Vielä jatkuu Stadin kesä! Nro 4/2017 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 22. vuosikerta Hinta 8 €
Me kyll tsörataan. ARVO POHJOLA Lihatukku Veijo Votkin oy tehtaanmyymäLä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki . 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki . Me kyll tsörataan. 09-774 33 477, www.wotkins.fi chef wotkin’s paLVeLutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki . Skulaa 0100 0700. Bungaa snadisti, ni ei tarvii dallaa bulisti. H in na t: Pu he lu 1, 34 €/ pu h. Mut me dallataan handut nyrkissä, eikä elämä saa otetta. A pi lla til aa t IL M A IS EK SI ! Hämeentie 65 00550 Helsinki . Tai lataa appi Kantsis lakkaa spiidaamasta ja kaivaa luuri kasta. Teijo Pynnönen 0400-705 635 www.maalauspynnonen.fi verstas: Limingantie 23-25, Helsinki Meitä kaikkia ottais elämä joskus handusta taluttaakseen. www.taksihelsinki. 010 766 1047. + 1, 62 €/ m in + pv m
8 Stadin striimatuin. VAKKARIT 4 Snadit 5 Päikkäri 6 Lööppi 16 Slangilodju 32 Slangi blisaa 33 Skabat 34 Slangijengi 36 Pluggaajat 39 Slangi järkkää Kansi: Kotiharjun bastu. F o to : P ek ka K er än en SISIS Bileet – 80 v s. 10 Bungaa snadisti, ni ei tarvii dallaa bulisti. Skulaa 0100 0700. Me kyll tsörataan. www.taksihelsinki. SLANGIJENGI 7 SHUNGAAMAAN – Matti kutsuu kuoroon 11 KUMMIHOMMAA – Marjut klubitalolla 15 SKRIVAUSSKABASTA – Dokki skönelllä HISTORIA JA KULTTUURI 12 GRAVARIT KONDIKSEEN – Klauden ehdotus 14 TÄHTI SAMMU – Kolanen Annikista 20 DROM – Kolasen sarja 21 STADIN POMMITUKSET – Hammar runoilee EKS MINNAA 18 GRESAN ALKO – Kaiposen balladi 30 EI ENÄÄ SKIDI – Raija 50-luvulla 31 FOSSIILEI – Virven kesäduunit SNAKKAILUU 20 STADIN GARTSOILLA – Tuuliainen vosikasta 28 STADII TSIIGAAMASSA – Palminen turreista 38 KESÄFIILIKSII – Rafu botskissa s. A pi lla til aa t IL M A IS EK SI ! TSILARI 4/2017 3. Tai lataa appi Kantsis lakkaa spiidaamasta ja kaivaa luuri kasta. H in na t: Pu he lu 1, 34 €/ pu h. Me kyll tsörataan. + 1, 62 €/ m in + pv m . Foto: Jussi Jalkanen
ARSKA SOISALO Uimastadikalla 1969, Helsingin kaupunginmuseo. Tosi upeeta, ett slangi on otettu messiin, ku skideille opetetaan suomen kielen eri puolii. Bulit juhlat on 24.8.2017 Korttelijuhla Alppikadulla. . Skaban finnas Tölikka 7 – 5. Aluks ei ollu omaa mestaa, vaan laitos oli hyyryllä Linderien talossa Unioningartsalla. Nyyas stooris kundi froogaa toiselta: ”Pääsitsä bängiin sitä mihoo vai pitiks fläppää?” Ku ei Tsilarin pluggaajatkaan välttämättä bonjaa tota nyya slangii, ni täs snadisti gamlempaan stailiin sama: ”Pääsitsä bylsiin sitä friiduu vai pitiks vetää handuun?” Kniigaa käytetään skoleissa eri puolil Härmää. Sataviiskyt vuotta duunii A urora Karamzin perusti Stadiin Helsingin Diakonissalaitoksen, se öpnattiin 150 v sitten eli joulukuus 1867, keskellä nälkävuosii. Sanoma Pro. Kniigas on kans messissä näytteet kundien dialogist vuosilt 1909 ja 2016. SNADIT Skolessa slangii S langiproffamme Heka Paunonen kerto, ett ekan kerran skoleissa on äikän kirjassa messissä slangii oikeen kunnolla. Osallistu skabaan 30.8.2017 mennessä. Juhlavuonna järkätään opastuksii Diakonisslaitoksen alueella (elokuus tiistaisin klogu 16) ja Päärakennuksen museoo, Aurora-salii ja tsyrkkaa pääsee tsiigaamaan 31.8., 28.9. Sen eka dirika oli leskirouva Amanda Cajander. Hyvän ja mielenkiintoisen kuvauksen avajaisista ja muustakin sen ajan Uima stadikasta hittaat Tsilarista 3/1997, silloin oli kulunut puolivuosisataa avajaisista. ”Joka paikan Eki” eli Erik von Frenkell bamlas avajaisissa. . . Nykyään ainoo bygga, mikä on viel alkuperäses käytös alueel, on tsyrkka. ja 26.10. Lisätietoi saat netistä tai byroosta. klogu 16. Oiski kliffa tietää, miten maikat bonjaa stoorin ja kääntää savoks tai suomeks ton saman. Vuonna 1875 Aurora slumppas sille oman byggan Skattalta. Tsilarin 3/1997 hittaa byroon arkistosta, jos artikkeli kiinnostaa. F o to : V ir ve K u u ta r. Mut ku sekin tuli snadiks, alettiin byggaa nyyaa Alppikartsan korttelii Hesarin ja Ekan linjan väliin. Aloitimme Viipiksen ja Kotkiksen kundien kanssa heti ekana kesänä avajaisten jälkeen siellä hengailun. Eltsuun. Sillon koko mesta muuttuu juhla-alueeks klo 11–17. Stadista Alppigartsalle kulkee spora: Diaspåra, mis on kans proggista. Vikat kerrat kävin siellä kolmisen vuotta sitten. Bygga tuli valmiiks 1897 eli siitki tule tänä vuonna 120 v. Fotaaja: SKY FOTO Möller Kniigasta: Katri Karvonen, Sari Lottonen, Helena Ruuska: Kärki 9. Tsiigaa netistä tai Tsilari 1/2017, mitä mestoi kandee lähtee fotaamaan. Äidinkieli ja kirjallisuus. VK Urheilu-uutinen 70-vuoden takaa L auantaina 27.6.1947 pullistelivat sanomalehtien urheiluosastot, koska Uimastadionin juhlalliset avajaiset oli edellisenä päivänä. Lähde: Diakonissalaitoksen saitti VK Fotoskaba Branderin mestat Vielä ehdit osallistuu skabaan, mis tsögataan fotoi samoilta mestoilta, mitä Brander on fotannu. 4 TSILARI 4/2017. Sen jälkeen alko simmausskabat ja voda boltsimatsi Tölikka – Sörkka. Kniigan Kärki duunaajat froogas Hekalta, saisko ne laittaa kniigaan lyhennelmän HS Teema -aviisis julkastusta Hekan artikkelista, mis kerrottiin slangista
Tuon ajan bisnesjäpikät funtsas varmasti pariki kertaa enneku investoi snadeille peräraiteille. Raskaudenpelko oliki ikuinen painajaine. Joten fönarit oli kaiken lisäksi tiukasti bosessa. Isokenkäset Stadin dirikat eivät oikein diganneet Sörkkaa sen paremmin kuin Hermanniikaa. Puu-Heruli viimeiset ajat alko olla käsillä 1950-luvun lopulla, jollo nykyste kerrostaloje täyttämää ns. Terveydenhoito oli hyvin olematonta, lekurii ja lasarettii shingrattii vain pakon edessä. Kurjat klitsubuidut oli varsinaisii basilliviljelmiä, eikä heinähattuje karvaooppelie safkakuormat – joilla usein oli juuri viety skeidaa ja lehmänruhoja tms – ollu juuri sen mieltäylentävämpii. Snadit ja kliffa näköset tönöt oli jokseenki huteroita ja epäterveellisii suuren osan vuotta. WANHAT HYVÄT ajat, niin kutsutut, ei useimmite ollu järi hyvät. 040-715 4042 arno.soisalo@pp.inet.fi Taitto Oy Graaf Ab Paino Oy Fram Ab ISSN 1239-9523 Postiosoite Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 00550 Helsinki Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 22. Viimeksimainittuu tavallisesti synnyttämää. Mutta taloudelliset realititeetit alko purra; stenuu vedun sijaa ja tontit hyötykäyttöön. 