vuosikerta | Hinta 8 €. Nro 1/2023 | Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti | 28
Ei bungaa bulisti tääkään: 100 € Nää kaks jäbää diggaa molemmat HIFKii. Bungaa 50 egee. Ragnar ”Ranccu” Lilius Helsingfors Idrottsföreningen Kamraterna, HIFK En gång – alltid. Tällanen blyygi rivimesitsi ei bungaa ku kolme kybää. Jos sun prodaktsis on näin jäätävä, arvasit varmaan, et satkulla klaaraa. Mikä tahansa skraidu tällä sivulla fippaa Slangijengille buustii, jeesaa, et napasnöre ei bragaa, et Tsilarii duunataan jatkossaki bulina, kalseena ja karheena. Täs vois stondaa sun nimes ja faktas. Pleisi diggarisivulla bungaa 75 egee. Timo Alarik Pakkanen Joulugubbe since 1961 Pertti Stade jäsen no 1826 stadilaisempi ku stadilainen Täs on logo ja kaikki – 75 egee. Ku sä stikkaat sun mesitsin diggarisivulle, stadilaisuus ilmiselvästi merkkaa jotain sulle tai sun prodaktsille. Stadin slangidiggarit Tää on slangidiggareiden kokoontumispaikka. Bungaa yhteensä satasen. Väreist ei tartte pulittaa extraa. Kerran – aina. Tälle sivulle skaffataan tyyppei, lafkoi, klubei, mestoi ja buidui, ku diggaa Stadii ja slangii. Tällaseen ruutun mahtuu mestan nimi, höveli läppä, koordinaatit ja foto = 100 egee. Ei o tyyrist. Laivurinrinne 2, Viiskulma Vesa Pallasvesa, HTD 8 Freda 26. Sä bonjaat, et mikä maaginen styrkka on jemmattuna slangiin, sen bamlaamiseen, sjungaamiseen ja skrivaamiseen. kerros Tällaset terkut Tomi Riionheimo duunas Eronen Record Storelle. Stadin snygeimmät kniigabuidut Freda 35 ja MUJI, Kauppakeskus Kamppi, 4. Jonne Luomala Private Chauffeur@Helsinki Limo Diggaa Hifkiä. FREDAN MURKINA Gutaa safkaa ja kaurismäkeläinen fiilis Freda 16 Tääkää ei bungaa ku satkun
Linna 14 Hallituksen nyyat lärvit 28 Gamla slangi M. Laiho 29 Rehupuntti J. Palminen 6 Yhteystiedot 7 Bamis H. Palminen 38 B. Pluggaa s. ”NÄES, KUN MINISTERIT JA MUUT PÖPIT KARJUT LÄSSYTTÄÄ JUHLAPUHEISSAAN, ETTÄ TULEVAISUUS ON NOUSEVAN POLVEN KÄSISSÄ, NIIN NE TARKOITTAA SILLOIN MEITÄ. Palminen 32 Olympiageimit O. Kuutar & T. Lande s. KANSI: LUX HELSINKI / ROMAIN TARDY (FRA) – THE GREAT INDECISION COUNCIL FOTO: MATTI SNELLMAN Vakkarit 4 Snadit 5 Hedari S. Pluggaa toimittaja Matti Kainulaisen vinkit flygareiden hissan maailmaan. Matti lupaa, ett mestoille pääsee helposti kans yleisil, s. 12 alkavast repparist, miten monel sadal taval slangiks voi bylsii. SISIS Slangist ja stadilaisist 11 Slangii taitees V. Simonen FOTO: RAIMO KUITUNEN 3 Tsilari 1 | 2023. Kolanen 22 Pluggausvinkkei S. Saksala 21 Slangilodju H. Nyberg Slangitohtori Jeongdo ”Jeka” Kim bamlaa slangin attraktio keskuksist niin, ett juontaja Mikko Seppäläl posket punottaa. Palminen 26 Reissus viskimail J. Seppälä 31 Bailut Bottal S. Jormanainen 30 Golfmestikset S. 8. Wisser R. Paunonen 24 Stadin Syke R. Tsilarin toimittaja kävi Suomen Ilmailumuseos. Kolanen 34 Slangi blisaa 35 Pluggaajat 36 Skabat 37 Slangijengi 39 Slangi järkkää PI IR R O S: (C ) K A R I SU O M A LA IS EN PE R IK U N TA Arttuu, sporttii ja stoorii 16 Fotoreppari valoartust R. EIKS OO VÄNKÄÄ?” Pluggaa slangiproffan juttu Stadi vs. 18
straglaa . Neki hengas gartsoilla, ryösteli muita, niin et stadilaiset skagas niit. Sainkin muutamii mielenkiintosii esimerkkei ja niist tietty otin tän kerran Slangiopen snadit. . Pyysin jengii kans skrivaan slangisanoi, mitä ne ite käyttää tai tsennaa. Ei ne skoles tsennannu sakilaisii, mut kerroin, ett ne oli sata vuotta sit vähän sama, ku ne nykyset jengit. Ihan niinku me vastataan niillekki, ku froogaa byroosta, mist hittais jonku, ku shungaa slangiks tai vois lähtee skoleen kertoo slangist. VK Pluggaajat Tsilarin Pluggaajat tsennaa Marit Henrikssonin, ku fotaa Tsilarin Fotoskabaan snygei fotoi. Jos bamlaat, shungaat tai skrivaat slangiks ja haluisit joskus framille, ni kerro itestäs byrooseen. VK Slangii Himassa ja muualla Tosi mageeta, ett slangi alkaa näkyy erilaisis mestois. Yks mis ollaan hitattu slangii, on Hekan eli Stadin kämppien oma lehti, jonka nimiki on snygisti Hima. legit Tsiigaa vastaukset sivulta 35. Kliffaa, ku Stadi käyttää sen ainoot omaa kieltä sen omas tiedotukses. Tsii gattiin nimittäin, ku Tauno Palo shungas Sakilaisten laulun, mis sil ”hoito on joskus suussa”. Snadisti bamlattiin siitäki, miten sanan ’hoito’ merkitys on muuttunu. Täs fotos AFK:n (Amatörfotografklubben i Helsingfors rf) bamis Catarina Söderström (vas.) ojentaa Maritille Årets fotograf pystin. Kundit selitti maikoille, ku ei bonjannu. . Kerroin Stadin ainoost omast kielest eli slangist, miten se on syntyny, mist siihen on tullu sanoi ja mikä tekee slangist slangii. . Sit ku mä laitoin ne pluggaan Paunosen broidisten stoorii, mis kaks nuorta kundii bamlaa, ni kyl ne sit bonjas, mitä on ”tsiigaa nefest lefee” tai ”on wörttii, jos hoito ei oo ihan catfishi tai kranaatti”. No, slangiopehan lähti tietty innoissaan. Lehdes on palstojen nimis käytetty slangii, niinku: Hekan huudit, Himassa, Framilla, Skidit. AFK on perustettu jo 1889. VK Marit Henriksson ja AFKn pj Catarina Söderström (vas) FO TO : A N D ER S SV A R T BÄ C K 4 Tsilari 1 | 2023. Ja totta kai me ollaan jeesattu. Himalehdes on snadi slangiskole, mist ne on välil stikannu meilii byrooseen sillo, ku on tarttenu jeesii slanginnosten tsekkaukseen. Piti suomentaa. Oli tosi kliffaa hiffaa, miten slangi kiinnosti skoles. Mut mielenkiintost oli kans hiffaa, ettei ne oikeen bonjannu tätä mun gamlaa slan gii tai Palmisen stubui, mitä mä pluggasin Tsilarista. SNADIT Slangiopen snadit Bonjaatsä nää. . Marit finnas kans viime vuonna Slangin Fotoskaban. Virve Kuutar Slangiope skolessa Byrooseen tuli meilii, ku yhes skoles haluttiin joku bamlaa slangista. Tää ei oo ollenkaan ainoo skaba, mis Marit saa prenikoit. Samas klubis vaikutti kans Timiriasew eli Timiri, jost skrivattiin viime Tsilaris
