Nro 2/2022 | Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti | 27. vuosikerta | Hinta 8 € Vuonna 1939 Stadi oli ku Ukraina DORKAN PAPRUT KAMUILLE Bulisti kniigoist ja bibluist
Lähtö 16.7.2022 klo 10.30 Aleksis Kiven patsaalta Rautatientorilta ja paluu n. klo 20.00. Ilmoittautuneille lähetetään maksuohjeet. Joulugubbe haastaa slangijengin jeesaamaan ukrainalaisii skidei Niil on ny tosi stritti mesta, ku naapuri ryysäs niiden kimppuun ja rupes skotaa niit tykeillä, tankeilla ja ohjuksilla. Varat käytetään Pelastakaa Lasten työhön Ukrainan sodasta kärsivillä alueilla. Keräyslupa: Poliisihallitus RA/2017/823, myönnetty 29.8.2017, voimassa 1.1.2018-31.12.2022 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Fippaa säki jotain. Himatönöt bragaa, ei oo sähköö eikä lämmintä, faijat on rindiksel flaidaamas ja mutsit studaa, et mördaaks krigu koko fämilin. Matka bungaa 100 egee ja sisältää bussimatkat, lipun klo 14.00 marssishow-esitykseen, kahvit sämpylöineen ja lounaan lounaspöydästä. Mukaan mahtuu 50. Matkaoppaamme Antero Nuutinen. Snadiki fyrkka jeesaa. Stadin Joulugubbe stikkas 1000 egee ukrainalaisten skidien hyväks Pelastakaa Lapset ry:n hätäaputilille FI64 1017 3000 2107 27. Kesäredu Slangijengillle Hamina Tattooseen. Ilmoittaudu byrooseen meilillä toimisto@stadinslangi.fi tai skulaa 045 186 7238
Hei, se on kevät! Pluggaa pärtsäristoori s. FO TO : N IL S W A SA ST JE R N A / H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O FO TO JA R U N O : M AT T I K A IN U LA IN EN 3 Tsilari 2 | 2022. Kevätruno Matti Kainulain en Skloddit brennaa filkkaa, trokari brenkkuu dilkkaa. Niiniluoto 17 E-sporttii V. Seppälä 14 Prätkästoori M. Linna 36 Käytöstapoja H. Palminen Lesaa s. Paunonen 30 Gamla Norssi Rehupuntti 31 Jangsteri-Norssi L. ja C. Kuutar 12 Kansis 150 vee M. Palminen 20 Stadin syke R. Saksala 23 Gamla slangi / T. Palander 35 Valkonen Vesku T. Mulari 26 Inttistoorii B. A. Nyberg 42 Sveduslangi R. Palminen 6 Yhteystiedot 7 Bamis / H. Palminen 37 Slangi blisaa 38 Skabat 39 Pluggaajat 40 Slangijengi 43 Slangi järkkää KANSI: VALON TUOJA, PEKKA KAUHANEN FOTO: A. 14 Harley-Davidson FL 1200 Duo Glide ”Panhead”. NYQVIST Stadist ja stadilaisist 8 Dorkat Kamut V. SISIS Vakkarit 4 Snadit 5 Hedari / S. Kainulainen 16 Mielipide Snygi Stadi 34 Stadin hyndät S. Toikka 28 Kniigavinkit / S. 12, missä menee 150-vuotias Kansis Kansis vuonna 1916. Kolanen 24 Liitosalueen friidu N. Friiduil kesämeko t, jannuil mieles jekut. Miettinen 32 Pohjakallion stoori S. Hellgren 18 Jörkan biblus S. Nyberg Minnailuu ja suosituksii 11 Aarre Elo In memoriam M
. Se draijaa Suo men riippumattoman journalismin flaguu. 5.4.2022. Kultti on jotain snygimpää, stydimpää, fiksumpaa ja särmikkäämpää ku blyygiys ja nössöys. FO TO : V IR V E K U U TA R 4 Tsilari 2 | 2022. Niit säilytetään Pasilan kirjavarastos, mist niit voi tilaa omaan bibluun. VK Biblun aarteita Kaikkihan snaijaa, ett Stadin bibluista voi hittaa kaikenlaisii aarteita, jos diggaa plug gaa. . naamis Tsiigaa vastaukset sivulta 39. Ihan kans vaik tosi gamloi kniigoi. Aika huikeet pluggaa yli 100vuotiast kirjaa! Enne kniigoihin skrivattii ohjeit londaajille. Biblun ohjeit londaajille – jotain 100 vuot vanhoi. Eka lainausmerkintä kirjan taka-sivul on vuodelt 1914. linkkariprofiili . Kuulostaa nykyfriidun korviin aika hauskalt, ett kniigoi londattiin ilman takuita vaan niille, ku bungaa veroi – ja niiden mui jille. Muiden piti hankkii luotettavan henkilön ta kaus tai jättää kolme huggee biblulle. Slangijengi ja Tsilari onnittelee synttäri sankaria! . Tsilari Kultti ry:n jäseneks Niinku stäreimmät lesaajat on hiffannu, Tsilarin kannen otsikko palkissa stondas jo viimeks: ”Stadin Slangi ry:n jäsen ja kulttilehti”. Ku toi mal laa meidänki funtsaukseen, Tsilari liitty vuoden alussa Kulttuuri, mielipide ja tiedelehtien liittoon, siis Kultti ry:hyn. SNADIT Slangiopen snadit Bonjaatsä nää. On snadisti ajat muuttunu. . Aina kantsii minnaa Mustosen Pemun sanat: ”Stadin slangi on duunarien, jengien, roh keiden kapinallisten, välkkyjen älykköjen ja toisinajatteli joiden kieli”. SP FO T O : K U LT T I RY Ruusui päivänsankarille. VK Dinah Maria Craigin (kans: Mullock) kniiga Jalo elämä on vuodelt 1891. Siellä me ollaan omien ja outojen kans kimpassa. Kultti meinaa sellast jengii, ku on jotain muuta ku buli massa ja valtavirta. Niinku vaik, ettei londattu niille, joil on tarttu vii tautei. Kultin jäsenlehdet on kanava aiheille ja tyypeille, ku ei valtamediaan mahdu. Onnee, Ulla! Ulla Toivainen, Stadin Slangin pitkä aikane jäsen ja gamloin friidu täyttää 99 v. Tarve toisin ajatteleville aviiseille on giganttinen
Göntsän jauhajina Richard ja Bill oli ihan amatöörei. Sen pressakaudella boltsist tuli yhtäkkii monta napsuu dillempi mesta. No joo, Jenkkiläs on flöitattu, mut koko Slobojen historia on ollu pitkää öögaan stroolausta. On jenkkien pressat ennenki stritannu öögaan, esimerkiks Nixon Water gate-brekkikses ja Clinton flöittas, et ei se sitä Monicaa oikeesti bylsiny, et se punahuuli vaan halus snadisti lutkutella sen sladdii. Maailmassaha vallitsee sellanen hönelibalanssi, et jossain tarttee aina olla joku ihan toivoton dille, jota symffataan kimpassa, jolle kaikki griinaa räkäsesti tai jonka tekemisii spiidataan köörissä. . Pahalla Tavalla Dorkat M ehän on Tsilarissa dilkattu Dorkan paprui sellasille fantsuille tyypeille, ku dallaa omii gartsoi, ilahduttaa jengii ja on aidosti, Hyvällä Tavalla Dorkii. Vast Donald hissas flöittaamisen kroussisti nextille levelille. Se jutskas siit yhelle leningradilaiselle gartsojen heebolle: Vladimir Putinille. No, sellaselle oli sosiaalinen orderi, ku Jenkkiläs valkattiin edellist pressaa. Ne valkkas pressaks Donald Trumpin, nykkiläisen bisnesstarbun, sprettailevan öykkärin, maailman surkeimman luuserin ja patologisen flöittaajan. Joku jo stikkas, et sillai födais enemmän äksönii, jos me ruvettais dilkkaa