Härmässä eletäär' just nyt snadisti vihaisia aikoia. Kannen foto: Joni Färdig. Niil on staili rusKee prnta tummat lyysaavat öögatla ku ne smailaa niiden hanpaat glenssaa ku suulberi. Onneks kuiteski stadissa budjaa fiksua ja suvaitsevaist jengii. Tietysti Härmässäkin on naputtamisen aihetta Talvella on frysis ja snögee o.liikaa ja kesiksel regnaa ja blosaa ja syksyl blosaa ja ' regnaa. kaikki pankit ja pikavippaalat 1a ulosottomiehet ja muut dillet. pressa päarinisteri, muui ministerrt. kokoomusraiser, demarit ja kepulaiset ja sit snadisti kaikki muutkin. Maksimipituus kaksi liuskaa! Toimituksen osoite on: Stadin Slangi ry, Tsilarin toimitus, Hämeentie 67, 00550 Helsinki Sähköposti : tsilari@stad inslangi.fi Pemu mE*g:tufe# Seuraava numero ilmestyy syyskuussa 2O11 ja siihen tarkoitettu aineisto tulee olla toimitukdessa 1 5.7.2011 mennessä. Härmäläiset ku ei ole oikeastaan ihan maailman ensteks snyggeint jengii Ne on yleensä plösöi, paksuniskaisia. Tarkemmat tiedot lehden toimiitjks-esta löydät sivulta 4. Se ei voi olla normaalia.Tässä vihajuitsus o pakko olla päljon filmaamista, et vaan braijataan koleeta. 2 TSSL&Kå 3l€ S Mustonen 050 550 5206 Liemola 050 585 B9B5 Päätoimittaja Pertti "Pemu" Stadin Slangi ry:n pj. Niil on flesu poisi asti reva, lyhyet ktaOOit 1a pottunesu. Lehden nimiTsilari tule'e sanoisfa "till säljaren", joka tarkoitti lehteä, sähkösanomaa, ionha yhden kappaleen myyntitulon sai myyjä pitää itsetiään. Lasse å]ernun päåkirjcitus Skrivaa Tsilariin julkai-semme kirjoituksia Stadista ja Stadin slangista. Ja tässä oli vain osa hatutuksen aiheista, Tuntuu ihan siltä, et toi ärtsynä olo olis muotia. Se johtuu öii{et ne on suvaitsevaisii. Jurbaanot saa duunaa kaikkl fitit hom!ql, n.e steedaa, tsöraa dösaa non kippakuskeina, non hospitaaleis hoitsurna ja legureinakin ja raksoil hikoomassa Lisäks on vino pino muita fiksuijurbaanoja jotka kelpais mihin vaan duuniin. Se näkyy jo tossa rodunjalostuksessäkin. Stadissakin-on rota kooleeta Jengra enemmar kuin koskaan. Ei kukaan voi tosis-saan olla koko ajan äree. Ne varmaan skagaa niitte oman bulin magan takial Miksi. Liksal o liian snadit bontsarertte lrksat I lan-bulit. Jurbaanot taas o pitkii, solakoit, snyggin näkösii. Julkaistavaksi tarkoitettu sähköisessä muodossa. Onks hatutus muotia. Oisko härmäläinen snadist kade. Nekin haluis snadisti enemmän smiree näkkärin päälle ja tuivallisen mestan missä levaa, mut jos sä Härmäs bamlaat slooberii tai oot snadtsti musta niin hudaa tulee etkä sä saa duunimestaa etkä mitään ia tää ärtsy jergi jodlaa, et painukaa takas teidän himaa. Funtsikaa nyt, et jos teidän himassa aviopuoliso naputtais koko ajan öe oils Kaameeta. verovirasto. Ja sit ku harmäläiset ei diggaa muuta jengii, ei naapurimaakunnan frLidui e kä kunde jurbaanöist puhumättalaa, ne vaan sukurutsaisest nykri naapurin sukulaisfriiduu ja saa sekopäit skloddei. kaikkiglopit, murkut. jossa jengi levaa pa.emmin kuin missään Ja mitä pahaa noi lurbaanot on meille tehnVt. präntit pimut ou ut prätkäjengitja mopon rääkkääjät, kommarit. KLTFFAA KESÄÄ Tsilarin lukijoille. Bolliksellakin (ainaskin ennenvanhaa), kun vierasienqj duunaa byyrin. Joten toi suvaitsematon hatutus ei oo mikään hyvä valinta pitkän päälle. Jos vaan härmäläiset'bonjais (äyitää niitä Mut härmalärsri fidettää niin, et ne stikkais huitsin nevadaan kaikki jurbaanot, muutkin homot ia pitkäiettiset hipit ia hinttarin näkoset Eikä ne ^aruars loncskaä fyrkkaakaan millekään jurbaanofolkalle kun on liris. Lista on pitkä. skoudet, hitaat biligan skujaajat. Aineiston lähettäminen suoraan taiilaialle on kiellettyä. Teitä ei tarvital Mut, kuitenkin tarvitaan. Hatutuksen aiheista tulee tosi pitkä muistilista, Jengir hatuttaa homot ja lesbot koyhät ja rikkaat stadin duunaril raflo]en portsalt, somalit. Kun lähetät julkaistavaa postia, laita mukaan niiresi ja osoitteesi, vaikka käyttäisitkin nimimerkkiä. köyhii liikaa, duunimestoi liian vähän, mut kuiteski Härmä ia stadi o maaiiman parhait mestoi. Stadilaiset o snyggimpiil bulimpiija fiksumpii kuin muut härmätäiset. niin stadilaiset hurraa ihan niinku omilleen. Kairk tur"ruu olevan jollekin jostain syystä jeevelinä. muut negrut, ryssät, svenskit, virolaiset, Berludconi. punanen naamataulu ja letti kL, to.röttää jcikä suuntaanla simppelit hailakan siniset öögat
€ o"-,^'Y -ffi?; Maftssonin Ekin alkupalat Wit ^\ T9; --a Tsiigotooks neljön kuäkun buukii vor T$ I LAR| 3l{ "å 3 312011 srsÄlr Pää kirjoitus:------------'-------------2 Mattssonin Ekin alkupala----------3 HAAGA-H ELtA-----------------------3 Stadin Slangin hallitus--------4 J äse n posti a---------------------------5 Bamlausdirikan lööppi-------'-6 Slangi skiglailu-----------------'------3 Mutsi on Bestis------: ------------7 Leijonat valtas Stadin--------------8 Koukussa pysteihin--------------'-9 Stepan 100 v. Yhteistyö HAAGA-HELlAn ja Helsingin Yrittäjien kanssa aloitettiin vuonna 2007 Mia Snellman tUE TUTUT s.lB-23. kisal------------10 Elokuvam usiikki--------------------1 1 Bulit ikäluokat------------------12-13 Helsinki-päivä ------------------1 4-1 5 Somalia Stadissa--.--------------1 6 Valkan Vappubileet----------1 6 Gamlat anonssil---------'------17 Stadin Friidu--------------------1 B-1 I Stad in Ku ndi-------------20 -21 Stadin Junnu------------------22-23 Dorkat kuskit--------------'---------24 Tl-starbun öljynvaihto------------25 O I I i I hamä ki---------------26-28 Graham Paige ja faija------------29 Stad i froogikset---------------------30 Fotoskaba 3 I 11 -------------------30 Fotoskaba 2/11 vastaus-------31 Minne mennä Stadissa--------3'1 Stadin kliffat mestat--'------32 Sörkän friidu n stooreja--------33 Stadin Slangin kamoja--------34 Myynti h i n nasto---------------------35 Hettis tu Iee----------'--------------36 Perästä kuuluu---:---------37-38 Jäsen hakem us-----------------37-38 Stadi froogiksen vastauksel---38 Kari n pii nos-------------------------39 Stadilla kuultua-----------------39 Takasivun ilmoitus--------------40 OLITKO MESSISSÄ. T re kliffoi proggiksii HÅÅ*'4-ff'#1l,Å asr:umafåc&#rd{e akr:,a,laa g* Så*#åsx "$f*r*gr yf:f*rs$'caåraåre HAAGA-H ELIAn opiskelijat tulevat ensi syksysiä r-nukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan Stadin Slangin järyestämiä tapahtum a ja konsertteja. Sunnuntaina rez"&.2*&3 Espan lavalla julkistettiin .gfadrsr Kwrx#å, Stadim Frå6dax, ,SfadirE $wxarxxl, ja tsiigattii o stikotooks krundee io klandeä. Yhteistyöstä hyötyvät kaikki osapuolet. Tapahtumaryl"r,"an I säksi Stadin Slangiin tulee yksi op nnärrtetyön tekijä, joka samalla toimii myös ty,öharjoittelijana Stadin Slangin toimistossa. Tapahtumaryhmän ohjaajana toimii HAAGA-HELlAssa Eeva-Kaarina Häkkinen ja opinnäytetyön ohjaajana Mia Snellman, joka on kuvassa opiskelijoiden kanssa toteuttamassa Helsingin Yrittäjät ry:n Valta ku n nal liset yrittäjäpäivät -tapahtumaa. Keväällä yks ,,rden opiskelijan ryhmä pilotoi yhteisr;ö" Mutsi on bestis -konsertin yhteydessä Op skelijat kirjoittavat kokemuksistaan a kehittämisideoistaan * raportin ja ideoita ','c caan sitten hyödyntää seuraavissa konsertl er 1ärjestelytoiminnoissa
