vuosikerta Hinta 6 € TSILARI Jumpparit vallotti Stadin Juhlavuosi jatkuu Tsilari_taitto_4-15_10.indd 1 21.8.2015 9.31. TSILARI 4/2015 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 20
Ei ne tonnii paina, mut ne bungaa sen...” Otsikko Tuomari Nurmion kappaleesta ”Tonnin sti. 09-774 33 477, www.votkin.fi chef wotkin’s paLVeLutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki . at. ”Klabbeissa on mulla tonnin sti. Skulaa 0100 0700. Kantsis lakkaa spiidaamasta ja kaivaa luuri . + 0, 25 €/ 10 s + pv m . Si el lä M is sä Si nä ki n www.taksihelsinki.fi Bungaa snadisti, ni ei tarvii dallaa bulisti. 010 766 1047 Tsilari_taitto_4-15_10.indd 2 21.8.2015 9.32. 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki . Me kyl tsörataan. Kotikorttelit Lihatukku Veijo Votkin oy tehtaanmyymäLä ma-pe 7-21, la 7-18, su 11-18 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki . at” H in na t 1, 17 €/ pu h. kasta
7 SISIS s. TSILARI 4/2015 3 VAKKARIT 4 Snadit 5 Ledari 6 Lööppi 30 Slangi blisaa 32 Skabat 34 Slangijengi 36 Lesaajat 39 Slangi järkkää Kansi: Foto: Jarmo Niemenkari Frooguissa kysytään tästäkin skolesta. Skabat s. 32 STADILAISIA 8 NYYA JÄSEN – Marjut skrivaa Tatusta 9 MINNAILLAAN FRIIDUJA, KUNDEJA JA BAMIKSIA – Arska, Risto ja Virve 23 CISSE ROKKAA – Markku Poutanen minnaili 24 KÄMPPIEN BLISAAJA – stoori T-J Kyyröstä SPORTTIA 14 VÄRIÄ STADISSA – Jarmo Niemenkari Gymnaestradassa 16 KNEKKAAJA KÄPYLÄSTÄ – Kari Varvikko skrivaa 18 BOLLIS – Kibe Isotalo pluggas Alajan kniigan SNAKKAILUU 7 JUHLAVUONNA DUUNATTUU – Marjut skrivaa 26 HYVIÄ TAPOJA – Palminen tsiigaa öögiin 30 LISÄÄ MUISTELMII – Hurme pluggas Varvikon kniigan 38 HÄRMÄLÄISII PERINTEITÄ – Sautski divaa bissee STADIN MESTAT 20 UUDISTAVA TAKOMO – Risto Kolanen kävi Fredalla 22 SEPPARIN KUNDEJA LISÄÄ – Matti Reinholm 28 AARREMESTOI VAI ROMIKSII – Virve Kuutar 29 NELJÄNNELLÄ LINJALLA 80 V – Tähtinen minnailee Tsilari_taitto_4-15_10.indd 3 21.8.2015 9.32. Foto: Virve Kuutar Juhlavuosi jatkuu Tsennaatko Stadia
Vuonna 2004 ne päätti lyödä hynttyyt yhteen ja synty HOK-Elanto. . Eniten loppuvuoden aikana uusia maksavia jäseniä hankkivalle luvataan ensi vuoden jäsenmaksusta vapautus ja lisäksi kolme eniten hankkinutta palkitaan risteilylahjakorteilla. Kuva: Alvar Kolanen. Kniigassa on reseptejä, joita on iisi duunaa mökillä ja joiden raaka-aineitakin löytyy usein lähiskutsista tai jopa omalta pitskulta. S tadin slangin pitkäaikainen jäsen Tapio Leväaho, koki heinäkuussa juhlapäivänään yllätyksen,kun hänen boitsunsa Ahti ja Sami kuskasivat faijan botskilla himasta Vuosaaresta Hagiksen nyyaan Meripaviljonkiin. Matsista lisää seuraavassa Tsilarissa. 11 kuvasta puuttui kuvateksti: Hector ja Cay Karlsson lauloivat ”Länsituulen” Syksyn Sävelessä 1970. Futaaminen oli lähellä Hurriganesin legendaarisen basistin Cisse Häkkisen sydäntä. JARMO NIEMENKARI Tsilarissa 3/2015 s. Molemmilla osuuskunnilla on oma kiinnostava historiansa. Cissen muistolaatta paljastettiin muistomatsin yhteydessä Haagassa. 4 TSILARI 4/2015 SNADIT Yli sata vuotta Elantoo S tadilaisen osuuskunnan perustamisesta tulee tänä vuonna 110 vuotta. Elantoi perustettiin tiuhaan tahtiin, ennen bamlattiinki, ett levii ku Elanto. Sami on duunannu kniigan kimpassa kundinsa Kasperin kanssa. Foto: Ari Wiskari. Tämä on kappaleen promokuva Sibelius-puistikosta. Tsilari_taitto_4-15_10.indd 4 21.8.2015 9.32. Siellä häntä venttas muutamia läheisiä frendejä, jotka pääsivät viettämään nastan iltapäivän yhdessä iloisen sankarin kanssa. Ne ei oo ehtiny, ku Elantoi ei oo ollu muutamaan vuoteen. TSILARI ONNITTELEE: Tappari Leväaho 85 v. Ja kai on niitäki, ku ei käyny siel ihan periaatteesta. VK. Lisäys: Tappari uljaasti handu pystyssä. Lisätietoja byroosta. Lähde: HOK-Elannon nettisivu: https://www.skanava.fi/web/hok-elanto/yrityksesta/historia Hanki lisää jäsenii Slangille! Stadin Slangi ry käynnistää jäsenhankintakampanjan joka alkaa välittömästi. . Alkuperänen osuusleipomo perustettiin 15.10.1905 ja sen jälkeen alko näkyy sit osuuskauppojaki Stadissa, Osuuskunta jakautu kahtia, ku duunarit ja jyväjemmarit alko olla liikaa eri mieltä. BAMIKSEN NYYA KNIIGA: Keittiö mökillä S ami Garamin nyya kniiga antaa idiksii mökillä kokkaamiseen. Foto: Jarmo Niemenkari. Juuret asfaltissa.” Kaikki stadilaiset on varmaan käyny Elannosta slumppaamassa mölöö, breguu tai sekrusta karkkeja, paitsi ne ku ihan snadei. SOK ei alkuun näkyny Stadissa ennen ku v.1919 perustettiin HOK. . Nykyään gartsoil ei näy enää Elantoi, vaan niiden tilalle on tullu S-marketit ja Prismat. Niinku ne nyt mainostaa: ”Stadin oma lafka 110v HOK-Elanto
Hänellä ei ollut frendejä eikä fyrkkaa. Ps. 040-715 4042 arno.soisalo@pp.inet.fi Ulkoasu Oy Graaf Ab Paino Oy Fram Ab ISSN 1239-9523 Postiosoite Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Toimiston puh: 045 186 7238 Huom! Toimisto on avoinna vain päivystysaikoina tiistaisin klo 14-18 ja torstaisin klo 12–16. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n on tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. Sporttaamisestakaan ei tullu mitään. Viikinki oli muutamaa päivää ennen kertonut Iltalehdelle stoorin, jossa se bamlas nuorempana käyttäneensä huumeita. Mä voin flytata ylä-tai alakertaan vaikka huomenna enkä mä tykkää siitä lainkaan kyttyrää. 040-767 4212 tsilari@stadinslangi.fi Kimmo Isotalo puh. Myöhemmin Demarin emeritus urheilutoimittaja Kauko-Aatos Leväaho paheksui Halmeen käytöstä aviisinsa palstoilla. Tsilari on Aikakauslehtien Liiton jäsenjulkaisu. TSILARI 4/2015 5 TONY HALME – NÖÖSISTÄ MIEHEKSI J ututin tähän Tsilariin Jukka ”Pyöveli” Järvistä, bokrauksen raskaan sarjan entistä Suomen mestaria. Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 20. 0400-447507 kari.varvikko@eepinen.fi Toimitussihteeri Virve Kuutar puh. 040-725 3788 kimmo.isotalo@alumni.helsinki.fi Risto Kolanen puh. Kun kundit tuli viimeisellä busalla Stadista, he saattoivat jurrissa heijaa ostarin nakkikikiskan myyjineen päivineen lähiskutsiin. Lehdistötilaisuudessa kundi oli levee ja esiintyi kuin maailmanmestari. Kaippareita ärsytti kiskagimuli niin paljo, et joka kerta iltaisin dokureissun jälkeen he mällissä rullasivat mökin selälleen. Kysyin, miksi hän flöittas mua. Nuorena kundina Tony budjasi kolmisen vuotta Markusaksen Krissen himassa Kantsussa. Marraskuussa 1999 Tony finstas Kisahallissa unkarilaisen toisen luokan vastustajansa Ferenc Deákin tyrmäyksellä. LEDARI Tsilari_taitto_4-15_10.indd 5 21.8.2015 9.32. Tsennasin Viikingin jo yli kolmenkymmenen vuoden takaa. Tsilari ottaa vastaan jäseniltään ja kaikilta muiltakin halukkailta maksullisia tervehdyksiä Stadin Slangin 20-vuotisjuhlanumeroon, joka ilmestyy 4.11. KARI VARVIKKO PÄÄTOIMITTAJA Päätoimittaja Kari Varvikko puh. Paitsi, että parivaljakko föras kaupasta bissee, he saattoivat joskus yöllä peruuttaa kuormurin holihandelin ikkunasta inee, duunaa lavalle täyden lastin ja dokaa snadisti kossuuki ennenkö kytät ehtivät paikalle. Tsieguran myynti tortsalla sluutas pitkäks aikaa siihen. Heittäessämme hetulaa Hagiksen hallissa, sivusimme myös Tony Halmetta, kundia joka sai Pyöveliltä daijuun 1996, mutta pudotti tämän seuraavan vuoden SM-knekkauksissa. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoista “till säljaren“, joka tarkoitti lehteä tai sähkösanomaa, jonka yhden kappaleen myyntitulon sai myyjä pitää itsellään. Tontsa kerto kerran mulle pulleena, et hän ei oo koskaan ottanut nappeja eikä ikinä vetäny mustaa friiduu tai kundii. 0400-204 844 risto.kolanen@pp.inet.fi Arno Soisalo puh. Ei pidä elää kuin viimeistä päivää, mut pitää elää täysillä. Se oli eka ja vika kerta, kun mut on pressin edustajana stikattu ulos lehdistötilaisuudesta. Tony ja Krisse olivat kundeja, joita jengi selvästikin skagasi. Rivitervehdys 35;, (1/32) 50;-, (1/16) 75;-. Kundi vastas, et eliniällä ei ole merkitystä vaan elämän laadulla. Tonylle oli jo skidistä kasvanut päälle varsinainen perusvitutus. Tästä hiffas olivatko kundit palanneet jo Stadista Kantsuun. Kerran kun Tonilla oli taas kova faarti päällä, froogasin et eikö hän studaa delaamista. . Kantsun kingiltä meni nervi ja se rupes myylvii: Saatanan Kannelmäen prinsessa, tule kehään! Jos tota pingviiniä ei poisteta täältä, nii mä lähden! Järkkäri kävi hihaan ja katsoin parhaaksi shingrata takavasemmalle. Mua otti se päähän, koska mulle aikaisemmin myöntämässään haastattelussa kundi kiisti koskaan skruudanneensa nappeja. Aineisto toimitukseen viimeistään 5.10
