Nro 3/2018 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 23. vuosikerta Hinta 8 € STADIN FRIIDU JA STADIN KUNDI Flygekentsu 80 v.
Hämeentie 65 00550 Helsinki . 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki . 050 514 5840 koulutus@taksihelsinki. Foto: Virve Kuutar Vesalan skolen oppilaiden duunaamii slangijullei. 010 766 1047 Tuu taksinkuljettajakurssille! Tsiigaa lisää täältä: Tuu tsörää meidän bilikoilla, löpökin bungataan ja saat viel liksaaki. Lihatukku Veijo Votkin oy tehtaanmyymäLä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki . 09-774 33 477, www.wotkins.fi chef wotkin’s paLVeLutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki . Osan jengistä joutuu tsöraan landelle.... Helsingin Taksiopisto, puh. PS. Teijo Pynnönen 0400-705 635 www.maalauspynnonen.fi verstas: Limingantie 23-25, Helsinki Malmin flygekentsun 80 v-bileissä
Marit on ottanu muitaki snygei fotoi ja joskus snadisti tuunannu niitä. Helsingin Taksiopisto, puh. Osan jengistä joutuu tsöraan landelle... 050 514 5840 koulutus@taksihelsinki. PS. Täs Marit ottaa kantaa ilmastonmuutokseen. Foto: Marit Henriksson.. 7 Tuu taksinkuljettajakurssille! Tsiigaa lisää täältä: Tuu tsörää meidän bilikoilla, löpökin bungataan ja saat viel liksaaki. VAKKARIT 4 Snadit 5 Päikkäri 6 Lööppi 13 Slangilodju 35 Skabat 36 Slangi blisaa 37 Slangijengi 40 Pluggaajat 43 Stadis tapahtuu Kansi: Raimo Kuitunen STADILAISIA 8 SHUNGAAVA STADIN FRIIDU – Pirde treffas Maijan 10 STADIN KUNDI – Varvikko jututti Jörkkaa 24 FUTAAJA ELÄKKEELLE – Kibe skrivaa Miklusta 26 STADISTA LANDELLE – Ovaskan terkut STADIN MESTAT 16 ESPAN RAFLAT – Westman tsekkas hissaa 28 JUNNUNA HERULISSA – Rosendahlin toka osa 34 KALLION KUNDIN POLKU – Virve avajaisissa KYLTTYYRI 12 IKI KIANNON JÄLJILLÄ – Timo Pakkanen 14 BULIT KUNDIT ESPALLA – Simosen idolit 22 KUKKII JA SOI – Kolanen Kalliossa 30 FLINDA BALLADISTA – Rinteen stoori LIIKKEELLÄ 18 STAGA JA SKRUBU – Palminen bamlaa golfii 20 DALLAAJAT – Arska Enemmistöstä 32 MAHTUUKS STADIIN – Palminen fillaristeista 42 KLIFFAA KESÄLLÄ – Rafu skiglaa SISIS F o to : V ir ve K u u ta r TSILARI 3/2018 3 Malmi 80 v s. Slangijengi oppi tsennaan Maritin Signen mestat -skaban finnaajana
. Kiinniolon aikana viestejä luetaan ja niihin vastataan rajoitetusti. Duunii on niin bulisti, ett enemmänki jengii viel mahtuu. 19-52:n avovesiuimarin ryhmä tsimmaa Soutustadikalta Rajiksen salmen läpi Humallahdelle ja takaisin. Tapahtumapäivä on Helsingin olympialaisten (1952) avajaispäivä 19. Kliffasti saatiin messiin yli 10 slangijengiläistä. Slangibyroo on kiinni 21.6.–10.7. ja sinnehän sitten kaikki tulette mukaan. Järjestää Uimalla yli ry www.uimallayli.fi Hengessä mukana Entisten Uimarien Kerho – EUK Alueen toimijoiden suosiollisella avulla. . Niin vaan kävi. Onneksi oli tutut styget, Gimis ja Stadin kundi, joten sitä puolta ei tarvinnut jännittää. Jos sua kiinnostas lähtee messiin, sul on tietsika ja aikaa tällaselle vapaaehtosduunille, ni sendaa meilii: tsilari@stadinslangi.fi tai skulaa Virvelle: 040 7674212. Foto: Raimo Kuitunen. Kopissa oltiin äänessä vuorotellen kahdessa kahdeksan hengen ryhmässä. Pyydä info-paketti: paavo.voltti@gmail.com PAAVO VOLTTI Tsilarin hakemisto H akemiston pohja on nyt valmis ja hakemistoduunarit on päässy alottaan duunit. Äänityspuolella näytti just siltä, mitä lehdistä on nähty, kun starat on duunissa. 4 TSILARI 3/2018 Byroossa voi käydä päivystys aikoina tiistaisin klo 14–18 ja torstaisin klo 12–16. asti. Seuraavas Tsilaris skrivataan sit jo, mist sen hakemiston hittaa. heinäkuuta ja uintimatka 1952 metriä. Mutta muuten kaikki oli uutta ja ihmeellistä, kuulokkeista kuului musa ja siihen päälle sitten kukin lauloi ihan itsekseen oman osuutensa. VIRVE KUUTAR Slangikuorolaisia studiossa. 045 1867238 toimisto@stadinslangi.fi Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Signen mestat -näyttely Arabiassa J os missasit Signen mestat – fotonäyttelyn Musatalos, ni nyt on mahis käydä tsiigaamassa fotoi Arabiakeskukses Hämeentie 135b (biblun aulas) 22.8. . Ota yhteyttä byrooseen, kun haluut hoitaa jäsenasioita tai Tsilarin tilauksii, ilmoittautuu reduille, slumppaa slangikamaa tai libareit tapahtumiin. Toiminnanjohtaja ja jäsensihteeri Marjut Klinga puh. Byroo. SNADIT Slangikuoro levyllä E i kai meistä kukaan olis uskonu, että luurit korvilla seistäis studiossa levyttämässä. Kukaan ei mokannut, kaikki sujui ja laulajat olivat voileipäkakkunsa ansainneet. Tätä pitäis saada lisää! Nyt vaan odotetaan levyjulkkareita 17.9. Ei siinä jahkailtu, kun Marino eli muusikko Harri Heinonen oli bongannut slangikuoron laulamaan tulevan plattansa taustoja. SOILE TAMMISTO Avovedestä altaaseen ja takaisin Tsimmaajien paluu Humikseen 'Helsinki 1952 m Swim' 19.07.2018 klo 19.30-20.30 S tadissa kunnioitetaan olympialaisessa ja Humulan hengessä Tölikan snygiä ja muistorikasta vesialuetta sekä siellä vuosien saatossa tehtyä arvokasta ja menestyksellistä vesiliikunnan seuratyötä uintitapahtumalla. Skulaa voi muinakin aikoina. Studio oli Tikkurilassa vanhan punatiilisen vernissatehtaan alakerrassa. Riitti sopivasti luurit ja happi. Ekan kerran duunarit treffas Valkan biblus, mis duunarit sai infoo, miten homma skulaa. Sen jälkeen ne on esillä Paavalin tsyrkan aulas 23.8.–23.9. Kuoronjohtaja viittoi tahdit ja tauot, ihan kuten muutenkin, piti vain vähän tarkemmin pitää Matin handua silmällä
Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. Olimme kaksistaan keskellä bulii skönee. Tähänköhä se öljytankkeriki jysähti ennen katkeamistaan. En oo ikinä nähny nakuu gimmaa, värisi pohjalaine sklodde. Toisen kerran puhkesi tärykalvo ja suuntavaisto häippäsi. Meillä olis pitäny olla meggessä myös toinen kokenu dyykkaava pinta eli kansimies. Meitä ei hitattas ikinä. 050-552 1360 seppo@palminen.com Arno Soisalo puh. 0400-204 844 risto.kolanen@pp.inet.fi Seppo Palminen puh. Kysyä sopii, mitenkähä äijien olis käyny, jos merenkäynti olis noussu kovaksi – myrskystä puhumattakaan. Onneksi sain stenusta kiinni ja duunasin vyön takasi paikalleen. Tarmo skagas – ja fitti olo oli mullaki. KARI VARVIKKO Toimituskunta Päätoimittaja Kari Varvikko puh. Kerran painovyö putos ja olin tulla ylös kuin metskin korkki. Ola selitti nukahtaneensa ja ankkuri oli päässy irti. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. Ventataan. Kuinka ollakaan jengi hiljeni naperoihinsa täkin alla. Dyykkaus on snygi laji ja se on snadisti kuin flygaamista, mutta vodan alla. Karikossa olis ainaki hetkelline turva. H20:sta tuli pian maamme johtavia dyykkausseuroja ja siinä oli lähes kolmesataa jäsentä. OLIN TIEDOTTAJANA ja tulkkina Suomen räpylätsimmaajien messissä MMskaboissa Berliinissä vuonna 1985 ja myöhemmin MM-kisoissa Ateenassa sekä Coppakarnevaalien tsimmauksissa Viareggiossa Italiassa. Mutt jos se botski ei tuukaan. Sen jälkeen ku ilmat ja botlat ja rensselit oli tsekattu, laskeuduimme pariköydessä 15–20 metriin. 