Sen ansiosta jengii käy nyt kolme kertaa enemmän tsiigaamassa stadin hissaa, siis pari sataatuhatta stad laista vuodessa. I I ag ll Skrivaa Tsilariin Julkaisemme kirjoituksia Stadista ja Stadin slangista. Vuodesta 2008 alkaen stadin mussaan on ollut vapaa pääsy. Ainaski skurut vois olla ilmaisii, nytkin jengi skujaa niis bommilla. Se, et mussa ei bungaa mitään ei haittaa Se on pannut vaan vipinää niitte duuneihin. Stadin hissaa ja vanhaa kamaa voi tsiigata seitsemässä mestassa: Hakasalmen haussin lisäksi on Sofiankartsan päämussa, Sederholmin haussi Aleksilla, Ruiskumestarin haussi Kristianinkartsalla, Duunareitten himamussa Alppilassa Kirstinkartsalla, Ratikkamussa Töölönkartsalla ja Tuomarikylän kartano Tuomarinkylässä. Siinä mielessä stadin mussat ja Stadin slangin jengi ovat oikeestaan asebroid ks i Molemmat tsemppaa kotiseuturakkauden, himakulmien puolest Vanha krääsä ja fotot mussassa ja vanha kunnon nuoruuden ja skidiaikojen slangi panee pumpun sykk mään. Aineiston lähettäminen suoraan taittajalle on kiellettyä. Se perustettiin vuonna 19'1'1 Hakasalmen huvilaan eli Aurora Karamzinin himaan, joka staijaa Manskun varressa Finlandiatalon ja uuden musahaussin välissä Sadan vuoden aikana stadin mussasta on tullut buli kokonaisuus. Kun lähetät julkaistavaa postia, Iaita mukaan nimesi ja osoitteesi, vaikka käyttäisitkin nimimerkkiä. Si i hen tarkoitettu ai nei sto tulee olla toimituksessa 8.10.201 1 mennessä. Taikemmat tiedot lehden toimituksesta löydät sivulta 4. Maksimipituus kaksi liuskaa! Toimituksen osoite on: Stadin Slangi ry, Tsilarin toimitus, Hämeentie 67, 00550 Helsinki Sähköposti : tsilari@stadinslangi.fi Mussa ja tlangi Stadin mussa bailaa satavuotisbailujaan tänä vuonna. Kun lysnaa, lesaa tai bamlaa slangia alkaa lengin oma hissa levaa. Tutut kundii helssaa, tutut mestat lafkat ja safkat, Neumannin tsieguratehdas, Lrntsin vuoristorata viiden minsan pysky, Alppilan jortsulava, snyggit friidut joraamassa myöhemmin Piispan Eki treenamassa bokrausta. l d1 e , . Lehden nimi Tsilari tulee sanoista'tiil säljaren", joka tarkoitti lehteä, sähkösanomaa, jonka yhden kappaleen myyntitulon sai myyjä pitää itsellään. 2 YSXLARS 4f{ t Päätoimittaia Pertti "Pemu " Stadin Slangi ry:n pj. Pemukin dallaa taas Karjalankartsan ja Porvoonkartsan höörneil. Lasse Mustonen 050 550 5706 Liemola 050 585 B9B5 Fernus: påäklrjcitus åå : .t * * I' ',.11äa. Valtuusto teki sillon tosi fiksun päätöksen. silloin minnaa vanhat kultaiset vuodet, onnelliset hetket Nurkkapatrioottien öögast valuu haikee kyynel Slangi on monen stadilarsen sielun ja pumpun oma pyhä mussa. Stadivoi blisaa ratikat ja dösat täyteen erilaist reklaamiija dilkkaa niis kaikenlaist mainoskrääsää. Ja busan kyydist pitäs saada ainaskin kunnon rabal SUUNII. Siis bamlataa ittemme terve ks, Pemu Kannen foto: Joni Färdig ' : l-, tr': ifuP'Jh ff Seuraava numero on kaksoisnumero 5-612O11 ja i I mestyy marras-j ou ku u ssa. Julkaistavaksi tarkoitettu sähköisessä muodossa. Niiten Cuuni on saada jengi minnaamaan vanhoja juttuja. Nykyään mussaan kuka tahansa voi dallaa ja tsiigaa mitä tahansa eikä se bungaa mitään. KLIFFAA LOPPUKESÄÄ Tsilarin lukiloille.. Ne tseenaa nyt enemmän ku sillo, ku ne blisas slabareit Stadi vois funtsia muuteski miten veronmaksajat sais snadisti enemmän vastinetta niiden fyrkalle. Stoge jyrähtää ohi. Mut mussaa piti kehuu ja kiittää. Tätä minnaamisen rremua bjyydaa meille mussat ja kaikki ku ttuuriperintö päällimmäisenä slangi, oman Stadin kieli. Ratikois ja dösis vois ihan hyvin skujaa pommilla. Se tuo potkua 1a styrkkaa tähän olemassaoloon, koko maailmaan Maailmaa ei muuten kantsi treenaa endraa, riittää ku snadisti 'treenaa bonlaa sitä Stadin dirlga Jlssr Palunen kL,, se onnitteli 100-vuotista Stadrn mussaa sano et ku ttu"' 1a mlssakäynnit saa jengin parempaan kondikseen Se on I r<; studeerattu juttu! Sillon se tarkoitti myös et slangi ku on tota ko<onaisvaltalsta minnaamista, pitää myös huo ta jeng n kond ksest
Tsöraa ffi*-g' sporalla! -J .. " -*'=l *YTåäu--låryä$ffi,w gäTää \-:&ä.rb. i ff**.**1*x*$[*e"* i ffiäffiäH' € Maffssonin Ekin alkupalat äg;L{;{L{ u Tuleeks mitöö voi droisooks mö vetskorin bosee. YSåLAR* 4ft { 3 412011 SISÄLTO Pääki rjoitus-------------------------2 Mattssonin Ekin alkupala----------3 Snygei Stadivinkkui---------3 Stadin Slangin hallitus-------4 J äse n postia--------------------------5 Bamlausdirikan lööppi-------6 Stadin sydämessä----------7 Gimma Gröönlannis-------------8-9 Blosiksen föraamaa------------1 Lasse ja siivooja----------------11 Stogen tuoman stoori------*-1 1 Puu-Pasilan kundit-------1 2-1 3 Stepan muistomerkki-----1 4-1 5 Stenarin bileet------------16-17 Gamlat anonssil---------------17 Ponnarien gamlat----------1 8-1 I Lassen stoori----------------20 Koukussa pysteihin------------21 Lehti ku vat-----------------22-23 Stadilaiskuski landella------24 Rautalan kaa-------------------------26 Turla Rantalai nen-----.------27 Pihabailuja-------------------------28 Stadin snygein mesta-------29 Stadi froogikset---------------------30 Fotoskaba 4111---------------------30 Fotoskaba 3/1 1 vastaus-----31 Minne mennä Stadissa------31 Stad i n kl iffat mestat---------32 Stadin pyövelit----------------------32 Sörkän friidun stooreja--------33 Stadin Slangin kamoja------34 Myyntih i n nasto---------------------35 Frankin vitsit-:-----------------36 Pemun ki itokset---------------------37 Jäsen hakemus-:-------37-38 Perästä ku uluu-----------------38 Stadi froogiksen vastaukset---38 Karin pi irros-------------------------39 Stadilla kuultua--*-------------39 Slan g in jouluristeily--------------40 d'@ DLit] wiltil Affihu HotelliArthurin vinkkulistaltavoi nyt ti lata laadukkaita Stadin nimikkovinkkui: Stadin Valkkarii jaStadin Punkkuu. Piirros on Eki Mattssonin kniigasta: GRIINATAAKIMPASSA s langisutkauksii, kustantaja: EDIC0. c Lrt CT trrL Kuvassa Stadin vinkkuu esittelee vas: Arthurin ravintolapäällikkö Eki Tenhunen, Mirkku Ryskeja NuutisenAntsa
helsinki.fi Pia Snellman Treffivastaava pia.snellman@kolumbus.fi TSålkllSTCI ja TS!LARIN TCIIIMITI"J$ Hämeentie 67 00550 Helsinki puh. 046 810 1433 katri.mansikka-aho@ eduskunta.fi Pekka Kurvinen pekka. 050 585 8985 lasse@liemola.com Varapu heenjohtaja Hannu Heiskanen puh. karvinen@elisanet.fi JÄSENäT Erkki Nordberg puh. ".4-tEEffiE#H-HET! h fiKdsähdm gflrnWnaffiä IfuffiMffiN I reemmsm tKdsä ':MUNÄFÄÄT M[NNÄI.LEE" lJ HAå-L$TUS 2011 llmari Jokinen Toimiston hoitaja, hoitaa myös yhdistyksen jäsensihteerin ja sihteerin tehtäviä. 050 5125077 kimmo. I reJhuLasse Liemola, pj STADIN SL{\CI n' on PERUSTETTL: 14"9.1995 Yhdistyksen tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen'sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. (09) 774 1041 toimisto@stadinslangi.fi tsi lari@stad inslan g i.fi www.stadinslangi.fi T0[MiSTO ]SVOINNA tiistaisin ja torstaisin klo 14-18 YSXLÅR| 4/11 PÄÄTOIMITTAJA Pertti "Pemu" Mustonen puh. HALLITUS Puheenjohtaja Lasse Liemola puh. Pia Snellman, jäsen l-\ *= --' iF" ;---#,.i. 0400 428 325 hannu.heiskanen@htPpalvelut.com Taloudenhoitaja Kimmo Karvinen puh. 050 431 7123 enordber@welho.com Cata Mansikka-aho puh. 050 431 7123 enordber@welho.com Mikko SePPälä puh.040 567 1404 moseppal@cc.helsinki.fi TAITTO ja SIVUNVALMISTUS "OlliBull" Anikari PAINOPAIKKA Fram Oy Vaasa Cata Mansikka-aho, jäsen. 050-550 5706, mustoperlti@hotmail.com TSILARIN TOIMITUSKUNTA Toimitussihteeri Kari Sautero karisautero@netti.fi Raija Tervomaa puh. kurvinen @el mio.fi Mikko Seppälä puh.040 567 1404 moseppal@cc. 040 506 0954 raija.tervomaa@ kol u m b u s.f i Erkki Nordberg puh. ilmari.jokinen@stadinslangi.fi Hannu He skanen vara P1 Kimmo Karvinen, tal.hoit Erkki Nordberg,1åsen Pekka Kurvinen, jäsen. ffi J-å \jff J}€L Mikko Seppälä, jäsen
flo t3:30 Stadi tsyrkka. SYYSKUU Ti 20.9. Ti 18.10. klo 18:00 Slangitreffit Oluthuone Milenka Haapaniemenkatu 3-5 Ma 28.11 .klo 1 8:00 SYYSKOKOUS Ravintola MILENKA Haapaniemenkatu 3-5 tapahtumien ohjelmista Stadin Slangin nettisaitilla. aa JA S E N P O S T rA Sfa din Slansi rv:n omilla kotifrviilla . Toimitus. MARRASKUU Ti 15.11 . LOKAKUU Ua tO.1 O. Ke 28.9. Haapaniemenkatu 3-5. klo 18:00 Slangitreffit Oluthuone Milenka. Haapaniemenkatu 3-5. TIEDOT TAPAHTUMISTA SLANGIKAMOJ EN ESITTELY JA TILAUKSET TILAISUUKSIIN ILMOITTAUTU MINEN JÄSENEKSI LIITTYMINEN . llmoitukset: PDF-muodossa osoitteeseen : Valmistamme myös tarvittaessa ilmoitukset. klo 20:00-00:30 Jortsuredu PAVILLE, jortsukurssi: JIVE, maikkana Jorma Tulonen. YSsg-eRä 4/S S Häppis pidättää oikeuden muutoksiin. Kallion kirkossa. Käsinkiryoitettuja tekstejä emme julkaise! Kuvat: JPEG, TIFF, EPS. Printit myös mielellään disketille tallennettuina. Kuvat voi lähettää myös CD:lle tai DVD:lle tallennettuina. Resoluutio: 300 dpi:tä sähköpostiosoitteeseen : tsilari@stadinslangi.fi Valokuvat toimiston osoitteeseen. klo 18:00 Slangitreffit Oluthuone Milenka. TIETOA YHDISTYKSESTÄ roflsruu#N o$ore: n flg _-il^ ^-A rtg Mfrf,fffo stmclil m s mmgf ,ljf AreNEreSTFffi TSIEARrereN Tekstit: Word + m u ut tekstinkäsittelyohjelmat sähköpostiosoitteeseen : tsilari@stadi nslang i.fi sekä printit ja konekirjoitusliuskat toimiston osoitteeseen