Se aika menee ku siivil, ku vaa pitää haadee ja ottaa relaa. Toki otettiin vähä iisimmin ja oli snadisti hiljasempaa, mut nyt taas painetaan täböö. 0400 447 507 kari.varvikko@eepinen.net Toiminnanjohtaja ja jäsensihteeri Marjut Klinga puh. 050-512 5077 kimmo.karvinen@pp1.inet.fi Jesper von Hertzen: puh. Eikä sekää haittaa et matkal on lähiöit ja muit alueit mis jengi voi hoppaa inee tai veke. Ite rata ja sen steissit on niinku mitkä ja mis vaa, mut kova juttu täs onki se et stogel pääsee nyt suoraa flygaristeissille, eikä bungaa skeidaakaa, pelkän seututsetin verran. Eli ne ketkä häipyy flygaril tai flygaa meille kylään, pääsee mestoille sairaan hyvin. 050 555 7315 lars.solman@gmail.com Emma Jäntti puh. Se aiheuttaa taloudellisii haasteit, joist selvitään pelkästää tarkan egen politiikal. Toisaalt kesä oli sikajees niille, ketkä saa slaagii liian kuumas. On ollu nasta huomaa, et stadilaisii, slangiin liitettävii tapahtumii tekee muutki ku Stadin Slangi. SAMI GARAM bamis sami@samigaram.com www.stadinslangi.fi BAMIKSEN LÖÖPPI Tsilari_taitto_4-15_10.indd 6 21.8.2015 9.32. 0451339625 emma.jantti@gmail.com Kari Varvikko puh. 6 TSILARI 4/2015 KLIFFAA SYKSYY SLANGIJENGILLE N yt alkaa olla kesikset taputeltu ja stadilaiset on tullu hiljalleen bäks himaan, Stadiin. Tää syksy on myös kimpas tekemisen aikaa. Kesäl oli iha selkeet et osa oli böndel, mut silti kesisajan tapahtumiski oli meges ryhmää iha sopivasti. 050 368 3246 riitta.rannikko @kolumbus.fi Lasse Solman puh. Jubaan täst siks et must toi stogerata tekee Stadist entistäki urbaanimman, kansainvälisemmän ja houkuttelevamman mestan. Kesis on aina kesis ja ainaki meigä diggailee. . Jos tuntuu silt et koht on kaamos ja galsat kelit, ni nou hätä, seuraavaan Jussiin on enää reilusti alle vuos. 045 186 7238 toimisto@stadinslangi.fi Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. Tää täydentää meijän omii proggiksii, eikä oo keltään veke. Byroo on kesiksellä: 6–17.7. Mut niin tää vaa menee, et kaikki kallistuu ja meijänki yhdistys joutuu elään sen kaa. Must kuitenki sää on sellanen jutska, ettei sille oikeen mitää voi. Tokihan me vaalitaan perinteit monel suunnal, mut hienoo, et ei olla enää ainoo organisaatio joka pitää stadilaist kulttuuriperintöö ja slangii yllä. Sit on pakko jubaa snadisti fyffest. Turha siis mutista siit, turha kiitellä sitä. Viel kuitenki tätä läppää skrivates tsittaan böndel, ite byggaamal terdel, diggailen suulist ja kelailen menneit ja tulevii. Jos viel lähtee vertaileen snadimpiin Härmän stadeihin, ni meijän Stadi on entistki bulimpi samal ku muut putoo kelkast. Syksyl on tietty 20-vuotisristeily, mis pannaan jalal koreesti, mut myös paljon muuta kliffaa duunattavaa jortsuist kniigatreffeihin ja takas. 045 186 7238 Huom! Toimisto on avoinna vain päivystysaikoina tiistaisin klo 14–18 ja torstaisin klo 12–16. 0500 505 054 jesper.hertzen@hbl.fi Riitta Rannikko puh. Täl hetkel yhteistyökumppaneit on jokunen, mut jos jollai on stiggaa uusii, ni ei haittaa. Slangin kevät oli täynnä tapahtumii, mis oli jengii messis kiitettävästi. Toivottavasti treffataan monis eri tapahtumis ja päästään jubaan lisää. Tää kesä oli tavallaan iha syvält, jos diggailee enimmäkseen biitsil löhöilyy ja helteit. Tän kesän aikana olin taas kerran ite böndel sikana, mut ku tulin Stadiin käymään ni oli pakko käydä tsekkaas yks kovin juttu mitä meil on tääl pitkiin aikoihin nähty: kehärata. Ellei sit löydetä joku hillopäällikkö tai lafka, joka haluu stiggaa handuu fikkaan ja bungaa juttui. Ois iha törkeen siistii jos massi riittäis ihan tost vaa kaikkeen, eikä kulut kasvaiskaa. HALLITUS Puheenjohtaja Sami Garam sami@samigaram.com www.samigaram.com Varapuheenjohtaja Marjatta Salminen merjette.salminen @gmail.com Taloudenhoitaja Kimmo Karvinen puh. Meigä haluu toivottaa kaikille nastoi ruskaretkii ja sikahyvää sienija marjasaalista
Onhan ihmisellä oltava unelmia; stadilaisellakin. toimisto@stadinslangi.. . Nautitaan Stadista ja toisistamme nyt vuonna 2015 kuten aikanaan vuonna 1995 ja varmasti vielä vuonna 2055… MARJUT KLINGA BYROOVASTAAVA JUHLAVUOSI Tsilari_taitto_4-15_10.indd 7 21.8.2015 9.32. . . . . Ja jotta kaikkea kliffaa päästään tekemään, kaivataan myös duunareita/ vapaaehtoisia/talkoolaisia ihan raakaan duuniin kuin myös suunnittelemaan toimintaa. Sitovat ilmoittautumiset 30.11.2015 mennessä sähköpostilla osoitteeseen toimisto@stadinslangi.. Maratonilla sai bamis juosta ihan itekseen, ja fillareidenkin selkään nousi vaan toistakymmentä ihmistä. Stadin Slangi ry:n juhlavuosi 2015 Stadin Slangi ry:n juhlavuonna toimintakalenteriin oli laitettu ihan uusia aluevaltauksia kuten fillarointi, sulkis ja maratonit. Huom. Hotelli sijaitsee muutaman minuutin kävelymatkan päässä Toompean mäeltä ja Vanhastakaupungista. Ajatus oli lisätä erilaisia liikuntalajeja toimintaan teatterien ja karkkitehtaiden rinnalle. . Varaa hoitopaketit edullisesti etukäteen hotellin nettisivuilta tunnussanalla "Stadin Slangit". . Lauluillat tehtiin yhteistyössä Pro Lapinlahden kanssa ajatuksena tukea tämän tärkeän kiinteistön säilyttämistä stadilaisten käytössä. Tekeillä on toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Sulkis veti eniten väkeä, mutta syynä taisi olla jotkut isommat kisat. Nettisivujen osoite on: Nettisivujen osoite on: www.meritonhotels.com/spa-varaus Huom.Passi mukaan ! Lähtö ma 11.1.2016 Helsingin Länsisatamasta klo 10.30 Saapuminen Tallinnaan klo 12.30 Lähtö Tallinnasta to 14.1.2016 klo 13.00 ja saapuminen Helsingin Länsisatamaan klo 16.30 Hintaan sisältyy: matka Helsingistä Tallinnaan ja hytit matkatavaroille bu?et-aamiainen laivalla kuljetus satamasta hotellille kolmen vuorokauden majoitus kahden hengen classic twin huoneessa kahden hengen classic twin huoneessa kuntosalin ja kylpylän vapaa käyttö hotelli lainaa kylpytakit ja tohvelit aamiaiset sekä bu?et-päivälliset hotelli Meritonissa kolmena päivänä kuljetus hotellilta satamaan paluumatka Tallinnasta Helsinkiin ja hytit matkatavaroille ja hytit matkatavaroille läksiäiskemuissa nautitaan venäläinen juhlaillallinen läksiäiskemuissa myös karaoke Reissu maksaa 250€ Stadin Slangi ry:n jäseniltä ja 255€ ei jäseniltä. . Tärkeintä näissä silti oli, että jäsenten ehdotuksia tuli kokeiltua kuten myös tehtiin Sauna Hermanniin suuntautuvilla slangibastuilla. Kaunis ajatus oli myös, että ne lajit saattaisivat houkutella nuorempaakin väkeä toimintaan. . Kevään kokeiluista eniten suosiota ovat saavuttaneet lauluillat Lapinlahden sairaalassa ja bamlauskuppila ravintola Viidessä pennissä. Ilmoittautumisesi jälkeen saat maksuohjeet. . tai kotisivuilta www.stadinslangi.. Juhlaristeily 14.9 käynnistää seuraavan vuosikymmenen yhdistyksessä, jonka jäsenten ikärakenne on aika haastava. . Jos haluat entistä enemmän vaikuttaa ensi vuoden ja tietty tulevien vuosien toimintaan, voit syyskokouksessa 19.11.15 asettua ehdolle hallitukseen tai voit jo vaikka huomenna ottaa selvää, mikä työryhmä tai talkoohomma olisi sopiva sinulle. Kaikista edellä mainituista järkättiin tapahtumat, mutta kiinnostuksen aste oli kutakuinkin pieni. Yhtenä vaikuttimenamme oli myös suojella perinteisiä kohteita kuten Hermannin kohdalla yhteissaunat. Matkanjohtajana toimii Antsu Nuutinen Tervetuloa unelmien hemmottelulomalle ! Toimi nopeasti ! Vain 25 huonetta varattuna. Molempia ideoita jatketaan syksyllä käytännön tapahtumina, mutta myös yhteistyönä näiden eri toimijoiden kanssa. Toivoisin, että mahdollisimman moni teistä antaisi vinkkejä, mitä olisi kliffa duunata kimpassa.
