VUOSIKERTA. il ff q\ ry ry g wffi ry ffi{ R*ffiW i I i : lr I .i,.: l:, l I i Stadin Slangi 13
Nyt taas voi tsiikaa vastakkaista sukupuolta vähän pilke silmäkulmassa jor se nykyisenä ahdisteluaikana vaan on mahdollista ilman pelkoa linnareissusta. . Toteutus tulee tapahtumaan kaukana tulevaisuudessa. _ Aur inko i s ia kev ätp öiv i ö ikille! Heka L. iullemistaval<så tark*itettu sähköisasså gnuodossa: fdmksåmåpåtr*r.ss kaksi !luskma ! Tcåst'ritukssn osoite eR: Stadin Slangi ryo Tsilarin t*imitus h{äm'reemtås &7, S*55tr hleIsån!<i Såihkmp*sti: tsålari@stad insNa ngi -få Seuraava RumerCI ilmestyy kesåkuussa 9008 ja såihen tarkoitettu aineista tulee ol!a tcirnituksassa '!.6.90S8 mennesså" Lehden nimi Tsilari turlee sano$sta "ti$l säljayen", joka tankoitt! lehteä, säirkösansrylaä, jonka yhden kappalean rnyyntitulon sai rnyyjä pitää itsallååån. Tlrnneliyhteyrta Helsingin )a Tallinnan välille alettiin puuhata tosimielellä. |os aina tyytry kaikkeen tuttuun, r'anhaan ja turr-alliseen, alkaa kalkkeutua. Tunnelia ei kuitenkaan vielä kairata. 0400 -415 156 Liemola 050-585 8985 Påätoimittaja Stadin Slangi Heikki Laurell tf:tl pj. Heidän selättämisekseen tarvitaan tuhansia palavereita ja neuvotteluja. |otain asiaa sentään ilmeni. Alkukevään puheenaiheena oli tekstiviestittelevä ministeri, eroava ex-ministeri, jäihin pudonnut ex-ministerin ex-mies ja ties mitä muuta. Reissu Tallinnaan sujuisi helposti ihan lyhyessä ajassa. 2 YSf;L&ffiH t'& ffiffiilruffiffiil Stadissa 31,03.2008 KevffitmöeUe\Udtrwffiffi @Uöfrm llf evåt on tullut Stadiin. Kun [ååheååit jiiEk*istnvae postia laite mukaan nirnesi ja os*itteesåo vafrkka käyttäisitkin nimimerkkåä. Fogelit ovat palanneet talvilomilta. Ios oikein veikkaa, silloin kirjoitetaan vuosiluvun ensimmäisiksi numeroiksi 202. Sen huomaa lehdistä. Kaupungeista muodostuisi tavallaan kaksoiskaupunki se on asia, joka viehättää eritoten virolaisia. Parasta on kun friidut alkaa kuoriutuun. Pääasia kuitenkin on, että jotain mullistavaa uutta tapahtuu. J[\Snoge on jo sulanut veks. |unayhteys Tallinnaan tiivistäisi kaikella tavalla Stadin ja Tallinnan yhteistä elämää. Stokeen vaan steissillä ja menoksi! Se olisi jopu helpompaa kuin Turussa käynti siis myös fylrsisesti... T[rnneli on mullistava asia sen jälkeen maamme on kiinteässä l.hteydessä Baltiaan paljon nykvistä helpommalla tavalla. Tunneliyhteyden rakentamisella on edessään vielä monta taistoa. . Elämässä tarvitaan uusia haasteita ja asioita. Ympäristöaktiivit keksir,ät taatusti"'j&ain, kauppap oliitikot j otain, vieras maalaisia pelkäär'ät jotain. Se ei ole ihmismielelle 1 .,1 ' +.1 n)'vaKsl. Nyt ne karjuu fönärin ulkopuolella niit et heikkohermoinen ei saa goisattuu. Tunneli olisikin aika vänkä juttu. Valtakunnallisista asioista ei siinä sivussa sitten paljoakaan puhuttu siksi niiden voi olettaa olevan hyvällä tolalla. Tarkemmat tiedot lehden toirnituksesta löydåt sivulta 4" Kaikille Tsilarin lukijoille HYvÅÅ KEVÅTTÄ!. Parasta ofl, että valtakunnassa asiat ovat ilmeisen hyvin. Kauppareissut )a kulttuurinvaihto olisivat todella helppoja. Lasse oaaaaaaaaf a o aaaaa oaa aaa aataa aaaa ffikrävaa Tsilarååm iu$kaisernme !ukijoides"ftnis kirjoituksi* Stadista ja $tadin slangåsta
@ 4 Wffiffifu&ffiffi 1@ruHffiih', *Anmi rfrn *Taliitus 2008 P,arä?nofigil.fi r:ll"Anikari läsen %r' 1 Katriinafuivisto läsett Leo Hakanpää Iäl*eYt fiae$$ [li##la w:,liw,:#"blitrifi,krta.la -:'a! . 044-259 5005 kata.koivisto@gmail.com TSILARIN TOIMITUS Päötoimittaja Heikki Laurell puh. 0-10-506 0954 rarj a.terr,omaa@kolumbus.h TA!.OUDENHOITAJA Kimmo Karvinen puh. fi Katriina Koivisto puh. 0400 -415 156 heikki.laurell@boy.fi TSILARIN TOIMITUSKUNTA Virve Obolgogiani 040-767 4212 Arno Soisalo (0e)-664 eB1 Raija Tervomaa 040-506 0954 Fjalar Åsten 0400-406 780 ISSN 1239-9s23 ILMOITUSMYYNTI Pertti "OlliBull" Anikari puh.0400-400736 o11i@ouibull.fi TAITTO ja SIVUNVALMISTUS Tuomas Aho PAINOPAIKKA Auranen Oy Forssa PFRUSTHTTU 14"9.1995 Yhdistyksen tarkoituksena on Helsingln puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja r.aaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. 050-585 8985 lasse, liemola@liemola.com Varapuheenjohtaja Virve Obolgogiani puh, 040-767 4212 vo@mimino,fi JÄ5TNgT Pertti "OlliBull" Anikari puh. ,if *+.& iffiE* ,:J:, .. 040-505 4s07 pekkjok@hotmail.com Kimmo Karvinen puh.050-5125077 kimmo.karvinen@elisanet. I.IALLITUS Puheenjohtaja Lasse Liemola puh. h tsilari@stadinslangi. '-iffi''ffi*% :} t, d*u**. ilmari.jokrnen@stadinsiansl. 0400400 736 011i@01libu11.Ii iat. \ ' I i -€& '€i*be -J ! .a rya *. 050-512 5077 kimmo.karvinentEelisanet.fi TOIMISTO ja TSILARIN TOIMITUS Hämeentie 67 00ss0 HKI puh. Pekka fokinen ' läsen Ilmari fokinen To imi st o nho it a.j a i a ho it a a my ö s yh tli st 1'k s en j ä sen siht e e r i n .j n sil tt e e r in tehtäv i ä. fi www.stadinslangi.fi TOIMISTC AVOINNA tiistaisirr ja torstaisin klo 14-17 Eilve,Obolgogiani '.Y.,å.iapaheenjohtaja Kimrro Karviqen 'läsen Mn,yrg Raija Tervomaa Iäsen Leo Hakanpää puh. (09)-7741041 toimisto @stadinsla ngi. 0400-605 653 Pekka fokinen puh. h a+t Raija Tervomaa puh