Dorkan paprui Pahalla Tavalla Dorkille. No ekakshan tuol oli vaan toi Kim Jong-un, ku bamaroi Pohjois-Koreaa. Sellast daijuu ei tietenkään valkattais minkäänlaiseks bossiks missään, mut sil kävi mäihä, ku sen faija Kim Jong-il (Rakastettu Bomtsika) ja vaari Kim Il-sung (Buli Bossi) oli jo ollu siel despootteina. Ei mitää atakkii tai kriguu, nirhataan pelkkii natsei ja kaiffareiden kans turvataan rauhaa. Skoijii, mut niille se on ihan Jesse. Sit niille tuli tää Lavrov, Nykissä lontoota oppinu hiippari, ku on ihan flöittaamisen maailmanmestari. No, se on ny todistettu. Se bamlas skeidaa bulisti, avoimesti, ihan pokkana ja aina. Joo, niin varmaan. Stadi oli ku Ukraina. Jenkkilässä Sergei oli lesannu Dale Carnegien kniigan Miten saan frendei, sukseeta ja vaikutusvaltaa. Tää Vova ku on ehdottomasti penaalin skarpein HEDARI SEPPO PALMINEN 5 Tsilari 2 | 2022. Kaikki minnaa, millai slobojen fyyrerit vokotteli meitä, ennen ku skrivattiin se nostalginen diili, et ollaan frendei, duunataan kimpassa ja jeesataan. Ku Jenkkilä ei oo ihan doingdoing-diktatuuri vaan digattu ja ainaki niitten omast mielest snygi demokratia, ni ne toitottaa skideille, et kenest vaan voi tulla Juu-Es-Ein pressa. Aina ku se bamlaa, sloboille tai kelle vaan, se bamlaa skeidaa. Tää Vova ku on ehdottomasti penaalin skarpein pänna, ni sehän bonjas: Mutsi Slobo frelssataan sillai, et sendataan solttui, flygareit, tankkei ja ohjuksii Ukrainaan – erikoisoperaatioon. Muuten se on keskittyny monottaa ja telottaa vaan niit heikäläisii. Fittii, mut vastapainoks eri puolil boltsii on hilattu ihan tajuttomii skitsoi, strittibollii ja skeidan bamlaajii buleiks bomtsikoiks. Peace, love and understanding! Ku noit Dorkan paprui ny on dilkattu vaan Hyvällä Tavalla Dorkille, ni niit on skrivattu aika skniidusti. No, tätä nykytyrannii eli ”Nerokast Kaiffarii” on viel jotenkuten siedetty, ku sil on ollu skäfii flaidiksii vaan Etelä-Korean kans plus snadii uhoo ja nokkapokkaa jenkkien suuntaan. Kantsii lesaa suomalaisen friidun Outi Papamarcoksen skrivaama opus Ja sitten tuli Trump (Aviador 2022). Mä vaan studaan, et kyl ne senkin pystyis bonjaa väärin
varajäsen lasse.solman@gmail.com Valtteri Hellgren 2. Tsilari / Stadin Slangi ry, Hämeentie 67 A, 00550 Helsinki. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. Toimituskunta Päätoimittaja Seppo Palminen seppo@palminen.com 050 552 1360 Toimitussihteeri Tiina Linna tsilari@stadinslangi.fi 050 435 2778 Valtteri Hellgren Risto Kolanen Virve Kuutar Mikko Seppälä mikkoolavi.seppala@helsinki.fi Tsilarin vakkarifotaajat Raimo Granberg Marit Henriksson Jussi Jalkanen Esko Koivisto Raimo Kuitunen Jarmo Meriä Matti Snellman Taitto Oy Graaf Ab Paino Grano Oy ISSN 12399523 Aikakausmedia ry:n jäsen Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti 27. varajäsen valtteri.hellgren@gmail.com Risto Lindgren, taloudenhoitaja (hallituksen ulkopuolelta) ja jäsenrekisteri risto.lindgren@pp.inet.fi Tarja Valli, sihteeri (hallituksen ulkopuolelta) toimisto@stadinlangi.fi 6 Tsilari 2 | 2022. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. Voit käydä tsekkaa, mitä kliffaa slangi ja Stadikamaa hittaisit itelle tai frendeille lahjaks. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. Muut byroon asiat hoituu parhaiten meilis: toimisto@stadinslangi.fi tai skulaamal: 045 1867238. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen ja Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä stadilaisuuden ilosanoman levittäminen. Byroo on auki tiistaisin ja torstaisin klogu 14–17 (voi tulla muutoksii koronatilanteen takii, himasaitilt hittaat aina vikan tiedon). Byroos päivystää Tarja Valli. BYROO: Jäsenasiat, redu ilmottautumiset, ostot lafkasta, Tsilarin tilaukset ja osoitteenmuutokset. 045 186 7238 www.stadinslangi.fi Hallitus Harri Saksala bamis harri.saksala@gmail.com Soile Tammisto varabamis soile.tammisto@elisanet.fi Outi Havia outi.havia@kotiposti.net Risto Kolanen risto.kolanen@pp.inet.fi Virve Kuutar virve.kuutar@gmail.com Ragnar Lilius ragnar.lilius@gmail.com Timo Alarik Pakkanen santaclaus@kolumbus.fi Lasse Solman 1
Dallapé – stadilainen jortsuorkka! J ebu! Suulis skriinaa ja sitä rataa! Kuunnellu kevätfiiliksissä gamlaa stadilaista jortsumusaa eli Dallapé-orkkaa. Sit jossain vaiheessa Jäppilä londas joltain kaveriltaan sen verran fyrkkaa et sai hankittuu ekan kurtun. Masa oli aina ollu innostunu musasta. Ja toi nimi Dallapé, sen stoorinhan moni tsennaa, eli sehän tuli Jäppilän ja kaiffarinsa Majanderin Erkun kurtuista. Sanottiin et koko Bärtsi ”hengitti Kone ja Sillan hihnojen ja vasaroiden tahdissa”. Saman tien se meni jortsuskoleen muttei oppiakseen joraamaan vaan – skulaamaan! Masa on kertonu et se sittas siellä toista kuukautta jonkun haitaristin vieressä ja sillä tavalla se oppi skulaamaan kurttua!!! Siitä Rajamäen Pojista tuli sit tää Dallapé eli oikee jatsiorkka, semmonen mis oli drumsit ja kaikki. Ai niin, tän vuoden Stadin Kundi ja Stadin Friidu selviää Helsinkipäivänä 12.6. Se oli tragedia! Ja ku krigu oli ohi, Masa hittas itsensä Tammisaaren vankileiriltä! Huh! Siellä ei vietetty mitään kliffaa hotlaelämää niinku tiedämme. Jäppilä alotti tsupparina 15-vuotiaana ja kun 16 vaihtu mittariin, se hyppäs viilarinoppiin Kone ja Silta -lafkaan (sittemmin Wärtsilä). Dallapéhan on legenda! Aikoinaan vuosia lajissaan koko Finskin ykkönen ym.!! Orkan perustaja oli Martti ” Masa” Jäppilä, Valgan kundeja vuodelta 1900. Masan tuomio oli onneks ehdonalainen ja kun se pääsi leediks se tuli takas Stadiin Kone ja Sillan vasaranpaukkeeseen. Rajamäen Pojat oli sen eka bändi ja jonkinlainen Dallapén alkumuoto, ku lähti käyntiin Kivinokassa, tiedätte mestan. Sit sytty sisällissota. Espan lavalla. Jos Dallapén stoori kiinnostaa, kantsii pluggaa Marko Tikan ja Toivo Tammisen skrivaama ”Tanssiorkesteri Dallapé – Suomijatsin legenda 1925–2010 (SKS)”. Ekan keikan orkka skulas Sörkan Vennulla joskus syksyllä 1926. Treffataan siellä!! Sanottiin, et Bärtsi ”hengitti Kone ja Sillan hihnojen ja vasaroiden tahdissa” BAMIS HARRI SAKSALA 7 Tsilari 2 | 2022. Skulataan ja bamlataan! . Ne oli italialaisia Dallapé-merkkisiä. Hara PS. Masa budjas Kalliossa ja sanotaan et Kone ja Silta oli siihen aikaan semmonen et melkee kaikki bärtsiläiset ramppas siellä duunissa
