vuosikerta | Hinta 10 €. Nro 2/2026 | Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti | 31
Punaset… Slangidiggareiden kantsii dyykkaa Optishop-nimiseen buiduun, Freda 26. Sillai, et sä hittaat oikeen optikon ja stärän disainerin, ku duunaa sulle ekat päheet rillit. Mikko Alatalolle mallaa siniset. Terveisin Seppo Palminen (HTD5). Punaset. Punaset. Jo sillo jansterina mä olin dorka: slangidiggari, musadiggari, fiudediggari, kledjudiggari ja rillidiggari. Takas punasiin. Tää on suositus. Tummanvihreet. Mä opin tsennaa Vesa Pallasvesan. Moniväriset. Kuin sä voit diggaa stydisti rillei. Valkoset. Siis jonku muun värisii. Freesin vihreet. Sulle duunataan punaset.” Siit se lähti. Punaset. Velmu kundi. Viiskyt vuotta sitten mä olin kolmekymppinen, siis saman ikänen ku Tsilari nyt. Se tsiigas mun feisii: ”Ooks sä koskaa tsekannu pokii, ku todella mallaa sulle. Vesa (HTD8) jeesaa sua hittaamaan sun stailis Tää ei oo reklaami
OlliBull Anikari 31 Rehupuntti: Mitä sä skruudasit skidinä. 3 Tsilari 2 | 2026. 8 Toka Stadin Stebu on dilkattu Seppo Palminen 10 Slanginkeräysskaba Jeongdo “Jeka” Kim 11 Skaban finnaajat 150v-bileissä Virve Kuutar 12 Leo ”Leka” Nummela – Tsilarin sielu Heikki Paunonen 13 Dorka landelta Virve Kuutar 14 ”Slangin haldaaminen on boltsin hyödyttömin taito” Seppo Palminen 16 Slangilodju: Stadin salakielet Heikki Paunonen 18 Duunarien Stadi romskuissa Mikko Seppälä 19 Vaatimatont, mut useimmiten kliffaa Pertti Salolainen 20 Stadin syke: Kulttuuria kevään odotukseen Risto Kolanen Sipulisoppa oli Chez Mariuksen, Stadin snygeimmän raflan bravuuri s. 13 22 Dallaillen Rööperissä Mummo ja Teinarit Marjukka Rundberg 24 Lasinen pontikkapannu kelpas stadilaiseen tsökeen JP Kervinen 26 Sipulisoppa Chef de Cuisine Juha Jormanainen 28 Meitsin faijan eka kaara Oili Salasto 29 Dekkarit Jugis 30 Kuka sössi Stadin taksibisneksen. 28 HTD 14 on Tsilarin taittaja Kirsi Pääskyvuori s. Saksala 34 Skabat 35 Slangi blisaa 36 Pluggaajat 37 Slangijengi 39 Slangi järkkää FO TO : R A M PE K U IT U N EN K U VA , H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O . Wisser: Tupsut heiluu siistimmin Rafu Nyberg Kannen foto: Jarmo Meriä 4 Snadit 5 Hedari S. Juha ”Jorkki” Jormanainen 32 Slangi Tapaus 36 Stadi – Hollywood Heka Mäkinen 38 B. Palminen 6 Yhteystiedot 7 Bamis H
Kunniajäsen Ulla shingras jengist veks FO T O : PI R K KO T O IV A IN EN Ulla blumsterit handuis omilla 100v-synttäreillä. Ulla oli skarppi ja hyväs kondikses ihan loppuun asti. Ja tytär Pirkko kerto, ett Ulla suunnitteli viel helmikuus kyläilyreissuu Mouhijärvelle. Ulla on ollu messis alust asti keräämäs fyrkkaa Työläisäiti-patsaaseen. Mut sit iski keuhkokuume, mikä vei Ullan nopeesti. Jengi diggas bulisti visiittii! FO T O T: R EI T SU LA IN EL A 4 Tsilari 2 | 2026. Ulla oli Slangin vanhin jäsen, ehti täyttää 102 vuotta. Ullan haastatteluit voit lukee Tsilareist 2/2018 ja 2/2023. Paavo tsennas stydisti Stadin ja kaupungintalon hissaa. Ulla kutsuttiin Stadin Slangin kunniajäseneks vuonna 2023. FO TO : R A M PE K U IT U N EN Slangijengi visiteeras kaupungintalos 31.3.2026. Slangijengi ja koko tää boltsi kaipaa Ullan glaiduu mieltä ja sitä, miten se alko skriinaa usein juttujensa perään. 100-vuotiaanaki Ulla nosteli puntteja ja jumppas. Niist se sai itekki tokan palkinnon vuonna 1995. Nuorena Ulla skrinnas ja tsöras fillarilla kilpaa. Oli kliffa treffaa sitä, ku se oli messis kukittamas Työläisäiti-patsasta mutsienpäivänä 2024. VK Slangijengi onnittelee Slangiproffaa huikeet 80 v! FO TO : V IR V E K U U TA R Slangijengi dilkkas rispektii Ässille tänäkin vuonna. Ku yhdistys oli perustettu, Ulla oli huvitoimikunnas ja järkkäämäs bamlausskaboi. Ullan pitkän iän salaisuus on varmaan pirtee mieli, monenlaine aktiivisuus ja liikunta. Ulla Toivainen (5.4.1923-16.2.2026) lähti treffaan muit Slangijengin perustajii. Oppaana ja kutsujana oli Arhinmäen Paavo, Stadin apulaispormestari. Pirkko on glaidu kuitenki siitä, ett Ullan toive toteutu: – Sai kuolla kotonaan, käsi minun kädessä. Ku se oli täyttäny 100, niin tytär alko funtsii, ett voiskohan se jo eroo jostain niist lukuisist yhdistyksist, joissa oli jäsenenä
Näin keväällä mikään muu ei oo nii ZEN ku fogeleiden kiikarointi. Ja rutsaus on kans hiton meditatiivist touhuu. Sitäpaits safkan duunaaminen ja skruudaaminen kimpassa on snygii stadilaist perinnettä. Erittäin meditatiivist duunii. HEDARI SEPPO PALMINEN Tätä kaikkee me haldataan: yks jutska kerrallaan. Mun fiuden molempiin kylkiin oli liistrattu Buddhan daiju ja rekkari oli ZEN-10. Sä ku snaijaat, skrivaa Tsilariin, mitä ja millai teiän fämili skruudas sillo ku pikasafkaa, eineit ja muuta ryönää ei ollu viel olemassa, sillo ku fossiileil ja skideil oli ainaski yks yhteinen hetki – safkan ääressä. On siel muutama friiduki megges, mut bulein osa talvifisustajist on äijii. Stadilainen ZEN O oks sä koskaan funtsannu, kuin meditatiivist porukkaa me härmäläiset oikee ollaan. Sillä aikaa ku äijät meditoi pilkillä, friidut divaa valkkarii himassa ja kutoo sukkii skloddien skideille. ”Miks kiuru flygaat Härmähän?” ”No ku ZEN on täällä viileempää ku huitsissa.” Tätä kaikkee me haldataan: yks jutska kerrallaan. 5 Tsilari 2 | 2026. Ai et vähäks sä oot jo ryytyny tohon huuhaahan: ZEN sitä ja ZEN tätä. Flekkiksen tuijottaminen relaa kummasti, nii et iha hätäsesti ei tartte skulaa yks-ykskakkoseen eikä buukkaa kaikille bunkkaa paikallisest lataamost tai Niuvanniemen dorkiksest. Kesällä me keskitytään bastussa svettaamiseen ja bastun terdellä dokaamiseen. Meil on yks jumala, yks pravda, yks idoli, yks faan. Jos niilt kysyy, et mitä helkkarin ällii on tsittaa muutaman sintin takii blosikses ja tuiskus, ne griinaa, et ei sinne kukaa fisujen takii skimbaa. Se ei oo sen kinkkisempää ku keskittymist tasan yhteen jutskaan kerrallaan. Funtsatkaa, se paluuflyttaaja on flygannu jostain boltsin toiselt puolelt ja se on ihan puhki. Syksyllä me tsiigataan öögat killissä takkaa tai muuta eldistä. Tollases keskittymises me härmäläiset ollaan ihan maestroi. Härmäs on öbaut kolme miljoonaa bastuu. Meil on yks jumala, yks pravda, yks idoli, yks faan. Sit meil on tollaset puol miljoonaa rutsarii – eniten koko boltsilla. Tost stäräst strittimisest se johtuu, et härmäläiset on yheksättä vuotta putkeen boltsin onnellisin kansa. Näil huudeil ei yks fogeli oo koskaan tarkottanu shortsikelei, mut Slangijengissäki me duunataan kaikki peliin (lontooks: all in) sillo, ku koko jengi stroolaa yhteen hiileen (eiku koliin). Oispa joku juitsu, millä saatais ZEN dyykkaamaan takas. Ihan helvetin ZEN. MÄ STRITTIBOLLA. Se on meditaatioo. Mut KUKA STRITTIBOLLA on kekannu, et Juha Jormanaisen, sen frekin rehupunttiskribentin ja muidenki skrivaajien safkastoorit muka mallaa Tsilariin ku klyyvari pläsiin. Ja ku pilkkihaalarin fikkassa on flinda brenkkuu, mikää ei droppaa fiilist. Noi safkastoorit on buenoi esimerkkei siitä, et slangi spöijaa mihin vaan (paits kulttuuripalstoille). Pakko myöntää, et yhes vaihees mäki vokottelin jengii olee mieli klaarina, iisinä ja skarppina. Se oli stydii yhteen jutskaan keskittymist – ehtaa stadilaist ZENii. Älä helvetis pidä muit jumalii, muit totuuksii, muit idoleit tai muit vihtabyysii. Talvella ku jonkat ja sköne frysaa, me tsitataan pilkillä tuntitolkulla tai hela dagen. Niin spädästi, ku mä noit valaistumisjuitsui bonjasinkaa, ni sen verran kuiteski, et ZEN meinaa simppelisti meditointii. Mä rundasin kymmenii klubei ja muita himmeit mestoi bamlaamas ja toitottamas buddhamaisen lungiuden ilosanomaa