0400-447507 kari.varvikko@eepinen.fi Toimitussihteeri Virve Kuutar puh. Tyypillinen kuvio oli, että ylimpänä tontilla sijaitsi mökki, sen alla skitula ja sikala ja alimpana kaivo. KARI VARVIKKO Toimituskunta Päätoimittaja Kari Varvikko puh. Näihin kuulu myös kunnianarvoisa Hermannin apteekki. Kymmenet ja taas kymmenet erikokoiset puurakennukset täytti kaupunginosa. PUUTALOISSA KÖYHYYDEN ominaistuoksu oli usein muikeanpuoleinen eikä raitista ilmaa pidetty edes terveellisenä. TSILARI 4/2017 5. Olemattomat sosiaalipalvelut vielä 1930-luvulla, kova ja huonosti turvattu duuni, usein työn jatkuvuude kyseenalaisuus, skidie suuri määrä aikana, jolloin ei ollu snajuukaa perhe säännöstelystä, ei ihme että melkone osa porukasta eldas ennenaikaisesti loppuu, niin henkisesti kuin fyysisestiki. PÄIKKÄRI HERULI – DUUNARIEN PUUSTADI S tadin esikaupungilla, Pitkänsillan toisella puolella, oli aikoinaan sellane maine, että siellä puubyggissä vietettii eräänlaista kalifornialaista elämää. Lokakuussa julkaistavassa bookissa on viitisenkymmentä kuvaa ja myös tietoa puu-herulilaiste arjesta. 050-552 1360 seppo@palminen.com Arno Soisalo puh. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. Lafkan naapurissa, Hämeentie 71, sijaitsi pitkää Helsingi skoudepiiri, tuleva viides piiri. ”Köyhä ainoo lohtu” bungattiinki sitte kasvavana kakaralaumana ja ahtaana budjaamisena. Viertotien varrelta löyty maidonsekoituskaivo, joka antaa kuvan safkan blisaajie laadullis-hygienisestä moraalista. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. . kivi-Hermannii alettii byggaa toden teolla. Vuosisada vaihteessa alueella budjas jengii yli 4000 eli enemmä ku populaa oli Mikkelissä tai Joensuussa. Entiste herulilaiste mielee on Orioninkadulta jääny pitkä rivi vehmaide pitskuje reunustamii snygejä savuja, joissa kämppien messissä on jokune flesubuiduki. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. ”Ei työläisgimma pääse giftiksee, se joutuu!” ei ollu katteeto sanonta. Puubyggan edessä oli hevospuomi asiakkaiden hummille. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. 040-767 4212 tsilari@stadinslangi.fi Kimmo Isotalo puh. 040-725 3788 kimmo.isotalo@alumni.helsinki.fi Risto Kolanen puh. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. Vanhan talon, kehitykse tieltä puretu foto oli viela joskus 30 vuotta sitte apoteeki pusseissa. Hämeentie (Itäinen Viertotie), Orioninkatu ja Vellamonkatu. Brenkku virtas, kapakoissa flaidattii ja horatsujaki oli pilvin pimein. Tsekatessani vanhoja fotoja, jotku kartsat ja kvarttaalit nousee toistesa edelle. Sellasii on mm. Kirja julkasee Hermanni-Vallila Seura ry. Sitävastoin Viertotien puoli oli jo parempaa mestaa ja kivijalassa saatto olla katkeamato nauha puoteja. HERULIA JA Toukolaa ruvettii byggaa Kumpulan säteritilan maille 1883. Olen vuode verra tsökannu fotoja ja skrivannu kniigaa Tervetuloa Hermannin nuorisoseuraan/Puutalojen Hermanni (Kustantaja Laaksonen). Tosin jo toistakymmentä vuotta aiemmi Helsinkii oli laajennettu yli nelinkertaiseksi, jote tonttimaata riitti toistaiseksi. 0400-204 844 risto.kolanen@pp.inet.fi Seppo Palminen puh
Ja kyllä sen ajan Stadin levylafkoistakin saatto hitata jonkun jazzpladun. Sen musassa oli alusta pitäen jazzvaikutteita. DALLAPE OLI 30-luvulla se oikea bändi. Ja pian Kultsalla (Kulttuuritalo) skulas Coltrane, Ellington, Sarah Vaughan ja kaikki nää tämmöset!! Funtsatkaa!! Siis maailman jazzeliitti!! Ja konsertteja saatto olla 2 illassa. Tulis aika komee lista, eiks jeh! Bamlataan ja svengaillaan!! . Ja millasta jengiä täällä alko rampata, oikeita staroja! Satchmo ( Louis Armstrong) tais olla eka. Ja tää tapahtu siis joskus 20-luvun lopulla. Skulaa voi muinakin aikoina. Meitsi on varma et jaskasta oli Stadissa kuultu jo ennen ku Andania kiinnitty Skattan kaijaan ja ihan vaan siks et stadi on satamakaupunki. Ja Kultsa aina ku nuijalla!! Voi sanoa et jaska meni noihin aikoihin stadilaisilla todella himaan! Mä oon joskus funtsinu et ois hienoo, jos Kultsalla olis yks seinä, mis olis fotot kaikista niistä staroista (oli ne sit jazzia, rockia tai mitä vaan), jotka siellä on skulannu. 045 186 7238 Huom! Byroossa voi käydä päivystysaikoina tiistaisin klo 14–18 ja torstaisin klo 12–16. Mä jotenki muistan et Pahlmanin Helge, bändin pitkäaikainen muusikko ja kapu, kerto juttua et usein bändin kundit skulattuaan keikan jossain keskustan raflassa häippäs vielä sen jälkeen Käbiksen työvikselle treenaamaan uutta kamaa, ja hottia sen piti sillon olla! Ja hotti oli tietysti svengaavaa jazzvaikutteista musaa. Sehän tuli seilaamalla muusikoiden fölissä jollain höyrybotskilla jonka nimi Andania. HALLITUS BYROO Puheenjohtaja Harri Saksala harri.saksala@gmail.com Varapuheenjohtaja Kari Varvikko kari.varvikko@eepinen.net Taloudenhoitaja Esko Vepsä esko.vepsa@jippii.fi Pirkko Haapala pirkko.haapala@jippii.fi Kimmo Karvinen kimmo.karvinen@pp1.inet.fi Jaakko Perkiökangas jaakkoperkiokangas@gmail. Oli sellaisia ku Katzin veljekset, Herbert (”Häkä”) ja Wille, sit oli Pahlmanin Kaitsu, Melakosken Eki ja monet monet muut. com Riitta Rannikko riitta.rannikko@kolumbus.fi Soile Tammisto soile.tammisto@saunalahti.fi Toiminnanjohtaja ja jäsensihteeri Marjut Klinga puh. Moni varmaan tsennaa stoorin siitä miten tsääs (voisko sen skrivata noin?) eli jazz tuli stadiin, ja ylipäätään tänne Härmlandiaan. 6 TSILARI 4/2017. Ja olihan juitsu myös niin et 30-luvun lopun suosikkivokalisti Eugen Malmsten piti itseään ennen muuta jatsimiehenä. Myös kokonaan nyya jazzmuusikkojengi astu framille. Sotien jälkeen stadilaiset jaskakuviot saivat uutta draivia ku sellaiset tyypit ku Paavo Einiö (Stadin kundi 2004) ja Johan ”Mosse” Vikstedt alko duunailla kaikenlaista rytmimusahärdeliä. HARRI SAKSALA bamis harri.saksala@gmail.com www.stadinslangi.fi BAMIKSEN LÖÖPPI TSÄÄS!! J ebu. Ja bändejäkin syntyi, 50-luvun lopulla starttas mm. Eli skönärit oli jo aiem min slumpannu plattoja reissuillaan ja shingrannu niitä tänne mukanaan. NOIHIN AIKOIHIN ei varsinaisia jazzmestoja kuitenkaan vielä ollu. 045 186 7238 toimisto@stadinslangi.fi Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. Mut konsertteja alko olla. Täällä kun on aina oltu ajan hermolla. DDT. Ihan saletisti
