vuosikerta | Hinta 10 €. Nro 3/2025 | Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti | 30
TERO VAARA -Mamban kaikki hititDEGERBY POSSUJUHLAT • GRISFEST LAUANTAINA 19.7.2025 klo 17.00 24.00 Liput ennakkoon: 63,50€ Degerby Deli & + kulut. Portilta, jos jää, 68€ Hotellitarjous:www.hotellisiuntio.fi /Creedencenights ilta täynnä hittejä PEPE WILLBERG PEPE WILLBERG -Pepen kaikki hitit-60’s hits20-vuotis Megabileet 20-vuotis Megabileet Europe #1 Hyvän mielen lahja kaikille lipun ostajille! JIRI NIKKINEN Band hits
3 Tsilari 3 | 2025. Timo Alarik Pakkanen 25 Tarmon stoorii Jeongdo “Jeka” Kim 26 Stadin syke: Kulttuuria juhannuksen alla Risto Kolanen 28 Fiude tunkee tunteisii Rafu Nyberg 29 Kun Iso Väiski slangas Mikko Seppälä 30 Tyttönorssien skrivaukset: Kohtauspaikkana disko 31 Rehupuntti: Fisustus o fantsuu Juha ”Jorkki” Jormanainen 38 B. 12–13. 4 Snadit 5 Hedari S. 8 Stadin Friidun slangibootsit Tiina Linna 10 Stadin Kundi Mikko-Olavi Seppälä vaalii kulttuurimuistii Jeongdo “Jeka” Kim 12 Vuostuhannen kuohuis Virve Kuutar 14. S. Wisser: Digimenopaussi Rafu Nyberg TERO VAARA -Mamban kaikki hititDEGERBY POSSUJUHLAT • GRISFEST LAUANTAINA 19.7.2025 klo 17.00 24.00 Liput ennakkoon: 63,50€ Degerby Deli & + kulut. Slangijengin 2000-luvun hissaa s. 22 Musa kelaa syviksii Mikko Seppälä 23 Faijani Oiva Olli Anikari 24 Mist tsennaa, et Stadis on suvi. Palminen 6 Yhteystiedot 7 Bamis H. 31 KANNEN FOTO: RAIMO KUITUNEN. Stadin Friidu ja Kundi julkistettii Jeongdo “Jeka” Kim 15 Normandian maihinnousu – Finski messissä: Olavi Nenonen Jari Nenonen 16 Slangilodju: Stadilaisen kaks karttaa Heikki Paunonen 18 Gartsoja, veeguja ja slangi Pentti Arajärvi 19 Kesis ja futis Antti Tarvainen 20 Kymmenvuotiaan kundin päiväkirjasta 1952 Jussi Lahtinen Stadin Friidu ja Kundi haastiksessa s. Saksala 33 Slangi blisaa 32 Skabat 34 Pluggaajat 36 Slangijengi 39 Slangi järkkää FO T O : TA IS T O R A N TA LA . Vihreen oksan esiintyjille 2007 Savoyssa dilkattin vihreet oksat ja kunniakirjat. 8–11. Portilta, jos jää, 68€ Hotellitarjous:www.hotellisiuntio.fi /Creedencenights ilta täynnä hittejä PEPE WILLBERG PEPE WILLBERG -Pepen kaikki hitit-60’s hits20-vuotis Megabileet 20-vuotis Megabileet Europe #1 Hyvän mielen lahja kaikille lipun ostajille! JIRI NIKKINEN Band hits Stadilainen rehupuntti: Snygei fisui, mut ei mitää mahiksii, jos et sä haldaa ees alan slangii
Ne jotka skujaa fiudee, fillarii ja dallaajat. Muuten kyl, ku kääntää slangiks, ei kande yrittää sanatarkkaa käännöstä. Slangiproffa on ollu messis järkkäämäs slanginkeruuskaboi ekan kerran Tyttönorssis jo vuonna 1975. Miksi, lapsi kysyy. 3. Siit, mihin fyrkat käytetään, päättää lautakunta, johon Slangiproffaki nyt kuuluu. VK Oopperayhdistys Operaatio! ry tuottaa oopperan Viitta, missä on mahis nauttii 50-luvun Stadin slangii: ku pääosa Mikael ja sen jelpparit sjungaa niiden fiiliksii ja funtsintaa, nii tulee tekstitykset, ku on käännetty slangiks. Sendaa sun versio meiliin: virve.kuutar@gmail.com. 2. Ei ollu frendii näkyny aikoihi, ni riitti bulisti bamlattavaa. Slangiproffan toiveest rahastoon yhdistettiin keruut sen omas skoles eli Norssis ja nyt niidenki osallistujille voidaan bungaa palkintoi rahastost. Miten sä kääntäsit stoorit tost alta. Alko juttu luistaa. No tietty sil, ett siel budjais bulimmin jengii. (60-luku) Siit oli bulisti aikaa, ku oltiin treffattu mun frendin kans. 1. Skrivaa kans, mil vuosikymmenel sä oot födannu. (80-luku) Mite se skuffattais, että Stadin kartsoilla kaikki olis tsomiksessa. Viimeks pyysin pluggaajii skrivaa, miten ne kääntäis tekstii. Fyrkkaa voi antaa norsseille tai bungaa siit aineiston tallennuksii ja arkistointii. Osa niist on alla. Tuliki kliffoi käännöksii. Voin sit ottaa pluggaajien käännöksii messiin jatkossaki. Oopperan on säveltäny Giacomo Puccini. Rahaston ekat fyrkat tuli friidujen skolen (Stadin ekan suomalaisen tyttöoppilaitoksen) entisilt oppilailta vuonna 1972. VK Slangiopen snadit Slangiproffa anto fyrkkaa rahastoon Viime vuonna Slangiproffa Heikki Paunonen alko funtsaa, ett vois vaikuttaa Hesteon koululaiskielirahastoon, jota Kotikielen Seura hoitaa. (50-luku) Nyt on sun vuoro. Fotossa on kans Matias Raveila ja Viivi Tulkki. Eivätkö kaupungin kaduille mahtuisi sulassa sovussa kaikki autoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat. (80-luku) En mä ollu treffannu mun frendii, niin just sen takii me vedettiin lärvit. Tekstityksissä on megessä slangin lisäks härmä ja hurri. Idis oli kerää ja tallentaa kieltä, jota bamlattiin Tyttönorssis (Kakkosnorssis, Viikin Norssis). Ni meil riitti stoorii. Samal rahaston nimi bytskattiin Hesteon ja Heikki ja Marjatta Paunosen koululaiskielirahastoks. Stadin Slangi ry:n tapahtuma Espalla on Helsinki-päivässä parasta. Ku pluggaat, ni hiffaat, ett muutamis on vedetty överiks, eikä sisältö oo ihan sama ku alkuperäses. Suluis on merkattu, millo skrivaaja on födannu. Ku Slangiproffa lahjotti rahastoon fyrkkaa 14.3.2025, pääoma tuplattiin. Stadin ytimelle ois parasta, jos siel budjais enemmän jengii. 4 Tsilari 3 | 2025. JK 50-luvun slangii oopperassa FO T O : M IN N A PE LT O N EN Hannu Niemelä (vas.) esittää pääosa Mikaelia. Oopperan alkuperäne versio taas jutskaa 1910-luvun Pariisista. Helsingin keskustaa elävöittäisi parhaiten se, että siellä olisi enemmän asukkaita. Slanginnosta on duunannu muusikot Juha Nuutinen ja Timo Vakkilainen, Hulé Huuhtanen oli siinä jelpparina. 1. (60-luku) 2. Riippuu tilanteest, voiks ihan niin skrivaa. Ooppera shungataan italiaks, mut sen teemana on Stadin sataman laiffi olympiavuodelta 1952. Oopperan ensi-ilta on 13.8, ja esityksii on elokuussa yhteensä viis. (80-luku) Miten stadiin saatas laiffii. Siksi, äiti vastaa. Täs on taas muutama esimerkki siit, miten slangi muuttuu. En ollut nähnyt ystävääni pitkään aikaan, joten meillä riitti paljon juttua. (50-luku) 3. Rahaston sääntöihin on skrivattu, ett pääomaa ei saa hassaa, vaan dilkataan korkoi tai tuottoi. Jos oot kiinnostunu, tsekkaa Operaatio! ry:n himasaittii! Libarin voit jo tsöbaa liput.fi -saitilta, mistä saat kans lisää infoo esityksist. Eiks Stadin kartsoille mahtuis kaikki iha iisisti, sama se et skujaaks, fillaroiks vai dallaaks. Ei kannata itkeä, vaikka elämä joskus kolhisi