Tää siit sit on seurannu: Slangin haldaajat on ny niukka luonnonvara. Eiks se oo siin niinku idiksenä?” Victoria Beckham ”Kundi ku skuffaa handut friidun kledjuihin, ei koskaan tsögaa biblutsettii.” Joan Rivers ”Jokaikistä slimmii friiduu jaagaa helkkarin buldero starba, ku hinkuu ineen.” Katherine Whitehorn ”Buli osa kundeist ei oikeen diggaa sitä, et friidut dokaa. No, byyrin mä tsennaan. Meil on siis toivoo, et Tsilarin sivuille saadaan lisää freesii akkaenergiaa. Niin intoo piukassa se on slangin ilosanomaa spriidaa, et se on pitäny Työviksellä useamman slangikurssin. Emmä mitää balanssis gungaavaa sukupuolten dilkkistä ventannukkaa, mut 70/11 viskoo kyl stydisti överiks. Hienostofämileis slangi oli kiellettyy kundeiltaki. Duunareittenki skloddeist vaan kundit bamlas slangii. T ää on ny tältä toimitusjengiltä kymmenes Tsilari. No joo, ku mä olin snadi, slangii bamlas vaan kundit. Eikä tää slangin skrivaaminen mitään kinkkist oo. Se on duunannu slangiproffa Heka Paunosen kanssa oikeen kniiganki siit, kuin slangii skrivataan snygisti. Melkeen kaikkii friidui oli varotettu: slangi on gartsojen kieli. Näihin aviiseihin skrivas mun laskelmien mukaan öbaut seitskyt kundii ja ykstoist friiduu. HEDARI SEPPO PALMINEN Kuin paljo skoijimpii oiskaa ollu näitten dooristen murjasut, jos ne ois haldannu ja hivannu käyttää slangii. Mut sielläki friidut studas, jos joku kantraa, ettei ne osaa käyttäytyy. Joku päivä mä voin hogaa, et en kai mä vaan oo toi roisi, kirveellä flöidattu ämmä, jol on bulit svendit.” Jamie Lee Curtis ”Mä en tiä futiksest just mitään. Jengi funtsaa, et kyl ne on välkkyi ja et niiden laiffi on hirveen vänkää.” Tove Jansson ”Ei mun tartte stroolaa ketään öögaan, ku jengi kuiteski funtsaa, et mä flöittaan.” Eeva Kilpi ”Mun tarttee olla skarppina. Onneks slangi on taas muodissa eikä koko baletti kuiteskaan oo pelkkien kundien vastuulla. Ja yllätys, yllätys – siel on ollu studeeraamas enemmän friidui ku kundei. 5 Tsilari 1 | 2023. Koklaa vaikka. Mä oon monta kertaa funtsannu, kuin paljo skoijimpii oiskaa ollu näitten dooristen murjasut, jos ne ois haldannu ja hivannu käyttää slangii. Sori heebot, mut jos me ei divattas brenkkuu, vinkkuu tai bissee, buli osa teist ei ois koskaan päässy bylsii.” Jenny Éclair Stadin slangi bjuudaa bamlaamisen, lysnaamisen ja lesaamisen riemuu friiduillekki. . Yks niist yhestätoist friidust on nimittäin slangimaikka Virve Kuutar. Kyl giltsit slangii bonjas, mut mutsien ja faijojen mielest friidujen tartti olla fiinei ja filmaattisii, ei mitään katutyttöi. No, ku stadii ei saanu himas bamlaa, ni gartsalla slangi kaiku sitäki glaidummin. Siis esimerkiks tällasii: Oveissönit (stondaavat bulit handut) Virvelle ”On kinkkist olla friidu, ku äijät on niin dillei.” Armi Ratia ”Tattis, te skarpit starbut, et teit on olemassa! Stupidot voi skimbaa huitsiin ja fudii tyhjää.” Minna Canth “Ku tsiikaa läheltä, monest ”bulist” tyypist tulee tosi snadi, ja monest skäfäst hyypiöst tartsani.” Maria Jotuni ”Sellaset häiskät saa bulisti rispektii, ku osaa pitää montun bosessa. Mut eniten griinaa ne, ku hivaa sitä skrivaa
vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. Stadin Slangi ry:n jäsenja kulttilehti 28. BYROO: Jäsenasiat, reduilmottautumiset, ostot lafkasta, Tsilarin tilaukset ja osoitteenmuutokset. Muut byroon asiat hoituu parhaiten meilis: toimisto@stadinslangi.fi tai skulaamal: 045 186 7238 Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. 045 186 7238 www.stadinslangi.fi Harri Saksala bamis harri.saksala@gmail.com Virve Kuutar varabamis virve.kuutar@gmail.com Outi Havia outi.havia@kotiposti.net Risto Kolanen risto.kolanen@pp.inet.fi Raimo Kuitunen raimo.kuitunen@outlook.com Ragnar (Ranccu) Lilius ragnar.lilius@gmail.com Timo Alarik Pakkanen santaclaus@kolumbus.fi Valtteri Hellgren 1. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen ja Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä stadilaisuuden ilosanoman levittäminen. Byroo on auki tiistaisin ja torstaisin klogu 14–17 (voi tulla muutoksii, himasaitilt hittaat ain vikan tiedon). varajäsen, sihteeri, toimistodunari Sirpa Halmela, taloudenhoitaja (hallituksen ulkopuolelta) sirpa.halmela@elisanet.fi Risto Lindgren, Jäsenrekisteri (hallituksen ulkopuolelta) risto.lindgren@pp.inet.fi Hallitus Toimituskunta Päätoimittaja Seppo Palminen seppo@palminen.com 050 522 1360 Toimitussihteeri Tiina Linna tsilari@stadinslangi.fi 050 435 2778 Valtteri Hellgren Matti Kainulainen matti.j.kainulainen@gmail.com Risto Kolanen Virve Kuutar Mikko Seppälä mikkoolavi.seppala@helsinki.fi Tsilarin vakkarifotaajat Raimo Granberg Marit Henriksson Jussi Jalkanen Esko Koivisto Raimo Kuitunen Jarmo Meriä Aki Schadewitz Matti Snellman Taitto Sivupainajainen Kirsi Pääskyvuori Ulkoasu Oy Graaf Ab Paino Grano Oy ISSN 12399523 Aikakausmedia ry:n jäsen Kulttuuri-, mielipideja tiede lehtien liitto Kultti ry:n jäsen 6 Tsilari 1 | 2023. varajäsen valtteri.hellgren@gmail.com Tarja Valli 2. Voit käydä tsekkaa, mitä kliffaa slangi ja Stadikamaa hittaisit itelle tai vaik frendeilel lahjaks. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta
Mut vielä tosta purkamisesta. Juitsu on erilainen. Siihen liittyen muutama rivi gamlaa ja stydiä Stadin Arskaa: ”Nämä kadut, talot, taivas kattojen yllä nämä tehtaiden piiput tuulihiukset nämä nostokurki-dinosaurukset satamassa, telakalla työn äänet, niittivasaroiden villi pauke nämä laivojen toitotukset niiden saapuessa lokkien saattamina kaukaisilta meriltä jättäessä jäähyväisensä sinulle Punavuorenmäki, vanha Rööperi sinulle meren vesissä kasvojasi kuvastava kasvojasi alati uudistava kaupunki”. Nimittäin kun olin skloddi, meidän himbe oli tosi snadi eikä ollu suihkuu ja näitä eli sit vaan lauantaisin faijan kanssa yleiseen bastuun. Löytynee Slangilafkasta. Niinku esmes Manskulla. Ja noi haavathan on osin näkyvissä edelleen. Tuli vaan mieleen... BAMIS HARRI SAKSALA BASTUU, LIMUHUIKKAA JA LODJUSTAILII ” Yleisessä saunassa, miesten puolella...” Se oli Vainion Junnu, jonka skarpista pennasta aikoinaan lähti toi nerokas styke, ku kliffasti kuvaa fiiliksiä kotkalaisessa yleisessä bastussa. Ja monen bastun voimin vielä. Hara Tosi stailit haussit ja hoset, alas vaan, ja tilalle sieluttomia lodjuja! 7 Tsilari 1 | 2023. Näin jossain foton: samaa tylsää lodjustailii. Monet viime aikojen kuviot on ollu bastualalla skrubuja täynnä, mut snadia toipumistakin on taas ilmassa. Sillon fyrkan annettiin todella puhua! Tosi stailit haussit ja hoset, alas vaan, ja tilalle sieluttomia lodjuja! Nyt ollaan sit siinä vaiheessa, et yksi noista Manskun rumiluksista halutaan purkaa ja byggaa uutta tilalle. Se on tietysti tosi bueno! Meitsi nostaa presaa ja kumartaa syvään niille muutamille sinnikkäille hemmoille, ku edelleen jaksaa tsemppaa stadilaisen bastukulttuurin puolesta! Ja jos löylyt kiinnostaa, lungia stooria löytyy Torsti Lehtisen bökkeristä ”Stadilaiset lauteilla” (Aviador). Höh. Eli oisko sittenki fiksumpaa kunnostaa ja käyttää sitä 60-luvun mörskää pidempään (vaikka rumilus onkin) ku jyrää se matalaks. Nyt pitää ottaa huomioon paljon sellasta, ku ei aiemmin oo tarvinnu, niinku nää ilmasto-tsiagurat, klabbeista jäävät hiilet jne. Voin todistaa. Stadin lähihistoriasta on ilmestynyt uutta plugattavaa eli Seppo Luodon ”Punavuoren historia, osa II”. Sama lungi kimppasaunomisen juitsu löytyi aikoinaan myös Stadista. Joku snygimpi haussi vai. ( Arvo Turtiainen: Jäähyväiset lapsuuteni Rööperille) Skulataan ja bamlataan . Se fiilis ja se jengi siellä, se oli just niinku Junnun stykessä! Varmana. Kantsii pluggaa! Ja sit kestoaiheeseen: Meitsin on aina tehny nyyhkyks eli surulliseks mut kans joteski vihaiseksi (ja tekee edelleen) se dorkuus, jolla Stadin vanhoja snygejä rakennuksia aikoinaan suruttomasti purettiin, etenkin 60-luvulla. Kandee muistaa et tänä päivänä jonku haussin jyrääminen ei oo ihan samanlainen keikka ku joskus kivikaudella (=kauan sitten ). Lopuksi. Ja mikä hienointa, aina saunomisen jälkeen faija stikkas mulle pukutilassa flindan, aah limuhuikkaa! Nykyään Stadissa yleisiä bastuja on enää muutama
puhtaan maaseudun asukkaat. Seurasi ensimmäinen suuri muutto Helsinkiin. Mutta huolta kannettiin myös työläisten lapsista. Pitkänsillan pohjoispuolelle syntyi nopeasti uusia työläiskaupunginosia. Luvussa Puhdistusta ja jalostusta hän vaatii kovia toimia suomalaista, tervehenkistä elämää uhkaavia ihmisryhmiä vastaan: ”Nämä eläintä alemmaksi vajonneet ihmislajit on kerta kaikkiaan kaikkein ensiksi poistettava niiden ihmisten kirjoista, joilla on oikeus jatkaa sukua, ja tämä poistaminen on ehdottomasti suoritettava aivan s ä ä l i m ä tt ö m ä s t i.” Näitä ”ihmislajeja” oli kaksi. Syntyperäiset stadilaiset ovat aina olleet Helsingissä vähemmistönä. ›› 8 Tsilari 1 | 2023. Mutta Helsingistä tuli myös turmeluksen ja paheiden pesä. Päivälehdessä kirjoitettiin 22.2.1896: ”Helsinki on valitettavasti siinäkin suhteessa suurkaupunkimainen, että työkansan lapsista niin suuri osa eksyy huonoille teille. yleiset naiset”, jotka ”suurkaupungeista ja tehdasseuduilta kootaan ja siirretään erikoisiin laitoksiin, joissa niitä asianmukaisesti käsitellään, eikä heitä ole koskaan päästettävä vapaaksi”. Tutkittavia ryhmiä oli kolme: A. Työväenliike puolestaan kannatti kielto lakia. landet Helsingin yliopiston psykologian professori Kai von Fieandt julkaisi 1958 tutkimuksen Helsingin paljasjalkaiset ja uusi asuttajapolvi. Mutta järeämpiäkin toimia ehdotettiin paheiden kitkemiseksi: Suomalaista rodunjalostusta Huhtikuussa 1918 Martti Pihkala, Lauri ”Tahko” Pihkalan veli, julkaisi pamfletin: Minkälainen Suomi meidän on luotava. 1920–30-luvuilla Martti Pihkala tuli tunnetuksi lakkojen murtajana, lapuanliikkeen jäsenenä sekä Kokoomuksen ja Isänmaallisen kansan liikkeen kansanedustajana. Pääkaupungissa onkin niin monta vaaraa tarjona, että ei ole vaikea ymmärtää, miksi nuoriso niin helposti joutuu horjahtamaan.” Syntinen Stadi oli suosikkiaihe myös monissa vanhoissa Suomi-filmeissä. Helsingin kantaasukkaat, vähintään toisen polven helsinkiläiset, B. Tämänkin ryhmän kohtalo oli karu: ”parempi on, että saastan ja turmeluksen levittäjä ’upotetaan myllynkivi kaulassa meren syvyyteen’, kuin että hän saa tarttuvaa saastaa levittää.” Pihkalan kuvauksesta on helppo tunnistaa Sörkan sakilaiset, mutta sama kuvaus ulottuu muihinkin Pitkänsillan takaisiin työläiskundeihin. Mutta kyllä stadilaisia on arvostettukin: Stadilaiset vs. 1860-luvulla Helsinki alkoi teollistua. – – Ainoastaan se, jolla on ollut tilaisuus lähempää tarkastaa työkansan elämää ja seurata sen piirissä kasvavan nuorison kehitystä, tietää kuinka kauhean suuri osa siitä lapsesta pitäen harjautuu, jollei pahantekijäksi suorastaan, niin ainakin juoppouteen ja siveettömyyteen. Aihepiiri oli kiehtonut häntä jo pitkään. s. Helsingin NMKY perusti 1915 Pikatoimisto Marsin, joka tarjosi työtä varattomille työläiskundeille. Helsinki – syntinen suurkaupunki STADI VS. Toinen oli ”n. Toinen arveluttava ihmisryhmä ”on tuo pitkätukkainen, leveälahkeinen jätkä, törkeäsanainen ja tavoiltaan vielä törkeämpi, joka meillä viime aikoina on tullut hyvin tunnetuksi”. ”Kunta työkansan tilan kohottajaksi”, staijaa Päivälehden etusivul lauantaina 22.2.1986. Helsinkiin korkeintaan kaksi vuotta aikaisemmin muuttaneet ja C. LANDE HEIKKI PAUNONEN K irjailijat kuvasivat, miten maalta tulleet viattomat naiset ja kirkasotsaiset miehet sortuivat suurkaupungin houkutuksiin (esimerkiksi Juhani Aho: Helsinkiin 1889, Yksin 1891; Ilmari Kianto: Kirottu Helsinki 1904)
Oliko vaarana, että landelta tulleet jyräävät paljasjalkaiset stadilaiset?
