Lehden nimi Tsilari tulee sanoisfa "till säljaren", ioka tarkoitti lehteä, sähkösanomda, jonka yhden kappaleen mwntitulon sai myyjä pitää itsellään. Eikä sil tartte tulevaisuudeskaa olla niin bulii roolii, ku gasetan duunaminen o aina kuiteski yhteistyötä. Se on viime kädes aina Stadin Slangin jäsenten yhteinen aikaansaannos. Kun lähetät julkaistavaa postia, laita mukaan nimesi ja osoitteesi, vaikka käyttäisitkin nimimerkkiä. Pemu treffas Mäkelänrinteen tsimmiksen pukuhuonees Bremerin Klauden, ku sano, et Tsilaris vois olla snadisti enemmän tollasia journalistisii juttui, Vois haastatella pressaa, pääministerii, eduskunnan puhemiest, puolueiden dirigoit, teollisuuspamppui, taiteilijoit, sporttaajiija muita tärkeit tai omast mielest tärkeit. Julkaistavaksi tarkoitettu sähköisessä muodossa. Ku saa muistella mennyttä aikaa. Maksimipituus kaksi liuskaa! Toimituksen osoite on: Stadin Slangi ry, Tsilarin toimitus, Hämeentie 67 ,00550 Helsinki Säh köposti : tsi lari@stad inslangi.fi Leivarii on kahden vuoden kuluttuu saanut stadis skruudaa jo 200 vuotta. Tsilarin lesaajal pitää kans olla kliffaa. Et on sitä näis Tsilarin vanhoiski linjois snadisti niinku duunii. Tää kaikki on stadilaist perinnekulttuuurii. Ehkä Tsilarin parast tekstii on sen omien lesaajien nostalgiset muistelot, jois stadin vanhat kartsat, buidut, pitskut, himat ja jengi näyttelee pääosaa. Sit ois kliffaa kans saada tietoo kui stadilaiset o styylannu keskenään, kui menty avikseen ja mist o hitattu tuleva elämän kumppani, mis o jorattu ja bailattu, parhaat menomestat.. Aineiston lähettäminen suoraan taittajalle on kiellettyä. KLIFFAA KEVÄTTÄ Tsilarin lukijoille.. Lasse Liemola 050 585 B9B5 Pemun pääkirjoitus Ts i I ari n I i n i a Lehden uus päätoimittaja funtsiitietysti aina, et pitäskö lehden linjaa snadisti endraa. Leivari tulee Pietarist ja sielt tuli kans keisari Aleksanteri Ekan käsky, et stadist duunataan Härmän uusi pääkaupunki. lhan hyvä idis! Jos Tarja Halosel o aikaa, sitä kantsii ilman muuta mennä jututtaa, Sehän o Bärgan friidui, födannu Kallios, dokannu duunarimutsin milkkii snadina skloddina. Pemu Foto: OlliBull Seuraava numero ilmestyy kesäkuussa 2010 ja siihen tarkoitettu aineisto tulee olla toimituksessa 1 5.05.20'l mennessä. Se on todella upee perinnekulttuurilehti. Niitä saatte lesaa tässäkin numerossa. Mikää eio niin upeet ku ton nostalgian haikeen hivelevä onni. Pemu suosittelee puhtaasti nostalgisist syist kans aleksanterinleivost. Skrivaa Tsilariin Julkaisemme kirjoituksia Stadista ja Stadin slangista. Tärkeimpii o, et se tsemppaa Stadin ja stadilaisten puolest. Et siis Tsilari o kans terveellist lesaamist. Se o aitoo perinnesafkaa, ainoo leivari, jonka nimi viittaa just stadiin. Mut muute Pemu ei hiffaa mitään endrattavaa Tsilarin linjas, Se o hyvin duunattu gasetta, stailisti taitettu, skabaa menestyksellisesti aikakausläsyjen sarjas. Joku viisas o sanonut, et elämän tärkein juttu on toi skruudaamine ja skruudamisen tärkein yksityiskohta on herkuttelu, toi kulinarismi ja Stadin kulinarismio ihan oma lukunsa. Täytyy froogata, hinnaisko se bamlaa sen stadikokemuksist. Saatte lesaa, miltä borka, egu ja lihis smakaa, kui gutaa o berliininmunkki ja possut. Et bulit bailut o edessä. Se tsemppaa hyvin kans Stadin Slangi ry:n henges. Näist aiheist saa sata tai tuhat hyvää stooriija ainaski kymmenen pääkiryoitust. Tehtiksel budjannu englanninsetteri, ku öpnas ite ulkodörtsin, soitti ite ovikelloo päästäkseen takas himaan ja strittas sit tyynen viileest ryssän lähetystön porttarii vahtivan skouden kintuille o pumppuu lämmittävää sanomaa. Tarkemmat tiedot lehden toimituksesta löydät sivulta 4. Luultavasti Härmän paras! Pemun o tietysti helppo tässä skryytaa Tsilarii, koska sil ei o vielä ehtinyt olla mitään osaa eikä arpaa Tsiladn nykykondikses. Tsilaril o tietyst muitaki tehtävii. Vain stadilai nen dogg i bonjaa tällaisi i juttu i, Tässä numeros saatte kans lesaa stadilaisest kulinarismist. Ku fatsi olkkarin soffal pluggaa gasettaa ja skriinaa, niin mutsi heti bonjaa, et ai sä lesaatTsilarii. Tässä mieles Tsilari o oikeestaan sen lukijoiden buli yhteinen yleisön osasto. 2 TStLAR,I 21',r8 Päätoimittaia Pertti "Pemu" Mustonen 050 550 5706 Stadin Slangi ry:n pj. Se on kans tutkittu fakta, et jos sä oot glaidu ja skriinaat paljo, niin sä levaat terveenä ja pidempään ku jotkut myrtsit mörkkikset. Se vahtii silmä tarkkana, et dirigat ja Härmän bosset kohtelee stadii oikein ja hyvin, myös snadeija vanhoi stadilaisii mutsei ja starbuija et stadi stadina kasvaa buliks ja stydiks ja et sen jengil o kliffaa ku ne hipsii stadin kartsoil ja mestois. Eli siis Tsilarin linjaan kuuluu kaikki perinnestoorit: perinne-safkat, duunit, -kledjut, -tavat, kaikki brassaukset, kilkit, parbit, purkkikset ja omat nimet kirjois ja muut, kaikki tavat ja tottumukset himas ja pitskuil. Nyt ku Pemu virkansa puolest o treenannu lesaa vanhoi Tsilarin numeroit, niin parasta herkkuu o just nää jengin omat skrivaukset ja muistelot. Skriinaus pidentää ikää ja son yks Tsilarin bulei tavoitteit, et stadilainen levais longaan. Pitää saada skriinaa
€.sffituåffi$ äl€ # 3 affssonin Ekin alkupalat k*.1 l;rj t, * 21201 SISÄLT o Sitö ei snodino tiö. voik vicil srlurkkino delois. Pääkirjoitus -------------2 Mattssonin Eki n alkupala---------3 Stadin Slangin hallitus------------4 Jäsen postia--------*----------------5 Bamlausdirikan lööppi--------------6 Vexi Sal men jä lj i I I ä------------------7 Ahtaajien duunia------------------B-9 Pilkiilä------------------10 Ei Linjoilla vaan Hakiksessa-----1 1 Eämä kipsissä-----------------12-13 Stadin Maire--------------------14-15 Tsiigaa etees-----------------------1 5 Vanhat kotimaiset leffat-----1 61 7 Vuosi kokous-*---------------------17 Spårvagnskond u ktören----------1 8 Wotkins 10 v-----------------------19 Gamlat anonssit-:-----------------1 I Bryn kka Ahl berg--------------20-22 N eo n M a rk ku ----------------23-25 Havis Anianda------25 Mist sais lihiksen-------------------26 Linjat, aidointa Stadia-------------27 Ka u p u n g i n m useo----------------28 Ei pu re eikä hauku-----------------29 Stadi froogiksel-------------------30 Fotoskaba 21 10---------------------30 Fotoskaba 1 /1 vastaus-------31 Orimattilan likka------------------31 Stadin kliflat mestat----------------32 Sörkän friidun stooreja-----------33 Stadin Slangin kamoja*---------34 Myynti h i n n asto---------------------35 Talvisodan päättymisj u hla-------36 Kaalissa liikahti-------------------37 Stadi froogiksen vastaukset--:-38 Karin piirros--------------------------39 J u n n u pal sta------------------------49 Äla missaa äitienpäivää ja MUTSI ON BESTIS -konserttia!
