vuosikerta | Hinta 10 €. STADIN FRIIDU JA STADIN KUNDI 2024 Nro 3/2024 | Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti | 29
Kaks rundii = 12 skrubuu. Freda 26 Vesa Pallasvesa on HTD ja oikee optikko. Ku meet, ni kerro, et sä oot kans slangidiggari. MERKKAA TÄÄ PÄIVÄ NY KALENTERIIN. 2 2 4 Liput ennakkoon: 59,50€ Degerby Deli & . 7 . L A U A N T A I N A 6 . Jos sä oot tähän saakka vältelly kertsin mestiksii, tai epäilet, et sun meilis ei oo Staga&Skrubun listoilla, stikkaa Jokelle mesitsi: jouko.a.laitinen@gmail.com PLÄNI: treffaaminen Laajiksessa kello 10 dosettien vertailu + virvokkeita kaks rundii golfii starttaa kello 11 jotain kevyttä skruudista + virvokkeita tsettien vertailu ja pytty dilkkikseen hintsut palkinnot mut griinataan bulisti. Portilta, jos jää, 65€ Hotellitarjous:www.hotellisiuntio.fi /sweetdreams ”The Ballroom Blitz”, ”Fox on the Run”, ”Little Willy”, ”Blockbuster”, ”Poppa Joe”, ”Wig-Wam Bam”, ”Love Is Like Oxygen”… Staga &Skrubu skulaa golfii Laajasalon kentsulla tiistaina 27.8.2024 Maailman stubuin golfkertsi dyykkaa takas ruutseille ja mestikset skulataan taas vanhalla, symppiksellä Laajiksen kentsulla, osoitteessa Repossaarentie 15. 2 4 . Laitisen Jokke sendaa lisää infoo kaikille ku on ollu meggessä. TOPMOST TOPMOST Hott File DEGERBY POSSUJUHLAT • GRISFEST k l o 1 8 . Se fiksaa sun rillis ja hioo uudet linssit sun pokiis
Paunonen 22 Stadin Syke R. Kolanen 26 Ogelin futista R. Lindell 31 Slangi blisaa 32 Slangijengi 36 Skabat 37 Pluggaajat 38 B. Kainulainen 25 Gamla slangi M. Nyberg 27 Sporttii Haagast A. KANNEN FOTO: ESKO KOIVISTO. Saksala 28 Rehupuntti J. Palminen 20 Signe. Hara ja Virve valokeilassa Hykkylän bileissä s. M. Nyberg 39 Slangi järkkää Stadilaisii 14 Mitä jengi tsiigaa S. 8. 12. Wisser R. FO TO : ES KO KO IV IS T O . 16. SISIS Stadi ja sen mestat 16 Stadin skolet H. Seppälä FO TO : R A M PE K U IT U N EN . Palminen 6 Yhteystiedot 7 Bamis H. 3 Tsilari 3 | 2024. Palminen 19 Spädät, skäfät & stumpit S. Ismail 30 Folk tuli Stadiin OlliBull Penkkarit on gamla perinne s. Stadin Friidu ja Stadin Kundi Tsilarin haastattelussa s. Jormanainen 29 Lindellin linjaus T. 4 Snadit 5 Hedari S
Ihan pihalla on oikeestaan kaikki, joiden tarvii käyttää tota risteystä millään kulkuvälineellä. TL FO TO : H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O / PE K K A V Y H T IN EN . Jos Tsilarin pluggaajis on vielä sellasii, ku ei oo lesannu Lassista skrivattuu kniigaa GOLFDORKA LASSI TILANDER – NÄKÖALAA KAIKILTA VUOSIKYMMENILTÄ (TAHTO), ni lesatkaa ny ainakin GOLFLEHDESTÄ numero 2/2024 Sami Sarpakunnaksen skrivaama kolmen aukeeman juttu: 90 kysy mystä 90-VUOTIAALLE LASSI TILANDERILLE. Helsignin yliopisto) ja lännen suunnast Gräsaa. Syksyl 2024 remppa etenee Runebergingartsalt Reijolangartsalle, mut poikkeusmeno ei lopu enneku vuoden 2025 lopus. Kukaan ei bamlaa tolleen, vaan sanois: ’Ku Lasse fluudas, se tsiigas, onks takana ketään’. Lassi sanoo, et ku ikävuosii skaffaantuu, ni on iisimpää ”skulaa alle oman ikänsä”. Metrikset boses Vastahan siitä päästiin, ku Vuokkiin haluavien piti tsinksaa metroo kesäsin Itikses. Ne öpnataan vast 2. Lassi on tosi fakiiri dilkkaa toivoo meille golftai muuten dorkille jangstereille. Lassi on tietenkin golfdorka, maan digatuin golf vaikuttaja, plugatuin ja pitkäaikasin golfskrivaaja ja Suomen golffilosofien ykkönen. Se on upee stoori. Mut et 90-vuotiaana kroppa spöijaa viel golfsvingiin, kundi nauttii skulaamisest, on golfin dallaava tietopankki, muisti on skarppi ja kondiksessa eikä huumorin tajust oo stumppaantunu biittiikää. päivästä alkaen Steissin ja Kampin metrikset on boses koko kesän. Kolmas kesäkuuta käytiin gratuleeraamas sankarii Partiotiellä. SP 4 Tsilari 3 | 2024. PY Y K KÖ . Kesäkuun 3. Heti perään metroliikenne oli poikki Kuliksest Gräsaan, ku Kulosaaren siltaa siirrettiin. Niinku vaik: ’fluudatessaan Lasse tsiigas, onks takana ketään’. Niit vinkkei tulee täs lodjus. Kandee vaik bamlaa itelleen ääneen, mitä on skrivannu, ni se voi jeesaa. Eikä kande skrivaa: ’skruudattuamme lähdimme skulaamaan futista’, vaan: ’ku me oltiin skruudattu, me lähdettiin skulaamaan futista’. SNADIT Ku skrivaa slangiks, kandee muistaa muutamii pointtei, mil saa tekstist sujuvampaa. Ens Tsilaris seuraava vinkki. Lauseenvastikkeit ei kande käyttää, ne kuulostaa slangis kankeilt. Lassilt se onnas ekaa kertaa 82-vuotiaana. Siin kuulee iisimmin, kuulostaaks sujuvalta. Nyt hommat on kuitenki edenny, ku katutyöt on vallannu Runebergingartsan ja Hesarin risteyksen, eli yhen Stadin liikenteen solmukohdist. Keski-ikänen tarvii hellää hoitoo. Saa nähä, mitä katubyggaa sit keksitää. TL FO TO : H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O / A . Steissin metris, ku sitä vast byggattiin vuonna 1980. Mut eipä mitää, pitäähän sitä metriksiiki joskus fiksaa, ohan se jo mitä, 43 vuotta palvellu. Virve Kuutar Manskun työmaa laajeni Manskun remppa alko jo kevääl 2023, mut ei oo viel läheskää valmis. Jouni Flinkkilän sanoin: kaikkee muuta mä Lassissa kadehdin, paits sen korkeeta ikää. Kohta se koko silta puretaan, ni metrot on taas tulilinjalla. syyskuuta, joten idäst päin ei oo asiaa maanalaisel ku Kaisiksee (nyk. Slangiopen snadit vinkit Lassi Tilander, HooTeeDee, täytti 90 vee Lassi on eka yli ysikymppinen Hyvällä Tavalla Dorka. Siit tulee glaidu mieli. Mut sitä ennen ne, ku matkustaa metrol, pääsee nauttii jälleen siit ihanuudesta, ku linjat ei oo käytös. Manskun katutyötä huhtikuussa 2023. Harvoin lehtijuttuu plugatessa griinaa niin bulisti. Korvaavaa kulkinetta on kuulemma järkätty, mutta hakeehan se muotoosa, että jengi oppii uudet reitit. Eli jos mitenkään onnistuu, ni kandee ettii itelle nyyat reitit