040-715 4042 arno.soisalo@pp.inet.fi Taitto Oy Graaf Ab Paino Oy Fram Ab ISSN 1239-9523 Postiosoite Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 00550 Helsinki Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 23. TSIIGASIN PARINKYMMENEN minuutin jälkeen ilmatilanteen ja hiffasin, ett kantsii hiljaksee shingraa takas pintaan. Sillo on otettava slungisti. Dyykkausaluksemme puski esiin horisontissa. Tsiigaa sai mutt ei koskee. Nyt on kesä. Vaikka kippari sanoki sori, ni lähellä oli ette tempassu näköön. Tsimmaa ei lähetä. Taisin kusettaa itteeniki. Paitsi jännän vedenalaisen maailman laitesukellus toi mukanaan kovan pohjakunnon, kliffan frendijengin ja lukuisan määrän erilaisia oheislajeja kuten mm. Sittemmin itelleni sattu pari vaarallista sukellusta. Koulutus oli menny perille; maltoin mieleni ja hittasin pinnan. Tiesin kaiffarin diggaava bissee ja sillä varmastiki oli osasyynsä tuuliajoon. Ku härmän jengi tsimmaajakundit ei Berliinissä suostunu koisaa, veimme jäbät hotlan viereisee strippimestaa. Kaikki dyykkaamaan! ?. Hokasin tyrskyje lyövän sadan metrin päässä johonki luotoon. Kerran olimme skiglaamassa seuran dieselbotski Dydy:llä avoskönedyykkauksessa M/S Coolaroo:n hylyllä Helsingin Gråskärsbådanissa. Sanoin kundille, ett ottaa iisisti, kyll se kippo tulee kohta tsökaa meidät. Jossain noista mestoista stondasin samassa hississä, ku Suomen joukkueenjohtaja/eversti tuuppas jurrissa itäpuole dirikaa daijuun. Ylhäällä suulis skriinas meille, mutt botskii ei näkyny missään. Kanssani syvyyteen dyykkas ensikertalainen Tarmo Metsälä. 0400-447507 kari.varvikko@eepinen.fi Toimitussihteeri Virve Kuutar puh. räpyläuinnin ja uppopallon sekä paljo muuta... Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. 040-767 4212 tsilari@stadinslangi.fi Kimmo Isotalo puh. 040-725 3788 kimmo.isotalo@alumni.helsinki.fi Risto Kolanen puh. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. PÄIKKÄRI TSILARI 3/2018 5 SILLO KU DYYKATTII R upesin dyykkaa 1979, jolloin Kantsuun perustettiin Sukellusseura H20. Liian nopeassa nousussa 20–30 metristä on jo suuri sukeltajantaudin riski. Oha meill vielä ilmaaki, jos tarve. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. Kipparimme Oksasen Ola, jolla oli rannikkolaivurin koulutus, jäi pintamieheksi varmistamaan, ett kaikki skulais jetsulleen. Tsimmasimme luodolle ja saimme stenuista kiinni. KU MYÖHEMMIN funtsasin syntyjä syviä, päättelin että alun perin fiba oli tapahtunu jo rantsussa
En pannu hanttiin! Mirri vaan kaulaan, fleda vodalla snygiksi ja menoksi! Kliffaahan se meikästä oli, ei siinä mitään. Harri Saksala bamis HALLITUS BYROO Tsiigaa tiedot s. Hyviä ehdokkaita oli tänäkin vuonna useita. Se oli pioneeriaikaa mitä stadilaisiin pop/ rock-kuvioihin tulee. Kun päästiin manageri Weneskosken legendaariseen talliin, saatettiin skulata kakskin settiä illassa, ens alkuillasta kolme varttia jossain ja loppuillasta saman verran jossain muulla. Kyl, kyl. Joskus mentiin Mäntsälään ja joskus ihan Tammisaareen asti. . . Kai se meni niin et ku melkein kaikki luokassa oli snärkkiksenä laulukokeista ja niistä, niin meitsi oli lungi ja veteli Metsänpoikaa ja näitä niinku ei mitään. No maikka hiffas tietysti sen ja valkkas sit meikän luokan hoilaajaks. Virren kuuleminen tuo aina mieleen nuoruuden ja skolen ja vanhat skolekaiffarit ja maikat ja muistot siitä, miten hienoo oli et skoleduuni oli ohi ja kesis edessä. Ja vanhalla Folkkarin Kleinbussilla (se oli kesällä ok biili, mut talvisin jääkaappi). Mulla kun ei ollu mitään ramppikuumetta sillon eikä oo mitään ollut myöhemminkään. HARRI SAKSALA bamis harri.saksala@gmail.com www.stadinslangi.fi BAMIKSEN LÖÖPPI KESIS, HOPLAA! U skokaa tai älkää mut meitsi pantiin usein sjungaamaan jo ihan pikkukundina skolen juhlissa, ja usein sinne jumppasalin eteen, jos mitään erillistä juhlasalii ja sen näyttämöö ei ollu. Toi skolejuhlissa sjungaaminen tuli mieleen, kun skolet on taas kerran saatu finaaliin ja Suvivirret hoilattu ja semmosta. Ja tietysti myös sen skagaamisen, millainen spettari oli tulossa! Suvivirsi on edelleen meitsin suosikkivirsi, vaikken enää vuosikymmeniin mikään uskovainen oo ollutkaan. Tai Loviisaan. Virsihän on snygi, ja vanha, sveduista muistaakseni alkujaan. com Soile Tammisto soile.tammisto@saunalahti.fi Raimo Kuitunen, varajäsen raimo.kuitunen@outlook.com Olli Anikari, varajäsen olli@ollibull.fi 6 TSILARI 3/2018. Oli melkein juhla mikä vaan niin aina meitsi sai siellä hoilata. Stadin Kundi ja Friidu on valgattu. Valinta kun on aina snadisti hankalaa, kun hyvistä ehdokkaista vain kaksi voidaan valita. Oli Björkhagen, oli Hangelby, oli Tanhurinne ja näitä. Kiitos kaikille, jotka heititte byroon suuntaan vinkkejä. MYÖHEMMIN KUN oltiin pantu skolessa kaiffareiden kanssa bändi pystyyn ja saatu snadisti nimeä, tää alkukesän aika oli aina startti. HALLITUKSEN MIELESTÄ tämän vuoden Kundi ja Friidu ovat tittelinsä ansainneet, he ovat kumpikin omien alojensa aktiivisia ja ansioituneita stadilaisia! Siispä malja heille!! Glaiduu kesistä kaikille! Bamlataan, simmataan, metskataan ym ym . Niin, se Suvivirren hoilaaminen, se on varmana jääny meille kaikille mieleen, eiks jeh. Mut hiton kliffaa!! Lukuvinkki kesälaitumille: Lamppu Laamanen: Roudarit (Johnny Kniga). Sen simppelissä melodiassa on edelleen sitä jotakin, joka koskettaa, vähän niinku jotain taikuutta. Startti keikoille! Silloin nimittäin Stadin lähiseudun kesämestat avattiin!! Siis tanssilavat! Keikkaa pukkas kun mestoja oli sillon 60-luvun lopulla vielä useita. Uunituore opus roudarien itsensä kertomana! Uskomattoman hauska rockbökkeri! Sit vielä. 4 alalaita. Puheenjohtaja Harri Saksala harri.saksala@gmail.com Varapuheenjohtaja Kari Varvikko kari.varvikko@eepinen.net Taloudenhoitaja Esko Vepsä esko.vepsa@jippii.fi Pirkko Haapala pirkko.haapala@jippii.fi Kimmo Karvinen kimmo.karvinen@pp1.inet.fi Seppo Palminen seppo@palminen.com Jaakko Perkiökangas jaakkoperkiokangas@gmail
Tai miten hitattiin kentsun alkuperänen Helsinki-skrivaus nurtsin alta vuonna 2015. Malmin gravarille menevälle stogeradalle duunattiin oma pysäkki kentsun kohdalle avajaisii varten. Mut se jatko, ett jos 80 v sitte Tattarisuo oli kaukana, ni nyt Stadi on kasvanu. Sen mielest on dorkaa, jos just tällases kehitykses Härmän buleimmas stadis ei ois kentsuu niille snadeille. Foto: Virve Kuutar. Flygaaminen oli nyyaa aikaa. VIRVE KUUTAR STADIN MESTAT Flygekentsun bileet Malmin flygekentsu järkkäs bileet, ku tuli 80 v avajaisist. Kentsukierroksil jengi pääs tsiigaa flygareit lähempää. Avajaisfiiliksii Kentsun avajaisis oli innostuksen fiilis, bamlas Raine Hakkarainen. Upee suulis kruunas päivän. TSILARI 3/2018 7. Niinku yks starbu, ku oli snadina kundina päässy hinkuyskälennolle broidinsa kans. Siin on aika paljon bulimmin mestaa byggaamiselle ku yks flygekentsu. Vanhanen minnaili kans, ku se oli messis päättämäs, ett Stadi sai 5000 hehtaarii maata Sipoosta. Mika Waltari oli hehkuttanu jo ennakkoon, ett ku flygekentsu valmistuu, se on tekniikan huippusaavutus. Proggist oli kolme päivää. Kuulemma harvaa juttuu on lobattu yhtä tehokkaasti ku Malmin säilyttämistä. Fiiliksii himmens vaan se, ett kentsun tulevaisuus on epävarma. Kentsulle järkättii tutustumikierroksii. Eltsun ajot oli peruttu. Miksei se korvaava mahis vois olla seki, ett Malmi säilytetään, Vanhanen funtsas. Avajaiset oli Stadille ja koko Härmälle tosi buli juttu. Ja syitäki olis niinku se, ett Malmi on kulttuurijärjestö Europa Nostran uhanalasimpien mestojen listal ja alueel on tärkeit