Tsilari 3/2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

TSILARI 3/2015 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 20. vuosikerta Hinta 6 € TSILARI Stadin Friidu ja Stadin kundi Tapsa – Ogelin tähti Tsilari_taitto_3-15_15.indd 1 15.6.2015 11.43
”Klabbeissa on mulla tonnin sti. Skulaa 0100 0700. 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki . 09-774 33 477, www.votkin.fi chef wotkin’s paLVeLutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki . Si el lä M is sä Si nä ki n www.taksihelsinki.fi Bungaa snadisti, ni ei tarvii dallaa bulisti. Me kyl tsörataan. Kotikorttelit Lihatukku Veijo Votkin oy tehtaanmyymäLä ma-pe 7-21, la 7-18, su 11-18 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki . Kantsis lakkaa spiidaamasta ja kaivaa luuri . Ei ne tonnii paina, mut ne bungaa sen...” Otsikko Tuomari Nurmion kappaleesta ”Tonnin sti. 010 766 1047 Tsilari_taitto_3-15_15.indd 2 15.6.2015 11.43. at” H in na t 1, 17 €/ pu h. kasta. + 0, 25 €/ 10 s + pv m . at
Foto: Mikko Reijola. TSILARI 3/2015 3 VAKKARIT 4 Snadit 5 Ledari 6 Lööppi 30 Slangi blisaa 32 Skabat 34 Slangijengi 36 Lesaajat 39 Slangi järkkää Kansi: Stadin friidu ja kundi v.2015. Foto: Mikko Reijola Vuoden kohokohta: Friidu ja Kundi Mutsi-viikko 8–11 SISIS 37 FRIIDUI JA KUNDEI 8 STADIN FRIIDU 2015 – Raija Tervomaa skrivaa Annasta 10 STADIN KUNDI 2015 – Risto Kolasen stoori Hectorista 14 NYYAN VUOSITUHANNEN EKAT STADIN FRIIDUT JA KUNDIT – Virve Kuutar 16 BAMIS-SARJA JATKUU – Arska Soisalo skrivaa Klaudesta SLANGIJENGI SKRIVAA 18 FUTIKSEN KINGIT – Kibe skrivaa derbystä 20 JANGSTERIN VUOSI – Ukin stoori 21 MITEN JUNNUT BAMLAA – Erika Vierto 24 JYNSSÄRI MUISTELEE – Kuisma 31 KORKIKSES REDULLA – Koroma TSILARI SUOSITTELEE 7 SLANGIBYROO TIEDOTTAA – Marjutin ohjeita 13 RAIJAN KNIIGA: TERVETULOA – Varvikko esittelee 26 TSEMPPAA LANDELLA – tsekkaa Palmisen neuvot 29 TAPSAN NÄYTTELY – Risto Kolanen 38 SAUTSKI SKRUUDAA FISUI STADIN MESTAT 22 SEPPARIN JENGIN JATKO – Luukko 25 HIMA SILTIKSESSÄ – Moll jatkaa 28 STADISSA KYLÄNRAITILLA – Virve Kuutar 37 MUTSI-MESTOJA – Marjut ja mutsiviikko Tsilari_taitto_3-15_15.indd 3 15.6.2015 11.43. Tatu Mustonen ja Eva-Riitta Siitonen ÄITIpuuta istuttamassa
4 TSILARI 3/2015 SNADIT Naamakirja – turhuutta vai kliffa tapa hittaa vanhojakin frendejä M oni ennen 70-lukua syntyneistä on sitä mieltä, ettei tietokoneella tee tavallinen ihminen yhtään mitään. Kniigassa on bulisti fotoja ja Kari kertoo siinä duunistaan vapaana toimittajana, seikkailuistaan boltsin eri puolilla, kiinnostavista hemmoista, joita se on treffannu ja merkillisistä tapahtumista, missä se on ollu messissä. VIRVE KUUTAR Hanki lisää jäsenii Slangille! Stadin Slangi ry käynnistää jäsenhankintakampanjan joka alkaa välittömästi. . Slangipäiviä muutamaan skoleen syksyllä. Tsilari_taitto_3-15_15.indd 4 15.6.2015 11.44. MARJUT KLINGA Älykääpiöitä ja Hengen jättiläisiä P äätoimittaja Kari Varvikon muistelmien toinen osa ’Älykääpiöitä ja Hengen jättiläisiä’ on ilmestynyt. Luokkakuva-ryhmä on tehnyt myös reduja eri skoleihin Stadissa. Jengi on muistellut omia skoleaikojaan ja nykyiset oppilaat ja opettajat taas kertoneet nykyajoista. . Tähän mennessä ryhmän sivuilta löytyy fotoja 200:sta eri skolesta, vaikka aktiivikäyttäjinä on vaan 40 henkeä. Viimeisimmän tapahtumamme Mutsi on bestis 7.5. Lisätietoja byroosta. Joltain osin olen itsekin ollut samaa mieltä ja sen vuoksi olin iloisesti yllättynyt hiffatessani facebookista eli naamakirjasta ryhmän Luokkakuvat Helsinki-Stadi ja enemmän vielä yllätyin, kun huomasin sivujen olevan aktiivin jäsenemme Mikko Reijolan keksintö. Tästä syntyi ajatus luoda ryhmä, jossa kundit ja friidut voivat jakaa skolemuistojaan. Voisimmekin yhdistää nämä muisteloredut tähän samaan ideaan, missä meidän on tarkoitus levittää slangin kieltä uusille sukupolville. He voivat opetella ehkä maksamaan sillä laskunsa tai skrivaamaan lapsenlapsille, mutta mihinkään muuhun sitä ei tarvitse. Kaikkialla heidät on otettu ilolla vastaan. ÄITIpuun istutuskuvaa oltiin parissa päivässä katsottu Facessa 1300 kertaa. Eniten loppuvuoden aikana uusia maksavia jäseniä hankkivalle luvataan ensi vuoden jäsenmaksusta vapautus ja lisäksi kolme eniten hankkinutta palkitaan risteilylahjakorteilla. Siellä blisataan kans ekaa osaa ’Kääpiöitä ja jättiläisiä’ (II painos), joka ilmesty viime lokakuussa. Mikko perusti tämän sivun vuoden 2013 kesällä tutkiessaan oman äitinsä sukujuuria, jotka johtivat Pohjanmaan Haapajärvelle. Sivuilla käy fotoja tsiikaamassa tietty paljon enemmän jengiä, mutta jos he eivät kommentoi eivät he kirjaudu kävijöiksi. Kniigan voi slumppaa Slangin byroosta. Stadin Slangi ry on duunaamassa ns. Ringasin Mikolle ja sovimme, että hän vastaa muutamaan kyssäriin, mitä, miksi ja milloin. Sieltä perhe muutti 1945 Stadiin ja kaikilta näiltä vuosilta löytyi paljon fotoja, joista oli kliffaa hiffata vanhoja frendejä. ” Mielestäni skolet ovat yksiä slangin kehityksen korkeakouluja, joissa kaikki opittu elää ja muuttuu oman aikansa mukaisesti”, toteaa Mikko Reijola. ”Ei tämä yhdistys kauaa elä vain meidän huru-ukkojen ja -akkojen voimin.” Fjalle Åsten 1956–57 Tehtaankadun kansakoulu 1 lk opettaja Alice Riippa. Kaikki himasivut saati Facebookit tai Twitterit ovat nuorempia varten; kuulee usein väitettävän
Vaikka Stadissa kalastuslupien myynti on vähentynyt ja verkkokalastus suorastaan lähes romahtanut, Helsingin vesistöissä fisustaa, onkimiehet meggeen luettuna, noin 50 000 ihmistä. Pari kolme vuotta sitten Malminkartanossa ja Kannelmäessä herättiin siihen, kun Mätiksellä paukahteli. 0400-447507 kari.varvikko@eepinen.fi Toimitussihteeri Virve Kuutar puh. Ja skoudejakin on tarvittu paikalle. Nää ei oo ihan stadilaisen redei tapoi fisustaa. Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 20. Paitsi himatarvekalastajat myös viimeiset ammattifisustajat lopettelevat pyyntiä. Hemmot heitteli dynyjä ja fisuja oli pinta täynnä. 040-715 4042 arno.soisalo@pp.inet.fi Ulkoasu Oy Graaf Ab Paino Oy Fram Ab ISSN 1239-9523 Postiosoite Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Toimiston puh: 045 186 7238 Huom! Toimisto on avoinna vain päivystysaikoina tiistaisin klo 14-18 ja torstaisin klo 12–16. Jotkut muista maista flytanneet ei oo viel oppinu meitsien tapoja. Oikein kliffaa kesää ja muista skruudata fisua. 0400-204 844 risto.kolanen@pp.inet.fi Arno Soisalo puh. Fiuden katolla oli snadi jolla, jonka kundit laskivat jokeen. Rivitervehdys 35;, (1/32) 50;-, (1/16) 75;-. Verkkometskaamisen hiipumisen syitä ovat mm. Sitten stikattiin verkot koko virran yli ja ruvettii meloilla melskaten hätistää lohet pyydyksiin. TSILARI 3/2015 5 NYT FISUSTETAAN J engi diggaa fisustamista. Tsilari on Aikakauslehtien Liiton jäsenjulkaisu. Menneiden vuosien aikana Mätäjoella, joka virtaa Kaivokselasta Iso-Huopalahteen, lohien laskeminen on aiheuttanut myös ylilyöntejä. Seura on esittänyt mm. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n on tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. Tsilari ottaa vastaan jäseniltään ja kaikilta muiltakin halukkailta maksullisia tervehdyksiä Stadin Slangin 20-vuotisjuhlanumeroon, joka ilmestyy 4.11. Melkoinen saalis tulikin. 