Tsilari 3/2019 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vuosikerta Hinta 8 € Murteilla bamlaamisen SM elokuussa STADIN FRIIDU JA STADIN KUNDI 2019. Nro 3/2019 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 24
BERGGA I KONDEKA I MALMI I MÄRSKY I BÖLE I SILTIS I TÖLIKKÄ I VUOKKI KUUSKYBÄNEN STADILAINEN Tsennaat mestat, tu tsimmaa spessuhintaan. 010 766 1047 ME TSENNATAAN NÄÄ HUUDIT Soita 0100 0700 tai lataa Taksi Helsinki -sovellus.. 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki . 09-774 33 477, www.wotkins.fi chef wotkin’s paLVeLutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki . Lihatukku Veijo Votkin oy tehtaanmyymäLä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki
SISIS TSILARI 3/2019 3 VAKKARIT KANSI 4 Snadit 5 Päikkäri 6 Lööppi 18 Slangilodju 36 Slangi blisaa 37 Skabat 38 Slangijengi 40 Pluggaajat 42 B.Wisser 43 Stadis tapahtuu Kansi: Vuoden 2019 Stadin Friidu Pia Landén ja Stadin Kundi Pertti Salolainen. STADIN MESTAT 7 DORKA TAULU SEINÄLLE – Seppo Sörkan Ruusussa 19 FRIMODIG ANNANGARTSALLA – Tiina kävi tsiigaamassa 24 MIKONGARTSAN RAFLAT – Westman tuutingeista 27 NYYAT BLOSIKSET – Virve tehtaissa STADIS TAPAHTUNU 12 AURAN SLANGI – Palmisen Stadi-päivän idis 14 HENGENPELASTAJA – Virve treffas Kallen 30 BULI JYTKY – Lindbladin duunimestalla 34 KÖÖRI SMIITAS – Palminen funtsailee syitä MINNAILUU JA SNAKKAILUU 15 SEKSTIKAT POPULUKSESSA – Kartsan vappuaatto 26 SKEIDASET VERKOT – Raija fisustaa 28 KUNDIEN KIINNOSTUKSET – Inhan nuoruus 32 SKIDIEN KOULUSAFKAT – Viljakaisen inhokki KYLTTYYRI 16 SLANGISANAKIRJA – Karttunen minnailee 22 SURUTONTA MUSEOSSA – Mikko skrivaa spitta-ajasta 20 STYDEJÄ FIILIKSIÄ – Kolanen kierroksella 33 SLANGIJENGIN REISSU – Vepsä Hollannissa Stadin Friidu ja Kundi s. Foto: Virve Kuutar. Foto: Virve Kuutar.. 14 s. 14 Taas oli tullu vilde jengii tsiigaan Espalle Stadin Friidun ja Kundin julistusta. 8 Mitsku Tarjalle s
SNADIT MESTARIT FLYGAA MALMILLA 4.–5.7.2019 M almin lentokenttäyhdistys ry ja Urheilutaitolentäjät ry on sopinu, ett taitolennon SM-skabat järkätään ekaa kertaa Malmin flygekentsulla. HKY:n oma byroo on samas byggas B-raban neljännes kerrokses. Foto: Alvar Kolanen. Nykyään juhlasalii voi vuokraa omiin bileisiin. . tiistaisin klo 12–18, muut ajat sopimuksen mukaan. VK IN MEMORIAM T angotaituri Reijo Taipale (1940-2019) kuoli vapun alla pitkäaikaiseen sairauteen. VK Jussi Lahtinen bamlas Kirjalla. Skulaa voi muinakin aikoina. Rakastettu laulaja yllätti myöhäisellä iällä levyttämällä ruotsalaisen rockyhtye Kentin kappaleen Dom andra (Ihan kuin nuo toiset). Tuttu hemmo eli Slangijengin hallitukseski ollu Jussi Lahtinen kerto yhdistyksen hissaa. Lisäks flygarit treenaa 3.7.2019 klogu 9–14 ja 18–20. Toimisto avoinna 19.6.–16.8. Ota yhteyttä byrooseen, kun haluut hoitaa jäsenasioita tai Tsilarin tilauksii, ilmoittautuu reduille, slumppaa slangikamaa tai libareit tapahtumiin. Entises raflas toimii Kirja Club, jonka jäsenet diggaa kokkausta ja siggei. Hän syntyi Kymenlaakson Miehikkälässä, mutta asui pitkään Veräjämäessä. . Monet stadilaiset minnaa Kirjan raflan ja juhlasalis järkätyt jorot. Skabois on omat luokat moottorija purje koneille. Muitaki kokooustiloi voi vuokraa ja ylimmäs kerrokses olevaa bastuu, mist on terde skönelle Hagikseen päin. 045 1867238 toimisto@stadinslangi.fi Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Byroo. Sillon alko kans jengin jorausinto hiipuu ja yhdistys päätti lopettaa viikkojortsut. Ku kirjapainon keksimisest tuli 500 vuotta 1946 stadi bytskas gartsan nimen ja ja siit tuli Kirjatyöntekijänkatu. Skabois flygataan klogu 9–14 ja 18–20 välisenä aikana. Byggaduunit börjattiin 1935 ja Kirja valmistu puoles vuodes. Hän muutti vuoden 1960 lopussa Helsinkiin löytäjänsä Kullervo Linnan orkesteriin. Vuonna 1973 yhdistys lakkas pitämäst raflaa. Kalliolaisen ravintola Sävelen seinällä on iskelmälaulajien kuvia. Yhdistys hankki oman tontin vuonna 1922 siihen, mis nyt staijaa Kirjan bygga. Taipaleen tunnetuin kappale oli 1962 Unto Monosen tango Satumaa. Yhdistys oli kans järkkäämäs ekaa duunareitten vappujuhlaa 1890. Ekan lakon latojat järkkäs 1872. Ku se perustettiin 1867, idis oli viettää aikaa kimpassa, elää dokaamatta ja tietty ammatilliset asiat. Gartsa oli sillon Siltavuorengartsa. . Toiminnanjohtaja ja jäsensihteeri Marjut Klinga puh. 4 TSILARI 3/2019 Byroossa voi käydä päivystys aikoina tiistaisin klo 14–18 ja torstaisin klo 12–16. Printtikuvaan laulaja on signeerannut nimensä vuodelle 1964. Kuva on otettu 1962. Foto: Antero Piekiäinen. Parhaat mestat tsiigaa flygareit on Pyöreän terde, rafla Check-In ja kentsun aidan vieres. RK BILEET KIRJALLA S uomen vanhin ammattiyhdistys HKY eli Stadin kirjatyöntekijäin yhdistys järkkäs 150 v-bileet omassa juhlasalissaan Kirjalla
Se ei sulannu magassa ja oli klipattava sieltä vek.” Tuuppasin kaikkisafkase kundin rutsarii ja stikkasin messii skruudattavaksi pari koffipurkkii. Fyllassa ku ellun kanat veneilijät kömpii muutaman metrin päähä iha mu klyyvarin alle. J ärveltä kuuluu loisketta ja bamlausta. Naapurisaaresta mökin hyyrannu tsennaamani vakituinen kesäjoutsalainen oli saaressa ilmeisesti niin flänässä, ettei enää bonjannu missä mennään, ku sen frendi souti mantereelle ja duunas sen muijan kans siitä aisankannattajan. 040-767 4212 tsilari@stadinslangi.fi Valtteri Hellgren puh. Gimmoilla on jo revat pystyssä ja kundeilla molo handussa, ku dallaan rantsuun. Se patistaa kesäpimatsuu äkkii varvikkoon. Tsiikaan alas rantsuun ja hiffaan noin sadan kanootin ja melojan olevan rantautumassa niememme nokkaan. Olen elämäni aikana pureskellu nakloja, rättejä, plootuu ja bissen jälkeen usein myös ite glasarin. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. Sitte botskii ja takas vesille. 0400-204 844 risto.kolanen@pp.inet.fi Tiina Linna tiinalinna@icloud.com Seppo Palminen puh. Öölberii dokatessa tölläsin Timppaa uskomatta öögiani. Kun steppasin löylyyn, oli täysikuu. Sata stroolaajaa ja kenties skeidaajaaki tossa framilla. Jonki aikaa hetulaa heitettyämme hiffaan, ett ite asiassa kundi on samoilta kulmilta Stadista ku mäkin. Mua oli varotettu, että kundi vetää iisisti kovat jurrit, ett sille ei kantsi tarjoo imelää soiroo väkevämpää, koska muute hommat jää funtsausasteelle. KARI VARVIKKO Toimituskunta Päätoimittaja Kari Varvikko puh. Jengin dirika kailottaa megafonilla, ett snadi paussi paikalla! Tässä voitte luudaa stritille! Ei helvetissä. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. Siis naapurin jäbiä. Kun duunit tuli tehdyks, otimme kuitenkin hiivat. 050-552 1360 seppo@palminen.com Tsilarin tilaukset: Byroo, yhteystiedot s.4 Taitto Oy Graaf Ab Paino Grano Oy ISSN 1239-9523 Postiosoite Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 00550 Helsinki Stadin Slangi ry:n perinne– ja kulttuurilehti 24. Se oli iha simsalabim! Tsiigasin öögasta öögaan salarakkautta. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. Siinä Varvikko tsiikaa varvikkoon, ku kiihkee häntäheikki suorastaan repii friidun byysat sen klabbeista ja rakkauden akti o huulilla. Soutajalla on kiire; suoranainen hätä. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. Se skruudas hyvällä ruokahalulla nii spaddun natsat ku flisakorkitki. Naukkailen bastun verannalla kaljaani, ku hiffaan rutsarin karahtavan kymmenen metrin päähän rantsustenuihi. Kliffaa reissuu! MOLLIS SKRIINAS hämärtyvässä elokuun illassa, ku funtsailen savusaunan rauhassa ja seuraan hämyisen ehtoon kääntymistä kuun valossa kylpeväksi pimeydeksi. Jo skloddena bulimmat alan miehet bamlas, ett tuota järisyttävää momenttii ei saa häiritä; siinä voi jäädä nalkkiin, jos saa sätky! En voinu ku hoo moilasena toljottaa. PÄIKKÄRI LANDELLA SILLO JOSKUS... TSILARI 3/2019 5. Jengin ohjaaja toteaa snadisti pleeguna, ett kyse on Suomi meloo -happeningista ja se on so sori, ettei hokannu jonku budjaavankin niemessä. Kiima on stydii ja slaiberoo duunataan faiberoon ehkä puoli minsaa, jos sitäkään. Koko bylsimishetken olen yrittäny hollaa pokkani. Ja nieli ne! ”Mä syön mitä vaan. Huomautan rutsaajille, ettei se oo oikein snygii näin bulilla lössillä tulla duunaa tarpeitaan toisen bastun laiturin viereen. Kundi on airoissa ja gimma tsittaa kokassa. 0400-447507 kari.varvikko@eepinen.fi Toimitussihteeri Virve Kuutar puh. Hyvää ruokahaluu! Kliffaa kesää! . Nykysin mä en enää vedä inee mitä sattuu, koska mut skujattii lasarettiin, ku skruudasin kumihanska. Stritattu mikä stritattu. 050-3395285 valtteri.hellgren@gmail.com Risto Kolanen puh. JOUTSALAINEN REMONTTIREISKA Hartosen Timppa tuli paikkaamaan mu motskaripaattiini
Slangibamlaustuokioita sekä skolekäyntejä on tehty ihan vilt. MORJENS JENGI! O n ollu tapahtumientäyteinen kevät. Puheenjohtaja Pirjo Tuohimaa pirjo.tuohimaa@gmail.com Varapuheenjohtaja Olli Anikari olli@ollibull.fi Taloudenhoitaja Esko Vepsä esko.vepsa@jippii.fi Pirkko Haapala pirkko.haapala@jippii.fi Seppo Palminen seppo@palminen.com Jaakko Perkiökangas jaakkoperkiokangas@gmail. 4 alalaita. UUSIEN JÄSENTEN tuloryysis Slangijengiin kuiteski senkun jatkuu, ja laiffi kaikkinensa jatkuu glaiduis merkeis. Seuraava tähtäin on Stadin Friidun ja Kundin julkistaminen Espan lavalla. Treffataan Espiksel Stadi-päivänä ja muutenki! Glaiduu kesistä toivottelee . Mut ollaan tyytyväisiä päätökseen, toivottavasti teki ootte! MÄ VENAAN Stadi-päivää intopiukkana ja oon stikannu Yläkertaan kainovienon pyynnön, et siel duunattais meille kunnon arskapäivä ilman turhii blosiksii. Haikeena jouduin skrivaan alle Matin irtisanoutumisen ja hyväksymään kuoron yhteisen toiveen saada jatkaa itsenäisenä. com Leena Rautavaara rautavaara.leena@gmail.com Kari Varvikko kari.varvikko@eepinen.net PIRJO TUOHIMAA bamis Hämeentie 67 00550 Helsinki puh. Kaikkee kliffaa ollaan duunattu fogeliredusta jortsuihin, mutsia ylistettiin lähes viikko monin häppeningein, joista yks kliffoimpii oli Työläisäidin patsaan kukitus. Me oltais haluttu siivittää kuoroo jatkoon uudel slangiohjelmistol ja tarjota Matille tukee säestykseen sekä ehkä kouluttaa jostain jangsteriopiskelijasta muutaman vuoden marginaalilla uus dirigentti, mut kuoro halus jatkaa omillaan. Slangikuoro on ny samalla rivillä tarjontakisassa, ku kaikki muutki slangiks shungaavat ryhmät, semminki ku bulein osa kuoron jäsenist on eronnu yhdistyksest. Vapaaehtoset ja Marjut on viilettäny tukka putkel ja saanu glaiduu sanomaamme eteenpäin ennennäkemättömäl taval. Pirde bamis www.stadinslangi.fi BAMIKSEN LÖÖPPI HALLITUS BYROO Tsiigaa tiedot s. Neuvotteluun ei enää ollu mahiksia. Vappendaalitki vietettii kimpas ja tsufelle Borkkaan on riittäny kahvinjanosii. 045 186 7238 6 TSILARI 3/2019. Porukkaa tuli yllättävän hyvin siihen nähden, et sää oli tosi tympee; me shungattiin yhdessä, Pia jako karkkii, ja Marjutin tyttären neljä upeeta dogiakin tuli messiin. Sköneblosiksenhan on aina tunnuttava litskisti, mut teltan pitäis pysyy asemis! Niinku meidän jengiki pysyy. Kahden edellisenki hallituksen ajan muhinu kuoron hallintokiista kärjisty, ja kuoro päätti itsenäistyy. Meil oli tosimaheet ehdokkaat! Hallitus keskusteli pitkään mut ilosesti ja hyväs henges, koska esillä oli lähinnä runsaudenpula: ketkä näist huikeist tyypeist ny valittais. Bulit tänksit teil kaikille! MUT ON täs jotai haiduuki raportoitavaa
Tauluu ripustaa Seppo Palminen. Niistä ja lipuista saatte myöhemmin lisää infoa. TSILARI 3/2019 7. K o e t a a n k a i k k i y h d e s s ä k a h d e n k o t i m a i s e n t i m a n t i n k o v a n t r i b u u t t i b ä n d i n m u s i i k i l l i n e n t a i s t e l u ” E l v i s v s . . Täs Tsilaris fiilistelläään Stadin Friiduu ja Kundii, ni päätettiin dilkkaa seuraavat Dorkan paprut myöhemmin ja skrivaa niiden saajasta vasta seuraavas Tsilaris. Täst historiallisest tapauksest haluttiin jättää jälki kaikille, ku käy täs kapakas. Sörkan Ruusun isäntä Janne Mäkinen tsekkaa, et suoraan menee ja just ookoo mestaan. Ja tietysti: mikä saamarin Tsilari ja mikä ihmeen Stadin Slangi ry. Ne sai Ilkka Taipale. B e a t l e s ” ! NYT messiin kaikki E LV I S j a B E AT L E S d i g g a r i t m a h t a v a l l e B ä n d i b a t t l e r i s t e i l y l l e V i i k k a r i l l a ! Luvassa kaksi eri risteilymahdollisuutta, Päiväristeily ja Miniristeily. La 14.9.2019 La 14.9.2019 Messissä järkkäämäs sä Natsan, Slangin ja Caffeliinon porukkaa. Kun non mein inkiä luva ssa! SÖRKAN RUUSU SAI TAULUN SEINÄÄN T silari-lehden toimitus diilas maailman ekat Dorkan paprut ravintola Sörkan Ruusussa 5.2.2019. Foto: Virve Kuutar. Toive on, et moni hiljentyy dorkuuden äärelle: kuka, mitä se on duunannu ja mitä siit sit on seurannu. STADIN MESTAT L i s ä k s i m a i n i o t a n s s i o r k e s t e r i v i i h d y t t ä ä j o r a a j i a j a k u u n t e l i j o i t a
Skidit braijas aina pitskulla. Friidu on museokamaa, onhan sen gamlasta himasta tehty museo. Ja bamlaa, ett vaik se voittais veikkaukses, ei flyttais mihinkään, mut slumppais kyl nyyat mööpelit. Siel budjas mutsi, faija, Pia ja sen kolme broidii. Mies hittas gartsalta Kerran ku Pia oli frendinsä luona, stoorii riitti snadisti liian kauan, ja vika dösä ehti mennä. Bulimman kämpän neljä huonetta – ne sai 1969, ku jengii shingras Australiaan. Vuoden harjottelun jälkeen Pia pääski Folkhälsaniin. Takas Pia tuli pikku broidinsa kans 1947. Skidinä Kirstarilla Pia födas Kirstarilla, sai virallisesti nimen Pirjo Anneli, mut aina sitä on sanottu Piaks. Sen verran kliffalta friidu vaikutti, ett Eero jonkun ajan kuluttu skulas aakkosjärkäs kaikkiin stadin lastentarhoihin ja froogas Piaa. Ne budjas 19 neliön kämpäs, mut sai sit ruhtinaalliset 34 neliöö samast pihapiirist, ku Pia oli puolvuotias. Pia päätti dallaa himaan. Se ois halunnu Folkhälsaniin lastenhoitajaskoleen keväällä 1952. Pian duuni oli vahtii 6-vuotiasta Peteriä. Pia luuli kyl, ett skulaaja oli sen broidi, joka pelleili. Hakijoita oli vilde, ku ei sillo ollu niin bulisti päiväkotei, Pian mutsi delas 1956, mut stadin duunin ansiost Pia sai pitää Kirstarin himan. Pia minnailee, ett sen frendil Annelil oli snygit kuomukärryt. Skoleen pääsyyn vaadittiin kuitenki praktiikkaa. Mut Sofianlehdon huudeilla tuli jotain kundei ja Pia alko skagaa. Sillon skideiki oli jo neljä. ”Harva pystyy lapsuuden kodista lähettämään postikortin”, Pia bamlaa. Pia muistelee lämmöllä mestaa: ”Kirstinkatu – se on mun elämän kaunein satu.” Ku mutsien päivänä käydään viemässä Työläisäiti-patsaalle kukkii, ni Pia dallaa aina Kirstarin kautta. Se hittas Pialle perheen, mis oli kaks skidii. Matkal ne ehti bamlaa ainaki siitä, mis Pia oli duunis. Jo skidinä ne aina braijas