MARJUT KLINGA F o to : Tu o m as K ai la . Lähempi tutustuminen on näyttänyt Tatulle, että kyseessä on mukavan lämminhenkistä porukkaa. Stadin slangin uusi jäsen numero 6163 ”Olen lauluntekijä ja trubaduuri Helsingistä, Stadista” sanoo uusi jäsenemme Tatu Mustonen, joka edustaa jäsenistömme uutta verta. Hän pääsi siellä myös mukaan istuttamaan ÄITIpuuta yhdessä Stadin Friidun Eva-Riitta Siitosen kanssa ja samalla tietty esittämään ”puulle” yhden omista kipaleistaan. ”Olen aina budjannut Stadissa”. ”Oon aina digannu laulaa Dumarin biisei. Yhdistys suunnitteli 22.8. ”20 vuoden päästä oon lauluntekijänä kehittynyt siihen pisteeseen et pystyn kirjoittaa ja laulaa teknisesti yhtä hyvin ku osaan skulaa skebaa nyt tällä hetkellä.Eiköhän ne parhaat biisit sielt sit pikku hiljaa putoa paikalleen...” Tatu Mustosen omia bändejä ovat Punaiset Kengät ja PASTiS. 8 TSILARI 4/2015 SLANGIJENGI T atu on siis seitsemän vuotta vanhempi kuin yhdistyksemme. tapahtumaa Ogelin seurahuoneelle, missä Tatu on duunissa ja sitä kautta tuli meillekin tutuksi ja mukaan tapahtumiin. . Tulemme varmaan kuulemaan Tatua soolona tai bändin kera vielä tulevaisuudessakin. Tervetuloa tähän kliffaan jengiin, Tatu. Myös Tatu tuli sillä tavalla mukaan toimintaan. Olemme tarjonneet biisintekijöille ja niiden esittäjille tilaisuuksia esittää omaa musaa tai toisten tunnetuksi tekemiä biisejä. Yhdistys täyttää 40 vuotta vuonna 2035; mitä Tatu duunaa silloin. Eli kuten me sanoisimme ”kliffaa jengii”. Tsilari_taitto_4-15_10.indd 8 21.8.2015 9.32. ”Kyllä musiikki on mun tulevaisuuden työmaa, seikkailu ja elämä”, toteaa tämä nuori trubaduuri, joka pyynnöstä esitti Lapinlahdessa Oi mutsi, mutsi -biisin melkein alkuperäistä paremmin. (80-luvulla syntyneitä jäseniä meillä on Tatun lisäksi 86, joista kaksi on jopa hallituksessa eli Emma Jäntti ja Jesper von Hertzen.) Kulttuuri ja etenkin musiikki eri muodoissaan biisin sanoista aina sen esittämiseen asti on kautta aikojen ollut yksi yhdistyksen kulmakivistä. Voin kuvitella laulavani enemmänkin slangiks.” Yhdistyksemme tuli Tatulle tutuksi tutun vihjeestä, mutta hän sanoo silti tietäneensä Stadin Slangin ryhmän olemassa olosta jo aiemmin. Tatu sjungasi muutaman oman biisin ja yhden sekä Rautavaaralta että Tuomari Nurmiolta Mutsi on bestis -konsertissa Lapinlahdessa. Tästä poiki esiintyminen 12.6 Espan lavalla Stadin Kundin ja Friidun nimeämistilaisuudessa, joka taisi olla Tatun tähän saakka suurimman yleisön edessä tehty keikka. Aina tarkoittaa Tatun kohdalla reilua kahta vuosikymmentä
skulas Radion Sinfoniaorkesterin Nuoret solistit -konsertin solistina ja oli finnannu pianotrionsa kanssa Erkki Melartin kamarimusiikkikilpailun triosarjan. Tsilari 3/2015 vuodet 2000-2009 VIRVE KUUTAR Tsilari_taitto_4-15_10.indd 9 21.8.2015 9.32. Junnutkin oli Risto Räppääjä-leffan tähtiä: Olivia Ainali, Joel Bonsdorff, Lauri Karo ja Venni Uotila. Vuonna 2011 friiduks valittiin näyttelijä Minna Haapkylä ja kundiks taksikuski Harri Savunen. Svengaavaa bluesia JUHLAVUOSI 20 V Vuosien 2010-2014 Stadin friidut ja kundit Näiden vuosien friidujen ja kundien valinnat on varmaan kaikil viel tuorees muistissa. Vuonna 2013 kundiks valkattiin meidän oma slangiproffa Heikki Paunonen. Kundiks ku valittiin muusikko Jussi Raittinen, joka sujuvasti shungaa slangiksikin. Friiduks valittiin räväkkä Lenita Airisto, joka tsennattiin ekaks Suomen neitona ja sitte sanavalmiina yrittäjänä. Käy ineen, stobe handuun ja relaa. Tsilari 1/2015 vuosi 1996 . KNIIGATREFFIT KAISIKSESSA TIISTAINA 8.9.2015 kello 18.00 Kari Varvikko ei snyyaa ! Näin on. . Sillon päätettiin valkata kans Stadin junnu, joka oli Juho Valtonen. Nyyista valituista eli tän vuoden friidusta Anna Kortelaisesta ja kundista Heikki Harmasta oli buli juttu viime Tsilarissa. Friiduksi valittiin Anne Berner, Vallila-firman dirika ja nyyan lastensairaalan fyrkankeruun keulahahmo. Junnuina oli koko Cantores Minores –kuoro. Vuoden 2012 valitut oli esiintyviä taiteilijoita: friiduna oopperalaulaja Taru Valjakka ja kundina Esko Salminen. Tää 17-vuotias kundi oli melkonen viuluvirtuoosi, mm. Siks ihan vaan snadi yhteenveto tähän sarjan lopuks. V uosikymmen alko Stadista skrivanneilla kirjailijoilla, ku 2010 valittiin friiduks Outi Pakkanen ja kundiks Kjell Westö. Sarjassa on julkastu: . Tsilari 2/2015 vuodet 1997-1999 . Vuoden 2014 kundivalintaa oli varmaan venattu monta vuotta. Tän 20 vjuhlavuoden Tsilareissa minnaillaan aiempia friiduja ja kundeja
Syyskokouksessa kulttuurikeskus Caisassa 2000 oli esityslistalla uuden puheenjohtajan valinta, koska silloinen puheenjohtaja Klaus Bremer oli kieltäytynyt jatkamasta tehtävässä. Tapahtumaa oli hieman muutettu, se alkoi puolenpäivän aikoihin Espan lavalla, jossa juontajana oli Arska ”Jatkoaika” Elo kliffaan tapaansa. Friidut, kundit, perinnepäivät Keväällä ei ollut muita buleja tapahtumia vuosikokouksen lisäksi kuin kevätjorot Gammelissa. Lassen ensimmäinen julkinen tehtävä oli jo 9.1.2001, kun Valkan bulin kundin Gunnar Bärlundin syntymästä oli kulunut 90 vuotta. Ossi Jussila ja hallituksen jäsen Arska Soisalo. Stadin Slangin Perinnepäivä järkättiin kolmannen kerran 16.8.2001. Valkassa GeeBeen patsaalla Stadin Slangi ry ja Mestari Nyrkkeilijäveteraani ry:n järkkäämässä tilaisuudessa Slangin blumsterit laskivat pj. Uudella puheenjohtajalla oli siten hyvä tilaisuus tutustua yhdistyksen toimintaan ja jäsenistöön sekä ottaa se ”haltuunsa”. Lasse Liemola, vpj. F o to : V ir ve K u u ta r. Tsilari_taitto_4-15_10.indd 10 21.8.2015 9.32. Siellä esitettiin stadilaispainotteista ARSKA SOISALO SLANGIJENGI Stadin kaupunginvaltuutettu, yrittäjä Lasse Liemola liittyi Stadin Slangi ry:n jäseneksi 21.4.1999. Kesäkuussa julkistettiin Stadin friidu ja Stadin kundi Espalla perinteisellä rutiinilla. Äänestyksen voitti Liemola, joka aloitti neljäntenä puheenjohtajana 1.1.2001. Lasse shungaa Paavalin tsyrkassa 2008 Snygit joulubiisit-tapahtumassa. 10 TSILARI 4/2015 NELJÄS BAMLAUSDIRIKA: Lasse Liemola tuplasti P uheenjohtajiksi ehdotettiin kaupunginvaltuutettu Lasse Liemolaa ja Stadin Kulttuuriasiainkeskuksesta johtaja Tapani Närheä
