Nro 4/2023 | Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti | 28. vuosikerta | Hinta 10 € Slangikuoro kybä vee Fengisposse duunaa teatterii
STADIN SNYGEIN BUIDU C M Y CM MY CY CMY K K-Market_BiiliTalo_AliJahangiri_Tsilari_90x131_01.pdf 15 14.8.2023 11.00. Mikä tahansa skraidu tällä sivulla fippaa Slangijengille buustii, jeesaa, et napasnöre ei bragaa, et Tsilarii duunataan jatkossaki bulina, kalseena ja karheena. Mun oman jässärin nambero on 500. FREDAN MURKINA Gutaa himasafkaa ja kaurismäkeläinen fiilis Vesa Pallasvesa, HTD 8 Freda 26 1897 I.F.K. Tälle sivulle skaffataan tyyppei, lafkoi, klubei, mestoi ja buidui, ku diggaa Stadii ja slangii. Stadin slangidiggarit Tää on slangidiggareiden kokoontumispaikka. Sit mä oon ollu pari vuotta Slangijengin kasöörinä. Helsingfors Idrottsföreningen Kamraterna. Mä oon duunannu issarin ja kirjanpitäjän hommii kolkyt vuotta. Sä bonjaat, et mikä maaginen styrkka on jemmattuna slangiin, sen bamlaamiseen, sjungaamiseen ja skrivaamiseen. En gång – alltid. Ragnar ”Ranccu” Lilius Numbat orderiin! Ku sä tarttet jeesii sun taloyhtiös tai yhdistykses kirjanpitoon, ni täällä mä oon. Ku sä stikkaat sun mesitsin diggarisivulle, stadilaisuus ilmiselvästi merkkaa jotain sulle tai sun prodaktsille. Sendaa mulle meili: risto.lindgren@pp.inet.fi tai skulaa: 0400 456 685 ”Last record shops standing” A.H.Records, Freda 12 Eronen Record Store, Laivurinrinne 2 Visusti Viiskulmassa Freda 16 KU BLISARI ON GIMIS, . HIFKii digataan kolmel kotimaisel: Kerran – aina. Koklaa Kingei, diggaat forevö
Pluggaa Upin ja Elviksen stoori s. Kuitunen 17 Jaska käväs tääl Härmäs O. Kolanen 32 Arttuu Malmist E. Tamminen 18 Sporttijäbä delas S. 30. Seppälä 24 Stadin syke R. Nyberg Räppii, mut ei räpellystä. Janzon & M. 34. FOTO: UPI SALLAKSEN ARKISTO. 8. Palminen 26 Lindellin linjauksii T. Palminen 6 Yhteystiedot 7 Bamis H. Kainulainen 20 Harossii marossii H. FO TO : VA LT T ER I H EL LG R EN . Saksala 19 Gamla slangi E. Lindell 38 Människans bästa vän R. Kuvaöverit Slangijengist s. Jormanainen 33 Slangi blisaa 36 Skabat 37 Pluggaajat 39 Slangi järkkää Stadilaisii ja yks ulkkari 12 Slangikuoron födikset R. 3 Tsilari 4 | 2023. KANSI: LIMINGANTIE KANNEN FOTO: MARIT HENRIKSSON 4 Snadit 5 Hedari S. Pluggaa juttu s. Paunonen 22 Ollaaks me sukuu. T. Aalto Tsilari treffas pallopelivirtuoosi Kyntsin. Lännenmäki 28 Fengisjengin teatteri R. SISIS Stadissa, taivaalla ja maalla 14 Hopeesiipi taivaalla M. Kolanen 27 Rehupuntti J. Ku Elvis dyykkas Stadiin, Sallaksen Upi oli valmiiks hereillä
Siks bungaaki bulimmin kun perusmarkettibregu. Jengii tuli niin vilde, ettei kaikki päässy ees tsittaan. Kuultiin bulisti Jussin hittei eri vuoskymmenilt ja muutama ihan nyya biisi, rokkii, kantrii, balladei. Primo on auki vaan viikonloppusin, pe klogu 15–19, la ja su klogu 10–18. Mun mutsi tsiigas mua öögiin, smailas ja vastas: – ”Mun rakas lapsi, ei koskaan.” TL Stadin Friidu täytti 80! FO TO : V IR V E K U U TA R . Ne duunataan juureen, ei oo mitään pikaduunii. Yhes bregus on pähkinöit, toises unikonsiemenii, kolmannes maltaita. FOTO: VIRVE KUUTAR. VK Jussi shungaa ”on niin kliffaa tulla Stadiin takaisin”. Se ei haitannu, ku bändi skulas sellast musaa, ett teki mieli joraa. Sielt saa gutaa breguu, artesaanii. Onks Stadi maailman toimivin stadi. Vissiin koskaan ei osata duunaa kerralla priimaa, ku just vast valmiiks saatuja sileitä ja siistei asfalttigartsoi ja -teitä revitään heti kohta uudestaan auki, ett päästään fiksaa jotain, mitä ei jostain syystä voitu panna kondikseen sillon, ku sama mesta just vähä aikaa sit oli remontis. VK Breguvalikoima entises Lapparin tsirras olevas leipomos Primos. Jauhot on spelttii, vehnää, ruista. Snygii breguu Entist Lapparin tsirraa yritetään pitää hengis. Siel on kahviloit, snadei buidui, museo ja monenlaist toimintaa. Kruunusiltojen buli bygga taas on pistäny mullin mallin koko Hagiksen, ja Kalasatama–Böle-sporareitti sotkee liikennettä, no Kalasatamast Velodromille asti. Virve Kuutar 4 Tsilari 4 | 2023. Maarit on aito stadilainen, se ei kumartele kuvia ja ymmärtää hyvän stoorin voiman. SNADIT Stadin Kundi stagella Jussi and the Boys skulas Storyvillen terassil yhten iltana heinäkuus. Sitä mä kyl aika usein funtsaan, ett kelle sitä stadii oikein bygataan, koska selkeesti ei ainakaan meille stadilaisille. Froogasin joskus pikkugiltsinä mun mutsilta, ett millon tää Stadi oikein tulee valmiiks, ettei noit nostureit ja tietöit olis aina joka kesä mestat väärällään. Mulle Maarit opetti Stadi-päivänä 12.6.2020, ku sen ekan kerran treffasin ihan livenä, ett sil ei oo mitää välii, onks joku stoori totta vai ei – kunhan se on hyvä! Tsilari onnittelee 80-vuotiasta! TL Slangiopen snadit Bonjaatsä nää. Jussi bamlas, ett uus platta Rokaten tieni meen on tulos syksyl, ja 15.9. Bregut blisataan kilohinnal, ni voi slumppaa vaik puolikkaan yhtä ja puolikkaan toista. Maarit on friidu, ku kohtaa jokaisen ihmisen sellasena ku se on. Heinäkuus kyltis pluggas kyl viel ”Paperi ja lahja”. Stadin Friidu vuosimallii 2009, buli persoona ja upeen uran tehny toimittaja, ammattiskrivaaja ja kulttuurihissadorka Maarit Niiniluoto vietti sen 80-vuotisfödiksiä 28.7.2023. Juuribregu tekee gutaa smagalle ja mielelle. Tänä kesänä bulii katubyggaa on ollu tavallistaki enemmän, ku auki on peruskorjaukses olevan Manskun (kestää vuoteen 2025) lisäks viel Lönkka, molemmat Espat ja Erottaja. . Maarit Niiniluoto Musatalossa Nyt mä bonjaan suomi–stadisanakirjan julkkareis 2021. Tietysti kans just öppnattu Tripla ja siihen kuuluvat fänsit nyyat bytingit ja tiejärjestelyt on sekasin, ku Keski-Bölee väännetään uuteen uskoon. tremolo Tsiigaa vastaukset sivulta 36. mandiska . järkätään Kultsal Jussin 80ja Boysien 60-v-synttärikonsertti. No, tällast se on, ku Stadiin duunataan maailman toimivinta kaupunkia. FOTO: VIRVE KUUTAR. Niiku aina kesäl, ni Stadin raksat ei pettäny tänäkää vuonna. Ku dallaa pää rakennuksen ohi rantsuun, ni hittaa viel snadin leipomon Primon