050 431 7123 enordber@welho.com Cata Mansikka-aho puh.046 810 1433 katri.mansikka-aho@ eduskunta.fi Pekka Kurvinen pekka. (09) 774 1041 toi m isto@stad i nslan g i.fi tsilari@stadinslangi.fi www.stadinslangi.fi TÖIMISTCI AVOIruzuA tiistaisin ja torstaisin klo 14-18 YS$L&ffitr 3lS { FÅÄTOIMITTAJA Pertti "Pemu" Mustonen puh. karvinen@elisanet.fi :äcr*rg't" dm\f,LiCL I Erkki Nordberg puh. 050-550 5706, mustopertti@hotmail.com TSILARIN TOIMITUSKUNTA Toimitussihteeri Kari Sautero karisautero@netti.fi Raija Tervomaa puh. 4 h{ ÅLLåTU5 2*i3 S lAUll\ 5L{t\Lrl l"}.' nrnl r-TrTT: r Gfl i-LKU)ttlt""-, 1 1 l{}o( I a , .-/ , I J J J Yhdistyksen tarkoitu ksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen, r.iåLLåT{JS Puheenjohtaja Lasse Liemola puh. \ä3ff..:: Pekka Kurvinen, jäsen llmari Jokinen Toimistonhoitaja, hoitaa myös yhdistyksen jäsensihteerin ja sihteerin tehtäviä. kurvi nen @el mio.fi Mikko Seppälä puh. 050 431 7123 enordber@welho.com Mikko Seppälä puh.040 567 1404 moseppal@cc.helsinki.fi TAITTO ja SIVUNVALMISTUS "OlliBull" Anikari PAINOPAIKKA Fram Oy Vaasa t Kimmo Karvinen, tal.hoit. 040 506 0954 raija.tervom aa @ kol u m bus.f i Erkki Nordberg puh. Cata Mansikka-aho, jäsen. Lasse Liemola, pi Hannu Heiskanen. ilmari,jokinen@stadinslangi.fi *;ry* h : f; rem sä hduuft f;plWaaffiä n mfi{ffiaa avflflsnfi Mikko Seppälä, jäsen lffi sä, ::jMUNAPÄÄT rM|'N'NAl'LE,E" .g|-.. helsinki.fi Pia Snellman Treffivastaava pia.snellman@kolu mbus.fi TOlfvllSTO ja TSILARIN TOIMITUS Hämeentie 67 00550 Helsinki puh. vara pj Erkki Nordberg, jäsen Pia Snellman,läsen.. 040 567 1404 moseppal@cc. heiskanen@htppalvelut.com Taloudenhoitaja Kimmo Karvinen puh. 050 512 5077 kimmo. 0400 428 325 hannu. ffi !'''11s.@,,,. if-yl \ ^--' =aat4 _#, '\t t..,. 050 585 8985 lasse@liemola.com Varapuheenjohtaja Hannu Heiskanen puh
TSILARI 3/11 H EINAKU U Slangijengi slaafaa kesiksellä rantsus grillaamas kupeita, tai tsiigaa ku friidut on kesäklensas upeita. Resoluutio: 300 dpi:tä sähköpostiosoitteeseen : tsilari@stadinslangi.fi Valokuvat toimiston osoitteeseen. Kuvat voi lähettää myös CD:lle tai DVD.lle tallennettuina. Käsinkirjoitettuja tekstejä emme julkaise! Kuvat: JPEG, TIFF, EPS. TIEDOT TAPAHTUMISTA . Printit myös mielellään disketille tallennettuina. ELOKUU Jortsuredu landelle, kysy byroosta tai tsekkaa Stadin Slangin nettisaitilta Lisää tapahtumista seu raavassa Tsi larissa. SLANGIKAMOJEN E$ITTELY JA TILAUKSET . TILAISU U KSIIN ILMOITTAUTUMINEN JÄSENEKSI LIITTYMINEN . J A S E N P O S T IA Sfa din Slangi ry:n omilla kofirtvdilla . Häppis pidättää oikeuden muutoksiin. llmoitukset: PDF-muodossa osoitteeseen : Valmistamme myös tarvittaessa ilmoitukset. Toimitus :f lr: i:l t: :: Soletisti notsoo! : './ I l'7' j,f ' J--tJJ I J# './ : u I u'/ ", J-JJJ-tllJJ. TIETOA YHDISTYKSESTÄ trNEreffiTffi TSruffiRffiffiN Y *.t idii {y { Tekstit: Word + muut tekstinkäsittelyohjelmat säh köpostiosoitteeseen : tsi lari@stad i nslang i,fi sekä printit ja konekirloitusliuskat toimiston osoitteeseen
Teemana on 'Stadi ennen ja nyt" ja ohjelmassa on SLANG lTYOPAJAyhteistyössä Stadi n Slangin kanssa. Meidän häppikset kiinnosii Stadin Seurakuntayhtymää joka hiffas niiden megasuosion. Slangikamaa blisattii kivasti Uutena häppiksenä oli jumalanpalvelus Dumistsyrkassa jossa Tsilarin päätoimittaja Pemu Mustonen pluggas Nyya'Testamenttii slangiks. Taloyhtiössä meidän byroon naapurissa, on ollu pitkään katutason kämppä myynnissä, Nyt iskettiikaupat kii. 6 *fr+f' ////// r' '/ / /t' ./ / /.t,'/.(t.1,'.t, ,i/r,)1,7' t{/ JO PUKKAS GLAIDUU AIKAA Stadin slangin aloitteesta on skrivattu tuttuja biisejä slangiksi meidän omiin tapahtumiin. Ylenaikaisen Olli.lhamäki oli vapaalla mutta YLE otti juhlakalut maanantain aamulähetykseen. Nyya byroo on meidän käytössä syyskuun lop-'--puun mennessä Myyjä duunaa siihen vielä rempan. Oon oppinu olemaan hötkyilemättä kämppien laskevilla markkinoilla. Tervetuloo tutustumaan uuteen byr00seen. Joulubiiseistä on tehty CDsekä DVD-levyt. Ainakin Hesari ja HBL skrivas, radionyysseissä kenottii valintakriteerit. Yhdistyksen kokous oli antanu valtuudet, hallituksessa on jo ehditty tökkiä bamista ku "eioo tapahtunu mitään". Reilut myyjät liitty meidän jäseniksi. Vuoden Stadin Friidun, Kundin ja Junnun julkkari keräs Helluntaipyhänä Espalle parituhatta innokasta ja uteliasta stadilaista, meidän omii jäseniin oli messissä satoja. gsm 050 58 58 985 :'t :"'" tt i Stadin Slangin slangiskiglaus seilattiin 27.5. Lähtiessä satoija blosas, mutta kelin parannuttua nosteltiin seilit ja noustiin kannelle ihailemaan Krunikan selän maisemia. Stadin Slangissa on piikään uneksittu nyyasta byroosta. Työpajassa päästään kokeilemaan elämää 1800-luvun Helsingissä, harjoittamaan Stadrn slangia sekä kuulemaan, miten tavallinen helsinkiläinen voi vaikuttaa asuinympäristöönsä. YSgLA'KX 3l'å { l-laurlausdiri[<au löö1:1ti 1 s.06.2011 Gratulis valituille, heistä on omat stoorit tässä Tsilarissa. Safkattiin gutaa lohisoppaa, ; shungatliin OlliBull Anikarin f säestyksellä merimieslauluja ja j bamlattiin niitä näitä. Kauhanen ja Mikko-Olavi Seppälä Stadin seurakunnat järkkäs toukokuun lopussa Kampin Narinkkatortsalla yhteislaulutapahtuman, lossa slangibiisi sai median ja messissä olleen yleisön bulit aploodit Jengii tuli paikalle vasiten biisin takia, avisit ja radiot levitti mesettä ja paikalla oli toista tuhatta stadilaista. "Jo pukkas glaiduu aikaa..." Kliffaa ja suulista kesistä hela jengille! Lasse Liemola Bamis et: &: lasse.liemola@liemola.com. Jengi on diggannu niitä. Kimmo Karvinen & t Ag[4ökinen. vanhalla Vivan purjejaalal la, joka aikoi naan roudas hiekkaa Stadiin. I . Valintaprosessi on aina yhtä vaikee, mutta päätökset tehtiin yksimielisesti. Kaikki minnaa Slangitsyrkan Kaltsissa lokakuussa, Snygeimmät joulubiisit jouluna ja keväällä Mutsi on bestis tapahtumat. Ne on tullu messiin sponssaamaan, se jeesaa tapahtumien toteutusta ku tsyrkkatapahtumiin on ollu vapaa pääsy ja ilmaislibarit on dilkattu kaikille stadilaisille Skolepäättäreissä sjungattu suvivirsi "Jo joutui armas aika" sai nyyan slangitekstin "Jo pukkas glaiduu aikaa' Slangitekstin skrivas E.J. Stadidaagen oli hotti ja suulis, proggis ja seremoniat hoidettii rutiinilla. Me on duunattu biisejä slangiks ja sjungattu kimpassa. Ens vuonna uudet nimet, ekat ehdotukset on jo tullu hallitukselle, Syksyllä Stadin Slangi ry on messissä Kulttuurikeskuksen Annantalon järkkäämillä Kulttuurikursseilla, jossa Stadin Slangista kerrotaan skoleissa yläasteen oppilaille
at l .:: : : ::] : !:. ;a' i.W .-*.f # * ,'.i,%@F r.*,,..: \re*g.