luontoarvoi. Apulaispormestari Pia Pakarinen bamlas kans, ett on hienoo, ku Malmil juhlitaan flygekentsun 80 v -bileitä. Katri Vala skrivas runon. Juhlabamlaajat Avajaispuhees Matti Vanhanen bamlas, miten ilmailu on lisääntyny ja just snadeil flygareil flygataan enemmän. Stadin pitää funtsii alueen arvoo ja tuottavuutta. Yskä parani, ku pääs flygaan korkeelle. Sama lahjotettiin jullena avajaisis, mis shungas kans Slangikuoro. Leffan voi tsiigaa Helsinki-kanavalla. Malmin kentsun frendit haluis tietty säilyttää kentsun alkuperäses tarkotukses. Ja siel pääs tsiigaan erilaisii flygareita, ku jengii tuli omil flygareil. Stadi on duunannu kliffan leffan, mis jengi minnailee kentsuu eri vuosikymmeninä. Eikä sen mielest oo perinteiden vaalimist, ett lentoasemarakennuksest tulee rafla, mil on joku flygaamiseen liittyvä nimi, ja hangaarin perustetaan flygekirppis. Eduskunnan vastaukses kansalaisalotteeseen skrivattiin, ett jos Malmi pannaan boseen, pitää hittaa korvaava mahis läheltä. J uhlapäiväki näytti, miten bulisti firmoi ja yhdistyksii kentsul toimii vilkkaasti. Se ois ainaki iisein, ku kaikki on valmiina. Slangijengin omalt taiteilijalt Jallu K. . Vaik on se kuullu bulisti toisenlaisiiki mielipiteitä. Jengii tuli bulisti. Vanhanen stikkas boltsin Stadille. Vanhanen bamlas kans, kuin buli merkitys Malmil oli kansainvälistymiseen. Mist hitattais Stadin päättäjille yhtä innostunu fiilis siitä, ett flygekentsu pitäs säilyttää alkuperäses tarkotukses. Koskelt tilattiin nyya kortti bileisiin. Ja lisäs, ett se on tärkee viel tänäänki, koska se ainoona maailmas edustaa flygaamisen alkuaikojen kulttuurihistoriallist perinnettä flygekentsuna, joka viel toimii. Kunnill on oikeus määrää omist alueistaan
–Joo, mä budjasin ekaks Sonckin korttelis, sitten Töölönja vihdoin Dagmarinkadulla, jossa meil oli 75 neliön asunto. 8 TSILARI 3/2018. Sit vasta kundikaverin kanssa tapahtu irtiotto pois keskustasta Toukolaan ja sen ympäristöön. Mun pikkusysterit Liisa ja Eeva rassas taannoin mun 11-vuotiasta sielua aika lailla ku ne oli niin paljo snadimpii kun mä; siks musta oliki tosi siistii saada oma huone. Tölika kuitenkin jäi sieluun soimaan, sillä nykyäänki perhe asuu Etu-Töölössä. Kuvateksti Kuvateksti Kuvateksti Kuvateksti Kuvateksti Kuvateksti Kuvateksti Kuvateksti Kuvateksti Kuvateksti Vuoden 2017 Stadin Kundi Reiska Laine ja nyya Friidu Maija Vilkkumaa. Mun porukat budjaa Dagmaril vieläki. Foto: Raimo Kuitunen. Töölö ei jättäny Maijaa rauhaan edelleenkään, sillä frendinsä Anna Tuluston kanssa ne muutti kämppiksiks Maijan isoisän luukkuun Mecklun ja Hietaniemengartsan höörnaan. M aija osottautuu Tölikan friiduks. Me hitataan kiva nurkkaus chillailuun ja aletaan jubailla. Muusikoks Musiikki-identiteettinsä Maija löysi Kallion lukiossa. Ihan mukavaa kotielämää me tosin vietetään. Sellanen gamla puutalo on kyl aikamoinen työleiri, mut skideille se oli ihana, muistelee Maija. –Töölö on ihana, vaik oli hienoo saada kasvattaa lapsia Puu-Käpyläs. Siellä kolme friidua otti ja meni skulaamaan Kolmen sepän patsaalle skittaa ja shungaamaan, ihan perinteisesti katusoittajiks hattu PIRJO TUOHIMAA STADIN FRIIDU Maija Vilkkumaasta Stadin Friidu! Vähintään kolmen polven stadilainen, muusikko Maija Vilkkumaa pyyhältää mua treffaan Kirjasto kymppiin juhlahaastista varten. -Kohta molemmat skidit on skolessa, mutta tyypillistä kotielämän tasapainoiluahan tää on, sillä yhteiskunta on rakennettu päivätyössä oleville
Oman inspiraationsa Maija kertoo lähtevän melodiasta; sitten tulee synarytmi, soinnut ja tietynlainen OLO. Ne on sellasii biisei, joit ei oikeen kukaan muu ois voinu tehä – ku öpnaa radion nii honaa heti et tää on Maija. -Nuorisoasiainkeskuksen teatterileirillä hiffasin, ettei tää biisien teko niin ihmeellistä oo, ja kun sieltä rohkaistiin, niin demo synty. Eturivis tsittaa Stadin Kundi 2014 Raittinen. Kun froogaan, onks Maija ollu aina noin hyvä shungaan, se kaveeraa: -No 2000-luvun alussa tuli ääniongelmii ku meidän keikkakalenteri oli niin täysi. –Mun tekstit kumpuaa siitä musan luomasta fiiliksestä, mutta haluun tehdä melodiaan istuvat sanoitukset. Tällasii teknisii juttui sanottaessa myös funtsii, Maija toteaa. – Mä todella toivoisin et tulis aikaisin alkavia aitoja After Work –klubeja, jotka aukeais aikaisin ja joissa vois lysnaa livemusaa heti duunin jälkeen, myös arkisin. . Foto: Raimo Kuitunen. Kuulijakunta Maijan keikoista suurin osa on yökerhoissa. Esimerkiks Satumaa-tangossa on se fraasi ”tuntuu kuin joku huutais” – se menee d:hen asti, koska halusin kirjottaa sen korkeeks, mut varmistuu et pystyn kansa laulaan sen, ja u on iisi vokaali laulaa korkeelta. Foto: Virve Kuutar. Kannatan lämpimästi! Maija Vilkkumaan monista hiteistä on tullu kestosuosikkeja, ikivihreitä. –Kyllä sitä koklaa kaikenlaista, esmes mulla oli yks stream-kokeilu hiljattain. Se on skrivannu yhden kniiganki: Nainen katolla. Maija ite on ny 45, ja kokee tyylinsä nykyään uppoovan ei-ihanjangstereihin, vaik kaikki iät on ihmises mukana aina. Ne teinijutut, joista se ennen laulo ei vaan enää tunnu päällimmäisiltä. Sain siihen apua foniatreilta, osteopaatilta ja joogasta sekä CVT-tekniikasta (Complete Vocal Technique), mut mä en oo viimeseen asti teknisiä yksityiskohtia miettivä laulaja vaan ajattelen niin, että kun perustuki ja hengitys on kunnossa, homma pelittää. –On mielettömän tärkeää saada aitoo kannustusta oikeessa paikassa, kertoo Maija. Siitä sukeutu Tarharyhmäbändi, jonka eka demo äänitettiin Harjun nuorisotalon studiossa. Se on skrivannu yhden kniiganki: Nainen katolla. Omaleimasuus on valtava pääoma. Espal oli taas vilde jengii tsiigaamas nyyaa Friiduu ja Kundii. Mut haluaisitko joskus uudistua, Maija. Bamis froogas Friidulta, mitä merkkaa stadilaisuus. Siinä olis ihan kaupallinenkin sauma, koska töissä käyvät ei varsinkaan arkisin jaksa mennä keikalle iltamyöhään, Maija ehdottaa. Se meinaa sitä, et kuulijakunta on yli 25 vee. Tekstien luomiseen Maijalla on graniittinen pohja: äidinkielen opinnot Helsingin yliopistossa. Olosta kasvaa teksti, jonka muotoa ja merkitystä ei voi erottaa toisistaan. asfaltilla. Musan teko on aina ollu mulle luontasempaa ku vaik näyttelemine, jossa osin koin itseni vaivautuneeks, Maija myöntää. Mut mun biisit on kuitenkin niin aidosti mun persoonallisuuden tuotteita, etten mä oikeestaan tunne tarvetta olla kukaan muu kun mä. Onks sulla toiveita tulevaisuuden musalaiffille. TSILARI 3/2018 9. Maija on skidistä asti kuunnellu Dumarii, Juicee ja muuta suomalaista musaa. Mun suosikkeihin kuuluu tietty Satumaa-tango ja Ei; ne skulaa mun sisäsel kovalevyl parhaillaanki ku mä skrivaan tätä