Meidän tapahtumassamme ei mollata tai nolata vaan kannustetaan uusia lahjakkaita taiteilijoita eteenpäin. jonglöörit, klovnit, stand up-koomikot ja muut esiintymiskykyiset, jotka eivät ole vielä päässeet suuren yleisön suosioon. * TSnA,&ffiX Vihreän Oks an oB'. Sfadrn Slanain Vihreällä Oksalla -tilaisuuden kar-sinnat pidetään syks yllä. Lisätietoja Katriina Koivistolta 0'!42595ffi R ir rsi-::r-itti lii1ti+\Es.! s::-ris:i,.i+F: i:!Esi+--\L\!it l*-nn:si:i:is ,i,-11i"i.1t*!r,is:Ilj *istl{${iF i:i + is :I iii ;i.l $ ffiämffiåiWffiäRKRffiåffiffiAMW K#ååkmffiffiffi Lmffiffiffiäffi*mm ä4.m.mm. Stadin Slangi ry jatkaa hyväksi havaittua perinnettä ja antaa uusille kyvyille mahdollisuuden ponnahtaa pinnalle ja tähtihetken stadin stagella. Teltasta on ponnahtanut kansan tietoisuuteen muun muassa Brita Koivunen, fakiiri Kronblom ja Raittisen veljekset. +i = +, iii +s il-! ,n i\ iir :i:l i+ i+ lii li!: sl ii; i$: i€ti iil s--l .n: s -i:: !.: i-s s: .i!i i-:,!: .:iil.EErnii.t*:S =,,, . Vihrean 0ksan perinteet vievät 1950-luvun Linnanmäelle ja sirkustelttaan. Tapahtuma järjestettiin Li n nan mäellä vuosittain, kunnes Peacock-teatteri raken netti i n. Raati val itsee ki i n nostavimmat esi i ntyjät su u reen lopputapahtumaan, joka pidetään Peacock-teatterissa sunnuntaina 1 9.1 0.2008. Lffifue# kE* -€ m,ffiffi rmff$m ffiH*ä*rre ##ffiffiääå. Myös Stadin Slangi ry:n puheenjohtaja Lasse Liemola aloitti laulajan uransa sieltä. D a I I ata a n Ta ka-T ö I i kassa, tsögaillaan gamloi mestoi ja skabataan siitä, kuka hittaa perille ekana. Nyt saat tilaisuuden näyttää kykysi Stadin Slangi ry:n järjestämassä Vihreän 0ksan perinteitä jatkavassa tapahtumassa, Lavalle voivat nousta kaiken ikäiset laulajat, tanssijat, taikurit. Vihreel oksal-gaala on järjestetty vuosina 2006 ja 2007 Savoy-teatterissa TÄNÄ VUONNA TAPAHTIJMA PALAA JUURILLEEN Linnanmäelle. +iiii:. Esiintyjitte vahvistetaan tarkempi aika kaikkien ilmoittautumisten saavuttua. Stadin Slangin taryoama Vihreän Oksan perinteitä jatkava tilaisuus eroaa radikaalisti television kykykilpailuista. I lmoittautumiset osoitteeseen : vi h reaoksa@stad i nslan g i.fi. llmoittautumiset karsintaan viimeistään 1.9.2008. perinteiden hengessä ' uusien kvktiten ponnahdulslä'uta Osaatko fanss ia, laulaa, näytellä, taikoa. ttmottautumiset: ,''"' Stadin Slangin toimisto: p.774 1A41 hi wwwistadinslangi.fi ,:R.:.;itsii.1.r.i, '.11 t";:*:-:-1t*:*1:::i /tt{v''s ,,--:i!;.,,; rr, . TERVETULOA! + ,ti ii n :F. Paras palkinto on hyvä mieli, tilaisuus esiintyä elävän yleisön edessä ja mahdollisuus päästä eteenpäin taiteilijan uralla
Lisäystä oli 9o/o edelliseen vuoteen verrattuna. Stadin Slangi yhdistyksenä on se foorumi, jossa nää muistelot taltioidaan uusille sukupolviile. Kata Koivisto on DJ:nä. "Passar bra", sanoo svedupetteri, jos vaan ilmestyis niit skrivaajii. Aikavälinä ajanjakso vv. Siitä tulee saletisti vielä keräilyharvinaisuus, onhan sitä painettu vain tuhat kappaletta. gsm 050 585 8985 @ NKEN ALKUPALA EWnNATBM P.ENTAUTUA. Tsilari ilmesty viime vuonna viis kertaa. Fjalle hoiti sihteerin hommat. 6 TSIIARI & ffiAJwLAUSpTRTKAN loöppl Vuosikokouksen antia Q langijengi kokoontu vuor.)simiitinkiin heti pääsiäisen jälkeen 25.3.20A8 Kinaporin palvelukeskukseen. Laiffi jatkuu. Tiimin tarvii määritellä yhdistyksen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Kynnys ehkä tuntuu korkeelta nuorille. I Khfaa kevöttä koko jengille. Toimintakertomuksest voitiin todeta, ett jäsenmäärä on jatkanu kasvuaan ja oli vuoden vaihteessa 2547 maksavaa slangilaista. Kulttuurijengi Teron vakiinnuttanu asemanvomaan Raijan johdolla oli sa kerran kuussa tapahtutehnyt upeen duunin. Toukokuun treffit (20.5.) pidetään siellä slangikaraoken merkeiss. Ehkä se edellinen mesta Laulumiesten rufIa oli sittenki kliffampi. Lasse Liemola Bamis Viime vuoden suurin voiTapahtumii ja redui järmanponnistus oli l0-vuotiskättii taas "jokaiselle jotaki" juhlakirjan painaminen ja periaatteella. Sitä pitää meidän jäsen Pirjo Hagelin. kniiga kuuluu jokaisen slangilaisen bibluun. Se on myös hieno lahja slangifaneille. Tää mana, johon näyttää tulevan lasse,lie*nola@liemola.com . Tänä \'uonna saadaa himppeen jo kuus numeroo, joka toinen kuukausi. Tulevaisuuskomitea Vuosikokouksen lopussa bamis ilmoitti asettavansa komitean, jonka duunina on laatii hallitukselle esitys pitkän aikavälin toimintasuunnitelmaks. * El'l KUULLU 6E AVfrfr KCIM,4NNIN { Onneo! Vode Sulander 80v. Vuoskokouksess esitettii myös huoli yhdistyksen tulevaisuudest, ku me gamlat delataa vek. About 70 jäsentä oli tullu antamaan synninpäästöö hallitukselie. lotkut jäsenet ku halus messiin jangsterislangii. Se antaa hallitukselle eväät ja suunnan tuleville vuosille. Lehden sisällöst käytii möötissä vilkast keskusteluu. 2009-2014. Jäsenistöllä on mahis vaikuttaa tulevaan toimintaan vastaamalla seuraavassa Tsilarissa kysymyksiin. enemmän jengii ku juttutupaan mahtuu. Siinä ikähaitarissa ne kiinnostuu stadilaisest perinnekulttuurist ja haluu muistella omaa nuoruuttaan. Saatu palaute pyritään esittelemään slyskokouksessa marraskuussa ja myös Tsilarissa. Slangitreffit julkkari. Mä lohduttelin froogaajaa, et joka päivä stadilaisii täyttää viislymppii, kuuskymppii ja seittemänkymppii. Riutan Reiska veti rutinoituun ja varmaan tyyliin esityslistan mukaiset asiat. 1.1.2009 Stodin Slangi onnittelee!