Okko väittää, ettei se ollu impul siivinen päähänpisto, edellytti pitkää ja huolellista harkin taa. Okko bamlas myöhemmin, ettei sen elämäs kauniit friidui oo niin bulisti ollu, ett ois ollu noloo myöntää, ett oli unohtanu. Kata tuli froogaan Okolt haastatteluu. Niin ne teki vaik tarjouksen kämpäst Espanjas. Kata funtsaa, ett niiden dorkuus kumpuaa siitä, ett ne on spontaaneja. Tai ku se halus skidin. Kata minnailee, ett ne alko hengailla kimpas maaliskuus. – Melkosen dorkaa on 41-vuotiaana päättää tulla äidiksi ja tietää ett on yksinhuoltajana. – Joo, golf, skriinaa Kata. Sen ural ja elämäs on ollu bulisti sellasii tilanteit, mis ei oo voinu kauheesti harkita, onks tää hyvä tilaisuus vai ei. Mut sil oli muuta tekemistä. Mut ei näkyny. Okko kommentoiki: – Dorka silloin jo. Kata ja Okko – tuplasti dorkaa Dorkan paprut on annettu viidelle kundille ja yhelle friidulle. Okko tsiigas hoomoilasena, ett kenelleköhän toi upee donna vilkuttelee. Okko vahvistaa kans, ett positiivisuus on tärkeet. Okko kyl väittää, ettei ne nopeet ratkasut oo kuitenkaan ihan niin harkitsemattomii, ne on kypsyny alitajunnassa. Mut ei sit uskaltanu vastaa tervehdykseen. Dorkaa alusta asti Kata oli sopinu treffit raflaan ja tsiigaili, onks kundi tullu. S e, miten Katan ja Okon stoori alko kevääl 2017 Maxill-raflas, on just niin dorka keissi, ku voi ollakki. Sit se hiffas Okon ja heilautti sille handuu. Ne oli treffannu Savonlinnan oopperajuhlilla. Nyt tulee ekat kimppapaprut: Katriina ja Okko Kamulle. Okko kiteyttää: – Jotenkin hyvä dorkuus on se sisäinen optimismi, että kaikki kääntyy hyvin päin. FO TO : V IR V E K U U TA R 8 Tsilari 2 | 2022. Ja jotenki luottaa jengiin. Mut kyl mä sit muistin, piti vähän avittaa. – Lokakuun seittemäs oltiin naimisissa – eiks se oo aika dorkaa. Ku mä skulasin niille ja froogasin, onks ne omast mielestään dorkii, ni Katan ei tarttenu funtsaa yhtään, ku se vastas: – No helvata, todellaki! DORKAN PAPRUT TEKSTI VIRVE KUUTAR Dorka 3 eli Timo Pakkanen dilkkas Dorkan paprut Dorka seiskoille Katalle ja Okolle. Kata lisää, ettei se aina funtsaa seurauksii, vaan usein sil on päällimmäisenä idis: – Nyt se on tossa ja kiinni siihen! Dorkat on positiivisii Kata funtsaa, ett dorkuuteen kuuluu kans se, ett ku duunaa jotain, ni uskoo vaan, ett kyl se onnaa. Niinku sillo, ku se 40 vuot sitte 18-vuotiaa na läks yksin reilaamaan. Molemmat skriinaa. Okko lisää, ettei ne sil hetkel snaijannu, mist ne aikoo ottaa fyrkat. Niin Kata funtsas, ett pakkohan sen on mennä bamlaan, muuten Okko ois pitäny sitä ihan dillenä. Ja kuitenki unelma, ett ois se toinenki lapsi, on rohkaseva tekijä: kyllä mä pärjään
Katallekki musiikki on tärkeet. Se oli Savonlinnan oopperajuhlil duunis 15 kesää, vikaks pr-päällikkönä. Ovat ajautuneet liian kauaksi, eivät näe sitä työtä, näkevät unelmien ja visioiden kautta ja ne ei valitettavasti täsmää. Dorkien 7 onnennumero on 7. Dorkien duunit Okko finnas ekat Herbert von Karajan -kapellimestariskabat Berliinis vähän yli kakskybäsenä ja on sen jälkeen johtanu orkkii ympäri maailmaa. FO TO : K A M U JE N FO TO A R K IS TO T Dorkat landella. Anto niin valtavasti, enkä olisi tavannut häntäkään. Ku Okko tsiigaa omaa uraansa taaksepäin, se funtsaa, ett eniten se on digannu olla messis konserteis, mis on ollu joku orkka, mitä kaikki ei tsennaa. >> 9 Tsilari 2 | 2022. Kata vastaa: – On ollu oikeesti dorkaa, mutta on ollu niin antosaa ja voimaannuttavaa. Se oli kans opena skoles. Ne meni jiftikseenki 7.10. Nyt ku siihen on etäisyyttä neljä vuotta – oli ihanaa dorkaa, mutta ehkä yksi syy, ett oon nyt niin uupunut. Se funtsaa, miten siit päästäs kokonaan eroon ja annettas uus merkitys dorkalle – positiivisel latauksel. – Niiden koherenssi, palo, musiikin rakkaus ylittää moninkertasesti sellaset leipääntyneet, uraa tehneet orkesterit. – Kaikkiin asioihin voi vaikuttaa koulutuksen kautta, sivistämällä, kouluttamalla, poistaa ennakkoluuloja ja vääristymiä. Dorkat 7 skriinaa Dorka 5:n stoorille dorkailusta. Jotenkin hyvä dorkuus on se sisäinen optimismi, että kaikki kääntyy hyvin päin. – Siitä, ku ne ylittää itsensä joka kerta, Okko jatkaa: – Tulee aina juhlahetki, myös kapellimestarille, ei vain tekninen taito, vaan monet muutkin; kemiat, työympäristö. Moni on froogannu, mitä järkee uhraa kesälomansa duuneille. Okko bamlaa, ett moni kyl ku froogaa, kuin sä voit olla noin dorka, tarkottaa pöljää. FO TO : K A M U JE N FO TO A R K IS TO FO TO : V IR V E K U U TA R FO T O : K A M U JE N F O T O A R K IS T O Kata ja Okko Krugerin luonnonpuistossa Etelä-Afrikassa. Kata kuitenki suree, ett tän päivän skole on muuttunu: – Päättäjät ei kuuntele kenttätyöntekijöitä, meitä opettajia. Kata tsiigaa Okkoo ja lisää viel, ett open duuni on maailman tärkein duuni. Kun se syntyy, se on kyllä on dorka tilanne, sillä elää pitkään Dorkuus yhdistyy innostuneisuuteen, hulluuteen
