vuosikerta Hinta 5 € TSILARI Stadin juhlavuosi Pressa flyttaa Hagikseen Itä-Helsingin uusi slangi Slangi uutiset radiossa Tsilari_taitto_1-12_5.indd 1 7.2.2012 13.15. TSILARI 1/2012 Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 17
Kirjoitukset on lähetettävä sähköisessä muodossa osoitteeseen tsilari@stadinslangi.fi. Julkaisemme kirjoituksia Stadista ja Stadin slangista. Tsilarin seuraava numero 2/2012 ilmestyy huhtikuun lopulla. SKRIVAA TSILARIIN! 2 TSILARI 1/2012 Taksidata ilmo 18. Kun lähetät julkaistavaa postia, laita mukaan nimesi ja osoitteesi, vaikka käyttäisitkin nimimerkkiä. joulukuuta 2011 20:28:23 LIHATUKKU VEIJO VOTKIN OY RAVINTOLAPALVELUT Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Puh. (09) 774 33 44 lihatukku@chef-wotkins.com | www.chef-wotkins.com TEHTAANMYYMÄLÄ puh. Tasan Stadin parhait. CHEF WOTKIN’S PALVELUTISKIT JA MYYNTIPISTEET Karhupuiston Optiikka ilmo 18. joulukuuta 2011 21:05:31 . Siihen tarkoitettu aineisto tulee olla toimituksessa 10.3.2012 mennessä. Tsilari_taitto_1-12_5.indd 2 7.2.2012 13.15. (09) 774 33 477 ma-pe 7–18, la 7-15 tehtaanmyymala@chef-wotkins.com Fläsää, tsieguraa, bradarii, metukkaa, broiskujubinoit, tekumekuslarbaa, ryynärii..
TSILARI 1/2012 3 STADI FIIRAA 4 STADIN JUHLAVUOSI Älä missaa näitä tsembaloita! 22 BILBAO – STADI. Jukka Kosonen ja iso G 24 PITKÄSILTA 100 VEE Eki Nordgren selvittää Longiksen vaiheet 35 HÄPPIS ESITTÄYTYY SNAKKAILUA 20 R. AITOKARI Snadi kerjäläisoperetti 30 RAIJA TERVOMAA Sörkän friidun stooreja 25 PIRJO TUOHIMAA Skribaamisen sietämätön keveys 38 SAUTSKI Fyllassa suhaaja on täysdorka EKS MINNAA 16 KUNTSIN KOVAT KUNDIT Jalde Salmisen stoori Valkasta 18 PANKIN DÖRTSI elämää Vartiaisen puusepänliikkeessä Albertinkadulla 19 PUMMILLA VAI POMMILLA. Karl-Ivar Seire muistelee Munkan sporaa 31 GAMLA SLANGI STADI JA SLANGI 8 SLANGIUUTISII Radio Citystä eetteriin 21 ITÄ-HELSINGIN UUTTA SLANGIA esittelee slangiproffa Heikki Paunonen 26 HELSINKIITTI Stadin nimikkostenu 28 MÄLLISTÄ ASIAA Nuuskaaminen professori Paunosen läpivalaisussa Pertti Salolainen – Stadin kundi 14 VAKKARIT 4 Snadit 5 Bamiksen lööppi 6 Ledari 32 Stadin Slangi blisaa 33–34 Skabat 36–37 Lesaajilta 39 Häppikset SISIS Kannen kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Timo Niukkanen UNIONINKARTSAN TSEMBALOT Pemu kertoo miten Stadista tuli Härmän pääkaupunki 10 Tsilari_taitto_1-12_5.indd 3 7.2.2012 13.15
4 TSILARI 1/2012 KUN KAAKATUS LOPPUI Olen syntynyt v. Mistä tää styge on oikee lähtösi. OI MUTSI MUTSI ”Oi mutsi mutsi” kuuluu niihi biiseihi, joide alkuperää on paljo funtsattu. Te voitte mennä kyl prassaamaan tai praijaamaan Nooran ja Pekan kans nadee tai natskuu. Miten paljo siin on ollu säkkäreit. Lisäks Unioninkartsa on nostettu esiin ja sen ”Unioninakselin” ympärille duunattu kaikenlaist häpeningii. Käyntiin on pärähtäny Stadin buli juhlavuosi 2012. SNADIT MIKKO SEPPÄLÄ Tsilari_taitto_1-12_5.indd 4 7.2.2012 13.15. Se väsäs 2000-luvulla vissiin Hesarin pyynnöstä siihen lisäsäkkärin, mut mä en nyt skrivaa sitä tähän. Kerran kun himassa oli just skruudattu, niin kundit lähti ulos ja sano mennessään, et ne menee leikkiin naapurin Nooran ja Pekan kaa hippaa. Kundit lähti ulos ja kerto nää ehdot naapurin landepaukkuskideille, ja natsku pääs alkuun. Se kertoo muistelmissaan (Saparo-Tuure, 1973) miten se tramppas jossai Pohjanmaal osastonsa kans – ne kuulu valkosiin – ja ne shungas siin aikansa kuluks, ja sit yhtäkkii yks Sörkän sahalla duunissa ollu sälli tempas tän biisin. Ture Ara. Se on kuitenki ihan toinen biisi. Ja biisi tsennattiin jo sillon eri puolel maata. Mä sanoin kundeille, et tää kaakatus loppuu tässä talossa just tähän. Tähän liittyen huhtikuussa öpnataan Stadarilla juhlanäyttely ”Pää ja sydän”. . Skidit oli silloin aika snadeja ja praijas tietenkin naapurin samanikästen kanssa. Oi mutsi mutsi stikkaa lamppuun eldi sillä kohta nyt skolaan ma Kai uuden prikin sä mulle slumppaat kun kalsaan kraiveriin mun slepataan Kun pukipritsillä sitt mä snarkkaan ja skolausta vain odotan, niin muijat siinä ne hiljaa snakkaa että: Nuorena skolas hän. Täs on useitaki jutskii joita fiirataan, mut päällimmäisenä tietysti se, et Stadista leivottiin Suomen pääkaupunki 200 vuotta sitte. Nykyään on aika kliffaa, kun varsinkin vanhempi kundeista, nyt jo 30-vuotias korkeasti oppinut DI skulaa meille vanhaan himaan ja sanoo luontevasti tällai: ”moi, mä voisin tulla sinne skruudaan, onks teil mitään kunnon safkaa”. Kaikkien kandee mennä tsiigaa vuoden antii jo etukäteen saitille www. Vaimoni budjas Alppilassa Porviksen Eltsun päässä lapsuutensa ajan. Biisi tuli yleisemmin tsennatuks ku Tuomari Nurmio levytti sen 1970-luvun lopulla ”omana biisinään”. Monet vanhat stadilaiset tsennaa sen, tätä biisii on hoilattu eri puolil ja snadisti eri sanoil. Sit Rikhardinkadun biblussa on huhtikuussa pantu framille niitte mageimmat Stadiaiheiset kniigat. Kuva Museovirasto. Lisäks Stadissa on tänä vuonna erilaisii kv sporttiskaboi, niinku noi yleisurheilun EM-skabat ja kv balettiskabat. Hertsikaan bygattiin omakotitalo 1980-luvun lopussa. Tosi monet puljut ja jengit on lähteny messiin duunaamaan täst vuodest bulii ja kliffaa. Silloin mä bonjasin, et jos mä nyt en puutu tähän juttuun, niin sit mä oon menettäny nää lapset noin niin kuin murreosastolla ikuisesti. Ja ettei tulis sanomista. Skidejä meil on kolme, kaks kundii ja yks friidu. TA P IO ”J A LD E ” S A LM IN E N STADIN JUHLAVUOSI 2012 Hyvä Tsilarin lesaaja. Lisäks mä sanoin, et mitään hippaa ei ole olemassakaan. Molemmat ollaan siis stadilaisia, vaikka mutsit ja faijat ovatkin muualta. Sitte Stadi on kans nimetty koko maailman Designpääkaupungiks just tänä samana vuonna. Kundit tuli takas ja ihmetteli, et mitä se faija nyt tollai mylvii. . Tää tarkottaa näyttelyit ja monenmoist muuta proggista tääkin. Näin se sillon vuonna 1918 meni, ja kuulemma joka toine rivi kerrattii. Tän tapahtuman jälkeen mä rupesin bamlaan himassa ihan tarkotuksella slangia. Mä tsiikasin silloin 8 ja 6 ikäisten kundieni selkiä, kun ne oli just menossa ulos. Stadin Slangi on mukana virallises juhlaprogrammis Slangitsyrkalla. Esmes nyt heti helmi-maaliskuussa tuolla Itiksen Stoassa voi tsiduu niin Stefan Bremerin kuin Stadin somalienki Stadifotoi ja on siel leffojaki. 1946 ja budjannu Valkassa Sturari 47:ssä yheksäntoista ekaa vuottani. ”Oi mutsi mutsi” on niitä vanhimpii slangistygei ja on skrivattu 1910-luvul ku jengi alko harrastaa tätä ”sakilaiskielt”. Mä huusin kundeille, et pojat hei, tänne takas ja heti. helsinki200.fi. Ettei tarvi vaa jälkeenpäin pluggaa ja kelaa et aijaa kaikkee kivaa ne kekkas duunaa, et olis ollu nastaa päästä tsiigaan tota ja totaki juttuu. . Nimittäin Käkisalmel födannu iskelmälaulaja Ture Ara (1903–1979) oppi ”Oi mutsi mutsin” jo huhtikuun lopul 1918, suuren broidiskragiksen aikaan