Vastaus rubariin: ei kantsi olla snärkki. Meil oli just kuntavaalit. Diktaattoreiden ja sellaisiks treenaavien lobotomiaan ei meikäläisten handut ylety. Uutiset maailmalta, lehtien lööpit ja rubarit on mutatoitunu klesaks viihteeks. Pidetään me katse himahuudeissa ja oma demokratia kondiksessa. 5 Tsilari 3 | 2025. No, tsiigataan sit tonne Villiin länteen. Siel budjas ekaks vaan inkkareit. Pakkohan siel on meggessä olla tuore pläsi tai seniori, ku ei vaan tsittaa monttu bosessa. Sitä hodettaa ny helkkaristi toi lebensraumi. Ja Jenkeis pressal on valtaa melkeen ku diktaattoril – tai ainaki tää MAGA-bossi sitä just niin paljon hinkuu. Joteski on födannu stydi fiilis, et demokratia ja fiksu funtsaus on spöijannu veks muodista. Mut niitten demokratiaa oli kinkkist bonjaa: se dilkkas jengin kahtia ja finstaajat nyysi luuserit. Ku diktatuureis tyranni äkseeraa, se on menoo. Ku finstaajil oli buumi päällä, kenel vaa oli mahikset tulla pressaks. Noin välkkyy ruudinkeksijää ei varmaan voitas valkkaa äänestämällä bomtsikaks missää demokraattises mestas. Viilee rinkikää persläven ympärillä ei jeesaa. Mut tällast dilleilyy tää alkaa olla muuallaki. Meil demokratiois on sellanen dorka systeemi, et jos me satutaan valkkaan jollekki sitsille idiootti, ni meil ei oo mitää mahkui syyttää muita ku itteemme. Ollaan skarppina, et Härmäs ja Stadis ei pulpahda pintaan skitsoi höynii, joille bulein jutska elämässä on olla ideologisesti oikeessa. Ku ne oli ylija yksmielisesti skodannu tarpeeks inkkareit ja reservoinu loput, siel ruvettiin sprettailee, et ne on boltsin ylivoimasesti demokraattisin jengi. Sit sinne dyykkas skoobareit, siis eurooppalaisii mamui. Niil skulas komeesti, ne oli luovii ja kovii painaa duunii. Mikää ei oo niin kahjoo, roisii ja stupidoo ku krigu, ideologinen kragis. PS. HEDARI SEPPO PALMINEN Mikää ei oo niin kahjoo, roisii ja stupidoo ku krigu, ideologinen kragis. Kantsiiks olla snärkki. K u tsiigaa töllöst uutisii, A-tookkii, A-studioo, plaraa sosiaalist mediaa, pluggaa Uutta Juttuu ja Hesarii tai jotain muuta aviisii, ni hiffaa, et boltsi on kajahtanu umpihöneliks. Sitä se hinkuu lisää ainaki sen verran, ku sloboilla oli sillo, ku ne oli niitten omast mielest suurvalta. Hyväs lykys se voi olla älykkö slangidiggari, ku pyytää blyygisti bamlaushugii ja kuiskaa: Ei jumalaut, ei kai me ny kimpassa voida noin dillströmmei olla. Niil oli Biblut, reflut ja kifrut. Eikä ne kaikki mulkvistei ollukkaa. Mä oon aika saleteis, et ku päättäjät lemppaa ideologiat narikkaan ja funtsaa meitä, ku budjataan tätä Stadii, jää ainaki viime vuosien älyvapaat kokeilut duunaamatta. Ne blandas valtaa snadisti nyyaan asentoon. Idäs on huseerannu koko tän vuosituhannen fitin olonen diktaattori, ku diggaa Neukkulan hissaa. Trabeli on siinä, et demokratiat on vammasen tahmeit frelssaamaan demokratiaa. Ei oo kyl mikää uus ilmiö
Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. 045 186 7238 www.stadinslangi.fi Harri Saksala, bamis harri.saksala@gmail.com Virve Kuutar, varabamis virve.kuutar@gmail.com Outi Havia outi.havia@kotiposti.net Risto Kolanen ristokolanen@gmail.com Raimo Kuitunen raimo.kuitunen@outlook.com Reijo Lainela Jäsenrekisterinhoitaja, hallituksen sihteeri reijo.lainela@gmail.com Ragnar (Ranccu) Lilius ragnar.lilius@gmail.com Soile Tammisto soile.tammisto@elisanet.fi 1. Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti 30. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. varajäsen Lasse Solman lasse.solman@gmail.com 2. Mut byroo on auki tiistaisin klogu 15-18, ett pääset slumppaamaan libareita Savoyn bileisiin. Muut byroon asiat hoituu parhaiten meilis: toimisto@stadinslangi.fi tai skulaamal: 045 186 7238 Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. Jäsenasiat, reduilmottautumiset, ostot lafkasta, Tsilarin osoitteenmuutokset. Byrooduunari on kesiksellä heinäkuun. varajäsen Valtteri Hellgren valtteri.hellgren@gmail.com Sirpa Halmela, taloudenhoitaja (hallituksen ulkopuolelta) sirpa.halmela@elisanet.fi Hallitus Toimituskunta Päätoimittaja Seppo Palminen seppo@palminen.com 050 552 1360 Toimitussihteeri Jeongdo Kim tsilari@stadinslangi.fi 044 9888 368 Valtteri Hellgren Risto Kolanen Virve Kuutar Tiina Linna tiina.m.linna@gmail.com Rafu Nyberg rafu.nyberg@gmail.com Mikko Seppälä mikko-olavi.seppala@helsinki.fi Tsilarin vakkarifotaajat Raimo Granberg Marit Henriksson Esko Koivisto Raimo Kuitunen Jarmo Meriä Aki Schadewitz Matti Snellman Taitto Sivupainajainen Kirsi Pääskyvuori Paino Grano Oy ISSN 1239-9523 Aikakausmedia ry:n jäsen Kulttuuri-, mielipideja tiede lehtien liitto Kultti ry:n jäsen 6 Tsilari 3 | 2025. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. Elokuus byroo on taas auki tiistaisin ja torstaisin klogu 15-18. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen ja Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä stadilaisuuden ilosanoman levittäminen
No, täällä Stadissakin alettiin funtsii eli et mikäs täällä olis sit niinku se murre. Juhlavuotta mennään! Jebu! Mut miks just sillon ja ketkä sen kekkas. Tosta vanhasta slangista ja sen bamlaajista mä jaksan edelleen vauhkoo. Kuvioon vaikutti kuulemma myös se et 90-luvun alussa Härmässä elettiin jonkinlaista murrebuumia eli jengi jossain Savossa ja Juupajoella ja siellä innostu yhtäkkii siitä omasta ”viäntämisestä” eli siitä mitä ne bamlas. S e oli vuosi 1995 ku tää slangihomma potkastiin käyntiin. Siinä kuuntelijoiden piti suorassa lähetyksessä kääntää slangilause suomeks. BAMIS HARRI SAKSALA Hiffaanks mä oikein jos mä sanon et slangi on aina ollu niinku tavallisen jengin läppä. Eli ei sitä missään Tölikän tai Kaivarin porvarishimoissa bamlattu. Kummallekkin lyftaan gotsaa! Kesis on täällä joo ja uusi Friidu ja uusi Kundi valkattu ym! Otetaan siis lungisti, relataan, ja jatketaan sit syksymmällä! Kaikenlaista kliffaa 30v juhlahumua sillon tulossa!! Klaidulla fiiliksellä vaan menoksi! Hara, bamis 7 Tsilari 3 | 2025. Sit vaan joku honas et slangi! Hiffaanks mä oikein jos mä sanon et slangi on aina ollu niinku tavallisen jengin läppä. Hiffaanks mä oikein. Eddu tuli tutuksi ku pyöritin Radio Stadissa Slangilausenimistä prokkista. Tai jos joku siellä bamlas, niin ihan dorkahan semmonen jengin mielestä oli, älyvapaa. Eddu piti mun lauseita ihan hoopoina ja se alko lähettää mulle kunnon matskuu! Ekin taas opin tunteen näissä slangiyhdistyksen juitsuissa. Mulle on kerrottu et idis ei tullu mistään Espoosta tai sieltä, ei ollenkaan, vaan se jengi joka puuhas Työläisäiti-patsaan siihen pudeen siihen Sturenkadun ja Porvoonkadun risteykseen, niin se sama jengi skrivas nää Slangin perustamispaprut ja muut byrokratiat ja siitä se sit oikeestaan lähti. Vanhaa slangiahan bamlattiin ennen muuta Bärtseillä, Sörkässä, Valgassa ja Rööperissä eli siellä mis oli satamat ja mis tehtaanpillit sjungas ja mis oli duunarit ja köyhät ja se jengi. Mulla kävi aikoinaan tosi munkki tai sanoisinko et mulla oli tosi hyvä tsägä kun mä opin tuntee kaks vanhan slangin nerokasta kaiffarii eli Janzonin Eddun ja Mattssonin Ekin