Okko skriinaa, ett se tekee sen kasvatusmieles. Moni tsennaa Okon kapellimestarin duuneista. Siinä ne skabaa, kuka on esittäjä, mikä biisi. Muka kansainvälistytään. – Ne junalla tulleet, jotka kaupunginvaltuustossa tekee päätöksiä, pirstoo historiallista perintöä, joka meillä on. Kata lisää vielä: – Se, mikä slangis on tosi mahtavaa, se on niinku globaali. Kata lisää, ett niil on yhteinen proggis, jota ne lysnaa joka aamu: Muistojen bulevardi. Mut voi ne stogen tuomatki bonjaa Stadin arvoi – niinku Kata. . – Järkyttävää – harmittaa, ett me ollaan niin nuori kansakunta eikä olla isänmaanrakkaita tai kieli rakkaita, ett ollaan heti valmiita myymään vaikka oma kansallinen kielemme. Kumpikaan ei bamlaa slangii, paitsi satunnaisii sanoi. Sit ne skabaa eri lehtien froogiksii, kumpi snaijaa enemmän. Okko lisää, ett on ihan järjetönt funtsaa, ett Stadist tulis joku metropoli. Oman kundinsa nykyslangin sanat menee Katal kyl yli. Yle 1 on ainoo kanava, mikä niil on auki, ku Okko on himas. – Se on mielenkiintoista. Pandemian aikana ne on ollu bulisti vaan Yle-radion musiikkitarjonnan varas. Kun sä osaat suomee, ruotsii ja venäjää, sä ymmärrät sitä. Okon naamalla mainostettiin oopperaa Sweeney Todd, jonka Okko johti FO TO : K A M U JE N FO TO A R K IS TO FO TO : V IR V E K U U TA R 10 Tsilari 2 | 2022 Dorka 3 eli Joulugubbe Timo Pakkanen kertoo, ett Okko on kans Bacchus Primus Singapura, B.P.S., siis se on valittu K.H.P.V.:n eli Kohtuullisen Hutikan Pyhän Veljeskunnan suurlähettilääks Singaporeen.. Kata lisää, ett Malmin flygekentsuu tarttettas ihan turvallisuudenki takii. Näist enkkulainoist Okolle tuleeki mieleen, mitä järkee on duunaa Suomest maata, mis bamlataan enkkuu. Moni stadilaine funtsaa niinku Okko. FO TO : JU H A N I A R O M A A Runoilija Palminen ja lausuntataiteilija Saksala – Niin gimis on Stadi ja Dorkan paprut, ihan vaan lausuttuna runona. Slangista ja Stadista Tsilaris Okko diggaa sitä, ett siin on kans sveduslangii. – Se on ollu mulle pitkästä aikaa oikee dorka pläjäys. Jätkä saaresta on tullut slummi ennen kuin se on valmiskaan, sumppu, josta kukaan ei pääse mihinkään. Okko funtsaa, ett sill on syntyperäisenä stadilaisena erilaine rakkaus Stadiin, ku jollain, ku tulee tänne aikuisena ja on kahden kuukauden pikakurssilla valmis päättämään asioista. Kata kauhistelee, sitä miten kahvilas voi olla kaikki tieto enkuks eikä tarjoilijatkaan bamlaa suomee. ihan eri tavalla aukeaa filologinen tausta. Okko funtsaa, ett Stadin päättäjillä on päähänpinttymiä, joit ne ei haluu muuttaa. Okost kilpailuhenkisyyski on jotenki dorkaa, koska oppii aina itekki jotain, ku lysnaa toisen perusteltui näkemyksii. Kimppaharrastuksii Musaa ja golfii ne harrastaa kimpas. Kata lisää, että Okko on kiinnostunu kielistä, brassailee sivistyssanoillaki. Malmin lentokenttä, koko polemiikki siitä, Lauttasaaren rantojen pilaaminen, Koivusaaren pilaaminen. Se onki lysnannu musaa, mitä ei oo aiemmin kuullu – vaik ranskalaist, muutaki ku Debussyy tai Ravellii
– Se on minulle samantekevää, tässä vaiheessa. Hän kertoi pimennetystä Stadista, pommisuojista, pelosta, nälästä. Sanoin, että se käy minulle erinomaisesti. Arskan aivoista syntyi TV 1:een 1967–69 Jatkoaika, maineikas suora lähetys Reporadion aikaan. Monet iskelmälaulajat kuten Olavi Virta, Laila Kinnunen ja Annikki Tähti ihastuivat kun kuulivat Arska Elon äänittäneen heidän ikivihreät iskelmänsä Suomen kansalle. Puhelimessa oli kuitenkin mies, joka halusi puhua elämänsä lähtökohdista, köyhyydestä, sodasta, siitä, miten pitkän tien hän on kulkenut. Sellaisia olivat 1940-luvulla lehtikoju ja paikannäyttäjän duuni leffateattereissa. Stadilaiset on minulle oikea yleisö, jolla on tämäntyyppisiä kokemuksia. Hänestä tuli TV 1:n ohjelmapäällikkö 1990-luvulle asti. Mutta näistä Aarre Elo ei Stadin slangilaisille kertonutkaan vuonna 2016. Ne olivat ajattelijan, joka ei koskaan unohda oman elämänsä kulkua, omia lähtökohtiaan. FO T O : A . Hän kokosi myös Songilon Virtasen, Heikki Kahilan, Jani Uhleniuksen ja Apeli Halisen voimin 1974–2000. Hänessä eli syvä dualismi, ja lopulta, elämän illassa, Arskan kasvot olivat kokonaisuudessaan pohtivat. Nämä asiat ovat nousseet mieleeni, kerta toisensa jälkeen. Tsekkaa Tsilarit 1–4/2016 joko omast hyllyst tai Lehtiluukust. Kun soitin hänelle jälkeenpäin, niin monta kertaa kun vielä voin, hän oli vain helpottunut. Menikö siellä silloin Rosvo-Roope, Katupeilin takana tai Prinsessa Ruusunen. . He esiintyivät Mauno Koiviston presidenttivaalikiertueella 80-luvun alussa. Stadin slangi pyysi 82-vuotiaan Aarre Elon vieraakseen Ravintola Kaisaniemeen ja minut hänen haastattelijakseen vuonna 2016. Niin piti tehdä kun me teimme. Hän oli vuodesta 1951 Fennada-Filmin valomiehenä ja sitten Filmi-Ääni-yrityksessä, joka teki elokuvien lisäksi äänityksiä levyyhtiö Scandialle. Hän kertoi sisarestaan, joka oli hukkunut talvisodan loputtua, äidistään, isästään rintamalla. Salissa vain istuu ihmisiä, jotka haluavat nauraa iloiselle Arskalle ja loputtomille sutkauksillesi. Hän itki kaipausta kotiin, maalla sotalapsena, kun jatkosota moukaroi Stadin taivaan verenpunaiseksi. Olen kaikki nämä vuosikymmenet koittanut padota sen vain omaan sisimpääni. Olavinlinnaan, jään ja lumen keskelle, luotiin mustavalkoinen spektaakkeli 1965. Juuri noina vuosina Salo sovitti ja Elo äänitti Olavi Virran kuuluisat uudet äänitykset vanhoista klassikoista. Stadin kundi, elämän yksinäinen Aarre Elo | 21.9.1934 –17.2.2022 S tadin kundi, televisiokulttuurin veteraani, vuosikymmenien viihdyttäjä Aarre Olavi Elo, oli häkellyttävä mies. Suomen Televisiossa Aarre Elo, Jukka Virtanen ja Matti Kuusla löysivät toisena. Elän kuin uudelleen tätä kaikkea. Soittelin tälle ystävälliselle, iloiselle virnistelijälle. Kädet kuuluvat levy-yhtiön pomolle, Harry Orvomaalle. Aarre Elo on kulkenut pitkän tien Sörkan muurarin pojasta ja sotalapsesta Kallion keskikoulun kautta erilaisiin työpaikkoihin. IN MEMORIAM MAARIT NIINILUOTO Aarre Elo on sovittaja Jaakko Salon (vas.) kanssa Scandian Alppisalin äänittämössä Kulttuuritalolla 1960–61. Hän puhui painajaisista, kuumeesta, elämän synkistä virityksistä myös sotaajan jälkeen, valvontakomissiosta, ja katuvaloista, joita sai ruveta polttamaan vasta 1949. 11 Tsilari 2 | 2022. Kun hänen kasvonsa sulivat iloiseen hymyyn, hän näytti ikuiselta pikkupojalta, mutta kun häntä katsoi tarkemmin, silmät olivat aina tutkivat ja vakavat. Hän puhui siitä pienestä muurarin pojasta, joka oli kuusivuotias kun talvisota alkoi. KO LA N EN . Arska skrivas Tsilariin jatkik sen, miten snadi skloddi koki kriguajan Stadis ja landelki. Näillä kolmella, VEK-ryhmällä, oli halu tehdä viihteestä kulttuuria; näin syntyi Lumilinna, joka voitti Montreux'n festivaaleilla Kultaisen ruusun