Harvalla kuorolla on näin monipuolista ja rikasta keikkailuohjelmaa. Slangi-kuoro on yksi Stadin Slangi ry:n tarjoamista monista harrastusja toimintapiireistä. Foto: Marjut Klinga.. Se on oikea kuoro, jossa lauletaan 3–4 -äänistä musaa, mikä edellyttää tietyn asteista musiikillista osaamista. Se on jäsenille maksuton ja talon puolesta saa vielä esiintymisasun yläosan, raitapaidan ja huivin. Kuorolaulajan elämähän on pitkä mutta hauska. Jos homma kiinnostaa, niin otapa yhteyttä! . Se on nähty. Kuoro esiintyy Koskelan vanhusten keskuksessa 22.3.17. T änä keväänä kuorolla oli 26 kokoontumista, joista keikkoja oli lähes kymmenen, sokerina pohjalla esiintymiset SPR:n kokouksissa Kansalaistorilla ja Finlandia-talon lavalla, Paavalin seurakunnan puistomessussa ja tietysti kevätkauden päätapahtumassa Espan lavalla Helsinki-päivänä. Syksyllä odottavat sitten uudet haasteet, tsyrkkajutut, snygeimmät joulubiisit, Suomi 100 -proggikset ja monet muut kliffat jutut eri mestoissa. Syyskausi alkaa kuorojen kierroksella elokuun 17. ”Niin gimis”. Mutta matkalla oppii, jos haluaa. Kun kuoro perustettiin, joukossa oli vain muutama, joilla oli aiempaa kuorokemus ta. Foto: Marjut Klinga. Kuorosta kuuluu… Slangikuoro on nyt toiminut neljä vuotta ja vähän päälle ja vauhti senkun paranee! Jengi on sitoutunutta ja innostunutta oppimaan ja se näkyy ja kuuluu tuloksissa, sointi on kehittynyt huimasti. ja sitten varsinaiset harkat Ruskeasuon hienoissa harjoitustiloissa 30.8. Lähde messiin Jos olet aina halunnut laulaa muuallakin kuin kylppärissä, niin funtsipa kuorolaulantaa kivassa jengissä! Varoituksen sana on tietysti paikallaan, jos tälle harrastukselle antaa pikkufingerin niin se voi viedä koko handun. MATTI REITTAMO 050 5991091 SLANGIJENGI MATTI REITTAMO Kuoro Paavalin puistomessussa 11.6.17
Axel ja miljoonat lysnaajat N uoret lysnaa aina erilaist musaa ku niiden mutsit ja faijat. Monil ihmisil on paljon massii, mut harva niist on onnellinen. Eikä monikaan härmäläinen tsennaa Axel Thesleffii. Juoneen oli monii idiksii. Kuka slumppaa enää plattoi, ku musaa voi lysnaa suoraan netissä. Ja siel kans syntyy ne bulit luvut, striimauksist Spotifyssa, Youtubes ja muissa musan suoratoistopalveluis. Vuodest 2011 Axel on säveltäny ja tuottanu siis musaa, duunannu mm. Keikoilla Axelin ainoo biisi ei oo karmasta. Keikkakutsuja on tullu Romaniaan, Georgiaan, Lontooseen ja Tukholmaan. Axel on stuiduna Stadin yliopistos, pääaineena musiikkitiede ja VIRVE KUUTAR STADILAISIA Keikalla. Se ei oo mikään ihan perusmusavideo, vaan niinku snadi leffa. Axelin biisii Bad Karma on Youtubes lysnattu yli 163 miljoonaa kertaa. Biisit on vähän niinku omii skidei, ei niistäkään voi laittaa yhtä ylitse muiden, Axel funtsaa. Videolla kundi tseenaa vilde fyrkkaa, mut epä rehel lisin keinoin, eikä vaikuta ollenkaan onnelliselta, vaik on päässy huipulle, raha tuo vain murheita. Suomes Axel on skulannu The Circus -klubilla Moderat-bändin lämppärinä, Dropzone-porukan järkkäämis bileissä, Kosmos-festareilla, Espoon kulttuurikeskuksessa. Faktaa vai fiktioo. Lopuks sille käy huonosti – bad karma. Video julkastiin tammikuus 2017 ja alle puol vuotta myöhemmin sitä oli tsiigattu yli 860 000 kertaa! Video on kuvattu kokonaan Stadis, mm. Axelin on hitannu kans BBC, joka proggiksessaan viime vuonna esitteli 20 minaa Axelin musaa ja toukokuus kutsu haastatteluun. Se on ainaki faktaa, ett musaa lysnataan ihan eri taval ku vaik meitsin nuoruudessa. Elokuun alus oli keikka Kallio Block party -jatkoilla Kultsalla. Ja ku hakee joka biisissä erilaista meininkii, ni riippuu siitä, millä tuulella on, mitä diggaa. Kanaval oli sillon jotain 300 000 seuraajaa ja sen videoil 40 000 tsiigaajaa. Nyt sit venataan, millon menee rikki 200 miljoonaa kuunteluu. Härmäläisii muusikoit ja shungaajii ei paljo tsennata muis maissa. Mut kaiken muutti karma. Kaikki biisit on niin erilaisii. Monikaan Tsilarin pluggaajist ei varmaan lysnaa elekronist musaa. Jätkäsaaren nyyas Clarion-hotlas. Axel bamlaa: – Lähdettiin miettiin biisin lyriikoita. Omista biiseistään mitään lempparii se ei hittaa. Hyvää karmaa Axel ois voinu jatkaa tuntemattomana muusikkona ja skulaa snadeis tapahtumis Stadis ja muualla Härmäs. Musaa koko elämä Vaik Axel säveltää, tuottaa, käy skulaamas keikoil, ni se ehtii viel duunaa muutaki. Progessa ja rockissa se hiffas mahiksen monipuoliseen ilmasuun ja tarinan kerrontaan ja lähti messiin bändeihin. Snadisti nörttinä se innostu 15-vuotiaana kans tsekkaan, mitä nyyaa saundimaailmaan sais tietsikal. Vaik biisin nimi on Bad Karma, ni Axelille se oli uskomattoman hyvä menestysstoori. Muutama vuos sitte Axel latas sen Youtubeen, jonka musakanava otti sen ohjelmistoonsa. muutaman EP:n. Ihan huikeen buli luku! Klassista, progee, elekronista Axel on harrastanu musaa kymppikesäsestä, ku se vuonna 2000 alko ottaa pianotuntei. Mut fanei löytyy ympäri maailmaa. Myöhemmin se alko diggaa progee ja rockii, varsinki 60ja 70-lukujen musaa, niinku bändei Yes ja King Crimson. Foto: Pekka Keränen. 8 TSILARI 4/2017. Mietittiin, miten tarinasta tulee sellanen, joka kuvastaa sitä biisii. Sen suosikkei on ollu sellaset bändit ku Sigur Ros ja Back Emperor sekä Indie-artistit niinku Aphex Twin, Telefon Tel Aviv, Radiohead ja Gold Panda. Axel funtsi, ett saahan biisi sit ainaki sen verran lysnaajii. Vuonna 2016 Axel päättii duunaa biisistä videon. Mut jo ekan vuoden aika na biisii oli lysnattu melkein miljoona kertaa
. Stadissa Axelille sydäntä lähellä olevii mestoi on Kalasatama, Sörnäinen. Foto: Pekka Keränen. Toinen mesta on himakulmilla Roihiksen vieressä Marjaniemi. Mun nimi kun ei kerro mitään. Bändin levyn The Adventure of Harry and Walrus Kane brittiläinen Classic Rock Magazine valkkas viidenneks parhaaks progealbumiks vuonna 2015. Ja jos biiseis on jo nyt punjabii, jota fanit muutenkaan ei ymmärrä, ni vois niis yhtä hyvin olla suomeeki. Sen lisäks ois siistii päästä Aasiaan, skulaa vaik Kiinassa tai Intiassa. Se ett messis on muitakin taitelijoita ku muusikoita, tuntuu inspiroivalta. Bad Karma on levinnyt täällä myös, mut monille on ollu yllätys, että oon Suomesta. Hommii hoitaa kans manageri ja PR-kundi, jotka jeesaa sitä keikkamatkojen järkkäämises ja mediasuhteis, ett Axelille jäis bulimmin aikaa sille tärkeimmälle – musan tekemiselle. Studioo ne vuokraa kans muille musan tekijöille. Alku on lupaava. Musa taitaa olla Axelin koko elämä. Axelii