TERVETULOA! (.' , { :L //, {// , /,1 ) O / il[lr,rct /(r)tq, '/J J r{urrr. kb 14_j7 ilmari.jokinen@stadinslangi.fi Kimmo Karvinen Cata Mansikka-aho. 4 Lasse Liemola Hannu Heiskanen Lasse tjemola Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja :;; nÄn AaÄ a( 14"9.'l 9S5 Yhdistyksen tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen"sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. 050 585 8985 lasse@liemola.com Varapuheenjohtaja Hannu Heiskanen puh.0400 428325 hannu.heiskanen@htppalvelut.com Taloudenhoitaja Kimmo Karvinen Erkki.Nordberg puh. HALtIT'US Puheenjohtaja puh. 050 344 81808 PAINOPAIKKA DMP Oy efeJ$sFläg Helsinki-päivä 12.6.k|o10-14 Stadin Slangi dilkkaa Stadin Kund' ia Stadin Friidu titielit Espan Lavalla ia Stadin Junnu iittelin Kampin Narinkkatorilla klo 1 4. snell man@kolu mbus.fi T0lMlST0 ia TSär&Rg äls & pÄÄr*rmITTAJA Pertti "Pemu" Mustonen puh. 050-550 5706, m ustope rtti @ hotma i L co m TSILARIN TOIMITUSKUNTA Toimitussihteeri Kari Sautero karisautero@netti.fi Raija Tervomaa puh. (09) 774 1041 toim isto@stad i nslang i.fi llmari Jokinen tsilari@stadinslangi.fi Toimistonhoitaja, www.stadinslangi.fi hoitaa myös yhdistyksen TOIMISTS AVOINNA jäsensihteerin ja tiistaisin ja torstaisin sihteerin tehtäviä. 040 506 0954 ra ija.tervomaa@kol u m bus.fi Erkki Nordberg puh.050 431 7123 enordber@welho.com Mikko Seppälä puh.040 567 1404 moseppal@helsinki.fi TAITTO ja SIVUNVALMISTUS "OlliBull" Anikari puh. JAK,JLTTUUR,,HD,'T'' vuoDEsrA rnnt g/ ffi&tLLTU$ AS3 # lfR'#,äH?,?" Mikko Seppälä Jäsen Pia Snellman TSI LARi r{ T0l l\tl lTti$ JASEN Hämeentie 67 00550 Helsinki puh. 050 512 5077 Jäsen kimmo.karvinen@elisanet.fi -JÅSFNET Erkki Nordberg puh.050 431 7123 enordber@welho.com Cata Mansikka-aho puh.046 810 1433 katri.mansikka-aho@ eduskunta.fi Pekka Kurvinen pekka. ku rvi nen@el m io.fi Mikko Seppälä puh.040 567 1404 moseppal@helsinki.fi Pia Snellman pia
Printit myös mielellään disketille tallennettuina. SLANGIKAMOJ EN ESITTELY JA TILAUKSET TI LAISUU KSIIN ILMOITTAUTUMIN EN JÄSENEKSI LIITTYMINEN . Espan lava LA 12.6. klo 18.00 Slan g itreffit, J uttutu pa, KESÄKUU Pe 4.6. klo 18.00 Slang itreffit, Juttutupa Ke 28.4 klo 13.00 Hotelli Artturin Lounas. Slangi ry:n kotiiivtiilla 0n0 Eil,ljil { &.t t/; /, !. atA 7 ArcNEreffi ffiftEARftreN Tekstit: Word + muut tekstinkäsittelyohjelmat säh köpostiosoitteeseen : tsi lari@stad i nslan g i.fi sekä printit ja konekirjoitusliuskat toimiston osoitteeseen. Klo 18.00 Mutsi on bestis, äitien päiväta pa htu ma Tuomiokirkossa SU 16.5. klo 18.00 Slang iristeily La 12.6. TOUKOKUU Pe 7.5. Käsinkirjoitettuja tekstejä emme julkaise! Kuvat: JPEG, TIFF, EPS, Resoluutio: 300 dpi:tä säh köpostiosoitteeseen : tsi la ri@stad inslangi,fi Valokuvat toimiston osoitteeseen. YS#tu&ffiK äl€ ffi HUHTIKUU Ti 20.4. TIEDOT TAPAHTUMISTA . Toimitus. Kuvat voi lähettää myös CD:lle tai DVD:lle tallennettuina. llmoitukset: PD F-muodossa osoitteeseen : Valmistamme myös tarvittaessa ilmoitu kset. klo 12 Stadin Friidun ja Kundin julkistaminen. klo 17 .30 YHTEISTYÖKU MPPAN I H ELYN LAULELMATREFFIT Ravintola BRUUVERI Kamppi Ti 18.5. llmoittautu minen toimistoon 22.4 mennessä. klo 14 Stadin Junnun ju lkistam inen Kampin Keskus 13-17 .6.2010 (Spv) Matka Liettuaan Kiertomatka: Ta llin na-Riika-Kau nasTra ka i-Vi I n a PAMAG-matkat Gsm 040 5221 9'1 J A S E AV P O S T r A Sfadin omilla . TIETOA YHDITYKSE$TÄ KOTISIVUJfN O$OITE: w,shdflmEfam 5 5: r' /./, ..,
lnee ei bungaa mitään, libareita dilkataa huhtikuun 15 päiväst alkaen. Mut on ollu vilt enemmän kliffoi fiiliksii ku tsennaa et jengi on messiss kybällä. klo'1 8. Sisältö on monipuolista, jengi on skrivannu stooreja ja modernimpi taitto kehuja ammattilaisilta. Leena Palotiellä oli taito popularisoida geenitutkimusta ja siten kannustaa nuoria tutkijan uralle. Uudistuneelle toimituskunnalle bulit tänksit! STADIN MESTAT toimituskunta on päässy hyvään alkuun Pakkasen Timpan johdossa. Stadin Slangi ry kunnioittaa merkittävän suomalaisen muistoa ja ottaa osaa hänen Iäheistensä suruun.. Hän väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi vain kaks i kym men ku u s ivuotiaana lääketietee I I i sen biokem ian alalta. Kliffaa kevättä koko jengille, osallistukaa meidän tapahtumiin, ne järkätää teitä varten. Tänä vuonna valkataa myös STADIN JUNNU, joka julkistetaa Narinkkatorilla Kampin keskukses. Paras kiitos oli Eki Mattssonin vika kuiskaus mulle Terhokodissa: "Sä oot Kingi", me Raijan kanssa sanottii Ekille: "sinä se Kingi oot". Toisen opin oon saatu skönellä: Botskis on vaan yks kippari. Enemmistön kantaa kuiteski toteutetaa mukisematta "pulinat pois" -periaatteella... Pluggaa tarkempi info tästä Tsilarista. / /.,' tt t f t/tf|{irr tftlr;rr../r, ,/,/ ,/ ri, HOMMA HANSKASSA _ KLIFFA FIILIS Kuluva vuosi on kahdeksas ku mä liidaan jengii. "Saat valita mä valkkasin vaiffin." Nää vuodet on ollu haastavii, on ollu.hetkii ku on tehny mieli lyödä hanskat tiskiija sanoo: "Hoitakaa te toiset tätä sorvii, jo näkyy hiirenkorvii", niinku Junnu Vainio sjungaa "Käyn ahon laitaa"-biisissään. Jotkut on kokenu, et se on ollu diktatuuriija sanelupolitiikkaa. Tätä oppii mä oon toteuttanu slangijengin liidaamises, Joidenki mielestä se on ollu ittensä korostamista ku Tsilariss olifotoi eri häppiksistä mis bamis on ollu framill. Kaikist asioist on aina keskusteltu ja jos ei oo löytyny yksimielisyyttä nii on äänestetty. Sillo hanuri soija lohisoppa maistuu. Kolmentuhannen (3000) maksavan jäsenen ylittäminen oli merkkipaalu. Hyvii kandidaattei olis kliffa saada tähän jangstereille kohdistettuun tapahtumaan. Timppa on luvannu raportoida missa mennään, Näyttely avataan tammikuun lopussa 2011 Stadarilla (=63rpungintalo) Viime vuonna megasuosittu KEVATRISTEILY toteutetaa alkukesästä. 6 ffirffi, Yry' ./ /. Me bamlataa ja sjungataa mutsista gamloi tuttui biisei, Proggis noudattaa Paavalintsyrkassa jouluna toteutettuu formaattii, rento, kliffa yhdessäolofiilis. Namika) Kaisikses treffataa SLANGILOUNAAN merkeissä ekan kerran keskiviikkona2S.4. Geenitutkimus kuljetti tutkija Palotietä ulkomaiden yliopistoihin. Oon ittekin jääny joskus kakkoseks. Slangijengin jäsenmäärän tasainen kasvu on myös merkki siit, ett ollaan oikeel baanal. Kuluvana vuonna me toteutetaa uusii idiksii:Arthurin Raflas (ent. 00 Dumistsyrkassa (Tuom iokirkko). Stadin Slangi on oikeesti vieny mun aikaa kämppiksen.sietokyvyn rajoille. "Sori vaa, mut meidän laki ei diggaa tuplagiftistä" sano vaiffi. Se anto samalla meille ne pelimerkit, jotka tarvittii et viime vuoden tilinpäätöksess päästii plussalle. gsm 050 58 58 985 ln memoriam Leena Peltonen-Palotie (1 6.6.1952-11 .3 .2 01 0) Professori, akateemikko ja yksi maailman johtavia geenitutkijoita menehtyi kotonaan luusyöpään sairastettuaan vain noin kaksi vuotta. Leena Palotie kertoi halunneensa lääkäriksi jo ky*menvuotiaana ja oli ollutkin jo koulussa varsinainen "hikipinko". Varaa libarit ajoissa, niit on rajoitetusti. / /" //. Proggis, jossa on laulujen biisit, bungaa femman. Häppis toteutetaa yhteistyössä Tuomiokirkkoseurakunnan kans. Lasse Liemola Bamis lasse.liemola@liemola.com. Palotie oli kansainvälisesti palkittu tutkija ja 29.10.2009 hänet nimitettiin kotimaassaan tieteen akateem ikoksi. Mä voin handu pumpulla sanoo et "homma on hanskassa". STADIN FRIIDU JA KUNDI ehdokkait venataa jengiltä, toukokuun möötiS hallitus päättää. Mä oon saanu vuosien mittaa seläntaputusta nii et hartiat on klesat. Oon luvannu, et jään vek vuoden lopus. Tutun kentsun Aatu Ehrnrothin kuuluisat sanat oli: "Joukkoja johdetaa edestä, hevosta ohjataa takaa". Sillä on apuna osaava miehistö mut päätökset mesu joutuu tekee aina itie. YSäLåms ?,lÅ& l-iatrrlausdiril<an tööppi 01 .04 .2a1a MUTSI 0N BESTIS äitienpäivätapahtuma on perlantaina 7.5. Tsiigaa tarkemmin tän lehden ilmotuksest. TSILARI on saanu kliffasti positiivista palutetta. Yhdistystoiminta on vapaaehtoist äksöniija jos se ei himota, nii on parempi jäädä vek, ku myrkyttää jengin fiilistä nokittelulla