kotii. VIRVE KUUTAR STADIN FRIIDU Pia ja Ekin piirros. Vuoden pääst Pia meni froogaan duunimestaa stadin lastentarhoista. Foto: Virve Kuutar 8 TSILARI 3/2019. Unelmien ammattiin Pia kävi Valkan skolee, sit Arkadiankadun tyttöskolee kuus vuotta. Se ku ei riitä, vaik ois ollu kuin ahkerasti messissä. Budjas taas Kirstarilla ja mutsi bungas opinnot, ku kesti vuoden. Pia skrivas Ruotsiin. Tokan kerran Pia lähti samaan perheeseen 11.2.1944, ku Kirstaril oli ollu kauhee flekkis ja kaikki fönsterit rikki. Eero kävi Pian luona tsufella, Sit klassinen froogis: ”Lähtiskö neiti tanssimaan.” Eero oliki innokas joraaja, kävi Polilla. Opintoihin kuulu kans harjottelu Lastenlinnassa, mis Ylppöki piti luentoja. Onneks natsas jo E:n kohdalla. Pianki tsennaa slangijengiläiset hyvin, mut ei siit siks tullu tän vuoden Stadin Friidu. Mut stadin lastentarhois punapäinen Pia-täti ehti pitää huolta niist kaikkein snadeimmista monen vuosikymmenen ajan. Ja ku Pia sai niit pitää, ni onnellisena se dallas pitkin pitskuu. Ekan kerran 1942, mut siit ei Pia muista paljon. Froogattiin, osaaks se sveduu ja pääs heti duuniin Munkkaan, mist sai vakkarimestan. O mii skidei on ”vaan” neljä – sil ei ihan pääse sankarimutsiks. Ku Eero oli delannu ja skidit shingrannu muualle, ni Pia flyttas 1991 kaksioon, edelleen Siilitiellä. Pia sai parhaan spettarin ja dirika pyys sitä jäämään duuniin Folkhälsaniin. Pirkko Kirstarilta bamlas, ett se on niin leuhki, dallaa Polilla niinku se omistais sen. Sit jiftikseen. Yks painavist perusteist oli se, ett Pia on duunikseen kasvattanu satoi stadilaisskidei. Pysäytti sit taksin. Pia diggaa himaansa, on kliffaa, ku on fönstereit joka suuntaan. Siilitielle Kirstarin kämpästä perhe flyttas Siilitielle 1958, viikkoo ennen jouluu, 3 h ja keittiö, oli vaan yks skidi sillon. Siit se lähti. Eskilstunassa budjas kriguaikasen perheen friidu. VUODEN 2019 STADIN FRIIDU: PIA LANDÉN Satojen skidien Pia-täti Harvoin on valkattu Stadin Friiduks tai Kundiks näkyvii Slangijengin jäsenii. Jorates Pia ja Eero teki sinunkaupat. Kirstarilt Pian tie vei Sveduihin, kriguu pakoon. Kuskina oli Eero
ett mitä niit delanneita funtsii, ku jäljellä on viel seittemän! Kirstarin jengistä, sen Työläisäitipatsaastahan sai alkunsa Stadin Slangi ry. Se rupes hoitaan kulmien skidei, ku vanhemmat meni leffaan tai hoitaan asioitaan. Pia liitty. Pia dallaa siellä ja käy niiden kans bamlaamassa. Mut ei Pia skidei siihen jättäny. Kerran ku Pia toivotti kundeille hyvät huomenet, yks vastas ”Huomenta, friidu.” Pia bamlas, ett ku se oli kolmekymppinen, ni kundit huus Pia-tädiks ja nyt yli kasikymppisenä sanoo friiduks, Kundi vastas: ”Siin näät, miten säkin meet eteenpäin elämässä.” Pia kertoo, ett Eero bamlas jo sillon, ku ne dallas kimpassa Hertsikas: ”Sun kans on niin hankala kävellä, ku aina saa olla lippis kädessä.” Koko ajan oli jengii, ku tsennas Pian ja Eero otti aina lippiksen veks päästä, ku tervehti. Mut toinen bamlas, ett siit tulee äiti. Seinällä on fotoja skideistä, skidien skideistä, muist läheisistä, frendeistä. Pia ja frendit Eikä skidit oo ainoita, joita Pia funtsaa. Mut sit kesäkuus mies ei ees froogannu mitään, vaan anto heinäkuuks vuorolistan. Ja ku on budjannu niin kauan Siilitiellä, niin siilei on kans pilvin pimein. Pia ja sen broidit. Ekan kerran ku Pia meni kundin luo ni mutsi froogas, pärjääks ne. Yks sen rakkaimmista muistoista on Eki Mattssonin piirros, mis on Pia pitsipöksy, entinen arpatyttö. Eikä ne kundit bamlannu, ettei Pia niiden mummo oo. Eläkkeelle Pia jäi 58-vuotiaana, ku vauvalat suljettiin. Eikä oo niitä neljää skidii vielä, ku friidu ei oo hitannu sopivaa kundei. Niitä sil on kans skideistä, mitä se on hoitanu. Arpafriidu oli siis alust asti arpafriidu. Pian vanhemmat (vas.) Pia ja Eero (oik.). Sen frendit saa kortteja, joist jo kuoresta tsennaa lähettäjän. Slangijengin bileis Pia on tuttu naama karkkipurkkeineen. Yks rouva bamlas, ett kundit saa olla onnellisii, ku niil on tollanen mummo, joka noin hyvin tsennaa Stadii. Eikä skidit oo Piaa unohtanu. Yks kundi budjaski Pian kans, ku sen mutsi lähti pidempään reissuun. Foto: Pian seinältä Piaa onnittelevat bamis Pirde ja varabamis Olli. Pian nykynen himaki on ku museo. Ja varmaan kaikkiin yhtä glaiduna. Friiduille ei enää mitkään lökäpöksyt kelpaakaan, Pia funtsaa. Eki on duunannu toisenkin rakkaan taulun Pialle lahjaks – kuvan Kirstarin klitsusta. Foto: Virve Kuutar. Piti siis olla talvi, mut oli yli 8 vuotta. Seinillä ja hyllyillä on esineit, mistä Pialla riittää stoorei. Mut ehtii se moneen muuhunki mestaan, niinku Ponnareiden Höppänöiden, SPR:n, Eläkenuorten, Itä-Stadin ruotsinkielisten eläkeläisten tapaamisiin ja reduille. Ku yks rouva halus mennä duuniin ja sil oli kolme skidii, ni Pia meni niit hoitaa tammikuus. Ku se tuli takas, ja froogas: ”mites teil on menny?”, ni kundi vasta: ”Mee vaan takas sinne stadiin.” Kerran Pia tsöras hoitoskidiensä kans kolmosen sporalla, kerto mestoista. Ku kahelt pikku friidult froogattiin, mitä niist tulee ison, ni toinen vastas, ettei sitä voi vielä tietää. Mut bamlas se silti heebolle, ku alko surra, että Kirstarin jengiin kuulu 50, nyt 43 on delannu. Ku friidu on jo 85, ni tietty on yks mesta, mis on kans bulisti frendei gravarilla. Pia oli Munkassa siihen asti, ku Siilitien päiväkoti valmistu vuonna 1963. Skidijuttui Ne ku tsennaa Pian, tietää, ett sil riittää stoorii. Supa Santanen tuli ja lupas slumppaa viis arpaa, jos Pia liittyy Stadin Slangiin. Jos kaikki stadilaiset jaksais smailaa ja olla hyväl tuulel yhtä bulisti ku Pia, ni Stadi olis viel kliffempi mesta budjaa. . ”Se on vaan pelkkä äiti”, joku bamlas, mut friidu vastas: ”Must tulee neljän lapsen äiti ja sillon mä en oo pelkkä äiti.” Pia on ollu friidujen rippijuhlis, lakkiaisissa. Ne moikkaa, ku näkee Pian gartsalla. Toukokuus piti jäädä veks, ku niil alko loma. Jiftisfotoi kahdes polves. Foto: Pian seinältä. Kerran sit yhes tilaisuudes, ku Stadin Slangi oli just perustettu, Pia oli blisaamas arpoi. Vauvalan skidei budjaa Siilitiellä, moni on tullu takasin, ku on saanu kämpän sieltä. TSILARI 3/2019 9. Patsashankkeessa Pia oli messissä kybällä
Kundit oli aina myös stikkaamassa klapeja snadista luukusta klitsuihin. Äijän ei ite tarvinnu duunaa mitää, senku vaan draijas hespalla snögee Kyliksen rantsuun. Kaverit duunas dörtseihin snarat, jotka sulki ja avas ne vuoronperään sitä mukaa, ku dörtsejä suljettiin tai öpnattiin. Ilmeisesti Stadin pollaripomot skagas, ett homma voi toistuu. Hämeentie 94 oli stenuista duunattu, mutt lähes koko muu Heruli aina Kylikseen ja Kuriksen taakse asti oli puutaloja. Niin tai näin; aitoo Stadii ja slangin syntysijaa parhaimmillaan. Kulman kakrut luudas ja dallas usein myös Herulin varastoalueella ja Kyliksessä. Kaverit PERTTI SALOLAINEN STADIN KUNDI 2019: Elämä Valkassa oli skloddina hienoo aikaa ”Ku karjalaiset ja savolaiset on leveitä murteistaan, ni mä oon pollee Stadin slangista. Pera oli samanlaine jässikkä ku muutki. Uuden kyttiksen grundaaminen perustu pitkälle syksyn 1948 ”Arabian mellakoiden” eli Arabian Posliinitehtaan ”korpilakkoon”, jossa ratsupoliisit hajotti väkivaltaisesti lakkolaisten mielenosoituksen. Myös Hämeentien toiselle puolelle siirtolapuutarhan yläpuolelle levittäytyvä Hermanni II oli feduista bygattu. Naapurissa oli Ekan leipomo ja Nyyan rafla, joilla oli ovet vastakkain. Siellä myös prassailtiin ja skulattiin nelistä. Mutsit duunas kesäsin pitskulla matonkuteita, faijat stikkas tikkaa, pelas tsettii ja otti ne joskus pilsuuki tai jotain muuta Valkan kundii stydimpää. Skloddit hirnu jemmassa, ku jengi ei ihan kohta bonjannu mikä mättää. ”Me ku budjattiin kivitalossa, ni meitä pidettiin jotenki muita parempana.” Faija oli skoude Peran faija oli Eurantien jepariaseman skoudena aina vuoteen 1953, jolloin hän sai komennuksen flyttaa Toukolaan perustetun vartiokonttorin bamariksi. Sodan jälkeen kartsoille ilmesty jätskivaunut. KARI VARVIKKO STADIN KUNDI S tadin Kundiksi 2019 valittu ministeri Pertti Salolainen (78) budjas skloddina mutsisa, faijasa ja broidisa kanssa yksiössä Valkassa Hämeentie 94:ssä vuosina 1940-53. Todellisuudessa buli bytinki on kuitenki Herulin puolella, vaikka skidinä Pera ei sitä ehkä snaijannukkaa. Vaikka en födannukkaan kultalusikka munnussa, krigun jälkeisessä Valkassa vietetyt vuodet oli parasta aikaa elämässäni.” Valkassa Hämeentiellä, uusi Monarkfillari. 