040-506 0954 raija.tervomaa@kolumbus.fi Pirjo Tuohimaa puh. Stadin Slangi ry:n perinneja kulttuurilehti 17. Meill on Stadin Slangin jäsenistössä 95-vuotiaita. Tän eliniän odotus on kasvanut, jengi elää pidempään. Hallitukseen ja häppikseen saatiin uutta bludee. vuosikerta Lehden nimi Tsilari tulee sanoista ”till säljaren”, joka tarkoitti lehteä tai sähkösanomaa, jonka yhden kappaleen myyntitulon sai myyjä pitää itsellään. Tuu messiin treffaa kivoja kavereita. Yhdistyksen ikärakenteessa enemmistö on 60+ -vuotiaita. Vuonna 1995 perustetun Stadin Slangi ry:n on tarkoituksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. Mun omat kamat on pitkin huushollii: skitta, hanuri, nuotit, cd-levyt, vinyylit ja savikiekot plaseerattuna siististi (?) eri puolille kämppää. Tänä vuonna ylitetää 4000 maksavan jäsenen haamuraja. . Kotihoitoon satsataan ja se bungaa ”hunajaa”. Meidän familyssä vaiffi siivoo ja mä jeesaan lyftaamalla omii klabbei ku se imuroi. Me ollaan ylivoimaisesti bulein kotiseutuja perinneyhdistys. Irtomyynnissä bungaat palvelulisää jos haluut 100 grammaa lauantaitsieguraa. Slangin tulevaisuutta yhdistyksenä on toistuvasti epäilty. Me hehkutetaa kavereille, tutuille ja tuntemattomille: ”kliffaa nyyaa 2012” tajuumatta mitä me oikeesti bamlataa, ku kukaan ei tsennaa tulevaa. LASSE LIEMOLA BAMIS LASSE.LIEMOLA@LIEMOLA.COM 050 58 58 985 TSILARI 1/2012 5 PÖÖÖ – ei ole mitään pelättävää! T aas on vuos vek täst laiffist. Mä tsennaan missä mikin on ja siks niihin ei saa kajota edes vaiffi. 050-550 5706 mustopertti@hotmail.com Toimitussihteeri Mikko Seppälä puh. Himaduunit ja skruudi on ulkoistettu, nuoret aikuiset on kehitelly omii palvelurenkaita skidien hoidossa. Se näkyy ja kuuluu. Yhteisöllisyys toimii. Pluggaa Tsilarista, slangin nettisivuilta, facebookista ja omasta tietsikasta meidän tapahtumii. 040-773 7834 pirjo.tuohimaa@welho.com Ulkoasu Oy Graaf Ab Paino Oy Fram Ab Postiosoite Stadin Slangi ry Hämeentie 67 A 00550 Helsinki Toimiston puh: 09-774 1041 Toimisto avoinna tiistaisin ja torstaisin klo 14–18. Kehdosta hautaan, siinä koko stoori. Puolet stadissa budjaavista elää sinkkutaloudessa, mutta marketeissa safkaa myydään perhepakkauksissa. Mä saan näppylöitä jo pelkäst idiksest ett on vieraita tulossa kylään. Kahden vaippaiän välist aikaa sanotaa elämäks. Nuoremmat – jangsterit – on jo hiffannu tän kliffan jengin. Redut, jorot ja slangitreffit on duunattu sua varten! PÖÖÖ – ei oo mitään pelättävää! Kliffaa kevättalvee hela jengille! . Palvelutalot ja vanhustenhoitolaitokset on täynnä. BAMIKSEN LÖÖPPI Tsilari_taitto_1-12_5.indd 5 7.2.2012 13.15. Stadilaisten ikäihmisten kasvava osuus vaatii lisäresursseja. Stadin neljän miljardin budjetista sossu vie jo leijonaosan (yli 50%). Tämän tästä kuulee bamlauksii kuinka yhdistyksen käy ku gamlat ei jaksa touhuta ja delaa vek. Kukaan ei tsennaa sitä viimeist hetkee ku meille sanotaa ett nyt riittää, sun mittaris on täys. Päätoimittaja Pertti Mustonen puh. 040-567 1404 tsilari@stadinslangi.fi Toimituskunta Erkki Nordberg puh. Kuka bytskaa meidän gamlojen vaipat ku se aika tulee. PÖÖÖ! Ei oo mitään pelättävää! Yhdistyksen jäsenmäärä kasvaa tasaisee tahtii. Ulkona skruudaaminen on nuorten aikuisten trendi, samalla voi treffaa kavereita ku himaan ei viitsi kutsuu, joutuis siivoomaan kämpän. 050-431 7123 enordber@welho.com Raija Tervomaa puh. Nakuklabbeja budjaa stadissa noin 42 prossaa, kasvuvaraa on siis bulisti
Stadi on just dilkkaamassa samaa kohtaloa kuin monet bulit mestat. Stadi, Härmän ylivoimaisesti bulein mesta alkaa olla lirissä. Kaikki fiksut bonjaavat, että kunnan rajat tulisi vetää työssäkäyntialueen mukaan. Ympäristön kunnat vaurastuvat stadin imussa. Koko rytinä lähti liikkeelle, kun hallitus päätti käynnistää bulin kuntaremontin. 050-585 8985 lasse@liemola.com Varapuheenjohtaja Hannu Heiskanen puh. No, siksi, kun naapurina on Stadi. Jos Espoo olis perustettu minne tahansa Itämeren tyhjään rantsuun joskus 100 vuotta sitten, niin siellä ei vieläkään budjais ristin sielua. Stadi, Espoo, Kauniainen ja Vantaa duunattaisiin yhteen. Siitä syttyy skragis, se on saletti. 050-431 7123 enordber@welho.com Mikko Seppälä puh. 6 TSILARI 1/2012 HALLITUS Puheenjohtaja Lasse Liemola puh. Tampereen ja Turun kehyskunnat leivottaisiin suurkunniksi. Miten siinä niin on käynyt. Maankäyttö, yhdyskuntafuntsaaminen, budjaaminen ja liikenne funkkaa huonosti. www.stadinslangi.fi LEDARI Tsilari_taitto_1-12_5.indd 6 7.2.2012 13.15. Härmän hallituksen pääidiksenä on, että koko Härmässä kuntaliitoksia duunataan niin paljon kuin mahdollista. SAAKO STADIN SEUTU TOISENSA! Hämeentie 67 A 00550 Helsinki puh. 046-810 1433 cata.mansikka-aho@ eduskunta.fi Erkki Nordberg puh. Stadin seudun kunnilla ei ole varaa skragata keskenään, vaan niiden tulis duunaa hynttyyt yhteen ja ruveta tosissaan tsemppaamaan naapurimaiden bulien metropolien kanssa. 040-567 1404 tsilari@stadinslangi.fi Pirjo Tuohimaa puh. Kaikki kituvat kunnat yhdistettäisiin vahvempiin. Miks sitten näin buli ja kova endraus kuntakentässä. 09-774 1041 Toimisto avoinna tiistaisin ja torstaisin klo 14–18. Se alue, jossa keskuskunnan ja kehyskuntien jengit käy duunissa, pitäisi olla yksi ja yhtenäinen. Vantaa kolisis edelleenkin tyhjää. Stadin seutu on just tällainen toiminnallinen kokonaisuus, jossa asiat pitäisi sopia keskenään ilman jatkuvaa rähinää. Siitähän se meteli tietysti syntyy. Stadi imee jengiä puoleensa, mut nyt naapurit, nämä kehyskunnat imee stadin bludee. Vantaa ja Espoo saa olla kiitollisia Stadille siitä, että siellä budjaa ältsisti tai ylipäätänsä yhtään folkkaa. 040-773 7834 pirjo.tuohimaa@welho.com Toimistonhoitaja ja jäsensihteeri Ilmari Jokinen puh. Uusi kuntakartta julkistetaan ehkä helmikuussa ja huhtikuussa kuntien pitäisi kertoa, mitä ne funtsii idiksestä. Funtsikaa vaikkapa Espoota, Vantaata ja Kauniaista ja muitakin! Espoossa oli 60 vuotta sitten 27.000 asukasta. Yks tosi fiksu espoolainen friidu, Espoon kaupunginmuseon intendentti Liisa Ropponen on sanonut, ettei ”meistä ilman Helsinkiä mitään olisi tullut!” Miksi jengii on sitten flytannut Espooseen ja Vantaalle. 0400-428 325 hannu.heiskanen@htppalvelut.com Taloudenhoitaja Kimmo Karvinen puh. 050-512 5077 kimmo.karvinen@elisanet.fi Pekka Kurvinen pekka.kurvinen@elmio.fi Cata Mansikka-aho puh. Nyt eivät sodi duunarit eivätkä porvarit, svenskit tai finskit, landelaiset tai stadilaiset, vaan kunnat ja niiden dirigat ja koko Härmä kuntaministeriä, valtionvarainministeriä ja pääministeriä myöten. Espoo on Härmän toiseksi suurin kaupunki ja Vantaa neljänneksi suurin ja Stadi on suurin. Ilman stadia ne olis mutasii peltsuja tai tiettömii skutseja. Stadin seutu on hyvä esimerkki siitä, että kokonaisuus on ihan hanurista. Ja mistä se johtuis. Loiseläjinä roikkuvat kehyskunnat liitettäisiin emokuntaan. Se johtuis siitä, että niillä ei olis ollut Stadia naapurina. Sama koskee Vantaata! Jos se olis pantu mihin tahansa joen mutkaan, jossei budjaa ketään, niin sadassa vuodessa tilanne ei oli parantunut. Siks, että nykymalli ei oikein skulaa. 09-774 1041 toimisto@stadinslangi.fi H ärmässä on alkanut uusi sisällissota. Sillä spaarataan fyrkkaa, tehostetaan toimintaa ja saadaan jengille paremmat oltavat. Nyt niitä on yli 250.000, siis espoolaisjengi on melkein kymmenkertaistunut 60 vuodessa. Vantaallakin budjaa yli 200.000 asukasta, sekin on 10 kertaa enemmän kuin 60 vuotta sitten