Stadissa ollaan myös suurten tapahtumien reunalla. Foto: Raimo Kuitunen 10 TSILARI 3/2018. KARI VARVIKKO STADIN KUNDI Euroopan kansalaine Stadin Kundiksi Helsinki on Suomen eurooppalaisin kaupunki. Eurooppa riittää. J örkka on Euroopan kansalaiseksi julistautuva Stadin Kundi. Paitsi Stadia ja Eurooppaa, kundi diggaa erityisesti Krunikaa. Tosin täällä budjataan ihan Euroopan reunalla kuten Lissabonissaki. Busat, sporat ja oma biliga föraavat tarvittaessa pitemmälle. Jörn Donner Stadin kundi 2018 froogaa. Miksei Kundi vois olla myös maailman kansalaine. Hänen himastaan dallaa muutamassa minuutissa tärkeimpiin lafkoihi; Alkoon, rafloihi ja bibluun. Esimerkiks Espoo ei oo stadi vaan se on snadi kylä. Hän on sitä mieltä, että ei se käy. Missä on Espoon keskusta. Serviisit o melkein handussa tai iisisti ainaki iha hollilla. Täältä pääsee flygaan maailmalle ja botskiliikenteenkin osalta olemme eurooppalaisii. Hän on koko ikänsä budjannu Helsingissä, mitä ny välillä reissannu maailmalla; Tukholmasta Los Angelesiin. Se on stadilaisuutta parhaimmillaan. Maantieteellisesti Kundi viihtys myös vaikkapa Berliinissä. Maailman kansalaisuus saattas tuoda messissä liikaa fittejä rasitteita. Kävi niin buidussa, tortsalla ku Saluhallenissaki. Eurooppa on sivistyksen tyyssija. Kundi ite ei oikeastaan koskaan tsiiganutkaa buiduun päin. Meitä ei uhkaa mikään muu kuin maailmankriguun johtava katastrofi. Pohjoisrantsu Krunikassa on suurimman osan elämää ollut Donnerin himahuudia. Snadin Jörkan maailmanmeno Jörkka bamlaa, ett porvarislukaalissa niillä oli himajelppari, joka huolehti kaikesta
Hurrit ei ollu kaikkien suosiossa, vaan niitä jahdattiin. Kundi on ainoo härmäläine, joka on tsökannu Oscarpalkinnon. Aikaansaavista hallituksista on jääny mieleen vain Paavo Lipposen, mutt Paavooki kohdeltii myöhemmin kaltoin, ku se pressaehdokkaana ei saanu äänii juuri ollenkaa. Ei tässä olla maailman napa Hesa/Stadi on muuttunu monikulttuurisemmaksi ja kansainvälistynyt. Eikä skulannu pesistä. Yli 60 kniigaa skrivannu skribentti pohjusti tulevaa uraansa jo heti ku oppi bluggaa. Inessä se sen sijaan viihty mm. Snadisti mut yllätti, ku Stadin Kundi sanoo, ett se ei koskaan braijannu pitskulla toiste skidien kanss. Vasta nyt yli kahdeksankymppisenä se on joutunu menee kauppaa, ku nykyne vaimo on aika paljo landella. Aika faktaa on, ett ei Härmä ole maailman napa, pikemminki sen perspuolta. Lisäksi Jörkkaki oppi suvun esimerkkii följaten ekaks suomen kielen. Mä oon samaa mieltä Jan Vapaavuore kanssa. Donner funtsii, ett miten tää on oikee pystytty määrittelemään. Ku se kaatuu, tilalle tulee toine kakkahallitus. Ohan täällä paljo sellasta, josta on syytä olla tyytyväine. Vaikuttaa siltä, ett Stadin Kundii vieläki snadisti ottaa boltsii se, ku lädärit ei bonjannu, ett sen faija suomalaisuusaktivisti Kai Donner oli käyny suomalaista skolee ja isoisäki oli ollu fennomaani. Ny sitt tää sote-uudistus. Kerran Jörkalleki meinas tulla daijuun, mutt se sai bamlattuu ittesä ulos. Ilma ja voda o kliinii. Sitt ku se dallas kohti Kauppatoria, ni piti varoo stogeja, jotka siihen aikaan skujas Nokalle. Esikoiskirjansa se julkas jo 18-vuotiaana, ohjas ekan lyhytelokuvansa 21-vuotiaana, grundas Suomen leffa-arkiston 24-vuotiaana, valkattiin Pohjolan buleimman aviisin Dagens Nyheterin elokuvakriitikoksi 27-vuotiaana ja sitt se pokkas itelleen ykkösmestan Venetsian leffafestareilla parhaasta esikoisohjauksesta 30-vuotiaana. Stadissa vaikutti paljon erilaisii jengejä. Se ei tsennaa mitään pitskuleikkejä. Jollaki ihmeen mittareilla Suomesta on saatu maailman onnellisin maa. TSILARI 3/2018 11. Jörn tsiigaa mua jotenki vindiin Krunikan himassaan, ku froogaan, ett minkälaisii brajiksii sill oli pitskulla muide skloddien kanss. pingiksen ja sulkiksen parissa. Vähä mä oon skagis, ett stadilaiset joutuu äkkii bungaan koko homman. Tästä saanee oma biittisä myös Stadi. Finlandia-palkinnon se sai vuonna 1985 buukistaan Isä ja poika. Friidut ja kundit ei enää duunaa skidejäkää, koska jengii födjaa myös entist vähemmä. Snadi Jörkka tsittas himassa ja lesas suurimman osan aikaa. Mutt kuitenki suomalaiskundien siittiöiden laatu on heikentyny. Sitä oli sveduskidin oltava ku haukan ööga. Donner on skrivannu yli 60 bökkerii. Maan hallitus on kakkahallitus, skeidaa siis. Kuten jo vuosikymmenii on myös hoettu, että on lottovoitto födjaa suomalaiseksi. Sote ei sovellu Stadiin. Jörn on ollu giftiksessä kolme kertaa ja sill o kuus skloddee. Valtio ei haluu tänne maahanmuuttajii. Kundi on budjannu 75 vuotta Stadissa ja aikoo viel jatkaa. Tasavallan Pressa myönsi Donnerille proffan arvonimen vuonna 2003. Sillo tais suulis skriinaa, mutt kyll välillä stikkas vodaaki. Foto: Raimo Kuitunen. . ” Kyll me joskus skolakafrujen kanssa skulattii skrubuu Kauppahallin kupeessa.” Jörkalla ei ollu mitään niin sanottuja ulkoilmaharrastuksii; se ei käyny futaamassa, skrinnaamassa tai skimbaamassa. Lyhyesti Jörn Donner Jörn Donner (85) on kaikkien hyvin tsennaama skrivaaja, elokuvaohjaaja, kansanedustaja sekä entinen Euroopan parlamentin jäsen ja diplomaatti. Lapsuudestaan jäbä minnaa säätilojen vaihteluita, kun se steppaili skoleen Tähtitorninvuoren alle
Saman tien lähetin kirjeen suvun vanhimmalle, Alppilan silloiselle kirkkoherralle Otso Kiannolle pyytääksemme häntä ensimmäiseksi maanpäälliseksi kunniajäseneksemme. Loppuvuodesta 1978 lähetin kirjallisen kutsun kahdelletoista hyvin tuntemalleni kaverille, jotka kaikki olivat duunissa laajasti ottaen mainostai PR-alalla. Kaikki vastasivat myönteisesti, ja perustamispäivänä kuudes joulukuuta 1978 Angleterren snadiin kabinettiin ahtautui minun lisäkseni iso joukko aikuisia miehiä. TIMO ALARIK PAKKANEN STADILAISIA Iki Kianto ja K.H.P.V. Meikäläinen liittyy Kiantoon yhden hänen skrivaamansa kniigan myötä, mikä selviää seuraavassa tarinassa. K.H.P.V.:n kolmas kuukausikokous Angleterressa 07.02.1979: takarivissä vasemmalta Markku Helismaa, Jyrki Paulin, Tapio Näkyvä, Seppo Pasanen ja Geoffrey Hirst-Gee, edessä vasemmalta Alpo Holopainen, Esa Silvennoinen, Timo Pakkanen, Ahti Kaarna, Esa Seppänen, Matti Salojärvi ja Kalevi Karusuo. Muistin heti erään kniigan kirjahyllyssämme Larussa, jossa me budjattiin vv. Kun luin seuraavalta sivulta oikean vastauksen: Kohtuullisen Hutikan Pyhä Veljeskunta, vastaus kolahti nuoren junnun kaaliin aikamoisella voimalla pulpahtaakseen esiin tänä päivänä nelkyt vuotta sitten. Siihen aikaan sen omistajina olivat viime vuonna lusikan nurkkaan stikannut Pentti Holappa sekä Olli-Pekka Ronimus. Olin silloin duunissa Vehon tiedotusosastolla Autotalossa, ja heti ”divarikohtauksen” jälkeisenä maanantaina dallasin skruudistunnilla divariin ja slumppasin K.H.P.V.-kirjan viiskymppisellä. Teinkin työtä käskettyä, hyppäsin Autotalon klitsussa Bemariini ja skujasin Munkkaan. Kyseessä oli tietokilpailuopus, jonka yhdellä sivulla kysyttiin, mitä tarkoittaa K.H.P.V. Lisää arvovaltaa Kekkosen rinnalla Päätettyämme muutaman vilkkaan toimintavuoden jälkeen rekisteröidä veljeskuntamme nimellä Ilmari Kiannon Perinneyhdistys K.H.P.V. D allasin eräänä elokuisena yönä vuonna seitskytkahdeksan Fredaa pitkin silloisesta kantakapakastani Pub Angleterresta pilkun jälkeen linjaautosteissille. pyysimme siihen luvan sekä em. . Pari viikkoa kutsun jälkeen sain kirjeen, jonka oli skrivannut Jormo Gabriel Sotavalta Kianto, A-sarjan seitsemäs ja kahden sodan sotainvalidi, joka kertoi isoveljensä olevan niin kirkollinen, ettei häntä kannata K.H.P.V.:n kunniajäseneksi valita, ja ehdotti saman tien itseään. Ja siinä se tapahtui! Fönarissa ollut Ilmari Kiannon skrivaama K.H.P.V.-kirja suorastaan hyökkäsi silmilleni. Kun Jormo sitten sai vastaanottaa nimityskirjansa K.H.P.V.:n kuukausikokouksessa 1986 Veljes Pekka Konttorin (nykyisin K.H.P.V.:n Mallorcan suurlähettiläs, Bacchus Primus Balearis Major) omistaman Filmikonttorin byroossa. Jormon makuuhuoneessa oli sängyn yläpuolella kaksi isoa kehystettyä taulua, joista toisen fotossa UKK tervehtii Ikiä ja joista toista en enää muista. kirjan kustantaneelta Otavalta että Kianto-suvulta. Luin sen himassa vielä samana iltana, ja saman tien päätin perustaa oman K.H.P.V.:n. 1947-61. hän pyysi minua tulemaan himaansa Munkkiniemeen ja ottamaan mukaan vasaran. Budjasin siihen aikaan Olarissa, ja kun viimesen dösän lähtöön oli aikaa vartin verran, pysähdyin Kampintorin divarin eteen. Nyyassa Tsilarissa oli mielenkiintoinen stoori kansalliskirjailijoihimme kuuluvasta korpikirjailija Ilmari Kiannosta. Kuva: Kalevi Karusuo (itselaukaisijalla) 12 TSILARI 3/2018. Oma K.H.P.V. Mutta eihän sillä ole mitään merkitystä, koska sen paikalle ripustin Jormon pyynnöstä hänen suuresti arvostamansa nimityskirjan