Kliffaa hei! Näillä eväillä mennään tää loppuvuosi. TS|LARI 4/11 Barrrlausdir'll*arr löö pp i 29.08.2011 Meidän omistuksessa olova n1'<y,' ler bv'cc cuunataan vuokralle. Tää kesis alkaa olla vek täst laiffist. Onneks omat skidit klaaraa omillaah ja skidien skidien handut ei oo vaarin fikassa. vaikk libareiden hinnat hirvittää, mistä ne jangserit fyrkkansa repii. Koko diili klaarataan omalla fyrkalla eikä pankin ovee iane'e3 Kliffaa heil Tsilari ilmestyy tällä kertaa snadisti myöhässä e' ^a s:e:r infokatkojen johdosta. Seuraava numero onkin sit tavalllsta tJnc -o <a<soisnumero 5-6/11 Samalla vaihtuu taittaja. Sieniredut Stadin skutseissa palkitsee dallaajaa. Mikko on osoittanu et se haldaa hommat la on seikeesti motivoitunu meldan slangijengiin. " Gay :', " Js77:', "Sambafestaria". Kandee pysyy kanavalla Myös e-pulu toimii niille jotka on ilmoittanu oman sahköpostiosoitteensa byrooseen llmarille Palautetta saa tulla, keppiila porkkanaa. Karseeta tsiigaa ku jo alkuillasta gartsat, torit ja puistot on ku kaatiksii. Haltialan tilan pellot bjuudaa blumstereita ja herneitä joita saa plokata omaks iloks Stadilaisten "keuhkot" on suunniteltu meitä varten. Sillä.on taatusti järkevämpää käyttöö. Stadin Slangijärkkäs Kampin Narinkkatorilla slangitreffit ja omat proggikset. Bulit tänksit OlliBu I e -srlarin taitosta ja monista kliffoista stooreista. Mä en haluu uskoo ett me stadilaisetollaan niijunttijengli Stikkaatsä himassa flindat, natsat ja paprut parketille jossa ehkä sun oma skidi konttaa. Pidetään tuparit josta info stikataa netissä ja e-pulun välityksellä. Festarit on tullu Stadiin jäädkseen. Täydet pinnat Stadin bosseille näist mestoist. Toimitussihteerrn pestin on Mikko Seppälä luvannu ottaa hoitaakseen. Siihen flyttaa friidu, joka nyt on tu €\,'äSSä 3r'crSsa. Stadin apparibossi Pekka Saurifuntsiijatkuvasti uusii idiksii Stadin siisteydest, ne ei oo mitää snadii fyrkkii ku stikataa putsauksee, jokainen meist vois klaaraa omat roskat niille kuuluviin mestoihin ja spaaraa merdän fyrkkaa. Sä oot luvannu skrr ,,aa a:<ossaki meibän aviisiin. klo 18.00 RavintolaMltENKA Haapaniemenkatu 3-5 Käsitellään sääntöjen 7, $ :ssä määrätyt asiat: toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodeksi 201 2 sekä toimitetaan ha I I itu kse n ja toi m i n nantarkastaj ien vaalit. Stadi byggaa tietoisesti festari-imagoa. Jengii riittää joka lähtöön. Erovuorossa ovat: varapuheenjohtaja Hannu Heiskanen sekä hallituksen jäsenetPekka Kurvinen ja Mikko Seppälä Valitaan myös kesällä eronneen Pia Snellmanin tilalle 6. Ei bungaa mitään mutt antaa kunnon kondispläjäyksen. Myös Kari Sautski Sautero jää vek toimitussihteerin dr,un sta kondis temppuilee. Stadin mestat -näyttelyn ja tekstien vetovastuu, Stadin Slangin hallitustyöskentely ja TsiLarin tolmituskunta on ollu nuoren kundin bulit stiflat, joissa Mikko on steppaillu ku fisu vodassa. Meidän info stikattii jäsenille netissä ja e-pulun kautta. Stadin Slangin uus byroo rempataa syyskuun alussa myyjän toimesta. Slangin bmat nettisivut on tullu tärkeeks info-kanavaks. kaikkl on tervetullutta, Hallitus pluggaa jokaisen kommentrn Kliffaa syksyy koko jengil e! Lasse Liemola lasse.liemola@liemola.com. 6 @& r-: ' / ' ., ./, / //, // t / /11:4t1, ,11,,,,rrr. gsm 050 58 58 985 :: i 1 t !! : SWSK#KOUS Maanantaina 28.11. Duunin ja familyn lisäks. hallituksen jäsen.. Se on ollu ihqu unelma meille stadilaisille, Suulista on riittäny enemmän ku pitkiin aikoihin, Näist fiiliksist on kliffa downshiftata syksyyn jonka merkit alkaa olla syynissä. On "Tuska-", "Etno. Eloku u n h u ippu na Stadin J u h laviikot ja "taiteiden yö" jossa kymmenet tuhannet stad laiset sudfaa satojen häppäreiden verkossa. Toimintasuunnitelmassa tsii' gaat meidän häppikset. Kliffaa hei, mut haloo: voisko jengin boltsiin takoo orderii Stadin siisteydest. Bulit tänksit Sautskille, olis kliffaa pluggaa jatkossa sun stoorejas Tsilarissa. "/ '/ J,/ KLIFFAA H EI
mihin ylioppilaskunnan keskushallinto oli muuttanut. Työskentelin opiskeluaikana myös Ylioppilaskunnan kirjastossa, jonka johtaja Kalle Lausti oli hieno ja kannustava esimles. Uusi y lioppilastalo on aina ollut täynnä laiffii. Myös Hämis, Botta, Satakuntatalo ja Vanha Poli tulivat tutuiksi. Suomalainen kirjakauppa vastaanotti paljon kirjapaketteja ulkomailta ja sain kerätä merkit talteen. Järjestl'ksen ylläpito o1i haasteellista. josta ar autui hreno näkymä Mannerheimintielle, entiselle Heikrnkadulle. Pihaa kiersi myös aita, joten paikka oli myös tun allinen. Bio-Bion elokuvateatterissa näytettiin sota-aikana lähinnä saksalaisia fi lmejä. Lapsen elämä Ylioppilastalo11a oli jännittävää. Tapani oli katsoa niitä salaa elokuvateatterin konehuoneen luukun kautta Isä sar Adamsfilmiltä \'apaalippuja myös muihin teattereihin kuten Rexiin, Pallakseen ja Capitoliin. jossa isänikin oli käinyt keskikouiun. Virkaasunnon alapuolella sijaitsr hotelli Hansaan kuuluva parveke, johon hotellivieraat mielellään kokoonruivat tupakalle ja jäähylle. kun hommäa hoiti oma isä. Sota-aikana krrjaston kellari toimr pommisuojana. Mikoksi ristitty katti ei sisätavoille opittuaan tahtonut enää mennä uloskaan. Elärnänuraanikin Ylioppilastalon miljöö on vaikuttanut. Osa oli lapsilta kiellettyjä. Talonmies ja yörartija olivat tietenkin omasta takaa. Pihaalue oli suuri. Hän ymmärsi nuorisorr lranrritonta ilonpitoa: "Kr liä Grigori auttaa. 1923 ja eteni ylivahtimestariksi 46 r,uotta kestäneen uransa aikana. keroksessa. oli r lioppilaiden mielilauseita". YSståR! 4l{ $ O1i slaldua olla al.ustalrassa ien sisällössä. Hieno happeninu oli myös, kun sain tilaisur"rden olla bamlaaurassa kirlan julkistarrrisbailurssa 25.11.2010. Sota-ajalta muistan valtavat halkopinot. Iso kissa tarkkaili pihan rottia. Vahtimestareita oli useita ja heillä oli komeat virka-asut koppalakkeineen. Vuonna 1952 alkoi vanhojen rakennusten purku uuden Kaivokadun kauppakofttelin tieltä. Niiden välissä oli mukava leikkiä. Muistan itse kouluaikana kaataneeni vieraiden päälle vesisuihkun, jotta meno rauhoittuisi. Yliopistossa pääaineeni oli kansantaloustiede. He kutsuir at häntä Gri-qoriksi. &* 68 Erkki Vaisto sK4Tf?YSrtrXffi Syksyllä 2010 ilmestyi Jari Eerolan toimittama Stadin centrumista kertova kniiga: "Uusi ylioppilastalo 100 vuotta Helsingin sydämessä (Gaudeamus). P o stim e rkkiharrastukseni juontaa myös juurensa Ylioppilastalolta. Huoneisto o1i erikoinen, sillä olohuoneen seinä oli kaareva olt iinhan rakennuksen tornissa. Han a on asunut keskemrlä11ä Hesaa kuin minä. -\suntoon kuuluivat li'äk.i pieni keittokomero ja perheen kahdelle lapselle or)'lat hrroneet. vietettiin häät Eteläsuomalaisen osakunnan huoneistossa. Asuin ylioppilastalon miljöössä syntymästäni a:ti ncljännesruosisadan aian I 935I96l . joila lähdirnnrc sitten pakoon sLrkulaisiin \urmijärr elle. Vanhanylioppilastalon takana sijaiiineen Ylioppilaskunnan kirjaston seinustalla oli omat hiekkalaatikot. Toisaalta akateemiset juhlat olivat an.okkaita tilaisuuksia iltapukuineenja fi'akkeineen. YlioppilaskLrnnan henkilökunta muodosti tiiviin ja mukavan yhteisön. Ylioppilaskunta o1i hr r ä työnantaja. ralo ru1i turuksi mr ös osakuniaelämän kautta, -sillä toimin Eteläsuomalaisen osakunnan isäntänä i 950-lur.un 1opulla. milt: :;nrui budj ata Ylioppilast:l.rlla. or,'et putosir at saranoiltaan .j a rkkLrnat särk-vivät. Muistan härnärästi Helsingin ponmitukset. Paikka oli tietysti pikkupojan kannalta hyvin mielenkiintoinen. \luistan mr'ös isän lähdön sotaan. Alkuaikoina ylioppilastalolla oli paljon henkilökuntaa. myöhemmin sruiduna ja snadisti vanhempana starbuna. Suosittu luoma oli "kuulalaakeri" eli punssin ja jalor iinan raju yhdistelmä, jonka jälkeen ei pystynyt palJon fi-rulta Juomra malstelemaan. Kun Yrjö v. Tärkeää tietenkin oli, että pääsin ilmaiseksi muiden osakuntien tansseihin. Osakuntaelärnä antoi paljonla r aikka opinnol r enyivät r,'uodella, se oli sen arvoista. olipa ruorokauden aika mikä tahansa. Oman kiinnostavan lisänsä toivat Vanhan ylioppilastalon Kansanteatteri ja sen operetrtla erlnomalset näyttelijät. Paitsi kotina. kerroksecn. Joskus meni ilonpito r'ähän ylikin. Äitini alkoi kes)ltää sitä kotikissaksi ja onnisruikin erinomaisesti. Kouluaikana hankin lisätienestejä lapiomiehenä Kaivotalon rakennuksella. \ e lj änne svuo si s ataan rnahtui stooreja jannuna, kris.un aikana. Lähin..suurempl pommlsuoja sUaltsl Erottajalla. Yläkerrassa Östra Finlands Nationissa vietettrin railakkaita juhlia j a asunnon katto tärisi. Omassa lämpökeskuksessa työskentelivät sekä konemestari että lämmittäjä. Muistelerr tätä aikaa hyvin lämprrrrä:ti .ra olen seurannut eri 1ähteistä ylioppilastalojen hi:toriaa koko aikr.riseläniän. mikä merkitsi perheelle tun allisuutta sota-aikanakin. Isäni työpaikka sijaitsi hissimatkan päässä -1 . Olen aina tuntenut ,tse nr Stadin kundiksi. 1935 meni naimisrrn. Isän t1 öhön kuului virka-asunto. Postimerkkejä 1öytyi myös pihan rottia vilisevistä roskislaatikoista, joihin Ylioppilastalon ravintolan ruoan jätteet tyhjennettiin. Haittoja lievensr r'lioppilaiden ennen juhlia ruoma konjakkipullo. r#fi,*feF*. Isäni luli hyvin toimeen ylioppilaiden kanssa. \ahtimestannkin kanssa tuli hvr in toimeen. Kolmen sepän patsaasta lö-vtyy edelleen sirpaleen jälkiä Ylioppilastalon lähelle osuneista pommelsta. Kun asuin samassa talossa, oli helppo järjestellä asioita, eikä ovien sulkeminen illalla ruottanut vaikeuksia. .itten lnr.luturllnc Zetorirr paikalla :i.iairrrrec'ccn sir Lrrakennukseen ja lopuksi Uuden 1'liopprlastalon Cponaan tr. Yrjö oli rauhallinen ja aina valnis auttamaan. Asuimrne ensin nvkr isen Dublrncr -rar irrtolärr' tienoi1la 1ähes kellaritasossa. Isäni Yrjö Vaisto tuli ylioppilaskunnan palvelukseen vahtimestariksi ll vuoliaana v. Koulumatkani olivat lyhyitä aluksi läheiseen Kaisani emen kansakouiuun j a sitten oppikouluaikana Kaler anJ,.adun Ressuun. Ohrssa stoorini siitä
