Tsilari 3/2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Nro 3/2023 | Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti | 28. vuosikerta | Hinta 10 € Hagiksen halliki öppnas taas STADIN FRIIDU JA STADIN KUNDI 2023
Stadin slangidiggarit Tää on slangidiggareiden kokoontumispaikka. Sä bonjaat, et mikä maaginen styrkka on jemmattuna slangiin, sen bamlaamiseen, sjungaamiseen ja skrivaamiseen. Mä oon duunannu issarin ja kirjanpitäjän hommii kolkyt vuotta. Sit mä oon ollu pari vuotta Slangijengin kasöörinä. Kerran – aina. Numbat orderiin! Ku sä tarttet jeesii sun taloyhtiös tai yhdistykses kirjanpitoon, ni täällä mä oon. Ragnar ”Ranccu” Lilius Helsingfors Idrottsföreningen Kamraterna, HIFK En gång – alltid. Sendaa mulle meili: risto.lindgren@pp.inet.fi tai skulaa: 0400 456 685 DEGERBY 8.7.2023, 18-24 8.7.2023, 18-24 DEGERBY POSSUJUHLAT GRISFEST POSSUJUHLAT GRISFEST EASY EASY TOPMOST TOPMOST Liput ennakkoon: 59,50€ Degerby Deli & . FREDAN MURKINA Gutaa himasafkaa ja kaurismäkeläinen fiilis Vesa Pallasvesa, HTD 8 Freda 26 1897 I.F.K. Jonne Luomala Private Chauffeur@Helsinki Limo Diggaa Hifkiä. Mikä tahansa skraidu tällä sivulla fippaa Slangijengille buustii, jeesaa, et napasnöre ei bragaa, et Tsilarii duunataan jatkossaki bulina, kalseena ja karheena. Tälle sivulle skaffataan tyyppei, lafkoi, klubei, mestoi ja buidui, ku diggaa Stadii ja slangii. Portilta, jos jää, 65€ Majoitustarjous: Langvik.fi ”Last record shops standing” A.H.Records, Freda 12 Eronen Record Store, Laivurinrinne 2 Visusti Viiskulmassa Freda 16. Mun oman jässärin nambero on 500. Ku sä stikkaat sun mesitsin diggarisivulle, stadilaisuus ilmiselvästi merkkaa jotain sulle tai sun prodaktsille
8. Jalonen 38 B. 23 Hakemas nimmareit H. Kolanen 26 Slangilodju H. Seppälä 29 Rehupuntti J. Saksala 24 Stadin syke R. SISIS Pluggaamist ja tsiigattavaa 15 Pamina S. 3 Tsilari 3 | 2023. Kuutar 6 Yhteystiedot 7 Bamis H. Palminen haastatteli molemmat. Pluggaa s. Stadin Kundi 2023 on Olli Ahvenlahti ja Stadin Friidu 2023 on Seija Sartti. Esko alias Vekku kuuluu Tsilarin fotaririnkiin ja on pitkän uran tehny ammattireiska. Paunonen 28 Gamla slangi M. Nyberg 31 Hyppyjengii 2/2 M. 12. Jormanainen 33 Slangi blisaa 34 Slangijengi 36 Skabat 37 Pluggaajat 39 Slangi järkkää Minnailuu ja redui 16 Luontoredulle Stadist M. Wisser R. Paunonen 22 Reissufotoi Jörkalt M. Purkunen Tän lehden kansikuvan fotas Esko Koivisto. Seppälä 30 Musa muistissa M. Kainulainen 18 Kesäl Lintsil T. Nyberg Tsilarin toimittajat kävi fixatus Hagiksen hallis. Linna 19 Vossikan kyydis kesään K.H.P.V. FO T O : M AT T I K A IN U LA IN EN . Upeeta, et meil on frendei ku londaa talenttiisa snygiin kotiseutuduuniin. KANSI: STADIN FRIIDU JA STADIN KUNDI FOTO: ESKO KOIVISTO 4 Snadit 5 Hedari V. Pluggaa s. Palminen 20 Skurut ja sporat H
Lesatkaa! MS Espojen härdelli alko Stadin päättäjät nuiji katalasti käytäntöön idiksen, ett Espoja kavennetaan ihan urakalla. No, eihän siin oo pahimmas tapaukses ku hengenlähtö, jos tsirraa joutuu vähä pidempää venailee. Yks siisti juttu oli, ett Tsilarin toimittaja Mikko Seppälä osallistu pippaloihin ohjaamal Espan Lavalle promootiospeksin Nouse!. Vaik kelit oli semi galsat ja blosiski puhku, pääs Espan Lavan speksiyleisö aikaredulle 1600-luvult nykypäivään. TL Tältä näytti Espan palmut kesäkuun alkupuolella. Liisa Kuivalahti (vas.), Petra Koskenranta, Olli Halonen, Mikko Seppälä, Miksu Väkiparta, Silja Ruona niemi ja Laura Tapio. TL Nouse!-promootiospeksin näyttelijät ja ohjaaja. Mikskä kukaki sitä haluukaa kutsuu, ni mä meinaan nyt siis, ett Stadin yliopiston humanistinen tiedekunta järkkäs kesäkuun alussa sadannen promootion. Virve Kuutar Stadin slangi kuuluu kulttuuriympäristöön Helsingin kaupunki on julkassu 120-sivusen kulttuuriympäristöohjelman. Se johtuu siit, ett gartsat on ihan tukos. Niille, ku polkee tsygäl, on omat asfaltil päällystetyt baanat ja niille, ku dallaa kävelytiet molempien katujen molemmin puolin. promootio 4 Tsilari 3 | 2023. Tsiigaillaan, kui ton kokeilun käy. FOTO: MARIT HENRIKSSON. Nii ja sit palmupuit ja muit blumstereit tulee kans Espalle, ku Stadii halutaa vähä elävöittää. Promootio on akateemisten bailujen terävint kärkee, ja koska kysees oli juhlavuosi, oli pirskeet tavallistaki bulimmat. salee Tsiigaa vastaukset sivulta 37. Lisäks on hela puisto keskel vaan tsuppaajille. Siin tuodaan esiin Stadin monipuolista ja rikasta kulttuuriperintöö, johon kuuluu arvokkait luonnonmaisemii ja sit rakennettuu kulttuuriympäristöö. SNADIT Slangiopen snadit Bonjaatsä nää. Verstas, Paja, Lipasto, rakkaalla opinahjolla on monta nimee. Humanistisen tiedekunnan 100. Nyt bilikoille on varattu yks kaista vähemmän per Espa. Ja sit siin todetaan viel: ”Helsinkiläistä kulttuurista monimuotoisuutta symboloi perinteinen Stadin slangi, synteesi kaupungissa puhutuista monista kielistä ja suurkaupungin hengestä.” Näit meiän kaikkien pitää vaalii. välkkä . . Aika dillelthän se tuntuu varsinki, ku brankkarit ja tsirras duunii paiskivat ensihoitajat on nyt porukas testannu vasteaikoi ja duunannu selvityksen siit, ett esmes Skattalle ei atm pääse jeesaa