– Kasarissa taas on parasta Gunnarit. Mut siinä ku ne oli bamlannu Reitsun kans, oli hämmennys haihtunu, tilalle tuli lämpö ja ilo. Piti muotifarkutki stailaa vähän omal taval. Elli on nimittäin Haloo Helsinki! -nimisen bändin vokalisti eli shungaaja ja basisti. 8 Tsilari 3 | 2025. Elli tunnustaa, ett joskus ku se lysnaa gamloi plattoi, sil alkaa vähän posket punottaa. Ei mikään seinäruusu Rock on osa Elliä niiku strömarit Kosmoksen ruokalistaa. Stadilaisen tunnistaa siitä, että se on sanasa mittane. Samaan aikaan Jere ja Leo etsi laulajaa niitten bändiin. Vois oikeestaan sanoo, että ne pelasti koko vuosikymmenen, Elli skriinaa. Teini-Ellin aitous, sen halu skulaa ja rokkaa niin, että rytisee, ei oo kadonnu, Elli kelaa: – Me saatiin bändinä ja muutenki kasvaa ilman, että tarvi miettii, noustaaks me joksku ilmiöks tai trendataaks me Tiktokis. Ja ku Elli tsittaa stadilaisen kahvilan iltapäiväs bulis lätsäs, nahkarotsis ja blehois, mis on keltaset linssit, se on helppo uskoo. Se funtsaa, ett oli siel paljon muutaki hyvää, mut perus kasaripoppi ei vaan uppoo. Elli sielus rämisee aito rock, mikä natsaa erityisesti siks, ett sen duuni on nykyään rokkaa. Kerran Petteri pyysi bändii skulaa Bändikoulun konsertis, ja silloin bändil ei viel ollu nimee. Eniten se diggaa kuus–seitkytluvun musaa, kledjui ja meininkii. Niist digataan, mihin tahansa ne menee, vähän niiku J. Haloo Helsinki! tuli nimeks sit ekan sinkun mukaan. STADIN FRIIDU TEKSTI TIINA LINNA Stadin Friidun slangibootsit E lisa ”Elli” Tiilikaisest tuntuu hyvält olla vuoden 2025 Stadin Friidu. Ku byrooduunari Reitsu Lainela skulas uutiset, Elli kertoo, ett se oli aika yllättyny. FOTOT: MAREK SABOGAL. – Mut kyllä mä tunnen syvää hellyyttä itteeni ja kundeja kohtaan, ku kelaan, miten nuorii me silloin oltiin. – Nollarin Miss Sixty -farkkuihinki mä yhdistin Conssit ja Gunnareiden paitoi. Sellanen tarvittiin ekaa keikkaa varten, ja Ellin faija heitti sit puhelimes, ett ne vois olla Ring – se nimittäin tsöras just sillon Kehä ykköst pitkin. Musaluokat käyny friidu skulaa kaiken laisii soittimii, mut instrumenteista ääni on kuitenki vaivattomin, soittimist iiseiten lähestyttävä on piano. Sama pitkäjänteisyys kantaa meidän tekemistä edelleen. Slangi on mun henkiset bootsit. Niin on Elliki, se tulee paikalle täsmällisesti – eikä Stadin Friidulta muuta odotakaan. Ei ollu kuulemma osannu edes odottaa moista. Elli minnailee bändin alkuaikoja: – Ennen Haloo Helsinki! -bändii lauloin ja soitin bassoo muutamas bändis Bändikoulus. Näin synty Haloo Helsinki! Samalla Petteri ehdotti, että ois siistiä, jos laulajaki skulais jotain, ja silloin mulle valikoitui laulun lisäksi basso. Karjalaisest. Haloo Helsinki! on keikkaillu ympäri Härmää kohta jo kakskyt vuotta. Taisin ite olla 17, kun meidän eka sinkku – Haloo Helsinki! – tuli. Bändi koulun perustaja Peter ”Petteri” Kokljuschkin vinkkas mut kundien luo, ja samoihin aikoihin löyty meidän rumpali Jukka. Samalla teinimuusikoist on kasvanu aikusii. Haloo Helsinki! -bändin nyya promofoto, missä vasemmalla Leo Hakanen (skitta), Elli, Ellin olan takana Jukka Soldan (rummut) ja oikealla Jere Marttila (skitta)
Onneks meil on ihmisii, jotka suojelee luontoo ja tekee työtä sen eteen, ettei kaikki metsii hakattais. Musan lisäks lähiluonto on PohjoisHelsingin kasvatille tärkee henkireikä. Mulla on yleensä aina bootsit. Olin jotain alaaste ikänen. Muutto Stadiin on ollu sama ku se, että elämä alkais uudestaan, Elli funtsaa ja lisää, ett sai sitä Stadissaki kuulla olevansa erilainen, ku laitto kirppiskledjut niskaan ja lähti niittivyös baanalle. Jos haluut nähä Haloo Helsinki! -bändin livenä viel tänä vuonna, ni bändi keikkailee Stadis Jäähallis la 13.12. Jo skidinä Elli diggas spaissaa sen stailii kirppislöydöillä, ja kuteet on aina ollu sille osa persoonaa. Siinä on jotain tosi aitoo. Rakastan reissaa ja käydä eri paikoissa, Elli funtsaa. – Just Virgin Oiliin ja Nosturiin mulla liittyy paljon hyviä muistoja. Mitäpä siihen lisäämään. – Tai niinhän slangi tietysti alun perinki on syntyny. Ja rullistelun jälkeen käytiin jädellä. Vaikka Elli snaijaa, ett slangi muuttuu, sen rinnas läikähtää aina, ku joku oikein kunnolla bamlaa gamlaa Stadin slangii. Se toivoo kans, että tulevaisuuden Stadissa skidit sais nauttii kaupunkiluonnos ja tsimmaa skönes. Virgin Oilin äänentoisto oli kaikist parhain ja fiilis soittaa siel aina ihana. Slangi tuntuu elämältä. Rock on osa Elliä niiku strömarit Kosmoksen ruokalistaa. Välil Elli tosin tuntee ittesä vanhaks. – Just, ku sattuu istuun oikeen taksin takapenkille, ja kuski alkaa iskee stoorii. – Kerran kuuntelin, ku joku junnari puhu jotain, yapping, ja joku oli gringe ja brainrot. Toisaalt Elli funtsaa, ettei sellasest kandee lannistuu vaan ettii ite itelleen hyvät mestat ja ihmiset ja nauttii niist. – Muttei tääl siit varmasti niin paljon saanu kuulla ku muualla. Mä huomaan, että on syntymäs ihan uus slangi, Elli funtsaa. Sillon vanhoina hyvinä aikoina. – Sitä mä toivon, että Stadi ei rakentais kaikkii lähiluontopaikkoi täyteen. Sit se tokasee: – Mä rakastan bootseja. – Ja ettei meri olis täys muovii ja muuta roskaa. – Ehkä siks Kaivari on mulle yks tärkeimpii paikkoi Stadis. On tosi sääli, että se lähti siit. Mä en snaijannu siitä yhtään mitään. Mä muistan vieläki, miten basso tuli sieltä kaiken muun alta. Moni sanoo, että maakunnist muuttaneil ei aina oo ollu tilaa olla omia ittejään. Nosturissa Elli diggas treenaa sen omas sooloprojektis, Ellipsis, ja käydä tsiigaa muiden keikkoja. Saispa lisää keikkapaikkoja Joskus Elli bongaili Hesarin Menokoneesta melkein päivittäin, missä on parhaat keikat ja snygeimmät bändit. 9 Tsilari 3 | 2025. Viime aikoina Elli on kuitenki huomannu, että Stadist on tullu vähän turhan kiree ja kiireinen. Harmittaa, ku osa jengist kuvittelee, ett ne on jotenki muiden yläpuolel. Slangi tuntuu elämältä Lopuks tää bränikkä Stadin Friidu kertoo, missä slangi tuntuu sen sisimmässä. Siinä voi vaan ottaa mukavan asennon ja nauttii matkasta. Ehkä siks basson soittaminen oli mulle luontevaa bändissä. – Mutta stadilaisuus tuntuu eniten niin, että tänne on aina hyvä palaa. Ei siks, ett se oikeesti olis jotenki gamla vaan siks, ett se ei aina bonjaa, mitä junnarit puhuu. Vasemmalla Jukka Soldan, Jere Marttila, Elli ja oikealla Leo Hakanen. Kieli on Ellille tärkee, suomen kieli. Keikkojen lisäks Elli pyöri, autoja prätkätapahtumis, koko lapsuutesa. Siel järkättiin Cruising Night -tapahtumii, mut lisäks mä kävin kans rullaluistelemas. Oon rakentanu käpylehmii ja leikkiny pajupelloissa, Elli kertoo ja skriinaa päälle. Se on työväline, mutta antaa kans sydämelle äänen. Faijan kans tietysti. Nykyään aikaa on vähemmän – ja keikka paikkoja. Bassomuistoja Automessuilt Elli on dipattu Juiceja Junnu-tynnyriin jo skidinä ja se kertooki, ett se kävi faijasa kans bulisti keikoilla: – Mun eka keikka oli Turo’s Hevi Gee Automessuilla. Elli on ensin pitkään hiljaa, se laittaa kädet ristiin ja funtsaa. – Mä oon ehkä enemmän liikkuvaa ku juurtuvaa tyyppiä. Ja tietty sköne. Stadiin on aina hyvä tulla Ellissä on bulisti Stadia, syntymäkaupunkii. – Niitä mä kaipaan, Elli funtsaa. Hetki on melkein hengellinen. Slangi on mun henkiset bootsit, se suoristaa mun ryhdin ja tuo hyvän fiiliksen. Landella käydes omaperäne staili herättää joskus huomioo, mut Stadis on enemmän vapautta ilmaista itteesä. Mun lapsuudes luontoo oli paljon himan lähellä. Slangi tuntuu sellasena, että elämä on nyt ja koko ajan tapahtuu. Parasta oli, ku sai Helsingin jäätelötehtaan valtavan jätskipallon, Elli muistelee ja näyttää sen handuilla, miten buleja jätskipallot sillon oli. – Stadilaiset on tottunu monenlaiseen pukeutujaan ja persoonaan