Koko tutkimus päättyy seuraavaan havaintoon: ”Paljasjalkaiset” pystyvät muita paremmin hillitsemään mielenliikutuksiaan, mutta hillinnällä on hintansa: se on mahdollinen vain toisaalta hyökkäävyyttä osoittamalla.” Syntyperäiset stadilaiset ovat aina olleet Helsingissä vähemmistönä. ollut noin 30 prosenttia Helsingin asukkaista. Tässä osa niistä: ryhmiä vertailemalla pyrittiin selvittämään 1) ryhmien antropologisia eroja: onko helsinkiläistä rakennetyyppiä?, 2) ryhmien älykkyyseroja, 3) ryhmien reaktionopeuksia, 4) emotionaalisuuta, sopeutuvuutta ym. – – Vain elävät instituutiot pystyvät muuntamaan orimattilaisista ja kyyjärveläisistä tai heidän lapsistaan helsinkiläisiä. Korvaamattomia ovat elävät instituutiot. Mittauksissa vertailtiin kaikkea mahdollista otsan ja leuan leveydestä hartioiden leveyteen. Oliko vaarana, että landelta tulleet jyräävät paljasjalkaiset stadilaiset. Ilman eläviä instituutioitamme me traditiohelsinkiläiset uppoamme maaltamuuttajien neuvottomaan massaan.” . Stadilaisten älykkyysosamäärä (ÄO) oli 10–12 yksikköä suurempi kuin Bja C-ryhmissä. Stadin slangi ry:n juhlakniigasta Niin gimis on Stadi. Stadin Slangi on kohta kolmekymmentä vuotta ollut näistä ”elävistä instituutioista” merkittävin. Älyllisissä kokeissa tuli selvempiä eroja. ja 5) koulumenestyksen eroja. – – Helsinkiläisyys hengittää elävissä instituutioissaan: kouluissa, osakunnissa, seurakunnissa, kuoroissa, lehtitaloissa, urheilukentillä, kapakoissa.” ”Me yksityiset helsinki läis molekyylit emme ole korvaamattomia. Merkittävimpiä tuloksia oli, että maalta muuttaneiden kämmenen ja rinnan leveys oli suurempi kuin paljasjalkaisilla stadilaisilla, kun taas stadilaiset olivat muita pitempiä. Tutkimustavoitteita oli useita. Luonteenpiirteiden vertailussa ”helsinkiläisryhmät” (A ja B) osoittautuivat ”henkisesti tuotteliaammiksi ja ilmaisukyvyltään maaseudulle jääneitä sujuvammiksi”. Fieand tin tutkimuksessa on taulukko, jonka mukaan paljasjalkaisten stadilaisten osuus on vuosina 1870–1950 Piirros: Eki Mattsson. Jokaisessa ryhmässä oli 100 miestä, iältään 19–26-vuotiaita. Matti Kuusi, vanha norssi ja Helsingin yliopiston kansanrunoustieteen professori, otti vuonna 1964 Suomalaisessa Suomessa kantaa helsinkiläisyyteen: ”Elintärkeää on, että Helsingin elävät instituutiot säilyvät elävinä. Jäävätkö paljasjalkaiset stadilaiset landelta tulleiden jalkoihin. 10 Tsilari 1 | 2023
Stadilaisil on tietty usein slangii messis. Slangiin liittyy silti edelleen tietynlaist kapinallisuutta ja henkilökohtasuutta, mikä näkyy esmes siinä, miten sitä käytetään räpis ja vaik kniigois. Helsingin verstaan yks Suomen kielen maikka, Heini Lehtonen lohkas Slangiakatemian järkkäämäs Slangi teemapäiväs Työviksel, ett slangi rupes trendaa samoihin aikoihin Suomen murteiden emansipaation kanssa – erilaisist tavoist käyttää kieltä tuli muotii ja rikkaus. Jotkut funtsaaki, ett räppärit oli slangille hyvä piristysruiske. Tunnetuimpii slangitaitureit on tietty Alpo Ruuth ja dekkaripuolel Hannu Vuorio. Slangii käytetään dialogis niin ku kerronnaski, bluggaaja voi bongata eri ikäsii slangisanoi ja yrittää niiden kautta ajottaa stoorin tapahtumaaikaa. Sitä sanotaanki, ett täl boltsil dallaa vaan kaks tyyppii, ku handlaa Stadin slangin ja meänkielen: slangiproffa Heka Paunonen ja ylitorniolainen kirjailija Rosa Liksom. Tsilarin suosikki on Avionin Prinssi, ku sen biisis Niin gimis on Stadi antaa skideille neuvon: ”jossetsä bonjaa, mitä mä bamlaan / ota Tsilari handuun ja ala ittees sparraa”. Vast 1990luvul tapahtu tosi buli murros, ja yhtäkkii slangii oli jo useis kymmenis kniigois. Pitkään slangi oli kiellettyjen kielten listalla, jos nyt ei virallisesti, ni ahkerasti sitä kuitenki yritettiin skideistä suitsii. Välil on aika tiukkaa settii yhteiskunnan fiboista. Juno räppää biisis Talviunta: ”Huono vaihtoehto pajari ja sossu / Mä en syntyny hustlaa tai pitää lenkkitossui / Vaan mä mieluummin kestän tät skeidaa / Ja taas mä oon myöhäs ku kellokortin leimaan. Slangii käyttämäl kniigan skrivaaja voi kans tavotella tietynlaist pluggaajakuntaa. Räpis on aika bulisti biisei dokaamisest, päihteist, gartsojen maailmasta, rikollisuudest. Kaurasen slangi maistuu edelleen fressilt, vaik bökkeri ilmesty yli 40 vuot sit. Se oli kai iisimpää, ku esikuvat tuli Jenkeist. kävi täällä, järkytti pluggaajii, ku se ilmesty kasaril. Vaikkei räppi oiskaan sun suosikkigenree, ni kandee lysnaa hyvii sanotuksii ja tsiigaa snygei videoit. Mut on niit aiheita muitaki, vaik duuni. JVG skulaa lätkää: ”Koutsi hoitaa mihin vaa diilii / Lätkätiimii, mul on kiekko hallus / Pidä mallus, me vedetään nuuskaa / Uus tulevaisuus taas jeea.” Tietty kundit räppää kans friiduist, fiudeist, elämäst yleensä. . Siks Prinssi onki Tsilarin feivöriträppäri. Friiduist tulee monelle varmaa ekana mielee Pirkko Saisio ja Anja Snellman (os. Kaikki bonjaa, ett mitä enemmän jotain koitetaa kieltää, sitä enemmän se rupee kiinnostaa, ja niin on soppa valmis – mut slangi ei lähteny stadilaisist kulumallakaan. Slangil tehää kirjallisuudes oikeestaa samaa, mitä sil tehään tääl oikeeski elämäs: byggataan identiteettii, luodaan yhteyttä muihin ja toisaalta erottaudutaan, spaissataan omaa ilmasua ja tosi bulisti muutaki. VK K niigoiski slangii on käytetty sitä bulimmin mitä lähemmäs tullaan nykyaikaa. S tadiski räppärit alotti enkuks. Kaikki slangii käyttävät kniiganskrivaajat ei kuitenkaa oo stadilaisii. Slangi räpissä ja kniigois STADIN SLANGI TEKSTIT VIRVE KUUTAR JA TIINA LINNA Stadin slangi, Helsingin oma kieli on födannu Stadis, mis sellaselle oli tarve ja uniikit olosuhteet. FOTO: JUKKA METSÄAHO 11 Tsilari 1 | 2023. 