Lehtiluukus voi nyyan Tsilarin tsiigaa aina ilmestymispäivänä. Lehtiluukus muut ku jäsenet voi slumppaa oikeuden pluggaa erillisii numeroit tai tehdä jatkotilauksen. Yhtä tärkeet monille slangijengiläisille on se, ett torstaina, ku on Tsilarin ilmestymispäivä, se tulis kans. Hittaat fotot aina kannesta ja sit voi käydä pluggaamas, miks ne on valkattu. Ja onhan täs bulisti muutaki kliffaa plugattavaa – ainakin meidän toimituksen mielestä. Vai ootsä niit onnellisii, joille Tsilari tulee aina ajois. Ootsä ees hiffannu, ett sellane mahis on olemas. Johonki se kusti polkee kai ihan niinku pitääki. M onille aamun aviisi on buli juttu. Sielt sen hittaa Trendin ja Tuhman välistä. Nii varmaan munki Tsilarin. Päivä ei ala kunnol, jos ei saa tsufee ja aamun lehtee. Mut kyl mä silti aina fiilistelen, ku pluggaan paperiversioo. Niinku gartsojen kundien jutut. Niit toi päätoimittaja yrittää Tsilariinki saada koko ajan bulimmin, vaik meille friiduille riittäs kiltimmätki stoorit. Käy vaik tsiigaa Jallun piirros gamlaa joulufiilistä: mummo tsittaa ja blisaa lehtii, takana on Frälssiksen patavahti. . Meidän taiteilija Jallu K.Koski hiffas saman omast Tsilarist ja se funtsaa, ett varmaan posteljooni pluggaa sen ekaks. Siel jäsenet voi pluggaa Tsilarii ilmaseks, ku ne kirjautuu käyttäjiks. Onkohan se siks, ku siin on niin snygi kansi. Voit tsekkaa vaik, keitä on valittu Stadin Friiduks ja Kundiks enne näit vikoi. Jos sun Tsilari tulee myöhäs, ni haluutsä tsekkaa jo netist, mist kaikki bamlaa, ku ne fanittaa tai symffaa Tsilarin stoorei. Mulle Tsilari tulee pari päivää myöhäs tai joskus viikonki. Mut jos sä et oo ollu messis kauaa, eikä sul oo nii bulisti gamloi Tsilareit, ni täs sulle ihan superfantsu idis: pluggaa gamloi Tsilareit netis. Glaiduu kesistä ja kliffoi pluggaushetkii! Virve, Tsilarin toimittaja 5 Tsilari 3 | 2023. Diggaatsä papruu vai nettii. Sit ei tartte venaa, skulaaks aamujakelu eikä roudaa kilotolkul papruu keräykseen. Ja on se välil snadisti tuhmaaki. Mut nyt on koko ajan bulimmin jengii, ku pluggaa lehdetki vaan koneelta. Kandee tsekkaa toi nettimahis eli Lehtiluukku. Parhail on talles ekast numerost asti. Mä ku kuulun toimituskuntaan, ni oon plugannu koko Tsilarin jo oikovedoksena. Se on snygi aarreaitta stoorei Stadin mestoist ja slangilaisten muisteluit! Kuhan ehditään, ni duunataan sinne messiin viel kaikki Tsilarit vuodest 1996 asti. Tän mahiksen jengi on hitannu aika hyvin. Eniten on slumpattu Tsilareit 1/2022 ja 2/2022. Täst lehdest voit pluggaa, mitä spessuu on Ollis ja Seijas. Onks sul joku lempparistoori. Aika kliffa mesta, onhan slangi trendikäst, vai mitä. Niit on siel jo vuodest 2008 alkaen. Ei siis tartte venaa, haluuks posteljooniki sen pluggaa ennen ku viittii käydä sen stikkaamas sun postilodjuun. Monet jäsenet spaaraa kaikki Tsilarit, mitä ne saa. HEDARI VIRVE KUUTAR Lehtiluukus voi nyyan Tsilarin tsiigaa aina ilmestymispäivänä. Jos sä et viel käytä Lehtiluukkuu, ni kirjaudu ihmees! Siin on kliffasti ajanvietettä, jos sattuu tuleen sateisii päivii, ku kesis alkaa. Eniten on tsiigattu Tsilarii 5/2021 – 331 kertaa. Mut mua se ei haittaa. Siin näkee jo, mitä stoorei Tsilaris on, jos vaik haluu pluggaa jonku niist. Kolme sivuu voi tsiigaa ilmaseks
Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. BYROO: Jäsenasiat, reduilmottautumiset, ostot lafkasta, Tsilarin tilaukset ja osoitteenmuutokset. varajäsen valtteri.hellgren@gmail.com Tarja Valli 2. Voit käydä tsekkaa, mitä kliffaa slangija Stadi-kamaa hittaisit itelle tai vaik frendeilel lahjaks. 045 186 7238 www.stadinslangi.fi Harri Saksala bamis harri.saksala@gmail.com Virve Kuutar varabamis virve.kuutar@gmail.com Outi Havia outi.havia@kotiposti.net Risto Kolanen risto.kolanen@pp.inet.fi Raimo Kuitunen raimo.kuitunen@outlook.com Ragnar (Ranccu) Lilius ragnar.lilius@gmail.com Timo Alarik Pakkanen santaclaus@kolumbus.fi Valtteri Hellgren 1. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. Muut byroon asiat hoituu parhaiten meilis: toimisto@stadinslangi.fi tai skulaamal: 045 186 7238 Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen ja Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä stadilaisuuden ilosanoman levittäminen. Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti 28. varajäsen, sihteeri, toimistoduunari Sirpa Halmela, taloudenhoitaja (hallituksen ulkopuolelta) sirpa.halmela@elisanet.fi Hallitus Toimituskunta Päätoimittaja Seppo Palminen seppo@palminen.com 050 552 1360 Toimitussihteeri Tiina Linna tsilari@stadinslangi.fi 050 435 2778 Valtteri Hellgren Matti Kainulainen matti.j.kainulainen@gmail.com Risto Kolanen Virve Kuutar Mikko Seppälä mikko-olavi.seppala@helsinki.fi Tsilarin vakkarifotaajat Raimo Granberg Marit Henriksson Esko Koivisto Raimo Kuitunen Jarmo Meriä Aki Schadewitz Matti Snellman Taitto Sivupainajainen Kirsi Pääskyvuori Ulkoasu Oy Graaf Ab Paino Grano Oy ISSN 1239-9523 Aikakausmedia ry:n jäsen Kulttuuri-, mielipideja tiede lehtien liitto Kultti ry:n jäsen Byroo on sit boses heinäkuun! 6 Tsilari 3 | 2023. Byroo on auki tiistaisin ja torstaisin klogu 14–17 (voi tulla muutoksii, himasaitilt hittaat ain vikan tiedon). Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä
Yks tuttu taksisuhari, jostain Intiasta tai sieltä, mut vuosia jo Stadissa budjannu (mainio heppu muuten), kerto semmost juttuu et kun se tuli tänne niin sen oli alkuun tosi vaikee hiffaa näit Stadin vuodenaikoja. BAMIS HARRI SAKSALA Frysis voi Stadissa olla vaikka keskellä suvee. Suomi-stadi sanakirja Glaiduu ja kliffaa kesistä!! . Hara, bamis 7 Tsilari 3 | 2023. Sen mielestä täällä oli aina niinku vähä sama, eli galsa. Lopulta se hiffas et vaikka on tosi galsa niin täällä on kesä, ku puissa on vihreetä! Joo, frysis voi Stadissa olla vaikka keskellä suvee. Mä plokkasin tähän snadin listan suvisia slangisanoja. Siks sillä meni snadisti aikaa hiffaa, millon Stadissa on kesä. Se kun ei ollu tottunu semmoseen et aina on galis. Eli jos oot menossa jonnekki pöpelikköön, näillä voi helposti keventää Stadi-ikävää: aurinko – arska, mollikka, suulis, suulberi sade – strittis, vodis maaseutu – lande, junttila, bembööle, böndelä, Taka-Hikiä maalainen – bönde, kauralakki, junttipussi, toukohousu, turvenuija kesä – kesis, suvi, sommeri kesämökki – mökkerö, landeluukku, tönö, plantaasi metsä – skutsi, skugge, metsku, skugeli järvi – jonkka ranta – rantsu, hietsu, biitsi auto – bilika, fiude, kosla, rotisko, kottero, kaara moottoripyörä – prätkä, motskari, kumitassu bussi – busa, dösä juna – stoge laiva – botski, kaukalo, lotja polkupyörä – fillari, munamankeli, tsykkeli matkalippu – flabari, slibari raha – fyffe, hillo, kyhny, massi, taateli, tuohi, täppi sauna – bastu makkara – tsiegura, slertsa olut – bisse, kaltsu, blöö, ölppä, ohraleipä pullo – flinda, puteli, tuubi, botla krapula – krabbis, aamuaurinko, balalaikka, pulteri, jysäri vene – kippo, kiulu, purkki laivaretki – botskiredu Lähde: Heikki Paunonen & Jeongdo Kim: Nyt mä bonjaan. Ja usein onkin! Mut ei maindata siitä. Galis = frysis! S uvi tulee, vai tuleeko
Tsaarinajan sloboo, sveduu, suomalaista – ja on siellä norskiaki. Pitkäaikanen frendi ja duunikaiffari Vesku Loiri oli kans tosi stadilainen. Sitä vartenha me ollaan olemassa. Johann Sebastian Bach kuiteski finstas. Debyyttisä tv:ssä Olli skulas vuonna 1959 proggikses ”Musikaaliset Muksut”. Ku se oli skrivannu stuiduks, se meni Verstaalle pluggaa englantilaist filologiaa ja musiikkitiedettä. Siel oli reksinä sellanen ihan Aatun näkönen häiskä, jota ei bulisti diggailtu. Olli pikkukundina Bärtsissä Kaupunginteatterin puistossa. Jäsen Olli on ollu siitä saakka, ku glooriabamis Lasse Liemola suostutteli kaikki sen soittajafrendit liittymään Slangijengiin. Mut aina ku Olli kuuli slangii, sil metkasti läikähti pumpun tienoilla. Ei ihan stanttu Jazzpianistina Olli on skulannu monien maailmanstarojen kanssa: Dizzy Gillespie, Eartha Kitt, James Moody, Benny Golson, Arturo Sandoval, Thad Jones, George Benson, Sam Rivers. Bärtsi ja Hagis oli kliffoi huudei. Ja sit se oli kans Euro viisujen Suomen kapellimestari kymmen en vuotta ja sit viel tv-pläsi. Ku mä treffasin Ollin ekan kerran, se oli ihan skloddi. Sibikses Olli opiskeli urkuriks ja teki pari vuotta ihan oikeeta kanttoriurkurin duunii, mut sit jazz ja viihdemusaduunit rupes draisaa jäbää telkkariin, reidioon ja levytyshommiin. STADIN KUNDI TEKSTI: SEPPO PALMINEN O lli on neljännen polven avoklabbinen stadilainen, samantyyppinen blandis ku Stadin slangi. Se oli tuore lähiö ja flyttaajist buli osa tuli landelta. Läppä flygas ihan mist aiheest tahansa, ku kaks kundii rundas keikoilla ympäri maata Ollin Tipparellulla. Hertsikassa slangii bamlas harva. Galtseilla braijattiin, rantsussa metskattiin, Fenixis ja Tuulensuus nähtiin ekat leffat ja pudekois bamlattiin spurgujen kans. Vuoskaudet stogei tsörattiin ja jengi luudas Ollin tahtiin. No, sitä ei täkäläisest slangist yleensä hittaa. Se meinas rupee englannin maikaks Sit Olli pääs Sibiksen jangteriskoileen. Me käytiin samaa skolee: Hertsikan yhteiskouluu. Ei spurgui tarttenu studaa Ku Olli födas, fämili budjas Bärtsissä, Kolmannel linjalla. Slangin intonaatio oli enemmän säveltä ku saarnaa. Se menee näin: a–e–fis–cis. Sitäpaits me tarttetaan lisää Ollin tyyppisii frendei, joille me voidaan jatkossaki spruittaa rispektii. Se on säännötön sarja dyykkauksii. Jukka Virtanen muisti aina mainita, et Olli oli 14-vuotias, ku se sävelsi biisisä, ku tsennattiin parhaiten ja ku oli syöpyny syvimmälle niitten tajuntaan, ku käytti stogee. Ne oli krigun käyneit symppiksii starbui, ku bamlas ehtaa stadii. Olli tsennataan siit, et se on pianisti, säveltäjä, sovittaja, jazzmuusikko, Yleisradion kapellimestari, Komedia teatteri Arenan kapellimestari. Ollin faija oli VR:n propagandatseeffi ja ne tartti steisseille kuulutusten introks sellasen jinglen, siis pimpelipompelin. Siinä Lasse osoitti uraauurtavaa asennetta. Ollii on digannu kolme sukupolvee musan ja griinauksen frendei. Se funtsas, et se rupee englannin kielen maikaks. Stoget tsöras Ollin tahtiin Mut ennen ku Olli Ahvenlahdest tuli se kaikkien diggaama Puppe, Jean Pierre Kuselan uskollinen säestäjä, se oli dallannu jo pitkän tien. FO TO : IG O R A H V EN LA H T I. Ehtaa slangii kuulee harvoin Slangin haldaajii on osunu Ollin tielle myöhemminki. Tollanen staili pitäs taas nostaa kunniaan. Olli oli kans UMO Jazz Orchestran pianisti vuosina 1976–82 ja tsääzz-hommat jatkuu aina vaan, nyt nuorempien kotimaisten alan starbujen Stadin Kundi Olli Ahvenlahti on skoijilla ja stärällä tavalla dorka Olli Ahvenlahti on kuulunu Stadin Slangin sisäpiiriin jo hyvän aikaa. Musikaalisena kundina Olli oli nakitettu skulaa urku harmoonii aamuhartauksis. 8 Tsilari 3 | 2023. Dyykkaa blosikseen! Ollin ura on niin outo ja hervoton (lontooks: weird), et kukaan ei ois voinu sellast funtsaa etukäteen
Komiikka versus arttu Yhteisduunit Vesa-Matti Loirin kanssa demos Ollille, et hekotuttava komiikka ja kunnianhimoinen arttu ei oo ku saman lantin kaks eri puolta. Aidat on bragannu ja yhä bulimpi jengi on hiffannu, et eihän tol jätkä mikään ihan stanttu musikantti ookkaan. Stadin Kundi 2023 Olli Ahvenlahti saa taulun Slangijengin hallituksen varabamikselt Virve Kuuttarelt. Olli Ahvenlahti jangsterina sillon, ku blaadaaminen ei ollu viel syntii. Olli on rajojen paukuttelija. Koomisiin hemmoihin Olli törmäili sekä duunissa että golfkentällä. FO T O : ES KO KO IV IS TO . Olli stuiduna Hertsikas. Tsilari-lehti gratuleeraa Stadin Slangin hallitusta siit, et se on päättäny sertifioida just Ollin Stadin Kundiks 2023. Me ku tsennataan Olli enemmän ku snadisti, meiltä giganttist bulii handuu. Ku Olli bamlaa, se ei oo pelkkää sanankäyttöö, se on ilmasuu, siin saundaa Stadi, bulilla alkukirjaimella. Tän vuoden Stadin Kundi on todella skoijilla ja stärällä tavalla