Harjoittelujakson jälkeen hänet palkattiin osaaikaiseksi toimistonhoitajaksi. Töölönlahden rantsussa jatkettiin skaboja ja ”Höyry” Häyrinen spiikkasi urheilumiehen otteella. TSILARI 4/2015 11 prokkista ja mm. Lasse itse oli tuttu näky esiintyessään skittoineen jäsenten ja nuorisoidoliaikojensa fanien iloksi tsyrkassa, slangitreffeillä ja muissa tapahtumissa. Välillä jorattiin grammarin säestyksellä. Liemolan johdolla. – 26.5.2002. Stadin IV perinnepäivä pidettiin 15.8.2002, ohjelma alkoi Espan lavalta. Jussila ja hallituksen jäsen Soisalo. Tällä kertaa tilaisuuden juonsivat huippuposkisolistit Arska Elo, Masa Kohva ja ”Höyry” Häyrinen. Joulukuussa lämpeni Joulubastu jäsenistölle sauna Hermannissa. Tsilari_taitto_4-15_10.indd 11 21.8.2015 9.32. Espalta siirryttiin Sanomatalon Mediatorille slangipaneeliin, jossa aiheena oli mm. Väkeä oli kliffasti paikalla. Samalla syntyi ajatus kerätä Slangin historiaa yksiin kansiin, ja vuonna 2007 ilmestyi Raija Tervomaan toimittamana monipuolinen juhlajulkaisu Niin gimis on Stadi. Lehden uutta stailia funtsasivat pääasiassa pj. Jengiä oli kivasti paikalla, mutta edellisten kertojen tasolle ei ylletty. Vuosi 2002 alkoi kliffasti vanhalla rutinalla pj. Liemola, vpj. Liemola ja Erkki Johannes Kauhanen. Lasse gamlan himansa pitskulla Annalassa 2007. Oman ponnahduslautansa Vihreän oksan tapaan hän ideoi uusille kyvyille baanan tähtiin. Alkuverryttelyn jälkeen lähdettiin skabaamaan Töölönlahden rantsuun. Syyskokous pidettiin Kulttuurikeskus Caisassa. Osattiin sitä siis jo 14 vuotta sitten ”slangisaunoa”. Juhlajulkaisussa Lasse kirjoitti, että pitäisi harkita toimistonhoitajaa yhdistyksen toiminnan kasvaessa. stadilaisuuden henki, slangin asema sukupolvien vaihtuessa. Liikennelaitoksen soittajat, Hemppa Kuparinen sekä Reijo Kallio harmonikkamestari Merja Ikkelän säestyksellä musisoivat. Joulukuussa oli perinteinen Joulubastu sauna Hermannissa. Stadin Slangi ry:n hallitus päätti siirtää toimintavuoden 2001 ylijäämästä 20.000 mk (3.363 €) perustettavaan Stadin Slangi ry:n stipendirahastoon. Meille oli annettu pari kolme pataa, joilla päivystimme. Liemola ehti toteuttaa vielä ideansa, että Stadin Slangi menee jeesaamaan Frelssistä patavahdeiksi joulun alla. ”Malmstenin kulmassa” (Fredan ja Arkadiankartsan kulma) ja Hietaniemen graviksella. . Vapaaehtoisia tuntui riittävän jonoksi asti. Lasse ehti omalla kaudellaan isännöidä vielä toisenkin juhlanäyttelyn vuonna 2010 samassa paikassa. Slangia edustivat pj. Yhteensä Lasse ehti toimia bamiksena 10 vuotta. Aleksis Kiven päivän sana gartsalta kasvoi moniksi tsyrkkatapahtumiksi, joita järjestettiin myös joulun alla ja äitienpäivänä. Siitä alkoikin hänen pitkä kautensa, joka päättyi vasta vuoden 2012 lopussa. Keskustelijoina olivat Eki Mattsson, Juhani Mäkelä, Alpo Ruuth, Sami Garam, Raija Tervomaa, Torsti Lehtinen ja Eddu Janzon. F o to : V ir ve K u u ta r. Uudet kaudet Lasse Liemola valittiin uudestaan bamlausdirikaksi vuosiksi 2005-2006. Meidän slangitapahtuma pidettiin Harjun nuorisotalon edustalla. Toimistoon palkattiinkin työharjoittelija Ilmari Jokinen syksyllä 2007. Kiitokseksi syyskokous 2012 päätti myöntää hänelle kunniabamiksen arvonimen, yhdistyksen ensimmäisen. Bamiksena Lasse vei aktiivisesti slangin ilosanomaa monille eri foorumeille aktiivisena toimijana ja yhdistyksen jäsenmäärä kasvoi. Snygimpi Tsilari, uusia tapahtumia Syksyllä hallituksessa ja Tsilarin toimituksessa funtsattiin Tsilarin uudistamista tabloidimuodosta aikakauslehdeksi. Tsilarin (4/2012) haastattelussa Lasse sanoo bamiskaudestaan, että se on ollut ”kaikkein tärkein juttu mun laiffis”. Syksy meni kivasti suunniteltujen tapahtumien toteuttamisessa. Pj. Sitä muutakin laiffii on ollut, kuten Suomen ensimmäinen nuorisoidoli 1950-luvulla, luottamustehtävät Stadin politiikassa parinkymmenen vuoden ajan, Afasiasäätiön hallituksen jäsen, Rotarit ja tietysti oma yritys, joka usein Slangin arpajaisiinkin lahjoitti päävoiton herkkukorin. Samalla nimettiin ”Molli-Jori” postuumisti Stadin kundiksi. Vihreel oksal järjestettiin muutaman vuoden ajan Savoy-teatterissa ja Linnanmäen Peacockissa. Molli-Jorin syntymän satavuotispäivää vietettiin 27.6. Siellä tuli eteen puheenjohtajan vaihdos, koska nykyinen ei halunnut jatkaa. Hänellä oli kuitenkin hyvä ehdokas Harri Saksala uudeksi puheenjohtajaksi. Uuden snygimman Tsilarin ottivat jäsenet vastaan innostuneina. Espan tapahtuman medianäkyvyyttä hän piti tärkeänä. Lassen bamisaikana jatkettiin hyviä perinteitä ja kehitettiin uutta toimintaa, musiikki oli vahvasti esillä. Stadin friidun ja kundin valintoihin Lasse vaikutti vahvasti hallituksen tehdessä niistä päätöksiään. Juhlanäyttelyitä Stadin Slangin täyttäessä 10 vuotta 2005 järjestettiin juhlanäyttely ja paikaksi saatiin kaupunginjohtaja Jussi Pajuselta kaupungintalon aula. Ensimmäisen kerran osallistuimme Kallio kukkii-tapahtumaan, joka järjestettiin IX kerran 17
Mul on vaan hahmotelmia. – Me asuttiin Rööperissä, kun olin skidi, se oli vielä 60-luvun alkuun aika toisenlainen mesta ku nykyisin. Sellanen kyllä syntyy, lupasi Harri 2002 lehdelle. Mies on tuottelias, vanhojen bändien paluukeikoilla, ja Yrjänä Sauroksen kanssa. Topparit syntyi ”Pälsin tivolissa” Harri löysi jatsin 60-luvun alussa, nakkas haitarin vuosikausiks komeroon ja hankki fonin. Ku mä menin oppariin ja pian muutettiin Pengerkadulle Kallioon, ne Rööperin jengihommat multa jäi. Lauluja, vuosia, elämää – Osat 1-2 ilmestyi viime vuosina uutena levykokoelmana. Apollo kuunvalloitusvuonna 1969 Stumpin kanteen. No, miten kävi. Kuvassa Eetu Wesala, Harri Saksala, Holle.Holopianen ja Eero Lupari. Otin soittotunteja Pahlmanin Helgeltä, sehän on sen ”banaanipotku”-futaajan ja muusikon, Pahlmanin Kaitsun faija, niin se asu sillon Aleksis Kivenkadulla pikkukundille oli kova homma raijaa isoo kurttuu kahdella busalla Rööperistä Hesarin taa. – Hande Nurmio otti uuden slangilaulun. Pojat näkivät Elephant Memory –jenkkibändin psykedelisen LP-kannen ja halusivat seurata sitä. Foto: Alvar Kolanen. Tsilari_taitto_4-15_10.indd 12 21.8.2015 9.33. Häntä haastateltiin tuoreeltaan syksyn 4/2002 Tsilariin. Slangija nuoruusmuistoissa käytetty Erkki Johannes Kauhasen esittelyä Tsilari 4/2002. Slangi sanoina, ei puheena Mulla on slangi vähän kuin Alpo Ruuthilla. Maaalasivat 3-4 tuntia ennen kuvanottoa toisiaan. – Joo, isommilla kundeilla oli jengeis kovempaa juttuu. – Radio Stadin toimittajana sattui käsiini, joskus 90-luvun puolivälissä, Mattssonin Ekin slangipakinakirja, ja mulle tuli mieleen, et radioonkin pitäs saada joku slangijuttu. Nykyinen bamis Sami Garam oli hallituksessa, tiedottaja Matti Kohva varabamis. Se olis ollut eläkeläistyypin hommaa... 12 TSILARI 4/2015 S aksala muisteli Erkki-Johannes Kauhaselle: – Se alko hanurista, ku vanhemmat mulle osti, kun olin siinä kuuden vanha. Skrivailin sitten slangilauseita, joita kuuntelijat saivat kääntää selkokielelle. Niis puukortteleis oli pääasias duunariperheitä. – Kävin usein Kultsalla Helsingin jazz-festivaaleis, ku Einiön Paavo järkkäs. Mä oon tehny lauluja Stadista, mutta slangibiisiä ei vielä ole. RISTO KOLANEN JUHLAVUOSI 20 V VIIDES BAMLAUSDIRIKA: Pätkätyöbamis Harri Saksala Muusikko, laulaja, juristi ja kulttuurin todellinen monitoimija Harri Saksala oli Stadin Slangin bamis 2003–2004. Onneks homma skulaa yhä. Slangi oli jo iso dynaaminen yhdistys. Olin tyytymätön omaan ajankäyttöön. Mulle slangi ei ollut bamlattua jatkumoa. . Oppikouluvuosina, ”Pälsin tivolissa” eli Helsingin yhteislyseossa Lapinlahdenkadulla, syntyi koulubändi Topmost vuonna 64. Fjalle (Åsten) hoiti byroota, Soisalon Arska jäsenasioita. Monet kumppanit oli vanhempia. Vanhemmilla kundeilla oli, me sijoitettiin Rööperis sanoja väliin. Toisessa kuvassa pojat ovat Apollon ainoassa levypromossa Stumpin kantta 1969 varten kuvassa. Taiteellinen katulaulaja 1980-luvulla Johanna-Kustannuksen porttikäytävässä Tähtitorninmäellä. Tynkäkausi ajankäytön vuoksi – Olin innostunut bamis syksyllä 2002. Hara on syntymästadilainen, joka on budjannut pitkään Käpylässä omakotitalossa. Oisin halunnut jatkaa, mutta lehtorin työ Humakissa vei aikaa. – Merisairaat kasvot -biisi oli just Topmostin, seuras sitten Soulset, Apollo ja Punainen lanka. – Mä olin nuorempi perustajapolvea. Foto: Kari Riipinen. Ikkunoista ja ovista tuli jäseniä. – Musta tuntuu, että niitä just nää slangilaulut vois eniten kiinnostaa