10 TSILARI 3/2019. Kyliksen skeida-altaassa kasvatettiin tomaatteja Kundit ei olis kundei, jos niil ei olis aina jekutki mielessä. ”Kerran se paska-altaan kovettunu liete petti ja mä putosin kainaloita myöten sinne jonkkaan. Kivisotaa käytiin toisella puolella Hämeentietä Paavalin tsyrkan ja siirtolapuutarhan välisessä mäessä niin Kuntsin kundien kuin muidenkin kanssa. Salolainen kertoo, ett vaikka faija oliki skoude, se ei mitenkään heijastunnu kafrujen kanssa braijaamisessa tai yleensäkään näkyny kartsan tai pitskun leikeissä. Jotku jopa kasvatti niissä tomaatteja, kun kasvualusta oli niin hedelmällinen. Valkka, Heruli, Toukola oli mu kasvualustaani. Sellanen stondas Hämeentien ja Sturarinki kulmassa. Sä et voi edes kuvitella miltä mä döfasin!” Herulissa oli paljon hegatalleja ja talvisin kundit sleppas jengillä snögee Herulin karvatankin skujaajan eli hevosmiehen följyyn. Kyliksen ja varastoalueen välissä oli kovaksi jämähtyneitä lieteeli skeida-altaita. Foto: Salolaisen arkisto
Venäjä toimii kimpassa muun muassa äärioikeistolaisten puolueiden kanssa. Läpi vuosikymmenten kulman kundit ovat pitäneet toisiinsa yhteyttä. Se ei slumpannu jätskii vaan kundi luudas läheisen Karjakunnan flesupuiduun ja iski aina lantit pöytään: ”Koko fyrkalla viipaloituu savustettuu hevosta! Sitt se puotipuksu viipaloi sellasella siivumasiinalla sen hegan kinkusta mulle läjän köttii, joka duunattiin jännästi rahisevaan voipapruun. Foto. Toinen mikä meni syvälle kaaliin oli, kun kävin kesäisin metskaamassa tätini kesäpaikassa Kustavin saaristossa. Keväisin Valkan ja Stadin kundi on ollu vetämässä slangilaisille luontoreduja Stadin rantsuilla ja bärtseillä. Faija Paavo, broidi Jukka ja Pertti. Ite tsimmasin HTU:ssa ja saavutin muun muassa pronssii SM -skaboissa. ”Oha mua nimitelty kommariksiki”, luonnonsuojelija skriinaa. Ny näyttää siltä, ett oman nationalisminsa, äärikonservatiivisten nationalististen voimien myötä, engelsmannit o jättämässä EU:n .” Salolainen totee, ett Euroopan unioni on joutunu suurvaltojen valtapyrkimysten kohteeksi. Kokoomuksen kansanedustajaksi hänet valittiin ensimmäisen kerran vuoden 1970 eduskuntavaaleissa. Sitt mä olin valvojana Kumpulan stadikalla. Se oli suurinta herkkuu mitä saatto olla ja paprun rapina on mulla ikuisesti mielessä.” Valkassa oli lämmin fiilis ” Silloin kulmilla yhteisöllisyys oli aina läsnä ja fiilinki lämmin. Peran mielipiteet on jakanu jengii kahtii. Urheilu pelasti kyll mone jengiläisen hengen.” Pera kävi Valkan punatiilikansista neljä vuotta. Fogelit kasvatti luonnonsuojelijaksi Miten nuoresta kundista kasvo jo 50-luvulla vankkumaton luonnonsuojelija. Mun pumpussa, sielussa oli joku mesta, johon rakkaus luontoon iski koko styrkallaan.” Salolainen on WWF:n perustaja vuosimallii 1972 ja nykysi sen kunniabamari. . Se on vastustanu avohakkuita ja ollu vankkumaton merikotkien suojelija. BBC:n suomenkielisen toimituksen toimittajana hän oli Lontoossa 1966 ja Ylen Lontoon-kirjeenvaihtaja 1966-1969. Parlamenttarismin kotimaassa duunataan sellasii typeryksii, ett ne tuski menee ohi yhessä sukupolvessa. Suurlähettiläs Salolainen sanoo, ett sen mitta on iha fullsat. Suomen suurlähettiläänä Lontoossa Salolainen oli vuosina 1996-2004. ”Kyllä EU:ssa tarvitaan nyt stydii yhtenäisyyttä”, bamlaa Salolaisen Pera, Stadin Kundi 2019 joka 1990-luvulla toimi Suomen EU-neuvotteluvaltuuskunnan puheenjohtajana ja neuvottelevana ministerinä ja joutu Suojelupoliisin suojelukseen, ku kundi sai tappouhkauksii. Kundi on flaidannu Suomen gamlojen skutsien puolesta. Moni muu kaiffari on jo reissulle uupunu; joku on dokannu ittesä hengiltä tai tullu niin heikkoon kondikseen ettei enää pääse baanalle. Brexit -ajattelu kolahtaa vielä takas brittien omaan nilkkaan. Eduskunnan hän jätti lopullisesti kuluvana vuonna. ”Faktaa kuitenki on, ett avohakkuiden jälkeen auratulle alueelle istutettava monikulttuurinen puusto ei ole skutsii vaan fedupeltoo.” Brexit jurppii Entistä ulkomaankauppaministerii ja Englannin suurlähettilästä jurppii Brexit. Kaikki ei bonjaa, ku porvarijäbä vaatii selvitettäväksi miten metsäteollisuuden ja luonnonsuojelun tarvitsemien gamlojen skutsien edut voidaan yhteensovittaa. Salolaisen arkisto. Toukolassa se treffas muun muassa Lasse Liemolan ja niistä tuliki sitt elinikäsii frendejä. Pera pääs kohtsillee oppariin Tossuun eli Helsingin Toiseen Lyseoon. Foto: Virve Kuutar. pummas mutsilta aina jätskifyrkkaa, mutt Salolaisen Pera ei koskaan. Nykysi Saksan ja Ranskan kesken vallitsee sopu. Niistä Raikka on jo shingrannu toisiin sfääreihi. Vaikka on rajoittanu snadisti sotateollisuuttaan, Britannia tuottaa edelleen aseita ja on EU:n styrkin asevaltio. Stadin Kundi 2019. Kun pääsin lähelle fogeleita, ni se ja yleensäki lahden kauneus teki muhun väkevän vaikutuksen. ”Mulla oli Maijulassa eli Toukolassa kahden tsitattava kanootti. TSILARI 3/2019 11. Se oli onnellista aikaa. Se oli toisenlainen maailma. ”Me sporttaajat on säilytty aika kliffassa kondiksessa. Viimeiset parikymmentä vuotta kansanedustaja Pertti Salolainen on joulun aikaan ollu aktiivisesti messissä skulaamassa munnarii ja bamlaamassa slangii Paavalin tsyrkassa. Mua jotenki säälittää nää nykynuoret, jotka kännyköitä näpräillessään jää paljosta vaille.” Korttelipitskun skloddeista Salolainen muistaa muun muassa sellaset ku Seppo Nyman, Risto Vaarama, Jorma Takala ja Raimo Mönkkönen. Kävimme kaverini kanssa melomassa Vanhankaupunginlahden lintuparatiisissa. Sitt perhe flyttas budjaan faijan nyyan duunimestan, omakotitalossa sijanneen skoudeaseman yläkertaan Toukolaan. Takana pitkä ura Ennen kansanedustajan uraansa kauppatieteiden maisteri Pertti Salolainen työskenteli Yleisradiossa toimittajana ja tuottajana vuosina 1962-1969. Salolainen oli ulkomaankauppaministerinä Holkerin (1987-1991) ja Ahon (1991-1995) hallituksissa sekä pääministerin sijaisena Ahon hallituksessa. Kokoomuksen puheenjohtaja hän oli vuosina 19911994. Jenkkien pressa Donald Trump puolestaan innostaa brittejä brexitiin ja aukoo poskeensa sakemanneille. ”Parissa maailmansodassa engelsmannit menetti isot määrät parhaita kundejaan
