i ii$d*:r:=r=.. -. .. -:..=.. * 'r: ,-) ll '/ (;' qt _. =*:: :l t,å { :E + :== : r ;=egi +3 R iBB+* F*-; l*-,. t,t,. :\ 'a :.: b :| ' *r. ' €,,tä i" ;a-*å&. ' +.*68::-::'' ' :i:igg+::: :* S-å;å€:.:, A*qF:j::', årffi= p.i€f , s, -+'* S {i::ii:+ F"i"x i -ei-,rE.+ ;:..B 5 iäi w lil .ri: :trt l *:, ii; ':jg!. ,,. ::, ,i :t:.:,: .-;,lqt : T%=-fu tI _q ^is+=4-= & d ds q. €r t'j", 'å &-: € t: ==' ffi -,?' re t ,€=&egä; ; Er t 't *s E* år"€ i{ffi.: iägt 1 E :* :t :å =s # s €::--$r =* -å ': * ,i.. : ] *. ;l; W*# E3 r?lf +===i]=:iwE @ G&tc"+ F-qFR e' rE kw,'r& W'*Wr rx . .:-.il:: +. + ., *:=r= -l' -'r5+j .Jl;=
aaaaaaaaaaaaaaaaaaraaaaaaaaaaaaa wffiffitueffiffi Stadissa 12,09.2008 Våiaudu huomiseen Stadi olkoon Stadi lI faailmantaloudessa melVl".e nyt vähän kehnosti. Syksyn kohokohtiin kuuHeikki Laurell rf:t1 pj. Fiuden voi joskus jättää parkkiin ja vaik dilppaa lahihandeliin. ]sl'r t jlf\---^^\LroÄe'ia tuodaan rryLyirin ulkomailia iha*,, kuten siirtoma atavaraa sotien jälkeen. Se on nähty niin monesti ennenkin. Sbuliakin pankkia kaatuu jenkeissä. Täällä suvaitaan kaikenlaisia tallaajia. i'.lTaas moni yrittää valtuugtoon. _I_sojen ient t ;"^".^t ,isoo -ne bxa\ difrnyt ,. Stadi olkoon siis aina sradi! I Heka L. Mut stadilaista öögaa ja tilanteen tajua stoken tuomilla ei kuiteskaan ole ei ainakaan heti. 2 wsffitu&ffiffi r:i*i.ii Päätoimittaja Stadin Slangi luvat kunnallisvaalit. Stadilaisesta näkökulmasta tsiikaillessa kantsii kuiteskin muistaa yks juttu. Helsinkiä ei voi muuttaa landeksi, ei edes kaupunginvaltuustoon pyrkimällä. Kunnon stadilainen äänestää stadilaista. Ihan aina ei kantsi jättää valoja päälle makuukamamriin jos sielt lähtee vaik köökiin duunaan safkaa. Veik,Stadissa menee nyt hgin;,p;tää våta$,tua huomi seen. Lasse 0400-415 156 Liemola 050-585 8985. Landelta muuttanut intomielinen pyrkfri voi lupailla paljon. Ties minkämoiset byggafirmat ovat liemessä. Manskulla saa steppailla vapaasti oli sit kotoisin Sonkajärveltä tai Somaliasta. |oskus kuiteskin stadilaisenkin mieleen herää kotiseuturakkaus ja oman maailmankuvan puolustaminen. Silakkaa kantsii käydä ostamassa. |os on mahdollista, kannattaa stikkaa snadisti forkkaa jemmaan pahan päivä varalle. Tärkeintä on kuiteskin omien elintapojen muutos. Stadi on avoin kaikille. Sit kun kaikki hinnat taas nousee vielä tästä, ei liksat ja eläkkeet kuiteskaan nouse samassa tahdissa. .t sil.\ \ lU_ .l r '.-. possun fläsä on kelpo safkaa aina ei tarvii herefordilaista sisäfilettä
74RW4N lyrrafrnrcEgT,4 KIINAL4ISRUNDEfgT,q t ) a Toiminnass a olev a v anhan aj an ylei s öpuhelin S of ankadulla.. TSILARI + MATTSSONIN EKIN ALKUPALA -rlEDÅrKös PeKt{n ntsrå Tuo KIwrtN KELT4 tUtW JOKI 9,4fr VrttWå
0400'4t5 1s6 heikki.laureil@boy.fi TååtARåFå TCIliv{åT{.,l5KUNTA Virve Obolgogiani 0$-767 1212 Arno Soisalo (oe)-664 eB1 Raija Tervomaa 0-10-506 095-l Fjalar Ästen 0400-+06 780 ISSN t239-9s23 ILMOITUSMYYFåTi Pertti "OlliBull" Anikari puh. 050-585 8985 lasse.liemoia@liernola.com Varapuheenjohtaia Virve Obolgogiani puh, 040-767 42t2 vo@rnimino.fi iÄsrNnT Pertti "OlliBull" Anikari puh. fr tsilari@stadinsiangi.fi www.stadinslar-rgi.h T*ITdIsTffi AVOINNÄ tiistaisin ja torstaisin klo 14-17 Virve Obolgogiani Varapuheeniohtaia Leo Hakanpää Iäsen Kimmo Karvinen Iäsen Raij* Tervomaa Iösen TSfiilffimlil T0lMlTtis Päötoimittaja Heikki Laurell puh. 0400-605 653 Pekka fokinen puh. 040-506 09s4 raij a.ten'ornaa@kolu rnbu s. 4 ffi# ffiru w& %ffiffiffiwrc ffiffiffiffiffiä ffiWåtrx ffimffiffiffieffiffi ffi##ffi Pertti "OlliBull" Anikari Iäsen Katriina Koivisto läsen #Ma.,yr,y päffiusrffiTTu le.wwq% Yhdistyksen tarkoituksena on Helsingil puhekielep eli Stadin slangin taltioimilen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen' HAttIT#* Puheenjohtaja Lasse Liemola puh. fi TAtffiL.}DENH*ITAJA Kimmo Karvinen puh.050-5125077 kimmo.kan,inen@e1isatret, fi Tffi!Ml$TO ja TSI["ARIN T*IMiTUS Hämeentie 67 00550 HKI puh. 050-344 8108 olli@ollibull.fi L*sse Liemola Puheenjohtaja ri"+W+å, :i :i.Sb e ']--h*+*,'l #E$$".iaiE6ie Pekka Jokinen lösen i l I 1 I I å"-__l Ilmari |okinen To im i s t o nh o it tt i a .i a h o it tt a nr1' ö s yh di st yk s e n .i ä s e n siht e e r i n .j tt siht e e r i n t eht iit' i ii, ilmari.j okrnen@stadinslangi.h s*e Raija Tervomaa puh. (09)-771t01t toi misto @ st ad i n sl a rl g i. 044-259 5005 kata.koivtsto@ gmall.com **o. 050-344 B10B olli@ollibull.fi TAITT0 ja SIVUNVÄI-MISTUS Tuomas Aho PAIh.{GPAIKKA Auranen 01' Forssa Leo Hakanpää puh. 040-505 4507 pekkjok@hotmail.com Kimmo Karvinen puh.050-5125077 kimmo.karl'lngn@el isanet,fi Katriina Koivisto puh
10. Sääntömääräinen SYYSKOKOUS. Yhdistvksen puheenjohtajan, hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkiot ja matkakorr.aukset. 9. iitrkouk,sen avaus. 7. 13, Käsitellaän muut kokoukselle esitetr,t asiat 1-1. \ alitaan yhdistykselle varapuheenjohtaja vuosiksi 2009-2010. Knln' it arj o ilu kokouks en j öIkeen. 12. Todeiaan kokouksen laillisuus. 4. I 1. 3. \ alitaan kokoukselle puheenjohtaja. 5 ffis 25.1 1.2008 kello 18.00 Rat' i r r t ol o L aulumiehet Hietaniemenkata 2 Esifr-slista l. \-alitaan kokoukselle sihteeri. \-alitaan kaksi pö1'täkirjan tarkastajaaja kaksi ååntenlaskijaa. 8. \ alitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varamiehet r-uodeksi 2009. 5. 6. Liittvmismaksu, jäsenmaksut ja talousarvio r-uodelie 2009. Kokouksen päättäminen. Hn-äksr-tään kokouksen esityslista. \ alitaan yhdistyksen hallitukseen kolme jäsentä erovuoroisten tilalle vuosiksi 2009t010. \-arslnaisessa yhdistyksen kokouksessa käsiteltä', aksi aiottu asia on ilmoitettava hallitukseile r'ä:-ntään seitsemän (7) päivää ennen kokousta. Ttrs kokouksessa aiotaan päättää asioista, joista r-hiistr-siain tai näiden sääntöjen mukaan on koko.iskutsussa mainittava, on niistä tehtdvä esity5 lu1litukselle ennen kokouskutsun julkaisemista. li ,'-,:r it'rn tr soitukset 2. Torrr-rintasuunnitelma vuodelle 2009
