. -*#. He % # ""':: ,& $ s # €. k*. !re * F. !€" j ,#: .i,i. #'i' *tjå; * .* *r ..' ,i tu*$j ffi #
äffiffitueffiffi Wffiffiffiffiffiffi i. Itämeri ja Stadin edusta tarvitsevan silti edelleen huomiota. 1 kivoia reduja ihan oman kaupun$in älueella pysyen. Siitä pitää nautÅ\ tia stadilaiseen tapaan. Asiassa on ryhdytty erilaisiin toimenpiteisiin itse asiassa jo vuosia sitten. '.',, aa'virkistystä peliin heitmyAi deren mahdollistama kansainvälisy11s.,Iöka kesä Statt Päätoimittaja Stadin Slangi Heikki Laurell rf:t1 pj. Venäläisten jätevesien puhdistusmenettelyt ovat lapsellisen kelvottomia. Meri virkistää. Glaidua kesistö kaiktrI,Xe! ' Heka L. E,simerkiksi Helsingin jätevesien puhdistusmenettely on korkealla tasolla. Luonto aikanaan korjasi itse tilanteen valtamereltä Tanskan salmien läpi tulleen uuden veden, suolapulssin, muodossa. aaaaaa&aaaaaa <) &aaatalattaaS&aaa3 Stadissa 12,6.2008. .,1,',.,ii.ir'. Ttrristit antavat oman leimansa Helsingille ja se leima on hlvin kansainvälistä lajiketta. . Vesien likaantuminen on viime l.uosina puhuttanut paljor. Merellä on uhkatekijänsä. Se antaa ruokaa niin sielulle kuin vatsallekin. t.. t. , Helsinki on yksi maailman parhaista kesäkaupungeista. |a jos its*trla on vene, voi silla tehda t. Meren rantamaiden, myös Suomen, maatalous suhteutuu välinpitämättömästi ympäristölle aiheuttamiinsa ' , , -,t,tj-, , . Niiden tuomat tuhannet turistit kansoittavat keskustaa ja muita nähtävyyksiä. Niitä kohtaan pitää kayttäytyä asiallisesti turha roskaaminen, likaaminen ja muu saastuttaminen ei,'' vät ole stadilaisen herrasmiehen rooliin sopivaa toimintaal. Kautta historia on paistettu silakoita, syöty omilta vesiltä pyydystettyä loht a ja jallitettu ties minkämoisia skitareita vaikkapa Vanhankaupungin lahdelta. l;.1 :,t;' l kuormituksiin. Sitä on nimittäin historian mukaan tavattu jo 150 vuotta sitten erityisen runsaita määriä saaristoissamme. Meri tuo kaikelle omat puitteensa. Ia tietenkin onniftW':'.',-'' Stadin Friidulle ja Kw: $ffi ; vuosimallia 200Sl 'j1;,: : 1..| o o ssffi @ftO wftffios l'*fTyt on kesä. Tehtavaa on siis . Paljon puhuttu sinilevä, jota tullaan näkemään tänä. Rantsussa on kXiffaa dallata ja tsiikailla ulapule suuntaavia botskeja. vrelå palon. Suhtaudutaanpa siis kunnioittaen mereen ja Stadin edustan vesialueisiin. PS. Alkuperäiselle stadilaiselle meri on tärkeä elementti. kin kesänä Stadin rannoilla, , ei kuitenkaan välttämättä ole vain ja ainoastaan nykyajan vitsaus. Lasse 0400-415 156 Liemola 050-585 8985 diin suuntaa satoja risteilylaivoja
laurell @b or-. 0400-605 6s3 Pekka |okinen puh.040-505 4507 pek kjokOhotnra il.com Kimmo Karvinen puh. 040-767 4212 vo@mimino.fi JÅSHNfiT Pertti "OlliBull" Anikari puh. 050 512 5077 kimnto.karr.i nen@elisanet. 050-58s 8985 Iasse.liemola@liemola.com Varapuheenjohtaja Virve Obolgogiani puh. hiÅ[_ilTUs Puheenjohtaja Lasse Liemola puh. fi www.stadinslangi.fi T*;MIsTO AYOINNA t iista isin ja torstaisirr klo 14-17 TSILARIN TOIÄ4ITUS Pöätoimittaja Heikki Laurell pLrh. fi ö+o Raija Terr-omaa puh. h TAI"OU DEN HOITAJA Kimmo Karyinen puh. 4 'T'fja'{å"'il#r.T7ivt ffitw#ås: Sffiffiy?Sä $'yrrt F=mil##€*,js g ffi& Pertti "OlliBull" Anikari läsen Katriina Koivisto jasen Leo Hakanpää Iösen Kimmo Karvinen lasen Lasse Liemola Puheenjohtaja ,*#: +wE -a#; w ,-..4e 4 Pekka |okinen Iäsen Virre Obolgogiani \tarapulteenjolttaia MA,7g Raija Tervomaa läsen Leo Hakanpää puh. 1j TSILARIN TOIMITUSKUNTA \rirve Obolgogiani 010-767 42t2 Arno Soisalo (0e)-664 e81 Raija Tervomaa 040-506 0954 Fjalar Ästen 0400-4a6 780 ISSN 1239-9s23 ILMOITUSMYYNTI Pertti "OlliBull" Anikari puh.0400--100 ;36 olli@011ibu11.fi TAITTO ja SIVUNVALMISTUS Tuomas Aho PAINOPAIKKA Auranen Oy Forssa pFnåJ5TäTTU 14"?.r935 Yhdistyksen tarkoituksena on Helsir-rgin puhekieler-r eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminer-r sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. It TOIMISTO ja TSILARIN TOIMITUS Hämeentie 67 005s0 HKI puh. 0-100-li,; 156 hei kki. 010-506 0954 raij a.tervonaa@koluntbu s. 0400400 736 olli@ollibull.fi t++. (09)-774 r04r toimisto@stadinslangi. fi tsilari@stadinslangi. 050-512 5077 kimrno.karvinen@el isanet.fi Katriina Koivisto puh.044-259 5005 kata.koivisto@gmail.com Ilmari fokinen Toirtt i st o r tl t o ita.j a j a lt o it tt,t myös t lr d i st t,ksen,j öse ns iht c c r t rt .1o srltte erin tehtövia. ilmari.joki nen@stadinslaner
Toirnitus. J I ol t d olli s e s t i j ä s e nh ankint a sk ab a kev ä äll ä 2008. Katso p öivitykset netin kotisivuilta! www,stadinslangLfi l =E CEå'Rl:Cffi TEKSTIT: Word + muut tekstinkäsittelyohjelmat sähköpostiosoitteeseen: tsilari@stadinsiangi.fi sekä printit ja konekirjoitusliuskat toimiston osoitteeseen. Kuvat voi lähettää myös CD:lle tai DVD:lle tallennettuina. l. L. Runebergillä Porvooseen ja lättähatulla Stadiin 24.08. Kösinkirj oitettuj a tekstej ö emme julkais e! KUVAT: JPEG, TIFF, EPS. Saajaniemen kesäteatteri musikaali Satumaa ja ruokailu Timjamissa ELOKUU 02.08. Teatteri Piha: näytelmä Ässärykmentistä 12.08. ITMOITUKSET: PDF-muodossa osoitteeseen : ta.lehti@kolumbus.fi Valmi stamm e my ö s t ar v itt a e s s a ilm o itu/lcs et. Printit myös mielellään disketille tallennettuina. Vihreä Oksa / Linnanmäki Peacock *) Slangitreffit Tsilari ilmestyy }IARRASKUU *) Syysjorot *) Syyskokous ja slangitreffit ") Kylpylämatka JOULUKUU *) Slangitreffit *) Frelssiksen patavahdit Tsilari ilmestyy * ) Päir-ämäärä varmistuu myöhemmin. Slangitreffit Tsilari ilmestyy SYYSKUU 09.09. "Missä kuljimme kerran" Helsingin kaupunginteatteri I 3.16.09. Syysmatka Irlanti/Dublin *) Slangitreffit LOKAKUU 10.10. YSfitu&ffiffi 5 iitÄsENPosTt Stadin Slangi ryrn omilla kotisivuilla tiedot tapahtumista slangikamojen esittely ja tilaukset tilaisuuksiin ilmoittautuminen jäseneksi liittyminen tietoa yhdistyksestä Kotisivujen osoite on: ffi.stadflns[angfl"ff Toimintasuunnitelma 2008 rtEIxÄKUU 20.07 . Resoluutio: 300 dpi:tä sähköpostiosoitteeseen: tsilari@stadinslangi.fi Valokuvat toimiston osoitteeseen. Hallitukella on oikeus tehdä muutoksia t o i mi nt a s uunnit elm a an. Sana kartsalta Kallion tsyrkassa 19.10