Se saiki Stadin friidu -plagun heti 1996, ku slangijengi rupes niit dilkkaa. Mut se oli födannu landella ja sit flytannu Stadiin, sen faijaki oli ollu ministeri ja tollai, eli se oli niin fiinist fämilist, ettei siel mitää slangii snaggailtu. Komitea oli päättäny, et Stadi-päivän teema on ”Helsinki kuuntelee lasta”, siis slangilla: ”Stadi lysnaa skidii”. Jos et oo, sul on käyny hyvä tsägä. Vuonna 1979 Stadi täytti 429 vuotta, ei mitää tasavuosii, niinku Oobu ja Manse. Pemun mielest meil oli kolme tärkeet jobii: 1) Saada stadilaiset bonjaa, millai Stadin byrokratia niit jeesaa 2) Fudii skreboille sitä kankeet jargonii ku fossiilibyrokraatit skrivas ja bamlas 3) Stailisti tyrkyttää jengille Stadin byrokraateist ja kunnallispoliitikoist sellast imitsii, et ne on itse asias kliffoi heeboi ja böönii, ei mitää ihan mulkvistei. Stadin dorkin Mä oon aina sanonu, et Pemu on paras bossi, kenen kans mä oon koskaan saanu tehä duunii. Me oltiin saletisti Stadin byrokratian dorkin jengi. Mä ehdotin Teuvo Auralle, et ku meil ny on tällanen oma kieli, ja ku sä oot omast ja jengin mielest ehta Stadin kundi, ni mitä jos sä STADILAISIA Ku landebuugi Teuvo Aura bamlas slangii Ootsä koskaan ollu maikkana, ku joku landella födannu tyyppi on ruvennu hinkuu, et se oppis bamlaa slangii. Sillonen buli bossi, Teuvo Aura, oli födannu Ruskealas, siis rajan takases Karjalas. Niist eka tosi stadilainen oli vast toi Eva-Riitta Siitonen. O li se sikspaljo fitti keissi, et mä en oo siit koskaan hivannu skrivaa tai bamlaa. Intoo piukas mä sleppasin siihen saumaan oikee kaikkien mokien mutsin. Täst lähtien sä ja kaikki muut mun pluggaajat diilaatte tän mokan. Mä nimittäin oon. Kehuttiin jo skloddina Mut tää stoori kertoo ny seitskytluvust. Ny mul on fiilis, ku buli stebari tippuis mun kyydist, et mun ei enää tartte traijaa tätä fibaa megges ihan yksin. Siin meil kyl oli snadii trabelii, et vaik me melkeen kaikki oltiin avoklabbisii stadilaisii, ni bulit bossit, kaupunginjohtajat, siis nää joil oli ylipormestarin arvonimi, oli födannu landella. Pemun byroos oli helkkarin rento ja glaidu fiilis. Pemu sano, et toi Teukka on fantsu esimerkki kundist, jota on kehuttu himassa jo ihan skloddina. Etenki bulien bossien fiudekuskit tsöras niit aamust iltaan pitkin Stadii ja aika usein niil dirikoil oli meiän skrivaama puhe fikkassa. Jeesii landella födanneille Ku joka iikka siin byroos oli stärä ja spiidi skrivaaja, ni me jeesattiin kaikkii, ku Stadin systeemeis joutu lätisee duunikseen. Mutsi oli pollee. Se oli kyl symppis dirika, luotti jengiin ja klaaras kaikki systeemit snygisti. Siit on ny tasan nelkyt vuotta, mut vieläki dyykkaa svettis pintaan, ku mä sitä funtsaan. Seitskytluvulla mä olin kuus vuotta duunissa Stadin keskushallinnos. Ku Pertti ”Pemu” Mustosest tuli Stadin tiedotusdirika vuonna 1973, se bamlas mut sen entiselle mestalle Stadin lehdistösihteeriks. Fönarist näki vihreeks smoglatun strittiksen, Snellmannin friidun tsufeteltan ja Olympiakaijan botskit. Sen kersa tsittas kaupungintalos. Intoo piukas mä sleppasin siihen saumaan oikee kaikkien mokien mutsin. SEPPO PALMINEN 12 TSILARI 3/2019
Fotossa vensteris Pertti ”Pemu” Mustonen ja höögeris Seppo Palminen. Sil sekunnil mä bonjasin, et vaik mä omast mielest oonki välkky jäbä, ni kyl mä joskus oon aika stupido. Ja toi sininen alotelodju on taas koko päivän tos Kaupungintalon seinäs. Kaikki taputti, siis kaikki ne seittemäntoist tyyppii, ku staijas siel alhaalla. Runebergin patsaal niit on venttaamas Stadin Skoudebändi. TSILARI 3/2019 13. Joo, snadisti se sönkötti ja oli sil aika karsee aksentti, mut se klaaras. Rupeen ny duunaa landebuugist slangin bamlaajaa! Ylipormestari Teuvo Aura (keskel fotoo) oli Stadin buli bossi 19681979. Ku se öpnas Stadipäivän vikaa kertaa, se koklas slangii. Sihteereist kuulemma tulee skäfästi koppavii, ku ne saa duunaa tarpeeks kauan ihan mollikan vieres. Siks me on bygattu sen lodjun alle rappuset, et skiditki ylettää luukulle.” Kaupungintalon partsilla 9:00 Mun tarttee myöntää, et mä studasin niin paljo, et mä en hivannu mennä ees lysnaa, ku Teuvo Aura fibaili siel partsilla. Ne sen bamlaukses mitää häikkää hiffannu!” . Ois kliffaa, jos stubutki stadilaiset kävis stikkaamas alotteesa lootaan, nii et Stadin pamarit hiffaa, jos joku viilaus on menny ihan skutsiin. tällä kertaa öpnaisitki ton Stadi-päivän bamlaamal slangii. Teukan mielest se oli helkkarin fantsu idis. ”Onneks olkoon! Sähän oot slangikoutsina ihan fakiiri. Sit vähän joka kaupunginosaan on järkätty kaikenlaist bailuu. Se Pirkko Tähtinen oli mun mielest snadisti diiva friidu. Mä lupasin skrivaa sille stailin puheen ja tulla lysnaa ku se treenaa sen bamlaamist. Mut klogu oli vast jotain 9:15, ku Pemu jo lampsi mun huoneeseen. No, viikkoon siit Pirkost ei kuulunu mitään, mut sit se skulas, et äkkii tänne, Kj treenaa ny sitä sun böbii idistäs. Skoiji ääni sihteeril Mä skrivasin ja tsuppari kuskas paprun Kj:n (byrokraattien slangii = kaupunginjohtaja) sihteerille. Et skiditki ylettää luukulle ”Tänään on taas skramlattu kokoon hirvee määrä tsembaloo eri puolille Stadii. Yhelttoist meil on tos Senaatintoril komeet systeemit, ku buli sveitsiläisbändi skabaa ekaks ruodiksen orkan kans – siis skulaamalla – ja sit ne lähtee dallaan Aleksii ja Manskuu. Ja ihan saletisti niist tyypeist viistoist oli landelta. Foto: Lehtikuva / Pekka Haraste. Tänään päästään tsöraan metrolla ja Korkikseen pääsee ilmatteeks ja safkiksel voi käydä Espal aukomas päätä. No, mä ryysäsin sinne Auran huoneeseen ja siel se änkkäs sitä mun skrivaamaa puhetta
Foto: Virve Kuutar. VIRVE KUUTAR STADILAISIA M itskuperusteluis on bulisti hommii, mis Tarja on vaikuttanu ja ollu näkyvästi messis ympäri maailmaa. Ja pelasti siis meidän Stadin Friidun hengen! Sillon ei viel ollu ees somee, jos nyt skrivataan kaikkee skeidaa niin bulisti, ett ehtiiköhän niit ees kukaan pluggaa. Hittas saman skrivauksen. S e oli kerran Tarjan pressaaikoina tsiigannu telkkarii ja plugannu niit viestei, mitä jengi sinne skrivaa. Sielt se hiffas skrivauksen: ”Mulla on dynamiittia. Tän vuoden huhtikuus mitsku annettiin Stadin Friidu Tarja Haloselle. Koski 1990-luvun alus. Ne lysnas ja alko sit tsögaa niit telkkarin skrivauksii. Pressan hengenpelastaja Kalle. Kundi sit prenikat valmiina venas kutsuu linnan juhliin. Olihan se pelastanu pressan hengen. Foto: Jukka Noponen. Ekosäätiön snygin mitskun on funtsannu slangijengin tsennaama taiteilija Jallu K. Hengenpelastaja Cactuksen slangilevyn julkkareis oli jaos tuoreit Tsilareit. Mut must oli tosi kliffa lysnaa tää stoori ja hiffaa, ett on sellast jengii, joka tarttuu asiaan, ku hiffaa, ett jotain on menos pahasti pieleen. SDSN on kansainvälisii verkostoi, mis kestävän kehityksen tieteellist perustaa on bygattu stydimmäks. Lupas tsekkaa homman, buli kiitti kundille. Eikä Tarjan duuni kestävän kehityksen eteen pysähtyny pressavuosiin. Se on yks Sustainability Elders-mission kestävyysvanhimmist ja vuodest 2014 Sustainable Development Solutions Networkin (SDSN) neuvostos. Ja tää oli se surullinen osa stoorii. Se perustettiin vuonna 1991 Pekka Kuusen muistosäätiönä. . Räjäytän meidän lesbopressan ilmaan ja olen tosissani.” No kundi alko funtsaa, ettei tollast voi ihan noin vaan ohittaa. Ja viel kliffempaa oli, ett kundi päätti liittyy slangijengiin. Niinku esimerkiks huippukokoukses Johannesburgis 2002, ILO:n maailmankomission bamiksena 2002-2004 Tansanian pressan Benjamin Mpakan kans, YK:n paneelin bamiksena 20102012 pressa Jacob Zuman kans. 14 TSILARI 3/2019. Se alko skulaa mestoihin ja lopuks se yhdistettiin pressan turvamiehille. Ekosäätiön bamikset Sauli Rouhinen (vas.) ja Kari Karanko anto mitskun pressa Tarja Haloselle. Säätiö tukee ekologisesti kestävän kehityksen duunii ja on dilkannu vuodesta 1993 mitskui niille, ku on tehny jotain bulii tän eteen. Tervetuloo siis uus jäsen – Kalle Vainio! . Mitsku Stadin Friidulle Ekosäätiö herättelee jengii funtsaamaan kestävää kehitystä. Ei tullu kutsuu. Meidän pöydäs tsittas kundi, joka näytti Tsilarist Tarja Halosen fotoo ja bamlas: ”Halutteekste, ett mä kerron teille surullisen stoorin.” Totta kai me haluttiin