Kekkonenkin pääsi lasten pihaperinteeseen: hei mambo-o, tehdäänkö Kekkosesta luuranko-o! 1970-luvulta on sanonta yhtykää virteen, pollarit hirteen! Ja 2000-luvun taitteessa laulettiin Muumipeikko, Pikku-Myy auton alle litistyy. Niin musta kuin multa, niin valkea kuin lunta (tai varsa). Samoilta ajoilta on myös laulu Sallista: Luona Messuhallin kohtasin mä Sallin, nykyajan nuoren neidon patentoidun mallin. Nykyisin Stadi elää räppäreiden riimeissä. Omilta kouluvuosiltaan on monien mieleen jäänyt laulu, jota veisattiin, kun mentiin koulun kanssa hammaslääkäriin: Tiedän paikan kamalan, koulun hammasklinikan. ANTTI PANTTI PAKANA – LORUJA JA RIIMEJÄ STADISTA Mutsis oli voipurkki ku sua dösäs! HEIKKI PAUNONEN SLANGILODJU TSILARI 3/2018 13. Alkusanat kuuluvat saksaksi: Enten tenten zwei Regimenten gehn zu Tisch, fangen Fisch = ’enten tenten kaksi rykmenttiä käy ruokapöytään pyydystämään kaloja’. Mutta Antista on vanhempikin pilkkaloru: Antti kantti karvalantti, ampu hiiren aidan alta, söi suolet, jätti puolet, pani käpälät taskuun. tai Viäläks sun mutsis skagaa vossikkaa. Se onkin saattanut saapua meille Viipurin saksalaisten välittämänä. Tunnetuin lienee hura-hurahäiden hoku: Hura-hura-häitä, keisari seisoo palatsissaan. 1900-luvun alussa kiusoiteltiin myös Eerikkiä: Eerikki, peerikki, paidan alla pieni kikki. Siellä hampaat revitään, ikenet vain jätetään. Uudempaa perinnettä on Mutsis oli voipurkki ku sua dösäs! Voipurkin paikalla voi olla mikä muukin sopivan loukkaava sana tahansa. Kaikille tuttu on Antti pantti pakana, istui oven takana, mitä siellä tekemässä, kissanpoikia pesemässä. Tämä loru on tullut meille Ruotsista, ja ruotsalaiset hahmottavatkin ensimmäisen sanan Olle miehennimeksi. Vielä 1950–1960-luvuilla pitskuilla braijattiin paljon ja leikki aloitettiin arpomalla se, joka ”jäi” kirkkiksessä etsijäksi tai natskussa naataksi. Muutamiin leikkeihinkin liittyi loruja ja riimejä. Tätä lorua ei tunneta Ruotsissa. Sitä laskija saattoi mukailla niin, ettei hän ainakaan ”jäänyt”. ANTTIA ON kiusoiteltu 1950-luvulla myös sanomalla: Antti-aa-apataa-alliskukkoapsis. TUTTUJA OVAT myös Maalari maalas taloa, Auto ajoi kilparataa ja Tuolissa oli neljä jalkaa. . 1950-LUVULLA sanottiin rahojen loppuessa: finanssi skulaa romanssii. Tuoksu taisi olla Sippi-Bostonin. Käytössä oli useita leikinalkamisloruja, esimerkiksi: Ulle-dulle-doff, kinkke-laade-koff. Viinanmyyntiin viitattiin hienostellen: käy myymälässä, myy käymälässä! Ogeliin liittyi oma loru: väsättiin bogeli, skujattiin Ogeliin, skytattiin fogelii. Kuka muistaa enää Sippi-Bostonin. S tadin pihaperinteeseen on aina kuulunut lauluja, loruja ja riimejä. Yksinkertaisin taisi olla Tietysti lasken itseni (tästä) pelistä pois. Minkä vuoksi sotilas on parempi kuin herra. Vanhemmat eivät nimiä antaessaan osanneet arvata, millainen painolasti niihin saattoi liittyä. Ja Nikolaille huudettiin: Ryssän piika se lapsen sai, nimeks pantiin Nikolai. Vanhastaan kundit ovat huutaneet riitaa haastaessaan toisilleen äitiin liittyviä pilkkaloruja: Viäläks sun mutsis sprägää niklattuja franskiksia. Se kun tulee viimeiseksi ompi kuolema! Myös moniin nimiin on liittynyt pilkkaloruja. Entten-tentten-teelika-mentten on puolestaan saksalaista perua. Lorun juuret lienevät kuitenkin kauempana, sillä sen alkusanat on yhdistetty latinan sanoihin unus ’yksi’ ja duo ’kaksi’. Niilosta on ollut samantapainen riimi: Niilo-nii-nipatuu-nilliskukko-nipsis. Akseliin liittyy monille tuttu hoku: Akseli, Akseli, käännä jo vekseli, Paimion paskajuna tulee kohta! Taneliin liittyvät pilkkalorut ovat vanhempia: Tint-tant-Taneli, Tanelin munat paleli, Tanelist tuli munapuoli, Tanelist ei tytöt huoli
14 TSILARI 3/2018. xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx OSSI SIMONEN STADIN MESTAT A ika kultaa muistot ja me joteski digataa kulkee näillä muistojen turuilla. Eikä se oo välttämättä mikää klisee. Mä en ihmettele yhtää turisteja, jotka löytää mestat ja ihastuu valkeaan stadiin, meidän rakastettuun. Niin on ainaki mun aikahypyissä menneesee. Sitten Topeliuksen muistomerkki, Eino Leino, Runeberg, Kappeli ja Havis Amanda. Suomalainen identiteetti Nostalgiassa on usein snadi mollitunnari. Foto: Signe Brander. Espan puisto Kukkaistutuksii, nurmikkoja, kävelytie, penkkejä, patsaita, lippakiska ja suihkulähde. Kapee kaistale puistomaista vihreetä maisemaa ennen kauppatorii ja merta. Agricola, Kivi, Sibelius ja Gallen-Kallela pitää kait kuitenki lisätä tähä jengii, tähän kansalliseen suomalaiseen maisemaan, taikka ainaki mun omaan sellasee. Jos sillä tarkoitettii suomalaisii entisii suurmiehii, niin mun on helppo olla samaa mieltä. Ehkä ennen oli parempi. Havis Amanda paljastustilaisuuden jälkeen 1908. Ehkä tää koko Slangijengin toimintaidis on pelkkää surumielistä ja kaihoisaa sävelmää. Ku vaa osais katella ympärille vielä enemmän, vähä ylöspäin, nähdä ja tsennata itteää ja hissaa. Helsingin kaupunginmuseo. Mun ei tarvii ku kävellä Espalla, ja siitä vähän reunalle, tarkoitan Lönnrotia, niin ymmärrän, mitä tolla monimuotoisuudella tarkoitettii. Tällä kertaa Espan nurkilla. Näissä ajatuksissa mä dallailin taas kerran stadilla etsimässä omaa suomalaista identiteettiä. 100-vuotisgeimeissä, pressan juhlissa, joku haastateltava sano, et Suomen vahvuus on monimuotoisuudessa. Näissä suurjepeissä on mun suomalainen identiteetti. Niin ku joku nuoruuden rakastettu, jonka muistaminen lämmittää. Vähä nii ku söötti melodia, jonka kaikki kuulee omissa korvissa. Länsipäässä on Svedu-teatteri, keskellä Eteläja Pohjoisespan gartsoja
