Tsilari 2/2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vuosikerta Hinta 6 € TSILARI NYYII BLOSIKSII PERINNEPÄIVÄ TULEE TAAS Tsilari_taitto_2-15_13.indd 1 31.3.2015 10.27. TSILARI 2/2015 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 20
(09) 774 33 477 ma-pe 7–18, la 7-15 tehtaanmyymala@chef-wotkins.com Fläsää, tsieguraa, bradarii, metukkaa, broiskujubinoit, tekumekuslarbaa, ryynärii... ”Klabbeissa on mulla tonnin sti. + 0, 25 €/ 10 s + pv m . Si el lä M is sä Si nä ki n www.taksihelsinki.fi Bungaa snadisti, ni ei tarvii dallaa bulisti. at” H in na t 1, 17 €/ pu h. CHEF WOTKIN’S PALVELUTISKIT JA MYYNTIPISTEET Tsilari_taitto_2-15_13.indd 2 31.3.2015 10.27. Tasan Stadin parhait. Kotikorttelit LIHATUKKU VEIJO VOTKIN OY RAVINTOLAPALVELUT Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Puh. Skulaa 0100 0700. kasta. Ei ne tonnii paina, mut ne bungaa sen...” Otsikko Tuomari Nurmion kappaleesta ”Tonnin sti. (09) 774 33 44 lihatukku@chef-wotkins.com | www.chef-wotkins.com TEHTAANMYYMÄLÄ puh. Kantsis lakkaa spiidaamasta ja kaivaa luuri . at. Me kyl tsörataan
TSILARI 2/2015 3 SLANGIN JUHLAVUOSI 7 JUHLAVUODEN SKABOJA – runot, räpit, bamlaajat 8 STADIN FRIIDUT JA KUNDIT 90-LUVULLA – Arska Soisalo 10 BAMIS-SARJA JATKUU: HERLEVI – Pirde Tuohimaa 12 LAPINLAHDESSA SHUNGATAAN – Marjut skrivaa SLANGIJENGI SKRIVAA 14 FRIIDU SAARESSA – Arja Rantamäki 16 SEPPARIN KUNDIT – Jussi Luukko 22 KIRJAILIJAN KOHTALO – Rudolf Lindblad satuilee 31 NE EI BONJAAKAAN – Emma Jäntti ihmettelee 38 STADIS GLAIDUMPAA JENGII – Sautski tsekannu tutkimuksii STADIN MESTAT 23 SEURIS – Jaska Koroman redut 24 KALLION SKOLE – Osmo Lappo minnailee 28 MESTASTA MESTAAN – Virve Kuutar ja kliffat mestat KULTTUURII JA SPORTTII 13 ELTSUN AJOISSA DELANNEET – Lefa Kutvola 18 FYFFEE SPORTTIIN – Kimmo Isotalo 20 TUU KAPTEENINGARTSALLE – Risto Kolanen KOMissa 29 STADIN KUNDIT SALPAUSSELÄLLÄ – Seppo Johansson VAKKARIT 4 Snadit 5 Ledari 6 Lööppi 30 Slangi blisaa 32 Skabat 34 Slangijengi 36 Lesaajat 39 Slangi järkkää Kansi: Lapinlahden sairaala 1935: Helsingin kaupunginmuseo. 1948. Foto: Väinö Kannisto Muistetaan mutseja Tsennaa Stadin fogelit 11 SISIS 26 Tsilari_taitto_2-15_15.indd 3 2.4.2015 10.49. Helsingin kaupunginmuseo. Foto: Pietinen Aarne Oy. Hagiksen arpakiskalla v
F o to : V ir ve K u u ta r Stadin kadonneet styget KULTAISET ANSIOMERKIT Toimitus pahottelee, ett viime Tsilarin Snadit-palstalla Kultaiset ansiomerkit –stoorissa oli fototeksteis skrivausfiboi. Ne on Stadin taidemuseon tilaama teoskokonaisuus Herttoniemen duunarit, taiteilijoina Sirpa Hynninen ja Vesa-Ville Saarinen. Joutsenapteekki V ika gamlan stailin apteekki kaipaa jeesii, ett vois jatkaa toimintaansa. Lisäks tää duuni bonjaa hyvin mestaa, mis se on ja on viel hauska. . . Teokses on melkein kuuskyt erilaist gartsojen nimiin liittyvää kuvaa duunareista ja niiden työkaluista. SibeliusAkatemian illas oli proggikses biisei kunnianosotuksena J.K. 1 2 3 Gamlat styget, junnut shungaajat ja skulaajat. Tsilari_taitto_2-15_15.indd 4 2.4.2015 10.49. . Jos haluut puolustaa gamlaa apteekkii, voit skrivaa nimes adressiin netissä: www. Foto: Mikko Reijola Hertsikan duunarit H ertsikan katukylteis Itäväylän, Sahaajankadun ja Linnanrakentajantien välillä voi hittaa snadei siluettikuvia katukylteistä. Tai sinne voi järkkää vaik jengille redun. Annan kans skulas Roope Aarnio, Antti Kujanpää, Tuomas Timonen ja Tuomas Skopa. adressit.com. Sen dilkkaa joka vuosi Ympäristötaiteen säätiö, joka perusteli valintaa sillä, ett teos osottaa, miten snaditki duunit voi tehdä bulin vaikutuksen. Gamlast radiost kuulu starbujen muisteluita ja bändin takana pyöri fotoi Stadista ja stadilaisista, sen oli funtsannu Ina Niemelä. 1 Ja fotaajanki nimes oli feelu: Mikko Reijola, Slangin hovifotaaja täs vaihteeks kameran toisel puolel. Ja jeesaa sekin, ett käyt apteekis slumppaamassa jotain. Harjulle ja muille Stadin gartsojen starbuille. Foto: Tommi Torppa. 2 Kuvan friidu on Pia Landén 3 Kuvan kundi on Pentti Friman. Teos sai helmikuus Vuoden ympäristötaideteos kunniakirjan 2014. Toukokuuks on pläneis järkkää Kapsäkkiin toinen ilta Stadin kadonneista stygeistä. S tadilaisillaki voi olla omii kansanlaului, siis biisei, mitä jengi on shungannut toisillensa eikä oikeen tsennata, kuka ne on alun perin skrivannu. Anna E.Karvonen on niitä tsögannu ja tuloksena oli kliffa ilta Musiikkitalos 18.3.2015. Lääkealan turvallisuusja kehittämiskeskus Fimea meinaa ottaa silt apteekkioikeudet veks ja antaa ne nyyalle Stadiin perustettavalle apteekille. 4 TSILARI 2/2015 SNADIT Ässärykmentin patsaalla Stadin Slangi ry:n edustajat kunniapuheenjohtaja Lasse Liemola sekä Arno Soisalo Ässärykmentin patsaalla muistotilaisuudessa, kun talvisodan päättymisestä oli kulunut 75 vuotta 13.3.2015. Lapinlahdengartsan ja Eerikingartsan kulmassa olevan apteekin interiööri on 1900-luvun alusta ja sen klitsussa on oikee museo
Paikalle skujaa biliga ja kytät kysyy, että mitä sä siinä seisot. Mun mummuni olivat aikakautensa arvostettuja tietäjiä. Rumpali tarkkailee fönarista ohikulkijoita. Symboliikka istuu oudosti taiteilijan sanoihin, joilla ei ole mitään tekemistä tekojen kanssa. Ihmisten olisi kuitattava omat askeleensa. Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 20. Tsilari on Aikakauslehtien Liiton jäsenjulkaisu. Jos rokkarin himassa piipahtaa joku jolla on sinistä ihottumaa, siitäkin ollaan kärttyisiä. Remu on sitä mieltä, että jokaisen teon ja vitsin tarkoitus on jumalallinen. Toim. Remu sanoo kulkeneensa mieron tiellä siitä asti, kun hän pikkuskidinä funtsaili maailmanmenoa Presson fönsteristä. Mutta kun putkella tsiigataan oikein päin, nähdään sellaista mitä kukaan ei uskalla omalla nimmarillaan skrivata valkoisen paperin alakulmaan. 0400-204 844 risto.kolanen@pp.inet.fi Arno Soisalo puh. 040-725 3788 kimmo.isotalo@alumni.helsinki.fi Risto Kolanen puh. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoista “till säljaren“, joka tarkoitti lehteä tai sähkösanomaa, jonka yhden kappaleen myyntitulon sai myyjä pitää itsellään. Vaahto pursuaa yli ja Stadin hampit ovat kusessa. Toukohousut eivät hiffaa mitä eroa on herralla ja narrilla. Remu on vasta päässy linnasta. Rumpali huomauttaa, että mitä kummaa siinä on, jos hän on puolitoista kuukautta bosessa. Kun Remulle tulee aina vain enemmän häiriöitä radioaalloilla, hän kertoo menevänsä stondaan johonkin kartsan kulmaan ja hengaa siinä niin kauan, että munat meinaa jäätyä. Ehän mä mikään roisto ole, vaikka sivukuva jonkun mielestä siltä vaikuttaakin. Jos kynä ei skulaa, se tarkoittaa, että radioaalloilla on liian paljon häiriöitä eli liian monta lysnaajaa. 0400-447507 kari.varvikko@eepinen.fi Toimitussihteeri Virve Kuutar puh. TSILARI 2/2015 5 Ote Kari Varvikon toukokuussa ilmestyvien muistelmien toisesta osasta Älykääpiöitä ja Hengen jättiläisiä. Tästä muodostuu tenkkapoo. Tsilarissa annettiin kaikille eduskuntaan ehdolla oleville puolueille tasapuolisesti mahdollisuus maksulliseen ilmoitteluun. Raflassa steppailee erirotuista jengiä. Sillä on naamio päällä. Moni manne palvoo Remua. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n on tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. Remusta on kaikkia sääntöjä ja moraalia vastaan se, että poika Pieksämäeltä voi tulla Stadiin skoudeksi. Lehdessä ovat ne ilmoittajat, jotka ovat käyttäneet tätä tilaisuutta hyväkseen. Taapero tsiigaili Sippitorin Pressokuppilan cokismukin takaa, kun ranskanperunat skiglasivat Stadin katuelämään. huom. Siinäkin on jotain ihmeellistä, jos hän on neljä kuukautta eristyksessä Nenällä Skattalla. Jäbä kiistää harhakuvan, vaikka onkin sitä mieltä, että yks ja toinen näyttää siltä ja jostain syystä niillä on aina häntä persiissä. Jälkeenpäin on turha kelata, miksi borsa on taas silmillä. 040-767 4212 tsilari@stadinslangi.fi Kimmo Isotalo puh. LEDARI Tsilari_taitto_2-15_13.indd 5 31.3.2015 10.27. Stadilaiset ovat omia herrojaan ja ne ei tartte pomoja. Remun käsitys on, että kun asioita tsekkaillaan kaukoputken väärästä päästä, jokainen voi vetää omat johtopääksensä. KARI VARVIKKO PÄÄTOIMITTAJA Päätoimittaja Kari Varvikko puh. He pitävät rokkaria yhtenä aikamme suurimpana filosofina. 040-715 4042 arno.soisalo@pp.inet.fi Ulkoasu Oy Graaf Ab Paino Oy Fram Ab ISSN 1239-9523 Postiosoite Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Toimiston puh: 045 186 7238 Huom! Toimisto on avoinna vain päivystysaikoina tiistaisin klo 14-18 ja torstaisin klo 12–16. REMUN AALLOILLA T reffasin Remun ekan kerran, kun kundi oli 13-14-vuotias Jimi Hendrixknuburainen, pörröfledainen sivuunvetäytyjä. Se on selvä kyttä! Hiffaan miehen pultsariksi: Se on muuten keränny tota naamaria ainakin jo parikymmentä vuotta, virnistän. Ne on koko ajan ihan liki. . Seuraavan kerran tsittasimme kimpassa 25 vuotta myöhemmin Remun suosikkimestassa Vantaan Hakunilassa. Mun mummoni muni mun mammani ja mun mammani muni mun. Näät sä! Toi äijä on vakoilija. Viimeisen puoli vuotta päristäjä on ollut ”munkkitoiminnassa” eli juntturassa muukalaisena vieraalla maalla
050-512 5077 kimmo.karvinen@pp1.inet.fi Jesper von Hertzen: puh. Sinne tuli kiitettävästi jengii ja läppä lens, Lasse sjungas ja kaikki diggas. No, enisei täs ois Slangijengille skidii kevätkatsaust hommien etenemisest yhdistykses. Tölikäs, vanhas kunnon Viides Pennis testattiin uutta tapahtumaa, bamlauskuppilaa. 6 TSILARI 2/2015 HALLITUS Puheenjohtaja Sami Garam sami@samigaram.com www.samigaram.com Varapuheenjohtaja Marjatta Salminen merjette.salminen @gmail.com Taloudenhoitaja Kimmo Karvinen puh. Aina ku meijän jengi liikahtaa, on böhinää luvas. Jengi vetää fiiliksel ja kehittyy koko ajan. Tulevist ja jo tehdyist jutskist löytyy infoo Tsilarist ja tietysti netist, slangin himasivuilt. Sillon meil on uus Stadin kundi ja friidu tiedos. Hyppäsin buliin mustaan holeen, ku eihän mul ollu ketää kertoos et mitä tapahtuu ja mitä mun pitäs duunaa. Bulit tänksit koko kuorojengille siit duunist mitä teette. Meijän tarttee vaa puskee kimpas meneen ja ottaa megeen kaikki maholliset ja mahottomatki tyypit et hommat etenis. 0500 505 054 jesper.hertzen@hbl.fi Riitta Rannikko puh. Ois siistii jos posse kävis diggaileen ja stiggais fotoi ja snadii kommenttii meijän Facebookiin. 0400 447 507 kari.varvikko@eepinen.net Toiminnanjohtaja ja jäsensihteeri Marjut Klinga puh. Kaiken muun päälle. Nastat Waput, mutsien päivät ja Suvivirret, moikkaillaan ku treffaillaan. Viimestään Ulliksen Wappubileis se ainaki toteutuu. Toisaalt, ei ois kesää ja sen suulist jos ei ois talvee snögeineen. Rispektii kaikille jotka jaksaa järkkää ja säätää. Ja kyl me ollaan päästy asiois eteenpäinki, sen verran hyvän hallituksen valkkasitte. Vuoden mittaan tapahtuu paljon ja nii pitääki, täähä on meijän juhlavuos. Eikä unohdeta jokaviikkosii slangitreffei Kaisikses, perinteisii laskiaisjortsui, sikasiistei ”Virran viemää” ja Liemolan Lassen keikkoi eikä tietenkää redui erilaisiin mestoihin. Se ei paljoo vaatis ja homma alkais levii niillekki, ketkä ei ehkä viel tsennaa meit. Se mist ollaan jutskattu paljon ja tullaan saleen jutskaan lisääki, on slangikuoro. Slangibastu korkattiin kans käyntiin ja siinäpä oliki stadilaiskulttuurii puhtaimmillaan. Stadipäivä vaatii omat paukkunsa, juhlaristeily samoin. No, muuten siel mööteis tsittailtas viikkotolkul et pakko pitää ryhmä kuris. SLANGIJENGILLE SKIDI KEVÄTKATSAUS K evättä pukkaa, fögelit sjungaa ja tsyget kaivetaan naftaliinist. Kuha ei ota herneit neesaan jos kaikki toiveet ei toteudu tai jos mailiin ei heti vastata. Marjut pitää snörät handuissaan byroodirikkana, joten tsemii sinnekki. Jengil on smailis herkäs ja kieli pitkäl venataan jo et pääsis korkkaan terdekauden. 045 186 7238 Huom! Toimisto on avoinna vain päivystysaikoina tiistaisin klo 14–18 ja torstaisin klo 12–16. 0451339625 emma.jantti@gmail.com Kari Varvikko puh. Terkut muuten Toriskoudelt! Mut vaik ei talvee skagatakkaa, ni ei siit silti nii sikana digatakkaa. . Muutenki byroolle saa laittaa sähköpostii ja idiksii, jos silt tuntuu. Tosi stadilainen ei pahemmin pakkast skagaa. Sen kertoo seki et meigä käväs Oulus finnaas pakkasgrillauksen Suomen mestaruuden, eikä pitkii kalsareit edes ollu meges. 050 368 3246 riitta.rannikko @kolumbus.fi Lasse Solman puh. SAMI GARAM bamis sami@samigaram.com www.stadinslangi.fi BAMIKSEN LÖÖPPI Tsilari_taitto_2-15_13.indd 6 31.3.2015 10.28. Hyvii ehdokkait on jo rivis, mut jos teil on ehdotuksii, ni hallitus ottaa ne ilol vastaan ja funtsii sit möötis, ketkä valkattais. 045 186 7238 toimisto@stadinslangi.fi Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. 050 555 7315 lars.solman@gmail.com Emma Jäntti puh. Näil mennää täl kertaa, toivottavasti uunituoreest Tsilarist on iloo. Nyt on parit hallituksen möötit vedetty ja kuulemma ihan nastaa on ollu, silti vaik mä oon ollu snadisti päsmäämäs ja iskemäs nuijaa pöytään hanakastikki. Se ei o tietenkää itsetarkotus, mut jos ryhmäst löytyy intoo ja poverii ni miksei. Kimpas duunaaminen on homman ydin. Tän lehden jälkeen seuraava Tsilari ilmestyy kesäkuus. Koht, ellei jo nyt, mennää siin et kaikki tapahtumat mis me ollaan meges, meinaa tarttee kuoron sjungaamaan. Meitsi alotti hommat slangipamppuna muutama kuukaus sit