Siviilis Puro oli duunariskidi Bärtsistä ku hitattiin alalle Yrjönkadun työväenteatterista ja Arvelo taas fonetiikkaa plugannu kielimaisteri. FO TO K U VA KO LM IO / K A N SA LL IS T EA T T ER I 12 Tsilari 2 | 2022. Berggalaisii oli tietty kans Taukka Böndeteatteri Stadissa – Kansallinen fyllas 150 vee Tänä vuonna fiirataa Kansallisteatterii ja samal suomenkielise teatterin 150-vuotista veegee. Niinku noi Mimmi Lähteenoja ja Kirsti Suonio ku oli 1900-luvun vaihteen timanttinen komediennepari, tai veti ne vakavaaki, ei sen puoleen. Tai toi maalarinskloddi Teuvo Puro ku budjas Sadikan villois ja sitte Bärtsis eikä flytannu sielt veks vaik nous Näyttelijäliiton dirikaks. Tos mieles o kliffa juttu, et Kansis grundas 2010 Kiertuenäyttämön ku rundaa Jussi Lehtosen johdol erilaisis mestoissa mistä jengi ei muuten pääsis tsiigaa teatterii. E ns alkuun Kansallinen yrräs täböillä olla koko Härmän taidelaitos, böndeteatteri. Mut on niit tullu stadilaisiiki, iha Kansikse kantavii voimii. Mut sitte Stadis alko olla nii vilt suomenkielist folkkaa et ne ei enää orkannu rundaa. STADIN MESTAT TEKSTI MIKKO SEPPÄLÄ Ku Pygmalion meni Kansikses 1947, slangiproffa Higginsiä skulas Teuvo Puro ja Elizaa Ritva Arvelo. Stadilaisii lauteil Kansalliseen on aina tullu duuniin komeljanttii ympäri Suomee. Lähteenojan faija oli gosari Espalla ja Suonioki oli duunariskidi. Molemmat pääs tsiigaa teatterii iha pikkufriidusta. Ja Kansis rundas ekat viistoista vuotta nonstoppii Porist Ouluun, Kuopiost Viipuriin, Turust Tampereelle. Mones muus maas niinku Sveduis tai Ranskas kansallinen on sellane tirra ku rundaa ympäri maata, mut meil Kansis o selkeesti juurtunu Stadiin. Ei niitte enää tarvinnu. Nimenomaan böndet oli sitä mieltä et teatterille skramlataan fyrkat valtion budusta
– Niin mut tää Pelle on alaikänen ja köyhä tsali, sano Olle. Yks vielki varhasempi näytelmä mis pääs revittelee slangii oli toi G. Palo oli Sörkan työväennäyttämön ja Tuuri Mosan työväennäyttämön kasvatti. Svenskan ja Kansis oli Suomen ja Stadin ekat teatterit mut ei tietty ainoot. Teatteriväkee budjaa Tölikan Lallukas ja veteraaniosastoo tuol Munkan Thalian Torpas. Ei kundit sit ollu hoksannu etukäteen, et sekin vois kärsii. Nykyään Stadissa on useit kymmenii teattereit. Esmes tää lause vuodelt 1915: ”Olette tekin faini mutsi, kun annatte poikanne tärvellä köyhältä fliku paralta kukat ja sitten flyntätä pakoon maksamatta mitään.” Tokaversiossa vuonna 1947 lause slyyttas: ”kun ensin annatte poikanne skuffaa köyhän jentan puketit kuraan ja sitten laukkaa pakoon…” Sellasii slangisanoi joit vekslattii vuoden 1915 versiosta vuonna 1947 oli: hemmetti–helkkari, merenteeraa–meinaa, dekkari–jepari, blukata–pluggaa, plenskassa–kännissä, spuglaa–spottaa. Sen leffaversion varmaan moni tsennaa. Mut esmes autsika oli autsika molemmis. Stadis budjaa puolet maan näyttelijöist ku tääl o friikuille nii hyvin duunii. Palo ja Pena Siimes, molemmat Brahiksen huudeilta. Kahden skolekundin, Ollen ja Pellen, levotont reissuu Kansalliseen kuvas Eero Salola bökkerissä Ilman fritsarii (1930): ”Siel oli niin eri fiinii tätii kun otti paltsikan ja tsuput sinne tiskin taka. Kansikses ton Elizan roolin muuten veti ekaks Päivi Horsma ja tokaks Heidi Blåfield. B. Pluggaa juttu Tsilarista 2/2018. FO TO K U VA KO LM IO / K A N SA LL IS T EA T T ER I Svenskan ja Kansis oli Suomen ja Stadin ekat teatterit mut ei tietty ainoot. Joku Waltarin Omena putoaa (1947) on harvoi sellasii näytelmii. Näit versioit o kliffa vertailla. 13 Tsilari 2 | 2022. 1947 vuoros oli Ritva Arvelo, ku budjas skidinä Salven byggas. Uusii slanginnoksii 1947 versiossa oli ajaa–tsööraa ja ookaa, ymmärtää–snajuaa, haisee–döftää, lyödä–flinttaa, ruumis–kroppa. Sen faija oli linnakundien ylin vage tai siis Vankeinhoitolaitoksen dirika. Se oli jännää. Shawn Pygmalion ku pyöri Kansikses 1910-luvult tonne 1940-luvulle. Tai ainaki oli enne tota koronaa. Omena putoaa -näytelmän konnakavalkadiin vuonna 1947 kuulu Tauno Palon Ventti-Ville, Oke Tuurin Murto-Kalle ja Aku Korhosen Perämies-Jaska. Johtuuks se sit siitä et Kansis staijaa jo valmiiks keskel Stadii, mut Stadi ei o karseesti ollu framilla Kansallisen lauteil. Se kärsi huggen. Cockneyn muutti stadilaiseks näytelmän suomentaja Toivo Wallenius vuonna 1915.* Esmes Liza varoittaa: ”Ette te tunne fatsia! Hän on tullut tänne vaan snilkatakseen teiltä rahaa, jotta pääsis dokaamaan.” Sit 1940-luvulle slangi ehtii muuttuu sillee et ne Kansikses korjaili Pygmalionin reploi niinku ajanmukasemmiks ja lisäs slangisanoi. – Yks vaan menee sisään kun on yks liparikin, sano setä kalsasti. Se on se sama stoori mist ne duunas myöhemmin musikaaliversion My Fair Lady. Käytiin joko Svenskanis tai Kansikses. Ja paljo muuallaki. Sehän oli Tauno Palon eli sliipatun korttihuijari Ventti-Villen bravuuri. Skolekundit tsiigaamas Yks eri aikoje stadilaisii skidei yhdistävä juhlalline kokemus onki ollu noi tirroje skolenäytännöt. Saahan himaskin roikottaa ryysyt nageliin pommilla. Siin Lontoon duunarikorttelien kasvatti Eliza Doolittle ja sen faija Arthur vääntää leveetä slangii. – Ei se ole alaikänen, kun sil on donkkarit, sano vaksi.” Stadi näyttämöllä. *Slangiproffa Heka Paunonen on skrivannu Pygmalionista Viipurin Näyttämön käsiksen perusteella, mut tän jutun näytteet on Kansiksen alkuperäsestä plarista. Mut kundeil oli kyl fyrkkaa karkkaria ja muuta gutaa varten et ei ne viittiny rupee ryppyileen vaan kärsivät huggen mieheen kun muutki.” Fitti juttu oli et niil oli vaa yks libari: ”Ei meil o ku yks, sano Olle, mut kyl kai setä sleppaa meirät molemmat, kyl me sitataan samal tuolil. Ritva Arvelosta oli varmaan nasta skulaa Elizaa ku se oli fonetiikkaa plugannu kielimaisteri!