kiinnostaski duunaa jotain bulimpaa, poikkitaiteellista, mis vois kaikki visuaaliset elementit tuoda mukaan. Axelin biiseis ei toistaseks kuule suomee. Nyt sit venataan, millon menee rikki 200 miljoonaa kuunteluu. Sille ei kyl oo ongelmaa siinä, ett biiseis ois kans sanoi suomeks. Electric Castle –festarit, Romania. Kundeil ei oo mikään vaatimaton tavote: ne haluu olla Härmän menestynein indiemusalafka. Niil on oma studio Vantaalla. Foto: Pekka Keränen. siinä sen suuntauksena on elektroakustinen musa. Netissä kysellään, mistä olet kotoisin. Nyt on menos mielenkiintosii yhteistyöprojektei. TSILARI 4/2017 9. Stadista maailmalle Ku Axelilta froogaa, tsennaaks jengi maailmalla, että se on suomalainen ja stadilainen, ni Axel vastaa: – Ei oikeastaan. Se on viel messis levylafkas Khatru Music, jonka se frendiensä kans perusti pari vuotta sitte. Axel käy siellä lautailemassa ja samal ihailee auringonlaskui. Musassa on jo aineksia sieltä, ku biiseissä on punjabin kieltä. Muuten Axel bamlaa, ett sen bulein tavoite on onnistuu taiteellisesti. Ja baana Stadista tähtiin on toivottavasti kans avoin Axelille. Omaan musaansa Axel tarttee vaan läppärin ja koskettimet ja duunaa musaa himassa. Ihan kaikkee sen ei tartte ehtii duunaa ite. Axel on avoin kaikkeen. Nyt se funtsaa, ett olis hienoo päästää kiertään Eurooppaan isommille festareille. Se alue on kotoisan oloinen, kun siellä järkätään Flow-festarit ja on ollut siellä monissa bileissä ja iteki soittanu Suvilahden alueella. Suomessaki ihmiset on ollu ihmeissään. Sen biisis Free, joka julkastiin tänä vuonna, shungaa vokaalit Ronja ja ne äänitettiin Khatrun studiossa. Octopie on kans noteerattu jo maailmalla. Longboard-laudallaan se kruisailee ympäri Roihiksen mäkiä. Axel skulaa kans koskettimii Octopiebändissä, joka soittaa progee. Axel funtsaa, ett foneettisesti suomi on makeen kuulosta ulkomaalaisen korvissa. Sen lisäks se on opiskellu Sibelius-akatemiassa sivuaineena musiikkiteknologiaa. Bändii oli Axelin kans perustamas Tom Tamlan der, aika pian messiin tuli Jere Lehto maa. Kruunuvuoressa. Ois siistii Axel oli tänä kesänä skulaamassa Electric Castle -festareilla Romanias
F o to : V ir ve K u u ta r. F o to : V ir ve K u u ta r. Tsiigaa, millanen kundi juhlii kasikybäsii syys kuus – Suomen eka shungaava teiniidoli, Slangin monivuotinen bamis ja kunniabamis Lasse Liemola. Slangin teejoroissa solistina 2007. Tsilari onnittelee! Rambling Cowboys. STADILAISIA Lasse juhlii! Yks foto kertoo enemmän ku tuhat sanaa. F o to : M ik ko R ei jo la . Kinapori. F o to : M ik ko R ei jo la . Bilekonsertti Savoyssa 2007. Slangiristeily 2013. F o to : V ir ve K u u ta r. Vihreel oksal 2006. F o to : V ir ve K u u ta r. 2017. 10 TSILARI 4/2017. Hagiksen torilla 2007. Synttäribileet 70 v Annalassa. Slangin juhlakir jan julkkarit 2007. F o to : V ir ve K u u ta r. F o to : V ir ve K u u ta r
F o to : M ar ju t K lin g a. Juhan kanssa keskustellessa tuli päällimmäisenä mieleen sama seikka kuin muitakin paikan kävijöitä jututettaessa nimittäin, että mestan ilmapiiri on positiivisella tavalla eteenpäin menevä. Klubitalolla on ollut minulle hyvin eheyttävä vaikutus. Emme valikoi jäseniämme, ovat he sitten paljasjalkaisia vai budjaavatko edes Stadissa. Saimme keväällä nauttia Klubitalon asiakkaiden taideesityksestä Lapinlahden Mutsi on bestis -illassa, kun Pauli Löija esitti Nuoruustangon todella mahtavasti. Lapin lahden sairaalan puistossa. Foto: Marjut Klinga. TSILARI 4/2017 11 SLANGIJENGI. – On vaikea kuvitella mistä itseni löytäisin ilman Klubitaloa, toteaa Juha. . Tangon lisäksi kuulimme Frendin laulun, joita molempia säesti Matti Reittamo. Ensiksikin yhteistä on se, että kaikilla on ollut mentaalista problematiikkaa, jo se yhdistää ihmisiä paljon. Illan aikana lysnattiin myös ku klubilaine Juha skulas figelillä biisit Katupoikien laulu ja Päivänsäde ja menninkäinen. Kaksinkertainen voima – Mielenterveyskuvioissa on paljon herkkiä ja lahjakkaita ihmisiä, niin että jos klubitaloa ei olisi, niin nämä ihmiset olisivat varmasti paljon enemmän heitteillä – ehkä sairaalakierteessä ja kaikessa muussa epäterveessä, niin Stadin klubitalo – SLANGIJENGIN KUMMIKOHDE VUONNA 2017, OSA 2 Tsilarin kakkosnumerossa saimme tutustua Klubitalon arkeen Juhan haastattelujen pohjalta, mutta stoori jäi hieman kesken. Rastin kerhotilassa Klubilaiset huolehtivat tsufen myynnistä ja hyvin tuntui baakelsit maistuvan. Kyselin Juhalta Klubitalon merkityksestä frendien saantiin ja muutenkin hänen elämäänsä. Tulevaa ohjelmaa Klubitalon juhlavuosi päättyy juhlakonserttiin 19.11 Kallion kirkossa, jonne myös yhdistys tuottaa ohjelmaa. K lubitalo on muutakin kuin duunintekoa. Ja Juha kertoikin saaneensa useita monivuotisia frendejä joita hän tapaa viikoittain; useimmiten kahden kesken. Toiseksi on se seikka, että ne ihmiset , jotka toimivat samoissa yksiköissä ja tekevät samanlaisia töitä, tuntevat yhteen kuuluvuutta senkin takia. Puun luona sjungattiin perinteiseen tapaan Yksi ruusu on kasvanut laaksossa, jossa esilaulajana toimi myös Pauli Löija. MARJUT KLINGA kuin varmasti olisin itsekin, toteaa Juha ja jatkaa vielä ikään kuin loppulauseeksi: Täytyy myös mainita, että klubissa on oikeastaan kaksinkertainen ’voima’ saattaa ihmisiä yhteen ja tutustumaan toisiinsa. Stadin Friidu puhuu sanasta äiti, slangijengi lysnaa. Nyt skrivaan lisää siitä, miten Klubilta saa frendejä ja mitä kaikkea kliffaa duunattiin loppukeväällä. Siellä on paljon asioita joita saa tehdä mutta myös asioita jotka ovat aidosti haasteellisia. Mentaalinen ongelmakenttä vaatii suvaitsevaisuutta ja sitähän slangijengi korostaa omassa toiminnassaan. Klubitalo on ollut äärimmäisen tärkeä osa elämääni. Vastaavasti Klubitalolaiset olivat vierainamme Tuomiokirkon Mutsi on bestis -konsertissa 11.5 ja duunissa 17.5 kuoron kevätkonsertissa. F o to : M ar ju t K lin g a. Edellinen mesta, missä olin, oli kuin vankila tämän rinnalla. Pauli Löija laulaa, Matti Reittamo säestää. Konsertin lopuksi dallattiin puistoon tsiikaamaan Mutsipuuta yhdessä Stadin Friidun EvaRiitta Siitosen kanssa. Yhteistä toimintaa Klubitalon kohderyhmä on upea yhteistyön muoto slangijengille. Emme valikoi, mikä slangi on oikeata vai onko sitä edes olemassa