varajäsen Valtteri Hellgren valtteri.hellgren@gmail.com Sirpa Halmela, taloudenhoitaja (hallituksen ulkopuolelta) sirpa.halmela@elisanet.fi Hallitus Toimituskunta Päätoimittaja Seppo Palminen seppo@palminen.com 050 552 1360 Toimitussihteeri Jeongdo Kim tsilari@stadinslangi.fi 044 9888 368 Valtteri Hellgren Risto Kolanen Virve Kuutar virve.kuutar@gmail.com Tiina Linna tiina.m.linna@gmail.com Rafu Nyberg rafu.nyberg@gmail.com Mikko Seppälä mikko-olavi.seppala@helsinki.fi Tsilarin vakkarifotaajat Raimo Granberg Marit Henriksson Esko Koivisto Raimo Kuitunen Jarmo Meriä Aki Schadewitz Matti Snellman Taitto Sivupainajainen Kirsi Pääskyvuori Paino Grano Oy ISSN 1239-9523 Aikakausmedia ry:n jäsen Kulttuuri-, mielipideja tiede lehtien liitto Kultti ry:n jäsen 6 Tsilari 2 | 2026. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. Muut byroon asiat hoituu parhaiten meilis: toimisto@stadinslangi.fi tai skulaamal: 045 186 7238 Byrooduunari Reijo ”Reitsu” Lainela Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. Jäsenasiat, reduilmottautumiset, ostot lafkasta, Tsilarin osoitteenmuutokset. Voit käydä tsekkaa, mitä kliffaa slangija Stadi-kamaa hittaisit itelle tai vaik frendeille lahjaks. Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti 31. 045 186 7238 www.stadinslangi.fi Harri Saksala, bamis harri.saksala@gmail.com Outi Havia, varabamis outi.havia@kotiposti.fi Lasse Solman lasse.solman@gmail.com Risto Kolanen ristokolanen@gmail.com Raimo Kuitunen raimo.kuitunen@outlook.com Reijo Lainela Jäsenrekisterinhoitaja, hallituksen sihteeri reijo.lainela@gmail.com 1. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen ja Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä stadilaisuuden ilosanoman levittäminen. Byroo on auki tiistaisin 15–17 ja torstaisin 16–18. varajäsen Oili Salasto elena.salasto@gmail.com 2. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin
Heklestä vielä sen verran et se oli aikoinaan tosi remonttireiska. Sen ei tarvinnu muuta ku tsiigaa vaikka fillarii mis ei ketjut pysyny päällä kun se jo tsennas mitä sille romulle piti tehdä. Jo ihan nuorena skloddina siis. Ja nam, hyvää oli. Oli se hommaa. Niin se joskus menee, gartsat vie eri suuntiin. Se osas duunaa vaikka koko korttelin kaikki fillarit kondikseen jos niissä oli jotain feeluu (ja niissähän oli). No, homma päätty usein niin et se suora kutonen ei lakannu yskimästä ja niitä osiakin jäi usein yli. Aikamoista. Jos se Hudsonin suora kutonen snadisti yski ja se yski aika usein, niin faija halus aina parantaa sen kröhän itse. Se on se hetki! T reffasin gartsalla pitkästä aikaa tutun kaiffarin, Heklen. Alettiin heti kelaa kaikkii vanhoja juitsuja. Tai yritettiin paistaa. Mä muistin heti sen Kaivarin ja sen jäämäen ja ne blinit joita me Kaivarin jälkeen Heklen luona paistettiin. Yhes vaihees treffattiin aika usein ku budjattiin samoilla kulmilla. Kevät on Stadissa kliffaa aikaa. Ne ei vaan innostu siitä mistä muut innostuu. Aina. Kevät on Stadissa kliffaa aikaa. Mut sitte ku mollikka näin keväällä alkaa skriinaa niin ne tsennaa et se on se hetki jota ne on venannu ja venannu pitkään. Mut nyt ei enää. Jossain vaiheessahan se duunas omaan fillariinsakin snadin motin. Skrinnaaminen tai skimbaaminen saa ne bamlaan levottomasti ja sitä rataa. Tunnen monia jotka ei oo. Ainaski semmosille jotka ei oo talvi-ihmisii. Vähän niinku mun faija. Siitä oli aikaa ku oltiin viimeks treffattu. Bamlataan ja skulataan Hara, bamis BAMIS HARRI SAKSALA 7 Tsilari 2 | 2026. Ainaski semmosille jotka ei oo talvi-ihmisii. Mä oon teknisissä juitsuissa melko kädetön. Se on se hetki et ne voi kaivaa stailit ray banit fikasta ja dallailla lungisti Stadin rantsuja ja semmosta. Hekle oli ihan ihmemies. Ne ei innostu frysiksestä tai snögestä ja tämmösistä talvijuitsuista. Onneks Heklen mutsi jeesas. Sillä oli aikoinaan semmonen vanhempi jenkkirassi, Hudson, tummansininen bilika vuosimallia 38. Mut kaikki mitä duunattiin, skruudattiin. Mut kliffa oli treffata
Feivörittei on alppijuustot, freesit vuohenmaitojuustot ja brittijuustot – Brittiläs ku on duunattu cheddarii tuhansii vuosii. Tattis niille, stadilaisten ei tartte resaa johki hevon kuuseen, et vois tsöbaa jotain saamarin gutaa, tai sais jeesii johki, mis ei itte oo ihan fakiiri. Nellin ja Peten keesebuidu on ollu buli suksee. Pete Steer lysnaa skarppina, ku joulugubbbe Timo Alarik Pakkanen lesaa hunööritekstii. Ku Nelli ja Peter ”Pete” Steer bamlaa juustoist, ne on ihan täpinöis. Me ku budjataan täällä, osataan diggaa buenoo söörvist ja buidui ku tsennaa laadun päälle. Ne flyttas kimppaan ja meni jiftikseen. Täst buidust ei kukaan häippäse ilman smailii. 20-21). Love Story Tää on monel tapaa symppis stoori rakkaudest. Nelli ja Pete treffas Lontoossa vuonna 2018. Sä voit skruudaa juustolajitelman vaikka leikkeleitten kans, sä voit saggaa grillatun juustosmörgarin, sua jeesataan valkkaamaan juustoille vinkkui tai bissei ja sä voit tilaa jengille snygin teistingin ja oppii blandaa kaikkee sellast, mist sä et oo ennen kuullukkaa. Liki Gloucesterii, Brockwortin kylässä järkätään joka kevät dorkaaki dorkempi skaba, mis jengi rullaa mäkee alas juustokiekkoi ja luudaa niiden perässä. Eka ojennettiin Toni Skutsa rille 15.1.2026. Nelli liidas omaa markkinoitija viestintäbyroota. Petest oli tulossa guru juustoja viinibisnekseen. Upee ammatti Nelli ja Pete vakuuttaa, et niil on toi duunin valkkaus menny ihan putkeen. Koronapandemia oli stydeimmillään. Stadin juusto diggarit oli innoissaan. Se on juustodiggareitten fanittama viinibaari. STADILAISIA TEKSTI: SEPPO PALMINEN FOTOT: JUHA LAITALAINEN S tadin Stebu on stebarikuutio, joit Stadissa käytetään, ku bygataan gartsoi. Stebu n:o 2 