Silakkamarkkinoita on järjestetty Stadissa jo vuodesta 1.743. Eikä Stadin Slangin järj estämiä slangi-ilt oja jamuita j uttuja passaa ollenkaan aliarvioida! Syksyn viehätystä korostaa valon väheneminen ja pimeät illat. Kulttuuripuolelta loytyy jos jonkinlaisia rientoja syksyn jokaiselle päivälle. Kun kesäaikaa istuu torikahvilla, on päivittäinen kanssakäyminen helppoa. Muina esimerkkeinä vois mainita syyskuun meksikolaistapahtumat, lokakuun Ttrrkkiaiheiset tapahtumat ja monet, monet muut riennot. Useimmiten ajanvietepalveluiden hyödyntäminen on vielä edullista. Silakkamarkkinoiden ennä* tysvuosi on ollut vuosi 1958. Lasse 0400-415 156 Liemola 050-585 8985 Stadissa 11.08.2008 rykty tulee Stadiin TZ esä on nyt sitten eletty on -N,syksyn arka. 2 TSILARI ==:+:=i,l{"jii{ T$ILANI Päätoimittaja Stadin Slangi Heikki Laurell ff ttl pj. Se tekee kaikille hyvää mieltä. Silakkamarkkinat on vain yksi esimerkki syksyn mukanaan tuomista kivoista asioista. Tapahtuma on vanhin edelleen järjestettävä perinnetapahtuma kaupungissamme. Esimerkiksi Luonnontieteellinen museo on uudistuneena tosi kiva paikka. Viime vuosina veneiden määrä on jäänyt selkeästi pienemmäksi mutta mikään vähäinen tapahtuma Silakkamarkkinat ei vieläkään ole. Sinne pääsee femmalla eläkeläiset vielä puoleen hintaan! Ihan vihjeeksi museossa on vuoden loppuun saakka esillä erikoisnäyttely Kirahvit kimnaasissa. Nauti siis stadista! ota kaikki irti niin stadilaisuudesta kuin elämästäkin! Hyv öö sylcsy ö kaikille! Heka L. Oman Stadimme tarjoamat palvelut ja virikkeet hakevat Suomessa vertaistaan. Mutta torikahvilat suljetaan jossain vaiheessa ilmojen kylmetessä silloin kesäinen kanssakäyminen vähenee. Syksyllä on toisaalta helppoa unohtaa kaverinsa. aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa.aaaaa. Dösät ja Sporat palaavat talviaikaan, koulut ovat vauhdissa, opiskelijat tulevat takaisin kesälaitumilta, metsästyskausi alkaa ja silakkamarkkinat tulevat. Syksy tuo tullessaan monia asioita. Kynttilän poltosta tulee romanttista fiilistä vielä vanhemmallakin iällä. Kaveria ei jätetä. Tästä ei tule tinkiä, ei edes syksyn vesisateessa. Helsinki tarjoaa mahdollisuuksia kaikkeen. Silloin Kauppatorin rannassa oli 128 venettä myymässä kalaa maustekalaa oli myynnissä yhteensä 23 tonnia. Se on vanha hyuä stadilainen periaate. Ota kaveri mukaan rientoihin, hae hänet kotoa ja ota iloa irti elämästä. Lisää tarjontaa antavat vielä lukuisat mielenkiintoiset museot. Yksi hyuä esimerkki on Vihreä Oksa, josta on lisätietoa toisaalla tässä lehdessä
Sr:.=l=i:tS TSILARI ffiaN w iTATTSSONIN EKIN ALKUPALA :aa -TrÅreÅ gvnDr KEffiÅ rÅ. Oikealla ratavartijan mökki.. MAaLqng qaa tänsh{ K4 tKBr ENnEN. -EN nä v,q4vnÅ -gtKotEM TeURqSr4JnTl lunarata Sörkan satamasta
stadinslan g i. cont Pekka Jokinen läsen Ilmari fokinen To i tr t i st o rtl t o it n.j n .j n h o it n tt r ttt, ö s ylt tl t st t,(selr .f risclr s ilt e e r i tt .j n s iht e e r i rt t eht äv i ti, r 1 m arr.j ok i ner"i @stad i nslan gi. ka rvi n en ri elisanet. fi *** Raija Tervomaa puh. h TÅt*{,,DENHSITÅJÅ Kimmo Karvinen puh.050-511 50;; k i m rrro. liemola@1 iemola. We.:Lt"lTdJ% Puheenjohtaja Lasse Liemola puh. 0,50-5i^2 5A77 krnrmo.karvi nen@elisanet.fi Katriina Koivisto puh. 0100-605 6s3 Pekka fokinen pLrh. fi TOIMISTffi AVffiINNA tiistaisir-r ja torstaisrn klo I'l-17 ?ffiltÄmtffi T#åturlTU5 Pöätoitttittaja Heikki Laurell puh.0400-415 156 heikki.laurell@boy.fi TSlt,eRår-€ TOIMITUgKT'I'JTÅ Virve Obolgogiani 010-767 +212 Arno Soisalo (09)-661 98i Raija Tervomaa 0-10--''06 0954 Fjalar Åsten 0-i00-406 780 ISSN 1239-9523 ILMOITUSiT{YYNTI Pertti "OlliBull" Anikari puh. 0J J -2..9 5oo-. 0400-,100 ;i6 olli@ollibu11,fi TAITTO ja SIVUNVALMISTUS Tuomas Aho PAINOPAIKKA -{uranen Oy Forssa Fil ffi USTflT TAJ f 4 "'p.13*% Yi-rdistvksen terrkoituksena on Helsir-rgin puhekielert eli Stadin slangin tirltioiminen, tutkitniner"r ja vaaliminen sekä leikkija kultti,rttriperinteen'n aaliminen. 050-585 8985 las se. corr-r Varapuheenjohtaja Virve Obolgogiani puh. 040040A 736 olli@ollibu11.fi oss. fi T*[Ml5TO ja T5åLARIN TOIMITUS Hiinree ntre 67 00-;50 HKI prrh. kata.koir.isto @gruail. 040-767 1212 vo@mimino.fi IAqF NF"T Pertti "OlliBull" Anikari puh. (09)-7711041 toim isto@stadinslangi.fi tsilarr@stadinslangi.fi Ir' \r,l'r,. 040-506 0954 raij a.ter r,omaa@kolr-r mbr,r s. 4 ffiWwffimw %Wffiffigm ffiWåffi Pertti "OlliBull" Anikari Iäsen Katriina Koivisto Iäsen .#,*i1n I'a 'äereFq !l li*, , Lasse Liemola Puheenjohtaja Virve Obolgogiani Varapuheerlohtaia Kimmo Karvinen läsen Leo Hakanpää Iäsen Mnyr,y Raija Tervomaa läsen Leo Hakanpää puh. 040-505 4507 pekkjok@hotmai1.cotn Kimmo Karvinen puh
fi Valokuvat toimiston osoitteeseen. ,l ' '-'J ::trr Aiheena mm. Printit myös mielellään disketille tallennettuina. Käsinkirj oitettuj a tekstej ö emme julkais e! KUVAT: JPEG, TIFF, EPS. Kalasataman slangiaiheiset ,-ii kadunnimet. Hallituksella on oikeus tehdö muutoksia t o i mint a suunnit elm a an. Syysmatka Irlanti/Dublin 16.09. fi sekä printit ja konekirjoitusliuskat toimiston osoitteeseen. Resoluutio: 300 dpi:tä sähköp ostiosoitteeseen: tsilari@stadinslangi. ITMOITUKSET: PDF-muodossa osoitteeseen: ta.lehti@kolumbus.fi Valmistamme myö s tnrv ittaess a ilmoitul*et, Toimitus. TSHfu&ffi$ 5 J,iJÅSENPOSTI Stadin Slangi ry:n omilla kotisivuilla tiedot tapahtumista slangikamojen esittely ja tilaukset tilaisuuksiin ilmoittautuminen jäseneksi liittyminen tietoa yhdistyksestä Kotisivujen osoite on: MruMM%stadflmstangfl"ffl Toimintasuunnitelma 2008 SYYSKUU 09.09. klo 18-20. .'il Tilai s uut e e n kut s ut a an my ö s nimi s t ö t o i mikun: j* kaupunki suunnitt elulaut akunn an edu stai TEKSTIT: Word + muut tekstinkäsittelyohjelmat sähköpostiosoitteeseen: tsilari@stadinslangi. Siangitreffit luttutuvassa klo 1 B-20 Tsilari ilmestly }IARRASKUU 01.11. Sana kartsaita Kallion tsyrkassa 19.10. Tiistain a 21.10. Kuvat voi lähettää myös CD:lle tai DVD:lle tallennettuina. Kat s o p öiv itykset netin kotisiv uilta! www.stadinslangi.fi JuttuG Tiistaina 16.9. \'ihreä Oksa / Linnanmäki Peacock 21. Slangitreffit Juttutuvassa klo 1B-20 LOKAKUU 10.10. "Missä kuljimme kerran" Helsingin kaupunginteatteri I 3.16.09. Slysjorot lauantaina klo lB ravintola Laulumiehet -) Slyskokous ja slangitreffit JOULUKUU -) Slangitreffit *) Frelssiksen patavahdit Tsilari ilmestyy " ) Päiväm åårå varmistuu myöhemmin Mahdollisesti jäsenhankintaskaba keväällä 2008. Vetäj änä Virv e Ob olgogiani. klo l8-20. 10. , Vetöjänä Lasse Liemola