Eteenpäin gonzojournalismin viitoittamii baanoi. Skolessa ykskään maikka ei digannu Johnii. Vanhat blaijat ei just kikata. The Beatles, monien mielest kaikkien aikojen kovin nippu, oli järkyttävän samanlai nen ku Tsilarin toimitus: duunariperheitten skloddit höyhens toistesa vastenmielisii luonteenpiirteit. Beatlesien jätkä oli John Lennon, Tsilarin jätkä on paha P. Gonzon niskoi on oudot tyypit, omien gatsojen dallaajat, skrivaajat, mystikot, kerettiläiset, smoglarit, anarkistit, kapi nalliset, truba duurit – ne fudii meit peffaan, et me nähtäis maailmaa uudella tapaa. Hölynpölykielest tuli sen feivörit. Silti se täytti meiän dorkuuskriteerit. Se bamlas Liverpoolin duunareitten slangii scousee. Bylsiminen ei oo kliffaa muiden ku amatöörien mielest. Lennonin maailmannäkemys oli vaistomaist surrealismii. Vuonna 1964 ilmesty John Lennon panee omiaan. Miks Lennonille ei sit skrivattu Hyvällä Tavalla Dorkan spettarii. Onks Tsilarist tulossa turbokiihdytteist gonzojournalismii. Miks John Lennonille ei skrivattu Dorkan paprui. Lennon oli slangidiggari ja bulikaliberinen ärsyttäjä. Balanseeras, bokraili ja protesteeras. Beatlesit skulas sitä joka yö Hampurissa, bulissa bordellissa. . Ihan niinku kaikki bändit ja solistit tuuttaa omaa rock’n’rollii. Ekat Dorkan paprut skrivattiin Ilkka Taipaleelle 3.1.2019. Ku Klux Klan fleggas biitlesien fotoi ja järkkäs kaikenlaist rähinää. Joka poppoossa joku on eniten jätkä. Naapurin friidu opetti sille roisii tsoukkei. Eli Dorkan paprut ois tarttenu dilkkaa Lennonille postuumisti – ja oisha se ollu helkkarin kornii. Se rupes skrivaa omii absurdei tekstei. Sitä paits Dorkan paprut oli Tsilarin nykytoimituksen idis ja Slangijengin hallitukselt, ku sillo tsittas, se flygas hitosti yli hilseen – eikä hitaimmat bonjaa sitä vieläkää. No, tot tahan se oli, mut jengilt brennas käämit Jenkkilän Bibluhuudeilla. Paul McCartney skrivas esipuheen: ”Eihän siinä mitään järkeä tarvitse olla – jos se on hauskaa, siinä on ihan tarpeeksi.” Dorkat tsennaa toisesa. Sanat surrea listisen kummalliset: sä voit lyödä mua dunkkuun, brennaa mun hösen, pöllii mun fiuden, dokaa mun brenkut, fudii mua pläsiin, bamlaa must skeidaa… kuhan et vaan steppaa mun sinisille mokkatsengoille. Tää biisi on Carl Perkinsin. Ne bonjaa gonzon epäpyhän huumorin. Anne taan dorkuuden loistaa. 5 Tsilari 3 | 2024. Se ei ottanu itteesä, eikä mitään muutakaan, vakavasti. Luova dorka vään teli sanoja jo skloddina. Kaikki on dorkii eri tavoin. Kumpikaan ei matele ineen aivojen kautta, ne dyykkaa suoraan skreboihin. Tarpeen tullen se viritti arvostelu kyvyn ja maun kehnoiks. M eist joka kundi ja friidu bamlaa, skrivaa ja sjungaa ikiomaa slangii. Otetaan vaikka klassikkobiisi Blue Suede Shoes. Stadin Slangi ry födas vast syyskuussa 1995 ja kulttiaviisi Tsilarii ruvettiin duunaa seuraavana vuonna. No, ku se yks höneli, kajahtanu strittibolla, pahalla tavalla dorka Mark Chapman skotas Johnist ilmat pitskulle Nykissä joulukuussa 1980. Siis slangi ja rock’n’roll. Elvis duunas siit tanakamman version. Se oli Lennon, ku stikkas, et Beatles on populäärimpi ku Jesse. HEDARI SEPPO PALMINEN Lennon oli slangidiggari ja bulikaliberinen ärsyttäjä. Se hittas biblusta Lewis Carrollin skloddeille skrivaaman Liisa ihmemaassa. Se on ehkä paras esimerkki dorkuuden voimasta. Se ei maindannu skeidaakaan itteesä taukimpien höpinöist. Gonzo vaatii redak tööreilt jerkkuu talenttii, fotareilt öögaa, kaikilt duunaajilt bodattui pallei – ja pluggaajilt slangidiggarin snajuu. Kimpas ku duunaa, kaikkee rosoo ja särmää ei tartte smirglaa vek
vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. varajäsen Valtteri Hellgren valtteri.hellgren@gmail.com Sirpa Halmela, taloudenhoitaja (hallituksen ulkopuolelta) sirpa.halmela@elisanet.fi Tarja Valli, sihteeri (hallituksen ulkopuolelta) toimisto@stadinslangi.fi Hallitus Toimituskunta Päätoimittaja Seppo Palminen seppo@palminen.com 050 552 1360 Toimitussihteeri Tiina Linna tsilari@stadinslangi.fi 050 435 2778 Valtteri Hellgren Matti Kainulainen matti.j.kainulainen@gmail.com Risto Kolanen Virve Kuutar Rafu Nyberg rafu.nyberg@gmail.com Mikko Seppälä mikko-olavi.seppala@helsinki.fi Tsilarin vakkarifotaajat Raimo Granberg Marit Henriksson Esko Koivisto Raimo Kuitunen Jarmo Meriä Aki Schadewitz Matti Snellman Taitto Sivupainajainen Kirsi Pääskyvuori Ulkoasu Oy Graaf Ab Paino Grano Oy ISSN 1239-9523 Aikakausmedia ry:n jäsen Kulttuuri-, mielipideja tiede lehtien liitto Kultti ry:n jäsen Byroo on kesiksel eli boses 13.6.-5.8.2024 6 Tsilari 3 | 2024. 045 186 7238 www.stadinslangi.fi Harri Saksala bamis harri.saksala@gmail.com Virve Kuutar varabamis virve.kuutar@gmail.com Outi Havia outi.havia@kotiposti.net Risto Kolanen ristokolanen@gmail.com Raimo Kuitunen raimo.kuitunen@outlook.com Reijo Lainela Jäsenrekisterinhoitaja reijo.lainela@gmail.com Ragnar (Ranccu) Lilius ragnar.lilius@gmail.com Soile Tammisto soile.tammisto@elisanet.fi 1. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen ja Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä stadilaisuuden ilosanoman levittäminen. Byroo on auki ti klogu 14–17 ja to klogu 15–18 (voi tulla muutoksii, himasaitilt hittaat ain vikan tiedon). Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti 29. Muut byroon asiat hoituu parhaiten meilis: toimisto@stadinslangi.fi tai skulaamal: 045 186 7238 Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. BYROO: Jäsenasiat, reduilmottautumiset, ostot lafkasta, Tsilarin tilaukset ja osoitteenmuutokset. varajäsen Lasse Solman lasse.solman@gmail.com 2. Voit käydä tsekkaa, mitä kliffaa slangija Stadi-kamaa hittaisit itelle tai vaik frendeille lahjaks. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin
Oon joskus aiemmin kertonu et meitsin musahommat starttas ku olin vielä ihan skoddi. Eikä ollu mitään kunnon kamo ja kaan mut ne mitä oli, niillä pärjättiin. Se oli 50luvun puolväliä, olin jotain 8 v. Hilluttiin ”Pälsin Tivolissa” (Hgin Yhteislyseo) Lapinlahdenkadulla. Ja bändi elää – ja potkii! . Ei oo skagattu kopsata muitten idiksiä vaan alettu duunaan ja sit ku on duunattu, on duunattu kunnolla. ja aloin rampata viikot tain Pahlmanin Helgen kurttuopissa Aleksis Kiven kadulla. Ankaraa vääntöö, Pahlman oli tiukka musavääpeli mut hyvä niin. Sit vaan haku päälle ja koko ryhmä kasaan – Topmost!! Treenikämppä hoitu Tehtaankadulta erään talon klitsusta ja hirvee treenaa minen potkastiin käyntiin! Kliffaahan se oli, jos mikä! Skolen jälkeen budjattiin kämpällä! Ei mitään nuotteja ollu. Ja sinne päästiin. Musankin suhteen juitsut on menny just niin. Glaiduu kesistä!! skulataan ja bamlataan Hara, bamis 7 Tsilari 3 | 2024. Radiosta nauhotettiin biisejä ja sit vaan korva kuulolla niitä hinkkaamaan. Kybällä ”Metsäkukat” ja muut haltuun! Kun tää rautalanka tuli sit muotiin joskus 60luvun alussa, se ei kiinnostanu mua niin yhtään. Se oli mulle ihan maitoo. Ja sit ku oltiin saatu neljä viis biisiä johki kondikseen, alettiin kyseleen, mihkä päästäis veteleen. Niin se meni. Klitsutarinaa S tadissa on aina oltu kiinnostuneita siitä mitä jengi maailmalla puuhaa, niinku kaikesta nyyasta ja semmosesta. Siihen vaikutti ehkä eniten et olin hiffannu radiosta tai jostain jotain paljo paljo styrkempaa eli jatsia eli jaskaa! Mustaa kamaa! Se oli tosi dynyä! Ja sit vielä se Duke Ellingtonin ison bändin veto Kultsalla! Voi herra jumala sentään mikä ryhmä ja mitä musaa! Harri (13 v.) oli ihan monttu auki! Et tommosta voi olla!! Kun Rollarit ja Animals ja sen tyyppiset bändit jyräs sen rautalangan ja tuli blues ja rytmibluusi ja semmoset ruutsimmat stailit, mä olin et nyt bändi pystyyn – ja äkkiä! Onneks eka bändikaiffari löyty läheltä eli luokkakaverini Gugi. Ja asenne on ollu niinku se et jos noi duunaa tommosta niin miksei mekin. Oman skolen bileisiin. BAMIS HARRI SAKSALA Radiosta nauhotettiin biisejä ja sit vaan korvakuulolla niitä hinkkaamaan. Lällyä. Mut se eka veto meni niin kiville et päätettiin et tää oli tässä, Topmost loppu tähän!! Varmana! Mut antakaas olla, kului jotain pari viikkoo niin taas oltiin siellä treenikämpällä – Tehtaankadun klitsussa!! Toi tapahtu siis syksyllä 1964 eli Topmost 60vjuhlavuosi menossa
Otto oli kans innokas puutarhamies ja moni toimimies muutenki. Annala pysy kolmes polves samal suvul, mut ku Lennardil ei ollu omii skidei, se skrivas stadille, ett puisto avattas stadilaisille ja huvilast tehtäs museo. Kolmas kummi nimettiin myöhem min. 1990luvul stadi päätti, ett siit pitäs kehittää puutarhakulttuurin keskus. – En edes muista, missä kaikessa se oli mukana, Riitta toteaa. Nill oli jo huvilan alueel toimintaa. Tarja oli kans messis huvilan uusis avajaisis, ku ulko seinät oli moglattu. Piti perustaa kiinteistöyhtiö. Otto tais olla Riitan sukulaissielu Otto ja Anna Wasenius rakennutti Annalan kesähuvilaks 1832. Riitta on usein ite mes toilla kybält aamulla. Mut stadi ei blisannu yhdistykselle. Riitast tuli yhtiön ba mis. Sadal donal bygga vaihto omistajaa vuonna 2017. K u Riitta Korhonen bamlaa, mitä kaikkee se on duunannu Stadin hyväks, se sanoo koko ajan: ’me’. Riitan spesiaali on gluteenittomat, vegaanit taatelikakku ja saaristolais leipä. – Nyt Annalan tiloi vuokrataan, järkätään konserttei ja sunnuntaisin on kahvila. Ne on nyt esillä huvilas. Annalan upeet istutukset ja Riitta venaamas kahvilan avaamist. Ehtona oli ki, ett ne pitää säilyttää Annalas tai sit lahjoittaa kaupunginmuseolle. Otto istutti alueelle 200 lehtipuuta, duunas talvipuutarhan. Sillon snadi Lasse eli Slangin nykyne kunniabamis budjas Annalan keltases byggas. Ku Annala bygattiin, ympäristö oli surkees kondikses. Ja sithän se duuni vast alkoi, ku huvila pantiin kondikseen. Mut onneks stadi hiffas sit, ku Ara bianrantsuu alettiin byggaa, ett An nala on snygi mesta ja puistoo alettiin kunnostaa. Näyttää siltä, että Otto ja Riitta on sukulaissieluja, Riittaki on mones ju tus messis. STADIN FRIIDU TEKSTI VIRVE KUUTAR Yhes Friidu-ehdotukses skrivattiin: “lähti luomaan kulttuurikeitaan helsinkiläisille rapistuneesta Villa Annebergista”. Leipuriryhmä duunaa tarjoilut. Puisto duunattiin, mut museota ei. Riitta bamlaa, ett Tarja on ollu hyöty kasviyhdistyksen jäsen jo monta vuot ta ja Laura Kolbe kulttuuri ihmisenä kiinnostu puistosta ja puutarha kulttuurista. Sen lisäks, ett se on saanu bulisti aikaa, se ei ota koko glooriaa itellensä. Jo ennen huvilan slump paamista, sen 190vuotis bileisiin oli pyydetty Laura bamlaamaan Euroopan puutarhakulttuurista. Annala on nyt snygi huvila ja upee puutarha. Annala blisataan! Riitta oli Hyötykasviyhdistyksen ba mis, ku ne kuuli 2016, ett stadi aikoo blisaa gamlan huvilan, ku vaati remp paa. Riitta ei aikaillu, ne alko samlaa nimii papruihin: ”pelastetaan Annalan huvila puutarhakulttuurille”. Sit ne alko kerää fyrkkaa, loput Riitta bamlas pankilt lainana, ett yh distys vois slumppaa huvilan. Sitkee kaupunkiaktivisti Stadin Friidut pyydettiin kummeiks Annalan kummeina on kaks Stadin Frii duu: Tarja Halonen ja Laura Kolbe. Yks vuokralaisist oli Liemo lan puutarha, joka viljeli kasviksii ja blisas niitä torilla. Sen pelastaja on siis hyvä tyyppi Stadin Friiduks. – Tää oli aika pitkään unohduksis, Riitta bamlaa Annalasta. Mesta oli vuokralla, huvilaski bud jas jengii. Eläkkeellä olevan suurlähettilään Pekka Kujasalon kummitäti oli alku perästen omistajien sukuu eli Wase niuksii ja Riitta kertoo: – Hän toi meille arvokkaita esineitä huvilan alkuajoilta. Yhteistä niille on rakkaus puutarhoihin. FOTO: VIRVE KUUTAR 8 Tsilari 3 | 2024
9 Tsilari 3 | 2024. Se flyttas Stadiin vuon na 1963. Riitta sanoo, ett skidien kans on ihanaa. Duunin ohes Riitta opiskeli. Sitä aikaa Riittaa minnaillee oman kaupunki aktivismin heräämisenä. – On täs ollu kaikenlaista, Riitta skriinaa. Se hiffas, ett Suomes ki turve sopis hyvin hoitoihin. Riitta bamlaa selvästi pettyneenä: – Kaikki sano: joo, joo, mut sit se oli: ei, ei. Ne vastusti kans Arabianrannan stydii byggaamista, mut kehnommal menestyksel: – Ei meitä paljon kuunneltu. Ei onnannu, mut Riit ta pääs duuniin turvelabraan. Toukokuus Riittaa kävi haastatte lemassa korealainen toimittaja ryhmä. Riitta oli messis järkkäämäs koulutusta turve hoitajille. Mä en ole vielä oppinut sanomaan tehokkaas ti ei. Riitta on kans messis Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin liikkeessä ja oli jo sen esiselvitystyöryhmäs, mis oli stadin edustajatki. Kaikil aktivistihommil ei oo yhtä onnellinen loppu ku Annalal. Hyötykasvi yhdistys neuvotteli vuonna 2000, ett saatiin Anna lan kasvimaat kondikseen. Bamikses taas ViikkiSeuran bamiksena Riitta on ollu niin kauan, ettei enää ees