TSILARI 3/2019 15. Gamlan starbun rinnassa oikein sykähtää. Stoorii stikatessa selvii, että jäbä on teatterin artisteja ja Stadin kundeja. Friidutki o skarppina. Jengi päätti lähtee snadis hiivas tsiigaa, mikä mesta tää Aleksis Kiven kartsan maineikas rafla oikein on. KARI VARVIKKO STADIN MESTAT Y li 80 vuotta sitten perustettu kapakka tunnettiin 40 – 60 -luvuilla Pamauksena, sittemmin myös Kallion Kaivohuoneena ja viimeset vuosikymmenet Populuksena. Funtsattii taksii. Tämän gimmafrendi puolestaan on näyttävä, komea Ava Garderin näkönen tummaverikkö. Siro, japskimutsin ja täkäläise karpaasin duunaama heleä kirsikankukka. Sitt se purjehti jonneki. Viereen tsittaa boheemin olonen heebo, jolla on messissä pari näyttävää parikymppistä sussuu. Ja bonjaa, ett gamlalle Herulin kundille se on herkkä hetki, Kyllä Populus on snygi mesta! . Sitt se rupes ohjaa meitä fullsat olevalle sohvalle; järkkäs platseja ja pani hela kolmikon tsittaa kundikaverisa viereen niille sijoilleen. Foto: Populuksen kuvaarkisto. Jonku mielestä Populus on räkälä, lärvit vetävien dokujen hoilauskämppä, kääryleitä blaadaavan lössin pilvipaikka ja muuta skeidaa. Kuinkas muuten. ”Mä oon slumpannu sille vain pilsuu, eikä se honaa siin mitään eroo.” Monet gimmat käy shjungaamassa lasiskopeissa ja jäpikät keskellä pubii. Meikäläine on snadisti maikkana. Ja bonjaa, ett gamlalle Herulin kundille se on herkkä hetki. Totta kai. Gimuli järkkäs platsit Äkkii edess stondas safka-aikaan himassa viihtyny alle kolmekymppinen friidu, joka sekstas Jormaa keskelle munnuu. Kloku tulee kaks. Kirsikanblumsteri sekstaa takasi molemmille poskille ja – huulille (hups!). Ennakkoluuloja oli meillä slangilaisillaki. Froogaan juttukaveriltani, voinko sekstaa sen friiduu poskelle. Kaija tsiikaa. Siitä starttaa slangilla bamlaamine. Mutt sitä kesti vain hetke. Kundifrendi sano, ett ei se oo sen gimuli, vaan ett se on öölihutsu. Myös tumma kaunotar duunaa sekstikat. Kaija tsiikaa. Ku mentiin inee, niin hiffasin, ett meitä paljo nuorempi jengi, jota oli tuvan täydeltä, tölläs tulijoita vähä ku pitkämatkalaisii, niin ku mummo ja starat olis vääräs mestas. Se sekstailee ja pummaa samalla bissee. Kliffaa hei! Muusikon gimma on sen avovaiffi. Nyyaa puhtii nykysi karaokebaarina tsennattu pubi sai viime vuonna, kun sen dörtsit päätettii pitää bosessa vain timmen vuorokaudessa. Sekstikat Populuksessa Jorma (83), Kaija (73) ja Kari (75) skulas pirssin vapun aattona ja shingras illansuussa Herulista Populukseen
Stadin Slangi ry:n ansiosta. Se muutti samalla suomalaisten käsityksen slangista. Salingerin romaanista The Catcher in the Rye (Sieppari ruispellossa). S anakirjan nimeksi tuli Nykyslangin sanakirja, koska siihen on tallennettu yhden vaiheen, lähinnä 1960ja 70-luvulla käytössä olleen perusslangin ja useiden erikoisslangien sanasto. Samoin menetteli Arvo Turtiainen 1962 ilmestyneessä Minä paljasjalkainen -runokokoelmassa. Kaunokirjallisuuteen slangi ilmaantui 1961, jolloin ilmestyi Pentti Saarikosken suomennos J. Slangia pidettiin lisäksi alatyylisenä sekakielenä, alempien kansanluokkien katukielenä, eräänlaisena hyvän ja suositeltavan kielenkäytön vastakohtana. D. Saarikoski perusteli suomennostaan: ”Kirjallisuus on siirtynyt kaupunkiin: modernin kirjallisuuden käytössä pitäisi olla moderni kieli.” Saarikoski joutui käännöksensä liitteeksi laatimaan pienen slangisanaston. 16 TSILARI 3/2019. Aikansa ennakkoluuloton saavutus ja vanhin merkittävä slangijulkaisumme on Eero Salolan Ilman fritsaria (Otava 1929). Tätä säännöistä piittaamatonta ja lainaväännelmillä briljeeraavaa kielenpartta oli tutkittu ja julkaistu Suomessa vähän. Kaarina Karttunen. Sanakirjan ilmestyminen 1979 oli pieni sensaatio, sillä se esitteli ensimmäistä kertaa systemaattisesti suomalaista slangia. Mistä idea Päätoimittaja Jouko Vesikansa on slangisanakirjan isä; hän ehdotti minulle, että nyt olisi aika laatia slangista sanakirja. Foto: Leila LeppäläKorhonen. Se oli oikeastaan elämäni ihanin työ. Se vaati paljon puurtamista, yksinäisiä iltoja sanalippukokoelmien ääressä, mutta se palkitsi yli odotusten. Vanhempaa slangia on otettu mukaan siltä osin, kuin se tuolloin oli käytössä. Oli kuitenkin jotakin, tärkeimpänä Simo Hämäläisen toimittama perusteellinen Suomalainen sotilasslangi (SKS 1963). Nyt slangia käytetään kirjallisissa ja muissa yhteyksissä, mm. Käteeni osui hauska lasten KAARINA KARTTUNEN TSILARI SUOSITTELEE ”Slangi on katujen runoutta” Näin otsikoi Uusi Suomi Nykyslangin sanakirjan arviointinsa tasan 40 vuotta sitten. Siitä tuli salonkikelpoista, ja se kiinnosti. Ajateltiin, ettei slangisanastoa voi vangita ainakaan sanakirjaksi, koska se on alati muuttuvaista ja lyhytikäistä
Varsinkin monet naista ja tyttöä tarkoittavat slangi-ilmaukset ovat miehisen rehvastelevia. Kiitos siitä!” Tämä on mieleenpainuvin kiitos, mitä koko työelämäni aikana olen saanut. Vanhimmilta slangioppailta kuulin, ettei slangin puhuminen sopinut tytöille. Slangi kiinnosti niin paljon, että MTV teki puolen tunnin mittaisen haastatteluohjelman ja Yle puolestaan 6-osaisen sarjan. Luokseni tuli tomera naishenkilö, joka sanoi: ”Minulla oli aivan toisenlainen käsitys slangista ja aioin tuoda sen täällä julki. fyrkka, kundi, stadi. Humalaan ja alkoholin käyttöön liittyviä ilmauksia, seksuaalisanastoa ja alatyylisiä ilmauksia, sadatteluja, herjauksia, kirosanoja kelpuutin mukaan melko paljon. Suullista aineistoa sain haastattelemalla kymmeniä slanginpuhujia. Pari vuotta sitten luovutin koko slangikokoelmani Kotimaisten kielten keskukseen. Muutaman vuoden ajan elämäni pyöri slangin ympärillä, ja minua kutsuttiin puhumaan siitä eri puolille Suomea. viinapullosta: kiikari, leka, lesti, moukari, nekka, pottu, tonkka tai rahasta: hauli, hinta, kyhny, kykkyrä, mähmä, nappula, paalu. Siitä kirjoitettiin seuraavanlaisin otsikoin: ”Lue ja kuivu, slangi on purkissa” (Uusi Suomi), ”Nykyslangi on taltutettu sanakirjaksi” (Helsingin Sanomat), ”Lande Savosta pani slangisanat putkeen” (Iltasanomat). Minua ovat aina hytkäyttäneet sellaiset verbaalisutkaukset kuin Haminan vaalipiiri eli Neuvostoliitto, Kongo eli Ahvenanmaa: seilata kongolaisissa eli ahvenanmaalaisissa aluksissa. Tiesin kyllä, että slangia pidettiin ennen kaikkea poikien ja miesten kielenpartena. Nämä voivat olla kielellisesti meheviä, mutta paljastavat halveeraavan asenteen. Kaiken kaikkiaan kokosin sanakirjaani varten yli 40 000 sanalippua käsittävän aakkosellisen slangilipuston, jossa on tietoja noin 8000 eri sanasta. Vieraslainat