hurrislangin osaksi SörnäistenHermanninrannan tuleyan työpaikkaja asuinalueen nimistöön. Tää on saletti juttu, et slangiaiheisii kartsojen nimii tarttee saada Heruli-Valkkaakselille. Miksi slangi ei kelpaa katujen nimeksi. Aloitteen allekirjoitti 44 valtuutettua, eli valtuuston enemmistö. Olin yhteydessä nimistötoimikunnan puheenj ohtaj a Annukka Lindroosiin sekä sihteeri Johanna Lehtoseen. "Mä tein aloitteen kadunnimistä, korttelinimet ei oo sama asia. Kaupunkisuunnittelulau takunta on omassa kokouksessaan päättän1t esittää 1 1 slangiaiheista korttelia. Lausuntokierroksen jäIkeen asia palasi valtuustoon lokakuussa 2007, jolloin kaupunginhallitus kehotti nimistötoimikuntaa ja kaup unki s uun nit t elul aut akun taa ottamaan stadin slangin syntyvaiheiden ajan 18901919 ja kultakauden 19201 9 4 9 sl angi aih ei s en nimi stö n, myöhemmän 1 9501 960-luvun slangin, 1970-1980-luv un kouluslangin, soy eltuvin osin nuorten käyttömön nykyslangin sekä myös ruotsinkielisen slangin, ns. "Eikö ole hieno juttu, he riemuitsivat". Nimistötoimikunta saa parhaat ehdotukset käyttöönsä. "Kiitti vaan, mutta tää ei riitä meille", mä jyrisin heille. Me kerätään omia nimiehdotuksia jäsenilta ja yhteistyössä Vartti-lehden kanssa järkätään lukijaskaba kliffojen slangiaiheisten kadunnimien hittaamiseks. Se on vaituuston enemmistön tahto ja kaupunginhallituksen kehoitusl' Olen ollut yhteydessä myös muihin valtuustoryhmiin, koska kaupunginhallituksen kehoitusta ei ole noudatettu. Slangi on Stadissa syntystadilaisten omaa kieltä bamlaa vielä yli 200 000 stadilaista. "Me kyllä j eesataan sua Lasse, tarvittaessa tehdään vaikka suullinen valtuustokysely." Käsittämätöntä niskurointia viranhaltijoiden taholta. 6 TSILARI +o'iti_]{s;is ffis-ddLÅusmr ru KÄN t"s(}Pp! Slangi on kadun' istönsä ansainnut nv,sa,a"" nlm" \ /altuustoaloite slangiaiV h.ir.r, kadunnimistön saamiseksi Hermanni-Vallila-Sörkka-Kallion tuntumaan rakennettavalle uudelle asuntoalueelle tehtiin viime vuoden tammikuussa, 3I.0I.2007. fr esse"l*emola@ liamola.csffi g$m 050 585 8985 I Lasse Liemola Bamis Kuva otettu Töölön kirjaston vierestä.. Nimistötoimikunta kiemurtelee tässä asiassa ja on kokoukses saan 12.3.2008 ehdottanut ko r tt elei d en nimeamistä slanginimistöllä. Meidän slangigurumme Heka Paunonen on tarkastanut suomenkieliset slangisanat ja svedupuolen sanoista on konsultoitu Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ruotsin kielen osastoa. Siangi on syntynlt Bärtsin duunarijengin keskuudessa ja Stadi on ainoo mesta koko maailmassa jossa sitä bamlataan. Slangi on stadilaist identiteettii jonka pitää näkyä urbaanissa ympäristössä ja kadunnimistössä. "Tämähän on huijausta" totesi eräskin ryhmän puheenj ohtaj a. Kliffaa syksyn alkuu koko jengille. Tiedän, että kaikki asiaa valmistelevat ei oo syntyperäisii stadilaisii eikä välttämättä bonjaa meidän omaa kieltä. Kliffaa et ne on nimetty mut nyt tarttis saada myös kadunnimet. Stadin slangi on kadunnimensä ansainnut. Tsemppi jatkuu ja slangijengi seuraa skarppina homman etenemistä
7ättä Vihreä Oksa revyy S0-luvulta tähän päivään Y\onna pd,f"MfrwwrfrilM LttLtla{Lt-wäelle" Vihreän Oksan perinteiden hengessä uusre n kykyien ponnahduslauta. 3 % t ..t ***** rr.r. * ** TEATTERI Ohjelmassa on kaksi n. lt 45 min. BAA'vArÄHTIIru Gc tÄntesrÄÄ: 'fr fug Lippujen varaus: Stadi n Slangin toimistosta puh.774 1041 Lipun hinta 12 €, Stadin Slangin jäsenhinta 10 € TAPAHTUMAA TUKEVAT: iirtrt'antrtÖki LINNANMÄEN guuu ltt X% .ttt ****s .ttt. 3 ** åse aet +*.+ O tu ,aa @e * ?;. mittaista näytöstä, N äytöksi ss ä o n sa m-a-:n!fl y q,, TERVETULOA! * nm tea ) 1! <fiärtti HOK9ELANTO
Ekoina vuosina Vihreä oksa oli teltas, mut ku Lintsiile bygattiin Peacock-teatteri, ni vuodest 1957 proggis siirrettiin sinne. Ekan kerran Vihreältä oksalta pysty ponnistamaan julkuks vuonna 1953. Heti proggiksest tuli buli menestys. Mut bulimpi historia Vihreällä oksalia viei toistaseks on kuitenki Lintsillä. Oli skidei ja nuorli ja vanhempii. Shungattiin aarioita ja kei,yempää musaa. Vika Vihreä oksa järkättiin vuonna 1967, Mutt se heräs uuteen eloon vuonna 2006,kun Slangi päätTanssiryhmä.. Ekal kerral juontajana oli Niilo Tarvaj ärvi. Vihreältä oksalt on päässy pinnalle tpppei, jotka kaikki nykyään tsennaa niinku Slangin bamis Lasse, Raittisen broidikset Eero ja Jussi, Jukka Kuoppamäki, Markus Allan ja Fakiiri Kronblom. Ne tseenas fyrkkaa omaan toimintaansa. 8 TSILARI $a':iirlti.liii vg&ffi sffiffi fuds#&råmffi o Stadin Slangi on jo ehtiny iteki tehdä snadisti historiaa, kun Vihreen oksan gaala on järkätty kaks kertaa. Esiintyjinä niis oli kans ammattilaisii niinku esimerkiks Siiri Angerkoski vuonna 1955 proggiksessa Kevätmässäys. Kymmenen vuotta re\Tyn käsiksen skrivas stadilainen toimittaj a j a käsikirj oittaja luha Nevalainen. Toukokuus 1953 revy\ttå Lintsin teltas kävi tsiigaamas 16 000 hemmoo. Syynä saatto olla telkkarin yleistyminen, ja kun vikoina vuosina ei enää ollu jengii niin vilde eikä se enää tuottanu järkkääjilleen $'rkkaa, niin yhdistys päätti lopettaa proggiksen. Toimittaja Maire Varhela ja lehtien pakinoitsijat oli kans tärkeinä messissä proggist funtsaamas ja järkkäämäs, ohjaajana oli Ari Laine ja orkan dirikana Harry Bergström. Esiintyjii stagel oli laidast Eero dy Jussr. Sketseillä ja nä1'telmillä oli kans oma mestansa proggiksessa. Vihreän oksan lisäks se on skrivannu elokuvakässäreitä, joista kahdesta se on saanu Jussi-palkinnonki eli kässäreistä leffoihin "Jälkeen syntiinlankeemuksen" (1953) ja "Tuntematon sotilas" (1955). laitaan taikureit, shungaajii, joraajii. Järkkääjänä oli Stadin sopulit eli Helsingin sanomalehtimiesyhdistys ry. H1wän alun jälkeen suosio alko laskee 1960-luvulla