muista. Riitta on ollu pikku Marttana. Lisensiaattiduunin se skrivas turpeesta, kartotti Suomen soita ja niiden laatuu. – Minuun slangi ei oo valitettavasti tarttunut. Jos Stadis ois enemmän sellasii aktiivei ku Riitta, ni tääl vois moni asia olla paremmas kondikses. . Erityisesti harmitti, kun melkein 15 vuotta kasvatetut trooppiset kasvit hei vattiin mikä minnekin eikä stadin di rikat bonjannu Gardenian merkitystä. Mutta tosi hyvä, että säily tetään tällaista perinnettä. Stadiaktivisti födas Riitta budjas Annalan naapuris sil lon, ku se oli viel vuokrakäytös, ja oli Toukola Vanhakaupunkiyhdistyksen hallitukses ja sit bamis. Nyt puhe on yleiskieltä. Sitä paitsi siel on jo ihan vieres valmis mesta koptereille Malmin flygekentsu. Kylpylät ei sitä bonjannu, ois ollu sotkusta hom maa. Siel oli puutarha aihetta, erilaisia tapahtumia, järkättiin semi naareja, kutsuttiin kaupungin hallitus tsiigaamaan. Talon pitskulla on kans snadi palsta ja niityllä Riital on aari viljeltävää. Se oli päässy tu tustumaan kuukauden stipendiaattina ItäSaksas turpeen ja soiden käyttöön. Riitta oli aiemmin kansainvälises turve yhdistykses aktiivina (yllättyks joku?). Nyt Riittaa huolettaa Viikinmäen huipun snadi, mut snygi kalliosuo, joka jää alle, jos mestoille bygataan. Ku messis on toine aktivisti, joka viel tsennaa stadin tsydeemit, ne skrivaa kannanottoi kaavauudistuk sist, niinku vaik vastusti Kivikon helikopteri kenttää. Aktiivigeologivuosina Riitta budjas eri mestois ja bamlaa, ett siihen aina tarttu paikkakunnan murre. Annalaski on kasvimaa. Pikkuserkku vihjas, ett käy kartanpiirtäjän kurssit ja tuu tänne Helsinkiin. – Kun ei kukaa muu suostu. Sinne tulee kummipäiväkodin skidit keväällä istuttamaan ja syksyllä korjaa satoo. Snadist asti ahkerana Riitta funtsaa, ett aktiivisuus ja yh teisöllisyys on tullu himasta. Viikki seuran kans Riitta oli messis pelastamas Gardeniaa. Sen mutsi oli Martoissa ja faija maamies yhdistyksessä. On ollut monta mutkaa matkassa, et tä kaupunki ei sitten satsannut tähän, Riitta bamlaa lungisti, vaik vois stadi aktivistii ottaa tollanen saamattomuus kupoliin. FO TO : V IR V E K U U TA R Seinällä Otto ja Anna Wasenius voi tsiigaa tyytyväisinä, miten upees kondikses niiden gamla huvila on. Siit tulis bulisti meluu viikkiläisten himahuudeille. Pikkuserkku oli duunis geologises tutkimuslaitokses. – Mut sitä kehitetään nyt tässä. Ku Hara skulas Stadin Friidun nimi tyksestä, Riitta funtsas: – Hieno juttu, kertakaikkisen upeeta! Ekaks Riitta kyl funtsas, millä perusteella ja kuka oikeen keksi sitä ehdottaa. Ku se pluggaa tän stoorin, ni ehkä se sit bonjaa, mil perusteella. Riitan himas EkoViikis partsi on joka kesä ku snadi kasvihuone: tomaat tii ja bulisti kukkii, joskus salaattii ja jotain muuta. Slangi ei oo tarttunu Riitta flyttas Stadiin tosi nuorena Sa vosta. – Ku meen sinne Savvoon, ni sit huastetaan savvoo hiljoo ja kovvoo. Enkä skrivannu ees siitä, että se vielä kasikybäsenäki käy skulaamas ten nistä ihan skaboissaki. Sieltä korealaiset kekkas kutsuu Riitan 2008 EteläKoreaan tsögaamaan hyvää hoitoturvetta. Eka hyvä teko oli se, ett ne sai rekat veks Hämeen tieltä. Oma savon murre tulee esiin vaan, ku käy himahuudeil. Jossain vaihees huvilan katto alko vuotaa, sen stadi korjas. – Kotoa en päässy kouluttamaan itseäni. Riitta yrittiki sinne kartanpiirtäjäks. Riitta hiffas, ett siel mutakylpyhoidot oliki turvehoitoi. Riitta valkattiin yhdistyksen kunnia jäseneks vuonna 2000, ku se lopetti ba miksena ja flyttas EkoViikkiin. Sit bygga oli tyhjillään vuosii ennen ku stadi kekkas, ett sen vois blisaa. Ne kävi blisaamas taimii, joita sen mutsi oli kasvattanu, tilas siemenii, pussitti niit ja blisas. Kekattiin sit turvesauna. Siksi oma murrekin on häipynyt. Luonto on tärkee Koulutukseltaanki Riitta on luonnon tutkija, geologi
Mummi oli tehny työurasa mainos piirtäjänä. J. Mä hif fasin vast aikusena, ett isovanhemmat kerto samoist tapahtumist, ku ne bam las vuodest 1918, niin erilaisii niitten stoorit oli. Janne Saarikivi kuuluu optimistiseen sukupolveen FOTOT: ESKO KOIVISTO. – Tosi hyvä fiilis, stadilaisena tää on mulle jopa bulimpi kunnia ku E. Sen fönarit oli gartsan alareunassa. Sulka hat tuun ja stipendi handuun, tokaisee Stadin Kundi 2024, Janne Saarikivi. Miltä nyt tuntuu. Isoukki lukitiin mieli piteesä takia fengikseen Skattalle, ja koska vankienhoito oli noina aikoina bulisti surkeemmas jamas, ku nykyää, piti heela fämilin flyttaa peräs. Arkisin Saarikivi ja sen broidi vietiin päivähoitoon mummin galleriaan. Mummin galleria oli Yrjön ja Eerikingartsan kul massa, klitsussa. Sen mutsi, mun mummi, eli yli 90vuotiaaks ja kerto usein, ettei ollu hiffannu mitään krigun uhkaa tai mitään. Mulle se oli turvapaikka: gamlat ihmiset ja gamlat merkitykset painuu maan alle, ja mä voin olla tur vassa siellä. – Gamlat ajat tuli aika iholle. – Isoukki oli itse asias hillonnu kasa kaupal gamloi breivei, ku sen skidit ja vaimo oli skrivannu sille fengikseen, Saarikivi muistelee. Sit kerran talkkari skulas ovikelloo ja käski painuu pommisuojaan. Kaupungissa tarvitaan paikkoja, joihin lain koura ei ulotu. Tulevaisuudesta ei kukaan tiedä, mutta Saarikiven mielestä kielen puolesta kannattaa vaikka delaa. Ku bluggasin niit, mis oma ukki oli skloddina tikkukirjai mil skrivannu, että “meillä on isi, sinua kova ikävä, mikset tule jo kotiin”, ja sit isoukki oli vastannu, että ei voi nyt just tulla… Saarikivi vaikenee. 10 Tsilari 3 | 2024. – Mulle Stadi on ainoo hima tääl Härmäs, vaik ulkomail onki tullu bud jattuu – Viros, Norjas, Unkaris, Venä jäl, Ranskas… Mun faija födas Tölikas, talvisodan aattona. Mutta toi saalta, eipä noi heinähatut tuol landel muutenkaan bonjaa haagalaisen sielun syvyyksiä. Se oli vaan ollu bei bin kans “imetyshöyryissä” himassa. Mummin taidegalleria Yrjönkadun ja Eerikinkadun kulmassa oli lapsuuden turvapaikka, lukiovuosia Kalliossa väritti toivo, ja nuorelle aikuselle maailma oli yhtäkkiä ihan auki. Nyströmin palkinto, jonka sain pari vuotta sit – se on siis vähä niiku tiede miesten Finlandiapalkinto. Saarikiven isoisovanhemmat pääty kumpiki Stadiin “vuoden 1918 tapah tumien takia”. – Joskus mä funtsaan, ett voinks mä edes sanoo, ett mä oon stadilainen, ku mä kerta oon Haagast. Mutsin suku oli valkosii ja faijan puolelt taas punasii. Muuten perheen faija olis delannu nälkään ja galsaan. STADIN KUNDI TEKSTI TIINA LINNA Janne Saarikivi minnailee mielellään gamloja hyviä aikoja – niinhän me kaikki. Radan varresta klitsun kautta Bärtsiin Skidinä elämä Haagassa oli idyllistä. Kesäinen aamupäivä, helsinkiläinen kahvila, ei taustamusaa. – Mulle Stadi ja stadilainen kulttuu ri on kuva just noista ajoista