Muutenkin legurit ja hoitsut neuvoo, jeesaa ja järkkää hoitoa kuntapassia frogaamatta. PEMU ”Vantaa ja Espoo saa olla kiitollisia Stadille siitä, että siellä budjaa ältsisti tai ylipäätänsä yhtään folkkaa.” Tsilari_taitto_1-12_5.indd 7 7.2.2012 13.15. Kukaan klesa ei jää kuseen Stadin seudulla. Ja koko ajan meno yltyy myös naapurikunnissa, Espoossa ja Vantaalla ja muuallakin. Vuosaaren hamina palvelee kaikkia, samoin Vantaan lentoasema. Stadin seudun asukkaat, siis Stadin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisen, dokaa kaikki samaa Päijänteen vodaa. Ei tartte lähtee tsöraa himakuntaan. Ei mikään ihme, että parkkimestat on vähissä ja busat, stoget, metro ja kartsat täynnä jengiä. Jos ei Stadin seutu toimi, niin kyllä Tallinnan, Pietarin ja Tukholman seudut toimii. Siis voidaan todella puhua bulista yhtenäisestä työssäkäyntialueesta ja kaiken järjen mukaan sen tulisi olla buli yhtenäinen Stadi. Se on yhteistä vodaa. Koko jengin kaikki skeidat, sotkut ja roskikset hoidetaan yhdessä. Liikennevalotkin hoidetaan yhdessä. Todennäköisesti kukaan ei menettäisi mitään, paitsi ehkä sen fiiliksen, ettei ole enää niin buli jodeka kuin ennen. Muutenkin yhä enemmän suunnitellaan kaavoja kuin olis kyseessä yksi ainut buli Stadi. Stadin seudun kunnat hoitaa yhdessä myös, että jengi pysyy kondiksessa. Samoin jos jengillä on kaamee hammassärky illalla, viikonloppuna tai arkipyhinä, niin Haartmanin hospitaaliin on järkätty yhteispäivystys ja leguri löytyy. Jengi voi reissaa samalla matkakortilla Stadin seudulla busseissa, stogeissa, metrossa ja skurussa. Jos yrittää funtsata Stadin seudun kuntien repaleista karttaa, ei voi muuta kuin ihmetellä, mitä järkeä on siinä, että suhteellisen snadilla alueella, jossa budjaa eniten härmäläisiä, on neljä kunnallishallintoa shinklaamassa asioita. Oikeestaan lähes kaikki käytännön duunit stadin seudulla duunataan kimpassa. Ihan sama missä Stadin seudun kunnassa budjaa. Stadin seudun kunnat järkkää kans yhdessä jengille kunnallisia vuokraasuntoja. Tsiigataan vaikka snadisti tätä Stadin seudulla tapahtuvaa jengin sukkulointia eli pendelöintiä. Stadin seudulla on yhteinen julkisen trafiikin matkakorttisysteemi. Tulee ihan sellainen fiilis, että on vaan yksi buli ja yhteinen Stadi. . Vantaan Energiasta ja lämmityksestä Stadi omistaa lähes puolet, mikä meinaa, että paljon fyrkkaa on siirtynyt vantaalaisten veronmaksajien eduksi. Nyt Stadi on vielä stydi ja aika bulikin, mut jos ei Härmän hallitus ja muut jodekat saa kuntauudistustaan runtattua läpi, niin Stadi ja sen mukana koko Härmä Espoota ja Vantaata myöten on ihan stritissä. Lisäksi bulein ja snyggein, HUS eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä järkkää erikoissairaanhoitoa jäsenkuntiensa koko jengille ihan kuin kuntarajoja ei oliskaan ja tarvittaessa vaikka kaikille härmäläisille. TSILARI 1/2012 7 Ellei se olis tsempannut niin helvatin kovaa, se olis samalla lailla slummiutunut ja deekiksellä kuin moni kansainvälinen buli pääkaupunki. Logistiikka on aika hyvässä kondiksessa. Yhdessä myös puhdistetaan jätevoda ja kunnostetaan vesijohtoja viemäriverkostot. Miltä tilanne Stadin seudun asukkaan kannalta sitten näyttää. Sama kuntayhtymä tarjoo Stadin seudun jengille myös yhteisen jätehuoltopalvelun. Kuka sitä voisi vastustaa ja kenellä tässä yhdistämisessä on jotain menetettävää! Vaikka minkälaisella suurennuslasilla, brennarilla asiaa tsiigais, niin ei löydy muita kuin kaupunginjohtajat, nippu virkamiehiä ja valtuutettuja, jotka skagaa menettävänsä hyvät duunimestansa. Yhdessä funtsitaan myös suuria maankäytön kehittämisvyöhykkeitä Kehä kakkosen kulmilla, Vuosaaren haminan ja Vantaan lentokentän ja Itämetron alueilla, kuten myös Länsiraiteen ja Rantaradan maisemissa. Jos funtsitaan Härmän hallituksen esittämää ajatusta, että ehkä tärkein syy kuntien yhdistämiselle on yhtenäinen työssäkäyntialue, niin silloin Stadin seudun kuntien yhdistäminen on maailman luonnollisin asia. Kohta päästään skujaa länsimetrolla ja Jokerirata Westendistä Itäkeskukseen on koko ajan täynnä espoolaisia ja stadilaisia. Siis funtsikaa, mikä suhina! Stadissa on lähes 400 000 duunimestaa, joihin tulee naapureista joka aamu duuniin lähes 200 000. Niillä on yhteiset asukasvalintaperusteet ihan kuin ois kyseessä yksi buli yhteinen kunta. Parin vuoden kuluttua kehärata rupee funkkaamaan lentoaseman kautta pääradan ja Vantaankosken radan välillä. Jos esimerkiksi stadilainen tulee klesaks jossain Espoon tai Vantaan takahikiällä, niin se voi mennä sikäläiseen terveyskeskukseen illalla kello 16:n jälkeen, tai yöllä, aina aamuun kello kahdeksaan saakka
Mutsi ja faija ei aina hiffannu mitä me bamlattii, ja se oli tarkotuski. Miten tää ohjelmajohtaminen sit skulaa. Musiikissa Jussi on kaikkiruokane eikä tunnusta genrerajoja: – Kaikki PIRJO TUOHIMAA Slangiuutiset starttas Radio Cityssä, 99.4 MHz STADIN JA STADILAISTEN TARINAT EETTERIIN ”Slangiuutiset tuo Stadin kulttuuriperintöö esiin.” René Mäkinen on Cityn ohjelmajohtaja. – Tää on stadilainen rock-kanava, kertoo SBS-CityRadioiden ohjelmajohtaja René Mäkinen. Nyt ajat on muuttunu, mut radion ainutlaatunen luonne mediana ei oo kadonnu mihkää. –Juuremme ovat vanhassa Radio Cityssä, joka toimi ensin Lepakossa vuodesta –86 ja sittemmin Kaapelitehtaalla, feidas välil mut palas toivon mukaan entistä ehompana. En oo mikään nikkaroija, mut savimuotoilu kiinnostaa, ja materiaalina se on tosi terapeuttine! Sit mä näyttelin nuorena Ylioppilasteatterissa öbaut kolme vuotta. Opiskelinki artesaaniks, mut sit tuntu et toi musiikki vaan vie. Myös kaks mäyristä, Roope ja Siiri, pitää virkeenä ja muistuttaa, et perheellisen on yritettävä. Perhettäki on kertyny: vaimon kanssa puol-, kolmeja viisvuotiaat skidit. SLANGIUUTISII 8 TSILARI 1/2012 M eil on ny vihdoin taas oma kotiseuturadio, ku Radio City päätti ottaa ohjelmistoonsa Slangiuutiset ja terävöittää muutenkin 1,4 miljoonan Stadin alueella asuvan lysnaajansa palvelemista. Aiemmast liitost on kaks isoo skidii (Ronja, 19 ja Otso, 18) ja täst uudemmast snadi 7-vuotias. Mut mikä Jussii kiinnostaa duunin ja musan lisäks. René on kotosin Valkeakoskelta ja oli hetken duunis tehtaal, sit päätti lyödä hanskat tiskii ja lähtee opiskelee Mansee. Kohkauksesta ja näköärsykkeistä karsittu ääni ja bamlattu viesti on edelleen intiimimpi ja keskitetympi tapa tavottaa jengi ku vaik telkkari. Slangi oli väline erottautumisee ja omien jutskien pyörityksee. – Mä kävin skolee Espoossa. Se födas Stadissa 44 vuotta sitten, mut pitää stadilaisuusastettaan asteikolla 1–10 vaan ysinä. Siel oli kyl stadilainen kulttuuri voimissaan, slangii käytettii ja se opittii vähä isommilt kavereilt, ei vanhuksilt. Jussi tsittaa mua vastapäätä Kaapelin kahvilassa ja kaveeraa elämästään. Tarkotus on tuoda esiin tän hienon cityn stooreja, väläyksiä stadilaisten elämästä kautta historian. Syy. – Mä oon aina ollu haka duunaa handuillani. Tsilari_taitto_1-12_5.indd 8 7.2.2012 13.15. Loppu on historiaa: skribaavasta toimittajasta Valkeakosken Radio Poppii, sit Tampereen 95.7:ää, Sanomaradioihi ja ny SBS:ää. Herkeen nostalgiseks ja kerron Renélle omasta historiastani vanhassa Lepakossa. – Tiukkapiposuudel ei oo kulttuurin kans mitää tekemistä, meinaa Radio Cityn Slangiuutisten toimittaja Jussi Parkkonen, alias Jussi Jones. Olis kyl kiva vielki esmes tehdä saviveistoksia. – Meil on johtoryhmä, jonka kans me funtsitaa ja ideoidaa radioiden formaatteja ja kehitystä. Se herättänee muistoja monen keski-ikäisen stadilaisen mielessä, ja toi Jones-nimikin on bändistä peräisin: – Me oltiin kaikki Joneseja! Privaatissa Jussi on kyl nykyää visusti Parkkonen, uusioperheen isukki ja mediamyynnin yksityisyrittäjä. Ollaan haluttu panostaa henkilökuntaan, sen riittävyytee ja hyvinvointii, sillä kukas sen tuloksen tekee jollei ihmiset! Aitoo suoraa lähetystäki on paljo, monista radioasemista poiketen, koska sen reaaliaikanen sähkö on tärkee elementti ohjelmavirrassa. Siinä oppi tosi paljon itsestään ja maailmasta. Myös kieli itsessää toi nautintoo: mageeta saada sanotuks näin! Jussi ei digannu skolee vaan purki energiaansa musaan. Rumpuja se skulas jo 12–13-vuotiaana, ja Shadowplayn sekä Lepakon bändien kautta löys ittensä 18 ikäsenä poppoosta nimeltä Juliet Jonesin sydän. – Ei oo vapaa-ajan ongelmia; tähän mennes oon kyl mielestäni oppinu rauhottaa aikaa perheelle, vaik duunin luonne onki aika kaikkinielevä. Toimitin sillon 80-luvun lopulla kolmisen vuotta Yölinjaa Pekka Saurin kanssa vuoroviikoin ja muistan miten hienoo paikallisradion pioneeriaikaa se oli. Sisältödirika, netti-ja uutisjohtaja sekä Radio Voicen ja Iskelmän pomot kokoonnumme aika ajoin. Toimilupa Radio Citylle on ny 8-vuotinen
