Nro 4/2022 | Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti | 27. vuosikerta | Hinta 8 € HTD 8 SAA PAPRUT Slangilodjun paluu
2022 ST AD IN KU ND I REMU UNIIKKI TARJOUS JAMIS MARKILTA: Originaali T-paita Remu Stadin Kundi 2022 musta tai valkoinen, koot: XS – 5XL 25 euroa/paita + mahdolliset lähetyskulut Tilaukset: Jamis Mark Oy jarmo.saramo@jamis.fi, 050 533 3313 Hietalahdenkatu 3, 00180
Kuutar & T. Pluggaa haastattelu sivult 8. Jormanainen 33 Slangi blisaa 34 Pluggaajat 35 Skabat 36 Slangijengi 39 Slangi järkkää KANSI: HITCHCOK KÄVI LINNUNLAULUSSA. 14. Leikkaa stadilainen murfologia talteen s. J. Kolanen 22 Elannon leipäkaupas P. Saksala 23 Rehupuntti / J. Juttu alkaa s. Linna 29 Stadi snygi, HeSa ei Snygi Stadi 30 Brenkku kortil. Pluggaa kommentti ja fiilstele viel snygei fotoi. Palminen 6 Yhteystiedot 7 Bamis / H. Paunonen 13 Tsennataaks landel slangii. Palmisen Skäfät, spädät ja stumpit on bäk. Kuutar 31 Kiilarit kuriin! H. Nyberg Stadin pormestari Juhana Vartiainen bamlas Stadi-päivän puheen ehdal avoklabbisen slangil. SISIS Vakkarit 4 Snadit 5 Hedari / S. Palminen 32 Slangi on kliffaa, osa 2 M. 3 Tsilari 4 | 2022 FO TO : SE PP O PA LM IN EN .. Koivu 26 Skulaamisen hissaa V. FO TO : K A R I R A IN ER PU LK K IN EN / M U SE O V IR A ST O . FOTOFUUSIO: MARIT HENRIKSSON. Seppälä 24 Pluggauskorneri S. V. M. Kieli-ilotteluu 11 Lemppareist H. Dorkan paprut Vesa Pallasvesalle. Palminen 20 Kuka oli Topi Toikka. Nyberg Stadii ja stadilaisii 12 Stadiperintökohteit Snygi Stadi 16 Kulttuuria alkusyksyyn R. Kim 19 Lisää murfologiaa S. 19. Purkunen 38 Sveduslangii R
4 Tsilari 4 | 2022. Saitti on iisi ja intuitiivinen käyttää ja se pursuu kiinnostavaa ja hauskaa settii Itämeren tyttärest. Funtsattiin ens Tsilariin 5/2022 koota Slangijengin minnailuit skaboist. Klikkaa ittes interwebsiin ja innostu! . gaifa Tsiigaa vastaukset sivulta 35. jotain tällast voi Historia Helsinki -portaalist bongaa. Mee nettiselaimel osotteeseen historia.hel.fi ja pääset tutustuu paikallishistoriaan vaik klikkailemal sijaintei kartast. Jos sä oot ollu messissä – urheilemas, duunis, tsiigaamas –, ni skrivaa stoorii ja sendaa Tsilarin toimitukseen. TL FO TO : V IR V E K U U TA R K A R T TA : H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O . . Historia Helsinki -hanke koostaa Stadist tehtyy tutkimust ja sen tuloksii yhtee ja samaa mestaa, mist kuka vaa voi iisisti käydä pluggaamas Härmän buleimman stadin vaiheist. SNADIT Slangiopen snadit Bonjaatsä nää. Monet skidit sendattiin landelle veks Stadist. Virve Kuutar Skrivaa olympialaisista! Siit on tasan 70 vee, ku Stadis järkättiin olympialaiset 19.7.–3.8.1952. . Ois kans mahtavaa saada snygei fotoi. Niit stoorei ei tartte sendaa, mis spiidataan, ku ei päässy messiin. Esim. Gamla Stadin kartta vuodelt 1836, mis näkyy kans, milt Stadi näytti vuonna 1808. skriitta . VK Uus kiinnostava nettisaitti avattu! Stadin hissaa valottava Historia Helsinki -portaali on avattu
Meil on viime aikoi na ollu suht guta bamarionni: buli osa poliitikoist ja muist dirikoist ei oo ihan strittibollii. Yks niist stadeist on sellanen, et se skrivataan bulilla kirjaimella keskellä lausettaki. Jengi on boltsin onnellisinta, kaikki osaa lesaa ja räknaa, ainaski noin periaatteessa. Se on fantsu ohje. Stadilainen diggaa verbaalist braijaust, bonjaa ja bamlaa slangii, on melkeen aina redi ja kliffa hiippari. HEDARI SEPPO PALMINEN 5 Tsilari 4 | 2022 F OTO MAT TI S NE LL M A N. Siks kaikki stadilaisuuden roso kuuluu meiän sortimenttiin. Me on skrivattu skoijimpii reppareit ja haalittu nyyii jeesaajii. Siks me ollaan huolissaan Stadin ilmeen säilymisestä. Se kyl koklaa, et mikä fakiiri sä oikeen oot, mut ei yleensä skuffaa kaiffarii veemäisiin strobeleihin. Jatkossaki, pitäkää kii stetsoneist! Bulisti. Ja siks sanan fekta viuhuu joskus sellasel forssil, et puuteribeboille voi tulla paha mieli. Ne inttää, et mitä hittoo näist stooreist on puunattu vek. Mut ollaaks me rämäpäisii rebeleit, piisaaks meil älli ja onks meiä idikset kaikkee muuta ku stanttui. Ku Tsilari on Stadin Slangi ry:n jäsenaviisi, ni bulille osalle slangijengii tää on ainoo napasnöre Stadiin, stadilaisuuteen ja tähän poppooseen. Et napasnöre ei bragaa M ehän budjataan tällasel Suomi-nimisel pläntil, mis on helkkaristi vodaa, skutsii ja sitä snadii slobojen bomtsikaa studaavii härmäläisii. Yks niist stadeist on sellanen, et se skrivataan bulilla kirjaimella keskellä lausettaki. Duunareit ollaan ja tasan tällä toimitusjengillä on ny skramlattu läjään kuus Tsilarin namberoo. Lesaajat ei diggaa nössöö glenssausta. Stadeissa ne samat tyypit on ihan fiiliksis, ku buidut on turvoksis rättei ja roinaa, plus et raflois serveerataan safkaa ja brenkkuu. . Ne diggaa bailaa kimpassa, musa skulaa ja kaikenlaist tsembaloo järkätään. Me luvattiin tyrkkii Tsilari nextille levelille. Taitto on snygimpää ku ennen ja tätä koko juitsuu on funtsattu kroussimmin ku koskaan. No, se on kyl käytännös asennelaji. Me on peesailtu Tsilarin toista entist päätoimittajaa Varvikon Kartsaa: duunatte vaan sellast aviisii, ku ittekki diggaatte pluggaa. Tyyppei ku budjaa Stadissa sanotaan stadilaisiks. Meiän tarttee blandaa särmää meggeen. Häpi porukka budjaa stadeissa, paits kesällä, ku niil on böndellä kolme miljoonaa bastuu ja puol miljoonaa rutsarii. Tsilarihan on boltsin ainoo Stadin slangilla skrivattu printtiaviisi. Me ei voida sluibaa, ettei napasnöre bragaa. Fotaririnki on futannu rautasesti – eli on saatu stailimpii fotoi. Tsilarin entinen päätoimittaja Pemu Mustonen sano, et stadilainen on jätkämäinen, ikusesti ilkikurinen skloddi. Pemu on funtsannu senki, et Stadin slangi on duunarien, jengien, rohkeiden kapinallisten, älykköjen ja toisinajattelijoiden kieli. Demokratia futaa snygisti, korruptio on stumpattu olemattomiin ja jengin asenteet (paits joidenki) alkaa olla suht liberaalei ja lungei
Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. Voit käydä tsekkaa, mitä kliffaa slangija Stadi-kamaa hittaisit itelle tai frendeille lahjaks. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. varajäsen valtteri.hellgren@gmail.com Risto Lindgren, taloudenhoitaja (hallituksen ulkopuolelta) ja jäsenrekisteri risto.lindgren@pp.inet.fi Tarja Valli, sihteeri (hallituksen ulkopuolelta) toimisto@stadinlangi.fi 6 Tsilari 4 | 2022. 045 186 7238 www.stadinslangi.fi Hallitus Harri Saksala bamis harri.saksala@gmail.com Soile Tammisto varabamis soile.tammisto@elisanet.fi Outi Havia outi.havia@kotiposti.net Risto Kolanen risto.kolanen@pp.inet.fi Virve Kuutar virve.kuutar@gmail.com Ragnar Lilius ragnar.lilius@gmail.com Timo Alarik Pakkanen santaclaus@kolumbus.fi Lasse Solman 1. BYROO: Jäsenasiat, redu ilmottautumiset, ostot lafkasta, Tsilarin tilaukset ja osoitteenmuutokset. Byroo on auki tiistaisin ja torstaisin klogu 14–17 (voi tulla muutoksii koronatilanteen takii, himasaitilt hittaat aina vikan tiedon). Tsilari / Stadin Slangi ry, Hämeentie 67 A, 00550 Helsinki. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen ja Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä stadilaisuuden ilosanoman levittäminen. Byroos päivystää Tarja Valli. Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. Toimituskunta Päätoimittaja Seppo Palminen seppo@palminen.com 050 552 1360 Toimitussihteeri Tiina Linna tsilari@stadinslangi.fi 050 435 2778 Valtteri Hellgren Risto Kolanen Virve Kuutar Mikko Seppälä mikko-olavi.seppala@helsinki.fi Tsilarin vakkarifotaajat Raimo Granberg Marit Henriksson Jussi Jalkanen Esko Koivisto Raimo Kuitunen Jarmo Meriä Matti Snellman Taitto Oy Graaf Ab Paino Grano Oy ISSN 1239-9523 Aikakausmedia ry:n jäsen Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti 27. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. varajäsen lasse.solman@gmail.com Valtteri Hellgren 2. Muut byroon asiat hoituu parhaiten meilis: toimisto@stadinslangi.fi tai skulaamal: 045 1867238. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”
Ja taivas stikkaa sillon tällön kunnon strittiksen. Mut muutama sana. Teltta pakettiin, huuliharppu messiin ja menoksi! ++++ Stadin slangissa tuleva syksy on sillä tavalla erilainen, et jollei mitään yhtäkkistä muutosta koronarintamalla tapahdu, nyt päästää järkkäämään juitsuja vähän niinku aikoinaan. Rento mutta silti svengaa…. Meneeks se ihan noin. Ja tiettyä lungia otetta. Tänkertaisen otsikon kohdalla muistaakseni kävi aikoinaan just niin. Kliffaa hei! Joten kandee seuraa nettisivuja, ja Tsilaria myös! Kaikenlaista tietoa löytyy siitä mitä kaikkee glaiduu syksy tuo tullessaan!! Skulataan ja bamlataan! . Onks tää muka paras mesta ja semmosta. Meitä on niin moneen sporaan. Tää poplaulaja snaijas relan kuiteski ihan toisin. Meitsi hiffaa sen niin et rela esiintyjä on tosi lungi ja joteski irtonainen, vähä niinku puoliks ilmassa koko ajan! Kun joku on rela, se ei oo yhtään rautakanki tai semmonen, se on rento!! Ja svengi on sillon joteski itsestään selvää. ++++ Nyt kun kesis alkaa vedellä loppujaan ja jengi palailee skutsista ja ties mistä takas himagartsalle ja sinne, sitä funtsii mikä meitä tänne vetää. Kai se on jotain semmosta missä on särmää…, ainaski musta. Millanen laulaja on rela. Eiks tääl muka oo mitään mälsää. Jokainen voi noita funtsia. Ku muumithan ei pidä frysiksestä yhtään, ei yhtään, nehän vetää peiton korviin ja goisaa koko talven! Ja muistatte myös, Nuuskamuikkusen, sen, jolle syksy merkkaa taas ihan muuta eli lähtemistä. Mitä rela niinku tossa tarkottaa. On toisenlainen fiilis, kun kesis jää taakse, päivät lyhenee, illat hämärtyy. Syksy on meitsistä jees-aikaa. Rela mut silti svengaa S langi on usein semmosta et jos sä et oikein snaijaa sanojen merkitystä, lauseista voi tulla ihan jotain muuta ku ehkä oli tarkotus eli koko ajatus voi mennä nurin ja sitä rataa. Oho! Heti nousee käsiä ja joku huutaa: ”Sanos Hara millasta on oikea stadilaisuus?” Tajuutte, en lähde kelaan tota tässä sen enempää. Rela on sille niinku jotain jäykkää tai semmosta, tai näin mä ton tekstin ymmärrän. Stadi on sillon joteski ihan eri. Ja muistatte muumit, nehän valmistautuu jo syksyllä talveen. Varmana. Ja tekstinhän bonjaa dorkakin: ”Rento mutta silti svengaa”. Kun joku on rela, se ei oo yhtään rautakanki tai semmonen, se on rento!! BAMIS HARRI SAKSALA 7 Tsilari 4 | 2022. Joku funtsii botskin vetämistä ylös, joku kaivaa sadetakin esiin ja semmosta, eli kaikenlaista uutta duunaamista syksyllä riittää. Se on erään tunnetun härmäläisen poplaulajan ihaileva heitto eräästä ulkomaisesta laulajasta. Mikä täällä viehättää. Turha elvistely ei siihen kuulu. Mut, mut. Saletti, et yhtä totuutta ei oo
Jos ja kun, ni sit niille stikataan bulii handuu ja stydisti rispektii esimerkiks sillai, et Tsilariin duunataan snygi stoori. Kata ja Okko Kamu Kaheksas spettari dilkataan tän Tsilarin julkkareissa 18.8.2022 klogu 17 jälkeen Oodin Saarikoski-matolla. Kari Varvikko 3. Seppo Palminen 6. Ilkka Taipale 2. Virve Obolgogiani 5. Timo Alarik Pakkanen 4. Pauli Sivonen 7. Tarkotus oli ja on edelleen hittaa skoijii ja symppiksii hemmoi tai donnii, tsekkaa et ne on saletisti dorkii ja et ne on dorkii omalla metkalla tavalla. Ne seittämän edellist spettarii on dilkattu näille: 1. DORKAN PAPRUT TEKSTI SEPPO PALMINEN FOTOT KARI RAINER PULKKINEN / MUSEOVIRASTO Vesa Pallasvesalle skrivataan Dorkan paprut no 8 Siis mikä toi Dorkan paprujen idis ny olikaan. 8 Tsilari 4 | 2022 Vesa Pallasvesan fotas sen työn ääres Kari Pulkkinen.