Siinä oli raunioita takaPihalla. Jos ne oli ihan käsi maassa kännissä niin sit niitä voi kiusata jengillä mut jos ne hengas siinä kulmalla nousuTSILARI 4i 11 Skrivannu Raiku Sarvijoki Linjoilta maailmalle tai laskukännissä niin YmPäri piti päästä ja onneks himaan pääsi kolmen rapun tai Portsun ja pihan kautta. Niihin tottu ja niitä oppi välttämään tarpeen mukaan. Ei munkaan faija mikään pyhimys ollu, dokas sekin osairsa mut ei sentään ruokarahoja. Me muutettiin Manskulta kolmannelle linjalle, Castreninkadun kulmataloon kun mä vielä olin ainoo skidi Perheessä ia alle kouluikäinen. Kivikasojen välissä ka-svo pientä pajukkoa 1a siäl oli ihana leikkiä Piilosta. Vedenkieli kävi silloon snadina ihan suiuvasti mut nyt se on io 'unohtunu niinku tahtoo slanuikiolla kun kenen kans sitä-täältäkin braiiais. Myöhemmin kun ne vieretset puutalot revittin niin katukin tasotettiin, nyt on vaan mun vanha kotiraPPu eri tasolla. Niillä purkutonteilla näki mitä kellarit oli jemmannu. Sen ajan graffittia oli kaikki se mitä me piirreltiin asfalttiin. I Kaltsu oli mulle laPsuu' denhima vaikka muuällakin ekaks ia vikaks budiattiin. rosvoa ia polrisia 1a muita semmosra. Ne Parhaat leikkimestat oli kuiteski viereisen puutalon Pihalla. NYkla vadn kaulaan ja ulos seikkåilemaan, mihinkään lastentarhoihin mua ei kyllä viätY ja se oli saletti. Faija oli rakennuksella viikkoPalkalla. Mun faiia anto mutsille ruokarahat niut ei ne kaikki muut faijat niin tehny. Valinnan varaa oli. oikeesti ne oli isoja kallion järkäleitä rakentamisen ja räjäYtvksien iäleltä. -e'assa rävtiin nonareissa P:':e'\adl lala Pahus kun en r, s:a ser" leffan nimee oiskoi^an c , K t-Kat en oo saletti Slel ä c a na Non StoP Piirretvt fl m i a uutisia. Meidän talon pihalla oli joku filmifirma ia keväisin saatiin sieltä filmirjämiä, jota sitten ausingossa me snadit gtmmatkin brendattiin. Paimenia lampaineen ja enkeleitä ia sen vaimo mvi niitä sitte ka'dunpuolella olevassa Putiikissa. '@'i' *e." '' .-r"€ii .+:=.=.i-#. Jos " ter cstalat ei hakenu nittä r-uJ:aTan palvan slsaan nlln e:a': opetti ne amPumalla siira srsaPihalla. Mutsija faija oli molermat landelta Stadiin rn"L:eneita niin kait ne funtsas e : a noo tapa kylpee k"r:c a o r SAUNASSA. KarhuPuistossa ja Braku lla. Ei oo montaa staditaista Nuukissa. Se oli niltä skidien elämän statisteja niinku ekanlinjan sPurgutkin. Parasta oli että siinä lähimmässä ouutalossa oli sellanen kiosivälimo. Se talo missä me budjattiin oli kulman ainoo kivitalo ens alkuun, siinä oli kulmassa kellarissa rafla ja siis kännikaloja riittämiin. Sörkän Ruusu oi l,ftu näky kun se kuljeskeli pitKin linloja. Slanuin kävttö on iäänv vähäisöksi sirs tästä'tu,e-e vaan sellasta sekakieltä mitä me braiiattiinkin. Ne vinottain vastapäätä olevat puutalot Purettiin aika oian ia srihen rakennettiin uus kiviialo, johon tuli Elannon safkakaupPa. Aurinko paisto iust ihan suoraan rinjan buolellb nrin et me brendattiin ihan siinä rapun vieressä ..-n--'':=1 #f+,tfr. *'+-\ -tTi\ --' !--.* lt-i: Sen palava filmi haisi ihanastt t,^.,:.ll+Ä KU V dd [d, Liikenne siina oLi soPivan iiliasta kun iust s'tna kordalra kolmas linjå olrjaettu ylä 1a a akatuun ta suurin osa sitä l'arvaa liikönnettä kulki alakadr^ kautta. Mutsi oli kyll enimmäkseen kotona kun se oli vaan loma-apulaisena kaupoissa, joskus kemikaalikaupassa ia ioskus kukkakauPasba milioon mitenkin. Se mika siinä hommassa oli niin hvväa oll että niitä tauluta ios(us meni rikki ja me käkrut saatin niitä palota iiiduks ja barbikiveks. Siinä kulma la ol, på ar asema ja niitten övtöera "ta11a Joskus käYtiin siina s :ete'rässä koiria ja toivo:t r siä ne sais elää. Joskus saatin ite rrkkoo niitä viallisia oaiskelemalla niitä kivikkoon,'se olitosi kliffaa. Joskus kuljettiin sen perässä ja ioskus e Sen vaatteet oli aika 'rövhe,oiser ntinku mustalaisten oarts e sen hameet niin pitkiå ollt la jos muistan oikein, n in srlä o i rövhelöinen hattukin. Ja mä kiriotan tän niiiku mä m u i sta n,'ka u n i ste I e m atta. Korttelin toises pääs kadun vastakkatsella puolella oli yleinen sauna, jossa mekin käYtiir perhesaunassa melkerr loka viikko vaikka meil oli ky Pya-mekin. Taustalla oli monia merkillisiä ihmishahmoja muttei niitä sen erempää mietittY kun ei niilläo r nitään suoraa vaikutusta re dän elämään. Kun mä kasvoin niin reviirikin kasvo, ensteks snadina räytiin ekalla linjalla sokeain\ kollun edessä puistossa, leikJ kimässä iossei oltu toka linjan edessä dlevassa leikkiPaikässa. l:: 'j,;.-:.:a.,. Sittemmin kulieskeltiin Eläintarhan puistoss'a. Er me miristaakseni sen kummemmin sitä kiusattu kun eisekään meitä häirinnY. LiksaPäivän iltana istu monet mutsit raPussa skidien kanssa ja venttas et faiiat rauhottuu, kun ne oli dokahnu koko liksan ja sit reuhas himassa. Yks mies, ioka oihän ouolella teki niitä bvoreita kipditauluja, joita roikku melkeen ioka himan seinillä ia ioihin oli maalattu kaikenlaiäiä raamatuntarinoita. Siinä oli puutaloja vieressä ia kadun toisella puolella moiempiin suuntiin. Siinä puistossa oli keinut ja karusellit ja muut telineet. Sillä me elettiin, eikä sitä ajatellu oliko kövhä vai rikas safkaa oli jokä päivä ja hima missä koisas. .*:-i ,r:;*iitir.: ... Mä näin elämäni suurimman rotan, sellasella purkutontilla se oli ainakin puolmetrinen
No sellaset kokemuksei on vaan antanu laajemman e ämännäkemyksen er turrasta hikeennytä. Siinä vaiheessa me oltiin jo muutettu Hertton emen lähiöön, jonne mä en kos<aan kotiutunu vaan laskin päivia siihen että pääsisin takais n Stadiin asuun. Myöhemm ^ kun oltiin jooltu muutana' ', "oden koulussa, kules<e: r Lintsin kaltsuilla ja c <as. ,s]::iw6s*s1 =ä' ew 1-. Koko Gröön annrssa on noin 56.500 asukasta ja ni stä ne 6.000 on ulkomaala s a pääasiallisesti tanskalaisia mutta kourallinen m u ita kin I Nuuk on pääkaupunki, tääl on kolmet liikennevalot ja täällä bunkkaa noin '16.500 ihmistä. Lintsaaminen oli kuitenkin yks mun mieliaine skolessa, kouluväsymys vo tti ja seitsemänneltä se s tten .a skole kesken. Uteliaisuus vei seiskytluvun alussa Köpikseen ja sille tielle jäin. Joo kivaa tää on mut pahuksen kaukana Stadista. Mun täytyy sanoa ihan rehellisesti, että mun eteneminen maailmassa ei oo ollu valtion koululaitoksen ansiota vaan siitä huolimatta Lukemaan kuitenkin opin senverran hyv n että Kall on Kiryaston lasten osaston k rjoista on suuri osa tullu luettla ihan uskonnollista kirla I sr,tta myöten. Eläinlääkärin tutkinto seurasi. Pari kolme vuotta sitten kävin lomalla Gröönlannissa ja innostuin maisemista niin että ajattelin kokeilla täälläkin budjaamista. Vaikka sainkin osittain maksuvapaan paikan niin koulumaksu oli kuitenkin aika iso lovi työläisperheen taloudessa. Näin jälkikäteen k.,r sitä funtsaa niin kyllä s tä lu:erilaista oppia syötettiin joka menoon, ihme ettei meistä sen pahemmin indoktrinoituja tu lu Kallion Yhteiskoulu oli yksitylnen oppikoulu, siis maksullinen koulu, mutta sinne mä kuitenkin päädyin. Koulun sen aikainen rehtori oli Hugo Knuutila se opetti latinaa ja sen vaimo opetti kotitaloutta molemmat oli tosi kivoja ihmisiä Oikeestaan kotitaloustunnit oli ainoot ajat kun me saatiin kunnon safkaa kouluaikana Vaikka meil oli eväät mukana n in kulman karkkikauppa oi semmonen magneetti. Kallion Kansakoulu oli tosi skeida kokemus mulle. q i!i'';tarlts' rlq5q +..':1.:::::'.-;.. No mitä mä sitte funtsaan täällä bunkkaamisesta. Toinen kliffa muisto niiltä nurkilta on et skolea vastapäätä oli leipomo, josta sai ostaa isoja possumunkkeja ja pitkiä viinereitä. ,a < kylyks mun likkakaveri sa'c, et se tienas kerran kym: i kun tsiigas yhen äijän ^ommia. Ne o i tosiaan organisoituja opin ilon tappajia. Maikat o i vanhoja, viittä vaille eläkkeellä ja tosr umpimielisiä. I x?ffii fieffif. pitkä ura Köpiksessä ja nyt olen vuosi sitten päätynyt tänne Nuukkiin Gröönlantiin. Elämä avautu kun pääsin Taideteolliseen i,alokuvauslinjalle ja muutin <imppakämppään Välikadulle Krun kkaan mutta Kallio on se pairka missä mä oon kasvanu. että tuntuu että me elettiin teini-iän äpi suklaapatu<oilra ja neererinpusuilla Yks päivä ei unohdu koskaan 1a se on marraskuun 23 vuonna 1963, kun uutinen presidentti Kennedyn kuolemasta tuli Suomeen niin tunnelma koulussa oli syvä shokkija pelko s itä että suurvaltojen välinen kylma sota siirtyy aktiivisempaan va heeseen, Kallion Yhteiskoulu oli ihan kiva mesta mutta er sekään pystyny mun kiinnostusta pitämään stuiduksi asti Siin oli kuitenkin jo sillon niin hyvät kuvataidon maikat et ne innosti kokeilemaan kaikenlaista luovaa ja sitä innostusta riittää vieläkin. Maisemat on mahtavat. Uteliaisuus vetää vieläkin uusiin ympyröihin. No se onnistui sitte niin, että sair hyvän homman ja tammikuussa 2010 muutin Nuukkiin. Lukuhalut tuli takaisin vasta kymmenen vuotta myöhemmin mutta sitte pistettiinkin turbo päälle ja lakkitulitanskan kielellä. -,iii:;."å=i: å€t"! € Ta visin käytlin luistelemassa Braku a tai Haapiksella. " sitä Uimastadionilie s :*utsit varotteli ettei saa., {s ^ kulkea Lintsin kaltsuil.'.a xxaporukassa oli turvals:a .nlssa vaan. Ja nyt siis yks stadilainenkin. Kallion Kirkko 1967 Näkymä KallionYhteiskoulun ikkunasta Raiku talvisella venereissulla Sermitsiaq iltapäivän valossa z. Väkisin mutsi mut sinne veija ainoa hyvä mitä mä siitä skolesta muistan on yks nuori, sijaisopettaja Halla se sai mut ihan tykkäämään skolesta, sitä i oa kesti tosin vaan puoli vuotta (un sen sija suus loppu