Mä tein asenneuukkarin: aloin tsiigaa maailmaa öögat auki, mut en tsögannu enää feelui. Mut mitä skrivas Pauli. Must on tärkeet, et ku sä rupeet poliitikoks, ni sä et hylkää sun identiteettii tai elämäntapaa. Aiheen Arhinmäki tsennaa hiivatin hyvin: Pasilan. HEDARI SEPPO PALMINEN Mut jos joku on stadilainen omien gartsojen dallaaja, kaikkee sen dorkuutta ei kantsi heti dumaa kusipäiseks ja kajahtaneeks. Must on snygii, ettei poliitikot oo kloonattui toistesa 3D-tulosteit, et ne tulee erilaisist taustoist ja alakulttuureist. Se oli tosi fitti asenne. Buleimmas osas boltsii tällanen inklusiivinen demokratia on vast haave, jos sitäkään.” 5 Tsilari 4 | 2023. ”Duuni näyttää olevan aika buli, ihan professionaalii tasoo. Ku snadisti bytskaa tsiigauskulmaa, sielt voiki hittaa jotain virkistävää. Tän Tsilarin julkkareissa dilkataan kymmenennet Dorkan paprut. Täs on kyse tsiigauskulman sinksaamisest. Ei ihme, että Pauli Sivonen sertifioitiin Hyvällä Tavalla Dorkaks jo vuonna 2021, järjestyksessä kuudentena. No, mitä me voitas täst Arhinmäen keissist oppii. ”Kaikkee” tarkotti sellasii jutskii, joit mä diggasin ja jotka mä olin itte kekannu. Se on skarppi eksemplaari tyypist, ku ei dyykkaa massan mukaan, vaan funtsaa ihan itte. Ei, Paulin mesitsi oli paljon freesimpi. Skolessa ja studeeraukses mä olin slöde. No, ainaki se, et kantsii diggaa tätä meiän poliittist systeemii. Ei kaikki stadilaiset mitää kiitosvammasii oo Skloddina ja jangsterina mä olin helkkarin besserwisseri ja kriittinen jätkä. Graffitist on tullu timmii arttuu, mut sen tarttee säilyttää sen originaali vastakulttuurin fiilis – jopa sen laiton särmä. Nehä ei ollu mun kekkaamii. Mä taas funtsaan, et tää meinaa sitä, et meitsien poliittinen kulttuuri on skrodee. Se ei ruvennu niuhottaa ja hurskastelee, et herttileeli, kyl tää ny on ihan karseeta, et bomtsikan jobi on liidaa Stadin kulttuuritointa, mut se on niin pönttö, et se käryy seinien töhrimisest kielletys mestassa. Meil on ollu ällii byggaa sellanen systeemi, et ku kundi on skloddina hengaillu Stadissa graffiti kulttuurii diggaavis jengeis, ni siit voi tulla ihan stydi toimentaja valtiollises ja kunnallises politiikas. Ku Stadin kulttuurija vapaa-ajan apulaispormestari Paavo Arhinmäki kyrvähti juhannusaaton iltana laittoman graffitin smoglaamisest johki stogeradan tunneliin, ni sen vihamiehet, poliittiset vastustajat ja muut ”asialliset” ihmiset latas heti, et joo, se futishuligaani on ennenki plätränny brenkun kanssa, eikä sen stailist oo hirveen korkeit bointsei voinu ikinä dilkkaa. Ku mä olin kekannu ittelleni duunin av-tuottajana, yhtäkkii mä hiffasin, et jos mä en ny vendaa rotsii, mä känisen ja ruikutan lopun ikää, enkä saa jengii duunaa mitään buenoo. Rispektin dilkkaaminen ku taitaa olla Tsilarin ja koko Slangijengin idis. Se on harvinaist, smarttii ja välkkyy. Mä rupesin bongaa onnistumisii ja gratuleeraa niitten duunaajii. Vaikka me suomalaiset taidetaan olla maailmankaikkeuden tahmein jengi dilkkaa kiitosta, ni on meissä ilahduttavii poikkeuksiiki. Ja jumaliste, rispektin dilkkaaminen oli paljo kliffempaa ku urputus ja rutina. Loppujen lopuks politiikkahan ei oo mitään muuta ku yhteisten jutskien fiksailuu. Tietty, jos joku on täys tumpio, eikä todellakaan tseenaa mitään rispektii mistään sen skitsoist hölmöilyist, ni ei sellast väkisin tartte rupee säveltää. Pauli Sivonen, Serlachius-museoitten dirika on umpistadilainen ku budjaa Mäntässä. Pluggaa takis ja tuu mestoille. Mun puolustukseks voi stikkaa, et mä itte duunasin kaikkee sata lasissa, aina täysillä. Se tsiigas koko tsembaloo lungisti ja viileesti, tähän stailiin: Tollast näkökulman avaruutta mä diggaan. Monelt on kuulemma brennannu hihat, et kuin helkkarissa Stadin kulttuurist vastaava apulaispormestari voi duunaa jotain tällasta ja viel jatkaa virassa. Mut jos joku on stadilainen omien gartsojen dallaaja, kaikkee sen dorkuutta ei kantsi heti dumaa kusipäiseks ja kajahtaneeks. . Mä hittasin aina jotain urputtamist ja kitinää kaikist jutskist, etenki sellasist, joit oli duunannu joku muu
Voit käydä tsekkaa, mitä kliffaa slangija Stadi-kamaa hittaisit itelle tai vaik frendeille lahjaks. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. BYROO: Jäsenasiat, reduilmottautumiset, ostot lafkasta, Tsilarin tilaukset ja osoitteenmuutokset. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen ja Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä stadilaisuuden ilosanoman levittäminen. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. varajäsen valtteri.hellgren@gmail.com Tarja Valli 2. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. Muut byroon asiat hoituu parhaiten meilis: toimisto@stadinslangi.fi tai skulaamal: 045 186 7238 Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. Byroo on auki ti klogu 14–17 ja to klogu 15–18 (voi tulla muutoksii, himasaitilt hittaat ain vikan tiedon). Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. 045 186 7238 www.stadinslangi.fi Harri Saksala bamis harri.saksala@gmail.com Virve Kuutar varabamis virve.kuutar@gmail.com Outi Havia outi.havia@kotiposti.net Risto Kolanen ristokolanen@gmail.com Raimo Kuitunen raimo.kuitunen@outlook.com Ragnar (Ranccu) Lilius ragnar.lilius@gmail.com Timo Alarik Pakkanen santaclaus@kolumbus.fi Valtteri Hellgren 1. Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti 28. 6 Tsilari 4 | 2023. varajäsen, sihteeri, toimistoduunari Sirpa Halmela, taloudenhoitaja (hallituksen ulkopuolelta) sirpa.halmela@elisanet.fi Reijo Lainela Jäsenrekisterinhoitaja reijo.lainela@gmail.com Hallitus Toimituskunta Päätoimittaja Seppo Palminen seppo@palminen.com 050 552 1360 Toimitussihteeri Tiina Linna tsilari@stadinslangi.fi 050 435 2778 Valtteri Hellgren Matti Kainulainen matti.j.kainulainen@gmail.com Risto Kolanen Virve Kuutar Mikko Seppälä mikko-olavi.seppala@helsinki.fi Tsilarin vakkarifotaajat Raimo Granberg Marit Henriksson Esko Koivisto Raimo Kuitunen Jarmo Meriä Aki Schadewitz Matti Snellman Taitto Sivupainajainen Kirsi Pääskyvuori Ulkoasu Oy Graaf Ab Paino Grano Oy ISSN 1239-9523 Aikakausmedia ry:n jäsen Kulttuuri-, mielipideja tiede lehtien liitto Kultti ry:n jäsen Huom! Byroolla on nyyat aukioloajat