dorka. Stadilainen Olli tsiigas lungina vierest, ku savolaiset synkisteli ja flaidas. Pertti ”Spede” Pasanen aikanaan sai Ollin ja monta muuta muusikkoa hurahtaa golfiin. Kundi dyykkaa erittäin moneen juitsuun slangi edellä, korostaa stadilaist taustaa ja iisii asennetta. Stadilainen asenne Ollin käytös ja toimennus ilmentää kaikilla tavoilla stadilaisuutta. Bulii handuu Kaikkine erikoisuuksineen Olli Ahvenlahti on fantsu starbu. Ihan nyya vinyyli tulee ulos syksyllä. Olli on legenda monesta syystä ja viihdyttäjä kaikkien luonnonvoimien armosta. Tsilarin päätoimittaja Seppo Palminen hoiti bamlauspuolen. . Sil on sitäpaits ollu pakkomielteisii ja ihan kajahtaneit hobbyi: yhteen aikaan se osas ulkoo kaikki Stadin liikennelaitoksen dösälinjat ja sporalinjat, pysäkit, kalustot ja järjestysnumerot. meggessä. Ku Suomen buleimmat humoristit skulas kimpassa, siis Spede ja Ere Kokkonen, golfkentsu muutti ne totaalisen huumorittomiks tosikoiks. Koko uran se on fuusioinu jazzii, runoutta, teatterii ja iskelmällist viihdettä. Yhen keikan jälkeen Spede ilmoitti, et täst duunist ei ny tuukkaa fyffee, mut te saatte täydet setit golfkamoi ja privaattiopetuksen turkulaiselt prolta. FO T O : ES KO KO IV IS T O 9 Tsilari 3 | 2023. Olli oli Veskun luottokundi, ku avas sen öögat muusikkona, säveltäjänä ja sovittajana. FO TO : A N IT A W ES T IN FO TO : IG O R A H V EN LA H T I
Fämili oli välkky tiedon ja tajun symbioosi. Molemmat käytti verbaalisii vapauksii bulisti ja huolella. Sai ottaa kantaa. Hesari oli stadilaiselle toimittajalle unelma mesta. Kirja on bueno ja Seijan teksti skulaa. Vieläki se diggaa rantsuu, skönee ja botskei. hurahtaa uskoon 2. Sananvapauden symboli Ku snadi kööri Hesarin toimittajii oli kimpassa ja salanimellä skrivannu kniigan Tamminiemen pesänjakajat ja Södikan buli bossi Hannu Tarmio oli dorkuudessaan menny telkkariin Stadin Friidu Seija Sartti heiluttaa sanankäyttäjän fektaa Viime vuoden tokassa Tsilarissa oli stoori Seija Sartin skrivaamast kniigast: Jussi Pohjakallio, Kova jätkä kamera kädessä. Hyvä kysymys. Siihen aikaan siel treffas kaikenlaist porukkaa: duunareit ja bamareit. Funtsatkaa: puoltoist miljoonaa pluggaajaa. Seijan faija oli taidemaalari ja kuvanveistäjä. Mesenaatti Hörhammer järkkäs sille ateljeeks ja himaks haussin kulmatornin. roikottaa seinälle Juhani Palmun smoglaaman taulun. Selfie Skattalla, matkalla himaan. rupee kalustaa himaa pohjalaisil talonpoikaismööpelien jäljitelmil 4. Siit tuli eka friidu täällä, ku opetteli mainosfotariks. Ku Seijan stailisortimentti on laaja, ei ollu sellast duuni, mitä sen talentil ei ois klaarannu. Ku Hesari perusti Kuukausliitteen, Seija oli eka tyyppi ku kiinnitettiin sen toimitukseen. Mä en voinu muuta, ku komppaa ihmettelijöit. Skoiji avioehto Seija oli jiftiksessä Aarno ”Loka” Laitisen kanssa melkeen 50 vuotta. Kaikki oppi tsennaa Seijan. No, onneks joku snaijas, ja Seija on ny offisielli Stadin Friidu vuosimallii 2023. Eka friidu mainosfotarina Seija rakastaa Stadii. Se skrivas niit bulei henkilöstoorei, sen kolumnit oli fantsui, sen pakinat hersy ironiaa ja sarkasmii. äänestää maalaisliittoo, siis kepuu 3. Kuus vuotta kaikkii jekkui studiossa. Usein ne jemmas snaijaamisen ilon stärään ja skarppiin huumoriin. Hersyvä tapaus Sit Seija dyykkas Sanomien toimittajaskoleen ja palkattiin Hesariin, mut ei fotariks vaan skrivaajaks. Fönarist tsiigattiin yli koko Kaivarin. Seija oppi dallaan Kaivaris ja skimbaan Kaivaris. Slangijengist moni kysyi, miksei kaikkien diggaamaa Hesarin toimittajaa oo jo aikoja sitten sertifioitu Stadin Friiduks. Sai skrivaa stadi laisist ja landelaisist, stadilaisille ja landelaisille. Ku Seija sano ittesä irti, ni Jussi, se sen pomo, spöijas imartelee: ”Kuin sä voit tollai lähtee nykii, vaik sä oot ehdottomasti Suomen toiseks paras mainosfotari?” Parhaana se tietysti piti itteesä. FO T O : SE IJ A SA R T T I. Se on födannu Stadissa, budjannu Stadissa, käyny skolet Stadissa, tehny duunit Stadissa. STADIN FRIIDU TEKSTI: SEPPO PALMINEN S kloddina Seija budjas Pietarinkatu ykkösessä. Sisäpiirin ulkopuolellaki tsennattiin niiden skoiji avioehto Jiftis purkautuu automaattisesti, jos jompikumpi: 1. Vuokra oli kohtuullinen ja ylellist tilaa oli hulppeet kaks kerrosta. Se snaijas, et ny se oli hitannu elämäsä duunin. Skrode aviisi. Nykyään niit huudei pidetään hienostokortteleina. Ihan likkana se meni duuniin Jussi Pohjakallion fotolafkaan. Mut sit se kypsy ja kysy, et tarttetaaks tääl tosiaan näin bulisti professionaalii revityst, et saatas blisattuu lisää jotain, mitä jengi ei muuten bonjaa hinkuu. Poliitikot ja byrokraatit: ”LOPETTAKAA TOI DORKA STADIN ELÄVÖITTÄMINEN” 10 Tsilari 3 | 2023
Jossain vaiheessa tätä koko mestaa oli kyl iisimpi rakastaa, keskustan kliffaa snadistadifiilistä: Stokkalt sai ihan mitä vaan, Kauppatorin botskeis blisattiin fisuu, Kauppahallist sai flesuu ja muuta skruudista, Skattalla budjas mielellään, ku sinne ja sieltä viel pääs sujuvasti. FO TO : K U U K A U SI LI IT T EE N M A IN O SK A M PA N JA ST A . Juntit voi saada skraidui sieluun. Koko touhus pöllähtää juntahtanu tunkion dunkkis ”NykyStadi on ku joku huvipuisto. Kelle tätä oikeen bygataan. Seijan stailiin: ”Juntti ei näätsä viihdy Stadissa vaan haluu VEKS. Ei ainakaan meille, ku budjataan täällä. Taulun ja blumsterien lisäks Stadin Friidu ja Stadin Kundi sai Heka Paunosen (Stadin Kundi 2013) ja Jeka Kimin kniigan Nyt mä bonjaan. Kamalinta jengii on ne juntit, ku on päättäny jäädä Stadiin ja yrittää koko ajan muuttaa sitä joksku ihme maalaismestaks. Kuukausiliitteen toimittaja Seija Sartti ulko ministeri Paavo Väyrysen työhuoneessa. Loparit dumattiin