Sn1'ki Vanaja Sali oli firlsat kun musikaalinen stoori Veri Salmen elämästä "\'illit vuodet" alkoi. Himassa olimme aikataulun mukaisesti. Tässä on muutamia poimintoja mainitsemastani bökkeristä. Kun mä oon blukannut Vexin "siniset mokkakengät Mikä laulaen tulee" -bökkerin föraan siitä joitakin paloja Vexin ja "Hampparin" e1i Irwin Goodmanin Saksan reissusta. Vexi on skrivanut myös lukuisa bökkereitä ja stoorej a lehtiin. Friiduja tulee iskemättä. Salmi on itse todennut. Kamut ei snaijais kun bamlattais. Mä vastasin että mennään mihin vaan. "Oltiin menossa Stutgartiin, ja vain sen takia, että Hamppari stiggas yhtenä lltana stenuja meikän flonsteriin. se sjungas kun straisattiin assan läpi striitille. Kassit käteen ja kaljalle. "Täähän on paratiisi. Vexi on sanoittajana osallistunut yli 5000 biisiksi funtsatun kipaleen duunaamiseen. Rin-a Klllikiilä oli iisi srsteemi an'onnalle. Reissr-i rleni perinteisesti Piian blisatessa arpo.ja. Hämeenlinnan Teatteri redulla messissä olleet ja muut tätä stooria blukkaavat hiffaavat, miten rikas ja monivaiheinen oli hwinin ja hänen yhteisten rei ssujen kokemukset.Vexi tapasi vuotta nuoremman Antti Hammarbergin o1lessaan 4-vuotias, joten yhteisiä tapahtumia riittää. Lisää voitte blugata Vexin bökkreistä, kantsii muuten blugata. Veikko Olavi "\-e\i" Salmi (s.21 .9.1912 Hämeenlinna) on ler r trrottr-ja Ja iskelmien sanoittaj a. ll.lLlr lllluten oh galsaa -15 astetta 1a blosrs teki siitä r ie1ä galsamlutan. Raikka Hesari 13. että hänestä ei olisi tullut iskelmäsanoittajaa ilman Antti Hammarbergiä J a Antti Hammarber_qistä et olisi tuskin tullut Inr in Goodmania ilman häntä. Niistä on levylle yltänyt about 2500. Busa stafitas ajallaan kohti Hämeenlinnaa. Joren palkinnot ehdittiin dilkata ennen Hämeenlinnaan tu1oa. "Pääasia on kun häivytään näi1tä kulmilta." "Frankfufi. (Wikipedia Vexi Salmi). Joo kaljalle, kaljalle. Taitaa olla Härmän jätkä stydi sana. si11ä oli kans frysis .ja rr-kniikka ei skulannut tai 1ollain kundilla oli knubbi 1äässä. Meillä on tunti aikaa ennen kuin Stuttgartin stoge starltaa asalta. Snadtn suostuttelun ja inrartelr-rit jälkeen hän sai kaikki ar\ at blisattua ja päästiin ar\ ontaan. Nyt sitten ventataan seuraavia happenigejä, suuliksen skriinamista ja snögen sulamista. Stoorissa saimme myös fiiliksiä hänen ja frendinsä -\irtti Hammarbergin sunrttonri i n nuoruusajan seikkailLrihin Saksanmaalle. TStLAR! 2t1A h€äåäryTffiffiffi ä å sre ffi &ssffi Vmxå Smä retrffi i#ååi ä g g#å Stadin Slangin "Häppäri" oli funtsaarlisensa j älkeen saanLlt kasaan todella kliffan teatteriredr-ur Härneenlinnaan. Fyrkka oli kuitenkin se kova sana, joka teki Härmän jätkistä frendejä." Sakut ei osaa ajaa lumikelillä. Hehnikuisena lauantaina sr-rulis skliinas. \t-r Lrusallinen Slangilaisia tlendeineen oli ajallaan sie11ä nrissä stoge traisas Hollrdar Inn'in hotlaan sisään arkaisentrnin tana talr ella. Se selitteli, että oli kuullut kauppakoulussa jostain duunista Saksassa. Se vaatii tottumusta." Lisää juttuja voit blukata Vexin bökkereistä
Pemu kävi treffaamassa kahta vanhaa sataman kundia, tämmösii legendaarisii ahtureit, jotka oli duunis sillo ku kipot ja botskit oli viel puuta j a kundit r autaa. Kaikki kutsuki sitä Sibeliukseksi. Ennenvanhaa botskit stannas tokassa ainaski viikon. Pakkalan Ola kerto, et muute tuli kyl iha kliffasti fytkkaa enne eläkkeelle shingraamist."Ekaks I 4. trukit mumaan. "Enkä mä saannu markkaakaa eläkettä," se sano. 70 kilon kahvisäkit merkin, et se voi laskee lyftattiin ensin botskis vaijerii ruumaan ja ku tää kuormalavalle. Se manttelimies oli klani ja lha Sibeliuksen näkönen. Molemmat starbut o vanhoi veteraanei ku börjas noi rantsuhommat jo 1960luvun alussa, Kuokkalan Maukka 1962 ja Pakkalan Ola 1960. Jos botskis oli neljä luukkuu, jokaista luukkuu kohti oli 17 kundii, joist kuus ruumas, yks manttelis ja 10 maissa. Välil se kävi ruodikses ja 1963 se tuli takas stadin duuneihi, satamalaitokselle. Soli laivafriiduj e kulta-aikaa. Ja sit, ku seki oli fiksu ja kova kundi niin siit duunattiin trukkien ja kraanojen pomo, sit jaosdirrga ja matkustajaterminaalin bosse. "Prikkarin ammattitauti o kuiteski tyra. Mut duuni oli reunas ja antaa nosturille kovaa. Sitten Kreivi oli kova kundi kraanalla varastoon. Lava duunattiin täyteen kamaa, siis konventionaalist kappalekamaa ja ku soli täys, niin nosturi lyftas sen veks ja tilalle tuli uus tylttä lava." Nyt botskit ahdetaan pii<avauhtii. st 3å Ola kerto mannttelimies Kreivist, ku oli kova kundi Kovaa duunii bamlaa. "Sillo ahturit täytti semmost 1,2 metrii kanttiinsa olevaa lavaa, jonka nurkis oli kraanan koukut. Ja sen oikee nimikin oli Sibelius." Åfuäffi äffiffi dffiffiffiäffi & ffig Pråkka?i säi rsss Snadisti ja sffiåd[ ffi levaami st duunåå" rGrnantti såi rcisir. "Sit yks manttelirnies hamnas keran putkaan ja skoude frogas silt. O1a kerto, et se oli aluks ahtaala ja sai A-prikanki, ionka numero oli 14 1 . YSstu&ffiX ä/€ ffi koko ajan ja anto nosturille handullaan merkkii, et alas, alas ja se vaan bamlas ja anto merkkii, niin ettei se honannu, et se koko vaijeri loppuja ramlas ruullaan. Stadihan perustettiin haminaks skabaamaan Tallinnan kans Suomenlahden handelist, siis oikeestaan stadi perustettiin noitbotskei varte. Mut o se edelleenki kovaa jobii ja tärkeet. I Ahtaajan duuni o kovaa duunia edelleenkin, vaik kaikki trukit, nosturit, kraanat, kontit ja tietsikat onki tehnyt siit enempi tollasen herskaapin ja maffimman jengin hommaa. Laivafriiduje kulta-aikaa Haminan, siis ton rantsun duunit o kyl snadisti endranneet siit mitä ne oli 1960-lur,ulla. Prikkarin duuniin kuuluu tsiigaa ja tarkistaa, et puuttuuks lastist jotain, vai oliks siin liikaa ja sit poikkeamat kirjattiin", Ola sano. Makasiinin joka kerokses oli kans haminan starbui duunis ja tullimiehii, VR:n kundei ja huolitsijoit, ku tsiigas et kama hamnaa oikeisiin vaunuihin. Eläkkeelle se jäi2004. Gimma sai siit heti pultit ja anto prikkarille lämärit, ku se funtsi, et se joteski merkkaa niinku noitten donnien tavaraa", Maukka sano. Itse asias son just yhtä vanha ku stadiki. påw anä tuli tlli, 20. Lisäks ahtaajanduuni o Stadin vanhimpii hommii. S iin rupes skouden otteet snadisti kovenee. "No, ku ne bungas mulle euroja", Ola sano. Sibelius, manttelirriies sano. Manttelimies o "1960-luvun alus saatiin semmonen merkin antaja. "Kerran yks prikkari oli joraamas ja friidu frogas silt, et mitä sä duunaat. Siel ne bamlaa, niin se pöpötti vaan lernpattiin varastolavoille.. Ja sit ku soli kova kundi ja kova duunaamaa, niin siit tehtiin työturvallisuustarkastaja Ja työsuojeludiriga 1a 2002 se jäi eläkkeelle. Prikkari vastas, et son tavaran merkitsr.lä. Ku botskis oli neljä ruuma4 niin niis oli duunis 68 ä|jää ja nyt nykyisin korkeintaapari gubbee. Pakkalan Ola, eläkkeellä oleva turvallisuustarkastaja. Pemu tsittas Kuokkasen Maurin himas Meri-Rastilas yhdes Pakkalan Olavin kans. "Tuhat tonnii purettiin sillo viikos, nyt kahdeksas tunnis", Maukka sanoo. päivänä mä sain tulospalkkion, viimesenä päivänä lopputilin ja kolmantena päivänä ne rupes bungaa eläkettä." Kuokkasen Maukka bamlas, et se tuli suoraan ruodiksest 1962 trukin jakraanan kuskiks. No skoudet riemastu siitä ja ne bankkas sen manttelimiehen knubbii seinään ja sit ne frogas uudestaan. Se helpotti Se stondaa täkil ruuman snadisti. ryhjäks ja ncn täyteen ja sit shingrataan takas skönelle. "Ai, kuis niin", Pemu froogas. et mikä sun nimes o. Lähes kaikki kliffat juitsut, joit Stadilaiset diggaa, hamnaa Stadiin edelleenki botskeil j a ahtaajien handuj en kaut