Hallitus piti syyskuun 1. Muita kadonneita saaria ovat mm iso ja Pieni Verkkosaari, Sompasaari, Hanasaari ja Kana, Pannukakku ja Siltasaari. joista toivotaan Tsilarin lukijoilta infoo ja muisteloo. Skrivaajia on ollut ja gamloja fotoja kaivettu kotialbumeista näytille. Kaikista näistä olis Paljonkin kerrottavaa ja ehkä ne vielä kertovat kukin oman stoorinsa Tsilarissa. .. "QUO VADIS?" kyrytään jäseniltä tämän numeron liitteellä johon toivon vilkasta mielipidevaihtoa. Hertsikan edustan kallioniemen kesäsiirtolasta on jäljellä vain MÖLYLÄ, jonka alkuperä on jo unohtunut. Tsekkaa tarkempaa infoo netistä tai Tsilarista ja tuu ihmeessä messiin kavereiden kanssa. Yhdistyksen jäsenmäärä on jatkanut tasaista kasvuaan ja ylittaa jo 2600 rajan. Kliffa juttu joka on nähtdvä ja koettava! ffi Lasse Liemola Bamis lssss.liErnsla@liennsla.cotn @ gsm 050 595 8985. päivänä. Korvaako laatu määrän. päivänä Savoy-teatterin lämpiössä kehityspalaverin jossa funtsittiin tulevaisuuden suuntaviivoja. Tulevaisuuden kasvutavoite. Kolmen vuoden kuluttua voitais pitää taas SLANGINÄYTTELY yhdessä sTADIN MESTATnäyttelyn kanssa. Kallioinen, puuston peittäMä KYLÄSAARI Oli Pitkänsillan pohjoispuolen stadilaisille lähinnä maallinen paratiisi. Siellä oli myös tanssilava. TSILARI on meidän tärkein juttumme paitsi infokanavana tapahtumille myös Stadin ja stadilaisten menneen maailman tallettajana jälkipolville. Uskon, että tästä tapahtumasta tulee vuosittainen megajuttu yhdessä Lintsin ja muiden sponsorien kanssa. Sinne perustettiin myös uimalaitos "tYötätekeväile luokalle" vuonna 1910. >F )t Yr Syksyn suuri ponnistus on lokakuussa järkättävä VIHREÄ OKSA baana tähtiin. Tsilari ilmestyy nyt joka toinen kuukausi, kuusi numeroa vuodessa. Erilaisia tapahtumia pyritään järkkäämään "jokaiselle jotakin'-periaatteella. Erilaiset keruukohteet ovat mm. Juttua kyllä piisaa, se on hiffattu... läsenten ikääntyminen. Saareen pääsi kätevästi dallaten puusiltaa pitkin joka bygattiin 1900-luvun vaihteessa. Mölylä oli Vanhankaupunginlahden työväen kesäsiirtoloista ensimmäinen. Yhdistyksentoimint aajatuksen toteuttamista jatkaa Kulttuuritoimikunta. pihaleikit, jortsumestat jne. Tapahtumia on järkätty aktiivisesti ja osanotto niihin on ollut vilkasta. Vanhankaupunginlahti oli aikanaan köyhälistön kesälaidun, Pitkänsillan pohjoispuolen työväenyhdyskunnan virkistyspaikka. Seurat ja järjestöt pitivät Kyläsaaressa kansanjuhlia; proggiksessa oli köydenvetoo, pussitappeluu, renkaanheittoo ja skotaamista. Jäsenten mielipiteitä ja ehdotuksia tarvitaan. Kuinka suureksi me voimme kasvaa. Meillä on kaksi näytöstä sunnuntaina lokakuun 19. Kysymyksiä joihin etsitään vastauksia. W#ffiWffiWffi t @F-'.f : @ $Å,SåL,åUSNIRIKAFI LOT}FP: A ntiikin Rooman historili,un kuuluisa kyssäri -atbrismi sopii Stadin Slangille ny.t, kun olemme lopettamassa meidän 13. Pohdittin jasenistön aktivointimahdoliisuuksia ja erilaisia toimikuntia, joissa jokaisessa olis yksi hallituksen jäsen. *>lYr Kuka muistaa Sompasaaren sataman rakentamisen yhteydessä kadonneet saaret. Tunnetuin niistä oli Lammassaari, naapurissa postimiesten Kuusisaari. toimintavuottamme. Treffattaisko useammin,vaik joka viikko. Arvioitiin nykytilaa ja kehittamisen mahiksia. SLANGITREFFIT on vakiinnuttanut asemansa ia |uttutuvan iso sali on jatkossa käyössämme. Karsinnat Pidettiin slyskuussa ja tulossa on uskomattoman taitavia uusia kykyja viihteen eri aloilta. Ilta oli kaikin puolin hyvä ja hyödyllinen. Ensi vuoden budjetin tekoon valittiin kolmijäse-ninen fyöryhmä: bamis, varabamis ja taloudenhoitaja
{} Lt '!'åF BAA'VAT HTIIru <frärtti HOKOELANTO. ffäyföksrssä on sama ohjelma. ) tT t, I fJLiLf F}U i-i Linnanmäen Peacock-teatterissa .,F, lÄruesrÄÄ: 5f =å ;'a-w4 . mittaista näytöstä. It 45 min. ä1-*n " ) Lippujen varaus: Stadin Slangin toimistosta puh.774 1041 Lipun hinta 12 €, Stadin Slangin jäsenhinta 10 € TAPAHTUMAA TUKEVAT: Vunrl,s'nffttikt LINNANMÄEN 7**u la" i!.: aaaaa **e*n "ctt* ,y ** r*+ öaa +:, O 4 +C +3 E 3.. 7 äÅiä Vihreä Oksa rev)y S0-luvulta tähän päivään 1. TERVETULOA! 19,10.2008 klo 15.00 ja 19,0$ . t 4*'cat' ***** t**ss $ ** TEATIERI Ohjelmassa on kaksi n
Kuvat voi lähettää myös CD:lle tai DVD:lle tallennettuina. fi L Valokuvat toimiston osoitteeseen. 8 #g,&g@ e ffi# fSffi @& WY W % w ffiWWWffiffiWW Toimintasuunnitelma 2008 LOKAKUU 10.10. Slangitreffit Juttutuvassa klo 1B-20 Tsilari ilmestyy MARRASKUU 0l.ll. fi sekä printit ja konekirjoitusliuskat toimiston osoitteeseen. ?oimitus. Vihreä Oksa / Linnanmäki Peacock 21.10. Syysjorot lauantaina klo 1B ravintola Laulumiehet 06. fi Valmistamme my ö s tar v ittaess a ilmaitulcset. Katso p öivitetyt tiedot tapahtumista myös netin kotisivuilta! www.stadinslangirt : :: Stadin Slangi ryr:n omilla kotisivuilla tiedot tapahtumista slangikamojen esittely ja tilaukset tilaisuuksiin ilmoittautuminen jäseneksi liittyminen tietoa yhdistyksestä Kotisivujen osoite on: \mffiM"stadflnstangf,"ffl Rlsls TEKSTIT: Word + muut tekstinkäsittelyohjelmat sähköpostiosoitteeseen r tsilari@stadinslangi. 1 l. ILMOITUKSET: PDFmuo do ss a osoitte eseen : ta.lehti@kolurqbus. Resoluutio: 300 dpi:tä sähköpostiosoitteeseen: tsilari@stadinsianei. Sana kartsalta Kallion tsyrkassa klo 1B 19.10. "Snygeimmät joulubiisit'l Paavalin kirkko *) Frelssiksen patavahdit Tsilari ilmestyy *) Päivämäärä varmistuu myöhemmin Hallituksells on oikeus tehdö muutoksia t o imint a s uunnit elm q an. "Paukkurauta-Tarja ja Huuliharppukostaja' -r eW, Komediateatteri Arena 25.lL Syyskokous klo 18 ravintola Laulumiehissä JOULUKUU *) Slangitreffit 2l.l2. Printit myös mielellään disketille tallennettuina. Kösinkirj oitettuj a tekstej ö emme julkaise! KUVAT: ]PEG, TIFF, EPS
jotka on samoist ;isioist tuntsannu eri lailla. Knrigast, samoin ku n;',:.-:lästki on skrivattu io r iice eri lehdis ja jengil on tietti tr:ri mrelipiteitki molenrnrist joka lähtöön. Stadilaiset on erilaisii vieläki. Kaikki \-armaan hittas kans snadei vksrtviskohtii, mitkä oli itelle Stadist erityisen tuttui. Skolekav erit b o ngas toi sen s a: gamlat hykkylölöis et.. Mut on siin meille välil haastettaki: et me osattas kans hyväks1y ne erilaisetki hemmot ja niiden mielipiteet. Eikä se oo vieläkään. ?::.r:r. Sfit On Kafi Heis-":lt:-:*unannu nä1'telnr;r.. Kukapa ei toivois, että jäis perheensä ja frendien mieleen viel sitteki, ku ei oo enää ite tääl dallaamas. Eikä kaikkien stadilaisten elämäkään oo ollu samanlaista. siangijengin tiett\' ::r€:ri-rJ tsiigaan niin stadilais: s:..'