Brum, brum... Ehkä ikonisin kohtaus oli se, ku kundit skujas (tai enemmänhän se on ridausta) choppereillaan pitkin bulii siltaa ja taustal soi Steppenwolfin ”Born to be Wild” -styge, tietty nupit kaakos. Mä kävin tsiigaamas Easy Riderin Orionis heti, ku se tuli Stadis levitykseen. Pääosis Peter Fonda ja Dennis Hopper, joista jälkimmäine myös ohjas leffan. Minnaan hyvin ne fiilikset, mitkä se kohtaus mussa herätti, ikoninen otto. kevään luontoääni! Meitsi rokkaa jossain Porkkalan syheröil. Mulle elämä on liian lyhyt trippi siihen, et pysyis vaan yhes merkis vuosikymmenet, vaik onhan sekin ihan ok tapa G olffii en oo ikinä skulannu (tsori Sepi), ja botskii mul ei nykysin ole, joten bamlataan sit prätkist. Mut mitä duunaa pärtsäri. Ajokuvat snygeis maisemis ja taustal soivat biisit iski meitsiin lähtemättömät kiksit. Se oli ihan ok aloitteluprätkä, mut ei sen kummempi. Sitä tsiigates päätin, et jos mul joskus on tarpeeks fyrkkaa, mä tsöbaan Harrikan. itään, kohti tuntematonta, sitä aitoo Amerikkaa. Kaiken maailman pärrii Vaik HD:lla skujaanki, en oo mitenkään erityisen merkkiuskovaine. Samal, taas duunarin liksoil saatto jo skaffaa bilikan. FO TO : R O N N LE M A N N 14 Tsilari 2 | 2022. Niitä mul on olluki aika monta – nyt on kuudestoista menos ja samal kuudes HarleyDavidson. No kevät tietty! Kun arska alkaa sulattaa snögee ja päivät pitenee, alkaa näil kolmel dorkal kuumeine valmistautumine uuteen hobbikauteen. Golffari kliinaa stagojaan ja paikkailee roudariteipillä bägiään, skönäri skrabaa botskii ja vetää nyyat lakat pintaan. Mut sit 60-luvul – ku nuorisokulttuuri oli jo aika stydii – tuli prätkäst myös nuorten ajopeli. No, olihan mul jo sillon pärrä, kasikymppinen Suzuki, jonka faija hommas mulle käytettynä, ku täytin kuustoist. Varsinainen prätkäbuumi starttas 60-luvun lopul, ku markkinoille tuli tehokkait superpyörii, varsinki Japseist. Prätkäbuumi starttas 60-luvulla Viel 50-luvul prätkä oli pääasias duunarin ajoneuvo, sellasen, jolla ei ollu fyrkkaa tsöbaa bilikaa. No se tuuppaa talven aikana remppaamansa ja puunaamansa paukkuraudan ulos tallist ja iskee sen tulille. Born to be Wild! Sen enempää Easy Riderin juonta avaamatta täytyy sanoo, et varsinaisen stoorin ja biker-meiningin lisäks tärkee pointti leffas oli sen svengaava musa. Sit tuli ensi-iltaan BronsonTV-sarja ja Easy Rider -leffa. TEKSTI JA FOTOT MATTI KAINULAINEN Kevät herättää pärtsärin Mikä yhdistää golffarii, skönärii ja pärtsärii. Siin frendit, Wyatt ja Billy, lähti rakentamillaan Harrikachoppereil prätkäredulle Los Angelesista STADILAISII
Harley-Davidson Evo-Chopper 1350 (rakenneltu pyörä). Mul on sen kevari-Suitsan lisäks ollu eri aikoina Jawa-CZ, kaks Triumphii, neljäpuolikas Ducati Desmo, kaks Vespaa, seiskapuolikas Moto-Guzzi ja tonnikakssatanen Indian sekä tietty ne Harley-Davidsonit, joist nyt on se kuudes menossa. Joskus kuulee kukkahattutätien varottelevan, et prätkäl skujailu on helvetin vaarallist. Vespa 150. Välil käyn nauttimas borkat jossain kliffas saaristokuppilas, ja jatkan taas pärtsärin lempimestaan, tien päälle. Harley-Davidson XL Sportster 1200 ”Cafe Racer” (rakenneltu pyörä). Ne saundithan on ihan erilaiset kuin muissa prätkissä, johtuen pitkäiskuisen HD V2 -motin rakenteesta, sytkän ajoituksesta, avarretuist putkist jne. 15 Tsilari 2 | 2022. No joo, voihan se olla sitäki, mut ku noudattaa sääntöi, opettelee ennakoimaan tilanteit ja kasvattaa itelleen liikennesilmän, niin pärjää jo aika hyvin. Sit ku potkasee ykkösen pesään, antaa hanaa ja päräyttää liikenteeseen hyvien saundien saattelemana, on tie auki snadiin tai vähän bulimpaanki seikkailuun. jollekki. Sitä fiilist on vaikee sanoin kuvailla, enkä hitto vie yritäkään. Kliffaa kevättä niin golffareille, skönäreille kuin pärtsäreillekin, ja tietty koko slangiköörille! . Kliffa, rauhalline, hevosen laukalta kuulostava jytke tuntuu persuksista aina nuppiin saakka. Ducati 450 Desmo. Voin sanoo, et pärtsäily on pelastanu mut monelt vaaralt elämässä ja auttanut pitään itteni näinki hyväs kondikses. Triumph T100 Tiger 500. Ne on haadei hetkii, ku täysin vieraat tyypit antaa palautetta ja bamlaa ihan ku oltais frendejä vuosien takaa. Kliffoi mutkateit löytyy Stadin lähelt niin idäst kuin lännestki. Moto Guzzi V7 750. Indian Scout 1200. Fiilis edellä Harrikas mä diggaan eniten sitä yleisfiilistä, mikä tulee, ku iskee koneen tulille. Stadin lähelt löytyy hyvii mutkateitä Nuorempana tein reduja kotimaan lisäks ympäri Eurooppaa ja aina Marokon Saharaa myöten, mut nykyisin diggaan pärtsäillä lyhyempii, päivän pituisii lenkkei. Huoltiksel tankates tulee usein joku kasvo kyseleen ja heittään läppää prätkist. Harley-Davidson FXD 1350 Dyna Super Glide. Vaarallista. Mun nykypärrä Harley-Davidson XL 1200V ”Seventy Two”. Ja jos aina studaa vaaranfiilist, kandee jäädä himaan – eikä sekään kaikille kovin turvalline mesta ole
