010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki . 010 766 1047 ME TSENNATAAN NÄÄ HUUDIT Soita 0100 0700 tai lataa Taksi Helsinki -sovellus.. 09-774 33 477, www.wotkins.fi chef wotkin’s paLVeLutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki . Aikuisten ja starbujen 10 x uintitsetit -10% Lihatukku Veijo Votkin oy tehtaanmyymäLä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki . BERGGA I KONDEKA I MALMI I MÄRSKY I BÖLE I SILTIS I TÖLIKKÄ I VUOKKI Tsennaat mestat, tu tsimmaa spessuhintaan
KLO 18 SÄÄNTÖ MÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS Oodin Maijansalissa TSILARI 1/2020 3. Vuokin rantsun sumuinen aamu s. s. 5 SISIS Stadin Legenda, Henrik Tikkanen s. 8 VAKKARIT KANSI 4 Snadit, kokouskutsu 6 Hallitus 7 Pääkkäri 15 Sveduslangia 17 Stadin legendat 18 Stadin syke 20 Stadi blisaa 32 B.Wisser 34 Slangijengi 36 Pluggaajat 38 Stadis tapahtuu Kannen foto & suunnittelu: Olli Anikari Vuokin rantsun tunnelmia In memoriam Kari ”Sautski” Sautero delas. 17 STADIN MESTAT 8 VUOKKI, ULKOILIJAN PARATIISI Olli Anikari 11 SNADINA KUNDINA Markku Jalonen minnailee 30 FIILIKSIÄ RANTSUSTA Olli Nieminen minnailee KYLTTYYRI 18 STADIN SYKE Risto Kolanen KEVÄTKOKOUS 4 12.3
Toimintaa varten on haettu avustuksia sekä Helsingin kaupungilta että Suomen kulttuurirahastolta. saakka Ota yhteyttä byrooseen, kun haluut hoitaa jäsenasioita tai Tsilarin tilauksii, ilmoittautuu reduille, slumppaa slangikamaa tai libareit tapahtumiin. Linjasaneerauksen johdosta toimisto on kiinni 10.12.19-20.3.20 Tuotemyynti toimii etukäteen tilaamalla: Toimisto päivystää myöhemmin ilmoitettavissa paikoissa 2. Hallitus kävi läpi 18.11 kokousten esityslistat ja jäseniltä saapuneet kirjeet. Riippumatta tuen suuruudesta hallitus päätti kustantaa kaksi slangikirjaa, jotka ovat Heikki Paunosella työn alla. Samoin hallitus esittää syyskokoukselle perhejäsenen maksun käyttöönottoa. Kysy lisätietoja joko pj. 3. 1. Maarit kuvassa kolmas vasemmalta.. Juhlavuoden toimintaa on tarkoitus laajentaa eri puolille kaupunkia. Toiminnanjohtaja ja jäsensihteeri Marjut Klinga puh. . Maksun suuruus olisi puolet varsinaisesta maksusta ja maksuun ei sisältyisi Tsilaria. pirjo.tuohimaa@ gmail.com tai byroosta toimisto@ stadinslangi.fi SNADIT Stadin Friidu Maarit Niiniluoto palkittiin 18.12.2019 Säätytalossa Opetusja kulttuuriminiteriön myöntämällä Pro Finlandia mitalilla, elämäntyöstään musiikkitoimittajana. Hallitus sai yhteenvedon taloyhtiössä käynnistyneestä linjasaneerauksesta. Stadin Slangi ry Byroo evakossa 30.3. Hallitus päätti esittää syyskokoukselle jäsenmaksun korottamista kahdella eurolla, jolla pystytään varautumaan remontin aiheuttamiin tilakustannusten kasvuun. 045 1867238 toimisto@stadinslangi.fi Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Byroo 4 TSILARI 1/2020 KOKOUSTIEDOTE 12.11.19 Kokouksesta puuttuivat Anikari ja Perkiökangas. Todettiin sekä Matti Reittamon, Timo Pakkasen ja Markku Poutasen kirjeiden asioiden tulevan esille ylimääräisen kokouksen asialistan käsittelyssä. 4. Toimintaa sopeutetaan tuen suuruuteen. Hallitus päätti myös ottaa käyttöön jäsenmaksun yhteydessä kerättävän vapaaehtoisen tukimaksun, jolla varmistettaisiin juhlavuoden toimintaa
Sautski oli spräädi 1700-luvulle tsögaamastaa Schadéwitz-suvun taustast. Sautero tsennattii myös Sylvesterit-bändin shungaajana. Karilla oli livest nauttimisen staili ja taito. Sautski oli stärä stadin kundi Tsilarin toimitussihteerinä hän börjas stadilaisuuden stydii idistä ja stadin slangii. Shungaavien aseveljien esiintymiset skramlas glaiduu fiilist Mikkelin kanteil. Sautski födas krigun aikana Stadis 20.1.1942.. Sautskist tuli Suomen Messujen tiedotusbomsa, juhlajulkaisun toimittaja, Markkinointi Viherjuuren markkinoija Mainostoimisto Finnad 2:n tiedottaja ja Bulgariassa reissaavien härmäläisten opas. 2000-luvulla trio duunas comebackin Fossiilit-nimellä. Kuorma-autoliiton tiedottajana Sautskin lehtimiesja skrivaajataidoille tuli käyttöö, ku hän mietti baanojen kondist ja trafiikkii. Savon Prikaatissa 1963 kolme inttikundii, stadilainen Kari Sautero, pohjalainen Tapani Iivari ja savolainen Veli-Matti Hynninen, oli hitannu toisensa. Sautskin jengis empatia lyftas riemujuhliin. Sautski oli buli persoona Ihailtu seuramies ja PR-stara. IN MEMORIAM TSILARI 1/2020 5 Sautski oli soturi Stydi maanpuolustushenki hallitsi Sautskin elämää. Kundit börjas prikaatiin negrospiritualei ja afrikkalaistyyppisii biisei esittävän laulutrion. Suvun tsögaamisen lisäks Karia kiinnosti Suomen kriguhistoria. Kloddeilleen, Miralle ja Arille, Kari oli rakas faija. SAUTSKI SMIITTAS HIMMELIIN Toimittaja Kari Sautero delas 77-vuotiaana Stadissa 3.12.2019. Sautskil oli stydi yrittäjähenki, omissa Tapola & Sauteroja Markkinointi Sautero -firmois. Sautskin netissä julkastut Hästnäs-News-läpät oli purevaa, mut usein huumorin fektal stikattuu satiirist kritiikkii, jota vallanpitäjien oli joskus fittii niellä. Perimätiedon mukaa, suku tuli Suomeen 1500-luvulla. Läheinen pappa lastenlapsille, rakastava bulibroidi ja eno. Sautskin viisaus jälkikasvulle kuului: ”Mä tykkäsin teistä tosi paljon silloinkin, kun te olitte pieniä, mutta tykkään teistä vieläkin enemmän nyt, kun te olette niin isoja, että teidän kanssa voi keskustella.” . Vuonna 1732 Karin mutsin sukulaiset Mattheiszenit, smiittas Stadiin. VELI-MATTI HYNNISEN HS:N NEGROLOGISTA, SLANGIKS MUOKANNU OLLIBULL. Sautskin himakulmat oli Tölikas Hän oli Töölön yhteisskolen kasvatti. Valtiotieteen opinnot yliopistos jäi, ku Kari stendas eldiksee vastaamaa ajan haasteisii