Runebergillä Porvooseen ja lättähatulla Stadiin Teatteri Piha: nä1teimä Ässärvkmentistä Slangitreffit Tsilari ilmestry SITSKUU I 3.I 6.09. Lalvian matka 20.05. Slangitreffit 24.05. J. Sana kartsalta Kallion tsyrkassa 19.10. Tsöraa lungisti I 8.-2 1.05. TSILARI 7 Gffi ffiil Toimintasuunnitelma ffi 2008 TOUKOKUU 04.05. Saajaniemen kesäteatteri musikaali Satumaa ja ruokailu Timjamissa ELOKUU Retki Kaunissaareen 02.08. Slysmatka Irlanti/Dublin Slangitreffit LOLA.KUU 10.10. \-ihreä Oksa / Linnanmäki Peacock Slangitreffit Tsilari ilmestry MARRASKUU Sp'sjorot Slryskokous j a slangitreffit Kylpylämatka JOULUKUU Slangitreffit Frelssiksen p atavahdit Tsilari ilmesfn' Mahdollisesti jäsenhankintaskaba keväällä 2008. Stadisuunnistus xEsÄxuu 12.06. Hallituksella on oikeus tehdö muutoksia t o imint a s uunnit elm a an. Hagiksen torin markkinat 10.05. Stadin friidun ja kundin julkistaminen Espan lavalla 12.6.2008 klo 12.00 Tsilari ilmestly sErxÄxuu 20.07. L. Pöivitetyt tiedot tap ahtumi sta my ö s kotisiv uill a: www.stadinslangi,fi 4 * E"uq, */-q ltG*t r 1!å* s Stadin Slangi r\ryH omilla kotisivuilla tiedot tapahtumista slangikamojen esittely ja tilaukset tilaisuuksiin ilmoittautuminen jäseneksi liittyminen tietoa yhdistyksestä Kotisivujen osoite on: \ffiruM"stadflnslangfl.ffl 'slenuitFffit r-20Ht08
]uhlakirja -kohdassa esiteltiin henkilöt, keiden panos oii merkittävä teoksen toimittamisessa ja valmistamisessa. Toimintakertomuksen Tsilari -kohdan käsittell' aiheutti jonkin \rerran keskustelua. Kokouksen avasi puheenjohtaja Lasse Liemola ja toivotti paikalla olevat jäsenet tervetulleiksi. Iäsenistölle oli järjestettv slangitreffejä, matkoja, tansseia vms. Käsiteltäviä asioita olivat vuoden 2007 toimintakertomus, tilikertomus ja tilintarkastajien lausunto, vuoden 2007 tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille vuodelta 2007. Pöytäkirj antarkastaj iksi sekä ääntenlaskijoiksi valittiin Pentti Friman ja Martti Inkinen. Eräs paikalla ollut kysyi, miksei Tsilarissa ole enempää nuorten kirjoituksia. e Stadin Slangi ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 25.3.2008 Palvelukeskus Kinaporissa alkaen klo 18.00. Tähän vastasi päätoimittaja, ettei niitä pahemmin tule ja kaikki tulleet pyritään julkaisemaan, jos ne vaan ovat ymmärrettä'n'iä kieleltäan. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Reino Riutta ja sihteeriksi Fjalar Asten. Hallitus oli "unohtanut" Arno tarkkana!. Tilaisuuteen oli saapunut 74 jäsentä. Tähän kvsvmr-kseen ei löydy helppoa r-astausta, koska tämän päir-än r-ruorilla on niin paljon mielenkiintoisempaa harrastettavaa kuin stadin slangi j a kotiseututyö. 8 YSätu&ffiffi s, Stadin Slangi ry kasvaa vauhdilla! Kasvu m erkitsee lisää ra ha liiken nettä kaikki enjäsenten hyväksi! Terävä pää Vasemmalla bamlausdirika Lasse Liemola, keskellä kokousten t,nkiopuheenjohtaja Reino Riutttt ja oikealla Fjalte Åsten. Toinen huoli kysyjällä oli mr-ös nuorten puuttuminen r-hdistvksestä. Toimintakertomuksess a todettiin mm., että toiminta oli edelleen vilkasta
trrtnt-:-:,.-r:t'I,'nluksen trir-isteri:t.,.','r'1; .j;scl'lct sil.l\ at clc:l:t.:t-. --J=:'. -. Iita jatkui vieiä Slangitret-lertgiä oli porkttlln 76. \-r-roden 2007 tulosiaskelma ja tirse ovat myös jäsenistön 1uettavissa tämän selostukser-r perässä ja ne tulevat r-ur-ös kot r sir-uillemme. 9 * ?5ILåffiä Soisalon pois joukosta mutta kokouksessa esitettiin, että hänet lisätään joukkoon. Tämän selostukser'. Kasr-u o1i rr-1.r. Puheenjohtaja pri;itti kokouksen klo 18.50. Hyvä iä sen! Ios osoitteesi, puhelinnumerosi tai s ahköpostio s oitteesi muuttuvat, ilmoitathan siitä pikaisesti Stadin Slangillekin, koska vain silloin postimme ja puhelinsoittomme voivat tavoittaa Sinut ja pysyt ajan tasalla, mitä milloinkin tapahtuu sekä saat aina tuoreimman Tsilarin luettavaksesi!. -..rrissä orr kokoLrk:e.'.':.':::.-:l VttOdCtt lUU. Toit-r-rint akerto mus, tilikertomus ia tiiintarkastajien lausunto or-art mr'ös jii.senistön saatavana toimistosta. i trssa näkr ir.rt '. Ei pulinoita! IlLrtrten vuosikertonrrr. Ennen kokouksen :rlkua vhdistys tarlosi paikalla olleille kahvit ja pullat. -.: r'i:tnirkkarn. ..ltr-r.i toirnrnnitst;t. Vastuur.,aL.raus m\'önnettiin tilivelvollisille ajalta 01.01 .-31.12.2007. Ilttte ct olit'ttt iloisitt .1n re ippttitn. Huorrtoa ktn,assa toimistopomo Ilmarin t tt rkk t ttt' tt i t t c t t s c t tt 0.1 \ wl riillä T Heka Laurell Arska Soisalo Ellet vielä ole, LIITY Stadin Slangin jäseneksi! www.stqdinslangi.fi P ap r u.i rt t u tkittiin tarkasti p itihän v astuuhenkilöille myönt äö v astuuv ap aus... \rr-rosikokous hwäksyi esitykser-r. eSitteii tll-^c:':,:::r -ikse:r. '-:l llr n iJ r uoden 100, 1.-.. cltti>cl-1.1 .-',,. Esitteh-n jälkeen vahvistettiin tiiinpäätös. nrelkoinen. '''.:: -llla. lr' r'äksr.ttiin suuremmitta :,:..noitta. Kokt't.k.C:: : 1,<C:'.. Luvut kirnnostrr:t pxipullu olleita ja r.rrrst.i est:ettiinkin useita kySr::tr,.si.1. K1-s1.pyPaa1 eivät .ilr: :ncct .rihetta enempään. Paiiitöksen ji,ilkeen hän kertoi vielä suur-rr-r itelmistaan perust:r:r tr'öry'hmir tekemään Pitkän Tähtär-ksen Suunniteln-raii vuosilie 2009-20 14
Avustukset Opetusministeriö myönsi 2.000 €:n avustuksen yhdistyksen juhlajulkaisun tekoa varten. Yksityiskohtaiset tiedot toiminnasta on esitetty jäljempänä. Uusia jäseniä liittyi vuoden aikana 236 henkilöä. ravintola Laulumiehissä, j ossa oli paikalla 59 jäsentä. Yhdistyksen kokoukset Vuosikokous pidettiin 20.3. Lehden taiton hoiti Tuomas Aho. Osanottajien karsinnat pidettiin ravintola Laulumiehissä. |äsenyydestä erosi omasta aloitteestaan, kuoleman tai maksamattomien jäsenmaksujen vuoksi 117 henkilöä. Toiminta oli vilkasta. Slangitreffit Ker'ään trelfit järjestettiin ravintola Laulumiehissä kuukausittain ja niitä oli viisi. Kotisivut I nternetisså Osoitteessa www.stadinslangln ylläpidettiin yhdistyksen kotisivuja, joilla käyntejä oli kuukausittain keskimäärin 1.560. ravintola Juttutuvan Tupasalissa, paikalla oIi 62 jäsentä. Lehden sivumäärät olivat: nro 1 48, nro 2 56, nro 3 64, nro 4 56 ja nro 5 72. toimintavuosi. Suluissa jäsenten kokouksiin osallistumiskertojen määrä. Sana kartsalta Yhdistys oli mukana järiestämässä i0.10. julkistettiin Stadin Slangi n.:n 10-vuotisjuhiakirja kutsuvieraille Kaupungintalolla ja jäsenistölle samana iltana Slangitreffeillä. Lehteä jaettiin myös kirjastoihin sekä erilaisten tapahtumien vhter'dessä. Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan kulttuurirahastolle jätettiin 5.000 €:n apurahahakemus 1 0-vuotisjuhlakirjan toimittamista ja painatusta varten, mutta avustusta ei saatu. Sr-ksr-r-r trelit järjestettiin rar-intola Juttutuvan Tupasa lissa kuukausittain ja niitä oli rnr-ös viisi. Erkki Nlattsson piti tilaisuudessa slangipakinan. matkojen, tanssiaisten ja tutustumiskäyntien järjestäminen. Toimikunnan tehtäviin kuului mm. Stadin friidu, nä1'ttelijä Kati Outinen, ja Stadin kundi, kirjailija Kjell Westö, julkistettiin Espan lavalla Helsinki-päivänä 12.6. Elokuun alussa sihteeri hoiti päir,ystyksen. Painopaiklia oli kirjapaino Uusimaa 01' Porvoossa. Kirjan päätoimittajana ahersi Raija Tervomaa ja taittajana Tuomas Äho, minkä lisäksi Erklii \iattssonin, Virve Obolgogianin, Arno Soisalon ja Fjalar Astenrn panos kirjan toimittamisessa o1i merkittävä. Varatilintarkastajia olivat Sirkka Muranen ja Kalevi Äi;ata. TSlLdtR[ Kertomusvuosi oli yhdistyksen 13. Lehden toimituskunta jatkoi edellisen vuoden kokoonpanossa: päätoimittajana Heikki Laurell, jäseninä Matti Kohva, Virve Obolgogiani, Arno Soisalo ja Fjalar Asten. fäsenmäärä Vuosi Iäqeniä I i qär'cfä o/o t995 B3 t996 275 t92 23r r997 480 20s 75 1998 877 397 83 1999 996 119 1.1 2000 r098 r02 10 2001 l 150 52 5 2002 t3t9 t69 15 2003 14s8 r39 11 2004 1593 135 9 2005 2294 762 48 2006 2455 161 7 2007 2574 236 9 Kulttuurijengi (myöh. Kirjanpitäjänä oli Tauno Luttinen. (14.6. vuoden kestävän määräaikaisen tr'ön toimistonhoitajana. Yhdistyksen jäsenasioidenhoitajana toimi Kimmo Karvinen. Tilaisuuden juon. Ulkomailla asui jäsenistöstä 36 henkilöä, jotka jakaantuivat maittain:Australia 5, Belgia 1, Brasilia 1, Espanja 6, Filippiinit 1, Iso-Britannia 2, Kanada 1, Norja 1, Ranska 1, Ruotsi 4, Saksa 3, Sveitsi 2, Tanska 1, USA 6 jaViro 1. Talous Vilkkaasta toiminnasta huolimatta talous pysyi vakaana. reitillä Kaartinkaupunki-UllanlinnaE iraP unavuori. Se kuuluu jäsenetuihin ia postitettiin kirjapainon toimesta jäsenistölle. Opetusministeriö myönsi 15.6. Heinäkuun se oli suljettu. Hallitus Hallitus kokoontui kertomusvuonna 12 kertaa ja siihen kuuluivat: puheenjohtajana Lasse Liemola (12), varapuheenjohtajana Matti Kohva (8, erosi hallituksesta 3.10.2007), sihteerinä Arno Soisalo (12) sekä jäseninä Leo Hakanpää (8), Pekka Jokinen (5), Katriina Koivisto (9),Virve Obolgogiani (10) ja Raija Tervomaa (11). Sar-o,v-teatterissa. Stadin friidu ja kundi Helsinki-päir'änä I 2.6. Sivuja päivitti Esko Arajän'i Virve Obolgogianin koordinoidessa. Jokinen aloitti 3.12. neljännen kerran kirkkotapahtumaa "Sana katsalta' Kallion kirkossa. Syksyllä 14.8.-23.11. 10-vuotisjuhlakirja julkistettiin Kaupungintalolla 23.I0. j u h la ki rjatoi mi ku nta) Kulttuurij engin (myöhemmin 14.6. Kirkkoherra Esa Siljamäen tuontama stadihenkinen parituntinen keräsi kirkon tär1een kuulijoita. Kulttuurijengin pääasialliseksi työksi tuli toimittaa Stadin Slangi ry:n 10-r-r,rotisjuhlakirja. alkaen). Tsilari Lehti ilmestyi viisi kertaa. Lehtija institutionaalisia "jäseniä" oli 19 kpl. Stadisuunnistus IX perinteinen Stadisuunnistus-skaba j ärj esteltrin 24.5. Jäsenistö Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden päättyessä 2574 jäsentä. Tilintarkastajat Tilintarkastajina olivat Heikki Katajarinne ja Riitta Tähtinen. julkistettiin vuoden 2007 Stadin friiduksi nä1tte1iiä Kati Outinen ja Stadin kundiksi kirjailija Kjell \\'estö. Karsintoihin kutsuttiin 10 artistia, joista h1väksyttiin 8 artistia varsinaiseen koitokseen. Juhlakirja iuhlajulkaisusta tuli 160-sivuinen, ja painos oli 1.000 kappaletta. lähtien juhlakirjatoimikunta) muodostivat Raija Tervomaa pj., Klaus Bremer, Outi Havia, Lasse Liemola, Erkki Mattsson ja \rirve Obolgogiani. Tapahtumiin osallistuminen on ollut runsaslukuista. asti), Katriina Koivisto, Virve Obolgogiani ra Olli Anikari (14.8. Painosmäärä oli keskimäärin 3.200 kpl. Taloudenhoitajan tehtäviä hoiti Fjalar Åsten. Vihreållä oksalla Vihreä11ä oksalla -tiiaisuus järjestettiin 4.I1. Huvitoimikunta Huvitoimikuntaan kuuluivat Pekka Jokrnen pj. Toimisto Toimisto pidettiin auki tammikuun alusta juhannukseen asti tiistaisin i5.00-18.00, jolloin p äir,ystäj inä vuorottelivat hallituksen jäsenet ja taloudenhoitaja. 23.10. Syy.kokous pidettiin 20.11. 1.600 € valtionavustuksena kdltettäväksi Tsilari -lehteä varten. väliseksi ajaksi toimistoon saatiin työharjoittelija Ilmari |okinen, joka hoiti päir,ystyksen tiistaisin ja torstaisin klo 15.00-17.00
Täyttikö apteekki marraskuussa 2007 A) 100 vuotta B) 95 vuotta C) 85 vuotta Siltasaarella olevan "Nyrkkeilijät" -patsaan tekijän Johannes Haapasalon malleina olevat nyrkkeilijät kuuluivat A) Helsingin Voimailijoihin B) Helsingin Tarmoon C) Helsingin iyryyn Helsingin poliisijärjestyksessä määrättiin, että katujen nimet tulee merkitä ruotsiksi, suomeksi ja venäjäksi. 300 heirkeä. Käpr-1är-r tr-ör-äer-rtalolla. I 1. Muut tapahtumat Lauantaiaamuisin Erklii ]Iattsson, Arvo Metsistö ja Raita Ten.omaa ovat pakinoineet slangiksi radio Ylen Äikaisessa. Lan'ian Riikaan järtestettrrn ker'ätmatka ja Viron Pr-hai ärvelle syksvllä kylpylämatka. Oliko vuosi A) 18e7 B) 1903 c) reo7 2\ 3) 4) 5) 6) 7) 8) e) l0) Vastaukset sivulla 41.. 17 .l 2.1.i. yhdistr-kseilä oli perinteiseen tapaan ioulun alla patavahteia Pelastusarmeijan Kaivokär1är'än keräyspisteessä. Oliko hänen syntymäkotinsa A) Saariniemenkatu 6:ssa B) Tehtaankatu 7:ssä C) Tunturikatu 9:ssä Eerikinja Lapinlahdenkadun kulmassa on perustamisestaan asti toiminut Joutsen apteekki. Tanssiaiset Tanssiaisia i;iriestettiin koln-ret: laskiaisiorot 10.1. Nimien päällekkäisyysjärjestys piti olla: venäjä, ruotsi ja suomi. Arska Soisalo & STAN$ FROGGIKSffiY Gamlojafttoja Hiekkaranta 1932. Puheeniohtaja Liemola oli saar-rut aikaisemmin slyskuussa omai.r viirinsä nro 2 samoista ainsioista. \'leisöä oli onnistuneesti järjesteti-ssä tilaisuudessa paikalla n. )ussi lones luki kahdesti joka arkipäivä radio Metro Fll:ssä Olli Anikarin kääntiimiä slangiuutisia HKL:n Sponsoroimana. Si:onrenlinnan Lipseerikerhrrila ia sn'sjorot l. Yhdistyksen jäsenet kävir-ät eri tilaisuuksissa puhumassa slangia, slangista, yhdistyksemme toiminnasta tai muuten edustamassa vhdistystä. Tilaisuuksia o1i 36 kpl. å TSHLEffiffi 11 si Raimo Häyrynen. Ilmesfyikö samanniminen lehti ensimmäisen kerran A) 1936 B) 1908-relo c) 1862-1863 Jetonki tarkoitti A) elinikäistä vapaalippua Oopperaan B) elinikäistä vapaalippua Brändö Spårvägsaktiebolagetin raitiovaunuihin C) elinikäistä vapaalippua Stadionin urheilukilpailuihin Rar.intola Kosmos aloitti toimintansa Vladimirinkatu 3:ssa A) 6.8.1924 B) 6.8.1921 c) 6.8.1927 Näin tarkka paikanmääritys g=60o 10' 33, 599" N / L=24" 56' 07,189" E on tehty Helsingissä A) Rautatieasemalle B) Tähtitornille C) Finlandia-talolle Helsingin raitiovaunukiskojen raideieveys on A) 900 mm B) i000 mm C) 1100 mm Kirjailija Mika Waltari syntyi Helsingissä v. ffi .