Siellä oli pimeää. Valkosia ristejä pitkissä riveissä, muttei jengiä ollenkaan. Kyseiseen prikaatiin koottiin vailla sotilaskoulutusta olleita asekuntoisia miehiä. Rykmenttiin kuului useita vasemmistolaisen ajatusmaailman omaavia miehiä. 28.9.41 korpraali Janhunen lähti [Kuismalassa] vapaaehtoisena partionjohtajana ottamaan kosketusta viholliseen ja kohdattuaan vahvoissa hirsivarustuksissa olevan, automaattikiväärein varustetun vihollisosaston, hyökkäsi parilla käsikranaatilla ja pistoolilla varustettuna yksin heidän asemiinsa, valtasi ne, sekä otti samalla Janhunen bamlas mulle Jouluaattona mulla on ollut tapana dallaa Stadin gamlalla hautausmaalla. Ässärykmentti) riveissä. elokuuta 1918. Janhunen tuomittiin elokuussa 1918 avunannosta valtiopetokseen kolmeksi vuodeksi kuritushuoneeseen, mutta tuomio muutettiin Janhusen isän ja Haltialan kartanon työnjohtajan vetoomuksen jälkeen viiden vuoden ehdolliseksi vankeustuomioksi. Tätä ihaillessani ajauduin Mannerheimin ja muiden pressojen hautamonumenttien taakse. M un mutsi ja faija on kuopattu sinne. Janhunen vapautui vankileiriltä 16. Sytytin ja stikkasin sen maahan snögen peittämän laatan viereen. Siinä luki ”Mannerheim-ristin Ritari”. STADILAISIA KLAUDE BREMER 12 TSILARI 4/2017. Hän saavutti kutsuntaiän 1920-luvun alussa, mutta häntä ei ”poliittisesti epäluotettavana” kelpuutettu suorittamaan asevelvollisuutta. Seuraavana päivänä konekiväärimiehistön kaaduttua haki korpraali Janhunen konekiväärin omien luo vihollisen ankarasta suorasuuntaustulesta välittämättä. Talvija jatkosota Arvid Janhunen hankki itselleen vaatturin ammatin ja muutti Rovaniemelle. Loppiaisena alko kiinnostaa kenelle mä olin stikannu mun kynttilän. Jatkosotaan Janhunen lähti Jalkaväkirykmentti 26:n (ns. Ei ollu jannuilla enää surevia omaisia. Kynttilä stadilaiselle Janhuselle Mulla oli fikassa vielä yks hautakynttilä. Asemasotavaiheen aikana osallistui korpraali Janhunen [Suokumaalla] ripeänä ja pelottomana konepistooliampujana useihin rohkeisiin ja tuloksellisiin partioretkiin vihollisen puolelle. Vuonna 1934 hän liittyi suojeluskuntaan, millä hän ilmeisesti halusi ottaa etäisyyttä menneeseen. Snaijasinhan mä että se oli kriguissa kaatuneiden stadilaisten vika jemma Hietsun kärjessä. 18.9.41 tuhosi korpraali Janhunen [Villavaarassa] automaattikiväärillä 40–50 vihollista, siten vaikuttaen vihollisen uhkaavan hyökkäyksen torjumiseen, sekä valtasi tielle tulleen auton, vangiten sen miehistön. Löysin valoisassa helposti mestan. Sen jälkeen oon stikannu Janhusen pojalle aina silloin tällöin kynttilän. Talvisodan sytyttyä Janhunen ilmoittautui halukkaaksi rintamalle, mutta punavankitaustansa vuoksi hänet kutsuttiin koulutukseen 21. Siellä mä törmäsin Mannerheimristin ritari Arvid Janhuseen. Kuulusteluissa Janhunen kertoi liittyneensä punakaartiin muiden yllytyksestä ja ennen kaikkea liittymisestä luvatun 400 markan palkkion toivossa. Myös marsalkka Mannerheim sai todennäköisesti tietoonsa Janhusen menneisyyden, koska kaikkien Mannerheim-ristin ritareiksi ehdotettujen taustat tutkittiin tarkoin. Janhunen piti menneisyytensä omana tietonaan eikä puhunut politiikkaa, mutta hänen asetoveriensa uskotaan olleen selvillä siitä, että hän oli entinen punavanki. Olisko ollu 10 tai 15 yksinäistä lepattavaa liekkä hela bulilla kentsulla. Se oli kova jäbä. Arvid Janhunen taisteli Tampereen punakaartin riveissä Pispalassa, ja antautui valkoisille Tampereen taistelun jälkeen. Jouluaattona se on upee mesta. Talvisodan aikana Janhunen toimi leikkaajana Salutskij-veljesten vaatetustehtaassa Helsingissä ja vaatturina Oy MuotiTuotteella Helsingissä 1940–41. Sen verran oli turvetta nimen päällä, että selvisi vasta kun kynnellä raapi kirjainuria pitkin: Arvid Janhunen. Prikaatiin Uttiin vasta maaliskuussa 1940. Kynttilät flekkaa haudoilla, jenggii parveilee pilvin pimein, hiljentyneinä, delanneita omaisia muistellen. 26.8.41 hän panssaritorjuntamiehenä tuhosi [Kähärilässä] valtaamallaan vihollisen pikakiväärillä muutaman metrin päähän edennyttä hyökkäysvaunua seuraavan, parinkymmenen miehen suuruisen vihollisosaston, minkä jälkeen hänen ryhmineen onnistui tuhota hyökkäysvaunu. Harjasin handulla veke snöget graniittilaatasta. Janhunen ylennettiin korpraaliksi lokakuussa 1940. Kalevankankaan vankileirillä hän sairastui keripukkiin, ja menetti hampaansa. Arvid Mikael Janhunen (8.5.1900 Porvoon mlk – 26.11.1941 Karhumäki) oli ainoa Suomen sisällissodan aikana punakaartien riveissä taistellut, jolle myönnettiin Mannerheim-risti
Mannerheim-ristin lähtöhinta oli 30 000 euroa. huhtikuuta 2017. 18 kovaa vastarintaa tekevää vankia, tuhoten loput. Ristiä seurasi suurikokoinen pronssinen hautaplaketti, joka on nykyisin Jalkaväkirykmentti 26:n perinnejoukko-osaston Kaartin Jääkärirykmentin perinnehuoneessa Helsingin Santahaminassa. Janhunen oli ensimmäinen ritari, joka kaatui jatkosodassa. 30.9.41 lähti hän ensimmäisenä miehenä ”vetämään” komppanian hyökkäystä ja vaikutti siten suurelta osalta erään kylän [Viitana] valtaukseen.” Kunniamerkit Korpraali, konepistoolimies Arvid Janhunen oli Mannerheim-ristin ritari numero 43. marraskuuta 1941. Mannerheim-ristin kohtalo Arvid Janhusen saama Mannerheimristi joutui kadoksiin hänen leskensä mentyä uusiin naimisiin. Erityisesti mainittiin hänen kykynsä saada miehet mukaansa ja hyökkäämään. divisioonan komentaja oli ehdottanut sitä jo 6. TSILARI 4/2017 13. Arvid Janhusen saama Mannerheimristi huutokaupattiin Helsingissä 1. Kullatuilla kirjaimilla. Samana päivänä korpraali Janhunen komppanian etenemisen tyrehdyttyä [Kuismalan] kyläaukean laitaan, pyysi ja sai joukkueen johtoonsa ja valtasi jatkuville operatioille tärkeän kylän. Ansaitsishan toi, ja sen kamut, ett edes niitten nimet pystyis leesaan, ku Suomessa juhlitaan 100-vuotista itsenäisyyttä. Tänks kundit, ett me saadaan elää vapaassa maassa! Musta Stadin Slangi vois hoitaa homman. Kunniamerkki myönnettiin hänelle päivää hänen kuolemansa jälkeen, mutta 4. Nehän delas, ett me voidaan nyt nauttia. Hän haavoittui kuolleeksi tekeytyneen vihollisen luodista vaikeasti vatsaan ja menehtyi 25. Foto: Klaude Bremer. . Häpee, ett kriguaikana delanneiden stadilaiset gravarit on näin kehnos kondikses. Merkille on asetettu myös vientikielto, eli sitä ei saa viedä pois Suomesta. Jo ennen Mannerheim-ristiä Janhuselle oli myönnetty erään menestyksekkään hyökkäyksen johtamisesta neljännen luokan Vapaudenristi miekoilla, joka myönnettiin erittäin harvoin muille kuin upseereille. kenttäsairaalassa Juustjärvellä. Hänet on haudattu sankarihautaan Hietaniemen hautausmaalle