..::r. '--.;,:. ffi Teksti ja kuvat: Virve Obolgogiani 1 . Sil aikakaudel, mitä Missä kuljimme kerran kuvaa, ristiriidat oli niin styrkkii, et piti skotaamalki asioit ratkoo. Jotkut niit traumoi, jotkut hyvii opetuksii. Kuka tsennaa IFK:n, kuka Kivinokan, tai jolleki mestat, mist bamlattiin, on läheisii.la kuka kenenki när.telmän tppin kans o1i samaa mieltä. Niinku näytelmäs bamlattiin niin kauan ku joku meit funtsii ja muistelee, ni meidän klabbien jäljet tuntuu niis stebuis, mis me ollaan kerran dallattu. Monet siirtää sit omille skideille kokemuksiaan. Molemmille puolille jäi traumoi, mist ei oikeen osattu bamlaakaan. parempaa elämää. Missö kuljimme kerran kertoo upeesti näitten erilaisten ihmisten erilaisii stoorei. WffiffiW&Wffi 9 MISSMreKreRRåN DåLLåKTIiN slangij engi teatterissa o Stac:1 ^r-:tdr-uodelta 100K':-\t' t::, r-,n :krivannu Staci:i.r '" .:;i.i,aisista Finlandra-:.-i-: --n -riiqan Missö kttl.it,,,::,:, -.. \.k: a:ia ainaki on varma: Stadis on aina budjannu erilaisri tn;'pei. Stadiin on flvtattu muualta ja täält on shiftattu kuka skönelle kuka vaikli Stokikseen tsökaamaan Väliaj al tsökat aan b aislarit. ^\lut kr-l näytelmästki bonjas ihan tarpeeks, ku vaan tsennaa Stadin historiaa. Siin varmaan onki vks Stadin mielenkiintosii puolii, tää on buli mesta ja kaikki voi hittaa jotain itelle kliffaa. Teatteris jengi funtsas kans, bonjaaks r-rättelmää, jos ei oo pluqannu kniigaa etukäteen
Onneksi kyseessä oli Teatteri Pihan esitys legendaarisen Ässärykmentin toimista sodan aikana, esitys toi elävästi mieleen sodan kauhuineen. Sotafilmit ja näytelmät menevät suomalaisiin h1vin, vaikka todellisuudessa toivovat, ettei sotia tulisi enää koskaan. Nä1'telmän kantaesitys oli elokuussa 2007 jakaikki 9 esitystä olivat loppuunm)Td)4. Arto Myllärisen ohjaama esitys "Ässärykmentti'l tapahtui Kalliossa, piha-alueella, sateen ropistessa sekä näyttelijöiden että yleisön niskaan. Ja lisäksi nä)tKeskellö Marskina Timo Närhinsalo joka viettöä tiinä vuonna 4}-yuotistniteilijajuhlaa. 24.8.-08 klo 14.00 se alkoi, talvisota. Mirva Koivukangas ja lanne Virtanen.. Erilaisia virityksiä tehtiin sateensuojiksi, mutta eipä se sade haitannut pahemmin, näy.ttelijät ylsivät loistosuorituksiin ja yleisöstä varmasti moni muisti, ettei se ollut helppoa pojillemmekaan, si1loin, luotisateessa. Amanda Kauranne ja Petri Liski. Tämä 13 esityskerta oli myös täynnä ja esitettiin miltei samalla roolituksella. 10 W%ffiW*ffiWffi . Ässärykmentti koostui pääosin Kallion pojista sekä Porvoon seudun talonpojista, urheilijoista y.m. Nä1.telmä siis alkoi ja kyllä se sodalle tuntui, muistan lapsuuden ajalta
Osa unelmista on rapistunut, osa toteutunut. Kotona odotetaan. I Kosti Koskela väri ristiltä kuiskaa "kyllä, kyllii'1 Matka jatkuu. Näen äitini lämpimät silmät, jotka sanovat "kylld' ja ryönuoret upseerit sekä talonpojat Porvoon seudulta. Kaikkien tuntema "Niin gimis on Stadi" -laulu on sävelletty ja sanoitettu yövartiossa, vihollista tarkkaillen. Tätä kysyn kävellessäni yksin öisellä kalliolaisella kadulla. \lolemrrilla rintamilla on kuljettu toir-orikkaastr, rohkeasti, pelonsekaisin tuntein, o Ässärykmentti on när-telmä helsinkiläisistä miehistä, joiden sotakokemus loi pohjaa myös oman aikamme suomalaiselle yhteiskunnalle. Näy.telmän paatfitya aplolarnto Mökinen ja lanne Virtanen. I Arto Myllärinen rä.. deja tuli niin, ettei ollut loppua ollenkaan, sateesta välittämättä. I OHIAAIAN SANAT Eivöt suuret vedet voi tta sommuttaa vaivalla, ilolla, väsyen, jopa unelmoiden. Tu'itauon aikana kuului len 1tä Sibeliuksen Finlandia laulettuna tosi upeasti. että r-aikka när-telmä esitettiin talor htiön sisäpihalla. On ollut etuoikeus tehdä tätä tarinaa osaavan esiintyjäjoukon kanssa. Hän lau1oi kauniin, surumielisen laulun kuin Cantores Minores laulaja konsaan, siinä oli tunnetta. Rakastaako kukaan minua sellaisena kuin minä olen, sfftämättä ja muuttamatta. Toinen laulusolisti oli poika nirneltä Petri Liski. Sotaa se oh. -{ssärvkn-rentti oli 1ähtenrt \ allilan ruunrishu()neen asemalta kohti Kuoler-naiän'eä lokakuu...r I9,r9. Suuri osa yleisöstä kun oli sitä ikäluokkaa, että on kokenut sodankauhut. Moni hämrnästr-i ja lyseli, kuka on tämä laulaja, jonka ääni oli kuin tehntälle sävellykselle. Elämä on sattunut ja satuttanut. Näytelmä kuvaa myös kotirintamaa, kalliolaisten evakkoelämää Vihdissä. \är-tteliiät visir'ät hienoihin sut-rrituks:n Tarnro Iläkisen iohcol.a ja Tinto Närhinsalon -\larsalklia ei ollut alkuperäistå liur-'nt-rnrpi, r.aan hänen "Sut-rmen sotilaat" osui kuin r-ra'.r^an kantaan. Sotatalven 1939-40 ennen kokematonta dramatiikkaa unohtamatta aavistusta huumorinpiikkees teisiin vetoava. Kulunut ja kuluttanut. Siirr,vimme ruokailupuolelle aterialle, joka sisältyi lipun hintaan. 105 päivää hitsasi yhteen erilaisista taustoista tulleet miehet, kalliolaiset työläiset ja töölöläiset lemisen tarve omana itsenään ei ole vuosikymmenten saatossa muuttunut. å sffiffitu&ffiK 11 telität olir-at orientoituneet niin hn-rn. Esitlt s areeftan& toimii nostalgisen rauhfrise korttelin sisäpiha. Niin sen pitääkin olla. Siellä monen silmäkulmassa oli muutakin kosteaa kuin sadepisara. Mielestäni näytelmä oli hlvin esitetty ja tun**>(rokkau o On oliut mielenkiintoinen niatka tutustua Ässärr knre niirt vaiheisiin, niin I..uolemanr ärven ja Hatjalahden ntaiseirissa kuin kotirrntarnaila Helsingissä ja Kalliossa. TEATTERI PIHA on Kalliossa, osoitteessa Alppikatu 19. Ässärykmentti kuvaa, kuinka sodan kauhut yllättivät nuoren tasavallan arjen ja sen pääkaupungin ihmiset. Lokakuussa 1939 matka alkoi Vallilan ruumishuoneen asemalta kohti Kuolemajärveä. se toinri. äänentoistolaitteiden ir-ristessä pornmien pudotuksesta ia räiähtelr ä ja Iisäksi si1\'ua tuli rirttär-ästi. Sakari Kuosmanen, joka esitti ser-r kappaleen arvon mukaisesti, hän se oli, tämä taituri. Ihmisen h1väksvt1'ksi tu*Yr>l Suurin osa Ässän miehistä tuli Kailion kaupunginosasta
