vuosikerta Hinta 8 € Tsilari_42021_20.indd 1 Tsilari_42021_20.indd 1 19.8.2021 14.11 19.8.2021 14.11. Nro 4/2021 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 26. vuosikerta Hinta 8 € DORKAN PAPRUT PAULI SIVOSELLE MÄNTTÄÄN Slangiskaban finnaajat Nro 4/2021 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 26
Tsilari_42021_20.indd 2 Tsilari_42021_20.indd 2 19.8.2021 14.11 19.8.2021 14.11. Tsembalot järkkää Santa Claus Forever Oy. So what! Skideil on lisää aikaa duunaa fantsuu arttuu. Freda 33 Safööri Jonne Luomala +358 400 885 344 jonne@kivenlahdentaksit.com www.chauffeur.fi Tsittaa Stadin snygeimpään kyytiin Bungaa saman ku peruspirss i! KIDS2SANTA2022 Musiikkitalo 14.11. Stailit friidut diggaa glaidui kledjui. 11.12. Joulugubbe Pakkanen, 050 59 259 64, santaclaus@kolumbus.fi Stadilainen ei maindaa! Korona skuffas näyttelyn vuodella eteenpäin
SISIS Slangiskaban finnaajat Foto: Virve Kuutar Pluggaa Pauli Sivosen stoori s. Palminen 22 Stadin syke / R. Kolanen 29 Rehupuntti / J. WISSER – Nybergin stooreja Sykkiläisten Aatelinen Anekdoottikerho slangiskabassa s. TSILARI 4/2021 3 VAKKARIT KANSI 4 Snadit 5 Hedari / V. Paunonen 18 Kantsii pluggaa / S. Kuutar 6 Yhteystiedot 7 Bamis / H. Tsilari onnittelee tuoreinta dorkaa! Tsilari_42021_20.indd 3 Tsilari_42021_20.indd 3 19.8.2021 14.11 19.8.2021 14.11. Fo to : Se rc la ch iu sm us eo t. 8–10. 12–13. – Snygi Stadi 28 KRIGUBREVARI – Terkut Toikalt 32 MALMILT JA MUUALT – Heinosen mestat 36 LIIKENNERAIVOO – Funtsaa Linna 42 B. Jormanainen 30 Sveduslangii / Nyberg 37 Skabat 38 Slangijengi 40 Slangi blisaa 41 Pluggaajat 43 Slangi järkkää Kansi: Dorka nro 6 Foto: Sampo Linkoneva MINNAILUU 11 KESÄDUUNIT – Hakkikselt 17 FREDI – Kolanen muistelee 20 LINTSILLÄ JANARINA – Laiho kesäduunis 21 STADIN KESÄ – Mäkisen mestoi 26 DAGGARIBISNES – Liljan stoori 31 GAMLOI DUUNEI – Jalosen saaga, osa 3 34 SKOLEHIPAT – Rautvuori skrivas STADI JA SLANGI 14 VAKKARIFOTAAJAT – Palminen kokos 24 SKUUTIT KURIIN. Saksala 16 Slangilodju / H
. Fotot kertoo, millasena nuori taiteilija näki oman himastadinsa. Väitöskirjassa ei käsitellä Stadin slangia vaan eri-ikäisten helsinkiläisten puhekieltä Töölössä ja Sörnäisissä. 4 TSILARI 4/2021 SNADIT Tsilari Akateemisesta Ne, ku ei oo Slangijengin jäsenii, mut haluu pluggaa tätä meidän snygii Tsilarii, voi slumppaa sen Slangin byroosta tai Akateemisest kirjakaupast Espalta. . 1970-luvun alussa oli vielä vanhoja töölöläisiä, jotka puhuivat lähes täydellistä kirjakieltä. Näyttely on upee aikamatka 60-luvun Stadiin. lähetään – lähdetään, kattoo – katsoo, korkee – korkea, poikii – poikia, me mennään – me menemme, lapset leikkii – lapset leikkivät. Tsilari_42021_20.indd 4 Tsilari_42021_20.indd 4 19.8.2021 14.11 19.8.2021 14.11. VK VÄITÖSKIRJA HELSINGIN PUHEKIELESTÄ OLLI KUPARINEN väitteli Tampereen yliopistossa 18.6.2021 aiheenaan ”Muutoksen mekanismit: Kolmen aikapisteen reaaliaikatutkimus Helsingin puhekielestä”. Sörnäisissä oli puolestaan vanhoja työläisyhteisön jäseniä, jotka puhuivat murteellisesti. Suosittelen. TARJA VALLI HÄPPIS-JENGILÄINEN Akateeminen blisaa Tsilarii, ja on siel näkyny slangii muutenki, niinku sillon, ku Sloboa Stadissa -kniiga ilmesty. HEIKKI PAUNONEN Kuva Unioninkatu, 1968 Slangiopen snadit Bonjaatsä nää. Libarit bungaa 10/12 egee, alle 18-kesäset ilmaseksi, museokortti skulaa. Fotot herättää muistoi, tunteit ja uteliaisuuden ihmisii kohtaa ja froogui, ketä ne oikein on ja millast niiden elämä on sillon ollu. Siitä seuraavassa Tsilarissa. Fo to : Vi rv e Ku ut ar . Tsiigataan, pääseeks slangiproffa taas samalle stagelle, ku tänä vuonna ilmestyy suomi-stadi-sanakirja, mitä se duunaa Jeongdo Kimin kans. 1940) fotoist on blokattu näyttelyyn 155 mustavalkokuvaa 1960-luvulta. Olin hänen vastaväittäjänään. • fläsäri • käbi Tsiigaa vastaukset sivulta 37. VK Fo to : Is m o Hö ltt ö VIELÄ EHTII NÄYTTELYYN! I smo Hölttö – Kohtaamisia 1960-luvun Helsingissä Helsingin kaupunginmuseo Hakasalmen huvila 31.10.2021 asti, ti klo 11–19 / ke–su klo 11–17. Niitä ovat mm. Slangiproffa Heikki Paunosta haastatteli huhtikuus 2016 Kalevi Koukkunen, ansioitunut sanakirjojen toimittaja. Hakasalmen huvilaan pääsee ilmaseks joka kuun vikana perjantaina klo 11–17. Helsingin puhekieltä on tallennettu vuosina 1972–74, 1991 ja 2013. Helsingin puhekielen tutkimuksessa tarkastellaan puolestaan sellaisia kielenpiirteitä, joissa kirjakieli ja puhekieli eroavat toisistaan. . Nyt nämä erot ovat lähes tasoittuneet. Kun tutkitaan Stadin slangia, kohteena ovat sanat. Fotaaja Ismo Höltön (s. Fotoist hittaat bulist menneisyyden stadilaisii ja maisemii, mitä ei enää oo
Mut se on tietty aika skeidaa, jos on niin hullu, ett joutuu hullujenhuoneelle. Eli ne sanat, mil halutaan arvostella jonku älynlahjoi tai oikeemmin sitä, ettei niit oikeen oo tai ett niit on tosi skniidusti. . . Se on varmaan karannu Kivelän kympist. Tai niinku jangsterit bamlaa: daiju, kallu, pääli, vajari, retu, retardi (nää mä londasin slangiproffan vikast keräyksest). Se ei oo penaalin terävin kynä. Onneks sen nimi ei ollu Hulda. Kandeeks sil muka elvistellä. Mut kandee funtsaa snadisti tarkemmin. ”Älä ny dorkii puhu!” KU KÄYTTÄÄ sanaa dorka, pitää bonjaa noi nyanssit. On siis aika siistii olla hullu tai friikki. . Siit sä bonjaat varmaan, ett dorkuus on jotain, mis on idistä ja millaseks kandee tulla – jos ei viel oo. HULLU. Mut must tuntuu, ett aika lähel niit tulee sit aihe, mitä ei niin digattu. Ihan fantsu ja Dorde sopii snygisti kantamutsiks meitsille, ku on (toistaseks) boltsin ainoo friidu, jolle on stikattu Dorkan paprut. Tai eihän sellasii mestoi nykysin oo. Sen muija – siis meidän suvun oikee kantamutsi oli Dorde. TSILARI 4/2021 5 M eidän sukuu (faijan puolelta) on hitattu 1600-luvulle asti kersantti Kasperiin. Funtsaa vaik näit: sä oot ihan dille / seko / sekoboltsi! Toi on ihan tärähtäny / kaheli / haneli / pöpi / böögi. Joku on kniigafriikki, joku on lätkähullu. Ja siit meidän suvun kantamutsist vielä, siit Dordest. FRIIKKI. TOSIKOILLE DORKA on dorka, ilman mitää positiivisii vibroi. . Dorkuus onki jotain, mitä kaikki ei bonjaa. ”Ara skujaa ku dorka, ku se on stidissä.” . Ihan samal taval voi sanoo, ett joku on friikki tai hullu, eikä sekää on välttämättä kliffasti sanottu. Yks mun frendi tunnustaa, ett se on ihan futishullu. Sillei kyl lanttu leikkaa. MUT IHAN kingii on tietty olla dorka! Kuhan on vaan dorka h.t.d. ”Suli on ihan dorka, se ei snaijaa mitään.” . Vaik kyl must tuntuu, ett slangijengis on bulisti dorkii – eihän me kaikki muuten oltas ihan dorkasti innostuttu slangist eikä ihan hulluna digattas meidän himastadii. . Se ei oo niit välkyimpii. NOIST HETI BONJAA , ettei niil oo tarkotus kehuu ketään. Sillei aina välähdä. Niil on paljon snygimpii nimii niil mestoil siis, mihin mennään lataan akkui. ”Smopikas meil oli ihan dorka maijari, ku se suosi vaan friidui.” . Nimittäin voi olla dorka kans pahasti eikä hyväl taval. Sille oli kunkku lahjottanu Möngölän tilan, jonku puolikkaan manttaalii. Sithän mä oisin voinu saada hullun paprut. Jonku mielest ei kantsi. Täs Tsilaris kerrotaan, kuka saa Dorkan paprut numero 6. Tää ei muuten ois mun himastadi, ellei faijan faija ois shingrannu Stadiin. DORKA! HEDARI VIRVE KUUTAR VIRVE H.T.D. . Se oli niin dorka, ett lähti friidun peräs ja jätti tilukset broideille. ”Ku mä olin leguris, se dorka käski mun stritata flindaan.” . Sillei oo kaikki muumit laaksos. Ku hullu on jotain kliffaa, ni joku vaik sanoo itestäänki, ett se on hullu tai friikki. Ohan se snygii olla luovasti hullu. Niinku mä. Viel snadisti rikkaampiiki ilmauksii on: . ”Snadina on aina dorka ja bulimpana tulee dilleks.” . Mä diggaan kybällä tota nimee. Mut ku funtsaa, ett moni taiteellinen duuni vaatii luovaa hulluutta, ni hulluus onki yhtäkkii jotain positiivista. Paunosen sanakirjaki antaa bulisti esimerkkei: . Mä oon ihan leffafriikki. 4 Tsilari_42021_20.indd 5 Tsilari_42021_20.indd 5 19.8.2021 14.11 19.8.2021 14.11. Ne ku tutkii slangii, on hiffannu, ett slangis on tosi bulisti sanoi, ku merkkaa dokaamist ja friidui – kaks juitsuu, mitä kundit on tainnu diggaa kybällä