draisattiin Rolling Cheese -nimiseen keesebuiduun Museokatu kakskytkakkoseen. Sitä on ny laajennettu pari kertaa. (stoori Tsilarissa 1/2026, s. Buidun nimi nyysittiin engelsmanneilt. Välkyt on saleteis, et Rolling Cheese on viileesti tseenannu stebusa. Ei ollu mikää blyygi unelma. Ku Lontoon ryysis rupes kyrsii, Pete stikkas idiksen, et mitä jos flytattas Suomeen. Rolling Cheese Kesäkuussa 2021 Tölikaan öpnattiin snadi keesebuidu. Sil on skutsarinverstas Döbelninkatu nelosessa. Mut nää toi huudeille boltsin parhaat makuelämykset. Stebu venttaa Seppo Palmisen handussa. Stebuun on liistrattu kyltti, mist voi lesaa, monesko pysti on kyseessä. Siin buidus juustot ja diggarit on päheis handuis. Ne pitää Stadin elossa ilman mitää kajahtaneit ja keinotekosii virityksii. Niil oli sellanen unelma, et ois kliffaa grundaa snygi keesebuidu, Pohjoismaiden best. Jotain tällas me on ventattu. Jos teit hotsittaa lysnaa joku ihan henkimaailman stoori, stikatkaa skoiji froogis: ”Onks totta, et joillain juustoil on sielu?” Toka Stadin Stebu on dilkattu Sen sai keesebuidu Rolling Cheese Tää idishä lähti siitä, ku noi välkyt funtsas, et millai Stadin Sentrumin kivijalkabuiduille voitais dilkkaa snygii rispektii. Voiks olla upeempaa ammattii, ku demoo ihmisille kaikkee sellast, mitä itte diggaa. *. Vaikka joulun aikaan juustoo jonottavien letka on pitkä, Rolling Cheese ei oo pelkkä buidu. Jengi ei päässy reissuun. Kaheksankyt spesiaalii juustoo: englantilaisii, ranskalaisii, sveitsiläisii, italialaisii
Sinnehän ne on just menossa. Ne ei menemisist tai tulemisist etukäteen toitot tele. Kesäkuussa 2021 Tölikaan öpnattiin snadi keesebuidu. Siin on leedi ruutu keese buidun edessä. Niil on aina sama frekki stai li. Nää reissut on aina yl läreit. Sit ne fossiilit run daa hervottomasti sitä osaa Stadii, mis niiden on tarkotus visiteeraa. Ku ne esittelee ittesä, siin on rotsi nii auki, et vilut taa: Slangijengin ja Tsilarin välkyt. ”Miks sä pönttö tätä kautta tsörasit?” ”Siks ku mä en oo pitkään aikaan budjannu näin kaukana mun susirajast, siis Bulsan pohjoisenpuoleisist spora kiskoist.” Ku se viitosdorka on tsögannu parkkimestaa kakskyt min saa, se kurvaa Museogartsal le. Ne tsögaa park kimestaa. ”Miks et sä pönttö heti sku jannu tänne?” ”Siks ku tää buidu aukee vast kymmenelt.” Slangijengille suositus: käykää gratuleeraamas Nellii ja Petee: ”Meki ollaan slangija keesediggareit.” 9 Tsilari 2 | 2026. Stadin juustodiggarit oli innoissaan. Viitosdorka skujaa fiudella (rekkari: DOR2) Tölikaan ja plokkaa meggeen kolmos dorkan
Ykkösnumeros infottii, ett slanginkeräysskaba on polkastu käyntiin. Mulle mielenkiintost olis syynaa, ett mitkä gamlat slangisanat on tuttui junnuille, mitkä taas ei: esimes daiju oli 34 vastaukses, mut dorka taas vaan neljäs. Arvioinnis tärkein kriteeri oli se, miten monta slangivastinetta per sana oli bjuudattu ja oliks megges esimerkkilauseit. Työväen Arkistossa oli duunattu sähkönen lomake, jossa oli 120 yleiskielen sanaa, kuten tyttö, poika, poliisi ym. Samalla logiikalla on födannu kans vemppu eli somppu, ku meinaa somalii. Slangiproffa skrivaa vedenkielest lisää Slangilodjus. Junnut tsennaa kans gamloja slangi sanoi, niinku muija ja mimmi. Se on tullu 2000-luvun vedenkielestä, missä tavut kääntyy: muija-vede muuttuu muotoon veija-mude. Nyyampaa netti slangii edusti huzz ja girlie, ku on valunu somesta, erityisesti TikTokista. Vaivannäköö palkittiin Palkinnot meni niille, jotka oli oikeesti nähny vaivaa, eikä pelkkä hutilointi riittäny. Lukiolaisii vastaajii oli yhteensä 181 ja yläkoululaisii 38. Lukioiden köörist bulein panos tuli Sykistä, mistä tuli peräti 102 vastaajaa ja 78 vastaus settiä. Nyyii ja gamloi sanoi Mitä sieltä sit oikein löyty. Esmes tyttö-hakusanan kohdalla lukiolaisten vastauksis nousi kärkeen muija, mimmi ja bämä. Tytsy, likka ja ämmä kans kuulu nykystuidujen vakiosanastoon. Tän jutun otsikon alla on maistiaisii nyyast slangist, ku on saatu skabaan. Olis kyl kliffaa tutkii tätä. Toiseksi aktiivisin jengi oli Media lukio 57 vastaajalla, ja megges oli kans Luonnon tiedelukio, Yhteislyseo ja Etis. Stuidujen piti skrivaa niille slangivastineita. Esmes tyttö-hakusanan kohdalla lukiolaisten vastauksis nousi kärkeen muija, mimmi ja bämä. Käytännössä skabas pääsi kunnol mitalisijoille vaan jos oli vastannu yli sataan kohtaan. Ekan kerran tämmösen skaban järkkäs Heka Paunonen 1989. Nyt on aika tsiigaa, miltä ne tulokset näyttää. Vastauksii saatii kaiken kaikkiaa viidestä lukiosta ja kolmesta yläkoulusta. STADILAISET TEKSTI: JEONGDO “JEKA” KIM Slanginkeräysskaba on päättyny – tulokset on handuis! Tyttö – bämä, gimma, muija, mimmi, veija, tytsy, likka (flikka), pimu, muidu, muikkeli, gworl, girlypop, huzz Poika – jäbä, jätkä, broidi, brouski, bro, poitsu, kundi, äijä, brada, jonne Kaveri – frendi, homie, day one, g, twin Veli – broidi, bro, brouski, brada Isä – faija, fatsi, fatsu, iskä Äiti – mutsi, mama, mami, äippä, birthgiver Pikkulapsi – skidi, vaahtosammutin, napero, miniskidi, roadmini, petsperm Tyhmä – daiju, dämäri, tolppa, urpo, päällensä synnytyksessä pudonnut Kiva – jeba, treva, jees, chilli, muku Tylsä – mälsä, ankee, kuiva, ass, perseestä Ymmärtää – hiffata, snaijaa, gettaa, bonjaa, fiilata, ympätä Valehdella – kusettaa, capata, lyygata, hiirestää, bolettaa Tehdä tyhmyyksiä – miinus aura, mokata, häröillä, urpoilla, rämätä, diggaa itsensä kuoppaan Suuttua – rageta, kilahtaa, palaa käpy, käärmestyä, keittää yli, vetää herneen nenään, skitsota Varastaa – pölliä, nyysiä, kössiä, rullata, stiilata, kähveltää Tapella – faittaa, vetää pataan, slaimata, antaa hittii, mukiloida Lintsata – sluibata, skipata, litsata Ruoka – safka, sapuska, murkina, blessing, purulelu Energiajuoma – es, megis, nocco, jonnejuoma, elämän eliksiiri Olla kännissä – olla tuubassa, olla tillintallin, olla lomalla, olla maailmoissa, olla umpitunnelissa, olla nakit silmillä Sosiaalinen media – tt (TikTok), ig, insta, iigee, tele, dc (Discord) Koulu – skole, vankila, tyrmä, tarha, kalteri Koti – hima, crib, kribi, hemma, spawnpoint Raha – fyffe, massi, fyrkka, käshi, flyysi, mammona, vihree Bussi – dösä, döle, linkki, nysse, föli, bigibus Sähköpotkulauta – ryde, birdi, sähkölauta, personal schauffer Rakastunut – olla kusessa, olla pihkassa, olla lätkässä, simpata, fiilata 10 Tsilari 2 | 2026. Pelkkä lause ei ees riittäny, vaan niiden piti olla vaihtelevii ja oivaltavii. Vahvana tuli myös veija, ku oli 34 svaaraukses. S kaban tarkotus oli samlaa stadilaisten stuidujen slangii. Parhailla vastaajilla oli yli 700 slangisanaa. Osa gamloist slangisanoist tsennataa nykyää melkei koko Härmlandissa, esmes faija, mutsi, bisse, dösä, tsiigaa ja nii eespäi. Mitkä vaikuttaa sanojen elinkaariin. Ne, ku sai ykkösja kakkossijan oli täyttäny nää kriteerit ihan kybällä, mut kolmos sijalle ja kunnia maininnoille pääsi vain paljon sanoja listaamalla, ilman esimerkkilauseit
