Nro 1/2025 | Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti | 30. vuosikerta | Hinta 10 €
“Ei, et sä mitää parkkifibaa oo duunannu. Mä skrivaan täs sulle vaan parin tonnin blitikan siit et sul yleensä on fiude.” Piirros: Kari Suomalainen/Visavuori. Ku meet, ni kerro, et sä oot kans slangidiggari. Se fiksaa sun rillis ja hioo uudet linssit sun pokiis. Freda 26 Vesa Pallasvesa on HTD ja oikee optikko. Tsilarilla on Karin lupa julkaista yksi kuva per lehti.
Jeongdo “Jeka” Kim 29 Spädät mesitsit vörkkii, eiks vörkikki. K U VA : R A IM O G R A N BE R G . 18 Helsingin taivaan alla Valokuvanäyttely tulossa Marit Henriksson, Ritva Korte, Klaus Kannas ja Juhani Visavuori 20 Slangii bamlaava leegolekuri Rafu Nyberg 21 Haagassa tavataan 22 Kulttuuria talven sydämeen Risto Kolanen 24 Ku friidut pölli meidä korkkarit... s. 12–13. s. 8–9. s. Matti Kainulainen 26 Kymmenen pointtii elämästä by Marco Mäkinen Marco Mäkinen ja Seppo Palminen 28 Vikassa promillessa Juha-Pekka Kervinen Vuoden valoisin eventti Lux on jälleen järkätty ja valaissu talvist Stadii. 24–25. LUX Collective loi teoksen rauhankyyhkyistä Kaupungintalon seinään. 28 Snaijaaks tekoäly slangii. Seppo Palminen 30 Rakkauslaulu himakaupungille Anja ”Rantsu” Rantamäki 31 Gamla slangi Jugis 32 Snadin kundin päiväkirjasta 1952 Jussi Lahtinen 34 Kreisiiki kreisimpää Juha ”Jorkki” Jormanainen 38 Romuu rajalle Rafu Nyberg Virve Kuutar skrivaa snadisti, mitä Slangijengi on duunannu ekat kolkyt vuotta. FO T O : M AT T I K A IN U LA IN EN . KANSI: SUMUA TÖLIKÄNLAHDELLA, MARIT HENRIKSSON. Korkkarit kuuluu sekä friiduille että kundeille, mut mitä ne meinaa kundeille. 5 Lungii ja suurpiirteist kuittailuu Seppo Palminen 7 Nyyperin katse ja pyöreitä mittarissa! Harri Saksala 8 Ekat kolkyt vuotta Virve Kuutar 10 Umpidorkat joulujulkkarit Seppo Palminen 12 LUX muuntuu ajan mukana Risto Kolanen 14 Skimbat ja hyndat Heikki Paunonen 16 Kylttien skrivaaminen slangiks Janne Saarikivi 3 Tsilari 1 | 2025
Lähde: Yle. Helsingin ravintolat tarjoavat unohtumattomia makuelämyksiä. Nyt ku Kilpi fyllas 150 vuotta, Stadissa hiffattiin, et oikeestaan Kilpi oli stadilainen. Täs on taas muutama esimerkki siit, miten slangi muuttuu. Mesta on sen gamlan himagartsan, nykysen Wäinö Aaltosen gartsan päässä. Yle julkaisi 30.12.24 jutun siit, ett mitä sanoi suomalaiset käyttää äidist eli mutsist. Spaddu ja brenkku ei tee gutaa snadin skidin sisuskaluille. Et kyl salee snaijannu tota ite. Jänskää on, ett ku bamlaa mutsist kafruille, mutsi-sana on iha normaali muuallaki ku Stadis: esmes Hämeenlinnas, Mikkelis, Savonlinnas, Joensuus, Lieksas, Oulus, Kuusamos, Rovaniemel ja monis muis kunnis mutsi on ykkösenä, ku bamlataan mutsist kaveriporukas. Sen nettisivuil oli loka-marraskuus kysely, ku on jutun pohjana. Stadin raflois voi skruudaa niin gutaa safkaa, ettei sitä unohda ikinä. Ekaks on versio, miten bamlaa gamlat stadilaiset ja tokana, miten stikkaa läppää junnumpi jengi. Stadin raflat vääntää huikeit settei, joit kannattaa testaa! Tuota sinä et varmaankaan keksinyt itse. VK Slangiopen snadit Bulien fiilisten mutsi Volter Kilvelle pude Kulikseen Romsku Alastalon salissa (1933) on kriitikoiden lemppari. Slangi ja sen perinne ei siis delaa koskaan. Nyt joulukuus Kulikses nimettiin pudeka Volter Kilven mukaan. Vodaa stikkas ja tsengat simmas loskassa, mut Volter Kilven pudekan avajaisis oli vilt jengii. Meiä slangiproffa Heka sano Ylen jutus, ett “Kaikkein pahinta oli, jos meni kotona sanomaan äitiä mutsiksi. Juttu sijottuu Kustaviin ja kirjailija Volter Kilpi skrivas sen Turussa. JK 4 Tsilari 1 | 2025. Alotteen oli duunannu Kuliksen asukasyhdistys ja Kilven nimikkoseura ja Stadin nuorisoparlamentti. Jengi sai dokaa glögii ja lysnaa sanaa, ku teatteriheebo ja kirjailija Juha Hurme tuuttas ulkomuistista pitkät pätkät Kilpee. Täällä se studeeras ja budjas parikyt vuotta. Pude on kliffasti Purjehtijankujan varrella, ku sen bulis kniigas Alastalon salissa ne byggaa fregattii. Sit ku toi Resonaarin musakoulu on ihan tän pudekan hollilla, ni Jaakko shungas komeesti ja stikkas onnittelut niitten skolen puolesta. Tota sä et saletisti hogannu ite. Stadis mutsi-sana on edelleen elinvoimaine, ku kutsuu omaa mutsii tai sit bamlaa omasta mutsist kaiffareille. Tai oikeestaan ne vaan jutskaa, et mitä jos ne byggais sen kipon. Kyselyyn on svaarannu reilut 56 000 yli 7-vuotiasta kaikkialt Härmäst. Ja sil oli Brentsikas huvila, jost se piti kiinni loppuun asti. Elämäkerturi Laura Kokko stikkas kolme pointtii Kilvestä, jonka sukuu oli kans tullu mestoille. Tupakka ja alkoholi vaurioittavat helposti pienen lapsen sisäelimiä. Mutsin suosio Moni käyttää kavereiden kanssa äidistään mutsi-sanaa, mutta kotona selvästi harvempi kutsuu äitiään mutsiksi. MS Täst kaaviost hiffaat, ett kaikenikäset diggaa mutsi-sanaa. Esimerkit on Skrivaa snygisti -kniigast (Paunonen, Kuutar 2020). Tää osoittaa slangin levinneisyyttä koko Härmlandis. Skefe ja holi antaa kyl damagee skidille. Äidit kokivat sen sanan työläisperheissäkin loukkaukseksi.” Se funtsii, ett tää voi olla syy, miks jengit ei edelleenkää mielellää käytä mutsi-sanaa, ku mutsi on himas
Kairamon te tsennasitte saletisti, sen klesan ja ufon. Nokiassa lafkas ku duunas aluks papruu ja gummistifloi, sit raivokkaasti kännyköit), yks niiden dirikoist aikoinaan oli Harry Mildh. Stadilaiset älyköt on lungii ja suurpiirteisii. Funtsaa mikä hiivi. Höhlä, tää mitää filsaa oo. No se on spädä. On. vuosikerta printattuu peippörii. Koht kolkyt plus kolkyt yksikköö on frelssattu stadilaist kulttuurii. HEDARI SEPPO PALMINEN 5 Tsilari 1 | 2025. Aina ku se toivotti jengin tervetulleeks, puhe huipentu kahteen lauseeseen: “Pääasia on, et isännät viihtyy! Huvudsaken är att värdfolket trivs!” Meil on sama periaate Tsilarissa. Koko show on ronskii kuittailuu, skoijii flöittii ja posketont hauskanpitoo. No tää Nokian lobbari Harry Mildh isännöi yhtenään bulei lounait, päivällisii ja muita pippaloit. Kysymys kuuluu: Onks slangis ittessää jotain hauskaa. Ku toimittajil on glaiduu, se näkyy aviisis. Tää on se vuosi, ku Stadin Slangi ry täyttää 30 vuotta. Tsilaris joka friidu ja kundi skrivaa ja bamlaa sellast slangii ku on gartsalla oppinu. Sitä mä vaan, et joks me tänä vuonna ruvetaan bonjaa, et mitä me tääl ollaan duunaamas ja miks. Maanises vaihees se oli ihan pitelemätön, mikää ei ollu kinkkist tai mahotont, mut depressios se meni ja hirtti ittesä. Harry oli verbaalinen nero ja velmu renessanssi-ihminen. Tää ei oo yhtään ton vakavampaa. Stadilaiset