Ne hakkas kaikki starbut. Gimmat blisas koteloo ja anto lonkkahoitoo. YSäL&Kä äI* S Kaks starbuu lyftas niit, ykskin, jos kaveri o1i huono", Maukka sano. Oikeesti mitään prikkaa. "Sillo piti lyftaa lauta kerrallaan ruumaa, et nei lähe rundaa jos tulee kova blosari. \{aukka sano."Tiikkilaudat laskettiin kappaleittain. Sorbus tulee veks, se sano",, Ola kerto. Tullirniehet steppas botskien lankongilla ja varastos. Prikat myönnettiin jengille virallisesti. Parhaimpina aikoina Stadin satamis oli 800 prikkarniestä, joist osa B-prikkoi. Sokrusäkit paino sata kilsaa. Jos oli A-prikka, sai ekaks duunii ja loput duunit annettiin B-prikkamiehille. Sillo Tolkisten gimmat tuli jeesaa. Sitä purettiin kolme päivää ja jätkät oli mustii ku neekerit"" Ola sano. niin tsiigaa joka seitsernäs askel taakses, onks taakka talle1la. Ola oli 1960-luvul Sörkas duunis. Lonkkahoitoo ja tsetin peluuta Prikkarin levaaminen oli aika rosost duunii. "Kerra yhel ahtaalal oli risa paita ja sil oli bludee sen magas. Sit biligalla förattiin jengi oikeaan satamaan. Ola sano. Systeemi oli sellanen, et bulis hallis oli semmone kateederi ja duunien dilkkaaja stondas siel ku joku ope tar puheenjohtaja ja huusi botskin nimen ja sitte prikan numeron. Ku noli vodas Farukin kaverit snutas niitte kledjut Sit ne sai dallaa Tölikaa saakka alasti. Tulli ei hyväksyny niit nipuis. Linnakatu kympin takapitskul oli putkibaari. Siel oli nurlsii ja semmonen matala putkiaita. Botskit oli snadei, sellaisii puutsengoi, joihin ei mahtunut tuhattakaa tonnia. Londaaja oli aina liksakuorella. Prikka-nini tuli siit. Prikka oli niinku lupa tehdä ahtaajan duunii. Jos kundit loppu kesken, niin Skattan apukundit ei pärjänny. Noli hyväkroppasii ja riuskoi. Madot vaan rundas joka mestas. niin oli kahden sortin prikkamiehii, A-prikkoi ja Bprikkoi. Ku ei ollu botskii tokas, niin siel Tekstija fotot: Pemu blisattiin botskeist tsöpattuu pimeet brenkkuu ja skulattiin tsettii. "Farrrk oli kans ahtaaja. et ku ahtureille dilkattiin duunii. Pomo anto lapun ku keikka oli loppu ja sil sai sitten fyrkat kassalt. Känärin käsikirlas sanottiinki, et jos sä vedät känyi. Helppoo ei ollu. Joku saatto missaa fiuden siin pelis. Nahkalastit kans. Snadisti niinku romanttist, joskus roisiiki. "Se o1i urakliadr,runii kr.rr-rkausiliksalla". Sit jos ahturi oli kuses, ilman fyrkkaa, niin sen lapun pysty panttaamaan londaaj alle. = *t' f = Kuokkasen Maukka, eläkkeellä oleva 6f. ekana matkustajaterminaalin pomo, Ku botskis oli neljä ruumaa, niis oli ennen duunis 68 äijää ja nykyisin korkeintaa pari gubbee. Ne piti duunaa tarkasti, mahtuu enernmän ja pysyy kasassa. Pakkalan Ola kerto, et yks manttelimies, Faruk nimeltåan, oli Seurikses tsimmaamas sen gimmafrendin kans. Ne vahtas snutaajii", Maukka ker-to. Liksa bungattiin keruan viikos. "Kimröökii saatto tulla 50 tonnia. tollast handuun sopivaa. Sil oli Aprikka". Sit ku ahturi sai liksan, niin se joutu bungaa londaajalle 1 prossaa korkoo. Klaubersuolakeikat oli kaameit. ei ollu olemassakaan. Soli iha Farukin näkönen, plösö .1a klani
Noin sata metriä rannasta oli vähän kuivempi paikka ja farja alko taas kataa reikää, mut eihän se ehtiny montakaan rundii vååntåå, ku jää petti jafa4a plutas jäihin ja jääkatakatos sen veegen. Faija siin jo vettävaluvana naureskeli, että tulipahan hieman avantouintia harj oiteltua. -Mä en mitään naskaleit tarvi, mulla on kunnon kauhavalainen,, sellasella monet pärjäs "Härmän häissäkin". Mä huusin faijalle, ett kopteri on jo tulos pysypinnalla! -Joo, pysytään, farjavastas. No mä otin numeron 112 1a ne vastas heti. Se oli jännää tsiikaa lentäjien työskentelyä ku laskeuduttiin sairaalan kopterikentälle, sillo mä päätin et musta tulee kopterilentäjä, ku mä kasvan isoks. Sit ne laskeutu siihen ihan mun viereen ja mä kiipesin kopteriin kuin orava. -Kuka pärjäs, kuka ei, äiti vastasi. .{ LÅffiffiffi fuäffi$SxärukElffa Farv*s$& ff;ygaaS *m rt. Sit mä noukin itsepäisii pilkkijöitä avannoista. En tiedä minkälaiset avantouintimahdollisuudet ovat tuolla yläkerrassa, mutta täänä harjoitus oli vähällä jäädä viimeiseksi, sanoi pintapelastaja. Mä jäin odottamaan siihe aulaan. huus falja. -No, jos lupaatte, että poika ei mene jäälle vaikka mitä tapahtui s i, äitihelti s. ffi ffi LKä rrÅ Pa!kitsem rme nyk'yis*t-t !äsen*m rekrytoiråtåfahlaääa t .7.2sSS 3S.6,2#-g & välisenä aikama n.xueäem i;åsemen hankkåmsåseså*. .-Ja toivottavasti et viimeistä, mutta poikaa et jäälle vie, äiti sanoi painokkaasti. Sit sielt pintapelastaja laskeutui vaijerin varas farjan luo ja pani sille valj aat ja sit faija ja pintapelastaja hinattiin vinssil ylös kopteriin. Äta sinä kuule puutu näihin asioihin, kyllä minä tiedän, en ole pilkillä ensimmäistä kertaa, faila julisti. Kun äiti tuli, faija oli jo päässyt odotushuoneeseen ja siin se venttas sairaalankamppeet pää11ä. -Varmasti, pidän huolen siitä, farjavakuutti. Liiäksi arvomme 2 henqen ulkomaan loma' matkan henkilöiden keskön, iotka hankkivat våhintään viisi uutta iäsentä. Sit mä muistin ku äiti sano, etta soita hätäkeskuksen numeroon 112 jos ukko putoo jäihin. -Eikö jäät ole vielä kovin heikot monin paikoin, äiti sanoi. Kopteri lensi suoraan meitä kohti ja jäi leijuu faijan yläpuole11e. niin mä pääsin kopterin kyytiin, sain kuulokemikrofonin ja kuulin ku lentäjä kerto lennonjohtoon, että me ongittiin taas yks pilkk1å avannosta. Ne käski pitää kännykän auki ja vähän ajan päästä ne ilmoitti, että saivat yhteyden helikopteriin, joka on lennolla lähistöllä ja on muutamassa minuutissa paikan päällä. Onneks farjalla oli vedenpitävä muovireppu selässä, joka oli ku pelastuliivi. -Onko sinulla jäänaskalit mukana, äiti kysyi. 10 Nyt 1ähetään pilkille, sanoi fatja. $f Harry (Putte ) Yletyinen. YSELARS ?.14& Ku kopteri oli maas, oli siin hoitaj at ja paarit heti vieres j a ne lähti fatjaatyöntämään j onnekkin sairaalan uumeniin, vaikka farjayritti sanoo et kyll hän voi kävelläkki. Mä olin ihan hermona, kun rantsus ei näkyny ketään joka ois voinujelppaa -Pysy siel vaan, kyl mä tästä selviin. -Eiks kaveri saa edes lähteä rannalle katsoo, kun faija vetelee fi suj a avannosta. Kun me tultiin rantskulle, farja alko heti parinkymmenen metrin päässä ranskusta kataa reikää, mut eihän sielt noussu jäälle ku hiekkaa -O ho, täy$y lähtee vähän kauemmaks, mutta pysy sind tdaIld falja sano ja lähti talsimaan jäälle, vaikka väIillä sai kahlata vesilammikoissa. Ukkeli kylmissään, mutta nayttaa voivan ihan hyvin, viedään se sairaalaan tarkastukseen ja saa kuivat vaatteet. Soitin äidille .ja kenoin tilanteen ja pyysin tuomaa fatjalle kuivia vaatterta. Se yritti saada puukkoo tupest, mut eihän se saanu puukkoo ulos märäst tupest kohmeisil käsil. Äiti ojensi sen nyytin faryalle ja sano "Ä1ä sinä kuule puutu näihin asioihin, kyllä minä tiedän."Faija oli ihan bleeku, sanoi vain, kiitos pojalle ja kopterimiehille Ja kai tuolla Yläkerran Herrallakin oli sorrnensa Velissä. Samas alko kuuluu kopterin aånt ja mä huidoin sille, ett täälo11aan. Jokalsesta 5 hengen rekrytoinnista saa lisäarvan arvontakoriin. Kylhän ne kiitteli mua ku mä soitin hätäkeskukseen, mut mitäs mä muutakaan olisin voinu tehdä. Must oli oikeestaan ihan kliffaa, kun faija plutas sinne jorpakkoon j a kun sille ei käyny mitenkää. Mä selostin tapauksen et isä putos jäihin ja paikan mis me ollaan. JasennanKKila saa toKalsesia uu0esla lasen maksunsa maftsaneesta jäsenestä pal,kinnoksi Jäsenhankkii jokaisesta uudesta jäsen7 € arvoisen Stadin Slangin ry:n etusetelin, Lahiakortti on voimass e 2f/0 loppuun
Viherniemenkadun ja Hakaniemenkadun kulmatalossa oli kans yksi, mut se oli alakerran baarissa, sitä ei kait lasketa. Varmaan filttimäistä skrivaa juttuja, kun joutuu tsiigaa joka toisen sanan sanakirjasta. Me bunkattiin Kujan kasissa kolmannessa kerroksessaja meil oli eka telkkari (1956) koko korttelissa tar toka. Mä kävin skimbaamassa tokan liryan bärtseillä. Blobikassa j a sporltaamas sa Eltsun kentsulla. Se oli kliffaa kun oli eri budjuja kulmassa oli sekatavarabudju josta sai tsöbaa karkkia, sitten milkkibudju jost mä hain milkkii kannulla ja lisäks oli flesubudju ja rohdosbudju eli kempsu. Mä kävin kuten varrnaan kaikki muutkin Arenassa nonareissa mut kanssa Pengiksellä, en muista leffan nimee. Slangia bamlattiin luonollisesti eikä kaikille sanoille ole edes slangivastinetta. Se tsöbas sen duunikaverilta mulle käytetyn fillarin, joka oli mulle liian sbuli, mut mä opin tsöraa sitä aika nopeasti. Skrinnaamassa ja lätkää käytiin skulaamassa Haapiksella ja joskus ajettiin skurul1a Braahikselle siellä käytiin myös skolen kanssa. Kun mutsille ja faijalle tuli vieraita niin skidit siirty sohvalta lattialle tsittaa, eikä kukaan menny himaan. Yleensä kaikki skrivaajat on melkein aina samoja. # 11 TS[tARt ?.t?fi Vikassa Tsilarissa oli iuttuu siitä kuka on bunkannu linioilla. Vieressä spurgut dokas pulituuria. mun mielest siel oli paremmat leffat. Se Pätkä bunkkas oikeesti Viherkulman talossa. Mä synnyin Hakikseen sodan jälkeen ja bunkkasin siel vuoteen 1960. Meit oli kundeja kuitenkin parikolmekymmentaä ja jonkunverran kimmojakin. Siin meijän takapihalla filmattiin usein Pekka ja Pätkä filkkoja ja Viherniemenkadulla kanssa. Kun mä pääsin ekoja kertoja yksin ulos mä hiffasin et kaikki bamlas jotain vierasta kieltä, eli mun piti opetella suomen kieli, stadin slangi, vedenkieli ja skragaa, et pysty pitää