040-725 3788 kimmo.isotalo@alumni.helsinki.fi Risto Kolanen puh. Kaarela-Seura ry esitti jo parisenkymmentä vuotta sitten, että Mätäjokeen istutettaisi taimenia. kalaportaan byggaamista Pitäjänmäen Strömbergin putouksen yhteyteen. Masa, buli stadilainen Vaasankadun ja Harjutorin kulmien kasvatti jää eläkkeelle ensi vuonna, mutta lupaa, että sama systeemi jatkuu myös tulevaisuudessa – fisuja riittää. Itse asiassa Mätiksellä on aina voinut virvelöidä haukia tai onkia abboria, mutta kun Stadin liikuntaviraston kalastusbamari Mielosen Masa päätti shingraa sinne satoja festarilohia Rautalammilta jo lähes 20 vuotta sitte, on mestan suksee ollu taattu. Aineisto toimitukseen viimeistään 5.10. 040-767 4212 tsilari@stadinslangi.fi Kimmo Isotalo puh. Siitä vaan haaviin. Ps. Paitsi että se on gutaa, se myös friskaa. Kalaa duunattiinkin myöhemmin alajuoksulle, mutta yläjuoksulla ei fisuja näy. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoista “till säljaren“, joka tarkoitti lehteä tai sähkösanomaa, jonka yhden kappaleen myyntitulon sai myyjä pitää itsellään. Sen sijaan kylläkin kirjolohia näin Mätisfestarien aikaan. LEDARI Tsilari_taitto_3-15_15.indd 5 15.6.2015 11.44. Mätikselle venataan tammukoita. Mielosen Masa, tuo Mätisfestarifisustajien suojelupyhimys on myös sitä mieltä, että se olis tosi makeeta, jos tammukat sais hyddaamaan Talista ylös aina Kantsuun ja Malminkartanoon saakka. Sittemmin on bamlattu myös luonnonmukaisesta, ekologisesta kalatiestä, joka olisi puolet edullisempi kuin kalaporras. hylkeet, verkkofisustajien ikääntyminen sekä kalavesien tilan muutokset. . Hiffasin tämän jällen kerran, kun sadat kalastajat metskasivat savolaisia kirjolohia Kantsun Mätisfestareilla helluntaina. Kerran tsöras festareita seuranneena yönä paikalle jengii bilikalla. KARI VARVIKKO PÄÄTOIMITTAJA Päätoimittaja Kari Varvikko puh
Ekaks toivon, et koko slangijengi ottaa tsillisti ja lataa ittensä täyteen räjähtävää energiaa ennen syksyn häppeningei. Loppujen lopuks valinta oli demokratian voitto. 0451339625 emma.jantti@gmail.com Kari Varvikko puh. 045 186 7238 Huom! Toimisto on avoinna vain päivystysaikoina tiistaisin klo 14–18 ja torstaisin klo 12–16. Täs Tsilaris on stoorii uudest Stadin friidust ja kundist. 050 368 3246 riitta.rannikko @kolumbus.fi Lasse Solman puh. Kukaan meist ei saanu yksin määrätä voittajii, vaan jokainen sai sanoo sanottavansa ja sitä kuunneltiin. Onnee valituille ja kiitti valkkaajille! Ku tsiigaan mennyttä kevättä, täytyy sanoo, et aika haipakkaa on ollu. Kiitti siit kaikille! Seuraava steppi oli et jokainen hallituksen hahmo blokkas omat tyyppinsä ehdotetuist. Et jos saadaan lisää possee megeen, ni tervetuloo. Ja jos stiggaa vodaa enemmän ku koskaan, ni otetaan seki vaa loman kannalt. Tää on Suomen kesä! . Ekaks kysyttiin jäsenilt ehdotuksii ja saatiinki niit aika sikana. Toivottavasti homma jatkuu kesän jälkeen samal böhinäl ja vaik viel tiukemmalki tatsil. Muistakaa myös nauttii suuliksest ja lämmöst. Ja ku tän aviisin jälkeinen seuraava Tsilari pusketaan pihalle, on kaikki tikis 20-vuotisbilevuoden loppupätkälle. 045 186 7238 toimisto@stadinslangi.fi Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. Nyt viel ku saatas sellaset kelit, ettei paremmist välii, ni kesä ois täydellinen, olit sit böndel tai Stadis. 0400 447 507 kari.varvikko@eepinen.net Toiminnanjohtaja ja jäsensihteeri Marjut Klinga puh. Tällee saatiin kolmen kärki molempiin sarjoihin, joist sit keskusteltiin ja äänestettiin. Oon sanonu et Stadin salaisuus piilee böndellä. Slangihäppeningii on ollu loppujen lopuks ihan simona ja mitenkää en oo ehtiny joka mestaan. Meitsille tää tarkottaa sitä et ku häippään kesikselle tonne landelle, hogaan aina miten nasta kylä tää meijän oma Stadi onkaa. Te jotka jäätte pitää kaupunkii pydes, tehkää se hyvin. Tän takii voidaanki sanoo, et onneks meil on aktiivijengii, joka duunaa, buunaa ja säätää. Meigä ottaa bamiksena lopullisen vastuun näistäki valinnoist ja stondaa niiden takana. NASTAA KESÄÄ! HALLITUS Puheenjohtaja Sami Garam sami@samigaram.com www.samigaram.com Varapuheenjohtaja Marjatta Salminen merjette.salminen @gmail.com Taloudenhoitaja Kimmo Karvinen puh. Jos ei teit ois, ei tää yhdistys rullais mitenkää. Myös tää tekee Helsingist Helsingin. Samaa voi sanoo kaikest jengist näil huudeil. 050 555 7315 lars.solman@gmail.com Emma Jäntti puh. Bulit tänksit siis myös teille, tavallaan vois väittää et te teette täst lafkast sen mitä se on. Kriteerit määrittelee jokainen hallitus siin möötis, mis valinnat duunataan. Ainoo mikä on salee, on et päätöst ei voi muuttaa, eikä siit voi valittaa. Tällee päästiin tulokseen, joka tyydytti kaikkii hallitukses, toivottavasti kaikkii muitaki Stadin Slangin jäsenii. Virallist säännöstöö ei siis oo. Joka tapaukses muistakaa skruudaa mansikoit, uusii perunoit ja grillisafkoi. Byroo on kesiksellä: 6–17.7. 6 TSILARI 3/2015 NASTAA KESIST HELA JENGI S uvivirret on vetästy, uudet stuidut saanu lätsänsä ja skidit päässy ansaitulle kesikselle. 0500 505 054 jesper.hertzen@hbl.fi Riitta Rannikko puh. Te jotka karkaatte niinku meigä, nauttikaa siit. Stadin kundi ja friidu on Stadin Slangin merkittävin kunniamaininta. Alkaa siis olla aika pakata rojut ja häippästä kesikselle. 050-512 5077 kimmo.karvinen@pp1.inet.fi Jesper von Hertzen: puh. Jos ei ois junan tuomii, ni eihän tääl ois melkee ketää, onhan stadilaisist yli puolet alun perin landelaisii. SAMI GARAM bamis sami@samigaram.com www.stadinslangi.fi BAMIKSEN LÖÖPPI Tsilari_taitto_3-15_15.indd 6 15.6.2015 11.44. Jos törmäillään, ni moikkaillaan
Jengi harmittelee, kun enää ei ole häppäriä?. Bamlausskaban ilmoittautuminen vielä avoinna eli tule Ogelin Rautavaara-juhlaan 22.8., niin siellä on karsinnat. Tänä kesänä byroo on kiinni vain 6.–17.7.2015 Byroo haluaa taas kerran muistuttaa jäseniä osoite-ja yhteystietojen päivittämisestä. Ryhmistä löytyy hyvinkin erilaista tekemistä eli älä spennaa osaatko. huvitoimikunta, joka koostui lähinnä rivijäsenistä ja ideoi kaikkea kliffaa puuhaa koko väelle. Bamlausskabaan ehtii vielä Juhlaskaboista rappiskabaan ei saatu yhtään osallistujaa. Byroo on vielä yhteydessä kaikkiin matkalle lähtijöihin. Laivaliput saa noutaa terminaalin kakkoskerroksesta 14.9. Jos vaihdat työpaikkaa tai muuten esimerkiksi sähköpostiosoitettasi, muistathan ilmoittaa siitä aina toimistolle. Juhlatilaisuus on VAIN meidän kanssamme matkaan lähteville ja se kestää kahdeksaan saakka. Jos kiinnostaa päästä mukaan, kysy näistä ryhmistä lisää toimistolta. alkaen klo 15.00. Meillä on ohjelmatyöryhmä, jonka alla on ns. MARJUT KLINGA BYROOVASTAAVA SLANGIBYROO TIEDOTTAA Tsilari_taitto_3-15_15.indd 7 15.6.2015 11.44. Juhlaristeilyinfoa Byroo muistuttaa 20v juhlaristeilylle lähtijöitä muutamasta tärkeästä asiasta. Jos ei sinuun olla yhteydessä heinäkuun loppuun mennessä, otathan itse yhteyttä byrooseen, niin ehditään tsekata, liittyykö varaukseesi jotain epäselvää. Iltajuhlaan toivomme ns. Viime vuonna ns. tyylikästä asua eli miehille pikkutakki ja naisille leninki