Tsilari_taitto_1-12_5.indd 9 7.2.2012 13.15. Kallion giltsi födas krigujouluna 1943, faija oli Ässärykmentissä, niitten hima Hämeentie 34 Elkkaa vastapäätä. Sit se pluggas ittensä lojariks ja meni politiikkaan, ja loppu onkin historiaa. Niistä on kyl tullu paljo vaikutetta slangiin, esmes lyhenteet LOL, OMG ja paljon muita, ihan puhekieleenki. Jussi Jones ja kasaristaili. Slangin olemuksest ja merkityksest Jussilla on vankka pointti. Lysnaa Slangiuutiset joka arkipäivä 9.30 (uusinta 15.30) Radio Citystä! Tsekkaa myös www.radiocity.fi. STADILAINEN TSILARI 1/2012 9 Pressa flyttaa Hagikseen S tadin Friidu, Tasavallan Presidentti Tarja Halonen flyttaa takas mestoille ku 12 vuoden pesti nyt keväällä slyyttaa. Aito treffaaminen face to face on edelleen se juttu, sähköiset viestintätavat ei sais viedä siltä tilaa vaik onkin kivoja. Suomen puheja kirjakieli eroo toisistaan jo lähtökohtasesti, ja kun viel slangin viritykset tuodaan uutisointiin, siinä on stydi kulttuurinen viesti. Ennen kaikkee se on tietenki meidän stadilaisten identiteetin tärkee osa. Ei pelkästään Kallion vaan koko Suomen. Sen mielestä netin kautta viesti rajottuu ja vääristyy, ku katsekontakti menetetään. Rokkijätkähän mä oon, mut lysnaan muutakin, myös klasarii. . Nyt ne hittas sen Arajärven kaa uuden himan, sikäli ku Tsilari tietää, Hagiksen torin läheltä Sörkasta. hyvä musa käy. Siinä on myös vanha slangi mukana, joten kielen muuttuminen aikajanoineen on siinä läsnä. – Slangiuutiset tuo Stadin kulttuuriperintöö esiin. Asioist voi bamlata relasti ja pilke silmäkulmas, silti tuoda mesitsin perille. Halonen oli eka naispressa ja eka paljasjalkanen stadilainen pressa. Pönötys vek! Jengin välisen suoran kommunikaation väheneminen surettaa Jussia. Tervetuloa takas, Tarja! . Halonen on melkeen aina budjannu Kalliossa, ennen pressakautta Wallininkadulla. Kansikses se kävi Neljännen linjan ja Porthaninkadun kulman skoles ja sitte Kallion yhteiskouluu ja tuli stuiduks 1962 – sukunsa ekana. Slangi on kulttuurikehityksen imuri ja siinä kuuluu heti myös uusimmat trendit. Halonen oli eka naispressa ja eka paljasjalkanen stadilainen pressa. Stadin Friiduks Halonen nimitettiin vuonna 1999
Helsingin Kaupunginmuseo. Siitä tulikin tosi staili. Ryssien keisari Aleksanteri Eka oli 1812 päättänyt lyftaa stadin Härmän huggeks eli pääkaupungiks. Se ei ollut kovin buli eikä longa. Aleksanteri valkkas vanhan stadilaisen Johan Albrekt Ehrenströmin stadin jälleenrakentamiskomitean dirigaks. Lisäks Ehrenströmin duuniks tuli disainata stadille uus asemakaava. PEMU MUSTONEN 10 TSILARI 1/2012 Unioninkartsa ELI KU STADISTA TULI HÄRMÄN PÄÄKAUPUNKI Unioninkartsa on stadin vanhimpii ja tärkeimpii kartsoja. Varsinainen Unioninkartsa valmistui 1819. Senaatintortsi näytti tältä ennenku Ehrenströmi ja Engeli rupes häärään. GAMLA STADI U nioningartsan vanhin pätkä eli keskiosa oli olemassa jo 1600-luvulla niiltä ajoilta ku stadi flyttas 1640 Vanhankaupungin maisemista Vironniemelle. Gravari flyttas ja delanneet grevattiin veks Aleksanteri kuskattiin stadiin upealla keisarillisella goslalla. Se tsöras stadiin Tsilari_taitto_1-12_5.indd 10 7.2.2012 13.15. Kaikki stadin keskustan kartsat ovat edelleenkin Ehrenströmin funtsaamia ja disainaamia. Tää on muuten Engelin sutima kuva. Kun stadi tänä vuonna fiiraa sen pääkaupungiksi julistamisen 200-vuotisbailuja, niin Unioninkartsalla on aika buli osa näissä tsembaloissa. Se ulottui nykyisen Kauppatortsin alueelta Senaatintortsille
päivänä 1819. Läntinen Kirkkokartsa oli saatu puhkaistuksi Ullanlinnan mäeltä Pitkällesillalle asti. Keisari tsörais bryggan yli pitkin uutta kartsaa. Silloin kun keisari visiteerasi stadissa, Hakaniemen tortsin kohdalla oli vielä vodaa, snadi salmi, jonka yli tsörattiin Pikkusiltaa pitkin. Pari viikkoa duunarit oli tehny duunia yötä päivää, niin ettei jengi ollu saannu slaafattua paljon ollenkaan. Joskus jengi on bygannut snögestä Ulrika Eleonoran tsyrkan aika bulin pienoismallin sen vanhaan mestaan, josta nykyään on muistona vaan snadi metallilaatta tortsin pinnassa. Aamulla duunarit oli vielä lapparoineet snadisti santaa kartsalle. Kantsii mennä tsiigaa. Ku muut dirigat siihen aikaan budjas vielä Turussa, niin Ehrenström oli oikeastaan stadin bulein diriga, ja sil oli kaamee hosis saada uus kartsa Pitkältäsillalta Senaatintortsille rediksi ennen keisarin tuloa. Ehrenström oli ihan närvinä, ku se ei ollu hitannut keisarille kunnon ridaushestigoit, jos keisari olis diggannu mennä ridaa eikä keisarin Tsilari_taitto_1-12_5.indd 11 7.2.2012 13.16. Mut syyskuun 11. Senaatintortsilla oli kans stadin vanha gravari, mut kun stadist tuli Härmän pääkaupunki niin kaikki delanneet piti grevata veks ja flyttaa ne Vanhalle hautuumaalle Bulevardin reunaan. Nyt son veks. Ullanlinnan bärtsille oli bygattu buli pylväs, jonka päällä oli tervapatoja. Aleksanterin piti saapua Stadiin syyskuun 11. Siltasaaresta pääsi Pitkänsillan kautta Krunikaan ja toisesta päästä Pikkusiltaa myöten nykyiselle Hämeenkartsalle. Pitkänsillan kohdalla staijas kaks värillist lyhtyy pylväiden päässä. päivänä kartsa oli redi. Kartsan yli oli bygattu kunniaportteja ja tervapatoja flekkas kans kartsan molemmilla puolilla pitkin matkaa. Se on suunnilleen Senaatintortsin koillisessa kulmassa. Aleksanteri oli rundannu ympäri Härmää. Keisari skujas pitkin Unioninkartsaa Ehrenströmin jengillä oli kaamee duuni saada kartsa kondikseen ajoissa. Unioninkartsaa kutsuttiin silloin Läntiseksi Kirkkokartsaksi, koska Ulrika Eleonoran tsyrkka oli siinä kartsan reunassa., siis Senaatintortsilla. Se oli käynyt tsiigaamassa Oulua, Torniota ja Turkuakin ja sieltä se sitten shingras kohti uuttaa Härmän pääkaupunkia, Stadia. >> TSILARI 1/2012 11 pohjoisesta Hiirisaaren eli Siltasaaren kautta
Sit skruudattiin juhlasafkat. Jengi ehdotti keisarille kans, et Unioninkartsan vika poikkikartsa ennen Pitkääsiltaa ristittäisiin Elisabetin eli Liisankartsaksi sen kunniaks, et keisarin muijan, siis gimmafrendin eli keisarinnan nimi oli Elisabet. Ihan etelässä Tähtitorninmäen varjossa se on parisataa metriä Kopernikuksenkartsa. Jos sitä mittaa Tähtitorninmäeltä Kallion tsyrkalle, niin sil on mittaa kaks ja puoli kilsaa ja Tähtitorninmäeltä Pitkällesillalle on puoltoista kilsaa. Hyvällä säällä tsyrkan tornist voi tsiigaa Viroon saakka. Hiirisaari ja Rottasaari Pitkäsilta on yksi stadin tärkeimpii mestoja. Niin sit tietysti tehtiin. Höyryradio kilautti vuosikymmeniä samaa stykeä ku se skulas ehtookelloja. Seuraavana aamuna keisari kävi tsiigaamassa Viaporia eli Suokkia, mosurien hospitaalia. Ullanlinnan bärtsiltä tsiigattiin maisemia. Safkan jälkeen Aleksanteri ja Ehrenström meni tsittaa snadiin kabinettiin tsiigaa tärkeit paprui. Se oli tietysti keisarist tosi fiksu idis. Ku Pemu oli snadi kundi ja toimi Manskulla yhden blumsterihandelin tsupparina, niin sen piti föraa yks blumsteripuketti Elisabetinkartsalle eikä se hitannu millään koko stadista mitään Elisabetinkartsaa ku se tsennas vaan Liisankartsan. Tsyrkka on 65 metriä korkea ja sen ristin kärkeen on 94 metriä. Tsyrkan on disainannut Lars Sonck ja se valmistui 1912 eli sata vuotta sen jälkeen kun Stadista tuli Härmän pääkaupunki. Se on stadin kuuluisin brygga. Keisari raapi snadisti sen knubbii ja bamlas sit, ettei se diggaa idiksest, vaan se ehdotti, et kartsa ristittäisiin Venäjän ja Härmän liiton kunniaks Unioninkartsaks. Tornissa on seitsemän sakemannien duunaamaa tsyrkanklogua, jotka skulaa joka päivä kaks kertaa Sibban säveltämää biisiä. Nimi tuli tietysti Tähtitornin bärtsistä ja sen observatoriosta ja puolalaisesta Nikolaus Kopernikuksesta, joka oli kova kundi tsiigaa tähtii ja joka hiffas sen, että suulberi ei suinkaan rundaa maapallon ympäri, vaan maapallo suulberin. 