Buliks kundiks se treenas ohjaajana Tuberkuloosiliiton kesäleireillä. “Jumaliste ette tuu tänne enää ikinä!” Omii spoorei se on skimbannu myöhemminki Vesan faija oli monipuolisesti kätsy, mut sodan sekottama höyrypää. Sen hösen paikalla on ny Lilla Teatern. Kaiffarit symffas sitä hurriks ja ties mikskä. Porttis Korkikseen Ihan kaikki ei handust skruudannu. Vedui lempattiin klitsuun, rottii skodattiin piekkarilla, pitskulla kävi skulaajii, sjungaajii, skeglunsliippaajii ja botlarien blisaajii. Ihan joka jätkä ei ois valkannu modernii joraamista. Ku se dokas, ni mutsist tuli ajoissa sitkee yksinhuoltaja. V esa Pallasvesa on niin stadilainen ku joku voi olla. Vesa oli et “nevö höörd”, mut ei siin mitää, jos duunii tehdään handuilla, siinähä kundi oli näppärä. Se päätti, et joku päivä mä viel oon tota samaa jengii. Vesan mielest se oli kova juttu. Se oli armoton sauhu jo skloddina, mut mutsi oli opettanu, et ku tätei ja setii tsiigaa öögiin ja pokkaa hövelisti, ni kaikki skruudaa sun handusta. Moni skloddi ku tuli kesäleirille, ni ekaks fleda ja skeidaset talvikledjut veks, DDT:tä klaniin ja täisaunan kautta jatkoon. Se on kai vieläki voimassa. Mutsi delaski siellä. Niiden fämili budjas Yrjönkatu kolmeskympissä, eli niin keskel Stadii, ku vaa voi kuvitella. Ku se födas vuonna 1947, se oli buleinta buumereitten ikäluokkaa. Simmis oli vieressä. Se pääs optikko-opistoon. Jäälautoilla oli jänskä skiglaa. Ku mutsi oli delannu, ni sen systeri Pulmu-täti adoptoi Vesan, lempinimeltään “Pätkän”. Riitta Vainion Modernin Tanssin Studio anto fantsun botnen. 9 Tsilari 4 | 2022 >>. Lähellä oli Alko ja skoudet kulmilla joka päivä. Ku Vesa tuli takas Stadiin, se bamlas sveduu. Ku meni mutsin kanssa, ni pääs friidujen puolelle tsiigaa daisareit. Onneks Vesa ei just maindaa siitä, mitä jengi bamlaa. Vesa ei studannu mitään Pulmu-tädin mielest Vesa tartti kunnon ammatin. Skolen voikkatimmoi se ei digannu yhtään. Se mesu jo funtsas, et tost kundist taitaa tulla tosi niska. Siel iisisti hiffas, et ei 60-luku viel ollu ihan niin Golden Sixties, ku nostalgian palvojat väittää. Vesa ja sen frendi oli varmaan ainoot, ku on saanu porttiksen Korkikseen. Stokkan hissifriidut ei Vesan sakkii digannu, eikä leluosaston daamit, ku vandaalit tuli taas häiritseen kultafisui. Kundit skimbas talvella Korkikseen vaik siin oli botskiväylä välissä. Se oli sporttinen, skrode ja pitkä junnu, 182 senttinen jo kolmetoistvuotiaana, nuorisojohtajatyyppii. Gosari jaagas skloddei Gamlantsyrkan pudekaan saakka, ku taas oli joku fönsteri stikkailtu stebareilla skeidaks. Mudel oli hyvä kielitaito ja duuniksee se järkkäs ulkomaisii esiintyjii huippurafloihin ja muihin mestoihin, mis tarttettiin bändei, sjungaajii, skulaajii, näyttelijöit ja joraajii. Vesa oppi tsennaa taiteilijoit ja heittää niiden kans läppää. Kaverukset meni tsiigaa, et onks jellonat himassa. Se ehdotti, et rupeet optikoks. Samas byggas oli Magin jätskifabriikki. Optikkomestari opetti Vesalle kaikki kikat, miten rillei duunataan ja fiksataan. Ei kantsi maindaa Pari vuotta ne budjas Stokiksessa. Ne huudit oli ku Federico Fellinin leffasta. Neljä vuotta ja Vesast oli leivottu ammattiylpee optikko. Onneks yks raivo vaksi eksy mestoille ennen ku jellonat ehti kehiin. Moni muistaa, ku Stadissa näyteltiin musikaali Oh! Calcutta! Vesa siel muiden jengissä hillu Pallasvesa tekee sen duunii stadilaisel asenteel; pieteetil ja intohimol – yhä edelleen Vesa oppi tsennaa taiteilijoit ja heittää niiden kans läppää. Siel se joras skrebasillaan Sitä ennen Vesa funtsas, et minkähän sortin arttu passais omien gartsojen dallaajalle. Vesa sai jädee suoraa fönarist, ku osas oikeel taval ruinaa. Kundit skabas jellonien kans karjunnassa. Pluggaamiseen kuulu kans treenausta Roban optikkobuidussa. Siel tyhjäs Korkikses jellonalinnan dörtsi oli auki
Vesa tsiigas jenkin feisii pitkään ja hartaasti. Mis tahansa oli jotain häppeninkii, siel oli Vesa meggessä. Vaan himlu oli rajana Kaheksankytluvulla kaikki julkkikset ja mä kieltäydyttiin tsöbaamast mitään muuta ku Vesan disainaamii, handuilla duunattui rillei. HTD:llä on stadilaisuus aina meggessä. Eikä siit sit mitää sukseeta tullu. Siks se on ikuinen monialadorka. Siin oli olevinaan roisii särmää seitskytluvun alkuun. Se tsennas kaikki tsennaamisen arvoset tyypit. Sit se piirs pyöreet kirjavat pokat. Vesa dallaili lungina teatterille puol kolmen maissa. Vesal on sellanen vamma, et se ei tee mitään sillai niinku snadisti tai ohimennen. Ei ollu kännyköitä. Se kuulu pitkään Kaupunginteatterin tanssiryhmään ja oli Tanssitaiteilijaliiton jäsen. Ere Kokkonen liidas, mut olihan se stoori ihan väkisin väännetty. Oppi tsennaa näyttelijöit ja kaikkii isoi bossei ja maailmantähtii. Niitten tartti duunaa buli kehystehdas Ristijärvelle. Dörtsi kävi tiuhaan. Vienti rupes vetää komeesti, oli oma näyttely Design Museossa ja hulppee pokanäyttely Alain Miklin kans kimpassa. Jengi oli tsitannu ja ventannu puol timmaa bulin näyttämön katsomossa. Mut sit tuli se 90-luvun alku. . skrebasillaan. Näytöksen jälkeen painuttiin ekaks Kallion Grilliin skruudaamaa, sieltä jonnekin ja sieltä sit yökerhoon. Siel kantsii stikkaa pari sanaa slangii tai ainaki sprettailla stadilaisuudella. Bulit ja snadit firmat oli Optilookin asiakkaita. Pallasvesa duunas nuorena kaikenlaist, myös mallihommii. “Wow! Tollasii disainereit ku Vesa, ei oo maailmas montaa. Vinkki niille ku tarttee rillei, jois on asennetta: Vesan buidun Optishopin osoite on Freda 26. Ku tollanen kämmi sattuu ammattireiskalle, siit voi snadiks aikaa jäädä skäfii skraidui sieluun, mut reissu jatkuu. Optikoitaha oli Stadissa ihan tarpeeks, mut kehysdisainereit hintsusti. Ai et mä olin diiva, ku mul oli koko ajan kolmet samanlaiset, mut eri väriset, just mulle duunatut pokat. Siin oli kummasti jotain hohtoo, ku rillien kehykset disainattiin sun pärstääs, eikä sillai, et buidu oli turvoksis kehyksii, joist blisaajasetä tai -täti yritti tsögaa sellasii, joit sä voisit suostuu käyttää. Ei helkkari. Pipsa tsennataan nykyään Esa Saarisen kuningattarena. Vesa ku on Hyvällä Tavalla Dorka, ni se voi taikoo sun rilleihin normaalii lempeemmän hintalapun. Ai