\lkup er äi sest ä t o imi nt nker t t't r t r uk s e st a lyh ent äny t. teetanssiarset 11.1. Matkat Teatte:'rnratkoja sekä retkiä Eteirr-Sutrmeen järjestettiin kr-rude:. L asse Liemola luovutti hallituksen kokouksessa vhdisn-ksen pitkäaikaisille aktiiviiiisenille pö1.|äviirit: nro 3 sihteen Årno Soisalolle ja nro I hallituksen jäsen Raija Terr-omaalle heidän täyttäessään pr öreitä r.uosikymmeniä. 1908. 1,4.-22.12. K.iri;riataloila. Oliko vuosi A) 1864 B) 1874 c) 1884 Myöhemmin määrättiin, että venäjänkielinen nimi merkitään ensimmäiseksi. Patojen r-ahteina oli keräysviikon :rikana l2 henkiloa. l) Tä11ä hetkellä ilmestyy ja jaetaan Helsingin Uutiset -niminen lehti helsinkiläisiin kotitalouksiin
rrrik.r iokirr lsia ei .r n.r toinri kohciallar-ii, 1'ou l..r-rorr'. kr-rinka jengi pitriii h.rLL:krra. Iiarken kaikkiaan 75 henkeri uslialsi tulla, tyylikkäästi puker,r, tunerta herro.ja i'ieitiittrrr in c. iJn kult.rltrri i nc .l.riurrt'inccrr. ctt:t oli kiiffa kr-rn lrihdin: iloisia tervehclyksiii tLrli i'r'i pLrolilta, aivan kuin oiiri tLLliLtt hirnaran, oli kliffa tretiat.r s.rnloja irendejä. Icrr-ehclin lirtir . \,,'' nirrittäin ensin kiitcll.i i l:.1rstr kscn "työmttttt'.rlt.ii-.1'.,ls.r u'cin unohtur.at. ri,.r:t.ir.itr tn'liktistil ia .ir n.t t, ri\c'11()]oisti.r rclur.aat.'i-ri lr.inr:.' k.'1rn olevan turhitn r''t r': :i'rille piiästti.illi 1,,lc\11r. (Tiinrii ei o11ut vaiitus vailn sc litr s. Tänne tuloni oli ntrnullakin kiikun kaakun, tervevteni kun on epiir.irkainen. Perille Lräaistr,rini koin pienen hepulin,lääkkeet olivat iiiiineet kotrin ia .tLlt()\\ii ollLrt r arapurkkt oli :ekin pt)issa. herrrr Prrrlirnson on alrloton. .joka vartioi tarkk.ura r'.iirttertamme ja jonka r ksil.rr:c'en "työpaikkairll" c'r rltltlfrito nä1', korkeintaan kuuluu. i.,.rr.i i.rlkoolrriset. -fiesin, etlen kt'.t.ii.i ilt.r.i lopprrrrn "'ti. lriir-t.tan. Tiedostin erririn :r'rl..r1r Si siiän tullessani. 12 :.+' t{ -B-*-'..1+ A:-l 's-",å.3 I0tLtrtiLtl Tuli arika, 5.2.2008, liiskiaisjorojen ja i.htä kliflirina kuir-r ennenkin. irrhlrr r ic'ctrsä "törmätätitr" orl I-'ctl.]. Ensinrnr.ri :rtir ;t.'n kilö talkootöissit. i ..5,i1.;::,.=-F-' ::-::ia::.=r=_ ,@Tr-rlin :.li;q::.1 torpiille, ja sirnir lLlinriri.'lic::ir meikcin iiri-nrrr'ir. Pirrtliit ja tuolit eivät mene paikorlleen aivan itsekseen, srinri irommassa on tärkeä '..1' tr ffi # s s * #* t+ Tenrrt Hedvig.. ja .r,i.r .iloitan tärniin iLrttLrrtr. Käp,vl;in Tbrpalie alkoi virrata r.iikeii, ei pelottanut ltirlrisohjo eikä sacle
Kiitosten alkuun kun pääsin, on paikallaan antaa erikoiskiitokset näille r-anhoille konkareille, jotka ovat aikaansa ja vaivojaan säästämättä ahkeroineet yhdistyksen perustamisesta näihin päiviin asti nostaen sen siihen arvostukseen, mikä sillä nyt on. Kliffaa, kun on noin innokkaita. mutta ehdin kuulla ja nähdä Neulapoikien aloittaessa, kuinka innokkaasti jengi r1ysäsi tanssilattialle. ffi Teksti: Kosti Koskela Kuvat: Virve Obolgogiani .: a r::-: ::!' ..% -l: t ?* :i.=;:::,,.-;9*e€ Puh. Ilta oli mennyt hywin ja jengillä oli ollut kiiffaa, ja omasta puolestani pahoittelen herra Parkinsonin sekaantumista illanviettooni. Tunsin puhtini loppuvan, Kata. \älillä minusta tuntui pahalta, kun Fjalle kipeine jalkoineen, vaikeasti liikkuen, hoiti silti sen sata asiaa, joista oli ottanut vastuun ja myös hoiti homman, välillä "Järkäleen" voimalla, j a taloudenhoitajana piti pussin suun aina tiukalla; turhia ei tuhlailtu. Näille kaikille jättibuli tänks. Menin keittiöön ja leikkasin pötköstä rnaistiaispalat Mirkulle ja Inkkarille. lVlattssonin Eki on jo legenda ja Arno Soisalo on taiteillut kauan erilaisrssa hommissa. Kimmolla oli suuremmat ajatukset kuin minulla, oli miehistönä kiertäen pallon. Sitä ei tee kuka vaan. mr-rtta 1ämpimät kiitokset iokaiselle kuitenkin ja mr.ös ktitokset ansaitseva OlliBull, joka on aina valmis kaulailemaan kitaraansa, kajauttakoon komearn akordin sen kunniaksi. 8720106 Stadin VåKl$PUTKITIJ$ov. Isokin pussi on pian tyhjä, ja "vanhusten" työ on mennlt hukkaan. OlliBull kaulaili kitaraa taustamusiikiksi. Taitavia ovat. Illan ohjelmanumerona näimme Team Hedvigin soitinhallintaa, kaksi viulunsoittajaa, toinen näppäräsorminen sormeili kiePia ja 1iä toisen "sahatessa' strogalla. Näistä tietämistäni vanhoista ainoastaan Fjalle Åsten on tuttu, jo 5-l r-uoden ajalta, j olioin i orailimme Hämiksellä ja Bvggalla. Kaksi muuta, huilua soittavaa tyttöä, teki saman poikkihuilulla. Siitä huolimatta kliffaa hei! Ja tänks. Kieltäydyttyäni ensin lupauduin, ja tässä ollaan. Soppna, rooli Sepolla, -\laralla eli Inkkarrlla ia taas Penalla. Iltani alkoi onnettaren suosiossa: ostaessani Pialta viisi arpaaheti tuli kolme pikavoittoa, javarsinaisissa arvonnois sa sain puolen metrin mittaisen "halon'l Votkinin lauantaimakkaraa. Hernekeitto maistui jokaiselle ja punssi antoi b.Ftiä keitoile. Teimme Kulosaaren kupeessa olleessa PR-Marinvenefirmassa keväthuoltoa ja ostimme samanlaiset purjeveneet. Katkeaahan se kamelinkin selkä joskus, brakaa se Fjallenkin terver-s, sisukkuudesta huolimatta, r.rrhoollisesti, kivun kanssa kulkien. Onnittelen. Kerttrössä toimii väkivahla ioukko talkoolaisia, poistarnass:1 rnahdollista nälkäämme; Hiikka oli siinä taitar-a, Enni tunsi kahvinkeiton salat. En ole varma, tuliko nyt jokaisen talkoolaisen nimi nähtär-äksi. Tiedän nämä herrat, mutta en sano tuntevani, vain sen, että h1wää jälkeä on syntynlt, samoin minulle tuntemattomalta naisporverilta. Myös taloudellisesti menee h1vin, kunhan ei kuljeta kukkaron nyörit löysälIä. IIirja Anikari tarjosi punssit läikyträmättä; kja jakoi arpajaispikavoittoja; Pia hoiti vakitehtäväänsä, arpoien mn'r-rtiä twliinsä "ei ole pakko, ntutta arpoja on ostettar-a"; Hilkka Ahlberg huolehti, että iokainen lunasti lipun, eihän ppn5sia muuten saanutkaan ta r-iime käden yleisvastaar-ana Ritva-Kyllikki tsekkasi kaiken. Juttelin jäsenkirjuri Kimmo Karvisen kanssa, ja totesimme, että vanhoja tuttuja ollaan. Lähtöhetkellä minua p11'dettiin skrivaan jotain näistä geimeistä. a TSilrAmt 13 OlliBull
