vuosikerta Hinta 8 € STADIN FRIIDU JA STADIN KUNDI DORKIEN PALUU. Nro 3/2021 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 26
Jos tää Tsilari on dilkattu sillo ku piti, jouluaattoon on puol vuotta eli 183 yötä! Mä oon rundannu Stadis ja täs huudeil joka joulu bulisti yli puoli vuosisataa – paits et viistoist jouluu meni Japanis. on bulein Stadissa ikinä järkätty kuvataidehäppeninki. Stadin Musataloon flygaa yli viissataa duunii skideilt yli neljästkymmenest maast ympäri boltsii. Nyt kantsii buukkaa joulugubbe etävisiitille. Stailit friidut diggaa glaidui kledjui. Ja duunei voi tsiikailla, buukkailla ja slumppailla. Freda 33 Ku skidit smoglaa ja ritskaa, fossiilit diggaa kybällä. Sit ku skidit duunaa arttuu joulugubbelle, ne voi olla saleteis, et äbaut 7 miljardii tyyppii komppaa. Musatalon dörtsit on auki joka päivä aamust iltaan, eikä hengailu bungaa mitään! Tsembalot järkkää Santa Claus Forever Oy. Kyl te sen tsennaatte: joulugubbe Pakkanen, 050 59 259 64, santaclaus@kolumbus.fi Rajaton luovuus – skidit sen handlaa! Joulugubben kloku on aina oikees. KIDS2SANTA2021 15.11.–12.12. Skulaa joulugubbe Pakkaselle 050 59 259 64 tai stikkaa meilillä santaclaus@kolumbus.fi Buukkaa etägubbe himaan ajoissa!. No diggashan ne eikä tarttenu ryysäillä liikenteen seas, eikä aikataulu sliirannu sekkaakaan. Viime jouluna mä koklasin, et diggaaks skloddit ja fossiilit, jos striimi vie mut tripeille mun kammarist niiden himaan ympäri boltsii
38–39 Slangijengin vuosimöötti TSILARI 3/2021 3 VAKKARIT KANSI 4 Snadit 5 Pääkkäri 6 Yhteystiedot 7 Lööppi 12 Breivi sankareille 24 Stadin Syke 36 Slangi blisaa 37 Skabat 38 Slangijengi 40 Pluggaajat 43 Slangi järkkää Stadin Friidu ja Stadin Kundi 2021. s. – Hellgrenin deittikorneri 28 GAMLA SLANGI – Pari breivii rindikselt s. 8–11 Stadin Friidu ja Stadin Kundi 2021 on valittu! SISIS Stadin Friidu ja Stadin Kundi 2021 sai snygit plaggarit, mis on Branderin fotot.. Foto: Raimo Kuitunen. – Pakkasen lista 26 STADILAINEN REHUPUNTTI – Jormanaisen laiffii landella 35 KOLMAS POLVI STADISSA – Moll skrivas Aarost STADI JA SLANGI 30 VI HÖLL PÅ Å TRÄNA – Nybergin sveduslangi 32 STUBUT – Palmisen sensuroidut STADIN MESTOI JA PERINTEIT 14 ITÄMEREN TYTTÄRET – Linna jututti Stephanieta 23 DORKAN PAPRUT TAKAS – Palminen vie meidät Mänttään 31 SPORADUUNII – Jalonen skrivas 42 KU EI OO PURJE KONDIKSES – Nybergin B.Wisser KYLTTYYRI 18 KANDEE PLUGGAA – funtsaa Palminen 21 MITEN DEITTAILLAAN NYKYÄÄN. – Nyberg äänesti 34 HIMAKULMA KIVEN GARTSAL – Palander minnailee STADILAISIA 8 STADIN FRIIDU 2021 – Tammisto skrivas 10 STADIN KUNDI 2021 – Palminen jututti 20 KUKA FINNAS OLYMPIALAISIS. MINNAILUU 13 SUPA – Tervomaa skrivas 22 MUSIIKIN MAESTRO – Kolasen stoori Lasasesta 27 LAILLINEN VAALIVILPPI
Kova duuni Airilla tulee tässä olemaan, mutta hänellä tuntuu olevan kyllä aika hyvät suunnitelmat. Slangijengi oli pari vuotta sitte tsemppaamas Jaakkolaa et se sai tsögattuu fyrkat kasaan. Jos tanssisali oli tunnetusti nuhjaantunut ja tunkkainen, oli takatilojen kunto odotuksiakin pahempi. Airi Kallio bamlas, mitä se aikoo duunaa Kaisikses. länkytys-kortti ragee Tsiigaa vastaukset sivulta 41. MS KAISIKSEN REMPPA ALKAA! R estaurointimestari Airi Kallio (Tsilari 02/21) kutsui stadilaisia tsiigaamaan, miltä Kaisiksen kaaos näyttää. . Slangijengi suuntasi mestoille ja kuuli samalla, mitä on tulossa. Jätetään koko korjausvelka uuden omistajan vastuulle, ja se nostaa riskiä. Siin funtsataan mitä musa kertoo Stadista ja mitä nää styget merkkaa stadilaisille. MARJUT KLINGA Slangijengii tsiigaamassa, mitä Kaisikses tapahtuu. Fo to : Ra im o Gr an be rg .. Nyt Jaakkola on luvannu et tää 40 minsan filkka tulee ilmaseks slangijengin tsiigattavaks. Kallion Airilla tuntuu olevan landelaiseksi yllättävän paljon sisua, joka varmasti vie eteenpäin. Lisäksi hänellä on hyviä ideoita vaikkapa vapaaehtoisten käytöstä! Homma käynnistyy varainhankinnalla. Tsilari seuraa Kaisiksen muutosta Cajsan Helmeksi. VK Fo to : Ra im o Gr an be rg . Kuten kaikki tietävät, Stadin tapa päästä eroon hajoavista mestoista on myydä ne siinä kunnossa kun ovat puutteellisen hoidon jälkeen. Portaat vintille. Tarkotus ois järkkää syksyllä slangijengille oma leffamöötti! . 4 TSILARI 3/2021 SNADIT UUS DOKKARI STADIN STYGEISTÄ H uhtikuus tuli enskariin Suvi Jaakkolan ja Gennady Kurushinin dokkarileffa Lauluja Helsingistä. Slangiopen snadit Bonjaatsä nää
Noinki skloddiks se skrivaa stailii slangii, mitä tällanen fossiiliki bonjaa iisisti. Mikko on monipuolisesti slangidorka älykkö. Vaik sille skrivattiinki jo Dorkan paprut, joka yö se vaan tsiigas samaa roisii, märkää unta, et joku päivä siit vois viel tulla Tsilarin päätoimittaja. Duunaatte vaan sellast Tsilarii, ku ittekki diggaatte pluggaa!” Okei. Se on slangimaikkana työviksel ja duunas slangiproffa Hekan kans kniigan siit millai skrivataan snygii slangii. Siks ei mamoilla mekää. Se pluggaa pajalla suomen kieltä. Virve on ainoo friidu koko boltsil, jolle on skrivattu Dorkan paprut. MIKKO SEPPÄLÄ, takassingraaja, oli jo Mustosen Pemun aikaan toimitussihteerinä ja draisas sit koko balettii, ku muut lähti lätkii. KARTSAN PRESA FUTAA IHAN KYBÄLLÄ . Kartsan etägriinaus täytti koko kämpän: ”Hei, älkää ny jauhako tollast skeidaa. TSILARIN TÄÄ KOKO SHOW on kimpas duunaamist. . Mut meille jäi Kartsan presa. Se ei bamlaa göntsää selän takana, sil on skrebaa sleppaa koko shitti sun öögille. RISTO KOLANEN, kaikkien kulttuuritoimittajien faija. Se ku ei koskaan studannu tai spöijannu. Jos sattuu, et meil on skimbat ristissä, me funtsitaan: mitä mieltä Kartsa ois ollu. VIRVE KUUTAR (oikee sukunimi on hirveen vaikee: Obolgogiani) sinksas ny toimittajaks. NII, JA SIT MEIL ON TÄÄ ”PAHIS-PALMINEN”, jätkä mikä jätkä. Ne sendaa meille sveduslangii, jangsterislangii, minnailui, terkkui landelta, omii funtsauksii… TOIMITUSMÖÖTEIS MEIL ON AINA YKS SITSI LEEDINÄ. Ku ikäsä o skrivannu kulttuurist, sen klaaraa vaik öögat bosessa. Klaaras pestin tosi urheesti. Tohtorisjäbä haldaa kybällä Stadin hissan ja gamlan slangin. No, ny se on. Siin staijaa Varvikon Kartsan borsa. Risto oli edellisen Tsilarin päätoimittaja. Slangi on Valtsulle niinku fämilifeelu ja joka mestas se stondaa erilaisuuden flagu keulilla. Se on ihme blandis redii, lungii ja fittii tyyppii. No, ekaks meil on ihan nyya toimitussihteeri Tiina Linna, milleniaali lyyli, ihan täyttä jerkkuu. Pitäkää kii stetsoneist! Bulisti. Kartsaa me ei saatu takas, ku se delas. VALTTERI HELLGREN on toimituksen maskotti. Tiina on viestintäniska. Toimitus skrivaa sellasii stoorei, ku ne keskenään päättää ja sit on buli jengi, ku jeesaa skrivaamal mitä itte diggaa. Edellises Slangin hallitukses se sai päheen lempi nimen: ”v****ileva teini”. Siit tulee varmaan jonkun lajin maailmanmestari, kuhan se ny oppii uskomaan itteesä. TSILARI 3/2021 5 M ä oon ihan fiiliksis, ku me on saatu takas buli osa Varvikon Kartsan aikasest toimituksest ja snadisti ekstraaki päälle. Yks vika Virves on: se hittaa mulkvisteistki aina jotain hyvää. Bulisti respektii! Me yritetään saada se viel bonjaa, et jos se skrivais slangii, stoorit ois stydimpii ku kirjasuomeks. Sepi SKUFFATAAN TSILARI NEXTILLE LEVELILLE PÄÄKKÄRI SEPPO PALMINEN Fo to : M at ti Sn el lm an. MILLANEN TÄÄ JENGI SIT ON. Me sauhuttiin, et millä helkkarin ilveellä me ny skuffataan Tsilari nextille levelille. Fantsuu et se dyykkas taas tikkana toimitukseen