12 TSILARI 1/2012 nelipyörägoslan eteen oltu saatu muuta kuin koko stadin tsennaamat postin vanhat flesut ontuvat konit. Koko baanalla on kolme nimeä. Unioninkartsa on Kanta-Stadin pisin suora baana. Keisari oli treffannu Ehrenströmin ennenkin ja Aleksanteri helssas Ehrenströmiä kuin se olis ollut sen gamla kaiffari. Ehrenström venttas sit illalla keisaria silloin vielä Turussa budjaavan kenraalikuvernöörin uuden himan edessä, eli Bockin haussin dörtsillä Aleksi 20:ssä. Kaupunginlahden yli rudskattiin botskilla Skattalle kasarmii tsiigaa. Pitkänsillan pohjoispuolella Unioninkartsan nimi muuttuu Siltasaarenkartsaksi ja se nousee korkeelle bärtsille ja päättyy graniitista bygattuun kansallisromanttiseen Kallion tsyrkkaan. Jengi kertoo, että Sibba duunas sen biisin jossain Kaltsin raflassa. Leksalle ei kartsa kelvannu Ehrenström hövelinä starbuna ehdotti aluks keisarille, et Kirkkokartsan uudeks nimeks tulis Aleksanterinkartsa. Siel ne rupes bamlaa Stadin kartsojen, erityisesti Läntisen Kirkkokartsan uudesta nimestä. ”Keisari raapi snadisti sen knubbii ja bamlas sit, ettei se diggaa idiksest.” Tsilari_taitto_1-12_5.indd 12 7.2.2012 13.16
Se oli ehkä sen onni, sillä 1944 ryssän bombarit bombas verstaan juhlasalin ihan skeidaks. Ja näyttää muuten vieläki, mitä ny yks patsas tullu lisää ja kledjuis on snadisti eri staili. Se yhdisti Krunikan Hagikseen, tai siis Siltasaareen. Liewendahlin lito. . Onneks stadilaisten ja Härmänkin enemmistö osas ottaa hiisisti ja dallaa tota keskitietä. Helsingin Kaupunginmuseo. Siltasaari kuitenkin säilytti nimensä, vaikka se ei enää ollut saari, vaan niemi, eikä sillä enää ollut kuin yksi brygga, siis Pitkäsilta. Jurbaanot ja muiden maiden jengi ja jodekat ihaileekin härmäläisii siitä, et ne osaa kunnioittaa oman maan historiaa eikä ne oo heti kaatamassa patsaita, tekemässä vallankumouksia tai hyppimässä kalsareistaan jos jotain snadia kränää jossain sattuu. Kun Turun bulin flekkiksen jälkeen yliopisto, eli stuidujen verstas flyttas 1828 Stadiin, niin sen mekkessä Stadi sai myös Aleksanteri Ekan rintakuvan. Tsilari_taitto_1-12_5.indd 13 7.2.2012 13.16. Tält se tortsi näytti sitten ku nää kaks gaif farii oli saanu duuninsa valmiiks. Siltasaaria oli itse asiassa kaksi, buli Siltasaari ja snadi Siltasaari. 1890-luvulla stadi täyttikin Ison Siltasaaren ja mantereen erottavan salmen, jolloin Rottasaarikin katosi maailmankartalta. . Parempi olisi Itsenäisyydenkartsa tai Yliopistonkartsa. Venäjän keisarin Aleksanteri Tokankin patsas stondaa aina vaan Senaatintortsilla eikä kukaan oo siitä moksiskaan. Nyt ei mennyt ja 1957 se lyftattiin kansallisbiblun putskiin. . Saattaa ollakin. Se staijaa nyt Kansallisbiblun putskissa rautaplankin takana. Salmen voda oli niin matalaa, että se ylettyi vain tavallisen starbun magaan asti. Aluksi Pitkäsilta oli bygattu vedusta ja nykyinen stebareista, härmäläisestä graniitista. Snadi Siltasaari oli ihan snadi. Ennen vuotta 1832 Unioninkartsa jatkui Pitkänsillan yli Siltasaareen ja kaarsi siellä mutkittelevaa tietä pitkin vasempaan saaren ja mantereen kapeimpaan kohtaan, jossa matka jatkui snadin puubryggan yli mantereelle ja edelleen kohti Pietaria jossain Itäisen Viertotien eli Hämeentien paikkeilla. Helsingin Kaupungin museo. Siinä rytäkässä Aleksanterinkin rintakuva olis mennyt haisuks. Nyt niillä kulmilla staijaa kauppahalli ja Hämeentien alkukurvit ja Hakaniemen tortsi. Duunarit budjas Pitkänsillan pohjoispuolella ja porvarit eteläpuolella, mut Pitkääsiltaa pysty dallaa molempiin suuntiin. 1932 patsas rontattiin veks juhlasalista kansallismussan pitskulle. Vuonna 1832 tie ja bryggat uusittiin. Sen veegen nimi on Unioninkatu. TSILARI 1/2012 13 Se yhdistää stadin duunarit ja porvarit. Unioninkartsa – maailman snyggein kartsa Stadi saa kiittää Aleksanteri Ekaa ja Ehrenströmiä siitä, että sillä on toi Unioninkartsa, jota jengi jurbaanoja myöten diggaa ältsisti. Tähtäriltä draisaa suora veege Saku tsyrkan ja Slobotsyrkan ohi Bärtsin tsyrkalle. Uusi veege duunattiin suoraan Hiirisaaren ja Rottasaaren yli mantereelle. Sitten kun Härmästä tuli 1917 itsenäinen, niin hiki-isänmaallisia stuiduja alkoi fidettää ryssien tsaarin rintakuva verstaan juhlasalissa. Härmässä budjaa hiisiä jengiä Härmän itsenäisyyden alkusäpinöissä kun stritti muuteski kihatti jengin lettiin, alettiin vaatii, että Unioninkartsan nimi pitäs endraa. Ne yritti söndraa sitä ja moglas sen jalustan tervalla. Sen jälkeen Hiirisaari muuttui buliksi Siltasaareksi ja Rottasaari snadiksi Siltasaareksi, josta snadia puubryggaa pitkin pääsi skujaamaan pohjoiseen mantereelle. Aluksi rintakuva stondas verstaan juhlasalissa kunniapaikalla. 1600-luvulla molempia saaria kutsuttiin Hiirisaareksi ja 1800-luvun alussa Isoksi Hiirisaareksi ja pienempää Hiirisaarta Rottasaareksi. Stadin dirigat vahvistivat Siltasaaren sen viralliseksi nimeksi 1909. Se valmistui 1912. Aleksanteri sai sitten 1833 Unioninkartsan poikkikartsasta oman kartsansa, joka on vähintään yhtä suuri julkkis kuin Unioninkartsakin. Eka Pitkäsilta bygattiin 1651. Moni väittää, että se on maailman snyggein kartsa
Olin omaksunut iskulauseen ”Lukeminen on lahjattomia varten.” Asuit sä koko skoleajan Valkassa. Faija oli skoude ja mutsilla oli snadi sekatavarabudju. Mä luulen, että noi Lontoon vuodet oli ratkaiseva vedenjakaja mun urallani. Joo, viiden vuoden päästä mä vekslasin lafkaa. Pesistä Haapiksella ja talvella tietysti pilleriä ja lätkää Brahiksella. Siellä oltiin ajan hermolla koko ajan. Skole kyllä kärsi snadisti. Perhe flyttas tietysti sinne Toukolaan. Kalusto oli tietysti alkeellista, mutta duuni oli kliffaa ja jengi puhalsi yhteen hiileen. Suomen EU-jäsenyydestä ei nähty edes IIRO TAINIO ”Blobikan vesillä oli aika korkeet hiivarit silloin kun siellä finstasin.” Tsilari_taitto_1-12_5.indd 14 7.2.2012 13.16. Pestauduin ensin BBC:lle Lontooseen, mutta siftasin sitten takaisin YLE:lle Lontoon kirjeenvaihtajaksi. STADILAINEN 14 TSILARI 1/2012 Pertti Salolainen PRESSA-AINESTA Iiro Tainio treffas eduskunnan kuppilan kabinetissa erään maan politiikan merkkihenkilöistä, ministeri Pertti Salolaisen. Mä luulen, että Toukiksen entiset skragaajat jättivät mut suosiolla rauhaan kun meidän uudeksi himaksi oli tullut slurkkiksen yläkerta. Myöhemmin mä otin snadisti lungimmin ja siirryin Kumpulan valvojaksi ja tsimmausmaikaksi. Kaikkia lajejahan treenattiin. Mä tuplasinkin yhden luokan Tossussa, Helsingin tokassa lyseossa. Vuosi oli 1962. Aika kesyä se kuitenkin oli, mitä nyt vähän stikattiin stebareita ja sellaista. Sääli, että niitä skaboja ei enää harrasteta. Faija, joka oli noussut ylikonstaapeliksi, sai nimityksen Toukolan vartioaseman bomtsikaksi. Jengi HTU:ssa oli hienosti hitsautunut yhteen ja upeat uimanäytökset oli piste iin päälle. Millaista oli snadina budjaa Valkassa. Ei ehtinyt dokata kun tsimmaus vei melkein kaiken mun aikani. Hosista riitti kun samoihin aikoihin pluggasin itseni myös kauppatieteiden maisteriksi. Politiikka ei koskaan skulannut mitään roolia seuran valinnassa. No, mä senttasin ensin HTU:n omaan snadiin