Hlvin nopeasti stadin kundit joukossa muutamia porvoolaisia turpeenpuskijoitakin kotiutuivat Suomenlah. Muiden mukana sotavaltion kutsun kuuli helsinkiläinen Aleksi Siltala, jo Luojaansa tapaamaan siirtynyt perushelsinkiläinen. lokakuuta lähtien, annos olisi kilo hepeä kohden kuukaudessa. 12 €#9tu&ffiffi fullion io Sö rkan r ykm, entti Perjantaija 13. "Oli huonot ilmat", Aleksi Siltala muistelee tuloaan rintamalle. Tämö sai myöhemmin nimen Ässä-rykmentti. Siellä pataljoona jaettiin moneen osaan. Suomessa oltiin kuunneltu kummia radioista ja plugattu aviiseista, vaikka kotirintaman kauhut olivat vielä snadeja ja kauppatiskillä kestettdviä: sokeri takavarikoitiin yleisestä myynnistä jo 7. Minö jouduin ensimmäiseen konekiväärikomppaniaan ykköskivääriin." Muutamassa päivässä bygattiin Pitkiksen pohjoispuolisilla skoleilla taisteluvahvuinen kolmipataljoonainen lalkaväkirykmentti 11 (JR 11). Aamulla varhain menimme Haapaniemen kentälle, jossa jörjestettiin komppaniat ja joukkueet. Divisioonaan, jonka seeffrnä aloitti eversti O.B. Rupesimme kaivamaan tankkiesteitä ja kk-pesäkkeitä ja varustauduimme vihollista varten." Talvisodan jalkaväkirykmentti JR 11, jonka peitenimenä oli S-rykmentti lieneekö tuo "S') tarkoittanut Sörnäisiä aloitti ylimääräiset, eli YH-treenit everstiluutnantti Niemeläisen komennossa. Siltala lähti ensimmäisten joukossa kokoamispaikalle. "Koululla olimme viisi vuorokautta ... Kun krigua jonka s1'ttymiseen ei monikaan silloin vielä uskonut olisi flaidattu runsas viikko, saisi komentaja antaa duuninsa tulisemmalle uffarille, everstiluutnantti Inkalalle. ja8. "26. Vanhan, punaisen tiilirakennuksen liepeillä Sörnäisten laitamilla kokoontui hieman alle kolmetuhatta nuorta karjua, jotka kaikki puristivat handussaan tai fikassaan vaaleaa, painettua pahvista bumagaa, jossa oli synkkä osoite: Harjun ruumishuone. Nordenswan, kuuluivat myös JR 10, IR 12 sekä kenttätykistörykmentti KTR 4, KevFt Osasto 4 sekä pioneerikomppaniat 7. Sitten muodostettiin rykmentti. Osa tuli sinne Haapaniemen kentsun kokoamispaikalta, osa suoraan himastaan. 10.1939 päivän iltana, kun olin kirjoittamassa, soi ovikello ja tuli kutsu, että tänään kello 23 pitää olla Kallion kansakoululla, Neljännellä linjalla mukana suojeluskunnan varusteet: kivääri, parabellumpistooli ja ne varusteet, mitä olin suojeluskunnasta saanut ... ". Karulta se kuulosti, mutta kolkot olivat ajatkin natsi-Saksa rrysasi Euroopassa ja idän uhka neuvosto-Ryssistä marssi pitkin Itämeren rantsuja. Karsein tälli, eli borkan säännöstely alkaisi tosin vasta 28.10. päivänö aloitimme marssin Kuolemajörvelle. Löhtiessämme koululta viritimme Iaulun "Elon mainingit korkeina käyvdt ... Oli menossa lokakuuta vuonna 1939, kun Kallion, Sörkan ja Alppilan kundeja alkoi kokoontua mestaan, jossa monikaan ei ollut käyn1't sitä ennen. "Alkujaan se oli ]RL1. Int oli rekryyteilleen varannut, oli hurtti huumori koviila viimeistään silloin, kun he kuulivat stogensa sistan steissin nimen: Kuolemajärvi, joku ihme mesta LänsiKannaksella. päivä ... " 72. Samaan 4. Päästessömme säkeeseen "Ällös itke mun kultani kallis" valuivat kyyneleet poikien silmistä." Stadin kundeilla, jotka bunkkas läheisillä skoleilla ja joille dilkattiin niitä vähiä armeijan releitä, joita S.A
Eldanka-järven jäö -laulussa mainittu Makkarakukkula kuuluu sekin Ässien sotahistoriaan. Sain neljä k o nekiv ä är i ä h allint a ani, mut ta miehiä oli oikeastaan enäö vain yhteen kivääriin. päivän iltana tuli kapteeni Luukko ilmoittamaan, ettö ryssiä tulee alas Tuitunmökeä. Sotiin osallistuneita, tuolloin kaksikymppisiä Ässäveteraaneja on hengissä vielä kourallinen. Jo viikon viivytysja vetär-tr-mistaisteluj en kuluttua saivat sekä rykmentinkomentaja että koko divisioonankomentaiakin siirron pois. kello 73.00. Aarne Saarinen rr hn-i f-aiiansa malIiin kivinrieheksi. Stadin Slangi laskee kukat Ässsir ykrrcöntin p ats aalle r ykmentirc v u o sip äiv än ä 73.70. Pelkästään tuona päivänä, 23, Joulukuuta S-rr-kmentistä kannettiin takalinjoille 28 kuollutta ja noin sata haa'u.oittunutta. Maaliskuun 8. Myöt konekivöärin vetohevonen kaatui samassa taistelussa, Aleksi Siltala on muistellut tulikastettaan." Ennen kuin puoli vuotta olisi kulunut, monet "ässistf' itse asiassa kaikkiaan kuusi ja puoli sataa maksaisi mlytin mvöhemmän maineen hengellään. "loulukuun 7. Koko divisioona menetti yhdessä ainoassa viikossa hiukan alle kaksi tuhatta miestä. ntoskat ja kir-iporat sair at kntia seuraar-ien r irkkoien aik.rna "^\lrhinkäs porukkaan te kuulutter'. WffiffiWffiWW 13 r den rantsulle, lossa alkoivat rempata sinne r-apaaehtoisjengillä br-gattua pääpuolustuslinjaa, maahan kaivettua taisteluhautoien labvrinttia. JR11 kotiutettiin pääosin kesäkuussa. Vihoilinen hyökkäsi Kannakselle 30. maaliskuuta 1940 Tervajoella. Minulta paleltui jalat niin, että yielä joskus nytkin lähtevät kynnet irti." Sodan keskellä stadilaistakin kiinnosti perussuomalaisen tarve paästä saunaan. Rykmentin kaatuneille pystl'tetty muistomerkki Alli Tryggin puistossa, kävelymatkan päässä Teatteri Pihasta Hämeentien varrella, Haapaniemen kenttää vastapäätä. "Hölmöntölmäyksend' tutuksi tullut viivästyn1.t hyökkär's keskel.tettiin vihdoin epäonnistuneena. 19. I<yllä siina jäi paljon ryssiä hangelle. päivänä yksinomaan suojattomilla kalliosaarilla kaatuneita Ässiä oli yli 30, haavoittuneita taas yli sata. Puheet Iioskor-asta ailkoivat olla i-hä hurjerrif.,ia. "Siinä meitä vastassa oli muun mukana yhdeksän tankkiakin. Kaatuneiden vihollisten määröä en tiedä, mutta uskon, ettö niitö kuoli aika paljon, meikäläisiö kaatui kahdeksan miestä ensimmäisessä taistelussa. Alkoi tuntua mukavalta, kun saimme heittöö löylyci ja lämmitellä lauteilla. Se oli kyllö ankara taistelu: jot meni vihollisia paljon niin kyllö meikälciisiäkin. Käsky tulituksen lopettamisesta tuli 13. " Makkarakukkulan taistelua kävimme joulukuun 22.Il T,,!,',il:?:; rokautta. joten lapiot, kanqet. Meidän konekivääri, jonka johtajana toimin, meni niin loppuun, ettö hajosi taistelun jälkeen. Konekiv öärimies Aleksi Siltala kuvaa taistelua näin. Kaikki oli valmiina, katsoin eteeni ja näin, ettö ry)ssid tulee pitkissä sinelleissäätt. Puolijoukkueessakin olisi pitänyt olla kahden konekiväörin miehistö", Siltala kuvaa taistelujen rajuutta. I lr'öhemmin tulisivat koko valtakunnalle tutuiksi Aarne Saarinen, kova kommari mutta vieiä kovempi konekir-ääriampuja, nälttelijä Hannes Häyrinen, hanuristi Vili Yesterinen ja moni muu. Minä sitten tietenkin ensimmäisenä lauteille, koska olin lämmittänyt saunan. Se oli tosi kylmää hommaa,kunpakkasta oli yli 30 astetta ja pelkät nahkasaappaat jalassa. Ry nn öt es s ämm e kkp es äkke e seemme tuli kranaatteja niin, että oli heittöydyttävä alastomana lumihankeen ja odotettava sirpalesateen laantumista. Sellainen oli joulusaunakokemukseni vuonna 1939. Pöätimme lämtnittää joulusaunan, vaikka kranaatti oli vienyt siitä oven pois. Oli kuin puuropata olisi kiehunut, kuulaa ja krannottia tuli solkenaan. ' \rr .iihelt .