w;:,w ffi.ffi ff ,ut '-€,q, :' // #J 3l2Br 15. VUOSIKERTA HINTAS€ S,TADIN SLANGIT :,11 P'ERIN.NEJA KULTTUU R I L E H TJ j lr JJ !J I, JI, Jil!J f r t !IJ I * a3 a .å*, +* EA 1ffi b% eF t& % !J IJ lr J r ) ,) _-F Fi: =r '-' !7 Il. ffi,.j 14. r #'* r^ ,#:#-,; ffii ffi.ffi. ffi .:s='.S :R--s'+31r*i;i!,'..r:+i'1 etrrryffi ä%r'*491. R R# RH R_
Maksimipituus kaksi liuskaa! Toimituksen osoite on: Stadin Slangi ry, Tsilarin toimitus, Hämeentie 67, 00550 Helsinki Säh köposti : tsi lari@stad i nslangi.fi 120 vuotta sitte slangi oli snadisti erilaist ku tänään. Kaikki, ku tsymffaa toisiaan, on tietyst väärässä. Ois kliffaa lesaa jotain jostain tämän hetken stadilaisest sporttaajast, ju I kki ksest tai i han taval I isest stad i laisest levaamisest, Tsilarin tarttee tietyst myöntaä, et väittees o snadisti peraä. Vaikka ne kuinka skragais ja tsymffais, niin sprooki dailaa omaa tietään. Friidu, Junnu ja s ffiS #s. Vanha slangi o stadilaisten buli yhteinen rakkaus ja tärkee siivu stadin ku lttu u rii . Sit kantsii minnaa, et stadin slangi o suvaitsevaisen jengin sprooki ja et itse Stadi o suvaitsevaisen jengin mesta. Se on tärkee osa siit duunist, mita Tsilari ja Stadinslangi duunaa. Stadin Kundi borkalla. Totta kai se voi ja skrivaakin Tää siad r kulttuuri 0n yhtä lailla vanhoje lädäreitte )a surinasussujen krr rryös tän nykyjengin kulttuurii. Kun lähetät julkaistavaa postia, laita mukaan nimesi ja osoitteesi, vaikka käyttäisitkin nimimerkkiä. KLIFFAA KESÄÄ Tsilarin lukijoille. Sit taas tää 70-vuotias saa hepulit ku joku nelikyrnppinen bamlaa omaa slangiaan, Se o 7O-vuotiaasta iha päin helvattii, Ei olleskaa kunnon slangii. Tsilariki o kaikkien kaiffari! Mut sit o tietysti toi perinne, tää vanha slangi, jota kaikki diggaa ja jota vanhat starbut ja gimmat bamlaa ja jota snadit skloddit ja nykyiset prätkäjengit ja dirigatki lysnaa uteliaina ja treenaa oppia. Slangikin o tämmönen kielitieteellinen jatkumo niinku Kannen foto: OlliBull SkrlvaaT3ilariln Julkaisemme kirjoituksia Stadista ja Stadin slangista. Aineiston lähettäminen suoraan taittajalle on kiellettyä. Pemu P S Tsilari ku on suvaitsevainen, niin se tietyst bonjaa kans näit äkkivääpi. Tarkemmat tiedot lehden toimituksesta löydät sivulta +. Jos jengii hatuttaa, niin kantsri skrivaa snadi breivi Tsilariin, mut tiestyst omalla nimellä. Niin se sku I aa räa ki el itieteelli nen jatkumo. Päätoimittaja Pertti "Pemu " Stadin Slangi ry:n pj. Sitä Tsilarinkin palstoilla vähän väliä funtsataan, kinataan jopa skragataan, Skragis o kuiteskin ihan turhaa, Koska kaikki sprookit kuiteski kehitt.vy'cmia aikojaan Stadis budjaa vieläki B0ja 90-vuotiait starbuija girnmoi ku saa pultit ku joku 70-vuotias stadilainen bamlaa slangia. Seuraava numero ilmestyy elokuussa 201 ja siihen tarkoitettu aineisto tulee olla toimituksessa 15.07.201 mennessä. Lehden nimi Tsilari tulee sanoisfa "till säljaren", joka tarkoitti lehteä, sähkösanomdär jonka yhden kappaleen mwntitulon sai mwjä pitää itsellään. Näit vanhoi jultui jengi sitte kelaa ja minnaa ja skrivaa niist stoorei, joit ne shikkaa Tsilarin toimitukseen ja sit ne tulee gasettaan ja sillee niit sitte lapataan tohon stadilaisten muistojen ja perinteitten buliin laariin. pimut ja 2000-luvun pulut, farkkujengit, rokkarit, prätkäjengit, klopit ja murk;t vois kelaa omaa laiffiaan ja etteikö Tsilarin toimitus vois skrivaa taran päivän junnuist kovii stoorei. Mitä sit on stadin slangi niinku helahoitona. Julkaistavaksi tarkoitettu sähköisessä muodossa. Jengi tsiigas jenkkileffoi, lysnas rokkia )a Elvist )a letti smörjattii Brylcreemil ja sit ku tuli viel telkkari, niin soli ihan selvää, et slangiski alko olla jenkkikamaa. Mut nykyslangiski o ältsisti sanoja joita jengi käytti jo 1800-.luvun lopulla Sveduperäisten sanojen määrä o tullu snadimmaks, slobojen sanasto o yllättavän buli, Härmläisiisanoja on tullu vildesti lisää. Tääl jurbaanotki saa bamlaa iha mitä ne lystää. Sit ku ne snadisti treenaa slangii, niin niistäki pikkuhiljaa tu lee kun non stadilaisii. ls1 mffaajii et antaa tulla snögee tupaan. Mut sei tieteskään meinaa, etteikö nää tsalit. Mut niin sen pitää snadisti ollakin, Tsilariha on Stadinslangi ry:n perinneja kulttuurigasetta, Se merkkaa sitä, et vanhat starat ja gimmat muistelee aikaa kun noli snadei skloddei tai nuorii jannuja ja mimmejä, ku dallas glaiduina stadin kartsoil levaamist treenamassa, Sörkan Vennulla tai Byggalla joraamassa ja raflois birraa tai jarluu doKaamassa tai mitä itse kukin nyt sit duunas tai funtsi. Tää 90-vuotias o satavarma, et 70-vuotias bamlaa iha skeidaa eikä olleskaan oikeeta slangia. Viiskytluvul rupes jenkit jyllää stadis, lädikset nahkarotseis )a kanan revan mallisis niskaleteis, villamyssymissit villajumppereis farkuis Ja fritsuliinois. Lasse wffiffitu&ffiffi ffif€ffi Mustonen 050 550 5706 Liemola 050 585 B9B5 Pemun pääkirjoitus Kai kkien kaiffari Yks Tsilarin lesaaja kritisoi, et kaikki Tsilarin stoorit o vanhoist starbuist ja mutseist, et sei skrivaa mitää nuorist friiduist ja kundeist. Eli slangi o tämmöst sprookin jatkumoo, jossa joka heppu ja donna barnlaa orniaan, hittaa uusii sanoja, jotka sitte glömmataa ja sit ku joku uus sana futaa tosi kliffasti, niin siit sit tulee osa uutta slangii
rh q rR a' o a N ';s tii i iI rlL,l rifirimh FM oM"ftssonin Ekin alkupalat I h:r lJ.{,il 31201 SISÄLT Girnis ku ei oo gal is, voik bolso on känis. slangiiengi I Ie! "r="";* l4 htuNAPAAT PoTrurLEE" *.-* J. P.V. wffiffitu&ffiffi ffitsffi o t/-S Pääkirjoitus-----------------2 Mattssonin Ekin al ku pala-----------3 Stadin Slangin hallitus-------------4 Jäsenpostia------5 Bamlausd i ri ka n lööppi--------------6 Arthurin lounas-----------6 Slangille nyya bamis-----7 Stepa Suvio----B-9 Pesistä Stadissa---------10 Li h i ksiä etsi mässä-----------------11 Helsinki-päivää tsillailtii -----------12 Hekan ja Raija nyyat kniigat------13 Torimatamina------------14 Ku mpikses tsimmattii-------------1 5 Poppistara Affu Tanner16-17 Fillarilla Lintsin mäkeä--18 K. f '"t'a:= cuha kesista *;1 t"L. ----------28 Slangipakinoita -----------29 Stadi froogikset----------30 Fotoskaba 3/10----------30 Fotoskaba 21 10 vastaus----------3 1 Stadin kliffat mestat-----32 Sörkän friidun stooreja --33 Stadin Slangin kamoja --34 Myyntihinnasto -----------35 Mutsi on Bestis-----------36 Veden kieltä Stadissa-------"----37 Stadi froogiksen vastaukset-----38 Rutinapalsta----38 Jäsenhakemus -------38-39 Karin piirros-----39 Kloddit funtsaa --39 %H@CgHffiffiffiilhfi $e on Stadin rnastis mesta. H. kesän avaus--------------1 B Gamlat leffat--------------19 Gamlat anonssit--------------------1 I Stadin Kundi---------20-21 Stadin Friidu----------22-23 Stadin Junnu---------24-25 Sautskin palsta----------26 Stadin kummitusjutul ---27 Minne mennä Stadiss a