tms. skoletiimi, viestintätyöryhmä, jonka alla on slangisanakirja,slangilaulukirjaja slangiradioryhmät. Matkaan lähdetään Länsiterminaalista, jossa olisi hyvä olla viimeistään 17.00, koska juhlamme alkaa jo 18.00. Jos heräsit vasta nyt, voit tietty kysellä vielä peruutuspaikkoja byroosta. ei siis iltapukupakkoa. Voittaja julkistetaan juhlan yhteydessä. Huvis, häppis, tiimit…. häppäri lakkasi toimimasta ja reduja ja treffejä sekä muuta kliffaa duunasivat hallituksen Marjatta sekä Lasse S. Muistathan viimeistään nyt tsekata, että passi on voimassa. Eli muutama vuosi sitten yhdistyksellä oli ns. Ja kuten toimintakertomuksesta oli luettavissa, oli viime vuosi tosi kliffa!! Tänä vuonna on jälleen perustettu useita pieniä tai hieman isompia työryhmiä ”tiimejä”, joihin myös rivijäsenet ovat tervetulleita ideoimaan ja duunaamaan kaikkea kliffaa hela jengin iloksi. Runoskaba on päättynyt. Uusi porukka taas on ihmeissään, mikä häppäri. Matkalle tarvitaan voimassa oleva passi tai poliisin hyväksymä kuvallinen henkilökortti, vaikka et menisikään maihin. Runoja saatiin lähes 40 kpl ja parhaillaan tuomarit (Paunonen, Seppälä ja Tervomaa) valitsevat voittajaa
Omista vanhemmistaan hän kirjoitti myös viime vuoden viimeisessä Tsilarissa. Kalliossa ovat naapurit ja hyvänpäivän tutut, koko rosoinen ihmisjoukko, jota seuratessa löytyy aina aihe seuraavaan KYMPIN TYTTÖ KALLIOSTA Tämän vuoden Stadin Friidun Anna Kortelaisen slangi jengi on jo tavannut slangitreffeilläkin. taidehistorioitsija . heinäkuuta 1968 Helsingissä . STADIN FRIIDU RAIJA TERVOMAA Anna Taina Aleksandra Kortelainen . Stadista ja stadilaisuudesta Annan stadilaisuus kumpuaa faijan tavasta olla stadilainen. syntynyt 12. Anna kertoo kuulumisiaan ja vastailee muutamiin uteluihini eloisasti ja laveasti. Istumme Karhupuiston laidalla kahvilassa ja jutustelemme niitä näitä. Nykyinen kotiseutu on Kallio, jossa Anna on asunut jo toistakymmentä vuotta. Kallio on kuin kotikylä monenlaisine ihmisineen. Äitikin sopeutui nopeasti stadilaiseksi, olihan hänelläkin urbaani tausta, Viipurista Helsingin kautta Tampereelle. Se oli aitoa stadilaista keskikaupunkilaisuutta. Siellä on kaikki, mitä ihminen tarvitsee, ja jos haluaa muualle, spora vie. filosofian tohtori . Kättärillä syntynyt tyttö muutti lapsena isän duunin vuoksi Stadista Vaasan kautta Turkuun, mutta palasi nuorena maisterina takaisin rakkaaseen Stadiin. Mutsi on bestis tapahtumassa Anna kertoi äidistään. 8 TSILARI 3/2015 A nna on julkaissut parikymmentä teosta, joista kolme on ollut Tieto-Finlandiaehdokkaina. Tuttu friidu slangijengille siis. Siellä on opiskelijoita, nuoria perheitä, mutta yhtälailla vanhoja mummoja, jotka ovat asuneet samassa asunnossa nelikymmenluvulta lähtien. Hän on suosittu luennoitsija ja naisasianainen, joka on palkittu useita kertoja sekä kirjailijana että TV-esiintyjänä. Sieltä hän ei aio muuttaa minnekään, tai ehkä korkeintaan rakkauden perässä. Tsilari_taitto_3-15_17.indd 8 15.6.2015 13.59. nainen ja äiti F o to : M ik ko R ei jo la . tutkija . kirjailija
Myöhemmin koulut ja harrastukset olivat kävelyetäisyydellä. Lapsen kasvamista tytöstä nuoreksi naiseksi äidin on ollut onni seurata. Kadulla saattaa kävellä vastaan entinen opettaja tai joku muu vanha tuttava. Aina löytyy jotain sellaista, mitä ei vielä ole lukenut. TSILARI 3/2015 9 kolumniin. Hän kertoo, että on saanut tietoisuuden naisena olemisen arvosta kotoa. Suurelle yleisölle Anna on tullut tutuksi myös televisiosta. Helsinki tarjosi vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. Oman tyttärensä puolesta ei Annan ole koskaan tarvinnut olla huolissaan. Ei pidä antaa alistaa itseään ja omaa tietään tulee kulkea ja omaa työtään arvostaa. Onerva-näyttely, joka kuvasi 1910-luvun Stadia. ”Olen syntynyt Töölössä, mutta minulla on kodikas olo värikkäässä Kalliossa.” Naisista ja naiseudesta Helsinki on naisten kaupunki, on aina ollut. Kirjoista ja kirjoittamisesta Lapsena oli hauskempaa lukea kuin kirjoittaa. Tsilari_taitto_3-15_15.indd 9 15.6.2015 11.44. Ei pidä antautua turhan takia määrättäväksi, jos tuntee olevansa oikeassa. Ystäviä on vanhoista tarhaja koulukavereista nykyisiin Kallion ilmaisutaidon lukion luokkatovereihin. Foto: Mikko Reijola. Maaseudulta tänne tulivat tytöt aikanaan ”piikomaan”, tehtaisiin töihin ja opiskelemaan. Se salaperäinen joku on kertonut, että näin on Kalliossa muka lupa menetellä. Kotona on seinät täynnä kirjahyllyjä. Isosta kaupungista löytyi oma ”kämppä”, oma elämä. Kallio kuuluu heille eikä muualta tuleville, jotka pitävät Kalliota jonkinlaisena tallinnanlaivana. Myöhemmin Turussa leikittiin siskon kanssa nukkekodilla, mutta kirjojen lukeminen oli kaikkein hauskinta. Aluksi tyttö ei ylettänyt vielä hissin nappulaan. Naisena olemisen arvon Anna on saanut siirtää nyt 16-vuotiaalle tyttärelleen. Kallio on kuitenkin kalliolaisten koti, ja yöllä on hyvä muistaa, että jokaisen ikkunan takana nukkuu ihmisiä, jotka rakastavat kotikulmiaan. Nykyään lukeminen on ”parasta kirjoittamisen jälkeen”. Hiukan lapsista ja lapsuudesta Annan oma lapsuus oli aluksi leikkiä kotona ja leikkipuistossa Museokadulla, jossa puistotädit pitivät lapsista hyvää huolta. Anna on Kallion kirjaston vakioasiakas. Silti 1920-luvun kivitalo on aina ollut lapsiystävällinen: jo tytön ollessa pieni naapurit ja talonmies kyselivät häneltä aina kuulumiset. Jo isoäiti oli 1920-luvun naisasialiikkeessä mukana ja äiti opetti Annalle, miten naisen tulee arvostaa itseään juuri naisena. Kun asutaan Kallion kokoisessa kylässä, läheltä löytyy kaikki, kirjasto, koulut, harrastukset. Bamis Sami Garam ja Stadin Friidu pääs vossikka-ajelulle. Se on kuitenkin varmaa, että työn alla on toinen Viipuri-aiheinen romaani. Suuri urakka oli myös Ateneumin L. Yhtään kirjaa ei voi heittää pois. Anna tunnustautuu feministiksi. On oltava reipas. Tulevaisuudesta Tulevaisuudesta ei voi koskaan tietää. . Oikeastaan ainoa asia, joka aitoa kalliolaista harmittaa, ovat muualta tulevat ”turistit”, jotka tulevat viikonloppuina olutkasseineen sotkemaan ja metelöimään. Muitakin projekteja on vuorenvarmasti suunnitteilla. Hän on ollut vakiovieraana ja käsikirjoittajana Timo Harakan juontamissa 10 kirjaakirjallisuusohjelmissa. Niinpä Anna onkin ensimmäinen Turun yliopistossa taidehistoriasta tohtoriksi väitellyt. Useimpien hänen kirjojensa ja tutkimuksiensa näkökulma on ollut naiseudessa. Ohjelma palkittiin vuonna 2011 parhaana tv-keskusteluohjelmana. Ainakin työhuoneen pitää aina olla Helsinginkadulla, hän tarkentaa ja iskee silmää. Varmaa on myös, että kalliolaisena aikoo vastakin pysyä tämä Stadin friidun arvonimestä ”onnesta mykkyrällä” oleva ikiliikkuja. Anna kirjoittaa sitä Viipurissa, sillä siellä on helppo keskittyä työhön aidossa ympäristössä