050-3395285 valtteri.hellgren@gmail.com Risto Kolanen puh. www.stadinslangi.fi HALLITUS BYROO Tsiigaa tiedot s. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. 045 186 7238 Toimituskunta Vt.päätoimittaja Pirjo Tuohimaa puh. 040-7737834 pirjo.tuohimaa@gmail.com Vt. Se meinas ylimääräst lehtee tai sähkösanomaa, jonka dilkkaaja sai pitää tai blisaa omaan piikkiin. 4 alalaita. Se on hävinny, niinku lehtien blisaajat gartsoilta. 0400-204 844 risto.kolanen@pp.inet.fi Leena Rautavaara rautavaara.leena@gmail.com Tsilarin tilaukset ja osoitteenmuutokset: Byroo, yhteystiedot s. Puheenjohtaja Pirjo Tuohimaa pirjo.tuohimaa@gmail.com Varapuheenjohtaja Olli Anikari orttipelavi@gmail.com Taloudenhoitaja Risto Lindgren risto.lindgren@pp.inet.fi Valtteri Hellgren valtteri.hellgren@gmail.com Markku Jalonen markku.jalonen@gmail.com Leena Rautavaara rautavaara.leena@gmail.com Marjatta Salminen 1.marjatta.salminen@gmail. 4 Taitto Oy Graaf Ab Paino Grano Oy ISSN 1239-9523 Postiosoite Tsilari / Stadin Slangi ry Hämeentie 67 00550 Helsinki Stadin Slangi ry:n perinne– ja kulttuurilehti 25. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoist ”till säljaren”. toimitussihteeri Olli Anikari puh. com Lasse Solman lasse.solman@gmail.com Varajäsen Pirkko Haapala pirkko.haapala@jippii.fi Varajäsen Esko Vepsä esko.vepsa@jippii.fi Hämeentie 67 00550 Helsinki puh. 6 TSILARI 1/2020. Nykyään moni bonjaa tsilarin gosariks, eikä enää minnaa gamlaa merkitystä. 044-0401736 tsilari@stadinslangi.fi Valtteri Hellgren puh
Uuden hallituksen esittäytymisrundis tuli hienosti framille se, miten älden monipuolista osaamista meil on ja kuinka innokkaasti tyypit otti heti vastuuta. Sitä ja juhlavuoden häppiksii venaillessa kliffaa alkanutta vuotta joka iikalle! . Tää Stadin kreisi talvi voi viel keikahtaa täyteen snögee, mut sou what ku maisemaan ilmestyy taas värejäki. Se on ammattireiska näis fyrkka-asiois, ja me tarvitaan just nyt tiukkaa kulukurii ja sellast kirjanpito-ohjelmaa, joka näyttää momentit kunnolla. Bamiksenne Pirde PIRJO TUOHIMAA bamis. Pian se on täällä, ja päästään dallaan rantsuja ja tsittaan terdeillä ja njyytaan Stadin koko kesäsestä ihanuudesta. Tää ei siis missään tapaukses oo paniikin aihe, kaikki hoituu! Mut ilmottaudu messiin jos haluut äksöneihin. BYROO ON rempan kourissa. Mä oon niin kesäfani et rupeen venaan kesää jo lokakuussa... EIKS OO muuten fantsuu et päivä pitenee! Kevättä kohti mennään, ja energiatasot nousee sitä mukaa ku valoo saadaan lisää. Jos sul on intoo tulla megeen, kaveeraa siit vaik mulle tai Marjutille, joka on viel hommis tammikuun ajan ja sen jälkeenki onneks käytettävis tuntipohjal siihen asti ku uus tyyppi astuu kehiin osaaikasena. Reduille mennään edelleenki, ja me funtsitaan myös muunlaisia äksöneitä, jotka ei bungais paljoo ja jotka soveltais vaikka tätä nykytekniikkaa: Valtteri pohtii meidän kotisivujen uusimista ja Instagramin hyödyntämistä ym. Onnee ja menestystä Ristolle tärkees jobis! KOSKA MARJUT on feidaamas Stadin Slangin hommista (nyyh), meidän koko hallituksen on otettava koppii niist juitsuist jois me voidaan jeesaa. JUHLAVUOSI TARTTEE paljon vapaaehtosii eri tilaisuuksiin. Kehitellään tätä vielä, me ilmotellaan lähempänä. Me saatiin järjestäydyttyy, ja uutisoinnin arvonen on ainaski se tosiasia, et Risto Lindgren tuli meidän taloudenhoitajaks. Sikshän me ollaan olemassa, et jengil ois kliffaa ja slangi kukoistais; et saatais tätä meidän ainutlaatusta kieliperintöö tallennettuu ja myös sen kehitystä tutkittuu. Kun me ollaan froogattu, mitä jengi diggais duunaa, sielt nousee aina yhteiset redut ja glaidu yhdessäolo ylipäänsä. Olkaa kuiteski kuulol, me viestitellää. PÄÄKKÄRI TSILARI 1/2020 7 JUHLAVUOSI VAUHTIIN! M eidän nyya hallitus sit piti ekan kokouksensa. Hyvä te, oon ylpee teistä! Kaikki skulaa, ja kiitos Marjutin, kaikki on pohjustettu hyvin. MUL ON pyöriny paljon mielessä se, kuinka me pystytään vastaamaan jäsenten odotuksiin ja toiveisiin. Jäsenkortinkaan ei enää tarttis olla fyysinen läpyskä, niithän on possel lompsas jo ihan kiukul muutenki; sähkönen jässäri vois tulla ainakin vaihtoehdoks rinnalle. Siihen on hyvä byggaa nää juitsut ja plänit jotka me ollaan duunattu juhlavuoteen. Maaliskuulle on ennakoitu rempan valmistumista, mut niinku tiedätte, noi dedikset usein (ellei useimmiten) venyy ja paukkuu... Jengi vois tulla tutustuun rempattuihin tiloihin ja saada samalla nastaa pluggaamista himaan eurol tai paril. Me fundeerattii et sit ku se on redi, vois pitää siel kirpparitapahtuman, jossa blisattais varaston kniigoja ulosheittohintaan
Suomi kimpattii Venäjän Vuokin skutsit ja rantsut Vuosaari lyftas skönest jääkauden lopulla. Vuosi 0. 1540. Maat dilkattii viiden kantistilan kesken. 800-luvulla alko viikinkien redut itään. 1778. Ensin vodanpinnan yläpuolelle ilmesty noin 7 000 vuotta sitte pirunpeltona tsennattu muinaisrantsu Meri-Rastilassa. Stadi födas, se vaikutti Vuokin kehityksee. Kylä kimpattii osaksi Stadia 1966, jolloin Keski-Vuokin stydi byggaaminen oli jo käynnissä. Muinaisruotsalaiset ja varsinki friisiläiset skiglaili Vuokin kautta itään. Vuosaari oli bulimmilt osin skönen alla. 1809. Se oli eka skrivattu tieto Vuokista. Pronssikautisii gravariröykkiöit on Hertsigas ja Kulikses. Vuokin maatiloist buleimmat smiittas talonpoikaisomistuksest säätyläisomistuksee ja niist duunattii ratsusolttui koutsaavii ratsutiloja. Vuokin neljä kylää skrivattii Porvoon läänin maakniigaan. Vuokki kuului vuosisatojen ajan Helsingin pitäjään. 1550. JUTTU & FOTOT: OLLIBULL STADIN SYKE OLLIN JUTUT 8 TSILARI 1/2020 Vuokin faktaa 3000 eKr. Meri-Rastilan ja Kallahden budjismestat lyftas 1990-luvulla ja Aurinkolahti 2000-luvult alkaen.. Saamelaiset, muinaishämäläiset ja muinaisvirolaiset dallaili, ja jotku budjaski mestoilla. 1590-luku. 600luku. 1740-1790. Sveaborgin eli Viaporin byggaaminen vaurastutti Helsingin pitäjää ja Vuokkiin perustettii tiilifabriikkei ja kalkkikaivoksii. Vuokin kylän isojako vahvistettii. 800 eKr. Vuokis oli kuninkaallinen botskiveistämö.1600-luku. Pronssikaudel jengii dallas lähimestoil. Jengii alko smiittaa Virosta ja handelit Suomenlahden yli lyftas