Byroos päivystää Tarja Valli, joka hoitaa toistaseks slangikamoi. 045 186 7238 Toimituskunta Päätoimittaja Seppo Palminen seppo@palminen.com 050 552 1360 Toimitussihteeri Tiina Linna tsilari@stadinslangi.fi 050 435 2778 Valtteri Hellgren Risto Kolanen Virve Kuutar virve.kuutar@gmail.com Mikko Seppälä Taitto Oy Graaf Ab Paino Grano Oy ISSN 1239-9523 Aikakausmedia ry:n jäsen Postiosoite Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 00550 Helsinki Stadin Slangi ry:n Jäsenja tiedotuslehti 26. Byroo Risto Lindgren, Talouden hoitaja jäsenrekisteri (hallituksen ulkopuolelta) toimisto@stadinslangi.fi, 045 186 7238 Byroo on boses heinäkuun.. Stadin Slangi ry, Hämeentie 67 A, 00550 Helsinki. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. Byroo on auki tiistaisin ja torstaisin klogu 15–17 (voi tulla muutoksii koronatilanteen takii, himasaitilt hittaat aina vikan tiedon). Muut byroon asiat hoituu parhaiten meilis: toimisto@stadinslangi.fi tai skulaamal: 045 186 7238. 6 TSILARI 3/2021 www.stadinslangi.fi HALLITUS Harri Saksala, bamis harri.saksala@gmail.com Soile Tammisto, varabamis soile.tammisto@elisanet.fi Mikko Seppälä, sihteeri mikko-olavi.seppala@helsinki.fi Valtteri Hellgren, tiedottaja valtteri.hellgren@gmail.com Outi Havia outi.havia@kotiposti.net Risto Kolanen risto.kolanen@pp.inet.fi Timo Alarik Pakkanen santaclaus@kolumbus.fi Matti Herlevi, varajäsen hm.herlevi@kolumbus.fi Hämeentie 67 00550 Helsinki puh. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. Voit käydä tsekkaa, mitä kliffaa slangija Stadi-kamaa hittaisit itelle tai frendeille lahjaks. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. jäsenasiat, reduilmottautumiset, ostot lafkasta, Tsilarin tilaukset ja osoitteenmuutokset
Mut kansanmelodia siis, ja sehän meille sopii, eiks vaan. Mut jebu, monenlaista kundia ja friidua löytyy. Pääjuitsu et skole oli slut! TOI SUVIVIRSIHÄN on alkujaan Svenskeistä, 1600-luvun lopulta. Svenskeissä sen skrivaajana on pidetty pitkään jotain Kolmodin-nimistä heeboa Visbystä, Gotlannista, siltä saarelta siis. Niinku esmes se et aamul saatto goisaa niin pitkää ku huvitti ja sitä rataa. Runoilija P. Suvivirttä tietysti, mitäs muuta. Mustapää on skrivannu joteski et ” Suvivirsi on virsistä suloisin”. Joku on nimittäin snadisti tutkinu asiaa ja hiffannu et melodia taitaakin olla vanha kansanmelodia. BULIT ONNITTELUT vuoden 2021 Stadin Kundille Eerolle ja Stadin Friidulle Hannalle! Niin gimis on Stadi! Ja kliffaa kesää kaikille! . Just niin, ja skolelaukku stikattiin saman tien nurkkaan ku kaikkee kesiskliffaa oli luvassa. Ne on sun omia tsibunoitas. Eli pidetään jatkossakin mökää eikä päästetä päättäjiä höliseen ihan slööberiä, eiks jeh! SLANGIN MITTARIIN on kertynyt jo sen verran aikajanaa, et erään asian suhteen voi jo bamlata snadisti perinteestä. Mut ei kuulemma pidetä oikein enää. Jos mä nyt tsiigailen vähä taaksepäin ja tsekkaan valituksi tulleiden nimilistaa, niin täytyy sanoo et aikamoisesta persoonagalleriasta on kysymys. Täällä Härmlandiassa me muuten plokattiin virsi meidän omaan virsikirjaan tosi vikkelään eli heti 1700-luvun alussa. Eikä mitään väliä vaikka spettari ei ollu ihan semmonen ku mutsi ja faija olis toivonu. Se on tietysti Stadin Kundin ja Stadin Friidun jokavuotinen valinta ja tuloksen julkistaminen yhtenä vuoden parhaista päivistä eli Helsinki-päivänä. Voi olla. Ja lujaa hoilattiinkin. Ei oo yhtään kliffaa jos esmes lekuriinpääsyä pitää venata viikkotolkulla tai et skolelaisten juitsuissa kukkaronsuu on tosi supussa. TSILARI 3/2021 7 KESIS, VIRSI, KUNDI JA FRIIDU J okainen meistä minnaa, ku skole loppu ja kesis alko, ja sen mitä silloin hoilattiin. Mut kaikki me varmaan toivotaan, et tulos oli semmonen et perustason juitsut vois ehkä hoitua jatkossa paremmin. Siis niinku oikeesti. Jotkut on tuttuja jengille jo ihan valtakunnallisesti, jotkut taas ihan tätä stadilaista paikallisporukkaa. Mä en ala heti tässä kyseleen et et mites ne meni, ketä sä äänestit ja sitä rataa. Voi olla et kun sä pluggaat tätä juttua, kuntavaalit on heitsuli vei, ohi, förbi tai miten vaan. Hieno melodiahan se on, simppeli mut tosi staili. SIT ASIASTA viidenteen. Heh, heh. Hara BAMIS HARRI SAKSALA Jos mä nyt tsiigailen vähä taaksepäin ja tsekkaan valituksi tulleiden nimilistaa, niin täytyy sanoo et aikamoisesta persoona galleriasta on kysymys.. Tosi gamla biisi siis, kivikautinen melkeen. Se hoilaaminen oli vähä niinku jonkinlainen vapausriitti: päästiin vek skole-nimisestä vankilasta, ahtaiden seinien sisältä. Oisko sitä hyräilty ekana suomalaismetsissä (finnskogar)
Pois heitetty kertakäyttömaski gartsal on entinen spaddunnatsa, jonottajien turvavälit maalattu kauppojen kassojen eteen ja käsidesipullo venttaa lähes joka kaupan ovella muitaki ku kulmien deekui. Himassa faija, jumppamaikka ei sanakirjaa tarvinnu, ku antoi tulla täyslaidallisen gamlaa Sörkan slangii varsinkin innostuessaan tai kiivastuessaan. Muistona siit on tääl Stadin keskustas Ruttopuisto, gravis, minkä multiin stikattiin 1875 stadilaist. Riesa on meillä tuttu juttu jo vuodest 1754, ku musta surma riehu ja raivos ympäri boltsii. Vähemmän tiietään ihan privaatisti, mistä tää Stadin himojen kaapin päälle hypähtänyt daami on bygattu. Mut Hanna, ylilekuri Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvallisuusosastolt on tullu meiän olkkareihin pamisee tilanteest aina rauhallisesti, asiallisesti ja pelottelematta. Vaikk se ei tsennannu ennestään, mikä juttu koko homma on, se bamlaa, ett funtsi snadisti, mitä se meinaa. Ja kyllähän se sillä skidisti brassailikin kovien kundien tapaan. Hanna on paljasklabbine stadilaine, eikä turhii hötkyile. Mutsin hima oli ollu ruotsinkielinen, mutt sitä kieltä ei Hannan himas saanu bamlaa. Stadin Friidu 2021, Hanna Nohynek. Viel Mikä yhdistää Ragni Malmstenia, Anja Snellmania, Reiska Lainetta, Jörkkaa ja Hanna Nohynekia. Rajotukset, kiellot, kehotuksetkin tuntuu varmoilt ja uskottavilt. Ympäri Härmän Hanna tsennataan sen duunist koronan päihittämises. Mistä muusta jengi tänää bamlaa kuin koronasta, sen kiihtymisest, laajenemisest ja leviämisest. Siihen kyl Stadin Slangin lafkast löytyy useammanki sorttist bökkerii jeesaan. Peloton friidu oppi slangii jo pikkugiltsinä Hanna diggas kybäl, ku se valkattiin Stadin Friiduks. Fo to : Ra im o Ku itu ne n.. Se födas ihan Stadin ytimes, gamlal Kättäril Ullanlinnas, Neitsytpolun ja Tehtaangartsan kulmas, mutt Stadin maisema avartui verstaal pluggaamisen aikaan sentään jopa Rusalle saakka. 8 TSILARI 3/2021 STADIN FRIIDU SOILE TAMMISTO Stadin Friidu 2021 Hanna Nohynek T än vuoden Stadin Friidu, Hanna on näkyny julkisuudes enemmän ku moni estradien parrasvaloihin pyrkivä pikku stara. No se, ett ne on omilla aloillaan ja tehtävissään kunnostautuneita, tunnettuja ja arvostettuja kansalaisia. Täs on menos maailmanlaajunen vitsaus, mihin kuiteski onneks löytyy jeesii: rokotus. Ei ainakaan sokerista, sen verran pahas mestas se on viime aikoina ollu. Ennen kaikkee ne kuitenki on Stadin Slangi ry:n valitsemii Stadin Kundei ja Stadin Friidui. Pitääks haastattelut ja ohjeet antaa tästä lähtien slangil