Me syntyperäiset olemme vähemmistönä omassa kotikaupungissamme. Rovaniemeläinen friidu Pirjo Maijala on piipahtanut pääkaupungissa "kylässf' pariinkin otteeseen. Niinpä käydessäni Porin Lattomerellä sukuloimassa tarttuu korvaan satakuntalainen murre. *>t* "MAALAISSERKI(U HELSINI(I/N SAAPUU KATSOMAAN, HETI STAILIN OMAKSUU IA OPPil IAIVAAMAAN. Uskon kuitenkin, että enemmistö tänne muuttaneista ja täällä asuvista tuntee kotiseudun omakseen. Ystävät ja sukulaiset maalla kokivat tämän 'diivailunai **>t Kun stadilainen lähtee maalle ja haluaa kertoa elämästä ja kuulumisista Stadissa, hän välttää käyttämästä slangia eli kieltä, jota toinen ei ymmärrä. Laulussa piilee totuuden siemen: Helsinkiin muuttaneet olivat oppineet meidän oman kielemme slangin, sekä nuorison muotitanssin jiven. Palatessani Stadiin alan taas bamlata slangia kotona ja kavereiden kanssa. Synnyinseudullaan käydessään he halusivat näyttää taitojaan... tr Lasse Liemola Bamis lassa.liernola@liemola.com @ gsm O50 585 8985. Kun itse aikoinani kiertelin Suomen joka niemen ja notkon oman orkesterin kanssa, niin jouduin usein huomaamaan, että opinkin paikallisen murteen ja käytin sitä mielelläni. KUN HIMAANSA HÄN MATKUSTAA IA SIELLÄ IAIVAILEE, N/IN ON AIUAN PÄIVÄNSELVÄÄ, HÄNHÄN DIIUAILEE". He myös ihmettelevät kuinka lähes jokainen stadilainen puhuu niin hyvää englantia. Tämä näkry myös yleisöosastoon lähetetyissä kirjoituksissa. 6 TSHLARil ::i*.ttiiilli:S @ BAHTAI'SDIRIKAN IÖöPPI Tästä puhutaan mekö muka leuhkoj a. ffelsingin Sanomien yleiI lsöosastossa on käyty kiivasta väittelyä meidän stadilaisten luonteesta. "Niin gimis on Stadi'] riimitteli Veikko Lehmuksela Karjalan kannaksella asemasotavaiheen aikana jouluna 1941. )t>t* Me stadilaiset olemme joustavia, rentoja, avarakatseisia, suvaitsevia, auttavaisia ja ystävällisiä. Suomen kielen murteet ovat herkullisen rikkaita ja vivahdekkaita sanastoltaan. Helsingin satama täyttyy tänäkin kesänä sadoista vierailevista loistoristeilijöistä, jotka jättävät meille miljoonia euroja kauppoihin ja palveluihin. Stadilainen ei tunnistanut itseään tuosta kuvauksesta. "Olla ylpeiii' omasta kotikaupungistaan on eri asia kuin'blla leuhka'l Muistuukin mieleen 1 960-luvun laulu "DIIVAILLEN'I josta on jo tullut ikivihreä... Kirjoitus synnltti vastareaktion: "Leuhkat helsinkiläiset muualta muuttaneita" (HS 16.5.), "maalta Helsinkiin muuttaneet voivat ehkä leuhkia' (HS 15.5.), "Helsinkiläisiä on turha nimitelliii'(HS 16.5.), "Helsinki on kaunis ja elävä kaupunki" (HS 14.s.). Meitä on 42o/o eli runsaat 220000. Tähän mielipiteeseen on pakko yhtyä. "Emnää piär pruukaa mut kyl mnää tuhnui'l vastaan nauraen. Stadi on Pirjon mielestä 'ikävä,likainen ja ruma kaupunki ja sen asukkaat välinpitämättömiä, tylyjä, vuorovaikutustaidottomia ja leuhkoja" (HS 11.5.). Näin luonnehtivat kaupungissa vierailevat turistit meitä. "Pruukaaks piär kirkoss?" on serkkujen vakiokiusottelu
{,;!: VO "lF3t;11:':'tt1' r{ It t.t' hL I '.,f. Ei sitä ihirr-r dorka o, ku tsennaa, ettei pesur-adist o ennenkään fisur tullu. Slangin infopöydäs blisattiin slangikniigoi ja musaa. 2003 haastatteli nlyii friiduu ja kundii. Ilattssonin Ekille tuli tänä vuonna täyteen kasiviis ja Stadi-päir,änä onniteltiin symppistä Stadin kundii. |a tietty se, kenet valkataan Stadin friiduks ja kundiks. Ja oli niist kiinnostunu media muutenkin vilde toimittajii ja kuvaajii venas, ett ois niiden hugi froogaa. Skoudebändi skulas musaa, Commanders Quartet on lukka Riikosen bändi ja |ukkaki on Stadin kundi vuodelta 2006.Bändin solistina oli välil Sandhja, joka shungas kans Slangin järkkäämäl Vihreel oksal. mut ioka r-uosr valinnast on tr-rllr.r bulirnpi juttu. Eka oli snadi tapahtun-ia. 7 +< wffiffitu&ffi"# ffiffi9j=*Wrffi 'ffi tadin Slangi on r alkannu ". Upee proggis ja suuliski skriinas, r'aikk aamust nä1ttiki siltä, ett koht stikkaa vodaa. O1liBLrllin jälkeen taikuri ]ussi lalkanen strittas öögaan vleisöö. Dilkattiin gamloi Tsilareit. la ennenku slangin proggis Espan stagel loppu, shungas bamiski vielä pari biisii. Eeva Polttiia, joka iteki on valittu Stadin friiduks v. Espalla julkastiin kans vuoden stadilainen urheilija lentiskundi fanne Heikkinen ja vuoden stadilainen liikuntaseura HIFK. ']: ?i t rl l1 i , {* lengiä oli paikalla paljon kuten aina!. Slangin hallitus dallas stagelle ja shungattiin kin-rpas Niin gimis on Lasse oli tans reippaana Stadi. Eki pluggas kans oman slangipakinansa yleisön iloks. Kaks lodjuu oli messis ja neki loppu kesken. Kyl slangi siis jengii kiinnostaa. Iiro Rantala New trio sku1as viel ennenku tuli se päivän venatuin hetki. Sitt Leksan fölis dallas esiin uus Stadin friidu: Niina H1värinen. Ku friidu oli saanu plakaattinsa ja blummansa, dallas Raija nlyan Stadin kundin ilkka Kuusiston kanss {ii:l .r# @ b amlau s dir ikan a äänes s ä. Ekaks skulas OliiBull kaikkren tsennaamii slangibiisei. Ku tsetit oli pantu taas iemmaan, ni lar-alle dallas -\latti ]. Fstadirr 1'riidui i.r kundei vuodesta 1996. stagelle. Tänä \-Llonna proggis Espan lavalla alko kr-biiltä, ku bamis torr.otti r leisön terr.etr-r1leiks. Larne, Elannor-r r-rä1.ttämön lausr-rjar, ioka esitti kahden ^\rr-on slanqirunoi: Arvo Turtraisen ia Årr-o Pohjolan. Siin sit meniki snadisti ennenku Stadin friidu ja kundi ehti borgalle ja baislarille Kappeliin