laittomiks ja Hesari joutu bungaa Lokalle sen verran kipufyrkkaa, et Seijalle tsöbattiin snygi turkki. Poliitikot ja byrokraatit: LOPETTAKAA TOI DORKA STADIN ELÄVÖITTÄMINEN. Onneks meil on viel muutama vanha kulttuurikapakka: Elite, Kosmos, Lehtovaara, Sikala ja Kolme Kruunuu. Seijan mutsi. Meil on ny uus upee Stadin Friidu, toimittajalegenda Seija Sartti. Se oli lähellä kaikkee. Stadin Friidu 2023 Seija Sartti smailaa blumsterit handus. Kantsii moikkaa ja kertoo, et sä oot Tsilarin pluggaajii. Ne haluu fiudet pois gartsalta ja botskit satamista, ne haluu poimii sienii Sääty talon puistossa ja simmaa Töölönlahdessa!!!” . Umpistadilainen Seija siis rakastaa Stadii, sporii, kohtaamisii. Seija on vaunuissa. Hesarin toimi tukses sitä rotsii kutsuttiin sanan vapauden soopeliks. Tarttisko Oobuun päästä timman stogella siks, et meiltä Skattalta Steissille kestää taksilla nelkytviis minsaa. Seija on sitäpaits yltiöseurallinen tyyppi. Sarkasmii Seija dilkkaa pääasias junteille, ei stadilaisille. Ku sä treffaat Seijan vaikka dallaamas Skattalta Stokkalle tai missä vaan, ei tartte yhtään studaa. kantraamaan, ketkä kirjan oli duunannu, ni poliittisen toimituksen dirika Loka sai fudut Hesarista. FOTO: ESKO KOIVISTO. Suunnittelijat ja päättäjät, ku on syyllisii näihin ruuhkiin, näihin blumsteripurkkeihin, näihin siltoihin, näihin hölmöihin kokeiluihin, tekee ittesä pelleiks.” No, itse asiassa Seija on osannu heiluttaa sarkastisen sanankäyttäjän fektaa niin kauan ku mä muistan. Kerro terkkui! 11 Tsilari 3 | 2023. Stadilaiset Gratulis Seijalle – ja etenkin meille. FO TO : SE IJ A SA R T IN H IM A -A LB U M I. Se niin kärsii, ku Stadissa on niin yksinäistä. Mä ploggasin mun biblust esiin Seijan kniigan 80-luvulta: Herrakansa
FOTOT: MATTI KAINULAINEN. Lähes kaikki infrastruktuuri sijoitettiin uuteen kellarikerrokseen. Hakaniemen halli Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 20.10.1908 varata tontin Hakaniemen torin ja silloisen Viertotien eli nykyisen Hämeentien varrelta. Korjauksen aikana toiminta jatkoi vieressä olleessa lämmitetyssä väistötilassa. Toinen peruskorjaus tehtiin vuonna 1971, jolloin halliin asennettiin liukuportaat. Peruskorjauksessa hallin sisätilat kunnostettiin alku peräisen näköiseksi. Hagiksen halli on pitkän ja bulin rempan jälkeen lopultaki auki. Uusi, maan alle rakennettu huoltoalue mahdollisti terassin tekemisen pihalle. . STADIN MESTAT TEKSTIT: VALTTERI HELLGREN, MATTI KAINULAINEN JA VIRVE KUUTAR H än piirsi yksija kaksikerroksisen suunnitelman. Uuden hallin avajaiset pidettiin 1.6.1914. 12 Tsilari 3 | 2023. Lisäksi kauppahallista rakennettiin suora yhteys Hakaniemen metro asemalle. Rakennuksen suunnitteli Einar Flinckenberg. Peruskorjaukset Ensimmäisen kerran hallia peruskorjattiin 1956, jolloin se oli kiinni seitsemän kuukautta. Kolmas perus korjaus tehtiin vuosina 2018–2023, ja se kesti kaikkiaan viisi pitkää vuotta. Lopullinen toimeksianto oli kaksi kerroksinen. Suunnitelmat saatiin loppuun 1912. Sähköja ilmanvaihto järjestelmät uusittiin
Södermanin suvulla on pitkät perinteet lihakaupassa, mutta Patrickin mukaan asiakkaat ovat ottaneet uuden nimen hyvin vastaan. Niilt saa kans tosi gutaa heppaa. Holmbergin kundien flesupuidu. Remontin jälkeen täällä on valoisampaa kuin ennen”, kertoo yrittäjä Patrick Söderman. FOTO: VALTTERI HELLGREN. . 13 Tsilari 3 | 2023. Uutuutena lihavalikoimaan on tullut trendikäs dry age -kaappi. Virve Kuutar Tsilarin toimittajien lempimestat Hagiksen hallis Lihakauppa Böf. Ja voi sielt slumppaa muutaki lahjakamaa, vaik slangikniigoi. Mut ei ne kyl enää ihan poikii oo, toinen jäi jo eläkkeellekki. ”Vanha Reinin lihanomistajasuvun lihakauppa on ollut hallissa pitkään, vuosikymmeniä. ”Uusi nimi tulee ranskan kielen nautaa tarkoittavasta sanasta bouef, josta on tehty käännöslaina suomeen”, hän Söderman kertoo. Vuonna 2018 Reinin liha myytiin Keskolle, jolloin myymälän nimi vaihtui. Toinen mun lempparimesta hallis on tokan kerroksen Yhtä juhlaa. . Lihakauppa Böf myy kotimaista lihaa. Sellast tilaisuutta ei ookaan, mihin sielt ei hittais sopivaa korttii. FOTOT: MATTI KAINULAINEN. Siel on saletisti Stadin snygein korttivalikoima. Sitä ei kyl valitettavasti oo aina. Alun perin buiduu piti niiden mutsi. FOTO: MATTI KAINULAINEN. Mä oon mun kundeillekki opettanu, ett Holmbergilta kandee hakee kinkut ja hepat. Omistajan vaihtumisen jälkeenkin Lihakauppa Böf haluaa toimia laatu ja asiakaspalvelu edellä. Lihakauppa Böf, entinen Reinin liha. Osan ne duunaa viel ite. Valikoimis on nykysin bulisti muutaki. Valtteri Hellgren Holmbergin kundien flesupuidu ja Yhtä juhlaa -lahjalafka Ku mä olin snadi, käytiin mutsin kans Hagiksen hallis slumppaamassa kinkku silppuu. Vuosii myöhemmin mutsi aina bamlas, ett käydään hakemas Holmbergin pojilta kinkkuu
Lisäinfoo ja buukkaukset: kirsikka.fi Matti Kainulainen FOTOT: MATTI KAINULAINEN. Se on lähisafkaa jos mikä! Ja pakkohan meitsin oli testaa tää snygisti sisustettu uutuusrafla saman tien. Safkan kyytipojaks viel vodaa ja kaks kaatoo täyteläist punkkuu, nii kyl kelpas! Safka oli just niin gutaa ku olla voi, ja palvelu skulas rennol stailil ilman turhaa pönötyst ja venailuu. Ja kirsikkana tos kakus on hallin yläkertaan bygattu iltarafla, Kirsikka. 