Stadin Slangi ry, Hämeentie 67 A, 00550 Helsinki. jäsenasiat, reduilmottautumiset, ostot lafkasta, Tsilarin tilaukset ja osoitteenmuutokset. Muut byroon asiat hoituu parhaiten meilis: toimisto@stadinslangi.fi tai skulaamal: 045 1867238. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. Byroo on auki tiistaisin ja torstaisin klogu 15–17 (voi tulla muutoksii koronatilanteen takii, himasaitilt hittaat aina vikan tiedon). Voit käydä tsekkaa, mitä kliffaa slangija Stadi-kamaa hittaisit itelle tai frendeille lahjaks. Aikakausmedia ry:n jäsen Postiosoite Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 00550 Helsinki Tsilari_42021_20.indd 6 Tsilari_42021_20.indd 6 19.8.2021 14.11 19.8.2021 14.11. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. Byroos päivystää Tarja Valli, joka hoitaa toistaseks slangikamoi. 6 TSILARI 4/2021 www.stadinslangi.fi HALLITUS Harri Saksala, bamis harri.saksala@gmail.com Soile Tammisto, varabamis soile.tammisto@elisanet.fi Mikko Seppälä, sihteeri mikko-olavi.seppala@helsinki.fi Valtteri Hellgren, tiedottaja valtteri.hellgren@gmail.com Outi Havia outi.havia@kotiposti.net Risto Kolanen risto.kolanen@pp.inet.fi Timo Alarik Pakkanen santaclaus@kolumbus.fi Matti Herlevi, varajäsen hm.herlevi@kolumbus.fi Hämeentie 67 00550 Helsinki puh. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. 045 186 7238 Toimituskunta Päätoimittaja Seppo Palminen seppo@palminen.com 050 552 1360 Toimitussihteeri Tiina Linna tsilari@stadinslangi.fi 050 435 2778 Valtteri Hellgren Risto Kolanen Virve Kuutar virve.kuutar@gmail.com Mikko Seppälä Tsilarin vakkarifotaajat Raimo Granberg Marit Henriksson Jussi Jalkanen Esko Koivisto Raimo Kuitunen Jarmo Meriä Matti Snellman Taitto Oy Graaf Ab Paino Grano Oy ISSN 1239-9523 Stadin Slangi ry:n Jäsenja tiedotuslehti 26. Byroo Risto Lindgren, Taloudenhoitaja, jäsenrekisteri (hallituksen ulkopuolelta) toimisto@stadinslangi.fi , 045 1867238 Byroo on boses heinäkuun
Sillä eihän syksy mitään pelkkää mollii oo. Haloo, kuullaanko siellä kaupungintalolla!! LOPUKSI MUUTAMA sana rakkaista slangikuvioista. Eli rento positiivinen svengi niinku liidais, se olis se päälinja. Ja sit vaan messiin!! Syksyllä stikkaa vodaa joo, mut ei aina hei, joten lungia mut samalla skarppia (korona ym!!) syksyn aikaa! . Toimii ja on lungii hei! Tai häippäset vaikka johki skutsiin, niinku esmes sieneen, ja duunaat hyvää safkaa. Tai no ehkä Malmille mut sä tsennaat mitä mä tarkotan. Nään heti nousevia handuja. Kiitti. Tämmöstä oli täällä jo varmaan kivikaudella! Eli sitä et kun Stadin gartsat revitään auki, niin ne on auki ja – pitkään! Eli oikeestaan aina. Joten oisko tommonen yks purnaus per stoori ok. voit plugata tarkempaa tietoa tän aviisin sivuilta, mutta myös netistä (stadinslangi.fi). Niin ku esmes skloddina se et skolet alko! No joo, toi oli vitsi hei! Mä väitän et syksy on vänkää aikaa. Ei oo kovin pitkää aikaa siitä ku sua pidettiin umpidorkana jos sä esmes jäit Stadiin juhannuksena. Tai no okei, ehkä joku (jyväjemmari?) lähti Seurikseen tsiigaan sitä bulia kokkoo mut semmosii oli vähän. Kandee olla tarkkana. Itkuvirsiä on tylsä skrivaa ja kuka sellasii haluis plugata. Ei kukaan. Sekin me tsennataan. Ja jotenki tuntuu siltä et toi tommonen menee vuosi vuodelta vaan pahemmaks. Kaikista riennoista, byroon aukioloajoista, slangitsyrkasta yms. Sä et voi paeta niitä skrubuja ja kieltotauluja ja ties mitä roinaa et niin mihkään. Ja tänä päivänä se on glaidumpi ku joskus aiemmin. Syksyllä taivas voi stikata vodaa, joudut vetään rotsia niskaan, neesa vuotaa ja sitä rataa. ”Tommosta toi on kesän kanssa,” mä heitän, eli muisto vain jää á la Jouko & Kosti. Tai sit vaan pluggailet vaikka slangiproffan slangikniigaa jossain lähipudekassa vanhat stailit Reiskat (Ray-Ban) öögoilla! Tosi kuul! Tai smailaat ku joku vetää fillarilla shortsit jalassa ja neesa sinisenä kaatosateessa – syksyllä! Eli kaikkee septemberhauskaa Stadissa riittää! SIT TÄMMÖSTÄ. Oon funtsinu et näissä meitsin stooreissa yleisfiiliksen tulee olla positiivinen. Jos et oo duunissa niin senku dallailet vaan omilla kulmilla, moikkailet frendejä ja jutskaat vaikka jostain koronatilanteesta (auts!) jos et kliffempaa keksi. Siis kaikki. Miten se kesä hurahtikin taas niin sata lasissa,” sä kysyt. Aina ollu vänkiä juitsuja syksyllä. Koko ajan. Mut sit kuiteski jotain skraadejakin kandee olla, eiks jeh. Ja me tsennataan myös et muutos on tapahtunu vähän ku skabarilla ois suhattu: vauhdilla. Mut kaiken tän glaidun fiilistelyn keskellä meitsiä risoo täällä yks tosi yleinen juttu. Jos tää koronatilanne suinkin sallii, mitä me kaikki toivotaan, monenlaista kiinnostavaa zäpinää ja touhua on luvassa eikä ees kaukana horisontissa. Ja tätä on täällä joka puolella. TSILARI 4/2021 7 SYKSYLLÄ STIKKAA VODAA. Tosin monen boltsissa jauhaa näihin aikoihin Mårtsikan sjungaama ”Kaikessa soi blues”. Ettei vaan pelkkää smailausta. Hara HARRI SAKSALA bamis BAMIS HARRI SAKSALA Tsilari_42021_20.indd 7 Tsilari_42021_20.indd 7 19.8.2021 14.11 19.8.2021 14.11. Eikä tää oo mitään uutta. Mut ei se mitään, mä snaijaan et vikkelään kesä on hurahtanut useesti ennenkin eiks jeh! Vaan brennata toi mennyt osas! Se brennas niin et kärtsärinkin ois saanu iisisti eldaan! Vaan nyt mennään syksyä. Kaikki lähti juhannuksena landelle tai skiglaileen ja sitä rataa. Semmonen voi saada mollivaihteen päälle, mut vaan sillon tällön, onneks. No, tässä sit tän stoorin eka ja se menee näin: Stadi on glaidu mesta, se me tsennataan. Ei ihme. Ei floppii olleskaan, ainakaan meikämannesta. Miks ihmeessä siihen ei saada muutosta
Sen innostus tökkii jengii megeen ja antaa toivoo. Tsilarin toimitus tsögaa tyyppejä, ku täyttää slanginkäyttäjien kriteerit. Sen skarppius avaa Mäntän, Stadin ja ihmiskunnan näköalaa. Dorkii tosikkoi on joka paikka turvoksis, mut Hyvällä Tavalla Dorkii ei oo läheskään tarpeeks. 6 Me ku kuulutaan tähän Slangikertsiin, meille slangi on rohkeiden kapinallisten, älykköjen ja toisinfuntsaajien kieli. Me jaagataan niit siks, et me halutaan tsekkaa, kuuluisko ne boltsin snadeimpaan vähemmistöön. Siks kaikki edistys, mitä maailmas tapahtuu, on dorkien ansioo. Dorkat yrittää muuttaa maailmaa. Fiksuina itteesä pitävät spöijaa ja sopeutuu. Sen lungius fudii peffalle joka nurkan takana smyygaavii tiukkapipoi. Foto: Serlachius-museot Tsilari_42021_20.indd 8 Tsilari_42021_20.indd 8 19.8.2021 14.11 19.8.2021 14.11. Se dallaa omii gartsoi ja omii polkui. Ilman epäilyksen häivää: Pauli Sivonen on Hyvällä Tavalla Dorka! Pauli ja Mänttä. Me tsennataan Pauli Sivonen. 8 TSILARI 4/2021 DORKAN PAPRUT SEPPO PALMINEN Pauli Sivonen – STADILAINEN TOISINFUNTSAAJA ON H.T.D