Tsilari_taitto_3-15_15.indd 10 15.6.2015 11.44. ”Tottakai otan sen mielelläni vastaan. Ne olivat myös valintaperusteissa. Esittelemme uuden Stadin Kundin ja keskitymme nuoruuden Stadi-elämään ja lauluihin ja niiden taustoihin tuotannossasi. Mulle ei ole tullut koskaan mieleenkään, että osuisko se omalle kohdalle, vaikka olenkin tehnyt pitkään biisejä stadista ja aiheen ympäriltä. ”Mun kotitalo oli Mannerheimintie 45, siinä Nordenskiöldinkadun kulmauksessa. Stadin kundi Hector kelaa Manskun vuosia Laulaja-lauluntekijä sekä radio-ohjelmien juontajana ja toimittajana sekä TV 1:n viihdeohjelmien ohjaajana pitkään toiminut Hector alias Heikki Harma on vuoden 2015 Stadin Kundi. Olen nähnyt Bolliksen eli Pallokentän ja sen ympäristön muutokset himan ikkunasta. Meilahtikin on nykyään jotain ”Länsi-Töölöä”. Myöhemmin lähdin Tölikasta, mutta Tölika ei lähde koskaan minusta.” Heikki Harmalle laaja alue on keskeistä elämässä. Sehän on suuri kunnia. 10 TSILARI 3/2015 H ector on hyvin ilahtunut valinnasta. Kyllä tämä hyvältä tuntuu!” Tölikan kundi Kolmatta polvea stadissa, missä päin. Olen kolmannen polven stadilainen ja ollut Stadin Slangi ry:n jäsen kyllä useita vuosia. Hän tarkentaa sen Taka-Töölöksi, mutta tuhahtaa, kun alati vaihtuvat grynderit muuttavat stadin osien nimiä. Olen katsonut tähän asti sivusta valintoja. Vanha Saharakin on nykyään tekonurtsia.” Hän asui Munkkiniemessä muutaman vuoden, lipsahti Espoon puolelle STADIN KUNDI RISTO KOLANEN SYNTYNYT MANNERHEIMINTIE 87:ÄÄN, SINNE ARAVATALOJEN PUOLELLE LAADEN LÖSSISTÄ. F o to : M ik ko R ei jo la . ”Koko lapsuuden nuoreksi aikuiseksi vietin Tölikassa. Kuinka vanhojen tenniskenttien päälle rakannettiin ensin tekojäärata, Jäästadion ja sitten Jäähalli
”Kaupunginosittain siinä oli eri variaatioita, mutta pääasiassa samat sanat, Nuoret lisäsivät kodissa puhuttuun slangiin kadun kieltä. Nyt Hector on asunut Länsi-Käpylässä parikymmentä vuotta. Jos olimme vaaleatukkaisia, niin tulimme himaan vihreätukkaisina lapsina, koska uimastadikalla käytetty kloorin määrä oli valtava.” Laaden lössi Heikki Harman faija oli töissä suuressa suomalaisessa energiayhtiössä, mutsi oli kotirouva, joka hoiti neljää kakaraa. Olimme aika rauhanomainen porukka. ”Kyllä laulu kertoo täsmälleen Mansku 45 ja 47 talojen kaveruksista. Hectorin lapsuudessa puhuttiin aikalailla perusslangia. Erämaaksi ne moukat kutsuvat tätä stadia ainokaista, johon synnyin ja kasvoin, joka solullani elin korttelikahakat, satamat, joissa soi laulu muista maista... Meidän ja naapuritalojen katoilla kiipeilystä, ja kulmilla luudaamisesta. Uimastadion oli lapsena tärkeä, siellä stadin skidit viettivät kesiään 1950ja 60-lukujen taitteessa. ”Laaden lössi tai jengi oli hetken aikaa. Laulu Stadille on rakkaudenosoitus ja tunteen kirjo kotikaupungille. Ake on kuollut. ”Sinne minäkin menen aikanaan, perhehaudat ovat odottamassa.” Ake, Make, Pera ja mä ”Make duunas kellariin pommin / minä myöskin mukana hommin / ensikänni keralla rommin / annoin ylen niin kuin toisetkin…” Monelle sukupolvelle Ake, Make, Pera ja mä (Hectorock 1 -albumi, 1974) kolahti nuoruuden herkkyydessä ja se on yksi stadilaisin laulu, vaikka Hector itse haluaa mainita Laulun Stadille, joka on erikseen haastattelun lopussa. Kauneuspilkku Stadin poskessa!”, Hector hehkuttaa. Käpylä on toki osittain puutarhakaupunginosa, hieno ja kehittyvä alue, jonne sporakin vielä kulkee. Ja vaikka sen kaduilla puhalsi viima, ja talvi sen saartoi jäillä Sen keväällä herätti elävä kiima ja elämä kaduilla näillä... Mitä stadi oikeasti merkitsee. ”Tarkoitan sitä maisemaa, joka syntyy, kun meidän kulmilta lähtee keskustaan tai Ruskiksen suuntaan, sen metsiin.” Elämä pyöri näillä Manskun kulmilla. Seuralla oli toimitilat ja kanoottivajat Soutustadionia vastapäätä. Kun toimittaja puhuu Käpylästä ”taitelijakylänä”, taitelija itse kiistää sen. Erämaassa on keidas sen antimista noina elokuun iltoina pulppuilee tuhat runoa runoilijalle... Se merkitsee eniten. Se metsä oli meidän seikkailumaailma. ”Rakennus oli arkkitehtonisesti arvokas. Olimme intiaaneja ja muita. ”Ei pidä luulla, että vein mä niiltä kunnian silloin, / kun tuskin uskalsin mä koskee / aroin huulin jotakin poskee, / kuinka paljon, kuinka turhaan hellyyttä mä silloin pelkäsin!” Sipoon kirkko myydään pois Käymme läpi taitelijan stadilauluja. Kaikki samaa Tölikaa. Tölikan kakaroilla ei musta ollut ihan omaa slangia.” Manskun jengillä oli sitten oma nimensä. Se tarkoitti meitä Laakson skutsissa kulkevia korttelin varhaisnuoria. Humallahti ja Käärmesaaren intiaanikesät ”Faija oli Merimelojat -melontaseuran puheenjohtaja. Make on vielä hengissä, kutsuin hänet puhelimessa konserttiinkin muutama vuosi sitten. Valokuvasin Sipoon kirkon kuvasarjana, kun se pudotettiin purkumoukareilla alas. Vihreätukkaisia skidejä kadulla Hector on sanoittanut ja esittänyt ainakin kymmenkunta Helsinkiä eri tavoin käsittelevää laulua. Asfalttiprinssi alkaa: ”Mitä nyt. ”Se on median luoma harhakuva. Mitä puhuvat vieraat kaupungista, joka keväällä neidon viettelee tuonne tuuhean saarnin alle. Jonkin verran oli kahinaa Reijolankadun toiselle puolelle aravataloihin. TSILARI 3/2015 11 >> Haukilahteen. Töölön yhteiskoulu oli Urheilukadulla, ala-aste, silloin kansakoulu toisella puolen Manskua. Paikat ja tunnelmat. Aina sen mukaan mitä leffoja Axa tai Sininen kuu näytti lapsille. Poika Olli sävelsi, Hector sanoitti. Laaden jengin suosikkipaikka oli ratsastusstadikan katsomossa, siellä vedimme salaa röökiä. salkkumiehet nurkissamme häärii, pankit meidän leivän rahaan käärii,/ asfalttiprinssi mä oon !” Sipoon kirkon luona voi vain seistä voimattomana ja lausua: ”Batman, ethän auttaa vois, kun meidän linnat myydään pois?” Stadille Mitä puhuvat vieraat rakkaastani . Niin rakastan sinua, kanssasi lähden taas iltakävelylle, kun hopeinen syys-sade levittää viuhkansa peltikattojen ylle... Faija puhui slangia, mutsi yleiskieltä. Keitä pojat olivat oikeasti. Humallahden rannat ja intiaanikesät Käärmesaaressa olivat tärkeitä paikkoja. (Laulu Stadille, alunperin taiteilijan kynästä, Ei Selityksiä -albumi, 2004) Tsilari_taitto_3-15_17.indd 11 15.6.2015 13.49. Maantieteellinen sijainti ei ole olennaisin. Nukkuva stadi -laulussa (1992) on kaksi polvea yhdessä. Silloin Linnankoskenkadulla asunut Heikki Harma arvosti sitä ”jugendlinnana”, suunnilleen nykyisen Korjaamon ja vaunuhallien paikalla. ”Keskuspuisto eli Laakson skutsi alkoi kulmiltamme. Tietysti Hietsun biitsit ja Hietaniemen hautausmaa olivat tuttuja.” Pinnallista elämää -laulussa (Nuku Idiootti -albumilla 1987) on kohtalon kieltä, jossa Hietsun skrubuun, johtaa lopulta taitelijan tie. Pera oli aina fiktiivinen henkilö, joka koostui useista peroista.” Hectorin mielestä tärkeämpää kuin missä tarina tapahtui, on yleispätevä tunnelma nuoruuden kipeydestä ja hellyydenkaipuusta. Mihin tapahtumat ”sijoittuivat”. Varhainen Asfalttiprinssi (Herra Mirandos -albumi 1973) paikantuu suoraan Sipoon kirkkoon, joka purettiin pois. Sitten oli Käärmesaari, seuran lomasaari Lauttasaaren edustalla, ja siellä jäsenillä oli siirtolapuutarhamökin kokoisia kesämökkejä. Laulaja-toimittaja kirjoittaa juuri muistelmiaan, jonka työnimi on Mansku. Jos oli Zorro, niin sitä, tai sitten oltiin muskettisotureita, tarzaneita tai länkkärisankareita. Oli tärkeä mainita laulussa, paikansi Manskun muutoksen siihen”, Hector kertoo