Suvussa duunareit ja akateemisii Yks tärkeimpii titteleit Mikolle on: paljas jalkane stadilaine. T silarin duunaamine ei kuiteskaa oo Mikon ainoo homma, vaa sillä on useitaki titteleit: hissantutkija, tietokirjailija ja apurahakoordinaattori. Faijan suvussa on enemmä duunareit, ku ei käyny ees opparii. Sen taustalla bygga, missä budjas Katri Vala ja Tsilarin pääredaktööri Sepi. Sen väitöskniiga syynaa suomalaisen työväenteatterin alkuvuosii. Se on budjannu skidinä monessa Stadin osas niinku Krunas, Ogelis ja Käbikses. Stadin Kundiks Mikko-Olavi Seppälän, ku on monelle Tsilarin pluggaajalle tuttu: se on ollu aktiivine skrivaaja ja yks toimituksen jäsen Tsilarissa pitkän aikaa. Se on väitelly tohtoriks Stadin yliopistos vuonna 2007. Kiinnostus slangii kohtaa Niinku monelle stadilaiselle ku on födannu 70-luvulla, nii Mikolleki eka kokemus slangist tuli sen faijalta, ku on födannu 40-luvulla. Mikko innostu samlaa niit slangisanoi, mitä se ite tsennaa, ja duunas sanalistan. Mikon suvuss on sekä duunareit ett akateemisii tyyppei. STADIN KUNDI TEKSTI: JEONGDO “JEKA” KIM Stadin Kundi Mikko-Olavi Seppälä vaalii kulttuurimuistii – slangist työväenteatteriin Stadin Slangi valkkas sen juhlavuotena 30. FOTO: JEONGDO KIM 10 Tsilari 3 | 2025. Väikkärin jälkee Mikko on skrivannu simona tietokniigoi. Mikon mutsin suvussa taas on enemmä akateemisii tyyppei, niinku “Stadin Kundi osoittaa, ett hitsi ett joku on ehkä seuraillut tai diggaillu jotain juttui, mitä mä oon tehnyt.” Mikko Katri Valan pudes. Mikko ite ja sen kafrupiiri bamlas kans omaa 80-luvun slangii. Sillonhan elettiin sellast slangibuumii, ett oli Eki Mattssonin slangipakinaa ja Tuomari Nurmion Tonnin stiflaa sun muuta. Tää on Hekan ja Marjatan Slangin suursanakirjassa yhtenä lähteenä. Mikon faija on sen suvun eka kandi. Mikon tietosempi Stadin ja slangin harrastus alko 90-luvul stuiduaikoina. Erityisest Käbiksessä on bulisti vedubyggaa, mitä Mikon mummon faija on byggannu. On kyl kliffaa, ett Heka ja Mikko on ne molemmat nyt Stadin Kundei. Sen lisäks faijan suvun starbut bamlas slangii. Mikko on skrivannukki sen mutsin kans elämäkerran Aalesta. Mikon suvun moninaine tausta saattaa heijastuu siin, ett Mikko on filo sofian tohtori, ku on kiinnostunu just duunareiden maailmast niinku slangi ja työväen teatteri. Mikon kiinnostukseen slangii kohtaa vaikutti kans, ett Slangi proffa Heka Paunonen tuli samlaamaa slangii Mikon skoleen eli Kakkosnorssiin. Mikon faijan mutsin faija oli timpuri, ku on byggannu puuhaussei eri mestoihin niinku Bärtsiin, Valkkaan ja Käbikseen. sen toinen mummo Aale Tynni, tsennattu runoilija ja kultamitskun finnaaja Lontoon olympialaisskaboissa lyriikkasarjas. Tällä hetkellä se on duunissa kans koordinaattorina Säätiöiden post doc -poolissa: tää on sellanen apurahakassa, minkä säätiöt on gryndannu sitä varten, et tohtorit pääsee ulkomaille duuniin
Siin sivussa tuli kyhättyy kans omii slangibiisei ”gamlaan stailiin”. Mikko gryndas Sakilaiset-bändin 1999. Mikko harrastaa gamlaa slangii ja pitää Tsilarissa palstaa, johon se tsögaa slangistooreja, ku on julkaistu vanhois aviiseis. Kulttuuritutkijana Mikko skiiaa ittensä “soihdunkantajaks”: “Nää jutut minkä paris mä oon sählänny, sanotaan nyt vaik teatterihissa ja Stadin slangi, voi tuntuu marginaalisilta ja ehkä ne onkin. Työväen teatteri kulttuurimuistina Mikon pääduuni on kuiteski tutkimine, ja sen väikkärin aihe on duunarien eli työväen teatterihissa. Bändi pukkas sitte 2009 kupletti-CD:n, ku Mikko oli niihin aikoihin tutkinu vanhaa kuplettilauluu ja plarannu oikee urakalla gamloi stygei 1900-20-luvulta. Se on spettari siit, ett sä oot tehnyt arvokast duunii.” Jutun duunaamist on jeesannu Risto Kolanen, jolle skrivaaja on kiitolline. 2002. FOTO: AJ SAVOLAINEN. Mä froogasin Mikolta, onks slangilla ollu mitään tekemist työväen teatterin kans. Mikko Kirjamessuilla v. Niiden eka CD Stadin kundi ilmesty v. Oma bändi, Sakilaiset Gamla slangi ja esmes sana skiiaa on tullu Mikolle tutuks, ku se gryndas kafrujen kans bändin Sakilaiset vuonna 1999 ja rupes tsögaa slangibiisei ja -stoorei 1910-luvulta nykypäivään. Sakilaisilla oli paljo keikkaa Stadin juhlavuonna 2000 ja sen jälkeenkin. Se aluks tokas, ett tuli yhtäkkii kinkkine aihe. Se käyttelee itekki sellasii sanoi ku skiiaa, ku meinaa sanomist tai kertomist. Mikko on filosofian tohtori, ku on kiinnostunu just duunareiden maailmast niinku slangi ja työväen teatteri. FOTO: PASI RAHIKKA. Mikon mielest slangin tulevaisuus ei ookaa nii kornii, ku räppärit tuo aina esiin niiden stadilaista identiteettiä sillee, ett käyttää biiseissä slangisanoi. Vaik Mikko ite ei ikinä treffannu, sen eno Matti Pirinen oli skrivannu runoja slangiks 60-luvulla. Ja sit ku ilmestyy uus tyyppi, ku on kiinnostunu niistä, ni mä voin stikkaa sen soihdun niille.” Nyya Stadin Kundi sluuttas haastiksen snadisti liikuttuneena: “Tän kaltainen arvonimi ku Stadin Kundi osoittaa, ett hitsi ett joku on ehkä seuraillut tai diggaillu jotain juttui, mitä mä oon tehnyt. 2022. Mikko skiiaa, ett Härmä ja sen teatterikulttuuri on poikkeukselline, ku vertaillaan muihin eurooppalaisiin maihin: meillä on tihee teatteriverkosto, minkä botnena on työ visten paikallisteatterit. Mikko vastas, ettei ihan, vaik tais jossain käännettyis näytelmis olla yksittäisii slangipätkii. Mut sitä tärkeempi on, et niitä vaalitaan, ettei ne unohdu. Mut juuri tän takii halusin froogaa tulevaisuudest, ett sillä on varmasti erilaisii vinkkeleit ku muilla. Ku Mikko tsögas gamloi slangibiisei, jeesas bulisti sen koriskaveri Jyrystä, Eki Kauhanen, ku duunas sillon slangi tietokantaa. Nää oli mones suoma laises stadis ainoot teatterit, ja niillä meni käheesti edellisen vuosisadan puoliväliin asti. Funtsikaa vaik, ett teatterin näytelmä ei tallennu mihinkään Bluraylevyyn eikä Netflixiin. Mikko on törmänny moneen suht nuoreen kundiin, ku pluggaa ja diggaa Tsilarii: ne hittaa siitä gamlaa stydii slangii ja saa kiksei siitä. Mikko on siis tehny bulisti duunii tärkeen kulttuurimuistin vaalimises. Krigun jälkeen alko sellanen kaupunginteatteri-hype buleissa kaupungeissa, ku kunnat otti kopin taidelaitoksista. Slangihan kans oli alun perin vaa puhuttu kieli, mut tää meiän Tsilari vaalii sitä niin, ett sillä skrivataan ja sillee se tulee tallennetuks. Mut Mikolla nää yhdistyy siin, ett ne molemmat on “kulttuurimuistii”, ku vaatii kunnon vaalimist. Ku Suomi-rap ei delaa, nii ei slangikaan. Voi olla, ett Mikon geeneissä on jo ollu jonkinlaist slangilahjaa. Se tarkottaa sellasta matalankynnyksen teatterii, ku skulaa ihmisten keskellä. 