1910–20 luvuil slangii oli vaan ihan muutamis bökkereis. Räppäävii friidui on vähän, eikä nekään käytä paljoo slangii, niinku stadilainen Mercedes Bentso, vaik sil muuten onki tosi diippii settii sanotuksis. Anja Kaurasen esikoiskniiga, Sonja O. Kauranen), joiden kniigois on byggattu henkilöit niin, ett nuoret bamlaa slangii ja niitten porukat omaa maakuntamurretta. TL Bluggaa Mikko Seppälän reppari Slangiakatemian Työviksel 21.1.2023 järkkäämäst Slangiteemapäiväst seuraavalt aukeamalt. FOTO: WSOY Avionin Prinssi opettaa skideille, ett jos ne ei bonjaa, mitä se bamlaa, niitten pitää rupee pluggaa Tsilarii. Suomeks on bulimmin räpätty vast 2000-luvul. Kävi itse asias päinvastoin, ja nykyään slangi on suorastaan niin salonkikelpost, ett sitä käyttää jopa Stadi ite omassa markkinoinnissaan. Saisio ja Snellman on molemmat paljasklabbisii stadilaisii, ja itse asias Saision tytär, Elsa Saisio on pluggannu Snellmannin esikoisbökkerin, Sonja O. kävi täällä -kniigan äänikniigaks.
Meille bamlas vara-Heka eli suomen ja slangin tutkija Jeongdo Kim. Slangi spaissaa sen pakinoita ja se skrivaa ne silleen et se pluggaa stoorin ensteks ääneen ja testaa onks maut kohillaan. MIKKO SEPPÄLÄ Friidut bamlas, kundit lysnas – kliffa slangipäivä Työviksellä Slangiakatemia on Stadin Slangi ry:n oma jaosto, ku funtsii slangiin liittyvii juttui ja esmes pitää yhteyksii slangintutkijoihi. Tiina taas syytti Herulin bastuu ja Kari Varvikkoo. Sen omii suosikkei tai esimerkkei oli Anja Kauranen, Rosa Liksom ja Hannu Vuorio. Slangi on katupoikien kieli ja kertoo nuorten miesten elämänpiiristä. Slangireplat on kätsy tapa saada joku henkilöhahmo eläväks. Se bamlas siitä, mite slangii voi hittaa monis eri kniigois. 12 Tsilari 1 | 2023. Hesarin opistobyggalla puitiin slangii koko lauantaipäivä. Sua ei vedetä höplästä ku sä tsennaat kielii, niinku tota slangii. Slangiakatemia tempas ja järkkäs tammikuus Työväenopiston kans teemapäivän ”Stadin slangi Helsingin oma kieli”. Annan mukaan Stadis on jyllänny erilaisii kulttuurei ja se keitos kuuluu myös gamlas stadilaises kansanmusas. Sit se vyörytti slangisanastoo mis eriteltii noit intiimei ruumiinosii nii roisisti, et toisil alko posket punottaa ja toiset alko tirskuu. Sit Tiina viel jutskas Raija Tervo maan ja Sepon kans, ku ne on skrivannu paljo slangiks. Anna on Stadin kadonneet -bändin liideri, ja bändin seuraava platta ilmestyy kevääl. Slangipäivän kääräs pakettiin Virve Kuutar ku skulas näytteitä nykyslangista ja nimenomaan semmosilt slangiräppäreilt, ku venyttää kielen rajoi ja tuottaa koko ajan uutta slangii. Gamlana maikkana se kasas leikkiperinteest kniigan Stadin skloddit braijaa ja sitä seuras sit monet muut. Karvonen, ku on hitannu erilaisist jemmoist gamloi slangistygei. Heini kutsu sit eri ikäsii Tsilarin toimittajii bamlaa, mitä ne funtsii slangista. Mikko Seppälä vänkäs et ei slangi mitää menetä, ku sitä skrivaa, päinvastoin se tulee silleen näkösälle. Hekaa tuuras Jeka Slangiproffa Heikki Paunonen ei päässy mestoille mut ei se mitään. – Niit vapauksii suodaan kyl enempi kundeille ku friiduille, stikkas Raija siihe. Raijahan on ollu slangijengin ihan keskeisii hahmoi sielt 90-luvult asti. Raija funtsas, et slangil se voi sanoo asian elävämmin ja nokkelammin, nopeemmin ja näppärämmin. Jeka on kimpas Hekan kans lajitellu slangisanastoo ja kasannu bulin suomi– slangisanakirjan Nyt mä bonjaan. Katukieli ja kulttuuriherkku Ekaks mikin tempas sosiolingvisti Heini Lehtonen, ku on tutkinu slangin käyttäjii. Iltapäiväl sai vuoron Raijan entine oppilas Myllikän skolesta, Anna E. Mikko skiias, et sen koriskaveri Eki Kau hanen draisas sen aikoinaan slangijengiin. No friiduista tietenki, taukki. Katukielestä on viimestään 90-luvul tullu jonkinlaine ”kulttuuriherkku”. . Slangi indikoi stadilaisuutta eli ku sä bamlaat slangii ni sä kerrot muille et hei, mä oon muute stadilainen. Slangin teemapäivä födas ku Akatemian Virve Kuutar stikkas alotteen Työviksen Päivi Hytösel le. Seppo Palminen kelas et ei oo mitää yhtä oikeeta slangii. Seppo kerto, et sen duuniaikojen pomo, Stadin tiedotus päällikkö Pemu Mustonen suosi slangii ja lietso sit myöhemmin Palmisen skrivaa Tsilariin. Heinin mukaan kieli on tilannesidonnaist vuorovaikutust. – Siitä puhe mistä puute, oli Jekan oppinut arvio. SLANGIJENGI Gimmapowerii koko slangipäivä Yhen slotin liidas Tsilarin toimitussihteeri, suomen kielen stuidu Tiina Linna. Jeka