Mutta jos vakavasti puhutaan, niin onnistunut esitys oli tietysti hienoin palkkio kaikesta oopperassa tehdystä työstä." Hinku oopperaan on säilynyt, ja Kuusisto käy yhä katsomassa kaikki Kansallisoopperan produktiot. "Se oli koulun historian toiseksi paras tulos. Kuusistolla on kaksiosainen teoria epäonnistumisestaan opintojen alkutaipaleilla. "Mutta Tanelin faijasta oli kiva olla Helsingissä, ja hänestä tuli sitten Vanhan kirkon kirkkoherra", Kuusisto kertoo. "Paljon parjatulle Erkki Korhoselle pitäisi minusta antaa tiedonjulkistamispalkinto siitä, että hän tuotti upeita täällä esittämättömiä Richard Straussin oopperoita'l han sanoo. "Vaikka kesto olisi sama, työtä on vähemmän, kun ei tarvitse kirjoittaa partituuria isolle orkesterille'l Kuusisto selittää. Eläkkeestä on hänen kohdallaan turha puhua, sillä n1'tkin on työn alla "pari oopp erai'.Valmiita oopperoita on noin 16, laskutavasta riippuen. Kielikokeissa emme yrittäneetkään kääntää oikein, vaan keksimme väännöksiäl' Tuleva säveltäjä, kapellimestari jne. Nyt Ilkka Kuusisto asuu Töölössä omassa lapsuudenkodissaan, joka on vähintään yhtä p erinteikäs j oulunvietto paikka kuin taannoin Vanhan kirkon pappila. lopetti huhujen mukaan pianonsoitonkin 14-vuotiaana. YStr&&ffiffi ':16'..i.,1.i11 ffiffiffiMffiffiffi m W..$M ru s Tänå vuonna Stadin kundiksi aateloitiin monipuolinen musiikkimies, säveltäjä, kapellimestari ja entinen oopperajohtaja llkka Kuusisto, joka on elåkkeellä palannut lapsuudenkotiinsa Toölöön. Isä, muusikko ja säveltäjä Taneli Kuusisto kävi koulunsa Helsingissä, mutta joutui papin poikana asumaan muualiakin. "Meitä oli semmoinen lauma renttuja, jotka lähinnä sabotoimme koulutyötä. Hauskuuden puolelle menevät monet absurdit tilanteet, sellaiset vaikka, kun produktiota valmistettaessa kapellimestarin ja ohjaajan välit kiristlwät niin, että he keskustelevat ainoastaan kirjeitse..." Kaameuksista Kuusisto mainitsee lähinnä median kohtelun. Isoisä Kuusisto asui Annankadun ja Bulevardin kulmassa pappiiassa, jossa vietettiin monet joulut. Hetkeäkään miettimättä hän osaa sanoa, mikä tehtävistä on ollut hauskin: "Kyllä se oopperan johtaminen oli kaikkine kaameuksineen hauskaa. Tlkka Kuusisto on stadin Ikundi vuosimallia 1933 ja syntyjään tietysti stadiiainen. Sota-ajan lapselle kaikki oli våliaikaista Ilkka Kuusisto on käyn1't SYK:ta mutta ei kirjoittanut yhtään laudaturia, koska erosi koulusta siinä vaiheessa, kun keskiarvo oli 5,04. Huumori ei aina iskenyt opettajiin. "Minulle ei sovi sellainen tekeminen, jossa tunnin väliajoin vaihdetaan aihetta. Kuusistolla toki riittää työpaikkoja, joista olisi voinut jäädä eläkkeellekin. SYK:ssa ymmärrettiin taiteilijoita: 5,04:n keskiarvolla sai loistaa aamunavauksessa urkurina. "Synnyin Mehiläisen sairaalassa, muistaakseni kolmannessa kerroksessa'l hän sanoo ikään kuin muistaisi tapahtumasta jotakin. Minun pitää saada keskittyä yh. Hän on ehtinyt Suomen musiikkielämässä melkein joka paikkaan ja on toiminut mm. Kuusiston on vaikea sanoa, kuinka monen polven stadilainen hän on. Ia korjaa oitis huhun: "Olin 12-vuotias. "Jos lasketaan kaikki oopperat, niitä olisi enemmänkin, mutta nämä 16 ovat kaikki täysimittaisial' Jokaisessa ei ole ollut yhtä iso työ, sillä osa oopperoista on pienemmälle kamarikokoonpanolle sinfoniaorkesterin sijasta. kuoronjohtajana, kanttorina, Yleisradion toimituspäällikkönä, kaupunginteatterin kapellimestarina, Musiikki Fazerin taiteellisena johtajana, Klemetti-opiston rehtorina, Sibelius-Akatemian lehtorina, Teoston puheenjohtajana ja Suomen Kansallisoopperan johtajana. Meillä oli kotona niin paljon musiikkia, että minun vaatimatonta panostani ei siihen tarvittu'l hän selittää. Paras oli Elina Salolla, joka pääsi erotessaan jopa alle vitosenl' Kuusisto kiistää olleensa huono oppilas, eikä koulussakaan mitään vikaa ollut, päinvastoin. "Kun vääristeltiin tietoja ainoana pyrkimyksenä vahingoittaa oopperataloa..
Siellä on aina tuudittauduttu siihen, että musiikissa ei ole eroja, vaan erot tulevat kä)rttöja tuotantotavasta." Mutta ikä tekee tehtdvänsä myös Ilkka Kuusistolle. 9 l' TSITARI teen asiaan kunnolla. Ilkalla on tähän oma selityksensä: "Ehkä asenteeni tulee monista kontakteistani jenkkeihin aina opiskeluvuodesta 1958 alkaen. Isän mielestä Jaakko ja Pekka olivat "vähän Kaspereita ] poikia, jotka kasvoivat ilman kavereita, kun piti asua niin syrjässä. Hän maalasi utopian: jos joku mvisi hänelle mistä tahansa 100 kilometrin säteellä merenrantatontin, hän ostarsi oitrs. Akateemisen rlppyotsaisia ei Kuusistoista saa kenestäkään, vaikka kantaisä Taneli olikin Sibelius-Akatemian rehtori. "Nehän sanoivat, että ä1ä viitsi nipottaa, tule mukaan, täällä on kauhean kivaal' Oopperassa harjoiteltiin Kuusiston oopperaa Miehen kl,lkiluu, ja tauolla Kuusisto kertoi murheistaan Vironkaduila. Positiivista pelimanniutta ovat myös rentous ja huumori, jotka kuuluvat soitossa ja sävellyksissä. kun sitä on olemassal' Omat poikansa |aakon ja Pekan Kuusisto kasvatti Sipoon metsissä. Tajusin sen vasta, kun ryhdyin tosissani säveltämäänl' Toinen selitys on se, että sota-ajan lapsena Kuusisto ajatteli kaiken oler.an r'äliaikaista.'Tuli sellainen o1o, että pitää nauttia kaikesta kauniista ja hauskasta. "]a sitten siinä talossa oli mr-ös oikeustieteen,vlioppilaiden ainejärjestö Pr.kälän tilat, mikä lisäsi epämiellyttänrttäl' Kerran kun Pvkälän bileet jatkuivat r.ielä aamuneljältä ja Kuusiston oii aamulla oltava oopperassa harjoituksissa, hän soitti oikeustieteen ylioppilaille ja plysi näitä lopettamaan diskonsa. Ennen muuttoa perhe asui \-ironkadulia samassa talossa kuin kirjapaino. "No, pojat saivat sitten musiikin kautta paljon kavereita." Sipoossa tuli myös perhe-elämästä tiiviimpää kuin stadissa, jossa jokaisella olisi ollut omat menonsa. muistelee Kuusisto sr.itä muuttaa pois Helsingistä. Produktiossa mukana ollut närtteliiä Helena Salonius huudahti: "Osta minulta talo Sipoosta! Se on meren rannallal' la Kuusisto osti. Siitä poikien viuluopettaja ja Helsingin |uniorijousten johtaja Göza Szilvay suuttui. Kolme miespolvea pelimanneja Kuusiston pojat kävivät Sipoon ainoata kyläkoulua, eivät oppineet stadin slangia mutta tulivat kaksikielisiksi. Hän kuuntelee vielä jonkin verran jazzia ja haluaa olla perillä rockista, mutta on vanhemmiten kallistunut entistä enemmän klassiselle puolelle. "Sieltä kuului kaikkiin kerroksrin aina sama perusrrtmi'. "Göza sanoi minulle, että eir,ät ne pojat ole sinun lapsiasi, vaan Zoltan Kodalyn'] Kuusisto nauraa. "Jazz ja rock eivät enää ruoki minua niin kuin joskus aikaisemmin. Olen alkanut pitää jopa Brucknerista", hän tunil Minna Lindgren Friidu ja kundi kimpassa Vanhoja Stadin kundeja Ake ja Kari! nustaa.. Kuusiston suvun muusikot ovat kaikki samanlaisia, olivatpa saaneet koulutuksensa Kodaiy-metodilla tai ilman: vahva musikanttisuus ja suvereeni eri tyylilajien hallinta ovat verissä. Kesäisin isä ja pojat olivat aina veneellä, ja yhteinen harrastus ajoi jopa viulistipoikien orkesterimatkojen ohi. Sellaiset muusikot kuin Taneli, Ilkka, Jaakko ja Pekka Kuusisto tekevät tyhjäksi kaikenlaiset puheet klassisen ja ker,yen musiikin vastakkain asettelusta. Mutta häntäkin alkaa naurattaa, kun muistutan, että sen enempää ]aakko kuin Pekka ei suuresti näy.tä kärsijuhlakalut lavalla! vän epäsosiaalisuudesta ja ystävien puutteesta