Helsinki on ihmisenkokoinen stadi, tääl on iisii liikkuu paikast toiseen, mut samal tää on monikulttuurinen ja globaali. Skönen lähel neljä vuodenaikaa on huikee rikkaus. Bulein osa stydeimmän riskin jengist on saanu ainaki yhen piikin, ja toisii annetaan vauhdilla. Aina hitattiin ratkasun lisäks plan B ja varmuuden vuoksi vielä C. Ei Stadia sellaiseksi kannata runnella”. Mercedes-Benz 230 Cabriolet B vuodelt 1937. Se kiinnostu erityisesti kehittyvist maist ja Filippiineist, ja niis sitä venttaski ihan toisenlainen maailma. Samal se fiilas ihan kybäl tän boltsin mait ja kyldyyreit ja lähtiki lopult vaihtoon Kaliforniaan asti. Filippiineille bygattiin Hannan jeesil nyyaa tutkimuskulttuurii ja sen, sekä kovan duunin tuloksena födas rokote, ku jeesas, et pikkuskidei ei enää delannu niin paljoo. Ja ku duuniin liittyy paljon reissaamist, on välil sitäkin glaidumpaa, ett voi lomailla Härmäs ja landel, mis voi chillaa ja olla familin kans. Duunin ja huvit on siis voinu yhdistää. Rakkaus duuniin ja sen tekemiseen on varmaan sekä opittuu, että perittyy. Osa piti keksii lennostaki. Nykysin Hanna ei osais edes olla jouten ja niin kauan kuin duunihommat on tarpeeks erilaisii ja haastavii, ne kiinnostaa ja niiden kans on nastaa. Skidiaikojen gesikset oli duunileirii ja kuntopiirii, mutt kersat oppi sitä diggaa ja pitään samal hauskaa. Stadiin on aina kliffaa palata Hanna pamisee kyl olevansa bulisti duunin perään, eikä halua tehä muuta ku sitä. Maailmahan on pullollaan pilviin ulottuvia, luotaantyöntäviä megasitejä, joissa ei ole hyvä olla. Se liikkuu paljon, käy landel, diggaa luontoo, gimmojen lesausrinkii, ja päänsä se voi nollaa esmes lastenlasten kanssa. Boholin saaren paikallinen arki sai funtsaamaan maailman eriarvoisuutta. Tasapainoiluu yksityiselämän ja duunin kans on aina, mutt onneks nykynen siippa on lähtenyt joskus duunireissuillle mukaan. Vaik duuni oli intensiivistä, viihtymisen ja elämisen teki iisimmäks filippiiniläisten glaidu meininki. Stadissa on upeita mestoja, joissa olla ulkona, nautitaan niistä ja siten myös vähennetään koronatartuntojen riskejä”. Niillä oli myös uskomaton kyky ratkasta ennalta-arvaamattomii tilanteit luovasti. Suharina omistaja Heikki Helminen. . Tärkeitä sanoja Tsilarin lukijoille Stadin Friidulta 2021. Se sanoo tsennaavansa olonsa kotosaks kaikis maailman kolkis. Stadin Friidu ja Stadin Kundi tsöras mestoille snygin fiuden kyydis. Taito ja mielikuvitus joutu koetukselle, sekä osaavii handu että tarvittavii aparaattei puuttu. ”Enemmän pitäisi vaalia vanhaa ja rakentaa uutta vanhan ehdoilla. Näitä ihmisiä sekä kauniit rantoi ja kirkkait sukellusvesiä Hanna jäi Filippiineiltä kaipaamaan. Silloin ei työjutskia mietitä, se on just parasta. Täl hetkel se ei hiffaa Stadin yltiöpäist byggaamiskiimaa. TSILARI 3/2021 9 lukiolaisena Hanna funtsi alkaa pluggaa suomen kieltä ja kirjallisuutta, mut sitt tulevaisuudensuunnitelmat meni uusiks. Kesken kaiken pluggaamisen se kekkas, ett haluu tsiigaa tätä palloo viel bulimmin, otti välivuoden ja reissas Latinalaises Amerikas siippansa kans kaheksan kuukautta. Hanna diggaa, ett Oodi ja Musiikkitalo on parast mitä on tapahtunut pitkään aikaan. Miksi fillari ja ratikka eivät voisi olla kingejä. Hanna painottaa viel kesän kynnyksel stadilaisille: jaksaajaksaa! ”Vaikka kesä on kauan odotettua loman ja yhdessäolon aikaa, pitäisi jaksaa vielä muistaa noudattaa koronan varotoimia, jos on saanut vasta yhden rokoteannoksen ja jos on tekemisissä rokottamattomien kanssa. Se, että tsygällä pääsee helposti ympäri vuoden omille tärkeille mestoille, merkkaa Hannalle paljon. Stadin Friidun painavaa puhetta, moni tsennaa saletisti samoin. Jangsterina se reissas usein Stokikseen tai Pariisiin ja kelas jopa jossain vaihees pestautuu Etelä-Afrikkaan Johannesburgiin tutkimushommiin. Hanna kasvo työn eetokseen, sen familissa skideilt vaadittiin paljo. Miksi Malmin lentokenttää ei voisi säilyttää. Vaikk virusmuunnokset voi kääntää tilanteen surkeemmaks, ollaan kahen rokoteannoksen jälkeen niiltäkin aika hyvin suojas. Kahden annoksen jälkeen voi jo elää vapaammin. Se hittaa aina upeit freesei mestoi, mis födaa tunneside ihmisten, taiteen, luonnon tai muun tärkeen jutun takii. Miksi talojen julkisivuissa ei voisi käyttää mielikuvitusta. Elämän ihme ja ihminen alko kiinnostaa niin bulisti, ett Hanna päätti lähtee pluggaa lääketiedettä ja erikoistu siit viel skidilekuriks. Lopuks Hanna haluu viel sanoo, ett koronatilanteen suunta on hyvä. Tätä Stadin Friiduu ei tosiaan oo minkään himamöksän stenuklabbiin kytketty, eikä se saletisti olis siinä pysynykkään. Valmistumisen jälkeen Hanna rupes tutkijaks ja keskitty keuhkosairauksiin. Mut kyl Stadi on kuitenkin se juttu, ja Stadissa sen rannat ja sköne. STOORIN SLANGINSI TIINA LINNA Hanna diggas kybäl, ku se valkattiin Stadin Friiduks. Fo to : Ra im o Ku itu ne n.. Onks täl tekijäl ja kokijal tiimaa itelleen. Se toivoo, et gesiksen myötä tartuntaluvut lähtis alas
10 TSILARI 3/2021 STADIN KUNDI SEPPO PALMINEN Eero Huovinen tsiigaa öögiin Mitä puuttuu kundilta, ku on Stadin emerituspiispa ja pajan emeritusproffa. Molemmat diggas aihetta. Se on valkattu vuoden bamlaajaks, Vuoden Norssiks, vuoden käyttäytyjäks ja vuoden positiivisimmaks suomalaiseks. Tost listast ei voi puuttuu mitään. Mä menin treffaa emerituspiispaa. Papin kersan klyyvari Skoiji fiilis. Sen bailukuteis klenssaa Suomen jellonan ekan luokan komentajamitsku ja Luterilaisen tsyrkan Pyhän Henrikin kruksi. Stadin Slangi ry sertifioi sen Stadin Kundiks 2021. Me bamlattiin Stadist, stadilaisist ja stadilaisuudest. Enää sen ei tartte. Ei ollu kinkkist. P aits et Eero on ihan snadist skloddist saakka ollu wannabe-stadin-kundi. Melkeen mua kyl hävetti, et ku pari timmaa oli jutskattu, mä tsennasin Huovista, mut yhtä paljon Fo to : Ra im o Ku itu ne n.. Mun ainoo tarkotus oli plokkaa eväät stooriin, siis tähän juttuun
Siihen aikaan poikaskolee kävi pelkästään kundit. Stadilaiset tsennaa säännöt. Eihä. Timo Pakkanen ja Heikki Helminen teippaamas fiudee. TSILARI 3/2021 11 Huovinen tsennas mun tapaa funtsia. Se oli samalla taval ylpee himahuudeista ku stadilaiset on ylpeit Stadista. Eero, sä oot födannu Stadissa ja toivot, et sä joskus delaatki Stadissa. Niihän me välillä ollaanki. . Kundit oppi arvostaa friidui Eero kävi poikanorssin, tyttönorssi oli Tölikässä. Mut jos messiin dyykkaa outoo remmii esimerkiks landelta, ne ei ehkä bonjaa stadilaist huumorii. – Hesperian puiston ja Runskin vinkkeli on mulle yks Stadin pyhist mestoist. Stadi on tietenki ykkönen, mut ei ne muut mestat sen huonompii oo. Mun tosi Stadi ei oo buli, se on snadi. Voi olla, et nykyfuntsauksel tollases diggaamises on jotain feeluu, mut on mulla siit mielikuvast vieläki jämät jälellä. Pitää käyttäytyy arvokkaasti, instituution ehdoilla. Eero Huovinen oli skidinä ujo, ei mikään henkseleitten paukuttelija. Skrivas Auroran lasaretist breivin kolmelle skidille, Eerolle, Matille ja Sakarille: ”Onko ollu vänkää vai dorkaa?” Slangi ei flaidannu uskon kielen ja Himlun Faijan haltuun jäämisen