paljasti, mitkä on ne kaikkein vetovoimasimmat ”attraktiokeskukset”, joist on olemas eniten slangi synonyymei. Meil julkastaan slangimusaa, radio skulaa slangipakinoita ja sit on tällanenki lehti ku Tsilari, kokonaan slangii varten. Heini snakkas et slangin asema ja arvostus on muuttunu. Friidut kääri hihansa ja buukkas Viipurin saliin bulin slangikattauksen. Tiina Lin na funtsas, et monipuoline kielitaito o rikkaus. Raijaa ne aina frogas ku tarvittiin muijaa slangikehiin. Me opittiin, et Stadissa sä voit olla kännis 400 eri taval, saada turpaan 300 taval ja nussii 200 taval. Ekaks bamlaus skaboihi, sit skrivaa slangipakinoit radioon ja noin. Sit Heini viel froogas miten toimittajat pääty skrivaa Tsilariin. Seppo skiias semmostaki et slangi tekee rohkeeks ja tuo vapautta bamlaa ääneen sellasta mitä ei muute hirvais. Friidut liidas alusta loppuun myös tätä slangipäivää. Tiinaa komppas yks maikka ku tsittas yleisös ja stikkas, et teinit sais kyl pluggaa enemmän, ku ei ne hiffaa, mitä eroo on kirjakielel ja slangil
Slangipanelisti ja Tsilarin toimittaja Mikko Seppälä (oik.) funtsaa, ett oma läppä paras. Sua ei vedetä höplästä ku sä tsennaat kielii, niinku tota slangii. Suomen kielen stuidu ja Tsilarin toimitussihteeri Tiina Linna kertoo, miten slangii esmes voidaan käyttää kaunokirjallisuudes vaik dialogis tai henkilöiden persoonallisuuden rakentamisee. 13 Tsilari 1 | 2023. Heini Lehtonen haastatteli panelisteja. Haastattelemassa Tiina Linna. SLANGIJENGI FOTO: RAIMO KUITUNEN FOTO: RAIMO KUITUNEN FO T O T: V IR V E K U U TA R Helsingin yliopiston lehtori Heini Lehtonen kertoo, ett slangil rakennetaa stadilaisuutta. Slangipakinoitsijat Seppo Palminen (kesk.) ja Raija Tervomaa (oik.) bamlas siit, mitä muuta slangi pakinaan tuo, ku slangii
Talouden hoito on tuttua hommaa mun tilitoimistoyrittäjätaustan vuoksi. Välil kävin muuallaki. Kiitän luottamuksesta ja pyrin hoitaa duunini parhaal mahdollisel tavalla. FOTO: SIRPA HALMELAN HIMA-ARKISTO Näis toimin vapaaehtoisena lähinnä myyntiym. Kliffaa olla slangijengin messis. Toimin kuitenkin edelleen taloyhtiöis hallitusammattilaisena. . Elämän pyörteissä slangi unohtui ja muuttui toisenlaiseks, uudemmaks slangiks. Espoossa menin jiftikseen. Slangin kielen opin jo himassa, ku faija sitä bamlas. Jossain vaihees palasin takas Stadiin, omille huudeille. Oon ylpee niist. Stadin Slangis oon ollu messis muutaman vuoden, mut aika snadisti osallistunu tapahtumiin. Nyyaa jengii puikkoihi Oli taas aika tuulettaa Stadin slangi ry:n hallitust, ku osa jengist oli erovuoros – ja onhan se nasta muutenki, ettei samat pamput oo koko ajan puikois. tapahtu mis. Ja slangii oon yrittäny uudelleen opetella mm. Niin ku tapana on, nyyat porukat esittelee ittensä Tsilaris, ett neki pluggaajat, ku ei käy yhdistyksen mööteis, näkee millanen porukka tätä kaikkee meiän hyväks pyörittää. Hallitus valkkas kans nyyan kasöörin. Mutsi ja faija bunkkas sillon Hämeentie 38:ssa. Sielt mul on kaks spettariiki. Vuosaaren Lions Club Soihduissa oon rahastonhoitajana, Pääkaupunki seudun Hengitys ry:ssä puheenjohtajana. Diggaan yhdistys toiminnast. Sirpa Halmela, Taloudenhoitaja SLANGIJENGI 14 Tsilari 1 | 2023. Ja ku duunielämäs ei voinu slangii bamlaa ni kaikki unohtu. Lemppariyhdistyksiäni on Malmin Lentoaseman Ystävät, DC3 Airveteran yhdistys, Ilmailu museoyhdistys. Aikani tein duunia, ja nyt oon eläkkeel. Virve Kuuttaren opis Työvikses. Oon siis paljasjalkanen stadilainen. Skolen alotin Stadissa, stuiduks skrivasin Vantaalla, jatkoin Kouvolassa ja viimeistelin taas Stadissa. Ekaks mut valkattii toiminnan tarkastajaks mut sit pesti vaihtu kin yllättäen talouden hoitajuuteen. Mä födasin viiskytluvul
Olen värkänny erilaisia ilmoituksia, fotoskaboja ja näyttelyjä, mm. Skidinä sjungasin kuoroissa ja pienemmissä porukoissa ja soittelin bändeissä rumpuja vielä myöhemminkin. Sieltä parin vuoden jälkeen muutettii Ensi linjalle puutaloon. Studeerasin myöhemmin kasvatustieteitä ja hommailin viimeksi aikuiskasvatuksen parissa. Brander-näyttelyn Musatalolle pari vuotta sitten. Skolen aloitin Bärtsin kansakoulussa, mist jatkoin Vaasanrinteeseen, Maunulaan ja Alppilaan. Oon ollu vapaaehtoisena lukuisis häppeninkeis vuosien aikana. . SLANGIJENGI 15 Tsilari 1 | 2023. Sen jälkeen mul on bulisti eri osoitteita ympäri meiän upeata Stadii. Tarja Valli Tattis Slangin hallituksen varajäsenyydestä tokalle kaudelle 2023. Födasin jatkokrigun jälkeen, ja mun ensimmäinen hima oli Hämeentiellä. Opintojen jälkeen olin Lapparin lataamossa kallonkutistushommissa kunnes siirryin Yliopiston kuvalaitokselle. . Oppii uusia asioita ja taitoja, pääsee paikkoihin ja tapaa upeita ihmisiä. Slangiperinteen jatkamista pidän hyvin tärkeänä. Raimo Kuitunen Olen toisen polven stadilainen, födännu suuressa ikäluokassa, ja värkänny ite kolmannen polven stadilaisia kolme. Kliffa ja fiksu porukka, parempaa hobbia en osais funtsia. Stadin Slangin kuorossa oon sjungannu viitisen vuotta. Slangin jäsenyys, monet erilaiset hommat ja kliffan jengin tapaamiset on antanu mulle paljon hyvää. Toimistoduunarinaki olin parisen vuotta. Slangin jäsenenä oon ollu nyt noin 10 vuotta. FOTO: TARJA VALLIN HIMA-ARKISTO FOTO: RAIMO KUITUNEN Mun duunivuosist yli kolkyt olin Stadilla hommissa ja niist mulla on hyvät muistot. Olen aina ollu myös fotaaja – sekä harrastaja että ammattilainen ja jelpannu Tsilaria kuvaajana. Vapaaehtoishommat jatkuu mutta nyt on tosi upeeta ja mielenkiintoista olla mukana myös Stadin Slangin hallitushommeleissa