Kymmenvuotiaaksi olin Kallion tlttöjä, kävin Kallion ala-astetta ja juoksin mäkiä ylös ja alas. Aina täysiä alas. Aitona stadilaisena hän ei edes omista ajokorttia, vaan kulkee kaupungilla yleensä pyöräillen. Kotona työnsin ne patterin väliin lämpiämään. Tero Saarisen, Marilena Fontouran ja Sami Saikkosen teoksissa. Tanssin monia upeita rooleja, mutta sitten oli aika siirtyä muuhun. Stadin Friidu on aina oliut aina liikkeessä. Kansallisbaletissa ehkä vanhemmat ballerinat katsoivat nuorta yrittäjää karsaasti, mutta minä en sitä huomannut. Opin tavan |apanissa. Ajan pyörälläni arvokkaasti nautiskeilen. Kansaliisbaletissa riittää m,vös nykytanssin tehtär'iä. Myös elokuussa virallisesti aloittava uusi taiteellinen johtaj a, tanskalainen Kenneth Greve, on jo nähnrt H1värisen taidot, eikä halua päästää tätä pois talosta. Kansallisbalettiin intohimoa ja taiteen paloa täynnä oleva tanssijanalku kiinnitettiin 19-vuotiaana, ja pian hän alkoi saada suuria rooleja. Ensimmäiset valmistuivat baletinjohtaja Dinna Bjarnin järjestämiin Workshop -esityksiin Kansallisoopperan Alminsaliin. Vähitellen teokffiffiryMq. On selvää, ettei kuka tahansa Kansallisbaletin tanssijoista voisi noin vain jättää klassista balettia ja ryhtyä nykytanssin tulkitsijaksi. Hän oli ujo puhumaan, ja niin liikkeestä tuli omin ilmaisukeino. Se ei minulle sovi. Haluan olla sykkeessä mukana, sanoo Helsinki-päivänä kukkaseppeleellä kruunattu Stadin Friidu, tanssitaiteilij a Nina H1wärinen, 3 7. Hn'ärisen Parina päätehtär'ässä tanssi Kare Länsivuori. Hänen on sanottu olevan |orma Uotisen luottotanssija, ja viimeksi hänet on nähtykin Uotisen teoksessa Colours. Ylistetty ballerina Kymmenen vuotta balettiopissa teki Hyvärisestä ammattitanssijan. Nautin klassisesta baletista, nuorena halusin olla paras ja tein sen eteen paljon töitä. Uskon Hyvärisen elävän tilanteen uudestaan, vaikka istuukin aamukahvilla keskustan kahvilassa. Se on onnellisin kaupungin katuihin liittlwä lapsuusmuistoni, Siro nainen siristää silmiään ja tuulen aivan näkee puhaltavan hänen kasvoihinsa. Tuntuu, että monet suomalaiset pyrkivät aina olemaan 9$ metrin päässä edessä, tulevassa. Viime vuosina Hywärinen on tanssinut mm. Hän on syntyperäinen helsinkiläinen ja asunut koko ikänsä kantakaupungissa. Kansallisbaletti kantaesitti teoksen \uonna 2007, viime ker'äänä värikäs suuren ryhmän teos nähtiin uusintana. Hän oppi niin luistelemaan kuin pyöräilemäänkin Haapaniemen kentällä ja molemmista muistelee vauhdin hurman tunnetta. Moni kilpuri läähättää niskaani, mutta minusta on hienoa ajella rauhallisesti. Vuosien varrella niin Giselle, foutsenlammen Odette/Odile, kuin Romeon ja |ulian Juliakin ovat tulleet tutuksi. Silti energiaa riitti muuhunkin. Kerran pyöräilyn opittuaan H1wärinen ei ole sitä jättänyt. 55A. Olin niin keskittvnrt omaan tekemiseeni. Äiti laittoi rasavillin t1tön yhdeksänvuotiaana Kansallisbaletin balettioppilaitokseen, jossa tunteja oli heti viisi kertaa viikossa. En muista, että olisin edes kaatunut. H1värisessä on kuitenkin niin paljon Poikkeuksellista taitoa, että baletinjohto on vuodesta toiseen halunnut pitää hänet ryhmässä. Kuusi vuotta sitten hän kuitenkin jätti kovakärkiset sivuun ja alkoi keskittyä nykytanssiin. YStt&mt ffi #'ffiW& w, ffi öryffi& * Nä'ä,:j?l'?"Hilvälisestä hulinasta, menosta ja meiningistä. Ei ajokorttia, eiks o kauheeta! Pyöräilyn fiiosofian hän löysi lopullisesti asuessaan toista vuotta Tokiossa lapanissa. Haparoin ensimmäisiä kertoja pyörällä, ja sitten isä työnsi minut matkaan, ihanaa! Luistelemassa taas piti olla niin kauan, että kotiin menin varpaat sinisinä. Erityisesti mieleeni on jäänyt se vapauden tunne, jonka saavutin juoksemalla Torkkelinmäeltä alas niin lujaa kuin pystyin. Aasialaiseen kulttuuriin liittyy tässä hetkessä oleminen, jonka ymmärrän turhan kiiruhtamisen jättämisenä. Omat teokset Kolme\'mmentä täytettyään Hp'ärinen alkoi harjoitella omien koreografioiden tekoa
+ wffiffitu&ffiffi 11 sia on alkanut syntr.ä mr'ös muille ryhmille, viirneksi kei.ää11ä tanssiryhn-iä Grupper-r Fr.ralle. sara.nyberg@pp.inet.fi -"åf.'d# .:iä, dtri ,a+:i 'S:l':1i *S',' , tu .* i i -,. Tanssijan tiirln saada rooli eloon, jotta lirke r.rr kertoer jotakin. Koreografian -r-.rnriser lis.rksi hän haar eriee i:rr. Ainoan kotieläirnensä, Mikko -hamsterin, kuusivuotias t1'ttö hautasi Kaupunginteatterin kivijalan viereen. Svksr-ksi r-alrnistuu kolmen tanssrjan Serpentes, jonka ensi-ilta on Stoassa 12.9.Hyvarrsen lis;rksi teoksessa tanssivat Kansallisbirletin Sara Vuorinen j.r free-kei-itällä työskenteler ir .|.trkko ]landelin. Baletti r.oisi olla lirl-res rnrkii tahansa. leeni. Saan tutkia uLt5ir iuttui.r ia punoa asiortii vhteen, silnoo eloisa nainen ia p-'11r-t.-,,,, sanansa tanssrksi tLrolrilaan. rrhe]nnrir-r tr'öskente1e., .ns.r balettien harjoituttaiana. Oman liikekielensä Hn'ärinen kokee notkean eläimen kaltaiseksr, mutta kotieläimiä keskellä Helsinkiä ei ole pidetty. Siitä r oi edet.r. Hän oppi uimaan StadikalIa, kun ensin oli päässy.t pelostaan vettä kohtaan. Tanssiss.r hirn pr 1'[1i svnnvttän-riirin liikkeen e1oon, niin cttei asirrrden kertomiseen t.rrIi:.i S.rnojil. Yleensä olen pohjar-rnut teokseni tarinaan tai tur-rteeseen, tämä tulee olemaan täysin liikelähtöinen, hän sanoo ja kiemurtelee sanoien vakuudeksi. Tykkään ihan hirr eästi koreografian tekenisestä. Set'P.'3111e s' käärmeet, PerLlstLrLr r-n i r-rr-rri ornaan liikekieStadirt.iriidu v. 2003 Eva Polttila oli yksi haastattelijoista. aj: #---F :-==S€e4+:''la sit jengille maistu borkka.. Uunisaaressa hän rauhoittuu. Eltrkur-rn alussar hän jää virkarap.'.1a11g Kansallisbaletista iir r uodeir ajar-r keskittyy omren teosten luomiseen. Rakastan kyllä matkustamista, maailman suurten kaupunkien menosta, mutta täällä Stadissa täytry ehdottomasti päästä Stadikalle ja Uunisaareen. Se on sellaista käärrnemäistä. ffi Sara Nyberg Kirjoittaja on tanssiin erikoistunut fre elan ce t o imitt aj a. Tänä kesänä kahden lapsen äiti vie omiaan molempiin paikkoihin iloitsemaan kesän lämmöstä. Strrn.ret sn'il'äisi hari t'i tr-rtt arrr.r.rrr rrrLoria tanssijoita rooleihin. Kaupunginteatterin ympäristön ja Kallion katujen lisäksi Stadin Friidu rnuistaa mainita lenpipaikoikseen stadilaisille tutut Uunisaaren ja Stadikan