Joka tapauksessa sormuksen tarina on molemmissa buukeis keskeistä kerrontaa. Skidei sillei kuitenkaa ollu, paitsi tää Amanda, mikä nimi tarkottaa rakastettavaa. Hämmästyttävää musta tässä tarinassa on, et se on kirjoitettu 1850-luvun jälkipuoliskolla. TSILARI 3/2018 15. Nää patsasjäbät oli ilmeisestti sitä mieltä, et runoilija oli ollu fyrkan tarpeessa. Sen sijaan mä nostan jalustalle Leinon skrivaamat ja Vesku Loirin esitykset runoista Nocturne ja Väinämöisen laulu: ”Yksi on laulu ylitse muiden: ihmisen aattehen hengen ankara laulu”. Muistan opparista, Ressusta, kouluaikaisen ja yltiöisänmaallisen Suomen opettaja Aune Södermanin, joka oopperalaulajan äänellä lausui Runebergin runoa maaherra Wibeliuksesta: ”Te voiton saitte. Mun on mahdotonta ymmärtää, mitään taustaa tai perusteluja vasten, miks valkoset telotti 364 alaikäistä tyttöä. Alastomuus oli sillon siveetöntä. Mä luin jo pikkuskidinä Topeliuksen Välskärin kertomukset. Yks syvä haava Meil on varmaa jokaisella oma erilainen käsitys omasta suomalaisesta itsestä: hissasta, Ruotsista ja Venäjästä, syistä ja seurauksista, Suomen entisestä fyrkasta, puhutusta kielestä, rajoista, kriguista, suurmiehistä ja -donnista sekä kulttuurista. Enpä todellakaa ihmettele miks Leino on ollu aikanaan monien tuttavapiiriensä keskipiste säkenöivine ajatusvälähdyksinee. Vai pitäskö puhua osittain Ruotsin Itämaan aikaisista tapahtumista. Pelkkää jumalointia. Runojen maailma on mulle vaikee. Tää apteekkari oli bulisti närkästyny Amandasuunnitelmista, siihe apteekkinsa etee. Vasen händy Tossa Leinon patsaassa mua kiehtoo erityisesti stoori patsaan vasemmassa händyssä olevasta femman kolikosta. Kolikko on muuten edelleeki paikoillaan. Tarinan mukaan Leino olis sanonu, ettei oo köyhä niin kauan ku hänellä on markan lantti kädessä. Eikka oli usein sippi, mut nyt sil on aina fyrkkaa. Foto: Virve Kuutar. Hymyssä suin kattelen patsaan asetteluu. Mun jumalatar, kaikista kaikkein kaunein. Sanotaa kans, ilmeisesti näihin Wibeliuksen sanoihin perustuen, et Runeberg olis 1830ja 1840-luvulla luonu ihannekuvan Suomen kansasta, luonnosta ja antanu Vänrikki Stoolin tarinoissa finskeille moraalisen identiteetin. Kansalaiskrigun terroriteot. No, oli kait, koska oliha se sentää kolme kertaa jiftiksis. Mä kyllä kerran yritin aloittaa lukee Helkavirsiä, mut ei siit tullu mitää. Pelkkää Ruotsi-Suomen hissaa 30-vuotisesta sodasta. Leinon kuoleman jälkeen, siis sillon ku ruvettii byggaa muistomerkkii, kuvanveistäjä Leppänen, kollegat ja muut avustajat oli funtsannu, et patsaan pronssivalun käteen laitetaa kolikko. Mut laki, ennen mua syntynyt, myös jälkeheni jää.” Täs runos oli kyse Suomen krigusta 1808-1809, jossa Wibelius kieltäytyy noudattamasta laittomina pitämiään venäläisten ylipäällikön, kenraali von Buxhoevdenin määräyksiä. Loistavaa kaunokirjallista kerrontaa jo silloin. Siillä femmalla mennää ainaki jonkin matkaa, tuonelan maisemissa, ravintola Kämpin tai Kappelin baareissa. Mun ja varmaa monen muunki suomalainen identiteetti on veistetty Vallgrenin jumalatar-Amandan vartalon kaariin. Ehkä hän ei oo ihan turhaa vähän korkeammalla jalustalla ku muut suurjäbät Espan nurkilla. . Merestä noussu neito, nuori likka suihkulähteessä. Rakastettava jumalatar Sit tulee grande finale: Havis Amanda. Kommentti oli vissii sitä aikaa, ku kuppi maistu ja fyrkat oli vähissä. Yks syvä haava siinä kuitenki on. Tarkotan siis Ville Vallgrenin veistämää alastonta donnaa vuodelt 1908. xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx Sit tulee grande finale: Havis Amanda. Villellä oli huumorintajua. Kasvojen piirteissä on samaa hämmästyttävää ulkonäköä kuin Edelfeltin taulun Virginie-nimisessä rakastajatterassa. Tarkotan tietenki, et suomalaisuus on pelkkää Runebergin oikeudenmukaisuuden henkeä, mielentilaa Leinon sanoin, Sibeliuksen Finlandian tunnelmissa, piirrettynä Gallén-Kallelan kalevalaiseen maisemaan. Tää on tietysti kaikki hyvää ja kaunista. Leinon tuotanto on mulle vierasta. Patsasta Ville kutsui omaks tyttäreksee. Amandan niin nätti takapuoli osoittaa suoraan kohti apteekkia. Täs kohtaa mielenkiintosta on patsaan byggauksee liittyvät yksityiskohdat: julkisen keskustelun moraalikäsitykset ja häveliäisyys. Villen ajatuksissa Amanda oli Helsingin ruumiillistuma, joka saa voimaa rantojen aalloista. Stadin parhaita nähtävyyksiä, ainaki mun silmissä. Ilman mitää likaa. Hyvä tyyppi, nostan kotsaa Runebergille. Mä luulen, et tää Ville on pärjänny aika hyvin baaritiskillä. Kotsaa Runebergille Vähä aikaisemmalle ajalle, Leinon kanssa, mä tuuppaan Runebergin. Täs händyn femmassa oli tietysti kyse kepposesta. Jossai kirjakritiikissä on myös arveltu, et Tolkien olis prekannu Tarun sormusten herrasta Välskärin kertomuksista. Teill on valta nyt, siis minun tehkää, miten miellyttää. Tänää, hiukka huvittuneena muistan kuulleeni, et Pohjoisespa 17 osoitteessa oli aikoinaa apteekki, siis jo ennen Amandaa. Käykää kattoo
Kappeli sijaitsi vain snadin matkan päässä 1889 perustetun Päivälehden (nyk. Helsingin kaupunginmuseo. 16 TSILARI 3/2018. Samanlainen on Eteläespan länsipäässä ja Pohjoisespalla vielä kaks pyöreää, nk. Janonsa saatto myös käydä sammuttamas klitsun ”biertunnelissa.” Naisillekin oli oma huoneensa; kävijät tietysti leimattiin rohkeiksi ja ”emansipeeratuiksi.” Alkuperäsen Kämpin peilisalista 1960-luvul tehty kopio. Foto: Ilari Järvinen 1998. Kappelin suosion lisääntyessä bygattiin lisää tiloja ja herrasväen huvittamiseks vielä koristeellinen soittolava. Fabianingartsan ja Eteläespan hörnassa nököttää edelleen temppeliä muistuttava vuonna 1893 byggattu vedukiska. Kun yliopisto flyttas Turusta Helsinkiin ties se nälkästen ja janosten stuidujen ilmestymistä ravintoloitsijoiden lompsia fyllaamaan. Eläessään hän lienee puiston samasta osasta tähyillyt Kappelin ja Kämpin raflojen suuntaan funtsaillen, kummassa olis glaidumpi jengi venttaamassa. Kun ei olla Intiassa niin kantturat stigattiin Espalta muille laitumille ja milkkiskoijan mestalle nous 1867 lasinen raflapaviljonki, Kappeli. Ravintola Catani 1920-luvulla. Foto: Helsingin kaupunginmuseo. Arkkitehti Theodor Höijerin suunnittelemaa bulia byggaa ylistettiin pressissä ”ylhäiseks” ja ”kosmopoliittiseks.” Erityistä huomiota herätti ansaitust kahden kerroksen korkunen spegelisali. Aviisiin palkattu Eino Leino oli varsinainen kulttuurin moniottelija; kirjallisuusja teatteriarvostelija, pakinoitsija ja alan tapahtumien yleinen kommentaattori. E span itäpäässä Kauppatorin kyljessä oli 1800-luvun alkupuolella snadi koija, josta stadin karjaa kytänny paimen slumppas milkkistä. Ei siten mikään ihme, et 1800-luvun puolivälissä kiskan limsat ja paakelsit eivät enää riittäneet vaan tarvittiin oikee kesisrafla. Uusi säätyläisja porvarisluokka loi edellytyksiä tsufeja raflakulttuurin kehittymiselle. KAI WESTMAN STADIN MESTAT Kappeli ja Kämp – ESPAN KEITAAT JO 1800-LUVULLA Espan puiston länsipäässä stebujalustalla stondaava Eino Leino tsiigailee itään kuin suuliksen nousua ventaten. Mielipöytä oli lännenpuoleisten fönstereiden ääressä, siitä kun näki Espan ihmisvilinän koko puiston laajuudelta. Kiska ei enää riittäny Stadin väkiluku kasvo forssilla ja lähenteli 1840 jo 18 500. Kun terveellisen milkkiksen sijaan ryhdyttiin tarjoileen vinkkua ja brenkkua niin mistä kirkolliseen hausiin viittaava nimi on peräisin. Lunssien ja tuutinkien lisäksi oli mahis tsiigailla rohkeita varietee-esityksiä. Kun paimen on latinaks pastor alettiin koijaa tietysti kutsuun kappeliks, joka sittemmin vakiintukin raflan nimeks. Espa on Suomen kuuluisin puisto, stadin vihreä sydän, josta nopeesti kehitty sosiaalisen elämän keskus. Valitettavasti se purettiin ja tilalle nous aika surkeen näkönen lasitönö 1930-luvulla. lankarullakiskaa. Kosmopoliittinen hotla Kappelia vinosti vastapäätä Antiloopin kortteliin oli 1887 kohonnut perustajan Carl Kämpin mukaan nimetty Hotel Kämp. Helsingin Sanomat) toimituksesta, joten oli selvää, et siitä tuli toimittajien kantismesta; niitä oli toki useitakin. Mestaa kutsuttiin Pieneksi Vasikkahaaksi erotukseks länsipuolen Suuresta Vasikkahaasta. ”Paremman väen” dallailupuisto oli ympäröity aidalla ja puoliympyrän muotoon sijoitetuilta divaaneilta oli herkuttelun ohessa nasta tsiigailla Espalla promeneeraavaa muuta herrasväkeä. Kappeli, Kaivohuone ja Kaisaniemi ovat stadin vanhimmat yhä toimivat raflat. Sokrupaakari Johan Daniel Jerngren öpnas samoille hörnille virvokkeiden ja paakelsien trokaamista varten ”temppelin muotoisen” kiskan. Kappelista tulikin yks Leinon monista vakkarirafloista. Legendan mukaan se juontaa alkunsa Vasikkahaan milkkiskoijasta. Ei mikään ihme et raflasta muodostu heti kulttuurin, eliitin ja älymystön kohtausmesta