1979. Stadi slumppas 1951 Helsingin maalaiskunnalt, ”Rastilan leirimestana” tsennatun alueen ja Rastbölen kartanon (nyk. 1998. Kesisiltojen hämäräs voi hiffaa pohjanlepakoit, vesisiippoi ja viiksisiippoi. Ulkoilumestan Kortlahden etelän siidul on muutamii 10–15 metrii skönenpinnan yläpuolell olevii nuorempii muinaisrantsui, joiden stebut on kantikkaampii. Mestaa kiertää valaistut polut ja talvisin polkuu rundaa 2,5 kilsan skimbabaana. Se on mestan stydein geologinen nähtävyys. Uutelan ulkoilualue Mesta on börjattu 1952–1953. Bulimmat skaijerit on kantikkaampii. Jättitredun paksuus on rinnankorkeudelt 260 senttii ja alempana, vinossa männys 290 senttii. Ikää treduil on yli 200 vuotta. Tervaleppien reunustamil rantsuil on skäfämpii lehtoi. Vuokin skutsit ja rantsut on fogelirikkait mestoi. 1880-luku. Meri-Rastilan rantsun skuugen jyrkkäreunasel siidul on muutamii tosi bulei ja gamloi mäntyi. Jääkauden jälkee alueen eka skönen pinnan yläpuolelle lyftannu muinaisrantsu hyväksytti suojelumestaks, Stadin ympäristökeskuksen luonnonsuojeluproggiksee vuosille 2008–2016. Valmetin tokka bygattii (1972–1987). Columbuksen ostari öpnattii. Metron byggaus alko. Fogelien lisäks ulkoilumestoil voi hiffaa lepakoit. Alue on n. Ulkoilumestan rantsus on snygi grillikatos. 1994. Vuokis budjas jengii 36 832 heeboo. Vuokin luonto Meri-Rastilan ulkoilualue on dallaajan unelma. Meri-Rastilan lounaissiidul on bulien stebareiden sävyttämii skutsei ja kaltsei. Näilt mestoilt louhittii stebuu, jota blisattii byggareille 1900-luvun alussa. Ulkoilumestan keskiosan laakson länsisiidul on toinen, kaltsien välissä bulimpi ja stydin svetti, upottava suo. Vuokki kimpattii Stadiin ja Vuokin silta öpnattii. 2008. Lisäks bulimmal, n. Rastilan kartano). 1966. Monipuolisee ja Stadin olois harvinaisee skönerantsun kasvillisuutee voi Ramsinniemessä, Hotelli Rantapuiston alueella staijaava Villa Furuborg oli alunperin Rosenlewin suvun kesähuvila. Aluks siel sai telttailla koko ulkoilumestalla, mut 1970-luvun alussa se rajattii Rastilan leirintäalueelle. Jänikset ja rusakot kyl loikkii ihan pitskuille saakka. Mestal voi hiffaa kettui, supikoirii, peuroi ja hirvii. 400 metrin alueella on snadimpii kivikkoi ja bulei skaijereit. 2017. Pirunpellon stebut on pyöreit 20–80 senttisii. Mestan luonto on monipuolinen. Vakkari stiimaribotskilinja Vuokkiin ja huvilabudjis alko lyftaa. 2014. Se kimppaa ulkoilureitin kautta Vartsiganlahden itärantsun virkistysalueeseen. Olipa viime keväänä Ramsinniemen Hotelli Vuorannan risteykses nähty ahmakin. Viime kesänä tsiigasin yks aamu, ku lokki härnäs merikotkaa. Joutsenten lisäks voi hiffaa monii muita vodafogeleit. Stärä stebumesta on n. Ramsinniemel on vapaasti stadilaisten käytettävis olevat viheralueet ja Ramsinniemen lehdon luonnonsuojelualue. 30 x 60 metrii. 1915-1917. Metro alko tsöraa Rastilan ja Vuokin steisseille. 1944. 1850-luku. Pinta-ala on 105 ha. Vuokin urheilutalo bygattii. Suosta alkava osittain perattu puro dyykkaa rinnelaaksoon, jonka kasvillisuus sisältää erilaisii korpityyppei ja svettei painautumii. 1996. Se ulottuu Vuosaaren sillalt Kortlahteen. TSILARI 1/2020 9 keisarikuntaan. Vuokin satama öpnattii. Ikää muinaisrantsul on 7000 vuotta. 1971. Valeflekkisten lisäks Vuokin kartanon mailla skotas slobojen pommareita ilmatorjuntatykki ”Pommi”. Tää Litorina-skönen rantsukivikko on 30 metrii skönen yläpuolella. Usein aika jyrkät kaltsit sopii snygisti tsimmaamisee ja metskaamisee. Vuokki valkattii Kotiseutuliiton valtakunnallises kisassa Vuoden kaupunginosaks. Valeflekkiksist muistuttaa Vuotien molemmil puolil staijaavat valopylväät. Vuokki oli osa Stadin ilmapuolustuksen bulii operaatioo. Kanit on kai skruudattu vekka, ku niit ei oo näkyny enää. Kaltsien välissä, Vartsiganlahteen skuttaavas rintees, on luonnontilassa säilyny korpimainen laakso. Joskus keväisin, ku vodan pinta lyftaa, tää suo on ku snadi lampi. Vuokki hiffattii snyginä kesiksen viettomestana. Vuokin kaikille ulkoilumestoille tyypillisii on kallioiset, vapaat skönerantsut. Yks komeimmist on polkujen risteykses lähel rantsuu. >>. Vuosaaren sillan eteläsiidun entiselt Rastbölen stiimaribotskien kaijalt, eli nykyselt venekertsilt ylös nousevan polun korkeimmal mestal, on MeriRastilan muinaisrantsukivikko. Slobot alotti linnotusduunit ekan maailmankrigun aikana Mustavuores ja Uutelas. Siel bytskaa kuivat ja tuoreet kangasskutsit ja paljaat kaltsit. 50 ha. Rastilan Camping starttas. Uutela on luonnonhistoriallisesti ja geologisesti mielenkiintonen mesta. Snadi suo on osin upottavan svetti ja kaltsisuolle harvinaisen ruovikkoinen. 1972–1974
Siel on snygit laguunilahdet, jois hiffaa jääkauden jälkeisen maan lyftaamisen. Länsisataman ja Sörnäisten sataman alueille rakennetaan asuntoja 20 000–30 000. Se on monimuotosena Stadin paras, vielä byggaamaton mesta. Duuni oli buli proggis: 35 ha maantäyttömestaa, 25 ha kaatista. Jotku skagaa käärmeitä, joita siel on nähty aika usein. Vuokki on varsinki dogin pierettäjille snygi mesta budjaa. Vuosaarenhuippu Vuosaarenhuippu on yks Vuokin erikoisemmist nähtävyyksist. Uutelan ulkoiluu palvelee erilaiset rakenteet, dallailupolut ja keittokatokset. Skutsis voi hiffaa jään traisaamii siirtoskaijereit. Vuosaarenhuippu on bygattu miljoonist kuutioist kaupunkibyggaamisest yli jääneest maasta, jonka päälle on skuffattu stärästi valkattui pintamaakerroksii erilaisille kasvityypeille. Erityisesti mieleen on painunut se valtava työmäärä, joka on tehty hankkeen läpiviemiseksi 1990-luvun alusta lähtien ja erityisesti parin viime vuoden aikana.” Tavarasatamien keskittäminen Vuosaareen on Taajaseutukaavan ja Helsingin Yleiskaava 1992 merkittävin Helsingin ja koko seudun kestävää kehitystä tukeva ratkaisu. Ne on liikuntaviraston hoidossa. TEKSTI: VALTTERI HELLGREN Vuokin sköne on ihan snygis kondikses. Uutelan skutsit ja luontopolut handlaa Stadin rakennusvirasto. Uutelas dallaa vuosittain kymmenii tuhansii ulkoilijoita ja sen merkitys ulkoilumestana lyftaa jatkuvasti. Alue on fogelibongareiden ja luontofotaajien ihanne mesta. Buleimmat skaijerit on Kehä III:n byggalt. . Koko huippu on muualt traisattuu kamaa. Mustavuoren maasto on vaihteleva ja vaativa, ja sopii hyvin monenlaisee kuntoilu-, ulkoiluja virkistyskäyttöön. Huipul viihtyy eri lajit nisäkkäist matelijoihi ja hyönteisii. Vuosaaren satama.. Kelohonka Roihikan vodatornin alta, gamlan torpan stebujalka Pihliksest ja kasvei Hartwall Areenan alta. Sataman peruskivi muurattiin 7.1.2003. Satama valmistui 2009. Mustavuori Pohjois-Vuokin Mustavuori lähimestoineen on luonnoltaan ja historialta upee kokonaisuus. Paikalla oli liikenne ja – viestintäministeri Kimmo Sasi. Ministeri kuvailee hanketta seuraavasti: ”Vuosaaren sataman etenemisprosessi on ollut pitkä ja vaivalloinen. Jääkauden muistona on jään uurtamii silokaltsei, varsinki Nuottaniemes ja maisemallisesti erikoises Skatanniemes. Idiksenä oli muokkaa entisest kaatiksestaja maantäyttömestast ainutlaatunen ja luonnonmukanen mesta. TEKSTI JA FOTOT: OLLI ANIKARI VUOSAAREN SATAMA V uosaaren Sataman rakentamisesta päätettiin eduskunnassa 20.12.2002. 10 TSILARI 1/2020 tutustuu iisterireunan Särkkäniemes. Kantsii käydä mestal tsiigaamas! Olen budjannu yli kakskyt vuotta Vuokin Ramsinniemes, eikä mitään hinkuu oo bytskaa muualle. Mestal voi hiffaa monenlaisii otuksii. Satamaratkaisun myötä myös KeskiPasilan ratapihan käyttö vähenee ja tälle joukkoliikenteen ja kaupunkirakenteen kannalta edulliselle alueella voidaan rakentaa asuntoja ja työpaikkoja. Tällasest maisemast ei ole tänä talvena tietoo. . Maisemoinnis on huomioitu kasvien ja eläinten elinolosuhteet. Mutta eiköhän myrkkylötkö ota äkkii hatkat, jos se hiffaa skutsis dallaajia