Se loi heti fiilistä, ku dallattiin ineen futtikseen. Olli skulas tä11ä kertaa banjoo eikä skittaa niinku yleensä. Osan biiseist Olli skulas leryiltä alkuperäsinä esityksinä. Huhtikuus slangitreffien teemaks Raija otti idiksen vastaan ja sai messiin viel OlliBullin. Olli oli tehny bulin duunin ja hitannu jostain itelleen gamlat krigun aikaset alikessun klediut ja Raijalle lottapuvun. Välil se oli ollut Stadis, mutt aika pitkään kans landel niinku monet stadilaiset skidit. Yleensä ne ei Ollin proggikseen kuulukaan, mut hyvin se shungas taas. Eikka kertoo muistoj a rindikseltö.. Ia shungas gamloi biisei, joit jengi lvsnas kriguaikana, niinku snadist Liisast, joka staijaa siel kasarmin ees. 12 wffiffitu&ffiffi $G**SGdwG#G€ t.o Se oli itse asias Kata, joka alunperin ehdotti, ett ois kliffaa kuulla jotain kriguajoist Stadis. Niinku slangitreffeil kuuluuki, ni muuki jengi tarttu ffi$ ffiåsGs€$Gss* -.1 lengii trffiil oli taas vilde. OUiB kypörä päässä. Raija bamlas omii muistojaan kriguajast. Kimpas ne sitt viritteli illan proggiksen
Anna siedettäviä ilmoja, että asiaasi vartioiden olisi hauskempi seisoa vartiossa. K1pärä knubbis se shungas "Mä r'artiossa seison, vain yössä yksinäin...'1 Rupes OlliB välil strippaanki. Kaska on jo myöhä,lienee paikatlaan lukea rukous tällekin majalle. Su o j el e kaikki a p ar ti o m i ehi ä, v ar ti o m i ehi ä, m er en kulkijoita ja hevosmiehiä, mutta tykkimiehistö ei ole niin suurta lukua. Ja lopuksi yleensä ja erikseen: Varjele noita Suomen herroja, etteivät ne toista kertaa löisi päätänsä Karjalan möntyyn. Ainaki niil, jotka kävi bamlaamas, millast Sveduis oli ollu, muistot oli ihan jees. \rälil OlliB:n kotsa r-aihtu krigunaikaseen kvpärään, ihan ehtaan. Varjele meitä vihollisen juonilta ja ennen kaikkea h än e n t arkk a amp uj ilt a an s ek ä s u a r a suunt au st y k e ilt ä än. Kuutamot öisin olisivat tervet ull e it a j än n i t y k s en li e v e nt iimi s ek s i s ek ä v ähi e n v al or ak et t iv ar a st oj en s ä ästämi s eki. Ku lopuks shungattiin Niin gimis on Stadi, ni se sai eritr-isen merkityksen, ku funtsas, ett Ässärykmentin Veikko Lehmuksela skrivas sen sanat rindiksel, sillo, ku ei oo tosiaan voinu olla sale siit, ett Stadii tsiigaa sais vielä sen kerran. mikliii ja bainlas omii muistojaan. ffi Teksti ja kuvat: Virve Obolgogiani Himat kondikseen Plotskikatsit . Muona-annos myöskin saisi olla jonkin yerral, suurempi, mikäli sinulla vielä on köyttämättömiä varastoja Iastesi tarpeisiin. Rabat o Kämpät Kylppärit o Bisnesmestat ym. G\ o4oo 7os 63s Puh.lfax (09) 827 3066 teijo. Esimerkiks Eikiia kerto ko-kenruksii ihan rindikseltäki. Olihan sillo jo aika myöhä meilläki. Siel oli saanu safkaa, eikä tarttenu skagaa. Amen. Ia ku slangitreffeil on näin hlvin funtsittu ja duunattu proggis, ni voi siitäki bamlaa, että ku lysnaa sais sen vielä kerran. pyn nonen @kol u m bus.fi. No se otti vaan rotsin I'ek ja verkkopaidas pluggas sit sotamies Honkajoen iltarukouksen. Oli slangitretl-eil messis joku gamlempiki starbu. r@ Yffiffifu&ffiffi 13 Honkajoen Iaa. Monet oli kaveerannu myöhemminki rriiden perheiden kans, mis ne oli budiannu. S u oj eI e ylip ä ällikk ö ä j a yI e i s e s ikunn an p ä ällikk ö ä, sekä pienempiäkin kihoja, sikäli kuin sinulta aikaa riittää. Väinö Linna; Tuntematon sotilas iltarLlkous OU|B .ia Raija aidois krigua.ian kledjuis. Suurin osa oli ollu skidei krigun aikaan, osa fl1{annu Sveduihin. Su o j ele ar m e ij akunn an k o m ent aj a a, div i s i o o n an ko m e nt aj a a, r ykm e nt i n ko m e nt aj a a, p at alj o o n an ko m en t aj a a s ek ä er ik o i s e s t i k a n ekiv ä ör ik o mp p ani an p ä öllikk ö ä
Kiitos tästä kuuluu osaltaatt myös stärälle Terokuskille. Siispä otettiin mutsi ja muut messiin ja tsörattiin stailisti 3T:n rundilla. Tiesiks muuten et sporan voi tilata ihan privaattiajoon! a Skuru skjujas, sima läikky ja jengi smailas, ku Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL ja Stadin Slangi ry ajelutti jengii ympäriinsä äitienpäivää edeltävänä lauantaina. Kilti oli sen mukaista: tasaista, melutonta ja ty,vlikästä. Hyvää oli! HKL:n ja Stadin Slangin jengit esittelivöt toimintaansa.. Ajeluiden oppaina kohkasivat Lasse Liemola, Raija TerNamufriidu Pirjetta. Slangi-yhdistys on edellisvuosina järkänny legendaaristen Eltsun ajojen muistoks Tsöraa iisisti -fiudetapahtumaa. Spora oli tosi magee saksalainen erikoispitkä vaunu numero 150 vuodelta kuusseiska. Nyt ku liikenteen kasvu on kaupungin bulimpii ongelmii ja ku Stadikin on sitoutunut EU:n yksityisautoilun vähentämisproggikseen, päätettiin juitsu uudistaa ajanmukaiseks. 14 wffiffitu&ffiffi @ Stailisti H KL:n vihre ellä 1 0.5.08. tsffi* ffi, m l Spora ja kyltti
Sillo päätätki tosi äkkii takas, et meet sittenki kutskalla. Tsörataan taas. ffi Raija &+* ja skideille taikuri. Mutta on paljon semmoista, mitä emme huomaa. Se voi viiltää ku skeggekeglu tai pistää ku fekta, mut se voi kanssa lämmittää ku suulis kesiksellä tai tuntuu pehmeeltö ku friidun daisari.Ilman slangii mä oisin ihan orpo ja melkonen urpo." Minulla on ollut ilo olla Ekin ystävä jo monet vuodet. Kiitokset heille hienosta duunista. #y. saman vuoden Stadin friidulle, presidentti Tarja Haloselle. Tsöraa iisisti-tapahtumalla haluttiin terästää jengin kotiseututuntemusta ja Iuoda Stadiin lungii fiilistä. Unohtaa ei sovi myöskaan Ekin taiteilijan uraa. Kesseli Virve O. Eki on ansioitunut myös iskelmäsanoittaj ana. 1 ;?.":-:1'n;g.,,15 trFL: +358-{#}9-77 4& 55# F,AX; +S58^{8}$-TV 4# 55x"f *d}'gJisÅÅtr5fsrfiru 25 c ##5trS FdSlSfJVt{d #trrÅruS yÄr ÅJo. Monilahjakas kaveril Slangista Ekillä on varma mielipide: "Ai, et mitä slangi mulle merkkaa. Vuoden 1999:n Stadin