11 Tsilari 2 | 2026. Skabaa oli järkkäämäs kans Pääkaupunkiseudun suomen kielen ja kirjallisuuden opettajat ry, Suomen kielen ja kirjallisuuden opettajat ry. Niinku vaik Il mari Lehtinen Malmin Medialukiost, joka finnas lukiolaisten skaban. Mestoil oli osa junnuist, kaikki ei ollu päässy. Kliffa proggis Haastattelus junnut kerto, ett oli loppujen lopus aika iisii kerää sanoi, kuhan vaan pääs alkuun. Dosentti Vesa Haapalan runo oli mielenkiintone pläjäys kielen funtsailuu. Kotikielen Seural on tärkee rooli edistää omaa kieltä, ett se tsennattas, ett sitä käytettäs ja tutkittais. Ne tsiigaa suomee ja me slangii. Proggikseen kliffan lisän toi tölikälainen jengi, ku skulas figeleit. Skaban Slangiproffa bamlaa Kotikielen seuran hissasta. Nyyii sanoi tulee, osa niist näyttää olevan laajaski käytös, vaikkei me gamlat ois niit ikinä kuultukaan. Yks skaban järkkääjist oli Työväen arkisto, joka hankki 10 pizzalahjakorttii. Skaban finnaajat ja palkinnot Stadin Slangin kannalta kiinnostavin osa alko, ku alettiin dilkkaa palkintoi keruuskaban finnaajille. Hyvin junnut bonjas fossiilislangii, jolla mä niilt froogasin skabast. Fyrkat oli lahjottanu Hesteon (= Stadin ekan friiduskolen entiset oppilaat) ja Heikki ja Marjatta Paunosen rahasto sekä Stadin Slangi ry. Junnui tsittas ekas rivis. Skabaan sai osallistuu yksin, frendin kans tai snadil porukal. Stuidulan kansleri Kaarle Hämeri ja stuidujärjestö Siulan bamis Lasse Tammela toi omat tervehdykset. Skaban finnaajat 150v-bileissä Kotikielen Seuran 150-vuotisbileisiin oli kutsuttu slanginkeruuskaban finnaajat. Heka bamlas siitä, millaseen Suomeen seura perustettiin 150 vuot sitte ja miten tärkeet oli, ett rohkeet perheet otti omaks kieleks suomen. Ne arvottiin kaikkien osallistujien kesken. Niist viis meni SYK:n stuiduille: Diya Hu, Edith Kilpi, Alina Siivola, Emilia Saastamoinen & Tiia Ylinen, Eeti Halla & Siiri Meuronen ja yks Medialuokioon: Cameron Yondo Mine & Iines Nilsson. Skoleskaan opet ei nykyään maindaa vaik kuulis välil slangiiki. E kaks oli tietty juhlapuheita, ne alotti seuran bamis Terhi Ai niala. STADILAISET TEKSTI: VIRVE KUUTAR FOTOT: RAMPE KUITUNEN dumareiden oli tosi vaikee päättää, kenelle palkinnot dilkataan, niin bulisti oli hyvii vastauksii. Niitä oli esmees Krohnit, Järnefeltit, Hahnssonit. Lisäks Slangijengi anto viel lahjakortit Lafkaan niille ku sai kunniakirjan, yhteensä kuus viidenkybän lahjakorttii. Varsinaisen juhlaesitelmän piti varmaan stailiinsa seuran kunniajäsen Heikki Paunonen, joka me kaikki tsennataan slangiproffana. Yläkoulujen sarjan finnas Ogelin yhteisskolest Joel Huhtamo, Otso Koivumäki ja Aarni Puhakka. Ja lopuks skruudattiin kakkuu. Osalla mutsit ja faijat bamlaa kans himas slangii. Ihan niinku meilläki Slangijengis. Siks päätettiin lukiolaisten sarjas antaa kuus kolmatta palkintoo. Mut bulimmin junnut bamlaa sitä frendien kans. Tokaks tuli Kondekast HYL:n Elias Kermi nen ja Aarne Kuosmanen. Mut bulimmin junnut bamlaa sitä frendien kans. Skoleskaan opet ei nykyään maindaa vaik kuulis välil slangiiki. Oli kliffa hiffaa, ett slangi elää ja viel kehittyy. Snadisti ehkä osaa jännitti – ainaki sit, ku alettiin dilkkaa prenikoit. Virve haastattelee skaban finnaajii slangiks
TSILARIN JENGI TEKSTI: HEIKKI PAUNONEN Leo ”Leka” Nummela – Tsilarin sielu Viime Tsilaris Virve skrivas aviisin alkuajoista, mut ei maininnu siinä Leka Nummelaa. Eka Tsilari ilmesty alkuvuodesta 1996. Ku lehti Lekan aikana laajeni, näit stoorei alko tulla yhä enemmän, buli osa niistä slangiks. Formaatti oli sama ku nykysin Hesaris, mut sivuja oli vaa neljä. 12 Tsilari 2 | 2026. Kerran Supa sano, ett yhdistys tarttee oman aviisin, ett se voi kertoo jäsenille erilaisist proggiksista. Lekalla oli viis lasta ja 13 lasten lasta. Lisäks sillä oli hyvät verkostot Stadissa. Se veti lehtee vuosina 1997–1999. Vode skagas, ett Slangil ei oo siihen fyrkkaa, mut Supa sano, ett sitä löytyy, ku blisataa lehtee reklaamei. Se oli länge Sähköviestin päätoimittaja ja ties tasan tarkkaan, miten aviisei duunataa. Melkeen joka Tsilaris oli kans henkilökuva jostaki Stadin merkkihenkilöstä, kuten Åke Blomqvistista, Veikko Hurstista ja Kirkasta. Leka födas 4.3.1933 Kirstarille duunariperheen ekana skloddina. Siihen aikaan kaikis Tsilareis oli jäsen hakemuskaavake, jolla saatto liittyy Stadin Slangiin. Se oli shungannu Insinöörilaulajissa ja skulannu futista Ponnareissa ja lentistä Tarmossa ja Sikari portaassa. Stadin brankkareista, skoudeista ja takseista. Niist ekoi oli Soisalon Arskan ”Alppilavan stooreja” (Tsilari 1/1997). Se skrivas ite laajoi teema-artikkeleita mm. Siinä hiffas, ett Lekalla oli ollu vilt frendejä Stadissa. Oli buli järkytys, ku Leka delas 3.12.1999. Me oltii Supan kans laskemassa Stadin Slangin blumsterit Lekan arkulle. Aika pian messiin tuli kans Heka Laurell, Eki Mattsson, Raija Tervomaa ja Matti Herlevi. Eka Slangilodju ”Leffa” ilmesty Tsilarissa 1/1997. Kotus oli sillon Sörnäisten rantatiellä. Supa skrivas Lekan muistosanat Tsilariin: ”Leka shingras jengist vek” (1/2000). Vanhin kundeista shungas muistotilaisuudessa ”Niin gimis on Stadin”. Ulkopuolisii oli Klaude Bremer ja mä. Jo Vode kehotti stadilaisii skrivaa Tsilariin omii muistoi Stadista. Niin saatii uusii jäsenii. Leka ja Tsilarin startti Me treffattii usein Papu Nenosen kämpällä ja funtsittii, mitä Slangi vois duunaa. Voi sanoo, ett Lekalle Tsilari oli henki ja elämä ja se grundas sen botnen, jolle toisten on ollu iisii byggaa. Voi kuitenki sanoo, ett ilman Lekaa Tsilarist ei olis tullu semmosta lehtee, ku se nyt on. Lekan jäljet Tsilarissa Lekan tavotteena oli kans yleisen Staditietouden lisääminen. Se sai 1959 duunimestan Stadin sähkölaitokselta ja jäi siitä eläkkeelle 1998. Palataa viel kerran alkuun. Tsilareita dilkattii alkuvuosina ympäri Stadii, budjuihin, bibluihin ym. Slangin juhlakirjassa Heka Laurell kuittas Lekan ohimennen. Lekan foto Tsilarissa 1/2000 Supan muistosanois. Mulle Leka ehdotti, ett mä alkaisin skrivaa Slangilodjuu. Opparin se kävi Norssissa ja valmistu sähköinssiks 1956. Slangi lodjui skrivas muutki, kuten Laurellin Heka ja nimimerkki ”Sörnäisten tyttö”, Riitta Eronen, ku oli duunissa Kotuksen kielitoimistossa. S tadin slangin ydinjengiin kuulu aluks Vode Sulander, Supa Santanen, Papu Nenonen, Leka Nummela ja Atte Lin tuniemi Kirstarilta. Vode oli eka päätoimittaja vuoden 1996 ajan, mut sit remmiin astu Leka Nummela. Ja fyrkkaa löyty