Pciliis isaattu ees sa kulkeneen ioukkueen matka alkoi hidastla 1o Lasipalatsin kohdalla, kun toriiuhlaan mal kalla olleiden kannattaiien runsas määrä hidasti linia-auton kulkua. :ig , . ::!gåai::l å.€er. Jo kvmmenen minuuttia historiallisen finaaliottelun päättymisen jälkeen Senaaiintorr 1a Kauppatori alkoi täyttyä tuhlivista Suomen kannattaiista. Kultajuhlan artistivieraiden lisäksi illan kohokohta oli, kun tasavallan oresidentti Taria Halonen kapLsi lavalle Vhdes'sä Leiionien kanssa. Kultahuuma oli kiryaimellisesti vallannut pääKaupungrn. Koko Leiionat-ioukkue hyppäsi Crowh Pläza -hotell'in edustalla kaksikerroksiseen avobussiin, joka kyyditti tuoreet maailmanmestarit juhlimaan yhdessä kymmenien tuhansien iääkiekkofanien ka n ssa. Meteli torilla oli korvia huumaava, ia ensimmäistä kertaa MM-pbkaalia suurelle yleisölle esittelemään päässeitä Leiionia odotti esiintymislavalld huikea näky, kun törilla liehui Suomen liput yhtenäisenä merenä aina Esplanadeille asti. kun lentokentällä ioukkuetta odottivaltaisa media'n ia fanien vastaanottojou kko. ::-rf, i.. Kävelyvauhtia edennyt matka päättyi pitkän odotuksen jälkeen Kauppatorille, jonne oli parhaimpien arvioiden mukaan kerääntynyt jopa 1 00 000 fania. Viimeistään Aleksanterinkadulla MM-kullan merkitvs suomalaisille tuli selväksi, kun Suomen tapahtumista pitkään tietämättöminä olleet Leiionat näkivät ihmismassat kaiujen varsilla. "Näyttää siltä, että kun äitijäi kotiin. Lehdistötilaisuuden iälkeen Leiionien matka iatkui löölööseön, jossa jouk(ue valmistautui hotellilla illan suurtapahtumaan Kauppatorilla järjestettyyn kansajuhlaan hienon urheilusaavutuksen kunniaksi. Samankaltainen vleinen iuhlahurmos nähtiin aibmmin kuusitoista vuotta sitten, kun Leiionat voittivat iääkie(kohistorian ensimmäiseh MM-kullan. niin pojat pelaa hyvin", presidentti Halonen totesi omassa kritosouheessaan. Maanantaina tilauskoneella takaisin kotimaahan saapunut Leijonat-joukkue pääsi heti tapahtumien keskipisteeseen. Ja kyllähän ne pojat hyvin pelasivatkin. ..€ liå., å..' €$[ [P$ur Suomen toisen iääkiekon maailmanmestaruuöen varmistuttua mvöhään sunnuntaiiltana Helsihqissä alkoi kova kuhina ydinkeskustassa. Presidentin luovuttaman Suomalaisen Työn Liiton mvöntämän tunnustuksen vastaänotti Leijona-kapteeni Mikko Koivu, joka kokeneena pelaajana hänkin nävtti olevan hämmentynyt Suomen jääkiekkoKuvat: Suomen Jääkiekkoliitto maajoukkueen saamasta huomrosta. Sunnuntain juhlahumu jatkui Helsingissä ja'ympäri Suomea aina seuraavaan päivään asti. Marko Hannula.. "Tämä on hienoa pojat", joku tuoreista MM-kultamitalisteista huusi koko bussille
Mutta enpä luol.uttanut. Harr a tyyppi on duunannu Suomen urheilun hr r äks y htä paljon: Salpausselan kisat, Suomen Ladun. Se skimbas reppu tiilareit täinnä. _ ir.." .t r#li ia _ygf "' ';'. S otatalvena 1 9 44 P ihlajamäki makas pommarissa. Sillä se sai muut kilpailijat tippumaan toisensa jälkeen. Jos reissaa Krsahallin nurkille, voi bongaa samal kerralla neljä urheiliiapy'stii. Ku Nunni tor soihdun stadikalle, Pekka Tiilikainen selosti rnuun trluassa näin: "Hiukset ovat jo kadonneet otsalta, ikäruodet ovat uufianeet vakoja kasvoihin, mutta juoksijan rytmi on vielä sama kuin silloin, kun maailmanennätykset musertuivat kuin pähkinät rautajyrän a1la..." puhumattakaa. Painijal on seppele oikees handussa. Se olisi ollut täydellinen hetki luovuttaa. Pihlajarnäki oli rehti, uskovainen kundi. Virenin kulErkki Toukolehdon duunaama U rh e i I ija'pysti Aleksi .Toivöfan kentsulla. skitta ja joutsen. Nurmen muistomerkin duunas Wäinö Aaltonen. viimenen duuni. la treenas hcikkoo selkäänsä. Tahko skunbas Stadikan kenttää ympäri, vaikkei se lur allista ollukaa. ettei srtä enää voitu pelastaa. Se skimbas reppr.r tiilareit täynnä, ja treenas heikkoo selkäänsä. Tahko skrmbas Stadikan kenttää ympäri, vaikkei se luvallista ollukaa. Ogelin tortsil, I Tapsan himakulmil on Veikko Myllerin Kulkurin uni -muistomerkki, ku kuvaa monipuolisesti lahjakasta reissumiestä. \-ieruntäen urheiluopiston. Voi olla, et taiteilijoitten hugi tulee myöhemmln. Viren ite on kaveerannu jurusta närn: "Jälkeenpärn ajatellen olen yhtä asiaa pohtinut. \{ut murtsikka oli Tahkon oma lempilaji. Vaik Nurmi ei tykänny julkisuudesta, se vielä kerran juoksi "suurelle yleisö11e" Stadin olympialaisissa 1952. Niilo Rikulan duunaama GeeBeen pysti Paavalinstyrkan pukessa, Valkassa. Ku sireenit aamulla huus vaara ohi -merkin, rnies olijo niin klesa. Ekaks tartti päättää. minrmosii mä tällä ker-taa metsästän. Fh'gaar an finskin, Paavo Nunren. Sitä ei ihan iisisti hilfaa.5e on jotenki vinkeesti .jcnrnras Eikä sen yrnpäristöst oo kukaan oikeen huoltakaa prtän1r. rnut ei oo tarpeeks pr stei r hteen kriigaan. Kcrotaan, et ku ekat snöget tuli stadiin. ,lIut ei! Turtti rupee tsekkaan, et mitä muits mielenkiirrtosii pystei mä viel v oi sin Stadista hittaa. Mesta on vähän outo, ku pystit on yleensä ulkona, mut tälle on ihan hyvä selitys. Spoftti, hyvä aihe. Mut mufisikka oli Tahkon oma lempilaii. kulkuri. Sporltikundien joukkoon kuuluu mun mielest kans Tapio Rautavaara, ku vois yhtä 1ailla olla taiteilijoittenki messis. \aik Nurmiei rykänny julkisuudesta, se vielä kerran juoksi "suurelle yleisö11e" Stadin olympialai.i>sa 1952. Sääli, sillä p1'sti on hieno. . Ku se oli stikannu voittoheiton 69,77, se oli sitä rnieltä, et väärä kundi vinnas. Päätirr ottaa messiin taiteili-1at. Se tykkäs. et usalainert Seyrnor ol i sitä parempi. Flygaavan fi nskin, Paavo Nurmen, ku tsuppi finskit maailmankaftalle, tsennaa kaikki. -la niin rupes synty)'n uus patsaskniiga, ku sai nimeks Nopeammin, korkeanrmalle. Siin on melkeen kaikki, ku Tapsaan liittyy. *t,.".i+t f-:g. tamitskuist on varmaan parhaiten jääny mreleen Munchenin kymppitonni, ku Viren kaatumisen jälkeen nousi ylös, kehitti valtavan kirin ja vinnas koko juoksun nyyal