kundi, Eki, suunnitteli ja luovutti oman Ex libriksen mm. Kätsää ku mikä!! (Lähteenä köytetty stadilaista urb aanii legendaa) rq i\ i\ i. Slangi on stydii ku dynu. Matkustajilta kuultiin monta kliffaa stoorii. Me messis olleet koettiin, et Stadis voi olla lungii ja et stadilaiset on mukavaa sakkii kas tunnelmaa, jota saa. Ff 09576535 H-f#nn{"rs 095T6S3-5 F#?,4trSF##?F. Kun Eki kolmen sotapalveluvuoden jälkeen sai Ateneumissa opintonsa päätökseen, hän teki päivätyönsä mainosgraafikkona. yks kutonen. Tänksit kliffasti sujuneesta yhteistyostä HKL:n tiedotusosaston friiduille, itekin skujaamas käyneille Elina Maunukselalle ja Suvi Lahdelle sekä Leena Rautanen-Saarelle. w Onkohan kukaan slangijengin täsen tehnrl r'hdistyksemme hn-äksi 1'htä paljon kuin \lattssonin Eki. HKL bjuudas tapahtuman kolme raitsikkarundii ja muut sai nauttii gamlan vaunun fiiliksestä, mukavasta seurasta ja tsiigailla samalla kulmii oppaiden johdattamina. Teksti: Kuvat: ja raitsiei muualt ffi P. Myös Ex vomaa, Oilibull Anikari, Piku Kesseli ja Kata Koivisto kukin omalia, persoonallisella stailillaan. Slangibl'roon ilmari oli buukannu torivakeiks Pia Landenin, Mirja Anikarin, Rauno Suomalaisen ja Ove Lönnholmin. Eki ei itse juuri töitään ja tekemisiään mainosta, vaatimaton kun on siinäkin yksi herrasmiehen piirre. Tänksit kuuluu myös Slangin rundioppaille sekä järkkäri-assari Ilmarille Koivistolle. Yhtä ja toista siitä duunista me näemme, kuulemme ja luemme: kuvia, pakinoita, lehtijuttuja, kokonaisia kirjoja. wsffitu&ffiffi 15 KATOAVA LUONNONVARA, VAN HANAJAN HERRASMI ES 4,6,2008 Erkki "Eki" ftdöttsson 85 v. Olen ihaillut hänen rauhallista, tlyntä ja vaatimatonta persoonaansa ja siksi olen kiitollinen, että saan näillä riveillä omasta ja koko slangijengin puolesta onnitella häntä, meidän kaikkien ikinuorta Ekiä. Kiekan aikana pidettiin yllä snadii tietovisaa, jonka jälkeen arvottiin yks kirja kaikkien matkustajien kesken. Rautsikan keltasella tapahtumateltalla oli kamaa niin Slangi ry:stä kuin kaupunkiliikenteestäkin ja lisäks tarjoiluu libristaiteilijana Eki on tunnustettu. @'. Arabian rannan kulttuurikilpailuissa vuonna 1999 hänen Erik Lindströmin sävellyksiin sanoittamansa laulut saivat ensimmäisen ja kolmannen palkinnon. Hän toimi myös graafisen suunnittelun opettajana ja teki monia kirjojen kansikuvia. No sillonhan kolkki ei enää tuukkaan, vaan sielt ponkasee j.. No täs ois ny ratkaisuu kaikille hermoille: jos sä venaat vaik kutosta, ja se ei tuu, vaik seiskaa, ykköstä ja kolkkii skujaa ihan sukkana, niin sun pitää mielessäs päättää, et meetki kolkilla. Eiks julkinen muka vörki, häh. Eiks skuruu vielkää näy. Akvarellit, piirrokset ja öljymaalaukset ovat olleet esillä lukuisissa taidenä1ttel,vissä ja saavuttaneet erinomaisia arvosteluja
Voden koti oli yhteiskunnallisesti aktiivinen ja siinä ilmapiirissä Vode varttui. Voitto Sulanderia on täysi sry onnitella hänen merkkipäivänään miehenä, joka saa laskea saavutustensa piiriin myös merkittävän osuuden Stadin Slangi ry:n ja Tsilarin perustamisesta. Hän on ainoa suomalainen, joka on saanut haastattelun kaikkien aikojen parhaalta pelaajalta Peleltä. Varhaisina juniorivuosina Vode oli lupaava sprintteri, joka poikaurheilupäivillä menestyi kiitettävästi. Sen alkuun saattamiseksi Voden kokemus lehtityöstä oli korvaamaton ar.u ja kun hän vielä suostui Tsilarin päätoimittajaksi, saatiin lehti aikaan nopeassa tahdissa. Väheks).mättä kenenkään suoritusta, r'oidaan sanoa, että Voden suorittamaan urakkaan vain harvat olisivat pystyneet. Tavallaan hän on vähän vetävtyvä ja siihen piirteeseen hlvin sopii hänelle ominainen aito stadilainen, vähän klvninen huumori. Saatuaan yhdistyksen ja lehden toiminnan hyr'ään alkuun \bde luopui niin puheenjohtajan kuin päätoimittajankin rehtävistä ja jåi rivijäseneksi v 1997. 1920-luvun lopulla se luettiin osaksi Kalliota. \'aikka hänen äänensä joskus saakin kireän sdlyn, osaa hän säil1ttää itselleen ominaisen rauhallisuuden. Mutta taidoiltaan hän ilman muuta oli etevä ja maajoukkuetasoa. Siihen työhön hän olikin sopiva kielitaitois ena ja taitavana kirjoittajana sekä urheilun monipuolisena asiantuntijana. Kiinnostus urheiluun syntyi jo lapsuusiässä. Voden varsinainen läpimurto maan eliittiin ei tuolloin vallinneen liittojaon vuoksi päässyt tapahtumaan. Tämän ryhmän toimesta patsas saatiinkin aikaan ja se paljastettiin Äitienpäivänä t2.5.1996. Toiminta urheilutoimittajana onkin hänen elämäntyönsä. Varsinainen menestyslaji oli kuitenkin jääpallo, jossa Ponnistuksen nuorten mestaruusjoukkueen laitahyökkääjänä Voden sprintteriominaisuudet, hyuä luistelukyky ja kehittynyt pelisilmä pääsivät oikeuksiinsa. Isän ja äidin perintönä Vode sai tavan tai kyvyn ajatella asioita laajemmin kuin vain oman edun ja talouden näkökulmasta. Hän osaa delegoida, mutta ei kaihda vastuun ottamista. Sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi Vode valittiin. Urheilijan taustansa mukaisesti Vode toimittajana keskittyi palloiluihin, erityisesti jalkaja jääpalloiluun. Uuden vuoden yönå 1928 klo 00.15 syntyi Lauri ja Olga Sulanderin esikoispoika, jolle vanhemmat antoivat nimeksi Voitto Maratt. Helsingin Kisatoverien maan parhaimmistoon kuuluvassa nuorten koripallojoukkueessa Vode oli yksi sen peruspelaajista. Käytännön opettajantyötä Vode ei kuitenkaan tehnyt pitkään, vaan siirtyi Helsingin Sanomien urheilutoimittaj aksi. Vode kasvoi alueella, jota nykyisin kutsutaan Alppiharjuksi. Voden perusluonne on sopiva yhteisölliseen toimintaan. Hänellä on analy,r'ttisen harkinnan kyky, johon ratkaisut on h1vä perustaa. Stadin Slangi ry:n perustajan nimen on moni halunnut omia ja moni siihen onkin vaikuttanut, mutta Voden panos on juuri kriittisillä perustamisen hetkillä ollut yksi merkittävimmistä niin linjoja luotaessa kuin kä1'tännön työssäkin. ffi Supa Santanen ja kumppanit Vode Hagiksessa.. 1928 oli h1vä vuosikerta. Vuonna I99l Vode toimi Suomessa järjestettyjen jääpalloilun MM-kilpailujen pääsihteerinä. 