050-550 5706, m ustopertti @hotma i I . 4 STADIN SIANCI rv on P[RTJSTETTU / i 4"s.3 sss Yhd istyksen tarkoitu ksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen.sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen, HÅLå-åTUS Pu hee njohtaja Lasse Liemola puh 050 585 BgB5 lasse@liemola.com Varapu heenjohtaja Hannu Heiskanen puh. ku rvi nen @el m io.fi Mikko Seppälä puh. te rvo m aa@kol u m b u s.fi Erkki Nordberg puh. 040 567 1404 moseppal@helsinki.fi Pia Snellman pia.snellman@kol u mbus.fi TOIMISTffi jm TSILAR!ru T#gMäTUS Hämeentie 67 00550 Helsinki puh (09) 774 1041 toim i sto@stad i nslang i .fi tsi la ri @stad i nslang i.fi www.stadinslangi.fi TOIMISTO AVOIhåru& tiistaisin ja torstaisin klo 14-17 wffiffitu&ffiffi ffif€ffi rger#åtuäåTTAJA Pertti'oPemu" Mustonen puh. Shungataa kimpa$a, smaagataa gutaa safkaa, saunotaa ja tsimmataa. 040 506 0954 raiia. Ilmoittaudu ajoissa, että mahdut messiin. 050 344 81B0B PAINOPAIKKA F,rcm Oy Vaasa HÅLtä,KUS ÅffiT O Lasse Liemola Puheenjohtaja Hannu Heiskanen Va ra pu heenjohtaja Cata Mansikka-aho Jäsen Erkki No'tlerg Jäsen Pekka Kurvinen Jäsen Pta Snellrnan Jäsen llmari Jokinen Toimistonhoitaja, hoitaa myös yhdistyksen jäsensihteerin ja sihteerin tehtäviä. 050 431 7123 enordber@welho.com Mikko Seppälä puh. 0400 428 325 hannu. ka rvinen @el isa net.fi JA$ffiruffiT Erkki Nordberg puh. 040 567 1444 moseppal@helsinki.fi TAITTO ja SIVUNVALMISTUS o'OlliBull" Anikari puh. vietetään kliffa päivä Långholmenin saaressa. Mikko Seppälä Jäsen O4-$#{tr/}{6*; PER'f{iJå JA KULTTUU RIY HOISryS YUOPFS TA 1 995. 046 B1 1433 katri. mansikka-aho@ ed usku nta.fi Pekka Kurvinen pekka. heiskanen@htppalvelut.com Taloude n hoitaja Kimmo Karvinen puh 050 512 5077 * ki m mo. ilmari.joki nen@stad inglangi.fi MtrJsS}7å-tr 7.8. co m TSILARIN TOIMITUSKUNTA Toimitussihteeri Kari Sautero karisautero@netti.fi Raija Tervomaa puh. 050 431 7123 enordber@welho.com Cata Mansikka-aho puh
Yffiffitu&ffiffi ffii€# Pe 4.6. Kuvat voi lähettää myös CD.lle tai DVD:lle 5 Sla ngi ry:n kofisivuilla tallen nettuina. Ravintola Arthur, Vuorikatu 19. Toimitus. klo 14 Stadin Junnun ju lkistam inen Kampin Keskus 13-17.G.2010 (spv) Matka Liettuaan Kiertomatka: Ta llin na-RiikaKa u nasTra ka i-Vi ln a PAMAG-matkat Gsm 040 5221 91 HEINÄKUU LOMAILLAAN ELOKUU La 7.8. Ke 11.8. klo 18.00 S!angiristeily La 12.6. Resoluutio: 300 dpi:tä säh köpostioso i tteesee n : tsi lari @stad i nslang i .fi Va lokuvat toimiston osoitteeseen. klo 13.00 Arthurin lou nasta paaminen. TIEDOT TAPAHTUMISTA SLANGIKAMOJEN ESITTELY JA TILAUKSET . TI LAISUUKSIIN ILMOITTAUTUMINEN JÄSENEKSI LIITTYMINEN TIETOA YHDITYKSESTå ffiNEfr re*ffirereN Tekstit: ','n'orC + muut tekstinkäsittelyohjelmat sä h köpostioso itteesee n : tsi lari@stad i ns lang i,fi sekä printit ja konekirjoitusliuskat toimiston osoitteeseen. klo 13-18,00 Päivä Langholmenissa. Espan lava LA 12.6. :!i airtt :ii1) a;q i,$i :+i; ,;t$t .:.r;1. Printit myös mielellään disketille tallennettuina, Käsinkiryoitettuja tekstejä emme julkaise! Kuvat: JPEG, TIFF, EPS. Ravintola Arth u r, Vuorikatu " I Tsekkaa elokuun Slang itreffien aika ja paikka Slangin nett saitilta SYYSKUU ke 15.9. klo 12 Stad,n Friidun ja Kundin julkistaminen. Syyskuun tapahtumista tarkemmin seu raavassa J A S E A{ P O S T r A Sfadin omilla . :i$..j ':!::t .:l.t tts1 '' .....,'..''.....""'.''',..',:.i; KESAKUU Tsilarissa. klo 13.00 Arthurin lounastapaami nen . Shungataan kimpassa, smaagataa gutaa safkaa, tsimmataan Ja saunotaan. llmoitukset: P D F-m uodossa osoitteeseen : Valmistamme myös tarvittaessa ilmoitukset
Stadin kundiks tuli PETER NYh,lAN tei((ar:si tuttu "Uutisvuoto"proggiksen sanavalmis dumari, neljännen pcl',,en staCilainen, jokaisen mutsin toivevävy. Ossi Ahlapuro, OlliBull Anikari, Cata Mansikka-Aho, Lasse Liemola, Tuija Rantalainen, Olli Ahvenlahti ja Sibelius-lukion kamarikuoro Marjukka Riihimäen liidaamana sai monet öögat kosteiks. Kin'rpas sjungatti kevätvirsi slangiks "J0 pukkas glaiduu aikaa" ja muit gamloi ja kliffoi biisei mutsist. Messis oli myös kolmekymment slangilaist jeesaamas järjestelyis, Kaikille megabuli tänks hyvä veto! STADIN FRllDU, KUNDI JA JUNNU julkistetti Es:a^ ?,a a Stadin slangin omaa proggista oli lavalla klo 10 a,*.2€" Eka<s sruias PURKKIORJAT Rytminen kierto-orkesteri , niicer ilrusa oli glaiduu ja rentoo lysnattavaa ja sontikoiden alla stondaava jengi nautti selkeest kundien musasta. Staroill ja yleisöll on makee fiilis ja adrenaliinii on erittyny sekä estraadilla et permannolla. Hki Iähtö ma 2z.tl 'p'ä "24,1 itt' Sagga oli niin gutaa, et Antsanki munnari aikaa bosessa, vanan. r,-: i i .!, ' !J' j,, lJ i ,'-',./ , --oJ llant leusdi ri lrän 1öötr t] i Iasse.liemola@liemola.com. Valituks tuli JUHC VALTONEN, 17v figelii skulaava jangsteri, jost venataa kansair,räiisl megastaraa, Juho ja frendi ALEKSI KOTILA skulas kimpas närt:ks er^giile kuinka kaks figelii soi Espan estraadil Stad in kesässä Stadin friiduks tuli OUT| PAKKAN EN dekkariskrivaaja, joka dallaa tseboil ympäri Laruu ja skrivaa stco'eja elävästä meidän stadist, jokainen plugg aaja tsennaa ne rnes:al cist Outi skrivaa. SEL R/MVAT \RTHURIN LOUNÅS T{PAAN4I$:Eft Lunssitreffien jengii poseeraamassa, Ku ve^s:e" st tsiigaa, ni ekana stondaa bamis-Lasse, sit 'a'a ts {t, Antsa kuikuilee taustalta, hotlan booss' r3, .a -3o" geris smailaa Skutsari-Hanski, ke 11.8 ke 1 5.9 to 1 i,.la :.:.:.:::.::i:.:t:i: j;.::.. Slangin hallitus oli yhtä lukuun ottamatta stagella Ekaks sjungattii kimpas "Niin gimis on Stadi", Cata, Mikko ja rnä