ja -väännökset sen sijaan pysyvät slangina, esim. Tämä oli työn tärkein havainto. Nämä suosikkiaihepiirit ovat aina houkuttaneet puhujia yhä lennokkaampiin ilmauksiin. Viimeistään 1950-luvulta alkaen anglosaksinen populaarikulttuuri vyöryi Suomeen ja invaasion myötä alkoi englannin kielen vaikutus tyyliin biisi, bändi, fiilis. Mitä neutraalimpi on asia, sitä vähemmän siitä on slangi-ilmauksia. Sanakirjaa tehdessäni en kuitenkaan kiinnittänyt siihen kovin suurta huomiota. Mehevää kielellistä briljeerausta Tunteita herättävistä asioista on lähes loputtomasti erityylisiä synonyymejä. Puhuja ikään kuin ei tyydy entiseen vaan pistää saman mallin pohjalta paremmaksi heittämällä puheeseen uuden entistä osuvamman ilmauksen, kuten esim. Miten sanakirja otettiin vastaan Sanakirjan ilmestyttyä sen saama huomio oli minulle suuri yllätys. heittää huulta, mennä putkeen, tehdä lonkalta. Myös vanhat stadilaiset saattoivat olla pettyneitä, sillä sanakirja ei ehkä vastannut sitä, mitä he pitivät omana stadin kielenään. Sanakirjaan on hakusanoja valittu noin 6000. Toki tuli myös kritiikkiä: sananvalintaa arvosteltiin, erityisesti erikoisslangien mukaanottoa, puutteina pidettiin, ettei mukaan ollut kelpuutettu erisnimiä eikä sanastoa ollut iätty, slangin roiseja puolia saatettiin karsastaa. Sen slangi muistuttaa monin tavoin oman sanakirjani aikaista slangia, yllätyksekseni vain jokunen ilmaus on uusi. Tämä oli työn toinen tärkeä havainto. Kolme sanakerrostumaa Slangisanastossa oli sanakirjani syntyvaiheen aikaan nähtävissä kolme selkeää kerrostumaa: Vanha Helsingin väestö-, kielija sosiaalisista oloista juontuva ruotsalaisperäinen sanasto tyyliin mutsi, fatsi, fyrkka, jossa oli mukana jonkin verran venäläisperäisiä sanoja tyyliin bonjata, mesta, safka. TSILARI 3/2019 17. Jopa arvovaltaiset tahot tarttuivat siihen, mm. Rajankäynti slangin, arkikielen ja myös kansanomaisen ilmauksen välillä oli joskus vaikeaa. Yhtenä hauskimmista aineistoista on jäänyt mieleen koululaisten Slangi-Kalevala eli Kun Lemmi teki bänät. Mutta kun kuuntelin sinua, käsitykseni muuttui täysin. Monet ilmaukset, jotka tuolloin olivat selvästi slangia, ovatkin myöhemmin hypänneet arkija puhekieleen. Mitkä sanat valikoituivat hakusanoiksi Jos sanasta oli vakuuttava määrä joko kirjallisia tai suullisia tietoja, kelpuutin sen hakusanaksi. Myös auto on ollut kuumottava asia: bilika, fiude, kiesi, kinneri, reki. piirroskirja Punahilkasta Punis, snadisti kuumottava stoori (Andrei Huhtala, Sanna Mander 2015). Usari hiffas, ett slangi on gartsojen runoutta. Juuri omaperäisessä sanastossa näkyy slangin luovuus, kielellinen lahjakkuus ja mehevyys. . Ensimmäinen ja työläin vaihe oli sanaaineksen keruu sekä suullisista että kirjallisista lähteistä. Myös suomen kielen tutkimuksen piirissä se otettiin suopeasti vastaan. Suuri osa tästä kerrostumasta muunnelmineen kuuluu edelleen keskeisesti suomalaiseen slangiin. Tällaisia ovat tyttö, nainen, humala ja viinan juonti, maalainen, sukupuoliyhteys jne. Mieleeni on jäänyt vuodelta 1980 tapaus esitelmätilaisuudesta Heinolan Jyränkölästä. Kirjallisen aineiston keräsin kirjallisuudesta sekä lehdistä. Slangi ei siis ollutkaan kauttaaltaan muuttuvaa ja lyhytikäistä. kirjailija Arvo Salo kirjoitti siitä inspiroituneen kolumnin. Ajat ovat muuttuneet ja nyt jälkikäteen huomaa selvästi, miten miehisiin aihepiireihin slangisanat usein liittyivät. Mistä aineisto on kerätty Tein sanakirjaa kolme vuotta. Käytettävissäni oli Kielitoimiston koko aineisto yli miljoonine sanalippuineen. Saatoin myös hyödyntää erilaisten keruukilpailujen tuloksia. Sellaisia ovat esim. Jäi vahva tunne, että slangisanakirjani oli avaus, josta muiden on ollut hyvä jatkaa. Kolmantena kerrostumana näkyi oman eli suomen kielen pohjalta syntynyt sanasto, jota parhaimmillaan leimaa osumatarkka kuvailevuus, hulvattomat mielleyhtymät ja leikillinen, irvaileva luovuus. Slangi voi olla myös stereotyyppistä ja asenteellista, mikä näkyy vaikkapa muunrotuisista käytetyissä sanoissa tyyliin lakutukka, savunaama, vinkuintiaani
Sanoihin liittyi jo ruotsissa vahvasti halventava sävy. Muualla Suomessa oudonkuuloista helsinkiläiskundien kieltä ja sen käyttäjiä vieroksuttiin. Heidän perinteitään ovat jatkaneet sitten mm. Sundström oli käyttänyt slangia käydessään Tammisaaren vankilassa: ”Kun herra tohtori kuuluu puhuttelevan vankeja Sörkän perällä oppimallaan katukielellä, niin se on jo enemmän kuin liikaa virallisessa asemassa olevalta mieheltä. Jussi Raittinen ja Tuomari Nurmio sekä monet, varsinkin itähelsinkiläiset räppärit, unohtamatta Anna Karvostakaan. Sen puhujia pidettiin myös henkisesti kehittymättöminä katupoikina. Suomenkielinen Sieppari ruispellossa ilmestyi 1961, ja siitä seurasi vilkas keskustelu Stadin slangin puolesta ja vastaan. Vaikkapa puhuteltavat ovat vankejakin, pitäisi heille sentään käyttää sivistynyttä kieltä, varsinkin kun esiintyy Eduskunnan nimessä. 18 TSILARI 3/2019. D. Sitä kannattaa vaalia ja siinä Stadin Slangilla on keskeinen rooli tulevinakin vuosina. Georg Malmsténin Stadin kundi on vuodelta 1952. Hänen sanoissaan tiivistyvät ne asenteet, joita Stadin slangia kohtaan on tunnettu vuosikymmenien ajan, aina siitä lähtien kun työläiskaupunginosien kundit ovat alkaneet sitä puhua. Yleisen käsityksen mukaan Stadin slangi oli katukieltä, joka oli kaukana siitä ”oikeasta” ja ”puhtaasta” suomen kielestä, jota kouluissa yritettiin opettaa. . Niillä viitattiin kadulla ajelehtivien, epämääräisten, kouluttamattomien ja työttömien nuorten poikien ja miesten kieleen. Helsingin katukieltä käytettiin myös lyömäaseena. Nykyään stadilaiset ovat päinvastoin ylpeitä omasta ainutlaatuisesta kielestään. Ne saattavat yksinään jäädä hämäriksi. Esimerkiksi Suomen Sosialidemokraatissa paheksuttiin 1926 sitä, että Eduskunnan oikeusasiamiehen varamies ja Helsingin yliopiston lainopin professori Bruno A. Salingerin The Catcher in the Rye -teoksen osin Stadin slangille. HEIKKI PAUNONEN SLANGILODJU KATUKIELESTÄ KULTTUURIKIELEKSI ”Aihe, jota tässä käsitellään, on vaarallinen.” N ämä sanat ovat peräisin Eero Salolan (1902–1989) legendaarisen Ilman fritsaria -teoksen alkulauseesta. Slangin lasikatto oli kuitenkin kirjallisuuden kielenä rikottu, ja sen jälkeen slangia on käytetty yhä enenevässä määrin niin kaunokirjallisissa teoksissa kuin slangiasuisissa muistelmissakin. Aihe, jota tässä käsitellään, on vaarallinen: se saattaa synnyttää ankaria vastalauseita sellaisten taholta, jotka näkevät katupoikakielessä vain heijastuksen nykyajan alhaisesta henkisestä tasosta.” Salolan kirja ilmestyi 1929. Sanat on lainattu ruotsista, missä gatspråkja gatuspråk-sanoja käytettiin jo 1700-luvulla. Sellainen puhetapa osoittaa raakuutta eikä mitään muuta.” Katukielestä tai katupoikakielestä puhuttiin yleisesti vielä 1900-luvun puolimaissa, kuten monet Stadin Slangin jäsenetkin muistavat. Salola puhuu kirjassaan katupoikakielestä tai katukielestä. Muualla Suomessa oudonkuuloista helsinkiläiskundien kieltä ja sen käyttäjiä vieroksuttiin. Enää slangin puhumista ei tarvitse hävetä eikä siitä kukaan enää joudu luokkahuoneen nurkkaan seisomaan, niin kuin joskus ennen. Siksi on paikallaan lainata koko ensimmäinen kappale: ”Tällaisen kirjan laskee käsistään jonkinlaisella varovaisuudella. Lasikaton rikkoivat kuitenkin jo ennen Siepparia muusikot. Veikko Lehmukselan Niin gimis on Stadi syntyi Karhumäessä jouluaaton aattona 1941, mutta Stadin kansallislauluksi se vakiintui vasta myöhemmin. Muutoksen merkit olivat kuitenkin jo ilmassa, kun Pentti Saarikoski käänsi J