kanssa. Mutsi haldas slangii ja käytti sitä. Vänkää vai dorkaa. Ei ees Stadin piispa voi olla liian stadilainen. Staili oli, et älä tuu tänne brassailee, älä luule et sä oot jotain, älä dallaa tääl huudeil knesa pystys vaik sun klyyvaris onki buli. Mä oon saleteis, et bamlaus stadilaisuuden syvimmäst olemuksest ei jää tähän. Slangijengin bamis Hara Saksala onnittelee juhlakaluja. Ku niit ei siel ollu niist födas sellanen kiiltsikkamainen mielikuva. No, onneks meil on ees tää yks. – Oppiiha sitä, ku tollast tarpeeks lysnaa. – Ku sellanen jätkämäisyys on kroussi osa stadilaisuutta, joskus kantsii snadisti funtsaa. Mitä enemmän me funtsataan, sitä parempi Stadille ja Suomelle ja ihmiskunnalle. Se oli räväkkä kundi, diggas glaiduu yhdessäoloo ja bamlas kansan kielellä. Siel pidettiin rotsii ainaski snadisti raollaan. Kaikki on dallausetäisyydellä. Ne voi funtsaa, et me ollaan diivoi. Fo to : Ra im o Ku itu ne n. Tää boltsi ois bulisti fiksumpi, jos meil ois enemmän tollasii eerohuovisii. Se johtuu siitä, et Huovinen on niit harvinaisii jäppisii, ku on kiinnostuneit toisist ihmisist. Pyhii mestoi ja rakkait Stadilaisuus on rakkautta pleiseihin. Mut turhast spräädäilyst me voitais kyl ravistautuu vek. Mä luulen, et vaik moni sua on kehunu, kukaan ei oo laukonu sitä just tällai: sä oot tosi hyvä jätkä ja tseenaat ihan täysillä Stadin Kundin nimen ja arvon. Stadin keskustas on Buli Tsyrkka, yliopisto, Espa, pari tortsaa, botskit, sköne. Mones mestas joku koulukiusaaja tai muu pottuilija stikkas papin kersan ruotuun. Poikanorssis oppi paits stadilaiseks, kans arvostaa friidui. Eeron faija oli siis pappi, tuomiorovasti, mutsi hammasleguri. Ensin mul ei ollu kanttii. Sit bulimpana ku ois ollu, mä hiffasin, et mähän oon piispa. – Esimerkiks uskonpuhdistaja Martti Luther oli aika liki stadilainen. Jos jotkut funtsaa, et stadilaisten mielest Stadin ja kaikkien muiden mestojen kesken vallitsee joku karsee vastakkainasettelu, ne ei vois olla vääremmäs. Mä esimerkiks stikkaan mun snadeimman broidin kans tosi stydii tsoukkii, äkkii ja kieli poskes. Teki mieli olla rento, snadisti kapinoiva Stadin kundi. Se tsiigaa sua öögiin, se lysnaa lungisti, se bamlaa viisaita, se haluu bonjaa mitä säki pamiset eikä sil oo hirveetä hosista viskoo omaa lätinää mellaan. – Mä olin skolessa liianki kiltti. Mä oon födannu Mehiläisen lasaretis. Joillain oli stadilaisittain koko ajan rotsi auki. Kulttuurihima, epäilemättä, mut slangii ei synffattu. Jätkämäiset kehut Upeeta, et nyya Stadin Kundi diggaa funtsaamist. Ei stadilaiset mitään frekkei ja härskei öykkäreit oo. Ja sit on Kampintori, Freda, Ratakatu… Skolegartsojen varrelt sitä tsennaa joka dörtsin ja fönärin. Ku on tarpeeks kauan saanu elää, moni huudi on tullu tutuks. Fo to : Ra im o Ku itu ne n.. Se ois halunnu olla enempi kundii, enempi jätkää, snadisti reteempi, sellanen ku luottaa aina itteesä
Fo ta aj a: Si m o Ri st a. SEPPO PALMINEN Kohta Stadissa päästään taas hengaileen bulilla lössillä! Avobreivi stadilaisille Stadilaiset bamlaa ja skrivaa mitä funtsaa. Ette oo studannu ettekä spiidannu, vaik duunis ei oo voinu koskaan olla saleteis, et draisaaks toi tyyppi tautii ja tuunks mä ny itte klesaks. Stadin Slangi ry on Suomen bulein himahuudipoppoo. Te ootte lasareteis, rokotusmestois ja terveyskeskuksis jeesannu meit muita klaaraan ton kornin ajan yli. Stadilaiset diggaa sitä ku saadaan jengii kokoon ja dilkataan fiiliksii kimpassa. Fantsuu, et tollast upeet jengii on olemas. Funtsattiin, et ku Tsilari tarttee joka namberoon snygei fotoi, ni ois kliffaa, et Stadin fotareist kaikist stärimmät ois meikäläisii. . Varmaan te näit jo tsennaatte, mut seuraavas Tsilaris me esitellään kaikki niskat: Raimo Granberg, Marit Henriksson, Jussi Jalkanen, Esko Koivisto, Raimo ”Rampe” Kuitunen, Jarmo Meriä ja Matti Snellman. Me skaffattiin kokoon fotarien rinki. Siks just stadilaisil on ollu poskettoman ankee ja järkky koronavuosi. 12 TSILARI 3/2021 STADILAISIA M eil on Tsilaris starttaamas ihan nyya systeemi. Peukkuu teille ja bulit thänksit! Helsinki-päivänä 12.6.2021 Stadin Slangi ry:n hallitus TSILARIN FOTARIT ON SERTIFIOITU Fo to : He ls in gi n ka up un gi nm us eo . Ku slangijengin jäsenet taas funtsas, keist tulee tänvuotiset Stadin Kundi ja Friidu, ne hogas, et samal tarttee stikkaa bointsei ja tattiksii bulimmallekki porukalle: stadilaisen asenteen hiffanneille hoitsuille ja legureille. Stadilaiset ei jätä kaiffarii ja ne flaidaa vaik viimeseen hengenvetoon Stadin ja stadilaisuuden puolesta
Ei se skulaa, ku skagaa, funtsin. Puitteet oli snadit, mut unelmat bulit. Voisinks mä lähtee messiin. Mä sain tehtäväks kokoo aineiston ja skrivaa sen kässäriks. Senki kasaamises Supa oli ”henges mukana”. Sinne tarttettas bamiseen jokunen muijaki. Harvoin oon menny kurviin niin vauhdikkaasti! Ku tultiin perille, Supa kysy: ”Skagasitsä?” Vodea jututettii, borkat divattii ja takas samaa faartia himaan. Myöhemmin nähtiin sillon tällön, joskus jossain tapahtumas, joskus kartsalla, joskus Itikses. Tuli snadisti haikee olo. Mattsonin Eki duunas kässärin ja snadi porukka mun oppilait pääs ”näytteleen”. TSILARI 3/2021 13 M ulle muistuu Supa mieleen joka kerta, ku skujaan Puotilaan Karhulangartsaa ylös ja tsiigaan oikeelle – siel budjas Supa. Jotta jungeskaba tulis tutuks niillekki, ku ei sitä tsennaa, paan tähän viel heittojen järjestyksen Supan ohjeen mukaan: ”Mahat, selät, nyrkit, keski, terä, potut, lillit, nipat, pää”. SUPA Pluggasin viime Tsilarist, et Supa on lemnannu maallisen dallauksen. Näyttely oli melkonen menestys. Kuskina Supa oli sillonki, ku keväällä 1997 kuvattii Kirstarin pitskul gamloi braijauksii. Frendei jo ysärilt alkaen Oli syksy 1995, Stadin slangi ry oli vastikään perustettu. Monta kliffaa tapaust oli matkan varrella, mut varsinki yks on jääny mieleen. RAIJA TERVOMAA IN MEMORIAM. Enää ei treffata. Förattii slangin jaloo sanomaa, bamlattii ja skrivattii. Videonauha taitaa olla jemmas jossain. Hurahti iisisti timma jos toinenki. Mulla ku on vilt muistoi Supast ja monist kliffoist duuneist sen kans, funtsasin, et on kliffa diilaa ne hela jengille. Monena iltapäivänä skoletuntien jälkeen Supa ja joku toinen kundi oli bilikoitten kans venaamas Myllikän pitskulla. Kaikki gamlat kaiffarit tsittaa koht iltanotskilla. Yhdistys oli jo kymmenvuotias. Mä olin samlaillu jo jonkin aikaa braijauksii ja skoles omien oppilaitten kans treenaillu niitä. . Yhteisii kniigaproggiksii Kirstarin pitskun braijauksist sain idiksen mun kniigaan Stadin skloddit braijaa. Braijauksii skulattii ja videopätkää tsiigailtii Slangin kaksvuotisjuhlanäyttelys, ”Niin gimis on Stadi”, Jugend-salis vuodenvaihtees 1997–1998. Yhdistyksen eka puheenjohtaja oli Sulanderin Vode. Käytii skoleis kaveeraamas maikoille ja kersoille, Supa messis, usein kuskina. Se toimitti säännöt mulle ja niist selvis tarkkaan kuin mont skulaajaa tarttetaa, heittojen hyväksyminen, heittojärjestys ja sit se juttu, ku voittajan on duunattava pelin jälkeen. Ku Supa tsennas Voden mua paremmin, lähettii kimpassa Vodee treffaan sen himaan. Valkattii viiden hengen toimituskunta. Voden funtsaukset kuulu tietenki saada kansien väliin. Aito Stadin kundi, redi kaveri on vekka. Supa skujas bilikaa ja mä vieres. Kliffoi, gamloi braijauksii saatii talteen. Puitteet oli snadit, mut unelmat bulit. Se toi terkkui sen faijalt, Vovolta, ku oli Supan lapsuudenkaveri. Oltiin järkkäämäs tokaa slangiskabaa Byggan saliin. Se varmisti, et messis on takuusti kans kundien brassauksii ja skulauksii. Metsistön Maija, mun kaveri, tuli helssaan mua. Esimerkiks jungepelin säännöt se tsekkas tarkkaan, ettei tullu fiboi. Oli aika duunaa historiikki, juhlakirja. Muistelen, et Supa hoiteli siel ainaki Skrubun skulaamist. Ihan kliffasti skabois pärjäsin, mut besta juttu oli, et pääsin kliffaan jengiin, sain uusii kavereit – yks niist oli Santasen Supa. Aina riitti juttuu, juotii borkat tai pantii muuten vaan maailmaa paremmaks. Slangijengis oli vänkää