liidattii, Eki, Hanski, Kimmo ja Pekka oli taustakööris ja koko buli jengi sjungas kimpas, niille oli dilkattu sanat. Hanski, Stadin skuts ari 1a meidän varabamis, julkisti Stadin Junnun, mä sain kertoo Stadin friidun ja Cata Stadin Kundin, Blummat dilkkas Mikko ja Kimmo, Eki ja Pekka luovutti plakaatit Jälkkärit oli perinteisest Espan kappelis, jossa HCK-ELANTO sccnnssas meille kaikille kakkuborkat. Slangiiengii oli messissä ihantlinJsti. ''$f?ifi-Fr .tf -'. klo 13.00 Hotelli Arthurin raflassa. j..i..:.:.:!1. Buli tänks taas kerran Jengin palaute on ol , ::s: v Si kaveri mun facebco< ' -J,,"','a veto! ( -za *.3saa {r(c.lengille! oikeet valinnat', skrivas monl Se, I zå ,a -s ia'i iimestyy elokuussa, tsiigatkaa meidän häppäreitä ja tu lkaa messiin . Nyyaa jänskää on tulossa , Lasse Liemola Ba n'is 6 #'& sg,4/€'... HWAT "VEDOT" Showbisnekses on tapana hehkutt aa "hyvä veto" onnistuneest keikast. MUTSI ON BESTIS tapahtuma oli "hyvä veto", Durnrstsyrkka täytty slangijengist ja seurakunnan oma väki oli kybällä r.essissa, Tsyrkan oma urkuri Harri Viitanen skulas aluks oman b isinsä "Gigue-fuuga uruille Jäätelöauton teemasta Bach ir^ talaan''.Tää oli saletist eka kerta ku tsaarinvallan aikana bygatus lsl,rkas bamlattii ja sjungattii stadin slangilla, Tsyrkan oma dur rs:arpi Poutialsen Masa bamlas Maria-mutsist ja sen skidist a neuhkas välii : "HEl, KELAAvÄHÄt", sit tuli biblutekstii slang, ,.Pertti "Sartti" Salolainen pluggas STADILAISEN KYMMENEN KASKYY" ja "PAAVALIN KlRiE KOR|NTTOLAISILLE" molemmat slanginnettuina. gsm 050 58 58 985 l^ [lL)-l't] n LoluJ Eka Arthurin lunssitreffi iärkätti i n Keskivii kkona 28.1. Outi Pakkanen barnlas mutsista ja Torsti Lehtinen minnaili mutseja kautta aikojen. ke 1 7.11 ke 1 5.12 JOUt$,RtST'E-ffi Hki'iftkho1ffi*:. j jj: tj. Trubaduuri MIKKO PERKOILA veti omat biisinsä rutiinilla niinku kans Skoudebossin oma COMMANDERS GANG solisteina REIJA LANG ja CATA MANSIKKA-AHO wffi$tu&ffiffi ffifsffi 01.04.241 Tänä ,ruonna julkistetti ekan kerran STADIN JUNNU klo 11 .40. llmestyy syksyst alxaen Kaikkien olkkarii bamlaa nyyssei Maikkaril. \ u utisen Antsa bamlas skoijii läppää ja jengi skruudas magat täböiks gutaa saggaa
jos haluu Ssntrt-r Ontan rnielipiteensä. Beni födas Stadissa 1932 )a delas Nurmijärvellä 201 0. Funtsinkin. Bamiksen rooli on atna tärkee. Kl 1 siin tan itaan vi1de jengii. :: sekin On ihan _lees E i :tit :;:ttr' tirtåä veks, r ailir:'r :13 St.1rf uien kanS kaikesi trrsi.iJ:r samaa mielta. Eii n\t \ aan kaikki hyvii idiksii stikk aamaan ! Vaikka seuraavaan Tsilariin niit ehtis sit viel funtsii ennen ku bamiksest paåtetaån. j i : : :-" s::: eks) )'ioku nuo13:.1.r:l:-. Y;!: . \{ones mestas baml ataan, -'tt pitäs saada nuorii mes.1. ,iengis pysyy ne gamlat, . Vin,eO. osaa skrivaa slangi 1.1 :: 1l ._._-iu tsennaa Stadii ia sen r--historraa. Mä en niit juurikaan tsennaa. Lasse skrivas Tsilaris (212010) kans , mtta se funtsii kapun roolistaan Ois kliffa pluggaa, mitä fi.urtsii ile, joita kiinnostas ru\'era bamikseks ens rundilla. Dirikan pitää sitt osaa johtaa sitä jengii Ja tsiigaa, ett kaikki pysyy nressissä ja glaidurna, ku tekee duunii samas botskis slangin hyväks. Bamiksen pitaå laks aa 1a ehtii patnaa duunii \lut ei niikåån yhdistys tietn trtr \ Aan r hen starbun shou'. Jäsenethän sen sr.ksvn kokoukses päänää. ku starbui shiftaa .'" :..n iengeihin, niinku ', -: , r. Ettei kukaan sais feikkei idiksii mun motiivei st (taas), ni tää ei oo mikään "vaallpuhe". Mutt jos :1. ett .r,sioita lrinrsrtaan kinrpesse. i '4n::,,.,:t' -& Keijo " Ben i " Benjam i nsson starttas Päits i n p rätkäki saan 20 kertaa, joista sleppas läpi 1 6 kertaa. Tasa-arvon nimes, ihan sama (niinku nuoret bamlaa). Se skrivas kans, ett ois hyvä saada jatkaja messiin tan vuoden hallitukseen. kl 1klrl:; tS. kuka se nyya bamis r ois olla niistä, kr"r siel n\t tsittaa. Tärkeintä or, ett ois hyvä tyvppi. ::' :l'.":S " päästä. Ni kaikkien ois sit iisimpää blokkaa oma suosikkinsa. ku[a vois steppaa buleihin stifloihin. ku järkätäätr jofisui. ett mus vois olla -ii:re.ta slangin bartrrkseks. Illr.'Il,Srtr Str:b -:r i tS -lf.':',,:;rään kurkkL:Lr:1. Must on yhtä tärkeetä, ; . treltei ja muuta kliftaa s ^;:r : j engin iloks. En asefu ees ehdokkaaks, vaik muutama ) stär'ällinen sielu onki banrlannu. _1.-,s :åä ir'11S1 sais r.älil triidun bamikseks. Tarvitaan kans :.i.r k-. Eka startti oli vuonna 1954 javiimeinen 1973. :1.. ett kaikki skulaa. -*;. Eik:i tante skagaa. Entäs joku muu friidu. Så,AIVGIlf/VGILLE ruYYA $!.RY samh ei oo I *# u% mikää '** ffimamis! .t U t4 *H3"qj:LtAJLorr,riLE= i trs 7 Prätkälegend a Keij o Benjpinsson on po ffi.'. TS!LARI 3/10 Slan'eii engin bamlausdirika Lasse skrivas jo Tsilaris 5 2009, ett aikoo shiftaa bamiksen mestasta tån kauden jälkeen. , -:-> :rr. Wi:t '",ÅÅ:",,. ffiF OTTAA OSAA IAHEISTEN SURUUN.. lllltt tsennaakt-rhan llulrt täsenet paremntin. .':: t-rr slangist innostunu. Se ett viittii fluu daa yhdistyksen asioill a ja tsennaa starbui eri mestois niinku Lasse, on yhdistykselle tosi hvr,ä. sielt jengin i ;:. \';:^.,-'iS ir. \lä diugren sltä. Mutt oikeesti, en oo siit me stasta koskaan haaveillu
9 vuotta amatöörinä ja 13 vuotta ammattilaisena. B Sten "Stepa" Suvio kuuluu sarjaan "wanhan ajan herrasmiehet -jollaisia ei duunata enää". Stepa oli eka suomalainen knekkailun Olympiakultamitskun finnaaja vuonna 1936 Berliinissä. 25.11 .1911. E/ I f E t f I J J f Yffiätu&ffiffi ffif€ffi rryryryw%A bÅffiffffi *s*S-ffiffire"reffi* Sten Suvio, nyrkkeilijä ja h Sten Suvio syntyi Hannilassä, lähellä Antreaa. Ekan bograusmatsin hän otti Viipurissa toukokuussa 1927. Stepa otti aina borsan päästä, jos samassa hississä matkusti naisia. Stepalle myönnettii Nyrkkeilyn suurmestarin arvonimi. Kaikkiaan matsilistalla on 269 matsii, Ammattilaismatsei 48, joist finnauksii 36, tasureita 3 ja 9 kertaa tulidaijuun. SM-hopeaa vuosina 1g2g ja 30. \Y . Stepa finnas olympiapronssimitalisti Bruno "Brynkka" Ahlbergin kaikissa viidessä matsissa vuosina 1933-36. 1941 kranun sirpaleesta vensteriin handuun ja menetti peukalon ja sirpale vioitti samalla kahta sormee ja kämmenlu ustoa. Suomen urheilun kultaisen ansioristin hän sai vuonna 1972. r Stepan erikoisaseena oli räjähtävä vensteri koukku jolla hän knokkas ketoon vastustajista jopa 85 %. Hän varttui ja kävi koulua Viipurissa. Stepan elämästä 22 vuotta kului bograajana. --l . Ekassa maaottelussaan 20 kesänen Stepa bankkas kanveesiin Svedujen jengin "kovimman" knekkaajan,Pelle Edlundin. 5 maaotteluu, jotka kaikki finnauksii. Stepa oli Suomen mestari vuosina 1933, -34, -35 ja -36. -l+ r\:q -\,6' Q-t ry*. Ennen Olympialaisia Stepa oli ottanu 147 matsii, joist kansainvälisii 29 1a niistä hän finnas 22. Stepan menestys matseissa perustui bulilta osin vensterin handun stydiin käyttöön ja on väitetty, että osuus olis ollu lähes B0% lyönneistä. Amatöörimatsei Stepa otti 225, joista finnas 242. Stepa haavoittui jatkokrigun aikana v