Päinvastoin ku alkuperänen Vihreä oksa, nn/a versio ei tuottanu järkkääjilleen (eli Slangille) fyrkkaa. mis tsökattiin uusii kyki-i, \lut Slangis päätettiin, ett \-ihree oksa ei oo mikään skaba. eikä siinä mollata esiintyiii. Palataan tapahtuman juurille eli Lintsille ja Peacockiin. Proggiksesta tulee tietysti taas yhtä upee ku edellisinä vuosina. \lessiin otettiin muutamii samloi \-ihreän oksan esiintyjii niinku Raimo Sirkiä munnareineen ja Jaakko Kyläsalo, joka oli u.ronna 1960 messissä Neloset-yhtyeessä Jukka Kuoppamäen kanssa. Tietty Lasseki pääs stagelle, onhan sekin Vihreä11ä oksalla "luritellut tiensä tl.ttojen sydämiinl niinku Vihreän oksan historialiitteessä skrivattiin. Libareit ois voitu blisaa stydimminki. la toivottavasti saadaan kans Peacock tä1.teen, kun gaalast skrivataan enemmän erilaisis aviiseis. Niinpä Slangi järkkää sen Charleston. Onneks kuitenki ne, jotka oli tullu, oli sitä mieltä, ett proggis oli tosi hyuä.Kuka diggas eniten shungaaj ii, kuka imitaatto rii, kuka akrobaattei. Vihreel Oksal07.. Tavoitteena oli kanss saada proggiksest monipuolinen. Samaan aikaan oli jo telkkaris kaikenlaisii proggiksiis. Heti ekana vuonna karsintoihin tuli ihan kliffasti jengii. Itse asiassa ku bungattiin salivuokrat ja muut kulut, ni jäätiin snadisti pakkaselle. Tsiigaajii olis Savoyn saliin mahtunu enemmänki. ti iärkätä Vihreel oksal -gaalan. ?snLåmn 9 Oksan Caruso. Kyl Härmäst löyt1y taitavii nuorii esiintyjii! Niille kandee ja pitää antaa mahis päästä stagelle. Mut ihan kaikkeen ei talkoojengikään ehtiny. Ja Slangi sai nyyan h1vän frendinki, ku taikuri ]ussi jalkanen eli Klabbis tuli myöhemmin messiin järkkäämään seuraavaan Vihreetä oksaa. tänä vuonna uudestaan sunnuntaina 19.10.2008. Karsintoihin on ilmoittautunu jo erilaisia osaajia. Proggis oli vhtä h1.r.ä ku edellisenäki vuonna. Nyt ollaan saatu messiin Linnanmäki, HOK-Elanto ja Yartti-lehti/ Sanoma Kaupunkilehdet Oy, ettei Slangin tartte enää ite bungaa kaikkii kului. Mutt Vihree oksa on niin h1vä idis, ett siitä ei luovuttu. Ei o mitään bulei palkintoi, vaan paras palkinto on päästä esiinF'mään yleisölle upeelIa Sar-ovn lavalla. ffi Teksti: Virve Obolgogiani Vihreel Oksal07. Toivotaan, ett niist ainaki osa hittais vihreelt oksalt oman baanansa tähtiin. Oli pakko karsii r-ek hyviiki esiintyjii, ku ei kaiklii mahtunut messiin prog-9ikseen. Yuoden 2007 Ylhree oksa oli taas Savoyssa. Eikä ollu fyrkkaa buleihin mainoksiin. Ballerina
Urheilu ja sen seuraaminen oli myös lähellä hänen sydäntään ja hän kävi vuosikausia Helsingin jäähallissa kannustamassa |okereita ja HIFK:ta. I 0.08 Helsingin työväenopistolla sekä L7 .-30.1 1.08 Kallion kirjastossa.. Eteläsuomalaisen Osakunnan {ESO) hallituksen jäsen 1954-t955. Viime vuosina hän piti toimistoaan kotinsa läheislydessä Munkkiniemessä. Hån toimi aluksi muiden palveluksessa muttä perusti :myöhemmin oman asianajotoimiston )a toimikin suurimman osan urastaan yksi{isyrittäjänä. Hän oli yhdistyksen perustajajäseniä jno 003 sekä perustamisasiakirjan yksi kolmesta allekirjoittajasta. Hän oli m)'ös Mestari Nyrkkeilijäveteraanit ry:n sihteen ja toiminnassa mukana monella tavalla sekä seurasi lajia aktiivisesti. Ylioppilaaksi hän valmistui Ressusta 1952 ja osallistui aktiivisesti Ressun poikien, entisten luokkatovereidensa muodostamaan ryhmään, joka tapasi aluksi 5 vuoden välein mutta ajan kuluessa tapaamiset muuttuivat viikoittaisiksi ydinporukan kesken. C C GCS Hän oli hallituksen jäsen 1995-1996 ja sihteeri f995-1999. Papu eli suurimman osan elämästään rakastamassaan Helsingissä, sodan aikana Nervanderinkadulla ia viimeiset vuotensa Munkkiniemessä. Luonteeltaan Papu oli vstävällinen ja omasi erittäin suuren elämänhalun ja pystyi kääntämään ikävimmätkin asiat positiivisiksi. Papua voi h1wällä sp'llä kutsua fanaattiseksi penkkiurheilijaksi, joka an,osti hlwiä suorituksia mutta antoi myös kritiikkiä tarvittaessa. Hän keräili myös taidetta ja auttoi aikoinaan nuoria taitelijoita kehittymään urallaan. Papu valmistui lainopinkandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1957. 10 wffiffitu&ffiffi .@' f) aavo "Papu" Henrik Nenonen -lkuoli 30.5.2008 75-vuotiaana lyhyen sairauden jälkeen Meilahden sairaalassa Helsingissä. Papu sairasti pahaa astmaa, jonka vuoksi hän kävi armeijan kirjekurssina, kuten itse asian ilmaisi. Hän oli syntyny.t 9.8.1932 Helsingissä työläisperheeseen. Opiskeluaikanaan hän oli kiinnostunut teatterista ja näyttelikin YlioppiIasteatterissa merkittäviä rooleja sekä osallistui aktiivisesti osakunnan toimintaan, ollen mm. f Jari Nenonen Kirjaittaja on Papun vanhirc paika joka 1951-1974, "Kallio kipinöi" -viikolla 4.-I2. Ajatus,Aate jaYhteiskunta oli luetuimpien kirjojen joukossa. Hän sairasti viime vuosinaan vakavia pitkäaikaissairauksia, jotka rajoittivat hänen liikkumistaan mutta positiivisen elärnänkatsomuksensa hän säilytti viimeiseen asti ja oli sydämeitään Stadin kundi. Papu oli kiinnostunut monista asioista ja yksi tärkeimmistä oli Stadin Slangi ry. Papu oli myös kiinnostunut tieteistä ja luki jatkuvasti tieteellisiä teoksia, mm
ffi Teksti ja kuvat: Virve Obolgogiani Turo ja vaari Slangin jöseniä molemmat.. )okaisen snadin kundin unelma varmaan. Jaskan faija Tapsa on kans Slangin jäsen. Ei nekään paljo ehdi joraamaan tai reduille, ku aika menee duunissa ja skidien hoidossa. Kundeille bamlataan tietr-str slangii kans. Mut mutsi ja falja vastas sen puolesta, ett taitaa olla Ravis, Lintsi ja Mäkelänrinteen uimahalli, mis ne on käyny tsimmaamas. Raviksel on duunis tuttui kundei ja siel Turo pääsee tsöraan traktoril, ruohonleikkurll ja jäädltyskoneella. Ei siel o nimittäin enää |askankaan elinaikana mitään ravei järkätty, ku ravirata siirrettiin Vermoon jo 70-luvun lopulla. |aska ja Tapsa kertoo, ett Turo tsennaa jo palton slangisanoi ja käyttää nirt ro snadisti itekin stoget ia tutikset on tuttui. Mut ei varmaan ainakaan haittais, jos ois kans skideilki erilaisii mahiksii oppii tsennaan stadilaisii perinteit. Tai edes niiden mutseille ja faijoille. Ku faijaki on skulannu KäPassa ja skulaa vieläki nelosdivaris ja treenaa snadit _iäsenet mutsinsa ja faijansa B-junnui, ni KäPas Turoki börjaa, ku kasvaa vaan vähän bulimmaks. fa niinhä se on, ett skidit oppii braijaten. kanssa. On se kliffaa, miten nimet säilyy. Tai Tirro bamlaa, ett tsiigaa tätä. Ehkä voitais funtsaa, ett ois joskus jotain proggista, mihin vois ottaa skiditki messiin. Ravis on siis Käpiksen ravirata. On se kuulemma jo käyny tsiigaamas futisskolee. Roni on viel niin snadi, ett se ei paljo Stadii tsennaa. Sen verran snadei kundit viel on, ettei Turokaan osannu ite vastaa, mitkä ois sen mielest Stadis kliffoi mestoi. Mutsin tai faijan tai vaarinki syli taitaa olla niit mestoi, mis se viel viihtly parhaiten, omas himas Ogelis. t ?sFremH 11 Slangin tosi snadit ..4 Fsenet o \'ålil bamlataan, ett Slaneiin pitäs saada messiin nuorempaa iengii. Ilut flyttas ne sit takas Stadiin, Käpikseen. Sundin Masan idis kuulemma oli, ett skidien kummi Sundin |ugi anto kurnrnilahjaks jäsenr1-den Stadin Slangiin. Ekat kol$t sekkaa se jakso olla kiinnostunu siitä, mitä valkku bamlas, mut sit finnas snadin kundin mieles keinu ja siel kungannu friidu. Ilolemmil ku on stadilaisii perinteit. Futaaminen onki homma, mitä -:7 't : Slangin Turo diggaa, ainaki faijansa mielest enemmän ku säbää tai lätkää. Kundien r-anhempien |askan ja Hetan mieiest se oli kliffa kummilahja. Rupesin sit funtsaa, mitäs kliffaa Slangi tarjoo tällasille nuoremmille jäsenillensä. Niinpä Turo, 2 r' ja Roni 11 kk, on ollu Slangin iäsenii jo muutaman kuukauden ikäsest asti. Heta tosin on födannu \-antaalla, ja skidinä budtannu Martsaris, mihir-r sen berggalainen faija ja tölikalainen mutsi oli Stadist flr-tannu. Siel on budiannu Jaskaki. Idiksii vois tsökaa vaik Raijan ja Ekin kniigast "skloddit braijaa'l Skidien vaari Tapsa bamlas, ett stadilaisuus on sydämessä, eikä siihen voi kasvattaa. No Salomaan perhees on homma hoidos oikeen kunnolla