11 Tsilari 3 | 2025. Sakilaisten viimeisin CD on Jätkäsaaren sakilaiset v. Sakilaisten kautta Mikolle tuli slangi jengin touhut, eteski Tsilari. Tietty se on hissantutkija, nii sille menneisyys on lähempänä ku tulevaisuus. Mikon veti aikoinaan slangijengin jäseneks Eki Kauhanen ja sen hallitukseen Lasse Liemola. Ne onkin ihan ammattimuusikoit toisin ku Mikko. Mikko ei voinukkaa treffaa Mattia, ku se oli tehny itsarin, enne ku Mikko födas. 2015, ja sen jälkee bändi on ollu aika hissukseen, ku muilla kundeilla on ollu karseesti duunii toisten bändien kanssa. Hissantutkija funtsii tulevaisuutta Lopuks mä froogasin Mikolta, ett miltä siitä näyttää slangin tai ylipäänsä suomalaisen kulttuurielämän tulevaisuus. Et ei aina tarvis vaan bamlaa tai stikkaa tai snakkaa. Mut mikä ihme on työväen teatteri
Ett viesti kulkee Monet Slangijengin jäsenet bujdaa jossain huitsin nevadas. On kerätty sanoi ja stoorei. Tää Aleksis Kiven päivän tsyrkkatapahtuma on järkätty siit asti melkein joka vuosi. Hiffattiin, ett Jessestäki voi bamlaa slangiks. Osan duuneist tietty handlaa aktiivine hallitus bamiksen johdolla ja erilaiset tiimit, niinku Häppis, Slangiakatemia ja viestintäjengi. Uudel vuosituhannel tarttettiin uus kanava tiedottamiseen. Täs vuoden 2007 julle, jonka funtsas Olli Anikari 12 Tsilari 3 | 2025. Sen oikee käsi oli taloudenhoitaja Risto Lindgren, joka handlas kans jäsenrekkarin, Lafkan ja monta muutaki duunii. Ku tuki loppu, päätettiin palkkaa Ilmari vakkaristi osa-aikaseks. Jo samana vuonna slumpattiin siit byggast oma mesta, joka sit rempattiin talkoilla. Paavalin tsyrkas on shungattu snygeimpii joulubiisei. Sitä duunas vuodest 2006 Esko Arajärvi. Hallituksest joku aina sendas infoo, mitä saitille piti skrivaa. Se tuli työkkärist harjotteleen. TEKSTI JA FOTOT: VIRVE KUUTAR Vuostuhannen kuohuis Tsilaris 1/2025 skrivasin, miten Slangijengi födas ja mitä duunattiin ekoina vuosina. Buli muuutos Tsilaris oli vuonna 2002, ku siit tehtiin aikakauslehti. Maailma alko oleen netis. Sille tsögataan uutta vuokralaista. Siin oliki friidu, ku pani tuuleen. Sillon tartti olla teknist osaamista, ett pysty päivittää saittii. Gamla byroo eli Borkka on ollu vuokralla. A iempii minnailui voit pluggaa Tsilareist. Fyrkkaa vahtii stydisti Sirpa Halmela. Se kekkas, ett mennään tsyrkkaan. Esa Siljamäki Kallion tsyrkas sytty idikselle. Ku jäsenii oli yli tuhat, alettiin funtsaa mestaa, mis vois säilyttää kaikki paprui, muualki ku bamiksen salkus. Työharjottelijoita on ollu niinku artenomistuidu Pirjetta Kesseli, joka järkkäs 10v-juhlanäyttelyn. Siin ollaan nyt, Hämis 67:ssa. Vihreel oksal järkättiin kolme kertaa. Eki teki bulin duunin Tsilarin uudistukses ja kokos huikeen slangiaineiston, johon pääset Slangin saitilta. Vuosituhannen uusii idiksii Slangijengi on rundannu skoleis ihan alust asti ja järkänny niis slangiskaboi. Oma byroo Yks tärkee juttu viel viime vuosituhannelt. Eka pidempiaikane duunari oli Ilmari Jokinen. skrivattiin bamiksist ja siihen mennes valkatuist Stadin Friiduist ja Stadin Kundeist. Eka Sana kartsalta järkättiin 10.10.2004 ja se veti tsyrkan turvoksiin. Tapahtumii oli vilde, välil viikon joka päivälle. Siks Tsilari voi olla niiden ainoo napasnöre jengiin. Erkki Johannes Kauhanen Slangitreffeillä 2008. Vuodest 2021 Tarja Valli päivysti byroos ja handlas hommii, mut palkattiin sit osa-aikasesti duunariks. Sit slumpattiin viel bulimpi. Muutoksen duunas Erkki Johannes Kauhanen. Myöhemmin sitä pysty päivittää taviksetki. Sen mies Jaakko Perkiökangas pisti uusiks himasaitin. Slangitreffeillä 2008. Vuonna 2014 tsögattiin kokoaikast duunarii ja sillon alotti Marjut Klinga. Vuonna 2015 vietettiin Slangijengin kakskybäsii ja Tsilaris minnailtiin gamloi, mm. Sit mentiin taas talkoovoimin. Kenen voimil kaikki pyörii. Yks nyya idis tuli Matti Helkapalolta. Vuodest 2024 byroos on Reijo ”Reitsu” Lainela. Se diggaa enemmän skebaa ku tietsikoita, mut snygisti se on ottanu haltuun byroon monet hommat. Vuonna 2002 perustettiin stipdendirahasto, jost on voitu skabois dilkkaa palkintofyrkkii. Vaik Slangijengis duunataan bulisti kaikkee talkoilla, ni joku on aina välil saanu liksaaki. Toimistonhoitajan titteli bytskattiin toiminnanjohtajaks. Oma byroo vuokrattiin vuonna 1998. Ilmari Jokinen oli Slangin eka duunari. Nyt minnailen, millast Slangijengin touhu on ollu täl vuosituhannel. Slangijengille duunattiin oma saitti vuonna 2003
Nyt skriinaa suulis Mut 2021 alko vihdoin lyysaa suulis Slangijenginki risukasaan. Syyskokoukses on taas hallitusmestoiki auki. Nykyään Slangikuoro on oma yhdistys, mut käy usein meidänki tapahtumis. Jengii eros bulisti näiden vuosien aikana. Meidän glooriabamis Lasse Liemola kekkas, ett vois järkkää jotain samanlaist, ku sen nuoruuden Vihreä Oksa. Meist Tsilaris se oli hyvä idis ja tärkee herätys. Slangikuoro Espan lavalla 2018. Baanaa tähtiin tarjottiin viel 2007 Savoys ja 2008 palattiin Vihreen oksan juurille eli Lintsin Peacockiin. Yhtäkkii byrooduunariki sano ittensä irti, mut sit sen sopparii jatkettiin järjestösihteerinä. Sit tuli viel korona. Bulein liksa kaikest on, ku joku käy hihast nykäsemäs, ett nyt oli tosi kliffa ilta tai skrivaa meilii tai skulaa, ett ne diggaa meidän stoorei Tsilaris. Eka Vihreel oksal -ilta järkättiin lokakuus 2006 Savoys. Sitä ennen oli jo dörtsit paukkuen lähteny bamis ja varabamis. Vuonna 2020 90 jäsentä vaati ylimääräst yhdistyksen kokoust, mut sitä ei järkätty. Etäkokousmahis sallittiin poikkeuslailla, mut sillone hallitus ei halunnu. 13 Tsilari 3 | 2025. Yhes päätoimittajan kans lähin mäkin ja samas solidaarisuuden henges muitaki toimituksest. Ku hallitus halus tsiigaa Tsilarin oikovedoksen, sendasin sen niille. Päätös ei tainnu olla ihan yksmieline, ku sillon hallitukseen kuulu kans Kartsa ite ja Seppo. Sitä pyydettiin liidaamaan Matti Reittamo. Ekas Bamiksen lööpis Hara skrivas: ”Slangi on nasta ja tärkee kuvio ja kuka muu sen eteen tekis duunia ku me, joille slangi merkkaa jotain sellast vibaa, joka ei kulu vek.” Dorkii ollaan kai, ku käytetään välil ihan sikana aikaa slangijutskiin. Vuosituhannen kaaos Tän vuosituhannen tapahtumiin kuuluu vois bamlaa historiallinen kaaos Slangijengis. Olin ite sillon toimitussihteerinä ja uskoin avoimeen tiedotukseen. Me sit toimitukses hyvän tavan mukasesti annettiin Palmisen ja päätoimittajanki skrivaa siihen vastaus. Sillone hallitus tsennaa, mitä kulisseis tapahtu. Se starttas siitä, ku Seppo Palminen skrivas Tsilariin 3/2019 stoorii, miten hommat ei jengin mielest skulannu. Snygeimmät joulubiisit veti vulisti jengii Paavalin tsyrkkaan 2008. Messis oli foto Slangikuorost ylösalasin. Hallitus otti yhteyttä taittajaan ja duunas toimituksen selän takana muutoksii. Mun moka. Miks kuoro shingras Slangijengist. Seuraavaan Tsilariin tuli Palmiselle sillosen bamiksen vastine. Sen jälkeen se hyllytti päätoimittaja Kari Varvikon. Poikkeustoimin järkättiin kokous, mis bamikseks saatiin luottoheebo Harri Saksala ja uus hallitus. Bamis Pekka Kurvinen ja Lasse Solman sai idiksen, ett jengist vois koota Slangikuoron. Joo, se onki bulimpi stoori, jatka pluggaamista. Jos sä haluut snygei hetkii sun laiffiin, ni käy Slangijengin tilaisuuksis ja jos sä haluut viel bulimmin fiiliksii, ni ilmottaudu byrooseen talkooduunariks. Tai ei se tietty siit alkanu, koska jos kaikki ois ollu kondikses, ni eihän Palmisel ois ollu mitään skrivaamist. Kuoron eka esiintyminen oli 2013