maailmancnnät_vsalalla. Aulassa on Jaakko Tolvasen veistämä painija Kustaa Pihla jamäen muistomerkki. Vielä ku tsiigaa Hagiksen bokraajat, Valkan GeeBeen ja Munkan Vapaaheiton, on kaikki Stadin julkiset sporltipystit koossa. joko-joko boltsist puhumattakaa. Ku Nurmi toi soihdun stadikalle, Pekka Tiilikainen selosti muun rruassa näin: "Hiukset ovat 1o kadonneet otsalta, ikär uodet or.at uurlaneet vakoja kasi oihin. Raija Tervomaa Fotot: 0lliBull Anikari Koukussäpys teihin Ku mä viime vuonna sain valmiiks Mesikiimmenen, ntun kniigun ku k e n o S t a din elu kkapysteis, furrtsasin, et se on siinö. ku vanjojen flygarit ujels taivaalla. Vapaaheitto on pystytetty Munkan yhteiskoulun pitskulle Torpan poikien kunniaks. Kerotaan, et ku ekat snöget tuli stadiin. \unnen muistomerkir-r duunas Wäinö Aaltorrerr. Sitä tsiigates tulee firntsineeks, et kilpaihja on antanu kaikkensa, se on oikecsti tsirgannu "mihin sc rirttää". ku tsuppi finskit maailmankartalle, tsennaa kaiktrli. Tää Lauri tsennataan paremmin Tahko Pihkalara. koulr,rjen hiihtolomat. Umppari oli puhjennu. Tä11ä keftaa aattelin kaveeraa muutamast urheihjapystist. Veistos on Juhana Blomstedtin, ku itekki oli innokas koriksen harrastaja. Hittasin mrelenkirntosii stooreija r inkeit n1ppei ja niitten rruistor.nerkkei. Lontoon 1948 olympialaisten kultamitalistin keitsu ja miehen myöhemmin käyttämä jouskari vaan puuttuuu. Ei olisi kukaan ihmetellyt. Stadikan reunal on Tahkontie ja siel stondåa \ina Sailon duunaarna Pihtiputaan kirkkoherra Gunrreruksen pojan, Laurin pr sti. mutta juoksijan ntn-ri on vielä sama kuin silloin. Museo lahjotti sen Stadille ja toivo, et veistos pannaan Kisahal1iin. Virenil oli ihan oma pitkän kirin juoksutaktiikka. Akseli Toivosen kentsui1a Käpikses on Erkki Toukolehdon duunaama Urheilija-pr.ti. Pihlajamäen pysti on kulkenu pääkonsuli Arvo Himbergin pitskulta Urhei lumuseolle. Tapsa kuulu kans vaatimattomien jengiin. " Sit kantsii mennä Kisahalliin sisään. kotosin painipitäjäNurmosta. TSI LARI 3/{ { Teksti. kun maailmanennätykset rnLrscrtuivat kuin pähkinät rautajyrän alla..." Terho Sakin reistos toisest juoksijasankarist, Lasse Virenist, stondaa Kisahallin eessä
f:::r \re d J _4t å :: F G" 1g itffil :t*G :1 i,i';'# * å.r''-, !: #s l*: VN järjesti aamu lla Rusk iksen Skabat Ruskiksen urheilu hallissa. ," ,!c.j, ir> ,F' w ilq rtfl. Juniorinyrkkeilytapahtu ma on järkätty katkeamattomassa ketjussa vuodesta 1 974 lähtien. , pa S uvfi o 1 00 v" ii.:ffifliiffi?fl$,., LAK LpÄil LU z"qffitrn frufr';;.*ki:r,ni**,;a s'len Fototjatekstir 0lliBullAnikari n.A -nir å, **ru re,å !Fg Md x"r C F.'ilrrrr ITJ g-A:g.fg a { ltiai.. Vastaavia, sään nöllisesti joka kuukausi pidettäviä juniorikisoja ei mikään muu seura Suomessa järjestä. RuSkr l.ryi *, re 3 tq F .".::-i .åå ,'! *
tunnettu muusikko Asser Fagerström aloitti muusikonuransa soittamalla pianolla taustamusiikkia KAVAssa (Kansallinen Audiovisuaalinen Arkisto, entinen Suomen Elokuva-arkisto, SEA) on menossa suuri suomalaisen näytelmäelokuvien musiikin keiäily ja tatlentaminen CD-levyille. säveltäjiä, joita on mahdoton luetella näin lyhyessä sepustuksessa. Greta Pitkänen ja Georg Malmst6n: Metsäpirtti, Lemmen liekki leimahtaa. OlaviVirta: No, no, Jää hyvästi armas, Oli-oli-oli. CD:n kannessa Ansa lkonen ja Tauno Palo elokuvassa Kaikki rakastavat. Aänielokuvan musiikin kerääminen alkaa vuodesta 1931 eliensimmäisestä äänielokuvasta tähän päivään saakka. foxtrotin Tui tui Tuulikkl ja tunnelmallisen Päivä jo painui merten taa. 1933, suomalaiset sanat olivat Erkki Karun käsialaa. Edellinen painettiin myös nuoteiksija levytettiin 193'1 eli elokuvaiskelmän syntyhetkellä alkoi myös sen monimuotoinen markkinointi. Säveltäjinä on ollut niin suuri joukko merkittäviä viihde-, iskelmä-, yms. Vuonna 1931 turkulainen Lahyn-Filmi valmisti ensimmäisen pitkän äänielokuvan Sano se suomeksi, joka on sittemmin tuhoutunut. Revyyelokuva koostui useasta episodista, jotka "ohjelmamenojen esittelijä" Markus "Markus-setä" Rautio liitti juonnoillaan yhteen. Mollisävyisestä Auringon /apsef -laulelmasta kehkeytyi suuri klassikko. Tällä hetkellä on julkaistu ja myynnissä kaksi CD-levyä, joille on tallennel tu musiikkia vuosilta '1931 1936 ja 1937 1939. MarttiSimilä: Estella, Marja. Vuosina 1937 1939 valmistuneiden elokuvien musiikkiesityksistä on taltioitu seuraavien näyttelijöiden / artistien esittäminä: Eugen Malmst6n: Ylös pilviin, Sun hymys, Suven leikkeihin kaipaa. Äänielokuvan myötä alkoi myös suomalaisen elokuvaiskelmän historia. Erkki Eirto: Kun kul rejasi suutelen. Birgit Kronström ja Metro-kvartetti: Markan tähden muunnelma, Päin onnen iantaa muunnelma. Kesällä 2011 ilmestyy kolmas CD, joka keskittyy sotavuosien musiikkiin. 12 elokuvasta. Elokuvassa oli paljon musiikkra klassisista esityksistä revyynumeroihin. Harmony Sisters: Hymyillen. Georg Malmst6n: Aika keväinen, Leikkivaimo. Olavi Nyberg: Keittiöhaaveita, Kiljusen serenadi. Matti Jurva: Väliaikainen, Kun tanssii Lambethwalkia, eisuonissa ole kalkkia, Eikö lähdetä pikkasen istumaan, Meillä on ja annetaan, Koeta vielä kerran, Juliaana, Hurmuri. Vuonna 1932 Suomi-Filmi valmisti virolaisen Theodor Lutsin kanssa yhteistuotannon Päikese /apsed eli suomeksi Auringon /apsef. CD sisältää 28 levytystä 12 elokuvasta. Viimeinen äänitys on,'VLEn äänitearkisön mukaan. ' Mykän" elokuvan aikana suuremmissa elokuvateat-tereissa oli usein pianisti, joskus jopa pieni orkesteri, joka viihdyttivät yleisöä elokuvan katselun ajan. Arska Soisalo Lähde: Juha Seitajärvi, Suomalainen elokuvamusiikki levytyksiä vuosilta 193'l 1939 Näiden elokuvien juonija tapahtumat liittyvät usein Helsinkiin, Vanhojen kotimaisten elokuvien kuvauspaikkojen selvittämiseksi kokoontuu KAVAssa säännöllisesti pieni työryh-mä "Stadin tsennaajia", koska Suomen kansallisfilmogra-fian kuvauspaikkatiedot ovat