Kundi lupas, ett ok, ku duunaat mulle lusikkaleipii. Kirsi on just sellane. Se ku järkkäs valmistujaisensa just niiden hääpäivänä. Avotraktoril tai amerikanraudal Ei Kirsi tietty aina duunii paina. Vähän olin hoomoilasena, miten se pysty tarjoo duunei nii halval. Dorkan papruis sitä harmitti vaan yks asia: jos se ois ollu 15. Sen jälkeen Tsilarin pluggaajat on voinu hiffaa, ett Kirsi handlaa ihan kybällä sen duunin. Perhees pitää olla yks nimi, ihan dämäri! Mut Kirsi piti sanansa. Mut se ei oo sitä niiden mielest salee hyvällä tavalla. Dorkat on luovii Kirsi me hitattiin taittamaan Tsilarii vuonna 2023. Se on just dorkasti luova ja sil on fantsui idiksii. Mut ei Kirsi. Se pitää sen mitä on luvannu, vaik duunii ois tullu bulimminki. No Kirsi tarttu hommaan, vaikkei ollu ikinä mitään lusikkaleipii duunannukaan, hittas jonku, joka neuvo ja sit: tarjoili kundille. Sil traktoril se tekee bulimpiiki reissui. Mut tää kundi! Niin dille se oli, ett peru puheensa. Ja yrittäjänä se on kans tosi redi. DORKAN PAPRUT VIRVE KUUTAR J otkut daijummat stadilaiset funtsaa, ett landel budjaaminenki on jo dorkaa. Niinku nyt vaik Kirsi Pääskyvuori HTD 14. Kirsi dyykkas stogeen ja Kaakon Cannesiin”. Dorka landelta Stadin Slangi valkkaa joka vuos Stadin Friidun ja Stadin Kundin. Mut ku sil on niin snygi nimi ku toi Pääskyvuori, se halus pitää sen. Ja käyttää sitä muutenki. Mut ei se sitä uutta käytä ku vaan sillo, jos on ihan pakko. dorka, se ois voinu duunaa rekkariin Doriksen: DOR-I5. Mut Dorkan paprui voidaan ihan rauhas dilkkaa niillekki, ku budjaa landella. Mut oon sit bonjannu, ett ku ei nysvää tuntikaupal saman homman kans vaan eldis sytty heti, ni ehtii vilde. Pitää minkä lupaa Paitsi duuneis, Kirsi pitää sanansa privaatiski. Kesäks se flyttaa mökille – joo, funtsaa sitä, budjaa jo valmiiks landel, mut sit viel möksälle. Mä tsennasin Kirsin edellisen pomonki, joka uskals elvistellä sillä, ett sil oli sellane duunari. Joku urvelo alkais siin reknaa, ett meni tähänki viis tuntii ja sult tuli viel nyyaa matskuu, kaiva kuvetta ja bungaa lisää. Avarakatseiset stadilaiset – niinku nyt vaik Dorkien komitea – bonjaa, ett landelki voi hittaa tosi hyvii tyyppei. Kirsi skriinaa, ett ne skruudas “hääkakut” frendin piikkiin. Ottaa Kirsi kyl mökillekki messiin koneet, ett duunit pelittää, jos tarttee. Tai no Kirsin himamesta on kyl snadi stadi – Imatra. Dorkan paprut dilkattiin snygille ja dorkalle donnalle Tsilarin julkkareis. Sen lisäks se on tajuttoman nopee. Jos sille ehdottaa jotain, se on heti kybäl messis, eikä maindaa mitä muut siit funtsaa. Niiden tarttis mielellään olla stadilaisii. Se diggaa slangii ihan sikana, mut sit se kuitenki skrivaa ja bamlaa: ”miul ja siul”. Duunit se voi edelleen handlaa gamlal nimel. Joku sit hiffas, ett Kirsilläki oli tuore sormus handus. Kirsi joutu bytskaan nimee. Ja katit reissaa messis kans. Kirsis on tosi snygii seki, miten se innostuu jutskist. Ne ku oli mestoil Willensaunas, hiffas ehkä, ku Kirsin biisis shungattiin: ”Yks kundi Imatralla tartti partnerii. Eli jiftikseen ne meni. Kirsi ku on vauhdikas mimmi, ni totta kai se diggaa vauhdin hurmaa. Varsinki, jos ne on sellasii stadilaislandelaisii hybrideit niinku Kirsi. Spettariski skrivattiin: ”se on oman elämäsä superstara, positiivinen painos elämäntapainkkarii ja visuaalist välkkyyttä.” Joo, sellane on meidän HTD14. Niinku sen spettaris skrivattiin: ”Se on himassa kuuskytneljä Lincoln Continental Convertibles, siinä ku kolmekuusykköses Valmet avotraktoris”. Joo Kirsi vastas kundin kosintaan. FOTO: RAMPE KUITUNEN Se on just dorkasti luova ja sil on fantsui idiksii.
Koko jangsterikulttuuri födas Jenkeissä: rock’n’roll, leffat, kledjut, joraaminen, fledat, röökaaminen, dokaaminen, itsetietonen uho… STADIN STYRKKA TEKSTI: SEPPO PALMINEN FOTO: BEAVER JEANS JA HURRIGANES PROMOOTIOFOTO Beaver Jeans oli 70-luvulla Pohjoismaiden haadeimpii brändei. Marlon Brando ja James Dean käytti sellasii paris leffas 1950-luvulla. Dongareiks niit ensin kutsuttiin, jenkkien duunibögiks, vaik se tais kyl alun perin merkkaa brittiskönarien leveelahkeisii byysii. 14 Tsilari 2 | 2026. Kuiteski Tsilarin pluggaajist aika moni oli jengissä jo sillo ku prässibyysat sinksattiin farkkuihin. Ei ne mitenkää hätäsesti meillä breikannu. ”Slangin haldaaminen on boltsin hyödyttömin taito” Skoijii, mut mä en oo koskaan hiffannu, et tätä stoorii ois kerrottu ainakaan Tsilaris, ainakaan tällai
Se oli jenkkimeininkii Kaikki skulas ja kaikkee oli. Se johtu siitä, et slangi dyykkas kehiin. Nykyään kukkoo tarkottava sana on lontoon kielellä häveliäästi rooster. Joskus vaan käy niin, et hyödytön endraantuu helkkarin hyödylliseks. Kolme omaa fabriikkii, kymmenen omaa buiduu. Jenkki meininkii tsögattiin. Majava = beaver Jenkkifarkkupula kesti 70-luvulle saakka. Vaaksan farkkumerkkei oli Väiskit ja friiduille Can-Can. Beaver oli streitti käännös Massen ja Pirjan sukunimest. Entä toi Riihimäen Cocks. Ne kopsas jenkkifarkkujen modellin niin stärästi ku osas. Britti slangissa sanalla cock on yks merkitys, räväkkä ja räyhäkäs: kyrpä. Nimen mesitsi oli reteetä uhoo. Oie värväs Jameksen mannekiineiks kaikki silloset jangsteri-idolit. Sen nimi oli Oie Salo. 15 Tsilari 2 | 2026. Niinpä niin. Promootiotirehtöörinä huseeras Joke Linnamaa, alias Stadin Säkki. Mut kyl tuli feimii ja kyl meni farkkui. Ne oli Wranglerit. Farkkuja ja pusakoit. Slangi on stydi tykki Miks ulkkarit, auslandelaiset sillee vauhkoontu. Pari härmäläist rättifirmaa rupes duunaa farkkui. Sponssattiin korista ja kiihdytysskaboi. Vuonna 1969 Matti ”Masse”ja Pirja Majava rupes blisaamaan second-hand farkkui ja muuta jenkkikamaa Krunikassa. Sit tuli meggeen ihan nyyaaki kledjuu. Faija traisas mun ekat farkut Köpiksest. Levikset, Leet ja Wranglerit James-brändin suksee kesti vuosii, mut jengis oli aina meit, ku ei feikkikledjui huolittu. Mä oon monta kertaa ollu mestoilla, ku joku on ruvennu besserwisseröimään, et slangin haldaaminen on saletisti boltsin hyödyttömin taito. Käsisjengi Riihimäen Cocks on lajissa tosi bueno. Me symffatiin, et Jameksien malli oli korni, tyygi jotain muuta ku ehtaa denimii, et niit ei pystyny pyykkää snygeiks, et sauman väri oli väärä. Tuote-esittelijöinä nähtiin ainaski Rauli Badding Somerjoki, Pepe Willberg, Teddy & Tigers, Kalevala, Tasavallan Presidentti ja ärtsyin kaikist: Hurriganes. Ne hittas varsinaisen välkyn ja idislingon. Masse Majava oli saletisti bisneksen reiluin jätkä. Niit oli ainaki Lasse Liemola, Raittisen ja Loukia lan broidikset, Timo