Keväällä 2014 ruvettiin tsökaamaan uutta duunaria byrooseen. . Oi Helsinki, jännittävin oot, kun sinussa painii Nurmo ja New York. Pekka Kurvinen – uudistaja KUUDES BAMLAUSDIRIKA: Lasse Liemola päätti sluuttaa pitkän kautensa vuoden 2012 lopulla. Mustarastas arvatenkin luona muistorikkaan penkin konsertillaan kevätilloin vei haaveisiin. OI HELSINKI Oi Helsinki, eksoottinen oot, sun toreillas kohtaa mykkyys ja small talk. Pekka funtsas kans, miten Tsilarii kandeis uudistaa. Oi Helsinki,vanhanaikaisuus on vahvuutes`vaikka aika on uus`. Tulokset oli kliffaa luettavaa, kun melkein 90 prossaa vastaajista oli Tsilariin joko melko tai erittäin tyytyväisiä. Oi Helsinki, kauneimmat on puus` kun latvoissa tuulee tango ja blues. . Muutenkin yhdistys oli hyvässä kondiksessa, fyrkasta ei ollu pahasti pulaa ja nyyii jäsenii tuli koko ajan lisää. Kaikille jotain kliffaa Ekassa Tsilarin lööpissään Pekka skrivas buleimmaks haasteeks sen, ett kaikki melkein 4000 jäsentä hittais jotain kiinnostavaa ja innostavaa Slangin toiminnasta. Kylillä ja gartsoilla kävi kuhina, kun tsökattiin bamisehdokkaita. Slangikuoron ekat esiintymiset oli joulukuussa 2013 tsyrkkatapahtumissa. Slanginkeruukilpailu järkättiin Stadin skoleissa slangiproffa Paunosen alotteesta. HANNU SINNEMÄKI Tsilari_taitto_4-15_10.indd 13 21.8.2015 9.33. Se skrivas slangikuorosta, joka alottikin Matti Reittamon johdolla.. Taas vilkahtaa verhot ikkunan, kun joku hoipertaa ulos ovesta kantakapakan Kesäillat Kaivopuiston korvaamattoman luo muiston, sykkeessä niin nuorekkaassa kun juhlittiin. Nykyaikaan kuuluu some ja Pekka kannustiki slangilaisia skrivaamaan naamikseen juttuja. Pekka pyys slangilaisia funtsaamaan nyyia idiksiä, mitä voitais duunaa perinteisten hommien lisäks. Foto: Marjatta Salminen. Tsilari 3: Klaus Bremer. Onneks hallitus ei sentään kerralla vaihtunu, jeesaamaan jäi muutama konkari. Kun slangissa rytmi keikaroi, ja juuret Karibian tai Kuopion aksentoi. Syyskokouksessa valkattiin bamikseks yrittäjä, liikkeenjohdon konsultti Pekka Kurvinen. Ku toiminta kasvo, päätettiin osaaikasen toimistonhoitajan duunista tehdä kokopäivästä. Tsilari 2: Matti Herlevi. Kun onnen saa,katseen luottavan, kun lausuu hellästi kädet kaulakkain: ”sua rakastan”. Samaan aikaan se tsiigas, ett pitää uudistuu. Yhdistys seilas varakippari Marjatta Salmisen johdolla seuraavaan syyskokoukseen asti, missä valittiin bamikseks Sami Garam. Pekalla on myös aktiiviupseeritaustaa, mistä saatiin mallii, ku tiukan tarkkaan stailiin Pekka heti kokouksessa bamlas näkemyksiään. Uudistuksii Pekka näki tärkeeks sen, ett yhdistys säilyttää tehtävänsä slangin keräämises ja säilyttämises. . Oi Helsinki, muistot lapsuuden niin ihanan, kenties rikkinäisen. Ja kaiken puntaroi niin kuin vain voi tuo lokki Suomenlinnan majakan. Slangijengille tuli yllätyksenä, ku kesällä Pekka sai tarpeekseen bamiksen hommista ja eros kesken kauden. Tän juhlavuoden Tsilareissa minnailtiin bamiksia. Nyya varabamis valittiin kans. Keväällä 2014 froogattiin pluggaajilta, mitä ne funtsaa Tsilarista. Mutsi on bestis –tapahtumassa 2013 Pekka kaikkien tsennaamien friidujen seurassa. TSILARI 4/2015 13 JUHLAVUOSI 20 V VIRVE KUUTAR N uorempi sit hitattiinki. Aiemmin on skrivattu: . Toiveena oli kans, ett hitattais nuorempaa jengii ottamaan vastuuta. Tsilari 1: Vode Sulander. Oi Helsinki,malja nuoruuden, kun rannoillas kuultaa yö kesäinen
4000 ja Seitsistä seuraavakssi eniten eli 3700. Kisafiilistä Stadin gartsoilla Helsinki otti ennätysmäärän vieraita lämpimään syleilyyn. Voimistelua pikkuskidistä seuranneena kiertelin innoissani kaiket päivät ympäri Stadia tsiikailemas esityksii. Suomesta osallistujii oli n. Se oli ainutlaatuisen upea voimistelujuhla. Gymnaestrada saatiin Suomeen. Se oli gutaa Gymnaestrada toi Stadiin liikunnan iloa Oli kliffaa, et 15. Elämän eliksiirii pressalleki Ulkolaisii vierait ihastutti, kun ne hokas, että Suomen expressa Tarja Halonen oli lungina messissä yhdes ryhmäs, joka kävi kaupunkilaivoilla esittämäs kisajumppaa. Helsinkiin saapui kaikista maanosista 21000 voimistelun harrastajaa. Jumppareita näkyi 12.-18.7. Voimistelijat oli majoittunu yli 50 skoleen. Vaikkei suulis paljo skriinannu, ei tullu vodaakaan. Foto: Jarmo Niemenkari Tsilari_taitto_4-15_10.indd 14 21.8.2015 9.33. STADISSA TAPAHTUU JARMO NIEMENKARI Sonera-stadikan kentällä duunattiin kliffoja kuvioita. Voimistelu sopii kaikille ja tekis slangijengillekin gutaa. Niinpä väkeä tungeksi aamusta iltaan kaikilla tapahtumamestoilla: Olympiastadikalla, Jäähallissa, Sonera Stadiumilla, Messukeskuksessa ja kaupunkilavoilla. Vapaaehtosiiki oli 3000. Olin iteki messissä, sillä Helsingin Jyryn Lipstikkaryhmä oli blokattu esiintyy Pohjoismaiseen iltaan. 14 TSILARI 4/2015 J engi sai Stadissa tsiikata yli 200 timmeä huikeita voimisleluprokkiksia 15 eri areenalla. Jokainen stadilainen aisti kliffan kisafiiliksen treffatessaan dallaavia reippaita jumppaporukoita. Kaupungil rundailles kaveerasin voimistelijoitten kaa ja treffasin tuttuja. kauniin pääkaupunkimme katukuvassa ja yhteisen liikunnan riemun tsennas heti ekasta päivästä. Se oliki mahtava kokemus, joka opetti samal bonjaamaan, miten buli duuni on tehty näytösten eteen. Muutama flygge sveitsiläisille tarttettiin ja rekvisiittaaki niil oli kolmisen rekkakuormaa. Ne tsöras skuruilla, dösillä ja stokeilla kisapasseillaan. Saatiin naamat telkkariin. Jokainen Gymnaestrassa oli satsannu maltaita päästäkseen esiintymään ja nauttimaan muiden ohjelmista