Ikkunarir-istöjen väliin sijoitetuista n-rerkkihenkilöiden muoto kuvista vastasi kuvanveistäjä Ville Vallgren. Viisas lause, joka sopisi meille slangijengiinkin (alkuperäinen lause kokonaisuudessaan on: Concordia res parvae crescunt, discordia maximae dilabuntur. 1887. Sen on suunnitellut helsinkiläinen arkkitehti Theodor Höijer (1843-1910), jota silloisessa suuriruhtinaskunnan pääkaupungissa arvostettiin. Voidaan kääntää myös: Yksimielisyydellä pienetkin asiat kasvavat, erimielisll'dellä suurimmatkin raukeavat.) Arkkitehti Theodor Höijer Ateneum-rakennus vihittiin juhlallisesti käyttöön 18. Stadissa Höijerin suunnittelemia rakennuksia or.at myös Erottajan paloasema Korkeavuorenkadulla, Grönqvistin talo ja Hotelli Kämp Pohjoisesplanadin varrella, Kaleva-yhtiön talo Erottajalla sekä useat uusrenesanssityyliset kerrostalot keskustassa. 1960. Näyttely on avoinna 24.8.2008 asti. Tilat osoittautuivat ahtaiksi Vaikka alkuperäinen ajatus oli yhdistää samaan rakennukseen eri taiteen toimialoja Suomen Taidevhdistyksen kokoelmat ja vhdistyksen piirustuskoulu sekä Suomen Taideteollisuusvhdistys ja alan oppilaitos, niin se osoittautui kuitenkin melko pian liian pieneksi kaikille sinne suunniteiluille toiminnoille. YSffiLeffiffi r Ateneum avasi ovensa yleisölle vuonna 1888, tasan 120 vuotta sitten. Avajaispuheessaan ministeri mainitsi mm Ateneumin juikisivuun kultaisin kirjaimin kirj oitetun latinankielisen laus een Concordia res parvae crescunt Sovussa pienet asiat kasvayat. I 1. Muut koristeveistokset ovat Magnus von Wrightin veistämiä. 1897 Katajanokalle ja joka purettiin Alvar Aallon suunnitteleman EnsoGutzeitin pääkonttorin tieltä v. Höijerin piirtärnä oli myös Norrmönin talo, joka valmistui v. Tämän juhlavuoden päänäyttelyn taiteilijaksi on valittu Pekka Halonen (1865-1933), joka oli yksi Ateneum-rakennuksen ensimmäisiä oppilaita Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Näyttellyn on kerätty laaja valikoima Pekka Halosen töitä eri museoista ja yksityiskokoelmista. J uhla näyttelyn avajaiset Yhtä suuri tapaus kuin aikoinaan museon avaaminen taisi olla nä1.ttelyn avaj aistilaisuus, ainakin päätellen väenpaljoudesta. 14 S, Åfl ffi ffi qPG Yrnöträ Ateneum Halosen nöytteb)n avajaispöivänä Stadin julkisivumödriiysten mukaan näyttelybanderollit saivat olla paikoillaan vain kaksi viikkoa. Mukana on useita teoksia, jotka aiemmin eivät ole olleet julkisesti esillä. Höijerin ystävä, kuvanveistäjä Carl Eneas Sjöstrand suunnitteli Ateneumin fasadin: päätykolmion allegorisen Taiteen jumalattaren sekä pääportaikkoa vartioivat karyatidit r-raishahmoiset patsaat, iotka kannattelevat p1'1väikkör,r ja suurten mestarien Bramanten, Rafaelin ja Feidiaan muotokuvat. Se on muistona niistä kiistoista, joita käytiin rakennuksen suunnitteluvaiheessa siitä, voitiinko samaan taloon sijoittaa sekä kuvataide että arkisempi taideteollisuus. Ateneumin portaikkokin tä1.ttyi avajaisyleisöstä, joka istui kuuntelemassa nä1'ttelyn avanneen kulttuurija urheiluministeri Stefan Wallinin puhetta. Ateneumin tiloissa toimii nyky
Bisnesmestat ym. Taideteollisuusalan koulusta tuli Taideteollinen korkeakoulu ja se toimii nykyisin Hämeentie 135:ssa. Ateneum ehdotetaan purettavaksi. Muutakin kuin kuvataidetta Koulun entisissä tiloissa toimii nykyään Cafö Ateneum. i 954 mosaiikkiteos sijoitettiin Ateneumin ala-aulaan, Kolmekymmentä vuotta myöhemmin ARS-nä1.ttelyn ja sitten peruskorjauksen tieltä se siirrettiin varastoon, mistä se pääsi uudestaan ihmisten ilmoille kahvilan seinälle vastav.1999. Taidetta on myös kahvilassa, mm. Kämpät Kylppärit . T Teksti: Virve Obolgogiani Kuvanteistoluokan oppilaita Ateneumissa 19S}-luvulla. Koska Ateneumin kokoelmissa suomalaisella taiteella on keskeinen sija, niin sen teoksissa nä$wät myös Suomen historian vaiheet: mielenkiintoiset kansankuvaukset, muotokuvat ja maisemat. Stadilaisille Ateneum on tietysti myös tärkeä maamerkki keskeisellä paikalla Rautatientorilla. Siellä on kirjojen lisäksi julisteita ja kalentereita sekä Suomen laajin valikoima taidepostikortteja. @ o4oo 7os 63s Puh .lfax (09) 827 3066 teijo. Alunperin v. Himat kondikseen Plotskikatsit . Opettaja Yrjö Rosola baskeri päössä. pyn nonen @kol u m bus.fi. Kansallisen taidekokoelmamme suojana ja kasvavan taiteilijapolr'en opinahjona Ateneum on jo kauan aikaa sitten osoittanut suorittaneensa tehtävänsä ja on nvlcyisessä vaiheessa vain jarruna taidekoulutuksellemme." (HS e.2.1es8). Rabat . Liialiinen taiteellinen temperamentti on ehdottomasti kiellettr', jotta naapurin työ ei kaatuisi ja turmeltuisi. Saa sinne mennä, vaikkei kävisi museossakaan. Taideteollisuusyhdistyksen museo muutti pois ensimmäisenä. Ateneumin katetulla sisäpihalla sijaitsevaan taidekirjallisuuden erikoiskauppaan voi myös mennä ostoksille ilman museokdyntiä. Se on kopio Ravennan San Vitale,kirkon maailmankuulusta mosaiikista Teodora seurueineen. Molemmat koulut ja taidemuseo toimivat rakennuksessa I 970-luvulle asti, vaiklia jo 50 vuotta sitten Helsingin sanomat uutisoi, että koulun tilat olivat käyneet ahtaiksi: "Taideteollisen oppiiaitoksen kuvanveistoluokka työskentelee ahtaassa komerossa. Historiaa Ateneumin seinien sisällä voi tuntea myös historian siipien havinaa. upea mosaiikkiteos. Entiset opiskelijat voivat käydä muistelemassa, missä kahvilan toisella puolella oli ennen dreijausluokka ja toisella kuvanveistoluokka. ?SILARI 15 ään ainoastaan taidemuseo, joka vuonna 1990 siirtl.i valtion hallintaan Valtion taidemuseoksi. Samoja portaita ovat kiivenneet kuuluisuuteen nousseet taiteilijamme, samojen seinien sisällä on keskusteltu Suomen kulttuurista koko maan kohtalonhetkillä. Taideyhdistyksen piirustuskoulusta tuli myöhemmin Kuvataideakatemia ja sen osoite on Kaikukatu 4. Kahvilaan voi taiteesta nautittuaan poiketa vaikka lasilliselle viiniä tai herkuttelemaan oman leipomon tuotteita. Ateneum-salissa järjestetään tanssija musiikkitilaisuuksia, teatteriesityksiä, luentoj a sekä nä1'tetään elokuvia
