Nro 2/2023 | Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti | 28. vuosikerta | Hinta 8 € Skäfät, spädät ja stumpit on bäck Messureppari pärtsäreille
Kerran – aina. Mun oma jäsennambero on 500. Ragnar ”Ranccu” Lilius Helsingfors Idrottsföreningen Kamraterna, HIFK En gång – alltid. Sendaa mulle meili: risto.lindgren@pp.inet.fi tai skulaa: 0400 456 685. Mikä tahansa skraidu tällä sivulla fippaa Slangijengille buustii, jeesaa, et napasnöre ei bragaa, et Tsilarii duunataan jatkossaki bulina, kalseena ja karheena. Ku sä stikkaat sun mesitsin diggarisivulle, stadilaisuus ilmiselvästi merkkaa jotain sulle tai sun prodaktsille. FREDAN MURKINA Gutaa safkaa ja kaurismäkeläinen fiilis Freda 16 Vesa Pallasvesa, HTD 8 Freda 26 Timo Alarik Pakkasen nyya osoite: Caloniuksenkatu 2 050 592 5964 santaclaus@kolumbus.fi 1897 I.F.K. Jonne Luomala Private Chauffeur@Helsinki Limo Diggaa Hifkiä. Numbat orderiin! Ku sä tarttet jeesii sun taloyhtiös tai yhdistykses kirjanpitoon, ni täällä mä oon. Tälle sivulle skaffataan tyyppei, lafkoi, klubei, mestoi ja buidui, ku diggaa Stadii ja slangii. Sit mä oon ollu pari vuotta Slangijengin kasöörinä ja nykyään mä handlaan Stadin Slangi ry:n jäsenrekisterii. Stadin slangidiggarit Tää on slangidiggareiden kokoontumispaikka. Mä oon duunannu issarin ja kirjanpitäjän hommii kolkyt vuotta. Sä bonjaat, et mikä maaginen styrkka on jemmattuna slangiin, sen bamlaamiseen, sjungaamiseen ja skrivaamiseen
38 Stadin Slangin kunniajäsen Ulla fyllas täyden huntin! Ullan kuulumiset s. Kuutar 17 Kevätfotoja T. Linna 18 Ossi delas R. Jalonen 38 Sveduslangi R. Kainulainen 21 Slangilodju H. Kumpulainen ja P. Anikari 37 Slangia radiossa M. Palminen 24 Outo portti M. Saksala 26 Stadin Syke R. Seppälä 10 Lisää golfdorkii S. 8 KANSI: PINKKI HIMA HUVILAKADULLA, FOTO: MARIT HENRIKSSON Vakkarit 4 Snadit 5 Hedari S. Paunonen 22 Skäfät, spädät ja stumpit S. Kolanen 25 Nyya skrivaaja M. Jormanainen 33 Slangi blisaa 34 Slangijengi 36 Skabat 37 Pluggaajat 39 Slangi järkkää Sivistyst ja hissaa 12 Motskareit Messaris M. Palminen 6 Yhteystiedot 7 Bamis H. A. 31 FOTO: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO / EEVA RISTA FO TO : PI R K KO TO IV A IN EN . 3 Tsilari 2 | 2023. Jalonen 31 Jätepaperii V. Kainulainen 30 Koffin konit O. Seppälä 29 Rehupuntti J. Kainulainen 19 Gamloi sanoi T. Pakkanen 20 Symbolien Stadi M. s. Purkunen Onks teil jätepaperii. Kolanen 28 Gamla slangi M. Palminen 15 Faija flöittas V. SISIS Stadin juttuja ja tyyppejä 9 Nyya Digelius M. Udd 32 Hyppyjengii M. Nyberg Nyt kandee pluggaa sveduslangi – on stydii asiaa! s
4 Tsilari 2 | 2023. Mut ei ne o vieläkää hitannu sitä. Hietsu oli saletti toka, maisemaki tsungas.” . Ekaks Aukka funtsas, mitä se skrivais ja sit tsögas omist fotoist stooreihin sopivaa kuvitust vuosilt 1959–2022. Pahalla Tavalla Dorkat sporttifanit, ku diggaa vandalisoida Stadin snygeimmän näköst friiduu, joutuu siis tänä keväänä ettii jonku toisen kiipeilytelineen niitten juhlii varte. . Aarrejahti Manskul FOTOT: PEKKA VYHTINEN / HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO. PE K K A V Y Y H T IN EN . Kevääl 2021 Manta osallistu koronatalkoisiin peittämällä lärvinsä maskilla – niin ku moni muuki. Niitten mielest nakuu friiduu esittävä patsas oli vulgääri ja mauton. Manta lähtee lasarettiin Viime vuosien sporttimenestys on ollu Kauppatoril skönelle tsiigaavalle Havis Amandalle sen verran fitti kokemus, ett koko patsas päätettiin siirtää vähäks aikaa huilaamaan ja kerää voimii. Ville Vallgrenin duunaama patsas esittää friiduu, ku nousee skönest maalle ja tsiigaa viel kerran takas sen vanhaan himaan ennen ku jatkaa elämää tääl Stadis. Tsiigaa vaik täält: manskunkatutyot.fi . Manta on alusta asti herättäny kalabaliikkii ja polemiikkii kaikkien tiukkisten keskuudes. Slangiproffaa Aukka kiitteleeki siit, ett se innostu slangist. Tai onhan Aukka duunannu fotokniigoi yli 20. Virve Kuutar Fotaaja julkas kniigan Vuos sit Tsilaris (1/2022) oli stoorii Aukka Nyqvististä, ku funtsas kniigaa. MS Manta elää Stadin arkee stadilaisten, hesalaisten, landepaukkujen ja turrejen kanssa. Niinku slangiproffa Heka Paunonen skrivaa kirjan takakannes: ”kniiga vie lukijat 1950–60-lukujen Stadiin, pitskuille, kartsoille ja bärtseille”. Mut tää on eka, minkä se painatti kirjapainos nii, ett sitä voi blisaa. Stoori kertoo, ett yks kuiva apteekkari varsinki tsiigas Mantaa kieroon – ja just siks Ville päätti kääntää friidun niin päin, ett sen hanuri osotti suoraan tän apteekkarin byroon fönarist ineen. Nyt ne grevaa Manskul. Nyt kniiga on valmis: Kaltsin kaltsit – bamlailuja Kaltsista. FO TO : H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O . VK Mäkelän Jussin tunnettu stoori kertoo et Rakennusviraston dirikal on yks älden gamla kartta. Tän vapun jälkeen Manta siirretään tehohoitoon, ja sen saikku tulee kestään reilun vuoden verran. Kniigas slangitekstit yhdistyy upeisiin fotoihin ja tekstit tuo kliffoi minnailui, mist monet Tsilarin pluggaajat varmaan tsennaa omaaki elämää: ”Skoletaival tuntu snadist jäbäst pitkäpiimäselt, ku joka-aamusen pakkopuuron skruudaus.” ”Simmistadika oli suuliskesän best-mesta. tirra . TL SNADIT Slangiopen snadit Bonjaatsä nää. Toivottavasti ne ei palaa entist bulimmalla innolla riehuu Mantalle sit aikanaan, ku se palaa takas sen jalustan päälle. Skidiaikojen kieli alko palaa mieleen. Joka kesis se dirika föraa kundit tsökaamaa sitä kistuu. maffi Tsiigaa vastaukset sivulta 37. Pidetää peukkui et tänä kesänä tärppäis. Ku se paljastettiin vuonna 1908, kalkkikset oli ihan hiilenä. . Sen mukaan kuulusan merirosvo Siniparran aarre on jemmattu johonki Stadin gartsoje alle