Ku esat slangisgabat Käpiksen torpalia ja Hagiksen byggalla I'arain hankkimiseks patsaan tekoon oli supermenestys, nii Klaude Bremer ringas Sulanderin Vodelle, et perustakaa ny yhdistys, enneku joku toinen sen tekee. Porukassa on mukana jäseniä poliittisesti ajatellen laidasta laitaan, äärioikealta äärivasemmalle, ja kaikiile on tilaa ja mahdollisuus olla loukkaamatta ketään. Nii tapahtu, Stadin Slangi polkastiin käyntiin siis yhteistoimin ja -alottein heti alusta alkaen, muisteli Supa synttärihaastattelussa. Semmosta on silloin tällöin saattanut havaita. Stadin Slangi ja politiikka Ei o ollenkaan huono asia, et Stadin Slangin jäsenet ja johtoihmiset ajattelee yhteiskunnallisia asioita, ja ottaa kantaa poliittisesti. o Mitä enemmän ikää tulee, sitä nopeemmin aika tuntuu kuluvan. 12 wffiffitu&ffiffi ffiffidW ffiä ffiffi Öfuil ffiililffifl Åil Köilry{il sano Santasen Supä, 80 v. Eihän täst o ku viis vuotta ku Metsistön Vovo kirjoitti Tsilariin frendistämme, sillo 75-vuotiaasta Supasta, dipl.ins. Nlt sitte tapahtu viime vapun jälkeen Työläisäitipatsaan "provokatiivinen häväis. sa pönkittämiseen, suoraan sanoen äänten kalasteluun itselleen tai omalle poliittiselku mentiin arvokkaalle mestalle Sturarille, Braahiksen kulmaan, Santasen Supa, 80 v., on kiivenny Työläisäitipatsaan pikku kaltsille nciy ttäm ään, minkö tihuty ön j oku prov okaattori t errori sti, teki viime vapun tienoilla. Mut se pitää sisällään myös vaaran haksahtaa käyttämään Stadin Slangiyhdistystä ja sen lehteä Tsilaria h1wäksi esimerkiks oman ideologiansa julistamiseen ja jopa oman poliittisen aseman,% F"ffi 'flEB' fw rnry s *u-@. Sulo Santasesta lyömättömän jutun STADILAISUUDEN PERUSTYYPPI IA MONIPUOLISUUSMIES. Provokatiivinen hävåistys Santasen Supa oli Kirstarin jengin vetäjänä pitkälti toistaklta vuotta sitte messissä ideoimassa Työläisäiti-patsasta. ': e Mä panin kragan kaulaan, sano Supa. Sörkän,Valkan ja Hermannin kymmenkunta kundia oli keskenään bamlannu, että ku patsaita on paljo, nii kyl mutsienki kunniaks semmonen kannattas pysty.ttää. Nyt Supa siis täyttää syyskuun neljäntenä jo kahdeksankymppiä! Ei lähetä toistelemaan enää slangiyhdistyksemme perustajajäsenen meriittejä, vaan otetaan häneltä muutama muistelu ja tärkeä aj ankohtainen mielipide. le porukalleen. Se oli semmone sponttaani idea ja mukaan tuli heti jengiä, miestä ja naista, eri suunnilta. Siitä lähti liikkeelle oikeastaan myös idea Stadin Slangi -yhdistyksestä. los joku sattumoisin on nähny sillo teon ja sen tekijän, nii viranomaiset ois kiinnostuneita. Täs yhdistyksessä on tärkeintä helsinkiläisen puhekielen erikoispiirteen, slangin ja sen myötä perinnekulttuurin vaaliminen
Duunimestana ja työnantajana oli aluks Stadi, mut jatkossa oma suunnittelufirma, joka sai tehtäväkseen suunnitella mm. Seuraavat kaheksan r-uotta oliki sitte pitkä skolematka, mut myös aika ankeat lukupaikat. Me käytiin sitte klitsussa ja mä näytin, missä mä läkät väsäsin. &##. Parhaita vanhoja frendejä ja idoleja oli nii vilt, et mainitaan vaa Sorsan Valtsu, Alpo Savolainen, Sulanderin Vode ja Metsistön Vovo, kaikki sporttifrendejä. Tsilarin palstatila on rajalIinen ja päätoimittaja kehottaa lyhyempiin stooreihin. Finlandiatalon niitä asioita. Kaikkiahan joskus maSentaa Melkein aina ku treffataan Supan pärstä näy.ttää skriinaavan! Masentaaks sua ikinä. Sillon tällön. Supan faija oli son'ari, joka halus gloddinsa kär-r'än skolea. Puutalossa Santasen perheen hellahuoneessa oli asuinneliöita 18, kuus neliötä nenää kohti. Joku oli kiivenny patsaalle, puhkonu mutsipatsaalta silmät ja maalannu niist vuotamaan punasta verta pitkin naamaa, leukaa ja rintaa. Vois kertoo nii paljo stadista ja stadilaisista. Mun mielestä aivoja sähkötoiminnoilla on nii paljon yhteistä et siitä sit tuli ammattii, ensin vahvavirtapuolelle, mut sitte automaatiot vei mukaansa. Siks Supa keskitty läkien bluggaamiseen klitsussa, skitussa snadin hehkulampun valossa. Ku sä oot mun skolekaverini, norssi kans ja muhun rrerrattuna nahka (siis alemmilta koululuokilta ja -r'uosilta), nii voinha mä Sinutella sua, totes Supa, johon prispa, että totta kai ja onhan tää kirkkoherra "Sillikin'l Siljamäki, norsseja. Mut en mä pysty toisii tässä opettaan, kullakin on oma tyylisä selvitä. Haastatteli ja skrivas: Tappari Leväaho _;;f-s-å: t Tää oli mun hima. Supan hima on n\museona, Tr,öväen Asuntomuseona, jota stadimme pitää kondiksessa. Ku piispa oli kerran "nahka" Oltiin otettu tbtot patsaalla, dallattrin qartsan, Sturarin, r'li Supan lapsuuden kodin pitskulle. fa sit I'ielä oli snutannu kukkaseppeleen, jonka Kirstarin iengi oli äitienpäivänä laskenu patsaan juurelle! Kuka r-oi tehdä tällasta. Ku Supa on niitä kamuja, jotka on säil1ttäny aina vaatimattomuutensa ja puhuu h1vää mielummin frendeistään ku itestään, nii lopetetaan tää juttu toteamuksiin, et parhaat Supan mestat on Braahis, Eltsu, Alppilan hyddan ja ankkalammikon bärtsit, Kivinokka ja Blobika. Tos yllä on fönarit ja jnlkojen viereisen luukun takana klitsu ja skitu, mun lukumestani, kerto Supa Kirstinkadulla. Tää muistetaan, ku seuraavan kerran mennää sinne konserttiin. Sattu nii, et montakyta ruotta rnr-öhemmi Stadin piispa Eero Huovinen seurueineen oli piispantarkastuksella Tr-ör-äen Asuntomuseolla ja Santasen Supa siellä opastamassa. Semmost se oli niihi aikoihi. Siitä juttu siirtrskoleaikoihi. Toisil voi olla paljo pahemmin. Sit ku todettii, et menee aika kauan, enneku olisit valmis t1'öelämään, nii päätettii tavoitteeks sähködipl.inssin tutkinto, siis Polyeknilliseen vaa. Se o vaikeeta, ku pääsee bamlaamaan Santasen Supan kanssa. Norssin jålkeen Polille Mä olin kiinnostunu aivotoiminnasta ja ku faija kr.sv stuiduskabojen jälkeen, et mihis ny, nii mä kerroin haluavani lääkikseen ja opiskelemaan aivokirurgiks. Mä oon hoitanu omaa päätäni sillo sanomalla, et älä ota ittees turhan vakavasti. + wffiffitu&ffiffi 13 tvs'ljoka jarkytti mua, vei iha r-eks tolalta. Kyl ne snadisti päätä pyöritteli. Ku Kirstinkadun samalla pitskulla oli pari muutakin boitsua, jotka oli päättäny mennä Norssiin, Suomalaiseen Normaalih-seoon, aika kauaks, Ratakadulle Johiksen kentsun ja Tsyrkan r-iereen, nii sinne sitte Supakin lähti pyrkimään ja pääs sisään kans