älyköt on lungii ja suurpiirteisii. Ja mitä sit. Stadin slangi on älykköjen kieli. ”Lysnaa ja lesaa ny huolella, ku oikeeta slangii haldaava maestro vaahtoo, kuin stydi hinku sil on olla oikeessa.” Pakko stikkaa lievä muikkari: Stadin slangi on älykköjen kieli. Meil on Stadin Slangissa stydi missio: saada jengi bonjaamaan, et stadilaisuus on lungi ja suurpiirteinen elämänasenne ja slangi on kuittailuu, flöittii ja hauskanpitoo. Ja Tsilaris me julkastaan itsekkään itsepäisesti kaikkee sellasta, mikä meit itteekki hodettaa lesaa. Tää on ihan simppelii ja kätsyy: millanen knööli tai skruippa me on saatu aikaseks. Mä en diggaa namberoiden räknaamist. Emmä sitäkää. Tsilarist starttaa 30. Et voidaaks me ny brassailla ja paukutella henkseleit. Stadin slangi ja stadilaisuus on populäärimpää ku miesmuistiin. Emmä sitä meinannu. On tää silti. Jos ei se näy, me on voitu glömmaa, et miks tääl sählätään. Ne ei lillukanvarsist flaidaa. Sen ku sä pluggaat ääneen – sun on pakko griinaa. Mut jos nettii plaraa, ni hiffaa, et siit on tullu kieli-idealistien Hyde Park. Fitin paha vastaa. Jaaha, tuliki alkuperäst filosofisempi ja kinkkisempi formulointi. Etenki skrivattu slangi on mun mielest ihan hillittömän hauskaa. Se oli sen Kari Kairamon, kaikist buleimman dirikan, paras frendi. Onks petraus tapahtunu meitsien ansiost vai meitseist huolimatta. Pääasia, et toimituksel on kliffaa. Lungii ja suurpiirteist kuittailuu O nks tää se vuosi. Siis ku sun mesitsis rupee smaagaa toivottoman mälsält ja ankeelt, skrivaa se uusiks slangilla, gartsojen esperantol. On
Voit käydä tsekkaa, mitä kliffaa slangija Stadi-kamaa hittaisit itelle tai vaik frendeille lahjaks. Muut byroon asiat hoituu parhaiten meilis: toimisto@stadinslangi.fi tai skulaamal: 045 186 7238 Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen ja Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä stadilaisuuden ilosanoman levittäminen. varajäsen Lasse Solman lasse.solman@gmail.com 2. BYROO: Jäsenasiat, reduilmottautumiset, ostot lafkasta, Tsilarin osoitteenmuutokset. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. varajäsen Valtteri Hellgren valtteri.hellgren@gmail.com Sirpa Halmela, taloudenhoitaja (hallituksen ulkopuolelta) sirpa.halmela@elisanet.fi Hallitus Toimituskunta Päätoimittaja Seppo Palminen seppo@palminen.com 050 552 1360 Toimitussihteeri Jeongdo Kim tsilari@stadinslangi.fi 044 9888 368 Valtteri Hellgren Risto Kolanen Virve Kuutar Tiina Linna tiina.m.linna@gmail.com Rafu Nyberg rafu.nyberg@gmail.com Mikko Seppälä mikko-olavi.seppala@helsinki.fi Tsilarin vakkarifotaajat Raimo Granberg Marit Henriksson Esko Koivisto Raimo Kuitunen Jarmo Meriä Aki Schadewitz Matti Snellman Taitto Sivupainajainen Kirsi Pääskyvuori Paino Grano Oy ISSN 1239-9523 Aikakausmedia ry:n jäsen Kulttuuri-, mielipideja tiede lehtien liitto Kultti ry:n jäsen 6 Tsilari 1 | 2025. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. 045 186 7238 www.stadinslangi.fi Harri Saksala, bamis harri.saksala@gmail.com Virve Kuutar, varabamis virve.kuutar@gmail.com Outi Havia outi.havia@kotiposti.net Risto Kolanen ristokolanen@gmail.com Raimo Kuitunen raimo.kuitunen@outlook.com Reijo Lainela Jäsenrekisterinhoitaja, hallituksen sihteeri reijo.lainela@gmail.com Ragnar (Ranccu) Lilius ragnar.lilius@gmail.com Soile Tammisto soile.tammisto@elisanet.fi 1. Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti 30. Byroo on auki ti ja to klogu 15-18 (voi tulla muutoksii, himasaitilt hittaat ain vikan tiedon)
Esmes niinku et mistä tää slangivipinä sai alkunsa, mikä oli se jengi joka potkas boltsin pyörimään, millon se oli ja missä, kuka skrivas ekana ison sanabökkerin jne jne. Sen ei tarvinnu nyökytellä tai mitään (mä en muuten pidä siitä ku joku telkkarissa nyökyttelee samanmielisyyden merkiksi). BAMIS HARRI SAKSALA Ihminen ei ois ihminen ellei se muistais ja muistelis. Jos meitsiltä ois kysytty, oisin antanu Nyyperin kyllä jatkaa mut mut . Sitä tsiigas vaan joku puol millii (!!) sohvaperunaa mikä oli aika heikosti, tai ainaski jotain semmosta ne selitti. . Meikä pyydettiin Nyyperin prokkikseen bamlaamaan meidän bändin juhlavuodesta. Nyyperin katse ja pyöreitä mittarissa! Joku varmaan hogas et meitsi oli näköradiossa siinä Artsi Nyyperin prokkiksessa joulukuussa eli se oli ihan niitä viimesii lähetyksii siitä Nyyperistä. Ei, Nyyperi hiffas mist oli kyse. Tärkeetä siis. Mä en oo yleensä semmonen (ainakaan omasta mielestä) joka hirveesti tsiigailee taaksepäin, mä oon aina ollu snadisti etukenossa. Aiheita riittää. Kliffaa juhlavuotta!! bamlataan ja skulataan Hara, bamis 7 Tsilari 1 | 2025. . Nyyperi ei alkanu jankuttaa mitä usein jankutetaan slangista et eiks slangi oo jo ihan delannu, et sehän on jotain ikivanhaa kamaa ja sitä rataa. Semmonen leffahemmo ku Bunuel (joku tsennaa?) on funtsinu et ihminen ei ois ihminen ellei se muistais ja muistelis. Siinä on omat hyvät puolensa kuten jos esmes tulee paha stiplu tai lyö vaikka boltsinsa porttarin seinään ja omaa tyhmyyttään, niin semmoset kandee jättää taakse ja vikkelään!! Mut et muistaa ja muistelee. Ylehän oli päättäny panna prokkikselle stopin ku se oli jo niin gamlakin eli jotain parikyt vuotta ja sillee. Mut bändijuitsuista ei yleensä synny kamalasti kiinnostavaa löpinää, joko bändi on stydii kamaa tai sit ei, joten jossain vaiheessa Nyyperi kysy et mikä juitsu tää slangi oikeen on. Eikä prokkis jengiäkään kuulemma enää jaksanu oikein kiinnostaa. Mut jos et oo hogannu niin Stadin Slangi 30v juhlavuotta mennään. No mähän selitin et slangi on niinku Stadin oma kieli et setera ja et on tärkeetä heiluttaa slangilippuu. Joten ku on pyöreitä mittarissa niin muistellaan sit ja juhlitaan kans, ja pitkin vuotta. Se oli se Nyyperin katse joka kerto et se hiffas mitä mä slangista bamlasin