Ku mä födasin, me budjattiin Bärtsissä, sit Sörkassa – sieltä yli viiskyt vuotta sitten Rööperiin. Mutsi smailas glai duna. 5 Tsilari 2 | 2023. Mä oon avoklabbinen stadilainen. Mut yli kaiken mua ällöttää puu päinen junttius. Rillipäiset on kato lungei ja iisei. HEDARI SEPPO PALMINEN Ai, et millaseen suuntaan toi Stadin liikennesuunnittelu on dyykannu. Mä bonjaan, et ku kompromissei duunataan, ni födaa noloi ja kusipäisiiki päätöksii. Stadilaiset ku on aina hin kunu tsiigaa palmui ja taatelipuita. Vois kuvitella, et siel suunnittelubyrokratias ne suorastaa tykittäs idiksii, et millai kaikki toi liikenne saatas sujuvammaks. Mut ku vertaa näihin nyky säätäjiin, ni olihan siel sentään leegio skarppejaki tyyppei meggessä. No, mutsi han oli oikeessa. Tarttee olla skrebaa kokeilla, eiks jeh. Seitskytluvulla mä olin kuus vuotta Stadin lehdistösihteeri. Mä en skujaa näillä huudeilla yhtään metrii po skoi. Mä tartten fiudee sillo, ku mä smiitaan landelle tai skujaan sielt takas Stadiin, ja tietty sillo, ku mä roudaan kamaa. Tsilarin tarttee varmaan koht alkaa dilkkaa spettareit kans Pahalla Tavalla Dorkille. Posket glenssaa, ku nää Stadin nykybamarit toitottaa kuin kauheesti siti elävöityy, ku molemmilt Esplanaadeilt tukitaan yks ajokaista sellasil blumsteripurkeil – kokeiluluonteisesti. Niist ei tuu mitää viheriäisii kansan villitsijöit eikä ne starttaa mitää vallankumouksii. Mul on kymmenen minsan dallausmatka himasta Stokkalle. Tää daiju skitsomafia haluu olla saleteis, et fiudella liikkuminen on niin kinkkist ja fittii ku mahdollista. . Kaikil Stadin bamareil ei ollu kovin putsei pulvereit pussissa. Ai, et millaseen suuntaan toi Stadin liikennesuunnittelu on dyykannu. Ku mä käppäilen elävöittämään Stadin keskustaa (siis dokaamaan ja skruudaamaan vakkariraflois), mä väistelen dallausgartsoil hölmöilevii skuuttei ja fillareit. Mut ei sinne päinkään. Mä omistan fiuden ja karaasin. Mä oon aina digannu Stadii, kehunu sitä viran puolesta ja stadilaisena. Mun duuni oli jeesaa redaktöörei, et niil oli oikeet infoo siit, millasii sankaritekoi tai fiboi byrokraatit ja poliitikot oli duunannu. Mut kaikille näille fiudefobian riivaamille meitsi on frekki kriminaali ja sprettaileva mulkku. Mä siis budjaan Stadin keskustassa. Pahalla Tavalla Dorkaa K u mä olin ihan snadi, ni mä sain mun ekat rillit. Fittii, mut pikkuhiljaa mua on ruvennu jurppii näköalattomat hönelit, ku liidaa mun himastadii ihan skutsiin. Mä diggaan demokratiaa
Byroo on auki tiistaisin ja torstaisin klogu 14–17 (voi tulla muutoksii, himasaitilt hittaat ain vikan tiedon). varajäsen valtteri.hellgren@gmail.com Tarja Valli 2. Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti 28. BYROO: Jäsenasiat, reduilmottautumiset, ostot lafkasta, Tsilarin tilaukset ja osoitteenmuutokset. Muut byroon asiat hoituu parhaiten meilis: toimisto@stadinslangi.fi tai skulaamal: 045 186 7238 Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. varajäsen, sihteeri, toimistodunari Sirpa Halmela, taloudenhoitaja (hallituksen ulkopuolelta) sirpa.halmela@elisanet.fi Risto Lindgren, Jäsenrekisteri (hallituksen ulkopuolelta) risto.lindgren@pp.inet.fi Hallitus Toimituskunta Päätoimittaja Seppo Palminen seppo@palminen.com 050 522 1360 Toimitussihteeri Tiina Linna tsilari@stadinslangi.fi 050 435 2778 Valtteri Hellgren Matti Kainulainen matti.j.kainulainen@gmail.com Risto Kolanen Virve Kuutar Mikko Seppälä mikko-olavi.seppala@helsinki.fi Tsilarin vakkarifotaajat Raimo Granberg Marit Henriksson Esko Koivisto Raimo Kuitunen Jarmo Meriä Aki Schadewitz Matti Snellman Taitto Sivupainajainen Kirsi Pääskyvuori Ulkoasu Oy Graaf Ab Paino Grano Oy ISSN 1239-9523 Aikakausmedia ry:n jäsen Kulttuuri-, mielipideja tiede lehtien liitto Kultti ry:n jäsen 6 Tsilari 2 | 2023. Voit käydä tsekkaa, mitä kliffaa slangija Stadi-kamaa hittaisit itelle tai vaik frendeille lahjaks. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen ja Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä stadilaisuuden ilosanoman levittäminen. 045 186 7238 www.stadinslangi.fi Harri Saksala bamis harri.saksala@gmail.com Virve Kuutar varabamis virve.kuutar@gmail.com Outi Havia outi.havia@kotiposti.net Risto Kolanen risto.kolanen@pp.inet.fi Raimo Kuitunen raimo.kuitunen@outlook.com Ragnar (Ranccu) Lilius ragnar.lilius@gmail.com Timo Alarik Pakkanen santaclaus@kolumbus.fi Valtteri Hellgren 1. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä
Myös Olavi Virralla oli jossain vaiheessa levylafka Manskulla, siin Vanhaa vastapäätä. Ja niinhän se oli. 9. Siitä. Iisi käyttää, futas vieterivoimalla. Ja myöhemmin Tunnelin Levyssä! Ja aika pian Tunnelin Levyn jälkeen Viiskulmaan ilmesty levylafka, josta tuli monelle melkein toinen hima ja tärkee hengailumesta eli Digelius!! Isolla Deellä! Vuosi oli 1971. Siitä. Voin kertoo. Lafka oli sillon jo kiinni, mut näin ku Virta duunaili siellä sisällä jotain. Faija duunas myöhemmin siihen semmosen pick upin, et laitteen saatto yhdistää piuhalla radioon ja jep, ne savikiekot alko soida tosi stailisti!! Aivan tajuton saundi!! Mut aika rullas eteenpäin ja pian grammari vaihtu skraittaan, tuli sinkut, älppärit ja sem moset. Mä en koskaan käyny siellä, mut kerran mä stondasin siinä gartsalla lafkan näytefönärin takana. Emun filosofia oli, ett keskeiset jazzklassikot löyty aina hyllystä! Ja jos asiakas halus jonkun tietyn harvinaisen lätyn, Emu hoiti sen. Onneks Digeliuksen stoori ei oo kokonaan sluut. Siellä myös. Mun favoriitti oli pitkään Dean Martinin Sway. Meitä lähin lafka oli siihen aikaan Fredrikintorilla. Nyya Digelius meinaa öpnas huhtikuun alus Kurvin hoodeil, osottees Hämeentie 48. Sit alettiin käydä slumppaamassa lättyjä Stockalta. Kun lafka sit infos, ett dörtsi menee boseen, funtsin et yks aikakausi oli finaalissa. Kaikki löyty. Grammari oli snygi laite, semmonen lodju vaan. Ainoo kerta muuten, ku näin maestro Olan. Ja kaiffari joka hommaa pyöritti oli lintumies Emu, Digeliuksen sielu (Ilkka Lehtinen 1947–2017). Mut Digeliuksen staili perintö jatkuu: musaa tehdään ja sitä julkaistaan, jossain pyörii vinyylilätty, jossain striimataan… Joten vielä kerran: Tattis Emu!!! . Ja Aron Soitinhan oli Fredalla. Siellähän oli se oikee levybaarikin! Ja sit ku fikkanpohjalla alko olla jo omaa fyrkkaa, rupesin käymää lättyostoksilla kans Fasulla, Aleksilla ja Westerlundilla, PohjoisEspalla. Dig+Sibelius= Digelius. Dig+Sibelius=Digelius. Tiedätteks mistä toi nimi Digelius muuten tulee. Tsilarin toimittaja Mikko Seppälä kävi haistelee, millanen meno oli nyyan jazzbuidun avajaisis. Digelius oli Stadin eka jazzlevylafka. TL 7 Tsilari 2 | 2023. Semmosia nimiä ku Basie, Ellington, Parker, Miles Davis ym. Kun se oli vieteripeli, se oli siitä kliffa ett sen saatto ottaa kesällä messiin vaikka Hietsuun tai Uunisaareen, biitsille siis!! Grammarin mukana saatiin myös jokunen pladu, savikiekko. Mikä palvelu! Kiintoisaa Digelius-aikaa Viiskulmassa kesti aina tän vuoden talveen. Pluggaa reppari s. Yleensä tsöfattiin sen ajan hittikamaa mut oli siellä klasariakin. BAMIS HARRI SAKSALA Grammari, skraitta ja vinyylilätty M utsi slumppas meille grammarin aikoinaan sen broidilta Jaskalta. Voin kertoo. Mut siitä meidän grammarista vielä. Alussa melkein kaikki lätyt oli jazzia. Ja vaikka vanhan ajan vinyyliplattakin ilmesty strongisti viime aikoina takas kuvioihin, ilmassa oli ollu jo pitkään vahvaa muutoksen fiilistä. Hara Tiedätteks mistä toi nimi Digelius muuten tulee. Et sieltä sit. Niitä sit jauhettiin ja kun oli jauhettu tarpeeks, mentiin tsöfaan rinkuloita lisää
Ullal ei ollu bileitä. Ei ne sil tikään bulei juhlii järkkää, kutsutaan vaan sukuu. Skrivataan Tsilariinki uudestaan, jos päästään haastatteleen Ullaa. Ulla kiit teli kunniast, muttei valitet tavasti päässy mestoille. Ulla oli funtsannu tyt tärensä kans, ett pääsiäisenä jengil on niin bulisti kaikkee muuta. Mut on niitäki 35. Meidän skiditki sais niit viel lysnaa. Ois kliffa kuulla kans Ullan stoorei vaik Slangijengin perinnepäivist, mitä se on ollu järkkää mäs Töölönlahdel. Edellinen haas tis Tsilaris oli, ku Ulla täytti 95. Synttäreit juhlitaan pari viikkoo myöhemmin. Voit pluggaa sen Tsilarist 2/2018. Mut kyl siellä silti onnittelijoita riitti, niinku Ulla bamlas: – Olen täällä kukkameren keskellä. Hara kuvaili puhelun fiiliksii: – Uskomattoman pirteä, ja millaisia tarinoita!! Jutuista ei meinannut tulla loppua! Meillä oli tosi hauskaa! Kaikist Ullan runsaista ja värikkäis tä muisteloista Haralle tuli mieleen, ett niit pitäs saada talteen. Ulla väitti: – Puhun jo höpöjä. Synttäreiden varsinaisena päivänä 5.4. mittariin, ni alettiin funtsaa, ett oishan se kunniajäsenyyden arvone mesta. Ja stoorei riittää: Stadin gamloi mestoi, lafkoi, gartsoi, köyhän monilapsisen duunariperheen vaihei ta 1920–30luvuilla. Ku lysnaa Ullaa, tulee mieleen snadi neuvo: jos haluu elää 100vuotiaaksi, kandee funtsii, mille tänäänki vois skriinaa. Ulla skriinaa ilosesti päälle. Ku tuli 100 v. Ulla oli jo messis keräämäs fyrkkaa Työläisäiti-patsaaseen ja järkkäämäs bamlausskaboi. Viiden minuutin puhelut kin voivat venyä puoleksi tunniksi. Ulla 100-vuotispäivänään. Niihin se osallistu itekki ja sai tokan palkinnon vuonna 1995. Ullalla se varmaan on ilone mieli. Usein funtsataan, mikä on pitkän iän salai suus. STADILAISII TEKSTI: VIRVE KUUTAR Satavuotias ilopilleri kunniajäseneks Slangin kevätkokous päätti kutsuu kunniajäseneks Ulla Toivaisen. Yksi paha tauti mulla on: puheripuli. Mut Ulla ei siihen suostunu, halus, ett sen friiduki tulee mestoille ja se oli just sillon reissus. FO TO : PI R K KO TO IV A IN EN . Vaikkei se kundi kyl aina ees hittaa mitään siivoomista, ku kaikki on niin kondikses, Ulla skriinaa. Skidit huolehtii Ullan friidu Pirkko hoitaa sen asioita ja pitääkin kuulemma tosi hyvää huolta. Lisää stoorei Me yritetään toteuttaa idis siitä, ett saatas Ullan stoorei nauhalle ja sit Slangi jengin omalle Youtube kanavalle, ett kaikki pääsis niit lysnaa. 8 Tsilari 2 | 2023. Haran mielest Ulla osaa kertoo ja sil on viel tosi hyvä ja selkee ääni. Ha ra ja Ulla bamlas yli tunnin. . Vaikkei se kyl siltä vaikuttanu, niin skarppei oli stoorit. Pojanpoika käy jeesaamas siivoomises, Ulla selittää: – Kun eivät enää anna mun imu roida. Paitsi sit sil tulee mieleen: – Kerroinks mä sulle jo mun isosta sairaudesta. B amis Hara sai tehtäväks skulaa Ullalle ja kutsuu sitä kevät kokoukseen. Bulimpii sairauksii Ullal ei kuulem ma oo, joskus huimaa. Kukkameren keskellä Skulasin itekki Ullalle ja yritin sopii haastista Tsilariin synttäreiden jälkeen