ja Kaisun kentälle mentiin fillareillä skulaainaan pesistä. sairas t klesa). Niitä skruudattiin päivä tolkulla ja blisattiin ovelta ov'elle. Landekesä oli monelle Skattan friidulle ia kundille trauma, oäinvastoin kuin mutsit ia fatsit luuli. Jotkut leffat laitto dörtsinsä kesäks boseen. Sietta mun kavereita oli Veronicåt, Agnetat, Håkanit, G-usiavit ia sen sellaset svedu-ummikot. Kaveriks mut otettiin, vaikka olin iinski, siks että faija teki niihin kundeihin lähtemättömän vaikutuksån heittämällä voltteia koko Villingin laivalaiturin päästä oäähän. 10 TSILARI 4/11 ao ffiåffiS$,$f-sgfd FO RIM M A,Ac . Monella oli ehdot. Bellevue. Monet singras liftaamalla, tai pummilla stolessa, sillä'1950-luvun alkupublella oli hintsusti fyrkkaa käytössä. Tuohukset sytytettiin jonkun ikonin eteen ja matkittiin ristinmerkin tekemistä. joten sen kesän mä jouduin viettämään Villinqisöä. Se oli raukasti tehty, etenkin kun mä olin sen oennusta kouluttanut raahannut sillelämiä Valmetin telakan tsölestä ja hoitanu terveeks sen typistämisen jäljiltä pahasti mätrneet korvat. Niiden bleequ hembiträde tarioili siöverandan pöytään grapepaloja i honöung, porkkanagel-eetä ja fiskbullar i kapris-sasl Kesän loppuun mennessä mä olin oppinu praattaamaan svenskaa, niika fristattitahdessa simmaamisen lisäksi oli ainoa kliffa juttu, ja myöhemmin hyöty joka siitä kesästä jäi handuun. iosta ketiut irtos heti ios ei skuiannu oikealla staililla oli hanklftu 'Bellevudn portsarin vatityt<settä. joss-a Man nerhei m i nkin bamlatiiin käyneen skruudaamassa, bli Stadin ykkösrafla safkan suhteen, jä sen portsari Skattan taitavin blisaaja. Mutsit. Wotanin mä vein Messuhallin piskinävttelvvri. Akkiä se singras, Bamlattiin, että se oli kamoineen skiglannut New York'iin ja pystyttänyt tavaratalon keskelle Manhattänia. Muisteli Eeva-Liisa Ruotsinsalo (Kannikoski) mallia 1940 Luotsikatu 13'sta Kulmrksen kasvatti ' PS Stadln slangin kohda la ol diLemma, Fr ldut ei sitä bamlannu. Landet symffas purkkaa jauhavia stadilaisia kaikilla murteilla. Menin ekan ia samalla vikan kerran. Myöhennrn selvis ei se kämpaaja oli blisannut sen buliin hintaan takas s I e bokserikasvattajälle. Unikassa Suomi{i'lkat. Kluuvarin Fasulla skruudattiiri tuulihatut ja marenkiiädet. Mun Kiri-merkkinen fi llarl. mutta bonjas ja skrivas, Se oli kundien kieltä ja parhaimmat brassas taidoillaan ,-. Skattalla kaikki oli tekemisissä skönen kanssa, Metskattiin ja skabattiin kuka sai buleimman skitarin. Yhtenä päivänä oltiin porukalla tsiigaamassä kun Jaska, meidän tsilarin klaniks shinglattu k-undi, kiio-es linkkarifikassa Rvssiksen katolle kultaa vuolemaan. Ei se sipuleihin asti oäässvt. Sillä oli käsivarasto sen keltsussa. Kerran nosturin vaiieri prakas ia kuorma haios lastauslaiturille. Kerran mä sain daijuuni ruveta ortodoksis' mutta se feidas, kun faija herätti mut aamulla anivarhain ja sanoi; että strastuitse Eevuska ponimaju paruski, panehan hösseliks, sun kirkkos menotalkaa just! Se feidas siihen et mä en iaksar; rousta n-ta paljon myöhemmin opiskelin munatempöratekniikrraa 1a k:n aalausta pietarilaisen ikonitaiteilijan ohjauksessa Moniteki sneclia dr.tunia Dilkrt!rir litiks a c iirn tsuppareina, vahdittiin pikkukloddela, Jeesattttn stlvoar sessa Ja tukkimankelissa lakananvetäjinä.'Krindit sai keik<oJa 3c:s( e^ja bilikoiden oesiiöinä ia lastaäiina, iotkut haravor ia sri'cs S<alan Kasinon bifraä ia (iittotti up'seerikerholaisten säappa ta P s<e.ä ;lkoilutiamallä hankki kliffasti. Skattan satamassa nähtiin ekat nekrut jo vuosia ennen olympialaisia. mutta sie lä oli klifiaal Koulut kävtiin ätupäässä Krunikassa. Pitkin kesää niillåäi skaboja kuka teki parhaat hypyt eteen ja taakse kerien. fatsit 1a : lmaikat piti huolen. Jollain oli soutubotski. Kerran Veronican mutsi kutsui mut niiden sommarvillaan luntsille. Diiliin kuului snadi strandstuga möd bastu. Stockalla tsiioailtiin vliblösöiä kultafisuia ia Korppi-apieekista tsöoattiin Melrim iehen mäll it'ia sal miakit, Leffoissa käytii n vmpäri Staciia. Se oli huisin komeeta. Se oli varmaan Stadin bulein. Sävyerola oli jopa kortteleittain. Capitolissa, ionka flibärit sai puol'ilmaseks, tsiigattrin livana Julniat, Panssarilaiva Potemkinit ja muut Eisensteihit paremman puutteessa, kun muut leffat oli loppuunmyytyjä. Mulla oli vakiopiskeinä yl^ce^ karnpaalan bokseri Wotan Borealii, Helsingin Kaupunginorkesterin huilistin collietGittan ja Ferry jatoisen kläbbinsa menettäneen krriguveteraanin ikälopbu pointieri Bessi. mutta biankkarit ioutui hilaamaan sen alas, kun se sai ionkuri paniikin. Ryssiksen edessä skulattiin nelistä ja futista mutta jouduttiin heti häädetyiksi kun menot tsyrkassa älkoi Ryssikseen oli kliffa mennä seuraamaan ortodoksista jumalanpälvelusta, vaikkei boniattu siitä mitään. . Se oli ku'ullut että ne sipulikuilolit oli umpikultaa. Se'tuliekaks, saipokaalin ja katos. Mun skönerifaija joka oli treenannut painia, otti yhtenä kesänä Villinqe-laivaaÄ könemestaripestin. Meopetelttin lausumaan Uspe n ski n kate d ra ali .j.a tsennatiiin Ryssis kuin omat fikat. å:. SUOSITTELEN !. Kultakiriaillussa kaavuiss-a hyörivät piippalakkipäiset papit heilutti ed'es takas kilisevissä ketjuissa gärlsääviä suitsutusastioista, joista levis mahtava dunkkis. Appelsiineja ovöri saianiäärin vi'npäriinsä. Mielestäni Stadin slangi ei ole pelkkä kieli, vaan kokonaisvaltainen staili, jota ei voi studeeraamalla oppia. Se teki friiduihin vaikuluksen, Metka slangisanasto ja letkeä skönemannimainen staili softas tiukoissa paikoissa (kuoli / delas. Pitkäpaftäiset, mustamekkoiset munkit messus ia kuoro sjungas gregoriaaniset liturgiat ryssäks. Niitä paikkailtiin Brunow'n antiikkiruokasalin legendaarisilla ehtolaiskursseilla Pitkän barok(ipö.yfä1 vmoärillö koottu ienoi ei kvllä palion oppinut. Kesä Stadissa olijuhlaa, Meillä skattalaisilla oli gartsat, rantsut, sköne, kahvin hunkkis ja buli sipulikupolinen tsyrkka' Skulattiin skrubua, seinistä, purkkista ja nelistä, kundit gartsafutista. Mun mutsi totesi sarkastisesti, että se tavaratalo taitaa sijaita Skattalla, jossain Vyökadun hörneillä, tiilimuurien ympäröimänä ja ristikot ikkunoissa. Mvöhemririn se diivas et oli nähnyt Ryssiksen katolta koko Tallinnän. KilKatti i n livahdetti in-takadörtsistä ja tsitattii n tunirisia toiseen. Rahtibotskeja tuli maailmalta tasaiseen tahtiin. Stadin slangir skrivaarniren ja bamlaaminen on terapeuttista, tulee rento ja kliffa fiilis. Stadin slangi oli eri kau=-:punginosissa kehittynyt gartsakieli, joka sopi gärt: soille kuin nyrkki öögaan tai klyyvari knubbiin. Hesperiassa tsiigattiin Tarzanit ja Viidakko Jimit. että hrmassa ja skolessa ei edes i n I kundit bamlannu slangia. Handella nostokölinen purjevene ja jokke ui tamän tästä kun se veti vmpäri kiikkerän 't<aiät<t<insd kanssa, Högikseen mentiin nummittä soutamalla ohi lipunmvvnnin, Skattankärjen rantatöyi'ääseen kundit byggas ponnariÄ. eivätkä slanginbamlaajat piitanneet landeista
Ajattelin pääseväni sen suuremmitta selityksittä ja mainitsin vain ohimennen: Siivooja varmaankin. Kari O. Faija otti loparit llmavoimista Kauhavalla (-48), jossa oli flygaamisenopena ja siirty Stadiin sivariduuniin kuuluisan skabarikuski S.P.J. Lisäksi kävin Nihtisaaressa (SPS) : skiglailemassa purkkareilla jungE mannina. Hyväksymisestä vielä se, että olin jengin messissä jo ekana Stadin keväänä Eltsun skaboissa blisaamassa proggiksia. Maukonen .i -t. ,$.. Eräänä iltana viereiseen poijuun ki innittäytyi Suomen lipun alla purjehtiva Nauticat 33. Keinäsen flykarilafkaan, Tietenkin me muu jengi fölissä (mutsi, kolme proidista ja kaks systeriä). Jääräpäänä hiffasin, että ei kande skagata vaikka dunkkuun tuli. Arvostan häntä hyvin suuresti juuri näistä ominaisuuksista. TSILARI 4/11 å* 11 Lasseliesewm$m STOGEI\I TUOMAN SIOORI Jass$wffi#gffi Cnan ikäluokkanimusi.,a-:rra oli ikinuoriLasse Lie-: a. Slangini on jo aika deekiksellä, enkäviitsilesata kniigoista kuinka oikea pamlaus menee. ..1; 6 Kaikille on pleissinsä kun sen vaan hittaa! Ja kliffointa, neljäspolvi jälkeeni dalsii samoja gartsoja. Hänen saavutuksiinsa liittyy myös Helsingissä vanhanajan oikean tanssilavataisteleminen. Olin siellä hommissa lnatroolarini kanssa. Ja sieltähän iloisesti vilkul tiLasse Liemola. Kun oma vaimoniastui laivaan, hän huomasi viereisessä Liemolan aluksessa tuntemattoman naisen. 0limme moneen Kaltsin kundiin nähden onnellisessa asemassa, sillä faija oli slumpannut tontin Meltsistä ja isoisämme byggannut sinne kesämökin, Siellä budjasimme kesiksemme pois lukien partsikan Merilampi-viikkoja g* ja seurakunnan leirejä Lehtisaaressa. Hän nappasi hanurin syliinsä, ja niin raikui suomalainen merimiesmusiikki olympiasataman rantamuureilla. Siellä odotti rakastava vaimoni keittiön pöydän ääressä, uunituore Apulehti edessään. Lisäksi vielä asiaa jeesas, himamme fönstereistä avautui Stadi Skattalta Gresaan Gutalla ilmalla saattoi hiffata Harmajankin. Kansikuvassa oli Lasse Liemola ja kaunis vaalea nainen. Se on se Karhiksen vieressä gamla apteekkitalo. Joulun jälkeen aloitin skolen Kaltsin kansiksessa ja samalla pokkanijoutui snadisti koetukselle, Oli eka tuntija opemme Keynäs esitteli minut luokalle. Meitsi painui liki näkymättömäksi pulsaan. Mutsinfaijalla oli Larun "Ryssänkärj' jessä'' kesämökkija rutsari millä kävimme välillä fisustamassa. Se oli omiaan laimentamaan hänen matsaamisintoa. Se froogas samalla vähän aikaisemmasta skolenkäynnistäni. Muuten uusi kundijengini hengaili vapaa-ajat ympäri Stadia, joten opimme tsennaamaan mestat ja sporareitit nopeasti. Lupien saaminen Olympiasatanna-alueelle oli kiven takanala valvontatornissa kiilsivät sotilaiden kiikarien linssit. Miehistömme vaimot saapuivat visiitille ja saivat erikoisluvan vieraiila myös aluksellamme. 