Toisin oli Stepan aikana. mafti Aho ja Mauri ruonalä. Lukuisista yrityksistä huolimatta duunia ei juuri kotimaasta löytynyt. vaan myös ete_ lä m aalaisen nopeaälyinen heppu. htlyohernmin opin bonjaarnaan käsitteen "karisma" ja tsennasin et tässä starbussa olijust sitä. Aikanaan, kun oli tapana järkkää Eurooppa vastaan Amerikka maanosamatseja, oli Stepa ainut pohjoismaalainen, jolle suotiin Euroopan jengin koutsin näyttävä duuni. oli Stepalle kiitollinen. koko hänen elämänsä ajan. "t'-;*Stepa Suvio palaverissa maajoukkueen kanssa, ennen Ruotsi -maaottelua. Seura oli pffinyt Sten Suvion. Stepa tarjoutui useaan otteeseen antamaan tietotaitonsa Suo_ men Nyrkkeilyliiton käyttöön, mutta edes Stepan kirjeisiin ei katsottu aiheelliseksi vastata. Muualla Stepa oli arvostettu bograilun asiantuntija. Myös isä Yrjö ja poika Harri piitulainen, ol ivat Stepan koutsattavana.. Kuvassa vas. Hänen paatoksellinen suhtautumisensa rakasta_ maansa lajiin ei saanut aina suinkaan ymmärrysta asioista päättäviltä aikalaisilta. Opettihan Stepa lngolle sen iskusarjan jolla tämä voittii ammattilaisten raskaan sarjan mestaruuden Floyd Pattersonilta. Opettelin sil.:loin pugilismin kikkoja ja skabasinkln poikasarjoissa nle_ nestyksella. Tuon mitalin molemmat puolet tulivat dilkkaamaan mielipiteitä hänestä. TSILARI 3i1O "Vasen suora pitää työdä salaman nopeasti, kuin cobra iskee ja napeasti palata samaa tietä takaisin". Stepa ei ollut ainoastaan no_ pealiikkeinen. vuoden 1936 Berliinin Olympialaisten knek_ kauksen välisarjan kultamitalistin, pitåmäå meille kundeilfe',tekniikkakur:ssia. Siinä åi1ässä oll jotain outoo. Tärnä kohtäffinen oli ainoa kerta kun tapasin Stepan livenä. Hänet leimattiin isänmaan petturiksikin, vaikka juuri isänmaa petti Stepan. Paradoksaalista oli sekin, että vuonna 1gS2 Helsingin Olympiakehån kulmassa håaräsi Svedun knekkailujengin I Teksti: OlliBull Anikari Fotot: Urheilukirjasto koutsina vuoden 1936 Olympialaisten kultamitalisti, Suomen kansalainen Sten Suvio. vlerasta 1a melkeen pelottavaa. Stepan olemus herätti varrnaan aina nuomroc m ssa hän sitten iriikkl.lkin polakkren suk-a sekottuneena kaqalaissveCulajsuuteen, stikkas ou_ don mausteen tuon miehen vil kkaassa persoonassa. \ Stepa otettiin avosylin vastaan naapurimaassa Svedussa, jossa hä n toimi maan knekkailirn paar<outsina yhdekyån vuotta. ,*yttr jotain "bulimpaa' siinä kohtaarni#a oli, koska en ole siitä toipunut vieläkään. jossa *reffasin Stepan. Olli Mäki. lngemar "lngo" Johansson mm. Väitti vikkelä_ liikkeinen, nopeesti bamlaava tummafledanen starbu. Sten Suvion etämän stoori on paljon bulimpi kuin tan jutun puitteissa on mahdollista skrivaa. jonka feisi oli melkeen ruman kaunis Hepun klyyvari oli skafrafin, vuosien varrella buiin xokoel_ man suona ja koukkuja. .gotka oli rnuov,annu sen omituisen malliseks ulkonemaksi, muuten aika slirnmissä lärvissä. Hän oli kuitenkin "wanhan ajan genile_ man' jolla oli aina tapana his_ sissä ottaa borsa päästä, jos samassa kyydissä oli naisia. Stepalle koko elämä oli nyrkkeilyä ia nyrkkeity oli koko g a rna. Stepan suhtautuminen elämänsä buliimpaan rakkauteen nyrkkeilyyn, oli lähes tieteellistä syventyrnistä 'alan saloihin. Stepa oli kuin etelämaalaisen mentaliteetin suurlähettiläs härmäläisen jurossa sielunmaisemassa. Silloisen nyrkkeilyseurani, Helsingin Tarmon järkkäämä poikanyrkkeilijöiden valmennusilta oli se mesta. Epäilemättä hän tsennasi myös naiskauneuden päälle, olihan Stepa neljä kertaa viral_ lisesti aviksessa ja sukulaiset olivat alkaneet nimitellä vairno;a "sohvatyynyiksi". Nykyään eri lajien suomalaisia koutseja pidetään hyvässä kurssissa, kun ne on duunissa ympäri maailmaa. Miehen, jonka koko elämänduuni oli nyrkkeily ja sen kehittäminen, oli siis tsögatt ava duunia muualta. Legendaarisen raskaansarjan arnmattiny,rkkeilyn rnaailman mestan Archie &{ooren nekrologin kiryoitti eräs The Ring -tsaittarin amerikkalainen nyrkkeilytoimittaja sanoin: " Kukaan ml'es ei voi rakastaa ketään naista, niin kuin Archie lvloare rakasti nyrkkeilyä'i Stepan kohdalla ei voi käyttää yhtään tievempäa ilmausta. Kuulin ekan kerran elämässäni tuon starbun nimen ja sain samalla tietää, et ukko oli finnannu ekana suomalaisena knekkaajana 0lympialaisten kultamitskun, jcskus ennen kriguu. Stepa tais bankkaa mut ketoon tu o I loi n -loppuiäks-en i
aika kliff a lehti j oka skri\ aa palj o futiksesta la lätkästä muuten. Ja siellähän on alna kliffaa. No. Sitten me r-ähä nrvrtsinä dallattrin himaan p ä i n .. Kyl rnä sen tsennaan, et Roihiksessa ja sielläpäin on sktrlattlr pesistä, ne giltsit on \"1ss1ln finnannu jotain mestarLruksiakin. Siis aina. lii Pesistä Stadlssa -miksi ihrneessä. Emmä muista siitä matsista, miten siinä kävi, mut sen må muistan et PuMu sinä vtronna finnas Suomen mestaruuden. 10 Yffiffitu&ffiffi ffid-ffiffi Teksti: Bubi Asplund @R Ehkä Beni stikkas mut ts) gellä himaan, emmä nrllista enää. Mä meinasin saada slaa._ein ku mä yks päir ä selailin Ijrheilulehteä. ku se ruli himaan sieltä lenkeistä. Se on aina kliffaa barttlaa skeidaa vanhojen gailtoJ en kanssa. Se oli Beni. Mun mielestä aivan kreisiä tou hua. Sit vielä jotkur flekkaa ja jotkut vaan haavottuu. Se oli ehkä vtronna 72. Tosin sita tehdään vuorotelle. Sit mä oon tirntsannu sitäkin, et se ei oo oikee redii, ku j otku saa olla inessä matsitt aikana. Mut, sanokaa lnnn barnlanneeni, että ei Stadilaiset ota pesistä r-rnrakseen. Mehän t ltiin r astakkaisilla puolilla kentsLlLl. Se mikä er ttrulle tos pesiksessä kanS otr allennttt ou se. \o. siinä vastustajan jengissä oli yksi kundi joka huusi: \4oi ! Et sä muista mua. Jönde oli syntynyt Stad issa , 14 .7 .1945 . Kuka ois uskonu, et Stadin futispyhättöön tuo daan pesisukkeleita jostain landelta. Mä oon joskus funtsannu. 