Nro 3/2026 | Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti | 31. vuosikerta | Hinta 10 €
Sillai, et sä hittaat oikeen optikon ja stärän disainerin, ku duunaa sulle ekat päheet kakkulat. Fredra 26 • 00120 HELSINKI • optishop@optishop.fi Kari tais jo haistaa, et Kaivogartsa duunataan boseen.. Kuin sä voit diggaa stydisti rillei
Palminen 6 Yhteystiedot 7 Bamis H. 10 Kolmannen Stadin Stebun sai K-Market BiiliTalo s. Ollibull Anikari 22 Teemapäivä Työviksellä Jeongdo ”Jeka” Kim 24 Hykkylässä jorattiin taas Virve Kuutar Stadin Friidu Heini Lehtonen stoori s. 12 25 Rispektii Seppo Palminen 26 Stadin syke: Kulttuuria kesän riemuun Risto Kolanen 28 Kun pojat juttelevat Erkki 30 Slangi Tapaus 32 Sekstaaminen Pertti ”Pemu” Mustonen 33 Rehupuntti: Gamlana on karseeta Juha ”Jorkki” Jormanainen 38 Hurrislangi: Nu e de hjul igen Rafu Nyberg Kannen foto: Valtteri Hellgren 4 Snadit 5 Hedari S. 8 Stadin Friidu Jeongdo “Jeka” Kim 10 Stadin Kundi Virve Kuutar 12 Kolmannen Stadin Stebun sai boltsin stadilaisin safkabuidu Seppo Palminen 14 Slangilodju: Miten slangi muuttuu. Saksala 34 Skabat 35 Slangi blisaa 36 Slangijengi 37 Pluggaajat 39 Slangi järkkää FO TO : SE PP O PA LM IN EN FO TO : R A IM O K U IT U N EN 3 Tsilari 3 | 2026. 8 Stadin Kundi Antti Reini stoori s. Heikki Paunonen 17 Helsinki-päivä 12.6.2026 18 Tennishallista elokuvastudioksi Mikko Seppälä 20 Liitosalueen sisältä Nina Mulari 21 Kuis sul menee nykyää
Toimitusjohtaja Aki Keskitalolle menestys ei ollu ylläri – proggist oli viime kesänä jopa 200 numeroa, ja meininki piti porukkaa liikkeellä. No, hittasin sit, ett Helsingin Atleettiklubil on tänä vuonna 135-vuotisbileet. Se onki Suomen gamloin voimailuseura ja tän reilun sadan vuoden aikana ne on saanu mitskui Suomen mestaruuksist olympialaisiin. Bileit ne vietti maaliskuus raflas Hima ja Sali. On se ihme mimmi, klaaras koko studeerauksen duunin ohessa. VH FOTO: PETRI SAARELAINEN Toukokuun vikana lauantaina bailattiin botskissa Fisusataman rantsussa. VK Slangi hamnas Kondekaan viime joulukuus, ku Stadin Slangi vei sinne teatterii, mis bamlattiin ja shungattiin slangiks: Suurista metsistä sumuisten satamien Stadiin. Siis 105 enemmän ku meidän Tsilaril. Tänä kesänä kalenteri on taas tullu turvoksii. Tapahtuman kului bungas Kulttuuriostari-hanke ja messis oli buli jengi järjestöi ja vapaaehtosii. Superterassi palaa Kasarmitorille Stadilaisii atleettei 135 v Larun lehdessä hiffasin Kaapelitehtaan ilmotuksest tekstin: ”Stadilaista styrkkaa vuodesta 1891”. Maanantait on pyhitetty hyvinvoinnille, tiistait tanssille ja keskiviikot keikoille – lavalle nousee esmes Anssi Kela ja Ressu Redford. Nyt slangi hittas Kondekaan uudestaan: SnadiOstari valtas koko ostarin skidien voimalla lauantaina 5.6. Osa jäsenist skabaa, mut suurin osa harrastaa vaan omaks iloks. Siin on esmes Treffipub, ButterBoys, Bricco, Le Crec, Sinobi ja Viktors Krog. Pitihän se heti tsekkaa, mis Stadis on ollu styrkkaa nii kauan. Mummodisko, viime vuoden hitti, järkätää tänä vuonna kahdesti: 7.7. klogu 13–16. Lisäks on tulos Sauna Kyrön saunabaari sekä nyya superpelialue, missä pääsee vaik mölkkäämään. Ja vielä jeesas Tsilarii pro bono, siis rakkaudest Stadiin ja slangiaviisiin. Messis oli nuorii kundei, sellasii ku Karl Fazer. Torstaisin sjungataa yhessä, perjantaisin skulataa musaa after work -teemalla ja lauantaisin raflat ottaa ohjat käsiinsä. Musa soi ja taikurit taiko. SP FOTO: VIRVE KUUTAR Maisteri Tiina Linna Kondekas SnadiOstari 4 Tsilari 3 | 2026. Idiksen klubist kekkas kirjansitoja Emil Karlson, joka oli opiskellu Saksas ja innostu siel voimailulajeist. Sunnuntait klogu 11–15 kuuluu skidifamileille, mut kello 16 jälkeen starttaa speed dating by Tatskatytöt. ja 4.8. Festareille oli järkätty monenlaisii tapahtumapisteit, mis skidit sai joraa, pomppii ja duunaa erilaisii juttui ympäri ostarii. Kuukaus sitte Superterassi nappas kans Evento Awards -palkinnon. Atleettiklubi grundattiin 23. Slangijengi gratuleeras ja toi pääredaktööri snadisti endras sitä skandaalimaisen aukinaist suositust, minkä se anto Tiinalle muutamii vuosii sitten: Suosittelen maisteri HTD Tiina Linnaa – kaikkeen, mihin se päättää ryhtyy. Tsilarin toimittajasta Tiina Linnasta tuli filosofian maisteri. helmikuuta 1891. Tänä kesänä terassi on auki 12.6–13.8, ja maalina on rikkoo puolen miljoonan kävijän raja. Ne treenaa Kaapelil omas kuntosalis. Jengin vahvoi lajei on vieläki knekkaus, voimanosto ja brotaaminen. VK Foto 1: Superterassi Petri Saarelainen-33 Foto 2: Superterassi Petri Saarelainen-16 Fotot: Petri Saarelainen Superterassi öpnas viime kesänä Kasarmitorille ja samlas heti yli 400 000 kävijää 65 aukiolopäivän aikana
Brenkku frelssas monta blyygii ja nössöö hyypiöö. HEDARI SEPPO PALMINEN Kaikki mikä oli kiellettyy, oli tieteski cool ja helkkarin suosittuu. Toisil byrok raateil on taas fitti debis, ku skidei ei enää födaa tarpeeks. Me kalkkikset dokattiin ja styylattiin, sekstailtiin (huom! sanan fossiilimerkitykses) ja pariu duttiin muutenki ku virtuaalisesti. Onneks ei sentää kaikki. Ne studas, et kehu tuist skideist tulee buleina leuhkoi missimallimannekiinei, frekkei redaktööri hörhöi tai diivoi skittan rämpyttäjii. No, funtsaa, jos toi jangsteri oikeen livenä treffaa sen tindermatchin ja jos ne kimpassa tekee diilin et ny bylsitään, ni just ennen orkkui: ”Venttaa, mä otan ekaks Instaan selfien.” 5 Tsilari 3 | 2026. Tattiksen puutteessa moni meikä läinen oli jo teiniikäsenä toivoton mulkvisti. Yhet byrokraatit on glaiduna, ku jengi dokaa enää nii hintsusti. Ne wolttaa safkat ja pariutuminen on niitten mielest sitä, ku niil on Tinderis profiili, ne on svaipannu oikeelle ja siit on tullu match. Sillai me saatiin skidei, joitten skideist on ny tullu streittareit. Seuraaval viikol jengi nappas taas kyykyn, väärennetyil teinitseteil päästiin kapakkaan, siel kundit treffas friidui ja friidut kundei. Ne hivas ees bamlaa toista sukupuolta olevan tyypin kans. Nää absolutistit ei hillu kapakois. Me mokailtiin, hil luttiin snadis flänäs, saatiin hirvee jysäri, vannottiin ettei enää ikinä. Ku me oltiin jangstereit, osal meist oli aika kliffaa. Jangsterina oli tärkeet hiffaa, et sun spyttis dunkkaa yököttävält, oot sä persaukisen tai ökyrikkaan fämilin skloddi. Kalkkisten ordereist oli duunattu lista kielletyist tsydeemeist: valkkarin ja sitä stydimmän brenkun dokaus, kapakois notkuminen, jengeis hengaaminen, härski kielenkäyttö, roisit K16 ja K18 leffat, seksuaalinen demonstraatio ja tieteski bylsiminen. Ja brenkku lähens. Vaik brenkku onki myrkky, aika harvast meist mitää spugei tuli. Jangsterit ei enää dokaa – eikä lisäänny K u mä olin snadi, fossiilit ei kehunu skloddei himassa. Kaikki mikä oli kiellettyy, oli tieteski cool ja helkkarin suosittuu. Ne tsittaa himas, omas huonees, dörtsi boses, online hela tiiden. Vaik tällast reklaamii ei koskaan oo dilkattu, stadilainen bisse on jeesannu kundei saamaan fjosaa vuodest 1819. Onks meil toivoo. Ei. Dokaaminen oli aluks tahmeet, ku ei me bissei eikä brenkkui tsennattu. Teinin tuska häippäs, ku se sai snadis pöllys uikuttaa sur keutta jollekki ku suostu lysnaa. Boltsin onnellisin maa ja tää Stadi on ihmisten välisii yhteyksii. Brenkku tasa-arvoisti