Hän on vähän ylpeä siitä, että ”vanhan liiton miehenä” teki yhteisjutun räpbändiin, ensimmäisen aallon hiphoppiin. Sain jännetuppitulehduksen, kun napsuttelin kuvamixaajalle 8:n kameran käskytykset ja kuvavalinnat. ”Me oltiin selkeästi akustinen folkrockbändi. ”Ne oli kimppasanat, kundit teki omia riimejä Itä-Helsingistä ja minä omani siihen Wanhan Liiton tyyliin.” Kaivopuiston konsertit televisiossa Heikki teki v:sta -68 v:een -80 Yleisradiossa lukemattomia musiikkiohjelmia, mm. Mutta kaikki eivät ehkä muista televisio-ohjaajan työtä, vaikka se näkyi ulospäin. Kirja ilmestyy 2016, kun on Hectorin 50-vuotisen taitelijataipaleen juhlavuosi. Kaivarissa pääsin hyödyntämään myös Stadin kesän kaunista rantanäkymää, jota koko Suomi sai katsella.” Kirja juhlavuonna 2016 Heikki Harma puhuu tarkasti, koska sanat ovat hänen työtään – sekä tekstintekijänä että toimittajana. Espalla oli paljon jengii. Eturivissä viime vuoden Stadin Kundi Jussi Raittinen Tsilarin päätoimittajan Kari Varvikon kanssa. 2009, kun Yle kutsui hänet tekemään retrosarjaa POP EILEN-TOISSAPÄIVÄNÄ, joka keräsi viiden vuoden ajan sunnuntaiaamuisin puolimiljoonaisen yleisön. Olimme siis ensimmäisen aallon etnotai maailmanmusiikkibändejä. 80-luvulla hän siirtyi TV1:een toimittajaksi ja ohjaajaksi, ja myöhemmin myös MTV:hen. ”Se on tässä nyt tekeillä, hissun kissun. huippusuosittua sarjaa Pop eilen tänään. Erikoisinta ohjelmistossamme oli, että lauloimme hyvin kansainvälisiä biisejä, parhaimmillaan yli 20:llä kielellä. Mun piti ohjata vaistolla. Hän palasi Radioon v. Kun Yleisradio lopetti sarjan, se jatkuu kesäkuusta alkaen Novassa. Mulle se oli hyvää hyvää harjoitteluaikaa sanoittajana, kirjoitin kaikki Cumuluksen tekstit.” Tää on mun stadi -kappaleen (2002) Hector teki sukupolvea nuorempien tekijöiden, Kapasiteettiyksikön kanssa. He kaksi ja larulainen Anki ja Cay Karlsson Mechelininkadulta perustivat Cumuluksen. . Siinä oli jo Pitäjänmäeltä koulutoveri Sakari Lehtinen. Foto: Mikko Reijola. Kirja kertoo mun kehitystarinan muuttuvassa Helsinki-ympäristössä, mitä se oli lapsena 50-luvulla, nuoruudessa 60-luvulla, ja mitä me ollaan nyt.” Jätämme aihiot tarkemmin itse kirjaan. Rankin muisto on, kun Sielun veljet tuli suoraan 1980-luvulla Moskovasta keikalle, eikä ehtinyt kameroiden kanssa harjoitella. 12 TSILARI 3/2015 Les Mirages ja Cumulus Heikki Harma perusti ensimmäisen bändinsä Töölön yhteiskoulussa, Les Mirages. Hän muistaa monet asiat tarkasti, koska tekee kirjaa ensi vuodeksi. Tsilari_taitto_3-15_15.indd 12 15.6.2015 11.44. Kirja ilmestyy sen kunniaksi. ”Ohjasin televisiolle hupisarjojen, Euroviisujen sun muiden lisäksi myös aika monta suoraa Kaivopuiston rockkonserttia. Sillä ei juuri ollut stadilauluja
Kuhunkin aihepiiriin liittyy kolmentasoisia tekstejä: lyhyt selkokielinen, aihetta syventävä ja aihepiiriin liittyvä kaunokirjallisuusnäyte tai kiinnostava tietotekstikatkelma. Kirjan aiheet etenevät aakkosjärjestyksessä asukkaista jokamiehenoikeuksien ja Nokian kautta tanssilavakulttuuriin, viinanjuontiin ja äitiysneuvoloihin. Arktinen banaani. Ilmoitan sitten, jos tilanne muuttuu.” Selitä tämä sitten maahanmuuttajalle! Kiitos EU:n ja kansainvälistymisen yleensä, nämä asenteet ja miesten mallit ovat onneksi muuttumassa. Huumori ja itseironia ovat paikallaan. Mieskin saa näyttää tunteensa ja itkeä. Jätkät ei puhu eikä pussaa. TSILARI 3/2015 13 Pynn nen ilmo 18. Se palvelee hyvin asiaansa. . Hetkittäin lukija saattaakin epäillä, että näinköhän maahanmuuttajan taitotaso yltää ymmärtämään kaikkea painettua. Tervomaa julkaisi jo vuonna 2003 Kansanvalistusseuran kustantaman Kättä päälle, Suomi-tietoutta maahanmuuttajille. Rapussa ei moikata ja halaaminenkin on vähän vaikeata. Samalla kun suomalainen on Kulkurin iltatähti, hän on myös sitä mieltä, että tosimies ei itke. Taloudellisten huolien lisäksi hän tuntee itsensä hyödyttömäksi. Yhdessä vaikkapa maahanmuuttajan kanssa. Sen sijaan työttömän osa ei ole helppo. TSILARI SUOSITTELEE KARI VARVIKKO TERVETULOA HIENO KIRJA MAAHANMUUTTAJILLE Raija Tervomaa: Tervetuloa, opas Suomen historiaan, kieleen, kulttuuriin ja tapoihin. Kivasti aiheittain kerrottua faktatietoa riittää, mutta samalla kirjoittaja osaa hymyillä meille suomalaisille – varsinkin miehille. ”Olen kerran sanonut, että rakastan sinua. Tervetuloa on helppolukuinen paitsi selkokielisyytensä vuoksi myös siksi, että kirja on mielenkiintoinen. Syleillessään pikkunäppärästi laajaa, hyvin valikoimaansa informaatiokenttää Raija kertoo mielenkiintoisia yksityiskohtia myös tavalliselle kotimaiselle taatelin tallaajalle. Totta sekin, että Suomessa arvostetaan ammattitaitoa kädentaidosta kirjaviisauteen. Kun Tervetuloa on kooltaankin mukavasti povitaskuun tai laukkuun sopiva, sitä on kiva lueskella kesäterassilla kahvikupposen tai olutlasin ääressä. Puhumattakaan selittämään itselleen, miksi suomalainen haluaa olla yksin tai mitä se sisu oikein on. Suosittelen. Tervetuloa onkin aiemman version paranneltu, ajankohtaisempi painos. Tsilari_taitto_3-15_15.indd 13 15.6.2015 11.44. joulukuuta 2011 20:48:05 S tadin Slangi ry:n tuottelias kirjailija Raija Tervomaa on kirjoittanut – poikkeuksellisesti ei slangilla – kirjan niin maahanmuuttajille kuin muillekin Suomesta ja suomalaisuudesta kiinnostuneille. Yli kaksisataasivuiseen, kovakantiseen taskukokoiseen kirjaan mahtuu hengästyttävän paljon tietoa, olettamuksia ja kummallisuuksia
Heka Laurell skrivas Tsilarissa Teijasta: ”Kliffaa Teijassa oli, et se ei oo pätkääkään diiva, vaik olis vähän varaaki olla.” Friidui ja kundei on aina haastateltu Espan lavalla. Hän oli minulle kuin isä.” Stadin kundiks valittu Fjalar Åsten tsennataan futisdumarina, mut on se duunannu paljon kans Slangin hyväks. Paitsi hyvien kniigojen ansiosta, niin Märtan valintaa hehkutettiin Tsilarssa muutenkin: ”Ku Märta vastaanotti Stadin Slangin spettarin julkistamistilaisuudessa Espan lavalla 12.6., me oltiin kaikki nin ylpeitä Märtasta: vimosen päälle stailin mimmi, ja vaik on snadi ja hento, on sitte sitkee stadilais-sissi! Samana vuonna valkatusta Stadin kundista Åke Blomqvistista skrivattiin Tsilarissa: ”Diplomijoromaikka, opetusneuvos Åke Blomqvist on ehta Stadin kundi kantapäästä hiuslatvoihin ja verta myöten. Siitä Heka Laurell skrivas: ”Se kantsii varmaan ostaa ihan Stadin kundi 2001 tittelin kunniaks!” Vuosi 2002 Stadin friiduks valitusta Vivica Bandlerista skrivattiin: ”stadilainen friidu, jonka elämäntyönä on ollut suomenruotsalaisen kulttuuriperinteen edistäminen perustamallaan Lilla Teatern’in pitkäaikaisena johtajana”. Samana vuonna hallitus päätti vielä nimetä Georg Malmsten Stadin kundiksi post mortum festum. Vuosi 2003 Stadin friiduksi valittiin uutisankkuri Eva Polttila. 