puolensa, mut niin mä pidinkin. Mutsin kanssa käytiin Siltasaarenkadun saunassa Tempon takapihalla. Mutsi kiels kayttåa sitä himassa kun se ei snaijanr rusitä. Pitkänsillan kulmas Krunikassa oli Unika jossa meni Eddie Constantine leffoi, ne oli kielettyjä skideiltä ja arna sitä snärkkäs kun tsöbas flibarin et pääseeks ineen. Arenantaloa ja jään yli Krunikalaisia vastaan oli aina isot skragigset. Georg Spiridovitsh (Yrj ö) P.S. '. Seuraavassa talossa oli paprubudju ja Viherkulman rafla. Mä en oo, rnut dallasin niitä joka päivä Hakiksesta skdleen, Kallion kansikseen" Siin Häffiikse!lä oli neliännen linjan kulmassa puutalossa ihan oikea Stocka . Kesä11ä skujattiin fi llareilla futaa Velolle. Parhaat possut slumpattiin kuitenkin neljännellä linjalla, Kallion kansista vastapäätä olevasta pullapuodista; mä kävin joka päivä välkkärillä sielH. Varsinkin Tsape. Meidän hima oli siin talossa jossa oli neljä Elantoa Sörnäisten rantatien ja Hakaniemenkuj an kulmassa. ja Fenix tokalla linjalla. Mäkin kävin siellä monta kertaa tsiigaamassa kun ne byggas botskeja. Ei kukaan ennen bamlannu slangia niinetjoka sana oli slangia. Hakaniemenkadulla oli ravintola tai pikemminkin räkälä Kiri. Sit oli vielä Kaleva kolmannen linjan kulmas. Sit oli niitä skragiksia,mä olin kyl aika snadi, mut messissä oltiin. Lisäks kaikki skrivaamiset on väkisin duunattu slangiksi. Jengi kävi meillä tsiigaamassa telkkua, myös testarri. Mä kävin jo Hakiksesta Potnehaagan opparii Karhupuistosta dösällä. Kerran dösä ajoi mun molemmat skimbat poikki takaa Hämiksellä, ne oli ihan nyat, falja veti siitä mua dunkkuun. Siel ei ollut kun perustuksia ja siellä me snadina bräij ättiin skoobaria. Unohdin mainita et sekatavarabudjun toisella puolella oli Mannalan leipäja pullabudju. Sielt me muutettin omaan himaan Haagaan. Hakiksessa oli Arenan ja Platzan lisäks Pallas jos tneni ryssäläisiä leffoja, N{un rnielest siin Pallaksen vieres oli viel toinenkin leffateatteri mut en muista senkään nimee. Mä vetelin monilta klyyvarit auki. Sie11ä kanssa pinohiiret kokoontui. Mitäköhän niille kuuluu. Muistan kans et snadina bamlattiin vedenkieltä se oli snadille kloddille arka vaikeeta aluks, mut sit se lähti. f;å tånj oilla väaffi Hakiksessä Siihen aikaan oli stadissa Ja varsinkin Hakiksessa paljon lefffoja. Ruduksen rantsussa Hakiksessa oli sandikajaaloja ja siellä hypittiin tornista kasoihin. Rantatiellä oli safkapaikkabaari jossa Koneja Sillan duunarit kävi päivällä skruudaamassa. Muutenkin vedettin huvikseen dunkkuu vieraille kotipihalla. Mutsin kanssa käytiin yleensä Hakiksen hallissa tsöbaamassa safkaa. Stoge kulki vielä siihen aikaan Hakiksen Hallille ja siinä peesattin vaunuihin kunnes yks kundi delas kun se jäi vaunun alle, sen jälkee ei pesaaminen enaå huvittanut. Siin oli vielä yks puutalo matkalla meidän himasta halliin, mut se brennas ja purettiin, siihen bygattiin nya. Kun te vähän meette itteenne, niin snaijaatte mila må tarkoitan. Se oli sotainvalidi ja klenkkas mut jakso silti yrittää. Faija oli duunarina Valmetin telakalla Skattalla. Kär'in kans Platzassa Hakiksessa. Näkinkujan kulmassa oli tyhjia tontteja, ryssät oli pommittanu puutalot veks ja ne oli brennannu. Suomifilmi purkitti draamoj a Rantatiellä iltaisin. Meillä oli oma sbuli antenni katolla. En oo paljoo kuullu enkä tavannu niitä jotka bunkkas siin Hakaniemenkuja 6 ja 8ssa. Siellä oli jasso ja skraitta joita käytiin skulaamassa. Mä oon nyt lukennu Tsilari-lehtee pari vuotta ja hiffannu yhenjutun. Must tuli snadina kova skragaa, mä sain ite aluks turpii pihalla kun mun kotikieli oli venzijä, krigun jälkeen ei siitä jostain syystä tykätty ja mä en osannut suomee. Tsimmaamassa j a redulla käytiin. Talvella duunattiin sbuli snögekoija Esson taakse torille
Tsali putsaa ööga stäränä gamlaa dekoraatiota. joissa hannaat aivosolut ja tunnit saa kygiä. TLltki ske ltuaan aikansa nuorta kundia. Alalle ei ole varsinaista skolee tai muuta opinahioo. milloin kaveri vois alottaa'l "Kåviskö mokiksen l älkeen'/" Svaaras Spede. ettei niitli rnahkuja oikeastaan ollut, dallas Spede kadun'n,li Entisöinti Pullan dörtsistä sisääur kvselemääu duunia. Tållainen duuni on tarkkaa ja vaatii kurinalaisuufia ja nö-vriä mieltä, joskus mahdottomaltakin nä-1ttävien duunien edessä. Kun vastaus oli. 12 Peter "Spede" Backm dfr, on ollut kipsissä jo 38 vuotta. KIPSIÄ STADIN SEII{ILLÄ. Joka knöölija Teksti ja fotot: OlliBull Y$nL&ffiff ä/S & ** LSSff S '1 J t/ hTokan polven nakuklabbi stad ilainen, entisöijä *l;1' * € seiskytluvu n alussa. Hän aloitti alan duunit Armas J. Spede on duunannu yli kymmenen Royal Caribbean Cruises botskien näyttävät,kipsidekoraatiot. Niin alkoi pitkä duuniura kipsidekoraatioiden maailmassa. Oppimista on nittänv kipsidekoraatioiden parissa. Pu llan poj dn, Jorma Pullan yrityksessä, Entisöinti Pulla Oy:ssä Speden eka duunrmesta oli kuitenkin Helsing in Kuvalaattatehdas O-v. koluta stärästi.. froogas mestari Pulla. vaan duunataan edelleen niin ku vuosisatoj a on duunattu. Ammatissa kohtaa haasteita. mutta toisaalta jokainen duuni on uusi ia erilainen. On pääståvä mestarin oppiin ja opittava kantapiiän kautta kaikki se tieto ia taito rnitä näissä hommiss atawrtaan. Kaveri alkoi kvsellä mesuilta mahkuista edetä ammatissa
Spede on alansa tunnetuin mestari Stadissa tänä päivänä. Vieraillessani Entisöinti Athenen Katajanokan työhuoneella, oli parhaillaan fyön alla mm. Ilrnapiiri oli kuitenkin muuttunut Pullan delattua siinä määrin, ettei edellytyksiä ollut jatkaa. Tuomiokirkon kipsidekoraatiot. Speden haave on, että hänen tyttärensä, joka tekee omalla toiminimellään samoja entisöintialan duuneja, pääsis duuniin Säätytaloon -neljännessä polvessa. Suomen vanhimmat pihapatsaat, jotka on alun perin kotoisin Englannista vuodelta I 850. Kun muut skulaa mitä osaa, skulaa Spede mitä haluaa. Pullan työhuoneelta ja on sillä baanalla pysynyt. Jokainen duuni on ammattitaidon koetinkivi, mutta myös palkinto. vain muutamia mainitakseni. SKEIDAi\ALTA UUSINTÄUÄ Entisöinnin vaativimpia duunivaiheita on kaivaa vuosikymmenien maalin ja lian alta, se alkuperäinen taideteos. Konservatoriossa pianonsoittoa, mutta kun opinnot olisivat vaatineet vakavampaa suhtautumista teoriaan, otti kaveri klabbit alleen ja hittas itsensä pian J. farja oli Säätvtalon vlirahtimestari 1a mutsi kanslisti. SPEDE SKULAA MITÄ HALUAA Speden asuinkurnppani J aanaHeikkinen, on tunnettu kuvaamataiteilija jonka luomuksia on ollut nähtävillä useissa näyttelyissä ja heidän yhteisellä työhuoneellaan Nummella. Ateneumin julkisivun dekoraatiot ja lattialaatat. Y$*tu&ffig äts& Kip sidekoraatio iden duunaaminen ei ole kipsin roiskimista seinille, Yaan taideteosten entisöintiä ja tarkkaa sellaista. Yhteiseloa kesti tällä rupeamalla neljä vuotta. 6f Mercurius ottaa vielä lukua pahvilla. jonka kädenjälki näkyy lukuisissa vanhoissa arvostetuissa kohteissa ympäri Stadia. Kaikki pitäis saada heti valmiiksi. Piano, sen enempää kuin soittotaitokaan eivät toki ole jääneet pölyttymään. Tässä duunissa se ei futaa. Speden isoisä oli b-v_ugaamassa Säät1,taloa. -..}F--.e ffi#*='a# -*M ]. j oita hän on ollut duunaamassa. Aleksi 15. Silmää, korvaa ja stärää handua kun tarteelle on. Entisöinti Athene Oy:n vuonna 1990. Mutta vielä tuli tarve palata neljäntoista vuoden yrittämisen jälkeen vanhan mestarin työhuoneeseen vuonna 2004. Junnuilla ei tunnu olevan kestävyyttä, nöyryyttä ja halua tähän vaativaan ammattiin. Nyt mennään vauhdilla jo kolmatta vuotta Athenen siivin ja tilauskirj assa on merkintöjä pariks vuodeksi eteenpäin. Oikotietä lopputulokseen ei ole, vaan tuntien tarkkaa kaivamista, putsaamista, paikkaamista ja hiomista vaativaesine on lopulta valmis muotitettavaksi. ?. DEKORAATIOITA MONEEN TARPEESEEN Kyselen Spedeltä joitain tunnetuimpia kohteita. Pariskunnalla on yhteisen alan lisäksi pari yhteistä pikkukundia, jotka saavat kadehdittavasti varttua kipsinpölyisen taiteen ihnapiirissä. Mestari Pulla goisas ajasta ikuisuuteen vuonna 2001 ja Spede jatkoi vielä vuoden yrityksessä. Koitti aika palata takaisin itsenäiseks yrittäjäksi. Spede on o11ut kolrnannessa polvessa duunissa Säätytalossa Ja saanut entisöidä vanhernpiensa duunimestaan useita upeita dekoraatioita. Speden maine luotettavana alan o saaj ana takaa duuni en jatkumisen. 13 Spede opiskeli aikoinaan pari vuotta mm. Kliffa yhteensattuma. Näin vanhan kolhiutuneen esineen avulla synnytetään uusi elämä tulevien vuosikymmenien kulutettavaksi. Spede bamlaa surullisten kulmiensa alta, että amrnattiylpeys on nykyään katoava luonnonvara. Spede on rnvös rnr"rusikko sielultaar-r. MENESTYSTÄ ATHENEN SII\/IN Spede perusti ornan entisöintialan yrityksen. Yhdessä huoneessa oli muotteja venttaamassa valua ja muutamia valmiita figureja, mm. Korn'akuulopianisti -kuten itse asian ilmaisee. Kun Spede aioittaa uuden kohteen, dallaa hän ensin tsilarin luokse, koska joka talossa tsilari on se tärkein tyyppi, jonka hallussa on talon kikatja nykiat. Jorma Pullan opissa, vuosien vanella koulittu, amrnattitaidostaan ylpeä osaaja. Suomi-Salaman talon kipsikoristeet, joista yhtä Hillin Harryn stärät handut kärsivällisesti j ynssäili. jenkkisuunnittelijan Josepf Farcus'n suunnittelemat Roval Caribbean Cruises risteilijöiden näyttär ät kipsidekoraatiot yli kymnreneen botskiin