Voit käydä tsekkaa, mitä kliffaa slangija Stadi-kamaa hittaisit itelle tai vaik frendeille lahjaks. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen ja Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä stadilaisuuden ilosanoman levittäminen. Byroo on auki tiistaisin 15–17 ja torstaisin 16–18. varajäsen Oili Salasto elena.salasto@gmail.com 2. Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti 31. Jäsenasiat, reduilmottautumiset, ostot lafkasta, Tsilarin osoitteenmuutokset. Muut byroon asiat hoituu parhaiten meilis: toimisto@stadinslangi.fi tai skulaamal: 045 186 7238 Byrooduunari Reijo ”Reitsu” Lainela Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. varajäsen Valtteri Hellgren valtteri.hellgren@gmail.com Sirpa Halmela, taloudenhoitaja (hallituksen ulkopuolelta) sirpa.halmela@elisanet.fi Hallitus Toimituskunta Päätoimittaja Seppo Palminen seppo@palminen.com 050 552 1360 Toimitussihteeri Jeongdo Kim tsilari@stadinslangi.fi 044 9888 368 Valtteri Hellgren Risto Kolanen Virve Kuutar virve.kuutar@gmail.com Tiina Linna tiina.m.linna@gmail.com Rafu Nyberg rafu.nyberg@gmail.com Mikko Seppälä mikko-olavi.seppala@helsinki.fi Tsilarin vakkarifotaajat Raimo Granberg Marit Henriksson Esko Koivisto Raimo Kuitunen Jarmo Meriä Aki Schadewitz Matti Snellman Taitto Sivupainajainen Kirsi Pääskyvuori Paino Grano Oy ISSN 1239-9523 Aikakausmedia ry:n jäsen Kulttuuri-, mielipideja tiede lehtien liitto Kultti ry:n jäsen 6 Tsilari 3 | 2026. 045 186 7238 www.stadinslangi.fi Harri Saksala, bamis harri.saksala@gmail.com Outi Havia, varabamis outi.havia@kotiposti.fi Lasse Solman lasse.solman@gmail.com Risto Kolanen ristokolanen@gmail.com Raimo Kuitunen raimo.kuitunen@outlook.com Reijo Lainela Jäsenrekisterinhoitaja, hallituksen sihteeri reijo.lainela@gmail.com 1. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä
Suulis skriinaa . Tuttu boltsihan se siellä, suulis, ja samalla mä hiffasin mitä se ajo takaa. Mut Slangista vielä. Kesä!! Se friidu meni siitä sit menojaan mut mä jäin stondaan ja funtsiin et nythän on tosiaan kesis mut mitä se niinku merkkaa täällä, Stadissa. Kliffaa eiks jeh! T uttu friidu tuli Hagiksen torilla vastaan ja heitti tommosen. Ja se maisema sieltä ylhäältä ja se tuttu nitinä ja kolina! Tosi bueno! Sit on tietysti kaikki nää Suokit ja Vallisaaret ja Pihlikset. Ku mä olin skidi, paras kesämesta mun mielestä oli Uunisaari. Semmostakin täällä koko ajan tapahtuu niinku tiedämme. On niitä muitakin. Sinne vaan botskilla yli ja sit simmaamaan ja skruudaan mutsin duunaamii eväitä, ja Lassen kanssa. Siellähän on pakko käydä ainaski kerran kesässä vaikka mittarissa olis jo vaikka mitä. Esmes hyvii kesämestoja. Ihan pakko. 7 Tsilari 3 | 2026. On Hietsu ja on Kaivari ja Kaivarin galtsit mut myös joku Hagis, Kauppatori ja monet muut keskustan mestat. No onhan niitä. Vaan nyt kohti kesistä! Ja kliffaa semmosta! Bamlataan, skulataan ja relataan! Harri Saksala, Bamis BAMIS HARRI SAKSALA Ku mä olin skidi paras kesämesta mun mielestä oli Uunisaari. On myös uudet sporalinjat joilla kandee suhailla et cetera (myönnän, oon sporadorka!). Onks täällä niinku jotain semmosta joka toimii vaan kesällä. Tänä vuonna erityinen juhlakalu on yhdistyksemme lippulaiva Tsilarilehti, jolla tasavuosia eli 30 vee mittarissa joten sitä Espan lavalla juhlittiin! Bulit onnentoivotukset tärkeälle aviisille ja sen tekijöille! Tietysti siellä julkistettiin myös vuoden 2026 Stadin Friidu ja Stadin Kundi, kiinnostavat stadilaiset eiks vaan, sjungattiin kimpassa Niin gimis on stadi ja semmosta. Lasse oli sillon mun paras frendi! Asuttiin samassa talossa Sepänkadulla. Funtsatkaa ny joku vuoristorata, laite missä saa huutaa ja kirkuu niin paljo ku kurkusta lähtee. Mä olin ihan et mikä siis kliffaa, nyt en bonjaa olleskaan. Mut paljon on myös kaikkee uutta, semmosii juitsuja joista ei oikein edes tiedä eikä oo koskaan edes kuullu. Tää alkuvuosi on jo vuosia huipentunut Stadipäivänä Espan lavalla (Espa, snygi kesämesta eiks jeh). Niinku Lintsi. Kauhistella sit sporan fönäristä miten johki on bygattu vauhdilla joku ihan kauheen näkönen uus korkee tönö ja sitä rataa. Se vaan smailas ja kun se oli päässy mun ohi, se jatko: No ku suulis skriinaa, dorka!! Meitsi meni ihan mykäks. Mä tsiigasin. Sehän on siinä Kaivarin edustalla. Hyvä konsti on hypätä vaikka sporaan ja antaa sen viedä. Se vinkkas et tsiigaas tonne ja se vinkkas handullaan johki ylös
Mut Stadist tuli stage sen itsenäisty miselle ja aikuiselämälle. ”Mä olin, hetkinen 19 vee, ku mä tulin tänne.” Miks just Stadiin. STADIN FRIIDU TEKSTI JA FOTOT: JEONGDO “JEKA” KIM H eini on födannu ja käyny skolee Nääsvilles. Bulein osahan meist on flytannu jostain muualt.” Heinin duunimesta on paja eli Helsingin yliopisto. ”Kai mä kuiteski jonkinsorttinen stadilainen oon, aika tavallinenki. Stadissa se budjas ekaks Suutarilas, sitten pitkään Herulis, Valkas ja Viikis. Mut lukion jälkeen se pakkas veskat ja flyttas Sta diin – vuonna 1998, eli siit on jo melkeen kolkyt vuotta. Siel se on duunissa vieläki. Foto on napattu Metsiksessä eli Metsätalossa. Kirjahyllyssä on Slangiproffan suursanakirja. Budapest tuntuu ihan ku himalta: “Siel lä mulla on aina joteski kodikas olo.” Kielii ja sjungaamist kimpassa “Mulla on, niin kauan ku mä muistan, ollu kaks sellast jutskaa, joit mä dig gaan – toinen on kaikki mil on jotain tekemist kielen kans, ja toinen on sjun gaaminen ja musa.” Heini voi lämmetä Älä vedä Oberstdorfei! Ei slangi mihkää delaa Vuoden 2026 Stadin Friiduks on valkattu Heini Lehtonen. Paja sai bulin roolin Heinin elämäs sä, anto mahikset studeeraa ja vähäks oppi tsennaa skoijii tyyppei. Se tsennataan pajalla suomen kielen vanhempana yliopistonlehtorina – eikä oo mikää avoklabbinen stadilainen. Ton se myöntää, eikä kröhi yhtään. Siihen ei ollu Manses mah kui. Manse oli sellanen skidiajan ja skole ajan mesta. Friidu on muutaman polven manselai nen. No, buli hinku veks himasta, mut kans hinku studeeraa kielii – suomalais ugrilaisii. Mikä vokotteli manselaisen tänne. Se on budjannu Budapestis erasmuslaisena 2002, ulkomaan lehtorina 2014–2016 – ja yhen pätkän Wienissä 2005–2007. FOTO: JEKA KIM Stadi on aina ollu monikielinen – se ei oo mikään nyya ilmiö. Siel oli fämili ja frendei, nii et kyl Heini sikäläiseks tarttee räknää. Stadi ei kuiteskaan oo ainoo mes ta, ku on tehny Heinist aikuisen. Se kielen muoto jota bamlataan dösässä, nyssessä tai frendien kans, ei oo falskimpaa ku yleiskieli.