3os se oliki kunnari. et kui se Tahko tonrnlosen pelin kekkas. No kerran skloddina mulle satfu tämmönen tapaus: mä dallasin ihan rauhassa pitkin Kaisiksen rantaa Ja mun frendi Beni tuli vastaan. Mua ei oo koskaaan kiin nostan u noi extremelajit, niinku joku basejumping tai thaibograus. Se on ihme laji se pesis. semrnosta peliä ne toiset hakkaa. Sehän on junttien laji. Jönde oli stadilainen, jolle perhe, Stadi, frendit, brankkariduuni ja futis oli elämän bulimmat asiat. .r7 STAD E h-{ B ffi[.{ KffiR[ J #ru il E DffifuAS Stadin brankKar , ylipalomies h,lartti Juhani Silvennoinen skulas viimisen matsinsa treeneissä Ka pylä ssä (Raviksella) 16 5 2C40 synnyinkentsullaari Hiekka slyyttas Jönden tiimalasista rakkaan harrastuksen, ja brankkarifrendien ympäröimänä. Matsin tälkeen me Benin kans mentiin sit Lintsille. Mä en oikeesti tsennaa ku yhen typerämmän niin sanotun urheilulaj in, ja se on tietty ravtt. et miten siin rrittaå niitä skulaalia, ku j otkut luudaa himaan ja jotkut delaa kesken rnatsin. Mikä on sää1i. \1-'i .-''li:r e: nla en oo lysnannu ihen kunnolla. . Mä funtsasin, et mitä toi niitten höö,_seri pakki huutelee, ku mä itekin siin matsis skulasin höögeri pakkii. Ookattiin ruoristoradat i a bostonpl'örät. Joo, ffiä sanoin, tein snadin fintin, bvvrin Ja me finnattiin j otain 61 . tnut toiset joutr.rr-r r,iikoruoroon, eli pidelle tei kartsalle kait. Kunnes fl1'_gattiin ulos sreltä, oltiin kai hur,rdettu liikaa tai jotain. Mut niinku oikeita sporttilajeja, niinku futista, lätkää, yleisurheilua. Mentiin Kaisikseen tsiigaa ku PuMu, eli Puna-Mustat, skulas jotain itä-Savon tar lakeuksien jengiä vastaan. Sen koommin ei olla nähty. kär tiin \ ekkulassa Ja mitä kaikkee. Siis Se, ku tulevat metvurstit rundaa j otain baanaa... Mä oon aina digannu sporttia. Pohjalaiset tsennaa sen bettremmin ku rnä... Mä siihen, et täh, pesistä. No se Beni sai mut kuitenkin suostuteltua sinne pesismatsiin. et kuka se jtrku Gr-rnnari on tai oli.. \o, matsin jälkeen mentiin sitten Oogeehen bisselle j a naureskeltiin vanhoj a. . Josjoku Roihikan giltse istä nyt vetää hernettä neesuun ku mä arvostelen niitten lajii, niin ei voi mitään. niin siinä stondas skrivattuna, et ne metnaa skulaa j otain pesisnratsei a Finnair stadionilla. \ {itä-hän sekin sit tarkottaa. Toisaalta, kuka vanhoj a muistelee, sitä stidillä öögaan... No, nykypäivänä kaikki on mahollista. \lonta r-uotta myöhemmin kun nrä olin skulaamassa tirtista Brakulla, eli Kallion Bisletiiiä. Sit se sano mulle: Et sä muista mua. Toisa alta olihan se Tahko kerran jossain batnlannu slaalomista, että "mitäs urheilua se sellainen oil, että mennään hissillä mäki ylös ja lasketaan se alas". ei i rlikka nirssä nrJtseiss.i 1t-rkLl flLtudais r aik ilnr;.rSI.r snragr"rLr :ai bissee. Kauheen suuri saavutus. Sen takia mä ihmettele nkin. Sil oli pari flibaria matsiin jotka se oli kai pö11iny j ostain. siin futisstadionilla j oka on Bolliksella. i. luudaa ja tosissaan skulaa. Et oli sillä staralla aatoksia. tokalia raksolla koutsi nosti nrut kärkeen Ja me skragattiin pari kertaa sen pakin kans boltsista. Se froogas multa, et lähetsä tsi gaan pesistä
palautteista on oikean lihiksen Sauts ki, lih isosaston vastaava apu laisbosse. 2008 ovottu korkeotosoinen spo-hotelli upeine ^:csostoineen. ieryetulioisdrinkit ' rcmioiset io illolliset ' ' :-rviftee * vedet iokoisen r sen yhteydessö ' , 5 cl tolonviiniö/henkilo :cllisenyhteydessö :-. F* d ,i tiå €r a Ia , ,1 ro& *s *åI ä.s 1"# :4 L.'\" 1 rl .u ris ah 1.6 fd ;ef u st ti nnl t4 {Y if; i0 v iit! Ll*n* rr4 *i vkv {rif; .30 I Ur mis Palk välis Parv*sffiffi flygffiffig LAHDE MUKAAN JUF]L S-:'.,::\ STADIN SLANGIN l5 -VUOTISTA TAIVALTÄ , rlr '. \'htä harmaata slödeä mössöä koko homma, pelkkää lörtsyä. Y$Htu&ffiffi ffi/€ffi 11 ffi-ffi fu ,-+rE Si =rSS =-*: S ======S =:=-=-s s =, --.= == .:: '= 'åB S +*-*t=ES. livoniotrovels.fi/tsilori € : IAHDH ffiffiffiffiffiffizu. :^-o: 340 € / henkllo Sco on v. Sit hän vielä kaipas lihikseen rapeata kuorta ja vähäilmaisen fudisboltsin muotoa. ei siis r alnrista sikanautaa. 21 .10.201 (5 pvl Motko po ketti sisö ltöö : ' loivomotkot . e$åä 1 I ql 4i &p. \)t kaikki sprogaa. rtr(VEREEN l7 . *ffier! #ffien !"r 3 3Saaduista hyvä jatkaa etsintää. * Lrtn L f,, L. Huoneet koikillo mukovuuksillo. .i\ =!\\-= Olipa vänkää saada edellisen Tsilarin lihisjutusta runsaasti palautetta. bussikulietukset ' moioitus 2hh . \iin olikin, mutta tsiigatkaa rnitä nykylihiksissä on. Siihen tarvrtaan mr ö s hehtolitroittain bis seä. llq,li' # k*0. Hän nruistutti, ettå stattan lihiksessä oli naudasta lauhettua flesua. ihan niinku strömari on rneille ainoo oikee fisu. {, \* *s6 *& '# N$a B€$ q*s ''$ffi ffis ä å€3 aås n ilEä rffi ffi ä* Å it *\**\ 1d ir ll \Jt!å1 isen rlrjal ,6.2{ ldes. :::kettiin io lAhde motkolle ': l : ww\ /. Se kannustaa Tsilarin toimitusta jatkamaan oikean stadilaisen lihiksen etsintää. ffitre ffi{fiiffa. .*--G s-€ +BT u.*% .=-:S i-==-,-t''$'., 3,1. Vaalikaamme perinnettä eikä alistuta eineslihiksi in. 4 # '..F ,l tr It ,i,1 ,& ,n n n ,*' k l* i, b#e#-k # .:;r'..: *i qåiii. et perinteitä on vaalittar a. josko joku niistä duuneis nykyisin edes lähes entisen stattan lihiksen \eroista kamaa. snadiksi hakattua keitetn ä egr.ra ja tälteriisi ei o1lu puurcrriisimössöä \'aan J) \ inä. +e. Snadi reunahuomautus: Ei lihis sinänsä tee jatkaå 1äskiks. Eriryisesti haluan kertoa erään luktjagimman kliffasta palautteesta. Just niin, siinä missä rössipottu, leminsärä tai fisr"rkukko on suomalaista landeperinnetta, niin lihis on ehtaa stadilaisuutta. Olenkin toimituksen läskeimp åna kundina ottanut duunikseni panna vanhojen stadilaisten muodostaman lihispartion tsekkaamaan pienleipomoiden lihiksiä. Lihis on stadilaisten kansallisskruudaa
ffi-.. q .. t .R {ä qx ,: %å*i.