14 Tsilari 3 | 2023. Se bamlas kans taustainfoo raflan byggaamisest, liikeidiksest ja tsöken tarjonnast. Kirsikka bjyydaa à la carte -listan safkoi arki-iltasin ja koko päivän lauantaisin. Yks illan kliffoist ja symppiksist tilanteist oli, ku naapuripöytään tsittas ranskalainen fämili. Nyya iltarafla Hagiksen hallis! Just rempattu ja öpnattu Hagiksen gamla Kauppahalli on yks Stadin helmist, tai oikeestaan se on ku yks herkullinen kakku. Kirsikka on stadilaisen ravintoloitsijan, Ville Relanderin, nyya halli rafla, ku bjyydaa gutaa, kansainvälist safkaa kotimaisel tatsil; Kirsikan tsöke loihtii herkkui alakerran hallikauppiaitten raaka-aineist. Lounasmenu arkipäivisin. Stydi suositus myös sulle! . Pääsafkaks valkkasin karitsankaretta (grillattuu kevät kaalii, tillii ja punaviinikastiketta). Oli haadi hiffaa, mite liekeis isäntä-Ville oli raflastaan. Siin alkudrinksuu (GT kurkkutwistil) siemailles tilasin startteriks talon tartar-pihvin (tryffelimajoo, cornichon -kurkkuu, paahdettuu mantelii ja parmesaanii). Heti ku olin päässy tsittaan buukkaamaani pöytään, tuli isäntä ite, eli Ville, kyseleen toivomuksii. Joo, diggasin ihan kybäl, ja täl kokemuksel Kirsikast tulee saletisti yks meitsin kantisrafloist. Ku ne alko huonol enkul heittää froogiksii listan safkoist, vastas kyyppari näitten kyssäreihin – ei enempää eikä vähempää ku sujuval ranskal! Se oliki franskeille kliffa ylläri, jolle ne repes ja skriinas viel pitkään: fämilin ilta sai glaidun startin
Niit oli eri värisii. Mutsi roudas mut sinne jo ennen ku mä osasin dallaa. Mä olin varmaan hassu näky, ku mä tsörasin sen kapsäkin kanssa skurulla Stokkalle tsiigaamaan leluosaston kultafisui ja tsöbaamaan Budapestmerkkisii tsukukarkkei. Söörviksest oli snygiys kaukana. Aina joku niist otti ekana lämiskän esiin ja lato pätäkät handuun, siis tsöbas sen koko mun satsin. Tulin mä mistä tahansa, mä kurvasin Stokkan kautta. Oli jotenki etuoikeutettu fiilis. Heti ekan päivän fyffet mä draisasin kaupalliseen kierrätykseen, siis Stokkalle. Sitoutuminen oliki ollu vaan ykspuolist. Aamulla mä ploggasin marjoi snadeihin pahvibokseihin, duunasin ne kapsäkkiin ja reissasin Hagikseen dösällä 33. Kniigoi mä slumppasin parisataa vuodessa, melkeen kaikki Akateemisest. Voi sanoo, et meit oli pitkä letka fämileit, ku duunas kaikkesa et Stokkan bisnes menis kliffasti, tai ainaki, et tavaratalo pysyis pystyssä. Se näytti, et sit ku sä kasvat buliks ja tseenaat fyrkkaa, ni rupee tän haussin vakkaripokaks. Kävin stroolaamas parkin veskissä. 15 Tsilari 3 | 2023. Ne griinas ku mä mainostin, et nää on Stadin ainoot vatut, joille on bamlattu ja sjungattu. Mun eka duunimesta oli Hagiksen tori. Ne trokas Akateemisen sveduille ja Herkun S-ryhmälle, ne lopetti monta osastoo ja rupes leikkii vuokraisäntää. Sielt ei saanu enää kaikkee mitä tarttee. Se tarkotti, et mä ja kaikki, joihin mä pystyin vaikuttaan, jätti Stokkalle ihan törkeesti fyrkkaa. Stokkalt mä tsöbasin mun ekan fillarin, mun ekan sprigin, melkeen kaikki mun eepeelevyt ja älppärit, ekat mokkapläägät, Abun Ambassadeur-mallisen virvelikelan ja stuidulätsän. Petetty vakkaripoka ei käyny Stokkalla moneen vuoteen. Se oli näppärin tapa alittaa ruuhkat. Ja shokki mulle ja muille: ne ulkoisti sen parkkeerauksen ja lopetti sen parkkiedun. Ku mä studeerasin Pajalla, mä opin käymään Stokkalla joka päivä. Ja melkeen aina sielt jotain tarttu meggeen: pari kniigaa, kassillinen safkaa tai tusina golfboltsei. Mun tunne oli sama ku tunkinlondaajal: ”Pitäkää Stokkanne!” No, oon mä sinne jo pari kertaa fiuden kurvannu, ku oon tsörannu landelta Stadiin. Se ei ollu enää se mun Stokka. Yleensä mä en ehtiny ku valkkaa mestan siit lantsareitten rivistä ja öpnaa sen mun kapsäkin, ku ammattiblisaajat jo luudas tsiigaa, et millasii vattui amatööreil oli meggessä. Sit Stokka, niinku muutki lafkat, dilkkas kanta-asiakkaille sellaset muovitsetit. PALMISEN PAMINA TEKSTI: SEPPO PALMINEN Mun Stokka Ku mä olin ihan skloddi, Stadissa oli yks buidu ylitse muiden: Stokka. Meil oli Marjiksen siirtola puutarhas möksä. Akateeminen kirjis oli mun feivörit. Mun mutsi ja faija oli helkkarin redei. No, mähän uskoin mutsii, siis rupesin painaa duunii ja tseenaa skäfästi fyrkkaaki. Tollai yrittäjäfämilin skloddi oppi kaheksanvuotiaana blisausbisneksen perusasiat. Safkat me tsöbattiin Stokkan Herkusta. Must tuli kirjafriikki. Bisneksen takii mä käytin fiudee aika paljon. Täältä sä saat kaikkee mitä tarttet ja söörvis on Stadin snygeintä. Mul oli musta. Stokkalle mä roudasin mun fyrkat myöhemminki, sit ku mä olin kesäduunis mun faijan verstaalla ja prikkarina rantsussa. Ihan huippuu oli, et se muoviläpyskä anto tunnin ilmast parkkiaikaa Stokkan kolmikerroksises parkissa. Mua v niinku harmitti. Ammattilaisten pöydillä vatut bungas bulimmin ku mun kapsäkissä, mut mun ei tarttenu hengaa siel koko päivää tyrkyttämäs. Mut kenenkään muun vatut ei kukoistanu läheskään niin ku Siirin. Mä kävin aina tsekkaamas, et oliks Akateemises jotain uutta. . Jengi piti mutsii varmaan snadisti höhlänä, ku se bamlas ja sjungas sen vattupuskille. Ja se etuoikeutettu fiilis oli ihan romuna. Mut sit mä hiffasin, ettemmä Stokkalle merkinnykkää yhtä paljon ku Stokka mulle. Sit ku mä dyykkasin av-bisnekseen, mä skruudasin kaikkien mun asiakkaitten kans Stokkan vintillä. Tää on upee lafka. Jos mä tulin länsisuunnast, mä tsörasin Gresan tunnelist ineen ja Manskulta ulos. Fiude oli ilmases jemmassa, vaik mä en ois käyny ku stroolaamas. Skäfä visiitti bungas kolme ja puol egee. Mä olin siel lantsareitten rivissä blisaamas vattuja. Siellä mutsi hoivas marjoi ja blumstereit. Mä sain pitää kaikki ne fyrkat