Aluksi maalivahti pelasi maila kädessään, mutta tästä tavasta luovuttiin 1910-1uvu1ia. Kauppias Otto Wächer toimi Viborgs Hockeyklubin puheenjohtajana jatoi pelin kaupunkiin kauppamatkoiltaan Pietarista. Petersburger Amateur Sport Vereinia vastaan. huhtikuuta Viipurissa. 16 TSITARI 1i:c,il SUOMEN JA HELSINGIN l)a aa JAAPALLON HISTORIAA o |ääpallo tuli Suomeen ensin Viipuriin 1890-luvun lopulla. kotonaan luentoja taktiikasta. Vanha jääpallo. Helsinkiläisten mainetta piti å o*v '----* ,i; *uo* P iller imat si Th ames j o ella 1 B 9 -luv ulla. Polyteknikkojen Urheiluseura (PUS) aloitti Helsingissä jääpallon helmikuussa 1907 pelaamalla harjoitusottelun Nya svenska Läroverketia vastaa. Pietarilaiset voittivat molemmat ottelut niukasti yhdellä maalilla. Ensimmäiset Suomen mestaruuskilpailut järjestettiin helmikuussa 1908. IFK:n mestaruusvuosien jälkeen alkoi viipurilaisten pitkä valtakausi. Osa PUS:n pelaajista oli tutustunut peliin jo aikaisemmin Viipurissa. Wächter oli ensimmäinen merkittävä suomalainen jääpallojohtaja, mutta hän oli myös itse taitava pelaaja sekä myöhemmin arvostettu erotuomari. Näiden sääntöjen mukaan peli alkoi tuomarin heitettyä pallon ilmaan keskiviivalla. Seuran jääpallojoukkue matkusti ensi kerran Pietariin 21. Kilpailuihin osallistui neljä joukkuetta: Helsingistä IFK, PUS ja Unitas sekä Hockeyklubb Viipurista. Samana vuonna PUS edusti Suomea Helsingin Talvikisoissa pelaamalla yhdistettyä ruotsalaista j oukkuetta vastaan. Huilden oli huomattavasti aikaansa edellä, sillä hän opetti muita pelaajia pitämällä heille mm. PUS voitti kaksi ensimmäistä Suomen mestaruutta 1908 ja 1909, mutta tämän jälkeen joukkue hajosi, kun pelaajat muuttivat valmistuttuaan eri puolille maata, HIFK nousi vähitellen johtavaksi jääpalloseo=raksi maassamme ja saavutti neljä mestaruutta peräkkäin 1910-13. Sudet) saavutti kuusi mestaruutta peräkkäin 1913-20. Toinen tunnettu jääpallomies Viipurissa oli Vilho Suurla, joka toimi Viborgs Hockeyklubin sihteerinä. Otto Wächter vieraili Pohjoismaisissa Talvikisoissa Ruotsissa 1901 ja tutustui samalla ruotsalaiseen jääpalloiluun. Helsingfors IFK aloitti jääpallotoiminnan syksyllä 1907 kapteeninsa Viking Hulldenin johdolla. maaliskuuta 1899 pelaamaan St. ]oukkue harjoitTo P V O LS 2 8. Viipurin Ban dy&)alkapalloseura (myöh. Seura koki suuren menefyksen, kun joukkueen kapteeni ja aivotrusti Viking Hullden menehtyi metsästysretkellä syksyllä 1913. Viipurilaiset omaksuivat ensimmäiset sääntönsä pietarilaisilta. Uusi jääpallo.. Ne olivat samalla ensimmäiset mestaruuskilpailut palloilulajissa. teli syksyisin pelaamalla maahockeyta Kaisaniemen kentällä sekä pitämällä jääharjoituksia Gallträsketin lammen jäällä Kauniaisissa. Ran gai stu sly ö ntikilp ailun j ölke en 6 9. Toisen kerran joukkueet kohtasivat niinkin myöhään kuin 2. HIFK:n maalivahti Birger Ehrnrooth ryhtyi Suomessa ensimmäisenä pelaamaan ilman mailaa
Botnia selviy'tyi SM-finaaliin viisi kertaa peräkkäin 1989-93 ja saavutti kaksi Suomen mestaruutta 1989 ja1992 sekä vielä kolmannen 1997. turmaisesti joulukuussa 1971 pari päivää ennen sarjaottelua Velodromin harjoituskentällä saamiinsa vammoihin. Helsingin jääpallomainetta piti yllä 50-luvulla Käpylän Urheilu-Veikot, joka saavutti kaksi Suomen mestaruutta 1958 ja 1959. IFK saavutti kaksi mestaruutta peräkkäin 1987-88 sekä vei mestaruuden uudelleen 1998, jolloin joukkue voitti SMfinaalissa toisen helsinkiläisseuran Botnian. Oulunlo'län tekoj ääradan valmistuminen svksyllä 1977 paransi ratkaisevasti helsinkiläisten jääpailoilijoiden ja pikaluistelijoiden harjoitusolosuhteita. Maajoukkueeseen nousivat 30-luvun lopulla 1'htä aikaa IFK:n Erik "Asken" Åberg ja Viipurin Susien Sakari "Saku" Salo. Kallion tekojääradan valmistuminen 1987 lisäsi edelleen helsinkiläisten jääpalloilijoiden harjoitusmahdollisuuksia. n Teksti: Pekka Anttinen Kuvat: Pekka Huovila ToPV-OLS 2008.. Helsingistä ovat toimineet erotuomareina jääpailon MM-kisoissa Eero Aho, Taisto Enckell, Gunnar Hellgren, Martti Hirviniemi, Timo Keltanen, Miikka Poikselkä, Kalevi ja Teuvo Ruuttu, Taavi Sulander, Veijo Vainio, Kuj Wallen jaFjalarÄsten. Vuonna 1927 perustettu Kulosaaren Vesta on tehnlt arvokasta jääpallotyötä erityisesti Itä-Helsingin alueelia. Heti ensimmäiseilä tekojääkaudella 1977 -78 IFK vei mestaruuden 34 vuoden tauon jälkeen. t TSILARI 17 yllä 20-luvulla Helsingin Jalkaplloklubi, joka vei ne1jä mestaruutta. Oulun jääpallomainetta jatkoi vahvasti Oulun Luistinseura, joka saavutti ensimmäisen mestaruutensa 1970 ja sen jälkeen pvsynyt jatkuvasti maamme iääpallohuipulla saavuttamalla kauteen 2008 mennessä l4 Suomen mestaruutta. Viipurin Sudet menestyi edelleen 20ja 30-luvulla saavuttamalla kuusi mestaruutta. Helsingissä Olympiastadionilla järjestettiin jääpaIlon ensimmäiset MM-kisat 1957. HIFK on pvsvn\1myös jatkuvasti kotimaisella jääpallohuipulla. IFK selvil.tyi finaaliin kaudella 2006-2007, mutta sai tr1.tyä SM-hopeaan Tornion ToPV:n viedessä mestaruuden. \ arkaus nousi vahvaksi iääpallokeskukseksi ja WP35 hallitsi SM-sarjaa 4O-lumn lopulia voittamalla neljämestaruutta peräkkäin 1945-48. 1950-luvulla Varkauden rinnalle nousi 50-luvulla vahvasti Lappeenranta (LUM ja Veiterä) sekä Ouiun Palloseura. 2000-luvun tunnetuin helsinkiläinen maajoukkuepelaaja on IFK:n kasvatti Mika "Muti" Mutikainen, joka on pelannut menestyksellisesti myös Ruotsissa ja Venäjä11ä. Molemmat pelasivat viimeiset maaottelunsa 1952 ja olivat myös mukana samana vuonna Suomen olympiajoukkueessa Oslon talvikisoissa. lääpallo oli sotien jälkeen r'ähitellen levittäytyn1t voimakliaasti myös maaseudulle. IFK:n pelaajat Helsingin Palloseuran kasvatti Jarmo "Jallu" Haavisto ja Oulun Palloseuran kasvatti Veikko "Vetsa" Niemikorpi olivat merkittäviä maajoukkuepelaajia 70ja 80-luvulla. IFK palasi kultakantaan vahvasti 30ja 4O-luvulla saavuttamalla peräti kuusi mestaruutta. Pohjalaisten opiskeliioiden keväällä 1969 perustama jääpalloseura Botnia-69 nousi uutena helsinkiläisseurana kotimaiselle jääpallohuipulle. Mutikainen oli tärkeä pelaaja Suomen maailmanmestarijoukkueessa 2004. Myös Viipurin Palloseura nousi parrasvaloihin 30-1ur.ulla kahdella mestaruudel1aan. MM-kisaotteluja on järjestetty Helsingissä myös 1975 sekä 1983 ja 1991. Salo pelasi sotien jälkeen Helsingissä Susien ja Hukkien joukkueessa. Pirkola menehtyi tapaErotuomarit vasemmalta: Taavi Sulander, Kaj Wallen ja Antti Malaska. HfK saar-utti vielä viimeisen Suomen mestaruutensa 1937,jolloin joukkue voitti uusintahnaalissa IFK:n. IFK:n tunnetuin maajoukkuepelaaja oli 60luvulla ja 7O-luvun alussa Kalevi Pirkola. Oulun Palloseura menestyi parhaiten 50-60-luvun taitteessa saavuttamalla seitsemän Suomen mestaruutta, joista viisi peräkliäin 1960-64. Helsingissä on pelannut vuosikymmenien aikana useita legendaarisia pelaajia. ToPV-OLS 2008. Seura on pelannut mvös neljä kautta pääsarjassa 90ja 2000-luvulla. Neuvostoliitto saavutti lajin ensimmäisen maailmanmestaruuden, Suomi sai hopeaa ja Ruotsi pronssia. KUV:n Kauko "Kake" Korpela ja Tauno "Timo" Timoska olivat 50-1uvulla ja 60-luvun alussa maajoukkueen runkopelaajia