14 TSILARI 3/2015 V uosituhannen ekaks Stadin friiduks vuonna 2000 valkattiin kirjailija Märta Tikkanen. Pakenin kotioloja lukemaan Kallion kirjastossa kaikkea laidasta laitaan.” Vuonna 1985 ilmestyneen kniigan Kultasuu Anja on skrivannut Stadin slangiks ja lisää: ”Slangissa on ihailtavaa sen verbaalinen notkeus.” Stadin kundiksi valittiin Paavo Einiö, jota Matti Kohva kuvas: ”Legendaarinen jazzin ja futiksen ystävä, ikinuorekas Paavo – Pave Einiö. Vivica budjas pitkään samoilla kulmilla, niin Annika Hällsten skrivas Tsilarissa: ”Talvella vietti 85-vuotissyntymäpäiviään samassa keittiössä, jonka halkolaatikosta hän pienenä tyttönä tapaili tähystellä ikkunasta.” Aatos Erkkoa pyydettiin uudestaan Stadin kundiksi ja perustelunakin oli: ”kaikille tuttu stadilainen voimahahmo, jonka käden jälki näkyy Stadissa monella tavalla. Sikspä Fjallella oli styrkka mielipide Tsilarin haastattelussakin: ”Jotkut meistä ei diggaa nykyslangia koska ne ei bonjaa sitä. Kukapa meistä ihanan ja huolettoman viisikymmenluvun teineistä ei muistaisi.” Slangista Paavo Einiö funtsaili ”Slangia mä bonjaan, mutta ei sitä tuu spiikattua enää juuri lainkaan. Stadilaisuudesta hän totesi Kohvan Masan skrivaamassa Tsilarin jutussa: ”Kotikaupungissa on helppo asua ja tehdä töitä. Slangi liittyi jo Evan lapsuuteen, kun äiti Brita tapasi Arvo Turtiaisen. Opin lukemaan jo neljän ikäisenä. Nuoruudessa ei juuri muuta puhuttukaan.” VIRVE KUUTAR Vuosien 2000–2009 Stadin friidut ja kundit Stadin friidulle ja kundille ei oo koskaa duunattu ihan tarkkoi valintakriteereitä, kuhan valitut on stadilaisii ja hyvii sellasii. Stadin friidun ja kundin valkkaaminen on buli juttu ja yleensä saa kans medias huomiota. Tsilarista on voinu pluggaa, miks joku on ollu tittelin arvonen. Hän on opettanut Stadin kundeja ja friiduja jo ainaki viidessä sukupolvessa ei vaan joraamaan vaan myös ranskalaisille tavoille eli käyttäytymään silleen ett ladon seinästäki revitty on oppinu sisäsiistiks, kohteliaaks ja hyväkäytöksiseks.” Vuosi 2001 Stadin friiduksi valitun Krunikan giltsin Teija Sopasen kaikki (tai no, ehkä ei ihan junnut) minnaa Suomen neitona ja monivuotisena telkkarifeissinä. SLANGIJENGI Tsilari_taitto_3-15_15.indd 14 15.6.2015 11.44. Enpä ole tosin muuallakaan budjannut”. ”Arvo muutti meille kun olin viiden ikäinen. Atski on kundi, joll on aika sporalippu fikkassa ja joka mieluusti dallaa gartsoilla.”. Stadin kundiksi valkattu Alpo Ruuth paljasti Arska Elon haastattelussa, et siltä oli tulossa nyya kniiga Kallion kundi ei kuole. Entäs sitten! Ei tämä yhdistys kauaa elä vain meidän huruukkojen ja –akkojen voimin.” Vuosi 2004 Stadin friidu kirjailija Anja Snellman vastas Matti Kohvan frooguun, miten siit tuli kirjailija: ”Onneton lapsuus Sörkassa Kallion kirjaston kupeessa
. Kohvan Masa skrivas taas Tsilariin: ”syntyi Stadissa, kävi skolaa Munkassa. Tsyrkan vaikuttaja Esa Siljamäki valittiin Stadin kundiks ja siitä Kohvan Masa skrivas: ”syntyperäinen stadilainen , myös ennen muuta duunissa kaikkein stadilaisimmassa kaupunginosassa Kalliossa.” Vuosi 2006 Stadin friidu Leena Palotie tsennattiin ympäri maailmaa. Tsilari 1/2015 vuoden 1996 Stadin friidu ja kundi . Kirjassa näkyy Kjellin erinomaisen laaja kansan eri piirien tuntemus duunareista vuorineuvoksiin, skrivas Kohvan Masa. Nina Hyvärisestä skrivattu stoori Tsilarissa oli otsikoitu: ”Stadin friidu on aina liikkeessä.” Jutun skrivas Sara Nyberg ja Stadista nyya friidu bamlas: ”Nautin Stadin kesästä, katujen kansainvälisestä hulinasta, menosta ja meiningistä. Ku Olli Ihamäki pyys Raijalta slangipakinoita radioon, tsennas buliki yleisö Stadin friidun. Kirjailija Kjell Westö oli edellisvuonna finnannu Finlandia-palkinnon kniigallaan Missä kuljimme kerran. Se kertoo Stadista vuodesta 1905 talvisotaan saakka. TSILARI 3/2015 15 Vuosi 2005 Stadin friidu Raija Tervomaa on ollu slangijengin kantava voima. Stadi oli jotenkin snadimpi, iisimpi. Hän ajeli taksia opiskeluaikanaan ja soitteli jazzia. Tsilari 2/2015 vuosien 1997-1999 friidut ja kundit Tsilari_taitto_3-15_15.indd 15 15.6.2015 11.44. Haluan olla sykkeessä mukana.” Ilkka Kuusistosta skrivattiin, että Stadin kundi kasvatti poikansa Sipoossa. Ja soittaa edelleen Commander’s Gang –nimisessä kvartetissa sekä laulaa Helsingin Poliisilaulajien kuorossa.” Jukka onki skulannu Commander’s Gang –bändinsä kanssa sen jälkeen Slangin tapahtumissakin, mm. Siltä pohjalta alko syntyy stoorei slangiksi. Vuosi 2008 Tanssitaiteilija. Kirjailija, journalisti ja suomalaisen viihteen historioitsija – ja ehdottomasti yhtään liioittelematta alan elävä tietopankki, valtakunnan pätevin.” Stadin kundii Pentti Arajärvee Raija Tervomaa haastatteli Mäntyniemessä leppoisasti kahvikupin ääressä. Upeen roolin Kati veti jo aika junnuna Stadissa kuvatussa styrkassa leffassa Täältä tullaan elämä vuonna 1980. SLANGIJENGI Tän 20 vjuhlavuoden Tsilareissa minnaillaan aiempia friiduja ja kundeja. Minna Lindgren jatko juttuunsa, ett monipuolinen musiikkimies, säveltäjä, kapellimestari ja entinen oopperajohtaja Ilkka Kuusisto eläkkeellä palas lapsuudenkotiinsa Töölöön. Espan lavalla. Skoudesta tuli Stadin kundi, ku Jukka Riikonen valkattiin. Vuosi 2009 Kun Maarit Niiniluoto valkattiin Stadin friiduks, skrivas Outi Pakkanen: ”Tuoreen Stadin friidun työura on niin pitkä ja monipuolinen, että pelkästään se olisi täyttynyt helposti yhden aukeaman tästä lehdestä. Broidin kanssa kuljettiin kahdestaan leikkikouluun Viiskulmaan. Niinku Kohvan Masa skrivas: ”Oli ilo ja kunnia päästä haastattelemaan erästä monista kansainvälisistä huippunaisistamme, genetiikan tutkijaa professori Leena Palotietä. Poliisiksi Jukka ryhtyi sattumalta. Kielestä Raija skrivas: ”Slangin ymmärtäminen ei tohtorille kuulemma tuota vaikeuksia, olipa kyseessä vanhempi tai uudempi kielimuoto.” Lapsuutensa Stadista Pena bamlas: ”Kotini oli Fredan ja Lönkan kulmassa. Vieraat olivat hyvin otettuja ja ihastuneita Stadista – eikä syyttä”. Vuosi 2007 Näyttelijä Kati Outinen tsennataan monista päärooleistaan Aki Kaurismäen leffoissa. Paikalla oli yli 100 genetiikan tutkijaa kaikkialta maailmasta. Äskettäin Leena veti kansainvälistä Human Genetics organization kansainvälistä kongressia Finlandiatalossa. Matti Kohva skrivas, miten äikän maikkaa oli pyydetty messiin Slangin hallitukseen ja sit slangiskabaan. Sarjassa on julkastu:
1999 tuli kuluneeksi 60 vuotta, kun JR 11 (Ässärykmentti) alettiin kuormata juniin ja lähettää Karjalan kannakselle valmistautumaan mahdolliseen Talvikriguun. SLANGIJENGI Tsilari_taitto_3-15_15.indd 16 15.6.2015 11.44. Klaude veti niin hienon show, jota harvoin näkee. Joissakin skaboissa oli eri sarjat friiduille ja kundeille. Stadin Slangi ry:n edustajat: pj. Tämän skrivaaja lonskas rutsarin venevuokraamosta ja rutsas tsökaamaan sen kellumasta ja toi rantsuun. Joku sai halvalla hyvän vesitiiviin klokun. 16 TSILARI 3/2015 K eväällä 1999 Slangin hallituksen kokouksessa Klaude stikkas funtsattavaks fiksun idean ”Stadin perinnepäivästä”, joka pidetään kesällä. Sprikistä Klaude skrivaa v. Foto Heikki Laurell. Paikalla nähtiin myös vuoden Stadin kundi Åke Blomqvist, joka näytti viihtyvän hyvin. Skabattiin myös Formula Neppis Stadi Grand Prix. Vasemmalta hallituksen jäsenet: Atte Lintuniemi, Ossi Jussila ja Arska Soisalo. 