Jotkut käytti klabbeissaan villasukkia, ett jalat ei ois frysannu. . Mä olin snadina aika kova simmaamaan, ja kun mä sitte yhtenä päivänä jaksoin uida sinne ja takas, mä olin aika leuhka siitä. Se toimi niin, että toinen jäbä oli duunaamassa härvelin käyntiin ja toinen venttas skönessä ja yritti pysyä pystyssä, kun ne fillarit rupes pyörimään. Me snadit gosset oltiin aika kateita niille muskeliveikoille. Sitt se tyyppi paini itsensä kanssa pöydän ympärillä. Joka tapauksessa Hietsu oli hieno mesta ja tietysti onhan se niinki, että aika kultaa muistot. Snadina kundina Hietsussa F o to : M u se o vi ra st o. Snadina kundina Hietsussa Silloin ku oltiin skidejä, soolis skriinas aina, eikä nastempaa mestaa ku Hietsu ollu. Tää laite purettiin veks aika myöhään, sill mä muistan, että yhdess Speden leffassa ne viel skimbass siinä. Se näytti ihan kun siin ois paininu kaks skrodee äijää, mutt siis siin oli vain yksi. Sitt bulimpana tuli harrastettuu muutakin kun sooliksen ottoo. Sen takia tää juttu onkin jäänyt niin kovaa mieleen, vaikk mä olinkin ihan snadi. Vanha pukukoppi oli fiini, mutt sitt se pääs vähitellen ränstymään ja pintaan joku smoglas töherryksiä. Skönessä oli avanto, jonne johtivat eräänlaiset pitkospuut, mutt aika pitkä matka oli tsupata bastusta sköneen. Siin edess oli snadi saari, jossa on vieläkin korkeejännityssähkötolppa. Mä olin viel alle kymmen vuotta ja mä uskon, että teko oli urhee. Kerran kaivoin punaviinipullon hiekkaan ja imeskelen sitä letkun kanssa. Siin vaijerissa oli kaks hantaakia, joten siin saatto pyöriä yhtä aikaa kaks skimbaajaa. Veteen oli stikattu usein kaikenlaista roskaa ja kerran mä astuin rikkinäiseen pullonpohjaan, mutt onneks uimavalvoja paikkas haavan. Keskikesä oli kliffaa aikaa Sillo ihan rantsuun duunattiin esiintymislava. Viini oli kuumaa, joten aika vähillä eväillä sai kohtuukännin. Tän painonnostolavan takana oli bastu, joka ainakin siihen aikaan oli auki myös talvella. Siin oli kaks bulii teräspyörää – ehkä jotain kakskyt metriä halkaisijaltaan. Nyt se on taas aika snygi. Ne sitte kierrätti teräsvaijeria ja niiss roikku samanlaiset hantaakit ku sillo jos motskarivene hinas äijiä merellä. MARKKU JALONEN MINNAILUU TSILARI 1/2020 11 Hietsussa suulista Hietsussa oli takavuosina paljo duunaamista eikä pelkkää sooliksen ottoa tai simmaamista. Snadisti pitemmällä ku se vanha pukuhuone seiso, oli kahden töyrään välissä mesta, jossa äijät nosteli puntteja ja pullisteli muskeleitaan ohi dallaaville friiduille. Se duunattiin käyntiin toisen pilarin kohdalla olleesta sähkökaapista. Se oli aika ihmeellistä ja mä tsiikasin monttu auki. Mun mieleen on jääny semmonen show, jossa yks tyyppi oli duunannu kledjut silleen, että näytti siltä, kun lavalla olis ollutki kaks gubbee. Hietsun huimin laite oli lähellä rantsuu sijainnu vesihiihtopyörä. Joillain oli jopa pipo päässä. Tohon aikaan jengi sjungas, joku skulas harmonikkaa ja tottakai tanhuttiin. Toki Hietsuun mentiin myöhemminkin, mutt se on jo toinen juttu
Jyryllä oli vahva panos TUL100 juhlavuoden Teatterigaalassa, Joukkojen juhlassa sekä International Show Competition kilpailussa, siksikin TUL:n tuoreella varapuhiksella Henrik Nyholmilla oli kliffa duuni onnitella Jyryn donnia. Kun saksalaiset valloittajat pommittivat Työväentalon tornin murskaksi, sinne nostettiin valkoinen lippu. Jyry oli tässä joukossa ja sittemmin Koiton salissa yksi TUL:n perustajaseuroista 26.1.1919. Jyry nimenä on yhtä luja kuin se Siltasaaren graniitti, mistä Työvis byggattiin. Siellä he ovat treenatessa siirtäneet perinnettä sukupolvelta toiselle. Jyry on urheilussa osa Stadin historiaa ja Stadin Slangin kanssa yhteys on iisi. Jälkiselvittelyissä hävinneitten puolella olleet seurat erotettiin SVUL:sta. Jyryn naisia. Maailmansota riehui, Venäjällä tehtiin vallankumous ja itsenäistynyt Suomi kärsi sisällissodan tragedian. TUL:n voimisteluja tanssijaoston pj Anna Tammelin muisteli sitä aikaa, kun hän opiskeli Helsingissä ja osallistui Jyryn Lipstikkaryhmässä Viron Voimisteluliiton juhlaan. 12 TSILARI 1/2020 Naisosasto 110-vuotta Voimisteluliiton puheenjohtaja Kaisa Vikkula kiitti tervehdyksessään Jyryn naisten aktiivisuutta, yhteistyötä ja seurahenkeä. Sosiaalineuvos Martta Salmela-Järvinen on jälkipolville tunnetuin. Kun JARMO NIEMENKARI FOTOT JA TEKSTI STADIN HISSAA Sydämen sykettä ja naisten liikuntaa 110 vuotta Helsingin Jyryn naiset viettivät 2019 vuoden lopussa. Meininki oli iloinen, kuten usein viereisessä musiikkiteatteri Kapsäkissa. Pöydän päässä Outi Havia.. Tarton urheiluhalli oli täpötäynnä ja yleisö ryöpsähti mahtaviin suosionosoituksiin, kun ”Kopotikoo”tanssin keppihevoset kopsuttelivat areenalle. Annan valmennuksessa Jyry voitti 2003 nauhaohjelmalla Suomen mestaruuden joukkuevoimistelussa, missä Suomi maana on noussut maailman huipulle. Anna kuului valkoisessa asussa varsojen ryhmään paikalla olleiden Minna Närvän ja Eira Myllärisen kanssa. Valgassa snadina budjannut Naisosaston puhis Outi Havia on ollut messissä Slangin hallituksessa ja Slangikuorossa. 110vuotisjuhlaa ”Allotrian talossa”, raflassa nimeltä Bistro K. Jyry vuodesta 1902 Helsingin Jyry perustettiin 1902 Työväenyhdistyksen alaisuuteen. Vanhemmilla tammoilla ja orheilla oli ruskeat asut. Naisosasto syntyi vasta 1909, kun uudesta uljaasta Työväentalosta saatiin tilat. Hymyilevän Hanneksen ja GeeBeen ohella Jyrystä nousi useissa lajeissa monia kuuluisia urheilijoita, yhteiskunnallisia vaikuttajia, taiteilijoita ja muita. Vallilan skole siinä lähellä on ollut Jyryn friiduille ydin mesta. Työväentalon torniin sytytettiin 1918 punainen lyhty kapinan alkamisen merkiksi. 110vuotias Naisosasto on todisteena arvokkaasta työstä