E ero Löyttyjärvel on alaselkä jumis. Ja sit ne blisaa lättyi. Mut onneks toi vinyyli on tehny paluun ja nyt jengi slumppaa skraittoi ja lysnaa taas plattoi. Legendan tradition jäljis Vuonna 1971 gryndattu Digelius sai legen daarise maineen musa diggarien paris. Vinyylin saundi skulaa Musan striimaus ja nettikauppa on 2000luvul niittäny levybuidui. Siel höpistiin musasta, jeesattiin harrastukses eteenpäin ja vinkattiin, jos oli tulos kovii kiekkoi. Digelius öpnas Kurvissa 5.4.2023. Buiduiki hittaa eri puolil Stadii, varsinki Bergas. Jazzii jazzilla Digeliuksen jatkajaks lähti We Jazz, 360periaatteen levyyhtiö, ku julka see uutta Suomijazzii, fiksaa keikkoi ja festareit. Eero Löyttyjärvi ja lodjukaupal vinyylii. Mut onneks toi vinyyli on tehny paluun ja nyt jengi slumppaa skraittoi ja lysnaa taas plattoi. Niil oli oma buidu Valgassa, mut nyt osote on siis Hämeentie 48. Mut musafriikit hittas heti handeliin handut täristen plaraamaan vinyylii. Kato jazzis noi laskut ei mee tasasesti. STADIN MESTAT TEKSTI JA FOTOT MIKKO SEPPÄLÄ Digelius flyttas Hämikselle 9 Tsilari 2 | 2023. Ja niitä ne nyt blisaa, präniköit ja käy tettyi kans. Ku uus Digelius öpnattiin Hämeentiellä, päivämäärä pluggattiin 5-4-2-3. Koronadyykkauksen jälkeen Digelius ei kuitenkaa noussu koivilleen vaan ne stikkas lapun luukulle. Ku Alkot öpnas, jengi venttas millon koittaa hetki 5-4-3-2-1-0. Ja tän vuoden alus Herulin Byijas öpnattiin Helsingin Levypuristamo, ku prässää vinyyleit 30 vuoden huilin jälkeen. Eurantien levybuidu We Jazz ja Viiskulman Dige lius stikattiin boseen kolme päivää aikasemmin. . Ja nimi Digelius. Yli 5000 plattaa, enimmäkseen vinyylii ja etupäässä jaskaa, on jotenki saatu draisattuu ja jemmattuu suht snadiin buiduun. Emu Lehtisen bui dust hittas kaikkee kliffaa free jazzist kurkkulauluun. Ens heinäkuus ne järkkää kol matta kertaa Lonnan saarel Odysseus festarin. Rivakan muuton jälkeen on öpnattu uus buidu Kurvissa. Marras joulukuun vaihtees tulee sit We Jazz festari ku fyllaa jo kymme nen vuotta. Sinne on jo buukattu kym menii bändei eri puolilt maailmaa
Ku Kaarenmaan fämili flyttas Pitskuun, Partiotielle, yks paikallinen hemmo kyseli Jussilta: ”Hodettaaks sua tseenaa snadisti omaa fyrkkaa?” Se oli olympiavuosi 1952, sama vuosi, ku se golfkentsu öpnattiin 18-skrubusena. Golfpro Jussi ja GOLFDORKA LASSI TILANDER diggaa bulisti kans Hickory Golfii: sata vuotta vanhat stagat ja kledjustaili. Bytskattiin roolei: kädien ei tarttenu skulaa salaa ja Talin jäsenet draisas bägei. Talin kartanon maille oli bygattu 1930-luvun alussa Suomen eka golfkentsu. STADILAISII TEKSTI: SEPPO PALMINEN Jussi Kaarenmaa, golfmaikkojen nestori: ”Kyl sä lungilt näytät, mut softaa viel snadisti” Jussi skulas golfii jo sillo ku sen geimin tsennas näillä huudeilla vast muutama hämy. Ne rupes draisaa herrojen ja rouvien bägei golfkentsulla. FO TO T: TO M M I M O IL A N EN . Piti päiväst toiseen tsiigaa griinaamatta tyyppei, ku yritti parastaan. Jussi on ihan ykköseksemplaari siit, et ikä on pelkkä nambero. Siitä ja monest muusta pitskulaisest skloddist tuli kädi eli mailapoika. Joo, ja kyl Jussii fyffendaali hodetti. Ekassa skabassa Jussin kädinä oli 13-kertainen suomenmestari Jalo Grönlund. Siin oppi ittekki skulaamaan. 10 Tsilari 2 | 2023. Aina syksyllä skulattiin kädiskaba. Kantsi matkii vaan niitä, ku osas. Golfmaikkoihin ei oo stemplattu parast ennen -päiväystä
Pääredaktööri Eljas Erkko oli redi ja antelias dirika, mut sil oli kyl kans klu bin raskain bägi. FOTO: HESARI/LEHTIKUVA 11 Tsilari 2 | 2023. Liksat jemmaan Skulaajii oli montaa sorttii: jotkut oli ihan huippui, joidenki pinna ei mei nannu tätä geimii kestää. Parin muun fotarin kanssa ne perusti Q Studion, tän maan mainos fotaamisen ykköslafkan. Londatun fyrkan korot pomppas pilviin ja firma kyrvähti nurin. Hilloo tursu dörtseist ja fönareist. QStudiolle bygattiin snygit tilat Vanhalle Talvitielle – ja sit tuli 90luvun lama. Fotoala föras kundin kokonaan yhen sukupolven ajaks. Sistalla rundilla Niilon tse tissä stondas 67 – ja se käytti 24 puttii. Kaikki reklaamibyroot hinku tehä duunii just niitten kanssa. Jussi joutu snadisti tsögaa itteesä. Golfboltsit oli siihen aikaan tyyriitä. Se osaa bamlaa muustaki, ku pelkäst boltsin hutkimisest. Pari kolkyt entist kädii skulaa sitä vieläki aina heinäkuun tokana perjantaina. Tsiigaat melkeen minkä lajin huippui tahansa, kaikil on rennot ja softit handut. Hickory Golfist onki tullu yks tosi golfdorkien feivöriteist. Se oli kuusvuotias, ku ne tuli Vihdis tä fatsin kans tsiigaa gartsojen meininkii ja lysnaa seilorien bamlausta. Jotkut oli helkkarin skniidui ja bungas vaan sovitun fyrkan, joiltain sai bulit tipit. Jussi ja kaks Virtasen broidista kek kas skaban OLD CADDIES CUP. Ku felo kauppias Raul Hellberg kässäs, millai Jussi oli fyrkat spaarannu, ni se anto pyytämättä rabattii ja saatto fillarin ja sen omistajan Steissille ja Pitskuun tsöraavaan stogeen. Kädin piti olla skarp pina, öögat auki. Onneks sil oli takafikkassa valmiiks funtsattu am matti. Oppilaan kädinä Juhani ”Jussi” Kaarenmaa, päällä mutsin duunaamat golfbyysat, kummarit