöras meidät skruudaarn aa n kliffaa n raflaan rnissä oli tosi hyvä safka. K1o12.00 tuli dösa hakemaan meitä hodlasta ja tsörasimme kohti Lahemaata ja siellä sijaitsevia kartanoita Palmse, Sagadi, Kolga sekä muita kauniita Virumaan nähtävyyksiä, jotka on viime vuosina kunnostettu hienoi ksi
Uffarit kuitenkin duunasivat yleensä niiden sotasuunnitelmat ilmeisesti yleensä Klubi-askin takakanteen. Sen tarkoituksena oli tehdä duunarien oloja paremmiksi duunarien ja työnantajien yhteistoiminnalla sekä sivistämällä duunareita. Snadisti herraskaisempaa siis. Achilles sai Suomen kansalaisoikeudet ja meni avikseen suomalaisen Hulda Strömbergin kanssa, niin että kai hän osasi jo silloin bamlaa Stadia vaimonsa kanssa. luvun lopussa. Duunari Tehtailija sai pian kokoon niin paljon gillaa, että kykeni itse fuomaan tehtaalle tupakan raaka-aineet. Askin takakanteen voi tehdä muistiinpanoja tai vaikka piirtää talon pohjapiirroksen. Sieltä hän forasi Stadiin ja aloitti täällrä itse paperossien valmisfuksen vuonna 1 898. Perheeseen syntyi kolme skidiä, kaksi kundiaja friidu. Ekat puuimukkeen kanssa poltettavat röökit duunattiin Fenniassa vuonna 1902, jolloin maan ensimmäinen pöllitupakka Työmies, Duunari tuli markkinoille. Vieressä luki suurin kirjaimin'Työmies'. Niiden papru oli yleensä valkoista. Melkein kaikki rupesivat vähitellen röökaamaan sitä. Vaikka olihan Fenniallakin oma pilliröökinsä. Yksi holkki tuli atna askin mukana. Duunsrien asialla Toinen stadilainen teollisuudenha rjotttaja, Victor Julius von Wright [185619341 oli perustanut Stadiin niin kutsutun liberaalisen, wrightiläisen työväenliikkeen. Niitä fuotiin Suomeen Mustanmeren rantamilta Turkista ja kotimaasta Kreikasta. Ainakin krigujen jälkeen Duunarin papru oli jotenkin ruskehtavaa, josta sen erotti muista röökeistä. Röökien nimet kalskahtivat aluksi komeilta kuten 'Isänmaa' ja 'Kansallisteatteri'. *,pl 23 st Stadilainen Duunari Kreikassa syntynyt Achilles Kyriaco Christides [1864. Suomen Työväenpuoluekin perustettiin vasta vuonna 1899. Siinä oli Suomen leijonavaakuna ja sen pääl1ä Fennian nimi. 19231 ei kaiketi nuorena digannut Balkanin sekaisia oloja, vaan skiglasi botskin mukana Suomeen 1800. Duunarirasian kansi oli sär,ytetty vihreäksi ja prrnaiseksi. $#t. Eikä Duunari ollut menestys vain Suomessa. Tuollaisen idiksen katsotaan nykyisin heijastelevan wrightiläisen duunariliikkeen patriarkaalista luonnetta. Rööki oli niin laadukas, että se palkittiin spaddumessujen kultamitalllla Pariisissa vuonna 1907 ja Bryssessä 1908. Koska Achilles oli taitava röökin sekoittaja ja ilmeinen liikemies, hän vuokrasi pari naapurihuonetta duunimestaksi, palkkasi pari duunarta ja perusti Tupakkatehdas Fennian vuonna 1 899. Ekaksi niitä duunattiin Achilleksen köökissä silloisen Vladimirinkadun, nykyisen Kalevankadun talossa numero 49. Sen nimi oli Fennia, ja se oli kai samanlaista kuin Klubi 7 tat 77. d * 'ä*._." äfficl #3r Teksti: Eki Nordberg Joo, funtsikaas tai koklatkaas vaan, miten ja miltä fransmannien Gauloises maistuu vielä tänäkin päiväna. Eikä alkaakaan, kun Fennia keskittyi duurraamaanvaan sitä. Koska Duunarissa ei ollut filsua, sen päähän pantiin puinen holkki, jonka läpi haiut sitten imettiin. Luokkaerot eivät kuitenkaan olleet vielä silloin täysin selkiytyneet. Täällähän ei vielä sentään skragattu niin kuin Balkanilla. 16 TSILART SIOS Achilles kulkeutui aluksi duuniin Strengbergin röökitehtaalle Pietarsaareen, jossa alettiin myöhemmin duunata Saimaa-röökiä