Sakujen häippästyä kentsu pääs muuttaan Kämpiin, jossa sitten bunkkaski koko kesän 1919. Kerran hän oli luvannut bjuudata muutamalle frendilleen Espilässä kunnon safkat. Uuden Kämpin tsendiksiä ovat olleet mm. Yllättäen Leino palas. Mannerheim joutu budjaan Kleineh-hotlassa, fiini sekin, mut vain toiseks upein. Erkko, Armas Järnefelt, Santeri Ivalo ja Juhani Aho. Legendan mukaan mainittuja starboja oli taas sittaillu Kämpissä mistä Järnefelt oli häippässy johtaan konserttia Viipuriin. Snygein sviitti nimettiin Mannerheimin mukaan. Skandaalimaisest ainutlaatuset sisätilat purettiin ja muutettiin KOP:n pääkonttoriks. Lähteinä on käytetty mm. C.G. Catani rohkastu kerran frogaan Leinolta, millon tämä oli ehtiny skrivata kaikki buksinsa, kun aina sittas hänen raflassaan. Kuninkaankartanosta Suomen suurkaupungiksi ja Eino Leino (2012): Kirjailijoiden Helsinki. . Madonna, Lady Gaga, The Rolling Stones ja U2. Taiteilijaraflaks vakiintu myös paakarimestari Karl Magnus Brondinin Eteläespan ja Korkeavuorengartsan hörnaan byggaama Brondin eli Bronda. Onneksi hotla herätettiin uudelleen henkiin 1999. Kämp nuhjaantu ja toiminta lakkas 1965. Leino oli kuiskannut salaisuuden: ”Te ootte jo neljäs kyyppari, joka kysyy multa samaa.” Stadin 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alkuvuosien raflakartan saattokin hahmottaa Leinon dallailun mukaan. Raflat oli sekä hänen himojaan että duunimestojaan. Raflan aikanen sulkemisaikakaan ei haitannu, voitiinhan iltaa jatkaa niin ikään Brondinin omistamassa Espilässä, vastapäätä Kämppiä. Hänen tavaramerkkinsä – nykyään kait sanottas brändinsä väljä viitta ja leveelierinen borsa teki helpoks seurata tsendiksen menemisiä. TSILARI 3/2018 17. Messissä oli muutama veskissä skrivaamansa runo. Muut kulttuurijengin raflat Espan varrella oli toki muitakin kulttuurijengin aikanaan diggaamia mestoja. Kulttuurijengin kosteat symposiot pakkas venymään. Muita Kämpin kundeja oli tietysti Eino Leino sekä broidikset Eero ja J.H. Sibbelle ei jääny muuta tsanssia ku lähtee takas hotlaan. Kirjailijaliiton kantis oli John Catanin rafla Kämpin naapurissa. Kämpin merkitystä kuvaa myös se, et Helsingin vallanneiden sakemannien dirikat majottu 1918 tähän stadin snygeimpään hotlaan. Palattuaan parin päivän kuluttua sitsiä jatkamaan Kajanuksen väitetään froganeen ”Puhelimessako kävit.” Jean Sibeliuksen säveltämä Musetteteema näytelmästä Kuningas Kristian II tunnetaan myös nimellä ”Minä menen Kämpiin takaisin.” Se synty aamuyöstä, kun Aino Sibelius nykäs dörtsin boseen ja jätti ukkonsa spidelle jälleen kerran pitkäks venyneen illan jälkeen. Foto: K.E.Ståhlberg. Aarni Krohn (1967): Tsaarin Helsinki, Bo Lönnqvist – Marja-Liisa Rönkkö (1988): Helsinki. Sibbelle ei jääny muuta tsanssia ku lähtee takas hotlaan. Tämäkin rafla oli Leinolle tietysti tuttu. Nuorempi polvi kirjailijoita ja taiteilijoita löys omat kantisraflansa, Hansan, Kirjan, Eliten, Kosmoksen jne. Osa sisätiloista ja Pohjoisespan fasadi entisöitiin. Helsingin kaupunginmuseo. Monet suivaantuneet stadilaiset siirsi fyrkkansa pankin klitsusta muualle. Kappeli ja Kämp hiipu ”tavallisten” stadilaisten ja turistien mestoiksi. Raflan vakkkaristaroista muistetaan erityisesti Akseli Gallen-Kallelan moolaaman ”Symposion”-taulun jengi: Jean Sibelius, Oskar Merikanto, Robert Kajanus ja Gallen-Kallela itse. Illan mittaan hän häippäs ja ilman fyrkkaa olleet kundit vajos depikseen. Leino skrivas koko tuotantonsa käsin, työkaluiks riitti papru ja penna. Soitto Helsingin Sanomiin, josta lähetti tuli noutaan paprun ja tuomaan samalla hynettä, jolla illan kulut saatiin kuitattua. Hotelli Kämp 1890-luvulla
Golfiiha skulataan sellases kelis, ku fönärist näkyy. Vastapainoks meil oli golfreissul megges kaks stadilaist, ku ei skulaa golfii ollenkaan: Leo ja Maiju Kaunisto. Vikan illan shown se kohta, ku Olli Ahvenlahti sjungaa Niin gimis on Stadi. Sillai me haluttiin shouvaa, ettei me mitään tiukkiksii olla. Tää Stadin Slangin jengi kävi viime vuonna Tellqvistin Kalen opis Paloheinäs ja syksyl skulaamas Isosaares. Hahhah! Se hotla oli all inclusive, meinaa ettei siel mikään bungannu ekstraa, ei brenkkukaan. Maailman snadein golfkertsi Staga & Skrubu yrittää tsögaa, onks golfis jotain tosi stadilaist. Se oli mun idis, ku en ollu skulannu sitä Tunisian vanhint kentsuu. Flygattiin Monastiriin, skulattiin Soussen kahta kentsuu Panoramaa ja Sea Coursee, ja joka ilta funtsattiin, pystyyks slangil bamlaa golfii. Sen slangiscramblen finstas Tommi Tikan kööri, mis skulas kans Jouko Mönttinen, Memma Richter-Laine ja Ilkka Juva. Täähä oli niinku Tsilarin pluggaajareissu, mut jengiin pääs kyl landelaisiiki. Kaikki vaan penko kapsäkkii ja golfbägii, et oisko siel pipo ja ylimääränen toppaliivi. Sopi mulle. Totta kai idis oli, et ku ne landebuugitki hiffaa, kuin kliffaa niil voi olla, ni ne varmaan liittyy slangiyhdistykseen. Sattu sillai, et ku se flygari oli päässy Monastiriin, ni hogattiin, et kippari oli jättäny 18 golfbägii Stadiin, tai siis Vantaalle. Tosi stadilaiset ku on ainaski omas mielest suurpiirteisii ja redei. Starttii venttaamas: Tuula Alen, Marja Suninmäki, Lauri Suninmäki ja Seppo Puska. Sillon päätettiin et kevääl smiitataan Tunisiaan ja koklataan, saataisko noi golftermit vendattuu stadin slangille. Ne oli flygannu Pariisin kautta. Voi olla, ettei se ois saanu sitä lennokkii ilmaan ollenkaan. Se on vanhempi ku Tali. Paits vanha, se on spädä ja snygi. Mut ei me maindattu. Olihan siel, jos ei ottanu muit byysii meggeen. Eturivin platseil stondas Kaj Horsma, Esa Jäppinen, Seppo Puska, Tuula Alen ja Lassi Tilander. No, eka päivä skulattiin ihan jämil, londatuil stagoil, mut ainakaan mun skulaus ei just yhtään petraantunu, vaik mä seuraavaks päiväks sainki omat stagat. Yks päivä oli golfist leedii, paits et sillonki kymmenen kaikist golfdorkint tyyppii dyykkas dösään ja häippäs Karthagoon. Siit tuli yks meiän suosikkikentsuist. Tietty tuli fiilis, et kyl oli fitti kippari, ku tollai päätti, mut oikeestaan se oliki fiksu kippari, ku ei ottanu ylipainoo. Tuli golfkausi korkattuu Parina päivänä otettiin oikee skabaa. Illan banketis ne uhos, et ny finstaajat bjuudaa drinkit kaikille ku budjaa siin Marhaba Palace -nimises hotlas. Aluks oli tsoukit minimis Menomatkan lopus slangijengil oli tsoukit ihmeen vähis. Kaikkien golfskrivaajien esikuva Lassi Tilander Bamlaatsä golfii. Golf on aina yhtä kliffaa, vakuuttivat Raija Palminen, Lea Juutilainen, Kaj Horsma ja Marja Vattulainen. Funtsattiin, et Afrikas ny saletisti on shortsikelit. Ei kai ny kukaan stadilainen oo skulauskondikses mihinkään lypsyaikaan! 18 TSILARI 3/2018 F o to t: S ep p o P al m in en. SEPPO PALMINEN SPORTTII M eit oli fantsu porukka, 35 tyyppii. Ekaks skulattiin omaa tsettii, sit jengissä. Karthagoo ei pantu söndriks Galsaa siel oli, tosi frysis, tiukka blosis ja aamusin muutama aste plussan puolel. Snadisti oli aamul frysis, mut onneks Marjan bägiin oli jääny pipo