Tarinaa ja iloista fiilistä riitti Bistrossa.. Estejuoksija, ulkoministeri Erkki Tuomioja piti avauspuheen. Marja laati joukkueilleen ohjelmien ohella myös tanssiesityksiä. Marja vei tyttönsä vanhainkoteihin ja milloin mihinkin Stadin Slangin Espan lavalta SAK:n Vapputorille Hagikseen. Edellisten ohella staroja olivat Kirsti Karlsson, Helmi Keskiväli, Anja Halme, Maija-Liisa Pitkä ja Rauni Koskinen. TSILARI 1/2020 13 kansallismielisyys ja Saksan ihannointi voimistui, jyryläisten urheiluyhteydet Neuvostoliittoon tuomittiin, punaiset paidat riisuttiin ja seuroja lakkautettiin. Marja solmi suhteet myös Saarenmaalle. Vanhat valmentajat Pikku likasta Jyryssä voimistelleet Outi Havia ja Marja Sylman ryhtyivät vuorollaan koutseiksi. Eikä liikunnan iloa puuttunut Jyryn olympialaisista, jotka pidettiin Eltsussa 2012. Jyryssä jatkaa vuonna 2020 lapsille Lumeniaryhmä, Musiikkija liike -ryhmä, Satuvoimistelu ja Voimistelukoulu. Jyryssä vaille ohjattua toimintaa jäi 1617 työläislasta. Jyryn ekaan jumppatreeniin 1945 ilmestyi 50 naista. Herkullisen illallisen jälkeen mun piti juhlan isännän Eero Enqvistin lavalle juontamana bamlata historiasta. Työväenliike otti paikkansa olojen parantamiseksi. . Gymnaestradassa Lipstikka pääsi ”Ota tämä valssi”ohjelmalla mukaan Jäähallin Pohjolailtaan ja telkkarin (4.7.2015) suoraan lähetykseen. helsinginjyry.fi ja Facebookissa. Kuressaaren Merepäivillä jyryläiset ovat voineet esiintyä ja ystävystyä. Dataa löytyy myös muista Jyryn lajeista yleisurheilusta, suunnistuksesta, melonnasta ja koriksesta. Toimelias kielten ope Minna vahtii tilejä ja ohjaa lasten lisäksi Moninaisetryhmää. Kun Turun Jyryn kasvatti Minna Närvä liittyi Hesassakin Jyryyn, se oli stadilaisille onnen potku. Vastavuoroisesti virolaiset ovat vierailleet Stadissa. Tukon varastossa lajiteltiin hedelmiä. Ohjaajat on innostavia ja treenit pyörii Vallilan skolessa sekä Kalasatamassa. Myöhempinä vaikuttajanaisina tunnetaan Elli Kahila, Mirjam Lintunen, Lea Johansson, Eeva Reiman sekä Birgitta Kervinen. 100-vuotisjuhla Aleksanterin teatterissa Savoy teatterissa ”Kaskenpolttajan Kataja”, ”Viittä vaille sata” ja ”100 vuotta ihmisenarvoista liikettä” olivat toimeliaan seuran voiman näytteitä. Poliittinen valta on aina sekoittanut asioita. Pirkko Pyykönen ja Sisko Salonen kuuluivat Suomen joukkueeseen. Lipstikka oli TUL:n ryhmätanssikilpailuissa menestyvä edelläkävijä, kun messiin saatiin kundeja.Yli 25 vuotta nuori ryhmä on esiintynyt monesti Tallinnassa Kalevin tilaisuuksissa ja ollut Suomen edustajana Kanarialla ja Italian Pesarossa Euroopan Voimisteluliiton Golden Ages Gym festareilla. Ota tämä valssi Tanssissa voi sattua ja tapahtua. Kun mä sit otin paprut fikkasta ja kerroin, kuinka naisten eka ohjaaja oli mies Kalle Säde, tajusin, et juttua pitäis tiivistää. Anja Järvinen kertoi juhlassa, kuinka hän pikkutyttönä tuli Elman oppiin samoin kuin toinen Jyryn kasvatti Terttu Nenonen. Jyryä nakersi uusien lähiöseurojen synty. He reissasivat myös USA:an, Italiaan ja Saksaan. Jälleenrakennuksessa yhteiskunta tasaarvoistui. Eine Töyri muistetaan säestäjänä. Naisosaston 100-vuotisjuhlanäytös Aleksanterin teatterissa 2009 oli tasoltaan vallan huikea. Syksyn tavoite on Kreeta. Seuran kultakaudella Jyryn naisille siunautui voittoja vuodesta toiseen. TUL:n Liittojuhlat kesäkuun lopulla 1946 olivat uskomaton urheilusuoritus. Ryhmät esiintyvät aina seuran jouluja kevätjuhlissa. Olympialaiset Olympiakisat 1952 Helsingissä yhdistivät urheilua. ”Tuohinen sormus” on niistä palkituin. Nuorten sarjoissa Jyryn Supremes ja Kristallit olivat joukkuevoimistelussa tunnettuja. Lopuks totesin arvoisalle juhlaväelle: ”Minun mielestäni Jyryn Naisosastolla menee just nyt oikein hyvin.” Ne tykkäs nasevasta lopusta, sillä yhteiset muistelut ja ystävien tapaaminen oli juhlan ydin. Duunipäivät olivat pitkiä ja tavarat kortilla. Voimisteluliiton juhlassa Oopperan Almin salissa Lipstikan ohjelmana oli Iston koskettava tanssiteos ”Kajo”. Aikuisille on Lipstikan ja Moninaisten ohella Dance ja Hikijumppa. Itsenäinen Suomi Suomi onnistui säilyttämään itsenäisyytensä tappiosta huolimatta. Suurin menetys oli Kulttuuritalon konkka. Kanadassa ”Jyryn jenkassa” Nenosen Tepalta katkesi pikkuhousuista kuminauha. Tanja Eloranta ohjaa jo nyyaa tanssia. Fyrkkaa tseenattiin järkkäreinä Stadikalla ja muuallakin sekä kilpailujen järjestäjinä. Siitä ajasta, kun suuret ikäluokat syntyivät, tekniikka ja hyvinvointi ovat tehneet huikean harppauksen. Elma Pyykönen menetetystä Karjalasta tuli Jyryyn ohjaajaksi. Molemmat ovat arvostettuja voimisteluohjelmien laatijoita ja ohjaajia. Siihen antoi väkevän maun Arvo Pärtin musa. Onneksi hänen parinsa Osmo Tuorila haltsasi tilanteen, Isto Turpeisen kanssa Jyryllä on ollut monta prokkista ja tanssitaiteilijana Isto on laatinut Lipstikka ryhmälle tansseja, joita on esitetty Martinuksessa, Stoassa, Annan talolla jne. Naisosasto tiedottaa toimistaan netissä www
Kundi otti peuraa, ja molemmat riista-annokset oli sellasii et melkeen nuoltiin lautaset jotka muuten oli kierrätettyy Humppilan taidelasii. Kun mä maistoin pelkkää vanukasta, siit tuntu se hieno lampaanmaidon aromi, puolukka peitti sen vähän liiaks. Koko menu koostuu suomalaisista raaka-aineista, jopa bisset ja viinit on finskei. Maut futas ihan mieltsin hyvin yhteen, ja punaviiniki oli tehty mustaherukasta! Se tuoksu voimakkaasti, mut maku oli kuiva, niinku ruokaviinin pitääki. Suosittelen! . Aterian kruunas omppujallu!. Ja skikruu ois saanu olla enemmän, mut mä oonki toivoton sokerihiiri. Se meinaa satoo; nää omistajaheebot, Anton von Troil ja Janne Kylmämaa, on ruotsinkielisii ja halus ettei dörtsille tuu asunnonhakijoi, joten ne pääty tähän nimeen. Mä bjuudasin pojalleni synttäriaterian siellä, ja oli ihan mahtavaa! Me safkattii peuraa, sorsaa, lampaan sydäntä ja fisuu. 