0limme jo ehtineet bunkata kolmella eri mestalla. Uudelleentapaaminen tapahtui eksoottisissa merkeissä. Meitä stoken tuomia oli krigun jälkeen Stadissa vielä vähän, sillä tänne siftaaminen vaati luvan. Olympialaiset meni, ja tultiin kotiin. vuonna 1 980 Tallinnan purjehdussatamassa Piritalla. Tapasimme urani alkua ikoina silloin tällöin. Ei se saanut olla ilmaista, kyllä senkka lähti voittajankin klyyvarista. Sehän on Lasse Liemola. Naapuritalossa budjas samanikäinen kundi jonka kanssa jouduin flaidaamaan useammankin kerran. 0lin hieman pahoillani, koska luulin meidän olevan ainoa etuoikeutettu ulkomaalainen vene sen ajan Neuvostoliiton tiukassa kontrollijärjestelmässä. Hän oliSuomen ensimrarnen teini-idoli ja todellinen :arti 1o 50-luvulla. Ekat yöt koisasin huonosti, sillä vieressä olevalta Kaltsin brankkarilta skufas öisin tsirroja ja brankkareita sireenejä huudattaen ja sporien pyörät kirskuivat Porthaninkartsan hörnissä. Poikamies kun Lasse oli. Onneksiskolen alkuun oli pariviikkoa. Kuka tuo on . ltse olin ehtinyt aloittaa skolen böndellä. " Katsopas satusetä ! NytseLasse Liemolaon mennyt kihloihin sen siivoojansa kanssa! -.i:= -,åj:>;+ Lesattuani Tsilarista Jocke Huhtalan stoorin SfadtTn siftaamisen ongelmista, se sai mut skrivaamaan omista kokemuksistani vuodelta -48. Minä vastastn pohjalaisittain murtaen ja koko luokka pärähti skriinaamaan. Lasse oli aiemmin kertonut minulle, että hänen aluksellaan vierailee joskus Olympiaorganisaation johtajan sihteeri, "virkatehtävissä". Lasse on ollut aina iloinen, hymyilevä ja naurava velikulta. Kerroit, että tänne on äärettömän vaikea päästä, ja että vain harvat ja valitut pääsevät tiukan kontrollin jälkeen. i' t: :.: # * -i. Meillä oli Olympialaisten estradipaikalla mukavaa. Akkiähän pikkuskloddit oppii jengissä bamlaamaan slangia niin, että ennen kesistä meitsu bamlas gutasti. Miten kukaan ulkopuolinen voi päästä tänne. Veljensä Georg Liemola oli aikanaan ^aimisissa suuren ihanteeni, crkesterini solistinakin esii ntyneen Carolan kanssa. Siihen aikaan Stadissa oli kova kämppäpula ja jengiä budjas pommareissakin. linja 14:ään, jossa heillä olibuliluukku. Tekstinä: " Lasse Liemola kihl autui ee sti läi se n Si rje n ka nss a. Tulimme kamoinemme budjaamaan mutsinvanhempien luo 5. Viranomaiset olisivat pakottaneet lsovanhempani ottamaan vieraita budjaamaan heille luukun bulin koon takia, joten me täytimme tuon tyhjiön. Luokkani kundit hyväksyi parissa päivässä mut ja muualta sain frendejä partsikan (Metsolan Pojat), srk:n kundikertsin ja tietenkin oman talon jengin kautta
nyrkkeilyn pronssia 1952 Helsingin kisoissa, Jaakko Tuominen, iuoksi kaksissa kisoissa (1964 ja 1968, Tokio ja Mexico). Ei ollut brenkkuhandeliakaan lähin oli Töölössä Toivonkadulla ja sinne pantiin selvin kundi sleppaan jollain bilikanrotiskolla. YLEISURHEILU: Jaska Tuominen, olympiakävijä. Anteeksipyyntöni listalta poisjääneille. Hyndakin oli Mitään varsinaisia urheilutiloiakaan siellä ei ollut Eltsun keåtsulle uostiin vleisurheileen ia futista skulattlin Pasilan ia Rfuskiksen välisellä skutsikentsulla Talvella toimi hyppyrihvnda skutsissa mvös ia siellä Helsingin Toverit'järlesti nk. keskiviik'koskaboia vierailevia solisteia oli mm. mutta veikkaanpa ettei niin kovin moni ole siellä aikoinaan edes käynytkään jotenka tässä alkuun oieni "historiankertaus" alr]eesta jota ei ole enää olemassakaan, Puu-Pasilan aluehan nökötti Pasilan kaltsujen kupeessa ja snadit kartsat kiemurtelivat eriväristen puutalojen välissä, Tänä päivänä Länsi-Pasila muodostuu liiketalorvhmittymistä. 1300 silloin io venattiin vaan et millon iää loppuu. SM-mitskuja, Pertti Taivainen, samorn SM-mitskuja. No, skoudeasema siellä kyllä oli, mut se lopetettiin 60-luvulla YSäL-&R| 4/11 johtuen kaiketi asiakkaiden puutteesta. MOOTTORIURHEILU: Jaakko "Jaka" Kallio, Eltsunajojen moottoripyöräkuski. Fredikahan perustettiin 1 890 ja vikat villat lyötiin kasaan 1 978. Oli Pasilan Urheilu-Weikot, Pasilan Toverit ia Laakson Palloseura tuoreimoana. 12 Useat meistä stadilaisista varmaan muistavat legendaarisen ouu-Pasilan. Sit oli mvös Hertsikan kuådeia kävnvt tsekkaamassa Pas'lan Kofien n'makiennätvs ori 30 nr Huhuier mukaan Kaiia Mustonenk n kävi päivittäin luomassa olymp,akondistaan mäen rinteessä ia kultaahan sieltä sit tulikln 1960-luvulla. Puu-Pasi assa aikanaan svntyneistä tai siellä budjannei'sta on ekaks mainitrava urhe liiat iotka edustivat Suomea Olvmiliakisoissa: llkka Koski. Puhelinkiskoia oli vain vksi saatto joskuå tulla pientä kraoista soittovuoroista etenkin Xun puhelin oli sattuneesta syystä "veks pelistä" viikottain. iotka aikanaan urheilivat lanslaakissa tai SM-tasolla. Sen iälkeen tsöras busa aina llmalaan asti samaa väliä. Alueella toimivat bulit lafkat kuten:YLE, Lemminkäinen, Otava-Media, MTV-3, Pasilan Urheilutalo, SLU, Pasilan poliisitalo ym. 0rmon broidikset. Lisäksi sinne on tietty bygattu lukuisa määrä monimuotoisia asuintaloja ja maan alle on louhittu hirmu määrä parkkihalleja bilikoita varten. Tässä vhteenveto laieittain niistä Fr6dikan sporttdreista. Gamlalla Pasilalla oli monta lempinimeä: Fredika, Firdoo ja lnkkarikylä, niinku aikalaiset budiausmestaansa kutsuivat. Elämä oli kun landella; voda haettiin pitskulta pumppukaivoista ia veskihommat hoidettiin kahs pihapiirissä useimmissa taloissa aika qalsaa hommaa, etenkin talvi[akkasilla. Lisäksi Pasilassa oli Namikakin niin kuin muuallakin. Budiuia oli loppuvuosina enää 3-4 ]a yleisiä'bastuja 2-3. Raimo "Sumo" Karlsson, ioka väänsi ukkoia mattoon1972 Munchenin k'esäkisoissa ia vielä Pertti "Ruoska" Lehtönen, ioka lämäsi kiekkoia häkkiirita kundeja seinille '1984 talvikisoissa. Kaj Grundström SM-mitskuja, Aatos Huhtala. Fredikassa oli aikoinaan mvös muutama urheiluseurakin. ym. Ruotsi-maaottelun sankari 800 ja 1500 m:llä ja Eurooppa Cupissa (6 maaottelua 60-luvulla). Ihan ku landella, mut skurukin tsöras sinne. Myllyveräjä ja oikeen olvmoiakäviiä Hemmo Silvennoiireriki n kärii vetämässä siivuia. Mahdollisesti listalta on iäänyt pois muutama kovakiÅ naama, mutta enemoää en saanut kasaan. Jouko Laaksonen, enduro' mies Päijänteenkiertäjä, Vilho K,Salakka, samoin Päitsir<ier1äjä ym. SM-mitaleita. Keijo Ceder. P. 2300 asukasta ja sit 1970-luvun alussa enää n. Suomen mestarija useita SM-mitaleita llkka Koski, Olympiapronssi, lukuisia SM-mitskuja ja n 10 ammattilaismatsia Pentti Nevala useita SM-mitskuja Risto Kopra. BOKRAUS: Eino Salo. Keski-Euroopan 6-päivän alon kuski Suomen joukkut.. Jotain vuodesta 1930 kulki skuru Nordenskiöldinkadun Unionilta vlös Pasilanbärtsille mut se löpetettiin 1952. Kuosmanen. FUTIS Raimo Elo SM-sarjaa Hopsissa a 6 maaotte ua Helles Koritkanen Kiffenin luunkova SM-sarjajyrä. Skoleja ei ollut ollenkaan vaan skloddit kävi suurelta osin Eltsun kansista. Väkimäärä oli aina snadi: 1930-luvulla siellä budjas n
KORIS: Martti Löf, korismaajoukkueessa jo SO-luvun alussa EMskaboissa +SM-mitskuja. TSILARI 4 11 13 Sitten täytynee listaa vielä tävdentää Fredikan "pikkunaapLirilla" elikkäs Kivimirurilla (tai Toralinna) ioka oli VR:n henkilökuntataio siinä Pasilan ja Norderskiöldinkadun puolivälissä. kova lätkäkundi HJk:ssa ainakin. Lars "Lasse" Sternberg SM{ason lentiskundi ja itsekin 1 960-67 Firdoossa asunut Lähde: M-1. Lopuksi pitää tuoda esille Niemenperän Veka, joka loi Pasilan kundeille mahdollisuudet urheilla seuroissa ohjatusti eli coutsi parhaasta päästä joka sai nuorison kartsalta kentille. Olli Käppi. Haukat ja Cocks sekä r.r<uisia SM-mitskuja ikämiesten SM{utiksessa ja käsiksessä, Risto Vilja, Haukat ja LPS, Kaj Sellgren, HIFK ja käsismaajoukkue, Antti Aalto Haukat sekä keihästä yli 70 m Henrik Fahlström, Haukat Wesa ja LPS, Leila Simelius maajoukkuenainen käsipallossa. Rissasen broidikset, Aulis lentiksen SM-sarjaa JoPo:ssa ra Raimo vleisurheilua Viipurin'U rheilijois6a SM-tasolla sekä Lehdon futaajaveljekset Kale ja Pena, SM-tasoa kumprKrn. Hei funtsatkaapa, et missä oäin Suomea olis näin snadilla vatimaarattä sellaista samankokoista asuinyhteisöä joka on saanut "ialkeille' näin kovaa urheiluporukkaa kysyn vaan. futaaja HJK:ssa SM-mitskuja, Riittä Kauppinen, naisten leintismaaotteluita ja SM-sarjaa mvös. Rönkkö, Narinkka '1985 sp0r##s&wffiffi# :::s: . Reino Saarelainen, Sörkan Namikan kundi ja maajoukkuemies tottakai.. Leo,l.Mattila, kaup: ,a-a -vös Pasilassa: lukuis = s:a:eja Eitsun ajojeh auto-:" ssa, /.;S S, Raimo Elo, n. 20 käsipallo-aactteiua, Raimo Simelius; ia)o Kiffen ja LPS, Usko Haavisto, Siuntion lF, Haukat .: LPS, Aulis Westerberg raukat ja LPS, Heikki Lukkarinen Haukat ja LPS Rudolf von Gross, Haukat ja LPS, Timo Tuominen Jaskan broidi. Kaija Mäkelä, uinnin Pohjoismaiden mestari + SM-mitskuja, Martti Rionell. Sieltä löytyy lisää tosikovia sporttareita esim