Runoskabassa haetaan uutta slangilla skrivattua runoa, jota siis ei ole ennen julkaistu. Loppuskaba järjestetään juhlaristeilyllä 14.9. TALIHALLI Huopalahdentie 28 S U L K A P A L L O & S Q U A S H S U L K A P A L L O & S Q U A S H Yhteistyössä Lisätietoja kaikista skaboista: toimisto@stadinslangi.fi 045-186 7238 JUHLAVUOSI Tsilari_taitto_2-15_13.indd 7 31.3.2015 10.28. skulataan skrubua ym. Stadin bamlaajan 2015 -skaban alkukarsinta 1 Tapahtuman aikana esiintyy Slangikuoro klo 15.00 Kahvio on avoinna. Voit myös ilmoittautua esittämään biisin räppääjistä koottavalle raadille. esittämään biisi Baltic Queenin tuhatpäiselle yleisölle. Ilmoittaudu 10.5. Bamlausskabassa haetaan parasta slangin bamlaajaa. Myös alkukarsintojen parhaat palkitaan, joten osallistuminen ei velvoita loppukisaan osallistumista. Bamlauksen kesto saa olla kolme minuuttia. TSILARI 2/2015 7 SLANGIJENGI SKABAA TOSISSAAN 20V JUHLAVUONNA Oletko kavereiden mielestä mahtava bamlaaja vai onko sinussa runoilijan vikaa. Rap-skabassa haetaan parasta uutta rap-esitystä. Toimita runosi (määrä on vapaa) toimistolle 10.5. Oulunkylän perinnepäivillä. Runoskabaa tuomaroi runoraati, jossa on runsaasti slangiosaamista. Osallistu juhlavuoden skaboihin kevään aikana ja tule nauttimaan juhlaristeilylle skabojen tuloksista. klo 14-18 TALIHALLISSA. Alkukarsinnat järjestetään 23.5. Tyyli on vapaa. Tiedossa kliffoja palkintoja ja tietty roppakaupalla kunniaa. mennessä nimimerkillä ja omat tiedot ehdottomasti mukaan joko postilla Stadin Slangi ry Hämeentie 67 tai toimisto@ stadinslangi.fi. Stadin bamlaaja 2015 -skabaan osallistuja, ilmoittaudu byrooseen osallistuja, ilmoittaudu byrooseen toimisto@stadinslangi.fi 30.4. Perinnepäivä 23.5. mennessä toimistolle. Skrivaa siis nyya slangilla esitettävä biisi ja tallenna esitys mp3-muotoiseksi ja stikkaa se slangibyrooseen joko ihan itse tai mailaamalla. MARJUT KLINGA OHJELMASSA: sulkapallon näytösottelu 15.30 nonstop-opastusta sulkapalloon PERINNELEIKKEJÄ: pussihyppelyä nebbisskaba skulataan skrubua ym. mennessä tai tuntia ennen paikan päällä. Löytyykö perhepiiristä rappi-sykettä. Talin perinnepäivillä ja/tai 22.8. Tyylisuunta on vapaa. Paras esitys kutsutaan mukaan juhlaristeilyllemme 14.9. klo 19.00
Ylermi Runko oli osuusliike Elannon pitkäaikainen pääjohtaja. 7.10. Myöhemmin hänen äitinsä Edith Järvinen ja Gösta Lindman solmivat avioliiton. Hän oli myös ensimmäisiä, jotka kehittävät reikäkorttikoneiden käyttöä kirjanpitoja hallintorutiineissa. 3.3.2009 Espoossa). Åke Lindmanin isä Väinö Järvinen työskenteli kuorma-autoilijana. Hän esiintyi myös paljon televisiossa ja veti lastenohjelmia 1960 1970 luvuilla, mukana oli usein toinen hänen tyttäristään. Myöhemmin hänet nimitettiin reikäkorttiosaston päälliköksi, josta ylennettiin osuusliikkeen hallintojohtajaksi ja pääjohtajaksi 1968. (s. Elokuvakaan ei jäänyt hänelle vieraaksi, ensimmäiset roolit olivat jo jatkosodan loppuvuosina. Lisäksi hän ohjasi kymmenen elokuvaa, neljä televisioelokuvaa ja kymmenen televisiosarjaa. Ragni Malmstén opiskeli Sibelius-Akatemiassa, mutta mieli paloi kevyen musiikin pariin. Hän oli tunnettua muusikkosukua, Georg Malmsténin tytär. 2013 Helsingissä). Kaikkiaan hän edusti Suomen maajoukkuetta 26 A-maaottelussa ja 3 B-maaottelussa. Helsingissä 11.1.1928, k. Hän vieraili myös useissa suurrooleissa Ruotsalaisessa teatterissa, kuten Kustaa III:tena. Suomeen perustettiin 1953 Reikäkorttiyhdistys, jonka jäsenlehteen Reikäkorttiin hän kirjoitti lähes joka numeroon erilaisista käytännöistä reikäkorttikoneiden kytkennöistä ja antoi neuvoja knoppeihin. JUHLAVUOSI ARSKA SOISALO Tsilari_taitto_2-15_13.indd 8 31.3.2015 10.28. 8 TSILARI 2/2015 Vuosi 1997 Vuonna 1997 valittiin Stadin friiduksi iskelmälaulaja, taiteilija Ragni Malmstén (syntyi 2.10.1933 Helsingissä, kuoli 25.5.2002 Helsingissä) . Åken sukunimi vaihtui aikuisiällä Lindmaniksi, kun Gösta Lindman adoptoi hänet. Lisäkoulutusta Forssell hankki Ruotsalaisen teatterin oppilaskoulussa. Hän syntyi jatkosodan aikana Helsingissä (24.12.1943). Hän teki ensimmäiset levytyksensä 1954, ne olivat aluksi lastenlauluja, joukossa myös tätinsä Greta Pitkäsen Mikkihiiri levytyksiä. Lindman oli nuorempana maajoukkuetason jalkapalloilija, hän osallistui puolustajana muun muassa Helsingin olympialaisiin vuonna 1952. Samana vuonna valittiin Stadin kundiksi Ylermi Runko (s.13.6.1927 Helsingissä, k. Unohtumaton Elmeri, Riepumatto, Aaltoskan haitariswing ja Tango ruohikolla. Samana vuonna valittiin Stadin kundiksi näyttelijä, ohjaaja, jalkapalloilija Åke Lindman ( s. Kallio oli jo Halosen syntyessä vahvasti perinteistä Vuosien 1997–1999 Stadin friidut ja kundit Tuskin monikaan on tehnyt Stadin Slangin hyväksi yhtä paljon kuin Eki Mattsson. Helsingissä 2.5.1925). Vuosi 1998 Vuonna 1998 julkistettiin poikkeuksellisesti Stadin friidu ja Stadin kundi Senaatintorilla Aleksanteri II patsaan vieressä. Hänen suurimpia hittejään olivat 1960-luvulla mm. Halosen lapsuudenkoti oli Helsingissä Kalliossa osoitteessa Hämeentie 34. Friiduksi valittiin näyttelijä, teatterineuvos Kyllikki Forssell. Lindman näytteli kuusi vuosikymmentä kestäneellä urallaan 79 elokuvassa ja televisiosarjassa. Lindman päätti jo 12-vuotiaana tulla filmitähdeksi ja jalkapallosankariksi. Hänen setänsä oli Eugen Malmstén. Hänellä oli vakituinen kiinnitys vuosina 1948–1992 Suomen Kansallisteatterissa, jossa hän näytteli monta suurta roolia. Lukion jälkeen Forssell aloitti Helsingin yliopistossa estetiikan opinnot, mutta pian akateeminen maailma jäi ja näyttelijän ammatti vei voiton. Samana vuonna hän aloitti uransa ensimmäisessä vakituisessa työpaikassaan Elannossa työntutkijana. Hän vaikutti myös pitkään Helsingin kunnallispolitiikassa, lähes 30 vuotta, ollessaan Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja. Väinö Järvinen kuoli, kun Lindman oli neljän vuoden ikäinen. Vuosi 1999 Vuonna 1999 Stadin friiduksi valittiin silloinen ulkoministeri Tarja Halonen. Forssell teki stipendiaattina lukuisia tutustumismatkoja Euroopan teattereihin. Hän opiskeli SF:n filmikoulussa jo 1943, samana vuonna kun kirjoitti ylioppilaaksi. Kyllikki Forssell aloitti näyttelijäopintonsa lukioaikanaan. Parhaiten hänet muistetaan karskina alikersantti Lehtona Tuntemattoman sotilaan filmatisoinnissa. Ylermi Runko valmistui diplomimerkonomiksi Suomen Liikemiesten Kauppaopistosta 1950. Hän oli yksinhuoltajaäidin poika Helsingin Kalliosta, Castreninkadulta