puutteelliset. Arvi Tikkala: Sävelhurmaa, Vaimoke, Bulu bulu bulu. Elokuvan pääsäveltäjän Tapio llomäen johtama Lahyn-orkesterin lisäksi esiintyivät Sven Lundevallin johtama Zamba-orkesteri sekä Alexsander Nikiforoffin Ah-ha Jazz Band. Tätä Viron ensimmäistä äänielokuvaa ei ole esitetty Suomessa. Toivo Lamp6n: Palaavat muistot. Meillä jäi elämään sen nimimelodia, jonka Georg iVlalmst6n esittielokuvassa viroksi. Mm. Oishan voinut käydä hullummin, Meksikon tyttö, Kaupungin neitonen, Kun palmut huojuvat, Tule aamu. Eugen Malmst6n: Soi lämpimät läntiset tuulet, Suviyön tarina, Sulle kukkii kaunis maa, Sun huules kertoo onnesia, Tuulen terveiset. Tauno Palo: Mieheke, Kun kuulen tuon, Ah, ethän tiedä, Syksyn tullessa, Sinä vainen. Matti Jurva: lhminen älä hermostu. Ansa lkonen: Bulu bulu bulu. nettilevykauppa www.fiftyrecords.com, Digelius Music ja hyvin varustettujen tavaratalojen musiikkiosastot. Vuosina 1931 1936 valmistuneiden elokuvien musiikkiesityksistä on taltioitu seuraavien näyttelijöiden/artistien esittäminä: Georg Malmst6n: Tui tui Tuulikki, Auringon lapset, Sukellusvenevalssi, Aallokko kutsuu, Meidän Maija, Laulu onnesta, Pikku neiti. I n'n su0mmLfl!ffir EruO usllffiffi! Cramofonilevyillävuosina 1 931 -1 939 Tänä vuonna (2011) on kulunut 80 vuotta ensimmäisen pitkän suomalaisen äänielokuvan valmistumisesfa. Hän aloitti, yhteistyön sen ajan vaikutusvaltaisimman tuottajan. Sen levytti myös moni muu suomalainen artisti, joukossa mm. Suomalaisen elokuvamusiikin pioneeri Tapio llomäki (1904-1955) toimi elokuvasäveltäjänä 25 vuoden ajan tärkeimmissä elokuvatuottamoissa, kuten SuomiFilmissä, Suomen Filmiteollisuudessa (SF), Jäger-Filmissä, Fenno-Filmissä ja Fennadassa. vuodelta 1998 Tässå on mainittu vain äänielokuvamusiikin säveltäjien pioneerit. Ragni Maimsteh (1964). Laulu levytettiin suomeksi"v. Elokuvassa Sano se suomeksidebytoi myös Georg Malmsten (1902-1981) sekä näyttelijänä että säveltäjänä Hän sävelsi eiokuvaan kaksi laulua. Mirjami Kuosmanen: Sulamith. Hannes Veivo: Kauniit unet. Suomi-Filmin ja sen pääohjaajan Erkki Karun kanssa joka kiinnitti hänet yhtiönsä luottosolistiksi ja musiikin tekijäksi. R R., Roine Richard Ryynänen, Elokuva 9/1931). Malmsten oli lyönyt itsensä läpi iskelmäbuumin aloittaneena karismaattisena esiintyjänä jo 1920-luvulla. Hän toi suomalaiseen elokuvaan jazz-henkisen Gunaropuloksen veljesten Melody Boys -yhtyeen, jonka esiintymisiä kuvailtiin llomäen esikoiselokuvassa Layeata tietä (1931) näin: "Ravintolakohtaukset, baarien häly, neekeristeppaalat ja saxofonien kiiltävät kidat antavat sille toisen sävyn ja rytmin, mitä meikäläisissä filmeissä on totuttu näkemään" (nimimerkki R. CD sisältää 28 levytystä. Näitä levyjä myyvät mm
Tän lisäks byggauskustikset oli lyftannu stydisti ventattua bulimmiks. kuten mm. Van hempieni antamat vahvat arvot elämään 1a reilun pelin säännöt. Siinä ei enää jeesannu Rafikin ammattitaitokaan, vaan puisto lopulta menikonkkaan. Huvipuiston toiminta jäi litskiin kahteen vuoteen. niin onhan sitä tullut elettyä'varsin sporttikeskeisesti. Kun Mainos-Upin soppari Lintsin kanssa slyyttas, olis Rafik halunnu jatkaa yhteistyötä samoissa duLneissa. Kuulut noihin suuriin ikäluokkiin. Lrsäks mestaa käytettii erilaisten tv-proggisten tekoon. Jään Lasten Päivän Säätiön kehitvsiohtaian tehtavista tvöeläkftölte la zor sira'en vielä tiedä merkitseekö se kokonaan luopumista tyoelämästä vaiko uuden alkua . ELÄMAAN KUULUU TANAAN. Lapsuusajan alkuvuodet menivät yleisurheilun parissa, emolaji bli korkeushyppy, joka oli isän oerintöä Sitten alkoi oitkä uima'rikausi Tampereen Uinaseuran riveissä, siirtyminen amatöörinyrkkeilyyn .harrastajana,valmentajana 1a sitren kansainvälisenä AIBA-luokan tuomarina, Se iakso vei minua vli kaksikvmmentä vuotta keski-ikä p'alautti minut masters-uintiin ja alkoi myös kestävvvsmatkoien iuokseminen Volsi kai sahoa,'että maratonit ja vastaavat kestävyys "Maratoneja ja muita kestävyystempauksiä ?MOAUKSI' tehdaän varmasti// Teksti, foto ja piirrokset: OlliBullAnikari ',r' ,;; ,rfnl. Mainos-Upin kanssa skriHaastateltavana !*i:l'\:<4 12 TSXn-AKr 3lt { vaamani yhteistyösoppari kuitenki teki iatkamisen mahdottomaks. Odotusten mukainen käviiämääräkään ei toteutunut, vaikka yli 200 000 heeboa kävi huvittelemassa puistossa, sen lyhyen toiminnan aikana. " I i*. joien yhdestä elämäni bulista rakkaudesta -Lintsistä oli lemnattava tässä mielessä. Sisähuvipuiston toimrntaa kuitenki iatkettiin vielä muutama kuu(aus konkan jälkeen. USA:sta Suomeen tuotu tv-saria Gladiaattorit iärkättii siellä.' Planet Funfun'oli kansainvälinen ilmiö ja sen mahkut onnistua olis olleet stvdisti paremmat esim. Mvöhemmin tuli sitten tällainen tarious uudelleen kuvaan ia nviolen duunannu taas Lintsille suunnitteluduunia MITÄ RAFIKIN.. LINTSIN MAINONTAA Nestan kerran oltiin yhteyksissä Linnanmäen puiiteissa. Olin kreannu Lintsin mainontaa ja kuvittanu dekoraatioita kuutisen vuotta Lintsille mainosbyroo Mainos-Upin alihankkijana. 0letko luopumassa työelämästä. Vaikkä niitä kovalla kädellä taottiinkin päähän ovat ne johdattaneet elämää rikkaasti. Buulaagi pyöritti sisähuvipuistoo Savion Klondyke kiinteistössä. Mikä on ollut tämän seikan suurin anti itselles. .h( '-!ä: -Ä \ i-1",.}., Lintsin keh i euman. Planet FunFunille traisas aika pian taloudellisia trabeleita, kun rahoitusta puistohankkeen jatkolle ei enää dilkattu laman skramlaaman kiinteistöjen arvon laskun takia. Elämääsion mahtunut paljon sporttihenkistä toimintaa. ffiul*t ikäXumkat luxuxC&& Ieedåks Treffasin Rafik Neumanin vuonna '199'l , kun tein duunia Euroopan suurimman sisähuvi auisto PIanet Fun Funi n alihankkijana. Koska liikunnan nälkä on ollut melkoinen koko elämän aian. Mitä kaikkea liikuntaa olet ehtinvt harrastaa. Stadin keskustassa. Hankkeen byggaajina ja ideoijina oli sellaset luovat tyypit, kuten Markus Selin, Renny Harlin, Mato Vallgnen, Sakke Järvenpää, Billy Carson ia monet muut muissa hankke'issaan onnistuneet heebot. Mun duuni oli tuolloin kuvittaa puiston dekoraatioita, opaskarttoja, luoda logoja eri mestoille puistoon jne. Rafik oli silloin Panzelda Oy:n toimarina