3000 Kolmas bamlausdirika Stadin Slangi ry:n perustajajäseniin (nro 2) kuulunut Klaus ”Klaude” Bremer valittiin bamlausdirikaksi vuosiksi 1999–2000. Klaus Bremer sekä hallituksen jäsenet Atte Lintuniemi ja Arno Soisalo laskivat ekan kerran blumsterit ”Haavoittuneelle Leijonalle” Alli Tryggin puistossa pidetyssä muistotilaisuudessa. ARSKA SOISALO Kuvassa etualalla bamlausdirika ”Stadin kansallispuvussa” bamlaamassa yleisölle. Yleisö kiemurteli naurusta. tsieguraa bulimpaan nälkään. Hän on födjannu Stadissa 3.11.1938. Ilma näytti uhkaavalta, koska oli regnannu aamusta alkaen kuin ”Esteristä”. Sinne oli myös Stadin brankkarit tuonu bulin tikasauton, joka oli erityisesti pikkukundien mielenkiinnon kohde. päivä v. tanssinopettaja, opetusneuvos Åke Blomqvist Kappelin viereen bygatulla tilapäisellä lavalla, koska soittolava oli remontissa. Titteliä oli anonut Stadin Slangi ry. Paikalle oli saatu Raimo ”Höyry” Häyrinen juontamaan ja muutenkin hauskuuttamaan jengiä sutkauksillaan. Klaude käväs kopterillaan Töölönlahden yläpuolella 200 metrissä ja stikkas Timex-merkkisen klokun jonkkaan. Stadin II Perinnegeimit Tokat perinnegeimit järkättiin 17.8.2000 samassa mestassa kuin ekatkin. Jengiäkin oli koleasta säästä huolimatta paikalla n. Brankkarit piti myös näyttävän pelastusharjoituksen skönellä. Just ku skabojen piti alkaa, niin suulis alko kriinaa ja päästiin faardiin. Eka Perinnepäivä pidettiin 19.8.1999 Hesperian puistossa ja Töölönlahden rantsussa. Skabojen tulosluettelot ja finnaajien nimet julkaistiin Tsilarissa. Silloin skabattiin mm. Töölönlahden poikkiuinnissa, Töölönlahden regatassa, snarahyppelyssä, skrubussa, paperiliidokkien byggaamisessa ja lennättämisessä. 2007 ilmestyneessä Stadin Slangi ry:n 10-vuotisjuhlajulkaisussa "Niin gimis on Stadi". Sen jälkeen se jissattiin paikalla olijoiden kesken. Skrubua skulas vähän gamlemmat stadilaiset ”uhkapeliluonteensa” vuoksi. Blummat Ässille ja joraten Espalla Lokakuun 13. Kansallispuvun Klaude oli teettänyt 1920ja 1930-lukujen sakilaisten kledjujen malliin, siihen kuului myös merimiesskjorda ja staili bresa. Siitä tuli suurmenestys, paikalle tuli arviolta 4500 stadilaista tutustumaan ja muistelemaan lapsuutensa brassauksia ja pelejä. Helsinki päivänä 12.6.2000 julkistettiin Stadin friiduksi kirjailija Märta Tikkanen ja Stadin kundiksi dipl. Tämä Stadin friidun ja kundin julkistaminen oli yhdistyksen tähän päivään asti hauskin julkistaminen. Siellä skabattiin samoissa lajeissa kuin edellisenä vuotena. Paikalla oli grilli, josta sai slumppaa mm. Hän toimi hallituksen jäsenenä 1995–1997. Virallisena ohjelmana oli, kun bamlausdirika luovutti Tasavallan Pressan ja pääministerin allekirjoittaman spettarin, jossa kaveerattiin, että laupeudentyöntekijä Veikko Hurstista on tehty sosiaalineuvos
Bremer on koulutukseltaan diplomiekonomi. 1978 hän perusti oman lehtikustantamon Kustannus Oy Autotekniikan (v:sta 1991 B Yhtiöt Oy), jonka hallituksen päätoimisena puheenjohtajana toimii edelleen. Tän juhlavuoden Tsilareissa minnaillaan aiempia bamiksia. . Hän tuli tunnetuksi myös Radio Cityn lentävänä liikennereportterina ”Klaude Kopterina” vuosina 1989 2000. Tempaus sai vilt huomiota mediassa. Hyvän yleisömenestyksen takia päätettiin järkätä III Stadin Perinnegeimit 16.8.2001. Tässä oli Klauden bamlausdirikakauden kohokohdat. Vilt muutakin duunattii ja suunniteltii, mutta nämä jäivät erityisesti mieleen. Klaude kohautti folkkaa toisen kerran mennessään pressan Itsenäisyyspäivän vastaanotolle ”Stadin kansallispuvussa”. Oli se niin kliffaa touhuta siellä rantsussa. Edustajana hän tuli tunnetuksi liikenneasioiden ajamisesta ja erityisesti yksityisautoilun puolestapuhujana. Tsilari_taitto_3-15_15.indd 17 15.6.2015 11.44. Hän oli myös Stadin kaupunginvaltuustossa RKP:n ryhmässä sitoutumattomana 1993 – 2000 sekä samalla kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen. Tsilari 1: Vode Sulander. Foto Heikki Laurell. Hän ei enää asettunut ehdokkaaksi v. Snadisti Klauden muista harrastuksista Hän kerkis osallistua myös politiikan tekoon Slangin toiminnan ohella. Kansanedustajakausi kesti 1995 – 2003. 2003 eduskuntaan. Hänet valittiin RKP:n listalta sitoutumattomana edustajana eduskuntaan. Se kuulu Elisabeth Rehnin suusta sveduks: ”voi kauhee minkä näkönen toi on”. Aiemmin on skrivattu: . Tsilari 2: Matti Herlevi. SLANGIJENGI Kuvassa Klaude tsaivaa Stadin friidu Märta Tikkasen kanssa lavalla. Hän yritti myös muuttaa kansanedustajien pukeutumiskoodia edustajakaverinsa kanssa tullessaan kerran eduskunnan istuntoon siistit polvihousut, polvisukat ja hyvin plankatut tsengat klabbeissaan. TSILARI 3/2015 17 henkeä, tsieguraakin plisattii n. . V. Klaude kaveeras myöhemmin lysnanneensa yhen ainoan pahan arvostelun. 700 kpl
Kaks jengii Stadista Tähtirintojen nousu tarkoitti sitä, että Veikkausliigakauden 2015-16 ehdottomasti odotetuimmat skabailut käydään juuri Klubin ja HIFK:n välillä. Yleisöäkin varmasti riittää jatkossa, sillä eka matsi oli hyytävästä tuulesta huolimatta loppuunmyyty jo hyvissä ajoin. Sen sijaan tähtirinnat on pärjänny hokin puolella enemmän tai vähemmän kiitettävästi. Jokainen menestyvä suomalainen palloilusarja tarvitsee yhden stadilaisen jengin, mielummin kaksi. Vuosi oli 1972, kun HIFK viimeksi kohtasi Klubin raitapaidat. 18 TSILARI 3/2015 S kabailu kuningaslajissa ei ole uutta, sillä ensimmäinen Stadin derby pelattiin jo 106 vuotta sitten vuonna 1909 Kaisaniemen hiekkakentsulla. Paikalla oli alle neljä kiloo katsojii ja bolliksella häärivät monelle nykyfanille tuntemattomat jätkät, kuten Roto Paatelainen ja Kalervo Paananen. Täydellä Sonera Stadionilla molemminpuolisia huutajia oli 10 071, mikä on myös uusi Stadin derbyjen katsojaennätys. Klubin lätkäajat eivät ehkä enää koskaan palaa, mutta Stadin futisherruus on taas tänä vuonna pitkästä aikaa jaossa. Ensimmäinen, 23.4.2015 väännetty kamppailu Klubin ja HIFK:n välillä päättyi kutkuttavasti tasan 1-1 ja jätti Stadin herruuden edelleen avoimeksi. Toisella on iso kendoleima otsassa, toinen taas on Suomen menestynein jaripallojengi. Tuolloin HIFK rökitti Klubia peräti 7-0, mutta tulos ei ennustanut tulevaisuuden kehityslinjoja. Sellaiseksi myös HIFK oli monen vuosikymmenen ajan matkalla. Vuosien taaperrus lähiöiden pikkukentsuilta päättyi lopullisesti vasta viime syksynä, kun HIFK nousi Veikkausliigaan voitettuaan viimeisen divarimatsinsa dramaattisten vaiheiden jälkeen. . Klubin puolella taas emoseura oli suurissa massiongelmissa omien lätkäsijoitustensa takia ja lopulta raitapaidat luopui kokonaan muun muassa juuri kiekosta ja alkoi panostaa pelkästään futikseen. Paanasen kanuunan laulettua Klubin voittoon kyseissä matsissa HIFK:n tuska kasvoi ja kauden jälkeen alkoi sen totaalinen syöksy pohjalle. 60-luvulta lähtien HIFK:sta oli alkanut kehittyä lätkään Suomeen tunnetuin brändi ja kendo rupesi pikku hiljaa hallitsemaan koko seuraa. Pitkään näiden jengien välinen skabailu oli tasaista, mutta 70-luvulta alkaen ero repsahti. Klubista ykkösfutisjengi, HIFK vuosia mutadivareissa Seurojen erilaiset toimintastrategiat ovat myös näkyneet niiden viime vuosikymmenten urheilumenestyksessä. HIFK taas ei ole edes skulannut futista pääsarjassa 43 vuoteen, vaan jengi pyöri vuosia mutadivareissa Ämpsien, Kiffenin ja muiden legendaaristen, mutta taantuneiden seurojen kera. Tsilari_taitto_3-15_15.indd 18 15.6.2015 11.46. Klubista kasvoi Suomen ykkösfutisjengi, jolla on tänä päivänä 27 futiksen Suomen mestaruutta, ja joka on pelannut Euroopan huippusarjoissa aina Chämppäriä myöten. KIBE SKRIVAA KIMMO ISOTALO Stadin Derby HIFK ja HJK, tähtirinnat ja raitapaidat, ehkä kaksi Stadin legendaarisinta urheiluseuraa. Jengin ja median kiinnostus on Suomen futisskeneen nähden täysin poikkeuksellista