Hän aloitti Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n lakimiehenä 1970 ja jatkoi tässä tehtävässä koko poliittisen uransa ajan. Halonen on ollut kolme kertaa ministerinä: sosiaalija terveysministerinä 1987–1990, oikeusministerinä 1990–1991 ja ulkoasiainministerinä 1995–2000. Slangista Ekillä oli varma mielipide: ”Slangi on stydii ku dynu. Ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen hän lähti opiskelemaan taidehistoriaa Helsingin yliopistoon. Samana vuonna valittiin Stadin kundiksi graafikko, taiteilija Erkki ”Eki” Mattsson (s. Isä, Vieno Olavi Halonen (1915–1981), oli kotoisin Kuopiosta ja työskenteli hitsaajana. Hän julkaisi useita kirjoja, joista voi mainita Kun Eki oli snadi, Hima Stadissa, jonka tuotto meni lyhentämättömänä ”Työläisäitipatsas” keräykseen. Sarja börjas viime Tsilaris, ku Raija Tervomaa skrivas ekoista Stadin friidusta ja kundista, vuonna 1996 valituista Eeva-Riitta Siitosesta ja Kari Rahkamosta. Tän 20 vjuhlavuoden Tsilareissa minnaillaan aiempia friiduja ja kundeja. presidenttinä ja ensimmäisenä naispuolisena valtionpäämiehenä vuosina 2000–2012. Akvarellit, piirrokset ja öljymaalaukset olivat esillä taidenäyttelyissä ja saivat erinomaisia arvosteluja. Se voi viiltää ku skeglu tai pistää ku fekta, mut se voi lämmittää ku suulis kesiksellä tai tuntuu pehmeeltä ku friidun daisari. 4.6.1923 Kuusankoskella, k. Kansanedustajaksi Halonen valittiin ensimmäisen kerran Helsingin vaalipiiristä 1979 ja sen jälkeen neljä kertaa jatkokaudelle. Keskeinen osa Halosen poliittista toimintaa on ollut myös hänen viisi kauttaan Helsingin kaupunginvaltuustossa 1977–1996. Keväällä 1962 Halonen kirjoitti ylioppilaaksi reaaliaineiden linjalta Kallion yhteiskoulusta. työväenluokan asuinaluetta. Kolmen sotapalveluvuoden jälkeen Mattsson sai Ateneumissa opintonsa päätökseen ja teki päivätyönsä mainosgraafikkona. Ammatiltaan Loimola oli somistaja ja kotiapulainen. Taidehistorian opintoja kesti vuoden ennen kuin Halonen siirtyi lukemaan lakia. Vuonna 1971 Halonen liittyi SDP:n Kallion osaston jäseneksi. Tarja Halosen äiti, Lyyli Loimola, oli muuttanut Kallioon Lohjalta vuonna 1939. Vieno Halonen oli rintamalla ja Lyyli Halonen työskenteli kenkätehtaassa. Lähde: HS 20.12.2009 Erkki Mattssonin nekrologi, kirjoittajat: Raija Tervomaa ja Lasse Liemola. Eki ei itse töitään ja tekemisiään mainostanut, vaatimaton kun oli. Samalla hänestä tuli työläissukunsa ensimmäinen ylioppilas. Mattsson ansioitui myös iskelmäsanoittajana. 27.11.2009 Helsingissä). Hän oli samalla ensimmäinen nainen, joka oli koskaan työskennellyt juristina SAK:ssa. Tarja Halonen toimi Suomen tasavallan 11. Hän teki kuvia, pakinoita, lehtijuttuja sekä kokonaisia kirjoja. Halosen vanhemmat olivat avioituneet talvisodan alkaessa. Arajärvi Pentti Arajärvi Stadissa Pen a eda riks 134 JUHLAVUOSI Tsilari_taitto_2-15_13.indd 9 31.3.2015 10.28. Ekin myötä katosi myös ”katoava luonnonvara” vanhan ajan herrasmies. maaliskuuta 2000, ja hänet valittiin uudelleen tasavallan presidentiksi vuonna 2006. Oikeustieteen kandidaatiksi hän valmistui vuonna 1968 pääaineenaan rikosoikeus. Ilman slangii mä oisin ihan orpo ja melkein urpo.” Tuskin monikaan on tehnyt Stadin Slangin hyväksi yhtä paljon kuin Eki Mattsson. Vuonna 1950 Halonen aloitti opintonsa Kallion kansakoulussa, mistä hän myöhemmin jatkoi opintojaan Kallion yhteiskoulussa. Eriarvoisuus veks! Stadin kundi ´09 Ilmoituksen kärsii P. . Eki Mattsson oli Ylen ensimmäinen slangipakinoitsija ja ehti ihastuttaa kuulijoita toistakymmentä vuotta humoristisilla ja lämpimillä sekä usein myös reippaasti kantaa ottavilla pakinoillaan. Hän astui virkaansa 1. Hän toimi myös graafisen suunnittelun opettajana. Ystävät ihailivat Mattssonin rauhallista, tyyntä ja vaatimatonta persoonaa
Kirstarin jengissä, porukas, joka keskitty Kirstinkadun työläiskorttelin asukkaiden yhteydenpitoon ja museoinnin organisointiin. Sit ne rupes puuhaan Työläisäiti-patsasta ja kerään siihen HERLEVIN MOOTTORI EI YSKI JUHLAVUOSI PIRJO TUOHIMAA Tsilari_taitto_2-15_13.indd 10 31.3.2015 10.28. Ne viritteli moottorei ja bamlas siin samal kaikkee mitä nuorten laiffiin kuulu. Matille löyty kyl vaimo niist ympyröist, sillä Hilkka oli tyttöjen puolella ohjaajana. Faija osas ja bamlas slangii, mutsi ei voinu sietää! Se johti varmaanki ihanteelliseen oppimistulokseen… Matin faija oli krigus, ja sillon oli kaikest puutetta. Paitsi lapsist ei ollu: Matti sai viel systerin ja kaksosbroidit, ja sit niil oli 41 neliön kämpäs neljä skidii. Sit sen faija delas aika pian, vuonna -56, mut oli jättäny liekin pojan sydämeen, ja seitsemännelt Matti meni amikseen kouluttautuu asentajaks. Se oli järisyttävä kokemus, ja siit asti mä diggasin vauhtii ja moottoreit yli kaiken”, kaveeraa Matti. Elämä oli auki! Matille on aina ollu tärkeetä olla ihmisten paris ja duunata kimpas kaikkee kliffaa. Sen eka hima oli Kalevankadun Hietalahden pääs; slanginsa se kuiteski kertoo oppineensa Tölikas ku se budjas siel skoleaikoihin. Vuonna -54 ne flyttas Mansku 25:een ja sai ruhtinaalliset 20 neliöö lisää. Hyvin on menny”, Matti myhäilee. Se pyöri enste ns. Matin mummola oli siellä. Vähä kasvettuaan Matti totes et 12-vuotias kundi tarttee omaa fyrkkaa: se meniki sit Töölöntorille blumsteritsuppariks. Se oli sitä suurten ikäluokkien aikaa! Skolen Matti börjas 6-vuotiaana ku sen vanhemmat funtsas et se on niin valopää; Matin mielest se oli liian aikasta. ”Mä muistan 12-13-vuotiaasta myös sen ku faija vei mut Laaksoon tsiigaan Motocrossii. 16-vuotiaana se sai ekan oikeen duuninki: Liikennelaitoksen asentajaoppilaana se sai rymsteerata autojen ja moottoreiden kans ja ajaakki. Sit se meni liikenneopettajakouluun ja valmistu sielt. Mä tulin monelle nuorelle kundille isähahmoks, ja jotkut niistä on tullu moikkaan viel kuuskymppisinäki. Mut mites Matin tie vei slangijengiin. Sen moottoriosaaminen toi sille hommii Nuorisoasiainkeskukses, jossa se duunas nuorten askartelupajas 10 vuotta. Siihen aikaan kantsi vaa mennä johki putiikkiin ja froogaa, saisko duunii. Siit tuli autonkuljettaja. Pia Landén ja Supa Santanen. Mä menin giftikseen vast 35-vuotiaana, joten olin ehtiny tsiigaa ja valkata riittävän kauan. 10 TSILARI 2/2015 S tadin Slangi ry:n jäsen #47 ja bamis #2, Matti Herlevi födas Naistenklinikal vuonna 1942. Nyt ne on ollu 40 vuotta kimpas, ja kahden itsenäisen aikusen liitto toimii: ”Me ollaan aina luotettu toisiimme ja annettu toisen elää myös omaa elämäänsä. Skloddille kerty kyl monii skolekokemuksii: se kävi ihan snadina jo Lapparii, Kaisista ja Laruu. Meilhän oli ikäraja 24”, Matti muistelee. ” Ben Zyskovicz kävi myös siellä parikymppisenä korjailemas vanhaa Fiatiaan. Fillaril se dilkkas kukkapukettei ympäristön asukkaille ja ansaitsi taskurahaa. Se lämmittää mieltä tosi paljon, varsinki ku ei oo omia lapsia”, kaveeraa Matti. Mukana oli mm. ”Pääsin tän harrastuksen ansiosta sit ihan virallisestikin Helsingin kaupungin nuorisosihteeriks. Joulusesonki tarjos myös ansaintamahiksen: mummoille heivattii joulugranut himaan
Olin sit mukana -97 järkkääs Jugendsali-näyttelyy, jonka näki 26 000 ihmistä. Siin me toimitaan ny.” Matti on aina ollu vauhtiveikkoja, mut jossain vaihees pumppu teki tenän. Mutta mopoilijoitten koulutus jatkuu. ”Vode sit sairastu eikä klesana voinu enää hoitaa sitä jobii, joten mä hyppäsin liikkuvaan junaan. Siit se lähti”, Matti muistelee. ”Me saunottii Päijänteentiel ja joku ehdotti et pitäis perustaa Stadin Slangi ry. Mä olin vastaan, mut Supa puhu mut ympäri! Vode Sulander oli eka bamis, ja me saimme tehtäväks rustata säännöt. On jatkunut jo vuodesta 1967. Ne on mun ite duunaamat. Sarja börjas viime Tsilaris, ku Raija Tervomaa skrivas ekasta bamiksesta Vode Sulanderista. . Stadin Slangi ry juhlii mutseja Kampin palvelukeskuksessa Malminkadulla 4.5.2015 kello 17.00 Tän 20v-juhlavuoden Tsilareissa minnaillaan aiempia bamiksia. Arvaa mitä siit tuli: fyffee! Sil saatii sit meidän eka toimitila ja seuraava siihen viereen. Tilaisuus on kaikille avoin. Kahdesta romupyörästä tuli yks eho!” Enemmän harrastan niitten duunaamista kuin skujaamista. Syyskokous 2015. fyrkkaa slangiskaboil; ne tilaisuudet alkoki tuottaa vimmatusti tuohta, josta saatii se pysti ja pydettii antaa viel Ensikotien liitolle 100 000 markkaa. Kahden pallolaajennuksen ja elämäntaparukkauksen jälkeen kundi on taas elämänsä iskus, ja harrastaminen Veteraanimoottoripyöräklubil voi jatkuu: ”Mul on kaks prätkää, seiskapuolikas Bemari ja kasipuolikas poliisien moottoripyörä. F o to : M ik ko R ei jo la Tsilari_taitto_2-15_13.indd 11 31.3.2015 10.28. Mukana Slangikuoro Maria Hänninen Anja Erämaja Anna Kortelainen TTule messiin sjungaamaan ja fiilistelemään. JUHLAVUOSI Herlevi on ollu usein kokousten bamiksena