Blisataan ja liisataan ny ekaks ne tuhannet neliöt ku stondaa ilman käyttöö ja funtsataan vast sen jälkeen, et tarttetaaks tääl lisää sisätilaa byroille ja Stadiin hinkuuville. M e ku on muutama vuosikymmen budjattu Stadissa, meist on ollu maffii, et jengi ympäri boltsii on tsennannu tän mestan avarana Pohjolan valkeena stadina. Se ku paits nuijii skeidaks Pohjolan valkeen stadin filosofian, siit födaa kans giganttisii päästöi ja entist bulimpaa ryysistä kantakaupungin kapeille gartsoille. . Et Stadin keskustan lamaantumiselle saatais stoppi, ny ällii meggeen. Mut ihan ku meit ois jallitettu. Me kompataan ihan kybällä sitä digattuu arkkitehtijengii, ku viime vuonna ärähti Hesarissa kansallismaisemaks luokitellun Eteläsataman rantsujen byggaamisest. Me vapaamuotosen Snygi Stadi -köörin jäsenet stydisti studataan, et tätä menoo Itämeren tyttäreks nimetyn Stadin perinteinen ja omaleimainen fiilis ja identiteetti mählitään huolella ja ikuisiks ajoiks. Syy on ihan klaari: fiudella tsöraavaa pokaa on enää tosi hintsusti. Nää on meidän himahuudei. Ku ne tuli keskustaan, ne tsöbas bilikan täyteen kamaa. Ei me voida vaan lungina tsiigaa vierest tätä näköalatont touhuu, ku massiivisella betonibyggausbuumilla jaagataan Stadin snygi omaleimasuus huitsiin. Et Stadin keskustan lamaantumiselle saatais stoppi, ny ällii meggeen 16 Tsilari 2 | 2022. Dallaajil ja fillaristeil on snadit bägit. Yhtä bulisti meit jurppii Elielinaukion nyyat byggausidikset ja Bulevardin Hietalahden pään tajuton trafiikkihässäkkä ja kolossaaliset betonipytingit. Buumi byggaa bulii betonii senku paisuu eikä liikennejärjestelyjen välttämättömät fiksaukset oo edenny metriikään. Me kuulutaan Stadin Slangi -yhdistykseen. Ikonisten lafkojen tarttee flyttaa johki muualle ennen niin vilkkailta Aleksilta ja Espalta. Fiudella tsöraaminen on duunattu tosi kinkkiseks ja lyhytaikanenki parkkeeraus on melkeen kriminaalii ja bungaa mansikoit. Ku Stadin keskustaa on parisataa vuotta mallailtu tänne ahtaalle Vironniemelle stailisti ja snygisti, ni ny ei yhtäkkii passais änkee tätä täyteen dorkasti ylimitotettui konttorilootii ja tönöi kortteereille. Me jo hihkuttiin glaiduina, ku Kaupunkisuunnittelu endrattiin Ympäristövirastoks, ja Stadin bamareiks valkattiin styrkasti ympäristöö, pudekoita, vihreyttä ja ilmavuutta diggaavii poliitikkoi ja virkamiehii. Stadin ytimen buidut ja tavaratalot on lirissä, ku bisneksilt on viety mahikset. Ja mitä tulee joukkoliikenteeseen, meidän mielest nää nyyat ladattavat sähködösät on paljo smartimpii ja joustavampii ku sporat. Fiksuin kikka saada gartsojen ruuhkat snadimmiks on maanalaiset tunnelibaanat ja niihin koplatut parkkiluolat, joihin fiuden voi jättää kohtuufyrkalla siks aikaa, ku käväsee ostoksilla. Snygi Stadi -ryhmä: Klaus Bremer Timo Pakkanen Antti Wuorenjuuri Kari Avellan Ragnar Lilius Pertti Rinne STADI JA SLANGI Snygi Stadi: Näköalaton byggaaminen kämmii Stadin ilmeen Tää on stadilaisten yhteinen hätähuuto
Onko e-sportsissa liigaa. Yleisin tapa treenaa yhdessä on pelaa harjoitusotteluita muita joukkueita vastaan. 4. Sen takii meiän toimittaja, Valtsu, otti selvää stadilaisest e-sporttiskenest. E-sportsissa tosiaan kilpaillaan monessa eri lajissa/pelissä, joten joukkueitaki on bulisti. Tietsikkapelit ei nekää oo mitää pelkkää nörttien puuhasteluu vaan vaatii aivojen lisäks sorminäppäryyttä ja kestävii tsittauslihaksii. Miten niitä pelejä treenataan. Kaikki pelaaminen ei ole e-sportsia, vaan vain sellaiset, missä voi kilpailla muita ihmisiä vastaan. E-sports on skaba, mis skulataan tietsikoil. Alla kyssäreit ja vastauksii e-sportist. 2. HAVU Gamingil on siis tänä vuonna 5-vee-födlarit. Jututettavana oli HG:n dirika, Lasse Salminen. Mitä on e-sports. Skaboja harjoitellaan joko tiiminä tai yksin, riippuen pelin luonteesta (että onko tiimipeli vai yksilöpeli). Satunnaisii froogui esportist HAVU Gaming pitää niitten päämajaa Stadis. Tsilaris me halutaan antaa tilaa kans nyyalle meinigille ja sellaselle, ku saa jangsterit pähkinöiks. Kyseessä on vuonna 2017 perustettu suomalainen elektronisen sportin seura. HAVU Gamingin pelaajii e-sportin imus. 3. 1. 17 Tsilari 2 | 2022. SPORTTII TEKSTI VALTTERI HELLGREN FOTOT URHO LEHTINEN / HAVU GAMING OY E -sportti ei tosiaan oo sama juttu ku ne Esport Fitness -gymit ympäri Stadii, vaik niin vois äkkiseltää kelaa. Montako joukkuetta Härmäs on. 5. E-sportsia voi harrastaa tietokoneilla tai pelikonsoleilla. On tärkeet muistaa, ett videopelaaminen ylipäänsä ei oo e-sporttii, vaan olennaist on, ett e-sportis kilpaillaan muiden pelaajien kans. . Kuka tahansa voi järjestää omia liigoja, joten niitä voi joissakin peleissä olla useita. E-sportti on ihan oma, aika uus, urheilulaji ja siin mittelöidää tietsikal pelaamises. E-sportsissa pelataan erilaisia liigoja sekä Härmäs että kansainvälisesti. Kilpapelaamiseen kuuluu monia erilaisia pelejä ja lajeja. Mutta jos puhutaan organisaatioista/seuroista, jotka joukkueita pyörittää, niin niitä on suurempia 5 kpl ja pienempiä noin 10. Laji on Härmäs kovassa kasvussa, koska se on ruvennut saamaan kumppaneita perinteisten kumppaneiden (eeässät, pelitarvikevalmistajat, tietokonevalmistajat ja niin edelleen) ulkopuolelta. Liikkuuko e-sportsissa paljon fyrkkaa. E-sports on erittäin kasvava laji globaalisti ja siellä liikkuu koko ajan enemmän hynää
Duuninarkomaanin ketunkolo Pohjoisrannan Balzac bamlas, et sil ei muita trabeleit oo, ku et se on helkkarin flegu slarvailija. Jörkkahan toitotti pitkään pluggaamisen tärkeyttä Suuren suomalaisen kirjakerhon mainoksessa. Tänne duuninarkomaani Donner tuli joka aamu, ku oli Stadissa. Mestas on hohtoo. Meit oli siel parikyt addiktii. Donnerin slarvaus oli täyttä tsoukkii. Funtsatkaa, lesas kniigan päivässä. Donnerin taakse oli levitetty foto Erkki ”Red” Reenpään (Otava) biblusta. Avustajat kehästä, toinen erä! Sellanen tyyppi ku ei lesaa, ei kyl skrivaakaan. Everlast-vermeet ja Puotila selostaa. I säntänä oli jangsteri, Rafael Donner. Dallattiin Espalta Pohjoisrantaan. Sil oli frendit meggessä: kniigat. Siit kuulemma pääs, ku rupes vaan duunaa. Jo skloddina se tsennattiin kniigadorkana. Toisen puolen se anto veks, stikkas huideen tai kierrätti Laterna Magicassa, Rauhankadun kirjadivarissa. Täällä se viihty omis oloissa, mut täällä se ei ollu yksin. Kämpän korkeus on 4,2 metrii, joka neliö on akustoitu kniigoilla. Se nous ylös kuuden jälkeen, pluggas lehdet ja dallas Pohjoisranta kahessatoista TSILARI SUOSITTELEE TEKSTI JA KUVAT SEPPO PALMINEN Jörn Donnerin biblussa Helmikuussa joku oli tietenkin meggessä, ku Akateemisen kirjiksen frendit pääs tsiigaa Jörn Donnerin bibluu. Se kerto, et tää biblu oli sen faijan tsyrkka. Ku joku oli meggessä, ni totta kai meggessä oli kans Tsilari. Krunikan osoite on vallan, pyhyyden ja sivistyksen voimakeskus. Se näytti slödeltä ja lungilta, mut se oli bisi, aina joku projekti vaiheessa. Kaarifönarit tsiigaa T-bryggaan ja Skattalle. Tää biblu on ollu buli osa sitä, mitä Jörkast tuli ja mitä se oli. Ei telkkarii eikä ra dioo. Rikkumaton työrauha ja lyhyt matka dallaa joka mestaan: valtioneuvostoon, buliin tsyrkkaan ja yliopistolle. Tää biblu oli sen bokrausrinki. Se oli hevijuuseri. Niistä on puolet jäljellä. Sitä ei oo fotattu sen omas biblus. 