Jämsen, Kai Lind, KatriHelena, Kristiina Hal kola, Marion Rung, Kirka, Danny, norskeist ja sveduist blandattu bändi Jan Rohde & The Adventurers. ”Hei, mikä se olikaan se seura, mis sä skulaat?” Riksun Sladdit. Ja härmäläiset taivasteli, et kyl noi jenkit on sit masei nois promootiojuitsuis ja koko tos bisnekses. Ja kaikki funtsas, et mikskähä kaikki tänne keikkaa heittämään tulleet bändit aina tarttee paluureissuu varten extra transit keisin, et kaikki niitten tsöbaamat Beaversit mahtuu meggeen. Ne joitten parentsit ei reissannu, joutu (jos hivas) tsöbaa jenkkifarkkusa skönareilt. Nimeks tuli Cocks (kukot). K u päästiin kuuskytluvun kynnykselle, meilläki alko tapahtuu. Pussibyysalafka Mattisen Teollisuus pani paremmaks. Oie ja Mattisen Teollisuus byggas kimpassa ekan härmäläisen jangsteribrändin. Smuglattui byysiiha ne oli, mut publikaanit ratsas brenkkuu enemmän ku farkkui. Taas grevattiin esiin kaikki jenkkimielikuvat ja rokkarit sai velmui duuni ja kledjui. Niit kledjui digattiin Tukholmaa myöten. Promootioon kärtsättiin niin bulisti fyrkkaa, et heikkoi huippas. Sil oli reklaamibyroo ja se tsennas kaikki tsennaamisen arvoset tyypit. Toisen snadisti vastaavan sanan kuulee joka viikko teeveen Urheiluruudus. Pirja duunas omii farkkumallei, matskuna kuluneet ulkomaan farkut. On se siellä, mut niin snadilla, et sitä on kinkkist hittaa. Feelui riitti. Mut ny slangi on stumpannu koko reteyden ja uhon. Mä yritin netist tsiigaa, kuin bulilla uholla niitten peli paidas stondaa Cocks. Ai et mä sprettailin tuplaveet persfikkois. Beaver Jeans oli 70-luvulla Pohjois maiden haadeimpii brändei. Seitskytluvulla ku jengi sai nimen, lontoo oli muotii. James päällä, joka säällä. Mut etenki 70-luvun jenkkislangis beaver meinas karvakolmioo, fjosaa, tussuu, pilluu (keksi itte lisää synonyymei). Mun byysat piti olla originaalii jenkkikamaa: Levikset, Leet tai Wranglerit. Seuraavaks Majavat kääns sukunimesä jenkkien kielelle ja lanseeras oman farkkumerkin Beaver Jeans
Sveduissa Göötanmaan laukku kauppiaiden salakieli oli just sellane. 1916. Suomen kielen tutkimuksen työmaalta s. Siks meillä ei oo vastaavii salakielii. Siinä sanan loppuun lisätään sana fikon ja sit sanojen alkuäänteet vaihdetaan, esmes stump-fikon -> fimp-stukon ja siitä fimp ’tupakantumppi’. Fikonkieli vastaa suomalaista kontinkieltä. Fillari on saatu sanasta velosiped, ku on ääntyny velusipeed. SLANGILODJU TEKSTI: HEIKKI PAUNONEN O n ollu erilaisii salakielii. Stadin salakielet Stadis on bamlattu ainaki neljää sala kieltä. Suurin osa salakielistä on saatu lisäämällä sanoihin jotakin ja/tai vaihtamalla äänteiden tai tavujen paikkoja. Meillä ei oo ollu samallaisii kerjäläisten ja kulkukauppiaiden jengejä. Sitä on ekaks alkanu bamlaa ruotsinkieliset kundit jo 1800-luvun lopulla, ja sit siit on tullu kakskielisten jengien kieli. Kaikki Suomen salakielet on tätä tyyppii. Siin oli suomenkin sanoja, kuten yx, kax ja mes ’mies’. Fikonkieli Fikonkieli on londattu Stadiin Stogiksen slangista. Fikonkielen jälkii näkyy monissa tavallisissa sanoissa, kuten fillari ja fiude. Stadin neljä salakieltä Stadis on bamlattu ainaki neljää salakieltä: fikonkieltä, kontinkieltä, vedenkieltä ja pääskysenkieltä. Lisäksi ruotsinkieliset stadilaiset on voinu lesaa yhtä ruotsalaista salakieltä Astrid Lindgrenin mestarietsivä Kalle Blomqvist -bökkereistä, mut sitä ei oo Stadissa bamlattu. Heikki Ojansuu: Salaja leikkikielistä. Niit on ekaks bamlannu kerjurit, maankiertäjät ja kriminaalit, ku ne on halunnu, ett toiset ei hiffaa, mist ne bamlaa. Joitakin sanoi kriminaaleil on kuitenkin ollu, esmes kekäle ’puukko’ ja puhaltaa, nutaa ja kaffaa ’varastaa’. Fikonkielellä Salakielii on ollu Euroopassa vilt ja Härmässäki ainaski toistakymmentä. 16 Tsilari 2 | 2026. Kerjurilatinas on eri maissa ollu eri lähteistä saatuja sanoja, joiden merkityksen on snaijannu vaa niiden bamlaajat. Tää sana on luultavasti londattu Stogiksen slangista. 80–97. Jotkut niistä on tosi gamloi, jo 1100-luvulta. Salakielii onkin kutsuttu ”kerjurilatinaks”
Muutenkin suomalaisii salakielii on bamlattu bulimmin landella ku Stadissa. Muita fikonkielen sanoi on esmes fibbori ’ahven’ ja fibeli, fiblu ’omena’ ja jopa 1970-luvun sana figee ’hieno’ (magee), mut läheskään kaikki fi-alkuset slangisanat ei oo fikonkielen sanoi. ”Turpa kiinni” on näillä kahdella Verbatude veennikide tai veinnikide ja Tudverba kidveenni tai kidveinni. Gamlasta vedenkielestä on tullu sanoi slangiinki, esmes velari ’talonmies’ (talarivede -> velaritade). Se on suomenkielinen vastine fikonkielelle. Fiude ei siis tuu automerkistä Fiat. Siit on skrivannu Heikki Ojansuu jo 1916. Benkku kerto, ett ne bamlas Criden ja frendien kans kumpaaki Tehtiksen yläasteella ja lukiossa ja muutenki Vuokissa. Tää muistuttaa gamlaa vedenkieltä. Se oli kans Kotikielen Seuran ja Stadin Slangin nyt tammikuussa järkkäämässä slangiskabassa hyvin yleinen sana tytöstä. Sit se hiipu, niiku fikonkieli ja kontinkieliki, mut sit sitä alettii bamlaa uudestaan ItäHelsingissä 2000-luvun alkuvuosina. 17 Tsilari 2 | 2026. Just siel on bamlattu tivi-kieltä, mut siel sitä on kutsuttu kans tiaisenkieleksi. Gamlaa vedenkieltä bamlattii joskus 1950–1970-luvuilla, varmaan jo sitä ennenki. Parhaita timanttijuttuja: ItäHelsingin nuoret käyttävät taas vanhaa ”salakieltä”:”Isoveljet käyttivät sitä koulussa, kunnes yksi päivä tuli opettaja, joka osasi sitä” Kieli | Vedenkieli heräsi uudelleen henkiin idän räppipiireissä. Kontinkieltä on bamlattu Länsi-Suomessa. Oikee vastaus löytyy sivulta 37. Pääskysenkieli Pääskysenkielestä on kertonu Soisalon Arska (1937–2018). Viel ku kumpaaki bamlataa hirveellä faartilla niiku Benkku mulle, ni et kyllä bonjaa sanaakaa siit puheesta. Roosa Welling: Helsinkiläiset nuoret alkoivat puhua ikivanhaa salakieltä. Voitiin sanoo: Konementti kotihentti kouppaankantti, kotsismuntti koskikäntti = Mene heti kauppaan, mutsis käski. Tää esimerkki on Pekka Saarniolta (1945–2020), ku vaikutti pitkään Eduskunnassa ja Stadin kunnallispolitiikassa. 