ja pipo. Jussin elämänohjeist kroussein: sun golfis on iisii tai kinkkistä ihan niinku sun elämäski. Talissa skulas paljon diplomaattei, lähe tystöjen staabii ja jäsenten frendei jostain huitsista. Jussi bytskas duunii Jussi skimbas ja opetti Alpeilla, skulas ja opetti tennistä ja golfii plus skujas skabareilla maarataa. Se kädin kesäduuni ei ollu ihan iisii. Sil on oma staili opettaa. Jussin faijan systerit bud jas Bärtsissä, Kolmannel linjalla. Stadilaiset bamlaa streitisti ja duunaa vaiffin tai äijän kans diilin: Otetaan lungisti ja softataan snadisti – eikä enää ikinä vittuilla himassa! . Jussi on kliffa konkari ja elämäntapainkkari. Niil meni tosi lujaa. Sit Uusi Suomi palk kas Jussin lehti fotariks. Mut kaikis saduis slepataan liinat kii, jos käy kämänen tsägä. Fyffen kans Jussi oli skloddina jämpti kundi. Sata vuotta vanhat stagat, skoijit kledjut ja glaidu fiilis. Se bytskas duunii täys päiväseks golfmaikaks. Siellä Jussi törmäs ekaa kertaa Stadin slan giin – ja sehän kundille kolahti. Ku mä skri vasin tätä stoorii, mä skulasin Jussille, et vieläks sä järkkäät noit golfreissui. Millasist kundeist tuli kädei. Kuuskyt luvulla Jussi skrivaili golfjuttui Uuteen Suomeen. ”Joo, mä oon just Kreikassa. Piti käyttäytyy, olla kondikses ja tartti sproogaa muutaki ku härmää: sveduu ja ainaski skäfästi sakuu tai lontoota. J ussi mikää avoklabbinen stadi lainen oo, mut Stadin kundi se on ihan viimesen päälle. Jos sul menee himpessä klif fasti, ni bueno! Golf ei oo yhtään sen kinkkisempää, ku elämä. Siihen saakka golf oli ollu Erkon laji, eikä siit skrivannu muut, ku Hesari. ”Joo, sä näytät jo lungilta, mut softaa viel snadisti!” Hickory Golf Kaikist parast treenii tollaseen softiin ja prässäämättömään golfiin on, ku ai na välillä skulaa rundin hikkorivartisil, ennen vuotta 1935 duunatuil stagoil la. Niilon händäri on nyt +4,4. Viisvuotiaast saakka Jussin spesiaalivalmennukses ollu Niilo MäkiPetäjä finstas viime syksynä Finnish Tourin finaaliskaban Vuokin kentsulla. Jos joku kysyy, et kuin tollanen fossiilin ikänen jäbä voi klaaraa pro:n hommissa, vastaus kuuluu, et ihan törkeen hyvin. Suomen eka golfpro oli Sigge Nyström. Q-Studion kulta-aika Jussista tuli sit Taliin kädimasteri, siis mailapoikien esimies. Kolkyt tyyppii duunissa, kahek san fotarii. Flygaan himaan huomenna.” Rennot ja softit handut Jussi on ny 82vuotias. Ekana kesänä tseena tuil fyrkilla se tsöbas fillarin. Kantsii koklaa. Ja aina vaan se dilkkaa oppeja talvella Planmecaareenalla Vuokissa ja kesällä Mega Rangella. Stadilaist elämänfilosofiaa Jussin mielest stydeimmät kiksit golf treeneist saa vasta, ku maikka pys tyy stikkaa sulle muutaki ku pelkkii ordereit boltsin pyörittelyyn. Ihan ekaks se styyraa sut vek prässäämisest ja studaamisest. Flygannu boltsi tartti hittaa nopeesti ja samalla piti valkkaa bägistä staga seuraavaa lyöntii varten. Gamloi ja jangstereit Jussin treenaamist skulaajist buli osa on tällasii meikäläisen ikäsii tuuppa reit, mut meggessä on sporttisii jangs tereitaki. Jos sul me nee himpessä päin helvettii, ni et sä golfkentsullakaa pääse sun strobeleist. Ekaks muutama vuos Peuriksella, sit kuustoist vuotta Rin kussa
12 Tsilari 2 | 2023. STADIN MESTAT TEKSTI JA FOTOT MATTI KAINULAINEN MP-messut öpnaa pärtsärin kevään! Yks snygeimmist kevään merkeist on perinteiset Stadin MP-messut. Mut onneks tänä vuonna gamla perinne sai herää henkiin ja melkein yhtä ärtsysti ku naapurin satapiikkine Jawa! Pitkä dösäredu vaatii joskus veronsa, ja välil joku heinähattu on vetäny kunnon perseet jo ennen Kehä kolmost. Perinteiset muuten paitsi et just äsken meil oli yks fittimäine kulkutauti ku piti prätkämessut jäähyl kokonaiset kolme vuotta
Adlonin lisäks MPmessui on järkätty mm. Sekä nyyaa et gamlempaa harrastekalustoo. Myös mo ni prätkä buidu, MPkertsi ja krääsän ja ajokledjujen blisaaja on pelimestoil bjuudaamas kamojaan ja palveluitaan. Parhaat niist on taide teoksii, joit vois esitellä vaik Atskis. Pitkä dösäredu vaatii joskus veronsa, ja välil joku heinähattu on vetäny kun non perseet jo ennen Kehä kolmost ja stumpannu goisaan dösän penkil. Tän skrivaaja on yleen sä suosinu perjantaita, ja just siks ku sillon on vähiten ryysistä ja on tilaa tsiigailla, ja vaik fotailla, näyttely pärrii iisil fiiliksel. Siit lähtien niit o järkätty joka kevät. Kuten tän jutun fo toist voi päätellä, ite diggaan eniten vin tageprätkii – niit ku on entisöity alku peräiseen stailiin tai sit bygattu muuten vaan tiettyyn genreen mm. Kolmena messu päivänä paikal oli yhteensä reilut 56 000 kävijää! Kuinkahan moni vei himaan paitsi bulin nipun brosareit, myös pärtsäilykärpäsen pureman. Stadin MPmessut on jo vuosii nimetty Pohjoismaitten bu leimmaks alan häppeningiks. Pää pyöräl jo vuodest seiskyt! Moottoripyörien Tuontikauppiaat ry järkkäs Stadin ekan MPnäyttelyn huhti kuus 1970 Adlonin linnanpitskus. Lauantai on hotein Messupäivii on kolme: perjantai, lauan tai ja sunnuntai. Ainaki meitsin mielest olis aika hoopoo skujaa prätkäl, mis ei oo ääntä ollenkaan, kunnon saun deist puhumattakaan. 