Ysillä Pauli rupes funtsaa, et kai tääl tarttee oikeen ruveta duunaa jotain. Millai stadilainen voi olla wanna-be-mänttäläinen. Kahekskytluvulla suurin osa bändeist veti lontooks. Se on varmaan ainoo Hifkin lätkäjengin kannattaja, ku budjaa ”in the middle of skutsi” – Vilppulan ja Ruoveden rajalla. Kukaan mänttäläinen ei viel sillo ollu kuullukkaa, et Stadissa budjaa sellanen diinarin, basistin ja pasifistin yhdistelmä, jost vois olla jeesii. Sivonen oli ekoi kokonaan peruskoulun käyneit skloddei, Myllypuron skoles musaluokalla. TSILARI 4/2021 9 Pa ul i Si vo se n hi m aal bu m i. Onneks siel on födannu ja sinne on flytannu sellastki jengii, ku ei koko ajan hannaa ja snärkkää. Se oli höyrähtäny rokkiin, vai oliks se folkkii ja poppii. Ei mitään retroslangii, vaan sellast gartsoilt tuttuu kieltä. Suomi-rockin niskoi oli Eput ja Juice. Serlachiuksen taidesäätiön fyffeillä ruvettiin smoglauksii sit esittelee bulimmalleki jengille. Oli itse asias taitava basisti ja stemmojen sjungaaja Kelpo pojat -nimises jengissä. Snadistadist on duunattu yks Suomen digatuimmist kulttuurimestoist. Kelpo pojat oli outo ilmiö. Vuosituhannen vaihteessa Mäntällä kävi posketon tsägä: Serlachiuksen teollisuussuvun arvokkuus ja Pauli Sivosen dorkuus retkahti kimppaan. Slangii rock-musan lyriikois. Kaikki on tsägästä kii Jos joku ei oo viel käyny tsekkaamas, mitä Mäntäs on saatu aikaan, ni hipi hipi. Mäntän fabriikis oli duunis jotain 2200 tyyppii. Kartanost tuli taidemuseo. Sanat skrivas Tomi Kontio. Kelpo pojat Bärtsi oli Paulille ihan nyya ja fantsu mesta. Se on varmaan maailman snygein pianofestivaali. Mäntän tsyrkka taitaa olla ainoo, mis urkuparven fönaris on sponsorin logo. Oltii kovii kundei. Myllypadontie ykkösen jengil oli jatkuva flaidis kolmoses budjaavien kolkkareiden kanssa. Skulas figelii ja klassist skittaa, mut diggas kans skrivaamist. Pauli lähti jaagaamaan ku pyydettiin, vaik onki "pasifisti ja elämäntapavihree". Sellast kunnon Stadii: linjat, biblu, snadei buidui, gamloi starbui ku sleppas legendaa. Sitä roudataan megessä, mihin hittoon kundi sit singraaki. Yhet velhot kekkas Mäntän kuvataideviikot. Tsilari_42021_20.indd 9 Tsilari_42021_20.indd 9 19.8.2021 14.11 19.8.2021 14.11. Sivosest tuli etästadilainen. Foto: Pauli Sivosen hima-albumi ”Mäntällä kävi posketon tsägä: teollisuussuku Serlachiuksen arvokkuus ja Pauli Sivosen dorkuus retkahti kimppaan.” >> Junnuna Sivonen skulas bassoo. Eka taidemesenaatti oli jo apteekkari Gustaf Adolf Serlachius, se ku perusti paprufabriikin. Toiset fakiirit kekkas Mäntän Musiikkijuhlat. Koko Stadin keskustan Pauli oppi haldaa vast ku se meni pajalle pluggaa hissaa. Sponsorin logo fönarissa No, ei siel sillo mitenkään nollilt tarttenu starttaa. Se meni Bärtsin ilmaisutaidon lukioon. Diggas Bob Dylanii ja Neil Youngii. Myllikaki on Stadii Pauli Tapio Sivonen oli Myllikan skidei, stadilaisii, mut ei mitää asfalttiprinssei. Gösta byggautti himakseen Joenniemen kartanon ja haali sinne gamlaa ja nyyaa arttuu. Ku bisnes rupes pyörii snadimmal staabil, koklattiin stikkaa kehiin kaikki idikset, et huudeille saatais lisää äksönii. S erlachius-museoiden dirika Pauli Sivonen on stadilainen, mut ihan ikiomal staililla. Ei lyöty dunkkuun, mut viskottiin snadei stebui. Vuorineuvos Gösta Serlachius oli tosi niska. Skagaamattoman taiteen häpening antaa nykytaiteelle tsäänssin ja mestan päästä jengin pällisteltäväks. Kletrattiin kaltseil ja luudattiin skuttas. Sillai, ku bonjaa stadilaisuuden asenteeks
Totta kai se oli kliffaa, mut oli se korniiki. Mut arvatkaa, kuinka helkkarin monta nyyaa frendii me saatiin. Se kysy et voisiks sä tulla Mänttään palaveriin. Duunina on funtsaa, miten Mänttä-nimisest mestast saadaan jotain niin spessuu, et museon dörtsillä on 200 metrin jono. Jatkuvasti baanalla, ikuist roudaamist, kurjii mestoi. Tsilari_42021_20.indd 10 Tsilari_42021_20.indd 10 19.8.2021 14.11 19.8.2021 14.11. En mä halunnu mennä inttiinkään, en ees sivariks. No, vuorineuvos Serlachius ja taidesäätiön varabamis Bengt von Bonsdorff flygas lunssille Hannoveriin. Sprigi päällä ja smaili herkässä. Tohtori siit kyl tuli duunin ohessa. En halunnu. Jossain vaihees oli pakko kysyy, et hei, tätäks mä haluun duunaa lopun elämää. Mä oon aina inhonnu sääntöjä. Banksyn taide on visuaalist slangii. Tarkotus oli ruveta vakavasti otettavaks historian tutkijaks. Ja taas soi kännykkä Pauli oli dirikoimassa Hannoverin maailmannäyttelyn Suomen osastoo, austellungsdirektor, ku sille skulas Mäntän neljäs ja sista patruuna Gustaf Serlachius. Se jono ei synny, jos museo ei oo hitannu dorkuuttaan. Ei lähteny, se jäi Mänttään. Siit ei voinu kieltäytyy Ennen ku aplodit oli kuultu ja kehut kerätty, Pauli funtsas, et tää on vaan tällanen välikeikka, ja et se lähtee takas Stadiin ja pajalle duunaa väikkärii. Kantsii muistaa, et Stadin vaakunassa kelluu keikutettava botski. Välillä on hyvä tsägä mullakin. Pauli sano, et sori, mä oon ny kii tääl Doitslandis. Jaagaus on eettisin tapa, jos sä skruudaat lihaa. Duunina on funtsaa, miten Mänttä-nimisest mestast saadaan jotain niin spessuu, et museon dörtsillä on 200 metrin jono. Dorka paikka – hyvällä tavalla –Mäntässä budjaa hämmästyttävä määrä avarakatseisii tyyppei. Pauli Sivosen elämän toistaseks bulein duunirasti on ollut Joenniemen kartanon kylkeen bygattu Gösta-paviljonki ja nyyan museokokonaisuuden junailu. Mut sit Mikko Myllykoski kysy mua duuniin Heurekaan. Me tarttetaan sellanen hemmo ku funtsais ja starttais meille nyyan museon. –Mänttä on niin dorka paikka, et mä oon päättäny jäädä tänne, ku mä joskus jään eläkkeelle. No sellaset pantiin lusimaan. Duunina ei oo pelkät museot. . Sampo Linkoneva kysy, tulisiks mä metsästämään. Serlachiuksen vanha pääkonttori, Valkoinen talo, piti pelastaa tolkun käyttöön ja duunaa siit museo, joka kertoo suomalaisen ja paikallisen teollisuuden stoorii. Fo to : Se rla ch iu sm us eo t Fo to : Pa ul i Si vo se n hi m aal bu m i Sivonen tietää, ett buli osa dorkuutta on osaa nauraa – ennen kaikkee itelleen. Mä oon ollu sen fani siitä saakka, ku mä tajusin et sellanen hemmo on olemassa. Taidesäätiön bamis Henrik de la Chapelle nimittäin sano, et ny bygataan jotain uutta. Joo, mähän oon utelias heittäytyjä, Suomen aseistautunein pasifisti ja elämäntapavihree. Ku päästiin jälkkäriin, diili oli kondikses. P.S. Kuus kuukautta ja 17 päivää. Tällä kertaa se ei nikotellu. Saneerattu ja velmusti funtsattu haussi perustuu vuorovaikutukseen ja elämyksellisyyteen. Emmä ekaks meinannu mihkään tieteen popularisointihommiin lähtee. Dorkan paprut jaetaan Mäntässä 16.9.2021. Skruudattiin fisuu. –Mä olin dyykannu takas pajalle studeeraamaan oikeen tosissaan. Mut sit mä kuitenki menin. No, sain mä opiskeluluvan. Sit Mäntässä yhdistettiin Serlachius-museoiden hallinto ja dirikan mestaa tarjottiin Sivoselle. Samaa dorkuutta on ne hakemukset Euroopan kulttuuripääkaupungiks. Mä olin periaatteellinen pasifisti, totaalikieltäytyjä. –Ai, Banksyn näyttely. 10 TSILARI 4/2021 Pasifisti bosessa –Keikkaa pukkas ja Härmää rundattiin. Mun fengis oli lentoasemalla. Marketist tsöpattu liha tulee keskitysleireist. Pauli plokkas ympärilleen porukan, ku päästi luovan dorkuutesa irti. Ei tullu Mäntästä, eikä tullu vahvistetust Tampereesta. Kävi se pajallaki ja studeeras viel ittesä taidehissan maisteriks. Gustaf-museoks nimetty konsepti oli buli tapaus koko museojengille. Banksy on “stadilainen” botskin keikuttaja
Varsinki jenkit oli anteliait; mennen tullen tuli neljännesdollari tai jopa dollarin seteli. Kuulosti erikoiselt, jännittävältki. Yks konsti oli kerätä talon asukkailta jätepaperia. Pulloi ei saanu antaa asiakkaille, ni meil oli pahvimukei, mihin kokis niille kaadettiin. Aamul piti viedä edellisen päivän matkustajakorttien yhet kappaleet Tennispalatsissa sijaitsevaan osoitetoimistoon poliisien tsekattavaks. Sit hogasin kerran Hesaris ilmoituksen, missä Valio hakee jäätelönmyyjii uudelle Keimolan moottoristadionille. Sillon kierrettiin kaikki kerrokset ja plankattiin ovien ulkopuolelle jätetyt kengät. Hommat helpottuu Myöhemmin piti keksii muuta jobia ja ku Stadikalle haettiin kokiksen myyjiä, hain pestii ja sain sen. 1960-luvul starttaski sit jo liiketoiminta: onkimatojen myynti Kauppatorin Kolera-altaan reunal mun broidin ja serkun kanssa. Kisojen seuraaminen jäi kyllä aika vähiin. Se oli kiva duuni, sai omaan tahtiin dallailla pitkin tuttuja kartsoja ja mestoja. Menin tyrkylle ja sain pestin. Meiät kymmenkunta kundii kuskattiin snadil bussil Keimolaan, pakattiin laukku täyteen tuuttei ja ruvettiin kierteleen katsomois. Ku jompikumpi tuli, ni ovi kii ja täys vauhti päälle. Ekana kesänä duunasin aamuja iltavuoroja ja myöhemmin