niin, Rovaniemellä Vesa treffas boltsin södeimmän friidun, Pipsan. Kuhan ny lehtien lesaajat sai snadis ti kohuta ja vouhkaa. Sen pärstä stondas joka kolmannes mainokses. Jo skolessa se perusti luontokertsin ja studeeras fogeleit ja snadei nisäkkäitä. Täs hyväl vappumeiningil, niin ku stadilaiset on. On Vesallaki seuraavast jiftiksest kolme sporttist skidii. HTD 8 duunaa pokii kaikenlaisille naamatauluille. Ne meni jiftikseen jne. Taiteilija Vesa ja yhtiökamu oli skrivannu nimesä liian moneen papruun, oli londattu valuuttafyrkkaa ja sit ku pankki dirikat rupes panikoimaan, ni koko menestyvä pokabaletti stroolas alleen. Suhteet oli kondikses Hollywoodiin saakka. Onneks oli luonto Niin stadilainen ku Vesa on, luonto on sen yks intohimo. Yhtenä lauantaina Vesa oli saleteis, et Gilgamesh-päivänäytös starttaa kolmelta. Se oli kliffaa aikaa mut aika rääkkii. Ku jengi ja naistenlehdet, kaikki tuutit ja mä pidettiin Vesaa buleimpana guruna, se meinas gutaa sen rillilafkan bisnekselle. Näyttelijäliiton jäsen se on vieläkin. Vesan tsennas kaikki. Laponie-brändi fudi lujaa ja eri puolil boltsii. Niist se on aidosti ylpee. Muuta ylärajaa ei tsennattu ku himlu. Kliffaa jengii Vesa oli hyväksytty klovniskoleen Sveduihin, mut ei se sinne menny. Seitskytluvun puolvälissä Mä treffasin Vesan ekaa kertaa, ku rillilafka Optilook oli just startannu. Se esiinty, liidas ja junaili bulei projektei pitkin maailmaa. Kaks dorkaa tsittas vastakkain. Siin tuli tosi monta musikaalii jorattuu ja sjungattuu. Lopult kävi niin, et niille ei enää piisannu se kehyspaja pitskun perällä. Se alkoki kahelta. Vesaki budjas jossain vaihees Espoossa, mut luudas tietysti takas. Kaks dorkaa Mä minnaan, ku hyvällä tavalla boltsin dorkin av-tuottaja Ollie Hallowell käväs Suomessa, Stadissa ja Optishopissa. Se tsittas BirdLife Suomen hallitukses ja siit tuli sademetsäfriikki. 10 Tsilari 4 | 2022. Jenkeis niit ei oo yhtään.” HTD Dorkuus on niukkuushyödyke, mut mahtava luonnonvara
Sen lemppari tuli siit, ku se oli hitannu bulin spittakudjun. Joka kaupunginosas oli kovii skragaajii, kuten Herulin kauhu, Linjojen kauhu ja Sörkan Kauhu. Tsiigailin viis viikkoo sängys selällään kattoo Meikun shugikses ja funtsailin sinisii ajatuksii. Norssis oli 1920-luvul kaks Ollilaa. Aleksis Kiven kadul piti jöötä Miljoona viissataatuhatta. Stadis on oma Indiana Joneskin. Laitapuolen kulkijoitaki on mahtunu Stadiin, friidujakin. Sit nimii on kans muunneltu. GeeBee, Gunnar Bärlund, oli Suomen paras bograaja, mut se shingras sit Jenkkeihin. Sit mä lupasin skrivaa seuraavaks muista lemppareist. Sit himas mä oon opetellu kävelee uudestaan erilaisil tseboil. Kaltsin yhtikses oli 1950-luvul kaks Polameren broidii: Isopulla ja Pikkupulla. Mut sit niist lemppareist. Mones skoles maikat on käyttäny gimmoist ja kundeist sukunimii ja niist on ollu iisii vääntää lemppareit. Mä en rupee täs niit enempää luettelee. Etunimist lemppareit on saatu bulisti mut nii on sukunimistki. Lempparit osa 2 M ä skrivasin viime Slangilodjus (Tsilari 5/2021) semmosist lemppareist ku on saatu etunimist. Spitta-aikana skoudeil piisas duunii. Silkki-Saaran nimen tsennaa monet, mut sit 1900-luvun alus oli muitaki skoudeille tuttuja friiduja: Enkeli-Eveliina, Mikstuura-Missi, Rämppä-Lissu, Tenu-Iita ja Turkki-Sohvi. Niis gamlempi oli Muna ja nuorempi Snadi Muna. Slangikäännökset on tavallisempii: sukunimistä Kala, Kotila, Naulapää ja Ruokanen on tullu Fisu, Himis, Nageli ja Safkis. Jos skoles on ollu broidiksii, ne on pitäny erottaa. On kans kokonaisii nimiketjui. Kiinalainen eli Manu skujas Harrikal trokareiden fiudeja takaa. Niist kantsis skrivaa Tsilariinki ennenku ne unohtuu. Kaikki Tsilarin pluggaajat minnaa niit omilt skoleajoilt, ja lisää löytyy Suomi–Stadi-sanakirjast. Kaikki tsennaa viel MolliJorin, vaik harvemmat on kuullu tai nähny sitä livenä. Melkeen kaikki Stadin skoudet oli ennen landelt, mut vaan yhtä on kutsuttu Mättääksi. 11 Tsilari 4 | 2022 SLANGILODJU HEIKKI PAUNONEN. Mut se ketju on simppeli: Heliö > Neliö > Kuutio > Kartio. Jos niit ei tsennaa, ei hiffaa, miks Heliö-nimist kundii on kutsuttu Kartioks. Maikoil on joka skoles ollu paljon lemppareit. Yhtä Tapanila-nimist kundii kutsuttii Mosabackaks ja Tapiola-nimist giltsii Hagalundiks. Seki on voinu vaikuttaa niitten kutsumanimii. Se tulee nyt. Kaikusalost on saatu ekaks Kaiku ja sit siit Kieku, niiku tutus sarjikses, ja siit viel Ziegu. Toisist on tykätty enemmän, toisist vähemmän. Fox. Nuorena kundina se oli kans hyvä pikajuoksija, Fogeli från Ågeli. Se on Jaakko Frösen, proffa ku on tutkinu Petran papyruskääröjä. Fogeli eli Ola Fogelberg piirsi Pekka Puupää -sarjiksii. 1960–70-luvuil pilven veikkoi oli Isä Makdullah ja Kamasutra. Sukunimi on voitu kääntää vaik enkuks: Isotalost on saatu Bighouse ja Reposest Mr. Etunimist niit on saatu bulisti mut nii on sukunimistki. Puromasta on tullu Puuromaha. . Jengi tsennaa sen nimellä Klaude-kopteri. Jos joku ihmettelee, miks vasta nyt, ni mä oon ollu täs välis klesa. Skoudeil on ollu bulisti erilaisii kutsumanimii. Tunnetuil stadilaisil on ollu kans lemppareit. Jos joku halus tabuja, niit sai tsöpaa Apteekkarilt. Stadin Slangin perustajii ja ekoi bamiksii on Klaus Bremer. Skidinä seki oli iisimpää: ei tarttenu tseboja. Kaikki Tsilarin lukijat tsennaa vilt erilaisii lemppareit. Ainoo stadilainen skoude oli Longskonkka