SM-hopean Stepa finnas 1929 ja 1930. 1 988. -,4 Mändin ia Tanskrs Gerhard Pelersenln. Vasen käsi teki 85 oi, tvöskentelystä. Jo Stepan elinaikana häntä dissattiin ja siitä syystä Stepan piti smiittaa ulkomaille koutsihommiin. amatöörien ja ammattilaisten Euroopan mestari 0lli Mäki ja tekniikkataituri Harri Piitulainen treffasivat tilaisuudessa.. Unkarin Imre TSårARt 4l{ 1 oli bulisti knekkailuja Karjalakretsan jengiä, kriguveteraaneja, ja Suvion sukua. Sten "Stepa" Suvio (aik. Välisarjan SM tuli I 933 ja uraa stödas lisää, kun Stepa knokkas ketoon olympiamitalisti Bruno "Brynkka" Ahlbergin matsissa. joka tsennattiin myöhemmin "Viipurin pamauksena". Ammattimies. Finaalissa snaraneliön vastakkaiseen kulmaan dallas Hitlerin feivori. Arnrnattilaissopparin SteDa skrivas marraskuussa I936. Aira oli tarjonnut muistokiveä Stadille, mutta jostain kumman slystä ei Stadista "löytynyt" mestaa tälle, ehkä maailmalla tunnetuimman härmäläisen kLrekkaaian stebulle. Stepalta oli iäänvr krisussa'svksvllä' l94l ven-sterihandun peukJ<u ulkomaille. Stepa -Viipurin pamaus. Berliinin olympiakisoissa 1936 Suvio matsas välisarjassa (aIIe 66,6 kg) viis kovaa matsia. Stepa finnas ekaks Japsi Ri Keikanin. Hämässä Stepaa ei finnannu kukaan l8 r,'uoteen. sttten seuraavat vastaantulijat oli Aussien Arlhur L. 1 0. Sten Suvio oli eräs niistä h.arvoista _ huippub.okraaIrsta maarlmassa, lota el koskaan knokattu. Murach finnas ekan erän mut sai sitten tutusrua "Viipurin pommrtta.jan" rystysiin yä niinpä loutui korittaam"aan kolmannessa erässä kanl'eesilla. Suvio finnas kultamitskun lopulta saletisti bointseilla. Viipurin Nyrkkeilij öiden bamlausdirika Kyösti Lakso skiias VN:n tervehdyksen. oikean täyäentäessälooun." Suvi6 otti I 949 slyyls6neella arnmattilarsurälla 47 matsia 1a finnasniistä35. Sen jälkeen kun Stepa sl\ /ttas matsaamisen, hän toiini Svedun nääkoutsina r,.uosina 1949 37 ia Turkin knekkailuliiton koutsina kolme r.uotta. Karjalaliiton puheenjohtaja Marjo Matikainen-Ka11ström edusti karjalaisia. Stepa finnas viidessä maaottelussa (kolme Sveduu ja kaks Viroavastaan). Stepa koutsas I 5 tulevaa Euroooan mestaria ia mitskuia 'finnanutta knekkaaiaa.Tunneluin Stepa koritsaamista oli ammattilaisten raskaansar.jan maailmanmestari Insemar I'lngo" Johansson."jo\u banlkas. 14 Elävä knekkailun tietokniiga Ilmo Lounasheimo minnaili Stepaa ja aikalaisia. Schuschin) födas 25.11.19I1 Hanniiassa, Viipurin mlk:ssa, slaafas ikiuneen Stadissa 19. Cookin. Mannerlan Eikka ja Kolkan Suli bamlas kniiaassaan "Suomen maailfiranmestaril" Stepan vensteristä: "Juuri vasemman eli 'kultamitalikäden' iskutekniikan Suvio oli erikoisharioitteluin kehittäny pitenimälle kuin kukaan muu suomalaisnyrkkeilij ä. Koutsina maailmalla. skrinnaaia ja brotari. mut bulimpi härdeli traisas Svedu-maaottelussa 1931, kun junnuikäinen Stepa bankkas svedujen starbon, Pelle Edlundin kanveesiin daijuvei. Olvmoiakullan Iisäks Suvio finias neljä SM-kultaa. Stepa oli junnuna lupaava futaaja. Floyd Patterssonrn go1suve1. Knekkaajana Stepa matsas ekakerran l5-kesäsena I92l . Myöhemmin Suvio finnas Ahlbergin bointseil nelj ässä matsissa. Suvio oli eka härmäläinen knekkailun olympiakultamitalisti. Stepan kummipoika Harri Piitulainen minnaili huumorilla Stepaa. minnailemaan Stepa-setää, omaa faijaa Viktor Suvioo ja Hyrsylän mutkan kohtaloa krigun ajoilta. Nyrkkiplykillä kultaa. Aira innostui mm. Sakemanni Michael Murach. Taidoiltaan maailman huippubograajiin kuulunut
Juhlaväestä erottuu ekalta penkkiriviltä t'-@. Sandiksen Urheilujoukkojen ex-komentaja Keijo Talvisto, tilaisuuden järjestäjä Aira Samulin ja nyrkkeilyn elävä tietoteos llmo Lounasheimo.. 15 Fotot:0ilBdt@ o niluilstommcrkki 5 t ep a-setä. Ammattilaisena 47 otteLua (35 voittoa, yhdeksän tappiota, kolme ratkaisematonta). Ål I r'*: .; = -.4 j ', ry. St.-pa Suvio slaafäa Maln-un grar.-ari1la korlteli 8 7I --1 Sten Suvion saavutukset: Olyrnpiakultaa B.'rliinrssä 1936. Kun Stepan :.--ndis alko bragaa, kävi ., : ra treffaamassa knekkai,isankaria ja dallas setänsä .,ikcna ympäri Kannel:-'räkeä. : ..':: Suvio oli jortsu..'-. OlliBullAnikari Airan faijan Viktor Suvion näköispatsas Hyrsylän Mutkan rajavartija. SM-kultaa 19i3 i6. \\a i a artisti Aira Samu:'..:l setä. -lLrvr-ri11a. 5 rrrraotlelua tkaikki r oittqa). ,;'.r hLrdjas Kannelmäcssä r r'keen kolkyt r'uotta 60. S\{-hopeaa 1 929 30
Tai kolkyt?" Joku gubbe huiskii: hän on lusrnu "Nokalla" peräti kuuskyt vuotta. Kärtsätään tsiegurat. järkätään olynpialaiset ja pidetään mestatkondikses." Folkkaa on jorolavan liepeil aika viltlibarit iltaiuhliin vietiin handuist. faE perään skidi saati ylös fa:aa e o isellane hiivari. Pyysalo frogaa jengilt: Onks tääl ketää semmosii veteraanei ku ois ollu kakskyt vuotta tääl. raar skidi plutas mereen. Sörkan jatke Kivinokan vuokras jo'1910luvul Sörnäisten työväenyhdistvs duunareitte kesänviettome6taks. rå .. Muttääoli spessupäivä siitä, et Kivinokan kansanpuisto fyllas B0 vee ja jorolaval pyöri Ja vuonna 3B tapahtu sellane karsee _r,ttu e: ri:tte faija delas i-st kr le s(-.as omal motska.il Kiviro. Duunar n kes,s o i Sompas, Blobikas J Höbikas Lammassaares, Tuurho mas Bytlas Vanhankaupung n ahdelle mahtu bots<ei ja te ttaremmei. =en*e':rr'. Kivinokan tapahtumiatkion avoimiikaikille. Se on Ulla Toivainen ku on tullu pikkubroidinsa Antero Ronimuksen kans tsiigaa vanhoi mestoi. Toivainen oli duunis Kivinokan Elkas ennenku suurin osa muist oli ees födannu. 16 S IFIVAR/ F IIRAS, S U U L/S GR///VA S Festarin öpnas stara-pohjalt toimittaia Jaakko Selin, tokan polven kivinokkalainen. ,€" t# ä* ;H. Saa tsimmaa tai sit vaan dallaa ia tsiigaa ja lysnaa, mitä luonnos taiahtiu. Stadin halturn K vinokka tuli vast '1928 ta kolne vuotta myöhenrn'gryndahii oikeen viiallisesti K vinokan kansanpuisto stad'laister teltta lualueeks siit tulee se 80 vee Kivrnokka tsennataa laajemmin lähinnä kai siit, et 30-luvun kovin bändi Dallapö alotti haitar,arsirsa iust siellä, tai oikeejstaan Mäsa Jäppilän bändin nimi oli siin vaihees viel Rajamäen pojat. ja 1920-luvul sporttiienoi Ponnarit sai sielt oman "'erer Tää oli iha peruskauraa s ilen aikaan. Mut nytpä kuuluu syryästä vieno ääni et olis meitä alkuperäsiiki kolkytlukulaisii tääl kanteil. kuukataan borkat. Toiva ner o^ 'r ;ute myös Stadin Slangin gamlc jässäreit ja tuli vrssiin to<aks joissai bamlausskabois. Ja näi nhä se on ai na ol lu. Ne, ku fiiraa kesiksii Kvinokas, duunaa kimpassa festit ja häppeningit. Mut enn'e iltaa bamlataa, on paneeliija dallarundii. Jäppilä oli oohnareitten molari 1a se oli duunissa viilarina ennenku rupes viihteen ammatt laiseks Jos Kivinokal aikoinaa olisel! lane kommarimaine et Etsivän Keskuspoliis n kytät vaklas ouskis ia v'rtti stvvlaa messiin Sörkan'tsåt en tei"geihi et pääsis lvsnaa vallankumouksellisii saiaisuuksii nii nykyää möksaän ei pääse käsiks ilma Paks.u lompsaa ja mojovaa mass koijan hinnat pyörii kuulenma pariskymmenes donas Ja ne er oo enää mitää metsien mieste pahviröttelöit tai te nie hätäsii laavui, vaa s el cn ioukos betoniharkoi sta aavaa kaasuhelloil ja au';<cpaneeleil varuste'tuu dats'aa, ioide aistikkait sisust-ks 3s iellää vissii jossa' G o'l s .a muis alan lehdis ösfispe/asti Kivinokan kohtao o ,: muutamii vuosii sitte vaa:e's ku kaikki varmaan tsennaa et juhlaproggis. päivä suu lis griinas täböi I Stenari n rantsus, jengi si m mas ja ski d it braijas. Sit kehiin tulee Kivinokkalaiset ry:n bamis Katariina Pyysalo, slangijengin jässärija Berggan friidu, ku on skrivannu tälleen: "Kvinokka on mesta, mis kuka vaa voi relaa ja huilaa. Fotot: Mikko Seppälä Antero Ronimus ja Ulla Toivainen on ikistenarilaisii, Kurttu kuuluu Kivinokkaan. -'.t"-Lauantaina elokuun 20
Saiskohan römpsääkään vaikka olis kuin makee nahkis ja ihkauus Jupiter. Esmes Risto Vilja skrivaa miten ne joskus sodan jälkeen duunas sieltsufee: "Mutsi sytytti ensin pienipesäisen Rapid-kaminan. I f*, w '4l \ j f, ,l* / . 4, :.^ -. Oli oltava pieniksi pilkottuja. TSäLåRE 4/{ * Stadii hotsittaa byggaa kaikki skutsit ja pudet täyteen uutta kämppää ja byroota. Savupiippu meni suoraan selnäsfä ulos. Ja nyt oli Stadin dirikat äkkii sitä mielt et tää Stenari on upee juttu, et totta kai säilytetään, ei tämmöst eedenii ookkaan joka stadilla. vaaksan mittaisia klapeja. .(, E nr' ,ft,*. Ainakaan jotku ei ois glaidui. ,..-,'***diå*. Tais olla äiteelle tekninen edistysaskel, kun mökille saatiin 'tenuvekotin'. Fr :"1,: . Kivinokkalaiset kasas jouk<cnsa ja sai tukee monilt muilt < jotka kelas et Kivinokka pitää srojella eikä jyrää. C.r&€LåT Å F;*ru$SåY #-åe€Lå€ åru* russåY *Å&€Låä' Åru*russäx :. Mikko Seppälä (sKS 201 1 ) Ulla Ronimus on hitannu sienii skuugesta. Foto on julkaistu teoksissa "Tanssiorkesteri Dallap6" 17 Ei muuta ku onnee vaa. Sinlslä tenua pieneen kuppiin ja tikulla eldis braasaan ! N okee ntu nut kahvi pannu tulelle. Narrattava ensin alaventtiililuukussa sytytetyllä paperitollolla veto piippuun ja pesään. Ja ne Stadin dir kat tsiigas et mikä tää tä-rrone 27 hehtaarin pöpelikkö on ihan metron kupees, jcta duunareitte röttelöit ja itulengin pottuplantaasii ja lisäks , e nelosdivarin futisjengi, et <helmutissa tätä mestaa ei cc viel pantu lihoiks. t Eitaitais mennä kaupaksi nykyään "Neekeripoika" kahvi-vaimitä. ja veden kiehuttu a kahv iböön at sekaa n." Masa Jäppilän kurttu tahdittaa joroja 20-luvu n Stenarissa. Ja sit tapahtu sellane onnekas juttu et Stadi tosta vaa sa Sipoosta sitä kauan kaivattuu ,rääniija skuugee ja sitä läär'ii --/ piisaa nii paljo et jok,r Kivinokka ei siinä rinnal paljo paina. Puurovesi ei kiehunut samaa tahtia kuin nykyisillä liesillä. Ja ne julisti ettää mikää salainen puutarha co, tää kliffa mestahan on avoin kaikille, ainaki noi hertsikalaiset ja brentsikalaiset ku budjaa lähimestoil steppaa ja piknikkaa siel ooret runt. Foto teoksesta "Kesämaja appelsiinilaatikoista". Ai nii, tota Kivinokkalaiset ry:n juhlakniigaa blisataa luullakseni Kivinokas ja Sofiankadun Museobuidus ja tietty Akateemtses. Ostikseen vois nimittäi mahduttaa koko Helsinginniemen. Nyt kivinokkalaisil on hyvä draivi päällä ja ne tsemppaa viel et ne sais suojeltuu koko homman et Stenari vois jatkossaki olla stadilaisten lande johon voidaan toki byggaa lisää, mut sit bygataa lisää snadii koijaa, eikä tosiaankaa mitää rivarii tai pilvenpii rtäjää. Kniigaa pukkas Kivinokkalaiset ry on pusannu myös oman juhlakniigan Kesämaja appelsiinilaatikoista mis on paljo asiaa ja fotoi ja lisäks kliffoi stoorei siit millast on ollu levaa Kivinokas. Ja sit ne anto tää tapahtu just täs keväällä 20'11 -hövelisti peräti kymmene vuotta lisää vuokra-aikaa Kivinokan möksille