niin terveesti itsensä kanssa. u. Lrhe l'lr johtoja organisaatror rehtävät ovat jääneet ja ri sta or muistona tietvsti suurer tapahtumat, iso joukko ystav a ia kahden arvokkaan seu'ai Tamoereen Voimailu'A seuran la 5. jos elät varn normten muKaan. 'Koskaan et ole liian vanha tekemään sitä mikä tuottaa mielihyvää. s 4*i.; "Koskaan #f: ,\t_,rJ'\da, F :*,)." et ole å ud Iiian vanha d i tekemään '# ,d L sitä mikä g '\ oj Jäähyväis prog g ista vietetti in Li ntsin Peacockissa tou ko ku u nja Rafikin vikana du un ipäivänä. .+-t €l. Minne aiot suunnah kultaisen kosketuksesi seuraavaksi. Elämäsi on kuin suoraan Lucky Lu ken sarjakuvasta. Verrataanpa vaikka murtomaahiihdon tai mäenlaskun kehittymistä. & kaikilla elämän aluerlla. &,,. Se jaksaa ja voi hyvin ja siellä tapaa vuosrilarn kaikki vanhat nyrkkerlyn ystävät. Jos teet ja ajattelet aina samalla tavalla, muutut vanhaksi ennen aikojaan". lVlr rr rten ir ro kovakr rntoiMuuten tuo kovakuntoi'-" # suus kyllä heijastuu pory sitiivisenaenergiana d _ -' 13 Kiitos haastattelusta Rafik, Onnea uuteen elämääsi, Voisitko lahioittaa vielä ionkin motoh tai elämänbtrleen Tsilarin lukijoille. Kyllä useitakin. Erityinen lernpilapseni on kansainvälinen TammerTurnaus, jota olin käynnistämässa vuorr a 1977 . ! ls, \", ..1 ./ ,# ..4. Vahva kasvualusta 50-l uvul la on kasvattanut "tilanteiden herran," Aina uuden tilanteen edessä olen tehnyt nopeita ratkaisuja Ovatpa ne sitten olleet oikeita taivääriä, mutta aina on lähdetty vauhdilla uuteen vaiheeseen, Turpiin osataan myös ottaa, mutta elämän takaiskuista selvitään ja käännetään ne voitoiksr, jos ei ieti niin myöhemmin Eikohän se kultainen kosketus kohdistu edessä olevan kolmannen iän iloihin ja niissä keskeisissä rooleissa on perheeni ja ystäväni 0let edelleen kovakuntoinen kaveri, eikä korvienvälikään ole vielä ruohottunut. Meitä yhdistää eräs yhteinen intohimo -älyä kehittävä urheilulaji -nyrkkeily, Mikä on suhteesi nyt kamppailulajien aateliin. Lähes kaikki parhaat ystä.yyssuhteeni ja r"onet upeat ^^stot ympäri -aailmaa ovat ^y'kkeilyn piirisra vaikka olen harrastanut mu takin urheilun-otoja niir ^e parhaatja syvimmät kaver suhteet ovat ^yrkkeilyn par sta, Laji on o''''alla Ia'ta aa^ niin hieno ia se <eä o em.l<sertaan, että jöka sen oariin arautuu ei sieltä r"ottaud.r koskaan Se on niin kuln Iinnanmäki, kerran kun rhastut, niin muistot kantavat 1äpielämän Nyrkkeilyä seuraan aktiivisesti päivittäin ja lalin kehittymistä Totta on sekin, että nyrkkeily on tänä päivänä kor.rin erilaista kuin muutama kymmenen vuotta sitten, mutta elkö niin o e kaiken urheilun kanssa Juder ikäpolvet tuovat aina uutta tullessaan. Sen tapahtuman pariin olen ensi syksynä palamaassa johonkin rooliin, en vielä tiedä mitä ovat siellä keksineet. Maistuuko vielä maraton, vai aiotko haalia uimalla uusia mitaleja palkintokaappiisi . Poiat kun kilpailee aina jos ei muuten. Moni asia jää elämättä. Hrngvilnrel kunnialäsenyydet. Maratoneja ja muita kestävyystempauksia tehdään varmasti, samoin uinnin harjoittelu ja kilpailutoiminta jatkuu, eikä ne mitalitkaan mikään huono lisä ole. YSELåRF 3i€ € koetukset masters-uinnin rinnalla ovat osa jokapäiväistä elamaanr. lu.qttaa € ,ffk*^ -iäinyrua" t" 5:5 åå :6 $$ åå åå rt ,j å i å å ä F fl ft ;I f* TI il t' t I åt. Olen vuosikvmmenet ollut myös Rotary--ja Chaines de Rotisseurs -toiminnassa mukana ja niissä järjestöissä tuu.;e letan ltseäni niudlla tavalla. 0let ollut melkoinen "Hannu-Hanhi" kaikessa mihin olet ryh$nyt
Er.-car -3 .f'\ j . ijit t * ;*." -i';:, *d'i å.i: q ':,, L ft 'r
"=' €:ir€ l .g. r,l ,..* 'lGå
Toinen vaihtoehto on se, että sana on lainattu suoraan venäjästä niin Stadin slangiin kuin Itä-Suomen murteisiinkin. Se tulee suoraan \ irolaisten slangista. virolaiset ja somalit. Somalit käyttär ät itse omassa slarrgissaan muitakin r ahr oja ilrnarrksia, joita tässä ei kannala toistaa. HeikkiPaunonen. Slangin ominaispiirteisiin kuuluu, että monet siihen sisältyvät sanat j a ilmaukset ovat hyvin affektiivisia. näkyvimpinä venäläiset. Somaleilta onkin ainakin Vuosaaren slangiin saaru joitakin sanoja. missä vaiheessa Stadin slangiin alkaisi ilmaantua uusia maahanmuuttajien kiel istä omaksutluja sanoja. Ei kovinkaan kaunis ilmaustämäkään. 16 YSäL&,KX 3l€ { *Tr Vap p u aatta n a oli t{ artol a n pukessa bulisti jengii jaraamassa ja v iettäm ässd Vap p u a Va p p uaattoo ba i I atti i j o se ittem ä n ne n kerra n Val kassa I Kulttuuriyhdistys Vallilan Tango järkkäs tangon ystäville vappuaattona puistojortsut Hartolan pukes, lnarintie 13 . Suuria kielivähemrnistöjähän Stadissa alkaa jo olla. Niin nämäkin somalista lainatut sanat. Osa venäläistaustaisista on alkuaan inkerinsuomalaisia paluumuuttajia. .ja siellti on viimeisten parinkymmenen vuoden aikana syntynyt omspertiinen Rinkebysvenska. mutta varsinkin nuoren polven inkeriläiset puhuvat äidinkielenaan venaJaa. Uusimpia venäläisiä lainasanoja Stadin slangissa on rahaa tarkoittava pätäkkä. Somaleilta on myös peräisin penistä tarkoittava sana burj o. Mahdollinen uusi lainasana voisi olla wasaa 'naida'. Siinä peksa pihku tarkoittaa sananmukaisesti'vedä käteen'. Se tulee venäjän sanasta käytetty jo aikaisemmrn. Se eroaa selvästi muusta Tukholman puhekielestii. Mahdollista kuitenkin on, että heidän puheestaan lainataan vielä uusia ilmauksia Stadin slangiinkin. Sille on ominaista erilähtöisten mauhanmuuttujien kielistii omaksuttu sanasto. Mon ipuolisen musaprogg i ksen bjyydas jortsubändi Val I ilan Tango, jolla oli kunnia saada solistiks tänä vuonna Hans Wesselsin lisäks iskelmälegenda Vieno Kekkonen ! %ffiK'Yxffi&$m Sämdåss& Tukholmassa Rinkebyn kaupunginosassu asuu paljon ulkomualaistsustaisiq ihmisiä. Somalin kielessä esiintyvä vannomista tarkoittava voluh-verbi on yleistynyt suomalaisnuortenkin kieleen, esimerkiksi : Walluhi, mti vannon et mä huen mun mutsin! Vannomista tarkoittavasta wallahi-asusta on johdetfu myös somalia tarkoittava nimitys wahi, esimerkiksi: Se on hyvii ku wahi puhuu, se on ku se huutais kanau .ja kalaupertikkiiin. Siellä asuvien pojanpoikieni mukaan suomalaisetkin saattavat käyttää somaleilta oppimiaan haukkumailmauksta, Jolta ovat muun muassa khanis lai qanis 'homo', shuluk'läski, lihava ihminen' ja sharmuto 'huora'. M aahanmuulta.jatauslaist a väkeä asuu erityisesti ltäHelsingissä, muun muassa Kontulassa, Myllypurossa ja Vuosaaressa. Kaikkein vahvimpia heiltä omaksuttuja haukkurnailmauksia on a b a lt o u e s'father's/mother's fucker'. Mainittakoon, etlä r irostakin on suomalaiseen nvkyslangiin saatu ilmaus peksa pihku. Myös ter-vehdyksenä voidaän käyttääsornaleilta opittua ilmausta shalum leikun! Muutama muukin sana on omaksuttu somaleilta Vuosaaren nykyslangiin. Jo jonkin aikaa on odoteltu
M i rkku ja Antsa kävivät skruudaamassa ja vastaanottamassa kisan pääpalkinnon Tallinkin Silja Serenadella. "s* Foto:Tallink Silja Mirkku ja Antsa Silja Serenaden portailla, Tallink Siljan myyntipäällikkö PeterSnellmanin ja myyntidirika Marco Palmun kanssa. Seuraavana vuonna oli ihan toiset fiilikset.. f?*tug%ffi 17 d* å € s6 l ry tru*russå. TSåLÄRI 3I,E { f äsenhankintaskaban finnas Å'$$ffi$A ffiysffE Mi rkku kruisai Iee Tal I in naan kesän ai kana. 1938 Bregureklaami . *åF,€tåä -åi{*iE55€ä = *,4fu9tÅä Åru*ruSså' fu"€å%€ Lit å r' \ 'd Vaasan reklaami Suomen Kuvalehdessä ennen kriguu v. Eiköhän lähdetä taas loppusyksystä slangijengin Pikkujouluristeilylle Siljan upeilla botskeilla. Suomen Kuvalehdessä samalta vuodelta
Telkkarin puolelta Haapkylä minnataa Yle TV2:n historiallisen draamasarjan Hovimäkr, Ester Lindhofina ja erityisesti paäroolistaan sarjassa Rikospoliisi M aria Kallio. Mffire ffiffi ru&ffirek ! e* rn sil ,fr vnd F å & Minna Haapkylä on 10.06.1973 syntynyt stadilainen näyttelijä, joka on noussuf yhdeks tän hetken tunnetuimmaks suomalaiseks näyttelijäks. Minna Haapkylä on jiftiksessä näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin kanssa. Hän on näytelly Kansallisteatterissa, Svenska Teatterissa ja Lilla teatterissa. Minna Haapkylä on finnannu uransa aikana Jussr-palkinnon peri kertaa: parhaasta naissivuosasta filkassa Rakkaudella Maire vuonna 1999 1a parhaasta naispääosasta Kuulustelu +ainassa vuonna 2009. Minna on tehny elokuvarooleja myös Ranskassa. Haapky ä on näytelly lukuisissa suomalaisissa filmeissä ja telkkarisarjoissa, sekä muutamis ranskalaisissa filmeissä. Vuonna 2002 Minna finnas Troian kansainvälisi llä leffafestareilla Sl/ver Dolphin -palkinnon parhaasta naispääosasta elokuvassa Kuutamolla. Hän on duunannu useita roolitöitä televisiossa, teatterissa ja varsinki filmeissä. Haapkylä kävi perusskolen ja lukkarin Helsingin ranskalaissuomalaisessa skolessa. Nuoruudessaan Minna skulas bassoo Tarharyhmä -bändissä, jonka perusti kimpassa Maija Vrlkku-maan, Nöksy Niiniluodon ja lsa-Eerika Lehdon kanssa. Hän on lisäksi esiintynyt Maija Vilkkumaan Ei -musavideolla, Haapkylä oli fongattuna Lahden kaupunginteatteris vuosina 1998-1999. Heillä on pari pikkukloddii: Eliel ja Luukas.. Sen jälkeen hän suoritti korkeakouluopintoja Teatterikorkeessa 1993-1997 ja Co n se r't ato i re N ation al S u p 6 ri e u r d'Ar1 Dramatique de Paris'ssa vuosina 1 994-1 996. Hänen tunnetuimpia filmiroolela on pääosat elokuvissa Kuutamolla, FC Venus ja Lapsia ja aikuisia. 18 Stadin Friidu 201 1 TåXL&R€ 3I{ * Viidennen polven stadilainen Minna Haapkylä on yks tu n netu i m pi i n äytte lij öitä S u o me ssa j a ul kom a i I I a
Mitä stadilaisuus Sinulle merkitsee. jokainen on ollut sillä hetkellä tärkein! Tällä hetkellä nautin teatteri projektistani "Soita minulle Billy". Helsingistä. Mitä mieltä olet Helsingistä. Olen siitä todella ylpeä ja imarreltu. YS$LåRå 3I{ € Teksti: Emma Jäntti Fotot:Joni Färdig ja Emma Jäntti fu4 Lå Lå åmsm a $<vsvgrlvs stå*äffi Fntidtille Å Kuka olet. Ei niitä voi asettaa paremmuus järjestykseen... Millaisena koet Stadin Friidu -tittelin ja mitä se Sinulle merkitsee. Ensi-ilta on teatteri Jurkassa syyskuun lopussa. Mikä ihana kunnianosoitus!. Mistä tulet. Se määrittää minua enemmän kuin suomalaisuus. Olen ennen kaikkea stadilainen. Minna Haapkylä. Olen viidennen polven stadilainen ja rakastan tätä kaupunkia ! Mistä projekteistasi olet pitänyt eniten
Jullikoit kans plisaa, siis jengiä, ku treenaa saada ilmaiskyydin. Stadin taksit kans luotti Aarnoon ja valkkas sen Helsingin Taksiautoilijoitten, Härmän suurimman taksiyhdistyksen dirigaks. Biliga o täynnä niitten ostoskasseja. "On siinä iietysti snadisti perää. Kun poka on sisällä nälkävalo sammuu." Jengillä on hosis Stadion ihan hyvä mesta taksisuharillekin, Savunen funtsii. Nyt Pikku Tupru on vähintään yhtä buli taksikuski kuin lso Tupru aikoinaan. "Liksa perustuu ajotulokseen, mitä enemmän asiakkaita vuoron aikana sitä enemmän fyrkkaa! Mitä vähemmän taksin katsilla oleva nälkävalo lyysaa, sitä parempi. Nyt lso Tupru on 88-vuotias ja skujaa vanhalla mersulla. Ne kiitää kokouksest kokoukseen. "Sipoota mä en vielä tsennaa", Savunen sanoo. Jokelassa kerran kolme kundia hyppäs vauhdissa bilrgasla ulos. Savunen tsittaa kans koko Härmän taksiliiton hallituksessa vuodesta 2009 alkaen. Al.la oli faijan mersu ja edessä yovuor0. Savunen sanoo, et taksil pitää olla siisti ja snyggi fiude, suharilla pitää olla siisti rigi, skegge ajettu, snöfaa gutalle, tsennaa stadin, jeesaa asiakasta, ronttaa mummon kassit ja kapsekit. Turvakamerat autoissa jeesaa snadisti."Iarvifaan pelisilmää", Savunen funtsii, " S e ka käyttäj ät ov at arv a am attomia. "Ennen vanhaa, kun oli nämä huuto-Ulat, niin vain stadialiset kuskit pärjäs. Savunen tsennaa Stadin paremmin kuin omat fikkansa. Mut nyt ei enääl Nyt jengillä on aina hosis. Kaistanvaihto Stadissa on iisii. Sitten usein käy niin, että poliisisetä muistuttaa taksia liiasta vauhdista pikavoitolla. Hagikses Näkinkujalla budjas täti. Alvar Aallonkin keskustasuunnrtelma aikoinaan oli tosi viisas juitsu. 