Täs lajis ei välineil brassailla Ulkoilurotsi, ku hengittää, mut pitää blosista, vaik anorakki, jonka alle voi kledjaa lämmint tarpeen mukaan, selkäreppu ja patikointitsengat ja byysat – siin on perussetti, jol pärjää melkei joka tilantees ja kelis. . Tietty fyssan pitää olla sen verran kondikses, et jaksaa kelaa kilsoi pahemmin irvistelemättä. Oma suositus on, et noihin kandee mennä mieluiten arkisin, ku viikonloppusin saattaa jengii olla snadisti liikaa ja parkkikset täys bilikoit. Täält hittaat lisää: myhelsinki.fi uuvi.fi retkipaikka.fi toisiinmaisemiin.com nattura.fi Klabbii toisen eteen! Luontoreduilu on tosi haadii, iisii, eikä bungaa just mitää. Ja hei! Kikrut kandee ottaa megeen, jos fogeleitte bongaamine kiinnostaa, ja tietty kans kamera. Mut tietty vaan sillo, ku ei oo tulentekoo kielletty. Mut yleensä on hyvin speissii myös viikonloppuisin. Eipä tarvinnu funtsii turvavälei eikä tosiaankaa mitää maskinkäyttöö. Tärkeint täski puuhas on se lähtemine, hyvil fiiliksil. Älä glömmaa eväit! Aina kandee pakkaa täys flinda vodaa reppuun, ettei kroppa kuivu rusinaks ja klabbit ala kramppaa – ja sit tietty se tärkein: eväät! Patikkaredun loppupuolel on kliffa valkkaa joku snygi maisema mesta, mis alkaa nauttii smörgareist ja termaritsufest, saat gutaa smagalle ja öögille. Kliffoint on mennä maisemis, ku vaihtelee, ja etenki tällasena Stadin saaristolaisena muhu kolahtaa eniten merelliset mestat ja luonnonpuistot. Ku kerral slumppaa kunno peruskamat, niil pärjää pitkää. Maisematsufet on kyl se dallaajan liksa. Uutelan ja Särkkäniemen ulkoilu alueet Vuokis, Espoon Suomenoja, jonne pääsee metrol iha hollille vaik fogeleit tiiraileen. Kohteit löytyy Stadist ja sen huudeilt Stadin omat ulkoilumestat ja saaristo on tietty useimmille jo ennestään tuttui, mut ihan täst Stadin lähettyviltki voi hittaa mageit maisemareittei. Muit hyvii päiväredukohteit on mm. 16 Tsilari 3 | 2023. Maisematsufet on kyl se dallaajan liksa. TSILARI SUOSITTELEE TEKSTI JA FOTOT: MATTI KAINULAINEN V arsinki koronan aikaan, ku ei saanu treffaa livenä just ketää, oli kliffa lähtee johku skönen äärel olevaan luontomestaan. Stadin sykkeest skutsin huminaan Meitsi on digannu patikointii iät ja ajat ulkomail ja tääl härmäs. On hyväl taval nöyrä fiilis olla osa ikiaikaist luontoo, se säväyttää joka redul. Siel on hyvin merkatut reitit ja valmiit leirimestat, mis voi stikkaa eldikset notskiin tai grilliin vaik tsieguran paistoo varte. Yks mun feivöriteist on Porkkalan kärjen luonnonpuisto, mist tän jutun fototki on napattu. Polut, ku mukailee galtsien muotoi, ylänteet ja laaksot, skutsien ja galtsien kitu kasvuine puusto ja freessi, skönelt blosaava hiivari. Ja sitä voi duunaa ympäri vuoden kuha vaa on käytös kulloisenki kelin mukaset releet. Mut tietty iha tavallisilki releil homma onnaa just niiku pitää. Kliffoi redukohteit piisaa, ja moneen niist pääsee myös julkisil. Sit on tietty Nuuksion luonnonpuisto, Sipoon Karhukorpi, Espoon Laajalahti ja vaik Linlon saari Kirkkonummel
17 Tsilari 3 | 2023
Edellee kolmefemmana pystyin kuitenki ilman mitää ongelmii hyppää vaik mite kreisiin vetkuttimee. Iik Weekis olin ekan kerran viime syksyl, ja se kokemus jätti kyl sellasen jäljen, ett ihan vähää aikaa ei tarvi mennä ihmettelee zombei ja muit hirviöit. Yhen porukat ja isovanhemmat ja ehkä viel niittenki vanhemmat on täält Stadist, osal ei muuten vaan oo mitää kesäpaikkaa. Minnaan vielki, miten pettyny olin, ku kerran menin Lintsille, eikä Enterprisee enää ollu siel. Minnaan vielki, miten pettyny olin, ku kerran menin Lintsille, eikä Enterprisee enää ollu siel. Kokemus laiterallist jäi mielee snyginä muistona aikuisuudesta – mul oli siel koko ajan tosi kivaa, siis samal taval, ku skidinä. Mun faija meni siihe nii, ett se kiilas ittensä siihe ympyrään ja pyörähti täyden kierroksen. Huvipuisto oli tosi täynnä, ni en tietty ehtiny kaikkiin. STADIN MESTAT TEKSTI JA FOTOT TIINA LINNA Kesäl Lintsillä Skolen jälkeen moni skidi lähtee landelle. Lintsil on nastaa aikusenaki Jos kesiksel tulee tylsää tai haluut fiilistellä gamloi muistoi, ni lähe käymää Lintsil. Perjaattees laitekummin pesti vois olla meikäläisen unelmaduuni. Fiilis oli ku olis ollu keskel kauhuleffaa. Valokarnevaali on snygi juttu syksyl, samoin Iik Week, ku taitaa olla aika nyya konsepti. Ne o tsimmannu järves, hyppiny mökkilaiturilt veteen, sukellellu, käyny juhannusbastus, valvonu pitkään ja goisannu myöhää. 18 Tsilari 3 | 2023. Just sillo Iik Weekil mä kävin niin mones laittees ku pystyin. Ku ne syksyl tulee takas Stadii, niil on snygi bruna ja söde blondi fleda. Vekkula tais olla Lintsin yks klassikkovempeleit, mut se pistettii harmi kyl bosee kauden 2017 jälkee. Etukäteen olin funtsannu, ett mä oon ihan cool ja en tosiaankaa skagaa mitää valeörkkei, mut ne oli kyl oikeesti aika pelottavii. Jotkut siis viettää kans kesiksen Stadis, mut se ei oo kyl mikää mälsä juttu. Vekkula Toinen mun kaikkien aikojen suosikki, joka ei kyl oikeestaan ollu varsinaisesti laite vaan enemmänki haussi, oli Vekkula. Tää punanuttu oli kesyimmäst pääst. Vast aikusena oon ite jotenki bonjannu, miten snadi mesta se lopult onkaa. Kaikkien smaga ei kestä niit laitteit, mut siks ei kande studaa. Kaikil ei kuitenkaa oo landee, mihin mennä. Jos et hivaa mennä yksin, ni ota lapsi tai lapsenlapsi – tai lapsenlapsenlapsi – turvaks ja nauti päiväst. . Sen tilalle oli tullu Space Shot. Jokusen kerran oon kyl käyny siel esmes jossain häppeningis. No, se venaaminen loppu siks, ku mä en koskaan kasvanu niin pitkäks, ett mun handut ja klabbit olis ylettyny lieriön kehän reunalt toiselle. Mä rupesin venaa, ett ku kasvan buliks, ni mäki teen saman tempun. S tadilaiseen kesiskuvioon kuuluu tietty Lintsi. Lintsilt löytyy nykyää laitekummeja, ku menee sellasten skidien kans laitteisiin, kenen porukat ei syystä tai toisest pysty menee kakaroittesa kans. Mun Lintsi Nykyää Lintsil tulee käytyy harvoin. Vekkulas paras oli sellane pyörivä lieriö. Skidinä se tuntu jotenki bulilt, ja laitteet kans oli jännii. Ei tuntunu missää! Vaik kauhuviikon örkit oli pelottavii, ni Lintsil oli kuitenki kliffa käydä taas. 2010 Enterprise tuli kyl takas, nyt nimel Kehrä. Mun suosikki oli Enterprise, se oli sellane hyrrä, ku kieputti jengii snadeis häkkyröis villisti ja kohos pystysruoraks. Hirviötki tuli tosi iholle, vaik koskeminen ei ollukaa sallittuu kummaltkaa osapuolelt; ei vierailt eikä näyttelijöilt. Mä etin Enterprisee ympäri Lintsii, mut sit hiffasin, ett se on sluut, förbi, gone