yövuoroiki. Jengis oli yks kundi, ku skruudas ite niin monta tuuttia, et sille ei jääny palkkaa ollenkaan! Oikeisiin duuneihin 1960-luvun puolivälis pääsinki jakamaan Iltistä tilaajille kotiin iltapäivisin ja sain oman alueen kotinurkilta Puu-Vallilast. Sit homma jatku ja vaikkei se mikään rahasampo ollukaa, ni sentään spårafyrkat tienattiin. M un frendin Tabun kans raahattiin ne lähimpään keräysmestaan, mikä alkuun oli meiän naapuris Ouluntien puolel puutalon kivijalas. Ei ollu helppoa pujotella ahtais katsomois bulin lodjan kanssa, tarjoilla ja rahastaa. Kaikki ulkomaalaiset kolikot pysty vaihtaan markoiksi KOP:n pääkonttoris Aleksilla. Joskus kenkään oli laitettu snadisti fyrkkaa palkaks plankkarille. Mut se onkin ihan toinen juttu. Me skriinattiin ja todettiin, et hyvä vitsi. Daggarit lodjaan ja vehnäjauhoa pinnalle lihottamaan. Lisäks asiakkaiden matkalaukut kannettiin, jos vahtimestari ei sattunu olemaan mestoilla. Ja jos portieri oli varattu, hoidettiin puhelinherätykset vanhalla piuhakeskuksella. Muutamien ovien takan oli ärhäköitä koiria, jotka oli salamana lehden kimpussa heti kun sen sai tuupattua sisään ja yhen puutalon kämpäs oli kissa tai kissoja. Aamulla aikaisin käytiin Rautatieaseman lehtikioskist ostamas asiakkaiden tilaamat lehdet ja vietiin niiden oven taakse valmiiks. Palkka oli ekana vuonna 125,mk/ kk, mutta työhönotossa luvattiin, ett riksaa tulee ainakin saman verran ja niin tuliki. Muistan vieläkin yhest rapust kolmen tilaajan nimet. Vielä jäi rahaa muuhunki! Aamuvuoros oli kaks hissipoikaa, iltaja yövuorois yks. . Pääsin haastatteluun ja siitä hommiin. Kuorma oli kevyempi ja homma muutenki helpompaa. Hissis oli kaksi nopeutta ylös, samoin alas, sen vieres seistiin ja venattiin kutsuu tai asiakast. Ku olin skrivannu Märskyst stuiduks, olin yöportierina ennen kuin astuin armeijan harmaisiin Kajaaniin. Mut ei se ollu vitsi. Kumpulasahan me oltiin kaiket päivät Tabun ja muitten kanssa muutenki. Lupa piti hakee satamakonttorist, ja sinne meki dallattiin. Hotelli Helsinki oli niin kliffa duunimesta, ett olin siel monena kesänä, myös vahtimestarina. Täyty pitää klyyvarista kiinni, kun avas postiluukun: stradjan dunkkis oli niin raju! Ainoo huono puoli tos Iltiksen jakohommas oli, ett oli sen tunnin keikan takia tavallaan kiinni koko päivän. Helsingin kaupunginmuseo. Hissil ajamist ja vähän muutaki Pitempiaikaiset kesäduunit alko 1960-luvun loppupuolel, ku huomasin lehdessä ilmoituksen, hissisuharin pestist Hotelli Helsinkiin. Opettelin sanomaan kerrosten numerot ja ”olkaa hyvä” monel kielel, ku se tiesi enemmän riksaa eli tippiä. Yövuoros oli eniten hommia. Olin monis kisois ja jäi siit fikkaan enemmän fyrkkaa, ku madonmyynnistä. Ekast palkasta ostin radionauhurin Renskan myymäläst. MINNAILUU TAPANI ”HAKKIS” HAKKARAINEN Tällanen saalis skruudais bulisti daggareita. Tsilari_42021_20.indd 11 Tsilari_42021_20.indd 11 19.8.2021 14.11 19.8.2021 14.11. Sain tummanruskean univormun, mis oli kiiltävät napit, mutta en onneksi pillerigotsaa! Ekan duunipäivän jälkeen oli maha glesa jatkuvasta ylös-alasmenosta, pitihän sitä treenata jarruttamaan sujuvasti kerrosten tasalle. Ekan kerran ku mentiin Kauppatorille ja asetuttiin myymään, yks iso kundi tuli heti tivaan, meilt madonmyyntilupaa. Alkuun piti vihosta tsiigata, kenen postiluukust niit sujautettiin, mut aika nopeesti ne jäi mieleen. Iltahämärässä sateen jälkeen luudattiin lähipuistojen nurtseil fikkarien kanssa ja plogattiin uteliait kastareit mielin määrin. Foto: Eeva Rista. Intin jälkeen palasin tuttuihin hommiin hotelliin, mutta myös Hesarin Clubille harjoitteleen. Mut sit kekkasin, ett aamul fillaril Kumpulaan uimaan, välil duuniin ja sit takas. TSILARI 4/2021 11 KESÄDUUNIT Snadina kundina, alle 10-vuotiaana 1950-luvul, oli kova hinku saada jostain fyrkkaa, ku ei ollu vielä mitään viikkorahoja. Mut homma oli aika raskasta snadille kundille: iso peltilaatikko täys puteleit ja jäit roikkumas mahan päällä. Joskus lodja saattoi vähän vuotaa ja housut kastu. Eurantiellä oli Hesarin noutopiste, mist lehdet haettiin isoon kassiin ja sit menoks. Ku se lopetti, oli lähin mesta klapikauppa Keiteleentiel
Se päätti froogaa Tuulalt, voisko skaban finnaajat kerää sanoi viel lisääki. Musatalon terdel treffattiin ja bamlattiin slangist sällien ja slangiproffan kans. Ne funtsas kans, ett oishan se ihan siistii saada viis hunttii ja lähtee niil fyrkil vaik Tallinnaan. Vulgaarii sanastoo ”Paris tunnis saatiiin kasaan roimasti slangisanoja”, Georg minnaili. Niil oli jo valmiiks oma Aatelinen Anekdoottikerho, mis on messis jotain kymmene kundii, ku on innostunu sivistyssanoist. Slangiproffa vahvisti, ett kundien lähettämä sanamäärä erottu selkeesti muista skabaajista. Sil hypäril kundit alko funtsaa slangisanoi ja skrivas, mitä sattu tulee mieleen. Ei niist kukaan aatelinen oo, nimi kekattiin ihan läpällä. Ilmari Heka kävi treffaamas kundei SYK:s sanakeruun jälkeen. Sil nimel lähettiin skabaanki, vaikkei kaikki kertsin kundit ollukkaan messis slangisanoi funtsaamas. Äikän maikka sanoo niit sälleiks. Tuula ite minnas, ettei se ehtiny montakaan kertaa skabast bamlaa, ku koronan takii kaikki siirtyki etäopetukseen. S kabaidiksen faija oli slangiproffa Heikki Paunonen, joka on keränny slangii Stadin skoleis 1970-luvult asti. Osa oli sellasii, mitä ne ite käytti ja osan ne oli kuullu muilta. Skabasta ja sen tuloksist eli siit, millasii sanoi jangsterit käyttää ja miten slangi muuttuu, Heka skrivas Tsilaris 5/2020. Ne lupas jeesaa. Skabas luvattiin finnaajille komee palkinto: viis hunttii. Niist sinne terdelle ei päässy Herman ja Tobias, ku ne oli reissuis. Mut onneks äikän tunnin jälkeen oli sopivasti hypäri. Mut Heka ei jättäny asiaa siihen. Eikä ne kieltäytynykkään. Fo to : Tu ul a Uu si -H al lil a Tsilari_42021_20.indd 12 Tsilari_42021_20.indd 12 19.8.2021 14.11 19.8.2021 14.11. Niinpä Heka skaban järjestelytoimikunnan nimis ehdotti Slangin hallitukselle, ett varsinaist ekaa palkintoo ei jaettas ollenkaan, vaan annettas snadimmat fyrkkapalkinnot. Monet nuoret funtsaa, ettei ne oikeesti bamlaa slangii, ku ne luulee, ett slangii on vaan joku gamla slangi. Tuula bamlas kundeille, ett Paunosel on ehdotus, mist ei kande kieltäytyy. Georg kiteytti idiksen: ”Kaikkii ajankohtasii aiheit, mist 18-vuotiaat puhuu ja mitä ne ajattelee.” Muttei sanasto pelkkää kirkkovenettä tai anakondaa ollu. Mut se oli päätetty, ett siin pitää olla sana anekdootti. Äikän maikka Tuula UusiHallila bamlas skabast omil tunneil ja kannusti opiskelijoit osallistuun. Heka anto listan sanoi, mihin yleensä on tullu skabois bulisti varianttei. Ehkä viestintä ei skulannu, ehkä äikänmaikoil oli liikaa duunii, ehkä koronaki vaikutti. Max täydens: ”Joo, vulgaarii sanastoo tuli iisisti”. 12 TSILARI 4/2021 STADILAISIA VIRVE KUUTAR Aatelisii anekdoottei vai sällien slangii. Viime vuonna järkättiin Stadin skoleis slangiskaba. Kundit päätti viettää bakkanaalisen illanvieton ja tsiigaa, mitä sanoi viel tulis mieleen. Fotossa: Georg, Max, Heikki, Aleksi ja Tobias. Aihepiiri, mihin helposti hitattiin enemmän sanoi, oli alatyylii, kerto Ilmari ja lisäs, ett Paunosen ohjeis oli sanottuki, ettei kande funtsaa liian siveellisesti. Sen finnas SYK:n lukion jengi Aatelinen Anekdoottikerho. Ehdotus, mist ei kande kieltäytyy Slangiproffalle oli tietty pettymys, ett skabaan osallistujii oli vähän ja nyyii sanoi tuli niin snadisti. Skabaan otti osaa Herman Hirvensalo, Aleksi Niskanen, Georg Närjä, Tobias Pahkala, Ilmari Parviala ja Max TalviOja. Tajunnan virtaa Skabast lähti infoo Slangin byroost äikän maikoille Stadin skoleihin. Hallitus ja byroo sit handlas homman niin, ett loppujen lopuks kundit sai Slangin ja Työväen arkiston hommaamina palkintoina Burger Kingin lahjakorttei ja slangikniigoi. Mut skaban kokonaistulokset jäi kauas siit, mitä aiemmis skabois on saatu kerätyks. Ne diggaa braijaa niillä ja erilaisil kielikukkasil. Ja jangsterit funtsaa muutaki ku mäyriksii ja pleksien vetämist, joiden jälkeen sit byytataan tai syleillään pönttöö. Aleksi lisäs, ett somest tulee paljon sanoi. Äikän maikkaki ehti mestoille moikkaa