Stadissa on hyviä voimisteluseuroja. Kuvioiden ja muotojen kautta ohjelma kauniin musiikin myötä huipentui Stadionin viheriön keskelle muodostuneeseen suureen valkoiseen joutseneen. Hän oli myös rundannu Senaatintorilla ja Sonera Stadiumilla. Joka päivä pitäis voimistella, mielellään heti aamulla. Etelävuori), joka sendas foton. Toivonkin, että syksyllä, kun vuorot alkavat, uusia lapsia ja aikuisia tulee saleille. Päättäjäisissä selvisi, että seuraava Gymnaestrada järjestetään Itävallassa 2019. Ilta oli kokonaisuudessaan onnistunut. Iltaisin vois mennä seuran harkkoihin. Tsilari_taitto_4-15_10.indd 15 21.8.2015 9.33. Näin vastasi jo pikkutyttönä voimistelun alottanut Outi: ”Liikunnan ilo on ihmisen voimavara. Kokemamme perusteella voimistelu on heille elämän eliksiiri, joka antaa terveyttä, suorituskykyä, notkeutta ja voimaa. Hän on esimerkiks ollu TUL:n liittojuhlilla äiti-lapsi-kenttäohjelmassa tyttärensä Annan kanssa. Valkea lintu -ohjelman musiikkina soi Nightwish ja joutsen oli loppuhuipennus. Näytöksistä mielestäni oli kaikkein upein Fig-gaala – Live, Love, Laugh. Päättäjäisten jälkeen kysyin häneltä, mikä on Gymnaestradan mesitsi meille suomalaisille. Ehdin seurata kuvioita hieman tarkemmin. Keskiviikkona törmäsin Paavo Nurmenlavan tuntumassa voimisteluguruun Eila Uittoon. Esitykset ovat taiteellisia, taidokkaita, hyvin treenattuja sekä mielikuvituksellisia. Käpylän voimistelijat esiinty Kustaankartanossa starbuille. Foto: Jarmo Niemenkari. ”Tällaista liikunnan juhlaa voisin ihailla vaikka kuinka paljon. Myös Sveitsin ilta Gymnastics is relative jäähallissa oli ollut STT:n urheilutoimituksen esimiehen Kaija Yliniemen mukaan huikea. Osallistujat ovat panostaneet huisisti aikaa ja rahaa reissuun. Esityksen päätteeksi yleisön osoittaessa suosiotaan arviolta 40-60 vuotiaat saksalaismiehet asettuivat katsomon eteen riviin ja heittivät vuorollaan kaanonissa koko voltin taaksepäin. Riikkasten ryhmässä oli slangikuorossa laulava, Jyryn naisosaston puheenjohtaja Outi Havia. TSILARI 4/2015 15 mainosta suomalaiselle demokratialle. Pääsihteeri Maria Laakson mukaan onnistuminen johtui kiitettävästä valmistelusta ja yhteishengestä. Funtsimme, millaisia eroja eri maiden voimistelukulttuureis me oltiin hiffattu ja sitä, mikä saa voimisteluväen ympäri maailman joka neljäs vuosi kokoontumaan yhteiseen Gymnaestradaan, jossa mitaleja ei jaeta. Voimistelu on perusliikuntaa. Eilalla oli fikkassa tiketit Midnight Sun Specialkenttäohjelmien iltanäytökseen. Harvas maas dirikat on yhtä lähellä folkkaa. Lopulta voltia heitti peräperään jopa 40 kimmoisaa ukkoa, vaikka jokaisella oli rankka ilta takana. Tarjalla on Stadin friiduna paljo kokemust voimistelustki. . Stadilaisten elämässä Gymnaestradaa ennenkin: Kohti Wieniä v. Huikeita esityksiä Ennen illan näytöstä Stadikan kahvilassa tapasin Eilan uudelleen ja muita voimistelun asiantuntijoita, mm. Ohjelmat sisälsivät sellaista taitoa ja osaamista, mikä lumosi. He toistivat esityksen kaikille katsomoille. Mesitsi kaikille Gymnaestrada sujui niin hyvin kuin on mahdollista ja messissä olleet diggasivat Helsingin olosuhteita. 1965: Munkkivuoren yhteiskoulun friidut treenaa suomalaisten seurojen bulia ryhmäohjelmaa varten. Voimistelu sopii kaikille ja tekis slangijengillekin gutaa. Osallistujat vaikuttivat todella iloisilta, energisiltä ja sosiaalisilta ihmisiltä. Siinä voimistelijat olivat uhmanneet painovoimaa ja Albert Einsteinin suhteellisuusteoriaa. Mukaan liittyi spontaanisti miehiä muista maista. Miesten ja lasten isohko määrä ulkolaisissa porukoissa oli itselleni yllätys. Valkeassa linnussa esiintyi liki 900 taitavaa naisvoimistelijaa eri seuroista ympäri Suomen. Siihen oli kai koottu 20 esitystä 18 maasta. illan odotetuimman ohjelman Valkean linnun koreografin Riikka VirkajärviJohnsonin, joka selvästi snadisti skakas, vaikka esitreenit lupas hyvää. Jyryllä on vuoroja Vallilan koulussa, joka on Stadin slangin byroota vastapäätä Hämeentiellä.” Voimisleluliiton sivuilla ja Facebookissa uskotaan, että Gymnaestradan vaikutus jatkuu seuroissa pitkään, sillä se oli osallistujille ikimuistoinen kokemus ja ohjaajille erinomainen ideasampo. Havaitsin, että yhdessä kuviossa voimistelivat Helsingin Jyryn Ihanaiset Minna Närvän johdolla. Hän työskenteli vuosikymmenet voimistelun parissa, on laatinut ja nähnyt paljon erilaisii huipputason kenttäohjelmii. Fotossa edessä keskellä Lea-Paulette Seres (nyk. Foto: Jarmo Niemenkari. Kaikissa niissä on mukana sellaista iloisuutta, luovuutta ja liikunnan voimaa, mikä panee sydämen sykkimään”, fiilisteli Eila. Snadimpien osallistujamaiden yhteisesityksessä oli voimistelijoita niin paljo, et osa joukosta voimisteli kaarteissa futiskentän rajojen ukopuolella. Valkoinen lintu esitettiin uudelleen
Steisin jenginuoresta varttui päihdetyöntekijä, kamaja brenkkuduunari, joka yhä tsiikaa heikompien ja densojen perään. Pyövelin vika matsi. Stadin kaupunginvaltuutettuna (sd) hän tsittasi ensin sosiaalilautakunnassa, nyttemmin urheilulautakunnassa. Tsilari_taitto_4-15_10.indd 16 21.8.2015 9.33. Jangstereissa tulevaisuus Käpylän kundi, mutta Vantaalla födjannu ja Varistossa lapsuutensa viettänyt Jukkis pyöri jo ihan nuoresta Stadin jengeissä. Nykyisin hän styylaa Stadin Slangin ry:n varapuheenjohtaja Marjatta Salmisen kanssa. Eli elämä on ihan laiffii. Pian Aseman kundit alkoivat kuitenkin syrjäytyä; dokata, käyttää kamaa ja rosvoilla. 16 TSILARI 4/2015 K eskikoulun käynyt kundi alko alle viiskymppisenä studeeraa diakoniaa ja pluggaa sosionomiksi diakoniaammattikorkeakoulussa Alppilassa. Ennen tuota päätöstä oli ehtinyt tapahtua paljon ja niin myös sen jälkeen. Ennen kuin rupesi kokopäiväiseksi opiskelijaksi AMK:ssa hän oli duunissa Nubiksessa Albertinkadun ja Uudenmaankadun risteyksessä stondaavassa, himaa vailla olevien stadilaisten ’hima himattomille’ vieraskodissa. Tänä päivänä jätkistä 70 % on kuopassa tai lusimassa. Aikaa tapettiin Steissillä ja Espalla. Järvisellä on entisestä liitostaan teini-ikäinen tytär Veera. Valmistuttuaan vuoden 2016 lopulla Jukka aikoo jatkaa hommia Vieraskodissa. Vuoden aikuisopiskelijaksi Jukka Järvinen valittiin 2008. Flaidiksiakin oli. Vuonna 2007 Jukkis päätti luudaa megeen kuntavaaleihin. STADILAINEN KARI VARVIKKO Käpylän Pyövelistä päihdetyöntekijäksi Jukka Järvinen (51), yksi Suomen kovimmista entisistä ammattibokraajista stikkas pyyhkeen lopullisesti kehään kymmenen vuotta sitten. Viime eduskuntavaaleissa jäbä pyrki eduskuntaan, mutta tavoite jäi vielä saavuttamatta