joka julkastiin 2007. Lisäks on alettu shungaa snygeimpii joulubiisei esmees Paavalin tsyrkas. Se kolmas jengi funtsas bileitä. Jorois on skulannu snygit bändit ja shungannu ihan pro-solistit. Jengii on vetäny kans slangi tsyrkas. Lähin messiin, ku Slangijengi vietti 10v-bileitä ja järkkäs näyttelyn Stadarin aulas. Bulisti onki järkätty kliffoi tapahtumii vuosien varrel. Niit stoorei hittaat vuoden 2015 Tsilareist, jotka voit tsögaa Lehtiluukust. Tai idis ehkä födas aiemminki, mut 1995 se otti kunnolla eldistä. Perinnepäivät veti kans vilde jengii. Alkutaipaleest skrivas Sulo ”Supa” Santanen, yks noist kolmest kundist. TEKSTI: VIRVE KUUTAR E kas Tsilaris (1996) Eki Matts son skrivas, ett Slangijengin perustamisidis oli Klauden (Bremer), joka stikkas boltsin Vodelle. Siitä, miten Kirstarin jengist, Työläisäiti-patsaasta ja bamlausskaboist päädyttiin Stadin Slangi ry:n perustamiseen, voi tarkemmin pluggaa juhlakniigast Niin gimis on Stadi. Sellane toimikunta onki ollu messis melkein aina: juhla toimikunta, huvis, tappis, häppis – mika millonki sen nimi on ollu. Stadin Slangis oon oppinu tsennaa tosi mielenkiintosii friidui ja kundei! Vode, Papu ja Supa perusti Stadin Slangi ry:n. 8 Tsilari 1 | 2025. Minnailuu jatketaan seuraavis Tsilareis. Eka näyttely oli kans ollu Ekat kolkyt vuotta Tänä vuonna on 30 v siitä, ku idis Slangijengist födas. Siit tuliki sit perinne ja melkein joka vuos on just Kiven päivänä menty tsyrkkaan. Ku yhdistyksel tuli täyteen kaks kybää, minnailtiin kans samoi aikoi Tsilaris. Siel oli vilde jengii tsiigaamas gamloi fotoi ja kamoi, joist tuli skidiajat mieleen. Sillon järkättiin Stadin Slangi ry:n perustamiskokous ja kolme kundii Vode, Papu ja Supa skrivas 14.9.1995 perustamiskirjan. Suosittui on ollu varsinki jortsut. Tsilarin bonjaa, sitähän alettiin julkasta vuonna 1996, ni tarvittiin heeboi sitä duunaamaan. Ku ekan kerran vuonna 2004 järkättiin Aleksis Kiven päivänä Sana kartsalta Kallion tsyrkas, mestoille tuli yli 500 heeboo. Ihan noit ekojen vuosien tapahtumii mä tsennaan vaan siitä, mitä oon plugannu tai kuullu jengiltä. Siel blisattiin slangikamaa ja stagel oli monenlaist proggista. Täs stooris minnaillaan snadisti, mitä näihin vuosiin on mahtunu. Vuonna 1998 Byggal järkätyis jorois oli 388 ja Valkoses salis oli kans yli 300 joraajaa. Skolet, jorot, skabat Ku yhdistys alotti, hallitus valkkas kolme toimikuntaa: Tsilarii, bileit ja skolei varten. Sen kopio julkastiin Tsilarin 6/2016 välis. Siellä voit pluggaa muuten ton ihan ekan Tsilarinki. Aluks oltiin tosi aktiivisii rundaa skoleis, niis käytiin bamlaamas slangist, minnailemassa omii skidija skoleaikoi. Kahvilast sai Rex-kakkuu, gamlan reseptin mukaan duunattuu
Niistä se skrivaski Niin gimis on Stadi -juhlakirjaan ja moneen Tsilariinki. Onneks sen saitti saatiin Slangin saitin osaks, sielt hittaat linkin Ekin aarreaittaan. FOTO: STADIN SLANGI RY:N ARKISTO. Nyt alkaa olla se alkuperäne talkoojengi aika gamlaa tai flytanny muihi sfääreihin. FO T O : M IK KO R EI JO LA . Ekat tuhat jäsentä tuli täyteen joulu kuus 1999. Mut valitettavasti joka jengiin mahtuu niitäki, joiden ego on liian buli tai jotka muuten vaan alkaa jyrää muita. Mut lisäks tarvitaan talkoolaisii erilaisiin hommiin. Lisää jengii messiin Joskus jengi spiidaa, ett enne oli paremmin. Täst patsasjengist alko itää idis Slangijengin omast yhdistyksest. menestys, rikko Jugend-salin kävijäenkan. Hallitus ja byrooduunari on tietty avainasemas. Mut bonjaan kyl senki, ett ku yhdistys kasvaa, ni alkaa olla jo tarvetta ihan oikeelle duunarillekki. Skragiksist oon kuullu ajalt ennen ku mä tulin messiin ja oon saanu itekki tsiigaa muutamii, ku on alkanu dissaa muit ja bamlaa skeidaa selän takana. Se tsennas Stadin hissaa ja minnas vaik mitä Slangijenginki hommeleist. Arska Soisalon mä opin tsennaan Tsilarin toimituskunnas. Ei kande spiidaa, vaan Juhlakirjan julkkareissa 2007 Raija Tervomaa, joka toimitti kniigan, ja Eki Mattsson, jonka piirroksii kniigas oli. Niis mäkin funtsin olla messis. Sillon jäsenii oli yli 3500. Sit viel yks starbu oli Varvikon Kartsa Tsilarin päätoimittajana. Vuosien varrella on järkätty skaboi, niis on kerätty stoorei, runoi, slangibiisei, fotoi. Kauhasen Ekii en ite niin hyvin tsennannu, mut sehän teki ihan huikeen duunin, ku se perusti slangi. Sit 1996 Byggalla oli jo Stadin Slangi ry messis. Kimpas on kliffempaa Monilta on kuullu, että sillon aluks Slangijengis oli kliffaa, ku kaikkee duunattiin talkoilla. käärii hihat, ruveta hommiin järkkään kaikkee kliffaa, mis itekki haluu olla messis. 9 Tsilari 1 | 2025. Siit kuitenki unohtus joku. Uusii naamoi tarvittas, ett Slangijengi pysyy kondikses ja saadaan bilettää viel viiskybäsii. Sen jälkeen jäsenmäärä kasvoki vuoteen 2014 asti. Mun faija skrivas yhes runos: ”herras mies vanha stara / katoava luonnonvara”. Tsilarin 20v-juhlis Arska Soisalo ja Kari Varvikko vuonna 2016. Sellane oli Eki Matts son, mukava starbu, aina ystävällinen ja sit viel huikeen lahjakas taiteilija ja graafikko ja slangipakinoitsija. Meil futas hyvin. Päätinki nostaa framille vaa sellasii, ku on jo delannu, ni niiden ku viel elää, ei tartte pahottaa mieltänsä, ettei ne päässy listalle. Talkoojengii Slangijengin 10v-näyttelys Stadarin portailla 2005. FOTO: PIA LANDÉNIN ARKISTO. Nyt just juhlavuonna siihen on snygit mahikset! Bulimmin jengii messiin, bulisti kliffaa kimpassa. FOTO: VIRVE KUUTAR. Arskalle Slangijengi oli sydämen asia. Mut ihan meist itest on kiinni, millast nyt on. Siit valitettavasti alko alamäki ja jäsenmäärä on pudonnu joka vuos. Bonjaan kyl, ett talkoil ku duunataan, ni jengi on messis ihan vaan bulist innostuksest. Bamlausskaboi on järkätty melkein alust asti – tai oikeestaan jo ennen ku yhdistystäkään oli olemas. Patsasjengi kekkas ne, ekat oli Käpiksen Torpalla 1994, eikä kaikki mahtunu ees ineen. Just arvokast perinne duunii, mitä varten yhdistys perustettiinki. Duunii on niin bulisti. Bulei häppiksii on ollu sit Espan laval Stadi-päivänä Stadin Friidun ja Stadin Kundin julkistus, slangimusakonsertit ja Vihreel oksal -tapahtumat Savoys ja Peacockis. net-sivunsa ja keräs sinne ihan sikana infoo slangista. Jäsenille on järkätty slangi-iltoi, slangitreffei, Stadisuunnistuksii, redui teattereihin ja eri mestoihin ympäri Härmää, aiemmin ulkomaillekki. Mut onneks tollast jengii on vaan snadisti! Suurin osa on just niit redei stadilaisii, millasii meidän kuuluu ollakki. Niit kandee venaa. Mut viime vuonna oli jo liittyneit enemmän ku eronneit. Toivottavasti tää on siis käännekohta. Aluks funtsin kyl, ett on aika äree äijä, eikä sekään tainnu mua kybällä diggaa, mut sit meist tuli hyvii frendei. Meit molempii kiinnosti slangin lisäks leffat. Olin sillon toimitussihteeri ja sain tsiigaa läheltä, miten lehtialan pro handlas meidän snygii aviisii eteenpäin. Vilde jengii tarttetaan siihen, ett kaikki skulaa. Onki yks surullisimpii hetkii, ett meidän kimppaduuni sit slyyttas niin yhtäkkii. Mut ekaks tsiigataan, mitä me saadaan aikaseks tän 30v-bilevuoden aikana! Siihenki on oma toimikunta. Bulit bileet järkätään syksyllä. Bulein osa jengii on ollu messis siks, ett kimpas on kliffempaa. Stadin Slangis oon oppinu tsennaa huikeit friidui ja kundei! Ois ihan mahotont skrivaa listaa kaikist niist kliffoist ja kiinnostavist tyypeist