Sit tulee snadisti slangiiki: ”Bulit tänksit Paunoselle.” Projektii abisällit piti ”mukavana vaihteluna banaaliin lukioarkeen koronakriisin keskellä.” Snadisti kundit pääs kehumaan omaa skoleeki: SYK:s on kerätty ekana skolena slangisanoi jo 1908–1909. . IB-linjalaiset bamlaaki kahta kieltä sekasin. Musatalon terdel Ilmari, Max, Georg ja Aleksi bamlas slangista Tuula-open ja ja slangiproffa Hekan kans. Georg bamlas kans, ett varsinaisii slangikirjoi on nuorten vaikee pluggaa, ku niis on bulisti sanoi, mitä ne ei bonjaa. Skolen perinteet Kundit skrivas SYK:n vuosijulkaisuun skabasta, ei kuitenkaan slangiks vaan omal tyylillään sanoilla keikaroiden: ”annoimme ajatustemme Tonavan virrata.” Se ”purkautui slangisanojen runsaudensarvena”. Eikä 50-luvun nuoril ollu kai nuuskaakaan. Ku maikka on ite innostunu, se saa jangsteritki messiin. Georg on hiffannu, ett slangin kaut voi tulla kans trendisanoi, mitkä sit hyväksytään yleiskieleen. Jos kaikki suhtautuis duuneihinsa samal innol, ni tää boltsi vois olla bulisti parempi mesta. Tekstin loppuun se lisäs: ”Ehkä opettajan kannattaa antaa angstisille nuorille välillä lupa kirjoittaa aivan omalla kielellään, ilman virheiden pelkoa. Kyttäämisen ja kyyläämisen kaveriks on tullu stalkkaa. Nykyään on denssii, lössii, ettanii, siberiaa. Ilmari funtsas viel sitäki, miten sana somettamine on syntyny – ekaks on sana englanniks social media, sit siit tulee suomeks versio: some ja sit siit duunataan viel verbi: somettaa. Senki jälkeen sykkiläiset on säännöllisesti keränny matskuu, mitä on käytetty lähdeaineistona. Silti on gamloi sanoi, mitä jangsterit käyttää nykyäänki, niinku vaik: faija, mutsi, dösä, spora, rotsi, fillari. Läpällä leikitään kielel, käytetään kapulakieltäki: jonkun toimesta. Fo to : Vi rv e Ku ut ar ”Nuorena olemisen ilon hiffaa aina liian myöhään. ”Somettaa on jo ihan legitiimi”, Georg bamlas. Jutus ne kutsuu slangiproffaa ”slangisanojen messiaaks”, ”eittämättömäks mestariks”, ”slangikulttuurin soihdunkantajaks”. Se pätee varmaan bulimminki ku vaan johonki skabaan osallistumiseen. Ku Tuula skrivas äikänmaikkojen lehteen Virkkeeseen slangin skrivausoppaasta Skrivaa snygisti arvostelun, se sano sitä asenneoppaaks. Ett näidenki kundien elämä ois iisimpää ja niitten hommis – mihin ne nyt ikinä ryhtyykään, se näkyis. Listaan tuli ihan mielenkiintosesti gamlemmille bamlaajille tuttui sanoi, mut sit niitäki, mitkä on ilmestyny slangiin vasta täl vuosituhannel. ”Se kulttuuri vaan on valtavirtaa”, Ilmari lisäs. Niinku vaik sen, ettei ne bamlaa vaikuttajist vaan influenssereist. Jos ees sillon.” Arvo Pohjola Tsilari_42021_20.indd 13 Tsilari_42021_20.indd 13 19.8.2021 14.11 19.8.2021 14.11. Niille, ku ei skulaa netis tai konsoleil, voi olla aika hebreaa niihin liittyvät sanat: pleikka, ninska, stiimi, dc, grindaa, pingi. Somest tulee bulisti sanoi, mitä ei vaivauduta ees kääntään tai mist käytetään lyhenteit: ig, face, dinderi, wa. Max minnaili muitaki enkust tulleit sanoi. Se bamlaski, ett anglofonisest maailmast tulee bulisti sanoi nykyslangiin. TSILARI 4/2021 13 funtsas, ettei nuoret skrivaakaan pitkii stoorei slangiks, mut pikaviestimis ne ei kyl skrivaa mitään kirjakieltä. Aina ku treffaa nuorii, joil on just skole loppu ja ne funtsaa, mitä ne seuraavaks alkais duunaa, ni toivoo, ett ne hittaa jotain, mist ne innostuu. Heka lisäski, ett onhan 50-, 60ja 70-lukujen slangiki ihan jotain muuta ku vaik 20-luvun slangi. Niinku ne ite skrivas Paunosen kielen tutkimuksest: ”antaumuksellinen innostus säteilee”. Enkku rulettaa Ilmari on stuiduna SYK:n IB-linjal, mis opiskellaan englanniks. Pinnaamisesta listaan tuli tuttui sanoi niinku sluibaa tai skippaa, mut snadisti oudompiiki niinku movettaa. Jos 50-luvun nuoriso fiilisteli sillon nyyan kokiksen kans, ni nykyjunnut dokaa energiajuomii ja on kekannu bulisti nimiiki niille: megis, mösse, es, möfö, möljö, ed, lohikäärmelimppari. Innostuksen säteilyy Yhen asian täst skabast ja sen tuloksist voi kans hiffaa: sen, miten buli merkitys on opella. Kirjoittamisen lukot voisivat aueta. Ku jangsterit flaidaa, ne ottaa erää, biiffaa tai vetää pataan. Elämästä voisi tulla vähän iisimpää.” Aatelisen Anekdoottikerhon sällit ei taida olla niitä angstisii nuorii eikä ehkä niin sällejäkään, ku siit tulee enemmän mieleen gartsojen kundit, ku heiluu jossain kulmilla spaddu huules, flinda tai pirii fikkas
Siel oli maikkana Nenyen Sakke. Osa duunist on tekniikan haldaamist, osa luovaa dorkuutta. Sit sä ohjaat ja venttaat, sommittelet ja säädät, tsögaat et lyysis on snygii. Matti Snellman Matti valmistu ammattifotariks Lahden Muotoiluinstituutissa. Et ku sua briiffataan, ni kantsii lysnaa huolella, millast fiilist tällä kertaa on haussa. Se velho leipo jengist tosi niskoi. Matti hiffas jo jangsterina, et fotaus on palveluduuni. No, hetihän ne sen bonjas. Stärää porukkaa. Tärkeint on bonjaa, et tuli ruusui tai risui, stritti ei saa kiipee lettiin. Ku Masa dyykkas av-bisnekseen, se finstas heti ekalla kaupallisel duunilla kotimaisen av-festivaalin Grand Prixin eli tvettas koko poppoon. 14 TSILARI 4/2021 FOTAAJAT SEPPO PALMINEN Tsilarin fotaririnki Koko toimituksen jengi suorastaan sprettailee, et fotarien rinkiin on saatu skaffattuu tällanen hiivi talenttii ja intoo. Ihan skäfästi niit infottiin, et Tsilarin jeesaaminen on Stadin upeinta himahuudiduunii. Nää kaikki kameravirtuoosit dyykkas meggeen vapaaehtosesti, ilman mitään uhkailuu tai pakkoo. Tässä kaikist snadi pamina. Tsilari_42021_20.indd 14 Tsilari_42021_20.indd 14 19.8.2021 14.11 19.8.2021 14.11
Ja rupes. Vanhoilla hausseilla ja huudeilla on paljon kerrottavaa. Esko on svetannu studiolyysisten paahtees jotain nelkyt vuotta. Tän foton nimi on: Tsiigatkaa jätkät. ”Stadi on niin nasta mesta, et mä en voi olla päivääkään kuvaamatta. Siks se on VALOkuva. Seuraavan linssin kans ei flöitattu. Se kyylää koko ajan, et hittaisko jotain erikoista. Mut niille öpnataan dörtsei sellasiinki mestoihin, mihin muut ei pääse. Stadin ainoo ikihippi, jol on aina kamera megessä. Jarmo Meriä Kuuskytluku oli just saatu käyntiin, ku Jarmo födas Naistenklinikalla. Fotarin duuni on jotain ihan spessuu. Jussi sai synttärilahjaks cocis-kameran ja rupes näpsii fotoi. Esko Koivisto Mihin me näit ammattireiskoi tarttetaan. Brenkkuu se on ollu dokaamatta koht 20 vuotta. Raimo Kuitunen Rampen ura kallonkutistajast fotariks on vänkä. Fotariks se rupes vasta ku digitaalikamerat yleisty. Jussi sanoo, ettei osaa maalata, mut se smoglaa kameralla ja valottaa kaikkee ku liikkuu tai pysyy paikallaan. Skloddina se näki tivolissa taikurin, ku stroolas jengii linssiin. Fotarina Jarmo on näkijä. Rampe on ollu tv-kuvaajana, opettanu fotaamist ja fotojen käsittelyy sekä ohjelmien duunaamist. Eniten mä diggaan gamloi haussei.” Jarmo on entinen skolekeljuiltu. Sit se jemmaa fiiliksen talteen. Nyyii jäppisii, ainutkertasii häppeninkei, niit on kliffa ploggaa linssin läpi. ”Stadi on snygi mesta. Raimon tsennaa iisisti: sirokokonen heppu, snygit kuteet, fleda ponnarilla ja skegge. Kundi on toisen polven stadilainen, budjannu Haagas, Roihikses, Tölikäs, Lapparin pitskulla ja Eduskuntatalon molemmis ulokkeis. Joo. Mä diggaan näit gartsoj, joita mun mummut ja vaaritki aikanaan dallas. Se on fotannu Stadin eri osien endraantumist ja fotaa edelleen. Fotari on niinku lukijan tai katsojan öögat. Jussi on ollu pitkään Tsilarin hovifotaajii. Takas Stadiin ja Rööperiin se flyttas vast intin jälkeen. Kymmenen vuotta sitten fotaamisest tuli sille myös hobbi: maisemii, elukoit, jengii, kaikenlaisii tsembaloit, proggiksii ja arttuu. Jussi Jalkanen Jussi on velmu ja monitaitonen kundi. Ku on tarvis fotoo tai videoo, mainosbyroot, media ja mitä kummallisimmat firmat tsöpaa Eskon mestoille. Snygeimmillään Stadi on sumuöinä.” Raimo Granberg Stadilla rundaa sellanen läppä, et jos sä oot jossain kulttuurihäpeningis ja hiffaat, et siel ei oo fotaamas Raimo Granberg ja skrivaamas Risto Kolanen, ni voi olla, ettei se mikään varsinainen kulttuurihäpening ookkaan. Mut filosofia on sama. Hissun kissun se rakastu hetkien jemmaamiseen. Nykyään se treenaa ku dorka. Kaikist noist mestoist on tullu paits tuttui, kans osa omaa stoorii. Jengi funtsaa, et fotarit vaan kurkkii ja kyylää. Stadilla ku dallaa, fotarina tsiigaa huudei ihan ku ois eri öögat. Siltä tsittaukselt se päätti ruveta taikuriks. TSILARI 4/2021 15 Marit Henriksson Siltiksen friidul on nöyrät eväät kainalos. Jemmataaks joku hetki tai bygataaks viesti, ihan sama, lyysis ratkasee. Tsilari_42021_20.indd 15 Tsilari_42021_20.indd 15 19.8.2021 14.11 19.8.2021 14.11. Hiffaa kaikkee mitä ei oo ennen hogannu. Lehtifotaus, mainosfotaus, kaikenlainen muu studiofotaus ja kuvankäsittely, ne on omanlaist duunii jokainen. Skidinä mä ihastuin lähiluontoon ja rantsuihin snadin fillarireissun päässä. Marit finstas Slangijengin Signe Brander -fotoskaban vuonna 2017. Raimo on pitkän linjan toimittaja, ku on aina duunannu kaikkee, mitä toimittajilt voi venaa. Ku se on leedinä, sil on kaks lataamoo: erämaa ja sköne. Kameran linssin läpi näkee aina jotain uutta. Slogan kuuluu: Taikaa, viihdettä ja huumoria jo 46 vuotta. No joo! Kantsii minnaa, et amatööri tarkottaa sellast tyyppii ku duunaa jotain intoo piukassa ja rakkaudest lajiin. Signe on Maritin bulein idoli. Kolme ekaa vuotta se budjas Rööperissä, Skönäringartsalla. Sit se lempattiin evakkoon landelle. Seitsemän kertaa maastofillarilla Lappiin, ilman seksibyysii. Se sanoo, et se on fotaajana ihan amatööri. Fotaus on taikaa. Esko elää ikiomaa unelmaa ja budjaa luontoidyllii. No kuvittele vaik Tsilarii ilman yhtään fotoo. Kuka toi luulee olevasa
Gamlast slangist hittais muutenki vilt snygei sanoi, ku joku vaa viittis grevaa ne sielt framille. Ku me oltii snadei, me samlattii sammakonpoikasii lasipurnukoihi. Suomenruotsis skitsa-sanal on ollu kans merkitys ’berätta lögnaktiga historier’ eli ’puhuu pötyy’. Forsberg skrivaa, et se on saatu slobosanast golová ’pää’. Mut svedus on sana skissa, skitsa ’kuvailla jotakin’. Uudenmaan murteis se on klobbo. Otetaan ne uusiokäyttöön! . Siit saatii slangii kimbat ja sit sen etee lisättii s > skimbat. Sä voit lesaa täst Tsilarist 1/2017. Kundit on samlannu niit samoi nuijapäit jo yli sata vuotta sitte ja niist ne on saanu sen sanan klobo ’pää’ slangiinki. Toisii on voitu kans symffaa ja sanoo, et se on bulifinn tai buliflintt, ku meinaa skrodee tai daijuu kundii. Siit on saatu se skitsaa ja sit siit skiiaa. Skrinnarit tulee siit. Forsbergin mukaa nää sanat tulee savolaismurteist, mis on sana kiiastaa ’huutaa, puhua kovalla äänellä’. Svedumurteis niist on monta sanaa: klobbhyvu, klobbhuvu ’nuijapää’ ja klobbmask ’nuijamato’. Me kutsuttii niit nuijapäiks. Sit oli kans sana skitsaa: Mitä mä skitsaan ny maikalle. Snadin rinnal on ollu kans snaidu ’pieni’. Slangis sen alkuu on lisätty s: s+nadd > snadi. Mut must se ei oo iha saletti. Kantsis kyl muidenki. Yks jännä sana on kans globo, klobo ’pää’. Mut buli onki gamloi svedusanoi, ei kuiteskaa kirjakielest vaa murteist. Ite slangisanoist siin oli kuitenki aika hintsusti, mut nyt tulee puheeks sellasii sanoi, joil voi olla erilaisiiki selityksii. Samantapasii sanoi on muitki: bailut (< ru bal), glaidu (< ru glad), stadi – staidu (< ru stad) ja buidu (< ru bod). Ennen oli: Mitä se friidu skiias sulle, ku sä lähit följaa sitä. Niis bulen, buli, bulin tarkottaa ’paisunutta’ ja kimmast ku venaa beibii ’paksuu’. Niist laudoist käytettii Uudenmaan svedumurteis sanaa kimba ’kimpilevy’. Mut skimbat on sit kimurantimpi juttu. Svedus on sana klubba ’nuija’. Sen sä hittaat Forsbergin kniigastki. Nää on tosi gamloi sanoi slangis ja snadi – snaidu menee samaa settii. Svenskeis ja norjan murteis sama nadd meinaa ’pientä fisuu’. Se skiiaa olis kätsä sana nytki. Bulist tulee monelle ekaks mielee slobon bolšój, ku meinaa isoo. ”Stadi on buli mutta snadi”, skrivas Pääkaupungin Jussi, Juhani Mäkelä, 1970-luvul. Savolaismurteist ei oo just tullu sanoi gamlaan slangiin. Ruotsin kirjakieles on sana skridsko, mut suomenruotsis se on skrinnsko. Sanast snadi Forsberg skrivaa et se tulee sanoist knatte, knatting ’pieni malja; pienikokoinen ihminen, pikkupoika’. 16 TSILARI 4/2021 HEIKKI PAUNONEN SLANGILODJU V ikas Tsilaris oli juttuu Ulla-Maija Forsbergin nyyast Stadin slangin etymologisest sanakirjast, mist hittaa kaikkee kliffaa. STADIN SLANGIN ETYMOLOGIAA Gamlast slangist hittais muutenki vilt snygei sanoi, ku joku vaa viittis grevaa ne sielt framille. Se äänty kans niis murteis kimba, ei tšimba. Ku niist tehtii sukset, ni niit kutsuttii ekaks tunnkimbareiks. Me kyl bamlataa, ku me puhutaa jostai, mut meil ei oo slangis sanaa ’sanoo’. Forsberg skrivaa, et se tulee sanast skida ’hiihtää’, mut se ei kerro, mist se -mbon siihe saatu. Se ei kyl iha stemmaa ja toinenki selitys tulee kans mielee. Uudenmaan svedumurteis on sana nadd ’pieni säynävä’. Gamlas slangis oli bulisti semmosii sanoi, joit kukaa ei enää käytä. Mut mist nää sanat on saatu. Tsilari_42021_20.indd 16 Tsilari_42021_20.indd 16 20.8.2021 10.57 20.8.2021 10.57. Ennen kundeil ei ollu fyrkkaa tsöpaa suksii vaa ne duunas ne ite tynnyrinlaudoista. Ainoo, ku sitä nykysin käyttää, on Stadin Slangin sihteeri Mikko Seppälä. Mut mist se sit on saatu slangii. Stadin kundit on ain ollu kovii skrinnaa ja skimbaa
linjalla 1968. Koko kansan sydämiin Fredi lauloi itsensä kappaleilla Pieni nukke, Milloinkaan en löydä samanlaista, Rakkauslaulu, Puhu hiljaa rakkaudesta, Avaa sydämesi mulle sekä toisella euroviisulla 1976 Pump pump. Ääni on vahva, olemus ikään nähden ”vanha” kravattipuvussa. Hän kysyi heti, että kuka on tenori, saanko hänet tänne. Kun mun armeija oli loppu, niin mä menin sinne ja mä olin kuullut, millainen se Topi on ja mä sanoin heti jo ovella, et mä en sit sun tangojas ikinä tuu laulamaan, että se tuli selväksi! Topi sanoi, että ei tartte, ei tartte. RISTO KOLANEN IN MEMORIAM Fredi 3. Molemmat harvinaisuudet löytyvät YouTubesta. Käännösiskelmien rinnalla Siitonen sävelsi paljon lauluja itselleen ja muille. Frediä muistelee Tsilarin kulttuuritoimittaja Risto Kolanen. – Me tehtiin Kivikasvojen kanssa nauha ja lähetettiin se Musiikki-Fazeriin Toivo Kärjelle. Hieno kiteytys maailmanhistoriasta. Kysyin Folk-ajasta ja ajan yhteiskunnallisesta liikehdinnästä. Tiedä häntä. Kuvan kasvoista näkyy suuri kunnioitus. Siitonen kuuluu Hämeenlinnassa vaikuttaneiden viihdyttäjien laajaan piiriin, ”hämeenlinnalaiskoplaan” Irwinin, Kai Hyttisen, Vexi Salmen ja Markku Veijalaisen kera. TSILARI 4/2021 17 Elämä on matka – MUISTOJA FREDISTÄ STADISSA Yks Härmän parhaist sjungaajist ja ikonisimmist saundeist vaikeni kevääl 2021. Foto: Jenny Lindborg. Fredi esitti Junnu Vainion sanoittamaa klassikkoa pitkään ja usein. Vexi Salmen sanat sopivat kypsän vaiheen Fredin tulkitsemaksi. Foto: Alvar Kolanen. Kivikasvot-show'lla oli parhaimmillaan 2,5 miljoonaa katsojaa. Vuoden 2013 Kallio block partyssa Fredi lopulta palautti Oivan portsarille kuuluisan lantin. Juha Vainion sanoilla oli yhtymäkohtia todellisiin henkilöihin. Julkisuudesta ei erityisemmin puhuttu ja tyttäremmekin luuli pitkään, että kaikkien vanhemmat laulavat työkseen. Ja siltä istumalta kirjoitettiin viiden vuoden sopimus Musiiki-Fazerin kanssa. Hän huitaisi ajan mielestään. Perheelle Fredi oli Iso Kaikkien aikojen ensimmäiseksi Stadin Friiduksi vuonna 1996 nimitetty Eva-Riitta Siitonen kertoo muistosanoissaan, että perheelle ja läheisille Matti oli jo kauan ollut Iso. Kun nuoret aktiivit alkoivat järjestää korttelijuhla Kallio Block Partya, sen itseoikeutettu tärkeä osa oli kansan kunniakävely Fredin mukana Kolmatta linjaa Oivan ovelle, jossa portsari saa lantin takaisin. Folk-Fredistä koko kansan laulajaksi Fredi lauloi seitsemällä vuosikymmenellä ja suomalaiset ovat kuljettaneet ääntä matkassaan sukupolvien ajan. Hän lauloi Mustien panttereiden kansallishymnin Tapaaminen. Tsilari_42021_20.indd 17 Tsilari_42021_20.indd 17 19.8.2021 14.11 19.8.2021 14.11. Häntä kiinnosti elämän tarkoituksen pohdinta. Puheenvuoron pyysi vanhempi henkilö, joka sanoi olevansa se ”Oivan portsari”. Siitosille syntyi kaksi lasta. Mutta kaunis balladi yhdisti ikäpolvia. Olin mukana haastattelemassa Frediä keväällä 2012 Alvar Kolasen valokuvakirjaa varten Siitosten Töölön-kodissa. 