13 Tsilari 2 | 2023. Ja olihan siel näy til myös muutama sähköprätkä, mut niitten varsinaiseen läpimurtoon taitaa olla viel matkaa. Buli heimojuhla MPmessut näytti taas et tää proggis oli ennen kaikkee buli heimojuhla. Skoudeillaki oma ständi, mis varsinki skidit diggas hengailla ja heittää läppää virkavallan kans. Mut ne on harvas eikä niist bamlata. Ja ihan syystä. Yks lauantain buli gruppi on landepärtsärit, joit pai kalle pärähtää aina dösäkuormittain vaik yksittäisen kertsin tilausajona. Merkkei kliffoist ajoist MP23messuil oli meges kaikki sny geimmät prätkämerkit mm. Myöhemmin ajankohtaa viel snadisti sinksattii nii, et helmikuun ekast viikon lopust tuli se millo tärähtää ja pärähtää. chopperit, bobberit, kustomit, cafe racerit jne. Prätkii joka lähtöön MPmessuil on esil prätkii joka stailiin ja makuun. gamlas Messu hallis, Olympiater minaalis, Kaivokselan Haka Autos, Jäähallis ja Dipolis, mut vuodest 2005 alkaen aina Stadin Messu keskukses. . Aprilia, Be nelli, BMW, Ducati, Harley Davidson, Honda, Husqvarna, Indian, Kawa saki, KTM, MotoGuzzi, Suzuki, Triumph, Vespa ja Yamaha. Tut tuun tapaan se keräs Messukeskukseen bulin jengin hyvis fiiliksis hengailevii tyyppei – pärtsäreit, entisii ja nykyisii, ja tietty myös ekast prätkästään haa veilevii jangstereit. Lauantai on sit ho tein päivä, ku sillon pelimestoille tulee paljo fämileit skideineen. Vois kuvitella, et se olis kans aika vaarallist, ku modaril bilikan ohi kiitää joku äänetön ohjus
14 Tsilari 2 | 2023
Axa tsennas, ett se on ratkasemas arvotuksii, yhdisteli pa lasii. Mut pyörii Axal muitaki idiksii. Niin se sai aikaan stoorin omast faijasta Mikasta, Leo-vaarista ja Jussi-isovaarist. – Faijalle Stadi oli kovin juttu ikinä. Leovaari oli födannu Keikyällä, mut se oli vast viis, ku ne tuli Kallioon. Mut yks asia on varma: jos Axa viel skrivaa jotain, se liittyy Stadiin. Silloin Stadis oli huikee määrä eri maiden vakoojii. Axa bamlaa, ett siit tuli aito Stadin kundi, bamlas slangii. Ku se oppi bonjaan, ett faijan stoo reis oli bulisti ilmaa, se nautti niist kans ja diggas faijan rentoo slangii. Axa ei kans skidinä bonjannu, miks sen faija oli sellane ku oli. Duunist tuli bulimpi ku se osas kuvitella. Siit Axa onki kiitolline Leolle ja Mikalle, ett ne istutti siihen rakkauden Stadiin. Sitä kiehtoo Stadi sodan jäl keen: vaaran vuodet, Valpon toimin ta, valvonta komissio. S uvun stoorii Axa lähti setvii, ku sen friidu tartti skoles tietoo faijan vaarist. Stooris on Suomen historiaa 1800luvun nälkävuosist, agitaatiota köyhien puolest, vuoden 1918 kauhut, punane Valpo, vakoilui ja kauniisti skrivattui rakkausbreivei. Mut se ei kuulemma flöittaa yhtä paljon ku sen faija. Lisätehoo tuo suorat lainauk set suvun kirjeist ja muu äänimaailma. Lopuks synty podcast, Faijan vika valhe. Varsinki Kallio on Axan mielest kiehtova mesta, miten se on muuttu nu siit sadan vuoden takasest duunari kaupunginosast. Axa bamlaa rennosti, snadisti slan gii – ei liikaa, ku lysnaajii on ympäri Suomee. – Mulla tuli semmone dekkarifiilis. Axal on jo kustannus sopimus kniigast. Axa hiffas, ett sen suvun kundit on selvinny monest, koska ne on osannu kertoo stoorei. Joka kääntees tuli uusii juttui, mihin oli vaikee uskoo. Axal on audio mainosbyroo, se rakas taa podcastei ja musaa, ni va linta oli iisi: – Podcast on tehokkaampi ja tulee nopeemmin ku kirja. Axa yritti astuu näiden kundien pläägiin ja bonjaa, miks niiden on tarttenu liiotella tai vetää selvää flöittii. Leonki hi ma oli snadi, faija sekoili jurripäissään, varmaan Leo viihty paremmi gartsoil. Se sel viyty 1918 Tammisaarest hengis, pääs kansanedustajaks, ja myöhemmin ne flyttas Stadiin. Värikynää on ollu välil bulimminki messis. Sitä voidaan venaa kesäl 2024. . Axa Fahler Harjutoril, mis sen isovaari piti agitaatiopuheitansa ja takana Harjukatu, mis isovaari pyöritti kirppistä 1920-luvun lopul. STADILAISII TEKSTI JA FOTO: VIRVE KUUTAR Axan stoorit Kandee lysnaa Yle Areenast Faijan vika valhe – agitaatiota, selviytymisii, vakoiluu, flöittii, rakkautta, erilaisii faijoi. Tulevat stoorit Suvun stoori laajenee siitä, mitä pod castiin mahtu. Ku stadilainen Axa Fahler dyykkas sukunsa historiaan, se hittas huikeit stoorei ja viel huikeempii stoorin kertojii. Stadin kundit Isovaari Jussi oli Satakunnast. Niist lähtökohdist Axa ihmettelee, ett Leo pärjäs kuitenki skoles hyvin. Axa diggaa itekki kertoo stoorei. Axa hiffas, ett sen suvun kundit on selvinny monest, koska ne on osannu kertoo stoorei. Dekkarifiilis Ennen ku oltiin podcastin kässäris, Axal oli ollu buli duuni tsekkaa arkis tojen matskuu, pluggaa gamloi breivei ja kniigoi, treffaa tyyppei, jotka viel minnais jotain. Axa on funtsannu sitä, millast oli skideil Kallios 30luvulla. Viel 80luvul, ku Axa kävi Thyramummun synttäreil ja 90luvul, ku se ite budjas samas Thyran kämpäs, meno oli aika raffii. Leokaan ei kai ollu ihan unelma faija, mut Axa uskoo, ett Mika ihaili sitä ja sen stoorei. 15 Tsilari 2 | 2023
TSILARI GOES ROCK ’N’ ROLL Maanantaina 8.5.2023 klogu 17.00 Tän numeron, siis Tsilarin 2/2023, julkkarit järkätään Herulin kertsillä, samassa talossa ku Slangin byroo, Hämeentie 67. Mutsinpäivän etkot Lapparissa 11.5 . Jalonen juontaa, ku ei oo ihan eka kerta. Tsilarin dorkat redaktöörit lysnaa pokkana, ku jengi dumaa niiden duunaamaa aviisii. Divataan ehkä jotain muutaki. Ne, ku ei tuu mestoille, spiidaa taas stydisti. Bamis Hara Saksala ja slangiopas Markku Jalonen skaffaa skittat meggeen ja Joulugubbe Pakkanen vetää Unkun strippaamisen kertauskurssin. klogu 15.00 TUU MESSIIN FO TO : PE N T T I H AV IA .