Tilat on päästetty erittäin huonoon kuntoon, ja nyt alkaakin olla viimeiset mahdollisuudet saada tiloihin hyvinvointikeskus kaikille mielen tai ruumiin virkistystä kaipaaville. To 6.8. Tässä tulevaisuuden visiossa haluaa myös Suomen suurin kotiseutuyhdistys 20-vuotias Stadin Slangi ry olla mukana. Lisää tietoa www.lapinlahdenlahde.fi MARJUT KLINGA Slangijengin kesäkonsertit Lapinlahden sairaalan pihapiirissä To 7.5. Hanketta isännöi Suomen mielenterveysseura. Engelin suunnittelema v.1835. klo 17.00 Lapinlahden pihalla svengaa. Sään salliessa ollaan ulkona Yhteistyössä: Lapinlahden Lähde sekä Pro Lapinlahti. Slangijengi tukee sairaala-alueen kehittämistä kulttuuri-ja mielenterveystyön hyvinvointikeskukseksi. Ke 3.6. Sairaala-alue on C.L. Paikkoja rajoitetusti. Lapinlahden Lähde on kansalaislähtöinen hanke, joka pyrkii luomaan autioituneesta sairaalasta; (mm. Emme mene valmiiseen kirkkosaliin kaiken kansan nähtäville vaan tuomme slangilaisen perinteen tänne pieneen Lapinlahteen ja toivomme, että kaikki löydämme yhteisen sävelen niin 7.5 Mutsi on bestis -tapahtumassa kuin kesäja elokuun lauluilloissa. Lapinlahden sairaalan saamista kulttuurija mielenterveystyötä tekevien tahojen yhteiseksi keitaaksi ajavat useat eri tahot jopa kaupunginvaltuutettuja myöten. Sairaala toimi psykiatrisen hoidon yksikkönä jonka yhtenä isona etuna oli puiston rauhoittava merkitys. Tällä tavalla löysimme kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Lapinlahden sairaalaalueen ja arvokasta työtä tekevän Lapinlahden Lähteen. Halusimme tapahtuman avulla tutustuttaa slangilaisia uusiin upeisiin kohteisiin eri puolilla Stadia ja vaalia kulttuuriperintöä. klo 17.00 Lapinlahden pihalla svengaa. Aleksis Kivi on ollut täällä potilaana) yhteisöllisen toiminnan ja kulttuurin kohtaamispaikan. Mukaan mahtuu 150 innokkainta. Tapahtumaa on yleensä vietetty Suurkirkon mahtavissa puitteissa mutta juhlavuoden kunniaksi halusimme lähestyä tätä yhtä tärkeintä tapahtumaamme kokonaan eri näkökulmasta. klo 17.00 Mutsi on bestis –konsertti. Tule messiin 7.5 klo 17.00 nauttimaan slangibiiseistä upeassa mestassa. 12 TSILARI 2/2015 SLANGIJENGIN UUDET SUUNNAT S tadin Slangi ry on jo useana vuonna järjestänyt Mutsi on bestis tapahtuman ennen äitienpäivää. Lisätietoja byroosta 045-186 7238 tai toimisto@stadinslangi.fi SLANGIJENGI F o to : P ir kk o L iu kk o n en JUHLAVUOSI Tsilari_taitto_2-15_13.indd 12 31.3.2015 10.28. Sään salliessa ollaan ulkona
V.1953 Carl-Olof Tötterström kuoli samassa paikassa samalla tavalla kuin Söderholm. Tällöin sattui onnettomuus, kun välillä oli pitkähköjä taukoja, mutta sitten yhtäkkiä tulikin yksinäinen moottoripyörä kovaa vauhtia ja törmäsi rataa verkkaista vauhtia ylittäneeseen poikaseen, joka raahautui moottoripyörän mukana noin 15 metriä ja ruhjoitui pahoin ja kuoli myöhemmin Punaisen ristin sairaalassa, jonne hänet kiireisesti toimitettiin. Onnettomuuden tapahduttua harjoittelun keskeyttivät heti paikalla olleet poliisimiehet, vaikka harjoitteluaikaa olisi ollut vielä jäljellä yli 2 tuntia. Mut Eltsusta moni muistaa surullisempiiki juttui, tässä siitä pluggaajan yhteenvetoa. V.1963 Ruotsalainen Örjan Atterberg kuoli pääsuoralla sen jälkeen kun hänen ja Freddy Kottulinsky autot olivat lähtökiihdytyksessä koskettaneet toisiaan ja Atterberg auto nousi ilmaan ja kaatui radalle ylösalaisin, jolloin kuljettajan pää jäi auton ja radan väliin. Lankkuaita purettiin tämän jälkeen. TSILARI 2/2015 13 H arjoitusajoissa 5.5.1933 7 vuotias Nils Holger Gustafsson jäi ajorataa ylittäessään moottoripyörän ruhjomaksi ja kuoli. Useat radalla sattuneet onnettomuudet heittävät synkän varjon niiden henkilöiden päälle, joiden tehtävänä on ollut varmistaa yleisön ja kilpailijoiden turvallisuus kilpailun aikana. Vasta näiden tapausten jälkeen lankkuaita purettiin. Monet on ollut tsiigaamassa fiudeilla ja motskareilla tsöranneita sankareita. Lapsiuhri vain 7v. 1947 Gunnar Söderholm kaatui moottoripyörällä moukaripörssin mäessä ja törmäsi vahvaan lankkuaitaan ja kuoli. Eltsun ajojen ilmo vuodelta 1933. . Samoissa kisoissa valokuvaaja Viljo Turunen kuoli kioskin kurvassa, kun Uljas Pekkisen ohjaama moottoripyörä ajautui radalta ulos sen sisäpuolelle Turusen päälle. Äitienpäivänä järkättyjä Eltsun ajoja minnailtiin bulisti vuoden 2013 Tsilareissa. Kilpailijoiden turvallisuutta uhkasi vakavasti moukaripörssin mäessä sijainnut vahva lankkuaita, joka koitui kahden kilpailijan kohtaloksi järkyttävällä tavalla. Samoin on ainakin vuoden 1933 harjoitusajojen aikaan ollut aivan riittämättömästi turvahenkilöstöä paikalla, koska pikkupojat telmivät radalla ja juoksentelivat ajoradan ylitse. V.1962 Oiva Laakso kaatui ja kuoli pääsuoran loppuosalla moottoripyörällään korjattuaan ajolasien asentoa. Tsilari_taitto_2-15_15.indd 13 2.4.2015 11.11. EKS MINNAA LEFA KUTVOLA ELTSUN AJOJEN KARMEA SALDO: – 4 kilpailijaa ja 2 katselijaa kuolivat onnettomuuksissa. 15.5
14 TSILARI 2/2015 Kun mä tapasin ekan kerran tulevan sukuni Oli Byggalla jortsut vuonna viiskytkuus Friidulla taftimekko, täyskello, aivan uus. Jengi otti mut ihan kliffasti vastaan. Sekin selvis, ett mun faija ja Penan faija tuns toisensa nuoruuden ajoilta. Perfidia soi. Tunnistaisin gubben keltasesta saderotsista ja sydvestistä. Paiskattiin handui ja lähdettiin veneelle, jonne Penakin sitt ilmesty. Kaikkien naamat ku Hangon keksit. Tää juttu kertoo siitä, kun treffasin ekaa kertaa koko tulevan sukuni: Rantamäet. Olin tehnyt pikkuskloddiin sbulin vaikutuksen EKS MINNAA ARJA RANTAMÄKI Mitä?! Gimma osaa tehdä safkaa! Tsilari_taitto_2-15_13.indd 14 31.3.2015 10.28. Pikkubroidi oli kärppänä mun apuna, haki vettä ja pyöri mun ympärillä apukokkina. Samettirotsi oli kundilla döfas Brylcreemi-kiehkura otsalla Poski poskea vasten ne joras, hand in hand Skulas Ossi Aalto, sjungas Sacy Sand. Saari on Porkkalan lähellä, se oli 1944 jouduttu vuokraamaan neukuille. Yks leskirouva vuokras sitä, kunnes se meni Espoolle verovelkoina. Faija lupas tulla sen avofiskarilla hakee meidät Stadin rannast. Skönellä blosaa aina ja vodaa