14. Minä vuonna Rolling Stones skulas ekan Stadin-keikkansa ja missä. 6. Mistä venäjän kielen sanasta juontuu slangisana skraitta. Millä kadulla sijaitsi leffateatteri Regia. Arkkitehti Lars Sonck on piirtänyt Stadiin pari tsyrkkaa. Syksy on snygien slangijippojen aikaa, joten luvassa Stadin slangin puitteissa kaikenlaista kimppakliffaa! Tuu messiin! Glaiduu syysaikaa! . 2. 12. 1. 7. Mistä leffateatterista käytettiin aikoinaan lisänimeä ”Hevostalli” ja missä se sijaitsi. Kyssärit V älillä on hyvä tsekkaa, miten hyvin sitä tsennaa Stadia ja stadilaisia juitsuja, eiks jeh. Mikä talo purettiin Makkaratalon paikalta 60-luvulla. 3. Missä on Katri Valan puisto. Minkä ikäinen Kirka oli, ku se aloitti The Creatures -bändin shungaajana. 8. Eli siitä vaan funtsimaan, mut huom., vain oman boltsin käyttö on jees. Kuinka pitkä on Pitkäsilta, ku yhdistää Krunikan ja Hagiksen. Hara, bamis 7 Tsilari 4 | 2023. 5. 15. Siks mä plokkasin muutaman kyssärin, joilla Tsilarin pluggaaja voi testaa, miten rooli oman elämänsä Esko Kivikoskena onnaa (Esko oli kova!). Mitä tarkoittaa slangisana smylkat. BAMIS HARRI SAKSALA Siitä vaan funtsimaan, vain oman boltsin käyttö on jees. 10. Tsekkaa vastaukset sivulta 36. 9. Millainen ihminen on filurgi. Minä vuonna Stadin kundi Jori Malmstén oli syntynyt. 11. Minä vuonna Eläintarhan ajot järjestettiin vikan kerran. Keitä olivat Liekkihotellin asukkaat. Missä kaupunginosassa on kirjailija Mika Waltarin födasi. 4. 13. Mitkä
Ne studaa, et ku bulit massat ei viel hihku, ni funtsaaks jengi et mä oon ihan dorka, jos mä jotain nyyaa rupeen diggailee. 8 Tsilari 4 | 2023. Skolessa meiän luokal oli snygi trendsetteri, Urpo ”Upi” Sallas. On sellasii ku flygaa keulilla ja innostuu uusist tsembaloist heti ja stydisti. Sit meiän luokal oli sellanen mamero perässä skimbaaja ku diggaili samaa ku muutki nynnyt, Paul Ankaa ja muita iskelmien sjungaajii. Siis eihän noiden fotojen välissä oo ku 64 vuotta. Ku Elvis Presley dyykkas Stadiin, Upi oli mun tsennaamist tyypeist eka ku moikkas rock ’n’ rollin kunkun tervetulleeks. Nykyään niit sanotaan edelläkävijöiks tai trendsettereiks. Sama kundi, sama idoli, sama vinyyli, no joo, skitta ei oo sama. Sit on sellasii blyygei nössöi ku tsöraa kaikkeen aina kuuden stogella. Ton mustavalkosen foton Upista nappas luokkakaveri Jukka Leino vuonna 1959. STADILAISII TEKSTI: SEPPO PALMINEN FOTOT: MATTI SNELLMAN REKVISIITTA: URPO SALLAKSEN HIMA-ARKISTO Ku Elvis dyykkas Stadiin Jengii on kahta sorttii. Se mammari olin mä. Hivaaks tätä ees kertoo
Ei ollu ku Yleisradio, ja se yritti saada jengin lysnaa fiinimpää musaa, klasarii ja tollasta. Mä kysyin Upilta, et millasii plattoi mun ny kantsis tsöbaa. Fasun luureilla tsekattiin uusii stygei, ja Stokkan levyosastol oli snygit kopit, mis jengi tsittas lysnaamas. Eka luokka opparii me käytiin sillosel Kampingartsalla (nyk. Duuni oli rääkkii, mut tuli siit fyrkkaaki. ”Muistan vielä vuonna viiskytkuus, tuli rokki siit on ikuisuus.” Jos nyt ihan jämptei ollaan, ni rokki tuli kyl Jenkkeihin vuonna 1956, mut Stadiin se smyygas vast ihan viiskytluvun lopussa. Eka meiän tsiigaama Elvis-leffa oli Jailhouse Rock. Mut sit Upi vei koko köörin Hertsikan levybuiduun lysnaa Elvistä. Seuraavana kesänä Upi oli kesäduunissa byggalla. Mun eka oma platta oli Bill Haleyn Rock Around the Clock, savikiekko. Uuden ajan musadiggarit slumppas sähköllä pyörivän skraitan, ja vinyyliplattoi tsöbattiin levybuiduist: sinkkuja, eepeit ja älppäreit. Upin toinen lempinimi oli ”James”. Se johtu siit, et skolen reksi Jouko Teperi vittuili Upille enemmän ku mulle. Yhtä leffaa me digattiin Sit Elvist draisattiin Stadiin kans leffoina. Skolessa meiän luokalla oli sellanen friidu ku Lea Tenhunen. Niihin aikoihin meikäläinen sai sella sen Philipsin keltasen matkaskraitan. Sallaksen fämiliin tsöbattiin eka skraitta vuonna 1958 ja eka platta oli Se oli sitä aikaa, ku skitta soi ja spaddu kärtsäs 9 Tsilari 4 | 2023. Älpeet bungas bulisti: 2400 huggee. Mut ku se leffa flyttas Aliceen, Fredantorille, sinne pääs, ku me tsennattiin portsari. U pi ja mä oltiin hyvii frendei. Leffas ei ollu ku puolet Loving You -älpeen stygeist. Sit Tuulensuuhun tuli ensi-iltaan King Creole. Me ei kumpikaa päästy sinne ineen, ku me oltiin alaikäsii. Ku styget jo tsennattiin, filkast jäi joteski korni fiilis. Ja se filkka kolahti molemmille. Muska sjungas Elton Johnin biisin lätylle seitskytluvulla. Elannon tavaratalon levyosastoo Siltikses piti friidu, jol oli nii stärät kontaktit, et Elviksen albumeit sai jenkkipainoksina, ja Krunikassaki, ihan Upin omil huudeilla, oli Liisan levytupa. Upissa oli paljo enemmän kapinaa ku meikäläises. Lauantain toivottujen levyjen lopussa skulattiin muutama iskelmä ja yks hillitty teinirokki, mut se oli sit siinä. Sen systäri Marja Tenhunen perusti Suomeen Elviksen fan-klubin. Mullaki oli siniset stiflat. Sinkkuja, eepeit ja älppäreit Eli rokki dyykkas Stadiin ja koko Härmään plattoina. Se Marjaki kävi Hertsikan skolee, mut se lopetti ja keskitty pyörittää ihailijakertsei. Sit se skole flyttas veks Stadin keskustast ja siit tuli Hertsikan yhteiskoulu. Sinne tsörattiin dösällä 32. Urho Kekkosen katu). Upi ei tarttenu funtsimisaikaa: ”Ekaks on kato Elvis, sit tulee heeelvetisti tyhjää ja sit tulee jotain näit muita.” No, mähän uskoin, et varmaan gaiffari on saleteis, ku se sen noin stydisti hönkii. ”You can do anything but lay off of my blue suede shoes” Jussi Raittinen skrivas suomalaiset riimit Krokotiili rockiin. Reidio ois voinu jeesaa rokkii breikkaamaan aikasemmin, mut ei se jeesannu. Upi oli sen Elvis-kertsin ekoi Reidio ois voinu jeesaa rokkii breikkaamaan aikasemmin, mut ei se jeesannu. Elviksen eepee Jailhouse Rock. Se oli ihan OK styge, mut esittäjä oli vanha puldero starbu, ei mikää jangsteri-idoli. Mut friidut diggas Upin rotsii enemmän ku mun mokkapläägii. Eihä Elvis osaa ees sjungaa! Aluks Upikaan ei kovin skrodesti hihkunu, et se diggaa Elvistä. Love Me Tender ja etenki Loving You tuntu skoijaamiselt. Meiän luokkakafrut oli lesannu aviiseist, et Elvis ei muka osaa sjungaa, et se vaan keikuttaa lanteit. Rock ’n’ rollii ei skulattu reidios just ollenkaan. Se meinas, et kundi roudas himaan lisää Elvistä joka liksast: Hound Dog, Heartbreak Hotel, Tutti Frutti, King Creole, All Shook Up, That’s All Right. Sil oli punanen rotsi ja se roikutti spadduu samallailla ku James Dean, siis siihen aikaan ku blaadaaminen oli viel muodissa. Sisäpiiri-infoo Elviksen fan-klubilta Me oltiin Upin kans snadisti niinku etuoikeutettui tyyppei