Nyt loppu brenkun otto. Kundien managerina toimi Gary Trevet. Jälkeen päin funtsattaessa oli hieno juttu, että ei niitattu. Viikinki ja Pyöveli. Pyöveli oli skruudannu koiran eväät. Tilanne oli järkyttävä. En unohda sitä koskaan. Näin Jukka ’Jukkis’ Järvinen, jota Pyöveliksikin joskus symfattiin, kasvoi knekkauksen myötä lyömättömäksi, jelppiä tarvitsevien kafrujen ja friidujen frendiksi. Monilta skideiltä puuttuvat myös miesten mallit ja himakuri. Isäpappa tsiikasi poikaa vähän loivasti ja totes ykskantaan: Ei lyödä. Sitä ennen hän oli lätrännyt brenkun kanssa lähes kymmenen vuotta. Faija oli reilusti yli satakiloinen jäpikkä, kaksinkertainen brottauksen Suomen mestari ja myös nyrkkejään kehässä heilutellut konkari. Jukka oli päättänyt, että jonain päivänä osat vaihtuvat. Kerran hän heräsi aamulla himassa Käpylässä, kun dogi nuoli naamaa. Sen jälkeen ei ole dokattu huikan huikkaa. Menin Ruotsiin tekemään ammattilaissopimusta 1994 ja olin juuri tsiikannut Mariellalla leffan ’Kuoleman kyydissä’, kun skönenkäynti yltyi ja aallokko pauhasi. TSILARI 4/2015 17 Pikkupyöveli ei lähtenyt jengin messiin tekemään brekkiksiä vaan rupes knekkaan. Kun ukko auko päätään, Jukka totesi äijälle, että nyt tsiikataan mistä täi kusee eli kumpi meistä on stydimpi. Muistellessaan bokrauksen yhteydessä sattuneita mieleen jääneitä tapahtumia, Jukalle nousee kaksi päällimmäisiksi. Välillä enemmän, välillä vähemmän. Uran kohokohta oli Elviksen kotikaupungissa Memphiksessä käyty matsi kivikovaa Jack Jacksonia vastaan. Ulkona skiglasi monia paatteja ja skönessä hyppelehti snadeja mustia pisteitä. . Vuonna 2001 hän bokrasi MM:sta (IBU) ja hävisi kulman auettua belgialaiselle Derek Valleylle. Ammattilaismatseja oli yhteensä 31, joista 25 voittoa; niistä tyrmäyksellä 9 ja häviöitä 6. Ne olivat hädässä olevia ihmisiä. Mestaria kerrakseen Parhaimmillaan 1990-luvun puolivälissä Pyöveli kniibasi Jenkeissä Muhammed Alin valmentajan Angelo Dundeen tallissa yhdessä kaiffarinsa Jyri Kjällin kanssa. Jukkiksella oli kaksi kertaa lähellä myös IBU-liiton MM-vyö. Faija, joka välillä dokas paljon, veti poikaa usein pataan. Samalla meteli kävi korvia huumaavaksi ja botski heittelehti. Normaalit leikkimiset ovat vähissä. Amatöörinä hänellä oli 105 matsia, joista klaarasi 85. Ihmisten hämmästys ja hätä oli aitoa ja ennen kokematonta. Ps. Tänä päivä Jukkiksella ja faijalla on ihan normaali isäpoikasuhde. Fundeeratessaan mistä nykyjangsterien väkivalta kumpuaa, Jukkis uskoo osasyynä olevan tietokonepelien ja väkivaltaleffojen. Jukka ’Pyöveli’ Järvinen bamlaa bokrailusta Erkki Alajan Bollis-kniigatreffien jälkeen Kaisiksessa 5.11.klo 19.00. Silloin Herra häntä puhutteli. Oli kuin koko maailma olisi pysähtynyt. Koiran eväillä Käpylän Pyöveli pani lopullisesti korkin kiinni vuonna 1998. Se oli sitä oikeata miesten mallia. Jo ennen alkavaa bokrausuraa hän myös skulasi futista ja voitti SM:n HJK:n edustusjoukkueessa C-pojat 1977, jonne nousi Kannelmäen HJK:sta. Jack oli listattu jenkkien kymmenen kärkeen. Nuppi kelasi ja kelasi. Olin treenaamassa MM-ottelua varten Floridassa vuonna 2001, kun World Trace Centerin tornit romahtivat New Yorkissa. Nyrkkeilyuraa kesti kaikkiaan 26 vuotta, joista 15 ammattilaisena. Pyöveli finstasi. Tsilari_taitto_4-15_10.indd 17 21.8.2015 9.33. Kun ukko auko päätään, Jukka totesi äijälle, että nyt tsiikataan mistä täi kusee eli kumpi meistä on stydimpi. Jukka Järvinen voitti amatööriuralla kolme Suomen mestaruutta ja ammattilaisena ’Pyövelinä’ peitotessaan Tony Halmeen 1996, yhden. Radiosta kuulutettiin, että meillä ei ole hätää, mutta vieressä sjunkkaa Estonia. Tvettaan mennessään, hän tsiigas spegeliin ja hogas, että turpa oli täynnä maksaa ja maissia; koko pärstävärkki oli ihan veressä. Kun kundi oli treenannu vuodesta 1979 HeNy:n salilla Ruskiksella 4-5 kuukautta, hän meni kerran yöllä jurrissa himaan
18 TSILARI 4/2015 A laja on plärännyt teostaan varten läpi suuren määrän monipuolista lähdemateriaalia, mikä kuuluu kirjan sivuilla tarkkaakin tarkempina detaljeina. Dresdenissä von Frenckell harrasti ja stedaili useita eri lajeja maahockeysta futikseen, tenniksestä kelkkailuun ja autourheilusta hiihtoon. 1952) on tehnyt bulin duunin urheiluväen hyväksi kootessaan Töölön Pallokentän, Bolliksen 100 vuotisen historian yksien kansien väliin. Tsilari_taitto_4-15_10.indd 18 21.8.2015 9.33. Lopullisesti urheilukärpänen puraisi tätä maamme historian suurmiestä, kun hän häämatkalta palatessaan pääsi seuraamaan KIBE SKRIVAA KIMMO ISOTALO Erkki Alaja – Bollis: Töölön Pallokentän 100 vuotta KIRJA-ARVOSTELU: Entinen aktiiviurheilija, nykyinen tietokirjailija Erkki Alaja (s. Erik von Frenckellin idis Töölön Pallokenttä bygattiin sata vuotta sitten venäläisten vanhalle kaalimaalle urheiluvaikuttaja Erik von Frenckellin aloitteesta. Luutnantti Carl Theodor von Frenckellin skidi oli opiskellut Dresdenissä dippainssiksi 1900-luvun alussa ja innostunut kaupungin teknillisessä yliopistossa urheilusta, joka oli 1800-luvun lopulla syrjäyttänyt vanhat voimistelua ja terveysliikuntaa suosineet suuntaukset. Lopputuloksena on teos, joka peilaa oivallisesti Bolliksen kehitystä osana suomalaisen yhteiskunnan sekä Stadin historiaa. Käytetyt arkistot, lehdet, kokoelmat ja kirjallisuus antavat kuvan hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti tehdystä työstä
Finskin pukukoppikäytävät tuntuivat jotenkin kliinisiltä hammaslääkärikäytäviltä”. Stadikan valmistuminen vuonna 1938 kohotti alueen arvoa entisestään ja presidentti Kyösti Kallio julisti alueen suomalaisen yhteistunnon tyyssijaksi. Kendohalli valtasi tenniskenttien paikan ja Töölön jalkapallostadion yhden futiskentistä. Entisestä merenpohjasta kehittyi suoalue ja sittemmin venäläinen kaalimaa, josta lopulta yhden miehen innostuksen pohjalta hioutui todellinen urheiluhelmi. Tivolimäen huipulla sijainnut hyppyrimäki on joutunut väistymään, kuten myös mäen rinteillä ihmisiä viihdyttäneet Tivoliravintola ja tanssilava. Stadilaisille tarina cityn entisen landealueen Töölön kasvusta nykyiseen arvoonsa tarjoaa varmasti useita tarttumakohtia, joista kuulisi mielellään enemmänkin. Bolliksen tarina alkoi, kun von Frenckell flyttas skolet koluttuaan takaisin Stadiin Hämeentie 65 00550 Helsinki . Futis ja muut lajit Bollis –kirjan heikkoudet ovat vaatimattomia. Urheilullisesti teoksen pääosassa on jalkapallo ja Bolliksella pelattuja tärkeitä futismatseja esitellään tarkasti pieniä yksityiskohtia myöten. Osakeyhtiön mailla pelattiin ennen kaikkea futista ja jääpalloa, mutta myös tennistä, maahockeytä, golfia, lätkää, baseballia, käsipalloa ja pesistä. Eri lajeja olisi voinut esitellä tasapuolisesti, mikä olisi korostanut Pallokentän merkitystä koko urheilulle, eikä vain futikselle. Ansiokkaan taustaselvityksen ansiosta niin Bolliksen merkittävät tapahtumat kuin Stadin historia tulevat selkeästi esitellyksi. Näiden puuttuminen on sääli, varsinkin kun huomioidaan Alajan tekemä valtava tutkimustyö. Vanhasta kunnon Pallokentästä on jäljellä kaksi nurtsikenttää ja nekin ovat nykyään lämmitettäviä. Sittemmin Bolliksen alue laajeni ja kenttiä tuli lisää. Bollis on todistanut niin Armi Kuuselan kotiinpaluuta Miss Universumina kuin talonpoikaismarssin kokoontumista. Urheiluinnostuksen vallassa von Frenckell valittiin IFK:n varapuheenjohtajaksi sekä vastaperustetun Osakeyhtiö Pallokentän (Aktiebolaget Bollplanin) puheenjohtajaksi. Stadin historiaa Alajan kronologisesti etenevä teksti on mielenkiintoisesti skrivattu ja mukaansatempaavaa. Kirjan tieteellinen arvo olisi korkeampi, jos se olisi varustettu