Stadilaiset ehtii ja jaksaa skrivaa ja bamlaa kotikaupungistaan, vaik ne ois kiireisii, väsyneit tai ankeel mielel. Siellä nimittäin saa parasta söörviisii, törmää ain tuttuihin, ja matkal himaan voi stoppaa hetkeks satamaan tsiigaamaan botskei ja skönelle. Fo to : M ar it He nr ik ss on TIINA LINNA STADIN MESTAT. Stooreja Itämeren tyttäriltä Skrivasin viime Tsilarissa snadii stoorii Vivica Bandlerista, Stadin friidusta, jonka ympärille födas aikoinaan kyldyyripiireis melko buli henkilökultti. Niin ku Wardi-Husa ite skrivaa, ja mitäpä sitä kierteleen: Stadi best! Ja siitähän aidon stadilaisen tunnistaa, nimittäin rakkaudesta Stadiin, stadilaisuuteen ja tietty slangiin. Wardi-Husan famili budjaa yhä samal gartsal ja samojen jugend-talojen katvees, minkä varrel ku ite födas ja kasvo. Mailailtiin Wardi-Husan kanssa kevättalvel, ja sen minnailuist tuliki sit niin bulisti stoorii, et päätettiin antaa sille täst kolmosnumerost ihan oma aukeama. Yks toinen gimma, joka on budjannu koko elämänsä snadeis ympyröis tääl Härmän ainoos Stadis, on Stephanie Wardi-Husa, neljännen polven paljasklabbinen Stadin friidu. Niin styrkka, et jengi fanittaa Vivicaa ihan kybäl viel tänäki päivänä. Näyttää Koffarin piknikmestat ja pulkkamäen, käydä ihailemas tuttui heppoi, kiertää parhaat galtsut, ja viedä Hietsun halliin. 14 TSILARI 3/2021 W ardi-Husa on itekki kerenny jatkaa syntyperästen stadilaisten katkeamatont ketjuu perheessään. Friidu skrivaa ett se on kiitollinen ja onnellinen siit, ku saa viedä omaa skidiinsä samoihin mestoihin, mis ite kakruna luuhas. Sil ku on jo oma kersa, sellanen snadi skloddi
Ei tullu mieleenkää koodailla, ett ollaa myöhäs, joten siks oltiin aina ajois. Suurimmal osal saldorajat huusi punasel jo pari päivää luurin aukeemisen jälkeen, ja niit vikoi jäljel olevii skulausminsoi hillottiin hätätilanteit ja muit tärkeit juttui varten. Siinäkin mielessä Wardi-Husa edustaa vanhojen aikojen stadilaisuutta, että sen lapsuudes ja nuoruudes tällit oli pakko sopii johonki ja sit vaan luottaa, et toinen kans tulee mestoille. The album -julkaisussa se on bamlannu, ett oppi tsennaan ja fiilaan taidetta faijaltaan, joka kuulemma saa snadin slaagin aina käydessään likkansa luona kylässä. Stadist on tehty laului, siit on maalattu taului, kuvattu leffoi ja ohjattu näytelmii. . Koffin pollet reissulla. Vivica Bandleria ja Stephanie WardiHusaa yhdistää paitsi stadilaisuus ja elämä kantakaupungis, myös omilt porukoilt opittu, suvus kulkeva rakkaus luovuuteen, duunaamisen meininkiin, arkkitehtuuriin ja inspiroivaan jengiin. TSILARI 3/2021 15 Itämeren tyttärest on skrivattu kniigoi, stoorei ja runoi, siit on bamlattu gartsoil, toreil, pitskuil ja estradeil. Broidin kanssa käytiin kakaroina hakemas mässyy lähikulman tutult kiskalt, mis ei koskaan ollu muit asiakkait, teininä darramätöt toisen kulman raflast, mis taas sai aina jonottaa. Kierreltiin lapsista saakka taidegallerioissa inspiroitumassa, tutustumassa ja oppimassa taiteesta. Fo to : M us eo vi ra st o Fo ta aj a: Au ku st i Tu hk a Fo to : M us eo vi ra st o Fo ta aj a: Sa ka ri Ki ur u. Onneks stadilaisten tapana oli jo sillon pitää, minkä lupaa. Maalaukset on kuulemma ripustettu ihan päin seiniä. Se funtsii hahmottavansa mestat edelleen idyllisen tavaratalokiinteistön kautta, ja minnailee, ku se jangsterina sopi frendiensä kanssa treffit aina Stockan klogun alle. ”Taide ja kulttuuri ovat erittäin lähellä sydäntäni. Hietsun halli 1954. Ja onpa slangi alkanu tarttuu jo Wardi-Husan perheen nuoreen vesaankin. Vaik kännyköit ysärin lopul ja 2000-luvun alus jo oli, ei meil milleniaaleil ollu viel tietookaan karttasovelluksist, HSL:n appeist tai rajattomist nettija puhepaketeist. Taide ja kulttuuri on kuitenkin niin paljon enemmän kun yksi teos tai uskonto. Skideistä klabbit paranee Mun frookikseen slangin bamlaamisest himas Wardi-Husa vastaa niin osuvasti ku vaan slangii bamlaava voi: ”Meillä puhutaan kyllä jonkin verran slangia kotona, mutta se on enimmäkseen ruotsin ja suomen kielen välistä sekotusta”, ja sitähän gamla slangi, gartsojen kieli, on. Jos myöhästy, missas kaikki kliffat jutut – tai ainaki suurimman osan. Se on se fiilis, se miljöö, se kokonaisuus, jonka Stadi kokoaa yhteen ja tarjoaa asukkailleen”, Wardi-Husa skrivaa mailissaan. Wardi-Husa muistaa viel gamlat ajat, ku Stadin ydinkeskustaa määritti Stocka. Kiintopisteenä Stockan klogu Wardi-Husalle stadilaisuus meinaa ennen kaikkea ”turvaa, kotia, sykettä, kulttuuria, traditiota, ylpeyttä, liikettä, trendikkyyttä ja kehitystä”. Ipana hauskuuttaa välillä mutsiaan bamlaamal melkeen ku gamlat starbut. Wardi-Husa sluuttaa pitkän ja antosan, monisanasen mailinsa siihen, ku sen mielest on kaikist parast Stadis, ja siihen on hyvä päättää tääki stoori: ”[M]onipuolisen kulttuuritarjonnan lisäksi (parasta on) yhteenkuuluvaisuus monimuotoisuuden keskellä”. Stadin ytimen ja oman himakorttelin gamloista jugend-pytingeistä huokuu Wardi-Husalle turvallisuutta, skidiajoista lämpimii muistoi skrinnaamisest isovanhempien kans Tölikan jäällä ja glaiduist, vartin pitusist spåramatkoist himaan. Pääasia on, että ympärillä on taidetta ja mielellään bulisti. Mutta Wardi-Husa taitaa olla enemmän käytännön tekijä kuin pikku juttujen kanssa puuhasteleva piipertäjä. Onneks stadilaisten tapana oli jo sillon pitää, minkä lupaa, joten pettyy tartti vaan harvoin. Stadilaisuus ja kaupunkilaisuus on opettanu Wardi-Husaa diggaan ja arvostaan myös landee ja luontoo, mut Stadi kontrasteineen tarjoo tarttumapintaa, jota vain oma kotikaupunki voi skideilleen tarjoo. Erityisen häpi Wardi-Husa on siit, ett sai födaa ja kasvaa just siellä, ku födas ja kasvo