No, mestoilla Tsilarii oli lodjullinen, nii et piisas. Pluggaa lisää Marcosta s. Tuttu kundi oli samana aamuna flygannu takas Suomeen Nipponist. Ne sai joulu gubbelt bakun jos oli Boschin akkukäyttönen putsausvehje. Mä olin aina luullu, et ne suoma laiset sanat Järkytyin-biisiin oli duunannu Stadin Kundi Jussi Raitti nen. Tää oli snadi tiiseri. Sävel on One Way Ticket. Yhtäkkii jengii pyydettii kletraamaan ylös ja tsiigaan, onks ne tsitannu yllärin päällä. Joko se kompastu sen punaseen rotsiin tai pitkään skeggeen. Rispektirituaaleihin kuuluu kans, et spettarin saajast riimitellään viisu. Onneks silt ei bragannu klabbi tai handu. Yllärit on kliffoi Julkkareitten reklaamis luvattiin, et ylläreit on tulossa. Siel noteerataan kaikki ku on duunannu jotain gutaa slangijengin eteen. Yhtäkkii jengii pyydettii kletraamaan ylös ja tsiigaan, onks ne tsitannu yllärin päällä. Kusti oli kohmeessa, ei ollu polkenu kuutoslehtee viel läheskää kaikille. Sillo ku Hara hilaa fikkast munnarin ja sleppaa bluussisoolon, fiilis on ihan tapissa. Joka toinen kuukaus födaa frekki mut staili slangiaviisi – ku tyhjäst. Ku nää julkkarit oli just ennen jygelii, siel oli tietysti Timo Alarik Joulu gubbe. Onneks slangijengi diggaa julkkareit. Se lyriikka on Juice Les kisen. Slangijengin bamis Hara Saksala sjungas, Tapsa Kojo säesti ja yritti siin muutki snadisti jeesaa. 26 10 Tsilari 1 | 2025. Idis on tsögaa kliffoi omien gartsojen dallaajii, luovuttaa niille räätälöity spettari ja HTD-rintamerkki (jota voi käyttää kaikkien kledjujen kanssa) ja duunaa niist tyypeist stoorii Tsilariin. Kolmannettoista paprut sai nyt Marco Mäkinen. Toimittajat funtsaa ja skrivaa noi stoorit ihan rakkaudest himahuudeihin ja stadilaiseen läppään. Melkeen saatiin slaagi, ku joulugubbe dyykkas stagelle, ni se vetäs lipat. Mainosbisneksessä Marco on legenda. Ekaks aina tsekataan, onks mestoilla Slangin kunniajäsenii, hallituksen jäsenii, Tsilarin toimittajii, Stadin Friidui tai Stadin Kundei ja Dorkan papruil sertifioitui velmui. ”Kniigojen pluggaamisen suomenmestari” ei muutenkaan oo mikään stanttu tapaus. Meidän ikäset kävyt tsennas kyl Marcon faijan, rallikuski Timo Mäkisen. Ihme jengii noi Tsilarin redaktöörit. J a olihan toi viime vuos laatulehdelle fantsu rupeema, ehkä snygein evö. Bulii handuu ja jengin jees: on se umpidorka, hyvällä tavalla. Bulii handuu niille kaikille. Bulisti rispektii Julkkareitten idis on dilkkaa rispektii. Snadii esimakuu kundin monipuolisest dorkuudest saatiin, ku Marco bamlas hilpeellä itseironialla spaissatut kiitokset. ”Bastu” saatiin taas turvoksiin ”Tsilari fanklubin jäsenii”. Buleimmalle osalle julkkarijengist Marco oli uus tuttavuus. Hyvällä Tavalla Dorka Dorkan paprut -spettari oli dilkattu kakstoist kertaa. Joulugubbel oli buli rooli julkka reitten proggikses. Kiitos Robert Bosch Oy:lle. HooTeeDee nelkku Virve Kuutar sai hunöörin lesaa jengille spettaritaulun tekstin ja joulugubbe Pakkasen duuni oli ojentaa koko rekvi siitta Marco Mäkiselle. Bosch on meggessä juhlavuoden tsembalois. Niiden tuolien alle oli liistrattu breivi. Jengille, ainaki mulle, kolahti tällä kertaa stydeimmin Elviksen styge All Shook Up. Sjungattuu slangii ja muuta snygii Musaa serveeras tuttu duuo: Slangijengin bamis Hara Saksala ja multiinstrumentalisti Tapsa Kojo. Mut ei. STADILAISIA TEKSTI: SEPPO PALMINEN FOTOT: RAMPE KUITUNEN Umpidorkat joulujulkkarit Tsilarin numero 6/2024 julkkarit rymisteltiin Willensaunassa tiistaina 17.12.2024, liian hätäsesti lehden ilmestymisen jälkeen. Viidellä slangidiggarilla kävi tsägä
11 Tsilari 1 | 2025. Dorkan paprut, Dorkan paprut Dorkan paprut, Dorkan paprut Dorkan paprut, Marcolla ei niitä oo (ei oo) Jangsterista kasvoi ehta mainosmies Monen painajainen, idoli kenties (mutta joo) ei se tarpeeks dorka vielä oo (ei oo) Peesas tota Marcoo, ihan minne vaan Lungisti se dallaa omii gartsojaan (joopa joo) Mut sillä Dorkan papruja ei oo (ei oo) On se törkeen velmu, jonottaa enää ehkä pakko ei oo Se tosikoita hiukan monottaa Ilman palkintoo. Dorkan paprut, Dorkan paprut Dorkan paprut, Dorkat paprut Dorkan paprut, viimein Marcollakin on (on, on, on) (niin on) (puhuttuna:) Siis mitä Marco Mäkisellä on ihan kohta. Dorkan paprut, Dorkan paprut Dorkan paprut, Dorkan paprut Dorkan paprut, Marcolla ei niitä oo (ei oo) Ku faija tsöraa rallii, pitkin maailmaa Ja mutsin idoli on Italian maa (hahhahhaa) niillä Dorkan papruja ei saa (ei saa) Fatsin mielestä ei tartte studeeraa Rallienglannilla klaaraa missä vaa (masentaa) kun sillä Dorkan papruja ei saa (ei saa) Kun Marco sitten dyykkas maailmaan Ei maine jääny papruista kii Filosofii aina tarttetaan Mut onks sul spettarii. Hara ja Sepi sjungaamassa Dorkan biisii. Dorkan paprut (Marco Mäkiselle) (sävel: One way ticket, Menolippu) Bastu saatiin taas turvoksiin Tsilari fanklubin jäsenii. Fiilis oli tapissa. (kaikki yhdessä:) Dorkan paprut. Hara ja Tapsa sleppaa bluussii
KUVA: MARIT HENRIKSSON. Slinky on ollut suosittu ja ikoninen lelu jo 1940-luvulta lähtien. Illumaphonium on johtava tekijä vuorovaikutteisen valotaiteen alalla. Sen äärellä katsoja voi tuntea itsensä kirjaimellisesti pieneksi. Ryhmä hämärtää viihteen ja taiteen rajat ja luo osallistavia valoinstallaatioita julkisiin tiloihin musiikin ja soittimien ympärille. Taiteellinen johtaja Juha Rouhi koski kehottaa ihmisiä viettämään aikaa taiteen äärellä itselleen sopi vimmalla tavalla. 12 Tsilari 1 | 2025. K eskuskadulla nähtiin viime vuonna tulliin jumiin jäänyt hilpeä teos End Over End. Teos haastaa roolimme katsojina ja horjuttaa tavanomaista suhdettamme esineisiin ja ympäröivään maailmaan. Installaatiot ovat luonteeltaan vuorovaikutteisia. Brittiläisen Studio Vertigon teos on jättikokoinen versio nostalgisesta Slinky-lelusta. Jokainen kierre valaistaan vuorollaan, jolloin se luo illuusion virtaavasta liikkeestä. Valoa yli sukupolvien Lux Helsingin teokset levittäytyivät laajalti Helsingin keskustaan ja lähialueille. Niitä löytyi lisäksi Kauppakeskus Triplasta, Kannelmäestä, Espoon Tapionpuistosta sekä Lux In -tapahtumasta Kaapelilla. Rautatientorilla on esillä kaunis läpinäkyvä valoteos Illumaphonium vuorovaikutteisen valotaiteen merkeissä. Sitä me ihmiset kaipaamme nyt enemmän kuin koskaan. Helsingin keskustaan laajalti levittäytyvä tapahtuma toi kaupunkilaisten nähtäville valotaiteen ajankohtaisimpia teoksia. Muovilla on merkittävä ympäristövaikutus, ja muovilelujen kierrättäminen on tärkeää luonnonvarojen säästämiseksi. Alun perin metallista valmistettu jousi lelu on viimeisten 40 vuoden aikana tullut tunnetuksi sateenkaaren värisenä, muovisena versiona. LUX muuntuu ajan mukana Suomen suurin valotaidetapahtuma Lux Helsinki tarjosi 8.