roiskuu. S ieltä Byggan jortsuist läks alkuun meidän lovestoori. Käytiin joraamassa Byggalla aina kun se pääs Riihimäelt lomalle. Mitä?! Gimma osaa tehdä safkaa! Varsinkin Penan mummu piti sitä isona asiana. Se friidu ja jannu koko illan joras. Huh! Se oli vanhoi Valkan kundei ja oli bokraillu nuorena GB:n kans, Helsingin Jyryssä. Anto meille viel vihreen pressun suojaks. Ensin oli Penan mutsi ja sisarukset: Systeri ja kaks pikkubroidii, vanhapiikatäti ja Penan mummu ja vaari. Kaikenlaista asiaan kuuluvaa tentattiin puolin ja toisin. Penan faija – komee karpaasi Penan famili vietti kesät Kaparen nimisessä Espoon saaress. Hogasin kans, ett se gubbe oli jumalattoman komee, suoraselkäinen, ahavoitunut, valkotukkainen karpaasi. Ukko tsekkas ens öljyt ja sytystulpat ja veivas sit kammesta koneen käyntiin. Kun tuli safkan vuoro sanoin, että oon esivalmistellu snadisti safkaa himassa ja jos sopii niin mä teen safkat. Nykyään Kaparen on Espoon kaupungin omistamaa ulkoilualuetta. Minunkin faija oli budjannu samoilla nurkilla Valkass. Tää mun uus boyfrendi budjas Käpikses. Botski oli avofiskari, jossa oli ykspyttynen Wickströmin keskimodari. Jännäsin sitä faijan tapaamista. Saaren sbulein haussi on meidän kimpassa myöhempinä vuosina byggaama. Meidän kahden kimppa oli menny sen verran vakavaks, ett Pena halus esitellä mut sen, familille. Ja ne kaks ne tunnelmoi. Tää broidi kerto mulle joskus vanhempana rakastuneensa minuun ensi näkemältä. Vuonna 1956 Porkkala saatiin takas. Myöhemmin se flyttas Stadiin, aseseppäskoleen ja alettiin styylaa vakkarina. Pikkubroidit tirsku ja raapi revaa ja välillä klyyvarii. Saaren rantsus mutsi ja muut Vihdoin slepattiin saaren rantaan, jossa jengi jo venttas uteliaina. Mä olin tehny lihapullataikinan ja pistin botlarit tulelle. Pena oli duunis Hietsun telakalla ja tulisi suoraan duunista botskille. Paistoin lihapullat ja tein Stadin friidun soosit meggeen. Kun nousin skurusta, hiffasin heti sen keltasen rotsin. Yhtenä viikonloppuna me päätettiin lähtee sinne ”niiden saareen” ja sovittiin, treffit Jätkäsaaren nurkille, jossa Penan faijall oli venemesta, lukitulla alueella. Niill oli snadi mökki siellä vuokramaalla. Murkkuikänen systeri oli utelias, ett millasen pimatsun se isobroidi oli iskeny. Matka kesti aika kauan sillä vauhdilla. Siks kaikiss botskeiss piti olla numerotunnukset, ett neukut pysty tsekkaa, ketkä siel skönell liikku. Joku viikko sitt Länsiväylä lehdess oli juttu, ett joku ”viskaali” oli ominu sen, meidän historiallisen kesämökin! Käytti sitä yksityisenä kesämökkinään ja siitä tuli jotain strabelii
Aamut kun orava seilas laudan päällä saaren rantaan, tai kun kerran aikaisin aamulla tsitattiin kaltsilla, katsomassa kun minkki ui rantsuun. Kun radiossa sjungaa Sacy Sand, kaks kalkkista joraa, poski poskea vasten hand in hand. Luulen että pikkubroidit tais joskus vaklaa meitä, kun tirskuivat niin tietävän näköisinä. Siellä on stenuranta, meren hiomia mukulakiviä, ja ihan vedenrajassa oli snadi kvartsiluola, jonka kiteitä kävin ihailemassa. . Saaressa, vedenrajassa oli myös kielekkeitä, joiden alle jäi kliffoja piiloja, joihin käperryimme lemmiskelemään. Me kierrettiin saarta ja hitattiin kaikenlaista kliffaa nähtävää. Yhä edelleen dallataan tasatahtia, Käpiksen kundi ja Sörkän friidu. Vuoskymmeniä kului, montakin. Skidit pulikoi niissä skrubuissa, mihin laineet toi kirkasta merivettä ja suulis lämmitti sen lämpimäksi. Budjaa kimpassa vielä kumpikin. Yläkerran pikkuikkunan takana meillä, ja ajallaan myös Penan sisaruksilla, oli vuorollaan oma lemmenpesänsä. Siellä vietimme kaikki kesät ja siellä sai alkunsa meidän ainokainenkin. Ja näin se runo jatkuu: Se ilta oli varmaan skrivattu tähtiin sillä kimpassa heidät sen jälkeen aina nähtiin. lllalla miehet laski verkot ja pojat stikkas puuemmeitä, ilman heittovapaa. Luulen että pikkubroidit tais joskus vaklaa meitä, kun tirskuivat niin tietävän näköisinä. Kaikiss botskeiss piti olla numerotunnukset, ett neukut pysty tsekkaa, ketkä siel skönell liikku. Muistan ikuisesti ne saaren angervontuoksuiset, kuumat kesäillat. Ulkokaltsilla tyrskyt iskeyty rantakalliolle hajoten vaahtopärskeiksi. Ne oli luontodokumentteja ennen television tuloa. Meidän byggaama kesämökki, josta Länsiväylässä oli loppukesästä 2014 kahden sivun juttu. Haukia nous melkein joka heitolla. Vuosia myöhemmin meidän skidikin polski niissä. Systeri tenttas mun koulunkäyntiä, kun se itse oli juuri päässy oppariin. Mutsille oli aina haukipaketti tuliaisks niiltä reduilta. Niin ne vuodet vieri, myötäja Rantamäessä, tyvenessä ja stormissa. Tuttu muurari, mun isäpuoli Leivosen Veka, tuli stadista muuraamaan ja minä tein muuriin, sileistä kivirannan stenuista pyöreän reliefin. Sillä faijan avofiskarilla tuotiin stadista rakennustarvikkeita: käytettyi tiilii ja lautoi, joista naulat poistettiin ja kimpassa, koko porukka osallistu naulaamiseen, tiilten putsaamiseen ja laastin sekottamiseen. Viikonloppu saares meni ihan kliffasti. TSILARI 2/2015 15 tiedoillani eläimistä ja luonnosta. Tsilari_taitto_2-15_13.indd 15 31.3.2015 10.28. Kliffat piilot Viikonloppu meni ihan kliffasti
Ei ees flaidattu, vaikka meille syntyikin lättäjalkojen hajaantumiskehoituksen jälkeen sanonta: ”Mennäänks lamaan Assan jengi tai hakkaan Kaivarin hurrit.” Koskaan ei tehty kumpaakaan. Sepparin kundit vuonna 2000 HSS:n pursiseuralla. Yrjölän Timppa eksy kuitenkin Ressuun pluggaan ranskaa ja Teissalan Hanski Kulmikseen. Ei silloin vielä keskusantenneista ollu tietoo. Alarivi vasemmalta: Panu Varhee, Arska Koskelainen, Koimo Kostiainen, Kimmo Varhee ja Jutteri Vallasvaara. Jokaisella piti olla oma masto ja harava. 50-luvun Rööperissä oli snadei kundei ku paidan knapei. 16 TSILARI 2/2015 EKS MINNAA JUSSI LUUKKO KOULUNEUVOS T alo kanto meidän kundien kesken kliffaa nimeään sen vuoksi, että siinä budjas Alkon duuneissa olevaa jengiä. Muut Luukon broidiksista luudas Norssiin ja svedut Svenska Norseniin tai Revaniin. SEPPARIN KUNDIT OSA 1 Mikä se Seppari oli ja mitä kundeja siellä budjas. Kansikset käytiin joko Puniksessa tai Tehtiksessä ja ne jotka jatkoivat oppikseen pluggas enimmäkseen Typykässä kuten Varheen ja Kostiaisen broidikset sekä Luukon nuorin kundi Simppa. Yleensä dallattiin rantsun ja Kaivarin ympäri Eteläsatamaan, josta sitten stadin ja landen rajaa Espaa ja Bullaa pitkin Jätkään ja sieltä sitten stepattiin takaisin Seppariin. Meeduun oli eksynyt kuiteski pari kundii myös Vuorimiehenkadun Sepparin puoleisest endast ”pulitalosta”. Tsilari_taitto_2-15_13.indd 16 31.3.2015 10.28. Mutta sitä ei me oikein bonjattu, miksei me saatu tsittaa porttarin aidalla pamlaamassa, vaan jepet pisti meidät rundaan. Oli siinä klabbeil duunii, kun niin monta kilsaa dallattiin. Takaa vasemmalta: Ykä Luukko, Ribert Pirhonen, Uffe Holmström, Ibe Luukko, Hanski Teissala, Jussi Luukko, Klasu Ahlstedt, Ana Luukko ja Reijo Kostiainen. Mut silloin kun meil kundeilla ei vielä ollut tölläreitä, oli kliffa jyke kletrata katsille ja vendata antennien suuntia niin, että tölläreistä kuva häipy. Tölläri ei kahlinnut Töllärikään ei häirinny meidän jäbien juitsuja, sillä niitten haravia alkoi staijaa katseilla harvakseen vasta vuosikymmenen lopulla, kun lahden toisella puolella alkoi olla proggista ja TES-visiokin oli börjannut. Seuraavina päivinä skriinattiin sitten äijiä, jotka kompassin kanssa olivat sihtaamassa antenniaan oikeaan suuntaan. Meit Sepparin jäbii oli kolmisen kybää. Sepparin kundeina itteensä pitävät jällit budjas pääosiltaan Sepänkatu 13-19 taloissa, aivan Agricolan tsyrkan höörnillä. Mukana oli myös sveduja kuten Uffe Holmström, Bubi Stålhammar, Lefa ja Kaitsu Björkholm ja Tomppa Karlsson, mutta ei sillä koskaan ollut mitään roolii meidän keskinäisiin hommiin