1987 hän teki oman sävellyksen ja sanoituksen, komeasti videokuvitetun Maan valitus –laulun ihmiskunnasta, joka kadotti uskonsa sotien ja väkivallan maailmassa. Heistä Taikapeilistä tunnettu Hanna-Riikka kuoli vaikeaan sairauteen. Tv-ohjelmassa laulaja kertoi filosofiastaan syvästi. Kuva levy-yhtiön julkaiseman nuottivihon kannesta. Hän voitti Euroviisut 1967 kappaleella Varjoon suojaan. Elämä on matka -musiikkivideo tehtiin mainostamaan SuomiTV:llä nähtyä Fredin vieraana –ohjelmaa, jota tehtiin 12 jaksoa vuosien 2010–11 aikana. L aulaja, säveltäjä ja viihdetaiteilija Matti Siitonen (1942–2021) kantoi Fredin nimeä armeijaajoistaan lähtien 1960-luvun puolivälissä. Vedin kerran paneelikeskustelun ravintola Oivassa. Roskisdyykkarin balladi oli silti 1965 ensimmäinen tunnettu laulu. Siellä syntyi myös taitava lauluyhtye Kivikasvot. Nostamme hattua Fredin elämäntyölle ja katsomme sineen taivaan. Kolmatta linjaa takaisin ilmestyi keväällä 1968 ja muodostui klassikoksi. Viime vuosina nuoret usein keikoilla kiittelivät Frediä turvallisesta pysyvyydestä, siitä, että hän edelleen lauloi, vaikka laulut ovat olleet mukana jo heidän vanhempiensa ja isovanhempiensa elämässä. . Kärki vaati kahta levyä vuodessa, mutta laulaja suostui vain yhteen. Fredi levittää kätensä kuin ottaakseen ihmiset omakseen. Nimen antoi vanhin lapsenlapsi. Fredi esitti mainiosti Ohukaista ja paksukaista Jori Dolivon kanssa. Rakkauslauluissa kansa arvosti varmaan sitä, että hän antautui täydellä sydämellä tulkintaan eikä pelännyt arvostelua naiiviudesta. Seuraavana aamuna ovikello soi toimittajille, niin jäi kerralla “Folk” nimestä pois. – Iso antoi perheelle musiikin, laulut, leikit ja hassuttelun, mutta oli myös meille turvallinen kallio, jota vasten lapset ja lastenlapset ovat kasvaneet
Bulimmasti vaan ku bamlaa, ni jenkit repee saletisti. Pari vuotta sitten se tuli klesaks ja legurit hiffas, et sil oli ALS, harvinainen ja fitti tauti. Tää on ku skrivattuu stand up -komiikkaa koko kniiga. 18 TSILARI 4/2021 KNIIGAT SEPPO PALMINEN Tommi Saarela Pave Maijanen – Elämän nälkä Tammi Pekka Juhani ”Pave” Maijanen oli Lappeenrannan kundeja. Rosvot tsennas Kentsun – se oli se korni ja sarkastinen kyttä. Siel tsennaa stydisti, millast on olla häpi. Ku Pave alko budjaa Stadissa, se kääns rotsin ja rupes diggaa Jokereit – ei enää SaiPaa. Se jaagas niit sutenöörei, ku paalas fyrkkaa friidui blisaamalla. Siit ei voinu parantuu. Siit asti Paven ei enää koskaan tarttenu änkee mihkään. Vika bändi ku rundas bulisti oli Silvennoinen & Maijanen Band, mun mielest paras poppoo, mis skittavelho Heikki Silvennoinen on koskaan saanu stagella lyysaa. Tän kniigan skoijeint antii onki hiffaa, millai koomikko tsiikaa Jenkkilää, ”the land of the free”. Paradise, Rock’n’Roll Band, Royals ja upee sooloura. Mut ei meist kaikist silti mitään kniigadiggareit tullu. No, kaikkiha me ollaan tavallaan pluggaustaitosii. Ja niille ku diggaa suosituksii, täs on taas muutama. Me opittiin lesaa jo skolessa. Ekaks sun tarttee flyttaa ihan erilaiseen maahan ja kulttuuriin, ihan erilaisen porukan pällisteltäväks. Kenneth Eriksson, Jeanette Björkqvist Kovat kadut – Ammattirikollisten jäljillä WSOY Jo ihan snadina kundina Kenneth Eriksson, alias Kentsu, plokkas asenteet Stadin gartsoilta. Pidä huolta, et pluggaat tän kniigan. Bulimpana siit tuli sit legendaarinen slurkki Stadin skoudikseen. Se skulas ittekki lätkää show-jengi Pietarinkadun Oilersissa. Maijanen oli kaiken lisäks innokas fotari ja lätkäfriikki. Se erikoistu buleihin rosvojengeihin ja paritusbisneksen nilkkeihin. Pave oli sunnuntaiskloddi, aina kliffa tsägä, paits ihan finaalis. Studaaminen on turhaa. Jepareiden keskuudes sitä kutsuttiin horatsukytäks, vaik ei se huorii jaagannu. Täs kniigas toi stoori ei mee ihan noin. Mul on Viiskulmassa meidän huudien ehkä ainoo äijäluola, ku on akustoitu kniigoilla. Jotkut on joutunu, jotkut pakotettu.” Onks ne ku diggaa pluggaamist joteski stärempii ku pluggaushaluttomat. Hector, Kirka, Pepe Willberg ja Pave täytti jäähallit ja Stadikan. Sanottiin, et Kentsu vastas neljää regulaarii dekkarii. Jos joku funtsaa, et eihä tos mitää, johan se kundi oli Suomessa tsekannu, et kaikki sen tsoukit futaa. Sit ponkes Mestarit Areenalle. Se oli jo aikoi sitte snaijannu, mikä on universumin bamlatuin kieli – ihan ylivoimasesti – se on skeida lontoo. Tsilari_42021_20.indd 18 Tsilari_42021_20.indd 18 19.8.2021 14.11 19.8.2021 14.11. Aina oli dörtsi levällään biisien duunaajalle, sjungaajalle, skittan ja muiden instrumenttien skulaajalle – ja bassohan on bändin skrebat. Ismo Leikola, Angelika Leikola Suo, kuokka ja Hollywood Siltala Boltsin hauskin jäbä Ismo Leikola ja sen vaiffi Angelika tunki kamat neljään kapsäkkiin ja flygas koklaa, pärjääks Ismo stand up -koomikkona Los Angelesis. ”Jos luulee, et on olemassa onnellisii huorii, on väärässä. Kentsu ei digannu jauhaa skeidaa tsufebreikeillä. Koko ajan piti olla äksönii. Kateutta jenkeissäki esiintyy, mut mulkkuudeks se ei yleensä kehity niin saletisti ku Suomessa. Pluggaushaluton ei oo yhtään fiksumpi ku pluggaustaidoton. Vaik Suomee bulisti synffataanki maailman amerikkalaistuneimmaks maaks, todellisuudes meil on jenkkien kans helkkarin hintsusti yhteistä. Sil oli ikioma staili, ku se järkkäs konnat boseen. No, yleensä mä en ihan hirveesti just tolla dorkuudella spräädäile, mut tarttee myöntää, et kyl mua sellaset tyypit säälittää, ku pluggaa vuodessa saman verran ku mä viikossa. Sit sun tarttee olla tarpeeks dorka, et sä kehtaat pomppaa stagelle stikkaan sun törttöö aksenttii. Tuottajana Pave oli megessä Wigwamin, Hurriganesin ja Dingon albumeilla. Meikäläisest tuli. Monipuolisesti lahjakas muusikko flyttas Stadiin, ku Pedro Hietanen plokkas jengii popstara Kristianin bändiin. Ismo Leikolalle toi ei oo ollu vaikee rasti