Ei me Elvistä livenä päästy tsiigaa, mut joka platta piti kii ajassa. No, Upi londas sitä skittaa Raittisen broidisten ekoille keikoille. Niil oli oma aviisi, sellanen monistettu paprunippu, ku piti jengin ajan tasalla. Upil oli aina freesii sisäpiiri -infoo kaikest, mitä Elvis oli duunannu, millasii plattoi oli tulossa ja millasil fiiliksil Elvis oli intissä Doitslandis. Jerryn esikuva tais Elvistä enemmän ollakki svedujen Jerry Williams. Eikä ollu se Herulikaa. Mä tsennasin sen Lutherin. Krunikassa, samas talos ku Upi, budjas yks kundi ku tsennas Jussi Raittisen. Ekat skabat Byggalla järkkäs Klaus Varvikko (Tsilarin päätoimittaja Kari Varvikon faija). Sil kertsil oli luukku Erottajan pommisuojas. Ku sillo ei ollu viel ees kunnon jässäreit, Marja skrivas Upille sellasen väliaikasen tsetin: Elviksen kuvas oli Marjan nimmari. Ekaks Suomen rock-kunkuks valkattiin Kaj Järnström, alias Rock-Jerry, tokaks siin skabas tuli Timo Jämsen. Toisen rock-kunkkukisan finaali skabattiin Työviksen salissa Bärtsissä. Se tsennattiin Kurvin jengissä nimellä Keijo Ahola. Siel notku paljon sen ajan muusikkoi ja niitten diggareit. Me oltiin saleteis, et Timo Jämsen finstaa, mut dumarit diggas enemmän oobulaist Pekka Loukialaa. jäsenii. Upi ja mä tsitattiin kaikkien rock skabojen ja -konserttien katsomoissa. Ei ne mitää sulosointujen jubileumii ollu, mut joka kundi (ja ne muutamat friidut) oli turvoksis alottelijan intoo. Tsögattiin härmäläist rock-kunkkuu Jo jonkin aikaa oli Stadissa ja Oobussa yritetty hittaa härmäläist Elvis-tyyppii. Ne finstas Lars ”Heruli” Herrmann, tokaks tuli Bo Luther, ku budjas Leppäkoskella. Ku se tuli Sallaksille tsekkaa levyjä, se hiffas, et Upin akustises skittas oli snygimpi saundi ku sen omassa. Se ei meiän mielest ollu kovin hääppönen sjungaaja. Kaikist noist alkuajan suomirokkareist Jerryllä oli snygein talentti. 10 Tsilari 4 | 2023. Esimerkiks stygen Party se vetää paremmin ku Elvis. Jussi oli kans Suomen ekoi Elvis-diggareit
Sil on kesämesta Mäntyharjulla, skitta soi ja tilitoimisto on aina auki. Kuinka monta Elviksen biisii se onkaan esittäny ja sanottanu. Tarkotus oli järkkää muutamana iltana rock-häppeninki, mut show veti jengii pari kuukautta. Rokki oli ny huolella esitelty stadilaisille. Sitä me Upin kans treenattiin jo ittekki. Kliffasti on pyyhkiny. Breikkaamist venttas twist ja sit tuli rautis, siis The Shadows -bändin snygisti skulaama skittamusa. Elviksen ympärillä hengas aina jengi, ku ”piti huolta bisneksest”. Oobulainen Helge Siimes kekkas idiksen, et jengi varmaan diggaa nonarina skulattuu ja sjungattuu rock-showta. Luokkakamut oli Upille ja mulle snadisti kateellisii, ku me brassailtiin aina enkun tunnilla metkoil sanoilla. Mut se oli sit jo ihan eri stoori. Aika paljon. Tääl on kuunneltu monta gamlaa maestroo, ku skulas aikanaan Elviksen kans: Scotty Moore, D.J. Roobertin Rock Show Kaikki rock-skabojen osallistujat, paits Rock-Jerry ja Timo Jämsen, onnistuttiin skaffaa meggeen skoijeihin tsembaloihin. Elvis sjungas lätylle melkeen 700 stygee. Päivät se oli kamreerina Stadilla ja illat Hesarissa korjauspluggaajana – siis niin kauan ku aviiseis viel digattiin virheetönt skrivausta. Se vuokras Iso-Robalt SE-nimisen leffateatterin (nykyään Lähetysseurakunnan tsyrkka). Mut bulein osa niist on ollu pelkkii feikkei. Mä oon saleteis, et jos Upi ois hoitanu Elviksen bisnestä, stara ois vieläki hengissä. Ku sillo ei ollu viel ees kunnon jässäreit, Marja skrivas Upille sellasen väliaikasen tsetin: Elviksen kuvas oli Marjan nimmari. Lokakuun lopussa Benny Hermansson järkkäs viel kaks Rock Show’ta leffateatteri Fenixissä Hagiksessa. Numminen tilas suomenkielisen tekstin Jarkko Laineelta Elviksen stygeen Wear My Ring Around Your Neck. Hardin. Fontana, James Burton, Ronnie Tutt, Glen D. Kaikki Elviksen styget on skobessa jos jonkinlaisina painoksina, on käyty visiitillä Gracelandis ja jangstereille muistutettu, et kävi tsägä, ku tuli digattuu alust saakka sellast talenttii, jost tuli maailman blisatuin artisti. No, lauteil tais olla yhtä paljo porukkaa ku meit oli salissa. Se on melkeen ku finstais lotossa. Jorkka veti snygisti Elvis ei siis koskaan dyykannu Stadiin muuten ku virtuaalisesti. Upin mielest Jussin ehdoton Elvis-tulkinta on Pitkä Musta Auto. Elvis-diggarit bonjaa. . Kaikkii noit Elvis-kloonei on nähty ja kuultu. Funtsaa Raittisen Jussii. Ei Mun sormuksein läheskää Baddingin paras biisi ollu, mut ura lähti flygaa. Funtsatkaa: 1,3 miljardii tsibaletta levyi. Stagella oli broidikset Loukiala ja broidikset Raittinen plus friidut Tuula ja Paula ja sit se Benny itte. Niin sanottu suomirock on snutannu Elvikselt koko botnen. Rock tuli esiteltyy stadilaisille Toukokuussa 1961 Roobertin Rock Show sit hyyty. Totta kai me oltiin Upin kans tsekkaamas, et vieläks homma futaa. Fan-klubin aviisi oli duunattu antiikkisil kopiovehkeil. Fontana niit snadisti avitti. Byroon nimest hittaa kirjaimet TCB. Sieltähä niit hittas. Upi ja mä (hiffaa John Lennon -tyyppinen nahkapresa) luokkaredulla 28.5.1964, samana päivänä ku The Shadows esiinty Lintsin lavalla. Duunissa Upi oli bisi kundi. Me osattiin kaikki Elviksen biisien lyriikat ulkoo. Jos sen asiakkail on jotain strobelii, se hoitaa homman kondikseen. Idolii sen ei oo tarttenu bytskaa. 11 Tsilari 4 | 2023. Monta unelmaa on toteutunu. Taking Care of Business Ku Upilt kysyy, et millast on Elvis-friikin elo ollu, se griinaa. Pee Äs Älä koskaan kysy diggarilta listaa siit, mitkä on Elviksen parhaat biisit. Jos sun listaas kuuluu niist 10, aika monta buenoo jää veks. Etenki kolis Mystery Train, se ku on yks Elviksen parhaist stygeist. No, on Suomessa käyny Elvis-musan haldaajiiki. Ja pakko sanoo, et Jorma Kääriäinen (+ Agents) oli helkkarin liki originaalii, ku Scotty Moore ja D.J. Papru dunkkas, mut pluggaajat diggas. Upi on ny eläkkeellä, mut ei sen forssi oo mihkää hävinny. Ilman Elviksen esikuvaa ja stygei se ei ois varmaan ruvennu rokkariks ollenkaan. Ai et mitä Elviksest jäi meille handuun. Mihkää snobbailuun ei ollu fyffee. Upin Top Ten: Mystery Train Heartbreak Hotel All Shook Up Such A Night Little Sister Faded Love I’m So Lonesome I Could Cry Power Of My Love Do You Know Who I Am Kentucky Rain Mitä toi Upin fiuden rekkari oikeen meinaa. Oudoltahan suomeks sjungattu rokki tuntu vielä 70-luvullaki, ku Rauli ”Badding” Somerjoki hinku rokkariks ja M.A. Se ois ny 88, kaks snögegubbee