Manu alko snadimpana kisata kundin kanssa kärräämisessä ja lisäs urheiluhulluna koko ajan vauhtia. Ku kolme jurrista alko vaatii aamuvarhain reissuun lähdös olleelta Manulta viittä euroo Pengiksellä, Manu puhui spurgut niin pyörryksii, et ne anto eget Manulle ja toivottivat viel surkeelle, muijan kartsalle fudanneelle, skraadisen matkiksen bääraajalle styrkkaa kestää. Manu on nyt gamloin talossaan budjaavista ja h1vä tuttu useimmille naapureille. Stadissa aluks Manu alko harrastaa kilpatanssii. Ku uhoaja sit pisti klpvarinsa ulko-ovest ulos, ni Manu tööttas. Nokkiinsa saannu kundi oli Piispan Eki. Manu budjaa Kalliossa Agricolankatu 4:ssä lähellä mestaa, josta hän 13-vuotiaana kloppina sai ekan kämpän. \.uorineuvos Armas Puolimatka piti yllä hlviä suhteita SNS:ään, kun rakennuslafka A. Pomo otti ahkeran kundin pian ammattioppiin. Oli lähdettävä jo snadina pääkaupunkiin onnea etsimään. Manu tsöras sieliä bilikaa ja hoiti muun duunin ohella ansiokkaasti filmiosastoa. 14 wffiffitu&ffiffi r j:i & ffiÄryryffi tu il ryW{ ffiffi ffiffiffiffiffiwrygwffiffi o Stadin Slangi ry onnittelee lämpimästi Manua, joka on oppinut stadin tavoille ja selviytynyt nokkeluudellaan tiukoistakin tilanteista. Monta vuotta Manu viihty myös Konelassa. Stadin Slangin huvitoimikunnassa, ei miehen vaiherikas elämä ole ollut aina mitään huvia. Manu on tsiigannu neuvostoleffoja tosi vilt ja ruskikirjallisuuden kuuluisimmat klassikot hittaat Manun kirjahyllystä. Manunkin tie I'ei knekkaussalille, ekaks Tarmoon ja sit fyr)ryn. Katsiterassilt Manu ihailee Hagiksen yli cityyn ja kauas skönelle avautuvaa, mieltä hivelevää panoraamaa bastuhugillaan. Manu meinas jo sipata, ku hänen kamunsa yht'akkii kippas kottarit nurin ja tuhahti suutuksissaan: "Tähän loppui mun osaltani." Manulle selr'is vast myöhemmin, et kar-erina oli ollu Armas Puohmatka. Yhtiös vallitsee stadilainen fiilis ja kaikki moikkaavat reilusti toisiaan. Toine sano: "Mahtaa toho nousta tosi korklie rakennusl' "Kuik niin?'1 kvseli toinen, "Katos, ku ylhääl nosturis lukJie Puolimatka'l Manu ja poliitikot Jos kysytään, kuka on käyny avannos nykyisen Raul CastEnnen torille ttilon N[anu tavallisesti antaa katusoittaialle lantin.. Se oli Suomen ekoimpia ja bulimpia. Manu meni nöyränä edellä ja kaveri tuli polleena perässä. Kaveri sluuttas heti, ettei kledjut likaantuis. Puolimatka Oybyggas mittavii hankkeita itänaapuriin. Eki totes siihen: "Ai leipää. Hänestä oli kehittyny eri duunimestois taidokas metallimies ja sorvari, joka skujas fiudella skabaa I1väskylan Suuraj oissa ja jolla oli rekkatsetti. Suomi-Neuvostoliitto-Seurassa hän selvisi eläkkeelle asti. Manu kertoo sit olleensa ainaski sadas eri duunimestas. Myöhemmi sattuki niin, et Byggalla jorois yks tunnettu stadin kundi, ain sliipatusti kledjattu, rupes kipaleen jälkee tönii Manua ja haasto pihalle skragaamaan. Piispan Eki otti bokrauksessa yhden matsin paidattomana "rapakon takana" ja bamlas Amerikan reissun jälkeen Manun mukaan englantii nii h1vi, et kotimaan murre meinas unohtuu. Kaveriks tuli isompikokoinen sälli. Mitäs leipä taas onkaan suomeks?" Ennen vaki duunejaan Manu oli hätäaputöissä kärräämässä Herttoniemen raksalla betonii. Manun eka duunimesta oli Ihari&Lehto automoottorikorjaamo Sallinkatu 4:ssä. Mones mukana olleel kundil riittää kyl huumorii ja värikkäit tarinoit elämänsä varrelta. Kragiksen seurauksena heistä tuli niin h1vät frendit, et neljän vuoden aikana ne oli kimpas joka päivä. Kotikulmilla Nummen pitäjässä ei "punikkien penskoja" arvostettu. He treffasir.at SNS:n aikoihin uudelleen. Ku Eki tarjos Manulle safgat Kaisiksessa, Manu ehdotti, et otettais leipää myös. Kun pari turkulaista katsoi ihaillen suurta ja mahtavaa rakennusnosturia. Ku dirikat hiffas hänen edustavan työväen urheiluseuraa, ni fudut tuli. Vaikka Manu on toiminut mm
Uran sista matsi tapahtu Ruotsi-ottelus Stig Sjoliniä vastaan Stadissa 1951. Manu diggaa Berggaa, joka on ollu perinteisesti duunarien alue. kerrokseen. Ennen kavereitten kans juteltii seurustelust ja treenaamisest. Oikea vastaus on Manu. Studattu r.astustaja Sergei finnas Helsingin Olympialaisis hopeeta välisarjassa (67 kg). Tanskalainen, Eurooppa-Amerikka -ottelun voittaja Christian Christianssen oli narukehässä yks kovimmist vastuksist. Kun Juri Gagarin avaruuslentonsa (12.4.1961) jälkeen saapu kesällä Suomeen, Manu oli hänen kuskinaan. Ku Manu sit Moskovan Olympiakisojen yhteydes vieraili Sergein himassa. Sillo Manu sano kovaan ääneen: "Anteeksi, voisitteko päästää mut pois tästä puhelinkopista?" Manu funtsi, et lähtiskö reissuun vai järkkäiskö 18.8. Manu anto fikkastaan lahjaks kundille taskuklogun. Se on lieveilmiöistään huolimatta budjausmestana nyt nuorten suosios eikä siel enää tsennata sellast yleistä ammattii ku työmies. Yhdes on aina kivempi juhlii ja muistella menneitä! Käpiksen työvis on ollu tuttu sankarille jo nuoruusaikojen joroista. Suomalaisen sisupussin moukut horjutti pahasti kaverii, joka edusti sillo maailmanhuippuu. N{anu tsuppas edellä portaat ylös 5. Silloin Sergei haki kaapista gamlat sotilassaappaat jaanto ne Manulle lahjaks sanoen: "Nämä ovat arvokkaimmat, mitä minulla on." Manu yritti kohteliaasti vastustella, mut ne stiflat on hänellä n1't skopessa. Himasta puheen ollen Manu muistelee omaa mutsiaan koko sydämensä lämmöllä. Manu kurvas bilikan edessä olevalle kukkulalle skutsin reunaan. Muissa jobeissa Manun rakkaus lajiin kyl jatku. Alppiksen lavalla Manu ja hänen daaminsa finnasivat sen ajan "Tanssii tähtien kanssa" -skaban. Sergei kyryi, kuinka Manu tällaisen kalliin lahjan antaa, niin Manu sano, et se on arvokkain esine, mikä hänellä on messissä. Manu ja urheilu-ura Ilanu kävi elämänsä kovimman knekkausmatsin syksyllä 1950 Messuhallissa, nykyisin se on Kisis. Turun kaupungin vastaanotolla kuuluisuuksien yhteiselle stroolausmestalle luvattiin duunata muistolaatta. Kartsa on ollut rankassa remontissa, mutta pian lafkojen piina sluuttaa ja skurut skujaa taas. Kallion tsyrkan vieressä pari turistii kysy yhdelt bokraajalt, et voitteko neuvoa, missä sijaitsee kirkko kalliossa. Suomi hävis tuplamaaottelun Neuvostoliitolle tyrmäär'ästi 