\ssä-rykme nttiin'. Ässät ottivat rajan yli tulleet vainolaiset vastaan Summasta Iänteen, Suomenlahden ja Viipurin välisellä alueella. I Antti Kauranne Veteraani Aleksi Siltalan muistelmat on lainattu teoksesta "Isänmaan puolesta lumalaan turvaten", kustantaja Esikoislaestadiolaiset ry, 1 999). Marjapellonmäki on paikka, jonka entiset .{ssä-r'eteraanit mainitsivat kauhulla. L in nt-r.tustoiden, suljetun ja koehä'r:r .ten lomassa kundit t:irg.r.^ir *t toisiaan ja tunnistivat r.ntrnia kovia sporttareita .iensistä: kultamitalinyrkkeilii.r Sten Suvio ja huippuiutrksiia Taisto Mäki, keihärin maailmanmestari Yrjö Niklianen, skrinnaaja Antero Ojala, olympialaissimmari \äinö Leskinen ja edustustutaaja Kiki Kilpi. Stadin Slangi on lainannut kirjoituksen n äy t elm än kä si ohj elm a st a. Eihön se ollut kaikkein parhaimpia saunareissuja, mutta t ulih an s iin ä kar ai stuks i." Seuraava verilöyly koettiin Viipurinlahdella, jonne rykmentti oli joutunut vetäytymään helmikuun lopulla. Taistelun aikana minut määrättiin puolijoukkueen johtajaksi ... loulukuuta alkaneet torjuntataistelut olivat menest\.s, joka innoitti päämajan tr,likkelissä komentamaan suomalaiset vastahyökkä)'kseen. N)4 heidän keski-ikänsä on yli 90 vuotta. Oikealla alkoi kookoo lnulaa ja niin mekin yhdt'ittmte siihen. Ylipäällikhö N,lannerheimia ei liian nopeasti vetäi,tyvien suojajoukkojen vetelyys ilahduttanut. Otimme vaatteet ja saappaat kainaloon ja ryntäsimme ulos. Aleksi Siltala muistelee komppanian joulusaunaa: "Oli kulunut miltei kuukausi siitä, kun olimme käyneet saunassa. Pidimme pL4olelle viimeiseen asti. \äitä nuoria duunareita ia rakaita puna-aatteen diggareita johtivat r-htä nuoret, pääosin Töölössä kasvaneet valkokaulusköi-hälistön puhdasotsaiset ufi-ari skloddit, nuoret vänrikit ja luutnantit. 1ek.rt. Ässren kLrltttiuri oli monenkirjar-air: Saarisen faija oli kivenhakkaaia Armas Saarinen, joka taisteli kapinassa 1918 punrri:ten puolella ia istui sodan rälkeen bosessa. marraskuuta 1939. Silloin ryssä alkoi paahtaa kranaatteja ja saunasta lensi nurkkakin pois. Koko talvisodan 105 päivän ajan etulinjassa taistellut rykmentti ei kertaakaan käsbrttä jättän1't viholliselle asemiaan. Latasin, mutta Luukkn kaski odottaa, ettö tulee isott'tpi osnsto. On siinä surusanomien tuojilla piisannut Kalliossa kiirettä ja työläiskodeissa ovat k1yneleet virranneet. k.:n näitä treffasir tt. Laulajia oli lössissä kuoroksi asti, vaikka taistelutoiminta hieman haittasrkin shungaamista. Ässär;tkmentin patsas sij aitsee Alli Tryggin puistossa.. Lr-selir åt ntuut, samatseen -1. Kaikkiaan "Ässän pojista' vain kaksi viidestä palaisi takaisin himakartsoilleen ilman skraaduja. Dir tsir-rr'rnaan sijoitettr-r.ien rVkt::enttren häiskät stadilai:iit;. Kolminkertainen määrä tulisi haavoittumaan. \ astattiln ja myFtti clli sr::r'nit
Evakot valmistivat saatavilia olevista aineksista tuntemattoman sotilaan Paketteja, joihin pistettiin päälle osoitteeksi "etulinjaanl Sotilaat tekivät työtään rintamalla ja kotijoukot järjestivät olonsa ja tekemiset sodan vaatimusten mukaisesti. Evakkojen jatkuva vaellus opetti naiset käyttämään ajan myötä housuasuja niiden käytännöllisyyden vuoksi. Sota koettiin yhteiseksi onnettomuudeksi. Ia niitö tuli yhä lisää, myös naaPureihin. Siitä he saivat jatkaa matkaa jalan ja etsiä turvaa ja yösijaa mistä talosta kukin sai yön pimeydessä. Perheen äiti tuskaili, koska kaikkea ei voinut ottaa mukaan ja perheessä pitkään ollut orkideakin piti jättää kaiken muun hyvän lisäksi. Pelkoa aiheuttivat havainnot desanteista, mutta ainakin useimmiten jutut olivat huhumyllyn jauhamia. Onnellinen oli se, jolla oli tuttava tai tut' tavan tuttava, jonka luo pyrkiä. wsfitu&ffiE :jietiii"ili;ii 14 O rkide a kukkii e delle en H el singin Talv ip uut arh a s s a o Talvi oli tullut ja sota sen myötä. öta Piirros: Eki Mattsson Ritsaus.. Tuli maaliskuun kolmastoista l94},rauhan päivä. "Iltapäivällä aioi Pihaan setäni auto Helsingistä. Ihmiset kantoivat toinen toistensa kuormia." Elämä järjestettiin parhaan taidon mukaan Helsingin Ympäristössä ja naiset järjestivät käsityökampanjoita ja muuta hyödyllistä tekemistä. Ei kestän1t aikaakaan, kun Lumikuningatar oli symboloimassa rauhaa kauniiden valkeiden kukkien voimin. Puutarhan hoitajana 30 vuotta toiminut Aini Tähtinen sai kukan neljännellä linjalla asuneelta rouvalta jo vuosia sitten, kun rouva teki muuttoa vanhainkotiin. Tiedossa' ni ei ole yhtaan taloa, jossa heitö ei olisi otettu ystövällisesti vastaan. Kukat voivat hlwin ja kukkivat hyvästä hoidosta tp.'tyväisinä kevättalvisin. Kaikki söngyt olivat niin varattuja, että L}-vuotias sisareni nukkui tuolien päällä.Isäni, äitini ja minä nukuimme "siskonpetissä" keittiön lattialla. Lainaukset: talvisodan tunnelmia Helsingin Maalai skun' nassa, Sirkka Borg. Ne jotka tuotiin meidän suuntaamme, purettiin autosta nYkyisen Vantaankosken möelle. Perheen äiti ryhtyi hoivaamaan kukkaa samal1a rakkaudella kuin lapsiaan. Perhe oli lähdössä marraskuun lopussa 1939 pakoon pommituksia Helsingin lähiseudulle. Oli tuttujo j, tuntemattomia. Lumikuningatar-orkidea oli vielä hengissä. Monessa kodissa juhlittiin rauhaa liput puolitangossa ja hiljalleen. Päämöörästä ei ollut tietoa, mutta maalle ja pommitusta pakoon. Aiti päätti laittaa kukan uunin sYvennykseen talteen toivoen sen kestävän edes jonkin aikaa ilman hoitoa. Sopu antoi sijaa. loka talossa heitä myös oli. Illan pimetessti tuli kuorma-auto, jonka lava oli töynnä ihmisiä. I Eero Lounela Lumikuningattaren tarinan kertoi elökkeellä oleva Talvipuutarhan hoitaja Aini Tähtinen. Alkuun ruokaakin oli riittävästi. "Kaikki vapaana olevat autot oli möärötty kuljettamaan ihmisiö pois kaupungista. Neljännen linjan perheessä koettiin pieni ihme. Pakokauhu oli vallannut Helsingin." Neljänneltä linjalta lähtenyt perhe sai muiden mukana hyvän vastaanoton evakossa j a heidän elämänsä olisi hieman turvallisempaa maaseudulla, vaikka pommit jylisivät ja ikkunat helisivät ainakin Malmin lentokentän suunnalla, jota vihollinen pommitti ahkerasti. Talvisodassa mukana olleen Lumikuningattaren "jälkeläisif'voit nähdä Helsingin talvipuutarhassa Töölönlahden kupeessa. Helsinkiläiset uskaltautuivat evakosta takaisin koteihinsa, niin myös Kallioon. Eräässä perheessä neljännellä linjalla valmisteltiin evakkoon lähtöä. Siinä tulivat myös hönen vaimonsa ja tötini. Stadin Slangi lainannut kirjoituksen