16 wffiffitu&ffiff ,j.siir: wws&eH@Mm Stadin Slangi ry:n jäsen n:o 1 WffiW W m Monet ovat sitä mieltä, että v. Lehti on ajan mukana muuttanut muotoaan ja saanut uutta ilmettä, mutta ilman Voden panosta tuskin vielä oltaisiin näin pitkällä. Tämän toiminnan yhteydessä syntyi myös Stadin Slangi ry., joka pian laajeni koko helsinkiläisyyttä edustavaksi yhteisöksi. Tuolloin oli kulunut 10 vuotta sisällissodasta, valtakunnassa vallitsi jo tasapaino, yleinen ilmapiiri o1i vakiintunut ja lapsilla oli aikaisempaa paremmat mahdollisuudet saada vanhempiensa haluamat lähtökohdat elämäl Ieen. 1948. Vode toimi ansiokkaasti työläisäitipatsaan toteuttamisen h1väksi. Ajatus patsaan tekemisestä syntyi Vallilasta ja Kalliosta lähtöisin olevien t1.ttöjen ja poikien muodostaman pienehkön ydinjoukon piirissä, jossa Vode oli eräs toimeliaimmista. Aleksis Kiven kansakoulun jälkeen Vode siirtyi Kallion Yhteiskouluun, josta pääsi ylioppilaaksi v. Hän aloitti oikeustieteen opinnot Heisingin yliopistossa, mutta antoi pian periksi varsinaiselle kutsumukselleen ja siirtyi Yliopiston voimistelulaitokselle, josta valmistui voimistelunopettajaksi 1 954. Pian Vode ja hänen lähipiirinsä oivalsivat tarvitsevansa oman tiedotuskanavan ja näin syntyi tämä lehti. Ne, jotka tuntevat Vode Sulanderin voivat hyvin uskoa, että se ehkä on totta
Mut koskaarnhaln ei h:rittaa, ett ollaan näkn il r iel enemmän. Töyräs dilkkas garnloi Tsilareit ja Herkku]-retkiä-kniigaa. Moni ohikulkija jäi tsiigaan, mikä juttu tää slangi oikein on. Mä muistin, ett Hagiksen toril järkätään markkinat ioka kuukauden ekana sunnurrtaina ja funtsattiin sitt Penan ja Inkkarin kanss, ett se vois olla hn'ä mesta. Slangi Hagiksen torilla. Niin jengr trri.rs tsennaan, ett on tällanen hn-å r-hdistvs ku Stadin Siansi ia ehkä innostus lähtee rttessiinki. Buli kiitti siis vielä meidän ahkeralle kolmikolle, joka ei ollu ekaa kertaa messis talkoohengessä! On se h1vä, ett slangin ilosanoma leviää edelleen. Ne otti Tor-räksen messiin ja järkkäs koko homman. Ei kaiklii stadilaiset r-iel tsennaa meitä. Pidä siis waari otettaman, ettei lxikän määrä mital ja ylönpaltisudel pacota ja yllyta toistans (erinomaisesti Nuorucaisi ja waimo wäke, ja ei yhtäkän) ylidze sen fumalisen tahdon, woiman, terweyden ja cunnialiisuuden. # Virve O. Eikä ne kaikki oo vieläkään Slangin jäseniil NIut tuli taas torilki joku k)'-menkunta nlTaa. Kai Ilmariki niit r'ähän jeesas ja Lasse, jokir roudas torille pöydätki ja lisäa kniieoi. Onneks Pena ja Inkkari on ahkerii kundei. la våiil {)n iolionki .rr iisiin saatu rneid;rn itrroi:t tar rrtuist jutuis inioo menor inkkeihin. la niinku aina ku meidän iengr on fiamil, löyty gamloi stadilaisii, joist on kliffa bamlaa n-ruiden kanss. Iuoda myös ilo picarit, eli iloxi ystäwällises cocouxis ei ole kielty, cosca ylönpaltisus estetlxi tule, ja taito, tieto ja ymmärrys talles on ja wircans töihin sovelias. Osa ei kuulemma heti hitannu, mutt niihän se aina on, ett buieis tapahtumis on vaikee olla tarpeeks näkyvä. Kundit blisas kniigoi, ler,yi, t-paitoi ja nruut:r Slangin kamaa, ihan klitiastr tuli flirkkaaki. & gffiffitu&ffiffi 17 Hagiksen toril Pena ia Inkkari tuli kerran slangrtreneil bamlaan, ett Slangin :ar:tis olla enernmän esil itrss;rn nrestois, niinku jollain ki:p;',1[5.1, mis dallaa i-rlde sladrlaisii ohi. Harry Yletyinen. Viinan aaroituhsia uuodelta 1644 r Enämbi wiina saatta ihmisen tompelixi, wiisaat rvillidze ja hullut teke vielä hullummaxi, turmele taidon, sy.tyttä hecuman, saatta kapinan ja punaiset silmät: Teke köyhäxi ja kiwuloisexi, ilmoitta salaisuudet, kehoitta Jumalan u'ihan, ja saatta cadotuxen. Haeiksen markkinoil toukokr-rr-rn arlus oli sitt Stadin Slansln telttakatos. K-lli:in slangijengi on ollut Kallio kipinöi ja Kallio kukkii -taparhtumis, ja Stadin päivrinir erilaisis gein-reis bamlaamas ja blisaarnas slangiknirgoi ja muut kamaa. I Hyvää kesöä t. Sentähden ei yxsikän pidä iuoda enmä cuin tarpeexi ja terweydexi. Oma jer-rgiki kär'i moikkaamas
Mesta on kaunis ja sijaitsee h1wällä ja luffattiin Osallistujia krlostoa ol1 Stadi-Suunnistus 2008 tulokset l) Eero Loukimo 00:44 2) Soile Koponen, Arno Soisalo 00:46 3) Matiaksen enkelit (Hannele Eloranta, Uila-Kaija Heinilä, fenniveera Tabell, Matias Tabell) 00:55 4) Sauvo Suomalainen 01:00 5) Timo Rostela, Tuomo Rostela 0l:02 6) Ensio Santanen, Erkki Kuosmanen, Tuire Kuosmanen jaMarja Talvitie, Heikki Ståhlberg, Gunnar Sahlström 01:05 Kärkikolmikko.. Kärkikolmikon aika oli kova: kolmessa vartissa Hespiksen puiston nurkalta Lastenlinnan kautta Merikannontien Regatalle! Mikä tärkeintä, kaikki yhdeksän rastia oli hitattu ja kyssiin vastattu jetsulleen oikein. TSITARN + %. Kiitokset järjestäjäassistentti Aulis Mäkiselle, Raili Savolaiselle ja kirjuri Taina Turvalle sekä erikoisen buli handu kahvila Regatan redille isännälle Raine Korpelalle. Entisille ja rykyisille tölikkalaisille rastit tais olla iisejä, r-aik mellassa oli pari kompaa. Suunnistajien joukos oli niitäkin, joiden dallailluist "Töllilän' mestoilla oli jo aikaa vuosikymmen kaks. Ekana maaliin kahvila Regatalle piyhä1si Eero Loukimo ja heti perässä Soile Koponen Arska Soisalo -tiimi. ja järjestäjähenmessissä parrsenkymmenentä ja piipahtipa bamlausdirika Liemiskin starttipaikalle helssaamaan. w q\ #, # e Toukokuun viimeisen viikonlopun perinteisessä Stadi-Suunnistuksessa dallattiin Taka-Tölikassa. Kukaan ei onneks eksYnl' eikä ketään tarvinnu ees ventata, vaan jengi sukelsi stranduun tasaisena letkana