Harjasimme vaatterta kivien päållå jatulos taisi olla aika kehno. Maire kertoo seuraavan osoitteen olleen Neljäs linja 5. Tyttö oli seissyt pihalla neuvottomana, kun äitiä vietiin ja näin hän jäi kahden isänsä kanssa. Kun pojat saattoivat heitä kotiportille, sain aina oppitunnin jäähyväisineen ja pussailuineen. Toisinaan innostuimme pesemään pihalla pyykkiä. -Meillä oli sellainenkin leikki, että kaikki vaatteet oli heitettävä pois ja sitten tutkimme toisiamme. raitiovaunuja edeltäneet omnibussit, jotka olivat ensin hevosten vetämiä ja sittemmin sähkö11ä toimivia. Matala kaappi teki myös pöydän virkaa ja kalustoa täydensi kolme tuoliaÄiti mU vielä silloin töissä Valveen TSILARI zNA _:si5+ei+g:;:: . Hoidossa käytettiin kotikonsteja. Munkkiniemessä asuva Maire on virkeä ja tomera ihminen, joka edelleenkin 97vuotiaana seuraa jatkuvasti taoahtumia .. Kun nämä teini-ikäiset tytöt lähtivät asemalle poikia tapaamaan, seurasin heitä kuin hai laivaa. Meillä lapsilla oli ikioma namusetäkin. Kun Maire oli kolmivuotias, hänen kaksi sisartaan kuolivat kolmen viikon välein. Keuhkotaudin eteneminen kaatoi hänet kuitenkin usein kuumeisena sänkyyn. 14 KARI VARVIKKO Tsilari julkaisee kahdessä eri osassa Maire Lindqvistin Stadin muisteloita lapsuusja nuoruusvuosilta. Eräänä päivänä tuli sitten muutto eteen ja parhaat huonekalut ilmeisestikin myytiin. Äitini yski entistä enemmdn ja isäni, joka oli viilarina Siltasaaren tehtaalla, rokulipäivät lisääntyivät. Joku miesasiakas oli tarjonnutne. Kotona tästä ei kylläkään saanut hiiskua sanaakaan. -Laulelin kovasti junamatkalla Petäjävedelle. kenkätehtaaIIa, joka oli nykyisen ympyrätalon paikalla. .'....1. Hän lämmitteli vartijan koppiaan kamiinalla j a houkutteli pikkutyttöj ä karkilla syliinsä. Kans alai s so d an alkaan hän asui Fleminginkatu 1O:ssä, jossa asuntona oli pieni hellahuone. Siellä he asuivat noin 12 neliön pesutuvassa. Silloin työläiskodeissa oli tapana viedä panttilainaamoon vdhistä tav ar otsta arvokkaimmat.. Viereisellä tontilla rakennettiin ja tontin vartllaDIN MAIRE $re Lindqvist, 97 -vuotias linjojen kasvatti muistelee na oli vanhempi mies. Ei siihen arkaan koulussa annettu sukupuolivalistusta, mutta ky11ä luonto tikanpojan puuhun ajoi. Helsingissä varttunut Maire kertoo viettäneensä värikkään elämän Pitkänsillan molemmin puolin. Keittolautanen maksoi 1,25 penniä. Isommat tytöt määräsivät tahdin ja pienempien oli toteltava heitä. Vaarini hakkasi r,uohille ja kileille oksista kerppoja ja minä olin kuulemma pessyt sikaa kalliolla ja sanonut, että pesen munat kanssa. -Aloittaessani koulunkäyntini Kallion kansakoulussa, alkoi perheemme alamäki. Sain aina välillä isältäni rahaa, että saatoin mennä syömään Hakaniemen hallin kyljessä olevaan ruokalaan. Hän teki rottinkitöitä ja pihan tytöt kävivät myymässä tuotteita ovelta ovelle. Maire kävi silloin tällöin vanhempiensa kanssa Petäjävedellä tervehtimässä äidin isää ja enoa,jotka asuttivat äidin syntymätilaa. Fe mton pe nni ä pyydystää, a h n a sta y hti öt ä tyy d yttä ä.' Toinen laulu oli: "Jim jam jassaa, kilikilimassaa, jim jam juu, jim jam juu. Maire muistaa kansalaissodasta vain sen, että Kallion kirjaston kupeella ammuttiin ja äiti komensi hänet lattialle pitkäkseen. Kun lehmät huudettiin illalla kotiin, äiti nousi kivelle ja kailotti kovalla äänellä: "Tsee lehmä tsee, Mansikki, Muurikki, Heluna tsee!" ja pian koko katras löntysteli metsän reunasta. Hain Hakaniemen apteekista tervavettä ja itselleni sain koulusta pahanmakuista kalanmaksaöljyä. Luonto opetti tikanpojan puuhun Tavaralle oli määrätty hinnat, mutta tytöt ottivat niistä jonkun markan enemmän ja ostivat kaikenlaista hyvää ylimääräisellä rahalla. -Sokeria ei saanut ostaa, joten kahvin kanssa saimme kovia purkkikaramelleja,, j otka maksoivat viisi penniä kappale. Sairaankulj etus aj oneuvona oli kahden hevosen vetämä vaunu, jossa oli markiisikuomu. llla, illa djaavaa, illa djaava malamoi." Elettiin vuotta 1924, kun Mairen äiti joutui joskus keväällä sairaalaan. Miehellä ei ollut lainkaan jalkateriä,, mutta hån oli käsistään kätevä. Ei hän kuitenkaan taputtelua pidemmälle mennyt. Kerran syödessäni tarloilija toi minulle yhmåaraisen maitolasin ja voileipiä. Isommat tytöt määräsivät tahdin 19I0-20-luvuilla linjojen kortteleissa asui vain työläisperheitä ja kun vanhemmat olivat töissä, lasten oli päivät pitkät itse huolehdittava itsestään. Aiheena oli mm. Minä olin heidän'pikkusiskonsa' ja ihmiset säälivät ja pyysivät joskus sisälle syömään, kun tytöt kertoivat perheestäni nyyhkytarinoita. Työmies tänpäiväinen! Maire kertoo, että kun rahapula yllätti, se oli yleensä maanantaina. ympan llaan. Mairen naapuritalossa asui Pitkäsen perhe; isä, äiti ja kaksi lasta sekä sukulaismies Manu. Kämppää lämmitti pieni kamiina, jonka pääIlä saattoi olla yksi kattila kerrallaan. -Talossa oli Hurja niminen hevonen, vuohia, pikku kilejä, sika sekä muutama lehmä. "Omnibussit meillä on oivat, aamusta alkaen kellotsoivat. Huoneeseen mahtui vain yksi rautasänky, jossa kaikki kolme nukkuivat; keuhkotautinen äiti, humalainen isä ja tytår
Seisoimme jonossa Ja ensimmäiseksi hiukset kammattiin täikammalla. Sautski tllgt, I r uKc4 ,#\' s aletarioukiiinl .[S ettöt frosaa letariouk"siin! L.3d q ": l| E'ffi.K*.fäffif "muNapÄÄT porruILEE" Fr;. Ennen siirlolaan lähtöään hän kävi hyvästelemässä i\,larian sairaalassa äiti ään. Kluuvikadulla stoppareita ja buleja betonisia kukkaruukkuja oli niin tiheesti rinnakkain ja peräkkäin, että mun kokoinen jäbä ei mahtunut kryssaamallakaan läpi stoppariskönen vaan mun oli sinksattava gartsan bilikoidenkin käyttämälle osuudelle. he huusivat: " Scihkösanome -jcirtrtäci! " Köyhät lapset. stikaavat standynsa mihin tahtovat. Hikeentynein meistä kolmesta oli jo omin handuin siirtämässä stoppareita veks, mutta se olis ehkä ollut "omavaltaista toisen omaisuuteen puuttumista" plitikoineen, joten me jäätiin vain kiroilemaan. Niin pääsi Mairekin. joilla ei ollut kesäpaikkaa, pääsivät Kallion kansakoulusta kesäsiirtolaan. Kluuvikatu ja Aleksin muut hörnet on vissiin pahinta seutua, mutta kyllä muuallakin esiintyy samaa dorkaa stoppareiden sijoittelua, olipa kyse Stadista tai landella Espoosta ja Vantaasta. Pykälien mukaan standyja ei saa panna yli trotuaarin puolivälin, mutta se on vain teoriaa. Kun Maire oli ollut siirtolassa kaksi viikkoa, hän sai tädiltään kiqeen, jossa tåmå ilmoitti äidin kuolleen. Hakaniemen liepeillä lehdenmyyjät huusivat kaduilla:'Työnties tcirtpc)ivciinen!" ja jos tapahtui jotain tärkeää. Niillä kai on tutkimuksia joiden mukaan infoa on stikattava perille ku ledufemmalla päin näköä tai panemalla jengi trikaamaan aletarjouksiin ja muihin reklaameihin. No, nyt on kehissä nyyat mainosduunarit. Entisenä mainosduunarina rupesin funtsaan, mitä hyötyä stoppareiden asettaja saa mölöydestään. Päin vastoin. Leppänen) tyttärensä Mairen kanssa. TSilLARN gf,fi$ Pois ne haettiin lauantarna,kun oli tilipäivä. Seuraavassa numerossa kerromme miten se jatkui toisella puolella kaupunkia, Vuorimiehenkadulla. Trotuaarit olivat sikinsokin täynnä stoppareita eli standyja eli siirrettäviä reklaamitelineitä. Arvata saattaa, mikä tuska äidilläni oli ollut, kun hänen oli pakko jättää lapsensa tuuliajolle. Vaikka kyseessä on kävelygartsa niin siihenkin on selvästi duunattu merkit rajaamaan pelkästään dallaajille varattu osuus. Stikkaanpa pubissa kovaan ääneen strubaa vielä mun kamu-jen ki kanssa veetutukseni syystä. Melkein kaikilla lapsilla kun oli täitä päässä. Silti hotlat, pizzeriat, borkalat, raflat, budjut, galleriat jne. Sie/lä an kliffasti lämmitetgjä gartsoja, bilikoita ei tartte väistellä ja on iisiä dallata. Vi irneisen kerran. -Alkoholisoituneesta isästäni ei ollut huoltajakseni. Ja skeidat, ei ole. Hilja Emilia Murto (o.s. Mä en usko, että kolattuaan ittensä siihen kukaan olis enää mainostavalle budjulle potentiaali asiakas. Kumminki yhtenä päivänä steppasin ydinkeskusfassa Skaffalta Espalle. -Kun tulin siirtolaan, edessä oli täisauna. Ei paljon lohduta, että monessa mestassa on matalat tröskelit ja loivat luiskat kun niiden luo on stoppareiden takia melkeen mahdotonta päästä. Joku voi nyt bamlata, että tää on dorkaa vain stadilaiselle marginaalijengille. Meistä vain mini pysty puikkaan stoppareiden välistä. Paitsi ettei ole. Näin päättyi Mairen lapsuus linjoilla. 