14 TSILARI 1/2020 Synttäriaterialla Joku vois luulla, ettei onnaa. PIRDE TUOHIMAA PIRJO TUOHIMAA STADIN RAFLAT Härmäläinen safka jyrää! Stadin Freda 37:ään on öpnattu uus snadi kliffa rafla nimeltään Skörd. Kaikki astiat Skördis on kierrätettyi, mikä antaa nastan rustiikkitunnelman interiööriin. Mut mun täytyy sanoo, et niit ei todellakaan tullu ikävä! Tuttujen raaka-aineiden omat maut oli pääosas, ja makuyhdistelmät ideoitu luovasti. Viineist saa maistiaisii, ni ei tartte sit pettyy. Kaikki oli duunattu suurella taidolla ja gourmet-stylel: esmes mun alkuruoka, se lampaan sydän, oli viipaloitu ihan ohuiks siivuiks, ja sen kanssa tuli lampaanmaksapyreetä ja mustaherukkaa. Mesta on tosi snadi ja kotoisa, eikä siel oo tippaaka pönötysmeininki vaan rento ja ystävällinen fiilis sekä huippuhyvä palvelu. NO. Kaikki kierrätetään Pääruuaks mä vedin sorsaa rapeeks paahdetun sellerin kans. Kokin taidot on huippuluokkaa, safkoi ei teknisesti ois voinu duunaa paremmi. Tarjoilijat tsennaa safkat ja juomat nii et pystyy kaveeraan niist ihan alkuperää myöten. Mun kundi sai fisualkupalan kaa tyrniviiniä, valkkaria, joka kans oli kuiva, mut döfas tyrniltä ja sopi ihan tajuttoman hienosti särki-ja taimenannoksen kylkeen. Niis bisseiski on ihan huikeit yllärei! Jälkkäriherkut Jälkkäriks mä otin lampaanmaidosta duunatun paahtovanukkaan, siis niinku crème bruléen; siin oli puolukkajätskii koristeena, ja jos mä oon ihan rehellinen, niin se oli vähän liian hapanta siihen lisukkeeks, muuten gutaa. Aterian kruunas omppujallu! Saatiin myös maistaa ompust duunattuu Eisweinii, jonka pyöree makeus oli nannaa. Härmäläistä Toi fakta et kaikki on finskii mausteit myöten, on raflanpitäjän omien sanojen mukaan hurja haaste, ku ei voi käyttää esmes pippurei tai muita eksoottisii maustei
TSILARI 1/2020 15 RAFU NYBERG SVEDUSLANGIA Sarkasmer e nåt vi hurrir växer opp me. RAFU NYBERG BÄTTRE FOTFOLK. IRONI E EN svår stajl i vårt land. Ingen, som ha vari i milisen i Drakan (Dragsvik), kan på allvar säja att Bättre folk betyder alla som talar svenska. De va milislangen som vimla av förkortningar som esteegeen (stägän, stormgeväret) å BTUT (befriad från tyngre utetjänst). Ja föstaar it va du säär, nä du talar så tyydlit.. Det hänger på den egna kapaciteten, int på va du heter, varifrån du e eller att pappa betalar. Eller svenska å svenska. MEN SAMTIDIGT vet ja ju också att min intelligens bara toppas av min anspråkslöshet. Int va vi alla lika, men vi dro åt samma håll. Hellre fitti än fatti. Men vi lärde oss å hitta ett gemensamt språk. Int jämlikhet, för det är natsona (militärgraderna) som bestämmer marschordningen, men alla har samma möjlighet att skaffa dem. Å de e rikit fain så. En annan sak e ju förstås att de finns bara ett gäng som har sina rötter här i stan å allt annat e för inflyttade. Som finlandssvensk måst man kunna läsa mellan raderna och ge tillbaks me samma mått. Att klassa sej själv som bättre folk e väl för det mesta frågan om självbedrägeri eller i bästa fall ironi, men låter i mitt öra mera som snorkighet. Ja ha allti tyckt att milisen e ett exempel på den finska demokratin fast många kan höja på ögonbrynen. De e väl mera en sarkasm, som ska tolkas som att ja tror mej vara bättre. MEN NÄ PAMPUSHERNA far shaan (blir hemförlovade), då hamnar dom där dom hör hemma igen. Men int bättre än så. För en som hadde budja hela sitt liv i Stadin me typer som va på samma våglängd, va de no en häfti dos man fick på en gång nä man stötte på gänge från Pampas (Österbotten). Om nån kallar mej för bättre folk, e de ju sällan så där uppriktigt menat. S om känt ha ett av våra lätkägäng profilera sej på slang och utnämnt sej ti Bättre folk. De som krävs e självkänsla å bra munläder så man kan svara me samma mått. Å int bättre än resten av fotfolke. Å så kom influensen norrifån me pampushernas dagatetji å matabatjin hit ti oss medan vårt (gomipittanas) drishande, snärtiga kupande å shaggande for i motsatt riktning ti Pampas. Å om vi andra hittar ti Nordis så e de oxo fain. De tog ett par dar före man hiffa någo alls av va dom klämde ur sig. Den brukar oftast missförstås. SÅ NÄ VI DROG ut på bordell (skogsmanöver) va de ingen som glodde snett å moka ti krokel. De stämmer ju int, för ja vet att ja e. Så där på ytan e vi ju artiga å belevade mot varann, men de e samtidit ett spel man lär sig redan som liten. JA MINNS en minkfarmare som sa åt mej: Ja föstaar it va du säär, nä du talar så tyydlit.
Aira oli selvästi funtsannu skulata aikaa ja niinpä Kenny ei enää saanut mahdollisuutta kysyä lisää. . Messuravintolan kabinetissa 10.4.1945 toimintaa päätettiin jatkaa. JUTUN SKRIVAS VIIPURIN NYRKKEILIJÄT RISTO HEINONEN,VARABAMLAUSDIRIKA JA FRIIDUJEN KOUTSI Ketterästi Airan klabbit sujahti nartsojen välistä Viipurin Nyrkkeilijät 90-vuotta Viipurin Nyrkkeilijät ry. Myös Jukka Järvinen, sekä kunniapuheenjohtajamme Östen Storgårds osallistuivat bailuihin. Seuran toiminta oli vaakalaudalla ja niinpä joukko seuran jäseniä kokoontui keskustelemaan toiminnan jatkamisesta. Vahvistettua VN:n joukkuetta vastaan asettui jengi, johon oli kutsuttu knekkaajia Tanskasta. Kutsuvieraiden joukossa oli lisäksi mm. Futistähti Kuopiosta ja koko kansan Samulinska Sitten futisvirtuoosi Atik Ismail esitti noin 20 minuutin monologin seuramme historiasta avustajinaan allekirjoittanut, sekä seuramme naisbokraaja Fatma ”Fatu” Hajizadeh. Ennen Fatun matsia nähtiin kahden maikan välinen matsi, missä TTN:n Marjut Lausti voitti tanskalaisen kollegansa Tanskan mestari Ditte Frostholmin 4–1. Kuuluttaja Kenny Stålhammar kutsui Aira Samulinin hyppämään nuorattuun neliöön. päivä perinteisten pikkujoulujen sijaan. Illan päätti meidän Fatma Hajizadeh, joka finnas Tanskan tämän vuoden mestarin Elisabeth Södergaard-Nielsenin kaikin tuomariäänin 5–0. Illan kansainväliset matsit Otteluparit oli hyvin valittu, sillä varmoja paisteja ei ollut. Aiemmin nähtiin kolmas Tanskan mestari Melissa Mortensen, joka klaaras matsinsa NBC:n Jenni Raskia vastaan 5–0. Eli meillä suomessa on paremmat maikat ainakin knekkauksessa. Ottelut olivat tasaisia ja peräti viisi kahdeksasta matsista päättyi hajaääni päätöksellä. Airalla tarinoita riitti siihen malliin. Kenny esitti ensimmäisen kysymyksen, josta alkoi Airan monologi. Kiitokset myös Kiimingin Nyrkkeilykerholle, Mikkelin Nyrkkeilijöille, Lohjan Nyrkkeilykerholle sekä Helsingin Tarmon nyrkkeilijöille ja valmentajille, dumareille, lekurille, Atikille, unohtamatta hienoa yleisöämme. perustettiin Viipurissa 29.5.2019, sota ajoi seuran kuitenkin evakkoon ja VN flyttas Stadiin. Stadi Boxing, HTN, Valkeakosken Haka, Someron Voima, Akaan Isku, Ringside Club ja Suomen Nyrkkeilyliitto bamlasivat kliffasti edustajiensa suulla. Raflassahan muutenkin kaikki fiksut päätökset tehdään.. Oli sattuman kauppaa, että juuri Tanskasta, sillä aikoinaan vuonna 1925, siis ennen seuramme perustamista, Tanskasta oli kutsuttu kuuluisa ammattilaisbokraaja Anders Pedersen opettamaan bokrausta kolmeksi kuukaudeksi Viipurin Voimailijoihin. Ketterästi Airan klabbit sujahti nartsojen välistä. Bileet alotettiin treenisalissa, jossa vieraat mm. Kaikki omat kundimme (David Kadyrov, Ibi Nyassi, Leevi Salo, Jerry Nieminen) finnas matsinsa hajaäänin. olympiapronssimitalisti Joni Nyman, ex.huippubrotaaja Pekka Hjelt, entisiä omia bokraajia Alf Qvarnström, Jorma Huhta, Mauri Nurmikoski, Harri Piitulainen, sekä Kari Palomaa. 16 TSILARI 1/2020 TEKSTI: RISTO HEINONEN FOTOT: KRISTIINA KIVISTÖ SYNTTÄREITÄ 90 -vuotisjuhlat päätettiin seuran nykyisen hallituksen toimesta pitää kuitenkin vasta joulukuun 14. Sen jälkeen jengi rupatteli keskenään ja dokas borkat ja skruudas pikkupurtavaa. Iltatilaisuus Oli aika siirtyä palloiluhallin puolelle, johon oli pystytetty kehä tätä tilaisuutta varten