'Mä bungaan liksaa joka kuukausi 15 kuskille." Faijalla, isolla Tuprulla oli myös neljä mersua. :.j :''l. Tädin ukko tsiigas Harrii ku täti luuhas Stadilla. Taksisuharin elämä on vaarallistakin. Härri Savunen keh u u stad i laista I i i ken neku lttu u ria Taksikuski Harri Savunen on Sfadrn Kundi vuosimallia 2011. Jos taksi haluu tseenata fyrkkaa, niin Stadin tsennaaminen on ihan mast. Se vol tulla päälle!" Savusen mielestä asiakkaan kanssa päryääminen on ammattitaitokysymys. Sillo kun o kveltsu ja regnaa se jättää biligan himaan. joku on sanonut. "Stadilainen poka tsittaa takana oikealla ja landelainen diggaa fsftfaa edessä kuskin vieressä. Ja lisäks Stadin Kundi! Se on sen verran kova titteli, et niittei heru kundeille kuin yks vuodessa. Nyt tsörataa bailaajia himaan, rafloist, teattereist, oopperast ja konserteist. Stadilainen taksikuski on oikeestaan eka käyntikortti. "Kun on hyvä palvelu, niin jengi skulaa taksille uudestaan." Ennen taksin kyydis tsittaaminen oli snadisti huviajelua. Ja taksi hittaa vuoren varmasti oikeen mestan, kartsan ja haussin. Bisnesmiehet ei skujaa omalla biligalla, ku ne ei hittaa pysäköintimestaa, siks ne tsittaa taksis. Taksissa on usein kiireellinen asiakas takapenkillä. Aarno tsittas yhdistyksen bamlausdirigana neljä vuotta 1 987-90. Stadin niemi on aika kapee ja snadi. "Kun on oikein paha, niin siteiauta muu kuin gudbai, ulos vaan! Huumorilla pärjää pitkälle ja puolen kilometrin ajon jälkeen hiffaa kyl, pärjääkö asiakkaan kanssa. Jurrinen eukko on kaikista pahin. " Käyttäytymi stieteitte n pl uggaamisesta saaflais olla apua. Päivällä sun kyydis o näitte bisnesjengin lisäks hienoi daamei tai mummoja ku tsörataan Stokkalta himaan. Yöllä on toinen jengi. se ronttaa vanhojen mutsien kapsekit niitte himaan, jeesaa yli kartsan, öpnaa dörtsit, jeesaa ja neuvoo kaikessa. Vuonna 1973 Harri Savunen tarttui ekan kerran taksin puikkoihin. Siis kova kundi hänkslää yhteisiä juitsuja. Taksia käytetään, kun on kiire jonnekin. 20 Stadin Kundi201 1 TSILARI 3lt"t Taksi kuuluu Stadin katukuvaan. . Lestinheittäjät o kyl kadonnu. Raflatkin on melkein kaikki auki kello neljään saakka. Pikkukaupungeissa se ei onnistukaan, tilaa ei anneta millään. Duuni on kans kasvanut. Harrin mutsi delas kun Harri oli 10-vuotias. lson Tuprun Mercuryn kyydis o tsitannu dirigaa, ministerii, stadin bulit julkkikset, primadonnat, komeljanttarit ja pesunkestävät stadilaiset duunarit ia kulmien kundit brenkkuflinderi povarissa. Nyt on toiset ajat, on data, kartat ja tilausvälityssysteemit." Harri Savunen on tokan polven stadilainen ja tokan polven taksikuski. Harri Savunen eli Pikku Tupru on just niin kova Stadrn kundi ku vaan lähes 40 vuotta stadin kartsoiltsörannu ja stadin mestoja tsögannu ja stadilaisii ja muutakin jengiä pirssillään ympäri stadii kuskannu taksikuski voi olla. Harri ja sen systerijäi snadisti fatsin varaan. Sisääntuloväylät o usein posessa Jengillä on hosis. lte se on sanonut, et kantsii olla snadisti varovainen, ku öögat ei ole enää ihan kondikses. Harri Savusella on oma taksifirma, neljä mersua, kahdeksan vakinaista suharia ja nippu tuuraajia. Oikee stadilainen taksi o redija kohtelias. Se kuski kun tsennas stadin hyvin, tseenas monta kertaa enemmän kuin joku heinäkenkä. Siks trafiikinkin tulis funkkaa. "Stadissa kuskit huomioi toisiaan. Taksi tse n naa Stadin mestat. Pitäisi tietysti ajaa tasaisesti ja jouheasti!" Vauhti ja kiire taksin haasteita, joskus asiakaskin. Mummo budjas Porvoonkartsalla. Paras aika on kello virdestä illalla kello kolmeen aamuyöstä. Setä nappas heti Harria handusta ja luffas sen kanssa Klaavaan. et viikko taksissa vasfaa vuotta ylropisfossa." Hankala asiakas taksissa on poikkeus, mut hankaliakin on. Pikku Tupru fatsin jäljillä Pikku Tupru, Harriseuraa fatsin jalanjälkii. Siks ne käyttää taksii. Harri Savunen on menestynyt bisnesmies. Lisäksi hän on ollut kaksi kaksvuotiskautta Helsingin Taksiautoilijoiden puheenjohtaja ja kolmas kausi alkoi 201 1 . Hanin faija, lso Tupru Aarno Savunen oli aikoinaan Stadin tunnetuimpia taksisuhareita. H arri Savunen edustaa perinteistä stadrlar sta taksi a parhaimmillaan. Keskustatunneli olisi tosi tärkee! Savusen mielestä. Siitä oli paljon apua. Yks kuoli." Ero on stadilaisen ja landelaisen asiakkaan välillä. Fatsi skujas taksia ja tseenas smiree näkkärin päälle eikä ollut aina himassa. Hosis kuuluu taksin toimenkuvaan. Se tekee ruuuhkaa. Sillä ei ole periaatfeessa mitään väliä, mut jos se Iande o snadisfi flänässä ja se vendaa sen knubbil sa/nassa fahdlssa kuskin kans, niin on aika hankalaa hiffaa oikealta tulevaa biligaa. Kahden vuoden kuluttua tulee 40 vuotta taksin aikaa täyteen. Sitten on tietysti nää ku reissaa stadiin tai stadist veks. Vilkku päälle vaan, niin tilaa löytyy. Korttikin on just uusittu. .* ff % \. Savunen sanoo, et on kaks eri juttuu skujaa taksia yöllä tai päivällä. Sit täfiyy vaan sanoo, et k"n u b b i v e kit, d e stä." Harri Savusen fatsi, Aarno on ollut tärkee tapaus Harrin elämässä. minkä jengi saa, ku se hamnaa Stadiin, tuli se sit botskil, flygariltai stogel, niin sit sitä venttaa taksi. Jos Stadissa ei anna toiselle biligalle tietä, niin sen seurauksena tuhat fiudee seisoo." Stadis taksit ei kuitenkaa ole aina kaameen suosittuja muil ten bilistien silmissä, Taksit kiilaa aina, sanotaan . Siitä alkoi pikku Tuprun ura faijan jalanjäljissä. Savunen kehuu stadin liikennekulttuuria