Nykyään Heini sjungaa sellases bulis kööris ku Koiton Laulu. FOTO: ESZTER RUTTKAY-MIKLIÁN 9 Tsilari 3 | 2026. Eri suunnist on aina tultu ja eri kielii on aina bamlattu. En mä voi olla sjungaamatta.” Kaikil kielimuodoil on oma rooli Jutska, jota Heini duunina studeeraa, on Stadin monikielisyys, jangstereit ten kieli ja kielten buli kirjo skoleissa ja koulutukses. Fotossa se sjungaa suomalaista kansanlauluu. Heini käyttää kielitieteellist termii “rekisteri” – sillä se meinaa, et yleis kieli, puhekieli ja Stadin slangiki on kaikki historiallisesti ja kulttuurisesti blandaantuneit kielimuotoi, jois tietyt piirteet rupee kimputtuu. Tsoukki on siinä, et ‘Bischofshofen’ kuulostaa bisseltä, “Oberstdorfei” öve riltä ja “Garmisch” karmivalta. KeskiEuroopan mäkiviikol hyd dii on eri paikois. Siit on tullu snygi kikka hehkuttaa, et sä oot tosi stadilainen. Oodibiblussa esiinty slangikuoro ja tsyrkassa sjungataan suvivirttä slan giksi. Ku Stadissa käytetään a:n loppuheittoo, esmeks lintuu ja karkkii, siis partitiivi ilman apäätettä, ni Manses sanotaan lintua ja karkkia. ”Nykyjangstereil voi olla fiilis, et vanha slangi on fossiilist, jotain mi tä gamlat gubbet on bamlannu. Stydisti stadilaist Tuore Stadin Friidu tsiigaa tulevaisuu teen öögat auki. Ei oo paremmuusjärjestyst Kielimuotoi ei kantsi duunaa oornin kiin. Stadin slangi ei meinaa kaikille samaa. Heinin mukaan syynä on aluemurre botnet. Se on todella kaupunkimaista ja mun mielest stydisti stadilaist.” Heini bongas unkarilaiselta kirppikseltä kyydin, jossa lesaa “Esperanton aukio”. Stadi on aina ollu monikielinen – se ei oo mikään nyya ilmiö. Osa siit jää, osa feidaan tuu. Joku piirre funtsataan manselaiseks tai stadilaiseks, se voi liittyy alueidenti teettiin, tyyliin ja vaikka maskuliini suuteen tai feminiinisyyteen. Mut samal ne voi käyttää sen antiikkisen slangin sanoi ja rakenteit.” Heinin mie lest vanha slangi on ku pitäjänmurteet maakunnissa. Harrastus on ihan liian skäfä sana, ku bamlaa täst dorkuudest – “Se on mun elämäntapa. Heinin mielest kantsii ottaa iisisti. Manse kuuluu sydänhämä läisten murteiden alueeseen, ku taas Stadissa bamlattu kieli on saanu hämä läisii, itäisii ja hurrivaikutteit. “Ois vänkää tsennaa, minkäkieli set sanat on nostalgisii stadilaisille 100 vuoden päästä. Se kielen muoto jota bamlataan dösässä, nyssessä tai frendien kans, ei oo falskimpaa ku yleiskieli. Mansesta tullu Heini hogas heti Stadissa, et eteläsuomalaisten stadien nuorten puhekielet ei oo samiksii. Kieleen födaa koko ajan nyy aa variaatioo. Ja se on kliffaa, skoijii ja kreisii. Voiks ne olla vaik soma list tai arabiast. Sit se on megges paris snadimmas kööris ja sku laa figelii folkkiporukois. Onks slangi delannu. Kielellinen variaatio meinaa simp pelisti sitä, et kieli ei oo yhenlaist. FOTO: FILIP SIKORSKI Heinillä kieli ja laulu ei ikinä eronnu toisistaan. Joka muoto dyykkaa kehiin, ku on oikee mesta, sellanen mihin se pas saa. Jos lähtee ottaa parit “Bischofshofenit”, tarttee varoo, ettei vedä “Oberstdorfei”, ku siit voi tulla kauhee “GarmischPartenkirchen”. Variaatioo on monenlaist: alueel list, sosiaalist ja tilannevariaatioo. Foto on otettu viime vuonna Budapestis. Käy Oberstdorfis, ni näät Jotku narisee, et slangi on delannu tai et se ottaa pahasti lukuu. johki biisiin, ihan minkä kieliseen vaan – maoriks, islanniks, swahiliks, baskiks – ja sit on vaan pakko opetella ja aika usein duunaa se suomeks. Se on vaan eri rekisteri, eri tilanteeseen. Kieli skaffaa kans sosiaalisii piirteit. ”Riippuu ihan siitä, mitä me slangilla bonjataan.” Sellanen slangi, jossa bulein osa sanoist tulee svedust ja jota bamlataan niinku sakilaiset 1900luvun alussa, on kyl lä vähentyny. Ääntäminen, muodot, sanasto – kaikki vaihtelee. Heinin mukaan yhenki ihmisen kieli vaihtelee bulisti tilanteen mukaan. Mä veikkaisin, ett voi – niin siin vaan käy. Mut jos tsiigaa slangin keinoi, tiettyi johtimii, äänteit, konso nanttiyhtymien lyhentämist tai sano jen muunteluu – ne elää. Jos sul on tollanen herkkyys muun nella sanoi, jossain sun kielitajussas elää slangi. Se sama kieli ku oli aikanaan sakilaisten ja hulikaanien kieltä, ei sopinu skoleen tai mihkään hienos ton hommiin, on nyt upee, instituu tioidenki diggaama, helsinkiläisyyttä juhlistava juttu. Toisille se on gamlaa gartsojen esperantoo, toisille vaan Helsingissä käytettävää puhe kieltä. Heini demonstroi tän oivaltaval lä pällä
Näihin kaikkiin Antil on yks vastaus: ei saa jämähtää paikalleen. 10 Tsilari 3 | 2026. Manses Taru sormusten herras ta, Turus: Päällikkö. Ku bamlattiin, ni yhen jutun mä bonjasin. Vuostuhannen jälkeen Antille sytty tarve skrivaa omii ajatuksii biiseiks. Vika leffa toistaseks on Jälkeemme vedenpaisumus. Me fiilisteltiin, olikohan se sama stage, jolla Tauno Brännäski pääsi näyttelemisen ma kuun. Itiksestä Antti pyydettiin Työväen opiston näyttämölle. 80luvul Antti budjas Portugalis ja tuli Suomeen tsögaa mahiksii duunaa leffa omast kässärist. Eka rooli oli Jan Troelin ohjaama Il Capitano. Ja sehän toi paljon hyvää. Niin se on eläny. Skulaan mä vieläki, käyn keikoilla ja teen biisejä. Täytyy jotenki uskaltaa mennä kohti sellasii asioita, jotka kiinnostaa, mutta joita ei oo ennen tehny. Mut eiks Stadin Kundille ollu vaikeet muuttuu turkulaiseks yksityisetsiväks. Ne rummut se lahjoitti Antille. Ollu yks niistä suurimmista suunnan kääntäjistä mulle. FOTO: VIRVE KUUTAR Skloddiaikojen himapitskulla. STADIN KUNDI TEKSTI JA FOTOT: VIRVE KUUTAR M usa kiinnosti Anttii jo ski dinä. Antti skriinaa: – Palo tais olla Työväen nayttämöl lä, siis melkein sama mut ei ihan. Mut muusikon urasta Antti ei enää haaveillu: – Rockelämän sivuvaikutukset oli sen verran stydit, että oli pakko ve tää ittensä edes joten kuten kuosiin ja panna piste koko touhulle. No, ei tartte paljo froogaa, ku vastauksi hittaa netistä. Turun murretta