0-16. "Se oli tosi rehti ja kovahermoinen mies." Ennen Saloa Gagarin ilmotti, et hänen pitäis stigata vodaa. Oli galsa talvipäivä. He ovat budjanneet samassa hoitokodissa. Juniorina Manu tsuppas perään, jos brankkarit lähti. Ku gentlemanni kerto matkalla, et hänen mutsinsa systeri on kans nuorena muuttanu Kanadaan, ni käsikynkässä asteleva nainen ilahtuneena huudahti: "Oh my God, Tyyra Saarinen oli monet vuodet Kanadassa minun paras ystäväni!" Mestari Nyrkkeilijdveteraanit ry:n entisenä puheenjohtajana ja entisenä TUL:n nyrkkeilyjaoston puheenjohtajana Manua on miellyttän1't veteraanien tunnuslause "Lujakin iskujenvaihto kehässä, muuttuu ystär-yydeksi elämäs seii Kirkkoherra Yrjö Simoj oki bamlas koskettavasti Herulin kertsillä Manun 75-vnotisjuhlis ystävyydest ja toisten huomioimisest. Mies ihmetteli: "Eikös toi tossa oo Kallion kirkko?" Ku vastaus ei tyydyttäny, ni "Porvoon pojalIi' välähti. Stadin muistomerkeistä Manu pistää ehdottomaks ykköseks Panu Patomäen veistämän Työläisäiti-patsaan. Manu käy Puotilas tsiigamas Kaitsua aina samalla, ku vierailee ystävänsä Paven luona. Matkalla Stadista Turkuun majuri Gagarin sanoi messissä olleelle everstille ottavansa fiudessa 15 minsan torkut. Kylässä oli myös tämän pojanpoika. Työläisäiti on Stadin muistomerkeistä Manulle kaikkein rakkain. Se taito on Manulle luontainen. Porthaninkadulla kahvila Harlekiini on mestariveteraanien tsufemesta. Manu kuului raittiusyhdistys Koiton johtikseen 20 vuotta ja yhtä kauan legendaarisen jortsumestan Yrjönkulman vaksina. Pareja oli i8 ja dumarit, mm.'Blunkka ja 'Samuliinii pyöri niiden seassa lavalla. o TSILARI 15 ron kanssa Konelan saunalla tai t1'öntäny Popedaa Helsingin tavara-asemalla Leonid BreZnevin kanssa. Pari tippu kisasta, jos dumari taputti selkään. Manu suht lyhyt bokrausura ponnahti nousuun TUL:n nuorten mestaruudesta 1948 ja vuoden pääst tuli jo mestaruus ja SM-hopeeta sarjassa 67 kg. Kun Manu äskettäin tuli Sörkästä Britan luokse Myllikkään, metros oli paljo jengii ja oviaukon aiueel moni bamlas kännykkään. Pysäkillä dörtsistä oli vaikee päästä ulos. Se on vaatimattomalla mestalla, mut arvokkaasti esillä Sturenkadun ja Läntisen Brahenkadun kulmassa. Stäränä häiskänä Gorbatsov hokas, et safööri oli heitä vastaan ottamassa. Ku ujo, maailman ihailema kosmonautti funtsi, voisko tää olla sovelias mesta, ni Manu meni ite nä1ttämään stailia. Sovjetin sankari Sergei Stöerbakov kolas Valkoisen talon kahakoissa. Gorba kävi tsiigaamassa 1989 valtiovierailullaan Hagiksessa Leninin huoneistomuseoo. Nykyisin huomio kiinnittyy toisenlaisiin asioihin. Manu hiffaa puheenaiheist tulleensa gamlaks. Manun läheinen elämänkumppani Brita kerto, että hänelle tulee vieläki tippa linssiin, kun hän muistelee sitä puhetta. Mihail Gorbatsov oli viimeisin suurmies, jota Manu kuskas. Hoksnokkanen Manu tarjoitu saattamaan vieraan perille. Manu kysyi kohteliaasti, voinko autaa teitä jotenki. Tosta ei moni stadilainenkaan olis selvinny. Manu knekkas yhteensä seitsemäs maaottelus Suomen landslaagissa. Veren punaama Manu oli yks harvoista, joka seiso pvsfvssä loppuun. E Jarmo Niemenkari. Ykän vinkkelissä Kaitsu Pahlmanin orkka skulas mosia vakkarina. Manu tsiigas klogua ja hiffas tasan 15 minsan kuluttua avaruuslentäjän heräävän. bileet. Vierasperäisesti spiikannu nainen sano tulevansa Kanadasta ja tiedusteli, missä on Kirstinkatu. Valtioiden korkea-an'oiset nokkamiehet olivat "ystär,lysottelua" seuraamassa. Manu vei kaverinsa skruudaamaan Heipan Herkkulounaaseen, jonne gutat safka-aineet tulee Wotkin'.silta. Lahjanantajan mukaan niillä on dallattu Moskovasta Berliiniin. Kirkko kalliossa, sehän voi olla Temppeliaukion kirkko. Nyky ään kysellään, mitäs pillereit sä syöt. biblun luona snögesatees veti henkee vanha nainen
:f, j '1'],.. Sen lisäks siel tsimmaa fisui. ..gtr. Kasin sporaki sinne föraa, eikä Manskult on pitkä matka daliaa. Siel voi tsiigailla palmui, kameliapuita, kaktuksii ja muit eksoottisii blummii ympäri vuoden. t{. Mut ku alkaa tulla syksyn koleet ja varsinki talvella, ni sitä joutuu tsökaan muit mestoi, mis voi funtsii, millast oli ku oli kesis. Kesiksel on pitskul kahvila, mist voi slumppaa tsufee ja jotain muuta snadii. Ia jos skrivaat viel mahdollisimman tarkat tiedot, niinku osotteen, millon on auki, jos netis on lisäinfoo tai jos sul on vaikk fotoi, ni kaikkee ois kliff" saada. Stadi slumppas puutarhan ja yhdistyksen muut byggat vuonna 7907. Sjöstrand tuli Sveduist Härmään. Sen virallinen osote on Hammarskjöldintie 1A. Puutarhas on kans Carl Eneas Sjöstrandin patsas Kultsi bamlaa fektalleen. Aina ei tartte flygaa johonki etelään. Mut jos joku ei tsennaa, mis sellane gartsa on, ni puutarhan hittaa, ku tsöraa Sturarilt päin Hesarii pitkin, Lintsin ohi, ni se on heti Vauhtitien jälkeen. Talvipuutarha on mihin vuoden aikaan tahansa eksoottinen kesäinen keidas keskel Stadii. Tilapäisist jutuist niinku nöyttelyist ei paljo kande skrivaa, paitsi jos tiedot on hyvis ajois. Yks tosi snyggi mesta sellaseen kesän kaipuuseen on Stadin talvipuutarha. Toimita idilcset toimistoon tai söhköpostil Virvelle: voCamiminort tai kerro, ku trefataan. Se siirrettiin puutarhaan turvaan, ku Hesperian puistos jengi ei antanu Kultsin bamlaa rauhassa. 16 wffiffitu&ffiffi @ rti: :i i1J'i: Tölle sivulle voit säkin sendaa idiksii omist lempparimestoistas Stadis, mis muittenki slangilaisten vois olla klif" köydö, mut mitä ne ei oo ehkä ite viel hffinnu. STADIN KtI FHAT MESTAT Talvipuutarha Kesiksel ku on puistot ja skutsit vihreenä, voi dallaa luonnossa ja pitkin Stadiiki rsiigaamas blummii ja kuuntelemas fogeleit. 4*.: q 4 # ffi T' .t, f .r: | ,:... Völil voi tsittaaki.. Puutarha on öpnattu yleisölle vuonna 1893. Kultsin kipsivalun se duunas Roomas jo 1867, mut se valettiin pronssiin vast 1930-luvul. ,.# rata omiin juhliinsa. Sen rakennutti kenraalimaj uri |akob |ulius af Lindfors, joka oli kriguansioidensa lisäks Suomes tärkee liikemies ja kulttuurimesenaatti 1800-luvun lopulla. r:. :.4 :"M,* 4?::""*w*-." E "'--:' .2äW,-*: 2 *,t1 ,a ,: -! 4'i,r, ;.::i2 ;:; 1i ?. Tsekkaa aina seuraav an Tsilarin aineistop äiv ät. Ku Lindfors oli puutarhayhdistyksen bamis, se rakennutti omil fyrkillaan talvipuutarhan ja lahjotti sen yhdistykselle, joka piti skolee alueella. Mestan voi kans vuokTalvipuutarhan edessä on upea ruusutarha. Niinku rakennuttaj an alkuperänen idis oli, ett jengi pääsis ilmatteeks tsiigaan mestaa, ni sinne edelleenkään ei tartte bungaa mitään. Puutarhan läntises siives voi tsittaa ja dokaa vaik borgat, jos on ottanut ite messiin. .'.. Kesäl on puutarhan edes komee ruusutarha, jonka on funtsannu Stadin puutarhuri Svante Olsson vuonna 1924. Byggan on funtsannu arkkitehti Karl Gustaf Nyström