Sellainen löytyi Meilahden seurakunnan Ruskeasuon seurakunta keskuksesta. Snadista jengistä buliks posseks Aluksi ajatuksena oli jäsenten hauska yhdessäolo laulun merkeissä. Ensin kuoro syntyi slangi harrastuksen jatkeeksi. Vuoden kuluttua perustamisesta kuorossa oli mukana yli 20 laulajaa, ja neliääniseksi sovitettuja lauluja alettiin harjoitella sekä esitettiin niin Stadin Slangin kuin muissakin tilaisuuksissa. Lassella oli jo pitkä musiikkitausta; aluksi Cantores Minores, sitten klarinetin opiskelua Sibelius-Akatemiassa ja sen jälkeen useita aikuiskuoroja. Kuoro harjoitteli kerran viikossa ensin Ravintola Kaisa niemessä slangitreffien lomassa, mistä se siirtyi Herttoniemen Siilitielle, pesutuvan viereiseen tilaan. Lasse on siis ollut slangikuorolainen alusta lähtien, ja on edelleen. Lasse ja Matti lauloivat pitkään rinnakkain bassoina Matin perustaman Sonantekuoron riveissä. Stadin Slangi ry ja Slangi kuoro ovat alusta alkaen olleet kimpassa. Slangii voi bamlaa ja shungaa Musiikki on Stadin Slangi ry:n toiminnassa yksi identiteettiä kannatteleva voima. Muutaman jäsenen lisäys teki huoneen kuitenkin ahtaaksi, joten uutta alettiin etsiä. Tänään se on rohkeampi, osaavampi ja tunnetumpi kuin silloin ja sen salaisuus on hyvä yhteishenki, kiva meininki ja hyvä johtaja. STADILAISII TEKSTI JA KUVAT: RAIMO KUITUNEN Se alkoi 10 vuotta sitten pesutuvan eteisestä, sai vauhtia täysiltä penkkiriveiltä slangitsyrkissa ja otti ilmaa palkeisiinsa Espan lavalta, Musiikkitalosta ja kymmeniltä suurilta ja pieniltä, kivoilta keikoilta. Valoisat, avarat ja toimivat tilat sekä keskeinen sijainti lisäsivät kuorolaisten harjoitteluintoa. Sen perustivat huhti kuussa 2013 Stadin Slangi ry:n aktiivit; puheen johtaja Pekka Kurvinen, Lasse Solman ja Matti Reittamo. Tavoitteet ovat edelleen samat kuin aiemmin ja Stadin Slangi ry:n kanssa. 12 Tsilari 4 | 2023. Slangikuoro toimi aluksi osana Stadin Slangi ry:tä, mutta vuonna 2019 perustettiin uusi, itsenäinen, Slangikuoro ry. Yhteinen tavoite on edistää erityisesti Stadin slangiin perustuvaa lauluja kulttuuri perinnettä. Osallistumisprosentti harjoituksiin ja esiintymisiin on ollut korkea. Slangikuoro ry:n vetäjänä toimii kuorolainen Soile Tammisto. Hän on ollut Slangikuorossa lähes alusta lähtien. Kuoronjohtaja, kokenut kuoroja musiikkimies, haitarilla ja kitaralla lauluja säestävä trubaduuri Matti Reittamo antaa ohjeita: ”vedetään mieluummin hieman överiks, ei himmailla”, Matti on toiminut kuoron johtajana alusta saakka. Starbut diggas shungaa Sekakuoro syntyi kymmenen vuotta sitten. R uskeasuon seurakuntasalissa, Rastissa kajahtaa neli ääninen Slangikuoron nimikko biisi: ”Niin gimis on Stadi, ois toivomus snadi…” Rastiin on kokoontunut Slangikuoro. Kuorolaulu on ollut hänelle tärkeä Niin gimis on Stadi – Slangikuoro 10 vuotta Slangikuoro kesällä 2017
Se laulaa ilot ja surut, snapsilauluista virsiin, koko köörillä tai pienemmällä porukalla. Monipuolista shungausta Harvalla kuorolla on yhtä monipuolista ja rikasta keikkaohjelmaa kuin Slangikuorolla, joka on stadilainen, kaiken ikäisten ja näköisten raitapaitakuoro. Sekasin, mut kliffal taval Sekakuoron harjoitusten iloinen meininki vahvistaa tutkimuksissakin esiin tulleen tosiasian, että kuoro laulu parantaa elämänlaatua. Tästäkin syystä kuoron ohjelmistossa on runsaasti vanhoja lauluja. Kaikkia kiinnostavia lauluja ei aina saada ohjelmistoon, koska tekijänoikeus byrokratia vaatii aikansa ja osaajansa. Oikeastaan se on samantekevää. 13 Tsilari 4 | 2023. Slangikuoron treenit vuonna 2020, Rusan seurakuntakeskukses, ku oli jo kasvettu ulos sielt Siilitien pesutuvan naapurist. Väki on jonkin verran vaihtunut, monet meistä kuitenkin ovat olleet mukana alusta lähtien. Lauluja lauletaan slangiksi, suomeksi, ruotsiksi tai vaikka latinaksi. Monenlaisiin estradeihin ja esiintymisiin on totuttu aina Paavalin seurakunnan puistomessusta Snygeimmät joulubiisit -tapahtumaan ja kuorojen kierroksen kapakkakeikkoihin. Slangikuoro on käyny shungaamas kans Hekan senioritaloille. Onko salaisuus uuden oppiminen, innostus, sitoutuminen vai Slangikuoron repertuaariin kuuluu kans Tapsa Rautavaaran biisei. Vielä on varaa parantaa, joten toivottavasti voimme edelleen jatkaa yhdessä shungaamista.” . Se antaa paljon: jännittäviä kokemuksia ja paikkoja sekä uusia ystäviä. yksinkertaisesti pelkkä iloinen meininki. Slangikuoro ei pyri kolkuttelemaan kamari kuoro-osaston ovia. Terkut födlareilta Näin todettiin Slangikuoron 10-vuotisjuhlissa: ”Paljon on nähty ja koettu, on päästy isoille ja pienille, hienoille lavoille esiintymään. Ennen kaikkea se kuitenkin pitää ihmisen pirteänä ja terveenä. Ohjelmiston kokoaminen on toki haastavaa, koska uusia kuorollemme sopivia ja slanginnettuja kappaleita on vähän. harrastus, ja Slangikuorossa puoleensa vetivät rento meininki ja stadi laisuus. Laulaminen tekee ihmiselle hyvää – tämä on tutkittu asia, jonka mekin olemme saaneet kokea. Harkoissa on käytävä säännöllisesti. Onpa sitä oltu framilla bibluissakin, ja osa kuorosta yllättäen jopa Fuengirolassa Costan stadilaisten juhlissa sekä koko köörin voimin levytysstudiossa – ihmemaa sekin. Siitä se alkoi, ja harrastus jatkuu yhä. . Tämä on kuitenkin tutkittu juttu! Snadeilla ja buleilla stageilla Slangikuoro on Suomen ainoa Stadin slangiin panostava kokoonpano. Meillä on ollut hienoja keikkoja isoilla lavoilla kuten Finlandiatalossa, Musiikkitalossa, Kansalaistorilla ja Oodissa. Kuorossa laulaminen edellyttää nimittäin sitoutumista. Slangikuoron keikoist Hekalle voit pluggaa Tsilarist 2/23