Siksi Ulla-Maija Forsbergin Stadin slangin etymologista sanakirjaa on odotettu pitkään. Stadin slangin suursanakirjassa on noin 35 000 sanaa. 10–11.) Huomio kiintyy siihen, että Forsbergilla ei ole johdannossa lainkaan lähdeviitteitä. HEIKKI PAUNONEN SLANGILODJU 16 TSILARI 3/2021 F orsbergin päälähteenä on ollut Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii: Stadin slangin suursanakirja (2000). Sen lähtökohtana oli suomen ja ruotsin kielten törmääminen. – – Stadin slangin tapauksessa näyttää käyneen niin, että suomenkieliset pojat ovat tarpeeksi ruotsia kuultuaan ja mitä ilmeisimmin sitä myös aika hyvin osattuaan kokeneet, että suomea voi puhua myös ruotsin sanoin. Stadin slangin syntyvaiheita on kuvannut jo Heikki Waris väitöskirjassaan 1932. Käytännössä suomenkieliset pojat ovat alkaneet puhua kaksikielisissä porukoissa ruotsinkielisten kundien slangia ja tuoneet siihen myös suomalaisia sanoja mukaan. Melkein minkä tahansa sanan pystyi vaihtamaan slangin nimissä ruotsin sanaan. Olen Sloboa Stadissa -teoksessa päätynyt siihen, että vanha Stadin slangi on kerrostunut viimeistään silloin vanhemman ruotsinkielisen slangin päälle (s. Tällaisen sanamäärän lainaaminen lyhyessä ajassa sana kerrallaan ruotsista ei vaikuta todennäköiseltä. Se myös selittää, miksi vanhassa slangissa noin 70 prosenttia sanoista on ollut ruotsalaisperäisiä. Forsbergin sanakirjassa on noin 2 600 sana-artikkelia. Päähuomio on vanhassa slangissa, mutta mukana on sanoja aina 1990-luvulle saakka. Väinö Tanner (1881–1966) kertoo muistelmissaan, että suomenkieliset kunditkin ovat puhuneet hyvin ruotsinvoittoista slangia jo 1880-luvulla. 56–57). Tätä kuvaa olemme ruotsinkielisen slangin tutkijan Mona Forsskåhlin kanssa täydentäneet. Stadin slangia onkin luonnehdittu ”Sörkan ja Rööperin esperantoksi”, jonka tehtävänä oli yhdistää kaksikieliset poikaporukat yhdeksi joukoksi. Slangin alkulähteille Forsberg käsittelee aluksi Stadin slangin syntyä: ”Stadin slangi syntyi Helsingin työläiskortteleissa 100–130 vuotta sitten. Sanaartikkeleissa on myös perussanojen johdoksia, joten todellinen sanamäärä on suurempi. Toinen merkittävä lähde on ollut Kaarina Karttusen Nykyslangin sanakirja (1979). Fo to : Ga ud ea m us .. Stadin slangia on puhuttu kaksikielisissä suomalaisruotsalaisissa poikajoukoissa, joissa Wariksen sanoin ”molemmat kielet sulautuivat yhteen”. Sama ilmiöhän on nykyisin käynnissä englannin kielen kanssa.” Niinpä ruotsin kielestä on lainattu jopa keskeistä perussanastoa, kuten sköne, skutsi, mutsi, faija, systeri ja broidi. Hän on ajoittanut ruotsinkielisen slangin synnyn ainakin 1870-luvulle. Hän luonnehtii niitä ”perussanoiksi”. (S. Forsberg on maininnut, mistä hänen käsittelemänsä sanat ovat peräisin. ULLA-MAIJA FORSBERG: Stadin slangin etymologinen sanakirja Stadin slangisanojen alkuperä kiinnostaa meistä monia. Hänen näkemyksensäkin poikkeaa aiemmista. Suuren urakan valmistuttua onnitteluihin liittyy kuitenkin muutama kysymys
Lähteeksi hän mainitsee Kaisa Häkkisen viime vuonna ilmestyneen kirjoituksen Jeesuksen muorista Stadin friiduun. Sanojen etymologiat ovat kiehtovaa luettavaa ja vievät lukijan mukanaan yllättävienkin ahaa-elämysten maailmaan. Mutta hän viittaa toiseenkin selitykseen. Käsittelin niissä myös kymmenien muiden slangisanojen alkuperää. Viittaan friiduun ja Fridaan myös teoksessa Sloboa Stadissa s. Olen Sloboa Stadissa -teoksessa käsitellyt mm. Siitäkin esimerkki. Sen rinnalla on ollut myös fleska ’kipeä’ sekä verbit flesaa ja fleskaa ’tehdä kipeää’. TSILARI 3/2021 17 Nuorisokulttuuria ja historiaa Forsberg mainitsee myös, että ”joidenkin sanojen alkuperän selvittäminen vaatii syvällistä tietoa slangin syntyvaiheista, stadilaisesta nuorisokulttuurista ja Helsingin historiasta” (s. Kund-sanaakin on käytetty kielteisissä yhteyksissä, esim. Vanhempi sana on kuitenkin flesa. 9–10): ”Lopuksi sana-artikkelissa on lueteltu tärkeimmät lähteet, joihin artikkeli perustuu. 124. Jo yli sata vuotta sitten slangissa ’kipeää’ tarkoittivat sanat glesa, klesa ja flesa. Onkin todennäköisempää, että muutos kund ’asiakas’ > kunde ’pojke (vulg.)’ on tapahtunut jo Helsingissä, mistä kunde on levinnyt Sipooseen ja Tenholaan. Stadin slangin etymologinen sanakirja on kaikkiaan merkittävä virstanpylväs Stadin slangin tutkimuksessa. Ne liittyvät vanhaan pallopeliin, fyyraslaagiin, jossa pelaajia poltettiin heittämällä heitä raakakumipallolla. sanoja ygla ’sileä puoli pelinapissa’ ja raakyglika ’pelinappi, jonka kanta sojottaa pystyssä’. Kumpaakaan artikkelia ei ole Forsbergin lähteissä. Verbi fläska tunnetaan myös suomenruotsin murteista ja ruotsinruotsista, merkityksenään ’(pallosta:) osua paljaaseen ihoon niin, että tekee kipeää’. Etymologiset lähteet Iso periaatteellinen kysymys liittyy Forsbergin lähteisiin sekä etymologisten lähdeviitteiden käyttöön. Kun kova pallo osui paljaaseen ihoon, se teki kipeää. Mutta hänen viitteiden käyttönsä on muutenkin valikoivaa. Fo to : Ka lle Ha va s, He ls in gi n ka up un gi nm us eo .. En osannut selvittää niiden alkuperää. Niinpä friidu olisi siis heila. Olen kirjoittanut friidusta ja Fridasta ensimmäisen kerran jo 1989 artikkelissa Från Sörkka till kulturspråk ja sen jälkeen vuonna 2006 artikkelissa Synonymia Helsingin slangissa. Nordenstrengin sanakokoelma puuttuu Forsbergin lähteistä. Fläska on johdettu sanasta fläsk ’läski’ (tarkemmin Tsilarissa 3/2017). Sana kunde ’pojke (vulg.)’ sisältyy Rolf Nordenstrengin jo 1890-luvulla Helsingin ruotsinkielisestä slangista keräämään aineistoon. Friidu on voitu saada myös nimestä Frida. Hänen mukaansa kyseessä on karkea, alatyylinen sana. Ygla ja raakygliga ovat Forsbergin sanakirjassa, mutta ilman yhtäkään viitettä mihinkään etymologiseen lähteeseen. Iso osa Stadin slangin sanoista on läpinäkyviä. 105). Siksi olisi odottanut, että Forsberg olisi viitannut myös niihin. Käännyinkin siksi ruotsin kielen emeritaprofessorin Ann-Marie Ivarsin puoleen, jonka apuun viittaan myös tekstissä (s. Poikia Havis Amandan patsaalla 1920–30-luvullla. Han är en gammal kund hos polisen. Se tulee puolestaan verbistä ležát’ ’maata, loikoa’. Forsbergin mukaan slangisana ei olekaan peräisin ruotsin kirjakielestä vaan suomenruotsin murteista, joissa kunde tarkoittaa ’poikaa’. Siitä on kuitenkin vain pari hajatietoa Uudenmaan ruotsalaismurteista, toinen Tenholasta ja toinen Sipoosta, missä sanan alkuperäinen merkitys on ollut ’filur’ eli ’kelmi, lurjus’. 7). Kundi ja friidu ovat Stadin slangin ydinsanoja. Forsberg mainitsee käyttämistään lähteistä ja lähdeviitteistä (s. Forsberg viittaa itsekin näihin seikkoihin. Koska artikkelit itse ovat lyhyitä ja tiiviitä, on myös lähteiden kohdalla pitäydytty keskeisimmissä.” Mitkä sitten ovat näitä ”tärkeimpiä tai keskeisimpiä lähteitä”. Siitä seuraavassa esimerkissä. Kaikkiaan tällaisia artikkeleita on aika vähän. Friidu-sanakin on mielenkiintoinen. Ruotsin ’asiakasta’ tarkoittava kund-sana on toki tuttu, mutta slangissa kundi tarkoittaa ’poikaa ja miestä’. Forsbergin lähteissä ei ole ainoatakaan sellaista tieteellistä artikkelia, joissa olemme Forsskåhlin kanssa, kumpikin erikseen, kirjoittaneet slangisanojen alkuperästä. Slangi syntyi Stadin kaksikielisissä poikaporukoissa. Ratkaiseva kysymys on, mikä niistä on alkuperäinen. Seuraava esimerkki kertoo, mistä tässä on kyse. Forsberg on lähtenyt asusta klesa, joka olisi voitu saada venäjän sanasta ljóža ’makuusasennossa’. Stadin slangin etymologinen sanakirja on kaikkiaan merkittävä virstanpylväs Stadin slangin tutkimuksessa. Ei viitettä siihenkään. On kuitenkin sanoja, joiden selvittely vaatii perehtymistä yli sadan vuoden takaiseen Stadin kundien arkiseen elämään ja monikieliseen kieliyhteisöön. Silti näyttää siltä, ettei hän ole perehtynyt kovinkaan hyvin aiheeseensa liittyviin lähteisiin. Siitä on lyhyt matka sanaan kunde ’pojke (vulg.)’. Forsberg mainitsee sanat friidustaa ja friiaa ’seurustella’, joiden taustalla on verbi fria ’kosia’.