Vuosien varrella suulis on joskus skriinannu, joskus taas ei. Karavaanin kaikki viis hepoo (Koffin Gunnar & Frederik ja ikaalislaisen Miika Åfeltin työ hevoset Pocas, Paroni ja Pläsi) draisas kolmii vankkureit ja karautti Bulsan yli kohti ensimmäist etappii eli Café Bar Aperoa Abrahaminja Kalevangartsojen kulmassa. Kapakois me nautitaan lähinnä kuohuvist janojuomist. Suulis ei skriinannu, mut se ei haitannu. Stadin Kesän Avajaisissa alusta alkaen meggessä olleessa Urhon Pubissa ei sielläkää dokattu tsufee, ei Museokadun KuuKuussa eikä finaalimestas, Meklun sympaattises Laiskassa Karhussa. Siel ei kuitenkaan kukaan tilannut borkkaa. Ekaks Koffin heppatalleilla Bulsan loppupäässä tankattiin jengi avajaisten öpnauskuntoon buleilla Koffeilla ja snadeilla Unkuilla. Siks, ett me voidaan varmistaa kohtuullisen nestepitoinen nautiskelu, vankkuri tsöraamisen siirtymätaipaleet ei oo koskaan turhan pitkii. C. Juttu on saletisti se iisi, Stadin liikennepamppujakin varmaan Kohtuullisen Hutikan Pyhä Veljeskunta öpnas Stadin kesän Koffin hestikoitten kans. . TEKSTI: TIMO ALARIK PAKKANEN, BACCHUS PRIMUS INTER PARES EMERITUS H. 19 Tsilari 3 | 2023. Ja gentlemanneja ku ollaan, niin siirtymä taipaleilla nautiskellaan maisemista ja niitten stadilaisten ihailevist katseist, ku sattuu dallailee gartsoil samaa aikaa. Jo varttivuosi sadan ajan stadilaiset hutikkaveljet – siis tää veljeskunta – on öpnannu maailman ainoon Stadin kesän roudaamalla yhtenä touko kuisena päivänä omaa jengii hevos vankkureilla kapakast kapakkaan. STADILAISII 45 vuotta sit mä grundasin Kohtuullisen Hutikan Pyhän Veljes kunnan. Tänä vuonna ei, mutta säähän ei oo koskaan ollu se tän häppeningin juttu. FOTO: JOKKE TOIVONEN, BACCHUS SUPERUS VISUALISMUS CAMERA OBSCURA Hutikkaveljet öpnas taas Stadin kesän ilahduttava totaalisen hiili vapaa ja taatusti hevosvoimainen köröttely keskustan gartsoilla
FOTO: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO. Se aloitti liikenteen hevosvetoisilla omnibus vaunuilla ilman kiskoja. Tehtiin myös toinen, kauaskantoinen päätös. Melko pian ratoja alettiin myös sähköistää. Sähkö kuitenkin halpeni ja hevosten rehu kallistui. STADIN SLANGI HEIKKI PAUNONEN S kurubuulaagi vie Stadin joukko liikenteen alkuaikoihin. Virallisesti hevosraitiotieliikenne alkoi Helsingissä 21.6.1891. Vuonna 1881 insinööri Daniel Fraser haki kaupungilta lupaa raitiotieliikenteen aloittamiseksi Stadissa. Friiduille kitsaampaa liksaa Vuonna 1904 Raitiotiehenkilökunnan jäsenet, kuljettajat, rahastajat, raiteiden puhdistajat ja hallihenkilökunta, menivät lakkoon palkkojen nostamiseksi. Ekoja skuruja ilman kiskoi Niinpä mietittiin halvempia vaihtoehtoja. Viimeiset hevosratikat myytiin kauppias Julius Tallbergille, joka aloitti niillä 1913 hevosraitiotieliikenteen Lauttasaaressa. Koska rahaa oli vähän, päätettiin, että omnibus vaunua vetää vain yksi hevonen. Hestikkavoimast sähköön Ensimmäinen iso kysymys oli se, millä voimalla vaunut kulkevat. Hevosraitiotien kustannus arvio oli 504 500 markkaa ja sähköraitio tien 918 800 markkaa. Vuonna 1883 päättäjät antoivat hänelle toimiluvan, mutta liittivät siihen niin tiukkoja ehtoja, ettei Fraser voinut niitä hyväksyä. Siksi vaunujen piti olla keveitä, ja raideleveydeksi riitti yksi metri. Hevosvaunut olivat kuitenkin hitaita, ja yhtiö tuotti tappiota. Koska yhtiön työntekijät vaativat jatkuvasti palkankorotuksia, johtokunta päätyi ratkaisuun, jonka mukaan rahastajat voisivat olla naisia, koska Stadin skurut ja sporat Vuonna 1900 syntyneen Eino Fonsénin isä oli ollut töissä hevosraitiotiellä: ”Faija oli förkkarina Skurubuulaagissa. Seuraavana vuonna perustettiin uusi yhtiö, Helsingfors Spårvägsoch Omnibus Aktiebolag eli Helsingin Raitiotieja Omnibus Osakeyhtiö. Asian ratkaisi raha. Helsingissä joukkoliikennettä alkoivat kehittää muutamat yksittäiset stadi laiset. Ongelmana oli myös hankkeen rahoittaminen. Stadin eka skuru kulki fillareil ja näytti tält. Talvella vaunujen alla oli jalakset, ja ensimmäinen linja oli Kauppatori– Viapori, talvella jäätietä pitkin. Sähköraitiotieliikenne aloitettiin syksyn 1890 aikana. Niinpä vuonna 1897 päätettiin siirtyä sähkö voiman käyttöön. Niiku kyltist näkee, linja oli Sörkast Lapinlahdengartsalle. Lokakuussa 1889 yhtiö pyysi Stadilta lupaa raitiotieliikenteen aloittamiseksi. Hevosratikat olivat myös hitaampia kuin sähköistetyt. Näin valmistui Turuntien varrelle vuonna 1905 näyttävä Sipoon kirkko. Stadilaiset saivat tyytyä hevosratikkaan. Hevosraitiotieliikenne lopetettiin 21.10.1901. Vuonna 1888 perustettiin Helsingfors Omnibus Aktie-Bolag eli Helsingin Omnibus-Osakeyhtiö. – Oli Faija ollut siellä jo karvakorvan brömssärinäkin eli hevosratikassa föörarina.” Yhtiötä kutsuttiin myös Sporabuulaagiksi. 20 Tsilari 3 | 2023. Lakko epäonnistui, mutta yhtiön johtokunta päätti, että henkilökunnan pitämiseksi yhtiön palveluksessa oli tarpeen hankkia heille edullisia asuntoja. Hevosraitiotie liikenne aloitettiin ensimmäisenä New Yorkissa 1852, ja Euroopan suurkaupungit seurasivat perässä. Hanketta ei silti kokonaan haudattu. Nyt lupa heltisi nopeasti. Hevosten vetämistä vaunuista käytettiin nimeä omnibus, joka tarkoitti ’kaikille’, latinan sanasta omnis ’kaikki’