Ja britithän taas kutsuu näit DC-kolmosii nimel Dakota, minkä nimen ainaki kaikki liimasormiset pienoismallien byggaajat minnaa. Palveluspaikkana oli aluks Kuljetuslennoston Pohjois-Atlantin osasto, mist se snadin ajan kuluttuu siirrettiin Euroopan osaston käyttöön. Sen bulein osakkeenomistaja on DC-Yhdistys ry, ku pyörittää flygaustoimintaa ja vastaa tän koneen huolloist ja ylläpidost. Yks Suomen parhaite huolletuist flyggeist Tän snygin DC-kolmosen omistaa gamlojen flygareitten säilyttämist varte perustettu Airveteran Oy. Tän flygarin oli tilannu Pan American Airways, mut krigun takii se otettiin suoraan tehtaan linjalt asevoimien käyttöön. ilma-armeijalle ja heti krigun jälkeen säilytettäväks Oberpfaffenhofenin varikolle Saksaan. Sen rekkari on siis OH-LCH. Pilottipiireis tää ilmojen kaunotar on ”Hotelli” sen rekkarin vikan kirjaimen mukaan. Hei tsiigatkaa, siin se taas flygaa! Rakas Stadi on buli, mut snadi. Sielt se slumpattii Suomen valtiolle, ku anto sille 19.6.1948 sen nykyisen rekkarin: OH-LCH. Lokakuus 1944 kone siirty jenkkien 8. Talvi kaudet Wanha Rouva budjaa Vaasan hangaaris, mis se aina huolletaan ja puunataan seuraavaa kautta varten. Stadin slangil vanha rouva olis kai tantta, mut se ei kyl mätsää yhtää tän daamin pirtaan. Kolmosen pilotit ja mekaanikot on alan huippustaroi, ku tekee duunit harrastepohjalt, eli ilman liksaa, vähä ku Tsilarin toimittajatki (hahah...). Hopeine fogeli Stadin taivaal! Jo kaukaa voi hokaa Pratt & Whitney Twin Wasp -tähtimottien matalasaundisen murinan: musaa korville ainakin meille ilmailufriikeille, ja miksei muillekki. 14 Tsilari 4 | 2023. Ekaks lysnaa saundin ja sit hiffaa taivaan sines hitaasti etenevän hahmon. Kasikymppine kaunotar Wanha Rouva födas 24.12.1942 Douglas Aircraft Companyn tehtaal Kalifornian Santa Monicas tyyppimerkinnäl DC-3A-453 ja valmistenumberil 6346. No sehä on tietty DC-3 tai kolmone tai ”Wanha Rouva” – mil nimel me ilmailudorkat sitä kutsutaankaan. Tyyppimerkinnäks tuli sillo C-53C-D. STADILAISII TEKSTI JA FOTOT: MATTI KAINULAINEN M onelle stadilaiselle yks varma kesän merkki on ku tää hopeenhohtone gamla flygari kaartaa Stadin pilvettömäl taivaal niin, ett siivet välkkyy suulikses
Sielt flytattii sit HelsinkiVantaalle, mist käsin toiminta jatkuu vielki. Tän kauden öpnas mun osalt kliffa redu Turku Airshow -lentonäytökseen 17.6. Elämys näil reduil on nii buli, et olis aika dorkaa ees yrittää sitä selittää. Ohi on! Vaan eipä ollukkaan... Fiilikset iha pilvis On mielettömän haadi kokemus heittäytyy Wanhan Rouvan vietäväks. Lähe flygaa! Wanhan Rouvan normi flygauskausi starttaa huhti–toukokuun vaihtees ja endaa syys–lokakuun vaihtees. Sit ku sut on hyväksytty klubiin, pääset valkkaan lentokalenterist mieleises redun, ja niitähä kesän mittaa riittää: paikallisflygauksii Stadin lisäks ympäri maakuntii ja siihe päälle viel mahdolliset redut eri kohteisiin esmes kotimaisiin ilmailuhäppeninkeihi tai Stadii on kliffa tsiigailla välil fogelien näkökulmast. Ja tätä skrivates olis plakkaris viel yks flygausredu Räyskälän kentsul häppeninkiin, ku järkätään 13.elokuuta. Lopult tää gamla työjuhta kotiutettiin siviiliin 28.1.1986. Meggeen flygausreduille pääset, ku ekaks liityt DC-yhdistyksen jäseneks. Tää uudestifödannu hopee siipi kunnioittaa perinteit ja operoi Malmin flyggikselt vuosikaudet aina siihe saakka, ku Stadin ainoo oma kentsu klousattiin. Toivottavasti tän stoorin fotot jeesaa tsennaan. Lennokast sotilasuraa kesti 80-luvun puolväliin asti (lentotuntei 4262). Vuonna 1970 koneelle tehtiin perushuolto, jonka yhteydes se muutettii ja varusteltii punabarettie hyppykoneeks tunnuksel DO-11. Sen ekan reittilennon, Malmi– Tampere–Vaasa–Malmi, se teki Aero Oy:n palvelukses 21.7.1948. Meitsille se on antanu kyydit kerran jos toisenki: paikallisflygauksii Stadin taivaal ja redui kotimaan lentonäytöksiin ja ilmailupäiville. Malmin kentsu, Liuskasaari ja Suokki on kaikki Stadin snygei maamerkkei ja upeit mestoi. 15 Tsilari 4 | 2023. Stadilainen fogeli OH-LCH operoi alust asti Malmin flyggikselt. Gamlan Dakotan slumppas Airveteran Oy, ja loppu onki sit tätä nykyhissaa. Vikan flygauksen Finnskin palvelukses se teki 1.4.1967, ku DC-kolmosten aika yhtiös päätty ja kaikki kolmoset, ku viel skulas, blisattii Ilmavoimille
Samal oot jeesaamas koneen säilymist flygaavana aarteena. vaik päiväks Tallinnaan. 16 Tsilari 4 | 2023. Osoite: www.dc-ry.fi . Ehkä bulein redu oli kesäkuus 2019, ku Wanha Rouva lennätti ryhmän ilmailudorkii Ranskaan, Normandian maihin nousun 75-vuotismuistobileisiin. Jos diggaat ajatust lähtee flygaa tän gamlan kaunottaren kyydis, mee DC-yhdistyksen saitille ja paa jäsenanomus vetään. Ohjaamost näkymä aukee alas ja eteenpäin. Valtava häppeninki ja saletisti unohtumaton kokemus megges olleille. Flygauskohteet vaihtelee vuosittain ja hinnat tietty redun mukaan, mut esmes puolen tunnin paikallinen flygaus bungaa öbaut 75–100 egee. DC-3 speksit: Kärkiväli 28,96 m Pituus 19,63 m Korkeus 5,46 m Maksimi paino 12,200 kg Moottorit 2 x Pratt & Whitney R-1830 Twin Wasp -tähtimoottoria Teho 1.200 hp/moottori Kulutus 400 l/ensimmäinen tunti, muuten 300 l/h Matkanopeus 274 km/h Lakikorkeus 7.315 m Toimintamatka 2.575 km Miehistö 3 Matkustajia 19 (32) Valmistaja Douglas Aircraft Company Suunnittelijat Donald Douglas, Arthur Emmons Raymond Ensilento 17.12.1935 Wanhan rouvan kyydis ei oo liikaa tilaa, mut kaikki mahtu tsittaa omalle penkille