Frimodigien stoori kehystysyrittäjinä börjaa vuodesta 1968. Liikkeen lattias näkyy edelleen raita siinä, mis väliseinä on alun perin ollu. Tomi oli onneks varannu meille aikaa, ja mestoja hetken ihmeteltyämme meidän vietiin rundille ympäri gamloi ja sokkeloisii tiloi, joist osa oli klitsun puolel. Ilkka sen sijaan pluggas eka yliopistol maaja ympäristökemiaa, omien sanojensa mukaan itteään sivistääkseen, ja on pohjimmiltaan aina tienny kuuluvansa osaksi sukupolvien jatkumoa ja stadilaisten käsityöläisyrittäjien verkostoa. Annankadulla Aquilan talossa sijaitseva Frimodig-kehys on ollu samoil mestoil jo vuodest 1910. Sillon oli Jussiki vasta nuori skloddi, joka faijansa klabbinjäljis pääty lopulta perheyritykseen duuniin. Jussin aikoina Frimodigkehyksessä oli duunissa pitkään myös Tomin ja Ilkan eno, eli todellisesta perheenä duunaamisesta on kyse. tietsikal ohjattava paspis-leikkuri ja kehyslistan katkoja – pitää muistaa pitää nakit omal puolel! Kehystyspalvelujen lisäks Frimodigeil on nettikauppa, jonka myydyin artikkeli on ripustuskiskot. Kierreportaat klitsuun oli niin jyrkät, et skidisti skagasin steppaa ne alas. Nettikaupan lisäks Frimodig-kehyksellä on asennuspalvelu, eli jos oot köpannu ripustuskiskot tält lafkalt, saat halutessas Ilkan mestoille ruuvaamaan ne paikoilleen. Duunaamisen meininki geeneissä Kun on födannu yrittäjäperheesee, niin ku Tomi ja Ilkka, on semmonen tietty tekemisen meininki skrivattu omiin geeneihin. ”Oha tää tietty koko maailmanhistoriaan nähden aika nyya,” Ile bamlas skriinaillen ku funtsittii pitkäikäisen firman vaiheit. Ukki-Frimodig, Tomin ja Ilkan isoisä, Jussin faija, meni samas osottees olleesee kehystysliikkeesee kisälliks ja pysty sit köpaa koko bisneksen itelleen. Valokuvaaja-Rampen kanssa meidät otti vastaan Tomi, Jussi Frimodigin kundi. Snygi lattia Ku dörtsistä steppaa inee, ekana huomio kiinnittyy mageeseen ruutukuvioiseen lattiaan, joka on alkuperäne. Tomi bamlas, että vaikkei niiden mutsi ja faija oo koskaan mitenkää painostanu duuniin kehyksien parissa, on homman jatkaminen ollu aina klaari tulevaisuudennäkymä. Tääl paitsi tsennataa bulisti muita käsityöläisii ympäri Stadii, Suomee ja maailmaa, myös tiedetää, millon kehystettäväks tuotu duuni on parempi ohjaa toisen duunaajan handuihin. Lafkan hissa ulottuu sitäki pidemmälle, koska homma starttas jo 1800-luvul. Frogasin, mihin niit kiskoi menee, ni joka puolelle yksityiskodeista julkisiin tiloihin ja eri firmoihin. Klitsu Jos liiketila oli magee, oli klitsun puoli ihan oma maailmansa: kilometreittäin kehyslistaa, arkkikaupalla paspis-pahvii, konetta ja aparaattia sen seittemää erilaista. Sillä tavalla pidetää kiinni asiakkaist yli sukupolvien. Mestat oli aikoinaan viel snadimmat, mut sit Frimodigit sai haltuunsa viereisenki budjun. Tokana öögaan pistää valtavat taulumäärät, kehyskulmat ja ripustuskiskot ympäri snadia budjua. . Niin teki sen omatkin skidit myöhemmin. Toinen sen kundeista, Ilkka, oli starttaamas asiakaskäynnille just, ku meidän piti treffaa, joten sen kans ei ehitty paljoo bamlaa, mut sellasta se täyden palvelu kehystysliikkeen pyörittäminen on: ku kutsu käy, ni pitää liitää. Se verkosto on yks syy siihen, miks Frimodigilla hommat skulataan aina vimpan päälle. TIINA LINNA STADIN MESTAT Frimodig-kehys – STADILAISTA KIVIJALKAYRITTÄJYYTTÄ JA PITKÄÄ IKÄÄ Snygi lattia, Tomi ja skrivaaja Tiina. J oku vuosi sitte Tomi ja Ilkka Frimodig, yrittäjät kolmannes polves teetätti budjuunsa valorempan, mikä on aiheuttanu sen, että jengii paukkaa dörtsistä inee vähä väliä frogailee, onks tää nyyaki budju. Siinä, mis firman alkuaikoin duunattii paljo käsin, on nykytekijäl jeesinään mm. Meininki oli salee alkuun melko klaustrofobinen, mut kai sitä kaikkeen tottuu. Foto: Raimo Kuitunen. TSILARI 3/2019 19
Tässä laulaja Kisu Tuomiokirkon alttarilla. Puheenjohtaja Pirjo Tuohimaa urakoi juonnoissa, soololaulussa ja kimppalaulujen vetäjänä. Nainen selviää sairaudestaan Kulissit kaatuu KokoTeatterissa on tositarina nuoren naisen selviytymistä sairaudestaan, alkoholismista. Erityiskiitoksen ansaitsevat taustalle projisoidut vanhat kaupunkikuvat ja elämänmakuiset tekstit. Sävellykset ovat Milla Viljamaan käsialaa. Kaikki laulavat. Friidujen tarinat keskiössä Stadin naisten laulut -produktio sai ensiiltansa Musiikkiteatteri Kapsäkissä helmikuulla ja uusintansa toukokuulla. Marja-Leena Mikkola, Pirkko Saisio, Kanerva Pasanen, Inka Nousiainen ja Mercedes Bentso, Muistojeni Itä-Helsinki. Olli Anikari tulkitsi herkästi tavattoman kauniin Balladi Signe Branderista -laulunsa. Kaikkein tunteellisimman vaikutelman omaan penkkiriviini teki pitkän linjan iskelmälaulaja, aluksi rockari, Kisu Jernström, josta on äsken ilmestynyt myös kirja. Kiitos Kisu. Helsingin naisten osin jo unohdetut kansanlaulut ja elämänkohtalot mm. Kaksi tapahtumaa näkyi jälkimmäisen yleisömäärässä. Monologit, vanhat valokuvat, valotaide sekä uudet ja vanhat laulut muodostavat tavattoman tunnelmallisen dramatisoidun konsertin, jossa menneiden ja nykyisten sukupolvien naisten tarinat kohtaavat. Ohjelmaan tuli pikamuutoksia, mutta laulupainotteinen tilaisuus onnistui lyhyenäkin. Dramaturgisen ja ohjausvastuun kantava Saisio lausuu herkästi iloja tummasävyiset monologit. Karvonen (viulu) ja Milla Viljamaa (piano, harmoni) sekä valosuunnittelija Ina Niemelä luovat vahvoja ajankuvia naisten elämästä Helsingissä viimeisen sadan vuoden aikana. Näyttelijä Elsa Saisio, muusikot Anna E. Kisu herkistyi Hän -laulussa niin paljon, että nieli kyyneleitä. Presidentti Tarja Halonen kunnioitti tapahtumaa läsnäolollaan. Aikalaishaastatteluja kuulemme kirjailija Helvi Hämäläiseltä ja 100-vuotiaalta kuvataiteilija Kati Bomanssonilta. Hän pyyteli vähän anteeksi tunteellisuuttaan: – Ei kai pitäisi eläytyä niin paljon. Hänelle omistettiin encore. Mutsi on bestis -konsertteja oli kaksi, Oodin Maijansalissa ja Tuomiokirkossa. Kuva: Marjut Klinga. Sörnäisten tehtaissa, työväen kodeissa, kaduilla, vankiloissa ja bordelleissa tuodaan näin kuultavaksi unohtamatta modernia helsinkiläistä naista. Karvonen ja Elsa Saisio tulkitsevat vahvasti Stadin naisten lauluja Musiikkiteatteri Kapsäkissä. Paljon on tehty taustatyötä. Ensin se oli Oodin Maijansalissa ja sitten Tuomiokirkossa, perinteisessä paikassa, jossa itse olin. Ei siinä ole mitään pahaa. Mutsi on bestis loi tunnetta Tuomiokirkossa Mutsi on bestis pidettiin äitienpäivän yhteydessä peräti kaksi kertaa, mikä lienee vastaus kirkkosidonnaisuudelle. Kuva: Raimo Granberg. Se ja Kun kaiken antaa tuntuivat todella koko sydämestä laulettuna. Lauluteksteiksi tarinoita ovat kirjoittaneet mm. Lasten lorujakaan Helsingistä ei unohdeta. 20 TSILARI 3/2019. Musiikillisen tragikomedian päähenkilö on näyttelijä Nata Etelä-Pohjanmaalta, Kulttuurikierros kesään RISTO KOLANEN STADIN SYKE RISTO KOLANEN STADIN SYKE Milla Viljamaa (vas.), Anna E. Erityisen koskettava oli Katutyttö-valssi lähes sadan vuoden takaa lauluvihkosta. Pastori Yrjö Ikonen on itse musiikkimiehiä ja esiintyi kitaran säestyksellä