Installaatio kutsuu katsojan pohtimaan ihmiskunnan vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen ja lajikatoon. Nyt jo toista kertaa valoteokset oli sijoitettu eri puolille kaupunkia, mikä on alueellisesti tasapuolista. Teoksen mekot on suunniteltu siten, että niihin mahtuu useampi kuin yksi ihminen, enemmän kuin yksi elämä. Ikään kuin olisimme pukeutuneet toiveisiimme. Pitayan yli 18 metriä pitkä kineettinen valoveistos nousee katsojien yläpuolelle. Lux kokoaa perheitä ja ystäviä ulkoilemaan loppiaisen seudun koleaan talvi-ilmaan. Kaupunkisota tuli Kansalaistorille eduskuntatalon eteen. The Dresses oli minulle Luxin vaikuttavin sisäteos, sekin Kattilahallissa. Yhdessä mekot loistavat kirkkaimmin. Domus Aurea kutsuu meidät sisään, tarkkailemaan ja katsomaan. Tämä on paikka, jossa voimme elää ja muistaa. Veistos eli musiikin tahdissa luoden ympärilleen hypnoottisen tunnelman. Kokemuksemme yhdistyvät ja luovat paikan, jossa voimme jakaa yksityisen ja intiimin tilan. Tapahtuma vietettiin 4.–8.1., monessa eri paikassa ympäri Stadia. Kun rakastamme jotakuta syvästi, haluamme olla hän, sulautua. Valaan haamu Töölönlahden puistossa Valopisteet liikkuvat ilmassa ja muodostavat vähitellen meriolennon massiivisen siluetin. Paljon hienoa, mutta ehkä huippu ei noussut yhtä korkealle kuin aiempina vuosina. Hehkuva valo tuo mieleen myös kiehtovat valo-olennot, joita havaitaan valtamerten syvyyksissä. Töölönlahden, Hesperian puiston, Kansalaistorin, Ruoholahden, Suvilahden ja Stoan teokset. Teos muistuttaa luonnontieteellisistä museoista tuttuja suurten merinisäkkäiden luurankoja. Ukrainalaisista autoista usean tekijän voimin rakennettu teos seisoi paikallaan kuin synkän kuoleman todisteena. Kotimainen puoli jää nyt aika vähiin. Kattilahallin hienot sisäteokset Suvilahdessa Domus Aurea on latinaa ja tarkoittaa ”kultaista taloa” – tämä on hehkuva tila, jonka taiteilija muotoilee itsensä, mielensä ja elämänsä kodiksi. Vaate luo muodon suhteelle, kutsuu kokeilemaan sitä. Teoksen Whale Ghost hahmo voi olla lajinsa viimeisen yksilön haamu. SNYGI STADI RISTO KOLANEN T silarin toimittaja ja kuvaajat ehtivät katsoa mm. Päivittäisten tapahtumien luomat seinät elävöittävät ja valaisevat meitä. Eteläkorealainen Tae Gon Kimin teos kehottaa kuvittelemaan, että meistä tulee rakastettujamme. Aiempina vuosina se on keskittynyt yhteen kaupunginosaan, jossa yleisö kerääntyi jonoksi kohteiden välillä. Stadin kulttuuritalot olivat enemmän mukana. Yhteistyössä oli Italian kulttuuri-instituutti. FOTO: MARIT HENRIKSSON 16 Tsilari 1 | 2023. Mekon pinnalle projisoituu kuva, mahdollinen heijastus siitä, mitä haluamme olla. LUX toi valoa, muttei häikäissyt Kotimaista ja kansainvälistä valotaidetta monipuolisesti esittelevä Lux Helsinki on valaissut pimeintä vuodenaikaa jo 14 kertaa. Taiteilija, Massimo Uberti on valmistunut Breran kuvataideakatemiasta ja hänen töitään on nähty paljon eri puolilla
FOTO: MATTI SNELLMAN FOTO: RAIMO GRANBERG FOTO: RAIMO GRANBERG FOTO: RAIMO GRANBERG FOTO: RAIMO KUITUNEN 17 Tsilari 1 | 2023. Ihmiset parveilivat tuhottujen autojen ympärillä ja ottivat selfiekuvia. Yli 18 metriä pitkä kineettinen valoteos muistuttaa luonnontieteellisistä museoista tuttuja suurten merinisäkkäiden luurankoja. Hyvin vaikuttava on myös Oodin eteen kohonnut ranskalainen abstrakti Collectif Coin, yhteinen raha. Sisältä tupruaa savua ja heijastuu valoa ikään kuin ne olivat juuri olleet sotakentillä. Autot olivat vielä vuosi sitten omistajiensa silmäteriä, mutta ne jäivät arkikäytöstä sodan ja pakoyritysten jalkoihin. Sota tuhosi autounelmat ja omaisuuden. Kasvaminen vaatii aikaa ja vaivaa. Sen alussa ei ole näköpiirissä johdonmukaista polkua, mutta matkan aikana käy selväksi, kuinka pienet saavutukset tukevat kasvua. Aika irvokasta. Valo on heidän pääelementtinsä. Päätekijä on tsekkiläinen Maxin Velkovsky. Omistajat ovat kirjoittaneet teosten viereen koskettavat tarinat. paikallaan hiljaisena synkän kuoleman todisteena. . Töissään Pitaya pyrkii tunnistamaan ja luomaan uusia tiloja valaisuratkaisuilla. Valoinstallaatio Ruoho lahdenrannassa Hollantilaisten nuorten Hypar Collective visualisoi kasvuprosessia vuoro vaikutteisella valoinstallaatiollaan Growth. Ukrainalaisista autoista usean tekijän voimin rakennettu teos seisoi Vaikuttava Oodin eteen kohonnut Cointif Coin -ryhmän Abstract esittää kiihtyvää pystysuuntaista liikettä, kunnes aika jäätyy. Tämän jälkeen vierailijat kutsutaan katsomaan taaksepäin ja näkemään, kuinka alun erilliset palaset muodostivat yhtenäisen kokonaisuuden – kuinka