Eikä sit mitään aikasii brekkareit. 28 Stadin Slangin jäsentä. Staga & Skrubu Tuu edustamaan slangi-jengii ainakin johki golftapahtumaan! Täl kaudel slangijengil on viel vähintään kolme golfmööttii. Onks se skujari, förari, buli vai uuno. Ekaks se skulas snygin jazzstygen Misty. Ilmoittautumiset kuhunkin tai vaikka kaikkiin tapahtumiin Stadin Slangin byrooseen (toimisto@stadinslangi.fi). Mut lyönti = slaagi, reikäpeli = matsi, kärryt = tsärra, birdie = fogeli, eagle = buli fogeli ja albatrossi = junnuvainio. Täs sanas futaa toi kaksoismerkitys ihan kybällä. Tali, siis Helsingin Golfklubi, torstaina 5. Aikoinaan, ku (yllätys!) Tahko Pihkala suomens golfstagojen nimii, ni se ei kehdannu vendaa puttersanaa. Paras sovitus mikä me oltiin siit stygest kuultu. No, eiku prässään sitä hätänappii. viis henkee. Ja on ehtaa Stadii. Putteri = duunari. Päästään kurkkiin sinne, mis stadilainen golffi födas, kuullaan stoorit niilt ku tsennaa ja hiffataan, mitä sit on tapahtunu. Scrambleen tarvitaan 18 Stadin Slangiin kuuluvia golfaajia. Draiverille ei viel kekattu snygii slangitermii. Jossain puoles välis se hissi streikkas. Duunataan boltsii skrubuun Kliffoi ehdotuksii meilt tuli, noin niinku funtsaamisen botneks. Bungaa 35 €, sisältää salaattilunssin, tsufen ja käntyn. Meillähä oli glaidu fiilis, stikattiin stailii herjaa, mut se ranskaa bamlaava donna rupes kirkuu ja hakkaa sitä hissin dörtsii paniikis. Täälläkin johdatus stadin slangin salaisuuksiin ja mikä on golftermien slangintamisen tilanne. heinäkuuta kello 11 Täällä katsaus Suur-Helsingin Golfin historiaan: mihin tarpeeseen ja millä lihaksilla klubi syntyi. Jos joku pari skulaa niin komeesti, et ne on parempii ku muut, ni niist tulee sit Stagan & Skrubun golfmestareit 2018. Päätettiin, et joskus voitais taas smiitaa johki duunaa boltsii skrubuun ja bamlaan golfii. No ei sen tarttenu riehuu ku viistoist minsaa, ni hotlan tsilarit sai meiät sielt ulos sellasest snadist holest. Oli Tilanderin Lassi, Kaj ”Hosse” Horsma, Alenin Tuula, Sjömanin Harry, Kauniston Leksa, Ahvenlahden Olli ja paljo muita. Me sanottiin niit slanginiiloiks. Kantsii muistaa. Kuusreikänen jokamieskentsu, mut maisema ku keijukaissatukirjan kannest. Afrikkahan on ny tsekattu, mut voitais funtsaa joku mesta, mis ei oo niin frysis ja mis 8 hengen hissi lyftaa enemmän ku viis tyyppii. syyskuuta kello 13 Laajasalon golfkentsul aika moni stadilainen on ekaa kertaa koskenut golfmailaan. Isäntäklubista tulee pelaajia saman verran. Ei siks, et me ois tultu siit ”ilmasest” brenkust niin flänään, et bolla ei ois säteilly. Lisätietoja saa sähköpostitse tai skulaamalla Marjut Klingalle, 045 1867238. Siis seuraavan kerran ku mä taas sössin jossain, niinku tavallist. Isäntiä tulee tietenkin saman verran. tsiikas monttu auki: ”Seppo, mä oon ain funtsannu, et sä oot vaa tollane paasaaja, mut helkkari, sähän osaat skulaa golfii.” Mä pyysin heti, et Lassi skrivaa ton paprulle, et mä voin näyttää sitä mun frendeille. Luukki, siis Suur-Helsingin Golf, tiistaina 31. Kaheksan hengen hissi Yksi ilta me oltiin snadisti pidempään siin baaris ja sit lähettiin siit goisaan. Alenin Tuula sen stikkas niin stärästi: ”Mitä, siis startti yheksält! Ei kai ny kukaan stadilainen oo skulauskondikses mihkään lypsyaikaan!” . Kinkkisiin ja tosi tajuttomiin kysymyksiin vastaa myös Seppo Palminen, seppo@palminen.com tai 050 552 1360. Kuulemme kentän stoorin ja skulaamme kaks rundii pariscramblee. Sitten slangiscramble suurhelsinkiläisten kanssa, 9 reikää. Laajasalon golfkenttä, Helsingin golfmiehet ry, torstaina 6. Sitten 9 reikäinen slangiscramble talilaisten kanssa. Skaboihin mahtuu max. Me vaan digattiin sitä slanginnust niin sikana, et oli pakko spaaraa sitä snadisti muillekki. TSILARI 3/2018 19. Reissus oli upeit niskoi haldaan slangii. Me päätettiin, et me serveerataan muutamalle stadilaiselle klubille joku häpeninki, mis niiden jäsenet pääsee treenaa, kuin stärii ne on stikkaan slangii. Me traijataan mestoille ittemme, skulataan ja levitetään stadin slangin ilosanomaa. Duunata-sanalla on stadin slangis sama metka merkitys. Niin gimis on Stadi Ku sattu niin, et siin hotlan baaris oli flyygeli, ni vikana iltana Olli veti snadin shown. Ne kundit ku tuli meit jeesaan, sano, et kaheksan hengen hissi roudaa Tunisias max. Muit stagoi on esimerkiks spone (äännetään just noin, ei spuuni), sändis, jerkkuysi ja fedufemma. Kilpailumaksu 40 €, sisältää hodaritarjoilun. Kilpailumaksu 30 €, sisältää keittolounaan. Se ois joutunu skulaan encoreit koko yön, mut sit se sano, et vikaks se skulaa kauneimman biisin, minkä se osaa: Cherbourgin sontsat. Hissis sattu oleen yks ranskaa bamlaava friidu, mut ku se oli kaheksan hengen vehje, ni meit tunki sinne seittemän tyyppii lisää. Meil oli tarkotus vendaa kaikki golftermit, mut me hyydyttiin. Me oltiin koko jengi ihan fiiliksis. Sit se sjungas oman jazzversion stadilaisten kansallisbiisist Niin gimis on Stadi. Peliin tarvitaan 15 Stadin Slangin golfaavaa jäsentä. Slangitalkoit jäi muillekki Joka ilta skruudiksen jälkeen me funtsattiin kimpas golftermei stadin slangiks. heinäkuuta kello 17 Alkuun johdatus Stadin golfhistoriaan ja stadin slangin lyhyt kertauskurssi
Näyttely Näyttely oli snadi, mutta mielenkiintoinen. Ei osattu suunnitella meidän snadien ongelmien mittakaavassa, vaan piti näyttää – osataan sitä meilläkin. Stadin nyyat liikennesuunnitelmat. Liikennesuunnittelua tehtiin autoilijoiden näkökulmasta ja Jenkeissä koulutettujen oppien mukaan. Taustaa 1960-luvulla niin kuin nykyäänkin tuppaa väkeä mielettömästi tänne Hesaan ja muihin pääkaupunkiseudun kuntiin. Snadisti myöhemmin kävin tsiikaamassa näyttelyä. – 28.4.2018. S iellä tuli mieleeni ”hullu vuosi 1968”, silloin oli vilt buleja nuorisoja opiskelijamellakoita Pariisissa ja ympäri Eurooppaa. Autoistuminenkin lisääntyi huimasti vuosikymmenen loppupuolella. ARSKA SOISALO STADILAISIA 20 TSILARI 3/2018. Jenkeissä mellakoitiin Vietnamin krigun laajenemista, ihmisoikeusaktivisti Martin Luther Kingin sekä presidenttiehdokas Robert Kennedyn murhia vastaan. Hän yllytti mua tsiikaamaan Enemmistö ry:n 50-vuotisjuhlanäyttelyä Narinkkatorin Laiturille 3.4. Sain samalla häneltä heidän vikan 1 / 2018 aviisinsa Enemmistö Majoritet . Silloin alkoivat jalankulkijatkin jäädä autoilijoiden armoille. Silloin ei kuitenkaan tullut maahanmuuttajia Afrikasta, eikä Lähi-idästä. Siihen oli koottu toiminnasta kertovia vanhoja Enemmistö – Majoritet lehtiä sekä sanomalehtileikkeitä ja fotoja eri mielenosoituksista. Näyttely alkoi pienellä vitriinipöydällä, jonne oli koottu lehtileikkeitä ja kolme vielä ajankohtaista pamflettia: Jukka Pakkanen: Enemmistö – Majoritet Käydessäni viime pääsiäisenä (2018) Kampin ostoskeskuksessa treffasin sattumalta tutun kundin siellä borkalla. Meilläkin oli omia mielenilmaisuja, esim. Enemmistö-lehden kannes fillaroi Tauno ja Ansaki