fi u'ww.helsinki.fi > liikunta ja ulkoilu > liikunta > uimarannat. fa on Seurikses viel erikseen uimala, mis tsimmataan ja otetaan suulist ilman kledjui. fos Regatta on magee stadilainen nähtäqrys, on mr'ös sen historia vähintään yhtä mielenkiintoinen. Ia jos skrivaat viel mahdollisimman tarkat tiedot, niinku osotteen, millon on auki, jos netis on lisöinfoo tai jos sul on vaikkfotoi, ni kaikkee ois klif" saada. Regatan isäntö Rane on duunannu sata vuotta vanhasta idyllisestä fskaritöllistö snygin olkkarin. Ettei tartte mennä mihinkään buiduun ineen hikoileen ja tsökaan, miss siel on jädee, ni kandee suunnistaa jädekiskalle. Niit on Stadis Kaivarin rantsus mattolaiturin vieres ja Uunisaaren sataman vieres ja Taivallahdes, Eteläisel Hespiksel. Kaikki tsennaa tietty Hietsun. Muit valvottui rantsui on vaikk Vuokis Aurinkolahden rantsu Uutelantiellä ja Kallahden kainalon rantsu, sitt on Laajasalon rantsu Reposalmentiellä, Larus Kasinon rantsu. Sen perusti italialaiset Magin broidikset, jotka oli fl1tannu himastaan Venäjälle, mut joutu sit shiftaan haneen, ku siel alko buli flaidis v. Tilapäisist jutuist niinku nöyttelyist ei palio kande skrivaa, paitsi jos tiedot on hyvis ajois. STADIN KLI FEAT MESTAT Jädekiskat Vaikk nykr'ään buiduien pakastealtais on vilde erilaisii jädei ympäri vuoden, r-ri eritr-isen gutaa jäde on kuiteski kesiksel. Kandee vaan varoo, ettei lärvi kärtsää. Ne on valvottui rantsui, mis voi bytskaa kuteetki pukukopis. Hallit menee yleensä kesäks boseen, mut rantsulleha sitä kesäl pitääki dallaa. ffi Teksti ja kuvat: P. Siel friiduille ja kundeille on omat rantsut. Toivotaan vaan, ettei tuu galsa kesä. ffi Koonnut: Virve Obolgogiani Lisätiedot: www.helsinginj aatelotehdas. Silion niis on siis valvontaa ja palveluit, jos niit yleensä on ollenkaan. Legendaarisii on kans Blobika, Munkka ja Pikkukoski. Niis on kans lentiskentsu ja skloddeille braijausmesta. Yleensä niis kausi alkaa 2.6. Marja Talvitie, Heikki Ståhlberg ja Gunnar Sahlström. N1.t ei enää broidiksii o messis, vaan kaks systerii äijineen pyörittää firmaa. Eihän sitä sit viitti kukaan lähtee rantsulle frysaamaan. ja loppuu 10.8. Ku dallaa gartsal, suulis skriinaa, ni rupeen tekee mieli skruudaa tai dokaa jotain galsaa. Kahvila on aina auki. Eikä rantsul tarttee ees tsimmaa, voi vaikk goisaa vaan ja nauttii suuliksest. Heisingin jäätelötehtaal on kans mielenkiintone historia. 1917. Valvomattomii on Kivinokas, Pihlikses, Larun ulkoilualueell Itälahden kadun pääs ja Seurikses. Niis on gutaa jädee ja ainaki enne ollu tosi bulit jädeboltsit. Halukkaita jårjestäjätahoja ensi vuoden suunnistusta varten pyydetään ottamaan yhteytta Slangin hallitukseen, vaik heti kesän jälkeen. Jussina siel voi grillaa makruu ja tsiigaa Seuriksen kokkoo. Niin ne pääty Härmään. & wffiffitu&ffiffi 19 mestalla, ihan skönen ääreltä ja näköala avautuu länteen. . Toimita idikset toimistoon tai sähköpostil Virvelle: vo@miminort tai kerro, ku treffataan. Sama Magin suku omistaa tehtaan edelleen. Tai tsöraa, jos budjaa kauempana rantsuist. Kesseli Hienosti kolmanneksi sijoittuneet Matias ja hänen ihanat enklun s a an s aitulla m ehulla m aali s s a. . Tsekkaa aina seur aav an Tsil ar in aine i st o p äiv öt. Tälle sivulle voit sökin sendaa idiksii omist lempporimestoistas Stadis, mis muittenki slangilaisten vois olla kliff" käydä, mut mitä ne ei oo ehkä ite viel hiffannu. Sen fiskariaiheiseen menneisylteen voi perehtyä nettiosoitteessa. Puksus ja Malmil voi tsimmaa jonkas. Moni funtsaa, ett parasta jädee on Helsingin jäätelötehtaan kiskoill. Tsimmaamaan rantsulle Ios kesiksel suulis skriinaa, ni kliffaa on käydä välil tsimmaamas. Pitskulle on stikattu blommaa jos jonninmoista. Yhteensä Stadil on 27 uimarantsuu
Ja ois kandenu. Sen nä1'ttelijät on harrastajii, mutt ohjaajiks yleensä prydetään ammattilaisii. Laine InkeriYlätalo Eija Kankare. Laine ja Turtiaisen runo: Istuin sinisessä bussissa. Turkuiaisii runoi esitti Eija Kankare, pohjalaisii Inkeri Ylätalo, stadilaisii Liisa Kokko ja Matti l.Laine. Sen lisäks nä1ttämöl toimii runojengi. Slangija Helsinki-runot oli bongattu Arvo Turtiaisen kniigast "Puhetta Porthaninrinteeltriil Ilpo Tiihosen "Tähtipumpusta" ja "Muusastd' sekä Arvo Pohjolan "Himaföneristdi Runot oii dilkattu lausujille niin, ettei kukaan joutunu bamlaan ihan vierast murretta. Laine vastaili agressiivisena Röbassa syntyneenä ja Herulissa kraganneena. Niiden tän vuoden proggis oli runomatinea, mis oli murreja slangirunoja. Elannon Näyttämö on Kaikugartsal, mis oli enne osuusliike Elannon pääkonttori. Matineassa oli turkkulaist ja pohojalaasta runoutta Heli Laaksoselta, Karoliina Koskiselta, Arto ]uurakolta. f Teksti ja kuva: Virve Obolgogiani Runoja murteilla Puhetta Porthaninrinteellä I Arvo Turtiainen funantuoma / Ilpo Tiihonen Itäse ihmise I Heli Laaksonen Vihroonki Nirvana I Arto luurakko Eksyksissa I Arvo Pohjola Metros I Heli Laaksonen Istuin sinisessä bussissa I Arvo Turtiainen * Metros erellenki I Heli Laaksonen Kuljettaja lHeli Laaksonen Stari I Heli Laaksonen Se ja ne I Arvo Turtiainen Ihminen keksii kaiken maailman syyt ottaa viinaa / Karoliina Koskinen Ravintola Balladi I Ilpo Tiihonen Omituusta I Arto luurakko Sorsa bamlaa I Arvo Pohjola Yhyres kaharen I Arto luurakko Kaunein I Arvo Turtiainen Saispas lipasta I Arvo Pohjola Sanoos eres joskus I Arto luurakko Rakastetulle / Aryo Turtiainen Minä rakastan leipää ja lihaa I Arvo Turtiainen Vastamäes kans I Arto luurakko Vinkei yksinäisil naisil I I HeIi Laaksonen * Vinkei yksinäisil miehil I I Heli Laaksonen Vinkei yksinäisil naisil 3 I Heli Laaksonen Vinkei yksinäisil miehil 3 I Heli Laaksonen Vinkei yksinäisil naisil 4 I Heli Laaksonen Vinkei yksinäisil miehil 4 I HeIi Laaksonen Sil ko lähte uut alkku kohre I Heli Laaksonen Runot koottu seuraavista teoksista: HeIi Laaksonen: Pulu uis, Raparperisyrän Kar oliin a Ko skin en : Kipiä Kaipuust Arto luurakko : Yhyres kaharen Arvo Turtiainen; Puhetta Porthaninrinteellä Ary o P ohj ola: Himaföneri IIp o Tiihonen: T åhtipumppu, Muusa Runot esitti: Liisa Kokko Matti l. 20 TS$!,Amt jr+uilr"il=i+:I Slangirunoia näyttämöl lä $F Stadis on vilde erilaisii teattereit. Gartsal suulis skriinas niin, ett jengii oli liikaa muita houkutuksii toukokuisena lauantaina. Yks snadimpi, mitä kaikki ei ehkä tsennaa, vaikk se onki perustettu jo v. Näy.ttämö toimi 1920-luvul aluks Heimolan kellaris ja Sompasaares, ennen ku se pääs Kaikugartsalle. Alku sai heti h1välle tuulelle, kun Arvo Turtiaisen sanoin Porthaninrinteeltä Liisa Kokko ihaili Pohjolan valkeaa kaupunkia ja Matti l. I92I, on Elannon Näyttämö. Keväällä duunataan nä1'telmä skideille ja syksyllä aikuisille. Tätä proggist vois funtsii vaikk johonkin slangijengin omaanki tapahtumaan. mahtunu lysnaan kliffaa esitystä. Bulisti enemmänki ois Liisa Kokko, Eija Kankare,Inkeri Yk)talo, Matti I. Sen takii esitys varmaan oliki sujuva ja kaikkiaan hlwin funtsittu. "Starista" oli skrivannu runon Heli Laaksonenkin