,:åi r,\' tj ffi:@ .:r'. * :I 11. !, ii, Sen jälkeen Stadin Slangil dirika Lasse Liemola sjungas jä bamlas ajoista, miten kaikki oikein alkoi Lintsillä 60-t,uotta sitten. Hittaat sä "r ', Stadinmeqtat # ,,,,1,u, eiÄ: PorTtiiLEi t iiiiili,:yr;tr1;;,',t,, t ilW
j oka kalasteli ostajia juoksernalla heitä vastaan ja huutamalla: "Was kar-rfen sie'l l" Sellainen kär'ttä1'tyminen oli kielletn'ä. Erikseen oli vielä torivalvoj a, j oka tarkasti pöytien sijainnit. leipomoihin o stettiin marj at torilta. Joskus kauppiaden kesken tuli rnyyntip aiko i sta kinaa. Saaristolaisr-eneet toivat rantaan tuotteita mm. kun ensimmäiset pommikoneet lensiv åt Helsin._ein Ja Kauppatorin ylitse. Mies kul jetti päänsä pääl1ä korkeata tornia rottinkisia paperikoreja. Viihdvin torilla. Hän valmisti ruokia myytär'äksi 1a hänen kaalik ååryleitään nrlti in hakemaan pitkänkin matkan päästä. \Iairen mieleen on jäänyt pö1'tänaapurit. Maalaiset toir.at hevosrattailla maatalousfuotteita. Hänellä t-rli päässään iso harsohettu ja hän ei koskaan pruhunut kenellekään nritään. Niin Kauppatorilla kuin Hakaniemenkin torilla oli orla poliisi, joka r.alr oi ettei myynti alkanut ennen kello seitsemää ja etta kaikki sujui lakien ja asetusten mukaan. iotka o1n at \larion Rungin istrr anhempia. Jos ostaja, varsinkin muualta tullut mies kertoi vievänsä hedelmat maalle. Hän kiusasi aina naapureitä, jotka olivat juutalaisia eivätkä syöneet sian lihaa. Kanannrunista katsottiin keltuaisen r.äri rikkom alla muna lasipurkkiin. joita sokeat tekir-ät l a nrv ir ät . Malmilta nrli kerran viikossa her oskuonna hapanta leipää. Tr'ö oli raskasta, koska kaikki raaka-aineet piti tuoda kantamalla torilta. \'lainoksia ei tawtttu, sillä leir.ät loppuivat alta aika)'ksikön. Kun Maire tuli Vuorimiehenkadulle, hänen tätinsä oli 53-vuotias ja Alfred vasta 36 r,uotta,ioten 35 neliön asunnossa ei ollut helppoä, kun pienessä kodissa oli kaksi te ini-ikäi st ä qlttöå. S1ks1'I1ä kotiin hankittiin talr-en varalle perunat, puolukat ja markkinoilta suolasilakat. Tätini oli hankinnoissa tarkka. Alfred iski heti silmänsä minuun ja oli täysi työ pitåå hänet loitolla. Hänen kerrottiin oler-an maratoonari. \ laire rnuisteiee. \ aista kutsuttiin S i lkkiSaaraksi. Hänellä oli oma siirtom aaja leikkeleliike Vuorikadulla. E,vi nukkui pukkisängyssä, j oka vietiin päiväksi ullakolle. Kun hän keman tilasi kahvintuoj alta kinkkr-rr.oileivän, kuului naapruripö1-dästä kommentti: "Sika sr.ö sikaa." Lihaa mvvtiin a\ oimesti tiskiltä Tätini r-rli kLrvapintainen nainen. sukuninreltään Manulkin. Tästä tuli paksua h)]'telöä, johon munat upotettiin ja näin ne säilf ivät pitkään. Vintissä oli muutenkin puoli huushollia, koska asunnossa ei ollut säilytystilaa kuin pari pientä komeroa eteisessä. Alfred knljetti rattailla marjalaatikot vakioasiakkaille mln. Pitkä ja komea ja lähes I 00-kiloinen hänkin. Hän otti eri paikoista perunoita malliksi ja pani niihin erilaisia merkkejä. Pihan perällä sijaitsi tärkeä rakennus, jossa oli pesutupd, roskalaatikko ja huusi. 1920-1930-luvulla torikauppa oli vilkasta, mm. 14 Äidln kuoltua ia isän al kohol isoiduttua Maire muutti isänsä siskon Alina Sofia Lindtsromin (os. Usein torilla kävi mustiin pukeutunut nainen. Kappeliin ja Colornbian kahr ilaan. jossa jokaisella oli oma pömpeli. Keitteli niitä kotona, maisteli ia tilasi r asta sen jälkeen pari säkillistä. Syksyisin oli silakkamarkkinat, mutta kaupan oli vain suolattua silakkaa puuastioissa ja vaspuuki a mausteli emes sä. Maire nukkui keittiössä. Sitä oli leiponut hevosen aj aJa.p ien i pi öreä nainen Mandi \ larke I in . Rouva varsinkin oli ttrpakka nainen. Turistej a ja erilaisia ihmisiä oli paljon. Marion Rungin isovanhemmat pöytänaapureina. täti pani huonommat hedelniät alle ia taisi välillä fr-rskata punnituksessakin. Mairen ura tori matamina pååttyi sinä ikirnuistoisena päivänä. Man-delin), jota kutsutti in Liina-täd i ksi ia hänen miehensä Alfredin luokse puutaloon Vuorimiehenkatu 18. Voitinki tuotiin kerran vii---kossa torille Helsingin pitä' jästä. Kun Mandin kuonna ilrnestyi torin laidalle lJnioninkadulta, ihmiset riensivät jonoksi kuorman perään. j oka painoi yli I 00 kiloa. Setäni oli heidän kanssaan alna sanaharkassa. litran puupytyissä Ingmanin viiliä , Sipoosta. Ensin purkkiin kaadettiin vetta ja sekaan laitettiin vesilasi -nimistä arnetta, jota sai ostaa apteekista. Varsinkin kesäaikaan siellä oli vilkasta. Munat mr ös säilöttiin lasipurkkiin. kun asiakkaat ostivat koko r,iikon tarpeen. Setäni oli iso mies. fi\ Tori matam i na Kau ppatori I la Maire Lindqvist 97 -vuotias osa2 muistelee inj oj en asvatti k. Erikoinen ilmestys oli myös pieni mies, nimeltåan Honkanen. Kamarissa Liinalla ja Alf: redilla oli kahden maattava sänky, joka petattiin päiväksi korkeaksi työntämälIä se kokoon. Hänet oli btettu kasvattityttäreks i isän sisaren lrenen perheestä, kun hänen isänsä oli kuollut kan salais sodassa. Suolalohta oli tarJolla puutiinuissa. että I 9l (-l-lurulla torilla nrrl-tiin mr ös lihaa avoirnesti tiskiltå. Liina-tati oli topakka liikenainen. \ iinpä hän ja hänen mieherisä päättivat ryhtyå torikauppiaiksi. Pytystä piti wffiffitu&ffiffi ffif€ffi KARI VARVIKKO ''\ rnaksaa pantti. Perheeseen kuului myös serkku Evi Helin, joka oli vuotta nuorempi Mairea. Yksityisyydestä ei ollut tietoak aan. Kodissa oli yksi huone ja pieni keittiö, jonka ikkuna oli katossa
Aina joskus joku kavereist dyykkas kympist maga edellä ja sit tsiigailtii sen punasta magaa ja funtsattii, et on se kova kundi. Sit ku knekkaajat oli smiitannu vek, oli meidän kloddien vuoro häslää kehässä. Välikkönade oli sem,mcst hippaa, jota brassattii hyppyaltaan ja 25 n"etrin altaan välises 5-6 rr'etri i levees aukossa. Loppukesäst me böllittii evaät messiin Kumpiksen tredikast, mennen tullen. ku dilkattii näytteinä Usein broidin kanssa böllittii himasta Katin. joka keksi "härvel i"-r"t i m isen hypyn. Kurkkui, porkkanoit, retiisei, mansikoit ja fiblu i. Lankult oli kliffa dyykkaa )a duunaa tem ppu i. Se kynttäs suklaa pari kertaa altaan mitan ihan iisisti. Askin talli oli duunannu Kumpikseen kesätreenimestan niille. Tosin en mä sitäkään jaksanu koko altaan mittaa, mut mä vedin täysillä puoleen väliin ja jäin sit kellumaa ja tsiig aa, et näkiks kukaan. Välil sattu stottiks i i ku molemmilt puolilt kundit dyykkas sa maa n a rkaa n ja knuburat osu vodan alla yhteen h'litää fitimpaä ei kyl kcskaan sattunu, eikä kukaa hukkunu -onneks. Kumpiksen uimala ja Blobika,tai Mustis, niin ku silloin sanottii, oli mestoi mis vietettii kesiksii kloddina. 6 wffiffitu&ffiffi ffitsffi Kumpikses tsi mmattii kesikset. a*Päivät meni välikkönadee brassates ja nahkaa brennailles. Paitsi fl edassa, joka bläntsäänty grööniks, Värsinki semmosil kundeil jotka oli ihan blondei. Noihin aikoihin Härmässä oli tosi kovii amrnattibo kraaj ii . Simmarit, i ilmmElit 'R:,. Kisattiin siitä kuka kynttää suklaa pisimpään yhdel henkosella. 