ei tarvinnu bamlaa maan opetella, harmi. Stagelle Näyttelijä Antist tuli, vaikkei päässy Ylioppilasteatteriin: – Huomasin, että Itäkeskukses oli joku sessio. Kävin slumppaa verkkarit ja menin sit sinne. Myöhemmin tuli Vares. Mut hiffas leh dest koekuvausilmotuksen: – Piti mennä tsidumaan mitä se tois mukanaan. Stadin Kundi Antti Reini ei jämähdä Funtsin Stadin Kundille froogui: miten sust tuli muusikko, näyttelijä, kirjailija, biisintekijä. Faija skulas trum pettii, isoisä haitarii ja rumpui. Viime vuosina Ant ti on tehny teatterii: Manses Agatha Christien Eikä yksikään pelastunut, Törnävän kesäteatteris musikaali Xa nadu. – No hei, mä oon bad boyn rooleis sani tehny rikoksia, joista vois lan gettaa sellasen muutaman tuhannen vuoden tuomion, näytelly ministerinä ja lääkäriä, ett turkulaiseksi etsiväksi heittäytyminen oli luonnollinen jatke. Antti bamlaa, ettei siit tullu ammattimuusikkoo: – Tai skulailin mä Leban bändeissä, kierreltiin Suomea jonkun verran ja sit lähdin Ruotsiin tsiigaamaan mikä me no ja löytyihän sieltäkin bändejä
Bragun kentsu on edelleen voimamesta. Stadilaisuus on Antille tärkeetä: – Mul ei oo ollu koskaan sellast kansallist identiteettiä. Takana oma skole. Skidiajoist Antti bamlas: – Koko toi Bragu on mulle sellane jo ku voimapaikka edelleenki. Skrivaaminen sitä kiehtoo: – Se on sellane, joka mul on ollu mu kana ihan skloddista asti. Ku ei paniikis duunaa mitään, ni näkee mahikset. Toivottavasti yks mahiksista on slangirunoilta. Vois byggaa proggiksen slangirunoi tai tekstei ja bamlaa yleisön kanssa, ker too slangin hissast. Stoorin kertoja Vuos 2005 oli buli vedenjakaja Antille, ku se lopetti brenkun ja muun kaman käytön: – Duunit koki myös ihan eri taval sen jälkeen. Brändäykseen ja niiden rakentamiseen. Se tuo kaupunki kulttuuriin omat vivahteensa. Tärkeet on kans: – Ett pysähtyy hetkiin, tsiigaa ja kuuntelee, mitä ympärillä tapahtuu ja varsinkin mitä sun sisällä tapahtuu. Antti muisti skidiaikoi: – Ja miten ilosii me oltiin, ku meidät lähetettiin johonki landelle viikoks. Tost hyppäs kolmosen skuraan ja sit vaan jossain päin Stadia kyydistä pois ja seikkailu alkoi. Pysähdytään ja mennään eteenpäin Antti ite diggaa kokeilla uutta. – Hyvässä ja pahassa. Sellaseen duuniin Stadin Kundi 2026 sopis just snygisti. Siel sellane sosi aaline toiminta ja urheilu yhdisty. Seuraavassaki kniigas on Stadi messis: – Edellisessä Stadi on yks romaanin päähenkilöistä. Kerätä matskuu. Eikä se diggaa vastakkainasettelua. Antti skriinas päälle. Isoisä sai kämpän tästä talosta sata vuotta sit ten kun tää valmistu ja tuntui kuin se sata vuotta olis puhaltanu mun läpi. Kaikella on aikansa. Stadi muuttuu Antti ei oo fundamentalisti stadilainen: me ja muut. Antti budjaa nyt Porvoos, mut sil on duunihuone samas byggas, mis se skidinä budjas: – Tää on mulle semmoinen jatkuva kiinnekohta tähän Stadiin. Rakastan tätä kaupun kia kaikkinensa, hyvine ja huonoine puolineen. Täs taidetaan olla Antin elämän filosofian ytimes: – Täytyy jotenki uskaltaa mennä kohti sellasii asioita, jotka kiinnostaa, mutta joita ei oo ennen tehny. Romaaniin Sunnuntai, mä skrivailin myös tuosta periodista. Mutta mä odotin aika pitkään ton kirjailijuuden kanssa, elämäntapa tai jonkunlainen kokemisen vimma tai jotain – en vaan pystyny istuun pöydän ääressä. Stadilaisuus on ainoo identiteetti Fiiliksii nimityksest Stadin Kundiks Antti funtsas pitkään: – Oi oi. Vieres oli isoisän, faijan, faijan broidin duunimesta VR:n varikot, mis Antti vietti aikaa. Himaan hittas aina takas, ku hyp päs takas kolmoseen. Sen ääni ja karisma houkuttelis landel laki lysnaan slangii. Uusii idiksii riittää Hittasin netist kans: tilaa Antti puhu jaks. Se oli mun kaveripiirille sellanen turvapaikka ja kokoontumispaikka. Laajemmat seikkailut hou kutteli kans: – Kliffoja muistoja varmaan jokai nen fillarireissu ja kaupungin tutkimi ne. Sit Anttii kiehtois vie dä slangii kehäkolmosen ulkopuolelle. Pari vuot sit se funtsas teemoiki, mut ei oo aktiivisesti tsögan nu mahiksii. Antti funtsaa snadisti ja kuvailee: – Monella meistä ei ollu, sanotaan ko, niin perinteisen turvalliset kodit. Antti kuvaili, miten sille tuli mie leen isoisä ja ihan ku ois menny aika koneesta: – Sain sen puhelun täällä työhuo neella, samassa talossa jossa vietin lapsuuteni ja nuoruuteni. Sitä huolettaa, ett meininki on muuttunu sellaseks, ett fyrkka sanelee liikaa. Geologisesti, stadilaisuus on mun ainoo identiteetti. Tietynlaista leikkiä ei sais koskaan unohtaa. Mut kyl Anttii bonjaa senki, ett Sta di elää ja muuttuu. Sit mä kävin sellasen tuotekehityksen erityis ammattitutkinnon. Kerroin, miten Stadin Friidu (2020) Laura Kolbe on skrivannu, ett monis stadilaisissa budjaa snadi landelainen: mutsit ja faijat on flytannu Stadiin tai digataan shingraa mökille aina ku pääs tään. Uskon, ett sil ois annettavaa puhuja keikoil. – Mulle on tärkeet, ett mä luon asioi ta. Rakentelen sille omanlaistani muotoa just nyt. Päättäjille Antti suosittelis filosofista pohdintaa: mikä on hyvä, mikä on hyväksi asukkaille ja mikä on päätösten ja leikkausten todellinen vaikutus. Nyt pyörii taas uusii kuvioit: – Tällä hetkellä kouluttaudun semmoseks valmentajaks Mental Life Coach tyyppiseksi. Mä pidän tästä paikasta sen takia, että kun tästä menee ovesta ulos ja katselee ympärille, on tässä muutoksia tapahtunu, mutta aika vähän. Nyt Antti tsiigaa kulttuurin ahdin koo, mut sen sisäl on silti rauha. Se funtsaa, ett kaupungin pitäs olla mesta, johon kaikki on terve tulleita. Halu sin mieluummin liikkuu, kokee ja näh dä mitä seuraavan kulman takana ja olla aktiivinen muulla tavalla. Saan duunattuu sen oman palvelun ja voin myös jeesii ja tehdä sitä duunia muille. Pitää olla monenlaist kirjoo, ulkomaalaistaki. FOTO: VIRVE KUUTAR 11 Tsilari 3 | 2026. Kerran Antti pääs käymään Frederikin keikkabussis. Ootsä aina ollu stoorinkertoja. Joten mä annoin sen kirjai lijan muhii mun inessä. Mä oon kiitollinen, otan sen kunnianosoituksena vastaan nöyrästi