STADIN MESTAT TEKSTI TIMO PAKKANEN FO TO : V O LK ER V O N BO N IN / H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O . Jos sä haluut kans liittyy jengiin, skulaa Pakkasen Timpalle 050 5925964 tai mailaa osotteeseen santaclaus@kolumbus.fi. Stadinperintökohteet Snygi Stadi -jengi on meitsin eli Stadin joulugubbe Pakkasen Timpan idiksestä grundannu Unescon maailmanperintökohdetta modifioiden Stadinperintökohdeprojektin (ei siis erikseen skrivattuna Stadin perintökohde). FO TO : T EU V O K A N ER VA / H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O . Siihen kuuluvat toistaiseksi meitsin lisäksi Klaude Bremer, Kari Avellan, Ranccu Lilius, Rinteen Pera ja Wuorenjuuren Antti. 12 Tsilari 4 | 2022. Kappelin terdel jengi viihtyy, ja on siel istunu moni taiteilijaki pitkii iltoi. Pysteistä messiin otetaan ne, ku on vuosien saatossa ”kunnostautunu” muutoinkin kuin vain stondaamalla paikoillaan. Rafloist on ehdotettu Elitee, Kosmosta, Lehtovaaraa ja Sea Horsee. joko niitten omassa tilaisuudessa tai, mikäli Stadin Slangin hallitus suo, Stadin Kundin ja Stadin Friidun julkistusseremonian yhteydessä. Kaivarin mattolaiturista Stadikan torniin ja Eliteen Snygille Stadille onkin jo ehdotettu seuraavia kohteita: Kaivarin mattolaituri, Stockan klogu, Assan vessa, Tuomiokirkon portaat (ei itse tsyrkka), Stadikan torni (ei koko Stadika) ja Primulankulma. Kappeli-rafla Espan puistos on ikoninen mesta Stadis ja koko Härmäs. Ehdokkaita Stadinperintökohteiksi voivat esittää kaikki Stadin Slangi ry:n jäsenet, mutta lopullisen hyväksymisen jokaisen kohteen osalta tekee Snygi Stadi -jengi. Toi edellä mainittu poikkeus on rafla Kappeli, Espan puistossa. Sen syntyhistoria on sen verran erikoinen, että itse bygga ansaitsee Stadinperintökohde-nimityksen. Uudet Stadinperintökohteet voidaan myös julkistaa Helsinki-päivänä 12.6. Rafloista pääsevät ainakin periaatteessa mukaan sellaset, jotka on stondannu samalla nimellä ja samalla paikalla grundaamisestaan lähtien. Ehdottomia ehdokkaita pysteistä on Eino Leino, jonka ympärille kokoontui 60-luvun puolen välin tienoilla Eikan pumppu, ja Havis Amanda ”torilla tavataan” -pat saana. . S tadinperintökohteiksi voidaan nimetä perusteellisen harkinnan jälkeen Stadin alueella olevia, mitä erilaisimpia, jopa ”institutionaalisia” kohteita, mutta ei kuitenkaan – ainakaan periaatteessa – kokonaisia rakennuksia, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Jokainen Stadinperintökohde saa sekä messinkilaatan ”Stadinperintökohde + nro xx ja pvm.” että kehystetyn nimityskirjan. Havis Amanda, ku tsennataan myös nimel Haaviston Manta, on Stadin ja salee koko Härmän tunnetuin pysti
Oon ohjelman juontaja Jaajo Linnonmaan suusta kuullut sellaisia slangisanoja ku skaba, skidi, snadisti ja minnaan hämärästi kans sanan snaijaa. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka sanoi on kulkeutunut Stadista muualle, ja kuinka hyvin muualla Härmäs kuin Oulussa tunnistetaan slangisanoja. Henkilökohtaisella kontaktilla pääkaupunkiseudulle ei siis näytä olevan bulii merkitystä slangisanojen tunnistettavuuteen. Tulos oli, että vastaajist sanan dösä tunnistaa 70, stadi 25, stoge 5, stidi 12 ja metskaa nolla. kautta, ku päättyi hiljattain. STADIN SLANGI JEONGDO ”JEKA” KIM 13 Tsilari 4 | 2022. Se kai meinas tsöpaa minulle jotain safkaa. . Oli helppo arvaa sanan tarkoitus, koska tyyppi ojensi mulle röökiaskia. Olin silloin varsin köyhä stuidu. Missä kulkee raja vain Stadissa ja muuallakin käytettävien slangisanojen välillä. Seuraavassa Tsilarin numerossa kerron, mitä havaintoja Joki-Pesola on saanut. Mua ihmetytti puolestaan se, ett kaikki skabaajat, ku tuli eri puolilta Härmää, näytti bonjaavan nää sanat (tai ei ainakaan kukaan froogannu, mitä ne tarkottaa). Toisaalta ”kuusi vastaajista, jotka kertoivat melko vahvasta kontaktista pääkaupunkiseudulle, ei tuntenut yhdenkään slangisanan merkitystä”. Se vastas, ett ”safka eli ruoka”. Oon törmänny slangisanoihin ekan kerran Turussa. – slangisanoja Stadista koko Suomeen | Osa 1 N eloselta oon seurannu Diilin 8. Kerran se froogas multa: ”onko sulla safkaa kotona?”. Mulla oli myös yksi turkulainen frendi, ku ei koskaan oo budjannu Stadissa. Siellä olin vaihtarina vuosina 2010–11 ja pluggasin suomen kieltä. En tiedä, oliks se tyyppi ihan turkulainen vai jostain muualta kotoisin. Oon netistä löytänyt Oulun yliopistosta vuonna 2015 maisteriksi valmistuneen Eero Mannisen gradun Oululaisten nuorten käsityksiä pääkaupunkiseudun puhekielestä. Missä kulkee raja vain Stadissa ja muuallakin käytettävien slangisanojen välillä. Ku mä olin yhdes saunaillas, yksi tyyppi froogas multa, ”haluutsä röökii?”. Samalt kaverilta opin myös sanan snagari. Bonjaaks böndet slangii. Koska Linnonmaa on syntynyt ja viettänyt lapsuutensa Kulikses, on ihan luonnollista, ett sen puheest kuuluu slangisanoja. Niist yksi oululainen käytti jopa näitä sanoi ite. Mä froogasin takas: ”mitä?”. Siinä Manninen froogas 80 oululaiselta jangsterilt, tunnistaako ne sanat dösä, stadi, stoge, stidi ja metskaa. Mannisen skrivaa, ett ”Yksi tai kaksi slangisanoista oli tunnistettu yhtä usein, olipa vastaaja raportoinut heikosta, olemattomasta tai melko vahvasta kontaktista pääkaupunkiseudulle”. Toki voi olla, ett se on budjannu pitkään Stadissa tai ainakin pääkaupunkiseudulla. Vastasin ”ei kiitos”, vaikka en tienny rööki-sanaa. Näitä froogiksii on itse asiassa Mannista aiemmin jo pyrkinyt selvittämään Orvokki Joki-Pesola vuonna 1993 sen gradussa
Ketään ei palvottu siks et sil oli fyrkkaa ja komee titteli tai symffattu siks et sil oli hintsusti hilloo eikä tittelii ollenkaan. Suulberi skriinas ja jengi hivas dallaa mestoille. – Yli kaiken mä diggaan sellasii mestoi, missä eri kieliset, eri puolilt ja eri kulttuureist tulleet ihmiset blandaatuu omaks paikallismeiningiks. Sen idis oli skabaa Tallinnan sataman kans, mut se pläni meni pipariks. Sporalla pääsee Rööperiin ja Bärtsiin, dösä vie Laruun ja landelle, tuubi skujaa Espooseen ja Kondekaan. Mut kyl sille Kustaa Vaasalle kroussit tattikset voidaan sendaa. Sillaihan tää on födannu Stadin slangiki. Tää on staili perinne. – Voitte olla saleteis, et täs duunis läppä flygaa bulisti, mut viime aikoina oon joutunu aukoo päätä turhanki vakavis tsembalois. Födas ihan oma stadikieli. Kaks vuotta oltiin veks, siis huidessa. Tänvuotiselle Friidulle ja Kundille päästään koht stikkaa bulii handuu. Täst kantsii pitää kii. Vartiainen sanoi, että ihmiset diggaa Stadii siks, et tääl budjataan lähekkäin, tääl on palveluit ja äksönii, rafloi, buidui ja pöhinää. RK KU STADI TÄYTTI 472 VUOTTA – Synttäritsembalot 12.6. Pormestari muistutti, että just 472 vuotta sitten Svedujen kunkku Kustaa Vaasa perusti Stadin. Sit oli sloboi ja finskei. Mä toivotan teille kaikille suulista suveen ja tänään stärää Helsinki-päivää! . Stadin slangi futaa edelleen. No sit Stadi flytattiinki nykyseen Krunikaan. U usi pormestari Juhana Vartiainen bamlasi Stadin slangil ekan