Kentsu veti esiin paksun kniigan. Siit tuli Eric Too Much. Tällasii skoudei ei varmaan enää valmisteta. Skrivaaja on ”lehtineekeri” nirriin ja bludeen. Siitä lähtien Kari Jalkanen tsennattiin Klabbina tai Klabbisena. Kuulusteluis sil pysy närvit kalseina. Ny jotkut kehtaa urputtaa, et me ollaan hirvee eläkepommi, et me on jo saatu liianki buli siivu gutaa ja et se kaikki on jansgtereilt veks. Se tarkottaa, et meil on 25–30 vuotta mahiksii duunaa just mitä huvittaa. Täs viel tän kerran pluggaussuositukset samas fotos. Meil on tää slangi, mut Oulun huudeilla singottiin esakieltä. So what. Roistothan ei yleensä kerro eikä muista mitään. Tuli nuorisokulttuuri, nuorisomuoti, nuorisomusa ja nuoriso-ongelmat. Idis on dilkkaa kalkkiksille kanttii ja jangstereille tolkkuu. Kari Jalkanen diggas niit niin paljon, et sjungaamisest tuli sen duuni. Kai te ny sillä pärjäätte! Mut snadisti te joudutte viel venttaan. Ku me oltiin jangstereit, meidän jäljilt jäi maffi sti kaikkee nyyaa. Harva meist klasariin spottas. Erkki Liikanen sai idiksen. Suomeks sellast sjungas Lasse Liemola ja Pirkko Mannola. Eikä me mitään bulii ruinata, ihan vaan snadii respektii. Sä siis kuulet esan, mut bonjaat, mitä meinataan. Primulan kuppilas slepattiin niin snygii slangii ku irtos. Meidän skloddit perii meilt 600 miljardii egee. Me ku ollaan kondikses, digataan rock’n’rollii ja eletään elämän parast aikaa. Mahdaks sä ees osaa lesaa?” Veli-Antti Savolainen Kolmas elämä – Riskiryhmän elämäkerta Readme.fi Täs kniigas mylvii buli ikäluokka, siis tällaset meikäläiset. Olen suomalainen -biisin jälkeen Juankosken Elviksest tuli kaikkien härmäläisten idoli. ”Et sä vidy vois jo delaa!” Kentsu ei kränäämisest maindannu. Kentsu veti esiin paksun kniigan. Ei oo. Joka aviisi tuuttas rubareit, et se pläträä brenkun kans. Se födas Suonenjoella, mä Stadissa. TSILARI 4/2021 19 Kentsun draivist urputti Slobojen suurlähetystö ja rosvojengi United Brotherhood. Antti Heikkinen Elämä, Kari Tapio WSOY Mä oon kuukauden vanhempi ku Kari Tapani Jalkanen. Mehän eletään niin sanottuu kolmatta ikää, siis eläkkeelle jäämisen ja seniiliks käppyräks endraantumisen välist aikaa. Mut ku jepari ottaa lungisti, konnilta brennaa päreet. Me oltiin snadisti yli skidejä, ku me jo päästiin käyttään valtaa. Fo to : Se pp o Pa lm in en . Tsilari_42021_20.indd 19 Tsilari_42021_20.indd 19 19.8.2021 14.11 19.8.2021 14.11. Me jelpataan teit ja huolehditaan. ”Jos et sä haluu bamlaa, ni pidä sit pääs kii, et mä saan rauhas pluggaa.” Joskus meni sata, joskus kakssataa sivuu, mut aina rupes konna livertää. . Ku bamlataan, ni joku itsestään selvä sana bytskataan sanaan esa. Jalka on slangilla klabbi. Ei tartte shouaa eikä fi lmaa. Ku Kari kävi ekoja kertoja Stadissa, jätkät sopi, et nyt ei olla savolaisii, bamlataan paikallist. ”Et aio pluggaa tätä esaa. CV on skrivattu. Murrosiässä reidio skulas skniidusti jangsterimusaa. Sai Liikanenki nyyan nimen. Bygattiin hyvinvointiyhteiskunta. Böndeiks ne paljastu. Se oli Esa Granrothin idis ja niin Klabbii, niin Klabbii. Klabbi oli sitäpaits stärä ja kliff a kundi, verbaalisesti velmu, niinku tää kniigaki. Kolmannes iäs ei tartte studaa et fi baa, eikä tartte stressaa turhist. ”Jos et sä haluu bamlaa, ni pidä sit pääs kii, et mä saan rauhas pluggaa.” Joskus meni sata, joskus kakssataa sivuu, mut aina rupes konna livertää. Voi olla just niin dorka, ku siistilt tuntuu. Meille jäi jotain jemmaan, ku 80-luvulla infl aatio jeesas
Lintsillä janarina Olin viel aika junnu, kuudentoist, ku pääsin Lintsille kesäduunii. Nimi tulee siit, et Lintsil oli aikoinaa dirikana yks Brunila ja sil oli konttori siin mutkan vieres. Jos joskus joudut staijaa hetken jonos ku venaat baanan kyytii, niin tsiigaa hupii siihen Brunilaan. Mun eka kesä meni Vekkulas mattopoikan ja taisin mä staijaa välil vaksina lastenlaitteiski. Jos sul on povaris tai skjordan edes horos fikas kamaa, niin niit luurei, koukkui, glasareit ja hilui lentää radalle enemmän kuin snadisti. Pekka on ollu graviksel jo pitkään, lyftaan mun lätsää gubben muistolle. Ei se ny itel varmaa nii snygisti menny, mut sillee kuiteski, et ne otti osaks perhettä. Ekaks tsittasin siel peräl, mut aika nopee aloin staijaa, ku se duuni on iisimpää nii. Oliha Pekka tietty bamlannu kundeille etukätee, ku se oli iteki ollu janari junnumpana. Glaidui kesii ne oli. On niit pirun fitteiki juttui ollu joskus, mut toivottavasti ei enää tuu. Kaikil ei maga kestäny. Sen stogen bromssit on muuten puhtaasti mekaaniset, eli siel ei oo mitään tehostint jeesaamas. Ei siel siis staijata sen takii, että se olis vaan snygin näköst, vaa siks, et siin pystyy käyttää kropan painoo jeesinä. Janarin hommii, baanal. Eikä se tietyst mikää läpihuutostoori ois dallaa sinne, ku vanhempien janareiden sana painaa, että huolitaaks uus kundi jengiin vai ei. Laiturimies, joka antaa jokaiselle stogelle luvan lähtee, on radan pomo ja se tsiigaa, et kaikki hommat skulaa ja et joka janari skujaa iisisti. Voima siirtyy suoraa janarin handuist jarrupaloille ja siit baanaan, joka sit himmaa vauhdin. Nopeesti hogaat, et joka janari kääntyy tsiigaa taaksepäin siin mutkas, eli siihen kaijalle. Siel sattu vaik mitä. Ja ku oli budjannu skidistä asti siin Lintsin kupeessa, niin tsennashan sitä mestan. Aluks vähä studasin, ku menin vanhemmilt janareilt ujosti froogaa, että sopisko tulla oppilaaks. Yhes on käyty skujaa maailmallaki monet tykeimmät ja snygeimmät radat. Eikä sekää haitannu, et sai vähän mynttii, ku jeesaas kummasti kesiksellä. Mä diggasin siit duunist, ku oli nii hyvät duunifrendit. On sielt löytyny spärdäreitäki, onneks paketis. Joku vääräleuka vois veistellä, et aika hätänen sais teiniki olla, jos meinais ehtii niit käyttää sen parin minsan rundin aikana. Moni ei varmaan kelaa myöskään sitä, et yleensä sitä stogee jarrataan enemmän ylämäes, ku painovoima jeesaa samal janarii. Meitsi. No, en kränänny vastaa ja lupasin tresaa. VIRVE KUUTAR Tsilari_42021_20.indd 20 Tsilari_42021_20.indd 20 19.8.2021 14.11 19.8.2021 14.11. Jarrumies on kundien kundi, on friidut funtsannu kai jo melkeen seiskyt vuotta. Mä hittasin sen mestan mun parhaan frendin Maken kaut, ku se oli ollu siel jo pari kesää duunis. Se on arkee, että jengil lentää kamat fikast veks siin vikas hyndäs. Ei sentää satanu snögee, mut stikkas vodaa huolel ja galsa blosis sai fiiliksen snadisti maihin. Kaikil ei maga kestä Mä kävin sit ennen seuraavaa duunihukii hakee toiset kledjut rättivarastolt, ku siihe aikaa hittas gamlan ulkoilmalavan alta. Eihä sitäkää koko byggaa enää oo. Eihän sitä gamlaa Vekkulaa enää ees oo, mut moni varmaan minnaa sen lopus olevan liukumäen. Se meni onneks iha ok ja sen jälkee pääs ekaa kertaa koklaa stogen jarruttamist. Kaikki varmaa minnaa, et janari on se jamppa, ku staijaa siel stogen peräs ja kiskoo sitä staagii, et sen stogen vauhdin saa himmaa. Se tuliki froogaa, et oisiksmä kiinnostunut testaa jarrumiehen hommii Vuoristoradalla. Moni ei vältsisti hiffaa, et se vika mutka siin ennen tunnelii kulkee janareiden kesken Brunilan nimel. Pari ekaa timmaa piti vaa tsittaa stogessa ja tsiigaa, et lentääks laatta vai ei. Ei niist ehkis mitää kniigaa skrivais, mut kaikenlaist on niilt kesilt jääny mieleen. Baanal pari ekaa viikkoo on oppilasjaksoo ja sillo vanhemmat kundit tsiigaa, et miten junnulla hommat skulaa. Se on vaa varabromssille, jos varsinainen bromssi pragais, eli ei siitkää saa tavallisest mitään jeesii. Janarit sit koittaa hittaa niit sielt baanalt. Tais olla siin synttäreiden aikoihi kevääl, ku staijasin taas yksin jollai lastenlaitteel, ja keli tuntu pirun keljult. Kiva kesäduunimesta se oli ja kaikist fiteimmät fiilikset on jo unohtunut, ku ohan niitkin joka mestassa. Ja lätsii tietysti kans. Duunijengi kimpas myös vapaalla Mul meni lopult Lintsillä 13 kesää, joist 12 baanal, eikä sil liksalla vältsisti tekis niitä duunei, jos se jengi ei ois nii timanttist. Se on vika mesta ennen tunnelii tsiigaa, et kaijalle voi skujaa nätisti ja et laiturimiehel ei oo mitään viisattavaa. Tokan lintsikesän mä täytin sit 18 eikä ollu enää iäst kii, et mitä hommii sai duunaa. Ja hyvä nii, ku tarvittiinha me junnut ain sillon tällö vähä ojennust. Ei se viel sillon tullu heittää läppää muuten vaa, ku ei viel oikein tsennattu kunnol. 20 TSILARI 4/2021 MINNAILUU JANI LAIHO S iel oli sillon pomona yks Pekka, ku otti mut duuniin. Ku jonkulaine perhe se janarijengi oikeest on. Mä olin yks niistä kundeist, ku jeesaas mattoi jengin alle, et ne pääs laskee mäen alas. Nyt sit ehkä joku minnaa ja froogaa, et mikä se buli kaasuflinda siin stogen peräs on. Siit on jo 15 kesää, ku mä jätin ne duunit, mut edelleen ollaan jengin kans tekemisis ja tehdään välil reissuiki kimpas. Tsiigasin, ett Pekka dallaa kohti ja kelasin, et mitäköhä meitsi on taas mogannu. Ja näkihä siel snygei friidui. Reilu kundi, mut osas se kyl olla fittiki, jos hommat ei skulannu.