18-vuotias Aleksi Maalari oppi sen keväällä helsinkiläisiltä kavereiltaan ja opettaa sitä nyt muille. Jossain vaiheessa fikonkieli on hiipunu. Forssell saatto sanoo kundeille: Tätivinään otivin kativiunis itivilma = Tänään on kaunis ilma. Gamla ja nyya vedenkieli Voidaa puhuu gamlasta ja nyyasta vedenkielestä. Näit vedenkielii on kans itähelsinkiläisten räppäreiden biiseissä, esmes sana veija ’tyttö’ (< muija-vede). HS 18.4.2022. Kontinkieli Härmässä ja Stadissa tutuin salakieli on kontinkieli. Fiude on taas saatu fikonkielen kautta gamlasta slangisanasta autšika: autšika-fikon -> fiutšika-akon ja siitä fiutšika ja fiutšikasta fiude. Forssell oli födannu Hämeessä, Urjalassa. Aika käsittämättömiks menee lauseet Veksikade vendiäfrede veffastrede vestarillaode vejade vevikäde vekkaalode vessetbide vergultaspude ja Kadveksi fredvendiä tredveffas odvestarilla jadve kädvevi lodvekkaa bidvesset spudvergulta = Kaksi frendiä treffas ostarilla ja kävi lokkaa bisset spurgulta. Enää sitä ei Stadissa bamlata. Sit Benkulta viel froogis Tsilarin pluggaajille: mitä tarkottaa seuraava lause Madveikka vedveti kidveerroksii kudve Advellu hedveitti knödvellin vedvessan kadvettoon. Forssell oli siis oppinu tivi-kielen jo skloddina landella ja förannu sen kotikulmilta Stadiin. 1888), ku budjas Viipuringartsa kympissä. Siitä on tosin johdettu slanginimi Fiiu, mut se on paljon nyyempi sana ku fiude. Elena Sulin: Itä-Helsingin nuoret käyttävät taas vanhaa ”salakieltä”. Nyya vedenkieli 2000-luvulla käyttöön on tullu kaks vedenkieltä. Ekassa sanan alkuun lisätään ve ja loppuun de ja tavujen paikkaa vaihdetaan: talari -> velaritade. Alppiksen kundit oli oppinu sitä gamlalta taksisuharilta Oskar Edvard Forssellilta (s. se on filusipeed-veekon ja siit on saatu gamlaan slangiin filusipeena ja filusari ja niistä fillari. Gamlassa vedenkielessä sanojen loppuun lisätään vede ja sanat ”käännetään”, esmes Ventiinmede Vemppulaanlude = Mentiin Lumppulaan (Alppilan tanssilavalle). Siinä sanan loppuun lisättiin kontti ja sanat ”käännettiin”. HS 31.10.2023. Toinen muistuttaa gamlaa vedenkieltä, toinen on vaikeempi. Toisessa ekan vokaalin jälkeen lisätään dve: talari -> tadvelari. Sanojen keskelle on lisätty tivi. Uudeltamaalta ja Hämeestä se on tullu Stadiinki. Helsinkiläiset nuoret alkoivat puhua ikivanhaa salakieltä: ”Jotkut osaavat puhua tätä tosi automaattisesti” Kieli | Helsingin työläiskortteleissa 1950-luvulla syntynyt salakieli leviää jälleen nuorison keskuudessa. Mut sitäkään ei enää Stadissa bamlata. Benkun mukaan näit vedenkielii bamlaa enemmän äijät ku muijat
Sit tuli noi stailit lähiöluukut, budjattiin skutsissa ja skujattiin duuniin dösäl tai fiudel. Ja hitsi, miten duunit ja Stadi onki muuttunu. Ja jossai välis ne skrivas, Stadista kans. Piti hovii Hansas ja Kosmokses nii, et tähtipöly ei o vielkään laskeutunu. Ja pukkashan viel sillonki Bärtsistä kovii kynäilijöit niinku vaik Anja Kauranen ja Torsti Lehtinen. Duunariskrivarit oli vähä niinku todistajii ja bamlas siit mitä ne tsennas, mut samal ne oli kans bulimman folkan äänitorvii. Tsilari kävi lysnaa ku Lahtinen bamlas, miten nois romskuis on kuvattu Stadii. Se tsiigas vähä bulimpaa periodii ja starttas 1900-luvun alusta. Sit tuli 80-luku. Duunarien Stadi romskuissa Jussi Lahtinen skrivas väikkärin 70-luvun duunariromskuista. Ei noi eri yhteiskunta luokat sillonkaa mihkää kadonnu, mut niist ei enää huudeltu. Noi romskut funkkaa historian lähteenä siit, miten toi kokemus duunariluokasta on entrannu. STADILAISII TEKSTI: MIKKO SEPPÄLÄ FO TO M IK KO SE PP Ä LÄ . Stadii kuvas noist ehkä 40 kniigaa. Skrivareit oli mimmei ja kundei ja niit oli yhteensä 48. Uus proggis ois pluggaa lisää Kirjallisuusproffa Raoul Palmgren syynäs aikoinaan hitsin tarkkaan duunari romskut aina tonne kriguvuosiin asti. Lahtinen lyf tas kans pari timmii lähiöromskuu, niinku Ruuthin Nousukausi (1977) ja Saision Betoniyö (1981). Stadilaisii oli esmes noi Alpo Ruuth, Pirkko Saisio ja Las si Sinkkonen. Romskuis toi luokkanousu on taas jeejee teema. Sillon gamlat duunit ja kulmat entras, ja jengil oli karsee tarve skrivaa siit muutoksest. Sillon kultasel 70-luvul oli kans sellasii hahmoi ku jengi ei enää nii tsennaa, sellasii ku skrivas roisii omaelämä kerrallist settii, niinku vaik Reijo Lehtinen ja Ari Koskinen. Sinkkosen Solveigin laulu (1970) ja Saision Elämänmeno (1975) filmattiin telkkariin. 18 Tsilari 2 | 2026. Mut mistä hittais sen duunari-Stadin nykyään. Ja sit hei, Ruuth on valkattu Stadin Kundiks ja Saisio Stadin Friiduks. Duunarit framille 70luvul Tsilari oli mestoilla, ku Lahtinen bamlas maaliskuus Työväenliikkeen biblussa, täl kertaa siitä, milt toi romskujen duunarimaailma näyttää Stadin vinkkelist. Siin seas oli kans sellasii romskui mis bamlattii jostain Mansest tai Forssast. Tätä Lahtinen vissii lyysaa ens kerral. Esmes toi TyyneMaija Salminen oli Valgan kuntsien oma skrivari 30-luvul. Ja vaik joku Jorma Ojaharju ja Hannu Salama oli flytannu tänne muualta, ni tääl Stadissahan ne melskas. Bytskattiin stailii. Se Palmgren ei ehkä niin digannu uudemmasta matskusta. Mut mistä hittais sen duunari-Stadin. Luokkanousu on taas jeejee teema. Ja sit uudempana esmes toi Niko Hallikaisen Suuri märkä salaisuus (2023) ku kuvaa skidin vinkkelistä Itistä. Lahtinen funtsiiki, et se on draisannu klabbiin Palmgrenin stiflat ja jatkaa siit, mihin gubbe slyyttas. Ruuthin ton ajan romskuist neljä vinstas valtionpalkinnon. Ainaski se stikkas 60-luvun lopul, et sen ajan nykykirjailijoiden inspiraatio oli vaa viina, vittu ja Vietnam. Ja kyl niit digattiinki. Lahtinen onki hogannu, et viimesen kymmenen vuoden aikana luokkapuhe on tullu bäks. J ussi Lahtisen väikkäri Kerrottu luokka (2025) perkas 70-luvun duunariromskui. Enne budjattiin fedubyggas ja luudattiin duuniin tokalle tai verstaalle. Jussi Lahtinen bamlas stadilaisista romskuista. Varsinki ku tsiigaa tota politiikkaa, mut jossain kohtaa se peilaa kirjallisuuteen kans. Ne oli monet sellast tiiliskivimatskuu, suht tuhtei arkirealistisii roiskasui. Mut Lahtinen ei tyytyny plaraan niit sielt täält, vaa pluggas iha kannest kanteen jotai 120 bökkerii
Faijal oli omii feivöritsafkoi, niinku toi fisusoppa. Melkeen kaikki mutsit ja skloddit spiidas. Koko ajan jotain tsembaloo Skidinä Valkassa oli oikeestaan aika kliffaa, paits et ku molemmat parentsit röökas, ni yhen huoneen hima oli ku savubastu. Tätä porkkanaja lanttuperinnettä mä oon pitäny pystyssä tähän päivään saakka. Faija kävi kans joskus tsökaamas strömareit Kyliksen savustamolt. Ne oli gutaa, mun herkkuu. Tuli mieleen, vaikkei sitä uskottaiskaa, et mä muistan, ku slobot pommitti Stadii törkeen stydisti vuonna 1944 ja me mentiin mutsin kans klitsuun jemmaan. Ja mutsi piti huolta siitä, et pöydällä oli aina kulhollinen vodaa ja siellä raakaa porkkanaa ja lanttuu. Ne on vastannu, et kyl näin bulit järkytykset jää mieleen. FO TO M IK KO SE PP Ä LÄ . Simppelit herkut Mut oli viel mutsin duunaamii bulei herkkui, niinku dormarit, kaalilodju, kuukattu naudankieli ja survottu vihannespata eli pruttu. Finnisvenskinä se pluggas svedujen aviisei. Lahnarituaali oli sellanen, et ekaks faija skruudas lahnan kielen ja posket ja siirty sitten lahnan piikkilankaan eli tosi ruotoseen pyrstöön ja kroppaan. Myöhemmin mä oon funtsinu, et siin ei tainnu olla mitää tolkkuu mennä jemmaan klitsuun. Höse lämmitettiin feduilla ja me jeesattiin kans stikkaamaan halkoi pannuhuoneeseen. Tärkee mesta meille kaikille oli Valkan biblu ihan huudeilla. Tosin faija ei digannu mutsin terveellist ruokavalioo just ollenkaan: “Mähän en näit pässinruohoi skruudaa.” Toi tarkotti, et meil oli useesti kahenlaist safkaa. 