S 9 oli kaksipaikkainenja kaksitasoinen flygari. E,i kauhean vallankumouksellista. Mvöhernmin vuonna 19.1I Tupakkatehdas Fennia lahjoitti vielä nimikkorahaston Suomen Kulttuunrahastolle. Hel s in-ein Työväenyhdistyskin oli perustettu vasta \.uonna 1884 1ähinnä Victor Julius von Wrightin aloitteesta. Toinen putosi maahan Alpeilla ja toinen putosi Zinchrnj ärveen. Syynä oli kaiketi huonosti valmistettujen potkurien vaurioituminen. bytskas sitten nrmensä \/Lioltna I903 Suomen Sosialidernokraattiseksi Puolueeksi. Sen Fratrn duunaama moottorr kehitti 300 heppaa. Stadin Röökiduunarier.i jäsenmäärä kasvoi hr.ronattavasti jo toisena toimintavuotenä. ionka Italia oli lahioittanut Suomelle sn skuussa l9 19. Toinen syy lienee ollut se, että lehden aatteelliset kannattajat vieraantuivat lehdestä. 17 Se kuitenkin tuhoutui lento-onnettomuude ssa, joka sattui Stadin Sandikassa toukokuussa t920. Se oli 4-8 sivlln laajuinen, sanomalehden kokoinen kultturelli viikkolehti. Tuota päivää vietetään Suomen ilmavoimien vainaj ien mui stopäivänä. :.li:iim',*;'. Kun niitä oltiin lentämässä ltaliasta Suomeen, ne kuitenkin tuhoutuivat Sveitsin ilmatilassa syyskuussa1920. Samoihin aikoihin bygattiin Siltasaarelle Työvistä, Byggaa. Mahdollista on myös, että suomalaiset lensivät koneilla varoituksista huolimatta sateeseen, mikä tuhosi koneiden potkurit. Sunnuntain päätoimittaja oli Eino Leino jl toimitussihteeri sovinnaiseen porvarilliseen elämänmuotoon kriittisesti suhtautunut kirj ai lij a L. Lentobotskeja Lentobotski on vesiflygari, joka simmaa hudassa runkonsa, eikä kellukkeiden varassa. Bygga sijaitsi alan satamaradan vaffessa. Tehtailij a Achilles Kyriaco Christides sponsoroi myös Byggan rakentamista. Sitä duunas Societa Idrovolanti Alta Italia [S.I.A.I.]. Arnmattiosastolle duunattiin oma flagga vuonna 1907. Patruuna ei kai ollut lukr.loiden rnielestä riittävän liberaali. Osaston tärkein duuni oli tuolloin "ammattitoverien kehittäminen näkemään oman taloudellisen olonsa ja elämänsä ja että ainoastaan yhteenliittymisen avulla voidaan poistaa ne epäkohdat, minkä alaisina työntekijät saavat kestää kaikenlaista sortoa Ja puutetta". Savoia S 9 oli saapasmaalainen lentobotski vuodelta 1918. Achilles Christides ra* hoitti myöhemmin kahden samanlaisen flygarin oston Suomen Ilmavoimille. Sunnuntaissa käsiteltiin muun muassa uskontoa ja kirkkoa, kirjallisuutta ia näytelmiä, runoutta, proosaa, liiketaloutta, naiskysymystä, filosofraa, tiedettä ja lopulta myös päivänpolitiikkaa. Vuonna 1913 firmalle valmistui lopulta oma talo Gresaan osoitteeseen Ruoholahdenkatu 23 I Köydenpunojankatu 