Fantsu hemmo Ali Jahangiri rupes K-kauppiaaks Autotaloon keväällä 2023. Se lyftas presaa haussin hissalle ja buidun nimeks tuli K-Market BiiliTalo.. STADIN STEBU TEKSTI JA FOTOT: SEPPO PALMINEN Kolmannen Stadin Stebun sai boltsin stadilaisin safkabuidu Ali on gimis kundi joka bamlaa ku masiina ja jol on tanakampi skegge ku joulugubbella. Idis oli, et siit tulee blisari, boltsin stadilaisin kauppias, ja et sen puodist tulee boltsin stadilaisin kivijalkabuidu
Bulin byggaushärdellin neiböri Alin Kbuidun kyl hittaa, mut se on jem mattu bulin barrikaadin kainaloon, yli kavennetun gartsan. Ku meet tsiigaa boltsin stadilaisint safkabuiduu, sä hiffaat jo fönarist, et täs marketis on todella funtsattu, millai slangi flygaa joka vinkkelist. Kaikki mesitsit vakkarijengille on skrivattu slangilla. Bilikalafkat hiffas, et ne tarttee bulimmin läänii ja ne flyttas tonne Kehä kolmo sen huudeille. Totta kai sen tarttee ny koklaa, millast on blisaa stadilai sille safkaa stadilaisel stailil. Blisarina se on veikee fa kiiri ja koko staabi on slangivirityksist intoo piukassa. Slangin haldaajana sitä jeesaa sen frendi Antti Tarvainen. Välkkyjen idishän on dilkkaa snygii rispektii sellasille kivijalkabuiduille, joit ne diggaa ja joitten vakkaripokiks sais vaikka kaikki slangidiggarit dyyk kaa. Stadin Stebu N:o 1–3 Slangijengin ja Tsilarin välkyt oli käy ny Alin buidus vaklaamas, et kuin sen retee plääni rupee vörkkii. Toka Stebu drai sattiin juustopuoti Rolling Cheeseen, Museokatu 22. Toni Skutsari pitää skutsarinverstast Döbelninkatu neloses. Sit ne rykäs, et nyt: Ali ja sen staabi tseenaa saletisti Stadin Stebu numero kolmosen. Mut ei siit mitää regulaarii straadaa tuu. Joulugubbe oli seitskytluvulla duunissa Vehossa. Lafka blisas Mersui, Bemareit ja muitaki fiudei just tossa mestassa. Ei hirveen kliffaa Alin bisnekselle. Artisti Ali rupes blisariks Ali oli studeerannu ittesä kauppatietei den maisteriks. Vastapäätä Kam pin terveys ja hyvinvointikeskust on ny bygattu kolme ja puol vuotta. Ali Jahangiri födas Teheranis. Teevee teki Alist julkkiksen: gimis kundi joka bamlaa ku masiina ja jol on tanakampi skegge ku joulugubbella. K ampissa tai koko Stadin Sent rumis kukaan ei enää blisaa fiudei. Siit tulee spesiaali reitti snygisti stadilaiseen safkabuiduun. Mut tänä vuonna hösen pitäs olla tönkössä. Jäbä ei just maindannu, vaik jotku höhlät tosikot tääl symffaski mamui. Kuka hiivatin Ali. Siel on känttyspotti, tsufe parkki ja saldebaari. Ja sitten toukokuun vikana maanantaina joulu gubbe Timo Alarik Pakkanen roudas Stebu numero kolmosen sille vuosien takaa tuttuun osoitteeseen Salomon katu 17. Siellä Nelli ja Pete Sneer pitää maffii keesebuiduu (jutut Tsilareissa 1/2026 ja 2/2026). Se tarkottaa, et Salomonkadust tulee taas gartsa. Moni muistaa, kuka oli se buli häiskä, ku tippu Joraa Starojen Kans skabast kolmannel run dil keväällä 2017. Ekan Stebun sai Stadin Skutsari. Slangidiggarit takkaa ja pokkaa.. Mut ku Alist tuli stand up koomikko, sen stydi huumori öpnas monen stupidon öögat. Fämili flyttas Härmään pakolaisina, ku Ali oli skloddi, kymmenen vee
Otetaa esimerkki sanoiks tyttö, pikkulapsi ja tyhmä. Vuonna 2026 yleiskielisii sanoi oli 120. Seuraavaa mäkin olin jo järkkäämässä 1975. Vuosina 1989 ja 2014 kysyttii 112 yleiskielen sanan slangivastineita. Vuonna 2014 muijan jälkeen tuli likka ja sit uus sana tytsy. V. Avoimii ja sanalistaskaboja On ollu kahenlaisia keruita, avoimii ja sanalistaskaboja. Tyttö Stadin slangissa 1989, 2014 ja 2026. Sit oliki tuttui sanoi: gimma, ämmä, friidu, mimmi, pimu, typy sekä bitch ja tyty. Eka oli Suosikki-lehden ja Sanakirjasäätiön skaba 1962. Joka kerran yleisin slangisana on ol lu muija. 1989 toi seks yleisin oli gimma (+ kimma) ja sit seuraavaks likka (+ flikka). Avoimissa kyselyissä on pyydetty svaaraajia skrivaa kaikki ne slangisanat, mitä ne ite tai niiden kaverit käyttää. Molemmilla on hyvät ja huonot puo let. 14 Tsilari 3 | 2026. T siigataa sit, mitä Stadin slan gissa on tapahtunu 37 vuoden aikana. Sanalistakyselyssä taas tulee slangisanoi vaa niist otsikkosanoista, mut niitä voi sit tulla tosi bulisti. Avoimissa kyselyissä slangisanoja tulee laidasta laitaan, mut vaik tytöstä tai tyhmästä slangisanoi voi tulla aika hintsusti. Vuoden 1989 skabaan osallistu 87 kun dii ja 99 friiduu, vuoden 2014 skabaan 95 kundii ja 105 friiduu ja tän vuoden skabaan tuli 86 vastausta kundeilta ja 100 friiduilta. Tää yleisyysjärjestys perustuu siihen, kuinka monessa vastauksessa kyseinen sana on mainittu. Vuoden 1989 skabassa kerty 51 slangi sanaa tytöstä, vuonna 2014 niitä tuli 78 ja vuonna 2026 82. Tyttö, pikkulapsi ja tyhmä Stadin slangissa 1989, 2014 ja 2026 Stadin slangii on samlattu monella tapaa. Vuonna 2026 kärkikymmenikkö oli menny aika lailla SLANGILODJU TEKSTI: HEIKKI PAUNONEN Miten slangi muuttuu. Junnut aamuyöllä lähdössä Lepakon yöbileistä. Sanalistaskaboja on Stadin skoleis järkätty vaa kolme, vuosina 1989, 2014 ja 2026. Yks parhaita on järkkää slanginkeruuskaboja. FOTO: PETRI SIPILÄ/HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO On tuskin sattumaa, ett on sanat daijuun ja daiju ’tyhmä’ ja dunkkuun ja dunkku ’tyhmä’. Kymmenen kärkeen mahtu viel giltsi (+ kiltsi), kimuli (+ gimuli), ämmä, huora, friidu sekä akka ja eukko. Sanalistakyselyissä on ollu otsikkona yleiskielen sana, kuten tyttö, ja svaaraajat on skrivannu kaikki ne slangisanat, mitä ne ite tai niiden kaverit käyttää sanasta tyttö. Ne kaikki kuuluu Stadin slangin attraktio keskuksiin, mikä merkkaa sitä, ett niist on bulisti slangisanoi