Oliko sen osoite A) Mikonkatu 15 B) Mikonkatu 17 C) Kaisaniemenkatu 5 8) Nvlc-inen Helenankatu on harvoja entisen sijaintinsa ja ler.ertensä säilyttäneitä katuja Ruotsin vallan ajalta. @ STADI FROOGIKSET ffi Tänä vuanna Vihreä Oksa palaa juurilleen Linnanwoäett,e" sl ss ss €s $ * #: H \ E å .å € Peacack-terlfiertin su n n untai n a I 9.1 0,2U)8 klo 15.00 ja 19.00 HTIIN Stadin Slangin jäseniä Vihreä Oksanja muihinkin järJkkäyshommiin ! Tule messiin byggaamaan yhdistyksen snygei tapahtumii! Skulaa llmarille byroon numeroon 774 1041, tiistaisin ja torstaisin klo 14-17 TULE'1'ESS'Ifl TOIMIMM ffir å 6 rÄRrEsrÄÅ: ffiÅ# ffitua6a*"* * \3TA,AHT*HAA,tKEVAr: pirrrrcnrnfi1, <fraFJJi i:X Åli'I,li'! HoKsELANTo t,4si 'S€s' Etsimme aktiivisia. 1907 . Oliko sen jatke pohjoiseen nykyisen Valtioneuvoston linnan kohdalla A) Koulukuja B) \irorikatu C) Kellor.uorenkatu 9) Helsingin Olr,mpialaisten aikaan oli tää1Iä huvitteiupaikka "Broadrva)' bar'l Sijaitsiko se A) Liisankadulla B) Kaisaniemenkaduila C) Arkadiankadulla 10) Helsingin ensimmäinen kivitalo oli A) Sederholmin talo B) Bockin talo C) Burgmanin talo Vastaukset sivu 52. & YS#tu&ffiffi 15 l) 2) 3) Suomen Palloliitto perustettiin Helsingissä 19.5. Oliko laiva A) Arcturus B) Oihonna C) Leo 7) Helsingissä oli sodan aikana ravintola YH (Ylimääräiset harjoitukset). Oliko perustamispaiklia A) Ravintola Kämp B) Ravintola Catani C) Rar-intola Seurahuone Heisinki siirrettiin nykyiselle paikalieen Vironniemelle \ antaanjoen suulta A) 1610 B) 1;+0 c) 1610 Helsinein tärkein vientituote 1600la oli A) Egiptin parrut B) Hollannin pelkat C) Terva ja 1700-lur.uil4) Isovihan raunioittaman Helsingin ensimmäinen julkinen rakennus oli Ulrika Eleonoran kirkko. Valmistuiko se A) 1727 B) 1724 c) 1722 5) Oliko Ulrika Eieonoran kirkko Helsingin A) ensimmäinen-, B) kolmas-, C) neljäs kirkko 6) Havis Amanda tuotiin laivalla Ranskan Le Havresta Helsinkiin syksyllä 1907
|a miks. fa joskus osuu kohdalle patsas, mist rupee funtsiin enemmänki sen historiaa tai sitä aikaa, millon se on duunattu. Mutt aina välil hiffaa sellasii, joihin ei o ennen kiinnittäny huomiota. Stadin patsaist on tietty vilde kniigoiki on hlvin tsennatuist kuvanveistäjist erikseen ja kokoelmii. 16 tl,& Tölle sivulle voit säkin sendaa idikii omist lempparimestoistas Stadis, mis muittenki slangilaisten vois olla kliff" köydö, mut mitö ne ei oo ehkö ite viel hffinnu. Mut kuvanveistdjä ei ehkä ite ollu funtsinu niin paljo politiikkaa ku muuten idiksen antamii mahiksii noin niinku taiteelliselt kantilta. Toimita idikset toimistoon tai sähköpostil Virvelle: vo@miminort tai kerro, ku treffataan. Niit sitt tsiigaa vähän aikaa, ekaks ihan vaan, mitä ne esittää ja miten ne on duunattu. Siin on Kalevalast londattu teksti: Tuuli neittä tuuitteli. Tänä vuonna just juhlitaan Stadin symbolin Ville Vallgrenin Havis Amandan 100-vuotisjuhlii. |oskus yhen patsaan kaut sit joutuuki ku 1öytöretkelle historiaan. Ku se paljastettiin 18.1 1.1898, senaattori Leo Mechelin bamlas Härmän vaikeest tilanteest sortovuosina ja paremmast tulevaisuudesta. Ilmatar ja sotka.. KultHaaksirikkoisten p atsaan yksity iskohta. Mutt jos omas hyllys ei satu oleen sopivaa, eikä jaksaa dallaa bibluun, ni tällaseen tiedonjanoon saa nykyään iisisti jeesii netistä. Funtsi jetgi sitäki, ett patsaan hahmot tsiigaa länteen ja on vendannu selkänsä idälle ja skönelle. Stadin eka patsas, mitä ei duunattu jonku hemmon tai tapahtuman kunniaks oli Robert Stigellin Haaksirikkoiset Tähtitorninmäellä. Jugend-salis oli kesäl nä1'ttelyki, mis kerrottiin Mantan syntyvaiheista ja siit polemiikist, mitä patsaan naku friidu herätti julkasun jälkeen. Sibben puistos Tolikas on patsas, mis on friidu ja fogeli. ffiftffidflrye pffit ffiffit c Ku Stadis dallaa, voi tsiigaa patsaita, mitkä kaikki tsennaa. Sit voi funtsaa, keitä ne säätiön perustajat oli. Vois funtsaa, ett aika tavallinen idis omaa kansalliseeposta on käytetty vilde taiteen eri aloilla. Mut mielenkiintone on kans teksti patsaan jalustas: Sen on Stadille lahjottanu vuonna 1939 Leo ja Regina Wainsteinin säätiö. Säätiö järkkäs vuonna 1930 skaban, mis tsökattiin Kalevala-aiheista patsasta Stadiin. Tsekkaa aina seuraav an Tsilarin aineistop äiv öt. Skaban finnas Aarre Aaltonen ja patsas julkastiin 1946. Sielt voi tsökaa taustatietoi patsaille Stadin omilt sivuilt tai Stadin taidemuseon sivuiit. Patsas on kuvanveistäjä Aarre Aaltosen Ilmatar ja sotka. Kuvanveistäjän nimen yleensä hittaa jostain patsaan takaa tai alanurkast. Tilapöisist jutuist niinku niiyttelyist ei palio kande skrivaa, paitsi jos tiedot on hyvis ajois. Sit rupee funtsaan, kuka sen on duunannu. Ja jos skrivaat viel mahdollisimman tarkat tiedot, niinku osotteen, millon on auki, jos netis on lisöinfoo tai jos sul on vaikkfotoi, ni kaikkee ois kliff" saada
nriten ne rrn pä.rtr-nrHärt-nä;rn \-;ri*^ r t-rihair sttä ainaki arrr ata. 17 tuurirahaston nettisivr-rit 1ör'tn' snadi teksti. Sen lisäks niist riittiiä aina bamlattavaa. fi /suomi/veisto/index.html http ://www.he12.fi /kaumuseo/muistomerkit/index.htm 9ao ffYlff*:. S1.rnqi'e:rsr^le tärkee patsas rrn trett\ P.rnu Patomäen Duunarimutsi Sturaril. ::r-is r.r nrrllor-r. ffi Teksti ja kuvat: Virve Obolgogiani ffi Lisätiedot: http :/lwww.taidemuseo.hel. Trilline r 159l1981). E,rikseen voi viel tsiigaa, n'ritä nlyii patsait on tr-rliu tiii tulossa. ett osittain sama jengi. mutt sr-riautettu Suonten kr-rlttur-rrrrahastoor-r \-Llonna 100,3. Toivottavasti yhdistyski on r-iel s;rdan r.uoden pääst. kr-r i.Lrl-Ius patsaan pystlyn, oii perLlstarrassa sellastaki r'1'rdistr stii ku Stadin Slangi f )-. .ftrir.ie n stotrri >itt oliski se. Patsaat on paitsi Sterdin taidetta, kans yks osa Stadin l-ristoriaa. Osa niist on r-:ran snadei, niinku Anna Iäämeri-Ruusuvuoren Lastensiirtojen muistolaatta, joka tän r-uoden keväällä duunattiin \rR:n entisen rahtibyggar-r seinään Elielinaukiolla. p äiikon suli Leo \\-;unsteir-r (188,1-19,8) ja sen Biirir stokis todannu ntuija Reqina rr.s. Sivuilt voi tsökaa pirtsait kuvanveistäjän tai patsaan nimen mukaan. \hikk se, onks Oleg Kirjuhinin r\Iaailman rauha Hagikses Stadir-r rumin veistos tai onks Yeikko Hirvimäen Kuningasajatus Tolikas kasa stebui r.ai upee kunnianosotus Mika Waltarille. Muist;raks se. I volatsartt.. ett siiiitiö on perustettu \-uonna 1918. .'.: tsiigaa sitä vaikk sirdan vl.t''den päästä. iokaisel saa onneks olla oma mielipide. Taidernuseon sivuilt voi plusqair, ett Stadis on yli 400 r-rlkoveistosta. Mitäköh.ln iL-:ris.1i1 joku stadilainen. Perustaiat oii Odess;rs toclannu kiiltp-,p"' irneLl\-O S. Ja on siel karttaki, mist r"oi tsiiqaa jonku mestan kaiklii patsaat. Gamlat patsaat on 1800-1uvun lopult ja jotain ,vksitr-isii patsait voi lö1tää sitäkin galrlempii