Ympäri Stadii on järkätty bulisti eventtei, mihin pääsi ilman fyrkkaa. FO TO : V IR V E K U U TA R . Kolme Stadin Friiduu: Elli Haloo 2025, Pia Landén 2019 ja Seija Sartti 2023. 30. Slangikuoro shungas, Matti Reittamo liidas. Tsilarin päätoimittaja Seppo Palminen (vas.) esittelee Mikko-Olavi Seppälää jengille. FO TO : V IR V E K U U TA R . Stadin Friidu Elli Haloo (oik.) on glaiduna Espan lavalla. FO TO : V IR V E K U U TA R . FOTO: RAIMO KUITUNEN. FO T O : TA P SA KO JO . Oli kornii, ku tällä kertaa suulis ei skriinannu, mut jengiä ei haitannu. Duolla Maria Hänninen ja Tapsa Kojo ei ollu feissi hajalla. Stadilaiset kokoontu Espalle tsiigaamaa, kenet on valkattu tän vuoden Stadin Friiduks ja Kundiks. Stadin Friidu ja Kundi julkistettii STADISSA TEKSTI: JEONGDO “JEKA” KIM Stadissa on pippaloitu sen 475-vuotissynttärii 12.6.2025. Yleisö tuli mestoille, vaik stikkas vodaa. FOTO: VIRVE KUUTAR. Bamis Hara bamlas snadisti siitä, miten jengi kekkas perustaa Stadin Slangin 30 vuotta sitten. 14 Tsilari 3 | 2025. Frederik oli jerkkuu! FOTO: VIRVE KUUTAR. FOTO: RAIMO KUITUNEN
Ne oli jiftiksessä ja Ola oli niitten skidi. Kniiga ilmesty vuonna 2011. Louvignyn kylän omenatarhas Olan jengi veti sakuja nippuun, ja Olan duunina oli hyökkää ekana kiviaidan holesta eteenpäin. Mut mäsis oli kehno: Florence delas 22-kesäsenä tubiin. Sen on skrivannu Mikko Porvali. 15 Tsilari 3 | 2025. Se meni duuniin mainariks kulta kaivokseen. Olalla on presa ja poplari, faijalla, Paavo Nenosella, skidille duunatut skönarin kledjut. Se födas viime vuosisadan alussa Karjalassa, Kurkijoella. 6.6.1944 flaidattiin täysillä, ku jengi dyykkas Normandian rantsuun ja pisti sakut ahtaalle. Olan jengi tuli tokassa aallossa ja lähti painaa Calvadoksen suuntaan. Just se jengi draisattiin Brittilään treenaa maihinnousuu. Jos joku diggaa pluggaa koko stoorin, biblusta tai antikvaariaateist kantsii kysellä. Mut just sillon himlu aukes ja kranuu tuli niskaan – ja siihen jäi Ola. Krigukirjailija Mikko Porvali on skrivannu Olan stoorin kansiin: Kaatunut Normandiassa. Ku toka buli krigu sytty, teini Ola flöittas ikäsä ja liitty Kanadan raskaaseen, The Royal Regiment of Canada -rykmenttiin. Ku toka buli krigu sytty, teini Ola flöittas ikäsä ja liitty Kanadan raskaaseen, The Royal Regiment of Canada -rykmenttiin. Ola ja mun faija Tähtitornin mäellä ennen ku Ola smiitas bulin vodan taa. HISSAA TEKSTI: JARI NENONEN Normandian maihinnousu – Finski messissä: Olavi Nenonen Tässä kniigassa on Olan stoori. Ola jäi mummon hoteisiin. O la oli mun faijan, siis Paavo Nenosen serkku. Sen faija oli Antti ja mutsi Riikka. Sit ku Ana viel vanno, et se luudaa takas, ku pääsee vek fengiksest, ni Riikalt brennas päreet. Vähäks Anan friiduu Riikkaa hävetti, ku kundi joutu poseen ja kylillä joka iikka jakso poskeilla ja symffaa. Se jeesas kyl skidii senku pysty, mut vuonna 1938 Riikka tuli tsögaa Olan Kanadaan. Se duunas kamat kasaan ja smiitas kanukkien jengiin Ontarion huudeille. FOTO: NENOSTEN HIMA-ALBUMI FOTO: ATENA. Olalla ei snadina menny ihan putkeen, ku sen faija, Ana, veti skeglulla yhen jannun kylmäks ja joutu siit lusimaan. Skloddi oli tollases ripari-iässä. Kuninkaallisist Ilmavoimist Ola hogas snygin friidun: Florence Violet May Spreadburyn. Nuori kundi anto uhrisa, mut stoori jäi elämään. Ne diggas heti toisiisa ja meni kihloihin
Helsinki oli viel 1850-luvulla lähes ruotsinkielinen kaupunki, ja kyltit oli sveduks. On virallinen kartta, ku on kaikilla periaatteessa sama, ja mielikuvakartta, ku on jokaisella ainaki snadisti erilainen. Vuonna 1833 maistraatti kuitenki määräs, että nimikyltit pitäs olla kans sloboks. Tässä jutussa skrivataa niist molemmista. Vuonna 1866 Universtaan biblun amanuenssi E. Historiska, topografiska och statistiska notiser om Finlands nuvarande hufvudstad”. Niit oli 180. O. 1860-luvulta lähtien Stadiin alko flyttaa vilt folkkaa suomenkieliseltä Uudeltamaalta ja Hämeestä, ja alettii käyttää kans suomenkielisii nimii. Edlund painatti Stadii esittelevän kniigan ”Helsingfors. Yks gamla linja oli Sörnääsi. Vuonna 1847 alko kans ilmestyy suomenkielinen aviisi Suometar. Ne oli käytännössä pitkään venäläisin kirjaimin skrivattui svedunimii. Suomen kielisii nimii oli kartsojen kylteissä ja sporissaki. Suomenkieliset nimet oli aluks epävirallisii Stadin virallisilla nimilläki on jännä historia. SLANGILODJU TEKSTI: HEIKKI PAUNONEN Osan niistä tsennaa kaikki stadilaiset, osan vaan ne, joille ne on jostain syystä merkittävii. 16 Tsilari 3 | 2025. Funtsitaa vaik sitä, millä Stadilaisen kaks karttaa Kaikilla stadilaisilla on kaks karttaa Stadista. Maistraatti vahvisti Stadin ekat suomenkieliset nimet vasta vuonna 1909. Tässä vaiheessa kaikki suomenkieliset nimet oli epävirallisii. Stadilaisten mielikuvakartois on vilt semmosii mestoi ja nimii, ku on ollu tai on joillekin stadilaisille tärkeitä, mut joita just muut ei tsennaa. paikannimii, niiku Unioninkatu (1848), Lappwiki (1848), Senaattitori (1852), Esplanaati (1852) ja Kauppatori (1856). kielillä kartsojen nimikyltit on Stadissa ollu. Kaivopuisto. Sitä ennen niitä oli kuitenki käytetty epätai puolivirallisesti. Hekan ja Marjatan lempparimestoi Stadissa: ne, mistä voi tsiigaa skönelle, niinku tää Tähtitorninvuori vuodelta 1958. FOTO: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO. Vaik kniiga oli sveduks, siin oli lista ”katuin, torien ynnä muutamain yleisten paikkain ja wirka huonetten” suomenkielistä nimistä. Siin oli jo 1840?50-luvul suomenkielisii S tadin virallises kartas on Stadin tärkeimmät mestat, kartsat, tortsit, kaupunginosat, saaret, satamat, tsyrkat ym. ja niiden viralliset nimet suomeks ja sveduks