Se oli vuokrattu työläisperheille, jotka asuivat niin kurjasti, että jopa kenraali von der Goltz, joka sisällissodassa auttoi valkoisia tekemään Suomea vielä valkoisemmaksi, Sörkan kurjat kortteerit nähdessään sanoi: Mein Gott, nythän minä ymmärrän, miksi punaiset ryhtyivät kapinaan.” ”Sinä lyhyenä aikana, jona kuuluin yläluokkaan, ajoimme monta kertaa autolla läpi Sörnäisten. Tytön olin ampunut säädyllisesti Kappelin kulmilta mutta kellistin hänet kotonaan Herulissa. Ajoimme Pitkänsillan yli, Hakaniemen torin poikki ja pitkin Hämeentietä, sitten käännyimme alas Pääskylänkadun mäkeä ja alitettuamme tunnelissa rautatien tulimme Kulosaaren sillalle. Isäni sanoi, että ratsumestarit ovat typerämpiä kuin hevoset, mutta komeita he olivat joka tapauksessa ja yleensä hyvästä perheestä.” ”Isä omisti kyllä puuröttelön Wallininkadulla Kallion kirkon takana, mutta se ei kelvannut ihmisten asuttavaksi. TSILARI 1/2020 17 H enrik Tikkanen oli viivan mestari, jonka tarinointi ylti viivansa tasolle. Tallustin tämän sillan yli eräänä kesäisenä yönä tullessani kotiin ensimmäiseltä naimareissultani. Hän tunsi kaupunkinsa, sen kulttuuripiirit ja hänet myös tunnettiin. 19.5.1984 Espoo) oli suomenruotsalainen kirjailija ja taiteilija, joka vietti lapsuutensa Kulosaaressa. Minun aikanani ei kukaan kehunut siltaa. Meidän oli pakko tehdä niin päästäksemme kaupungista Kulosaareen. Ja luurankotakki. Pääskylänkadulla eivät pääskyset asustaneet, sieltä sai ostaa viinaa keskellä yötä ja isällä oli tapana sulkea auton sivuikkunat, jotta työläishaju ei tunkeutuisi nenäämme.” . Siihen aikaan eivät kulosaarelaiset seurustelleet ihmisten kanssa, jotka asuivat Pitkänsillan ja Kulosaaren sillan välillä. Jo silloin sitä moitittiin ja haaveiltiin uudesta paremmasta sillasta. Tyttö teki minusta miehen, mutta ihmiseen oli vielä matkaa.” ”Kävelin isäni kanssa monta kertaa Kauppatorilta Pörssiklubin portille Fabianinkadulle, ja isän suussa oli aina valtava havannasikari. Mutkan kohdalla oli koju, jossa istui vahti; hän keräsi maksun niiltä, jotka käyttivät siltaa. OLLIBULL STADIN LEGENDAT Henrik Tikkanen VALLATON VIIVAN JA SANAN MESTARI Georg Henrik Tikkanen (s. Kun minä lähdin sillan yli Sörkkaan en mennyt sinne tekemään vallankumousta. Sen yli meidän oli mentävä kaupunkiin.” ”Samana vuonna, kun minä synnyin kuoli Lenin, mutta se ei velvoittanut minua mihinkään. ”Taustalla Hilton, suurin sairaala, jossa helsinkiläisiä telakoidaan.”.” ”Helsinki on kova ja kylmä kaupunki köyhille ja pummeille”. 9.9.1924 Helsinki, k. Yhtä kadunkulmaa enempää ei isä kävellyt.” ”Lapsuuteni Espalla olivat kaikki tuttuja keskenään. Mutta silta ei muuttunut miksikään, tuli vain raihnaisemmaksi. Kannukset kilisivät, kun he kävelivät tai liikuttelivat jalkojaan. Alun perin se oli osakeyhtiö ja suurisuuntainen liikeyritys, jonka yksi osa oli silta, ja sitten ensimmäinen maailmansota pilasi liikeyrityksen ja osakeyhtiö muuttui huvilakaupungiksi. Piirrokset ja tekstilainaukset ovat hänen 1972 ilmestyneestä, Tammen kustantamasta kirjastaan ”Minun Helsinkini”. ”Se oli puinen silta, pitkä ja kapea, ja keskellä se teki mutkan. Stadi oli hänen suuri rakkautensa ja sen hän osasi tuoda esille, niin piirtimensä kuin kirjoituskoneensakin kautta. Hän toimi pakinoitsijana ja piirtäjänä Hufvudstadsbladetissa 1947–1967 ja Helsingin Sanomissa 1967–1984. Mutta naida heitä kyllä saattoi. Mieleeni ovat jääneet punaiset housut, joissa on keltaiset raidat. Tämä saa epäilemään, että ratsuväen upseerit viehättivät jollakin tavoin äitiäni
Kallion Karhupuiston jo perinteeksi muodostuneessa tapahtumassa ”Slangirauhanjulistuksen” luki Torsti Lehtinen.. Sirkusta, tanssia ja videotaidetta yhdistävä Talvisirkus on lämminhenkinen nykysirkusesitys kaiken ikäisille. Tänä vuonna Kalevalaisten Naisten Töölön osaston lausuntaryhmä Virvat, Kaija Parkkinen, Ewa Jokinen ja Hanna Tiira, esitti joulurauhanjulistustekstin. Jouni Ihalainen sirkusriggaajana ja Ester Viljanen vertikaaliköyden taiturina erottuvat kotimaisista taiteilijoista. Salla Markkasen kaunista laulua kuulee paljon. – Jos joku bamlaa snadisti toisenlaist slangii ku sä, ni älä symfaa sitä tai skriinaa sille päin pläsii. Esitys on tehty rakennustyömaan näköiseksi. Iiro Ollilan säveltämä ja liveorkesterin esittämä musiikki rytmittää napakasti telineillä. Viihdepainajainen rulettikaupungissa Teatteri Viirus esitti Jussi Sorjasen debyyttiohjaaman ja sovittaman visuaalisesti kauniin esityksen Roulettenburg, joka pohjautuu ei enempää tai vähempää kuin Fjodor Dostojevskin teokseen ”The Gambler” (1866). Sen kirjoitti paikallinen yrittäjä, puheenjohtajana toiminut Johanna Sauramäki: – Toteutuisi kaiken erilaisuuden hyväksyminen sekä rauhan ja ystävällisyyden vaaliminen. Katsojat saavat kokea yhtäältä ketterää raksaparkouria ja toisaalta teollisuushallin seinistä rapisevaa kummitusromantiikkaa. / Jokainen toistaan sekä isänmaataan ja asuinaluettaan varjelkoon. Rakennustyömaan estetiikkaa Talvisirkuksessa Kaapelitehtaan ulospäädyssä alkoivat lokakuulla Tanssin talon rakennustyöt. Kulmien kirjailija Torsti Lehtinen lausuu ”Slangirauhanjulistuksensa”, joka ohjaa meitä: – Nyt on yhdestoista hetki ruveta ottaan iisisti ja venaan jouluu. Nosta mieluummin kotsaas ja yritä bonjaa miten magee mesta Stadi on, ku tääl on friiduu ja jäbää jos jonkinlaista. Taustakuvat ovat paljolti Kaapelitehtaan teollista ja rakennushistoriaa esittäviä, viimeinen tallennus