-12.1. Vieterilelu Slinky on monille kulttuureille ja sukupolville tuttu. Illuma phonium tuo meidät jälleen kerran yhteen leikkimään, luomaan ja tutkimaan – sekä määrittelemään uudelleen käsityksemme kaupunkiympäristöstä. SNYGI STADI TEKSTI RISTO KOLANEN Installaatiot ovat luonteeltaan vuorovaikutteisia. Lux Helsinki ja sen teema Tarinoita toisaalta yhdisti loppuvuodesta helsinkiläisiä senioreita ja päiväkotilaisia, jotka pääsivät suunnittelemaan yhdessä omia valoteoksiaan. Voimme aistia lelun virtaavan liikkeen. Se voi olla esimerkiksi talvista puuhaa Kaivopuistossa lähellä teoksia tai kävely kaupungilla. Peilaavien ja loistavien äänimonoliittien geometrinen matriisi avaa ääret tömän, salaperäisen ja maagisen tilan yleisön keskellä ja ympärillä. Kaikissa teoksissa materiaaleina on käytetty moni puolisesti esimerkiksi lankaa, kankaita, maaleja ja lasipurkkeja. Hetkeksi koemme kutistuneemme, kuin olisimme Liisa Ihmemaassa. Illumaphoniumin päämäärä on aina sama: yhteenkuuluvuus. runsaudensarven Stadin alkutalveen. End Over End -teoksessa Slinkyn valtava mittakaava saa katsojan tuntemaan itsensä pienemmäksi, kun lelun ja ihmisen mittasuhteet kääntyvät päälaelleen. Jättimäisessä muodossaan se on sekä nostalginen että surrealistinen ja se muuttaa rakennukset ja kadut virtuaali seksi leikkikentäksi
1960luvulla hän siirtyi sisustus tekstiilien suunnittelijaksi ja 1970luvun lopulta lähtien hänet tunnettiin tekstiili taitelijana. Teos sisältää valoa ja ääntä, ja kuuden tarinan kokonaisuus kesti 22 minuuttia. Ranskan Lyonissa vuonna 2009 esitelty teos nostaa esille Lavoselle ominaisen uteliaisuuden ja kokeilujen voiman. Hänen käsissään tekstiilitaide levittäytyi tilalli siksi teoksiksi. Ennen kaikkea ne avaavat oven ihmisten elämään – sellaisten, jotka ovat kuin sinä ja minä, tavallisia ihmisiä tavallisine huolineen, mutta poikkeuksellisissa olosuhteissa. 13 Tsilari 1 | 2025. Teos kuvaa kuuden tavallisen ukrainalaisen elämää sodan keskellä ja tutkii, miten sota on vaikuttanut heidän suhteisiin rakkaimpiinsa. Studio Vertigon End Over End -teoksessa vieterilelu Slinkyn valtava mittakaava saa katsojan tuntemaan itsensä pienemmäksi. Taiteilijan Hiljaisia monumentteja -näyttely avautui vielä Arkkitehtuurija designmuseossa 31.1.2025 ja se on nähtävissä lehden ilmestyessä. Rauhan asialla Tarinoita toisaalta -teemaisen Lux Helsingin ohjelmistoon on lisätty Helsingin kaupungintalon seinään projisoitavat kyyhkyset muistuttamaan ihmisiä rauhan merkityksestä. Taiteilijat haastattelivat puolen tusinaan ihmistä Ukrainassa 2023, jotka kertoivat rakkaudesta sodan oloissa. Sotaan kietoutuvat rakkaustarinat ovat traagisia, humoristisia, yllättäviä ja elämää vahvistavia. Lux Collectiven nimissä esitettävä projisointi kutsuu katsojaa miettimään, miten pienilläkin teoilla voi edistää rauhan asiaa. Kyyhky sillä Helsinki haluaa osoittaa tukensa puolustussotaa käyvälle Ukrainalle ja lähettää rauhan ajatuksia kaikkialle maailmaan. Valon pinta -teoksessa Lavonen on kutonut valokuituloimeen pellavalankaa ja akryyli tankoja. Teos piirtää Arkkitehtuurimuseon seinään valoanimaation. Upea teos koostuu yli 120 piirustuksesta ja animaatiosta, jotka pohjautuvat Ukrainassa syksyllä 2023 tehtyihin haastatteluihin. Kunnia tekstiilitaiteen pioneerille Maija Lavonen (1931–2023) oli suoma laisen tekstiilitaiteen pioneeri, joka uudistui taiteilijana läpi elämänsä. K U VA T: R A IM O G R A N BE R G . Taiteilija vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Kemissä. Perinteisen tekstiilimateriaalin ja myöhemmin valokuidun sekä ympäröivän tilan vuoropuhelu oli Lavoselle tärkeää, ja hänen monien teostensa lähtö kohtana onkin juuri tilojen arkkitehtuuri ja valo. Maija Lavonen on kutonut valokuituteokseen pellavalankaa ja akryylitankoja. Teoksen projisoidut piirustukset ovat reportaasipiirroksia: ne on piirretty paikan päällä, ja ne kuvaavat oikeita ihmisiä ja paikkoja. Se on dokumentaarinen teos Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa. Rauhan asialla ovat vahvasti tanskalaiset Jakob Fälling ja Ole Samsøe teoksellaan Love and War; edellinen vastaa piirustuksesta ja äänisuunnitellusta, jälkimmäinen teknisestä toteutuksesta ja valosuunnittelusta. Monumentaaliset, tilalliset teokset ovat olleet tunnusomaisia hänen tuotan nolleen. Arkkitehtuurija Designmuseon aulassa sai nähdä Valon pinnan. Vielä yli 70-vuotiaana Lavonen aloitti koko naan uuden jakson omassa tuotannossaan valokuitu teoksillaan. 2000-luvulla valokuidusta tuli tärkein hänen käyttämänsä materiaali. Hän opiskeli vaatesuunnittelua Taideteollisessa oppilaitoksessa ja maalaustaidetta Va paassa taidekoulussa Helsingissä. Hän on rikkonut kuitua tietoisesti antaakseen projektorista heijastettavalle valolle haluamansa muodon. Julia, 37, Lviv on osa Jakob Fällingin ja Ole Samsøen teosta Love and War -teoksessa vasten Arkkitehtuurimuseon seinää
Se brennas vuonna 1897. Ja sit sillityntsilaudast duunattiin tunttarit.” Sana tunn(s)kimbarit on saatu svedusta. LÄHDE: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO. Tunnarit ku meni sinne snögen sisään, nii ei muuta ku klyyvarillee.” Väinö Salomaa (s. Eliel Wartiainen (1875–1973) skrivas niistä Norssin Turnareiden 100-vuotishistoriikissa: ”Minunkin kouluaikanani pojanvekarat täällä laskivat mäkeä ’tunnskimbareilla’, tynnyrinlaudoilla.” Rafla Alphyddan 1890-luvulla. Sain käsiini pari tammista tynnyrin kimpeä – ne lienevät olleet vanhasta konjakkitynnyristä, joka täten lopuksi pääsi palvelemaan kunniallista tarkoitusta. Niillä kelpasi lasketella pienempiä mäkiä, ja siihen ne olivatkin pikkupojalle erinomaiset.” Tunnarit ja muita skimbojen nimii Tunnskimbareita kutsuttiin kans tunna reiks, tunttareiks ja tynnareiks. Skimbat ja hyndat Stadissa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa pikkukundeilla ei ollu fyrkkaa tsöpaa skimboja vaan ne duunas ne ite tynnyrinlaudoista. V äinö Tanner (1881–1966) on kuvannu niitä tarkemmin: ”Ensimmäiset sukseni olivat omatekoiset ns. 1902. Ne oli helpot valmistaa. LÄHDE: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO. Muuan gamla Stadin kundi muisteli tunnareita: ”Sillon bulilla kundeilla oli oikeen skimbat. 14 Tsilari 1 | 2025. 1910) kerto puolestaan tunttareista: ”Meill oli aina siin Builiksen pihalla skvettamäki. Niiden kärjet veistettiin teräviksi ja nauloilla hakattiin niihin nahanpalaset mäystimiksi, ja niin olivat sukset valmiit. ’tunnkimbarit’. No eihän meillä ollu ku tunnarit, meillä pikkukundeilla, ku nääs näillä branttiksilla just slepattii. Lisi ja Erik Krohn hiihtämäs Skatan puistikos v. Tunn skimbareista on saatu skimbat ’sukset’. Tunna on ’tynnyri’ ja kim on ’tynnyrinlauta, kimpi’. Uudenmaan svedumurteissa se on kimba ja äännetään kans k:lla: kimba, ei tshim(ba), niiku muissa svedumurteissa. SLANGILODJU TEKSTI HEIKKI PAUNONEN Stadissa oli sillon vilt snögee, ja Tanner, ku budjas Gräsassa, pisti skimbat klabbeihin himapitskulla ja skimbas sieltä toiselle puolelle Stadia