Tähti palasi 1970-luvun lopulla. Tiet olivat huonoja kulkea pitkillä autotai linja-automatkoilla. Hän toimi Erik Lindströmin orkesterin solistina vuosina 1956-57 ja esiintyi pitkään aviopuolisonsa Pentti Tiensuun orkesterin laulusolistina vuosina 1958-67. Kaihoa ja mustalaislauluja Jatkoa tuli menestyslaulajalle. Levyja lehtikuvissa Annikki Tähti esiintyy usein ikäistään vanhempana, ladyliketai toimiston virkanainen kuvissa. Kultalevyidean Paavo Einiö keksi Amerikasta markkinointijipoksi. Silti piti olla pienissä piikkareissa, päällä jotain liehuvaa ja avonaista. Täytyi olla koreata. 1960 Jukka-pojan syntymään, mutta ainakin levytysura jatkui. Hän ei uskonut Viipuri-romantiikan purevan suomalaisiin kymmenen vuotta sodan jälkeen! Stadin Slangin Viipurin matkalla alkusyksystä 2013 tutustuimme Viipurin lähellä sijaitsevaan vanhaa puistoalueeseen, jota on vähitellen remontoitu. Joissain tähticharmin annetaan kukkia; lauloihan Tähti monia ikivihreitä elokuvasävelmiä käännöksinä. Hän syntyi Kalliossa ja oli Siemensin palveluksessa 1950luvun alussa. Peter von Baghin ja Ilpo Hakasalon Iskelmän kultainen kirja -teoksessa (1986) hän sanoo: “Jos ulkona oli 28 astetta pakkasta, sai olla varma, että useissa taloissa oli sisällä 25 astetta. 2008 katkaisi lopullisesti esintymisuran. Tähti laulaa Monrepos`n Pelastusarmeijan uniformussa Aki Kaurismäen elokuvassa ”Mies vailla menneisyyttä” (1996). IN MEMORIAM RISTO KOLANEN ENSIMMÄINEN NAISSOLISTI – TÄHTI ON POISSA Alkukesästä saimme tietoon suruuutisen Annikki Tähden (19292017) kuolemasta. E nsimmäinen levy syntyi jo 1953, ja siitä saatiin näyte Lasse Pöystin ohjaamassa musiikkielokuvassa ”Kaksi hauskaa vekkulia”, jossa hän esittää iskelmälaulukilpailun voittajasävelen dramaattisessa iltapuvussa. Tähti esitti dueton jossain firman tilaisuudessa. Tähti kiinnitettiin Onni Gideonin tunnettuun orkesteriin vuonna 1954. Tähti lauloi usein englanniksi, mutta yleisö otti mielellään vastaan vieraalla kielelläkin esiintyvän levyttävän tähden. Pieni sydän, Balladi Olavinlinnasta, Kuningaskobra, Niin paljon kuuluu rakkauteen, joista kaksi ylsi kultalevyyn. Hän esitti myös mustalaisja/tai unkarilaislauluja, kuten Budapestin yössä (1957), Mustalaisviulun (1960) ja Pustan poika (1961). Laulajan karu keikka-arki Kirjoissa Annikki Tähti on puhunut paljon 1950-luvun keikkailun arjesta. Sitä voidaan pitää nuoremman kulttuuritekijän tribuuttina laulajalle, joka tuli elokuvaan 1953. Valokuvaaja-isäni otti mustalaisasukuvat, joista hehkeän haaveileva kuva on mallina. Levyllä on myös kappale Mustalainen ja Lapin äidin kehtolaulu, jota kuvat eivät ainakaan markkeeraa. Mutta yleisö siellä pienissä kylmissä taloissa oli hurjan lämmintä ja vastaanottavaa.” “Levyttävä tähti” oli mainosvalttia maaseudun tanssipaikoilla ja keräsi yleisöä läheltä ja kaukaa. Hän teki kokoelmalevyjä ja sai kunnianosoituksia. Tämä ei tullut kanteen, jossa on sama kansallispuku sillalla. EP-levyn Yksinäinen kylä (1960) kannessa Tähti on pukeutunut poikkeavasti mustalaisen kansannaisen asuun, ja katselee sillalta. Lindström kääntyi sävellyksensä kanssa muutama vuosi aiemmin perustetun Scandia-Musiikin puoleen, joka hyväksyi sen ja valitsi esittäjäksi suhteellisen tuntemattoman uuden laulajan Annikki Tähden. Esiintymislavat olivat heikosti lämmitettyjä. 14 TSILARI 4/2017. Näin uhkean erilaisesta Annikki Tähti näyttää ”Yksi näinen kylä” EPlevyn kansikuvaa varten otetuissa kuvissa. . Ääni kantoi vielä hyvin, kunnes sairaus v. Eräs työtoveri järjesti hänelle tapaamisen kapellimestari George de Godzinskyn kanssa, joka antoi hänelle laulutunteja parin vuoden ajan. Vuorosanoissa hän kertoo, että ”on nuorempana laulellut”. Hän lopetti keikat ensi alkuun v. Stadilaisen laulajan muistoa kunnioittaen. Hän oli yksi Paavo Einiön vakiosolisteista Scandia-Musiikin suosituissa Iskelmäkaruselli-konserteissa, joita järjestettiin talvisin Kauppakorkeakoululla ja kesäisin Linnanmäellä. Erik Lindström sävelsi ja Aili Runne sanoitti ”Muistatko Monrepos’n”, jonka Toivo Kärki torjui Musiikki-Fazerilla. Kuva: Alvar Kolanen. Levystä tuli Suomen historian myydyin kappale ja se oli ensimmäinen kultalevyn saavuttanut iskelmä, tuoreeltaan yli 34 000 kappaletta. Tuona aikana levynkansi oli hyvin konkreettinen, yksi yhteen tarinan ja laulun kanssa
Missä viipyvät auttajat siellä. SAkuva. Yöhävittäjät Malmilta vastassaan saavat lentäjät tuntea nahoissaan, sillä käyvät ne Hesaa nyt puolustamaan. Is-miehet he auttamaan rientää. Sot.virk. Tauno budjaa nykysin Larussa ja funtsaa, ett ilmasuojelus 16kesäsinä messissä olleet kundit ansaitsis kans veteraanitunnuksen. Äidit, lapset ja vanhukset kauhuissaan pelastustaan he ottavat loukossaan. Näin taistelu hiljalleen haihtuu, öinen piina jo aamuksi vaihtuu. On ambulanssien ulvontaa, palokunnat myös kohteisiin kiiruhtaa. Hetken hiljaista on, kunnes uudestaan tuolta uusi jo aalto on tulossaan. Tykit sulkuja taivaalle ampuu. Myöskin tutkat yössä ne peilaavat, missä viholliset nyt seilaavat. Helsingin pommitus 1944 Pohjoisranta. Nämä Irjat ja Raijat ne viestin tuo puolustuksesta vastaavain miesten luo. Pojat 16-vuotiaat, vanhukset he ulkona raivaavat hikoillen. Ulospääsyyn on sortuma tiellä. Toiset letkusta vettä he suutaen kotejaan, isänmaataan näin auttaen tehden työtä he äärillä voimien ilomielin ja innokkaina. nyyalle skidien tsirralle. Tähän yhtyvät sireenit ulisten myös rikkoen kotien rauhaa. . Siinä Vuosaaren pellot saa osansa. E.Sundström. TSILARI 4/2017 15. Vaan Suomenlahdelta, kaakosta taas kerran jylinä pauhaa. Yhä pauhu taivaalla kovenee, koneet kaupungin ylle jo lähenee. Pommit putoaa, alhaalla rysähtää. Nyt kutsutaan hävittäjät ilmasta pois, että tykit ne sulkuja ampua vois. Myös vaaralle herkkä on lasti tää, joka kuskille patteriin vietäväks jää. Tykin putkesta ammus taas jysähtää Jossain talo jo liekehtäin sortuu. Rakas Helsinki säästyi se jälleen. Tauno on kans skrivannu kniigan elämästäään Kauvattan pojasta Stadin kundiksi (2014), jota se blisas ite ja anto fyrkat hyväntekeväisyyteen, mm. Näin Hesa jälleen on taistellut, miehet, naiset, pojat kaikkensa antanut. Kone irti ei pääse nyt kiilastaaan, vaan savuten alas jo suistuu. Tauno on tullu Stadiin Satakunnasta vuonna 1941, alotti duunit tsupparina. Sulut koneiden luona kun rävähtää, siitä pelko jo lentäjäin aivoon jää, täältä lähteä tahtoo jo poiskin. Mereen metsään ne pudottaa pomminsa. Suomi 100v teemaan Tauno sendas Tsilarille runon, jonka on skrivannu kokemuk sistaan 16vuotiaana Stadin ilmasuoje lussa. Valonheittäjät sammuvat myöskin. Varikolla taas miehet nyt kantavat tykin ammusten laatikot painavat. Työt päättyneet jälleen on Helsingin ja ihmiset palanneet koteihin kukin olostaan iloiten nauttimaan, kun levähtää jälleen näin hetken saa. Valonheittäjät etsivät saalistaan. Vihdoin pääsevät ihmiset loukostaan joutaa auttajat hetkeksi huilaamaan, kunnes apua muualle tarvitaan, sinne reippaasti rientävät jälleen. SUOMI 100V TAUNO HAMMAR silloin 16-vuotias Is-sotilas (1943–44) Helsingin kolmas suurpommitus 26.