Mun tsennaamia muita junioreita edusti sählvareenalla toistaseks vain Mika Roos ioka duunin lisäks hoitelee Ponharien fiskaalit Hänen ympärillä häärivät huruukot" olivat loistavii esimerkkei liikunnan myönteisist terveysvaikutuksist. Monet näist kundeist budjas snadina Brahen kentsun lähistölja braijas kimpassa iossaln Kirstarin mestoilla. Landslaakis futanneella Martti Laitisella (82v) näytti olevan bandvnkin kuviot hallrnnassa. Sinne voi iisisti skujata metrolla fiuden sijasta. Voi mennä muistorssa snadisfi kauemmakski, vaikkapa viime kevääseen. Heti joku herlas, Onks su/ staga messis, Onneks mul oli ainoastaan kamera frkkas, koska höppänii lappas treeneihin reilut kakskyt sk.rlaaiaa. Salibandy on kehittyny sählystä erittäin suosituksi urheilulajiksi. Skidejä oli pitskuilla paljon ja Brahiksen vieres oli mun lekari. Kärkkäisen Jorma spurttaili nyt bandyringissä, Maxin lisäks futas Ponnareis meidän Hykkylän jengist Matti Lipi Lampinen 1a llkka "Päkä Huhti. Kuulun krigun jälkeiseen suurimpaan ikäluokkaan. Muistin dörtsistä ineen astuessa, et olin mä siel joskus itekki skulannu. Syksyllä on kliffa muistella kesistä, suulista, rantsuja ja fisuja. Massihan oli yks niist neljäst urheiljast. mut ei dösässä tappiota surtu. Hiffasin, et Suomen Salibandyliiton byrooki oli siellä. Fiilis oli snygimpi. Hykkyrän lenjis'sa futasimme Raviksella ja Velolla Peftti Välkkv' Haikosta vastaan ia Hulkon br6idiksiiki vastaan. Paavo Nurmi sytytti ensin juhlavasti fleggiksen alhaalla Stadionilla ja tornin huipulla homman hoiti skriinaava Hanski joka juokAluks on todettava, et Stadi on paras ja aivan upee kesäkaupunki. Klyyvariin tulvi borgan snöfa. Arena Center niminen lafka oli hankkinu kokemuksii salibandyhalleista, koska siel rundas joku stooriki , et sen dirika olis salibandyn Hjallis. Tän lössin ikähaitari oli kuuskymppisist yli kasikymppisrin. Siellä oli Yliopiston sählyturnauksia. 1B YSä$*&ffi& 411I Sfa drtn w anhrt ii' ffilWkieli nen Urheilusankarit ja nuoruuden kaverit muistetaan Kävi hyvä säkä! Myllikän pukukopeilla mua vastaan tuli glaidusti moikaten monta tuttua feissiä kledjuja vekslaamaan. Tää peliasu tuli Ponnareille io '1915. jotka sai kunnian tsupata olympiasoihdun portaita ylös Stadikan torniin Hannes Kolehmaiselle. Salibandyhallit byggattiin ulkodörtsin vilkkauden perusteella oikeaan mestaan. S äh Iy stä kehitty u u sie n mestojen myötä salibandy Stadis on monii tsekkaamisen arvosii urheilupleisei. Netist luin duunin sujuneen stadilaisten sporttipomojen Harry Bogomoloffin, Arto Bryggaren ja Anssi Rauramon kanssa ilman kommervenkkei. Pallo-Kissat finnas SM-sarjan matsin niukasti (3-2). Eskomainen ponnarihenki näkyi höppanöiden sählyjengiski Samarstailisiin s< din piin pornareihin olen törmännyt skoleraverini Kar "Max Mvllvn enen kautta. Sisätiloi oli entrattu. Jos pystyy nostaa omat klappit laitolen yli ja luudaamaan kentsulta ilman tsebaa, pääsee messiin matsiin". Olimme kerran skoleaikana Haapimaan Eikan kans Ponnareitten faneina futisredulla Mikkelissä. Finskit on finnannu salibandyskaboissa jo kaks MM-kultaa. lnnostus lähti stadissa stuidujen kautta. Keilahallist kantautu kolinaa Skulaajille täytti riittävän kentsui, Nyky sählystagat ei oo sellasii lerppui, millasii mä oon testaillu, vaan niist lähtee lujat skotet. Muistoni olivat vuodelt 2001. Menin silloin tsiigaamaan Myllypu roon v anh oj a po n n areita eli maineikkaan urheiluseuran Helsingin Ponnistuksen "höppänöitä". .*;*'-*""#. Siit Ponnarien ikapolvest tuleen viel mieleen nykyään Klubissa touhuuva Olli Puranen, Ponnarien jengis oli kahdet kaksosbroidikset. Höppänöitten pelit naurattaa, vaikka Jaska Lempinen on nähnyt lukemattomia matsela KaleviWeoelius. Nykyinen Työväen asuntomuseo on yhden ponnarin entinen hima. bamlattiin. Eka keltaliivinen on Martti Laitinenjatoka taaempana Gary Sundberg. Siitä dallausmatkan päässä on suosittu Liikuntamylly ja ltiksen buli futishalli. Toisel jengil oli blobbiksen siniset liivit ja vastapuolen väri oll suullksen keltanen. Bonjaan millastsielon olIu, ku oon itekki ekat mölöt imassu Flemari-piikissä. Snaijasin, et nää gamlat stadin kundit skulaa Myllikses kerran viikos sählyy. Yks mesta on Mylliksen Salibandykeskus. Funtsin, etvoisin smyygata huru'ukkojen treenejä ja jopa treffata joitain tuttuja urheiluidoleit. Reino Kos'kinen ja Tarmo Ripatti valmiina vaihtoon. Pvöreitä vuosia taas luhlinut kunniapuhis Jaska Lemprnen, jolle on myönnetty arvokas Suomen Palloliiton timanttinen seuratoimiiamerkki, kaveeras sil kertaa öö'oa staranä rentsun reunalla, M!ös Harry Hagg s<.irnaili frenoinä lengrssä penkrllä Juniorrna oorn tsennaamaan Esko Piipposen.,oka on kans yks Ponnareiden kunniapuhiksist Esko teki aikanaan paljon duunii mustaval roraitapaitaisten ja mustabökaisten eteen. Kisahallin viereen oli byggattu tilapäinen Kansojenhalli, ku Messuhalli oli flegannu
Nykyaika on murtanu rajat näitten vanhojen stadilaistenväliltä. Kun verkossa klikkailee, Ponnistuksen sähköistä historiaa hil taa nasevan sloganin 'Kunniamme entinen voimamme nykyrnen" alta. jolla on meriittinä vaatimattomat 36 maaottelua lentiksessä. Verryttelyks ennen matsii höppänät duunas treeniohjeen mukaisen jumpan Lämpän veti ilman brassailuu porukan nuorin Seppo Siltanen. joka on viimeks treeridnnu junnuja. Kimppasafgaus jossairi raflass'a kuuluu pelikauden loppuun. Yleensä legurit pysyy loitolla. Terveet elämäntavat ja säännöllinen liikunta tuovat iloa kaiken ikäisille, se on höppänöidenkin toteen näyttämä fakta. Yksi kunniapuheenjohtajista Matti Leskinen, duunas pari seuran historiikkii vuodest 1887 vuoteen 1947. Aika vierii, mut ain boltsi pyörii Boltsin perässä tsuppaillessa kaikki kaheksankymppisetki näyl ti reilusti nuoremmilt. Peliotteist hokas, et nää kundit on snadista asti touhunnu boltsin kans ja skulannu erilaisii pelejä. Ponnarien puheenjohtaja on moderniin tyyliin lyyli eli gimma nimeltään Riitta Hanganpää. Ponnarien höppänöitten supertähdistöon kuuluu ilman muuta Tarmo Ripatti. Jokaisel je"ngil on omat stoorit. Siellä siirtyy yhä Helsingin Ponnistuksen niåirieikkaan perustajan ja ensimmäisen puheenjohtajan Viktor Dammin (19.9.1864 8.12.1944) perinne ja aatteet nuoremmille sukupolville Hän oli suuri suomalaisen liikunnan edelläkävijä, jonka rohkeutta ajattelijana näkijänä ja julistajana voidaan edelleen ihailla. Myllyksen centerin valmistuttuu Ponnarit kutsuttiin esittelee avajaisiin lajin sopivuutta "papparaisille". Ponnarit aloitti voimistelulla ja yleisurheilulla. kuinka höppänöiden junnuosastoon kuuluva Kalevi Kille Wegelius voitti ilmavihtomisen maailmanmestaruuden. Jarmo Niemenkari ti IhJt "--j>-1:t.. Siitä lähtien on treeneis aina skulattu täysin jengein ja lopuks päästy bastuunki, Höppänöistä jokainen muistaa Stadin yleiset bastut ja niiden fliliksen Ruskiksen halleilta Ruhasta höppänät hankki oma hugin 1999. Kesän jälkeen käynnistyvät höppänien sählymatsit. Seuran jäsenil on Kivinokassa omii mökkei. Kjell Westön Finlahdia-palkittu romaani 'Missä kuljimme kerran" kertoo sellasist ajoist, ku eri seurojen jengit erotti toisistaan selvät raja-aidat Maineikkaista Ponnareistaki knigussa skrivataan. Suomen vanhin suomenkielinen urheiluseura Helsingin Ponnistus ontoiminut liikuntakulttuurin esikuvana kohta 1 25vuotta. Vaikka vuosikymmenet vaihtuu, jutuist tsennaa, et saman stadin kasvatteja ollaan. Parin vuoden kulues porukkaan liitty kymmenisen muuta ponnarii. TS!LAR! 4i,t { 19 arheilasearavaalii inteitään si Suomen maailman kartalle Tukholmassa 1912. Yks' stoori kertoo. Jotain tarttis duunaa säännöllisesti, et pysyis kondiksessa! Pian seuraski muutto Myllikseen ja siellä treenit jatkuu edelleen traditionaalisella staililla. Säännö//ises kuntoilus on hyv ä n ko n d i ksen sa/aisuus Ponnarien sähly käynnisty hissukseen vuonna 1994. Boltsi kulki hallitusti staqasta staqaan, Hela jengillä ne "maltillises"ti juoni tilaÄteit ilman turhri sooloilui ja itsekkäit kuteja. Urheilutoimittaja Helge "Hele Nygrön on skrivannu "Dammin ponnistajista" pariki kniiguu. Starat näytti innostuvan leikkiin kuin skidit! Oli kliffaa hiffata iän katoavan pelin tiimellyksessä. Areenalla vallitsi rehti meininki ia toverihenki. Helsingin Ponnistus tsennataan urheilun kasvattajaseurana ja tärkee henkinen taustarooli on vireillä seuran höppänöillä, joitten vetäjä Jussi Lampinen on saannu itse arvokasta tietoo Vode Sulanderilta ja Supa Santaselta. Bastun lauteil kyyhöttävien hikisten kundien mieliin nousee tottakai nostalgisii muistor entisist matseist ja pukukoppifiiliksist. Se on arvostettuu perinneduunii stadilaisen liikunnan hyväks. Höppänöiden harrastus