asianmukaisille lähdeviittauksilla. TSILARI 4/2015 19 Stokiksen vuoden 1912 olympialaisia, jossa Hannes Kolehmainen juoksi Suomea maailmankartalle. Yhtiö vuokrasi Stadin kaupungilta 11 hehtaarin pläntin vanhalta kaalimaalta, jonne se rakennutti Suomen ensimmäisen nurtsikentsun heinäkuussa 1915. Bollislaisuus ei ole kuitenkin riippuvainen aidoista tai rajoista, eikä sen henkinen merkitys ole hävinnyt mihinkään. Sukupolvilla on omat kokemuksensa Pallokentän alueista. Ekasta nurtsikentsusta suomalaisen yhteistunnon tyyssijaksi Bolliksen tarina alkoi, kun von Frenckell flyttas skolet koluttuaan takaisin Stadiin. Esimerkiksi entinen jalkapalloilija ja toisen polven bollislainen Pasi Rautiainen kuvailee, että ”Mulle Bollis oli se vanha Bollis. Tästä maamme ensimmäistä nurmikentästä kehittyikin nopeasti koko Stadin ja suomalaisen urheilun kokoontumispaikka sekä keskus. Erkki Alajan teoksessa Bollis saa arvoisensa kunnianosoituksen 100-vuotispäivänsä kunniaksi. Teijo Pynnönen 0400-705 635 www.maalauspynnonen.fi verstas: Limingantie 23-25, Helsinki Tsilari_taitto_4-15_10.indd 19 21.8.2015 9.33. Tölikän kaupungistuminen ja niittyjen, kaltsien sekä upeiden villojen väistyminen korkeiden kivitalojen tieltä on tarina, joka uppoaa jokaiseen stadilaisen kuin hullu puuroon. Kaikkiaan Bollis Töölön Pallokentän 100 vuotta on kunnianosoitus alueelle, jonka tapahtumarikas stoori on hieno osa suomalaista urheiluja kulttuurihistoriaa. Alueella on myös ridattu, skrinnattu, jousiammuttu ja otettu vastaan olympiasankareita. Bolliksen alue on vuosien aikana muuttunut monta kertaa. Von Frenckellin, Lauri ”Tahko” Pihkalan ja Paavo Nurmen kaltaisten urheilusuurmiesten lisäksi Alaja ei unohda myöskään vähemmän tunnettuja, mutta suuresti urheilukulttuurimme vaikuttaneita persoonia. Kisojen jälkeen tuoreen aviomiehen kerrotaankin todenneen nuorelle vaimolleen, että ”olympiakisat on joskus saatava Suomeen.” Tuo unelma oli alkusysäys myös Töölön urheilualueen synnylle. Tekstin lisäksi myös kirjan useat vanhat ja upeat kuvat antavat lukijalle mahdollisuuden kurkistaa menneisyyteen ja vertailla tämän suomalaisen urheilun keskuspaikan sekä sen ympäristön vaiheita Bolliksen nykyisen tilan kanssa. Esimerkiksi ”palloprofessori” ja Tampereen Ilveksen perustajahahmo Niilo Tammisalon tarina on hienosti ripoteltu kirjan sivuille. Ikääntynyt, sekalainen seurakunta yli jengirajojen viihdyttää yhä toisiaan Pallokentän nurtsien ottelutapahtumissa. Tässä näkyy selvästi Alajan oma futaajatausta sekä hänen veljensä rooli Suomen Palloliiton puheenjohtajana. . Viimeisimpänä entisen ridausmestan paikalla rakennettiin kuplahalli
– Minulle on tärkeää viedä taideelämyksiä niiden ihmisten luo, jotka eivät pääse taiteen luo muuten, Kaartinen perusteli. Se kertoo tarinan Hannasta, joka vasta äitinsä kuoltua alkaa muistaa ja kaivata. Kahden naisen bravuuria Estella ja Sofia kanalassa oli ensimmäinen näytelmä, jonka näin keväällä 2013 Takomossa. Se katsomo ja näyttämö on heille, jotka haluavat nähdä tai haluavat näyttää enemmän, paremmin ja kokonaisvaltaisemmin. Hannana Tarja Heinula loistaa elämänsä roolin matkalla uraohjuksesta muistisairauteen. Lisäksi oli mukava nähdä Minna Aro ja Jukka Juolahti pitkästä aikaa rooleissa. Vanhukset olivat eriasteisesti muistisairaita, mutta tuokiot saivat aikaan voimakkaan kokemuksen samassa hetkessä olemisesta. Lopussa Hosiasluoma haudataan elävänä multaan keskellä näyttämöä. Ensimmäinen puoliaika on hajanaisempi, toisen puolen Pasolini-sovellus perheestä ja Hanna Raiskinmäen STADIN SYKE RISTO KOLANEN Teatteri Takomo on pienteatteri Fredalla Punavuoressa. – Teatteri on maailmankuva, Takomo julistaa. Molemmat artikuloivat erityisen hyvin, Dadu on siitä palkittukin. Myllypuron palvelukeskuksessa. Esiintyjille jaetaan Nalle-karkkia. Takomo tekee yhteistuotantoja ja jäsenistön omia esityksiä sekä tarjoaa vierailuja. Tsilari_taitto_4-15_10.indd 20 21.8.2015 9.33. Takomon esitys on täynnä pikkurikollishuumoria, isoja kollektiivimaalauksia, joiden esikuva on viimeinen ehtoollinen, Jenni Urpilaisen koreografioiomaa tanssia, miesprostituoidun haastattelun ja Björn Wahlroosin videoidun puheen Pörssitalon 100-vuotisjuhlista. Pääosissa ja esityksen päätekijöinä muutenkin ”karismaattinen” Joanna Haartti ja ”hysteerinen” Noora Dadu, jotka ovat 2010-luvun helsinkiläisiä teatterimainetta kartuttaneita Takomon nykyjäseniä. Teatteri haluaa olla pieni ja kevytrakenteinen huoneteatteri, jonka teokset ovat moniäänisiä ympäröivään yhteiskuntaan, jonka asioista se haluaa keskustella, naiskuvasta vanhusten muistiongelmiin. Vuosittain on yksi oma teos yhteistuotantojen lisäksi. Pian puhuja onkin pyörätuolissa avuttomana. Dadulla on kuulaat kauriinsilmät, joihin moni ihminen hukkuu näyttämöllä ja katsomossa tulevina vuosina. STADIN PIENTEATTERIT 13 Takomo uskaltaa Fredalla Noora Dadu valmisti monologia viisi vuotta. Istumapaikkoja on noin 80. Sinusta tehtiin laulu Vanhusten asema, hoito ja muistisairaudet, Suomessa nousee teatterin aiheeksi useassakin 2010-luvun näytelmässä. Pitkäperjantaina 2014 katsoin herkeämättä otteessa pitävän rakkausja kärsimysnäytelmän. Esitys vieraili Töölönkadun palvelutalossa, ja on kiertänyt Lappia myöten. Perustajapolveen kuuluivat nuoren polven uudistava ohjaaja Kristian Smeds ja hänen ikätovereitaan näyttelijämaailmasta. / Ei kuljeta hyvää sanomaa / pyrstössään / kukasta kukkaan, Teemu Mäki sanoo runossaan Rakkaus runokokoelmasta Kuolevainen 2008). 20 TSILARI 4/2015 T eatteriyhdistys Takomo ry perustettiin syksyllä 1996 Helsingissä. Yhteistyö Teatterikorkeakoulun kanssa tuo kerran vuodessa maisterin lopputyön nuorelle tekijälle. Wahlroosia, rakkaudella – Rakkaus ei ole mehiläinen. Esitys syntyi yhteistyönä Rospuutto-ryhmän kanssa ja osana Teatteri Takomon vanhustyöprojektia syksyllä 2010, kun teatterilaiset järjestivät lukutuokioita mm. Ytimessä ovat uteliaisuus ja uskallus. Taiteellinen linja perustuu haluun kokeilla, ottaa riskejä ja innostaa. Se oli jatko-osa esitykselle Estella ja Sofia matkalla manalassa vuonna 2010. kokeellinen, uudistava näyttämöteos on Teoreema (Rakkausnäytelmä). Takomo on ammattitaiteilijoiden yhteenliittymä, joka haluaa löytää teatterin tarpeellisuuden tässä ajassa. Haartti vakuutti jo Teatteri Jurkan Soita minulle, Billy -esityksessä. Kolmas sarjassa oli Estella ja Sofia hypnoosdissa. Se ei karta naurua, surua eikä paatosta. Siinä brittiläinen kaunispoika Terence Stamp hurmaa porvarisperheen kaikki jäsenet ja palvelijat sukupuoleen katsomatta. Kuva Mitro Härkönen. Kuvataiteilija Teemu Mäen ja Niina Hosiasluoman ohjaaman esityksen innoittajana on toiminut Pier Paolo Pasolinin samanniminen elokuva vuodelta 1968. Kati Kaartisen Sinusta tehtiin laulu oli huhtikuulla 2013 runonkaltainen kantaesitys muistin ja minän haurastumisesta ja hiipumisesta