kerran Espan lavalla synttärinä. Stadin idis ku on, et meiän ei tartte ihan tautisesti vältellä toisiimme. Se oli ehtaa stadilaisuutta. Ekaks tääl buli enemmistö bamlas sveduu. No, kyl Stadin Friidu ja Stadin Kundi saatiin sertifioituu, mut tutuil huudeil ei pidetty pippaloit. Toinen snygi perinne on toi, et Stadin Slangi ry dilkkaa joka vuos Stadin Friidun ja Stadin Kundin nimen ja arvon. Mä oon saleteis, et se ois ittekki ihan hoo moilasena, jos se nyt tsiigais, kuin gimiksen Stadin se sattu perustaan. Eri kieliset skloddit halus bonjaa toisiaan. Siihen on blandaantunu sakuu, lontoota ja somalii. Päinvastoin. Espan pudeka Kappelii vastapäätä, on se mesta, mis Helsinki-päivä huipentuu. Siks mä oon tosi glaidu, et aika rupee bytskaantuu uusnormaaliks ja voidaan taas järkkää kaikkee kliffaa kimpassa. Mä oon avoklabbinen stadilainen – Ku mä olin skloddi, meiän fämili flyttas just Kondekaan. Espan lavalla Perinteist pidetään kii aina, ku se on laillist ja sallittuu. Jengi tykkäs siitä, että uusi bossi laittoi itsensä rohkeasti likoon, ja kuulimme koko puheen slangiksi. Aina vaan slangilla on sama tarkotus: et stadilaiset bonjaa toisiaan. Vartiainen kertoo budjanneensa kolmella muullaki blandispaikkakunnalla: Pariisis, Lontoos ja Stokikses. SP STADI JA SLANGI FOTOT MATTI SNELLMAN TEKSTIT RK JA SP 14 Tsilari 4 | 2022. Ne duunas Stadin ihan väärään mestaan: Vantaanjoen aukkoon. – Niin kauan ku mä muistan, Stadin synttärii on pippaloitu nimellä Helsinki-päivä. Sitä lähiöö vast bygattiin. Siin on upee lista stadidiggareit. Se oli jännä mesta, blandis erilaisii hiippareit: duunareit ja viskaaleit. Sitä glaidumpi oli fiilis, ku Espan lava oli taas puoltoist timmaa meiän käytössä. Satama oli niin matala, et bulit botskit ei sinne päässy. Tääl ei voitu järkkää mitään
15 Tsilari 4 | 2022. Juhana Vartiainen lupas Tsilarin (5/2021) haastattelus, et synttäreil se bamlaa slangii. Slangikuoron shown liidas Matti Reittamo. Vuoden 2022 päivänsäde ja menninkäinen: Stadin Friidu on Minna Tervamäki ja Stadin Kundi Remu Aaltonen. Tommi komppaa ja stikkaa stemmaa. Uneen aika vaipuu dyykkas kybällä himaan koko porukalle. Ei flöitannu. Juhana Vartiainen: ”Me digataan Stadii siks, et tääl budjataan lähekkäin” Stadin Slangi ry:n bamis Harri Saksala spiikkas ja sjungas biisin ”Vanha Rööperi” niinku vaan gamla valtiomies haldaa. Näin snygii fotoo ei Hekan ja Jekan sanakniigast oo ennen nähtykää. Ku se skulaa ja sjungaa, ni siin ei fiilis lässähdä. Kisu Jernström tuli Degerbyn kyläbuidust gratuleeraa sen entist himastadii. Kundil on asenne kondikses. Tommi Lindell on upee viihdyttäjä, ku hittaa kiipparist fantsut saundit. Tuore Stadin Friidu ja Nyt mä bonjaan. Pormestari oli polleena, ku Minna halus fotaa selfien. Se repi kans kurttuu. Bulii handuu Kisulle (the original). Ja stadilaiset diggas. Onneks Hara sai sen smailaamaan ja lungiks. Remu, vanha rokkistara, yllättää aina
Lauluteksteistä punoutuu kokonaisuus, jossa haaveileva tyttö kasvaa unelmiaan toteuttavaksi nuoreksi naiseksi. Esityksiin rakennetaan visuaalisia elementtejä yhteistyössä valoja kuvataiteilijoiden kanssa. Oman musiikin tuominen erilaisiin tiloihin sillanalusista taidemuseoi hin, monitaiteinen yhteistyö eri taiteilijoiden kanssa sekä vahva ja ilmeikäs tarinankerronta ovat esimerkkejä Kulttuuria syksyä kohti Stadi monipuolistaa kesätarjontaansa kulttuurille paljon myös ilmaistapahtumina. Taustalla ovat Markku Aronkato ja Kaisu Kurki. Kuulin sitä ensi kertaa Vapaan taiteen tilassa Sörkassa 2017, sitten Korjaamon Vintillä 2019 ja nyt Seurasaaren juhlakentällä juhannusaattona. FO TO : JE SS E PA SA N EN . Sabrina Ljungbergia kiehtovat tarinankerronta sekä ihmis äänen kontrastit: herkkyys ja vahvuus, kauneus ja roso. Laulut kertovat nuoren naisen elämästä – ajasta aikaan kasvukivut ja onnenaiheet ovat samanlaisia. Viime kesän Biennalen Paviljonki jäi Lyypekinlaiturille ja siellä on voinut kokea meren äärellä tanssija sirkusesityksiä. Juhannuksen taianomainen tunnelma sopi oikein hyvin isolle naislauluryhmälle. Julia Fonkin ja Diedo Salvador ovat näyttävä pari Laajasalon Tuhkimossa. Yhtyeen perustaja Sabrina Ljungberg on säveltänyt laulut Kantelettaren teksteihin. STADIN SYKE TEKSTI RISTO KOLANEN S abrina ja Saarten tyttäret on laulukollektiivi, joka luo uutta musiikkia yhdistelemällä ikiaikaisia kansanrunoja tarttuviin melodioihin ja särmikkäisiin rytmeihin. ”Helsingin elävät kadut” on tuonut kahden kuukauden ajan kulttuuria ja elämyksiä kaduille. 16 Tsilari 4 | 2022 Sabrina ja Saarten tyttäret omaa maagisen kyvyn luoda taianomaista kansanlaulutunnelmaa.. Saarten tyttäret työstää musiikkiaan improvisoinnin keinoin. FO TO : T IIN A O A SM A A . Heittäytyvä ilmaisu ja draamallinen jännite ovat leimallisia yhtyeen esityksissä
Laajasalon Tuhkimo tarjoaa sadun taikaa Kylämetsä ry:n melkein 10 vuotta kestänyt näytelmäponnistus Vaaleanpunaisella huvilalla merenrannalla on vakiintunut Laajasalon Huvilateatteriksi. saakka. Korttipakka muuttaa muotoaan teoksesta toiseen. Erika Karjalainen on upea, koominen haltiakummi hienossa asussaan. Uusi teoskokonaisuus poik keaa hyvin paljon kaikesta muusta mitä hän on tehnyt. Hän näyttää mitä maskeilla ja äänenkäytöllä voi tehdä. FO TO : IN K A KO VA N EN . Diego Salvador on vähän vaisu prinssi etenkin ääntämisja laulutekniikaltaan, mutta on varmasti koreaa katseltavaa ja prinssinoloinen. Espan lavalla kirjailija Kaiho Nieminen. Joskus palkinto on annettu vuoden kulttuuriteolle, mutta 80-vuotias kirjailija sai sen pitkästä, tinkimättömästä urastaan vahvana ihmiskuvaajana, tarinankertojana ja verevän suomen kielen verrattomana akrobaattina. Nieminen sanoi haastattelussa, ettei aina pitänyt siitä, että Aino Keinäsen ja Antti Raitalan teokset Rosebud-kirjakaupan näyttelytilassa vievät todellisuuden tuolle puolen. Kuten Fonkin on prinsessanoloinen jo kotioloissa, muiden passaajana. – Olen hyödyntänyt suomen kielen vapaata sanajärjestystä toistamalla samoja lauseita niin kauan kunnes niiden kaikki mahdolliset sanajärjestykset on käyty läpi, Aino Keinänen kertoo. Vuosaarelainen pitkän linjan kirjailija Kaiho Nieminen sai Eino Leino -palkinnon 6.7.2022 Espan lavalla. Vuosaarelainen kirjailija on tehnyt 18 romaania tai novellikokoelmaa, häntä kutsuttiin ”oikeaksi työläiskirjailijaksi” Hannu Salaman ja Alpo Ruuthin tapaan. Hän tekee lakeija Grimin osan vuosien kokemuksella. ”Ota tästä nyt selvää” kehottaa pohtimaan taiteen olemusta. Unessa nähtynä jokaisella pelikortilla on oma merkityksensä. Kaiho Nieminen on alun perin eteläkarjalainen, mutta varhain Helsinkiin rakennustöihin 60luvun muutoksessa tullut duunari. FO TO : H A N N EL E SA LM IN EN . Teokset myös hymyilyttävät hiljaisella huumorillaan. Leino-palkinto elämän saranapuolen kuvaajalle Vuoden 2022 Eino Leinon palkinnon sai 6.7. Lyhyt esityskausi loppui juhannuksen alla, mutta tuottaja Harriet Kolehmainen kertoo, että uusia esityksiä on 21.