15 kiigaa efees ku dal laat stadilla Mä oon sen verran klesa vanha starbu, että mä oon huono dallaaja. Sitten pään ympäri kierrettiin kangas, joka oli kastettu Sapatilla etikalla. Ainakin mä kierrän veetuuntuneena ne sekä mainostajan kaukaa. Ja nappaan toisenki bissen et mä taas rauhotun. Rikki raavittu iho kirveli, kun rynnättiin saunaan. Me muut jouduttiin rundaamaaan ne ajoradan kautta. Mä en oo sokee tai pyörätuolilla skuffaileva, mutta plösöhkönä kundina mullakin oli vaikeuksia. Ainakin mun aikana niiden piti herättää dallaajan mielenkiinto luovuudella eikä seinään pysäyttävänä esteenä. Mun mekessä oli kaks kamua, joista yks magan kohdalta medium ja toinen mini. Vaatteet pestiin kiehuvassa pyykkipadassa
09-6154 0217, 045657 1383, s-posti: j uha. YS$tu&ffiH &li* gl Sain koottua tunnistusryhmään ikänsä ja tietämyksensä puolesta sopivan viiden herran ryhmän, osa "elokuva-entusiastej a", j otka vielä muistivat "hulluina vuosina" Helsingissä säälittå puretuista (tuhottiin enemmän kuin slobot terroripomrnituksissa sotien aikana) taloista j otain. ffit L LL ! ,I r^t-, #,äLt Lr a[ Lro ti Lr L ai s L'[ L etl-at Taustua kuvauspuikkojen tunnistuksesta Yhdistyksemme lehden Tsilarin lukijamäärä on kasvanut kovasti parin viime vuoden aikana. Filmiä on kuvattu pitkät pätkät myös Porvoossa mutta nyt keskitytään Stadiin. Filmin tuottaja oli Oy Suomen Filmiteollisuus / T. Syyskesä11ä 2007 SEA:n erikoistutkija Juha Seitajärvi otti yhteyttä pj. Tunnistettuasi paikan, ota yhteyttä Juha Seitajärvi puh. Elokuvasta kysytään kahta kuvaa, jotka ovat otetut samasta paikasta hieman eri kulmista. Tunnistusryhmän tarkoitus on täydentää "Suomen Kan s al 1 i s filmo gr afraa" näillä tiedoilla, jotka ovat kulttuurihistorialli sesti erittäin merkittäviä myös Helsingin historian kannalta. arno. Elokuvan päärooleissa esiintyivät näyttelij ät: Sirkka Sip il ä (hammas lcici. Tärkeätä oli muistaa myös viime sotiemme pommituksissa tuhoutuneita taloj a. Edellisestä tunnistuspyynnöstä on kulunut jo yli vuosi, joten lienee paikallaan aluksi valottaa jatkona tulevan töherryksen taustoja. soi s alo @pp .inet. s eitaj arv r@kav a. fi . fi. "Vaikeissa tapauksissa" olemme kääntyneet Tsilarin lukr.loiden puoleen viisi kertaa -eikä aina turhaan. J. Pj kehotti Seitajärveä kääntymään allekirjoittaneen puoleen. Hän kääntyi puoleeni ongelmineen, jotka olivat mm: vanhojen kotimaisten elokuvien käsikirjoitukset olivat usein hyvin ylimalkaisia, niistä puuttuivat tarkat maininnat kuvauspaikoista. Sovittiin, ettå kyselen jäsentemme halukkuutta osallistua mielenkiintoiseen j a hauskaankin "duuniin", jossa kokoonnutaan SEAn tiloihin katsomaan elokuvia ja tunnistamaan paikkoja. Liemolaan ja kysyi: "Löytyisikö Stadin Slangi ry:stä Hel singis sä kuvattuj en vanhojen kotimaisten elokuvien kuvauspaikkoj en tunnistamisesta kiinnostuneita jäseniä. Poikamies-pappa Tällä kertaa käännytään lukijoiden puoleen elokuvan "POIKAMIES-PAPPA" paikkojen tunnistuksessa. Tunnistukset kiqaa ylös SEAn edustaja. Tähän mennessä on tunnistettu 1ähes kolmenkymmenen elokuvan kohteet. Kansallisessa audiovisuaalisessa arkistossa (KAVA) on usean vuoden ajan kartoitettu vanhojen kotimaisten elokuvien kuvauspaikkoja. Tunnistuksen voi ilmoittaa myös allekirjoittaneelle s-posti. Arkisto oli vuoteen 2008 asti nimeltään Suomen elokuva-arkisto (SEA). Elokuva kuvattiin kevääIlä ja alkukesällä 1941. Särkkä. Sen ohjasi Orvo Saarikivi, käsikirjoitus oli Nisse Hirnin ja kuvaukset hoiti Armas Hirvonen. Osoite: KAVA lJuha Seitajärvi, PL 16, 00501 Helsinki
Jos testamenttia ei 1öydy perintö menee siinäkin tapauksessa Kompuroille. Uno Wicl;strörtt (Tuorttcu'i Hoikcrro), Siirz ^lrtgerkoski (ntorruttct Kontptu'cr), Laila Rihte (Tttttlro Kornpura), Lecr Ri/tte (Jttulia Kompttrct). Paikalla oli 41jäsentä. Ja tietysti tokat Snygeimmät joulubiisit Paavalin tsyrkassa, Molemmissa oli väkeä kuin Hagiksen Tortsilla takavuosien vappuina. Lasse teeskentelee hirveätä hammassarkya ja pääsee jonon ohi vastaanotolle. Pari vihitään pikaisesti maistraatissa mutta paperia ei vieläkään ole löytynyt. Toimintakertomus oli aika longa, koska StadinSlangilla oli ollut viime vuonna paljon kaikenlaista snygii vipinää Pippaloihin oli osallistunut aika lailla jäsenkuntaa. S nygei m mät jou I u bi isit tartti sjungaa oikein kahdessa erässä, eikä silloinkaan kaikki kai taaskaan mahtunut sisään. Lasse ja Jopi ryhtyvät jäljittämään tauluja kehystysliikkeen juoksupojan muistilistan perusteella. Sielläkään olevasta taulusta ei löydy paperia. Sieltä löytyy yksi taulu. Yhdistyksen taloudellinen asema on siten edelleen snygi ja tase on yli60 000 plussalla, Eisiis syytä huoleen, eitietoakaan mistään supistuksista saatikonkasta. Bamlausta johti rautaisesti Reino Riutta ja sihteerinä toimi ammattitaitoisesti toimistonhoitaja llmari Jokinen Pöytiksen tsekkaajiksi ja ääntenlaskijoiksi valittiin Pentti Friman ja Martti lnkinen Möötti oli laillinen ja päätösvaltainen, eikä esitysprujuunkaan tehty bytskauksia. Tsilari ilmestyi kuusi kertaa, Neljässä numerossa oli40 si vua ja kahdessa 48, Painosmäärä oli keskimäärin 3 500 per numero. Taas palataan Helsinkiin. Taulu.lahti jatkuu edelleen, kaverukset j a "Nappe" joutuvat Porvooseen menevään lair-aan ja nukahtavat sinne. Aika paattyy tasan 12:00. Elokuva on hauska sen ajan huumorilla höystetty kohellus, joka sopi mainiosti silloisiin vaikeisiin aikoihin. Arska Soisalo Lähteet: Suomen Kansallisfimografra 2 ja oma knubura Valokuvat: Oy Suomen Fihniteollisuus . Porvoossa olevassa hotellissa he törrnäävät hamrnaslääkäriin, j onka isä omistaa hotellin. Meita oli viime vuoden lopussa 2 980, joka oli 296 jäsenIä, 11 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lasse kosii Marja Teraa 1a saa myönteisen vastauksen. Tuornarin toimiston kello näyttää jo viisi minuuttia yli kahtatoista mutta sitten kr"ruluu Yleisradion aikamerkki, josta selviää kellon olleen edel lä vi isi minuuttia. Heinäkuussa se on kiinni. Sodan vuoksi kirje on viipynyt matkalla niin kauan, että arkaaonjäljel1ä enää seitsemän päivää. Stadin Friiduksi lakitettiin Stadin synttärinä 12.06.2009 kirjailija )a journalisti Maarit Niiniluoto Stadin Kundiksi lakitettiin oikeustieteen tohtori PenttiArajärvi Sit päätettiin tilinpäätöksen vahvistamisesta )a annettiin vastuuvapaus hallitukselle sekä muille tilivelvollisille vuodelta 2009, Sen jälkeen käytiin vilkas bamlaus kaikesta mahdol lisesta, mika vaanliittyi Stadin Slangiin Ja sen toimintaan, Jengillä tuntui olevan aika tavalla mielipiteitä molemmista. Lasse rikkoo sen, mutta sen sisältä ei löytynyt testarnenttia. aika alkaa käydä vähiin. Lyhyesti elokuvan sistillöstti: Taiteilija Lasse Kimalainen ahertaa syysnäyttelyään varten. Päätoimittajana oli Heikki Laurell. Aikaa on enää jäljellä minuutti, "Nappe" leikkii yhdellä taululla, se rikkoutuu ja sieltä löytyy paperi vihdoin. Lopuksi dokattiin borkat ja snobattiin letikettä Eki. Perintöön liittyy kolme ehtoa: r'akituinen työ, avioliitto ja lapsi perillisenä, muuten perintö rnenee tädin veljelle opettaja Kompuralle ja hänen perheelleen. Byroo on auki tiistaisin ja torstaisin kello 14 00-18 00. Numerot 1-2 I 2009 taittoi Tuomas Aho ja numerot 3-6/2009 "OlliBull" Anikari. Redujen ja muiden häppeninkien osanottomaksut peittivät niiden kulut. Opettaja Kompuran perhe pitää perintöä jo varmana itselleen, koska Jopi on hukannut testamentin kehystämiensä taulujen sisään. Viime vuoden tilikauden tulos olikin 828,73 euroa ylijäämäinen. joita lny) sitten eteenpäin kahviloihin y'ms. Yffi#tu&ffi$ ffi€ ffi kciri Marja Terci), Leo Lcihteenmciki (taiteil i.1 a Lasse Kimalainen), Joel Rinne (Jopi, taiteili jo Lassen ystcivci), Seppo Ellenberg (Nupct/eort, " l{appe " }roikttvctttt'e ) , Toppo Elortperti (liycu'i Terci, ltot c I I i trortr i.t I tr.j u ). Yhdistyksen kotisivuja pidettiin osoitteessa: www stadinslangi.fi. Käyntejä oli yhteensä 23 561, kuukausittain 1 963 ja päivittäin 65, Aika glaidusti siis. Juoni jatkuu tästä edelleen niin. Hänen ystävänsä j a asuinkumppaninsa Jopi kehystää hengenpitimikseen filmitähtien valokuvia. Yksi tauluista oli myyty hammaslääkäri Marja Terälle. että kaverukset käyvät orpokodista adoptoinrassa pienen pojan "Nappen". Painatuskulut sen sijaan ylittivät budjetin, mutta se ei johtunut Tsilarista, jonka painatus tuli aiempaa halvemmaksi. Sivuja päivitti EskoArajärvi. Såå;å r:t* r:t ;*åräå åt #ffi vt* *s å k* kq:u s ä3.