Sitä on käytetty turpaan antamista tarkotta vissa sanonnoissa, esmes dat’ po morde. Vuonna 1989 kärkikymmenikössä oli sanat idiootti, dorka, urpo, kusipää, palikka, juntti, pelle, ääliö, nuija, tehdas ja tauno. 1. Idiootti on ollu joka kerran yleisin sana, mut 1989 tokana oli dorka, ku ei oo mahtunu enää 2000luvun puolella yleisimpien sanojen listoille. Joitakin muutoksii tähän lis taan on 2000luvulla tullu. 1989 137 sanaa, v. V. 2014 123 sanaa ja v. Gamla slangisana daiju on saa tu slobo sanasta dat’ ’antaa’. 1989 toiseks tavallisin oli pentu ja sit sen jälkeen tuli kakara, beibi, kakru, kersa, nappula, ipana, napero, rääpäle ja penska. Bämä ja veija oli uusii sanoi. Vuonna 2026 kärkipäässä oli idiootti, daiju, vajaa, dumbass, retu, dämäri, retardi, vammanen, hidas, ääliö, idari, pälli ja keila. Ekat tiedot tyhmää tarkottavasta daijusta on vas ta 1980luvulta. Kakara, kersa, pentu ja ipana on ollu edelleen listalla. Yllättäen vuosina 2014 ja 2026 tokaks on noussu daiju, josta 1989 oli vaan seittemän tie too, kaks kundeilta ja viis friiduilta. Niissä on tapahtunu kans paljon muutoksii. Voi froogaa, onks nää kaks daijusanaa (naamataulu ja tyhmä) samaa alkuperää vai onko slangissa kaks daijusanaa ja mistä tyhmää tar kottava daiju on sit saatu. On luontevaa, että tappe lussa ja uhittelussa on käytetty yks. Mut tääkään ei viel kerro, miten naama tauluu tarkottavasta daijusta on pää dytty tyhmää tarkottavaan daijuun. Mimmi oli viel 1989 aika harvinai nen sana, mut 2014 se oli jo seittemäs ja 2026 toka, heti muijan jälkeen. Veija on puolestaan saatu siitä, ku Stadissa on alettu bamlaa gam laa vedenkieltä: muija-vede > veija-mude ja siitä veija. Bämä tulee sanoista bad bitch + ämmä. Vuoden 2014 lista oli: idiootti, daiju, idari, urpo, retu, retardi, pelle, ääliö, pälli, vajaa, vajakki ja vammanen. Tyhmä Stadin slangissa 1989, 2014 ja 2026 Tyhmää tarkottavii sanoi on vuosien 1989, 2014 ja 2026 matskuissa tosi bulisti, v. Daijun historiaa Tyhmää tarkottava daiju on jännä sa na. 2026 peräti 208 sanaa. Pikkulapsi Stadin slangissa 1989, 2024 ja 2026 Pikkulasta tarkottavii sanoi oli vuoden 1989 matskussa 40, vuonna 2014 85, ja tänä vuonna 118. Skidi on joka kerran ollu yleisin sa na. Ne on kans ylei sii räppäreillä. Jos kuitenkin saa kunnolla daijuun, siinä voi Junnui Malmin nuokkaris 1980-luvul. Vuoden 2026 kärkikymmenikkö oli: skidi, kakara, muksu, vauva, junnu, ipana, penska, vaahtosammutin, taapero ja äpärä. Sana mórda tarkottaa ’turpaa, kuonoo ja naamaa’. Samalla daiju on alkanu lyömisen sijasta tarkottaa lyömisen kohdetta, naama tauluu. persoonan muotoa dajú: dajú po morde ’annan [sulle] turpaan’. Huzz on yleinen sana so messa, varsinkin TikTokissa. uusiks: muija oli tukevasti kärjessä, mut sit tuli mimmi, bämä, veija, likka, tytsy, girl, ämmä, gimma sekä huzz ja typy. Kundit on londannu slobosta slan giin sanan daijuun: mä stikkaan, tokkaan, vedän [sua] daijuun. FOTO: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO 15 Tsilari 3 | 2026. Vaahtosammuttimesta oli tietoja jo vuosilta 1989 ja 2014. V. Stadin slangissa on gamla slobos ta saatu sana daiju, ku on tarkottanu naama tauluu ja päätä. 2014 beibi ja nappula on tippunu kärkikymmeni köstä, ja uusina sanoina siihen on tullu pikkunen, vauva, junnu ja snadi
tyhmää 1950–60luvuilla. Jenkkislangin gamloi tyhmää tar kottavii sanoi on stupid ja stupido, mo lemmat jo 1800luvun alkupuolelta. Ei tää vielä hyvästejä meinaa, mut Slangilodju siirtyy nyt muiden käsiin. 1900luvun loppupuolella jenkki slangiin on tullu sana braindead, joka on kans tämän vuoden matskussa. Etunimiä, haukkumasanoja ja kuvaavia sanoja 1900luvulla monii etunimii käytettii tyhmää tarkottavina appellatiiveina. Vaikka listakyselyt on kattavii, täysin aukottomii ne ei oo. Jenkkislangiin dumbass on il maantunu 1930luvulla ja sen rinnal la on lukuisia samaan sanaperheeseen kuuluvia sanoja, kuten dumd-dumb, dumb-fuck ja dummie, nämäkin kaikki siis myös uusimmassa Stadin slangissa. Niistä osa on tuttuja vuosikymmenestä toiseen, kuten älykääpiö ja älyvapaa. Jo vuoden 2014 sanoi oli aivoton. Jostain syystä böönasanasta ei oo vuodelta 1989 lainkaan tietoja. Jenkkislangi on hallinnu maailman slangimarkkinoita pitkään. Aloin skrivaa Slangilodjuja Leo ”Leka” Nummelan kehotuksesta. dunkkuun ’antaa tai saada turpaan’. Mut on kans sanoi, ku on välillä kadonnu mut jotka putkahtaa ”uusina” käyttöön, kuten vuoden 2026 munapää ja taliaivo, joista munapää oli yleinen 1950–60luvuilla ja taliaivo 1960–80luvuilla. Tää Slangilodju on tällä erää viimenen. 2000luvulla yleisty neitä sanoja on vajaa, vajakki, vajokki, vajukki, vajokas ja vammanen sekä kehari, keva ja autisti sekä äyssi, jos se on muunnos autistista. Stadin slangissa sana tajuton onkin tarkottanu mm. mennä taju kankaalle. Monet haukkumasanat on tarkot tanu kans tyhmää, kuten hintti, homo, kusi pää ja (vitun) mulkku. Lopuksi Sanalistakyselyjen avulla voi myös tsekkaa, mitkä sanat on säilyny vuosi kymmenestä toiseen. Seepee ja seeppari on jo gamlempii sanoi. Avain vois löytyy sanasta dunkku, joka on kans tarkottanu mm. Sa maan perheeseen kuuluu kans vuoden 2026 sanat brainless ja brain rotted ja niiden suomalaiset vastineet aivokuollu, aivosoluton ja lahoaivo. Vuosilta 2014 ja 2026 niitä taas on. Osa taas on päiväperhosia, kuten vain vuoden 1989 virtsakallo, vuoden 2014 kiliaivo sekä mahdollisesti vuoden 2026 pierupää. Ja lisäks on dunkku ’tyhmä’. FOTO: VIRVE KUUTAR 16 Tsilari 3 | 2026. Useilla tyh mää tarkottavilla sanoilla on kans mui ta kielteisii merkityksii, kuten ilkee ja vastenmielinen. vuosien 2014 ja 2026 sanoista retard ja retu, jotka on saatu jenkkislangista ja niiden suoma laiset vastineet jääny, jälkeenjääny, matkalle jääny ja hidas. Tää vaa evästykseks niille, ku järkkää tulevii slanginkeruuskaboja Stadin skoleis. Vuonna 2026 niitä on vielä vahvistettu: stupid ass, stupid bitch ja stupid nigger. Näin on muuallakin. Se on saatu ruotsin kirjakielen ja suomen svedumurteiden