Mutta minnaan kuiteski, et kerran Eikka sijottu palkinnoille Pyynikillä muttei pärjänny kuitenkaan taas sitten Imatran ajoissa. Tsilari_taitto_2-15_13.indd 17 31.3.2015 10.28. Mut Arosen Ebrolla oli kaks vanhempaa broidia Pera ja Eikka. Kerran mä pääsin Peran meeduun – oli tosi haadia. Eikka puolestaan skujas yleensä firman pakulla ja kun se lähti duuniin Sitistriitti raiku ku kiihdytysbaana. Tottakai bilikaan oli vaihdettu äree ja buli Merkuryn moottori. Meedus oli kaikki talon fillariveivaajat. Toisen kiilaaminen johonkin pitskun höörnaan oli besta juju pistää toinen stiplaan. Yhteen aikaan sillä ei ollu jarrujakaan. Ebron faijalla oli tsengalafka Annankadulla ja Lefan faijan duunimesta ei meille kundeille ollut koskaan tullu ees puheeksi. Jos kundilla ei ollut fyrkkaa tsöpaa sitä, oli muitakin mahiksia saada se. Kisast pudonneet tsittas sitten roskiksen bredal ja tsiidas siitä parempien menoo. Sepparin kundin Kimmo Varheen koppi. Hentsi Ventokin hanki jonkin päristimen, mutten muista sen koskaan toimineen, vaikka usein oltiin mukana työntämässä sitä käyntiin. Niihin aikoihin ei ollut tapana, että mutsit ja fatsit skujas bilikalla kakaroita ympäri Stadii erilaisiin harrastuksiin. Minnaan, että bestat skuffas rundin 16 sekas. Fillari se oli sitten poikaa Fillari oli se ajopeli, jota käytettiin. Ei meillä kundeilla stopattavia sekkareita ollut. Ne oli vähä niinku idoleja meille nuoremmille. Rantsuun oli vielä byggattu skramlerata pomppuineen aika lähelle mestaa, jossa nyt staijaa haaksirikkoisten ikieldis. Koskelaisen Arska sai Jawan ja Varheen Kimmo Zündapin. . Me venattiin innolla Eikan tuloa moukaripörssin mäessä, mut ei me Eikkaa nähty, koska se oli vetänyt kuprut heti ekan rundin alussa. Se sano vaan, että vain raukat bremsaa. Pera tulikin välillä Kurren sportti-Jaguarilla käymään himassa. Peralla oli omakin bilika, jonka se oli duudannu 30-luvun kovakatsisesta kaksdörtsisestä sportti-bilikasta. Perakin kun oli ”Kurre” Lincolnin mekanikko. Kun sen takaluukun öppnas, tuli sieltä esiin kliffa sitsi, johon jotkut meist jäbist pääsi tsittaan. Muistan, että Teissalan Hanski oli ekoja, joka pysty skujaan pitkiäkin matkoja eturengas haadisti pystyssä. Ilmeisesti Arosen Ebroon ei riittävästi luotettu, jotta se olisi saanut oman raudan. Stoori jatkuu seuraavas Tsilaris. Totta kai me kaikki oltiin tultu tsiidaan – tietysti pommilla. Ainoo sääntö oli: törmätä ei saanut, eikä tsengaa tökkää asfalttiin. Eikä Sepänkadulla, jota me kliffasti Sitistreetiksi ihan jenkkistaililla myös kutsuttiin, bilikaa ollut kuin Ebron ja Lefan faijoilla, mut ne oli duunii varten. TSILARI 2/2015 17 Bilikoita ei ollut Sitistreetin tukkona Niihin aikoihin ei ollut tapana, että mutsit ja fatsit skujas bilikalla kakaroita ympäri Stadii erilaisiin harrastuksiin. Muuten kerran Eikka skabas Eltsussa motskarilla. Mutta muistan hänen saaneen ajaa broidinsa Peran valvomana rantsussa jotakin snadia engelsmannia, jonka nimen olen unohtanut. Aikaa otettiin klokulla, jossa sattu olemaan sekkari. Siin bilikassa oli vain kaks skrupua, toisessa oli ratti ja sitsi ja toisessa ei mitään. Mutta ei ne faijat bilikoillaan meitä kundeja skuffannu. Ja Kurrehan skapas Eltsunkin ajoissa. Kun haluttiin testaa kuka skujaa nopeimmin, mentiin Engelaukiolle, jossa oli passeli paana skapaa. Snadin puiston ympäri rundas asfalttipaana. Toinen fillarin hallintaa vaativa skaba oli meidän takapihan tasisskabat. Sitten vuosikymmenen lopuilla alkoi motskareita ilmestyä Sepparin kundeillekin. Joistakin kundeista tuli tosi taitavia. Siinä piti tsittaakin raakakumin päällä bilikan lattialla. Niinpä monet skujaski sitten itte moglatulla fillarilla, jossa saatto olla bytskattu stongakin
Se merkitsi myös uudenlaist draivia ja blosista urheilun kärkipään tyyppien toimintaan, jotka oli pudotettu kansakunnan kaapin päältä. Ne tajus, ettei jengi kokonaisuudessaan ookkaan kauheen hyväs tikis, vaikka olympialaisist Paavot, Matit ja kumppanit toi mitskui vaikka kuinka paljon. Tsilari_taitto_2-15_13.indd 18 31.3.2015 10.28. Sotavuosien jälkeen alkoi uuden Suomen aika. Skabat on aina pyritty klaaraamaan, mistä on isojen poikien peleissä myös seurannut massia. Parhaimmilla oli tietty vähän erilaiset säännöt, kuin huonoilla ja hitailla, mutta periaattees näin kisailtiin. Jos sait jostakin kisast massii, niin olympialaisiin ei ollu asiaa. Urheilu sai toimia jonkinlaisena esi-inttinä. Alkoi uudenlainen piirileikki valtion, urheilijoiden, urheilun keskusjärjestöjen ja sponsorien välillä. Valtion massit on tukenu ja mahdollistanu monia maamme urheiluhistorian sykähdyttävimpiä hetkiä, mutta yhtälailla ne on ollut myös urheilupiirejä hajottava ja eriyttävä tekijä. KIBE SKRIVAA KIMMO ISOTALO Fygyistä masseihin – urheiluharrastajista urheiluammattilaisiksi Suomessa huippu-urheilu on kehittynyt siihen pisteeseen, missä nykyään ollaan kuluneen 200 vuoden aikana. Enää ei riittänyt lupaukset huolehtia Suomen menestyksestä ja kunniasta, vaan valtion fyrkkien saamiseksi johtopamput halusi uusia perusteluita. Urheilu oli tuolloin kuitenkin vaan väline ja ennen 40-luvun isoi sotii valtion urheilulle antama ykkösidea olikin kasvatella suomalaisista kundeist ja gimmoist lähinnä riittävä sitkeitä tulevia battleja varten. Suomessa Suomen Valtakunnan Urheiluliitto (SVUL) valvo tätä amatöörisäännöksi kutsuttua pykälää ja sen noudattamatta jättäminen ja siitä kiinni jääminen olisi ollut urheilijalle kohtalokasta. 1900-luvun alussa meiän huippukundit oli tärkeessä rooliss byggaamas suomalaist identiteettiä ja itsetuntoo. Amatöörisääntö ja fygyt Huippu-urheilijoiden lähtökohdat ei ollu tässä kisassa parhaita mahollisia. Seuraukset oli moninaisia tästä sinänsä hyvästä idiksestä. 18 TSILARI 2/2015 S aadut pennit, palkkiot ja stipendit on aina ollu sporttaajille tärkeit ja taloudelliset edut on näytelly isoo roolii useiden suomalaisen urheilun sankaritarinoiden kehityksessä ja synnyssä. Esimerkiks Paavon Nurmelta jäi uran vikat olympiageimit juoksematta vuonna 1932, kun ruotsalaiset oli onnistunut junailemaan sille ammattilaistuomion. Suomen urheiluhistorian tärkein määrittävä tekijä, moderni olympialiike, kielsi nimittäin alkuperäisissä säännöissään rahasta kilpailemisen. Ensinnäkin jengi rupes liikkumaan 1960-luvulla ihan uudella tavalla ja niin sanottu kuntoliikunta nousikin huippu-urheilun ohitse valtion arvostusasteikossa. Ne tajus, ettei jengi kokonaisuudessaan ookkaan kauheen hyväs tikis, vaikka olympialaisist Paavot, Matit ja kumppanit toi mitskui vaikka kuinka paljon. Huippukundit byggas identiteettii Suomalainen yhteiskunta on aina diggaillu sporttaajista. Osana hyvinvointivaltion bygaamist valtion johtohahmot alko pistää enemmän fygyy myös kaikenlaisten kentsujen, hallien ja ratojen rakentamiseen kaikille kansalaisille. Urheilijoiden ja sponsorien suhde on kehittynyt paikallista mesenaattitukijoista yhteistyökumppanisuhteiksi, joissa pelkkä urheilu ei enää riitä rahallisen tuen saamiseksi