Tarvitaan enemmän joutomaita, tyhjii rakennuk sii, tiloi, ku jää sivuun. Itänaapuriin kin Saarikivi on valmis lähtemään heti, ku sinne taas pääsee: tiede ei odota. Tavallaan vois ajatella, että vaihtelu on slangin aluemurretta. Slangin aluemurteet Kielitieteilijä Janne Saarikivi on sitä mieltä, että Stadin slangi on kieli, ei murre. Bärtsist Saarikiven kanssa samal ta vuosi kurssilta pääs stuiduks moni nykypäivän kova taide ja kulttuuri nimi. Miten kaikki oikein hoituu, kun tutkimustakin on ja vapaaaikaa ja perhesuhteit pitäis kans vaalii. Välillä se skrivaa kolumnei, esseit ja arikkeleit eri lehtiin, välillä on vie raana radioohjelmas, joskus se antaa haastattelui lehdille ja toisinaan istuu telkkaris pamisemas milloin missäki paneeli tai muussa keskustelus. Niin sen kuuluu mun mielestä mennä, Saarikivi funtsaa. Itse asiassa skagasin varsinki Kantsuu, PohjoisHaagast pohjoseen, siel oli aika eri meno ku meillä. – Ja sit yks tärkee juttu, ku kuuluu stadilaisuuteen, on mun mielestä se, ett täällä viihtyy myös kesällä. Se puuhaa ja häärää kaikenlaista handut saves koko ajan. Kasarin ja ysärin vaihteessa oli buli murros monel tapaa. – Slangist mulle tulee aina mieleen mun faija ja sen broidi. . Niillä, ku steppaa nyt aikuiseen elämään, on ihan erilainen maindsetti. – Mä oon aika rotsi auki mones asias, esmes mun arkielämä on usein aika levällään. Yks niist on vuoden 2018 Stadin Friidu, Maija Vilkkumaa, toinen pit kän linjan politiikan vaikuttaja, Stadin apulaispormestari Anni Sinne mäki. 11 Tsilari 3 | 2024. Se on merkki siitä, ett slangi on elävä kieli, ku vaihtelee kaupungin osien välillä. – Mä diggaan tätä, ett kaupungin osissa on eri kulttuuria, eri identiteet tiä ja eri slangia. Niissä kaupunki voi elää ja hengittää, kaikkee ei tarvi siivoo ja sukii. Kaupunginosaidentiteetin lisäk si stadilaisuuteen kuuluu Saarikiven mielestä tietynlainen kapinallisuus ja se, että kaupungissa tarvitaan paikko ja, joihin lain koura ei ulotu. Me kasvettiin aikusiks maailmas, ku oli täynnä toivoo ja positiivisuutta, ja se näkyy meidän koko sukupolvessa. Välil mä nakkelen mun skideille gamloi slangisanoi ja skriinaan, ku ne ei snai jaa sanaakaan. Myöhemmin piirit laajeni enem mänkin, ja varsinkin vuodet Bärtsin lukiossa 1989–1992 toi elämään stogen ja dösan: – Aina piti päättää, kummalla men nään, koska molemmat oli käytös. Ei odota Saarikivikään. Niiku kaikki fiksut tyypit, Saari kiviki on bonjannu, ett tärkeet elä mäs ei oo muitten miellyttäminen tai vieras koreus vaan se, ett keskittyy nii hin asioihin ja ihmisiin, joilla on itelle eniten merkitystä. Toisaalta se funtsaa – niiku kaikki tutkijat aina siit aiheest, mitä ne tutkii – onks kaikkee ihan pakko määritellä niin jetsulleen. Boheemi tutkija keskittyy oleelliseen Vaikka boltsi tuntuu olevan niin jen galta, ett vuoden 1918 tapahtumat ei keskiikäsest Saarikivest tunnu niin kaukasilt ku parikybäsest stuidust, boheemi kielentutkija uskoo edelleen rauhaan ja rakkauteen. – Me ollaan boheemi sukupolvi. Toisaalta nykyään bamlataan sel last slangii, mist Saarikivi ite on ihan pihalla. Ei tarvi lähtee böndelle raataa, hakkaa halkoi tai nauttii luonnonrauhast. Galsa krigu päätty, Berliinin muurin murtu, Neu vostoliitto hajos, Eurooppa ja maailma avautu, ilmassa oli uskoa rauhaan ja parempaan tulevaisuuteen. Ne bamlas klif faa gamlaa slangii, sellast, mist mun omat skidit ei bonjaa yhtään mitään. Yli päänsä elämä varsinki kakarana kes kitty aika paljon raiteiden ympärille. "Me kasvettiin aikusiks maailmas, ku oli täynnä toivoo ja positiivisuutta, ja se näkyy meidän koko sukupolvessa." Kaupungissa tarvitaan paikkoja, joihin lain koura ei ulotu. Himas on sotkusta ja aikataulut vähä niin ja näin, mut mä en jaksa maindaa siit, koska se ei oo mulle tärkeetä. Meille kaikki oli mahdollista
Saatiin taas dilkattuu infoo Slangi jengistäki ihan uusille hemmoillekki. Reitsu Lainela, ku oli ite stagel, bamlaa: – Hykkylän skolen tekniikka on kyllä uskomattoman hyvä ja moni puolinen. Hykkylä oli hyvä valinta senki takii, ett siel oli ihan huikeet kamat. sit skolen juuret sai alkun sa Viipuris. Siit me kekattiin pyytää se kans bileisiin. Löytyy videotykkiä, ääni tekniikkaa ja lamppuja vaikka mihin valoshowjuttuun. Buffast ei saanu tsufee Ennen ku jengi pääs saliin joraamaan, venattiin rukousaulas. Meil kävi tsä gä, ku se sattu dallaan saliin just sillo, ku me oltiin siel ja skolen vaksi pyys sen jeesaan. Niist puolet oli Slangin jäsenii. STADIN MESTAT TEKSTI VIRVE KUUTAR Kuka ei minnais omii skolebailui! Millast musaa siel oli, kuka siel skulas, kenen kans pääs joraan tai miten maikat niuhos, ettei vaan kellään ollu brenkkuu messis. Ku kasööri Sirpa reknas tulot ja menot, ni oltiin lähel nollaa. 