10. Fennian rsännistö näet lunasti srlloin jäsenkortit kaikille duunareilleen. Osaston jäsenet olir.at silloin pelkästään naisia. Gresun Duunari Achilles Christides ja Tupakkatehdas Fennia olivat aluksi tehneet Duunaria eri puolilla Stadia. Tehdas laajeni myös Bergaan Kolmannen linjan ja Hämiksen kulmaan. Kulttuuria Stadissa ilmestyi vuoden 1916 alusta syyskuuhun 1918 lehti, jontä nimi oli 'Sunnuntai'. YSELÅffi* 5/** D.ernarit. Pahat kielet väittivät, että se oli kopsattu ranskalaisesta FBA-lentobotskista. Onerva I Hilja Onerva Madetoj a o.s. Vuoden 1917 tapahtumat Venäjän vallankumouksesta 1ähtien katsottiin myös painaviksi ja yleistä kiinnostusta herättäviksi j utunj uuriks i. Flygarin lentopaino oli I 140 kiloa ja suurin nopeus 140 kilsaa tunnissa. Helsingin tupakkatl.öläisten ammattiosasto oli puolestaan perustettu Stadin Duunari1'hdistl,ksen YhteYteen todennäköisesti vuonna I 902. Se johtui taas siitä, että Fennian tehtaanpatruuna Achilles Christides otti lehden haltuunsa 'itsevaltaisin ottein'. Suomessa oli jo yksi tällainen lentobotski. Kuva@ T,A/Markku Poutanen Sätkäkoneetja klutsi, '.'. Lehtinenl. Siipien kärkiväli oli 13.2 metriä, pituus l0 ja korkeus 3.9 metriä. Punakapina, Vapaussota, Kansalaissota, Sisällissota, Luokkasota, Veljessota, kuinka vain,, pudotti Sunnuntain tilaqamdtärän puo leen. Lehti kaatui loppujen lopuksi talousvaikeuksiin
Pagu sisälsi verokahvia, verosokeria ja Työmiestupakkaa. Krigujen aik*a röökimesut saattoivat saal da vapautuksen sotapalv€'' luksesta, sillä röökin toimittaminen rintamalle, j ossa soltut flaidasivat sloboja vastaan, oli niin tarkead. Talvisodan jälkeen tehdassaleissa paiski töitä -3$ duunaria. Röökikortista tulikin åeti himoittu salakauppa'ärtikkeli.,Siitä maksettiin joFa haikeat 2 000 markkaa ,t€,354,501. Sotilaan muona-annokseen kuului tuolloin viisi t5l röökiä päivässä. l t. Sukua on sittemmin palannut takaisin ilmailun pariin. Kotirintamalla spaddut painuivatkin heti tiskin alle, josta kauppiaat blisasivat niitä vain parhaille kundeilleen. Christidesin suvun yhteydet tupakkateollisuuteen päättyivät I 960-luvun alussa, kun pöllitupakan valmisteveroa korotettiin. Hän pani omistamallaan Sorkin tilalla aarin alan peltoa kasvamaan tupakkaa. Se oli Stadin ensimmäisiä rakennuksia, joissa käytettiin betonipalkkej a j a betonisia välipohjia. Mutta Sörkan kundeja ei Talvisodan jälkeen unohdettu. Duunaria markkinoitiin koko kansan taloudellisena savukkeena. Tupakkatehdas Fennian koneet painoivat laakerit punaisina koko krigujen ajan Duunaria inttiä varten. Viimeiset spaddut duunatr1 tiin Rettigin tehtailla Turussa. Hienonokkaisimmat upseerit ja lotat ristivät sen huhujen mukaan Työmstateksi, koska Twenty Goldin ja North Staten saanti oli tyrehtynyt. Sörkan Giban jäsenkortti v, 1948. ^d4t' ffip@*"oi**' Työmstate Talvisodan aikana röökiä ei vielä säännöstelty, mutta kaikkien röökitehtaiden tuotannon pääosa meni rintamalle. Lisää sai kanttiineista, missä niitä sitt nlikin. Sitten Lääkintöhallitus kielsi Duunarin tekemisen Sellaisenaan