verbistä dunka ’lyödä tosi kovaa’. Niitä on mm. Se voi tulla sanasta dunkkuun, jota on kans käytetty turpaan antamista tai saamista tarkoittavissa sanonnoissa: antaa, panna, saada ym. Niistä vuonna 2014 oli käytössä 24 sanaa ja 2026 seuraavat 17 sanaa: akka, eukko, friidu, gimma, huora, likka, lutka, mimmi, misu, muija, neiti, pimu, tipu, typy, typykkä, tytteli ja ämmä. Yleisimpien sanojen listoille niistä on noussu vaa 1989 ja 2014 urpo ja tauno, mut vuoden 1989 matskussa niitä tai niiden johdoksii oli parikymmentä, esmes einari, eino, jorma, keijo, pentti, taneli, taukki, unto, uuno ja väinö. Täs säkin lyömistä tarkottavasta verbistä on slangissa tullu lyömisen kohde, nii ku vuoden 2026 sana dunkku ’naama, kasvot’ osottaa. tyhmää. On tuskin sattumaa, ett on sanat daijuun ja daiju ’kasvot ja tyhmä’ ja dunkkuun ja dunkku ’kasvot ja tyhmä’. Vammaista tarkottavat sanat Iso osa tyhmää tarkottavista sanoista on saatu sanoista, ku tarkottaa jollain tavoin vammasta tai hitaasti kehitty nyttä. Ne on tullu vastaan kaikissa kyselyissä. Kaikkiaan sanalistakyselyt on hyvin antoisia ja niitä kandee jatkaa. Tyhmästä käytetään kans bulisti kuvaavii yhdyssanoja. Välillä listalle vois kuitenkin vaihtaa toisii sanoja, niin ne kattais yhä useam pii Stadin slangin osaalueita. Bulit tänksit kaikille pluggaajille vuosien aikana! Heikki Paunonen Sanalistaskabois junnut stikkas slangisanoi näihin lodjuihin. Esmes Stogiksen slangis on kymmenii sanoja, joiden merkitys on ’dum, elak’ (’tyhmä, ilkeä’). Jo vuoden 1989 matskussa oli sanat dalis ja talidoomi. Monet näistä sanoista kuuluu Sta din slangin kovaan ytimeen. Esmes tytöstä oli vuonna 1989 51 slangisanaa. Eka Slangilodju ”Leffa” ilmesty Tsilarissa 1/1997. Muita jenkkislangin sanoja Vuoden 2014 sanoi on dumbass, damdam, dumbo ja niistä suomalaistettu dämäri
Helsinki-päivä 12.6.2026 Pormestari Daniel Sazonov Espan lavalla KUVAT: RAIMO KUITUNEN Stadilaisuus on asenne 17 Tsilari 3 | 2026
Sit tuli krigu ja vuonna ’40 se Brentsikan sky dis skaffas koko hallin. Varsinki noi sytskarit ja lotat tykkäs et se halli oli fiksu. Tennis, skydis ja skådis Enne leffastudiota se oli tennishalli, ku bygattiin 1916 Brentsikan vetonaulaks. 368 s. Kulikses niitten fyrkat ja haussit kikkailtiin himahuudisäätiölle, ku alko tsökaa halliin hyyryläisii. FennadaFilmi Oy:n tarina. Siin tsiigail laan ja funtsitaan Fennadaa eri vinkkeleist nii et tätä on kliffa pluggaa. Sillon ku jengi ei jaksanu läimii boltsii, hallis järkättii erilaisii bailui. FOTO VUODELT 1952. Fennadan leffaperhe starttaa Kuliksesta kuvauksiin. Aluks niil meni lujaa, mut sit toi telkkari rökitti koko leffa-alan kanveesiin. STADIN KNIIGAT TEKSTI: MIKKO SEPPÄLÄ B ökkerin on duunannu kim pas porukka leffahissan spessujengii. Unelmatehdas Kulosaaressa. Yht pääroolii skulas Pipsa-karhu ku loonattiin Sirkus Finlandiasta. 18 Tsilari 3 | 2026. Toim. Tää sama jengi on aikasemmin skrivannu suht saman henkisen kniigan SFfilmistä, sen nimi oli Unelmatehdas Liisankadulla. Mut nää plänit jäi paprulle, ku krigu slyyttas ja koko Härmän skydikset pantiin bo seen. Toi Sitikka on toimari Mauno Mäkelän ku staijaa stailina siin fiuden vieres. SKS 2026. KUVI. Tennishallista leffastudioks – Fennada-Filmi Kuliksessa Uus kniiga Unelmatehdas Kulosaaressa bamlaa FennadaFilmistä, ku duunas urakalla leffoi 30 vuoden ajan Kuliksen studioilla. Brändö eli Kulis oli nuoren arkkitehti possen disainaama garden city, jonne pääs botskilla tai sporalla. Kimmo Laine, Minna Santakari, Juha Seitajärvi, Outi Hupaniittu, Tommi Römpötti ja Jaakko Seppälä. Ne vissiin ke las, et siit sais oikeen kurssi keskuksen solttu boitsuille ja kipusiskoille. Ei noin bulii salii hitannu Kulikses mis sään muual. Halli oli just siin sporan päättärillä eli enttiksellä, niinku sanottiin
Ei mitään kalkkisten kanavaa. FOTO LEFFASTA KURITON SUKUPOLVI (1957). Vikoi bulei tuotantoi oli noi Edvin Laineen filkat Pohjantähtiromskuist 60luvun lopul. Rokki soi ku Kali, Japi, Löpö ja Pelle on pannu bileet pydeen. Fenna da ehti duunaa 62 pitkää leffaa. 50luvul slangi oli jo silleen muuttunu, et ne orkkisreplat oli jo vanhan aikasii. Vuonna ’51 tärppäs. Se oli suht vilkas elukka ja singras aina livohkaan tonkii kulis laisten blumsteripenkkei. Kurittoman slangiiki ruodittu Tsilarin pluggaajille täs kniigas on kliffa luku, mis toi Tommi Römpötti skri vaa Fennadan nuorisoleffoista ja niitte slangist. Komisario Palmui sun muu ta. Se halli oli bygattu fedusta ja taipu notkolle silleen, et stadin viskaalit studas et se menee kasaan iha omii aikojaan. Siin oli kaks snadii puljuu ku löi hynttyyt yhteen, Fennofilmi ja Adamsfilmi. Fennadan duunarit ja vakkari skodikset oli niinku buli leffaperhe. Täs suhtees ykköne oli Kassilan Kuriton sukupolvi (1957). Tai slangi ainaski spaissaa niitte reploi, sem mosii sanoi ku ’farsa’ ja ’dille’ ja ’flaksi’. Sen lisäyksii oli esmes ’kyl mä snaijaan’, ’blumsteri’, ’dokata’, ’pentu’, ’tattis’ ja ’hai!’ ku oli niitte lättähattu kundien ja villamyssymissien rehva kas jenkkistaili helssaus. Dippainssi Mauno Mäkelä kelas, et tähän sais kliffan leffastudion. Kerranki sinne studioon bygattiin 1800luvun Kuopio, kokonainen gartsa, ja sit siihe kärrättiin tonnikaupal mutaa et tulis niinku autenttine vaikutelma. 