#3"ä*1 * k*E** -$ S.**-ä#.*# F€*r*taffi ffi ; * *äek*r:åaåaå*å $a 17 Stadin Slangi Ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidettiin tiistaina 23.03.2010 kello 18.00-20 00 Hermannin Diakoniatalolla. Eyultl Terho (pappa Herbert Korttpura, opettctlu). Rahattomat ja nälkäiset kurnppanukset ilahtuvat, kun tuomari Haikara saapuu ilmoittamaan, että Lassen Australiaan muuttanut rikas Ernilia-täti on kuollut ja jättänyt hänelle miljoonaperinnön. Lassella on vuosi arkaa tayttaa testamentin ehdot. Hammaslääkäri suuttuu mutta Lasse rakastuu häneen. Lisäksi "Häppis" järkkäs ekat Snadit joulutreffit Hagiksen Hallissa. Tapahtumatoimikunta eli "l-iäppis" oli ollu erityisen aktiivinen, Se järkkäsi muun muassa kuudet Slangitreffit, kolmet jorot, kaksi uusien jäsenten iltaa, Sporarundin HKL:n kanssa, kahdet Hagiksen tortsibailut, kaksi risteilyä )a redun Turkhaudan kesäteatteriin tsiigaan Simpautlajaa. Tilinpäätös osoitti, että jäsenmaksut Ja liittymismaksut ylittivät budjetin
Alä koske mun ukkooni, niin konduktööri kun oot olevinaskin!. Ej träng av Anders mer ia Pänga låna, då kom rej ger mej hundra mark i mäna. 18 TStf,-ARt ?/{ & Spårvagnsko nduktören (teksti G. Man tränger och va pä vagnin sä längi, tills man känner grelorna. si dä ia va toko dären liten lurvel och snoro ännu rann u'ndi nesa, si då drömd ia rei, att ia va sp årv ag n sko n d u ktö r, och När som te sta'n ja kom de va nån fargin som börga kalla mei te Sibbovargin. Dom gett mej rock me toko blanka knappar, si gammel rockin, den va full me lappar. skrivas mvös'Sakiläisen laulun', tsennaatte vissiin: "Täs näätte sakilaisen, noita Sörkan sälliä..." Mikko Seppälä Kondahtööi: Herra Jesus! Naispoliisil Rouva.' Kattos .noita kuvatuksia" kun jo pantu naisia raitiotiellekin, toisten miehiä viettelem,iiån. När ja blir förar ger dom extra pängar; då ska i Sibbo ja ha gård och drängar. Nu kan ja räkn mei ocksä te de fina, dä ej mer ja tränger vakta svina. (puhuen) Jo, si nu sku ia rei va förar, men si man tränger ha toko där praktik te Kun dköt dom där maskinerna. Vi göi allti pä toko vise (gör honhör), då vi råkar te si varann. Nu kan ni skymf, men inte kan ni läsa; så tänkte ja, och gav'an undi nesa. (ouhuen) Jo. Nu ä ja konduktör på Sörnäs släPi, men de dunkar håkins på de skräPi. Friidui alettii 10-luvul pestaa soorakonnareiks mikä oli monien mielest outoo. När ja blir förar, ska ni och få höra hur som man tränger sähkövagnin föra. När ia var förari Sibbo på de tåqi, som dom brukar kall te elvans tågi, och fördö flakun i siu ar, så ble man ganska vaner. (ouhuen) Si man känner nu rei nästan alla postilioner i 'itan, och poliserna mä. Niniimerkki G. Siit sopi repii huumorii, niinku näis OIa Foqelberqin kirvis Kurikka-lehdes 1917 Tuulisoää-lehäen numerossa 39-41 vuonna 1916 iulfaistiin tää sipoolaist naiskonnaria kuvaåva kupletti. B., sävel: Far min salig var en skeppare) I väran Sibbo si där så ä ia födder. Dpm sär, att man kan rigler fartin, och si te sätt på nian och va dom sär, si de ä sliPstenar. Ej träng ja mer på dyngoflakun åka, se'n spåruagnskonduktör te bli ia råka. och si farsan, han ä rei nu dödder. B. Man tränger int mer lyft på schatpkan, som då man bodd i Sibbo
TSILARI 2I1O Wotkins 'l v. Oikean puoleinen reklaamion samoin vuodeltal950. 19 BIOTONE Tunnettu lööke ylirosittuneelle hermostolle. Meniskö moinen linimentti läpi doping testissä. Vohvistovq toipilosoikoino. GÅMLÅT ANONSSIT Vasemman puoleinen reklaami on vuodelta 1 950. foka mdirtuukin rinapille KAI{Vl OY. Kameran takaa tsiigaili lnkkari ffi Smaagaa tsiegaa, j*i! l se on sutaa 4*s= i'iytä;ffiää'. Kiitos, Wotkinsit. Cutaa tsieguraa oli vildesti ja sitä oli skruudaamassa Stadin Slangin kundit: Frimanin Pena, lnkisen Masa ja lnkkari. Miltäköhän OKA sinappi maistuis Votkinin tsieguran kanssa. GAMTAT ÅNONSSIT. Mitähän kamaa putelit on sisältäneet. Veijo Votkinin tehtaanmyymälän 10 -vuotis tsieguratapahtumaa vietettiin 30.1.2O1O myymälän edustalla, Asmo Votkinin isännöimänä. it 1'{ *MuNapÄÄTPoriu,rr.,' ''l I SAMLÄT ÅNONSSIT
.:J"i* 1 Y *_!i_+<:"-b, *#& "Pohjolan leopardi" Bruno Ahlberg antaa kyytiä Leskiselle,. Soli eka kerta ku härmäläinen finnas boksaukses olympiamitskun. Geebee finnas Euroopan mestatuuden ja nousi Jenkeis knekkaajien Ringin listalla maailmanmestari Joe Louisin toiseks haastajaks ja Brynkka finnas 1932 Los Angelesin olympiakisois pronssii. Gee Bee. Brynkka uhkas antaa niille hudaa ja Ilmari sit keräs niilt smörgartt ja sit ne meni skutsiin skruudaane. Ahlbergien jengi tuntu muuteski olevan Valkassa pihapiirin silmätikku. Ja ollu mitää proobuskaa ja siit tuli Leif Wagerin gremniin Brynkka sai luffaa hama. Skoiles Brynkka oli aika vilde kundi eikä sen maikat oikee diggannu siit. Ilmari oli Ilmari Hustich ja siit tuli myöhemmin proffa, akateemikko ja ministeri, et siin niinku Brynkan muskelit ja Ilmarin kunbbi duunas hedelmä11ist yhteis',4 * +": Brynkka Ahlberg, aito stadin ja Valkan kundi födas Espoon kartanos 1911 huhtikuus. Sen verran väittees oli perääki, et Hugon broidi tai serkku oli punakaartilanen ja sai luffata haneen ainaMoskovaan saakka. Yhen Ilmarin kans ne verotti bontsareitte skidien eväit. Valkka ja Heruli oli duunareitten kaupungino sii ja duunareil o aina ollu snadisti fyrkkaa. Sen fatsi oli kartanon duuneis jonkinlaisena puutarhurina ja talkkarina. Soli kuiajan skragas niitte maikteski aika suhdanneherkkojen kans. Sen maikaks kää duunii, ku skoudet tuli tuli yks Hemming, jonka aina jaagaa sitä, ku sil ei tytår oli Eva Hemming. min Geebee, oli buli ja kömpelö kundi, jolle kaikki Brynkka lankkas kaiffarit anto hudaamennen tsengoi assalla tullen. työtä. Vaik Guni oli buli ja Brynkal oli snadi lodju, stydi, niin soli kans snadisti jos sil oli tsengalankkii ja niinkukesyjanyyhky' snadi borsta ja se meni sen Brynkka oli 10vuotiaalodjun kans assalle ja rupes na menny bokraamaan Helsnadist maksust lankkaa singin Jyryyn, ku kaikki Ahlbergit oli stydei brotaajli tai knekk aajli. Guni, myöhemkaikisthyviikavereit. Niit oli faija Hugo ja perheen mutsi Venla ja kolme broidii, Ossi, Bruno eli Brynkka ja Runar ja yks systeri, Svea. Joku naapurin mutsi haukku Hugon ja Venlan jälkikasvuu punakaarlilaisten kakaroiks. kus myöhemmin helsaamas Brynkan paras kaiffari sen maikkaa ja treffas sillo Valkas oli kuiteski Gunnar myös Evan ja niist tuli Bärlund. Siit se sai ka flyttas skolee, ku se koko skäftisti tienestii. Niinpä sit Gunist e li Geebeest eli Gunnar Bärglundist ja Brynkast eli Bruno Ahbergist tuli Härmän j a oikeestaan koko maailman parhait bokraajii. Brynkka sai myös Gunin Jyryn salille, jossa sitä opetettiin bokraamaan ja sit ku soli snadisti oppinu boksaa ja kundit taas tuli antaa sille hudaa, niin se bankkas koko jengin solmuun eikä nää kaiffarit sen jälkeen vogannu tulla lähellekään Y' Gunii, vaan ne jostain karlsan toiselt puolelt rnoikkas sitä kunnioittavasti. Brynkka kävi kans josnee minkäkintuistehti. ffiffiWffirekkm &Preffifuffiilffi* Wm$kmrru kuxrod$ Ermäå mmruåmrm$åm dmåj L,ä ffisT Ahlbergit oli köyhii ku kirkon rotat kuten oikeestaan kaikki Valkas budjanneet. Myöhemmin Brynkstarbujen tsengoi. Sit koko Ahlbergien jengi flyttas Valkkaan Paavalin tsyrkan kulmille