Sillon vahvistettii kans yks slangi nimi, Sumppari. Tsiigataan ekaks kaupunginosien ja saarten slanginimii. Kartsoillaki on ollu erilaisii nimii. Epävirallisiin nimiin liittyy usein sellasii assosiaatioita, joita ei oo virallisilla nimillä. Sen svedunimi oli Genombrottsgatan ja suomeks se oli Murtokatu. Piritorii on kutsuttu kans Ikuisen vapun aukioksi. Kuvailevii nimii on esmes Kaivarista Pissaliisalandia, Gräsasta Grassi ja Griinis sekä Marimaa ja Pilvi lahti. Stadilaisten mielikuvakartta Sit viel stadilaisten mielikuvakartasta. 2. Korkis; Fölika, Fölis . Seuraavana vuonna siit tuli Kaisaniemen katu (Ka jsaniemigatan). Sama saarten nimissä: Högga, Högis . Ekoina siinä on oma hima ja haussi ja oma pitsku, missä on braijattu kirkkistä, hypätty naruu ja hengailtu. Kartsojen nimien hissaa Monet gamloista suomenkielisistä nimistä oli väännöksii svedunimistä, niiku Haaknääsi, Gräsviiki ja Sandnääsi, mut sit oli kans semmosii nimii, ett ne vaan vahvistettii 1909, niiku Kataja nokka, Alppila, Meilahti ja Linnun laulu. FOTOT: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO. Rautatieasemaa kutsuttiin ennen kriguu Statsaksi, 1940?60-luvuil se oli Assa ja sit sen jälkeen Steissi. Ruohis. Palkintona 50 egen lahjakortti Lafkaan. Parhaat skrivaukset palkitaa Stadin Slangin syyskokouksessa ja niit julkastaa kans Tsilarissa. Kaltsi; Brunssa, Brunssika . Siin on ne mestat ja nimet, ku on merkityksellisii meistä jokaiselle, ja se rakentuu samalla kun jokainen ottaa Stadii haltuunsa, laajentaa omaa reviirii. Gamlat stadilaiset minnaa Sipoon kirkon, ison byggan Manskun varrella. Niis on kolme kerrostumaa: 1. Sen merkeissä Tsilari järkkää kaikille pluggaajille skrivausskaban siitä, mikä on Stadin snygein mesta. Slanginimen kolme kerrostumaa Sit mielikuvakarttaan ja epävirallisiin nimiin. 17 Tsilari 3 | 2025. Rahastajii matkittii: ”Ei saa hyppä päälle ennenku se seisoo!” Monilla mestoilla on ollu kans sukupolvinimii. nyyemmat virallisista suomalaisista nimistä saadut slanginimet. Ne puhu viel ”hoono soomi”. Usein joka jengillä on ollu omat Kaltsinsa ja Bärtsinsä, joilla on braijattu inkkarii ja skoobarii. gamlat virallisista svedunimistä saadut slanginimet. vielä nyyemmat kuvailevat nimet. Sä voit funtsii sitä ja osallistuu tähän skabaan 5.8.2025 mennessä sillee, ett sendaat skrivauksen osoitteeseen tsilari@stadinslangi.fi. Ensi linjan kartakilvessä erikieliset nimet on merkattu eri värillä. 3. Valmistusaika noin 1903–1920. Se on ku sormenjälki: jokaisella ainaki vähän erilainen ku muilla. Vaasankadun epävirallinen nimi oli 1900-luvun alussa Kinakatu. Kansiksen jälkeen jatkettii oppariin tai mentii duuniin. Valmistusaika noin 1890–1903. Monet epävirallisista nimistä on slanginimii. Siitä tuli Sompasaari vasta 1928. Näiden haussien jengit skragas siitä, kenen mesta se oikeen oli. Kaks ekaa kerrostumaa näkyy esmes seuraavissa kaupunginosien nimissä: Berga, Bergga, Bärga, Bärgga, Bärika . Myllypuroo on kutsuttu Syanidi lähiöks ja Kontulaa Kortsupakaksi (< ru Gårdsbacka). Se nimi tuli siit, ku se gartsa oli puhkastu korttelin läpi. Niissä skrivataa esmes Piri torista ja Kurvista, harvemmin Vaasanpuistikosta. Api nalandiaa on käytetty Korkeesaaresta. Skoleilla oli kans omat nimet, ja joistaki slanginimistä on tullu myöhemmin niiden virallisii nimii, niiku Hykkylästä ja Ressun lukiosta. Jakomäen nimii on Skitsobacken ja Splithill sekä Kriminaalikukkula. Stadilaisen mielikuvakartta elää koko ajan. Seuris. Omille mestoille on kekattu erilaisii nimii. Stadin slangi täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Siit tulee heti mieleen Stadin sporakuskit ja -rahastajat, joista monet oli Sipoosta. Bastuissa käytii jo skideinä, kentsuilla urheiltii ja sit kuvioihin tuli jortsumestat. Osan niistä tsennaa kaikki stadilaiset, osan vaan ne, joille ne on jostain syystä merkittävii. Osa slanginimistä on päätyny aviiseihin. Sitä on kutsuttu kans PuukkoBulevardiksi jo 40-luvulla. Ekat skolet tuli kartalle aika äkkii. Kolmikieline kartsakilpi Merikadusta. Mikä on Stadin snygein mesta. Seurasaaren nimessä on muuten käännösvirhe: se on sveduks Fölisön ja suomeks sen pitäs olla ”Varsasaari”, svedusanasta föl, föling ’varsa’; siel pidettii ennen Meilahden kartanon hestikoita laitumella. Kaivari; Gresa, Gräsa . Yks pubivisan froogis vois olla, minkä kartsan slobonimeks vahvistettii 1914 Genombrotskaja ulitsa. Flemari piikin, Aleksis Kiven katu Förttikan ja Sadikan (Sadan markan villojen) kundeilla oli Pasilan skutsissa braijausmesta, jonka nimi oli Narva
Heka varmaan selvittää. Yksi puuttuu: Slangigartsa. Siinä pääsee taivaankansi hyrräämään. Bestat nimet on tosi vänköjä. Onks Aadolfinkatu ja -rinne, Papinkuja tai Kivenhakkaajankatu sellasii. Verstaan stuidut ja muukin kansa valuu Opintoputkessa Vuorikadun alla Yliopiston metroasemalta Porthanian kulmalle. Sisällä hallissa on lisää viivoja. Silloin on strabelina, ett virallinen Stadi ei mielellään sinksaa gartsojen nimiä. Veegujen nastat nimet Toinen nasta nimi on Taivaankansi. Ruotsinkielinen nimikään ei ole ongelma: Slanggartsan tai Slangmestan lienee käypiä. U sein kulmilla on vissin jutskan mukaisia nimiä, kuten Bölessä rautatieaiheita tai Myllikässä erilaisia myllyi. Eteen tulee Suokki ja Vallisaari. Sibbo-Vargarna (Sipoon sudet) on tsennattuja sporttaajia, ja ehkä susiraja siirtyi Östersundomin liittymisen myötä Stadiin. Pihlajanmäessä kulku käy Kinttupolkua, mutta Mellunkylässä täytyy kulkea Jalkapolkua. STADIN MESTAT TEKSTI: PENTTI ARAJÄRVI Gartsoja, veeguja ja slangi Susirajan brygga ylittää Porvoonväylän Östersundomissa. Susiraja (ei siis Kehä III) sijaitsee nykyisin Stadissa. Voisse olla slangiplatsi, -pleisi tai -mestakin, jos sattuu olemaan tori tai plaani. Mannerheim, Kekkonen ja Miina Sillanpää on niin rankkoja kundeja ja lyyli, että nimenmuutos on kuitenkin tehty. Trabeli voi olla, että Korkki sijaitsee Kondiksen liikunta puistossa ja Punaviiva Siniviivan messissä Helsinkiareenan kupeessa. Lysistä talven pimeeseen stikkaa Hehkulanka, Valokaari ja Loisteputki, kaikki Suutarilassa. Lysistä talven pimeeseen stikkaa Hehkulanka, Valo kaari ja Loisteputki, kaikki Suutarilassa. Viikinmäessä Luoti suora ei heivaa minnekään, kun se on rakentamatta. Horisontti-nimiseltä veegulta ei aivan horisontti näy. Sudenkuoppa on kuitenkin aivan toisaalla, se on Vuokissa. Taivaankannen toisessa päässä on liikenne ympyrä, josta lähtee Akseliniminen veegu. Bulin osanhan botnena on gamla paikallisstoori, on annettu jonkun starbun, harvemmin gimman mukaan tai muuten vain kekattu. Veitikka on Puistolassa. 18 Tsilari 3 | 2025. Urheilukundin ja -friidun osoite on Kulmapotku tai Punaviiva. Miksei olis Slangigartsaa. Stadin gartsoilla, veegeilla, toreilla, plaaneilla ja muilla mestoilla on mielenkiintoisia nimiä. Sen takia vois flyttaa jonkin nykyisenki nimen. Se on Östersundomissa ja pääosin Sipoonkorvessa. Jos karttaa funtsaa, on pohjoinen ylinnä, kantena. Tulipesä on tietty Paloheinässä. Kustinpolku, Kinttupolku ja Jalkapolku Staili nimi on myös Postinkul, …öö eiku Kustinpolku Pohjois-Pasilassa. Slangi on yhtä kova homma, ainaski Stadissa. Maanmittarit ovat olleet liikkeellä, kun Pakilaan on nimetty Linja keppi Maanmittarintien sivukujaksi ja Karhusaareen Pituuspiiri (25.2243 E) ja Leveyspiiri (60.2519 N). Pitäisi hittaa jokin pleisi, jolla ei ole kenenkään himaosoite. Veegu on Vantaanjoen varressa suurin piirtein Helsingin pohjoisimmassa hörnassa ja lisäksi susirajan (sen Kehä III:sen) tuolla puolen. Tosin Myllytie on Kaivarissa. FOTO: KARI HAKLI/HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO. Klaarii on, että mesta tai gartsa on cityssä, kun historiallisesti slangii on bamlattu molemmalla puolen Pitkäsiltaa, kulmilla ja niemellä Valkasta Rööperiin