Lounaalle taivalsin Manskun varrelle, ku mä kelasin, ett voisin skruudaa jossain juuri silloin, kun Jaskaa kiikutetaan Salea morottaan. Tällä kertaa mä menin Kaivogartsan ja Manskun kulmaan. Pala historiaa. Lopulta se tapahtui. Silloin mun konkreettisin elämys pressoista oli mun edestä just boseen laitettu Mansku. Mun alkuperäiset pläänit meni snadisti uusiksi, ku kaikki neljä: Baana, Työmiehengartsa, Lastenkodinkuja ja Lapinrinne oli bosessa. Suurvaltapoliittisesti jännittävä ja jännittynyt möötti herätti tietenkin mun mielenkiinnon, ja pörräilin mun fillarin kans helikopterien valvovien propellien alla: halusin nähä edes vilahduksia kylmän sodan tärkeitten tyyppien liikkeistä. Jaska tuli Stadiin TEKSTI JA FOTOT: OLLI TAMMINEN Joku morjestaa The Beastin etusivufönarist ja joku toinen somettaa takapenkil. Torstaina 13.7.2023. Jäi yliopistoravintolan safka nauttimatta, kun itänaapurin dirikaa kiikutettiin tapaamiseen. Noin klogu 22 huomasin, että kartalla oleva U.S. Himassa mä sain kuulla, että myös mun kämppikset oli lähteny pressajahtiin. Oli mustia bilikoita, salamyhkäisiä stevareita ja massiivisia turva-aitoja. Kuikuilin jo päiviä aiemmin duunin jälkeen massiivisia turvajärjestelyjä, mitä hotellin eteen pykättiin. Tästä Biden varmasti tsöraa. Stadin kesä anto parastaan. Ku Suomen miesten futismaajoukkue voitti Liechtensteinin ja eteni ekaa kertaa EM-kisoihin, olin torilla. 17 Tsilari 4 | 2023. Siinä se. Vartti. Innostunutta venausta ja bulei pettymyksii Mä en siitä lannistunut, vaan hetkeä myöhemmin siirryin kyttäysasemiin lähelle Radisson Blu Royal -hotlaa. Joku vilkutti The Beastin etupenkiltä. Just ajoissa, ku siitä Biden ja sen kolonna koukkas matkalla Salomongartsan tunneliin. Mun kuolemansynti on kateus. Jaska-setä oli totisesti tulossa! Pääpäivän tunnelmia Saapumispäivänä, torstaina 12.7.2023, pluggasin kaikessa rauhassa himassa uutisointia Bidenin liikkeistä. Tällä kertaa Yhdysvaltain presidentti Joe Biden – kamujen kesken Jaska vaan – yöpyi noin kilsan päässä mun himasta, Radisson Blue Royal -hotlassa Kampissa. . Pöh! Kämppiskateutta ja kliffa sattuma Ku mä raahauduin takas himaan keskellä yötä, mä olin väsyny ja pettyny. Toinen. Puoli timmaa... Lopulta otin suunnaks Kampintorin, mist ainakin olis suora näköyhteys hotlalle. Just mulle. Seuraavana päivänä mä lähdin ”pirteenä” duuniin kaiken yökukkumisen jälkeen. Niinpä häselsin mun kämppisten kans pihalle, ja me onnistuttiin näkee vilahdus Jenkkilipun alla flyganneesta flygarista! Hetken mä funtsasin, että kyseessä olisi ollut Jaskan itsensä ajokki, mutta jouduin pettyy, ku pluggasin uutisista, että se oli jo laskeutunut. Diggaan kollektiivista riemua, innostusta ja juhlaa. Mun näkö kenttään ilmestyi bilika. Joe Biden Stadissa. Kolmas. Ku lätkässä tuli kultaa 2019, torille! Suomalaiset euroviisuharrastajat Liverpoolissakin funtsas – mä muitten mukana – mistä me kaivetaan tori, jos Käärijä voittaa. Minsat kulu ja mä seurasin iltapäivälehtien välityksellä Jaskan matkaa läpi Stadin. Mustii fiudei Radisson Blue Royal -hotlan parkkiksel. Air Forcen flygari oli Itäskönen yllä ja teki yllättäen kaarroksen niin, että se oli juuri meidän himan yli. V uonna 2018 olin vasta flytannu Stadiin, siis Trumputtimen aikaan. Tuskin se Jaska, mut salaa mä haluun uskoo, ett se oli. Kolonna tsöras mun ohi. Neki oli pysäytetty Baanalla, mutta sen jälkeen ne oli hiffannu siirtyy Työmiehengartsalle. Kohta olis mun vuoron nähdä vilaus maailman kuuluisimmasta ihmisestä! Paitsi että just ennen H-hetkeä pappa puikahti tunneliin. Kului kybä minsaa. Flightradar24 on saitti, ku seuraa lento liikennettä reaaliajassa ja se tuli tutuksi siinä kohtaa, kun aloin tsiigailla flygarin matkaa, ku kuskas Jaskaa Vilnasta kohti Helsinki-Vantaata
Skrivaili se tänne joskus ittekki, eikä ollu mikää slangipuritaani. Peesataan ny legendaa sen verran, et mitä Eki ois skrivannu tähän niinku kliimaksiks. Se skrivas skarppei ja glaidui kolumneja ainaki Veikkaajalehteen ja senaikaseen Urheilulehteen. Mehä ollaan tääl skrodeis handuis. No, matsin jälkeen ne oli taas lungei broidiksii. Ei Eki mikää verbaalinen fakiiri ollu, mut ku se bamlas, se oli streitti ja skoiji. HJK skulas A-junnujen futismatsii KuPSii vastaan. Se osas kuunnella ja bonjaa, styyraa ja avittaa. Se duunas ”rakkaudesta lajiin” kaikkee sellasta, mikä ilman sitä ois saletisti jääny duunaamatta. Toinen pleisi, mist Ekin hittas, oli Tölikan tortsa ja Tin Tin Tango. Kaikki broidikset skulas käsiksen SM-sarjan matsissa ja yksitellen Eki, Pera ja Risto joutu kahen minsan jäähylle. Kantsii dilkkaa tattikset kaikist päivist, ku on saatu olla ja elää. Wow! Eki oli tietysti Stadin Slangi ry:n jäsen ja diggas Tsilarii yli kaiken. Kundien faija, HJK:n joukkueen dirika, hiilty dumareille nii stydisti, et ne fippas sen veks kentsun laidalta. Kundi oli aina valmis jeesaamaan, kiinnostava ja kiinnostunut ihminen. Yks draisaa meiät Kuopioon Väinölänniemelle. Monena sunnuntaina se joutu pätkäsee sen saarnan, et kundit ehtis ajoissa matsiin tai treeneihin. Eki oli Stadin kundi ja slangi diggari. Se skulas topparina. Liikuntaneuvos diggas futista, käsistä, Stadikaa ja Bollista, oli HJK:n toimari ja AC Allianssin bamis, urheilumarkkinoinnin pioneeri, manageri ja sponsoroinnin spesialisti. Niist jokaikinen pluggaaja vakuuttu, et kundiha todella haldaa tän aiheen. Hengellisen perinnön ja sporttiinnostuksen Erkki peri faijalta, sosiaaliset taidot taas kaikist läheisimmältä, sen mutsilta Kaijalta. Niit bökkereit ei ollu skrivattu slangilla, ne oli funtsattu slangilla. . IN MEMORIAM TEKSTI: SEPPO PALMINEN, KU OLI JUTUTTANU ERKKI ALAJAN FRENDEI ILKKA JUVAA, RISTO NIEMISTÄ JUKKA PAKKASTA K u Erkki delas, se oli 71-vuotias. Eki skaffas aina jengii ympärille. Seitskytyks on snadisti yli skloddin iän. Erkki, identtinen kaksoisbroidi Pertti ja kolmas broidi Risto skulas kaikki futista ja käsistä. Tölikan ja Bärtsin kundi flyttas himluun Erkki Alaja 18.2.1952 – 20.7.2023 FO TO : EE M EL I SA R K A 18 Tsilari 4 | 2023. Suomen ja Stadin sporttijengi menetti ”ku inhimillisesti tsiigaa, ni tosi aikasin” kliffan kaiffarin ja uskomattoman moneen spöijaavan vaikuttajan. ”Ny snadisti jäitä presaan!” Tulos: kolme Alajan kundii jäähyllä ja faija, ku oli lempattu katsomoon. Sillai Erkki ilmas luonnettaan, eikä stroolannu ruutseille. Ku Pallokentän Sosiaalipalloilijat eli SOPPA järkkäs Bolliksel futis treenei skloddeille, Eki opetti niille joka