19 Tsilari 2 | 2026. Krigun aikaan ja sen jälkeenki ne oli tärkeit välipaloi. Vielä senki mä muistan, et se veti päänupin yli sellasen harmaan viltin, mis oli tummanpunasii raitoi. Se oli fiksu ja monel tapaa edellä aikaasa. Sehä on oikeestaan varsinainen fengis. Mä oon joskus kysyny psykologeilt, et kuin alle nelivuotias voi muistaa näit karseit kokemuksii. Sitäpaits kaikki diggas fisuu, nii et sitä oli safkana aika usein. Myöhemmin mä muistan saman starbun Tuntematon sotilas -leffasta. Pitskulla oli kiva braijaa, ku siel oli paljo samanikäsii friidui ja kundei. Mä skagasin, et faija delaa saletisti, jos slobot osuu meiän höseen. Sen se halus aina duunaa lahnasta, paits sillo ku oltiin landella Kustavissa ja saatiin jeddoi ja abborii. Siel me käytiin avartamas käsityst maailmast joka suuntaan. Mutsi duunas vegaanisafkaa ennen ku muut ties siit mitään. Se futas oikeestaan hyvin. Klitsus oli ihan pimeetä, vaan joku kynttilä lyysas. Mä muistan senki, ku faija, joka oli skoude, oli ollu yöllä duunissa eikä lähteny klitsuun, vaan jäi himaan koisaamaan. Siihen duunattiin biiteiks pätkitty savustettu siansorkka tai joulukinkun luut ja jämät. Ei todellakaa födattu kultalusikka munnaris, mut vähäks periksantamattomuudel ja stydil duunil saa aikaan. Suosittelen muillekki, on terveellist. B udjattiin Valkassa, Paavalin tsyrkan vieressä. MINNAILUU TEKSTI: PERTTI SALOLAINEN KUVA: PERTTI SALOLAISEN HIMA-ARKISTO Vaatimatont, mut useimmiten kliffaa Tsiigasin täs pari iltaa sitte telkkariuutisii. Sielt se sai idiksii siit millanen on hälsosam livsstil. Välillä ku tärähti, raplinkii putos katosta ja pölyy meni öögiin. Mut lahna oli faijalle tärkee, ku se oli saanu sellasii aina Salossa, mis se budjas skidistä jangsteriks. Eihä klitsu oo mikää väestö suoja! Idoli himassa Mutsi oli mulle kaikki kaikessa. Ei ollu aplareit, ei banskui eikä muitakaan eksoottisii herkkui. Oli faijan safka ja sit oli mun, Jukka-broidin ja mutsin skruudis. Välillä ku tärähti, raplinkii putos katosta ja pölyy meni öögiin. Kornii, et buidujen savuströmarit on nykyään kökkäreit. Ku me lapattiin snögee sen rekeen, se anto meitsien styyraa sitä heppaa Kylikseen ja takas. Mutsi Ella ja skloddi Pertti. Jengi skrabas itteesä Kiovas ylös raunioist pytingeis, ku on bragannu venäläisten droonien jytkyist. Mä tsöbaan niit vaan sillo, ku mä nään et lodju on just tullu. Talvella oli fantsuu jeesaa hestiga kuskii ku roudas snögee pitskult Kylikseen. Partsikan möötit järkättiin Paavalin tsyrkan keltsussa ja muistuu vieläki mieleen pastori Kumpulainen, ku kävi meille bamlaamas. Näit me digattiin kaikki. Jos haussiin osuu jysy, koko hoito bragaa sun niskaan ja flekkaa eldis
Teos yhdistää nykynukketeatteria, kehollisuutta ja audiovisuaalista kerrontaa. ensiillan Poiesis-kollektiivin Mustien kukkien rauha, joka käsittelee runoilija Katri Valaa. Mustien kukkien rauha kertoo runoilijan palavasta elämästä, ja hitaasta sairauksien merkitsemästä kuolemisesta. Universum ja kumppanit esiintyvät Konepajan näyttämöllä laajalla ohjelmistolla. Esitys sisältää voimakkaita kohtauksia, jotka käsittelevät kuolemaa, menetyksiä, sairautta ja sotaa. / Tahdon paeta näitä iskuja, / maahan, jossa on mustien kukkien rauha. Ravisuttava ruumiillisuus ja visuaaliset illuusiot luovat erilaisen nukketeatterin ihmettä. KUVA: LINDA HIMSEL. Elina Hautaahon Katri Vala kantoi aluksi vanhahtavaa pukua, josta hän luopui, kun alkoi ripeä muutos tanssiviin naisvartaloihin boheemeissa bileissä. ”Polullani on outo kukka” WHS Teatteri Unionissa sai 20.3. 20 Tsilari 2 | 2026. Se puhuttelee täysillä aikaamme. Jazz nousee arvoonsa Savoyssa Grammy-voittaja, legendaarinen ame rik kalaissaksofonisti Joe Lova no esiintyi ensi kertaa Suomessa Savoy JAZZ Festissä ainut laatuisessa kansain välisessä kokoon panossa. Lovanon soitossa yhdistyvät syvä KOM-teatteri muutti Hakaniemeen vanhaan pankkisaliin. STADIN SYKE TEKSTI RISTO KOLANEN Kulttuuria kevään odotukseen Ravisuttava ruumiilli suus ja visuaaliset illuusiot, luovat erilaisen nukke teatterin ihmettä. Esiintyjät ovat osa tanssijoita, osa nukketeatterin tai audiovisuaalisen ilmaisun taitajia. Vahva kolmiulotteisuuden tuntu on läsnä. Neljä soittajaa yhdistivät vaikuttavasti jazzin eri mantereiden sävyt ja rytmit – New Yorkin improvisaatioperinteen, EteläAmerikan melodisen vapauden ja pohjois maisen herkkyyden. Kaksi nukettajaa, Perrine Ferrafiat ja Mila Nirhamo ovat lavalla usein parina ja yhtyvät tanssiin. MariaElina Koivulan vastuulla ovat yhtä aikaa käsikirjoitus, ohjaus, nukenrakennus ja erikoiset asut. Teoksissa kurkotetaan aina kohti uutta ilmaisua, Elina Hauta-aho vastaa kysymykseeni ryhmän tarkoitusperistä ja jatkaa: – Kollektiivi luottaa visuaaliseen, keholliseen ja aisteihin perustuvaan kerrontaan. Paljon kuulemme Katri Valan runotekstejä, etenkin 1930-luvun alusta, kokoelmista Maan laiturilla, 1930 ja Paluu, 1934. Erityisen kauniita olivat Valan esittäjän ja nuken yhteiset kohtaukset – ikään kuin muodonmuutos tapahtuu heidän välillänsä. Katri Vala summasi tunnelmansa runoon Katkennut kukka, Maan laiturilla, 1930: – Eikö kärsimykselleni tule koskaan rajaa. Keho muuttaa muotoaan, hiutuu verinahalle ja kuoriutuu brutaaleissa ja loisteliaissa uudelleensyntymissä, esittely kertoo. Kollektiivi on monitaiteinen esittävän taiteen ryhmä, joka luo arjen seiniin ikkunoita, ovia ja aukkoja. Kuvataan naisen metamorfoosia, muodonmuutosta, joka nousee yhtä lailla sisäisestä puristuksesta kuin ulkoisesta väistämättömyydestä: – Hän kukkii, tuleentuu ja kuihtuu, loistaa katseiden alla, ja vetäytyy koteloonsa. Ylioppilasteatteri aloitti 100v-juhlavuotensa teatterin uudistajana. Komeat kasvigrafiikat heijastuvat läpinäkyville oraille WHS-teatterissa. / Liian vahva on elämänlankani. Hän on julkaissut kymmeniä albumeja ja johtanut useita omia yhtyeitään. – Poiesis tarkoittaa luovaa prosessia, jossa jotain uutta syntyy; ideoiden ja mielikuvituksen herättämistä eloon ja niiden muuntamista uudeksi muodoksi. Mira Björkman, Viktor Gyllenberg ja Simon Wiborn ovat tottuneita ja rentoja esittäjiä. Joe Lovano on yksi aikamme arvostetuimmista jazzsaksofonisteista ja säveltäjistä