Suomen ensimmäinen Tietokone IBM 650 otettiin kä)ttöön Postisäästöpankissa (PSP) syksyllä 1958. Silloinen reikäkorttikonekapasiteetti käsitti mm.: tabulaattoreita, kalkulaattoreita, kollaattoreita, sorttereita, reproja ja tulkkikoneen. Yhdelle kortille mahtui B0 numeroa tai aakkosta. DI:t Hans Andersin ja Tage Carlsson. Niiden hoitaminen kirjanpitokoneilla kavi lahes ylivoimaiseksi. Teknillisessä Korkeakoulussa aloitettiin rakentaa ESKO tietokonetta (Elektroninen $arja KOmputaattori) 1 950-luvun puolivälissä, josta piti tulla Suomen ensimmäinen tietokone. Säästötilien kirjanpitoa ei voitu siirtää postien vastuulle, koska siihen liittlvää ammattitaitoa ja konekapasiteettia ei heillä o1lut. PSP:ssa siirrlttiin jatkosodan päättymisen myötä säästötilien (Leijonakantisen) kirjauksessa Hollerith reikäkorttikoneiden käyrtöön. Taustalla on Nuuttisen Manu. Tämä johtui Helsinkiin keskitetystä kirjanpidosta, koska pankkipalveluja ja rahaliikennettä hoitivat. Sen vuoksi pankkiin tilattiin joulukuussa 1957 IBM 650 -merkkinen tietokone. Asiakasmäärän jatkuva tasainen kasvu ja pankkien välinen kilpailu pakotti miettimään uusia ratkaisuja asiakasreskontran hoitoon, joka laahasi toista kuukautta jäljessä. Sitä rakensivat mm. pääosir-r postikonttorit, joita oli n. Ratkaisu oli siirtyä kuukausikirj auksesta kymmenpäiväkirjauksiin ja yhdistää useita tr'ör'arheita tietokoneella hoidettar.aksi. Nämä koneet olivat mekaanisia ja toimivat releillä. Kone valmistui pari vuotta ENSI'n kayttoonoton jälkeen. Edessään tabulaattori ja reikcikorti lltkija ja tqkanaan tietokoneen keskusyksikkö. Asiakasreskontra ja tilitapahtumat (panot ja otot) olivat reikäkorteilla. Tietokone ristittiin ENSI'ksi. Tietokoneen hankinta Leijonakantisen haltijoita oli 1 950-luvun puolessavälissä j o yli miljoona. Heille avattiin säästötili PSP:ssa, jonne kotiuttamisrahat maksettiin. Uusi ja suuri asiakaskunta oli armeijasta kotiutetut sadattuhannet miehet. parituhatta koko maassa. PSP:iin tilatussa laitteistossa asiakasreskontra yms. Idean isät olivat apulaisjohtaja Kalevi Tilli ja apuTaustaa Tämä on snadi juttu Suomen ekasta tietsikasta, jonka skrivaan yleiskielellä varmuuden vuoksi. Samalla saataisiin p1'sä1.tettyä henkilökunnan jatkuva kasvu. 18 wffiffi%ffiwffi ,,, @: ) ffiffiRrc*ffiHHeL*R : ::: r'lirr.r::.1 ., :i.:i'ii:r: .l ':tr;ir r,:rl r::.;it:'.'l,i +,,,:n r:l.tiri tll:: Iutun kirjoittaja tutkii jotai reikökorttict "tärkeänö kuin paiseen puhkoja". ENSl-rakkaus muuttui vuosikymmenien mittaiseksi työuraksi tietotekniikan parissa. Tästä tilauksesta sai alkunsa ennen näkemätön kehitys kohti tietoyhteiskuntaa, jonka päätä ei vieläkään ole näklvissä. koneilla hoidettiin keskitetysti säästötilien reskontra ja koronlasku. Tulin v.1954 PSP:n Säästökonttorin reikäkorttij aokseen operatööriharjoittelijaksi. Hollerith reikäkortti oli ohuesta kartongista valmistettu esipainettu kortti, jossa oli B0 saraketta pituusja 12 saraketta korkeussuunnassa. Em. Silloisen pankin pääjohtaja Teuvo Auran mielestä nimi oli onnistunut. olivat vielä reikäkorteilla
Kesällä 1958 järjestettiin testit meidän operatöörien parissa, joissa valittiin soveliaimmat koulutettavaksi operointija muihin tietotekniikan tehtäviin. yhteen-, vähennys-, kertoja jakolaskukäskyt, tietojen luku rummulle ja siirto muistipaikasta esim. Ennen kuin oli mitään taltioitavaa, piti suunnitella tehtävää varten ohjelma. Suomen ensimmäisiksi tietokoneoperatööreiksi valittiin Aarno Hanni, Arno Soisalo ja Kalevi Takala. ENSI pelasi siinä mm. Koulutus ei saanut häiritä päivän rutiineja, joten se oli sijoitettu työpäivän päätteeksi omalle ajalle. Se ikuistettiin myös filmille, joka esitettiin television uutiskatsauksessa. Tähän asti oli pärjätty "pelkälld'kykentätaidolla. Siitä syksystä tuli erittäin kiireinen, koska 1.10.1958 oli ottolainauskorkoja alennettu 3/+-prosenttiyksikollä. Koulutuksessa opiskeltiin ja jouduttiin omaksumaan aivan uusia asioita, kuten suunnittelua, vuokaaviotekniikkaa, ohjelmointia, Boolen algebraa, binäärieli kaksilukuj ärj estelmää, koneen toimintaperiaatetta j ne. Ohjelman tekijänä oli Jukka Virtanen. Keskusja voimayksikkö tulivat Ranskasta, muut mm. Se tuli sitten eräänä iltana ulos suorana lähetyksenä. Ekonomi Reijo Pukonen (PSP) selostaa juhlayleisölle reikökorttien luku_ia lövistyslaitetta. Sukselainen, Suomen Pankin johtokunnan jäseniä, PSP:n hallituksen jäseniä, Suomen IBM:n toimitusjohtaja Bengt Grönholm sekä Euroopan IBM:n korkeinta johtoa, Pohjoismaiden Yhdyspankin (PYP) johtokunnasta toimitusjohtaja Osmo Toikka ja johtaja Kalevi Tilli*) sekä valtionvarainministeriön korkeinta virkamiesjohtoa ja myös konesalin henkilökuntaa. Magneettirummulle taltioitiin ohjelma, joka luettiin reikäkorteilta. eduskunnan pr.rhemies V. Koulutusta veti ekonomi Veli-)uhani Savio IBM:stä, joka oli m)rynlt tietokoneen PSP:lle. Yhteen sanaan mahtui $rmmenen numeroinen iuku ja etumerkki tai viisi aakkosta. Em. Tilaisuudessa oli paijon eri lehtien toimitIajia ja kuvaajia paikalla. kolme tuhatta. Operaatio koostui käskystä, joka oli kaksi merkkiä pitkä numerokoodi, "tieto-osoitteesta' (data address), joka oli neljä ) Valtionvarainministeri Päiviö Hetemöki painaa "starttia" pääiohtaja Teuvo Auran opastuksella. Jokaista työvaihetta varten oli olemassa "käsky" (operation), jonka mukaan tietokone toimi. 1 0. käsivarren paksuisilla kaapeleilla voimayksikön kautta keskusyksikköön. Käyttöönotto |uhlallinen käyttöönotto tapahtui perjantaina i 7. Toisaalta oli mielenkiintoista seurata ohjelman tekoa. Pukosen pöön takaa näkyy huoltoinsinööri Fagerströmin (IBM) kasvoja.. fuhlallisen käyttöönoton jälkeen alkoi arkinen aherrus. Englannista ja Hollannista. Meitä oli minimimiehitys enää töissä. wffiffitu&ffiffi 19 laisosastopäällikkö Sulo Rosenqvist. Kuvausja toimittajaryhmä pyörivät monta päivää tiekonesalissa "sotkemassa" meidän rutiineja. Taustalla Aallon Lare (SS ry:n jäsen), hänen edessään lehtikuvaaja, jutun kirjoittaja. J. *) Siirtyi PYP:n johtokuntaan kesällä 1958. tulostukseen, eri käskyjä oli parisenkymmentä. 