lehdykkään. Elämänmeno oli vaatimatonta, mutta rikasta. En. Se oli just sopivasti Sörkän ja Toukolan välissä, joten me flaidattiin usein reviireistä. Yleensähän mä en skönessä paljon treenannut, mitä nyt joskus Annalan rantsussa. Otsikko oli akateemisen koukeroinen ja silloin kaukana suomalaisten arkielämästä. Olihan Paavo Lipponenkin tsimmannut Kuopion Uimaseurassa, joka oli puolestaan SVUL:n seura. Mulla oli duunikavereina kaikkien telkkarinkatsojien senaikaiset suosikkijulkkikset kuten nyt Heikki Kahila, Kauko Saarentaus ja Jussi Lehtola. Heti alkajaisiks Salolainen, median ammattilainen, pamautti: ”Bamlataaks me suomee vai stadii?” Politiikasta ei pahemmin bamlattu, fasetteja Salolaiselta löytyy runsaasti myös muilta sektoreilta. Eka hima oli yksiö Hämeentien ysineljässä, Sturarin kulmalla. Sitten mun vanha uintikaverini, Kauko-Aatos Levä-aho houkutteli mua hakemaan TV-toimittajaksi ja YLEenhän mä sitten päädyinkin uutistenlukijaksi. Sun Mustikkamaan ympäriuintimestaruutesi on mun mielestäni arvokkaampi. Urheilu oli pääasia. Jälkeenpäin mä oon funtsannut, että jos mä en olis alkanut tsimmaamaan, mä olisin voinut huonolla tsägällä joutua deekikselle niin kuin monet lähiseudun kundit. Mutta Kumpulan tsimmis oli sopivasti lähellä ja mä liityin siellä 14-vuotiaana Helsingin Työväen Uimareihin. Kliffaa se oli, vaikka joka perheessähän sodan jälkeen kniidattiin. Oli snygiä päästä edustamaan HTU:ta ulkomaille, kuten Saksaan. Graduaiheeksi valkkasin ”EEC:n ja EFTAN sisäinen ja keskinäinen integraatio tuotantopotentiaalien kannalta tarkasteltuna”. Ne ei ilmeisesti hivannu ryhtyy isottelemaan. Silloin suulis skriinas aina. No joo, Blobikan vesillä oli aika korkeet hiivarit silloin kun siellä finstasin. Tota taustaa vasten olis luullut, että susta olis tullu hyvä knekkaaja, mutta sä kunnostauduit tsimmarina. Mut sit sä tsingrasit Englantiin. Mun urani huippu oli kuitenkin SM-pronssi Tampereen tsimmiksen sisähalliskaboissa. Snadit jutut kertoivat usein urheilijan ajatuksista ja sen sellaisista. Mistä kummasta sä sait idean ryhtyä toimittajaksi. Sörkän kundit oli pahimmat vastustajat
Miten fotailua pystyi harrastamaan keskellä Lontoota. Meillähän oli suurlähettilään virka-asunnolla ketut vakiovieraina. Kokoomuksen puheenjohtaja . Vaikka bongaus ei hotsittaiskaan, skutsissa dallaaminen kantsii aina. Luontokuvaajan yks tärkeä rooli on saada muutkin hiffaamaan että eläimilläkin on oikeus budjata tällä boltsilla. Ulkomaankauppaministeri . Uutistenlukija . Ei taida irrota tähän hätään. Merimetsot on lainsuojattomia. Kauppatieteiden maisteri . Helsingin kaupunginvaltuusto . Mä taisin olla eka ulkomaankauppaministeri, jolla oli akateeminen pätevyys omaan duuniinsa. Töölönlahden ympärillä on siis muitakin eläimiä kun puluja. Nimityksen alkuperä yltää vuosisatojen taakse. Oliks kliffaa. Majuri . Että joku viisaus. Lontoon Cityn vapaakansalainen . Mä olin viime vuonna kuvaamassa harmaavalaita Tyynellä valtamerellä. Kettuja on Lontoossa kuutisen tuhatta. Ulkoasiainvaliokunnan pj . Kyllä ne on kans paljasjalkaisia. Kansanedustaja . Vanha konsti on tökätä neulalla snadeja holeja niiden eguihin. Kanoottiskiglailut Gammelissa oli kesiksen huippuhetkiä. Liveryman tarkoitti alkujaan henkilöä, jolla oli oikeus mm. Tosin se on stadilaiselle harvinaista herkkua. VT Presidentti . Lisäksi sammuneena tavattaessa minua ei saa pidättää vaan on kipattava suoraan himaan. Olin ja olen edelleenkin intohimoinen luonnon ystävä. Ne on luontaisesti levinneet eikä kuten esim. Revi siitä otsikko juttuusi, sanoo Salolainen virne suupielessä. Olinhan mä viikon Suomen presidenttinäkin, kun Koivisto ja Aho olivat estyneenä. . Mikä on muuten liveryman. Onhan nekin fantskun näköisiä otuksia, mut fisustajat niitä ei oikeen diggaa. Vaikka Markus asustaa tällä hetkellä Lontoossa ja Maarit New Delhissä. Se sattui olemaan juuri se viimeinen bensakäyttöinen bilika. On snadi ihme, että niiden poikasia räknättiin viime vuonna jo kolme ja puoli sataa. Muutenkaan mielestäni stadin slangia ei saa työntää tekstiä täyteen. Niistä sai hyviä fotoja. Ja kuten on yleisesti tiedossa nekin oli delaamassa sukupuuttoon kunnes kansainvälinen yhteisö on pikkuhiljaa tullut jeesaamaan tilannetta. Jonkunhan täytyy olla varalla jos jotain yllättävää sattuu. Sä olit kiinnostunut eläimistä varmaan jo skloddina. Se on hengästyttävää eikä ollenkaan luonnollista. TSILARI 1/2012 15 unta. Suomalaiset on kuitenkin yleensä ottaen fiksua jengiä tässä suhteessa verrattuna moniin muihin kansoihin. No entäs sitten merimetsot. Sopivasti annosteltuna se pippuroi juttua kivasti. Me oltiin hyviä kafruja keskenään. Mustikkamaan ympäriuintimestari . Lisäksi olen Lontoon Cityn vapaakansalainen, jolla on oikeus asettua ehdokkaaksi valittaessa Lontoon pormestaria, Lord Mayoria. Niissä oli hegistä. minkit, supi ja valkohäntäkauriit, jotka on istutettu tai karkulaisia. Onhan stadilaisuus huikeen hieno juttu. Majuri Salolainen, säästän lukijoiden aikaa enkä ryhdy esittelemään sun koko massiivista ansioluetteloasi. Eiks käy kateeks. Suurlähettiläs . Treffataan taas vaalien välillä. Mä kerron snadisti taustoja, jos sallit. Jaa stadiksi. Mä voisin skrivaa niistä vaikka väikkärin. Muuten, kyllä niitä näkyy Stadissakin. Varapääministeri . kuljettaa eläimiä London Bridgen kautta. Mä tsiigailin netissä sun taustojasi ja hogasin, että olet ollut monessa mukana. Uinnin SMpronssimitalisti . No, nythän siellä on taas yks toinen salolainen pukkaamassa itseään presidentiksi. Kantaa pitää kuitenkin vähentää valikoidusti eikä gifruilla räiskimällä. Seitkytluvun alussa niiden kanta huiteli vähän päälle kolmenkympin. Ja landeille ei saa myöskään brassailla liikaa stadilaisuudellaan, snadisti kylläkin. Juma, kyllä sun kelpaa! Eikä siinä vielä kaikki. Tieto mun tsöbauksestani kulkeutui Lontoon mediaan ja taksifirmojen yhdistys otti mut ikään kuin maskotiksi ja nimitti mut viralliseksi liverymaniksi. Jotenkin mä retkahdin aikoinaan fogeleihin. No onneksi ei sattunut, vaikka kyllä mä tuurasin pääministeriä sen matkojen vuoksi. Mä oon erityisen ylpeä siitä tittelistä. Lontoon kirjeenvaihtaja . Se jeesas myös paljon jäsenneuvotteluissa, joita johdin. Kerrotko vielä tähän loppuun jonkun viisauden stadiksi. Vanhankaupunginlahti oli skolekundille oikee eldorado. Näin kun Paavo Lipposen fönsterin alla kettu jaagas kania klabbit vinos. . Minuakaan ei saa pysäyttää, jos haluan joskus viedä kopukkalaumani London Bridgen ylitse vihreämmille laitumille. Ahon hallituksessa oli sellainen nokkimisjärjestys. Mennään takaisin urbaaniin maailmaan. Hienosti. Ynnä muuta, ynnä muuta … Pertti Salolainen Tsilari_taitto_1-12_5.indd 15 7.2.2012 13.16. Liveryman . Olin aina unelmoinut slumpata yhden Lontoon kuuluisista mustista takseista. Joo, niiden populaatio on kasvanut räjähdysmäisesti. Ilman muuta. Merikotkaa uljaampaa lintua saa hakea. WWF Finlandin perustaja . Partsikan aikaiset redut auttoi Stadin kundia kunnioittamaan luontoa. Kuten Englannissa on tapana, on tällaisilla henkilöillä etuoikeuksia. Elä rehellisesti ja vältä roolien ottamista. Ja mikä parasta, jos ja kun mut joskus hirtetään, olen oikeutettu käyttämään silkkistä hirttoköyttä. Lähettiläsaikanani mulle tarjoutui yllättäen siihen tilaisuus ja mä iskin heti kiinni. Sut tunnetaan myös upeista luontokuvista. EUjäsenyyden pääneuvottelija . Juu, oli. Onks sun skidit muuten syntyneet Stadissa. Halusin saada muutkin mekkeen ja perustin Tossussa Luonnontarkkailijat-nimisen kerhon, sitten Eduskunnan luontoryhmän ja myöhemmin myös WWF Suomen. Olit esimerkiksi neljä vuotta pääministerin sijainen. Muista oma taustasi ja kunnioita sitä – Stadi on upee mesta! Kiitti Pertsa ja moi. Mut taas niiden skidit on sitten jo syntyneet ulkomailla ja budjaavatkin Lontoossa tai ilahduttavat balettitanssijana ja sellistinä Berliinin kulttuuripiirejä. Tehtäviä, titteleitä ja kunnianosoituksia on siellä karsee määrä. Huuhkajat ja kärpät ovat viimeisiä tulokkaita. Ministeri