Stadilainen futis alkaa kiinnostamaan. Yleensä noi aviisit ei hirveesti skrivaa futiksesta mutta nyt oli stooreja ulkona jo useita viikkoja ennen matsia. Bulille massalle ei Stadis oo enää vaan Klubia, vaan tääl on nyt myös IFK. IFK:n kanssa vedetään ihan normaalisti: kuin stadilainen toiselle stadilaiselle. Tsilari_taitto_3-15_15.indd 19 15.6.2015 11.47. Olihan se ihan mieletön tapahtuma. Flabatkin meni hetkessä. Seurat teki kuitenkin hyvää duunia ja palvelut pelas ainakin omaan öögaan tosi kurantisti täydellä stadikalla. Ei olla enää kesäl klubi ja talvel IFK, vaan aina IFK! Kyllä siis uskon, että tästä tulee se Suomen ja Stadin seuratuin matsi IFK-Narrien tilalle. Tietysti sitä on jääny elämään kanssa jotain semmosia fraaseja, mitä kukaan Kingien ulkopuolelta ei tsennaa. Ei yhtään tyhjää penkkiä missään. Riippuu varmasti paljon siitä, kuinka hyvin IFK skulaa derbyissä HJK:ta vastaan. Lättäjalat duunaa mitä lättäjalat duunaa, ei oo mun homma ottaa kantaa niitten tekemisiin. 3 Derbyn ympärillä puhuttiin paljon mahdollisist skragiksist, jotka kuiteski jäivät varsin vähäisiksi. Mutta kehitys loppuu tyytyväisyyteen ja kyllä me se Klubi vielä tällä kaudella rökitetään! 2 Mitä tykkäsit Kingien toiminnasta ennen peliä, mutta ennen kaikkea myös sen aikana, jos vertaat sitä HJK:n faneihin. Terassit ja kadut oli hallus, vedettiin stydil possel ja leveel virneel, Stadi on punanen! Selkein ero oli mentaliteetissa, me painettiin bulimmalla! Kun hupiklubin marssi meni Manskun jalkakäytäviä pitkin ja venttas risteykses että kiesit stoppais, meillä oli koko Urheilukatu hallus! Siihen päälle vielä koko ysikybänen ihan karmeella brenolla, ei paljoo kuulunu toisesta päädystä. Onko havaittavissa, että Stadin kilpaurheiluskene olis siirtymässä lätkän puolelta futikseen. TSILARI 3/2015 19 F o to : Je re N ev al ai n en TSILARI HAASTATTELI HIFK:N FANIRYHMITTYMÄ STADIN KINGIEN EDUSTAJAA TAPAHTUMASTA: 1 Millainen fiilis sinulle Kingien edustajana jäi ensimmäisestä Stadin derbystä. 4 HIFK ja Jokerit skabasivat kendon puolel reilut 50 vuotta ennen kuin narrit poistui Suomen kiekkosarjoista vuonna 2014. Millaista kieltä Stadin Kingit käyttävät keskenään ja bamlatessaan HIFK:n emoseuran kans. Kyllä me käytetään jonkun verran Stadin Slangia. Se, onko kaikki suoraan hokilta pois, on vaikea sanoa, mutta kyllä ainakin futiksen kiinnostus tulee selkeesti kasvamaan. Jengi kuitenkin valitsee jo puoliaan ja todellinen skaba siitä, onko stadi röda vai sinivalkonen on jo alkanu. 5 Stadin Slangi ry:n jäsenille kieli on luonnollisesti tärkeä tekijä. Mitä mielt matsin etukäteisvalmisteluista (neuvottelut skoudejen ja seurojen kanssa, turvajärjestelyt jne.). Niin moni on natiivi siinä. Kunhan IFK vaan hoitaa asiansa siihen kondikseen, että ne nähdään Veikkausliigassa vielä pitkään. Me Kingit ollaan tsennattu se aina, mutta on ollu siisti tsiigaa, kuinka muutkin stadilaiset bonjaa sen nyt. Ja se fiilis kun Korhonen duunas 1-1 pilkulta, ay caramba! Tuntu, että se kaikki oli palkinto siitä, kun oltiin vajaa kymmenen vuotta sitten jossain kolmosdivarissa chanttaamassa kolmenkymmenen jäbän kanssa jonkun kumpareen päällä ilman mitään oikeeta katsomoa. Enkä näe mitään syytä, miksei ne näin tekis! Uusia jäbiä valuu tasaseen tahtiin mestoille tsiigaamaan matseja, viime derbystä ulos jääneet skaffaa flabansa entistä aikasemmin, matsi myy entistä aiemmin loppuun ja hulina derbyn ympärillä alkaa jo viikkoja ennen. Ehkä blandataan skidisti enemmän sanoja sveduista messiin kuin tavallisen paljasjalkaisen stadilaisen kanssa bamlatessa
Nastaa oli kans spruitata vodaa suoraan tuubista tai niist pyssyist. Osa niist oli tosi buleja, faija sanoi, et harvinaisen monta. Kliffaa meillä kaikilla kuiteski oli, etenkin ku mä lähettelin sellaista klabbilla polkaistavaa ilman voimalla skulaavaa välkkyvää rakettia ja kaikki hurras. Sitä ku viel vähä tuunas ahomansikal ni avot! Sveduiski me käytiin bongaamassa Pippi Långstrump, siel Visbyssä. Sen sijaan mä diggasin tosi bulisti ravustamiset, tai niinku ennen sanottiin, kravustamisest. Vähän niitä himmas ku vedin piruetin stagan kaa. Mä kyl diggaan enemmän tota jälkimmäistä vaik ei sil veivaamisel mitää fisuu tullukaan. Oli tosi nastaa simmata siellä ja mul oli kanssa sellainen dyykkausputki, jonka läpi pysty hengittää ja maskilla näki tosi hyvin botneen ja abboreita. PS kiitti vielä siitä viimevuotisesta lippiksestä, on ollu borsa päässä kuten fotost voi hiffaa. Landen vintiltä löydettiin kaikkee nastaa kamaa, erityisest mä innostuin yhest vanhast uunist ja baakasin kaikenlaista torttuu jengille. Tsaukki vaan, Uki . Sit kesis taas loppu ja me muutettiin Stadiin meidän landelta Espoosta. Mä olin kans aika fiiliksissä ku meiän plotti lämpeni parhaimmillaan 25 gradiin saakka. Stadissa meil on tramppa, josta mä oikeesti diggaan ja on nastaa pomppia siel mun neiborin kundin kaa. Ja mun broidi skulas skittaa ja opetti muakin. No se hetki on ny. Jengin jangsteriosaston kuulumisia UKI JA KARI JANGSTERIT Moi, mä oon Uki ja virittelen mertaa aika fiiliksissä Tsilari_taitto_3-15_15.indd 20 15.6.2015 11.47. Ja mä duunasin pisteen kans mun kaunoskrinnauksen ku siel ei ollu muita kundeja ja aloitin lätkätreenit. Kliffointa sen himas oli ku pääs laskee liukumäkee sielt vinalta suoraa pihalle. Ne sano, et muuten tosi nastaa skruudata niitä mut kuulemma sandi vähän rapisi leegoissa. Silloin päätin muskarin sijasta ruveta treenaa jotain kielipeliä. Mut nastoja kundeja kaikki. Pidettiin kahdet rapubileet ja jengi laulo hurrilauluja. Mut sitä mä en digannu ku koko ajan piti laittaa kräämii ku soolis kuulemma skriinas nii paljo. Mä olin rutsarin peräsimessä, lyftasin kaikki merrat ja saatiin parina iltana tasan huntti niitä. Ja mustikkamjölkkis oli mun feivoritti. Väillä ne liippas tosi läheltä mut ei niitä saanut ainakaan handulla kii. Kesä meni kliffasti ja me metskattiin faijan kaa mut mulle ei ihan selvinny tarkoittaakse, että pitää olla liero koukussa vai voiks vaan heittä skebaa. Ja samal sai kirmata nakuna. Faija on ihan kade ku sil ei oo vielä sellast. Sehän ei oo mulle mikään probis ku mä oon siel hurridaagigsessa mut sitä sunfarallaleita mä en kyl oiken bonjaa. Ja sit käytiin slidaamassa sellasessa vodaparkissa tosi buleja rännejä, jotka päätty erikokoisiin plotteihin. 20 TSILARI 3/2015 H audi taas! Vuos sitte mä skrivasin sen ekan jutun tähän läpyskään ja taisin lupailla et kerron lisää stoorii taas ku femma on tullu täyteen. Ehkä mä taas vuoden päästä skrivaan kui mul skulaa. Ku tarjolla ei ollu muuta, niin menin kanteletreeneihin. Aika monet kyl budjaa siel ihan vuoden ympärikin. Vähän spennas siel vinalla ku kaikenlaiset gubbet piti mölyy ja spotit välkky. Tuli meinaan skimbat yllärinä ja niillä on nyt ekat bärtsit koluttu. Toi öinen boltsi on rundannu noi kakstoista varvia täyttä mollotusta ja aattelin vähän pamlata mitä meitsi on duunaillu tona aikana