3. 3. Kaikilla kaduilla sai hiihdellä aivan vapaasti.” Slepattii skvettamäkii eli hyndoi Snadit kundit sleppas tunnskimbareilla branttiksista ja snadeista skvettamäistä. Ennen pitkää hydda alko tarkottaa kaikkii hyppyrimäkii. Hyppyrinnokkaa tarkottava skvetta-sana on saatu suomen svedumurteista. Porvarien piti aikanaan antaa porvarinvala, sveduksi göra borgareden. Kauko Kolman mukaan siinä huudettii vaan: ”hoppaa, böijaa, staijaa!” Aina siit ei ollu jeesii, vaan laskija kaatu eli otti tai sai borjarin. Ryssäntsyrkan rinteeseen oli byggattu neljä jalkaa eli 118,76 senttii korkee skvetta. Kullervo Linna kerto, ett ”oli huisia slepata eka kerta Hyddasta”. Mut Stadissa oli kyl bulimpiiki skvetta mäkii. 1900-luvun puolimaissa hydda muuttu iisimmin äännettävään asuun hynda, hyndä, niiku samaan aikaan ’futistai lätkäsuojuksii’ tarkottavasta sanasta syddit tuli syndit. Sen mukaan Alppiksen skvettamäkeeki alettii kans kutsuu Hyddaksi. Enimmillään niit oli lähes kakskymmentä eri puolilla Stadii. Suomensvedussa siihen on liittyny lisämerkitys ’liukastua, mennä nurin’. Tammi. Yli kolmemetrisil suksil ei voinu kunnolla skimbaa murtsikaa vaan hiihdettii skönen jäällä. Se on kans lyhentyny asuun göra en borgare. ”hoppaa, böijaa, staijaa!” Kundi hoppaamas hyndas v. LÄHDE: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO/FOTO ROOS. Vielä semmoistakin liikenneväylää kuin Aleksanterinkatua myös hiihdin arvelematta, niin kuin tekivät monet muutkin. Niiku näist nimistä voi hiffaa, skimbaamista harrastettii ensteks Pohjois-Suomessa. Meill oli aina siin Builiksen pihalla skvettamäki. Kivi Kallion mukaan yks gimmakin hirvas sleppaa siitä: ”Kundit kyllä kävi hyppäämässä Hesarin hyddestä ja oli siellä yksi gimmakin, joka ei skagannu hoppaa siit hydäristä.” Muita bulimpi skvettamäki byggattii Alppiksen bärtseille. Suosittu mesta oli Kruunuvuorenselkä. Jäälle oli duunattu 7 ¾ virstaa longa latu, ku kierrettii kahesti. Lähteitä: Norssin Turnarit – 100-vuotis historiikki (netissä); Väinö Tanner: Näin Helsingin kasvavan. Ekaks duunattii snadimpi 1902 ja sit 1905 bulimpi. Skaban vinnas norjalainen insinööri Christian Nielsen, ku oli ainoo, jolla oli norskit, oikeet mäkiskimbat. Stadissa oli sillon vilt snögee, ja Tanner, ku budjas Gräsassa, pisti skimbat klabbeihin hima pitskulla ja skimbas sieltä toiselle puolelle Stadia: ”Kuvaavaa sen ajan Helsingin ’pikkukaupunkilaisuudelle’ oli, että matkat kaupungin halki saatoin säännöllisesti tehdä hiihtäen katuja pitkin. Bulilla kundeilla oli sit ihan erilaiset skimbat, yli kolme metrii pitkii ’kajaanilaisii’, ’torniolaisii’ ja ’haapavetisii’. 1899. Muistoi Alppiksen hyddasta Alppilan skvettamäessä oli simppelit orderit. Paavo ”Pave” Tuomikin oli slepannu siitä: ”Ja sitte Hyddasta mä sleppasin mäkee.” Kaivolan Arska oli hypänny siinä yli 20 metrii: ”Tulipa slepattua skaboissakin Alppilan hyddasta. Jos meillä ei olis hajuu Alphyddan-raflasta ja sen kutsumanimestä, vieläki snoukkareiden ja muiden käyttämän hynda-, hyndä-sanan alkuperä jäis ikuiseks arvoitukseks. Siitä slepattii suunnilleen 15 metrin siivuja. Kolman mukaan siitäkin varotettii etukäteen: ”Ota enempi snujua, mutta älä ota borjaria ja bluugaa alamäkeä!” Mäessä kaatumista tarkottava borjari-sana tulee svedusanasta borgare ’porvari’. Stadissa ei ees voinu 1880-luvulla tsöpaa buidusta kunnon skimboja, vaan Väinö Tanner, jonka faija oli rautateillä duunissa, kävi stogella ilmaseks Oulussa slumppaamassa skimboja itelleen ja kavereilleen. 1886 Skattan kupeessa. Helsinki 1966. Sen vieressä oli vuonna 1870 rakennettu sveitsiläistyylinen rafla Alphyddan, jota stadilaiset kutsu Hyddaksi. 1905. Sieltä harva kundi hirvas tuikata kun sitä flygas 20–26 metriä.” Toivo Kaiposen mukaan ”mäkiennätys lienee ollut 35 metrin paikkeilla”. 15 Tsilari 1 | 2025. Stadin ekat hiihtoskabat Stadin ekat yleiset hiihtoskabat järkättii laskiaistiistaina 9. Matkaa tuli 16,5 kilsaa. Stadin slangin borjari-sana tulee siitä. Yks niistä oli Hesarilla. Viides uusittu painos. Ja sit sillityntsilaudast duunattiin tunttarit. Muut sleppas kajaanilaisilla. Stadin ekat mäkiskabat järkättii kans Skattalla 9. Alppiksen hyddasta hyppääminen on jääny monen Stadin kundin mieleen
Omaa kieltä framille Ku siis jos mä nyt sit kerta oon joku Stadin mannekiini, ni pitäis oikeestaa skrivaa tämmösest toisest kelast, mitä mä oon funannu jo aik kaua. Nimittäi siit, et kyl Stadis puulaakie, virastoje ja varastoje kandeis laittaa omaa kieltä framille. K yl on muute slangiseura aika tolerantti nykysi. Mentii vaa Palikselle eli Palonkaivonaukiolle, tai Huugikselle, Huugon kioskil, jossa jengi tapas hengaa. Jos joku ny ei bonjaa, et mitä kela tos on, ni mä voin tulkkaa. Nehä noit kylttei kai lähinnä duunaa. Me oltii haagalaisii ja sellane kunnon stadi börjas vasta jostai Tölikast. Haaga ja Bruna oli vähä semmosta pöndee. Ja sit joka välis oli iha sikana skuttaa ja bärtsii. Ja iha ekaks sitä kandeis varmaa alkaa funtsii tuol kaupunginhallinnos, niiko liikennelaitokses tai sit Staras, siis Rakennusvirastos. Ja oliha siel Haagan kartsoil ja kaltseil starboi, talkkarei ja spurgui ja vaik mitä gubbei ja hiipparei. Miksei sitä o skrivattu siihen kans tällä lail, et starbutki bonjais. Meinaan niiku vaik tämmösii plakattei, tsiigatkaa: STEEDAA NY. Onks Haaga pönde. Mut kyl Haagas slangii oppi bonjaan, ku faija oli stadilaine ja sen broidi ja systeri ja monet vanhat kaiffarit. Eikä Haagas ollu gamloi stemumörskii niiku oikees stadis, se oli semmose snygin pikkukaupungin näköne ja siel oli iha omat jengit. Melkee nolo fiilishä täst kyl tulee. Tai joku tämmöne, täähä o iha normi: 16 Tsilari 1 | 2025. Katotaa jos tulee joku toine fugi. Mut kyl Haagaanki piti tsöraa stogel tai dösäl, ei siel ollu sporii niiku oikees stadis. Tänks vaa. Eli sit ku ens kerralla pitäs panna kartsalle tai sporaa jotai ämbisten infoo, ni kyl vois panna