Mut blues on slangimusaa. Skoles se oli studattu juippi, sit siit tuli mainosgraafikko. Ku mä olin ihan snadi, mun faija sano, et jos sä joskus joudut sellasen friidun kämpille, ku ei lesaa kniigoi, älä helkkaris dyykkaa sen kans bunkkaan. Ainoo, mis Reetu survoo snadisti servoo, on toi maine, et se on varmaan bylsiny enemmän blaioi ku muistaa. Mitä ny se biisi siit gamlast holvitsyrkast ja se duetto broidin kans Liisan dogist. Sjungaus suju klesana paremmin ku bamlaus. Bulit tattikset Elina Saksalalle. Pluggaaminen kantsii aina, dorka! Jos sä haluut tsennaa, millanen joku tyyppi on, sun on paras päästä tsiduu sen kniigaskobee. Kniigat bamlaa siit hiiparist enemmän ku pläsi, kledjut tai pläägät. Peruspopulan öögis Eppu on ollu aliarvostettu jäbä ja broidin kans sil on ollu henkist flaidista. Aika moni stadilainen luulee et Frederik, junttidiskon kingi, on stogen tuoma ja kaukaa. Nää stoorit oli pakko saada jemmaan. Jos tyyppi ei pluggaa kniigoi, siin on jotain falskii. Moni muistaa, ku Kaarina Kaikkonen duunas tilateoksen bulin tsyrkan rappusille kolmesttuhannest rotsist. Ai, et mitä täst kniigast jää handuun. Upeet duunii ja styrkka näkemys. Ainaski hiffaa, et Reetu osaa griinaa ittelleen. 18 TSILARI 3/2021 KNIIGAT SEPPO PALMINEN Elina Saksala Eero Raittinen – Mies matkallaan Reuna Tätä kniigaa on ventattu. Stydi suositus.. Tällasii kniigoi mä oon viime aikoina plugannu. Blues on samanlaist. ”Ny jätkät täs on liikaa emotionaalist buusterii liikentees.” ”Sarcha, sun sikuus on aivan monumentaalista.” Eppu ei vedä yhtään keikkaa looteristi. Luudaa haneen ja sassiin! No, must tuli kniigadorka, muiden dorkuuksien lisäks. Seitskytluvun alussa Reetust ruvettii leipoo Suomen Tom Jonesii. Mut kyl niit sit flygaski. Ei tartte starbuna spiidaa, et voi vidy, ku jäi toiki idis pelkäks funtsaukseks. Se antaa vapauksii. Kundi oppi blaadaa nelivuotiaana, faija rupes dokaa, himas flaidattiin, skidi luudas kartsalla ja huligaanien jengis. Raittisen broidiksist toinen me tsennataan ihan helkkarin hyvin. Ku Reetu födas, fämili budjas keskel Stadii – Steissii vastapäätä. Ei oo. Reetu griinaa, et jos se fiksais taidetta kaikist sille stikatuist giltsien kalsareist, mestan pitäs olla viel bulimpi. No eihä kundi voinu snaijaa, et se gimuli valkataan Stadin Friiduks viidenkymmenen vuoden päästä – ja sit pressaks. Jussi on itte skrivannu paritki muistelmat ja Stadin Slangi valkkas Jussin Stadin Kundiks vuonna 2014. No, aika monta vuotta kulu ennenku lauteille rupes flygaa friidujen pikkubyysii. Jussihan on härmäläisen rock-musan dallaava tietokirja, mut pikku broidi Eerosta ei tiedetä just mitään. Se ei oo duunannu läheskää kaikkii friidui, ku ois sitä hinkunu. Kniigan kokoon haalimiseen osu snadi breikki ku Eppu sai aivoinfarktin. . Parikyt bändii plus solistiuraa, iskelmäst progeen, rockist bluussiin, ruutsii koko kaari. Ennen ku se rupes sjungaajaks, se julkas STUMP-nimist nuorisolehtee. Ilkka Sysimetsä, Tommi Pietarinen Harva meistä on Frederik Otava Kniiga starttaa Kaisiksen pudekast. Ei oo. . Se on esimerkiks disainannu kaikki Frederikin älppärien kannet. Mut sitkeesti Eppu klaaras ittesä kondikseen. Tän kniigan ku pluggaa, tietää aika paljon lisää. Siel neljän vanha Ilkka jäynää Tarjaa ja skuffaa santaa sen byysiin. Slangis on aina leikki päällä
on skrivannu ittestään romskun. Ei ollu mitää geepeeässii. Harva siel rikastuu, mutta kaikki siel oppii.” . . Numminen HELSINKIIN Aviador M.A.N. Eka buumi hyyty 60-luvun lopulla, mut 90-luvun alussa Mensosen Kari tartti Katinkultaan äksönii. Mut siit mul ei ollu mitää snajuu, et ku Timppa studeeras pajalla, se tsöras taksii ja tseenas sillai opiskelufyrkkaa. Tää on kniigan kakkospainos. Tosi kliffoi stoorei. ”Pakko bonjaa yhteiskuntaa, et sen luutuneisuutta vois vastustaa.” ”Taiteen perustehtävä on kyseenalaistaa.” . Meil oli Timpan kans paljon yhteist: sen ajan Stadi, Peugeot 404, Pertti Lindqvist oli kansikses mun luokkakaveri. Raimo Pesonen, Jukka Lindfors, Markku Salo: Dumari – Vanha ja Uusi Testamentti LIKE Bibluuki tuhdimpi kniiga, melkeen 800 sivuu. Kniigoist tää on ykkönen. Ne ku ei pluggaa, ei opi Handee tsennaa – siis tota uskonnotont mystikkoo, järjestelmällist idioottii, ahkeraa laiskurii ja realistist romantikkoo. Tuomari Nurmion dallaus on ollu täys stydii fjongaa. Aarni Nybergii diggas kaikki. ”Ikään kuin intuitiivisesti.” . Upeesti skrivattu. TSILARI 3/2021 19 JOS SUS ON TOSI KNIIGAFRIIKIN VIKAA, NI ÄLÄ UNOHDA NÄITÄ: Heikki Herlin Tuollapäin on highway Teos Mun bulisti diggaaman Niklas Herlinin poika Heikki lyftaa presaa delanneelle faijalleen. Piti olla suharin rotsi ja koppalakki tai tsuikka ja siin oma nambero. Aluks kaikki Fenderin omistajat oli stadilaisii. Oli niin vannoutunu taksari, et delaski rattiin. Sillo kuuskytja seitskytluvuilla taksarin piti tsennaa Stadii. ”Vain rämäpäät pärjää tässä maailmassa.” ”Nää rypyt ei oo tullu nauramisesta.” ”Maailmalle kannattaa aina lähteä. Ande Päiväläisen frendit kaivo skittat esiin ja loppu onki legendaa. ”Kohta onkin taas seuraava keikka joka skulataan, skujataan ja dokataan pois kuleksimasta.” . Ainaki yks oli molempien suosikki. Markku Veijalainen Back to the Sixties – suurella tunteella Readme.fi Hämeenlinnan hemmo bamlas reidios ja töllös jo sillo, ku siel skulas boltsin rautasin musa ja sumeimmat bändit. peesaa Juhani Ahoo. Mape on stärä skrivaaja ja Aki Schadewitz alan fotareist ihan fakiiri. Seki skrivas aikanaan kniigan Helsinkiin. Timppa oli lungi, symppis kundi. No, kyl Mape Veijalaist voi jo melkeen stadilaisena pitää, Tölikän kundi. Sen tilastotieteen luennot oli aina turvoksis, ku se oli niin gimis tyyppi. M.A. M.A. Pokaa