12 Tsilari 3 | 2024. Reitsu alko funtsaa, onkohan muis skoleis nykysin samanlaisii tsydeemeit ja minnaili omaa skolee, Larun kansista 60luvun alus: – Siellä ei ollu juuri mitään vempai mia, paitsi se tavallinen keskusradio ja rupiset snadit ämyrit joka luokka huoneen ylänurkassa. Se on monen slangilaisenki gamla skole. Mesta sai gam lat hykkyläläiset minnailee, miten sin ne dallattiin enne parijonos. Toivottiin, ett jen gii tulee niin bulisti, ett saadaan kaik ki kulut bungattuu. Selvästi monet hykkylä läisetki innostu lähteen messiin siis. Mut ei sitä nappii niin iisi ollu pai naa. Bileet päätettiin järkkää 2024, mikä sattu viel oleen skolen juhla vuos. Tasan 150 v. Talkooduunareit eri hommiin saatiin Slangijengist ja hykkyläläisist. Sitten kerättiin kovalla härdellillä jätepaprua, siitä ku silloin maksettiin jokunen lantti per kilo. Repe tsiigas ihaillen heti ekal kerral, ku käytiin skoles, miten skolen oppilaal Onnil oli homma hallus. Reitsu, Hara ja Tommi 60-luvun fiiliksis. Tasan 150 v. Aloin funtsaa, ett vois järkkää bailut, mis fii listellää eri vuosikymmenii. Joku valitti, Nostalgiset skolebailut FOTOT: RAMPE KUITUNEN Lasse Liemola ja Jukka Riikosen bändi sai jengin joraamaan. Sielt se sit krigun aikaan flyttas Stadiin Helsingin kaksoisyhteis lyseoks. Niille, ku on bilettäny 70luvul, oli aika huikeet pluggaa, ett kundit skulas enne sprigi päällä. Kova juttu! Meillä oli ihan telkkari skolessa. Ei me oltas ilman jeesii niist selvit ty. Päätettiinki järkkää nostalgiset skolebailut slangijengille. Meit oli noin 150. Hykkylän bileet minnataan Juttusarjan vikas osas oli Hykkylän legen daariset bileet. Sillä fyrkalla sitten ostettiin kouluun televisio. Siin oli kans buffa, mis blisattiin snadii snäk kii ja virvottavii juomii. Suunnilleen siin onnistuttiin. Olis skoleen kyl bulimminki jengii mahtunu. Jengii oli bulisti Libareit blisattiin jäsenille kybäl ja muille kahel kybäl. Siks oli iisii valk kaa nostalgisten bileiden mestaks Hyk kylä. I dis alko itää, ku Tsilaris skrivat tiin skolebileistä, ekaks Heikki Rautvuori 60luvun konven teist (Tsilari 4/2021), sit Maarit Niini luoto minnaili Esa Kataja vuorta, jonka foto oli bilejutus (Tsilari 5/2021). Ja ne kaikki skulaa nappeja painamalla. sit skolen juuret sai alkunsa Viipuris. Ja siel se hoiti homman ihan kybäl. Sarja sluuttas mun stooriin 70luvust
Niilt lysnattiin Lassen biisei ja siirryttiin kätsysti 60luvulle. Dj Andy ja sen friidu FOTO: REPE RANTANEN 70-luvul ei enää bileis ollu bändei, vaa sillon soi diskomusa. Ja tietty talkoolaisille ja kaikille niille, ku skulas ja shungas jengin iloks stagel. Se oli londannu stailinsa Andy McCoylta. Hara bamlas slangist ja mä Hykkylästä. Millo skolebailuis on kukaan tsufee ruvennu keittään, hei?! Samal oli Lafkan kamoi myynnis, musaa, snygei tpaitoi ja Raija Tervo maan kniigoi. Rukousaulas oli buffa. Exhykkyläläinen Pekka, ku oli messis bileis, sano mulle myö hemmin: – Tylsint oli se, ku sä menit sinne ylös sanoon, ett bileet on loppu. vuoden biisi – siis musaa, mitä skolebailuis sil lon skulattiin. Seki on musahemmoi, skulannu aikanaan Steel City bändissä, joka nosti Kaija Koon pinnalle, skri vannu sille monta tsibaletta. Reitsu funtsaa, ett jengi tuntu diggaavan bailuja ihan kybällä. Raijahan on kans Hyk kylän friidui. Buli kiitti kaikille bulist duunist, Repe, Reitsu, Rampe ja Valtteri! Niin ja Sirpa, joka laitto buffan bungaus välineet kondikseen ammattilaisen ottein. Niin se vaan on, ett kimpassa on kliffempaa. Ja sekin treenis tais kulua valtaosin kah via lipitellen ja jotain makeita möyk kyjä napostellen muusikkojen juttuja höpisten. 13 Tsilari 3 | 2024. Repe pyys frendinsä Egon eli dj Andyn messiin. Kliffaa oli Bailuis jorattiin, lysnattiin hyvää mu saa, minnailtiin gamloi skoleaikoi ja treffattiin tuttui. Lassel oli viel yllärinä gamla grammari, mil pysty skulaan savi kiekkoi. Koko lodju kniigoi meni ja kai Lassen fanit haki niit nimikirjotuksiiki. ettei ollu tsufee. Mä meinaan siinä mielessä, ku me tree nattiin vain kerran ennen keikkaa. Livemusaa 60luvult skulas näit bi leit varten koottu trio: Hara, Tommi Lindell ja Reitsu, joka funtsaa: – Siellä stagella kun skulattiin Ha ran ja Tommin kanssa, niin se taisi mennä ihan nappiin loppujen lopuksi. . Meil järjestelytiimiläisilläki oli tosi kliffaa. Jukka on gamla skoude ja se on skulannu Commander’s Gangin kans, Lasse on ollu niil solistina. Mutta hyvä fiilishän se on pääasia. Nyt Jukka kokos kvintetin ja snygisti starbut ve ti evergreenei 50luvun skolebailujen stailiin. Proggis Bamis Hara Saksalan kans me kimpas avattiin tilaisuus. Joku hiffas, ett sil oli jopa snadi flinda messis. Sit stagelle nous Las se ja Stadin Kundi 2006 Jukka Riiko nen. Dj Andy kokos soittolistan sil idiksel, että olis kaikilta 70luvun vuosilt ns. Tietysti se että skulaa parin niin ammattitaitoisen hemmon kanssa, niin sehän jo auttaa hitsin paljon. Stadin kunniabamis Las se Liemolaki toi omii kniigojansa ja sano, ett niit saa dilkkaa ilmaseks, mut nimikirjotus bungaa kybän. 70luvul ei enää bileis ollu bändei, vaa sillon soi diskomusa. Pitäsköhän järkkää viel uudet. Vaik järkkää skolebailui. Siks nostal gisiin bileisiin päätettiin hankkii tiski jukka. Ja jengille ku tuli bilettään
FO TO T: ES KO KO IV IS TO . Vai oliks se Slangijengin glooriabamis Lasse Liemola, Slangikuoro tai Iris Kukka, ku pyöristi huulet. Mut näin muikeit naamareit hittaa porukan joukost harvoin. Niitäks jengi diggas näin bulisti. Porukkaa oli ku pipoo Espan Lavalla. 14 Tsilari 3 | 2024. Siel julkistettiin Stadin Friidu ja Stadin Kundi -tittelien saajat: Riitta Korhonen ja Janne Saarikivi. Esko Koivisto nappas nää fotot Stadi-päivänä 12.6.2024 Espan lavan katsomosta. STADISSA TEKSTI SEPPO PALMINEN Mitä jengi tsiigaa. Lisää näist tsembaloist voit pluggaa Tsilarist numero 4. Apulaispormestari Paavo Arhinmäki bamlas snygisti ja Slangijengin nykybamis Saksalan Hara stikkas rennot juonnot. Suulberi skriinas ja vähäks oli jengii
Tsilarin numeros 5/2016 oli Prinssist buli henkilö haastattelu. Stadilaisen kulttuuriduunin lisäks Prinssi on legen daarisen SMC Lähiörotat räppikollektiivin jäsen, ku diggaa tykitellä varsinki gamlaa Stadin slangii. Nyt me voidaan vähän tääl toimitukseski brassailla, ett me on bongattu Avionin Prinssi jo enneku siit tuli niin meinstriimii, ett Stadi ite älys palkita sen. Tsilarist tuttu räppäri sai mitskun J ari Mölsä eli Avionin Prinssi sai Stadipäivänä Helsingin kaupungilt Kultainen Helsinki mitskun. Toinen, mitä Prinssi diggaa, on Tsilari. 15 Tsilari 3 | 2024. Stagella Janne Saarikiven (kesk.) kans alustuksen pamissu Tsilarin päätoimittaja Seppo Palminen (oik.). Tsilari onnittelee Avionin Prinssiä tunnustuksest. FOTO: ESKO KOIVISTO. Mitsku stikattiin sille, ku se on jaksanu vuosikym menii pitää Stadii, stadilaisuutta ja Stadin slangii esillä. Ehkä se on iteki plugannu Tsilarii ja varsinki Slangiopen Snadit palstaa, ku yhdessä sen biiseist se räppää, ett Tsilarist voi ja kandee sparraa slangioppei. Tiina Linna PME Records Espan lavalla blumsterit ja spettarit Kundille ja Friidulle stikkas tuttuun tapaan Virve Kuutar (vas.). Taustalla vuoden 2023 Stadin Friidu Seija Sartti