treeneis kaks slangisanaa. Eki oli taustavaikuttaja, ihan viimesen päälle höveli toimentaja, ku ei koskaan ryysänny ja ängenny itteesä framille. Savolaiset griinas. Kaikkien sportti diggareitten kohtaus mesta Tölikassa oli Ekin mainos toimisto Pähkinä. Dumarin mielest molemmat Alajat tseenas keltasen tsetin. Monen stoorin kundi Sporttihan on turvoksis stoorei. Landelaiset duunas ekan byyrin. Pera oli molarina ja väitti et reppu oli Ekin syy. Se oli Pähkinän joulukonsertti Tölikan täydes tsyrkassa. Broidikset jaagas toisiaan pitkin Vänärii, mylvi ja mäiski. Jos me peesattais Ekii, tän muisto skrivauksen rubari ois Oodi Erkki Alajalle. Siel esiinty maan ykkösartistei ja koko jengillä oli kimppafiilis: tästä starttaa joulu. Eki oli lämmin kundi – ja ku futiksest oli kyse, ni välillä siin lämmös fleggas hihat. Se skrivas pinon kniigoi. Kaikki kolme tsittas siis jäähypenkillä yhtä aikaa. Erkki Alaja sai Taustavoima-tunnustuksen Urheilugaalassa 18.1.2018. Niitten faija Martti oli pappi ja koutsi. Viel kroussimpaa sporttilegendaa Alajat skrivas Hesarilla, Urheilu talossa. Se ois varmaan stikannu sen vakkarin: eiköhä duunata kiittimet ristiin. Eki oli aito slangidiggari Tosi moni minnaa, et Ekin ja Pähkinän jygelijubileumi oli aina muuta ku glögiltä dunkkaava pikkujoulupämpninki
Ja se johtu siit et yks ilta aika myöhää Pena ja Viki tuli jostaa Kurvin kautta himaa ja siin ne treffas Pikku-Ekun, se staijas siin kassi kurjuutta handus ja sano et sen pitäs stikkaa ne lestit, mut et sen klabbi oli nii helvetin klesa, ku siihen oli viime yönä skotattu ja kundit arvas heti loput. 1954. . Siinä se skiglariponttooni sit seiso, kunnes joku sen lopuks korjas veke. Kaikki meniki hyvin vähä aikaa ja osa kundeist osas jo kipinähommaa jonku verran, ku seki homma meni pommii. Kolmee iikkaa ne sit ronttas sitä niiden byggan pitskulle, mis ne duunas sille pukin, mihin ne kimpas lyftas se. Pena kysy Vikilt, et eks sil ollu sen klitsukämpän nykla ja olihan se Vikin fikkas. Yks kulman vanhempi kundi, yks Olle oli ruodikses oppinu titaa ja sen johdol kundit sit perusti titauskertsin ku ne sai talarilt lupaa käyttää sitä klitsukämppää siihe juttuu. Sit se toine homma ku meni plörinäks oli se titaaminen. Pena huus sille et se panis vaa klabbit botnee ku siin oli vaa vähä toista metrii vodaa. Se porukka piti sitten jurris nii kovaa messuu, et joku oli kai kantrannu talarille, nii et se sai tietää niist kemuist ja otti nyklat vek ja siihe lopahti titaustouhu, ku ei ollu muutakaa mestaa mis sitä ois pitäny. FOTO CARL GRÜNBERG / HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO. P ena ja Viki hittas Gammelilahden rantsust, Kyllaa vastapäätä, yhen flygarin ponttooni ja ne rupes funtsaa et siit vois värkkää snadin skiglarin. Yks stara, sen nimi oli Vallu ja sil oli paja takapihal, duunas siihe sit köli, ku kundit pani pulteil kii, mut siihe se homma sit toppaski, ku Pena ja Viki rupes styylaa ja Kake slumppas prätkän. Violankatu, romikset ja Kylla v. Kakel tuli kova hätä ja se yritti pysyy pinnal ja huus muille, et ne tulis jeesaa, ku se ei osannu simmaa. Ne otti messii pari vähä vanhempaa blaijaa, ku Ekku tsennas, ja suuntas Valkkaa. Siel kämpäs Ekku ensteks korkkas yhen lestin särkylääkkeeks ja kohta meni loputki brenkut sen sileän veegen. Sit ne kahlas rantaa ja draisas se vehe messii maihi. Eddu Janzonin stoori on julkastu aikasemmin sen kniigas Rundi Stadis välil snadis (1997). 19 Tsilari 4 | 2023. Siin puubyggas mis Viki budjas oli sellane klitsuu tehty snadi kämppä, ku oli talarin takana. GAMLA SLANGI TEKSTI: EDDU JANZON Olle oli ruodikses oppinu titaa ja sen johdol kundit sit perusti titauskertsin Kaks hommaa ku tyssäs Gamlan slangin näyte bamlaa täl kertaa titaamisest ja muistaki pikkukundien hommeleist. Gamlaa slangii tsögas Mikko Seppälä. Ekku froogas sit jos ne tietäs mistää koisumestaa. Ne skuffas se skönee ja rupes meloo sitä breduilla, ku ne hittas, Kyllan rantsuu päi. Ku ne oli siin puoles välis hela hoito kantras ja kaikki oli yhtäkkii vedes
Osa slobon o-kirjaimista ääntyy a:na ja h taas niin vahvana, et monet suomalaiset kuulee sen k:na. Se oli syötävä paikalla myyjän lasista pienellä puulusikalla. Lapsia ei vähääkään vaivannut se, että vettä ei lainkaan vaihdettu, yhtä vähän kuin se, että pyyheliina, johon lasi kuivattiin, oli hyvin epäilyttävän näköinen.” Jätski Jätski on aina ollu ekoja kevään merkkejä Stadissa. Maroosiryssiä Kauppatorilla vuonna 1907. Hänellä oli suuri viheriäiseksi maalattu pytty päänsä päällä erikoisesti vahvistetun lakin varassa. Jätski tuli Stadiin Sloboista 1800-luvul, eikä sen suosio oo sulanu viel tähän päivään mennessäkään. Päivä paistaa lämpimästi, leivonen laulaa, nokkois-perhosia lentelee, kylmäkukkia myydään, ja jäätelön kaupitsijat virittävät kesävirttänsä kaupungin kaduilla.” Samasta kevään merkistä skrivattiin kans ruotsinkielises Vappu-aviisis MAJA FÖRSTA MAJ 1.5.1870: ”Karoschinij maro-o-o-sch! Den välbekanta vårsång har redan i par, tre veckor smekt våra öron och bland vårens budbärare är ‘à la glaceryssen’.” Haroossii maroossii! ”Kesävirtensä virittäjät” oli maroosiryssii, sloboja, ku blisas jätskii ympäri Stadii. Stadilaiset alko matkii sitä huutoo, ja siit tuli haroossii maroossii ja karoossii maroossii ja monii samantapasii matkimuksii. Samalla ne huus kovalla äänellä: horoshoje morozhonoje ’hyvää jäätelöä’. FOTO: HELSINGIN JÄÄTELÖTEHTAAN ARKISTO. Käytön jälkeen lasi ja lusikka pestiin pytyn eri osastossa olevassa vedessä. SLANGILODJU HEIKKI PAUNONEN Sit ku Suomi itsenäisty, ne maroosiryssät alko shingraa 1920-luvulla Stadista vek. 20 Tsilari 4 | 2023. Helsingin jäätelötehtaan kipsa Keskuskadul. J ätskist skrivattii Uudessa Suomettaressa jo 28.4.1871: ”Kevät on tulossa. Väinö Tanner (1881–1966) muisti maroosiryssät lapsuudestaan Gresassa: ”Toisinaan tuli pihalle maroosiryssä herättäen heti huomiota äänekkäällä huudollaan ’haroossii maroossii’. Pytystään hän jakeli pienellä kauhalla lapsille tätä herkkua. FOTO: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO / SIGNE BRANDER. Annos maksoi 5 penniä