Suurin osa niistä on lätkänpelaajia ja hokista onkin kasvanut Suomen suurin urheilulaji, jos vertaillaan otteluiden silmäparei, pelaajien liksoi tai muuta lajeis liikkuvan fygyn määrää. Kuitenkin joissain lajeissa aivan maailman huippua edustaneet suomalaiset jäi myös jossain määrin kakkoskategorian urheilijoiksi, ainaski palkkavertailuissa. Helsingin kaupungimuseo. Svedujen mielestä Paavo Nurmi alko saada liigaa fygyy. Kendossa on kuiteski osattu hyödyntää suomalaisen yhteiskunnan tarjoamia tukiverkkoja sekä jääkiekkopäättäjien ihmissuhdeverkostoja poikkeuksellisella tavalla. Foto: R.Roos. Monissa vanhan itäblokin maissa urheilijat oli nimellisesti solttui tai duunareit, mut todellisuudessa päivittäin treenaavii ammattilaisia. Muut lajit droppas enemmän tai vähemmän kendon kyydistä ja lajien välinen kuilu kasvo. Friidulehtien haastikset, pelaajakeräilykortit, VIP-teltat ja skaboi edeltävät showt vaikutti kaikki siihen, et urheiluun tuli sen nykyiset kaupalliset ja markkinaehtoiset piirteet. Tällasia oli esimerkiksi Myllylän Mika ja Rädyn Seppo. Muttei ei viel Eltsun kentsulla 1920-luvulla. Useissa lajeissa parhaist parhailla oli kuiteski mahis edetä pro-tasolle ja päästä käsiksi suuriin masseihin. TSILARI 2/2015 19 Kokonaan toinen storii on tietysti 1900-luvun sosialistiset maat Neuvostoliiton johdol. Suomessa tää näky erityisesti lätkäjätkien arvostuksen ja palkkojen rajussa nousussa varsinkin vuoden 1995 maailmanmestaruuden jälkeen. F o to : V ir ve K u u ta r Tsilari_taitto_2-15_13.indd 19 31.3.2015 10.28. Lätkässä liikkuu fygyy. Pro voi tienaa bulit massit Ammattilaisuuden hyväksyminen, urheilun telkkariajan lisääntyminen ja palloilulajien nousu muuttivat myös sporttajien hierarkkista asennetta meiän yhteiskunnassa. Suomessa oikeestaan juuri muille, kuin lätkäammattilaisille ei ole enää tilaa. Urheilijoiden palkat kasvo vielä rajummin, kun 90-luvulla koko urheiluskene oikeestaan sulautu osaks viihdettä. . Tää onnistu esimerkiks ulkkariliigoissa pelaamisen tai ratin kääntelyn kautta. CCCP haasto ja voitti lähes kaiken ja kaikki kentsuil, mutta oli myös tuhoomassa amatöörisäännön mielekkyyttä kovilla saavutuksillaan. Laji on saanut hallit pystyyn, jengii tsiigaa matsei ja pelaajien palkat kattoon. Vanhat mesenaattisedät tippu kyydistä ja urheilijoiden trendiksi tulikin mahdollisimman monen ja hyvän yhteistyökumppanin hankkiminen. Vasta Suuren ja Mahtavan hajoaminen ja ammattilaisten hyväksyminen Barcelonan olympialaisiin vuonna 1992 tasotti tilannetta. Lätkän kulkema polku on ollu pitkä ja se on useaan otteeseen joutunut skabaamaan elintilastaan muiden urheilulajien kanssa. Tänä päivän kendo pyörii kuin lumipallo – efektinä koko ajan vaan suuremmaks. Lätkäjätkät kärjessä Nykyään suomalaisia ammattilaisurheilijoita on noin 800, joista puolet asustelee ulkomailla. Sosialististen valtioiden saavuttama harjoittelun förskotti näkyki selvästi 1950–1990-lukujen arvokisojen mitalitilastoissa. Uudenlainen suhde edellytti myös sporttaajalta enemmän ja kuvaan astuivat mainostempaukset, haastikset, sponsoritapaamiset ynnä muut. Muissa lajeissa suomalaisten sporttaajien tilanne on vaikeempi. Urheilijoiden piti sijoittaa iso osa treenija kilpailuajasta 90-luvulta lähtien elannon hankkimiseen, mutta toisaalta se elanto oli jossain tapauksissa monituhatkertainen keskivertopalkansaajaan verrattuna. Ainoastaan jaripallos pelaajil on mahiksia isompiin tuloihin, mutta sekin edellyttää futisniiloilta pääsyä ulkomaankentille. Säännölliset urheiluruudut, kisastudiot ja urheilumatsien ja –skabojen live-lähetykset telkkareis laitto sporttajat kisailee Napakympin ja Bumtsi Bumin kans katsojien huomiosta
Syntyy uutta virtaa...,” sanottiin purevan realistin Arto Salmisen Kalavaleen näyttämöversiossa Pekka Milonoffin ohjauksessa finanssikriisin jälkeisenä talvena 2009. Sitä ennen KOM (=Tule) toimi vuoden itsenäisenä ryhmänä osana Svenska Teaternia. Nykyisissä tiloissaan Kapteeninkadulla KOM on toiminut vuodesta 1984. Tsilari_taitto_2-15_13.indd 20 31.3.2015 10.28. Pekka Herlinelämäkertaan Koneen ruhtinas ei saatu käsikirjoitusoikeuksia. KOMin esitykset ovat hyvin usein täynnä; peruskatsoja on keski-ikäinen tai vanhempi mies tai nainen. Pian KOM-etuliite ymmärrettiin toisin, 1970-luvun uniformuradikalismin ja uuden laululiikkeen etujoukkona, jolla oli kuoro ja levyjä. Hoh hoijaa mitä sisäpiiriläisyyttä, totesi teatterin uusi tähti Laura Malmivaara jo lavalla kommenttinaan. Romaani ilmestyi jo 2005, ja jäi kirjailijan viimeiseksi ennen kuoleman jälkeistä läpimurtoa. Kiertueelta Ensembleteatteriksi KOM toimi aluksi nimenomaan kiertävänä teatterina ympäri Suomea. Koskaan ei juuri pety. Paikassa oli ennen korttelielokuvateatteri Joukola, joka toimi myös Suomen Elokuva-arkiston yleisöfilmiteatterina. Vain kerran meinasin kävellä puoliajalla ulos. Pääosaan nousivat teatterin sisäiset sukupolvien väliset selvittelyt Melasniemen, Saarelan ja Milonoffin isien, poikien ja tyttären välillä. Se on hauska ja pureva satiiri suomalaisesta nyky-yhteiskunnasta, näkymisen tärkeydestä STADIN SYKE RISTO KOLANEN STADIN PIENTEATTERIT 12 KOM kutsuu viidettä vuosikymmentä KOM-teatteri syntyi kiertueteatteriksi tavoittamaan laitosteatterin ulkopuolista yleisöä. Se vakiintui Ullanlinnaan vaihtoehtoiseksi ensemble-teatteriksi, joka kunnostautuu erityisesti teatteriklassikoiden uudelleentulkinnoilla ja uusien suomalaisten nykykirjailijoiden näytelmien kantaesityksillä. KOM teki juhlanäytelmäkseen keskeneräisen draaman Kone, joka kuvasi yritystä tehdä teatteria suurja sukuyrityksestä. Kuvassa Niko Saarela, Pekka Valkeejärvi, Vilma Melasniemi, Pirkko Hämäläinen, Eeva Soinio, Johannes Holopainen ja Juho Milonoff . 20 TSILARI 2/2015 K OM-teatteri perustettiin Helsingissä vuonna 1971 ensimmäisten ryhmäteattereiden perustamisaallossa. Vallankumous. Kaikki arvot käännetään päälaelleen, plusja miinusnavat menee sekaisin. Kuva: Noora Geagea. TosiTV–Suomi ”Uusi yhteiskunta syntyy