16 Tsilari 3 | 2024. k. Penkkareis on täys karnevaalimeininki: kaikki mikä on ollu kiellettyy, on sinä päivänä sallittuu. F. Nybergin pienessä ravintolassa” jo vuonna 1900. Seuratkaapa muidenkin SLANGILODJU HEIKKI PAUNONEN Penkkarit on jo kauan ollu skolen huipennus: lähtö skolesta, jäähyväiset maikoille ja askel aikuisuuteen. kello 7 j. m.) i l m a n v ä k i j u o m i a. Kun penkinpainajaisii vietettii raflas, mis jengi dokas rankasti yötä myöten, monet ekaa kertaa, se herätti vildesti pahennusta. Stadin skolet, osa 2: penkkarit Kaikki mikä on ollu kiellettyy, on sinä päivänä sallittuu. K otuksen sivuilla kerrotaan penkkareista: ”Sana penkin painajaiset juhlan nimenä on tullut käyttöön 1900luvun ensi vuosikymmeninä. ”Entinen ressu Väinö Tanner vietti kuitenki penkin painajaisii ” C. Perinne födas Norssis Ekan kerran penkinpainajaisii on avii sien perusteella vietetty Suomalaisessa Norssissa 1888. Uudessa Suomettaressa oli vuonna 1891 ilmotus: ” Helsingin Suomalaisen Normalilyseen esikoi set (8:s luokka v. Mut kaikki ei dokannu: ” Niin tulee nuorison tehdä. pp. Riemuu, riehumista, möykkää ja dokaamista! Hykkyläläisten penkkarisanomaa. Nykysuomen sanakirjan aineisto kokoelmassa on varhaisin sanatieto siitä vuodelta 1908. Paitsi maikkojen mielestä. Wii purin suomalaisen klassillisen lyseen kahdeksannen luokan oppilaat ovat päättäneet viettää ylioppilaskekkerin sä (”penkinpainajaiset” y. penkinpainajaisten vuosipäivä.” (US 8.3.1891 ja 10.3.1891; niihin viitattiin samas aviisis jo 10.3.1889.) Tapa levis nopeesti ympäri Suomee. FOTO: SKS:N KANSANRUNOUSARKISTON KUVA-ARKISTO / PEKKA ELOMAA. 10 p. 1888) kokous Hespe riassa tiistaina t
FO TO : K A N SA N K U VA LE H D EN N U M ER O 11 .3 .19 32 . Orkkis-kuvatekstis lukee, ett: ”Abiturienttien kovaäänistä ilonpitoa Helsingin kaduilla.” Penkkarimeininkiä melkein 100 vuotta sit. Förebilden till ordet har jag fått av en våra vänner, som föreslagit att det fula [‘ruma’] “penkinpainajaiset” (festen på skuddardagen) skulle bytas ut mot skuddargille [’pudistajaisjuhla’].” (Nordan 24.3.1924.) Pian ehdotettii, ett skuddargille lyhennettäs asuun ”skud dis” (Svenska Pressen 6.3.1926). – – Av verbet skudda kan man bilda ordet skuddardagen, som borde fylla ganska stora fordringar, det är kärnfriskt svenskt och målande. FO TO T: H EL SI N G IN SA N O M A IN A R K IS TO / T U N T EM AT O N . oppilaitosten ylioppilaskokelaat tätä hyvää esimerkkiä.” (Wiipuri 3.3.1898.) Merkitys muuttu Penkinpainajaiset on tarkottanu alun perin illanistujaisii, juhlaa jonkun tilai suuden, esmes käräjien, päät teeks: ”Perjantaina t. FO T O T: N U O R EN V O IM A N A R K IS T O . 13 p:nä pi dettiin Joroisissa tavan mukaiset käräjäin ”penkin painajaiset” kunnan omista massa Juhanalan talossa.” (Sawo 30.4.1888.) Koska penkinpainajaisii alettii viet tää ekaks suomenkielisis skoleis, sana tuli käyttöön kans sveduskoleis. k. Abirekka karkauspäivän aviisis 24.2.1952, jolloin karkauspäivä oli helmikuun 24. Penkkareist on skrivattu kans Nuores Voimas. Norssin abiletkan kärjessä helmikuussa 1966. Näytteitä fiudekyydist 20.3.1932 namberos. Oli kui tenki niitä, ku ei tykänny siitä ja vaati, ett pitäs käyttää ruotsinkielist sanaa: ”Det är många lovande människo barn, som i dessa dagar skuddat skolans stoft av sina klövar [’pudistaneet kou lun tomut sorkistaan’]. Kansan Kuvalehteen pääsi kans abit, ku oli fiudejen kyydis penkkaripäivänä. Kliffa, ett perinteet muuttuu ja säilyy samaa aikaa. 17 Tsilari 3 | 2024
Vi går med tunga hjärtan, vi skall sakna den. Nää sanat ei yleistyny, vaan edel leen sveduaviiseiski skrivattii ”penkin painajaisista”, kunnes 1938 nimi merkki Th. Marika Tandefelt kerto, ett Åggelby Svenska Samskolanissa lähtölaulu alko 1966 näin: ”Nu är det slut, vi lämnar skolan, it’s penkkis time. 18 Tsilari 3 | 2024. WIKIPEDIA: PENKINPAINAJAISET. Siin ovil ne maikat boustaili ja ratsas jengilt fiunoi. Sit illalla toiset viel raflaa ja toiset abiristeilylle, Stogiksee tai Tallinnaa.” Vaik abit lähti penkkaripäivänä suu rel mekkalal skolesta, niil oli viel siel stuiduskabat ja tenttei. Abeil on asiaa Abit oli etukäteen moglannu pah vi tai fanerilevyille iskulauseita ja piirustuksii, jotka saatto liittyy skoleen, stuidu skaboihin tai johonki ajankohtaseen aiheeseen. Nimimerkki H. TAMMI 1947. Stadin suomen kielisis skoleis oli jo sitä ennen alettu bamlaa penkkareista. Charlotta af HällströmReijosen artikkelia.) Penkkaripäivä alotettii riehakkaas ti skoleis. TANNER, VÄINÖ: NÄIN HELSINGIN KASVAVAN. 1950luvul niit oli jo buli letka. Muut fiudet tsöras sii nä järjestykses, ku ne tuli mestoille, mut Norssin bilikat oli aina ekoina. Tillsammans, nu säger vi adjö!” Jo kauan on ollu niitä, ku on tullu vikana päivänä skoleen jurrissa, ja niitä, joil on ollu flinda jemmassa kledjuis. Etkoiltii Vuokin mettel. Ja tietty, omat eväät messissä. LÄHTEITÄ: AF HÄLLSTRÖM-REIJONEN, CHARLOTTA: BÄNKSKUDDARGILLET ÄR INTE SÅ URSPRUNGLIGT SOM DET LÅTER (ILMESTYMÄSSÄ). Benkku ja Cride kerto Vuokin lukion penkkareista 2012 ja 2014: ”Plä näiltii monta viikkoo aikasemmi, mi te smuglataa märät penkkareil skolee. W. Oli mahtava fiilis skujaa niiden kaik kien ohi jonon kärkeen. . Helena Saarikosken väikkärin kannessa on abeja penkkariajelulla. Ja aina sillon oli galsa! Proggis jatku viel illalla. Kr. Me oltii pämppäämässä Poliisien majalla Larussa. Piispojen ja pappien rouvat vaati 1933 tiukempaa kurii skoleihin (HS 11.3.1933), ja Skolehallitus anto useesti kovii ordereita penkkareista (esmes HS 12.2.1958, HS 7.2.1969). Stadissa abit on tsörannu bilikoilla jo 1910luvun alusta lähtien. käytti niistä sanaa penkis (Svensk Ungdom 17.12.1938). skrivas aviisissa Suomen Nainen 15.3.1913: ”En kosketa maaseutu oloja, koska en tunne niitä. – Mutta Helsin gissä – en tosin puhu kaikkien koulujen oppilaista – niin, Helsingissä