on just sitä yleishyödyllist Kunnossa kaiken ikää liikuntaa. Työläisäidin patsastoimikuntaan kuulu sattumalt neljä Kirstarin kundii, jotka oli entisii pillerin skulaajii ja futaajii Ne hokas iisin tsaanssin yhteiseen kondiksen ylläpitoon Kyläsaaren jätteenpolttolaitoksen tiloissa. Uljas marssikuva on kopsattu Nyg16nin Helen kirjasta: "Vuosisadan mittainen ponnistus". Jalkapallo käynnisty 1903 ja futis onkin muodostunu seuran päälajiks Nykyäan sekä miesten et naisten ykkösjengi skulaa nelosessa, mutta lukuisista eri nappulajengeist ponnistaa taas uusia ikäpolvia kohti korkeampia sarjaportaita. Lajivalikoima laajeni väistämättä lähes kaiken kattavaks. Muut soihtua kiikuttaneet olivat HJK:n keskustuki Laurj Lehtinen, Kiffenissä futannut Ake Forsberg ja TMP:n sieppar Onni Sallinen. Hän aikoo itekki ministeriöstä vapaalle siirtyneenä pysyä kondiksessa skulaamalla baskettia tai hinaamalla nurtsilla golfkärry1a. Byyrit kolisi tasatahtiin 1a reikäboltsii leivottiin sopivalla forssiila päädystä toiseen. Ponnarit aloitti kokeilun niitten hugilla. Esimerkiks höppänöis nyt skulaava, HlFKin gamla futari Gary Sundberg otetiiin oitis rinkiin.'Garyn suiteilla höppänäjengi oli avustajina messissä, ku yllä mainitust kniigust tehtiin tv-kJvauksii. Keväällä odotelles lumimassojen sulamist kokoontui parikymment kulinaristii ravintola Aleksandriassa. Kreisintuntuinen kisa järkättiin Kaisiksessa Etno{estareilla ja oikein meppi Eija-Riitta Korhola oli hassunkurisen huitomisen fiksunsödenä dumarina, Lypsyjakkaralla ja yläkoroppa nakuna Killen vauhdikas kokovartalokoreografia tempas ihan kaikki katsojat niin dillesti messiin, et plakkariin tuli kultaa. Muutakin touhua riit tää, sillä ensi vuonna Helsingin Ponnistuksella on aihetta suurempaan juhlaan. En voinut olla bandykaukalon laidalla hoksaamatta Savolaisen Penan klappien vikkelyyttä edelleen. Paljon mestariainesta ja hyviä esimerkkejä Jengii on ollu reilusti, mikä on vähemmän dorkaa. Kliffat kavdrit ja säännölliset treffaamiset pitää miesten kropat ja daijutki kondiksessa. Viktor Dammrn liikunnalliset visiot pätee edelleen ja gamlojen starojen kannustava esimerkki tekee nuoremmille gutaa. Laji ja mesta saivat PR:ää Ponnarien vireiden höppänien avulla, koska telkkari näytti kliffan väläyksen himadivaaneilla mellakkaa dokaileville ja tsieguraa skruudaaville lajitovereille. Yks tukevampi peluri sluiboili 'tre kronor'svedupaita päällä, silti dumarii ei tarvittu. Perustamisvuodesta'1 887 Ponnistuksen toiminta on ollut katkeamatonta ja vireetä. Stärät passit ja ovelat jekutukset narutti auki vastustapuolen karvauksen. Kvinokka on kehto Ponnistuksen perinteiden vaalimiseen Aktiivinen porukka funtsii vuoden aikana yhteisiä reduja ja monia lomareissu j on iärkkäiltv. Ponnareis kehittyy mestariainesta. Snadi kentsu singrattiin täysmiitaseen. Rällikses ponnarit järkkää kesäisin sporttiskabojen lisäks perinteisiä seurajuhlia. jota hankkeen faija Haukis, siis liikuntaneuvos Timo Haukilahti, diggaa. Jotain kremppaa voi matsis toki tulla, ku oikein innostuu tsemppaamaan. Legendaarisista ponnareista, jotka historiallisesti on ollu perustamas sekä Svullii että Tulii, bamlataan enemmän seuran nettisaitis www.helsinginponnistus.fi. Skotet uppos moleen, vaik veskaa varieli lihamuuri. ,>. Tipsin olen saanut kurvinkundilta Pekka Hurmeelta, joka jäi Stadikan markkirointipäällikön postilta eläkkeelle kevättalvella lätkän Talviklassikon Jokerit-HlFKjälkeen. Friskit ukot hyppäs ain lennosta kentsulle höyrystogen lailla jo puuskuttavien avuks. Starojen ponnareiden yhteydenpito kliffojen harrastusten muodossa kelpaa muillekin malliks. Tiepalvelumiehet skulas Kylikses hyyryläisinä. Kesiksel kaikkii ponnareit yhdisti tottakai Kivinokka ja seuran toiminnan kehtona Rälläkan niemi
Lasse erehtvi kuitenkin val k kaamaanväärän kaverijengin ia lähti näin dallaamaan sitä kartsan varjoista puolta. AA:ssa tapahtuneen menestyksellisen toimintansa ansiosta Lasse sai duunimestan Helsinsin kaupungin sosiaaliviåstossa kentsuduunissa laitapuolen dallaajien keskuudessa. ga*vd y.rE. kun pidirnme siellä hartaustilaisuuden. Muistan kun hän sanoi mulle eräässä vaiheessa. että nyt hän alkaa elämään niin kuin muutkin ihmiset. .joka jelppasi kavereitaan duunihommissa. Lassen elämän muutokseen vaikutti ratkaisevasti AA, jonka toiminta perustuu vahvasti hengelliselle pohjalle. sillä Lasse kerroi elämästään hyi in asianruntevasti ja kokemuksensa botnelta. y.nn. Sosiaaliviraston jälkeen Lasse oli grundaamassa Asuntotuki Alku ry:tä. Lasse oli keran rnessissämme Sörkan vankilassa banr laarnassa. Hänen toimintansa 1ähimmäisten ieesaamiseksi on ollut toäella arvokasta duunia. k un prdi mme siellä hartau:tilaisuuden. Tässä duunissa hän ol i.eläkkeel le j äämiseen ast i ja jossain määrin myös elämänsä loppuun asti. Hän o1i oppinut tsenhaamaan ja vastaanottamaan elämänsä oikein kantapään kautta. "Herra kuulee kövhiän rukouksen eikä nyfuaa omiaan, jotka ovat vankeudessa" (Ps. i Ini t crtt tt .s ie I Ici enent tltLi tt ktr i rt t lrtlt'k.stis t äky m m r'tt t'r t,i I h,l e k s ci s t ri h-arskaasta. Olin Lassen hauttiksissaja siellä oli duunikavereita AA: sta, sosiaalivirastosta j a Asuntotuki Alku ry:s.tä muistamassa hänen poismenoaan -ja ansiokasta toimintaansa. Näin on nrr ös rnonien vankien kohddlla. He ovat iostain s\ /stä nuoruutensa "olosuhteiden ja erehdysten kautta joutundet I usi ntaanla monct heistä halua\ at entrata elämäänsä. jonka tarkoituksena on järkätä päihdeongelmaisille asuntoja. Hän olikin sitten lusimassa .ja brenkkulasareel.issa noin seitsemän vuotta, jonka fälkeen hän teki täysrundiksen elämässään. Erityisesti siinä oli merkittävänä panoksena omatormrnen asunto.len entraus. " t€rkåkortti. Lasse antoi elämänsä muutoksestaan kiitoksen ja kunnian Jumalalle. Lasse viihtyi kokemuksiensa ja luontåensa takia erityisesti "bryggojen alla" jelppaamassa näitä laitapuolen dallaaj i a parempaan elämään, koska tämä homma oli hänelle orninaista ja iisiä, kun se taas muille sosiaaliduunareille oli joskus raskasta j a vaikeata. Krigun olosuhteiden seurauksena mvös monet muut kavereistani sotluivat nuoruudessa köyhyyden ja brenkun seurauksena r ankilatai brenkkukierteeseen eivätkä pyst)'neet entraamaan e1ämäänsä. mikä vaikutti silloin nuorten elämänlaatuun. Lasse yritti erilarsia duunihommia. Me budjattiin Krunikan Ranlsussa nykyisen Hagiksen bryggan kupeessa, joka oli silloin ionkinlaista Stadin laitastadia. Hän oli opprnut tsennaamaan Ja vastaanottamaan elämänsä oikein kantapään kautta. himaparturin hommaa. kaverinsa motskaribotski-skabaaja Asser Fagerströmin fi rmassa. Hän ei antaisi mitään vek elämästään, sillä kaikki on ollut hänelle opiksi. Faijan puute oli myös nuoren kundin elämälle kohtalokasta. Lasse oli kerran messissämme Sörkan vankilassa bamlaarlassa. Hänen lapsensa ovat sen jälkeen jatkaneet Asuntotuki Alku ry:n toimintaa. Jossain vaiheessa hän sitten grundas Kontulan ostariin paprunsamlausfirman nimeltä .lättäri. 20 Monet Stadin ja varsinkin laitapuolen kundit muistavat Lasse Lindvallin. lrjtku eivät ole parannukse:n terpeessa" (Luuk.15:7). Siellä hän trellas tulevan vaimonsa ia siitä aviksesta syntyi käksi poitsuaja kaksi tyttöä. Lassen stoori on mielenkiintoinen juttu siitä, kuinka elämä opetti häntä kantapään kautta kunnon stadilaiseksi ja päihdeongelmaisten jelppaajaksi. Olipa Lasse jonkin aikaa hotelli Seurahuoneen portsari na kin. Hän oli tässä duunrmestassa 17 vuotta. Mä opin tsennaamaan Lassen krigun aikana. että nvt hän saa sitten kärsiä aikai'semman elämänsä huonoja elintapojaan. sillä Herra rakastaa vankeia. n-rutta Lasse oli siitä poikkcus, kun hän rnvöhernmin hittas e I ämä1 I e e n'tark o i tuks en. Se kertoo m1ös Lassen nuoruuden olosuhteista, erehdyksistä ja elämän tarkoituksen hittaamisesta. Näin on rnyös monien vankien kohdalla. Lasse suoritli stenun sisällä pehtorin kurssin ja oli siinä hommassa jonkin aikaa Nurmrjärvellä. 69 :34). Vangit olir at Irr r in otettuja. Yhdestä svntise.\tä, joka köäntyv, iloitaan .riello en em mä n k u i n vltd eks ä.s t cik y m m e n e s rci y h d t k.s ä s t ii hur.skaa.sta, jotku cit'cit ole parannuksen tarpeessa" (Luuk.15:7). Jeesus sanoi: "Minä satton teille: nciin on taivaassakin. Hän oli duunissa mm. Jeesu: sanoi: "ll4inä sattott teille: tr,iirt ort taivaa,ssrkitt. Lassen faija delas jo talvikrigussa ja siksi himaolot olivat puutteelliset. Nurmijär-veltä hän flyttas Kontulaan ja kokeili siellä mm. Monet laitaouolen dallaajat ovat Lassen kautta hitanneet uuden elämän. |-ltdestti sttttisestä, joku k,iti rtn r. Hänestä ruli raivoraitis. Vangit olir at hn'in otettuja, sillä Lasse kertoi elämästään hl.vin asiantuntevasti ja kokömuksensa botnelta. Krigun jälkeinen aika oli köyhää ja kovaa aikaa. Siitä tulevat monet kiittämään häntäjotässäelämästn # Onk* Teiltå crlgellllåt JJTTEPAFKRISTA Ysir c*il?a raeill*, nii* t$l*mrfic Teill* .å1:1 *@ f lrl*ii P.rperr.' kartonhr. Hän ei antaisi mitään vek elämästään, sillä kaikki on ollut hänelle opiksi. Muistan Lassen sanat hänen ollessaan glesana ennen delaamistaan. He ovat jostain slystä nuoruutensa olosuhteiden ja erehdysten kautta.jouruneet lusimaan.ja TSI LARI 4i 1 1 Hänen lapsensa ovat sen jä1keen -latkaneet Asuntotukr Alku n':n toimintaa. Siinä tarvitaan kavereiden tukea.ja ennen kaikkea Jumalan jelppausta. Lasse antoi elämänsä muutoksestaan ki itoksen ja kunnian.lumalalle. Hän alkoi oikein vihata brenkkua ja röökiä, muttei ihmisiä