Ponnareissa meil olikin aika kova jengi. Näkyy kans Aleksis Kiven skole. Glaiduna koska kesis oli vast startannu! Braku ilman snögee toukokuussa v. No eihän ne ollu, gamlempia ku oli. Meil oli hirveitä skaboja. Meit koutsas ekaks Timppa ja myöhemmin yks Lare. Sit aina leirin päätteeks oli leiriskabat, eli snadien kundien oma mm-turnaus. Vieläkin ottaa daijuun ku sitä funtsaa! Kesä oli parasta aikaa Mut se oli snadille kundille kyl parasta aikaa ku kesä oli edessä, ties et voi vaan skulata futista Haapiksel tai Brakul, fillaroida Blobikaan tsimmaa ja ihmettelee friiduja tai sit hengata Kivikses! Kivikses olikin kliffaa ku siel oli mutsil ja faijal snadi mökki ja biitsi ja bastu siin rantsussa ja futistakin pääs skulaa ihan oikeelle nurtsille! Ponnarit järkkäs siel junnuille leirejä. Siinä saatiin iisisisti klabbit ruvelle ja revat röödaks ku oltiin snadeja Maradonia ja Van Basteneit. Meidän pelinrakentaja, Jone skotas semmosen pyssyn ylärimaan et se byyri Bolliksella on snadis spöijikses vieläkin! Mut ei saatu boltsia byyriin, eikä saanu Kontukaan ja ne finnas meidät pilkkuskabassa. 19 Tsilari 3 | 2025. Bärtsin skolessa meillä oli kaks jengiä missä junnut skulas, Ponnarit ja Kultsi. MINNAILUU TEKSTI ANTTI TARVAINEN Kesis ja futis Keväisin ku sköneltä pukkas snadisti leudompi blosis, ni alko Bärtsin kundien bileet. FOTO: MATTI PAAVONEN. Siinä saatiin iisisisti klabbit ruvelle ja revat röödaks ku oltiin snadeja Maradonia ja Van Basteneit. Mä skulasin Ponnareissa ja moni frendi Kultsissa, pilli ku vihels välkän merkiks ni tennarilla skulattiin pitskulla ja usein byyreistä ja veskarin dyykkauksista bamlattiin viel seuraavana päivänäkin. T alvisin skulattiin pipolätkää Brakulla tai bräidättiin mutsin ja faijan riesana jonkun himassa, mut ku suulis tuli fikastaan ja sai taas brunaa pleksiin niin se tarkotti sitä et snögetki suli ja päästiin taas pitskuille bräidää ja brotaa ja mikä kliffointa ni skulaa futista! Futisjengi Ponnareissa Brakulla oli siihen aikaan semmonen gamla tekonurtsi ja Haapiksella ihan stemuja ja sepelii. 2008. Lysistä talven pimeeseen stikkaa Hehkulanka, Valokaari ja Loisteputki, kaikki Suutarilassa. Kunnes alko uus matsi. Finaali Hesa-cupissa Me skulattiin Ponnareiden kans Hesacupin finaalissakin. Meit vastassa oli snadeja milanolaisia ja me finnattiin se matsi 1-0! Finaalissa vastaan tuli kondekan jätkät. Jumankaut miten paljon niistä peleistä riitti flöittii bastun lauteilla ennen ku pikku-futaajat simahti. Välierässä meit vastaan tuli puna-mustaraidat Milanosta, oltiin kundien kans ihan öögat pyöreenä, et juma ne on flygannu tänne asti, siel on saletisti Bastenit ja Gullitit kentällä, mites nyt munnarit pistetään. Tehtiin jengit ja me oltiin Italia ja noi Argentiina tai Englanti tai vaik Länsi Saksa, se oli silloin kova. Jos treeneissä veti läskiks ni nää koutsit huus fledan pydeen mut silti ne oli kuitenki redejä gaiffareita. Meit oli aina hirvee läjä pikkuskloddeja, päivät skulattiin ja tsimmattiin, välil haettiin kattilasta tsubuu ja illat goisattiin teltoissa pitkin pöpelikköjä
Illalla Riitta avas fönärin ja skulas skraitalla meille vähä nuoremmille Annikki Tähteä ja Armstrongia. Kalkki-Malmi oli hitannu jostain luftarin joten sillä piti ruveta skotaileen. Sitte kokoonnuttiin pidelle tsiikaan ja skriinaan ku latari yritti taas veivaa talossa budjaavan dirikan Ifaa käyntiin, dirika ku oli niin plösö ettei se taipunu. Skoilen liikuntatunnilla skulattiin nyrkkistä ja ku päästiin himaan ni vaikka tsupattiin korttelin ympäri: Ekan kerroksen Riitta otti aikaa ku sillä oli klokussa sekkari. Okei, me snaijattiin heti kyllä et kiroilu on helvetin rumaa. Ja jos oli killaa niin tsöpattiin vaikka jäde. Latari hiffas metelin, siihen sekin sitten loppu. Jos ei ekalla päässy neljän minsan alle ni tsupattiin uudelleen. Maikka hikeenty, ravisti fledasta ja määräs nurkkaan. Mun mielestä se oli kuitenkin dille. Mä jäin tsittaan tsyrkan syvennykseen muka bluggaan Tex Willeriä ja jeparit tuli kysyyn et olinks mä nähny joitakin poikia. Illalla Raikalla oli tieto, että meitä pari vuotta snadimpi Irene halus näyttää meille kolmella kympillä. FOTO: YRJÖ KORHONEN/HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO. Duunattiin kärtsäreitä ja taas oli huono tsäkä: Lare stikkas kärtsärin kaiteen yli kartsalle jossa just sattu oleen jeparifiude. Illalla goisiin mennessä tuli vähän dorka fiilis niiden pulujen puolesta! Keskiviikko toukokuussa Skoilessa maikka oli hurjana ku Mikko oli sanonu saatana tai olikohan se perkele. Suulis kuitenkin skriinas ulkona joten mentiin pitskun ainoalle mestalle johon paisto mollukka eli kuudennen kerroksen partsille pluggaan Tex Willereitä, Mustanaamioita ja Pecos Billejä. Mä sanoin että joo tonne päin. Se ronkki jostain pesästä pari pulun poikasta ja mentiin klitsuun jossa sitte laskettiin ne vapaaks ja yritettiin skotaa niitä. Tiistai toukokuussa Skoilen jälkeen nopeesti läkät ja sitte pitskulle tsiigaan mitä kekkais duunaa. Mä pelastuin ja niin kunditkin koska ne meni ihan toiseen suuntaan! MINNAILUU TEKSTI JUSSI LAHTINEN Kymmenvuotiaan kundin päiväkirjasta 1952 (jos sellainen olisi ollut) Jengit menee tsiigaa olympialaisskaboi vuonna 1952. 20 Tsilari 3 | 2025. Pettymys, ei se ollukkaan niin jänskää että olis kantsinu bungaa. Ja ventattiin skoilen kesistä. Maanantai toukokuussa Kevät oli kliffaa aikaa. Sattui löytyyn just sen verran joten mentiin klitsuun jossa Irene nosti hametta ylös ja snaditpöksyt alas ja siinä se oli. Lähettiin metskille tai tsimmaan. Ja et Mikko on kova kundi! Himaan tultua koko talossa döfas skeida kun takapihan viemärikaivoa taas tyhjennettiin tynnyreillä kantaen etupihan kuorkkikseen. Luudattiin Kirkkikselle brennaileen kun filkkaakin oli ja suulista riitti. Döfistä riitti niin ettei pariin päivään pitskulla viihtyny. Sillä fyrkalla olis ollu vänkempää mennä vaikka leffaan, skruudaan jäde tai dokaan keltanen jaffa. Taas luudattiin kovaa, kuka minnekin. Tane kipus partsin kaiteen ulkopuolelle roikkumaan ja sano olevansa kova jätkä. Viidennellä lähti. Skujattiin fillarilla, stikattiin skrubua tai seinistä