on joka lähtöön: on duunarii ja dirikaa, jollain fikkat tursuu fyrkkaa, toisil ei oo latin latii, jotkut on julkkui, toiset taviksii, joiltain jää fiudeen lämiskä, toisilt döfis. Poka säily hengissä. ”Jonkin uskomuksen mukaan vainajan sielu on kiinni niissä paikoissa, missä hän on ollut onnellisimmillaan.” ”Maailma pelastuu vain, jos me rakastamme toisiamme enemmän:” . Myöhemmin siit tuli Stadin sosiaalija terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja, Hesse von Hertzenin seuraaja. Tsennasin molemmat jäbät. Hannu Ignatius, Tomi Lindblom Tapsa – Koko kansan reissumies Aviador Mä oon plugannu Tapio Rautavaarast kniigoi ja paljon muuta. Ja sit piti näyttää kuskilt eikä hampuusilt. Timppa stikkaa stoorii kans pajan maikoista. Timpal oli tasaluku: 5800. Tässä Nummisen nimi on Juho Niitty, muut sählää omilla nimillä. Millast se duuni on: fiudel tsombailuu, jengin kans bamlaamist, pitkiiki paussei ja kyytien venaamist. Koko stoori on siis totta, paits jos Numminen on sattunu panee omiaan sekaan. Skrivaaja Timo Honkala tsittas Stadin valtuustos niihin aikoihin ku mä olin Stadin lehdistösihteeri. Fo to : Se pp o Pa lm in en. Ei se Mersuu mällänny. Mä pluggasin tän yhel tsittauksel. Jengi bamlaa, et millanen Tapsa ihan oikeesti oli. Siis kuuskytluvulla. Se sai jonku ihme slaagin ja futas tyhjää. Näist hiffaa, kuin paljo sitä tsennaa jengii, ja ku joku tsöraa tollast kumijalkaa, ni kyl sil stoorii piisaa. Timo Honkala Keltainen valo Stadin yössä Books on Demand Tällasii kniigoi on kliffa pluggaa. Vinkki: tätä kniigaa blisataan Stadin Slangin byroossa
Pentti Linnosvuo (alk. 25.11.1911 Viipurin maalaiskunnassa, d.19.10.1988 Stadissa, nyrkkeily, Berliini 1936 . 12.10.1969 Stadissa, hiihto, 50 km, Lake Placid 1932 . Ville Ritola, f. 13.08.1900 Tampereella, d. 09.12.1889, Kuopiossa, d. Veli Saarinen, f. Kustaa Pihlajamäki, f. 21.04. 1898 Mikkelissä, d. 27.08.1967 Stadissa, Helsingin Jyry, Helsingin Atleettiklubi, paini 75 kg, Amsterdam 1928 ja 79 kg, Los Angeles 1932 . Yrjö Lindegren, f. SPORTTII TIMO ALARIK PAKKANEN Seuraavis Tsilareis on idis valkkaa olympia finnaajista osa ja skrivaa niist lisää. 18.02.1909, d. 25.09.1979 Stadissa, Oulunkylän Tähti, yleisurheilu, keihäänheitto, Lontoo 1948 . 18.01.1896 Peräseinäjoella, d. 26.07.1882 Loviisassa, d. 29.01.1976 Stadissa, voimistelu, moniottelu, joukkueottelu ja hevonen, Lontoo 1948 . 05.06.1919 Viipurissa, d. 30.08.1887 Muhoksella, d. 13.06.1897 Turussa, d. Sten Suvio (alkujaan Schuschin), f. 15.11.1987 Stadissa, kreikkalais-roomalainen paini alle 67 kg, Melbourne 1956 . 01.11.1968 Stadissa, pariluistelu Antwerpen 1920 . 17.04.1902 Nurmossa, d. Toivo Loukola, f. Elmer Niklander,”Oitin kanuuna”, f. Hannes Kolehmainen (oikealta nimeltään Juho Pietari) ”Hymyilevä Hannes”, f. 09.11.1959 Stadissa, Mikkelin Kilpa-Veikot, yleisurheilu, 5-ottelu, Antwerpen 1920 ja Pariisi 1924 . 16.09.1902 Virolahdella, d. Kaarlo ”Kalle” Anttila, f. 25.07.1884 Potsdamissa, d. 08.03.1915 Pirkkalassa, d. Albin Stenroos (oik. Nimen jälkeen on skrivattu lemppari, jos on, millon ja mis on födannu ja delannu, mitä seuroi edustanu, mis lajeis saanu kultamitskui, mis olympialaisis kultamitskun ja minä vuonna. 22.07.1965, HKV, yleisurheilu, keihäänheitto, Los Angeles 1932 . Aale Tynni (oikealta nimeltään Aale Maria Tynni-Haavio, vv. 19.01.1890 Hausjärvellä, d. Einari Teräsvirta, f. 02.10.1902 Kortesjärvellä, d. Tapio Rautavaara, f. 23.11.1995 Stadissa, voimistelu, joukkuekilpailu, Lontoo 1948 . 02.10.1973 Stadissa, Turun Urheiluliitto, yleisurheilu, 10000 m Antwerpen 1920 ja Amsterdam 1928, maastojuoksu Antwerpen 1920 ja Pariisi 1924, maastojuoksun joukkue Pariisi 1924, 1500 m, 5000 m ja maastojuoksun joukkue, Pariisi 1924 . 30.04.1971 Stadissa, HKV, Turun Urheiluliitto, yleisurheilu, maraton, 1924 Pariisi . 10.01.1984 Stadissa, Helsingin Poliisi-Voimailijat, yleisurheilu, 3000 m estejuoksu, Amsterdam 1928 . Lauri Lehtinen, f. Lindroos), f. Verner Weckman, f. 12.11.1942 Stadissa, yleisurheilu, kiekonheitto, Antwerpen 1920 . Veikko Huhtanen, f. Ludovika Jakobsson (o.s. 22.02.1968 Stadissa, paini, kreikkalais-roomalainen 85 kg, Ateenan välikisat 1906 ja 93 kg, Lontoo 1908 . nimeltään Oskar Albinus), f. 07.12.1914 Viipurissa, d. Eero Lehtonen, f. 10.08.1908 Kerkkoossa, d. 01.01.1975 Stadissa, Helsingin Jyry, HKV, vapaapaini 67, 5 kg Antwerpen 1920 ja kreikkalaisroomalainen paini 62 kg, Pariisi 1924 . Paavo Nurmi ”Lentävä suomalainen”, f. 1940–1960 Tynni-Pirinen), f. Matti Järvinen, f. Jos sä tsennaat näist jonkun ja haluisit skrivaa, ni kerro Tsilarin toimitukseen.. 25.11.1899 Hollolassa, d. Täs siis jatkolista. 17.03.1933, Vaasassa, d. 24.04.1982 Stadissa, yleisurheilu, 3000 m, 10000 m, 3000 m joukkue ja maastojuoksun joukkue, Pariisi 1924, 5000 m, Amsterdam 1928 . Stadilaiset olympiavoittajat OSA 2 Viime Tsilaris alko stoori olympiavoittajista. Messiin ei mahtunu ne, ku on födannu jossain muual, mut delannu Stadis. Eilers), f. 12.11.1952 Stadissa, taidelajien kaupunkisuunnittelusarja, Lontoo 1948 . 11.01.1966 Stadissa, yleisurheilu, 5000 m, 10000 m ja maastojuoksu, Tukholma 1912 sekä maraton, Antwerpen 1920 . Inkerinmaan YläSakoskassa Venäjällä, d. 10.02.1944 Stadissa, HKV, Helsingin Poliisivoimailijat, paini, vapaapaini 56 kg, Pariisi 1924 ja 61 kg, Berliini 1936 . Kyösti Lehtonen, f. 20 TSILARI 3/2021 Muualla födannu, Stadissa delannu . Väinö Kokkinen, f. 13.07.2010 Stadissa, ammunta, vapaapistooli Melbourne 1952, olympiapistooli, Tokio 1964 . 04.12.1973 Stadissa, yleisurheilu, 5000 m, Los Angeles 1932 . 13.03.1931 Jämsässä, d. 24.02.1889 Vehmaalla, d. 21.10.1987 Stadissa, taidelajit, Lontoo 1948