Tähän asti Jake on ollu jengin nuorin, mutt vähän aikaa sitt tuli messiin yks nlTa snadisti nuorempi ku Take. Rupee ) lake Koivisto.. 1952 pronssii finnas "Kallion kivinyrkki" Harry Siljander. Kerran viikos on yleensä ke'uyt, nopea, räjähtävä punttitreeni, muuten treenataan tekniikkaa ja otteluit. Snadimpana Jake kokeili erilaisii laj.i niinku telinevoimisteluu ja säbää. Mutt ku se oli mutsinsa kans tsiigaamas leffaa, jossa näytettiin nuoren kundin knekkausta, ni se innostu lajist. ]ake voi suositella hoitoi n-ruilleki, varsinki ku Kause oli niin redi, ettei hoito bungirnnu rnitään nuorelle knekkaajan-restarille. Myöhempii stadilaisii knekkaajii on Elis Ask, joka perusti ammattilaistallin 1950-luvul ja oli edistämäs monen stadilaisen knekkaajan uraa. Paljon aikaa ei srtt nruulle jääkään. \'älil Iake on saanut kokeilla kirns treenien vetämist nr-rkkeilvskolen junnuille jir kerran triiduilleki. GeeBeen himakulmille Valkkaan pysty.tettiin legendan kunniaks patsas vuonna I99I. Niko Jokinen Viipurin nyrkkeilijöist finnas just tänä vuonna 75-kilosis SM-skabois ja skabaa olympiamestast. Ens vuonna juhlitaan 80-vuotisbileitä. Tosin se leffa "Billy Elliott" ei oikeesti o mikään knekkausfanien juttu, siinähän kundi saa turpiinsa ja rupee joraan balettii. Jake bamlaa, ett saa finnaamistaan matseist motivaatiota, mutta motivaatio vaan kasvaa sillo, ku hävii. ]ake knekkaa Viipurin nyrkkeilijöis. Ja ku iake oli käyny |arkko Kausen käsitteh,s, ni oli vaivaki laakist ohi. Niiden jälkeen valitaan B-junnujen Ell-iengii. Skabat Rusalla ja låhihaasteet Maaliskuus Rr-rskiksen kisois lake finnas onran matsinsa Tapanilan Erän Jussr Siitarii vastaan, ia valittirn kans kisojen parhaaks knekkaajaks. Jaken toiveena on olla messissä Bulgarian kisois kesäkuus. Aluks se oli enemmän skoijii, mut vikat 4-5 vuotta se on treenannu jo ihan kunnolla. Jakel ei o bulimpii ongelmii ollu. Eikä knekkaamine oo loppunu viiskytluvulle. Legendaarisin stadilainen knekkaaja on varmaan GeeBee. \'alkku neuvo kiropraktikolle. Otti vähän niir-rkr-r sponssin kannalta. Stadin omis olympialaisis v. Kondiksessa kehissä Knekkaamine on aika hurjur näköstä ja ammatilarsil on millon n\-\-na poskella, millon ööga mustana ja blude valuu pitkin lärvii ainaki leffoissa. Vielä pitäisi närttötä saada huhtikuun Pirkka-turnaukses. Valkan kundi, joka muutti ienkkeihin jo 1930-luvul. 18 YSHL&ffitr St.'i..' JAKE KOIVISTO a jangsteri Stadin kehissä Gamloi perinteitä Knekkauksel on Stadis pitkät perinteet. Eikä lake oo mikään turha jätkä kehis se on B-junnujen Suomen mestari 60-kilosis. Kilpanyrkkeilyn r)'hmäs treenaa nyt 6 knekkaajaa. Legendaaristen ammattilaisten lisäks Stadis on ollut hivii amatööreiki tai niinku tarkemmin pitäis bamlaa olympiastailin knekkaajii. Mut Jake kuitenki funtsi, ett totahan vois kokeilla. Treenit vie vapaa-ajan Yks faken esikuvist knekkaajina on oma 'n alkku Joni Nyman pronssimitalisti Losin olympialaisista. Ja saihan Kause laittaa Jaken komeer knekkausfoton omille nettisii'uilleen. Mut krigun jälkeen seura on toiminu sattuneest syyst Stadis, ja on siis Stadin gamloi knekkausj engei. Treenit on kovatemposii ja kestää 1,5 tuntii. Jake on alkanu knekkaa tai boksaa, niinku se ite bamlais vuonna 200I. Seuraavaks pääsiäisen aikaan Pn-r-riklii-turnaukses Jake otti koirne r-oittoa. Jonilta saa kuulemma hyvän roolimallin. Kerrail oli selkä jumis, oli ehkä treenannu liikaa. Jangsteri kehissä Yks lahjakkaist stadilaisist nuorist knekkaajist on Slangin hallituksen jäsenen Katan skloddi Jaakko Koivisto. Treenit on 5-6 kertaa viikos. Ens vuonnar Tirke on menos lukioon ja pr-rkii just Märskiryr (Mäkelänrinteen urheilulukio), mis pr-styis ehkä paremmin vhdistää urheilun ja skolen. Seura on perustettu vuonna 1929 ja niinku nimestki voi päätellä, sen juuret on Viipuris
tsemppaan, ett seuraaval kerral pitää parjää paremmin. + TSIIARI 19 Rusaltn. Ja sitt tietvsti toivotaan, ett stadilainen jangsteri pärjää kans eurooppalaisis kehis. Toivotaan kuitenki, ett tsernppi riittäis finnaamaan n\t ensiks härmäläisis kisois niir-i, ett aukeis mesta bulimbiin skaboihin. e h T q I 5 --r )'alkku loni Nymanin ohjeet matsissa. I Teksti: Virve Obolgogiani Gamlojafttoja Kallion koulun S luokkakuva otettu 15.4.1948.
Aimo osti pojille NHL-tunnuksin varustetut paidat, sukat ja "pahvihousuiksi" haukutut peliasut. 1960-1970 -lukujen vaihteessa taisi olla Aimo Mäkisen sponssaaman Jokeri-toiminnan huippu. Soogausja föraussöövista. Kanadasarjaa luonnon jäillä(!) ja kivaa oli. I Keitsi Alän t',.i;,,-;,,,;,.t,,. Pojista sitten valkattiin Jokrujen edustus-junnujoukkueet, jotka pär1äsivät hlvin myös maamme mestaruuksia ratkottaessa. ' . Meillä oli New York Rangersseja (Jakomäki), Chicago Black Hawkseja (Hertsika) ja kauimpana lännessä Boston Bruins (Lauttasaari). ! ''"t .il * SööVI KSII STADI LAISI LLE JO VUODEST 1929 Lankkuu, breduu, levyi, dörtsii, byggauskrääsää ja rautiskamaa. Dörtsit levällää arkisin 7-18 ja lauantaisin 9-15. . 20 TSITARil å t ".-:i'lrr" Snadirti Jokärcista . Pelattiin ns. Valmentajat hoitir-at hommansa ilman palRaa vain kivan asian palkitsemrna. Näistä nousivat sitten kirkliain-rpia tähtina Jart Kurri ja Esa Tikkanen sekä lukuisia muita liigajl'riä. |a näitä valmentajia oii nruutama kymmenen kuten kur-astakin voi laskea. Tervetu loa ! I. KANTSUU FROOGAA HERTTIKAST Sorvaajankatu 6, puhelin 020 416 5140