–27.2.1944 Tauno Hammar, Slangin jäsen täytti huhtikuus 90 v. Tuolla pommi on osunut talohon, jonka suojahan ihmiset tulleet on. Jo ihmiset ylinten kerrosten alas suojaan he juoksevat kiiruhtaen sinne turvaan pommeilta rientäen
Tässä tulee vain kestävyys kysymykseen. Virheeseen viittaava stappel-sanakin on ehtinyt muuttua stipluksi. Yksittäisiin ruutuihin hypättiin yhdellä jalalla, pariruutuihin jalka kumpaankin samanaikaisesti. Sanadekkarille nousee seinä eteen. e. Kun on päästy kaikki ruudut lävitse joko suoraan tai ensi ruudun kautta, suoritetaan korssaus joko kiven kanssa tai ilman kiveä hyppäämällä yhdellä jalalla ympäri. Barbista on Stadissakin ollut suuri määrä erilaisia versioita. Jos näitä sääntöjä vastaan rikkoo, tulee pelaajan alkaa jälleen siltä ruudulta, jolta lähti. Skrubun alkuperä on läpinäkyvä: se tulee ruotsin kuoppaa tarkoittavasta sanasta grop. Barbi – matka maasta taivaaseen! Jos Stadin kundien kansallispeli on ollut skrubu, friiduilla se on puolestaan ollut barbi. Myös barbi-sanassa b ja p ovat vaihdelleet: barbi, parbi, parpi. Se ansaitsee tulla lainatuksi kokonaisuudessaan: ”Kiveä potkaistaan ruudulta ruudulle joko siten, että toinen jalka on koko ajan ylhäällä tahi siten, että lasketaan toinen jalka joka ruudussa alas. Taustalla on ruotsin verbi stappla, jonka merkitys on horjua, hoiperrella, kompuroida. On piirretty monenmuotoisia ruudukoita, ja säännötkin ovat aikojen kuluessa vaihdelleet. Samoin 3) ei saa potkasta kiveään viivalle, 4) eikä ruudun yli. Kumpaakin on Väinö Tannerin (1881–1966) mukaan pelattu ja leikitty 1880luvulla Sadikoiden pihoilla Gresassa. Nyyssö sen Sörkan slangikokoelmaan vuodelta 1916. Voidaan määrätä erikoisia ruutuja, joissa saa levätä. B arbin lähtökohta on yksinkertainen: on piirretty tietyntyyppinen ruudukko hiekkaan ja myöhemmin liidulla asfalttiin. Ne ovat kuuluneet Stadin leikkiperinteeseen varmasti jo aiemminkin. J. Vielä löytyy joskus sääntönä, että 5) tulee sanoa päivää, kun joutuu samaan ruutuun toisen kanssa, 6) hyvästi, kun pääsee toisen ohi ja 7) mittemuuttia, vastapäätä, kun on vastaavalla ruudulla toisella sivulla.” Barbi – etymologinen pähkinä Ei taida enää monikaan Stadin friidu muistaa korssauksia tai tervehdyksiä toisia pelaajia ohittaessaan. Siinä ensimmäinen, toinen ja kolmas ruutu olivat peräkkäin. E. o. kuin on ruutuja barbissa tai niin monta kuin on pelin alussa määrätty suoritettavaksi. Sen pitemmälle ei kuitenkaan päästä: ruotsinruotsissa sanotaan hoppa hage. Huomattava on, että peli ei ole näin yksinkertainen, sillä on otettava huo mioon stappel (staplaaminen), s. Pirkko Periviidan mukaan Museokadulla hypittiin himmelibarbia. Se oli tavallista barbia harvinaisempi. n. Barbi-sanaa ei Ruotsista tunneta. Himmelibarbi Avain löytyy kuitenkin Töölöstä. Kun tämä on tehty, s. Tulee hypätä niin monta kertaa esim. Himmeliin hypättiin tasajalkaa, ja toisella tasajalkahypyllä käännyttiin 180 astetta ja palattiin samaa reittiä. o. Barbi tunnetaan myös suomenruotsista, missä ruutuhyppelystä on käytetty ilmauksia hoppa barbi tai hoppa ruta. Barbin laita on toinen: se kuuluu Stadin slangin suuriin etymologisiin pähkinöihin. virheiden teko: 1) ei saa astua viivalle, 2) eikä gibbata toisten pelaajain kiveä omallaan. Lisäksi tarvittiin litteä ja liukas kivi, jota heitettiin tietyssä järjestyksessä ruutuihin ja potkittiin ruudusta toiseen. Barbin säännöt Yksityiskohtaisin kuvaus barbin säännöistä sisältyy ylioppilas J. Kun on päästy kaikki korssit, on vielä suoritettava yhdellä jalalla hyppäämällä loppukorssaus. Toinen pelaaja saa vuoron. on suoritettu ensimmäinen (tai yksi) korssi, on oikeus heittää toiselle ruudulle kivi ja jatkaa kuten edellä. 16 TSILARI 4/2017. Jos kivi tai jalka osui viivalle, tuli stiplu ja vuoro siirtyi seuraavalle leikkijälle. HEIKKI PAUNONEN SLANGILODJU Jos kivi tai jalka osui viivalle, tuli stiplu ja vuoro siirtyi seuraavalle leikkijälle. Neljäs ja viides olivat vierekkäin, kuudes oli yksittäin, seitsemäs ja kahdeksas taas vierekkäin, yhdeksäs yksittäin ja päässä oli kaksoisruutujen levyinen puoliympyrä eli himmeli. Vanhassa slangissa leikistä on käytetty myös sanoja barbiida, parbiida, parpiitta
Paradiesspiel on yhdistetty myös Danten (1265–1321) Jumalaisen näytelmän päähenkilön matkaan Helvetistä Kiirastulen kautta Paratiisiin. Jo antiikin Roomassa On arveltu, että jo antiikin Roomassa lapset ovat hypänneet barbin tapaista ruutua. TSILARI 4/2017 17. Flygaribarbi. Suomenruotsin ja Stadin slangin barbisanan alkuperä löytyy sittenkin läheltä: barbi ja barbiida juontuvat ruotsin paratiisia tarkoittavasta sanasta paradis. Ajatus on sopinut hyvin myös katolisen kirkon maailmankuvaan. Nykyisin leikki tunnetaan lähes kaikkialta maailmasta. . Stadin Arska kirjoitti juhannuksen viettäjistä: ”Ne meni kyttään suulista kun se kletras oppohimmeliin.” Barbia paratiisista Barbin alkuperän kannalta avainsana on kuitenkin saksan Paradiesspiel ’paratiisipeli’. Lekar och spel. Wessmanin mukaan tällast barbii hypättiin Sipoossa 1954. Ne ovat perua jo katoliselta keskiajalta. Ysiruutu oli Hölle eli helvetti. Puolipyöreä himmeli-ruutu tuo mieleen myös kirkkojen kupolit. Sana on tuttu Stadin slangistakin. Ja Ruotsin Akatemian sanakirja mainitsee, että ruotsissakin on vanhastaan käytetty sanaa paradis hyppyruudu kon viimeisestä ruudusta. Jos niin on, niin barbi on jo alusta lähtien ollut vertauskuvallinen