Kuntsin kovat kundit TA P IO ”J A LD E ” S A LM IN E N – VA LK A N K U N D I ”Se friidu sano, et pysy Jalde himassa ainaki pual vuatta.” Tsilari_taitto_1-12_5.indd 16 7.2.2012 13.16. Kuntsin lössin seassa dallas joku snadi gamla gubbe, varmaan saman ikänen ku me ollaan nyt. Meni joku päivä ja jepari tuli soittaan meidän himan ovikelloo ja sano et ne on ottanu boseen yhen kundin, jonka ne epäilee vetäneen sitä gubbee hudaan ja pyys mut tsiikaan sitä kundii ja kertoon et oliks se se. No, Reiskahan se siinä tuijotti mua takas. Selvyyden vuaks kerrottakoon, että vast vähä myöhemmin meidän jengi ja Sturari 49:n jengi ruvettiin pyöriin kimpassa ja ruvettiin notkuun Sturari 49:n edess ja sit viäl vähä myähemmin Euriksen jengin kans lyötiin hynttyyt yhteen ja sit staijattiinki Eurantien puolella niiden talon Eurantien sisäkulmassa olevan rapun edessä. Mut vietiin tuijottaan boseen otettua kundia silmäst silmään ja kysyttiin, et oliks se toi. Yhtenä iltana ku taas stondattiin siin oman porttarin edessä, valu Kuntsin lössi jengin kingin Reiskan (nimi muutettu) johdolla Sturaria alaspäin. Mä studasin Reiskaa sillon oikein helvetisti ja vastasin jotain et sillon ku se tapahtu oli ilta ja pimee ja mä en oo ihan varma ja sillai. Mut tää stoori on siis Sturari 47:n porttarin ajalta. Sillon mä torvi sanoin, et just tässähän se tapahtu. Just niin. Meni taas vähän aikaa ja juttu oli rosiksessa ja mä tiätysti todistajana. Ne oli siin mööpelikauppa Joka Kodin Aitan kohdalla (Sturari 43–45), ku Reiska veti sitä gamlaa gubbee nyrkillä tauluun oikeen virallisesti. Reiskal oli päällä joitain muita ehdonalaisia tuomioita ja siks se joutu lusiin täst jutust. Mä en hivannu sanoo et toihan se oli. Me skimbattiin ja skrinnattiin ja skulattiin pillerii ja lätkää talvella, fudattiin ja hypättiin seivästä kesällä ja luudattiin lenkkejä Vantaan putoukselle ja takas. Gubbe jäi makaan kartsalle ja Kuntsin lössi lähti haneen. Ku mut haettiin todistaan, niin dumari sano heti ekaks et toi syytetty kundi eli Reiska on kyl jo tunnustanu, mut sano nyt säkin, et oliks se toi ku veti sitä gubbee hudaan. Vaik mä studasin ihan helvetisti, niin en kai mä nyt himaan voinu jäädä pualeks vuadeks. Meni varmaan vajaa vuas ja Reiska oli päässy taas leediks ja yks niist friiduist jotka edelleen pyöri Kuntsin lössissä tuli kertoon, et Reiska on luvannu tappaa mut ku näkee seuraavan kerran. No ku valat oli vannottu ja Reiska tunnustanu (?), nii mä sit sanoin rosikses, et kyl se oli se. Fillareilla mentiin viikonloppusin aika kauaski metskaamaan. 16 TSILARI 1/2012 EKS MINNAA S illoin joskus kun noin viistoistakesäsinä staijattiin viel illat Sturari 47:n porttarissa oman talon jätkien kanssa, tapahtu mulle omast miälest karmee juttu. Ketään sivullisia ei vedetty hudaan eikä jengin sisälläkään flaidattu keskenään. Skoude käänty heti muhun päin ja otti silminnäkijänä mun nimen ja osoitteen ylös. Siks varmaan ku me oltiin vähä liianki kilttei kundei nii pari meidän porukoissa pyörivist friiduist rupes styylaan Kuntsin lössin kundien kans, kun ne oli kai niiden friidujen mielest kovempii ja jännempii kundei ku me. Se gamla gubbe oli selvästi fyllassa ja niin oli osa Kuntsin lössiäkin. Sit lähettiin sen skouden kans dallaan kyttikselle Sturari 27:aan. Reiska oli meit viitisen vuatta vanhempi (näin luulen ) ja tosi skrama kundi. Me oltiin aika kilttei kundei, vaik melkein kaikki meistä rupeski röökaan jo joskus kakstoistakesäsinä. Mut en ainakaan muista, et me ois snutattu mistään kamaa eikä brenkkuukaan ruvettu dokaan ennenku joskus aika monta vuatta myöhemmin. Vaik kyl meki niiden friidujen daisareita joskus hiplattiin, mut se ei sit varmaan riittäny niille. Se friidu sano, et pysy Jalde himassa ainaki pual vuatta. Aika pian tuli skoude paikalle ja kyseli siltä gubbelta, et missä sitä vedettiin dunkkuun. Guppe oli jurrissa ja vähä pökrässäki ja näytti Sturarii ylöspäin ja sano et tual jossain
Se vaikutti silloin vanhalt kumaraiselt gubelt. Raju meno oli kai jättäny jälkensä. ”Reiska veti sitä gamlaa gubbee nyrkillä tauluun oikeen virallisesti.” Vähä sen jälkeen staijattiin taas porttarissa ja tsiikattiin ku jotain tapahtu Hämeentiellä päin eikä hiffattu, et Reiska jengeineen dallas Sturaria alas meille päin ja ne oli jo parinkymmenen metrin päässä ennenku me hiffattiin ne. Mä olin 1960-luvun lopussa duunissa stadilla katuosastolla mittamiehenä ja näin Reiskan Myllypuron skutsissa duunihommissa joskus monia vuasia myöhemmin. TSILARI 1/2012 17 Euriksen jengi fiiraa sundisleediä Hauhiksessa. Tsilari_taitto_1-12_5.indd 17 7.2.2012 13.16. Silloin Mylliksen skutsissa, kun mä olin ehkä 22 ja Reiska jotain 27, oli käänne henkilökohtaisissa voimasuhteissa menny toisinpäin. Reiska jengeineen hidasti meidän kohdalla dallaustaan ja sit ne melkein pysähty. Sit se nyäkkäs ja sano moi. . Rauha kuitenkin Reiskan muistolle. Reiska oli jo niin lähellä, et mun oli turha enää lähtee haneen. Reiska delaski sit aika pian aika nuorena. Mun ei tarvinnu enää studata Reiskaa. Reiska tuijotti mua. Mäki sanoin moi. Se oli siinä, mut paineet oli kyl sillon aika kovat. Reiska oli lapiohommissa samassa stadin lafkassa
Verstaalla treffasivat usein knekkaajat ja kuvataiteilijat, joita broidikset jeesas. Starbujen födlareissa verstaalla dokattiin baislariborgat. . Panssarin päälle bygattiin snygi jalopuukuori. Dörtsit ovat sisäkaluiltaan panssaria ja painavat nelisensataa kiloa kappale. Vartiaisen Puusepänliike. Lafkassa duunattiin pääsääntöisesti uusia tyylihuonekaluja ja pantiin kondikseen niiden antiikkisia versioita. TI M O ”R U ID E ” VA R TI A IN E N – O LK IN K U N D I, U K O N TU R A S A VO S S A Tsilari_taitto_1-12_5.indd 18 7.2.2012 13.16. Verstaalla vieraili, borgalla, myös broidiksien nuoruudenja rindiskafruja. Molemmat kai saivat jotain. Hyvin slangin kehitystä kuvaa, sana liva. Painavien dörtsien saranoiden lagrut skulaa ja dörtsit liikkuu pikkurillilläkin skuffaten. Dokattiin bograustai taideborgaa, sulassa yhteisymmärryksessä. Dörtsin duunas puuseppämestari Vartiaisen Olavi, Olkki, jonka broidi Leo, Leka, pintakäsitteli dörtsin. Kirja kertoi kloddejen elämästä kymmenluvulla linjoilla. Olkkia nimitettiin antiikkipuusepäksi, mikä ei tarkoittanut sen olleen antiikkia. Hyvällä syyllä voi bamlata Suomen eniten esillä olevasta dörtsistä. Verstaan bygga oli muutenkin erikoinen puutönö, kivitalojen välissä. Siellä toimi Stadin eka Jazz-klubi. Blugasin taannoin gamlaa stadin bamlauksella skrivatun kirjan Ilman fritsarii. Sana tarkoitti silloin samaa, kuin tutummat liffa tai kliffa. Shungaaja oli sotainvaliidi, yks’klabbinen. Olkki ja Leka olivat gamloja knekkaajia, jotka toimivat Askin-tallin treenareina. Kuuskytluvulla lafkan nimi bytskattiin Veljekset Vartiaiseksi. Kuuskyt’luvulla dörtsin byggas kasaan T. Leka oli viimeistelijä, pintakäsittelijä, jonka pulituurin döfis leijui gamlassa puutalossa joka mestassa. Tiettävästi oli ainut katushungaaja kuuskytluvulla, jolle skoudet oli myöntänyt kartsashungaajan luvan. Molemmat syntyperäisiä stadilaisia, Rööperin kundeja. Kun ei bonjaa, niin ei. Verstaan skitu oli kimppaskitu katushungaaja Suomen kanssa. Kirjoittajaa en muista. ”Starbujen födlareissa verstaalla dokattiin baislariborgat.” 18 TSILARI 1/2012 S tadista löytyy dörtsi joka on, jos ei nyt päivittäin, niin ainakin viikoittain eri uutisvälineiden sivustoilla. Dörtsi on Suomen Pankin dörtsi. Kuva: Tuomo ”Laani” Vartiaisen arkisto 65. Broidikset olivat arvostettuja käsityömestareita. EKS MINNAA Pankin dörtsi Dörtsin duunannut Vartiaisen Olavi ja uksi. Puusepänverstas singrattiin samaan kortteliin, kulman taa, Uudenmaankatu 44:ään vuonna -69, ja se on taas oma stoorinsa. Omat kloddit aikanaan, bamlas fledeistä ja dösistä, kun ne bamlas mulle tutummista leteistä ja busista. Stadin bamlaaminen kehittyy. Yhden hiffasin, joka sanaa ei yritetty muuntaa väkisin, ei ainakaan hurrivoittoiseksi. Bamlaamisen muuttumisesta vielä jonkin verran. Pidellä leipomo. Stadia bamlattiin. Verstas oli Albertinkatu kahdessakympissä, gamlassa puutalossa. Broidisten faija Toivo oli aikanaan perustanut lafkan, jonka hallinta oli singrattu broidiksille sukupolvenvaihdos. Shungas ja skulas munnarii