siihe vähä slangiiki. Kiitti iha simona. Nojoo, näist vois bamlaa aika kauanki, mut ei ny. Mutku ei siit kyl oikee hokaa, et tää on Stadi. Buli juttu tää on silti mun laiffis. Ku eihä me skidinä dumattu, et me bunkataa “oikees” Stadis. Vaik eihä ne tietty yhtä pöndee ollu ku esimes toi Kantsu, joka oli iha huitsin nevadas. Eikä niit ees sanottu bärtseiks niiku vanhat stadilaiset vaa pikemminki kaltseiks. Siin maindataa, että VIITTIKS TSÖRAA SUN BILIKAN TÄST JOHKI MUUALLE KU NÄÄ KARTSAT PITÄS Täshä vissii maindataa, et: TÄHÄ BYGATAA NY UUT FANTSUU MÖRSKÄÄ, ET VIITTIKS HENGAA JOSSAI MUUAL NIIKU VAIK PÖNDEL. Eikä sielt lähetty hilluu johonki Espalle kyl koskaa. Siel budjaski jotai ihme örkkei. Aiva ältsin kliffaa. Niitä ku lysnas, ni alko kyl bonjaa slangii ja vähä jo snaijaa, et mikä mesta tää Stadi oikee o. TEKSTI JA KUVAT: JANNE SAARIKIVI Kylttien skrivaaminen slangiks siin ois idis Stadin dirigoil Iha ekaks pitäs varmaan sanoo, et buli handu vaa slangikertsille, ku valitsi mut viime vuon Stadin Kundiks. Mut okei, kyl mä bonjaan, et iha turha täs spiidaa tai skagaa. Tai entäs sit tää, tsiigatkaa hei: Tosha o iha normi kirjakieltä ja sit samma på svenska. No ni, nyt hiffasitte
KYL STADIS ON MUUALKI MESTAA HEI. Tääl Stadisha on vähä niiku kaks kulttuurii. Kyl Stadis on muualki mestaa hei. Erkkikää ei hiffaa, et mikä kela. Se olis oikeesti maailman toimivinta kaupunkia eli öbaut siisteintä mestaa. Nii iha samal taval jos ny joku ulkkis tulis tänne duunii tai heiluu vaik turrena, ni kyl sitäki salee hotsittas nähä jotai sellast, mitä ei o himas. Jos kerta kyltis on samat skeidat suomeks, ruottiks ja enkukski, ni kyl hotsittas nähä se setti viel paikalliselki kielel. Kelatkaa siel ny tätä idistä hei ja ringatkaa vaik meidel tai slangiseuran bamiksel, ni börjataa vaa duunaa! Älä stikkaa su koslaa tähä, jos et o eka bamlannu kartsan starbujen kaa. Ku tietty dirigat ketä Stadiski funtsii uusii strategioi tai mitä lienee imidsei ja byggaa uusii pytinkei, nehä funtsii, et ou jea tän pitäs olla iha sikaiso siti, sillee samal taval siisti mesta ku joku Stokis tai Nyki. Mut se vois olla kliffaa. TAI KISKALTKI VOI HYVÄL TSÄGÄL SAADA, KOKLAA SIELT. Stadisha o vaik mitä paikallistki, mitä ei o muual, niiku nyt vaik hitosti bärtsii ja skönee ja skuttaa ja gamloi pytinkei ja kaikkee muutaki skeidaa. Jengi alkas saletisti smailaa. Ei se bungaa sen enempää. Mut mä voin jeesaa. Ne maindaa, et tääl maailmas ei o kyl yhtää kliffaa, jos kaikki mestat puunataa iha samallaisiks. No okei, ehkä bonjasitte jo idiksen, mut otetaa viel yks keissi, tommone: Aika dorkasti skrivattu toi must. Ja kieli on kyl hiton osa mestaa ja sen maindsettii. Ja hei, jos ny Stadin ämbikset jossai hookooälläs tai muut paavoarhinmäet sattuis leesaa tätä, ni mä voin kyl jelppaa tulkkaa niit teijän daijui tekstei slangiks. Ei tarvi fyffee paljo yhtää. Tos pitäs lukee, että ÄLÄ STIKKAA SU KOSLAA TÄHÄ, JOS ET O EKA BAMLANNU KARTSAN STARBUJEN KAA. Ei niit tarvi tulla Stadii pällistelee. Kyl Stadis puulaakie, virastoje ja varastoje kandeis laittaa omaa kieltä framille. Olisko öögas niiku vähä smäidää ku näkis omaa kieltä. NE PITÄÄ TSÖPÄÄ ITE ÄPIL TAI SIT VAIK STEISSIL SEMMOSEST AUTOMAATTITSYDEEMIST. Päinvastoin, mestat pitäs tuunaa, aina siihe stailiin, mikä on sen mestan oikee meininki. Eli on tää stadilaisten oikee meininki ja sit toi dorkien shitti eli kansainväline skeida. Se olis just sitä snygii palvelumuotoiluu ja fiksuu lokalisaatioo. Kyl se voi tsiigaa niit Espresso haussei ja Downtown avenjuita iha tarpeeks jossai jenkeis. Siin sanotaa salee, et DÖSÄS JA SPORAS EI VOI TSÖPÄÄ PILETTEI. Stadissa on kaks kulttuurii Mitä järkee tommoses ny sit olis. Et skrivais slangiks daijui ämbisten juttui. Ekse ois iha dorkaa. Sit niit kandee reissaa tsiigaaki. 17 Tsilari 1 | 2025. Tulis meinaa aika paljo siistimpi spora tai dösä ku tsydeemit olis skrivattu nii, et kartsojen karjuki alkaa spiidaa tai smailaa. Mut siin sit iisisti unohtuu, et ei jengi jossai Berkuis tai Nykis siks reissaa, ku ne on nii bulei vaa siks ku siel on erilaist ku himas ja se on kliffaa. Eikä siit ainakaa o haittaa. Tai sit gimmat ja starat alkas spiidaa. Yliopistoheebot tykkää sanoo, et lokaali on globaalii. Kyl daijumpaaki on nähty. Ei kai tääl mitää tonttui tai haltioi siihe tarvi, et saa stikkaa fiuden johonki. Mä finnaan, et se olis se aika gimis. No iha ekaks, ei ois dorkaa. Jokaselle mestalle sen omaa meininkii Ja sit on tätä kieltä, slangia. On Stadi ja sit on siti
Viime aikoina tosin olen innostunut myös vähän kokeellisemmastakin fotaamisesta; monivalotuksista ja kameran tarkoituksellisesta liikuttelusta valotuksen aikana, jolloin lopputulos on aina ainutkertainen ja usein yllätyksellinenkin. Diggaan fotaa luontoa ja maisemia. Skidinä budjasin PohjoisHaagassa skutsin laidassa ja fillarireduilla tuli tutuksi koko Stadin upea lähiluonto. Ritva Korte Syntyperäisenä Tammarin friiduna sydämeni fotarina sykkii styrkasti Stadille. Nykyisin dallaan kameran kanssa varsinkin Bärtsissä, Sörkassa ja Valkassa, vanhempieni nuoruuden huudeilla. Kamera on mun digidogi, joka vinkuu ulos aina kun on pimeetä ja stikkaa vodaa tai snögee. Liityin Stadin Kameraseuraan, jossa sain kannustavaa opastusta ja kivoja kamuja, kuten tän näyttelyjengin. Koska fotaan mieluummin, TSILARI SUOSITTELEE TEKSTI JA FOTOT MARIT HENRIKSSON, RITVA KORTE, KLAUS KANNAS JA JUHANI VISAVUORI Helsingin taivaan alla Valokuvanäyttely tulossa Kaapelitehtaalle Tuu maaliskuussa tsiigaan neljän palkitun fotarin näkemyksiä Stadista. kuin tsittaan tietsikan äärellä, kuvani ovat yleensä hyvin hintsusti käsiteltyjä. Teen joka Tsilariin Tsennaaks mestan -kyssärin ja kannessakin on usein mun ottama foto. Galleria Westin tulevassa näyttelyssä löytyy Helsingin huudien koko kirjo fantsuista rantsuista öisiiin gartsoihin. Olen vuosien varrella osallistunut lukuisiin fotoskaboihin ja näyttelyihin niin kotimaassa, kuin ulkomaillakin ja suksee skaboissa on kannustanut minua jatkamaan bulia harrastusta. Foto: Marit Henriksson. Stadi on ehtymätön lähde monipuoliseen valokuvauksen harrastamiseen. Kamerani on uskollinen frendi niin lenkkipoluille skutsissa ja rantsuilla, kuin dallailuille Stadin gartsoillakin. 18 Tsilari 1 | 2025. Meitä neljää yhdistää se, että me digataan stydisti Stadii ja että fotaus on meille intohimo, ei leipälaji. Snögee stikkaa Sörkassa. Tää on söde snadi metropoli, josta löytyy kaikki. Kliffoja näyttelyjä ja muita proggiksia on ollut myös Stadin Slangin kanssa. Marit Henriksson Stadin fotaaminen on mulle tärkeämpää kuin kaiken maailman nähtävyyksien. Oli huippuhieno fiilis muutama vuosi sitten nähdä Musiikkitalossa Signe Branderin yli 100 vuotta sitten ikuistamat maisemat ja vieressä mun otokset samoista mestoista. Tykkään leikkiä fotoilla ja usein teen niistä mustavalkoisia. Hankin ekan järkkärini 9 vuotta sitten ja siitä alko tosi nasta hobi. Fotaaminen on kliffa syy lähteä ulkoilemaan vähän huonommassakin säässä sen sijaan, että jäisi lööbailemaan himaan. Aloitin aktiivisen fotaamisen reilu 10 vuotta sitten, jolloin hankin itselleni ekan digijärkkärin. Siks mun fotot Galleria Westin näyttelyssä on koiranilmalla otettuja. Fotaajana pyrin välittämään näkemiäni ja kokemiani fiiliksiä