I,tikä r'iei parast ei bungaa rnitään. Bibluis voi kär-dä lr-snaamas musaa tai londaa himaan cd-lei.yi. Ne tarioo mahiksen nettrsurlläiluun r-riilleki, ku ei oo omaa tietsikaa. Stadin, \rantaan ja Espoon biblut tekee kimppaduunii niin, ett voi londaa kniigoi, ler,yi, leffoi mist vaan biblust samal kortil. Klassikkoi niinku gamlat suomalaiset tai Tsapen pätkät, mutt kanss nlyempii. x Teksti ja kuvat: Yirve Obolgogiani ( I'i6.i ts ri I ..Fr : 'a, ', I ,i EI ,iI &:' Lisätiedot: Helsingin kaupungin talvipuutarha Hammarskjöldintie 1A h t tp : // wwr,v. aineistotiedustelut: 3108 533 1 *** . Voit suunnitella ja toteuttaa matka-aikataulusi juuri siten, kuin itse haluat. N{onet biblut järkkää erilaist proggista. Ne on kätevii vaik bilikas, ku tsöraa johonki landelle. Bibluist saa nykyään paljon muutaki ku vaan kniigoi. Sielt saa kniigoi aiheest ku aiheest. Yf st {i lr,ft srcs f *ns* fevvive v #rv'{sfefns f{ s rgs#tk#ifs,å*wf*fl*" å, J Mukanasi on aina "viiden tähden hotelli", viihtyisän rauhallinen ravintola ja kesämökki kaikilla mukavuuksilla. Ei tiettrniit kaikkii b-luokan pätkii tai i'iimisii supersuosikkei, mitkä p),örii leffois, mutt tsiigattar-ii laatuleffoi kuitenki. Modernii on seki, ettei tartte ees dallaa bibluun tsökaan, mitä kniigoi missäki olis. Hemmottele itseäsi, perhettäsi tai ystäviäsi ylellisellä lomamatkalla, Sinä olet sen ansainnut, TILAUKSET J a YHTEYDENOTOT: 050 344 8108 olli b ulltou rs@o ll i b u I l.fi vww.ollibull.fi 050 364 9690 Tölikan biblu.. Kaikki tiedot hittaa netistä, biblujen omilt sivuilt. Niille, ku ei enää nää ihan kunnol, on omii selkokirjoi, mis on bulirnmat tekstit. Tietty saa sinne bibluunki dallaa, on siel viel joku duunis neuvomas. hel. Eikä tartte ees ite tsöraa paikast toiseen, vaan kaiken voi tilaa omaan bibluun. Tai ios or-r lähös johonkin ulkorraille, ni biblust voi käydä tsökaamas kniigoi, mist saa hn'ii r-inkkei ja idiksii. Ja niin pysfy biblutki modernis ajas messis, ett niis on kans tietsikat ja nettiyhteydet. |a kniigoiki voi londaa kar-rs äänikirjoina. Y$ilLeffi$ 17 Stadin biblut Ne ku diggaa pluggaa, tsennaa, ett Stadin biblut on huippumestoi. Jos kesiksel tekee mieli vaikJi partsil pluggaa iotair-r dekliarii, ni ei tartte arna slumppaa omaks, ku biblust r-oi kär'dä londaamas. Matkailuautolla liikkuessasi näet ja koet paljon enemmän. \'aikk lainaukset ja palautukset nykyään hoidetaanki jo automaateil. Niis voi olla nävttelyit, satutuntei skideille, lukupiirei ja luentoja eri aiheist. Leffavalikoimis lört1r'vhs-videot ja dvdt. Eikä sekään bungaa paljo r'iiskyt senttii on tilausmaksu. fi / wp s/ po r ta I / Rakennu svi rasto > viheralueet > talvipuutarha puh.3103 9985 Avoinna: ti 09.0015.00 ke-pe 12.00-15.00 la-su 12.0016.00 Pääkaupunkiseudun kirj astot: www.helmet.fi Pääkirjasto Pasilassa sis.käynti Kellosilta 9 Avoinna: ma-to 10-20 pe 10-18,la 10-16 puh. Ja biblui on ioka puolel Stadii, melkein nelht, ett ei o yleensä pitkä matka dallaa lähimpään
Talon edessä on bussipysäkki ja parin sadan metrin pöässä linja-auto asema, josta dösät sleppaa Tallinnaan. .a,IÅ!&L-r, --gåffi:=" hä $E Stadin Slangin jäsen jo jo kolmannessa polvessa Stadin kundi Lindströmin Markku liikkui jo vuonna 1992 Virossa ja tyköstyi Haapsalu nimiseen pikkukaupunkiin. Oisko sittenkin kateus pitänyt lahden tällä puolen. Ios jotain haluaisi luonnehtia lottovoitoksi, niin tässä olisi siihen aineksia. Mlyyään jokunen vuosi sitten yrityksensä, Markun Neon Oy:n ja ansaittuaan näin enemmän aikaa itselleen, on hän muusansa Ullan kanssa viettänrt laatuaikaa Haapsalun asunnossaan. Ios omaisin kadehtimisen kyvyn, niin tässä sitä vois nyt kieriskellö itsesäälin ja kateuden vihreässä vellissä. Haapsalu sijaitsee Läänemaan kunnassa n. l{eljö asuinhuoneistoa käsittävä talo aivan kaupungin keskustassa, erään päökadun, Iaaman varrella, muutaman askeleen pöässä kaupoista ja muista palveluista. Markku on arr.'ostettu valomainosammattilainen ja kolmannessa poh'essa yrittäjä. Ahkeran rempan jäljiltä asumisen taso on melkeen snygimpi kuin Markun himassa, Stadissa. Löhes parisataa nelkkua käsittävässä kömpässä on huoneita viidessä tasossa, alakerran bastusta ylimmön kerroksen kattofönarilla varustettuun vierashuoneeseen. Markku onnistui hankkimaan sieltä itselleen kerrostalokömpän, jossa budjasi loma-aikoinaan muutaman vuoden. 100 kilsaa Tallinnasta etelöän ja länsirannikolle. \riimeisin kimppaduuni, tosin talkoopohjalta, on Slangrn b1'roon fönarissa fl11'saava Stadin Slangin valomainos. ..,#..,. Kadun toisella puolella kaupat ja tori joka on auki kuutenn pöivänö viikossa. Jo kotvan aikaa on Markku ylllttän1t meikäkundia lahtemään messiin Haapsaluun, mutta vasta n1.t se natsas. Kauan ei kerrostaloasuminen kuitenkaan tyydyttänyt Stadissa, omakotitalossa budjaavaa, kun eteen osui varsinainen namupala. 18 wffi$tu&ffiffi ffi ffi%mtuW :' r ä*a .,. Näistä viitekehyksistä syntyi sitten ajatus lähteä Markun. ffi rffit TI IT äFF -'i {ry o Markku on ainoa inttikaverini, tonka kanssa on kehittvnrt kestävä ystär,1ys ja onpa väliliä duunattu kimpassa duuniproggiksiakin. *& l,{ öky m ri P i i sp anli nn an t o r ni st a. Oma piha kiertöä autotallin ohi talon itäpäädyn, lasitetun kuistin ympäri talon taakse. KattoKassisen kotikau pu n ki ff jfri ffi Jtff låff iE: :lti &F H* ,i:.!:; 'Li: ": 4, i. Neljönnessä kerroksessa on isäntöväen makkarin lisäksi vierashuone, josta ovi avautuu "ranskalaiselle" pikku partsille