60-luvulla dyykkaajien kunkku oli Hemppa Vasenius. Siihen aikaan Ku mpikses oli kummallisii oordereit, niin ku se, et kloddit ei saanu mennä yksin bastuun. Mä en kyntän ny edes allasta päästä päähän. Kumpis oli kliffa mesta viettää kesiksii, vaikka fillarista saattoi häipyy satula, jenkkirauta tai joskus stongaki. Välil dyykattii kenroksist tai lankulta. Kumpiksee tsorattii Valkast kavereiden kanssa fillareil heti aamulla Kumpiksen tredikan kautta, "Kuppalan" snadin joen yli Limingantielle. Mä en vaa hivannu. Venttiilit otettii kuiteski aina messiin ku mentiin tsimm aa. Sielt bregubuidust slumpattii pumppernikkelit tai skämlärit evääks. Klodd ina sitä jakso tsimmaa )a häslää tuntikausii, eikä tuntunu missään. Nurtsil skulattii peffistä. h'leidänkin kaverijengist melkeen kaikki kuulu samaan kretsaan. Yks Arska, semmonen hylkeen muotonen manne, oli kova suklaamaa. Se ei kyl ollu mun laji ku mä olin niin stubu. 25 metrin altaan toises päässä oli kilpatsimm aajien dyykkauspallit. Ku luftis oli galsä, ni oli kliffa dyykkaa altaaseen jossa voda oli rina21-23 graadii. gilmmarit j4... Hemppa oli meidän idoli jota matkittii, kuka mitenkin osas. .1cita kundit oli ottanu ditkattavaks. Kokkosen Pekka ja Mauri Backman oli kovii kundei kippaamaan ja jengii oli vildesti tsiigaamas niiden treenei. Eka naCe valkattii sillai, et kalkkil dyykkas välikköön ja se kuka oli vikana vastarannalla, jäi nadeks. 15 Välil skulattii korista. Toinen idoli Kumpiksessa oli siihen aikaan uimavagena, kundi jota sanottii "Sartiks". Semmosina päivinä ku regnas ja oli frysis blosis, ei muuta jengii just ollu, paitsi kloddei. Joskus eväänä oli Corn Flakes näytepakkauksii. "MUlEpÄar PorrutLEE' 2=.^\ l\ -,/. Mä tykkäsin tsimmaa perhosta. No, sen kyllä tsennas, ettei altaan laidoilt saanu dyykkaa, vaan altaiden päistä. Naden duunii oli koskettaa jotain kaverii ku dyykattii välikköön Ja sillai nadeks tuli se, jota oli koskettu. Nykyään se heppu tsennataa hela Härmässä Pertti Salolaisena. Mä en ikinä dyykannu kympistä. Niist oli kliffa dyykkaa, ku silloin kynttäs su klaamaa paljon pitempään Joskus pidettii su klauskisat. Bulirnr-nln nIit kai skruudaltii ite. Olli Mäki ja Luukkosen Ripa oli euroopan kunkkui omis sarjoissaan. Siina piti tsittaa hanuri nurtsissa ku nade koitti osuu boltsilla peffaan tai muualle kroppaan. Nyt ku uimastadikaki on öpnattu, mä rupesin minnailee kloddiaikoi. meidän bokserin, koirankeksei evääks. Teksti: OlliBull. Kumpikseen mentii aina, vaik stikkas vod aa. Sartti oli komee kroppanen bodari, joka tsimmas la skulas vesiboltsii HTU:ssa
'Reisus Helsingis' Affu skrivas snadisti liiotellen miten Stadin menomestois kohellettiin raflast boseen ja bä ks: 'u:&€ddt*' gir,ili : i r . Ku se oli aika hyvä siinä ni se alko stikkaa keikkaa vähä laajemmal säteel. Jatkil oli 1 909 )a 1 91 posketon suksee ympäri Härmää. Sporttaajien ja raksajengin bileis se skulas skebaa ja shungas stygei mitä se oli plogannu Sveduista ja väsänny ite. Siin vaihees ku se stikkas lusikan nurkkaan, htirmäläiset polla raund tsennas sen biisit. ,', I ktfit pmm,ss"si irf i l''r'rf it*i sescs'u ,4$s* s"ri / lr ';, ,. Ei se vissiin Affun moka ollu, mut ei sil karseesti ollu duunei sen mällin jälkeen. stsss€*tse $". Onneks Afful oli iha omat kuviot ku toi sille fyrkkaa. Sit 1907 kävi semmone fitti juttu et yks talo, mitä se oli just byggaa Brunssas, meni nurin. SsW ffi lHd:?ffåT Tällai Affu pääs vähä niinku vapaammin tulkitsee niit biisei. .** €S.: i.is'#r llt H*fsJ ffsä-sscpu €€*:ss ls frl rusårs. r'i ni:::itn ktrisg sSil ttJil"f{ SIllif i:$Fs:E$3€, e lf I yy';rf tt f t r-'ti SsätrgSgg' tl-lr','t,'iilt', Saku Juuri-Ojan kanssa ku skulas pianoo.. Se oli Jyryn turnareiden treenari (eli telinevoikkaajien val kku) ja skabas itekki. tI:: 514g,Sr"ja biisinvuott& sit""riiirffi#ffi:, Tanner '=';'''.i"ffi&'B 4I I 2 7) . ,',lltr?SfugP'mdgf, $ $s";i;l /,"r*,s,1 ; ! I t S, .\t.. AffH ' ,'skrivas stygensä, jos ei ny slangiks, ni sta-_ futaisel gartsoten kielel. n-'e .ffidis bamlattiin väriäst mut dissattuu sekakielt, jota kuitenkaa ei ois saanu käyttää ku olis pitäny vaalii yl'eiskielt tai edes noit bondem u r1eit. los alk** iltuu inlkm4 sielt' tulless' t,ösrTlttåå, #ps åcsss?i T' fi ikk * "ss€ s€:såg."'fn-fuse å-**q-åF#*]ssr/ / k i i r d ff*it*.i. Affu hääri raksoil ja pluggas Teollisuusskoles ittensä raken n usmesu ks. Sit se teki viel nii et se stikkas maniskan nauS .€ryu P# T"SHL&ffiä ffi/Sffi &Fwpw#w ffi Ss€sss€#s€ *T ffffffwK@ffi "kIinä mstk*tt teut kurt .f nksnn, nin' Ittrcikseni Alppilaan, la liemen otnrt ltiutert, kint "t,ästirti" knnnntttr*. Affu oli Stadin kundi, se budjas snadina Kampin Gresan duunarikortteleis mutsinsa kanssa, fatjaa ei ollu. " ,';'' €n leipäheitto oli ,',kupletti eli huulmorise puljo mulltaki. "ff{=\s' u€ f ," [i t t d qI] f's å.Fe*r #.s,c s#Fsff#ff$€$ss€ å
Afful oli tuberkkeli kurkus, ei sen ois kandenu enää rundaa ja shungaa nii paljo. Se skrivas Jenkeis budjaaville härmäläisille kaihosii stygei Härmäst Ja Stadist, et miten nasta mesta tää on. Siel tokakerrokses oli sellane Helikonnimine tirra mis jengi tsittas dokaamas ja tsiigas samal proggist. Sit oli cancan-mimmei ku sanottii "potkijattariks". Alfred Tanner (wsoY 2009). vaik noit grammareit oli siihe aikaa viel aika hintsusti. Ja yks Virginia Sarin vislas, se oli sen duuni. Mikko Seppälä stygensiil jos ei nv slangiks, lglffsz... Osa jenkkifinskeist tosin urputti et he tsennaa jo nää Affun biisit ja vetää ne ite paremmin ku Affu. "Hör du Lindquist, lfir du sapperment, -ljn ouelle Hotel Kämp, Ress istuupi student". Affu teki omassa showssaan vähä kaikkee: shungas, tsoukkas _ ja imitoi, steppas, heitti volttii, vääns naamaa. Kaverist tuli nii suosittu, et se joutu heittää vähintään kaks keikkaa kerral, et kaikki pääs tsiigaa. Tän sistan jenkkirundin päätteeks Affu pu rkitti New Jerseys plattoi. f:I isät: ,. Samal se julkas stygei lauluvihkoina ja shungas studios levylle. I ,l ''''l I , r:l :ii1:' ,*s,.1. Sit sen kakun piti jäähtyy ennen ku siit duunattii muotti jolla savikiekot prässättii. s e ås' .s'5g3 FF€s€ ggsa gs.årase tf d'd=dE g€gFs "Mä oon skrivannu suomeks Affusta kniigan Hauska poika. Tanner oli paitsi eka poppistara ni myös ekoi suomenkielisii Stadin ylistäjii. Affu kelas samaan tapaan niinku se skrivas 'Pilanlaskijas': ";l€epeåg fs;fr fl.=ssesc sffd,. FFsdsdEefcller s€ tere&cseecäåå# #s's' eS*rusrr f$.€ Fee$pr**= F€#"ffssä JiT e;erfuss gs -fu s#r; t f re i€ f,s:#dg t uår# st-*, Seggs€ sJsdrresä *re 5e;Fse"f f< gs gs psr: Jr; e.'Fe gPse g I'se g sg. Meyerin Kentucky-fiilistelystä'Tuck me to sleep': Affir skriuns "Sid#Ff€€. Se Helikonin homma slyyttas sitte 1913 ja Affu rupes rundaa oikeen olan takaa. Y$Htu&ffiffi ffi/Sffi Tossa uudenvuoden 1911 kieppeil Affu buukattii Kämppiin vakiartistiks. 17 Se tapahtu viel vanhaan stailiin, eli pelimannit koitti skulaa hissukseen ja Affu shungas lähempänä semmost äänitorvee. Karseel hosiksel se bytskas kledjut kulisseis ja paukkas taas lauteille. Eli yhel otol kaikki sisään, sit valkattii se veto mis oli tullu vähiten stiplui. Affun ääni ola 2}-luvul jo mitä oli, ei siit ollu paljo jäljel. Siihe aikaan leffatirrois eli leevandeis oli näit liveartistei ku shungas, vääns naamaa tai skulas munnarii taijotai kannelta. Toises huonees teknikko polki sellast sorvii, mis vahakakku pyöri ja äänen mukaan vispaava neula paino sen musan siihe vahaan. -pF€$,$€d #p€ pecesf5g tt i itt å r;F"ss sg"dprcm# ttt i ss' H€fscjse&e af#däF€ kos tc ikko/rr. W. Toka rundil 1924 sil oli meges oma pianisti Wenne Wiss ja Kosolan Antti ku veteli kurtul jorot aina keikan jalkeen. Biisin 'Anna mun uinua' Affu kääns G. Lesatkaa sielt lisää, jos aihe alko kiinnostaa. Täl toka rundil ku kesti puol vuotta se heitti sata keikkaa New Yorkist Chicagoon ja Seattleen. los alkaa mun jnlknrt, -sielt' tulless' oiisdlttää, On kuski aaikkc "sltuski", ioka Esqtooseefi kiirehtää. Eka rundi jenkkipianistin kaa 1921-22 meni myttyyn ku kommarit ei jeesannu sille haaleja. 