Parast on, ku pääsee dallailee Stadin gartsoi jo ennen koiran kusettajii. Usein, ku dal laan aamul salille, törmään samoihin tyyppeihin samoihin aikoihin samois kohis – melkein tekee mieli morjestaa. Tässä teilleki ih meteltävää. Sel lasii me ollaan me aamuvirkut, outoo jengii. Eka on monta viikkoo ihan mustaa, ja sit yhtäkkii, yhtenä aamuna ei enää ookaa. Ti 17.2. Toinen juttu, mitä mä diggaan, on dallaaminen – melkee mitä aikasempi tiima sitä pa rempi. Koska mä dallaan joka aamu salille ja salilt himaa samoihi aikoihi, ja mun reitin varrelle osuu Teollisuusgartsan ylittävä Hämeentien silta, mä kekkasin rupee nappaa foton Itään päin aina, ku mä dallaan treeneist himaa. Joskus ku jotai tuttuu pärstää ei vähää aikaa bongaa, alkaa oikeestaa huoles tuu, ett mihi se oikee on kadonnu. Intsoi! . Ti 7.3. STADIN MESTAT TEKSTI JA FOTOT TIINA LINNA M ä diggaan painuu aikasin pehkuihin ja herää aika sin. Stadiin Valo tulee Ma 6.2. Kaikki fotot on otettu noin klogu 7.35 aikoihin. kevätpäiväntasaus. Ke 15.2. Pe 17.3. Kolmas juttu, mitä mä diggaan, on valon määrän järjettömän nopee li sääntyminen sielt tammi–helmi kuun vaihteest alkaen. Se fiilis on melkein ku olis yksin hereil ja muut vetää viel sikeit. Ma 27.2. Siit olis sit klif fa tsiigaa, miten se suulis oikee (mielen) maisemaan vaikuttaa. Parhaimmillaan mä vedän unta kaaliin jo en nen klogu iltaysii, ja sit mä herään melkee itestää jo vähä siin viiden jälkee. 17 Tsilari 2 | 2023. Ti 4.4. Snadi vihertävä kajo heijastuu itäiselle taivaalle, sinne, mist suulis jo parin viikon pääst kurkistaa. Ma 20.2
Kulkeminen ja kuulo olivat jo vaikeita. Hän välillä laulaa Paul Ankan suomennettuja sanoja Sinatra hittiin, välillä enkelikuoro laulaa ja Mr. . Radion ja animaatioiden ääni tuli silti suurelle yleisölle tutuksi MTV:n 1969 esittä mästä jännityssarjasta Pidättekö ostereista. Ääni on poissa Ossi Ahlapuro syntyi Viipurissa 18.7.1939 ja kuoli vaikeaan syöpäsairauteen 29.1.2023 Helsingissä. Ahlapuro oli usein nähty ja kuultu laulajavieras Stadin Slangin tapah tumissa. Aarne Laurila arvioi Sosiali demokraatissa, että Ahlapuro laulaa osansa hyvin, mutta elehtii lavalla kuin ”lautapäähärkä”. Yleisradion haastattelussa 2010 Ahlapuro muistelee, kuinka asui Kolmas Linja 15:ssä ja pakeni pommituksia vastapää tä sijainneeseen väestösuojaan. Kreikasta tuli Munkkiniemessä asuneen taiteilijan toinen kotimaa. IN MEMORIAM TEKSTI RISTO KOLANEN FOTO A. Se oli ensimmäinen näyt telijältä julkaistu LPlevy Suomessa. Tauno Palon Kulkurin kannel tuli pari vuotta myöhemmin. 18 Tsilari 2 | 2023. Kirkossa taisi olla silloin bamiksena toimineen Liemolan 75v.happis. Viimeisen kerran näin Ahlapuroa Slangikirkossa pari vuotta sitten. Vahva tulkitsija Ossi Ahlapuro Finnvoxin studiolla 1971 Pitäjänmäellä. Isäni kuvasi Mihin kukat kadonneet kokoelman äänitystä Finnvoxin stu diolla 1970. Edellisestä tuli niin suosittu, että salista huudettiin ”Kostaja esiin”. Siellä hän teki pitkän ja kunnioitettavan uran. Ylen haastattelussa mies myönsi sen olleen totta. Ahlapuro lauloi ja äänitti paljon. Sen kanssa hän kiersi paljon maata. Äänensä an siosta Ahlapuro pääsi Radioteatteriin 1967–2001. Tärkeimmäksi roolikseen hän arvioi James Joy cen Odysseuksen, jonka pääosan esitti 1982. Ossi Ahlapuro in memoriam – Mr. Ossipoika sai kym menen vuotta viulunsoiton opetusta, mikä oli hänen musikaalisuutensa perusta. Ensimmäinen rooli oli unkarilaisessa laulunäytelmässä Kylän heittiö. Lempinimen Mr. KOLANEN P erhe joutui muuttamaan so dan takia Tampereen kautta Helsinkiin, sotaa pakoon. Muistan eri tyisen hyvin kahden laulavan näytteli jän kuvauskäynnin valokuvaajaisämme Jorvaksen studiolla. Hän pääsi mu kaan Helge Siimeksen nuoriso show esityksiin, joissa lauloi Jussi Raittisen säestämänä bravuuri esityksensä Kostaja ja Diivaillen, laina kappaleet Nelosetlauluryhmältä ja Lasse Liemolalta. Ääni lausuu, miltei kuis kaa, lopun sanoja kuulijalle. Nuori näyttelijä pääsi vuodeksi Teatteri Jurkkaan ja kolmeksi Kotkan kaupungin teatteriin, jossa teh tävät monipuolistuivat. Nuorena hän toimi elokuva teatterin paikan näyttäjänä, vahti mestarina ja myyjänä. Laulaja teatteritielle Ossi Ahlapurolla oli syvä, voimakas ääni, joka vei hänet teatteriuralle il man varsinaista näyttelijäkokemusta. Isä toimi rautateillä ja harrasti viulun rakennusta. Hyvästi jätön tuntu on läsnä Ossi Ahlapuron persoonallisessa tulkinnassa Minun tieni levytyksessä, jonka hän teki 70vuotiaana 2009. Ahlapuro ja Oksa nen esiintyivät paljon yhdessä. Ahlapuro keikkaili jo koko 1960lu vun ja jatkoi loppuun asti kuluttavaa elämää. Hän oli kuollessaan 83-vuotias. Hän oli arkipäivät radiossa, illat ja viikonloput keikoilla. Kolmekymppinen Ahla puro esitti pakastearkkuun joutunutta kirjan pitäjä Boströmin ruumista, jonka jäykistyneet kasvot syöpyivät monen lapsen ja aikuisen mieleen. Ensimmäinen näyttelijän LP-levy Läpimurron laulaja teki Radioteatterin kollegan Ritva Oksasen kanssa Maria Isabel levytyksellään, joka oli kesän 1970 hitti maassamme. Siellä hän esiintyi turisteille. Toivo Kärki moitti häntä joskus liiasta Tapio Rautavaaran jäljittelystä. Mies aloitti Ossi Elstelän Punainen 1960–63 Mylly revyyteatterissa, joka piti myös kesäteatteria stadilaisille tu tussa Alppilassa. Kallion kirkossa hän ohjasi 2012 ystävällisesti päähenkilö Lasse Liemolaa kiitosaplodien vastaanotta misessa salin edessä. Ääni saanut näyttelijälaulaja teki valtavan mää rän kuunnelmia ja toimi lasten piirros elokuvissa ääninäyttelijänä Disneyn Aristokateista 1970 alkaen. Lapsena Ossi pääsi käymään vielä syntymäkaupungis saan, joka vuonna 1944 jou tui Neuvosto liiton haltuun. Vähän ihastuin kauniiseen näyttelijättäreen, olinhan jo 15–16vuotias teinipoika