pienet askeleet edistävät suurempaa tavoitetta. Hollantilaiset Hypar Colectiven valoinstallaatio Growth Ruoholahdentorilla. Ranskalaisen Pitayan Whale Ghost. Suvilahden Kattilahallissa oli italialaisen Massimo Ubertin Domus Aurea, joka tarkoittaa kultaista taloa. Kansalaistorilla valoa ja sodan tuho Katsojille järisyttävin kokemus oli varmasti tuoda ikään kuin kaupunkisodan tuhot kaupungin ydinkeskustaan, Kansalaistorille, Musiikkitalon viereen. Pitaya on David Lesortin ja Ar naud Giroudin vuonna 2006 perustama luova studio. Katsojat voivat osallistua installaatioon: kun usea pieni saavutus aktivoituu yhtäaikaisesti, syntyy paras mahdollinen alusta kasvulle, ja teos syttyy valon ja äänen maagiseen yhteislauluun. Korealaisen Tae Gon Kimin The Dresses -teos Kattilahallissa Suvilahdessa kehottaa taiteilijan mukaan kuvittelemaan, että meistä tulee rakastettujamme. Vain hallitsemalla oman kasvupolkumme elementtejä voimme kehittyä ja menestyä. Suomeksi teos sanoi olevansa ”fyysinen mahdollisuus kuolemaan elävän ihmisen mielessä”
suljettu Pluggaa lisäinfoo osoitteest: www.ilmailumuseo.fi 18 Tsilari 1 | 2023. Lennokas mesta Moni stadilainen ilmailufriikki meinas skippaa aamuborkat sylii, ku ne kuuli, et flygaamine Malmin kentsul on loppu, slut, koska sinne aiotaan joskus byggaa nyya lähiö. Tää fittimäine lentokielto astu voimaan 14.3.2021, ja nyt Malmil ei enää flygaa muut ku liitokurret ja fogelit. STADIN MESTAT TEKSTI JA FOTOT MATTI KAINULAINEN Osoite: Karhumäentie 12, Vantaa Aukioloajat: MA-PE 10–20 LA-SU 10–17 1.1., juhannus, 6.12., 31.12
Sit on kans museon buidu, ku blisaa ilmailu aiheist kamaa: erilaisii muistoesineit, kniigoi, pienoismallei, T-paitoi ja vaik mitä haadii. Lisäks on kolme muuta simulaattorii: Airbus, Messerschmitt ja Diamond, jotka on sit jo vaativampii laitteit, ja 19 Tsilari 1 | 2023. Museon bulein kone on II-hallin Convair 340/440 Metropolitan ja snadein lienee Taivaankirppu. Nimittäin sen pitskul staijaa snygii DC-3-flygari nimeltään ”Lokki”. Flygareitten lisäks museon kokoelmis on noin 9000 ilmailuhistoriallist esinettä. Näytil noin 80 flygarii ja muuta kliffaa Museotiloihin kuuluu kaks näyttelyhallii, I ja II, ja lisäks välihalli, jossa pidetään erilaisii teemanäyttelyit. Aulas on kliffa tsufe mesta, jol on kliffa nimi, Yläpilvi. Framil on noin 80 flygarii, joist osa staijaa lattial ja osa roikkuu katsist. Ja jos tuut omal bilikal, on museon pitskus yleensä reilusti parkkitilaa. Museokortti kelpaa kans. Löytyy moottoreit, potkureit ja viestintävälineit, fotoi ja pienoismallei ja lisäks viel tuhatmäärin ilmailukniigoi ja -oppait. Simulaattoriflygaus on vänkä kokemus Museovieras voi vapaasti treenaa omii flygaustaitojaan Saab Draken -simulaattoril. Ei voi olla hokaamatta. Itiksestäki menee dösä 561 Aviapolikseen. Se mesta on Suomen Ilmailumuseo, jonka hittaa Helsinki-Vantaan hoodeilt, Aviapoliksen alueelt osoitteest Karhumäentie 12, Vantaa. Dösät 615 ja 617 lähtee Steissilt ja vie perille. Sit muistaa vaan jäädä veks Aviapolikses (uloskäynti Aviabulevardi). Eli, ei muuta ku pääovest ineen ja respalle bungaan lipari. M ut onneks Stadin lähel on kuitenki viel mesta, jos voi tsiigailla flygareitten upeit muotoi ja haistaa knesas vanhan moottoriöljyn döfiksen. Sinne on iisi mennä vaikkei olis omaa bilikaa käytös, nimittäin Itai Pstogeil, ku lähtee tietty Steissilt. Sielt on lyhyt matka dallaa museolle, jonka hiffaa jo kaukaa. Sitä mahtuu skiditki koklaan kunhan vaan klabbit ylettyy speduille
museon arkistos, kirjastos, simulaattori kouluttajina, oppaina jne. Tiistaikertsiläisist monet on eläköityneit Fins kin pilottei ja lentomekaanikkoi. Slangijengin kandeis ilman muuta varaa opastettu, noin tunnin kestävä rundi. Mikäli sussa on vähänki ilmailudorkan vikaa, tee kliffa päiväredu Suomen Ilmailumuseoon! Se on lennokas mesta. Osal kertsiläisist on kokemusta pienoismallien byggaamisest, osa diggaa muuten vaan flygareit ja ilmailu historiaa. Ilmailumuseo yhdistyksen (IMY) Tiistaikerholaiset. siks niihin kandee varaa flygausaika vähintään viikkoo ennen toivottuu H-hetkee. Verstaal entisöidään ja fiksaillaan flyggei Buli osa museon flygareist ja esineist on vapaaehtoisten entisöimii. . Aluks museo toimi Helsinki-Vantaa-flyggiksen klitsus, flygarit osittain purettuina, kunnes nyya museohaussi ja sen eka näyttelyhalli avattiin sen nykyises osoittees 24.9.1981. Entisöintiduunien lisäks vapaehtoisii työskentelee myös mm. Sitä duunii tekee mm. Kevätja syyskaudel museo bjuudaa useina lauantaina pääsyliparin hintaan sisältyvän yleisöopastuksen sekä aikuisettä skidiryhmille. Entisöintiverstas on museon glitsus, jonne vierailijat pääsee vaan erikoisluval. Ite flygasin aikoinaan Messerschmitt Bf-109 G2 -simul onnistuen pudottaan kaks slobojen pommarii Suokin edustalle. Landates Malmille tulin loppuliukuun liian etukenos ja potkuri hittas kentsun pintaa sanoen rits räts! Snadisti nolo loppu, mut ei bamlata siit enempää. 20 Tsilari 1 | 2023. Viiskymppii mitskus Suomen Ilmailumuseo täytti vuonna 2022 tasan 50 vuotta