'L Niis biiseis se esitti niinku eri roolihahmoi, esmes vosikkakuskii, janariskoudee, nokikolarii, pyykkäriakkaa tai Frelssiksen muijaa. Yks ehdoton hittibiisi oli Kulkurin valssi (1 91 6). Affu teki kaks rundii Jenkeis, ku siel budjas siihe aikaa nii paljo finskei. Affun oma hima oli Runa 6b. Kuplettilaulaja J. F€s#jfl#stsa*ESwr I i epr e i ll d s'i $sete.*pe s##;sf ttiitt s rrlorssse, peeepe k*dikkfifitt sd.$$r Fc*€a;c is' idört, #p€ $s,s$äeds åsy lkentttr.n F -. Yhes biisis se olistuidu ku vaa biletti stuiduskaboje jälkee: "l4ittä rrtntknt teert kun iaksnr, ilitt' huuikseni AlTtpilttn, la liemen otnn piutert, kun "uästirti" ksnnattsa. Mut se halus vetää täböil loppuun asti. Pianisti oli täs vaihees Pekka Jurva Kottbyst (nykysest Metsäläst), sen pikkubroidi Matti Jurva muute shungas myöhemmin muun muas näit Affun stygei
\\i 1\ -\! '.,'. Paras kaverini sai tsupparin paikan sähköliikkeen varastossa. Uti r'äisteli puita minkä kerkis ja mä tsittasin koslassa ja tsiikasin koska koko fillari kaatuu rai prakaa. '1 n., '".. Vauhti kiihtyi, eka mutkassa meni hyvin, mutta sitten tokassa mutkassa oli snadisti vaikeeta. Uti oli sanonut että "Oli niin suuri kuorma että renkaat pamahti rikki ". Yrjön nimipäiväna päättyvä valtakunnal I i nen Ottoviikko. 17 .4. Kun me oltiin duunissa, niin silloin tällöin tavattiin stadin kafisoilla. Koffin hevos',rar Kku rit, jota skujas totta Ka Nymanin Make apumiehenaän Lehtosen Eero, ja Stadin ainoan vossikan, Rede Kuhakosken menopeli starttasivat Koffin talleilta Bulevardilta iltakuudelta.. Veljekset ehtivätkin kohtuullisesti hutikoitua viiden raflan turneella. eli Kohtuullisen Hutikan Pyhä Veljeskunta öpnas cerinteisesti Stadin kesan 18.5, karauttamalla kaksin hevosvankkurei n ka pakasta kapakkaan. kun oli pelkät vanteet ne alkoivat liiraamaan mutkasella asfaltilla ja niin sitten päädyttiin nuftsille, missa isot vedut on kasvamassa. Ottoviikon alussa K.H.P.V. Kun Uti meni firmaan takas. Uti sai Frllarin pysähn määrr ennen ratapenkkaa. Oton nimipäivanä alkava ja 23.4. Sit kerran borkalla ollessa funtsattiin jos mentäis sillä sähköliikkeen kolmipyöräisellä fi llarilla Lintsin mäen päälle ja mä tsittaisin siihen koslaan ja kaverini Uti tsörais mäkeä alas. Kale wffiffitu&ffiffi ffidsffi Teksti:Timo Pakkanen Bacchus Primus lnter Pares Eka legi Koffin talleilta oli melko stubu nakyihän perinteellisesti eka mesta, Salve heti kun porttarista päästiin Salvesta ru ndi jatku i Viisku lman Primulaan ja sieltä RymyEetun virvoittavien lähteiden äärelle. Funtsattiin että tsörätään Eltsuun päin ja tunnelista Eltsunpuolelle. Uti kampes fillaria minkä jakso. julkistaa aina Vuoden Ottopojan, jonka arvonimen tänä vuonna sai vastaanottaa toimittaja Erkki Toivanen, Kuvat: Markku Nyman (ryhmäkuva) Ari Talkamo (hepat Rymy-Eetun edessä) 5f ryr {, JI -t Gffi Jre IT ,I n -ättttrtfvf;F .'-1 " '. Niinhän me tehtiin sitten muutaman päivän päästä. Ei oltais osuttu runnelin reikään. Sitten alko tapahfuu, kummatkin etukurnit lähti vanteilta veks ja ne rneni ihan säpäleiks. Seitsemäntoista Veljeksen jengi sai matkata kliffassa säässä eikä aikaakaan kun cltiin jo "rnaatalousravintola" Ze'"c',ssa, Vankkuriajelun rnaar oi :a a Kc(aa Henry's Pub Narn((e:3r e,.on^e suhattiin perähep pee Kotr ^ vankku reiden johdatteie o a n a Stadin Kesän Avajaiset on yksi Veljeskunnan vuosittaisista tapahtumista, joihin kuuluu mrn . Sit lähdeniin, Uti polki vielä faardia alkajaisiks. porno ihmetteli miten ne renkaat on lähtenyt noin vekka. Mii sain Jillarin kun olirt tsupparina, duuni oli trtuttn muassa kuskatu mainoksia lehtiin. #,:% ffiffi tu*# ffi% ffi ffi #re #*%1 tr %w # ffi @ # @ W # fua raufr,Y*.##vm kesääm Angleterressa, Stadin vanhimmassa brittipubissa vuonna 1978 perustettu "herrasmiesten iltaseura" K,H PV. 18 Fi{{ari{la Lintsin mäkeä Mun eku dunnimestu 50 luvulltt oli Muinostoimisto SEK Bulevurdills. Kävi hyr'ä tsäkä. No. Joskus käytin borkalla, jos oli fyrkkaa
wffiffitu&ffiffi ffid-ffiffi Kuva on otettu samasta paikasta 69 vuotta myöhemmin. \'änlrneqm #*******u t'Isarilla. H frr*-l Uudenmaankatu 39 v. "fe*h**;**a* trgff,at*ax**n! Srykcin tbryFp Ffffr" 7Tr 8#. GÅMLÅT ÅI{OhiSSIT . lie pistl må*ri*p*l** mn*m*kxja vähän mnslia si*m* tänn€. Kaide on sen takia, koska Mallaskadun tunneli Hietalahdenrannasta Uudenmaankad u I le Si nebrychoffi n puiston alitse nousee maan pinnalle tällä kohtaa. 19 VaLrLraL L,e r-iLnaiset Lr'ii'at Tsi larissa 21 201 kysytti in van ha n koti maisen elokuvan "Poikamiespappa", valmistunut keväällä 1941, kuvauspaikkaa. Klo I I .30 vai *krmxxåw*x **ffinsåt. t{art #€ #t* s* ry*nfon hyvä mcsts kumm*ffi* kin. && :\ . Se on tunnistettu ja sijaitsee Uudenmaankatu 39:n pihalla. "2... 2010 Foto: Arno Soisalo &'a Gamlat railat = i On Sn}gl -{ # 4 hommä! å -g å F -*ig.i r -r. 'l'äniiiilt rie gukgg. GÅIU LÅT ÅNON$SIT, GÅMLÅT ÅNONS$IT F*t*: *y Sr:*rn** Fitnrit*+ttis*:u* Jotenki tällaiset reklaamit on snygimpii, tai ihmisläheisempii, tai jotain,., Vai mitä. *}n rrGh*uffi Tonhoquldtmr mefu Harirrttils. Klo 16 jorataan pffi*vffiårung*t* Teuvo liunrnrela skulaa ja **il*I*n crkru*xn Åupl I'uo nli. Mitään muuta ei ole muuttunut kuin kuvan alareunaan on i lmestynyt beton i kaide vihreine putkineen. iif*.r ,J
Snadisti varttuneernmat stadilaiset minnaa vielä Nymanin peltsit tuol ltikses, Skloddit Ja junnut oli duunis siel peltseil ja korjas papusatoo ja lysnas kui Nymanin lemrnut amnnus, Tää Nyrnan oli Peter Nymanin fatsi, Henrik Nyman. Lassen faila oli monta vuotta An nalan trekoolin diriga. Se oli todellinen stadifriikki Se diggas stadii yli kaiken. Wffiffifu&ffi$ ffiJ€ffi Peter Nyman on neljännen pclr,,en stadilainen )a se *tse^^ae S:ar r (u omat fikkansa. stadilaisii diggaa Stadii ja Bamlausmaestron tsoukit siirtyy maikkariin. Stadis budjaa suvaitsevaist ja redii jengii. 1970-luvul ltikses öpnattiin Citymarket ja se byggattiin just noille Nymanin peltseille Sillo ku Peter oli snadi kundi, niin niitte farnili budjas lähes noit ltiksen kulmii, Ma rikses Lasse Liemola toi Stad in Slangin bamlausdiriga, oli Peter Nymanin faijan hyvä kaifld* fari. Annalan kartano )a sen trekoolit staijaa kans tuol Garnrnelis. Se oli Tsilari tilaaj a ja bluggas aina sitä hinkuna. Stadi o Härmän suvaitsevaisin rn esta Nyman sano, et soli tosi glaidu ku Lasse Lienrola skulas sille )e sano että StaC'n Slangin ha:us oli ,,alkannut sen Stad in ku I C i ks "Mut vielä glaidumci ois ollut mun faija. Jos faija levais vielä, niin solis todella anta. Tsilari frogas vuoden 201 Stadin Kundilta, Peter Nymanilta, et mikä on parasta stadis. 20 Stadin Kundi 201 Ha'T,zs c^ ',aar yks stadi. nut arvoo tälle Stadin Kundi jutulle. Stadi on urlaa^ (aucu"(i Tääl on upee sKcne s ^ ^e^ himlu ja fogeleit ja fisui Stacr on monikulttuurinen, avoin mesta. Peter Nyman vastas:" ltse Stadi!" ,..+L * -*q I;yv* * \