ajetaan automobiilillä tuntikausija.” Viel 1930luvun alkupuolella ajettii Espalla isoil umpi ja avofiudeil mut sit alettii tsöraa kuorkeil. Voisko se johtuu siitä, ett ekat penkkarit järkättii just Norssis. Nää kaks sanaa on sit kulkenu rinnakkain tähän asti. Niissä näky kans ajan henki. Sko les ne kierteli eri luokissa ja shungas (pilkka)lauluja maikoista. Startti oli Kaivarissa Merisatamassa. Luokan aktivistit halus niillä viitata chileläiseen yhty eeseen ja Chilen tilanteeseen, yhdellä jopa pluggas kaavussa: VOI CHILEÄ, VOI MEITÄ! Sit kaikilla oli aina bulisti karkkii kaikille skideille, ku oli tullu tsiigaa abeja. KIELIKUVASTIN 2006–2008. Hämyst hörppimistä vessois ja lopult Stadi ytimee rekkojen lavoil. Virve kerto, ett 1974 Hykkyläs A luokan abit oli pukeutunu tummiin kaapuihin. Aamu ku oltii kiskottu märkää, oli kyl hyvä men nä skolee pienis nousuis. KOTIMAISTEN KIELTEN KESKUS. Mentii raflaan tai vuokrattii joku mesta. PENKINPAINAJAISET ELI PENKKARIT. Ke min lukiossa abit puhallutettiin 1974 (HS 19.2.1974). Siinä skrivataan sanan alkuperäst: ”Penkinpainajaisten us kotaan olevan vapaa käännös ruotsin kielen sanalle bänkskuddagille.” Täysin älyvapaa tieto! (Svedusanoista bänkskuddargillet ja penkis ks. Oikee vika päi vä oli, ku niist tuli kevätjuhlas stuidui ja koko skole jäi kesikselle. Och utur den na tvångsinrättning, it’s penkkis time. Shungattii kans skolelle, ku jäi taakse. Joskus maik kojen huumorintaju joutu koetukselle. Sama meno, eri ajat Wikipedias on artikkeli Penkin painajaiset. Voi funtsii, miks Norssin bilikat oli ekoina. Penkkarit on penkkarit Tää kuvio on säilyny samana vuoskym menii. Abit oli sopinu jo etukäteen, millasis kledjuis ne skoleen tulee. Tsörataan Espalla Sit on ollu vuorossa penkkariajelu Espal la. Sit ku Norssin kolme bilikaa oli redi, letka lähti kohti Espaa. Saatii flindat stäässättyy boolseihin
de Talleyrand Kaikist välkyimmät tyypit rupee lehtimiehiks, toiseks parhaat glenssaa bisneksessä, roskasakki pyrkii politiikkaan ja paskiaisist tulee dumareita. C. H. S. Se bungaa snadimmin ku feislifti. SKÄFÄT, SPÄDÄT JA STUMPIT TEKSTI SEPPO PALMINEN Kustomoitui spädii Ku suulperi brennaa ja stadilaiset notkuu terdellä, ne on aika tahmeit keskittymään mihkään pitkiin jorinoihin. Jos kundi on falski, öögat kyrväyttää sen. Hallock Yks frendi elämän aikana on bulisti, kaks on hiton monta, kolme menee jo överiks. Francois de La Rochefoucauld NO READING AREA 19 Tsilari 3 | 2024. Mencken Älä koskaan jauha skeidaa ittestäs. Siks mä tsögasin taas nivaskan tällasii placeholdereit. Francoise Sagan Mä oon melko saleteis, et kaheksankyt prossaa jengist elää skloddist fossiiliks ilman ainuttakaa omaperäst idistä. Mick Jagger Ees Paunosen Hekan bulissa slangisanakniigassa suksee ei tuu ennen duunii. Malcolm Muggeridge Se, joka ei tiedä mitään dorkuudesta, on pöntömpi ku luuleekaan. Addison H. Jos sä oot tarpeeks bueno, fyffee flygaa sulle dörtseist ja fönareist. Auberon Waugh (engelsmanni, toimittaja) Giganttisin fiba elämäs on hinkuu tseenaamaan fyrkkaa. Yoko Ono Yli viiskytvuotiail friiduil pitäs olla ainaki yks pinkki paitis. Henry Brooks Adams Useimmille kundeille suksee merkkaa tsöraamist makeil fiudeil, kaikist seksikkäimpien kimuleiden kepittämist ja takafikkaa bungaa siit kaikesta. Pierre Proudhon Bulit bamlaajat ei oo koskaan bulei duunaajii. Thomas Middleton Skulaa, älä bamlaa. Kadu sitä, mitä sä oot jättäny duunaamatta. Vidal Sassoon Dorkaa, mut jengi ei bonjaa, et kaiken tarkotus on haalii niin paljo hilloo ku ikinä niin nopeesti ku suinkin niin stailisti ku mahollista. Rudyard Kipling Älä koskaan kadu mitään, mitä sä oot duunannu. Hayakawa Eka jutska, minkä mä tsekkaan kundissa on öögat. Lordi Rootes Ennen ku sä londaat fyffendaalii sun frendiltä, funtsaa kumpaa sä tarttet enemmän. Elmer Diktonius Maailma on niin turvoksis dorkuutta, et humoristin on kinkkist panna paremmaks. Sun frendit kyl hoitaa sen sun puolestas. Anne Dickinson Jos sun tekee mieli vastaa eldikseen eldiksellä, muista et brankkarit käyttää vodaa. Duunaa sitä, mitä sä diggaat. M. Laureen Bacall Mä diggaan sitä, et jätkät on jätkii – skrodei ja nulikkamaisii. Tukea lukemisen lopettamiseen Stöd för att sluta läsa Friidun idioottivarmasti vörkkivä kauneudenhoitotökötti on likinäkönen kundi. Malcolm McLaren Bulit on bulei vaan siks, et muut on polvillaan. Joka muuta väittää, jauhaa skeidaa. Siis ku joku on joskus jossain murjassu jotain jonkun mielest nasevaa, ni ku mesitsin kustomoi snadil slangispaissil, ni siit tulee originaalii välkympi – tai sit ei. L
Signel oli uniikki kyky luoda sen kame ralla näkymii, jotka ei ollu pelkkii litteit kuvapintoi, vaan niis oli aina joku stoorin, parhaimmillaan moniulotteinen. Signe makaa sen bunkassa, öögat kii ja funtsaa omaa elettyy elämää fota rina ja stadilaisen elämänmuodon tallen tajana. 20 Tsilari 3 | 2024. Pyykkärinaiset Leppäsuolla. Signe Brander 1907. Heti ku krigu alko, Kivelän potilaat roudattiin Nikkilän dorgikseen, jem maan Stadin pommituksilt. V iime vuosisadan alun yks tunne tuimmist fotareist makaa sipoolaisen lasaretin juhla salis, yhdes muiden kans, ku on tosi surkees kon dikses ja koht jo delaamas. Epämääräne briiffi Signe Branderin elämänduuni sai startin, ku Stadin Muinaismuisto lautakunta (nyk. Kirjailija Pirkko Soininen on skrivannu upeen kniigan fotaajast. Briljantti esimerkki on Leppäsuon pyykkärit – foto, jol on täs Pirkko Soinisen romskus iha spe siaali rooli. Se tallensi näkymiä, ku on jo kadonnu Stadista. Krigu, 1942 Toisin ku jossain on skrivattu, Signe ei ollu siel mielenterveyspotilaana – muuten vaan pahasti klesana. Signe minnailee sen ottamia fotoi, yks kerrallaan, ja niihi liittyvii stoorei. Museovirasto) sendas sille syyskuus 1906 breivin, mis ker rottiin et: ”Muinaismuistolautakunta päätti tarpeellisten kaupunginosien kuvauttamisen suhteen kääntyä neiti Signe Branderin puoleen; kuitenkin, TSILARI SUOSITTELEE TEKSTI MATTI KAINULAINEN KUVAT HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO Signe. Janottaa, laiha soppa ei pysy magas ja öögat ei kerro, onks päivä vai yö