18 Tsilari 2 | 2022. Jörkka lesas ja skrivas. Skrivaaminen oli Jörkalle kneggailuu pännä handussa. Se ei ollu bibliofiili, siis bökkereiden skaffaaja. Pohjoisrannan biblus on nelisentuhatta kniigaa. Slangijengin diggaaman lisän mainossanomaan parodioi imitoija Jukka Puotila: ”Lukeminen kannattaa aina, dorka!” Akustoitu kniigoilla Jörkan handujen kautta kulki yli 20 000 kniigaa. Biblussa meggessä oli myös Jörn Donnerin kirjasto -kniigan skrivannu Kai Ekholm
Ku se tsittas eduskunnassa, sitä kyrsi, et joka viikko kansanedustajist 180 reissas pääkaupunkiin symffaamaan Stadii. Jörkka oli sellanen yheksäst viiteen -skrivaaja. Ekholm skrivas sen pro bono, siis rakkaudest aiheeseen. Se bamlas sielt edus kunnan pöntöstä, et yhtään böndee ei enää pitäis valkkaa Stadin bamareiks. Akateemisen ja kniigojen frendejä. Slangijengi sertifioi Jörn Donnerin vuonna 2018 Stadin Kundiks. . Täällä Jörkka skrivas suurimman osan kniigoista, öbaut 60 tsibaletta. Kniiga Donnerin biblusta Mestoilla oli kans Kai Ekholm. Se korosti, et kniigoilla se tseenas pelkkää spårafyffee. Kaikki ne ravistelijat, joil on skrebaa asettuu yleist mielipidettä vastaan. Donner Productions kustans. Biblukniigaa suosittelen, bulisti Siis ainaki kaikille meille kniigafriikeille. Siin vaihees teki mieli dokaa yks dry martini tai gin tonic. Ilman bibluu kukaan ei skrivaa neljäätuhatta artikkelii. Ny ku Jörkka on flytannu sinne, mis on sen frendei enemmän ku elossa, siin tilataksis alkaa olla huolestuttavan väljää. Okei, totta kai mä tiesin, et kundi oli delannu jo 30. Pelkkää spårafyffee Ku tavallisel tallaajal on hyllyllinen bökkereit, ”dallaava ristiriita” omisti biblun. Itse asias niit kniigoi oli kolmessa mestassa: Pohjoisrannassa, himassa Rauhankadulla ja landella Bromarvissa. tammi kuuta 2020. Muutenki näille Donnerin perillisille tarttee lyftaa presaa. Stadin Kundi 2018 Donner oli urbaaneista urbaanein tyyppi, Stadin ja stadilaisuuden tulkki. Ei fyrkan takii. Siis kaikki ne oudot ja hankalat. Meille visiitti Donnerin biblussa, vaikka lesaamalla, on tanakka kokemus. Rafael Donner faijan biblussa. FO TO : D O N N ER PR O D U C T IO N S O Y 19 Tsilari 2 | 2022. Ei ne siit mitää museoo duunaa, mut ne londaa sitä fiksuille porukoille, ku tarttee mestan funtsaa jotain kimpassa. Sama kaveri skrivas toissa vuonna henkilökuvan: JÖRN DONNER – KUINKA TE KEHTAATTE (Docendo 2020). Se on mun mielest paras kniiga, ku Jörkast on koskaan skrivattu. Jörkan biblun säilyttäminen Pohjoisrannassa on upee kulttuuriteko. Siel biblussa ei dunkan nu enää spaddu, mut kniigojen keskellä mullekki tuli stydi fiilis, et Jörkka on ”täällä”. Donnerin hyllyt ei ollu järjestykses, mut biblus oli järjestystä. Se on skrivannu täst biblust nyyan bökkerin. Tää uus opus JÖRN DONNERIN KIRJASTO on snygi jatko, niinku puuttuva biitti Jörkan stooriin. Noi tikkaatki on sata vuotta gamlat, ne on vaan maalattu. olevaan bibluun, siis sen byrooseen. Jörkalle Stadi oli ainoo stadi, jossa voi budjaa. Rafael Donner vakuutti, et se laatta on hyvässä tallessa, ei Pohjoisrannan biblussa vaan Bromarvin bastussa. Me tsennataan sanonta, et kaikki Suomen intellektuellit mahtuu yhteen tilataksiin
Niiden tulot meni Ukrainan avuks. Huimapäisten BMX-pyöräilijöiden ja rullaluistelijoiden lisäksi esityksessä nähdään sirkuslajeja ilma-akrobatiasta nuorallatanssiin ja jongleeraukseen. Elävä musiikki, huipputaitavat sirkusesiintyjät ja kekseliäs visuaalisuus tekevät Kulttuuria kevääseen Slobojen hyökkäyskrigu Ukrainaan sai nopeasti vastareaktioit kulttuurija tapahtumaalalla. T alvisirkus palasi täydentyneenä. Hurjaruuthin talvinen kestomenestys on ollut sen Talvisirkus Kaapelin Pannuhallissa. Hallin pilareita on tosin paljon keskellä lattiaa, joten esiintyjien ja katsojien pitää väistellä enemmän liikkeitä ja katseita. Tanssin talon rakentamistöiden takia Talvisirkus muutti pariksi vuodeksi Suvilahden isoon Kattilahalliin, joka sopi oikein hyvin väistötilaksi. Maaliskuussa nähtiin monii teatterijengin, muusikoiden ja tanssijoiden solidaarisuuskonserttei isoissa teatteritiloissa. Katukuva vaihtuu välillä talvisiin maisemiin kun matka taittuu vauhdilla – fillareilla, rullaluistimilla, tasapainoskoottereilla tai rattikelkalla. 20 Tsilari 2 | 2022. Syksyn 2020 yleisömenestys Talvisirkus Vauhti jäi pahasti kesken koronasulun takia, mutta se uudistui ja täydentyi viime syksyksi kansainvälisillä esiintyjillä. FO T O : R IK U V IR TA N EN . Sanna Silvennoisen ohjaaman sirkuksen kyydissä liu’uttiin suurkaupungin vilinään ja salaperäisille sivukujille. Moni teatteri jakaa osan tikettituloistaan samaan tarkotukseen. Lavalle tulivat muun muassa espanjalais-amerik kalainen freestyle-skeittaaja Kilian Martin sekä ranskalainen pyöräakro baatti Fleuriane Cornet. STADIN SYKE TEKSTI RISTO KOLANEN Sirkustaiteilija Heidi Latva on tavattoman taipuisa tulkitsija rullaluistintrapetslla Talvisirkus Vauhdissa Suvilahdessa. Se on paljon kahen vuoden peruutusten, siirtämisten ja karanteenikatkosten jälkeen. Tarjolla oli aina päätähuimaavaa hurmaa kaiken ikäisille