–23.8. Hän on kielitaituri, jonka proosassa asuu elämän karhea tosiolevaisuus. Unessa pelikortilla oma merkitys Aino Keinäsen ja Antti Raitalan teokset Rosebud-kirjakaupan näyttelytilassa (Mariankatu 21) vievät todellisuuden tuolle puolen. Show’n valloittaa ohjaaja itse. 17 Tsilari 4 | 2022 >>. tästä. – Muu tuotantoni on käsin maalattua, kaksiulotteista eikä sisällä yhtään tekstiä. Kuvan filminauhan takana oleva teksti pohjautuu unienselityskirjasta poimittuihin selityksiin, jotka liittyvät pelikortteihin. ”Nieminen ei julista, mutta katsoo maailmaa pienen ihmisen näkökulmasta. Lukuisat kuvia kumartelemattomat romaanit kertovat ihmisistä, jotka ovat jääneet oven saranapuolelle ja saaneet osakseen enemmän ylenkatsetta kuin hymistelyä. Äänenkäytöstä prinssin pitäisi ottaa mallia. Hyväntahtoinen ja syvällinen sanoma kuuluu: hyvä voittaa pahan. Puhdas abstraktio on juuri sitä, mitä väittää. Kirjoittaa Nieminen sitten historiasta tai valtatien varren näivettyvästä EU-Suomesta”, raadin puheenjohtaja Juhani Lindholmin lukemat perustelut kuuluivat. Hän oli jopa Puolimatkalla luottamusmiehenä, kun esikoiskirja Lovistoori ilmestyi 1972. Pudonnut kenkä sopii oikean Tuhkimon jalkaan; hän saa prinssinsä. Maskeerausja ilmaisuvalmennuksesta vastaava Kaisu Kurki on mainio äitipuoli Superbana. Laulukollektiivi syntyi syksyllä 2015. klo 18. Näyttely alkaa Kiertoradalla. Taiteilijoiden monitasoiset ”veistoskollaasit” ja installaatiot ihastuttavat estetiikallaan ja kutsuvat katsomaan tarkemmin niiden pinnan alle. Teokset ovat kolmiulotteisia, sisältävät tekstiä ja kuvat on tehty digitaalisesti. Olen nähnyt Tirlittanin, Kolme iloista rosvoa ja Pekka Töpöhännän. Maamu Kotineva Thoorana ja Anne Baffour Thrillana täyttävät hemmoteltujen siskopuolten osat. Taiteen ihmemaahan voi astua 3.9. Se on esittänyt ohjaaja, näyttelijä Markku Arokannon johdolla mainiosti pohjoismaisia lastenkirjasarjoihin perustuvia esityksiä. Julia Fomkin on ihastuttava, hurmaava Tuhkimo, joka puurtaa kotona ”pahan” äitipuolen ja laiskojen sisarusten hyväksi, mutta pääsee loistamaan Linnan juhliin haltiakummin avustamana. Arokannon ohjaus seuraa Sakari Topeliuksen runokieltä. Markku Arokanto ottaa yleisön heti alkuesittelyssä monella kielellä. Klassikkosatu Tuhkimoa harjoiteltiin jo viime kesänä ja onneksi se toteutui nyt. Tässä taiteilijat Aino Keinäsen ”Korttipakka”-teoksen edessä
Tsilarin kuvaajan monien otosten perusteella siellä oli vapaata henkilökohtaista ja ryhmämaalausta Lapparin kallioilla meren poukamassa. . Vain kerran ääni katkesi hetkeksi. Ryhmä maalauspäivään osallistujia Lapinlahden kallioilla. Seitsemän kirjettä oli teemana G18-juhlasalin dramatisoidussa liedkonsertissa, jossa mezzosopraano Erica Back ja pianisti Mariko Furukawa esittävät eri naissäveltäjien musiikkia. Lapinlahden seesteinen kaupunkikeidas kutsui taiteesta ja hyvinvoinnista kiinnostuneita mukaan kolmipäiväiseen kesätapahtumaan, jossa kaikki pääsivät rentoutumisen ja luovuuden lähteille. Kesän nuorena taiteilijana oli v. Suomen kuvataiteen päivää, joka on myös Helene Schjerfbeckin syntymäpäivä. hänet sijoitettiin rakennustelineille senkin jälkeen, kun oli ryhtynyt vapaaksi kirjailijaksi. Siinä purkautui pitkä odotus mainiolle projektille. Back oli valinnut kuusi säveltäjää, ja hän luki aina meille kirjeen tekijöiltä ystävilleen. Ja sitten lauloi huumaavan komeasti. 18 Tsilari 4 | 2022. 30 min of Classical on jo tullut vakionumeroksi Café Engelin sisäpihalla, lounashetki harppumusiikilla höystettynä. Kannelmäen D-asemalla maalattiin rennosti yhdessä yhteisöpalstalla. Etenkin Ernest Chaussonin konsertto op. Kamarimusiikkia kaupungin sydämessä Stadin kaupunkikesän nautittava löytö on Helsinki Chamber Music Festival, joka aloitti 2017. Oodin Maijansalissa taidemaalari ja akva rellisti Mika Törönen maalasi ja sanoitti tekemistään. FO TO : A N N A -M A R IA V IK ST EN . Pohjoismaisten taitajien kamarimusiikkia kuuli esim. Suomen Akvarellitaiteen yhdistys kutsui kaikki vesivärimaalauksen ystävät juhlistamaan 10.7. – Vihdoinkin olemme tässä! laulaja huudahti innoissaan aluksi. 7–12-vuotiaille lapsille oli oma kokeilualue akvarellimaalaukselle. Vasemmalta Tiia Hämäläinen, Olivia Indrén, Vilma Hirvonen, Mia Uimonen, Mirka Vuori ja Ilona Rautiainen. Festivaalin infopisteeltä päärakennuksen edestä sai lainaksi maalausvälineet, mahdollisuuden ikuistaa maisemia ja jättää halutessaan oma työ osaksi tapahtuman kautta rakentuvaa yhteisnäyttelyä Venetsia-rakennukseen. Falkmanin pihalla, Bryggerin yöjameissa. Yleisö riemastui täysin. Edellisessä Sykkeessä 3/2022 olleen Hillevi Kilpeläisen kuvan otti Matti Hietala, ei Mauri Hietala. Koko kaupunki maalaa vesiväreillä Suuri Maalaustapahtuma 2022 oli jälleen ulkoilmamaalaustapahtumana. FO TO : R A IM O G R A N BE R G . PS. Ihmiset maalasivat vesivärein jokaiselle sopivalla tavalla. 19 viululle, pianolle ja jousikvartetille muodostui kamarimusiikin juhlaksi. 2000 syntynyt harpisti Hilda Kunnola. Suuret konsertit ovat olleet kirkoissa. Stadissa ohjattu maalaus keskittyi kolmeen paikkaan. Mezzosopraano Erica Back esitti uskomattoman taitavasti klassisen musiikin naissäveltäjiä Helsinki Chamber Music -festivaalilla. Juhlapäivä alkoi kukan laskemisella Hietaniemen hautausmaalle Helene Schjerfbeckin haudalle, jonka äärellä runoilija Henri Hirvenoja lausui runoja. Uusia paikkoja on haettu ydinkeskustan Torikortteleiden ja Katajanokan rinnalle. Sen sijaan ConCerto Temppeliaukion kirkossa päätti paikkansa lunastaneen festivaalin komeasti. Isommista iltatilaisuuksista Ritarihuone jäi hieman koleaksi