19 Tsilari 3 | 2026. Mut homma ei skulannu ni Fennada sai sit koko byggan. Tulion puolel filmas kans toi Veikko Itkonen. Skuffattii leffoi senku kerettiin Ekavuosina leffastudio deelattiin sil leen, et Teuvo Tulio sai filmaa toisel puolel ja Fennada toisel. Ku Punaista viivaa (1959) duunattiin, ni yht pääroolii skulas Pipsa-karhu ku liisattiin Sirkus Finlandiasta. KUVI. Mut ei siin mitää, siel Kuliksen stu diol ne alko filmaa mainoksii. Mika Waltari oli skrivannu sen näytelmän jo 30luvul la. Loonataan karhu Täs on kans samlattu kulislaisten muis toi siit, millast oli budjaa leffastudion kyljes. Siin proffa Varavaaran skidit ja niitte frendit bamlaa sen ajan skoleslangii. Tää Mäkelän liidaama leffa yhtiö sai nimen Fennada. Neki jouduttiin kikkailee silleen, et niist duunattiin samal telkkarisarja. Niinhä se alotti Fennadan klaffissa Ensio Suominenkin, jost tuli oikee lavastajaproffa. Mut Fennadan juju oli siinä, et noi nuoremmat ohjaajat sai siel kaistaa duunaa omannäkösii, enempi nykyajas kiinni olevii juttui. J. Tolleen siihe Kuliksen halliin tu li sporttaajien ja sytskarien jälkeen leffan tekijät – filmaajat ja skådikset. Mäkelän klaani toi maahan filmei ja niil oli kans oma levariketju Kinosto, ku 80luvul paisu Finnkinoks. Lopult vuonna ’82 Yle slumppas koko Fenna dan ja stadi dumas, et nyt helkkarissa repikää toi karsee hökkeli. Ku jostai skodiksest tuli nii raakki et kamera ei enää kärsi ny tsiigaa sitä, ni se sai muuta duunii ja kelpas nikkariks tai sminkkaajaks. Sit 60luvul oli fittii, ku skodikset meni lakkoon ja telkkari tuli ja jengi ei enää käyny leffas niinku enne. Ja Lasse Pöysti, nuori kundi vielä, tehtaili solttufarssei. Ohjaajat oli sellasii gurui tai kenui ku liidas sitä armeija. Varsinki 50luvul kakrut pör räs siin ympärillä, kärtti nimmareita leffa staroilt ja pääs joskus jeesaa avus taviin rooleihi niinku statistiks tai sit klaffipojaks. Onneks toi Ritva Arvelo oli freesannu ne replat, ku se ohjas Kurittoman Kansanteatteriin 1955. Mut ne halus kans duunaa omii leffoi ja skabaa ton T. Fennadal oli aluks toi Roland af Hällström ku duunas vildesti epookkileffoi. Yht pääroolii skulas Pipsa-karhu ku loonattiin Sirkus Finlandiasta. Ne käytti tätä uutta plarii ja oli ajan hermol. Römpötti on räknänny silleen, et vuoden ’36 näytelmäs ei karseesti slan gii ollu, sit vuoden ’37 filmatisoinnis oli vähä enempi, mut vast siin Kassilan fiftari leffas jangsterit ja niitte slangi nous framille. Niil oli rento meininki. Leffojen duunamiseen tarvittiin pi rusti folkkaa ku hääri siinä skodisten ympärillä ja byggas filmausmestat kon dikseen. Etenki toi Matti Kassila sai värkkää suht kokeellistaki kamaa, ilma et mogulit ois kiskonu sitä ruotuun. Särkän SFfilmin ja Risto Orkon Suomi Filmin kaa
Jokainen rajanaapuri saisi ostaa kun nan omistamasta maasta määräalan, joka liitettäisiin asukkaan tonttiin. Byggan rakentamisen jälkeen oli ruoka tärkeintä, ite kasvatettu safka omat pihalt niinku kaikill muillakin alueilla. Päättäväine emäntä tempas dörtsin auki ja sano: ”täss tulee se ämmä, joka ostaa sen maapalan!”. Syntyi ehdotus, jossa käytävänä toiminut kaistale jaettaisiin vierus tonttien kesken. JK Tarinan aikaan emännän Maria Juurimon, skrivaajan mutsi, eka laps oli Nikkilän mielisairaalassa. Vaikk ei ois tahtonu tuli kuulleeks et kyse oli juur tuosta maapalast, joka oli käynnin aiheena. Kyseessä on siis se broidi, joka urheili paljon (pluggaa Tsilari nro 6 2022). Askaa sai funtsia. Oli duu nattu hitsisti, et oli saatu kondikseen. Mitä se vanha ämmä sil maapalal tekee, myykää se minulle MINNAATSÄ TEKSTI JA FOTOT: NINA MULARI K u tsiigaa isoo puuta, voi tun tuu silt ettei se kasva, ku kaikki tapahtuu nii hitaast. Piha kukoisti. Tontin rajalla kuuset staijas siinä, missä ne ain oli ollu. Kunta toimi asukkaita kuunnellen. Pitkä sna di kaistale jäi tonttien väliin, joka oli toiminut epävirallisen puiston käytä vänä. Sama mutsi toimi potilaiden tukiyhdistyksessä melko pitkään. Maaalue näiden kahden välillä oli leveämpi kuin muu osa tätä jaettavaa aluetta. Ei sel vinny kuka huoneessa oli ollu yrittämäs vendaa virkamiehen pään. Kaavoitus starttas Tuli vaikee aika. Tästä tapahtumasta, maapalan os tosta, syntyi suuri tyytyväisyyden tunne omistajalle, lähes samanmoinen kuin aikoinaan tontin hakemisesta ja saamisesta. Ylärinteen ikikuuset tulivat liitetyiksi rintamamiestonttiin. Melko iso osa siitä oli suunni teltu liitettäväksi lesken tonttiin. Yli kolkyt vuotta ne oli maalla, jonka omisti kunta. Silloin tuli lopullinen kartta. Sitähän olisi, jos ostomaa liitettäis tonttiin. Emännän ukko delas. Ympäröivän alueen rakentamatonta tonttimaata alettiin kaavoittaa. Iso asia tuli hoidettua, myöhem min kauppa maapalasta tehtyä, uu det rajapyykit merkityksi maastoon. Porkkana, peruna, tilli, persilja, sipuli, mustaviinimarjaa, karviaist ja fibluja – tietysti niit ihan harrastettii. Tuohustie 26 20 Tsilari 3 | 2026. Sisäll ollu mies nosti salkkunsa kasvojens eteen ja poistu kiireesti huo neest. Tavalline duunipäivä Alppilas Pitkä käytävä, venttaustila, tuttu nimi oves. On jänskää men nä virastoon omaa asiaansa selvittää. Jäi katsomatta poistujan perään. Nyt oli kuullu tarpeeks. Pumppu jo pomppi sanailua kuulles. Suuttumus ja rämäkkä ryntäily oli ottanu sen verran voimille, ettei ajatus kulkenut enää kirkkaasti. Se messis hän kävi pankis kysymäs lainaa, esitti omat varat ja ne riitti juuri ja juuri ja laina myönnettiin. Sodissa ollut miehensä Akseli Juurimo. Tämä tonttiasia jutussa tapahtui v 1986. Emäntä funtsi, et heillä ois mahista bygaa haussi, jos tilaa olisi. Emännäll oli kaks kersaa poitsu ja likka. Ku rahoituski oli kunnos, ostopäätös tuli valmiiks. Käytävää kuuluu puhetta dörtsin takaa. Likan perhe asui talos yläkerras. ”Mitä se vanha ämmä sil maapalal tekee, myykää se minulle”, oli kuulunu oven takaa ihka selväst. Mäen nyppylän uusin asukas oli ol lut hyvin aktiivine kaavan valmiste lus. Kuiva rinne oli vaikee mesta täs hommas. Liitosalueen sisältä Keltainen bygga kylpi suuliksessa. Ääni koveni, sanat erottu. Mainittakoon vielä et broidi kävi Hykkylän skolea ja perusti shakkikerhon sinne; samaan aikaan kaverina skolessa Leo Silolahti. Minä dorka kävin Käpylän skolea Onnentien varrella. Sitä totisesti les ki tekikin. Siin vihree rivi staijas ku suoja muuri haussiin nähden. Emäntä läks virastoon esisopimust duunaa. Viljelykset pieneni ja väheni. Kunta sendas ehdotuksen kauppaa varten