Jos oli avovaunu, kande kumartuu iha ulkopuolell, ettei niinku kuullu mitää. Yleensä iltapäivän jengi tsöras Stadiin asti, ja silloha ei kondari avannu ollenkaa etudörtsii esimerkiks Puistotien pyskällä. Skuruss oli siihe aikaa kondarit, jote duuni oli aika mahdoton muullo ku ruuhka-aikaan. Ei pummeill ollu fillarii. Sitt ku ei kukaa enää voinu nähdä, joku meni äkkii tsittaa sille klunssille selkä menosuuntaan. Mun tarttee täss viel tunnustaa, ett mä en oo täss puhunu kokemuksen antamall varmuudell vaa mull o vaa jääny muistikuvii siit mitä toiset – selkeesti rohkeemmat kundit – sillo tällö teki ja kerto. Mutt sitt oli tää jätkien suosima urheilulaji, tsöraamine skurussa pommilla. Ne stikkas handun toisen röökipakuun ihan pokkana tai lievemmäss tapauksess ne pyys: ”Stikkaa stubut!” Pummilla ei voinu skujaa. Iha eri kikka skujaa pommill oli tietysti se ku meni tsittaa takavaknen ulkopuolella olevalle vaknejen kytkentäklunssille. Munkass bygattii aika rajusti viiskytluvulla, ja duunarit lähti neljä jälkee skurulla himaa. Ku kuulu ”Har alla betalat?”, piti stondaa mahdollisimman snadina takasillan perimmäisess osass. Tykkäättekste kanss ett tää pommi/ pummi-asia oli näi. (Sillo piti aina nousta vakneen takadörtsist ja mennä vex etudörtsist.) Jos siis joku matkustaja lähti vex sill pyskäll kande yrittää pujahtaa etuovest sisää sill aikaa ku kondari keskitty tsiikaa takaovest tulevii. Ja feissi peruslukemill. Tai ei ollu ainakaa Munkass enne. Jos halus vaa urheilla, eikä ollu välii minne menee, oli tietyst iisimpää treenaa sen skurun etuovest joka toi jengii Stadista Munkkaan. Ja tää kaikki koski ny tietysti takavaknee, etuvaknen etuovest ei kandennu tieteskää treenaa sisää, ku kuskiha ois heti polttanu sut. Muute skrivaukset o ollu iha ookoo, mutt mua o haitannu se sana pummi. Niinno, ainaki kerto. Pummit oli niit ku ei koskaan ollu itellää esimerkiks röökii. Ei pummi o mikää aineeton tapa skuttaa jollai vehkeell mestasta toisee. Se oli sii ett jos joku sattu haluu veks sill pyskäll. Ei edes pummin fillarilla. Mutt ne osas kyll pummaa – jopa joskus bummaa – kyytii muilta. Iha vaa bamlata. . Siin ei kysytty, onks tyyppi pummi vai ei. ”Etuvaknen etuovest ei kandennu tieteskää treenaa sisää, ku kuskiha ois heti polttanu sut.” TSILARI 1/2012 19 EKS MINNAA K A R L-I VA R S EIR E PUMMILLA VAI POMMILLA. M ä oon tsiidannu Hesarista ku jengi puhuu pummilla tsöraamisesta. Sen jätkät teki joskus. Siin oli vaa tieteski se riski, ett joku edessä tsittaava rupee soittaa poskee. Sillo oli hyvä aika koklaa tsöraa pommilla. Mutt mä luulen ettei siin ollu kliffa tsittaa, ku ei siit urheilust muistaakseni kovin suosittuu tullu. PS: Muuten olen sitä mieltä että slangia ei pitäisi kirjoittaa. Sii Munkan ekalla pyskällä oli aina hitosti hässäkkää, ja sillo kondari ei nii herkästi nähny etuovest sisää pujahtavii. Yks snadi mahis oli kyll tsöraa pommill vaikkei ollu ruuhkaa. Tsilari_taitto_1-12_5.indd 19 7.2.2012 13.16. Ne venttas ett Fyyra – tai aiemmi Ämmä – tuli pyskälle ja ett jengi klettras sisää. Mutt sillo ei tieteskää päässy skuttaa ku Munkan sisäll
Esimerkiksi vietnamilaiset ns. Edellä olevasta huolimatta, ölen täysin erimieltä persujen maahanmuuttokriitikkojen kanssa. ”Hyvä herra” sai vielä hyvän yön toivotukset, kundi käänty kannoillaan ja marssi lähimpään raflaan. Nyt ollaan siinä tilanteessa, ettei jutulle voida mitään, vaan ilmiö on tullut jäädäkseen. Se oli osittain ainakin helpotuksesta, ettei tullutkaan hudaan. Tää tapahtu joskus 80-luvun loppupuolella. Sille taustaköörille ei riitä kerjääminen, vaan ne tekee ympäri maata brekkiksii, föraa kamaa, vekslaa feelusti fyrkkaa ja vie muijilta käsiveskat. Esimerkillä halusin vain sanoa, ettei kaikki kerjääminen ole hanurista. Vai kui. Snadisti skakaten venttaan schengenin laajentumista, minkälainen mahtaa olla vaellus tänne sitten. Olihan siinä snadisti komiikkaakin. En toki skremmoihin, vaan heidän taustavoimiinsa. AITOKARI SNAKKAILUA 20 TSILARI 1/2012 Tsilari_taitto_1-12_5.indd 20 7.2.2012 13.16. Meillä on paljon hyviä esimerkkejä, tänne joukolla muuttaneista, jotka ovat työllistäneet itsensä ja ennen kaikkea sopeutuneet yhteiskuntaan. Knuppis liikkuu varmasti kaikenlaisii tuntemuksii fiiliksestä ja knuppista riippuen, eli syyllisyyttä, harmistumista, sääliä ja jopa kiukkua. Knuppis kävi heti, ett nyt joutu vanha viel flaidaa, ja ottaa dunkkuun. Sit hyppäsin fiudeen, skriinasin aivan hervottomasti himaan asti. He esimerkiksi syyttivät kovasti poliiseja, jotka minusta esiintyivät tosi iisisti ja redisti. Liikenisikö Teiltä muutama markka, alkkoholikultuurin ylläpitämiseksi?” ”Miten on, meneekö se varmasti viinaan?” ”Kyllä hyvä herra, kyllä se aivan varmasti menee!” Koska olin varautunut vähän suurempaan parkkimaksuun, minulla oli 10–20 huggee fickassa, jotka kaikki löin kundin handuun. Hehän olivat sitä paitsi saaneet vain toimeksiannon. Miten kullakin. ”Knuppis kävi heti, ett nyt joutu vanha viel flaidaa, ja ottaa dunkkuun.” K aikki stadissa käyneet ovat taatusti hiffanneet ne tummakledjuset skremmat, ku tsittaa skeidasel gartsalla ja tuijottaa snadiin pahvitötsään. Lisäksi se uho Kalasataman tyhjennyksen yhteydessä, sai ainakin minun vähät karvani stondaamaan. Onhan meillä omiakin elätettäviä. . Niihin lähinnä nuoriin kundeihin, jotka heitä pomottaa. On meillä itelläkin noita kerjureita, josta tässä lopuksi yks esimerkki. Hieromalaitoksista tosin kovasti puhuttiin saatavan muutakin hoitoa, mutta mitä sitten, jos joku toisenlaista hoitoa kaipaa, se hänelle suotakoon. Ihmettelen hiukan meidän päättäjien löysämagasuutta, ku todettiin ettei jengillä ole fyrkkaa elämiseen, niin miksei niitä kärrätty heti takas himaan. Sillonkin oli stadissa hintsusti parkkimestoja, ja aikani tsökattuani, skujasin bilikan erään hotlan ilmaselle mestalle. Ei kai kukaan tosissaan usko, ett ne muijat lähtis köyhästäkään himastaan, tänne galsaan ja välinpitämättömän jengin keskelle. Olin menossa stadiin skulaamaan tsettiä (bridge). Ku sitten palasin fiudelle, ja just öpnaamassa dörtsiä, hiffasin ett gartsan yli mua kohti sluudas semmonen parimetrinen kundi. ”Anteeksi hyvä herra. SNADI KERJÄLÄISOPERETTI R. Oli kliffa leesata Hollannin ja Finskin poliitikkojen jobista, ku ne torppas niiden parin geimeihin pyrkivän maan aikeet. Eikö mitä, kundi stannas parin metrin päähän ja välillämme käytiin seuraavanlainen dialogi. Mä tsennaan lähinnä kiukkua. ”venepakolaiset”, heillä on paljon ravintoloita ja hieromalaitoksia