ennen suurta muutosta yhdessä päädyssä. Jätkäsaaren hieno suuri näyttämö sopi mainiosti pinnallisen, koreankauniin rulettimaailman kuvaukseksi. Esityksessä nähdään huipputaitavia sirkustaiteilijoita muun muassa Ranskasta, Ruotsista ja Suomesta. Se kuvaa unelmien kaupunkia, jossa nautitaan totaalisesta RISTO KOLANEN STADIN SYKE RISTO KOLANEN STADIN SYKE Kulttuurikierros talveen Talvisirkus Bau on täynnä raksamiesestetiikkaa ja vauhdikkaita temppuja. Se näytti Arja Petterssonin johdolla sirkuksia lapsille ja lapsiperheille 1990-luvun alusta lähtien, Pannuhallissa vuodesta 2000. Hän korosti, ettei joulun aikana saa riidellä perheissä tai vetää toista hudaan, koska jouludirika on kieltänyt sen. Virvat esitti jouluaiheisen kansanrunokoosteen. Kuva: Riku Virtanen. Hurjaruuth kunnioittaa Kaapelitehtaan ja Pannuhallin teollista perinnettä. Uusi johtaja Liisa Risu ohjaa. Kohta kynttilät lyysaa ja päästään skruudaan riisispurarii ja muuta maffii safkaa. Hurjaruuth esitteli kestomenestyksensä, tällä kertaa BAU, Kaapelitehtaan Pannuhallissa. 18 TSILARI 1/2020 Joulurauhaa monella kielellä Kallion Kulttuuriverkosto on julistanut joulurauhan Kallioon vuodesta 2016 alkaen. Siinä sanotaan: – Joulu joukossa tulevi, / tanssissa tapaninpäivänä! / Siniset sukat jalassa, / paperinen paita päällä, / hienot helmet riippumassa, / pitsinen kypärä päässä, / valkiat sormikkaat käessä… Muu ohjelma ja esiintyjät vaihtuvat, mutta slangibamlaus on pysyvä. Hienoa on se, että viimeinen vanhan Pannuhallin Talvisirkus tekee esiintyjien olemuksella, puvuilla ja taustavideosuunnittelulla kunniaa raksamiesestetiikalle. Videosuunnittelusta vastaa useita Talvisirkusten upeita videolavastuksia luonut Joona Pettersson
Hanna Kortelainen, Huong Hoang, Lilli Huttula ja Sini Tuominen ovat Rutimo-kollektiivin yhtenäinen tanssikoreografiryhmä, jotka esittävät sekä sooloja että yhteisnumeroita. Sooloissa kerrotaan henkilökohtaisia tarinoita. / Pukeudun baggympään ja sitten sanon ääneen / Vittuuks kukaa enää roiskii mielikuvii mun päälle. Riikamaria Helle-Kotka tekevät mielellään uusia, kokeilevia hyppyjä taiteessa. Raidalla on yksi upea soolo kaktuksen äärellä. Tsekkiläisen 3dsense -taiteilijaryhmän scifivaikutteinen The Colour Out Of Space -teos loi aavemaista tunnelmaa Metsätalon sisäpihalle. Lähes kokonaan kierrätysmateriaaleista koostunut Jere Suontaustan veistosmainen Peilipöllö Kaisaniemen rannassa. Riikamaria Helle-Kotka toteuttavat yhteisiä visioita ihmisyydestä ja maailmasta ympärillämme. Siinä pohditaan millaisia asenteita ja käsityksiä naiseudesta hip hop-kulttuurissa on, kuka esineellistää kenet ja miten. Ei vain Lillin, tai muiden tanssijoiden, vaan vartalo ylipäänsä. LUX:n avajaisklubilla kaupungin Valkoisessa salissa teos oli esillä. Ilmankos roolihahmo yritti iskeä minut eturivistä. TSILARI 1/2020 19 viihtymisestä ikiajaksi. Martin Bahne, Petra Heinänen, Sue Lemström, Oskar Pöysti ja Jessica Raita, vakioviiruslaisia ja vierailijoita, esiintyvät uskottavina pelaajina. Valokuvaaja ja videotaiteilija Sanna Telkki-Kova ja runoilija O. Viiden päivän aikana tapahtumassa arvioidaan vierailleen yli 600 000 kävijää. Teatteri Ilmi Ö, entinen Safari-klubin peräosa Roballa, toimi mainiona paikkana tanssille. Kortelainen miettii sitä voiko hän tehdä aikuisena äitinä katutanssia, koska se on nuorisokulttuuria. Sen piti nostaa kieppuvat tulenlieskat16 metrin korkeuteen, mutta ne nousivat tuskin 10 metriin. / Kasvatin suomut ja pyrstön, / painuin pohjaan eikä yksikään seireeni / ikävien uutisten sanansaattajana / saanut minua kynsiinsä / kuun pimeältä puolelta. Helsingin kaupungintalon aulassa oleva Rut Brykin reliefi Kaupunki auringossa heräsi Janne Aholan vuodenaikojen vaihtumista kuvaavan teoksen myötä eloon aivan uudella tavalla. Lahden Runomaratonin kansainvälisessä runovideokilpailussa palkittiin heidän kolmiosainen runovideo Välitila. Teoksessa on läsnä ihmisyys ja ilmastonmuutos, toteutuksessa myös kehollisuus. Sanna Telkki-Kova ja O. Tuominen räppäsi mainiosti miehisen katseen kohteena olosta: – Miten joku limapussi taas kattomas mun perää. LUX Senaatintorilta Tokoinrantaan Pitkät pyhät ja avausviikonlopun aurinkoinen sää siivittivät valotaidefestivaali Lux Helsingin kävijäennätykseensä. Kuva: Victor Back. Persikanmakuista katutanssia Peaches on vaikuttava katutanssiteos, joka perustuu tekijöidensä henkilökohtaisiin kokemuksiin siitä, millaista on tulla esineellistetyksi hip hop -kulttuurissa. Runo löytää videon PoetryFotogenic Team tutkii ja luo taidetta intohimoisesti runouden, valokuvauksen ja videoinnin välityksellä. Työryhmä tekee kysymyksiä hip hopin liike-estetiikan kautta ja pyrkii pohtimaan cisnaisiin kohdistuvia kehollisia stereotypioita. Viimeinen osa ”Muutos” kuuluu: – Aurinko twerkkaa, pyöräyttää voltin, / meri kroolaa, lainehtii, kuplii. Äänisuunnittelun teki Sebastian Kurtén. Meri Ekolan isoista valokirjaimista rakentunut Magic Mirror kauniine peilikuvineen oli esillä Tokoinrannan venelaiturilla. Kaksikon löytää verkosta googlaamalla tiimin nimi. Voit Hanna, ihan hyvin. Alankomaalainen Ivo Schoofs oli rakentanut Large Fire Tornadon Kaisaniemen kentälle. Itävaltalaisen Teresa Marin kollaasitekniikalla toteutettu maalauksellinen teos Sun Wind ihastutti Tuomiokirkon Senaatintorin puoleisella sivulla satatuhatpäistä katsojakuntaa. Näin hänet teinipoikana 1969 Svenskanin ”Hairissa”, jonne valistunut opettaja vei luokan. Kuva: Sanna Telkki-Kova. Tsekkiläisen 3dsense -taiteilijaryhmän scifivaikutteinen The Colour Out Of Space -teos loi aavemaista tunnelmaa Metsätalon sisäpihalle. . Huttula kertoi kokemuksistaan miespuolisen tanssinopettajan käsittelyssä, kun tätä kiinnosti kovasti vartalo. PoetryFotogenic Team tutkii ja luo taidetta intohimoisesti runouden, valokuvauksen ja videoinnin välityksellä. Kuva: Raimo Granberg.. Pöysti pitää itseironisen prologin viihdepainajaiseen. Mutta shown varastaa ruotsinkielisten teatterilavojen taitava veteraani Sue Lemström. Peaches-katutanssityöryhmään kuuluvat Huong Hoang (vas.), Sini Tuominen, Lilli Huttula ja Hanna Kortelainen sekä äänisuunnittelija-säveltäjä Sebastian Kurtén (ei kuvassa). Näytelmä on kertomus rahasta, eskapismista, pelaamisesta, riippuvuudesta siihen ja keinotekoisesta maailmasta keskellä preeriaa. Bahne on pelikasinon hoitaja