1 958. Olimmehan jo ennen sitä opetelleet ja testanneet tietokoneen käyrtöä. Se tiesi ylimääräistä saldeerausta. erästä intialaista peliä (NIM?) ja taisi hävitä vielä vastustajalleen. Varsinainen tietokone oli keskusja voimayksikkö, Keskusja voimayksikkö toimivat radioputkilla, joita oli yhteensä n. Sr-r-skuun lopulla 1958 tuotiin tilattu Iaitteisto lentoteitse Suomeen. Laitteet kohtasivat toisensa ensimmäisen kerran PSP:ssa. Laitteisto muodostui keskusvksiköstä IBM 650 ja voimar-ksiköstä IBM 655. Tietokonetta varten jouduttiin vetämään konesaliin 500:n voltin voimalinja, koska verkosta saatava jännite ei olisi riittäny.t. Keskusyksikön "sydän" oli 2.000 sanaa käsittär.ä magneettirumpu, joka pyöri 12.500 kierrosta minuutissa. Henkilökuntaa konesalista oli jo vähennetty. Periterialaitteina tuli lisäksi kaksi IB\l 407 tabulaattoria, korttien lukuja lävistysvksikliö IBII 350 sekä korttien lukuja lävistysyksikkö IB\l 3-;-r. Varsinainen saldeeraus oli parin kuukauden päässä joulukuussa. Kä1'ttöönoton jälkeen myöhemmin syksyllä Yleisradio teki televisioon ohjelman ENSI'stä. Läsnä olivat mm. Koulutus aloitettiin loppukesästä ja se jatkui aina tietokoneen tuloon saakka. Tietokoneen käynnisti valtionvarainministeri Päiviö Hetemäki pääjohtaja Teuvo Auran opastuksella. Tekniikasta Tietokone toimi ohjelmalla, joka taltioitiin tehtäväkohtaisesti magneettirummulle. Sama laitteisto oli otettu kä11töön USA:ssa vain reilu kolme vuotta aikaisemmin, joten olimme PSP:ssa silloin ajanhermolla. Käskyjä olivat mm. henkilöt olisi jo korkea aika rehabilitoida Suomen kaupallishallinnollisen tietotekliikan päänavaajina. Periferialaitteet oli r-hdistetlr. Sen lisäksi oli iso joukko kondensaattoreita ja tasasuuntaajia
Käyttöja ohjelmointihenkilökunnan koulutus uudelle tietokoneelle aloitettiin keväällä 1962. Tässä koneessa ei ollut enää radioPutkia, vaan ne oli korvattu transistoreilla ja diodeilla. Kun suunnitelma oli valmis aloitettiin ohjelman koodaus. Koneessa oli ferriittirengasmuisti, jolloin kaikki muistiPaikat olivat yhta noPeasti saatavilla. Siihen kuului keskusyksikön lisäksi IBM 1402 "readeri / punch' ja IBivl l403 "printteri'i Tässä koneessa ei enää tarvittu kYtkintauluja. Lomakkeeila oli valmiit kentät: "Locationl johon tuli muistipaikan osoite (5), seuraavana oli käsky (3), sitten tieto-osoite (5) ja loPuksi seuraavan käskyn osoite (5). tabulaattori. tieteellisiin tarkoituksiin. Listaus myös oli ainakin kolminkertainen tabulaattoreihin verrattuna. Lomakkeella oli varauduttu koodaamaan suoraan konekielellä tai symbolikielellä. Rummun muistipaikat oli numeroitu 0000 1999. suomalainen tohtori Volontis. Silloisen matematiikkakonekomitean sihteeri Olli Varho kävi myös laskemassa tilastojaan meillä. Saman vuoden keväänä oli tullut ensimmäinen IBM 1401, toisen Poiven tietokone. Helsingin kaupunki laski vuosina 1960-1961 r'irkamiestensä palkat Otto Karttusen johdolla, josta tuli myöhemmin Valtion Tietokonekeskuksen (VTKK) ensimmäinen ylijohtaja. 210 kierrosta sekunnissa, kertYi Ylimääräisistä kierroksista isoissa töissä paljon hukka-aikaa. Kone oli sisäiseltä nopeudeltaan monta kertaa nopeampi kuin ENSI. Program sheet" -lomake. Kun tietokone käYnnistettiin, se ujelsi kuin suihkumoottori, koska magneettirumpu kiihdltti vauhtiaan päästäkseen työskentelYnopeuteensa 12.500 kierrokseen minuutissa. 20 WffiffiWMWW merkkiä pitkä sekä seuraavan käskyn osoitteesta (instruction address), joka oli neljä merkki pitkä. Toisen sukupolven tietokone Operatöörien kannalta ENSI oli sympaattinen tietokone. Sen avulla pääsimme vaivattomasti mukaan tietotekniikan'bravanpyöräänl Ylitöitä jouduimme tekemään kovasti' ENSI'stä jäi meiile vain Positiivisia muistoja. ENSI'n tärkein työ oli säästötilien kirjaus eli säästöPäiväkirja (SPK). Sitä varten oli käytössä esipainettu "650 S.O.A.P. kolme kertaa noPeamPi kuin aikaisemmilla koneilla. I Arska Soisalo Alalla 1.4. Tällä kielellä koodattiin käskyt sYmbolisina kuten yhteenlasku "add", vähennyslasku "sub", tiedonsiirto "mov" jne. Kansaneläkelaitos oli tilannut samanlaisen koneen magneettinauhoilla ja he kär'ivät myös testaamassa tulevia ajojaan. Sitä Yritettiin vuonna 1959 mutta koneen kapasiteetti ei mahdollistanut yritystä. Svenska Handelshögskolanin opiskelijat kävivät joskus IBM:n johtaja Kaj Lagerbladin johdolla pelaamassa yrityspelejä. Teknillinen Korkeakoulu, matematiikan professori Olli Lokin johdolla, oli mYös asiakkaamme. s äily t e t ä än Tekniikan mu seossa Viikintie 1. 1 1. Se mullisti tietotekniikan ja sen käytön lähes täydellisesti verrattuna edellisiin tietokoneisiin. Neljän vuoden kuluttua 1966 hankittiin pankkiin kolmannen sukuPolven tietokone IBM 360. Ilmatieteellinen keskuslaitos (nykyään Ilmatieteen laitos) kävi laskemassa ja tulostamassa säätilastoja. Kertaakaan sen lähes neijän vuoden aikana, jonka tietokone oli PSP:ssä, ei esiintyn)4 mitään vikaa rummussa ja sen käynnissä. Myöhemmin kehitettiin USA:ssa ohjelmoinnin aPuvälineeksi SOAP -kieli (SYmbolic Optimum AssemblY Program), jonka kehittämiseen osallistui mm. Silloin tietokoneen sisäinen nopeus laskettiin millisekunneissa (sekunnin tuhannesosa). ENSI poistui kaYtosta kesälI^ 1962 täysin palvelleena, mutta ulospäin h1väkuntoisen näköisenä. Sen jälkeen luettiin ohjelmakortit rummulle muistiin ja kone suoritti ohjelman "käännön' konekielelle ja samalla optimoi ohjelman suorituksen mahdollisimman tehokkaaksi. Ensimmäinen IBM 1401 oli vain kahdeksan "kilon" (8000 muistipaikkaa) tietokone reikäkorttir.ersiona. NormaalinoPeudessaan se kävi täYsin äänettömästi. Pääesikunnan ballistinen toimisto kävi derivoimassa eli laskemassa tykkien ammusten lentoratoja. Tavoite oli nopeuttaa kirjaus kuukausittain tapahtuvasta kolmeen kertaan kuukaudessa. 1 994 Kuvassa tietokoneen keskusyksikka 650, vieressä lukuja lävistysyksikkö 350, sitten 407 ja sen vieressä lukuja lävistysyksikkö 355, Ti et oko n e e s s a ollut m agn e e t t ir ump u. Kun ohjelma oli saatu koodattua, se tallennettiin reikäkorteille yksi käskY/kortti' Alussa koodattiin lomakkeelle käskyt ja osoitteet konekielisenä. Varhosta tuli myöhemmin Suomen IBM:n toimitusjohtaja. U lkopuoliset käYttäjät PSP vuokrasi koneaikaa mm. Korttien luku ja lävistys oli n. Vaikka rumpu pyöri n. Tämä tarkoitti, että seuraava käskY otettiin mahdollisimman 1äheltä edellistä käskyä, ettei rumpu joutunut pyörähtämään koko kierrosta, vaan ainoastaan osan kierroksesta. 19 54-30