matka maasta taivaaseen. Wessman skrivaa erilaisista barbeista ja niiden säännöistä kniigassa Finlands svenska folkdiktning VIII. Leikeille ja peleille on aina ollut ominaista, että ne ovat helposti levinneet paikasta toiseen, ja niissä on usein säilynyt vanhoja aineksia uudempien kerrosten alla. Saksalaisessa pelissä ensimmäinen ruutu on Erde eli ’Maa’. Skidit hyppää ruutuu välkällä Vesalan skolen pitskulla 1980. Ekas ruudus plug gas alkuperäses saksankielises barbis Erde, vikas oli Himmel. Toiseksi viimeinen ruutu, johon ei saanut heittää kiveä ja jonka yli piti hypätä, on Hölle ’Helvetti’, ja sen takana häämöttää puolipyöreä Himmel eli ’Taivas’. Saksan Himmel on sama sana kuin ruotsin himmel, josta on suomen murteisiin saatu olkikoristetta ja katosta tarkoittava himmeli. Eräiden tutkijoiden mukaan barbin taustalla on ikivanha kosmologinen maailmankuva. Himmelibarbi. Onkohan tässäki ollu kristillistä idistä. Himmelibarbin kaltainen ruudukko, jossa oli yksi tai kaksi poikkisakaraa ja puolipyöreä viimeinen ruutu, tunnettiin toki Stadissa muutenkin 1950–60-luvuilla, mutta sitä kutsuttiin yleisesti lentokonebarbiksi. Foto: Helsingin kaupunginmuseo. (1962) Ristikkobarbi. Jouko Könönen. Silläkin päästiin maasta taivaalle, tosin ilman uskonnollista symboliikkaa. Saksalaiset nimet, Himmel und Hölle ’taivas ja helvetti’ ja Paradiesspiel ’paratiisipeli’, sisältävät viitteen kristilliseen aikaan. Sen syntyvaiheet jäävät kuitenkin hämärän peittoon. Myös tanskassa ja norjassa ruutuhyppelystä on käytetty nimitystä paradis. Nimitys Tempelhüpfen eli ’temppelihyppely’ on helppo ymmärtää. Himmelibarbille löytyy vertauskohta saksalaiselta kielialueelta, missä barbia vastaavalla leikillä on ollut monta nimeä, muun muassa: Himmel und Hölle ’taivas ja helvetti’, Paradiesspiel ’paratiisipeli’, Tempelhüpfen ’temppelihyppely’ ja Reise zum Mond ’matka Kuuhun’. Himmel und Hölle vastaa Museokadun himmelibarbia
Sielt löyty kans Toivo Kaiposen slangiks skrivaama stoori Balladi Gresan Alkosta. Jallu piirtäny Pullopostiin. Jallu kerto, ett ku lehti levis ympäri Härmää, ni messiin oli kans duunattu sanasto, ett jengi ois bönde-Alkoiski bonjannu jutun idiksen. EKS MINNAA VIRVE KUUTAR Jallun pullopostia T silarin pluggaajat tsennaa jo taiteilija Jallu K. 18 TSILARI 4/2017. Kosken. Foto: Virve Kuutar. Ku se tsekkas lodjujaan, ni se hittas kliffoi kuvii, mitä se on duunannu Alkon aviisiin Pullopostiin. Jalluhan oli pitkään duunis Alkos. Jallu ja Jallun kuvia. . Lestien palautus
TSILARI 4/2017 19
Se on tehnyt sekä perinteistä mustalaisteatteria että uutta monikulttuurista integraatioteatteria, joka myös kouluttaa koululaisia ja opiskelijoita ilmaisutaitojen kehittämiseen. Etenkin yhteiset joukkolaulut toimivat vahvasti. Linda Roine alias Mercedes Bentso huomattiin Temppeliaukion kirkossa 2011. Luovan kulttuurin yhdistys Drom ry:n juuret ovat Veijo Baltzarin v. Haastattelin häntä oppikoulun viidesluokkalaisena Helsingin kirjamessuilla Vanhalla ylioppilastalolla ison magnetofonin kanssa. Seitsemän kielen kitaralla Veijo Baltzarin Mustalaiskabaree Seitsemän kielen kitaralla sai ensi-illan Euroopan omatunto -konferenssin aikana maaliskuulla 2014 Aleksanterin teatterissa, Helsingin vanhalla monikulttuurisella teatterija oopperanäyttämöllä. Temppeliaukion kirkon akustiikka on vaativa, koska esityksessä juostiin seiniltä toisille paljon. Näin syntyi Teatterikorkeakoulun yhteyteen yhdeksän kuukauden mittainen mustalaisteatterikurssi vuonna 1981. Repliikeissä toistuvat myös sanat ”Euroopan unioni” ja kerjäläisongelma. Mustalaiset tarvitsivat teatterialan peruskoulutusta. 20 TSILARI 4/2017. Baltzarista tuli välittömästi suomalainen julkisuuden henkilö, jonka myötä myös media ja yhteiskunta alkoivat kiinnittää Suomen mustalaisten tilanteeseen enemmän huomiota. Kykeni tulevaisuus tuottamaan mitä tahansa, kadotetut kulttuurit ovat sen suurimpia menetyksiä, jotain sellaista minkä tilalle se kykenee tarjoamaan vain sähkökäyttöistä hammasharjaa, kirjailija sanoi. Sen laulussa Mustalaisen uni Veijo Baltzar sanoo: – Eilen tanssin sielustani kuin nuori morsian, / tänään on mieli hapanta kuin viini, / pimeään yöhön ovat karavaanit kadonneet. Baltzar tunnustaa olevansa kärrymustalaisten perillinen, jonka nuoruus vaihtui koko ajan vanhempien ja elannonhaun mukaan. Se sai merkittävää tunnustusta. Teatteri Drom muuttui vuodessa ammattiteatteriksi, joka sai vuoden Teatteritekopalkinnon 1981. Mikkelistä Mustaan ruoskaan – Mustalaisten kulttuuri on monen vuosisadan perinne joka heikkenee, jota parhaillaan koetetaan tallentaa. 1976 Mikkelissä perustamassa Teatteri Baltzarissa. Mikä on vähemmistöjen identiteetti maailmassa, jossa raha on korvannut raamatun tienviittana. Seitsemän kielen kitaralla on myös parodia, jossa nykyajan kuvauksellinen episodi monikulttuurisuudesta esitetään aikana, jolloin asenteet vähemmistöjä kohtaan ovat maailmanlaajuisesti kiristyneet. Vanhemmalla iällä radikalisoitunut Baltzar ei puhu itsestään ”romanina”; hän pitää sitä valtaväestön (sievistely) terminä. Drom-teatterin esitys oli tanssiltaan, laulultaan ja tunnelmaltaan väkevä. V uonna 1968 ilmestyi Veijo Baltzarin esikoisromaani Polttava tie. Kuva: Esa Toppila. Mustalaisen uni kirkossa Temppeliaukion kirkko oli uusi areena syksyllä 2011, kun Baltzarin vuosina 1992–94 eri puolilla Itä-Suomea ohjaama kristikansan pääsiäisteemaa romanikerjäläisten tähän päivään mukailema musiikkinäytelmä Jumala on suuri sai uuden tulkinnan. Ensi-iltajuhlassa kirjailijan poika, näyttelijä Kasimir Baltzar lauloi RISTO KOLANEN STADIN SYKE STADIN PIENTEATTERIT 23 Drom – mustalaisnäyttämöstä integraatioteatteriksi Dromteatterin juuret ovat Mikkelissä, josta toiminta laajeni Helsinkiin. Yhdessä pääosassa loisti hyvin nuori Linda Roine, tunnettu sitten rap-laulaja Mercedes Bentzinä. Näytelmän sai kokea sekä Töölön että Temppeliaukion kirkossa. Kaunis esitys haastoi kysymään: Keitä ristiinnaulitaan tänään. Esiintyjät lauloivat kauniisti ja puhuttelevasti. Teatteri henkilöityy yhteen mieheen. Töölön seurakunta, Caisa, opetusministeriö ja kaupungin kulttuurikeskus tukivat kirkkonäytelmää, joka päivitti pääsiäisen kärsimyssanoman nykyaikaan. Sen suoritti yksitoista näyttelijäoppilasta, jotka näyttelivät keskeisissä rooleissa kurssin lopputyössä, näytelmässä Musta ruoska