. Murphyn laki: Jos joku voi mennä reisille, se menee. Lisää stadilaist murfologiaa Viime Tsilaris mä innostuin skrivaa Murphyn laeist. Eli taas meni reisille: Oispa sen fitin jätkän faija käyttäny kortsuu! Pahan ikäaksiooma: Jangsteri mä olin helkkarin kauan sitten, mut nulikkamainen mä meinaan olla loppuun saakka. Rehupuntin resepti: Ku jutska on duunaamisen väärti, se kantsii heti draisaa överiks. . Jos sä tsemppaat sikana, et voi ku ny ei vaan menis reisille, ni arvaa mitä: se menee silti. Stadilainen ploggaa bointsit: ”Paa ny vittu tää mikki kondikseen tai mee tonne Nilsiään roudarikursseille. 19 Tsilari 4 | 2022. Valtsun sääntö: Jos keissin klaaraa stailisti ja ookoo heti ekalla kerralla, jengi ei yhtään bonjaa kuin fittii sen duunaaminen oli. Ku sä spruittaat reisille riittävän monta kertaa, ni jengi funtsaa, et ethä sä haldaa duunaamist ollenkaan. Tällasten skäfien, spädien ja stumppien idis ku on, et kaikki ei kaikkee diggaa ja et ainaski joltain tiukkikselt brennaa jossain kohtaa käämit. Vieno maksiimi edistymisest: Kaikki dyykkaa reisille spiidimmin ku koskaan ennen. Entisen kanisterin mylvimissääntö 2: Stadin stydeimmäl vaahtoojal on aina monopoli olla oikeessa. Tiinan tiivistys: Eiks ees joku vois ekaks funtsaa ja sit vast rupee vouhottaa. Täst seuraa: . Ei oo oikeet stailii ruikkii reisille. Dorkuuden perusidis: Skarppius ei oo muuta ku dorkuutta fiksusti käytettynä. SKÄFÄT, SPÄDÄT JA STUMPIT TEKSTI SEPPO PALMINEN Joulugubben eka dialogiohje: Pönttö, miks sä bamlaat sillo ku sun tarttis lysnaa. Ku kukaan Tsilarin pluggaajist ei oo slepannu mitää dunkkaavaa buuausta, ni täs tulee sit seuraava satsi. Vai ootsä joku rasisti?” Murphyn globaali filosofia: Ku jutskat flygaa reisille Stadissa, ni ihan yhtä saletisti ne flygaa reisille joka puolel boltsii. Roopen analyysi: Jos lafkaan on skaffattu kaikkee skeidaa, pakkohan siel on kaikkee skeidaa trokaa. Tai siis mä näpyttelin skäfii, spädii ja stumppei snadisti niinku Arthur Blochin stailiin. Tosi ankee starba: Mitä fitimpi jätkä, sitä saletimmin se on dyykkaamas tyranniks jossain päin boltsii. Mut jos nää ei vieläkää ketää närästä, ni voi olla, et mun tarttee kekkaa jotain muuta. Korollaari sähläämisen onnesta: Mitä enemmän sä sähläät, sitä tiheemmäs sul on mahiksii ruiskii reisille
Ainaskin teki miäli brenkkuu. Ei me oltu sille tehty koskaan jäynää, meinaan ettei mitään mälvää niinku stikattu musuilla sen hegaa tai skotattu stritsalla kaukaa tai skulattu piruvviuluu sen fönsterin takana. Tiäs me ei oltu mitään hianohelmoja ja mamiksia. Mut ei oltu koskaan esmerkiks bötsätty mitään buiduista tai röövattu ketään flenasta tai klobattu kännistä starbea tai flöidattu kuanoon ketään, ei stadilaisia eikä landeja. Mut faija kiros, ettei Kaltsi noista tulppaaneista herää eikä tuu takaisin. Mä uskalsin. Se flänen Eroka tuli ihka tähän skrubun reunalle ja se meinas brakaa tänne grevariin mut ne sai sen boseen. Se draisas het fikkastaan broukun. Me vaan gyysattiin lunkina, ventattiin, tsiikattiin smyygaisko joku sen taakke tai tehtäiskö trokari tai muu gubru, jelppais yleensä jengiä. M eitä oli kahdeksan jätkää, se ratsujepari oli yksin. Sörkan rantsun botskeistahan sai, ja ne samlattiin aina kaikki kimpassa. Mulla tuli kans jano. Oltiin taas juu litsku samlattu ja oltiin niinku liite snadissa. 1929. Eikä Gunttakaa iisiny sen pualesta. Gamlaa slangii tsökas Mikko Seppälä. Soli aika ventterissä ja mä hiffasin et sil oli balsan povarissa pöytäflisu. Muut oli vaan sliibannu ja mutissu jotain knesariinsa niinku kloddina räkää lapaseen, mut Eroka sanos reilusti et: – Soli sit redi kaippari toi Kaltsi (se Kaltsi meinaa mua vaik mä oon Karl Gideon), aina se oli mukana remmissä jos me skimbattiin tai skiglattiin tai skulattiin futista skutsin planskulla. Joku skiias et ryysataan, pistetään Eerikssonnille hudaan niin et morgoonit skulaa noin vaan snadisti jebulis. Soli Eerikssonnin Guntan fade se koude, se hegabamari, konijebbis, ridarijepari ja se budjas Sadikassa. Jenny huus koko siunauksen ajan: – Aijaijai, aijaijai, aijaijai, miks se skotas mun Kaltsin! Kun mun arkku oli laskettu ni mutsi ja muut ja sukulaiset ja uskovaiset stikkas kolme lusikallista multaa pehmeesti vaan mun arkulle. 20 Tsilari 4 | 2022. Eroka tuli mun hautajaisiin, meinaan tänne Malmille. Sil oli siviilikaaveet, mut kylhä me se tsennattiin: soli siks monta kertaa goosannu meidät vege Hyddan bärtsiltä hegan selässä tsitaten. Ei Eerikssonni saanu Sörkkaa eikä Skattaa mun skotaamisesta. Se pääs määräaikaisella varotuksella. . Mutsi sliipas, faijakin niisteli. Kaikilla meillä oli duuniplade tai ainaskin vakinaista jobia, rehellistä mä meinaan, eikä me muuteskaan flöitattu, paitte mitä gimuleille ja böönille. – Mä skotaan tvärt sitä kun tulee. – Kaheksan riskiä miästä tulis kimppuun. Frogataan et ollanks me bläädää. – Ensiks mä skotaan kohti, ja sitte mä ammun ilmaan kaks kertaa niinku säännöt sanoo, vaikka paskaaks te laista tiädätte ettekä bonjaa, senkin Josafatin hampparit. GAMLA SLANGI TEKSTI TOIVO KAIPONEN FO TO SA K A R I PÄ LS I. Mut ku se rupes nyt siviilikledjuissa jäynään ja jaagaan meit vege Hesarilta, jumankeka selviä jätkiä kartsalta, ja sit viälä et se menee skulaan Mustan Maijan meitä tsökaan. Mua melkeen sliibatti. – Vaik sil ei ois ollu ku piikki fyrkkaa ni aina se skiias et samlataan jätkät skrramlataan. Kolme seriffiä sen laski eikä Guntan faija ollu hirvannu itte tulla. Hegajebbis Kokko v. Sit se pappi bamlas normaa lia skeidaa ja fatsi ja sukulaiset laski mun arkun. Dogattiin siällä Hyddan bärtsillä, joskus Josafatin montussakin, etupäässä spittiä mut muutakin. Tulkaa vaan, emmä teitä skagaa, mä oon virkamies ja viran toimituksessa. Etteks te hiisii. Eerikssonnin pualesta laskettiin komee kranssi, soli bönsempi kuin faijan seppele. H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O . Röönruusin Kaltsin balladi Tää Toivo Kaiposen slangistoori on julkastu Elanto-lehdessä nro 10–11 vuonna 1972