korkeiden tervaja nikotiinipito i suuks ien vuoksi. Achilles Christidesin poj anpoika Tom Christides toimii tätä ny$ä lentoyhtiö Blue 1 Viestintäj ohtaj ana. Kaiketi juuri duunaria ja tiskin alta. Duunaria valmistettiin 1930-luvulla suurtuo-, tantona viiden SUUreft .Rä: pid-koneen voim:in. Myös Väinö Tanner heittäytyi tupakkapulan yllättäessä omavaraiseksi. Duunaria tehtiin kuitenkin vuoteen 1984 saakka. '.4,t \fr d -;= nurkkien taakse jo Välirauhan aikana. Korffiannokset olivat neljä [4] ",1asraa pillisavukkeita,, l6 sikaria tai 100 graffImaa piipputupakkaa kuukaudeksi. Ekat kessuviljelmät olivatkin ilmestyneet tupien I t ! '*t i i J @ Talon olivat suunnitelleet Valter Jung ja Emil Fabritius. Tehtaan koneita käytti 17 sähkömoottoria. Kuusi vuosikymmentii stadiluistu röökiä Syksyllä 1945, jolloin krigu oli jo,fir+is, muttayl l,isyystarvikke ef otrivat Vibiä k**illa",: :saatto:i kE'nnön metsuri sq.?da tsöbata'metsäffömaidddi tehopakkaukseni.{stoluvan sai, kun oli hakannut neljä pinokuutiometriä halkoja. 1909. Lehdessä sitä mainostettiin 1 930-luvulla seuraavasti : "Polttaessanne Työmies-sar,ukkeita olette taloudellinen, sillä tupakanpaljouteen nähden vastaa kotelo Työmies-savukkeita hyvinkin 2-3 koteloa savukkeita paperi-imukkeella."Aika stydiä kamua S11S. Mutta sitten korttiaika päättyi ja tulivat Stadin Olympialaiset. Tai ehkä sittenkin vain kateelliset jermut olivat si1le tuollaisen nimen keksineet. Byggan julkisivussa oli klassillisia piirteitä. Kun Sörkan Gibat perustettiin Kaisiksen raflassa Välirauhan aikana 12.10.1940, Achilles Christides lahj oitti tilaisuuteen röökit. ,,,r:,'ai. Tupakkatehdas Fennian toiminta myytiin Rettigille vuonna 196I ja tehdaskiinteistön Uudelle Suomelle. Rööki pantiin säännöstelyyn i'vasta 01.1 0.I942. 18 TSULARä SISS Pikku Fennia, Strengbergin mainos Suomen Kuvalehti v. Duunarilla meni ihan hYvin vielä koko 1940-luvun loppuajan. ry& ffi4 tå, w & ?fit"'zi;i : r, i :i E *r =-r, --. Kiso-jen myötä suomeen ham-nasi ulkomaisia fi ltt eri s a vukke it a, Ja kotimaisten spadduj en tuotanto alkoi kääntYä hiljalleen laskuun
Y'*S$L&ffi$ SiffiS 19 TAKUULLA SUOMALAIS TA DUU "F'f Auktorisoitu kiinteistöjen kunto-arvioija ja kiinteistökau pan kuntotarkastaja (AKK) f,enl onttiPuoti 0y H iffaa kotitalousvähennys verotu ksessa! Kysy lisää Kallelta. koverola@kol u m bus.fi Vanha Hämeenkyläntie 9 00390 Helsinki gtksen battnn {mptn skuffiartt frilile tc[ääEfren saannrsesM, Palvelupiste: Narinkka 3 Kampin keskus GÅMLÅT ÅNONSSITGÅMLÅT ÅNONSSIT. 1t'w*,W*, g,@WW;***e ddS,.' *tffidt)# f , tr,å.aö.dwr 1.rd*iwfi " iäe*&rnrlflqw #{#yffi&tcr{rrs#rrr*xs**.. GÅMLÅT ANONSSIT Maailma muuttuu, " mutta Pikku-Fiiu ei koskaan! Mi*i#t#tud#* qi*e, {e,ff fur#iM rlrg$wm 2**4fu'e. Kalevi Koverola 0500 800 633 (0e) 587 5216 ka levi