Kuvausta olen harrastanut pitkään ja kun sain ensimmäisen kuvani Suomen Kameraseurojen liiton näyttelyyn vuonna 1977 se innoitti minua entistä enemmän. Ihmisten kuvaaminen eri tilanteissa on myös lähellä sydäntäni. Silloin tulee varsinkin böndellä konttailtua kukkien ja muiden rehujen tasalla. Klaus Kannas Olen stadilainen harrastajafotaaja. Sköne sulaa Kallahdessa. Kuviini pyrin tuomaan huumoria, eri elementtien yhdistelyä, arkisten asioiden ja ympäristön huomioimista sekä kokeellisuutta. Kuvaan paljon kotikulmillani Hertsikan, Roihikan ja Laajikan maisemissa, mutta suosikkifotoni olen saanut Kallahden ja Larun rannoilta. Hobi alkoi noin 15 vuotta sitten ensimmäisen digijärjestelmäkamerani myötä. Juhani Visavuori En ole alkuperäinen stadilainen vaan junan tuoma ja työn perässä tänne tupsahtanut. Paikallista murretta en osaa vaan yritän pärjätä hämeellä. Helsingin taivaan alla -näyttelyssä esillä olevat fotot edustavat hyvin näitä kohteita. Kesä ei ole suosikkiaikaani maisemakuvausta ajatellen, mollikka paistaa liikaa, mutta jotain on kesälläkin kuvattava. Foto: Ritva Korte. En ole keskittynyt mihinkään erikoiseen aiheeseen vaan fotailen kaikkea ajasta ja säästä riippumatta. Foto: Juhani Visavuori. Lähija makrokuvia. Olen lähinnä maisemafotaaja. Pohjoisranta Laajiksen lautalta fotattuna. Skidit tirsoilla Harakassa. Kiireisimpinä työvuosina kuvaus hieman hiipui, mutta jäädessäni eläkkeelle kesällä 2011 vauhti vain kiihtyi. Foto: Klaus Kannas. Muutama keskustan maisemakin on, tottakai, framilla – onhan Stadi aina Stadi. 19 Tsilari 1 | 2025. Osallistun aktiivisesti näyttelyihin sekä fotoskaboihin niin Suomessa kuin ulkomailla. Eläkkeelle jäätyäni on kuvausinto sitten noussut uudelle levelille ja kuvausredut ja -dallailut ovatkin lähes päivittäisiä. Olen landella toki lyhyitä matkoja maisemissakin luudannut ja muutaman skuugekuvankin ottanut. Satunnaisissa kuvaustilanteissa syntyy yleensä myös mielenkiintoisia juttutuokioita kuvattavien kanssa. Stadilaisena eivät luonto ja sen elukat kuulu ykköskohteisiini, ja pääkohteet löytyvätkin stadin rannoilta oikean lysiksen aikaan – illalla/yöllä tai aamulla. Kuvissani on myös rosoisuutta
Molemmat vanhemmat oli lekureit, faija eläinlekuri ja mutsi leegolekuri. Skiglaus ja skimbat lekurin sydämes Vapaa-ajall kesäl skiglaamine ja talvel skimbaamine on aina ollu vahvasti kuviois mukana. Kaikki uus ja haastava kiinnostaa edellee. Oonhan mä oikeestaa jo eläkkeel, mut tykkään silti duunaa kolme päivää viikoss. Nykyään botski on bulimpi ja sill tehään 5-6 viikon matkapurjehduksii mm. Ja joka lajiss skabaamine. Miks lekuri bamlaa slangii. Tai Juhan tapauksess siis slangintaa. Ja mä oli 17 vuotta Unin Kirrall. Jenkeistä tarttu mukaa sikäläinen käytäntö, jota nimitettiin Inform Conceptiksi, jossa lekuri käy joka potilaan kanss läpi toimenpiteet nii, et ne menee jakeluun omall kielell. Slangi on pysyny messis koko aja ja toinen tavaramerkki duunis on puusklobot klabbeis. Täss duunis stondaamine ja hankalat kiertoliikkeet saa aikaa monenlaist trabelii, jos ei pidä itteään timmis kondiksess. Slangi on pysyny messis koko aja ja toinen tavaramerkki duunis on puusklobot klabbeis. Takas tulles jatku homma Kasarminkadull yliopiston Vanhall Kirrall, jos tuli hommattuu erikoislekurin natsat leegolekurin päälle. Perhe flyttas kuuskytluvull Kuliksee, joss oli helpompi pitää vastaan ottoo himass. Mut skimboill puikan ratalasku on edellee kuviois ja kisaamine on yhdistetty stagan heilutteluun eli Ski & Golf -kisaan, jossa Juha on messis SM ja MM-tasolla. Tietysti on potilait, joist näkee, et nyt ne ei oikein bonjaa jotai ja siin pitää tietysti joustaa. Erityisesti, ku on jotai haastavii keissei. STADIN SLANGI TEKSTI RAFU NYBERG Slangii bamlaava leegolekuri Tapasin Juha Paatsaman ensimmäistä kertaa joskus 90-luvulla, kun vanha juurihoidettu hammas oli tullut tiensä päähän ja piti vaihtaa implantiksi. Leegokirurgina jo 45 vuotta Juha Paatsama on tän maan ehdotont kärkee leegokirurgina ja on tehny näit hommii jo 45 vuotta. Viimeset 25 vuotta Juha Paatsaman duunipaikka on ollu lekuriasema Fossa Pikkuroballa. 30-vuotiaana Juha lähti vuodeks Floridaan ja Kaliforniaan erikoistumaan nimenomaan implantteihin. I hate normal thinking on aina ollu jonkinlaine motto mulle. Gamlat värkit veks ja sit ruvetaa tekee perustust uudelle kalustolle. Mailapeleiss oli aiemmin tennis ja kössi. Juha sai leegolekurin spettarin 23-vuotiaana ja jatko sit viäl kirurgin opinnoil. Hiffasin, et toi tyyppi hanskaa mitä se duunaa iha kybällä. Legendaa tuli koko ajan, väännettii rautalangast joka steppi. FOTO: RAFU NYBERG. I stahdin hoitotuoliin, avasin kiltisti suuni ja sen jälkeen olin kuunteluoppilas, niin kuin tuossa asemassa yleensä ollaan. viime vuonna Höga Kusteniin Svenskeis. Juha Paatsama on tän maan ehdotont kärkee leegokirurgina jo 45 vuotta. 20 Tsilari 1 | 2025. Lekurin hommashan tää oma jargoni on se, mikä pitää suomentaa potilaalle. Nyt vedetää piikki tähän ja koht sä et tsennaa mitää, vaikk mä vähä murjon pihdeill. Juha on födannu 1957 Boijen sairaalass Bultsill ja hima oli sillon Tölikass Ilmarinkadull. Skiglaamisessa Finnjolla, 505 ja Laser oli botskeina. Kavareiden kanss präidättii viereisess Sammon puistoss ja sielt se slangiki tarttu mukaa. Tuli itelleki lungni olo et täs ollaa hyvis handuis. Lekuri väänsi rautalangast Mut sil alko jätkä tiputtelee iha stadin slangill kaikkee mitä se duunas. Mut tärkeint on kääntää kuviot arkikielelle. Himass budjas neljä sisarusta ja slangi oli yhteinen kieli. Ja sielki jatkuu välill opetushommat. Joku on väittäny et yks vuos kirurgian poliklinikall vastaa kahta Teatterikorkees nii et siäl oppii kyl tätä monologien pitämist. Kössissä Juha oli viel mukana 55-vuotiaaks ikämies sarjoissa, mut nykyään maila on vaihtunu golf stagaan