Onomatopo etialtaan rikkaalla suomen kielellä il maistuna kyseessähän on ilmiselvästi ilmaus ”jänis juosta jolkottaa” tai slan giksi ”puppejussi tsupaten lööppaa”. Kliffoja ja originellejä Koukkunen on kerännyt teoksen en simmäiseen osaan ”lönnrotsuomi” unohdettuja, enimmäkseen hauskoja ja niiden merkityksiä luontevasti ja toisinaan omaperäisesti kuvaavia sa noja. Monet voisi mielestäni ottaa jäl leen käyttöön nykytrendien mukaisen fingelskan sijaan. . Kirjan myötä olen ainakin itse erit täin rikasta äidinkieltäni arvostavana dyykannu aivan uuteen unohdettujen sanojen maaemään! Aikamoinen sanan taitaja oli Eliaksemme, kalevalaisen laulurunouden tallentaja. Niinpä haluankin esitellä kniigan to dellisena tiedonlähteenä kaikille äidin kielestämme kiinnostuneille stadilai sille ja totta kai myös niille, ku budjaa maaemän ainoan Stadin ulkopuolella. Peltoveturi ja notkistelija, Kalevi Koukkunen, 578 sivua, nidottu, Aviador Kustannus Oy, 29,50 euroa. Sen sijaan olen skrivannut siitä estimeeraavan tarkan luettelun, jossa ker ron persoonakohtaisia mielipiteitäni. Koukkusen valintoja: haitake = pieni este hyrysysy = auto luulio = arvelu notkistelija = balettitanssija peltoveturi = traktori Pakkasen valintoja: ajukamari = aivokoppa jalkoilla = kävellä koivetin = polkupyörä sääriä = juosta nopeasti tietolisto = äly 19 Tsilari 2 | 2023. Peltoveturi ja notkistelija sanakirjaa esittelevän tekstin kursivoidut sanat ovat Espoossa budjaavan FL Kalevi Koukkusen liki 600sivuisesta sana kirjasta (2022, Aviador Kustannus). Peltoveturi ja notkistelija – unohdettujen sanojen kniiga Mitähän suomen kielen uusittaja Elias Lönnrot olisi aateksinut Stadin slangista. Ei arvostellen vaan arvioiden esitellen! Meikäläisellä ei ole oikein kanttia kir joittaa tutketta Koukkusen teoksesta enkä katso sen edes olevan sänninkini. Tiedä häntä, mutta maaemän ellei jopa ilmankaikkisuuden ainoan slangiproffan eli Paunosen Hekan kielitieteilijä kollega Kalevi Koukkunen, viisaustieteen tieteläs tarmentaisi kyllä aivan varmasti meitä nykypäivän stadilaisia. Mitähän Lönnrot tar koitti kirjoittaessaan, esimerkiksi, että pyörö silmä jalkoa poikeltaa. Sanakirjan toinen osa on kään teinen: ”suomilönnrot”. Miksi keksiä väkisin uudissanoja, kun monessa tapauksessa voitaisiin turvautua Lönnrotin sanal liseen ajatusmaailmaan. Häntä olisi ehkä myllystänyt tai sitten ei. Samalla tavoin kuin HTD eli hyvällä tavalla dor ka titteli, kun senkin oikein eljentää. TSILARI SUOSITTELEE TEKSTI TIMO ALARIK PAKKANEN T armentaisivatkohan pari sataa vuotta sitten elänyt Lönnrot ja nykypäivän stadilainen toi siaan. Hän on toimittanut tietosana ja sana kirjoja sekä tutkinut suomen kielen sa nastoa jo 55 vuotta, siis alan todellinen mestari. Kuvanmuodostaja Emil Wikströmin patsaassa puuhistossa Lönkan varrella, Ressun takana, muistiin merkitsee Väinämöi sen, tuon koneukon iänikuisen sanailua. Mutta tässä kirja esittelyssä ei olekaan kyse meidän stadilaisten elävästä slan gista. Hänen hajavassa sanavarastossaan slangi olisi ehkä kuulunut kielentaittoihin eli siis murrikkeisiin. Stadin slangin taitajissa kirjan unohde tut sanat saavat taatusti aikaan hyvällä tavalla huvittavia hörähdyksiä. Hiffasin jutun hänen kniigas taan Hesarissa jygelin tienoilla, ja se hän iski samanlaisella forssilla kuin Paunosen ja Jeongdo Kimin pari vuot ta sitten ilmestynyt suomistadisana kirja, Nyt mä bonjaan. Lempo sentään, kun on snadisti vaikeaa edes esitellä tätä plädäriä eli asiastoa slangisteille ja muille sen osaa jille ja käyttäjille. Peltoveturi ja notkistelija on oivallinen hakuteos kaikille niille, jotka haluavat elävöit tää omia tekstejään aidolla suomen kielellä
Liisa on luennoinu aiheest monil foorumeil, ja tää stärä friidu tunnetaan myös Ylen tvsarjast ”Merkkien salat”. . Hokaa Stadi uudel taval! Symbolien Helsinki on sen verran stydi lukukokemus, et en suosittele sen plug gaamist yhdel istunnol vaa mieluite reitti kerrallaan. Eikä niit oo duunattu pelkän krumeluurin vuoks, vaan niis on symboleit, joihi on jemmattu mielenkiintosii merkityksii. Symbolit bamlaa Stadin gartsoil 20 Tsilari 2 | 2023. Huumoria ki on enemmän ku vaan symbolisesti. Vaakunalilja. Miten kukko ja parvi kanoi liit ty Suomen itsenäisyyspläniin yli sata vuotta sitte. Ja mikä parast, Liisan skrivausstaili ko lahtaa; teksti on eloisaa, tosi sujuvaa ja myös kliffasti koukuttavaa. Entä karhu. Tän meidän rakkaan Stadin gartsoi dallates on kliffa tsiigailla vanhojen haussien arkkitehtuurii ja koristeellisii detskui. Reittei on kaikkiaa kymmene, joten kliffaa juttuu riittää. Symbolien Helsinki -kniiga tekee just sen, mitä hyvält lukukokemukselt voi venaa. On aika lyftaa gotsaa noille entisaikojen propellipäille ja nikkareille. Välil stan naamal ja snadisti bollaa lyf taamal vois kuitenki hokaa ne kaik ki muodot ja detskut, mil noi snygit haussit on aikoinaan kruusattu. Jos seinät osais bamlaa, niil olis monta kliffaa stoorii kerrotta vanaan. Samal voi funtsaa, miten villii ja huisii on ollu entisaikojen arkkitehtien ja disainereitten mielikuvituksen flygaus – byggaajien ammattitaidost ny puhumattakaan. Niin stoorit tarttuu bollaan ja ne minnaa myöhemminkin. Mut kylhän ne osaa, kun vaan pluggaat tän koukuttavan kniigan. Jos seinät osais bamlaa... Liisan kniiga vie sut kliffalle redulle Stadilainen tietokirjailija ja rakennus historiaan perehtyny taiteen tutkija, Liisa Väisänen, on erikoistunu symbo leihin ja niitte merkitysten tutkimi seen. Tsennaatsä, mitä symboloi sammakko hahmo byggan oviaukon, eli portaa lin, pääl. Sen sivuilt voit pluggaa kans stoorit niitten kaikist detskuist ja symboleist. TSILARI SUOSITTELEE TEKSTI: MATTI KAINULAINEN FOTOT: KNIIGAN SIVUILT PLOKATTU E i oo harvinaist, et tavalline dallaaja haksahtaa vaan käp päileen pitkin gartsoi rotsin kaulukset pystys kelaillen mieles omii juttui. Se avaa öögat, herättää hoksottimet ja palkitsee pluggaajan. Viime vuonna (2022) ilmestyny Liisan skrivaama Symbolien Helsinki kniiga paljastaa monta kliffaa tietoo ja stoorii kantakaupungin gamloist kortteleist ja hausseist. Merkuriuksen sauva. Harppi ja suora kulma. Mitä rivi pöllöi erkkerin ala reunas. Tsöbaa lähimmäst bökehandelist tai londaa biblust! Symbolien Helsinki (200 sivuu) Liisa Väisänen 2022 SKS Kirjat www.skskirjat.fi Reittei on kaikkiaa kymmene, joten kliffaa juttuu riittää. Kniiga vie pluggaajan kaupunkiredulle, mis edetään kaupun ginosa kerrallaan