meri, rakkaus ja ihmisten väliset suhteet. Talvisota oli Kajavalle suuri murros, ja yhteiskunnallinen runous sai väistyä luontoaiheiden ja irnpressionismin tieltä. Vallilalaisen runoilijan juhlailta jatkui Vallilan kirjastossa, jonka yleisöjoukko sai illan lopuksi nauttia Runoteatteri ILOn esittämän Vaililan rapsodian. Varhaisin tuotanto olikin kovin yhteiskunnallista Ja vasemmistolaista. Valitaan kokou ksen sihteeri 4. Kokouksessa on kahvitarioilu Monikymmenpäinen joukko oli kokoontunut runoilija Viljo Kajavan muistolaatan paljastustilaisuuteen Mäkelänkatu 3.n edustalle 22.9.2009 illansuussa. Tqit,as ei scgto yhtcjcin sanlo nteille, vesi ort hiljaa ja kuuntelee, mutta maa nciyttcici siltci kuin sekin polttaisi s av ikopp ai s t a piipptta silloin kun isociiti ja minä poltamme. Käsitellään muut kokoukselle esitetyt asiat 1 4. Vahvistetaan talousarvio vuodelle 2010 sekä päätetään liittymisja jäsenmaksujen suuruudesta ja maksutavasta 1 0. Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa 5. Syystäkin siis vallilalaiset pitävät häntä omana runoilijanaan. Lapsuudessa koettu vuoden 1918 Tampereen valtaus näkyi hänen fuotannossaan yhteiskunnallisen vastuun kantamisena. Jos kokouksessa aiotaan päättää asioista, joista yhdistyslain tai yhdistyksen sääntojen mukaan kokouskutsussa on mainittava, on niistä tehtävä esitys hallitukselle ennen kokouskutsun ju lkaisemista. Viljo Kajava syntyija kasvoi Tampereella. Määrätään yhdistyksen puheenjohtajan, hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien pal kkiot ja matkakorvau kset 9. Oi murheen tulipalonsavLt, hwtttt kaupungin kasvoil I a ja kaikki kirkonkellot vaiti. Valitaan yhdistyksen varapuheenjohtaja vuosiksi 201 0-2011 Valitaan yhdistyksen hallitukseen kolme jäsentä erovuoroisten tilalle vuosiksi 2O10-2011 12. Vahvistetaan toimintasuunnitelma vuodelle 2010 B. Keskeisiä aiheita olivatkin luonto. Yalitaan yhdistykselle kaksi tilintarkastajaa ja heille varamiehet 13. Runoilija oli asunut tuossa talossa vuosina 1950-1998, rniehuutensa parhaat vuodet aina kuolemaansa asti. Ensimmäinen kokoelma Rakentajat syntyi vuonna 1935,ja vielä 87-vuotiaana hän julkaisi runokokoelman Vielä piirrän viivan. Hyväksytään kokouksen esityslista 7 . 20 YStrtuAffiä $fffiS %/&äå* Ka$ävätrx syrlfym;åsåä "ff ffi# vumsp,*&a Raija Tervomaa Fotot: Arska Soisalo STAffiäzu StuAruffiä ffiVgru o0 ös eö og 60 €a SMzuY#EffiAÅffiÅäT€ffizu SYYSKffiKGEJS prnrrÄÄN TlsrAtNA 24.11.2009 KLO 18.30 PAI KKA: RAVI NTOLA LAU LUMI EH ET, H I ETAN I EMENKATU 2, HELSI N KI Esityslista 1. Runoilija Viljo Kajava oli varsin tuottelias kirloittaja. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 6. Rakastetun runoilij an syntymän satavuotispäivää juhlistetaan teoksen Viljo ,-,-W.. Kokouksen päättäminen Varsinaisessa yhdistyksen kokouksessa käsiteltäväksi aiottu asia on ilmoitettava hallitukselle vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta. il i il I ./t J ,nt6/'wrj Kaj avan kauneimmat runot uusintapainoksella.. Valitaan kokouksen puheenjohtaja 3. Kokouksen avaus 2. Hannu Mäkelä kertoi puheessaan monivuotisesta ystävyydestä Kajavan kanssa, ystävyydestä j oka oli alkanut Otavan aikoina 1960-luvul1a. Me poltanltne piippua i I I a n I cimp i m cill ci p ortaal I a isoiiiti ja minä ju meillci on hyvii hetki