Sen jälkeen henki kyllä kulki. Tutustumisen arvoinen mesta. Eräs mielenkiintoinen kohde on ehdottomasti Astrid Lindgrenin kirjojen kuvittajana tunnetuksi tulleen Ilon Wiklandin museo. Ainoastaan kaks-kolme metriä s1vä! Yhteysbotskien s1wäys on tosi snadi ja vaikka botskien reitit on ruopattu, joutuu lautta sleppaamaan muutaman solmun nopeudella, sillä pohja on enimmäkseen hienoa hiekkaa ja stydimmät potkurivirrat voi nopeasti täyttää ruopattua väylää. + YSHfu&ffiffi 19 kärrpilie "Sööderi-Härmään 1 Sunnuirtair-ra heinäkuun kuudentena sleppasirnme Viikkarin XPRS-botskiin. Ilon Viklandin lap suuden maisemissa. Matka on parikymmentä kilsaa, mutta kestää melkein pari tuntia. Pari camping aluettakin löytn', Caravan Camping Pikseke sisämaassa ja Paralepa Camping merenrannassa. Hiidenmaa on "tuppukylämäisrydessään" ehdottomasti tutustumisen arvoinen kohde. Slumppasimme jätskit ja tsittailimme tienvarren tavernan terassilla kesäauringon lämmössä. Lotta pohdiskeli ääneen siinä ajellessamme kohti Tallinnaa: "Kyllä meidän varmaan täyt1ry mennä sinne Markulle kylään joku päivä!" ffi Teksti: OlliBull Kuvat: Mirkku ja OlliB Anikarien j engi hautausmaan edustalla.. Ilon muutti jo nuorena Ruotsiin, jossa tutustui Astrid Lindgreniin. Saaren etelä rannikolla on pieni Kassarin Saari jonne kannatti tehdä pikku rundi. Perjantail.önä jenkkiraudat rundailivat ympäri kaupunkia, toitottivat torvia ja polttivat kumia. Haapsalussa on tarjolla koko joukko erilaisia hoitoja ja hoidoistaan kuuluisia kylpylöitä, kuten Kylpylähotelli Fra Mare joka sijaitsee Haapsalun upealla hiekkaisella uimarannalla. Yhden päivän käytimme sleppaamalla Hiidenmaan ympäri. Itsekin istuskelin puoli tuntia suolahoitohuoneeisa kuuntelemassa rauhallista musaa. Haapsalusta länteen ajettaessa, alle kymmenen kilsan päässä sijaitsee Rohuki.ila, josta on lauttayhteys Hiidenmaalle. Näköala palkitsi kyllä kapeita ja jyrkkiä portaita könyämisen vaivat. \'iron kuuluisin kummitus, \ alkea Neito. Haapsalun neurologinen kuntoutuskeskus on vastapäätä Kylpylähotelli Lainetta, jossa meidän jengi kävi kokeilemassa hoitoja. Suosittelen. Ilon Wikland kä)tti paljolti kuvituksissaan muistojaan Haapsalun puutalokortteleista ja onpa Piispanlinnakin niistä tunnistettavissa. Lauantaina Piispanlinnan sisäpihalla oli rokkikonsertti ja sunnuntaina tapahtuman päätti jenkkirautojen paraatiajo. Saaressa on vierasvenesatama skiglaajille. Paljon olis tarinoitavaa tästä kliffasta kesäviikosta ja Haapsalusta, mutta lopuksi, näin julkisesti, bulit tänksit Markulle kaikesta kokemastamme. Linnan valleilla voivat lasten vanhemmat tsittaa piknikillä suurten tammien varjossa nurtsilla ja samalla pitää siimällä pikku kullanmurujaan. Saarella on useita majakkarakennuksia, jotka on museoitu. \bin vilpittömästi sanoa, että tr-kästyin minäkin tähän pikkukaupunkiin. Piispanlinnan ympärillä järjestettiin lomaviikkomme viikonloppuna American Beauty Car Show, joka oli keränn1t ympäri Balttiaa ja Pohjoismaita satoja "j enkkirautoji' kaupunkiin. Lotan lempinimi "pikkupaksukainen" (kaikella rakkaudella), johtuu siitä, kun hän nr.t sattuu olemaan viisvuotiaaksi aika bulin kokoinen ja snadisti hylkeenmuotoinen pikku gimuli. Kaupungissa on kolme hotellia ja paljon muita majoituspalveluja. Tavernan yhteydessä on pieni campingalue, joka vaikutti tosi siistiltä. Hiidenmaalla on tosin bulimpikin leirintäalue, saaren pohjoispuolella, mikäli liikkuu matkailuautollatai vaunulla, tai vaikka lillarilla. Pn'sin Markun messiin, vaikka hän oli tarjonnut vierailuviikkoa meille ihan omalla jengillä. Wikland on lahjoittanut "Ilonin Ihmeiden Maa -galleriaan" 800 originaalipiirrostaan. Me tsittailimme Markun kämpän rappusilla ja katselimme kun muskelibilikat poltti kumia. Omalla tavallaan ihan hauska häppis. Koko Haapsalu oli varmaan kerääntyn1.t ajoreitille. Hän kuvitti neljän vuosikymmenen aikana useita Lindgrenin kirjoja, joista tunnetuimpia ovat Ronja Ryövärintytär, Veljeni Leijonamieli, Katto-Kassinen ja Melukylän lapset. Linnan muurien sisälle, vanhaan vallihautaan on rakennettu viehättävä lasten leikkipuisto, joka henkii keskiaikaa leikkilinnoituksineen, keinuineen ja laivoineen. E1ämänmeno on tosi iisiä, alkuasukkaat r-stär'ällisiä, kaupunki on tulvillaan viehättäviä, vanhoja pitsikoristeellisia puutaloja, joita kaiken aikaa peruskorjataan. Kiipesimme erääseen majakkaan ihan Saaren länsirannalla. Meillä oli lengiä bilikan täydeltä, kun otrmme messiin vaimoni Mirkun iisäksi, t1.ttäreni Satun ja "pikkupaksukaisen 1 tyttärentrltäreni Lotan -viis vee. Tuntuu aika uskomattomalta että Haapsalun lahti on niin matala. Erityismaininta tuli pikkupaksukaiselta, josta tuli Maken h1vä frendi jo heti menomatkalla. Markku toimi pari päir'ää oppaanamme ja opetti meidät "talon tavoille'l \'ietett\.ämme laatuaikaa kimpassa, sleppasimme Mirkun kanssa tiistaina Markun Tallinnan botskiin ja jäimme viikoksi Haapsaluun ihan omillemme. Haapsalussa on Matsalun kansallispuistoalue, joka on Euroopan bulein ja runsain muuttolintujen pesimisja ler.ähdysmesta. Nähtävillä on historiallisia kohteita, kuten 1200-lur.ulla rakennettu Vanha Piispanlinna, jonka kappelin ikkunaan ilmestyy aina iltaisin elokuussa, täydenkuun aikaan. Hintataso kaikkiaan on vielä ihan edullista
Niitä ei otettu vastaan yksinomaan hurraa-huudoin. N1.t linja kulkee Kolmikulma -puistosta *), joka sijaitsee Erottajan-, Uudenmaanja Yrjönkartsojen rajaamalta alueelta Fredikan statsalle Itä-Pasilaan. Aleksis Kiven kartsalta vendattiin Traverssikuj alle. Hän sendas jutun täydennykseksi faijansa, Antti Miikkulaisen, nappaaman foton Honkasesta. Kiiffaa, että Terttu anto foton Tsilarin käytettäväks, jolloin nekin leesaajat, jotka eivät olIeet koskaan nähneet häntä, saavat nyt faktatietoa. Traverssikujalla sai lepuuttaa öögia VR:n entisen Pasilan konepajan snygissä tehdasarkkitehtuurissa. Bulein muutos oli busalinia 17 sl11'taaminen kokonaan. *) Puiston virallinen nimi, eikä mikään Dianapuisto. E Arska Soisalo Onkohan Honkasen lodjussa jötskiä. t. Reitti kulki Kolmikulmasta alas Mantskulle ja siitä Kaivokartsalle, sitten Hagiksesta Porthaninja Kaarlenkartsojen kautta Hesarille, josta vendattiin Flemarille ja siitä Aleksis Kiven kartsalle. Itse osuin aamulenkilläni Kolmikulmaan sopivasti ennen kahdeksaa ja pääsin messiin. Linjan numeroksi oli kaivettu "naftaliinista" nro 9, joka aikoinaan skujas Diakonissalaitokselta Havis Amandalle. Näille dilkattiin paikalla vapareita, joten sai ookaa sporassa laillisesti pommilla. Reissu taittu kliffasti "pirunkeuhkoj en' vauhdittamalla musalla. Tästä reitti jatkuu monen mutkan kautta Fredikan assalle ja siitä takas Kolmikulmaan samaa reittiä. Tämän reitin öpnaaminen toi buleja muutoksia Eteläisten kaupunginosien busareitteihin. Päättäreillä bjuudattiin folkalle borkkaa ja bulkkia ja himaan sai föraa vielä snygin suulisblumsterin (anteeksi, keksimäni slangisana). Patsaskin on nimeltään Tellervo Tapion t1'tär. 20 TSIL&mil o Pariinkymmeneen vuoteen öpnattiin Stadissa nyya sporalinja sunnuntai-aamuna 10.8.2008. Foto on otettu Yappuna 1947 Stokkan edessä Mantskulla. A Arska Soisalo ' .,a 4: i; I Eä +t Vielä snadisti Honkasesta r Terttu Miikkulainen oli blugannu Tsilarissa 212008 olleen s.nadin jutun menneiden vuosikymmenien "legendaarisesta" tsuppari ja jätskikauppias Aarne Honkasesta. Ekat hugit lähti Fredikasta 7:4I ja Kolmikulmasta klo 8:07